Animalia 3/2015

lehti el채inten asialla

3/2015

Vegaanikapinallinen

katariina souri Nupoutuskipua tulisi hoitaa

el채inoikeudet

osaksi opetusta

Vegaanimyytit kumoon

Eläinsuojeluliitto Animalia on nyt Animalia animalia ei ole aina ollut animalia. sana animalia ilmestyi järjestön nimeen vasta vuonna 1990, jolloin viralliseksi nimeksi tuli eläinsuojeluliitto animalia – djurskyddsförbundet animalia ry.

teksti Micaela Morero ja Salla Tuomivaara kuvat animalian arkisto

2

N

imi säilyi sellaisenaan kevääseen

2015, jolloin se muutettiin vuosikokouksessa Animalia ry:ksi.

Nimenmuutosta on mietitty tarkkaan ja kypsytelty jo kesän 2014 Animalia-aktiivien leirillä.

Liitto-sanasta haluttiin eroon, koska Animalia ei ole liittomuotoinen. Alueosastot, esimerkiksi paikallisryhmä Turussa, eivät ole omia yhdistyksiään. Kaikki Ani-

malian yli 6 000 jäsentä ovat saman yhdistyksen jäseniä. Niinpä liiton sijasta nykyään puhutaan yhdistyksestä.

Animalia on myös saanut vuosien mittaan tunnettuutta niin, että pelkkä Animalia-nimikin tuo suomalaisten mieliin eläimet. Ja miksei myös ulkomaalaisten, sillä Animalia on latinan kielestä johdettu tieteellinen termi koko eläinkunnalle.

Animalia on napakka nimi, jolla ihmiset yleensä järjestöstämme

puhuvat. Joskus ihmisten onkin ollut vaikea löytää meidät erilaisista luetteloista ja messuilta, kun järjestöä on pitänyt osata etsiä ekirjaimesta ja nimenomaan eläinsuojeluliitto-sanan alta.

Eläinsuojelu vai eläinoikeus?

Animalian nimestä jäi muutoksen myötä pois sana eläinsuojelu. Nimi onkin nyt vähemmän aatteellisesti painottunut, mikä koettiin eduksi,

sillä järjestön säännöissä on jo pitkään puhuttu sekä eläinsuojelun, eläinten hyvinvoinnin että eläinten oikeuksien edistämisestä.

Animalia on myös saanut vuosien mittaan tunnettuutta niin, että pelkkä Animalia-nimikin tuo suomalaisten mieliin eläimet.

Onko Animalia sitten eläinsuojelujärjestö vai eläinoikeusjärjestö?

Animalia puhuu tarpeen mukaan sekä eläinten suojelusta että eläinten oikeuksista. Filosofisessa mie-

lessä eläinten oikeudet ja eläinten suojelu ovat kaksi eri asiaa. Eläimiä voi suojella, vaikkei niille oikeuksia antaisikaan.

Käytännössä Animalia tekee kuitenkin työtä molemmilla tasoilla. Eläinsuojelulakia ja -asetuksia uudistettaessa käydään kamppailuja lähinnä eläinsuojelullisissa kysymyksissä, eläinten suojelun tason parantamiseksi. Samaan aikaan Animalia järjestönä, omassa toiminnassaan ja tiedotuksessaan, tekee työtä edistääkseen keskustelua eläinten oikeuksista. Haluamme yhteiskuntamme käyvän vakavaa pohdintaa siitä, millä tavoin ja millä perustein voimme käyttää eläimiä hyväksemme. Myös eläinten oikeuksien sisällyttäminen lainsäädäntöön kuuluu toimintamme tavoitteisiin.

Animalian päätoimintakohteet ovat edelleen koe-eläimet, turkis-

eläimet ja maatalouden tuotantoeläimet.

Nimeä muutettu aiemminkin

Animalia on jo yli 50-vuotias järjestö. Vuonna 1961 yhdistys rekisteröitiin nimellä Pohjoismainen Liitto tuskallisten eläinkokeiden vastustamiseksi – Suomen osasto r.y. Eläinkokeiden lopettamiseksi tehtävällä työllä on edelleen merkittävä rooli Animalian toiminnassa.

Jo 1968 pohdittiin kielen merkitystä nimessä ja poistettiin sana tuskallinen. Nimestä tuli Koe-eläinten Suojelu ry. Seuraavina vuosina toiminta laajeni yhä enemmän. Mukaan tulivat etenkin turkistarhauksen vastainen työ sekä huoli maatalouden eläinten kohtelusta tehotuotannon myötä. Vuonna 1990 Koe-eläinten Suojelu ry:n nimi muutettiin Eläinsuojeluliitto Animalia ry:ksi.

3

Pääkirjoitus

teksti salla tuomivaara • kuva vesa saarinen

Mitä me saamme tehdä muille eläimille

E

läinten kohtelua koskevassa keskustelussa esitetään yhä useammin argumentti, että jos kerran yhteiskuntamme hyväksyy eläinten pitämisen ihmisen käytössä, niin eläinsuojelusäädöksiä ei voida loputtomasti kiristää ja eläintuottajien asemaa näin vaikeuttaa.

Ihmisyhteisöt eivät kuitenkaan ole koskaan hyväksyneet minkä hyvänsä eläimen kohtelemista millä tahansa tavalla. 1970-luvulta lähtien tämä keskustelu on vellonut länsimaissa erityisen voimakkaana. Yksi syy tähän on eläinten kognitiivisia kykyjä koskevan tutkimuksen ja toisaalta niin kutsutun eläinten hyvinvointitutkimuksen voimakas kasvu.

”Ovatko tapamme kohdella eläimiä nykytiedon valossa enää perusteltavissa?”

Vaikka ymmärryksemme muiden lajien mielistä on edelleen hataraa, tiedämme eläinlajien ominaisuuksista, kyvyistä ja hyvinvoinnin edellytyksistä enemmän kuin koskaan aiemmin. Ovatko tapamme kohdella eläimiä nykytiedon valossa enää perusteltavissa?

Yhdysvalloissa on tänä vuonna käsitelty simpanssien asemaa lain edessä. Espanja on päättänyt tiettyjen perustavien oikeuksien kuuluvan ihmisapinoille. Intian hallitus määritteli vuonna 2013 delfiinit ja muut valaat ei-inhimillisiksi henkilöiksi, joille kuuluu oikeuksia. Tämän seurauksena esimerkiksi delfinaariot kiellettiin.

Perinteisissäkin eläinsuojelulaeissa on rajoituksia eläinten hyväksikäytölle. Kulttuurisesti olemme olleet

22 alttiita suojelemaan itsellemme sosiaalisesti läheisiä lajeja, kuten lemmikkejä, tiukemmin kuin muita. Samoin meidän on ollut helppo kieltää kulttuurisesti vieraita eläinten hyväksikäytön muotoja. Suomessa eläinten pakkosyöttö on kiellettyä, mutta kulutamme muissa maissa tuotettua hanhenmaksaa yhä enemmän. Emme hyväksy härkätaisteluita tai japanilaisten ja färsaarelaisten harjoittamaa delfiinien tappamista.

Sen sijaan Suomessa sallitaan esimerkiksi turkistarhaus ja delfinaariot, jotka on kielletty monissa muissa maissa, eikä esimerkiksi turkistarhattavia lajeja ole koettu tarpeelliseksi rajoittaa. Hyväksymme äärimmäisen uhanalaisen saimaannorpan kuolemat vapaa-ajankalastajien pyydyksiin emmekä ole valmiita tiukempiin kalastusrajoituksiin. Suurpetoja hyväksymme maahamme vähemmän kuin monet muut kansat omaansa. Kun taloudellisen voiton tavoittelusta on kyse, ei eläimille usein olla valmiita takaamaan perustavimpiakaan oikeuksia.

Turkisalan edustajat torjuivat turkiseläinten hyvinvointityöryhmässä jopa vaatimuksen eläinten saatavilla olevasta juomavedestä.

Eläinten oikeuksien määrittely on kuitenkin käynnissä vilkkaampana kuin koskaan. ”Näin on aina tehty” ei eettisenä perusteluna enää toimi.

Tarvitsemme uudenlaisia rajoja ja perusteluja, jotka perustuvat sille, mitä näistä toisista tuntevista olennoista todella tiedämme.

Salla Tuomivaara Animalian toiminnanjohtaja

Sisällys 3/2015

02 04 06

Eläinsuojeluliitto Animalia on nyt Animalia

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

09

Vieraskynä: Emma Kari

10

Eläinten oikeuksista täytyy puhua lapsillekin

12

Vegekesä maistui hyvältä

= kannessa Kannen kuva: laura uotila

4

ANIMALIA-LEHTI, 39. VUOSIKERTA JULKAISIJA: Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila,

laura.uotila@animalia.fi

TOIMITUSSIHTEERI:

Taija Rinne, p. (09) 7206 5914 taija.rinne@animalia.fi TAITTO: Vera Liinasaari, vera.liinasaari@gmail.com

18

OSOITTEENMUUTOKSET:

Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA:

Wellprint, Espoo ISSN 0783-9170 ILMESTYMISAIKATAULU:

Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa­lin tulee olla perillä toimituksessa 12.10.2015 mennessä.

AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

28

ILMOITUSMYYNTI:

Ninni Pehkonen, p. 040 5858 341 ILMOITUSHINNAT:

Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka­korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen.

RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos­toimistot 15 %.

ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN:

Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus­sihteerille.

REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuoro­kauden aikana ilmes­tymispäivästä lukien.

ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA.

14

Irti vegaanimyyteistä

Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

26

Animalia testaa: Vaihtoehtoja jugurtille

27

Animalia on nyt Mikkelissä!

18

Tyylikäs kalenteri vapaaehtoisvoimin

20

Nupoutuskipua tulisi hoitaa

28

Vegepalsta: Syksyn satoa

22

Mitä Animalia tekee lahjoituksellasi?

30

Animaalit kautta maan Savonlinna

23 24

Kirjavinkit

31

Vegaanikapinallinen

AnimaliaShop: Shoppaile ja tue eläinten hyväksi tehtävää työtä!

TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU:

p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi.

JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi, vähävaraiset: 25 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi, kuukausijäsen: 5 € / kk, ainaisjäsen: 640 €, yhteisöjäsen: 250 € / vuosi.

Sampo 800018-2105644 IBAN: FI71 8000 1802 1056 44 SWIFT: DABAFIHH Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

LAHJOITUKSET: Nordea 101130-260629 IBAN: FI24 1011 3000 2606 29 SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi RAHANKERÄYSLUPA:

Luvan myöntäjä: Poliisihallitus.

Toimeenpanoaika ja alue: 1.1.2015–31.12.2016 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Päätöksen nro ja pvm: POL-2014-10096 5.11.2014.

Sisällysluettelon kuvat: ingimage, Emilia Raunio ja Nina Tulilahti

5

Ajankohtaista

koonneet Jarkko Minkovitsch ja laura uotila

maailman suurin yritys sitoutuu eläinten hyvinvointiin liikevaihdoltaan maailman suurin yritys, vähittäiskauppaketju Walmart, julkisti uuden eläinten hyvinvointiin liittyvän ohjelmansa.

Ohjelma ulottuu koskemaan Walmartin koko alihankintaketjua, ja sen arvellaan parantavan eläinten hyvinvointia huomattavasti.

Walmart oli aikaisemmin Mercy For Animals -järjestön voimakkaan kampanjoinnin kohteena. Kampanja paljasti muun muassa eläinten raakaa kohtelua sikaloissa, jotka toimittivat lihaa Walmartille. Ohjelman julkistuksen jälkeen Mercy For Animals lopetti kampanjansa ja kiittelee nyt ohjelman kattavuutta. Järjestön mukaan ohjelma on uraauurtava sitoutuminen eläinten hyvinvointiin.

–kampanjalla kodinpuhdistus­aineiden eläinkokeita vastaan teksti Laura Uotila

hugo boss jättää turkikset syystalven 2016 mallistostaan alkaen muodin jättiläinen Hugo Boss ei enää käytä turkista vaatteissaan. Fur Free Alliancen ja Hugo Bossin neuvottelema linjaus julkaistiin Hugo Bossin tämän vuoden kestävän kehityksen raportissa.

Hienolla päätöksellään Hugo Boss liittyy lukuisten muiden turkittomien liikkeiden joukkoon, joita ovat muun muassa Tommy Hilfiger, Calvin Klein, Zara ja H&M. Fur Free Alliance on turkistuotantoa vastustavien järjestöjen yhteenliittymä, johon myös Animalia kuuluu.

6

A

nimalia ja sen koe-eläinten suojelun kattojärjestö ECEAE (The European Coalition to End Animal Experiments) jäsenjärjestöineen ovat aloittaneet Euroopan laajuisen Clean Up Cruelty -kampanjan kodinpuhdistusaineiden eläinkokeita vastaan.

Kampanjan tavoitteena on saada kodinpuhdistusaineiden eläinkokeet EU:n poliittiselle agendalle sekä kerätä kiellolle tukea europarlamentaarikoilta, asiaan liittyvältä komissaarilta ja jäsenmailta.

Vuonna 2013 ECEAE ja sen jäsenjärjestöt, Animalia mukaan lukien, saivat aikaan kosmetiikan eläinkoekiellon EU:ssa.

Nyt kielto halutaan saada eläinkokeille, joilla testataan kodinpuhdistusaineita. ”Kampanjamme kosmetiikan eläin-

kokeiden kieltämiseksi EU:ssa oli menestys, ja nyt tavoitteenamme on saada sama kielto kodinpuhdistusaineille. Tuhannet kanit, marsut, hamsterit, rotat ja hiiret kärsivät kokeissa, joilla testataan esimerkiksi pesuaineita, lattiavahoja ja ilmanraikastimia. Euroopan pitää näyttää esimerkkiä muulle maailmalle ja kieltää julmat kokeet”, sanoo Animalian puheenjohtaja Sami Säynevirta.

Allekirjoita vetoomus

Euroopassa saa edelleen tehdä eläinkokeita kodinkemikaalien kehitystyössä ja testauksessa, vaikka myös eläinkokeettomia menetelmiä on olemassa. Eläinkokeilla testattaviin tuotteisiin kuuluvat esimerkiksi pyykinpesuaineet, huoneka-

Ajankohtaista syötäväksi kasvatetut -kirja kansanedustajille são paulo kieltämässä turkisten ja hanhenmaksan myynnin

animalia jakoi yhdessä Atena-kustantamon ja SEY:n kanssa kaikille kansanedustajille Elina Lappalaisen TietoFinlandia-palkitun Syötäväksi kasvatetut -kirjan. Syksyllä 2012 ilmestynyt kirja herätti paljon keskustelua ja oli monille silmiä avaava lukukokemus siitä, miten syömämme eläimet ovat eläneet.

Syötäväksi kasvatetut on kiihkoton ja realistinen kuvaus siitä, miten tuotantoeläimet elävät tämän päivän Suomessa.

Järjestöt toivovat, että kansanedustajat saavat siitä tukea päätöksentekoonsa.

brasilian talouden keskus São Paulo on kieltämässä turkisten ja hanhenmaksan myynnin. Kaupunginvaltuusto on jo hyväksynyt uuden lain, mutta se tarvitsee vielä pormestarin allekirjoituksen. 16 miljoonan asukkaan suurkaupunki on jo aikaisemmin kieltänyt turkistarhauksen alueellaan.

Vastaava turkisten myyntikielto on ollut voimassa Yhdysvalloissa West Hollywoodin kaupungissa vuodesta 2013.

”Pojat potkivat varsinkin kiima-aikaan toisiaan päähän, ja joskus aamulla koko allas oli veressä ja Leevi ihan jauhelihana.”

– Nimettömänä pysyttelevä Särkänniemen entinen työntekijä kommentoi delfiinien elämää, Long Play 30

luvahat ja kylpyhuoneen puhdistusaineet.

Testeissä eläimille saatetaan pakkosyöttää testattavaa ainetta huomattavia määriä tai ne voidaan altistaa myrkyllisille kemikaaleille. Kokeet voivat aiheuttaa oksentelua, kohtauksia, sisäistä verenvuotoa ja erilaisia elinvammoja. Vaikka koe ei olisi kuolettava, eläimet yleensä tapetaan testin jälkeen.

Käy allekirjoittamassa vetoomus kodinpuhdistus­­­­ aineiden eläinkokeiden kieltämiseksi osoitteessa animalia.fi/vetoomus Moni kodinpuhdistusaineita valmistavista yrityksistä on jo vastannut kuluttajien huoleen aiheesta. Yhä useampi tuotemerkki kuuluu Humane Household

Products –standardiin (HHPS), joka takaa, ettei myytävän tuotteen valmistuksen missään vaiheessa ole käytetty eläinkokeita.

Standardiin kuuluvat valmistajat ja tuotteet tunnistaa Leaping Bunny -pupumerkistä. Kampanjaa tukevat monet tunnetut eläinkokeettomia kodinpuhdistustuotteita valmistavat ja myyvät tuotemerkit, kuten Ecover, Marks & Spencer ja Method. ”Kotimaisia kodinpuhdistusaineita valmistavia yrityksiä listalla on valitettavan vähän, mutta toivomme, että kampanjamme saa muutkin nyt heräämään aiheeseen. Turvallisia ja hyvälaatuisia kodinpuhdistustuotteita on mahdollista tuottaa ja myydä ilman, että aiheutetaan kipua ja tuskaa eläimille”, Säynevirta kertoo.

Käy allekirjoittamassa vetoomus kodinpuhdistusaineiden eläinkokeiden kieltämiseksi osoitteessa animalia.fi/vetoomus. Voit myös tilata kampanjan lentolehtisiä jaettavaksi! Tilaukset: animalia@ animalia.fi tai p. 09 720 6590

lihan kulutus ­ laski taas hieman luonnonvarakeskuksen mukaan keskimääräinen suomalainen söi viime vuonna puoli kiloa vähemmän lihaa kuin vuonna 2013.

Samaan aikaan myös maidonkulutus väheni ja vihannesten kulutus kasvoi jopa seitsemän prosenttia.

Tuoreita vihanneksia suomalainen söi 65 kiloa vuodessa. Myös tuoreita hedelmiä syötiin viime vuonna edeltävää vuotta enemmän, yhteensä 54 kiloa henkilöä kohti.

Keskimääräinen suomalainen kulutti vuonna 2014 noin 77 kiloa lihaa. Suosituinta oli sianliha, jota keskivertoihminen söi noin 35 kiloa. Siipikarjanlihaa syötiin viime vuonna keskimäärin 20 kiloa ja naudanlihaa keskimäärin 19 kiloa. vili niemi CC BY SA 2.0

Sanottua

7

Ajankohtaista Jari Sjölund CC BY SA 2.0

tilaa animalian kouluvierailija!

animalia kritisoi hallitusohjelmaa alkanutta hallituskautta on pidetty eläinsuojelullisesti tärkeänä, sillä edelliseltä hallitukselta jäi kesken sekä eläinsuojelulain että turkisasetuksen uudistustyö. ”Uudessa hallitusohjelmassa ei mainita lainkaan eläinsuojelua tai kesken olevia eläinsuojelulainsäädännöllisiä uudistuksia. Sen sijaan maatalouden ja ruuantuotannon kannattavuudesta puhutaan paljon”, Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara sanoo.

Animalia pelkää, että kannattavuuden turvaaminen normeja purkamalla sekä valvontaa ja sanktioita vähentämällä on uhka eläinten hyvinvoinnille.

opettaja, haluaisitko lisäsisältöä oppitunneillesi ja ottaa huomioon uudet opstavoitteet jo nyt? Koululainen, vinkkaa mahdollisuudesta opellesi!

Animalian kouluttamat kouluvierailijat käyvät kertomassa ja keskustelemassa eläinasiasta erityisesti yläkouluilla ja lukioissa, mutta myös alakouluvierailut ovat mahdollisia. Vierailun aikana keskustellaan muun muassa eläinetiikasta, tuotantoeläimistä, koe-eläimistä ja turkistarhauksesta. Oppituntien tavoitteena on rohkaista nuoria pohtimaan omia arvojaan ja suhdettaan eläinoikeuskysymyksiin.

Tilaathan kouluvierailijan mielellään vähintään 2–3 viikkoa ennen toivottua vierailuaikaa. Syksyn tilauksia otetaan

vastaan 24.8. lähtien. Vierailu on kouluille maksuton.

Voit tilata kouluvierailijan helposti nettilomakkeen kautta: animalia.fi/kouluvierailut

www.runsaudensarvi.net Aleksanterinkatu 30 33100 Tampere • 03-2121479

Animalian jäsenkortilla

-5%

alennusta

paras juttu numeron 2/2015 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Kohti piiskattomia raveja?”. Eläimet yhteiskunnassa -kirjan arvonnassa onni suosi Nina Juseliusta.

Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Kasvisruokaaineksia

eläinystävälliseen herkutteluun

Mikä on tämän lehden paras juttu?

Kerro mielipiteesi 12.10.2015 mennessä, niin olet mukana Animalian kettukassin arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 3/2015) tai postitse Animalia, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

Monipuoliset koulutukset alkeista arvokisoihin.

Huipputasoinen lämmin halli tekonurmipohjalla 5 minuutin päässä Jyväskylän keskustasta.

• Pentukurssit • Agility • Rally-Toko • Toko • Ongelmakoirakoulutus • Trimmaus • Tilavuokraus • Junioritoiminta

Valmetintie 11, 40420 Jyskä, p. 044 2112 555 info@haukkuvaara.fi, www.haukkuvaara.fi

8

Vieraskynä

teksti Emma Kari • kuva Kirsi Tuura

Eläinten edustajat ovat vähissä

U

udessa eduskunnassa ei ole montaa eläinten ystävää.

Valituista kansanedustajista vain 31 allekirjoitti eläinsuojelusitoumuksen ennen vaaleja. Vaalikoneiden ja viime kauden äänestyksen perusteella turkistarhattoman Suomen puolustajia löytyy uudesta eduskunnasta vain hitusen enemmän: 200 kansanedustajasta ainoastaan 48 kannattaa turkistarhauksen lopettamista.

Ketut ja minkit ovat villieläimiä, jotka kärsivät aina vankeudessa. Ne eivät voi elää lajityypillisesti. Se on syy siihen, miksi turkistarhaus on yksi eläintuotannon julmimmista muodoista. Ja se on erityinen syy siihen, että juuri turkistarhaus tulee kieltää. Muidenkin eläinten oikeuksissa on vakavia puutteita.

Kun eduskunta kaksi vuotta sitten käsitteli kansalaisaloitetta turkistarhauksen kieltämiseksi, puolueista vain vihreät äänesti yksimielisesti aloitteen puolesta.

Suurin osa turkistarhauksen jatkamista puolustaneista kansanedustajista myönsi, että turkistarhauksessa on ongelmia ja että eläinten pitotapaan on saatava parannuksia. Kokoomuksen, sosialidemokraattien ja keskustan kansanedustajat vakuuttivat, että asiaan puututaan turkis­ asetuksen ja eläinsuojelulain uudistusten yhteydessä. Kieltoa ei kuulemma tarvittu, koska ongelmat korjataan.

Toisin kävi. Vanhentunut eläinsuojelulaki jäi viime kaudella uudistamatta maaja metsätalousministeriön vetkuttelun takia. Turkiseläinten olojen parantamiseen tähtäävän turkisasetuksen valmistelu floppasi pahan kerran.

Nyt asetusluonnos muhii jossain maaja metsätalousministeriön uumenissa.

Hallituspuolueissa ei ole liikaa eläinten puolestapuhujia, joten pelko siitä, että eläinten olot huononevat entisestään, on aiheellinen.

Tästä huolimatta me emme saa luovuttaa. Lähdin vetämään Kike Elomaan (ps.) kanssa eduskunnan eläinsuojeluryhmää, jotta tietoa eläinten oloista ja ongelmista saadaan levitettyä eduskunnan ”Pelko siitä, että käytävillä yli puolueeläinten olot sekä hallitus-opposihuononevat tio-rajojen.

Lähivuosina on entisestään, saatava parannuksia aikaan. Eläinsuojeluon aiheellinen.” laki on uudistettava ja eläinten asemaa on parannettava. Epäinhimillisimmät käytännöt, kuten porsimishäkit ja parsinavetat, on vihdoin kiellettävä. Tuskaa tuottavat käytännöt, kuten kastroinnit ja nupotukset, on lopetettava.

Turkistarhaus kuuluu historiaan.

Eläimillä ei ole äänioikeutta tai mahdollisuutta puolustaa omia oikeuksiaan.

Siksi on meidän velvollisuutemme pitää meteliä heidän puolestaan.

Emma Kari

kansanedustaja (vihr.)

9

Eläinten oikeuksista täytyy puhua lapsillekin jo hyvin pienet lapset ovat kiinnostuneita eläimistä. lasten eläinsuhteen muotoutuminen vaatii kuitenkin muutakin kuin vaunulenkeillä nähtyjä koiria ja sorsia, kotieläinpihan minipossujen rapsuttelua ja lastentapahtumien talutusratsastusta.

teksti Elina Valkama kuvat Nakki lautasella / Christel Rönns ja Iris Tanttu

N

ykyään yhä harvemmilla

lapsilla on tilaisuus nähdä maatilojen elämää tai saada muuten luotua syvempää suhdetta eläimiin tai ympäröivään luontoon. Tällöin myös koulun rooli korostuu ja olisikin toivottavaa, että eri oppiaineiden opetuksessa annettaisiin riittävät eväät eläin- ja luontosuhteen kehittymiselle. Tutkimusten mukaan lasten hyvällä eläin- ja luontosuhteella on merkittäviä vaikutuksia lasten psyykkiselle hyvinvoinnille ja empatiakyvyn kehittymiselle.

Koulukirjojen kaunisteltu totuus

Luokanopettajana pidin ympäristö- ja luonnontiedon tuntia neljäsluokkalaisille. Aiheena olivat maatilan eläimet ja ruuan tuotanto. Oppilailla oli käytössään melko uudet kirjat, minkä vuoksi halusin hyödyntää niitä. Harmikseni jouduin kuitenkin toteamaan, että kirjan piirroskuva muistutti enemmän kotieläinpihaa kuin nykyajan tehomaatilaa. Kuvassa oli idyllinen maatila, jonka pihapiirissä laidunsi muutama lehmä, kanat kirmasivat vapaana ja taustalla näkyi hevonen varsansa 10

kanssa. Lisäksi oli possuja rypemässä mudassa, pihalla muutama kissa ja kopissa vahtikoira.

Kirjan tekstit kertoivat kyllä eri kotieläinten lajityypillisestä käyttäytymisestä, kuten sikojen siisteydestä tai halusta viilentää itseään mutakylvyillä tai kanaparven nokkimisjärjestyksestä. Samalla ne jättivät kertomatta täysin sen, että tehotuotannossa tällainen elämä ei ole mahdollista.

Myöskään ylempien luokkien opetusmateriaali ei ota esiin eläinten hyvinvointia tai eläintuotannon ongelmakohtia.

Animalian kouluvierailujen suosio kasvussa

Tietenkin monet opettajat käyttävät muitakin opetusmateriaaleja kuin pelkkiä oppikirjoja. Siten he voivat käsitellä eläintuotantoa monipuolisemmin ja tuoda esiin myös tuotannon ikävämpiä puolia.

Harmillisesti monet kouluille suunnatuista oppaista ovat kuitenkin tuottajajärjestöjen tekemiä ja maalailevat aivan yhtä ruusuista kuvaa eläintuotannosta kuin oppikirjatkin.

Animalia on vastannut tähän sekä tuottamalla nuorille suunnattuja omia esitteitä että tarjoamalla kouluvierailijoiden pitämiä oppitunteja kouluille ilmaiseksi. Kouluvierailijat kertovat eläinten oikeuksista, tuotantoeläinten oloista, eläinetiikasta ja käyvät koululaisten kanssa keskusteluja muun muassa omien kulutusvalintojen vaikutuksista.

Kouluvierailuista saatu palaute on ollut erittäin positiivista ja vastaanotto kouluissa innostunutta. Pyyntö kouluvierailijan tilaamiseen on usein tullut oppilailta itseltään, koska nuoret ovat yhä enemmän kiinnostuneita eläinten oikeuksista ja ruuan tuotannon eettisyydestä.

Eläinten oikeudet ja hyvinvointi osaksi kouluopetusta

Onneksi merkittäviä muutoksen tuulia on ilmassa. Tulevaisuudessa kouluissa täytyy puhua eläinten oikeuksista ja hyvinvoinnista, koska ne kirjattiin ensimmäistä kertaa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Peruskoulun opetussuunnitelman uudistaminen kesti pari vuotta, ja Animalia oli tässä työssä

Lasten tietokirja Nakki lautasella näyttää realistisesti, miten ruokaa tuotetaan ja millaisissa oloissa eläimet elävät.

Nakki lautasella -kirjan arvio sivulla 23!

vahvasti mukana. Nyt voidaankin iloksi todeta, että lobbaustyö tuotti hienon ja historiallisen tuloksen.

Opetushallituksen edustajat ovat kommentoineet julkisuudessa, että näihin uusiin linjauksiin päädyttiin juuri eri tahoilta saadun palautteen perusteella.

Palautteessa esiin noussut huoli lasten eläinsuhteesta oli yksi merkittävimpiä syitä uudistuksiin. Uudistus halusi myös vastata toiveisiin, joissa lapsille haluttiin opetettavan kulutusvalintojen yhteyttä eläinten hyvinvointiin.

Eläinten oikeuksia ja hyvinvointia tullaan pohtimaan vuodesta 2016 eteenpäin alakoulussa ainakin ympäristöopissa ja yläkoulussa biologian, uskonnon ja elämänkatsomustiedon tunneilla. Myös oppikirjojen tekijät joutuvat muokkaamaan materiaaliaan, ja toivon mukaan edellä kuvatut satukirjakuvitukset ovat pian historiaa!

Kirjoittaja on toiminut usean vuoden ajan luokanopettajana ja työskenteli viime lukukauden Animalian kouluvierailukoordinaattorina.

Koulukirjoissa tuotantoeläimet esitetään usein idyllisissä maalaismaisemissa eikä tehotuotantoa kuvata totuudenmukaisesti.

11

Vegekesä maistui hyvältä animalian kesäkiertue levitti kasvissyönnin ilosanomaa kaupunkitapahtumissa ympäri suomen. teksti Simo Porola • kuvat Seija Elsilä ja venla maijanen

T

änä kesänä lukemattomat

sekasyöjät saivat ensikosketuksensa seitaniin, kun Animalian kasvisruokaan keskittynyt Vegekesä-kiertue tarjoili kasvisnakkeja kesätapahtumissa ympäri Suomen. Useat paatuneet lihansyöjät yllättyivät siitä, miten täysin kasvisperäinen nakki voi olla myös kulinaristinen nautinto.

Animalia oli mukana yhteensä 15 paikkakunnalla lähes neljässäkymmenessä tapahtumassa, aina Ilosaarirockin, Provinssin ja Qstockin kaltaisista massafestivaaleista pienempiin toritapahtumiin. Isoimpia tempauksia olivat Animalian vapaaehtoisten viikon verran Turun keskustassa pitämä pop-up-kahvila ja

12

Tampereella yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa järjestetty Vegekesä-tapahtuma, joka sisälsi ruuan lisäksi musiikkia ja asiaohjelmaa. Kesän yksi kohokodista oli myös ravintolapäivä, jota vietettiin muun muassa Helsingissä, Kotkassa, Kouvolassa ja Oulussa.

Vegekesä näkyi myös internetissä.

Vegaanin keittokirjan resepteihin pääsi tutustumaan Animalian verkkosivuilta löytyvällä reseptikoneella. Facebookissa haettiin pitkin kesää reseptejä parhaisiin vegaanisiin salaatteihin, pihveihin, piiraisiin ja jälkiruokiin. Lisäksi koko kesän kestänyt kilpailu, jossa oli palkintona lahjakortteja Ekokauppa Ekolon myymälöihin, täytti Instagramia ja

Twitteriä silmänruualla ja hashtagilla #vegekesä.

Huomio ruokavalioon

Eräs kesätapahtumia järjestänyt Animalian aktiivi piti Vegekesä-kiertueessa tärkeänä sitä, että se kannusti kojuilla vierailevia ihmisiä ottamaan kantaa ruokavalionsa eettisyyteen.

Tapahtumissa tuli esiin, että vaikka harva pitää tehotuotantoa ongelmattomana, ruokavalioon liittyy edelleen väärinkäsityksiä ja ongelmallisia asenteita, kuten että ihminen on tarkoitettu lihansyöjäksi, urheilijat tarvitsevat eläin­ proteiinia ja miehet syövät lihaa. Tai jos lihantuotanto lopetetaan, pelkät pellot

t a v a t t i Vallo kirjat!

Seppo turunen & maia raitanen:

Elisa Aaltonen & Sami Keto (toim.):

mubarak, nilsson, Saxén:

EläimEt yhtEiSKunnASSA

Kirjasensaatio eläinten asemasta.

Kirjoittajina mm. Jenni Haukio, Antti Nylén ja Laura Gustafsson. Mitä on olla eläin? ovh 26€€ Onko eläimillä oikeuksia tai vapauksia?

23

SuomEn SomAlit

16 000 suomalaista puhuu äidinkielenään somalia. Silti heidän kulttuurinsa ja elämänsä on tuntematonta monelle.

Kirja perustuu lähes sataan € haastatteluun, tilastoihin ja ovh 27€ tutkimuksiin.

24

vAlloittAvAt lAjit

denise rudberg:

risto isomäki:

Pitääkö kaikkien kukkien antaa kukkia, jopa jättipalsamin? Ainutlaatuista tietokirjaa muualta tulevista kasveista, eläimistä ja sienistä ryydittävät kekseliäät värikuvat.

Rikas liikemies kuolee kotinsa edustalla. Mikä rooli on sala­ peräisellä kerholla, jonka jäsenet maksavat fantasioidensa toteuttamisesta pitkän € pennin? ovh 29€

Luettuasi tämän kirjan et enää katso kesämökkisi ympäristöä etkä Suomen maisemia samoin silmin kuin ennen.

pasi Sahlberg:

hannu nyberg:

Miten Suomi nousi 30 vuodessa koulutuksen kärkimaaksi?

Harvardissa työskentelevän Pasi Sahlbergin lukuisille eri kielille käännetty menestysteos € osoittaa, ettei hyvään ovh 32€ kouluun ollut kiertoteitä.

Samettiääninen Olavi Virta on yksi Suomen kaikkien aikojen suosituimmista laulajista, mutta mikä mies Ola oikeasti oli? Kirja sisältää kaiken sen tiedon € Olavi Virran elämästä, jota ei ovh 32€ ole aiemmin kerrottu.

yKSi tAppAvA Syrjähyppy

31€

ovh 35€

laura Gustafsson & terike haapoja:

26

SuomAlAiSEn Koulun mEnEStyStArinA

hiStory AccordinG to cAttlE

The volume presents the history of one of the most important companion species of € humans, cattle, as if seen ovh 36€ from the bovine perspective.

32

mitEn SAlpAuSSElät Syntyivät

24€

ovh 27€

olAvi virtA hurmioStA turmioon

28

28

Tilaa netistä www.intokustannus.fi tai myynti@intokustannus.fi. Hintoihin lisätään toimituskulut 3–5 €.

eivät riitä tuottamaan ruokaa kaikille.

Kunnollisia perusteluja eläinteollisuuden oikeuttamiseksi on kuitenkin vaikeaa löytää. Modernissa yhteiskunnassa ihmiset pystyvät elämään terveellisesti täysin kasvisperäisellä ruokavaliolla, kun taas eläintuotanto aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä eläimille ja tuhoa ympäristölle.

Kun lupiinitempeh loistaa poissaolollaan lähikaupoissa ja lehmästä tehty pihvi maksaa samassa paikassa muutamia euroja, kyse on taloudellisista, poliittisista ja sosiaalisista rakenteista, jotka ovat muutettavissa. Niiden on myös syytä muuttua, jos tavoitteena on ihmisille ja muille eläi-

mille oikeudenmukainen ja ekologisesti kestävä maailma.

Kohti kasvisruualla elävää yhteiskuntaa

Kasvissyönnin leviämisen kannalta oleellista on sen saatavuus ja sosiaalinen hyväksyttävyys. Kesäkiertueella tulikin hyvin esiin se, että työ kasvisruuan edistämiseksi on erityisen tärkeää pienemmillä paikkakunnilla, joissa ei ole suurten kaupunkien erikoiskauppa- ja ravintolatarjontaa. Edistystä on kuitenkin tapahtunut, ja tätä nykyä keskeisimpiä soija- ja kauratuotteita on saatavissa isommista Tampereen Laikunlavalla vietettiin Vegekesää Maria Emilian & the Bandin säestyksellä heinäkuussa.

marketeista ympäri maan. On myös ilo huomata, miten keskikokoisistakin kaupungeista löytyy jo kasvisravintoloita ja miten jotkin ravintolaketjut ovat alkaneet lisätä vegaanista tarjontaansa.

Koskaan aiemmin ei ole ollut yhtä vaivatonta aloittaa kasvissyönti kuin nyt.

Internet on pullollaan helposti omaksuttavaa ja maksutonta resepti- ja ravitsemustietoutta. Vegaanihaasteen kaltaiset tempaukset antavat yhteisöllistä tukea ja tarvittaessa henkilökohtaista tuutorointia kasvissyönnin aloittamiseen. Kaikkien ei kuitenkaan ole mahdollista siirtyä yhdessä yössä sekasyöjästä kasvissyöjäksi, joten voi olla käytännöllisintä aloittaa 1–2 kasvisruokapäivällä viikossa. Jokaisella kulutusvalinnalla on kuitenkin aina suora vaikutus eläinteollisuuteen, ja jokainen julkinen teko kasvisruoan puolesta luo tietä sille, että jonain päivänä kasvisruoka ei ole enää vain jokin erikoisuus, vaan se yleisin ruokavalio.

Kirjoittaja työskenteli Animaliassa kesäkiertueesta vastanneena projektikoordinaattorina keväällä ja kesällä 2015.

13

Irti vegaanimyyteistä teksti Taija Rinne • kuvitus Sanni Airaksinen

vegaani ei saa proteiinia. eikä varsinkaan kalsiumia. kuulostaako tutulta? suomalainen ravitsemussuositus suosii lihaa ja maitoa, vaikka näin ei todellakaan pitäisi olla.

H

yvään, terveyttä edis-

tävään ruokavalioon kuuluu virallisen suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan kasviksia, marjoja, hedelmiä, palkokasveja ja täysjyväviljaa sekä kasviöljyjä, siemeniä ja pähkinöitä. Tämänhän jokainen tietää, mutta ovatko valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosittelemat kala, maito ja siipikarjan liha myös tarpeellisia terveellisessä ruokavaliossa?

Laillistetun ravitsemusterapeutti Johanna Kaipiaisen mukaan eivät ole. ”Pohjimmiltaan suositukset ovat enemmän politiikkaa kuin tiedettä. Jos mentäisiin puhtaasti tiede edellä, ensisijaisesti suositeltaisiin kasvis- eikä sekaruokavaliota.”

Ravitsemussuosituksessa on otettu huomioon suomalainen ruokakulttuuri

14

ja -tottumukset. Siinä on pyritty tuomaan esille tuttuja ruokia. ”Ehkä myös senkin takia palkokasvit ovat jääneet niin pimentoon suosituksissa. Monissa muissa maissa kasvipohjaiset vaihtoehdot ovat tasavertaisia tai jopa suositellumpia vaihtoehtoja kuin eläinperäiset vastaavat.”

Maitomaa Suomi

Suomalaisen ravintosuosituksen tukena on ravintokolmio, jonka pohjan muodostavat kasvikset ja hedelmät, joista saa vitamiineja, kuituja ja muita hyödyllisiä aineita. Kasviksia pitäisi syödä vähintään puoli kiloa päivässä.

Seuraavassa kerroksessa ovat täysjyvälisäkkeet ja peruna sekä puurot, leivät ja mysli. Viljasta ja perunasta saa hyviä, kuitupitoisia hiilihydraatteja, jotka ovat tärkeitä energian lähteitä. Niistä saadaan myös erityisesti B-ryhmän vitamiineja, kivennäisaineita ja proteiinia.

Ravintokolmion keskivaiheilla vegaani törmää maitoesteeseen. Kerroksessa ovat kyllä kasviöljypohjaiset rasvat, pähkinät ja siemenet, mutta myös vähärasvaiset maitovalmisteet. Maidon katso-

taan olevan tärkeä proteiinin, kalsiumin, jodin ja D-vitamiinin lähde. Kaipiaisen mukaan maidossa on kyllä kivennäisaineita ja vitamiineja, mutta myös kovaa rasvaa ja kolesterolia.

”Vegaanit eivät välttämättä tarvitse kalsiumia yhtä paljon kuin sekasyöjät, sillä eläinproteiini aiheuttaa kalsiumin hävikkiä elimistöstä.” ”Saadakseen niitä ravintoaineita mitä maidossa on, ei tarvitse juoda maitoa.

Kaiken voi saada terveellisemmistä vaihtoehdoista, kuten soija-, kaura-, riisi- ja mantelimaidoista sekä näistä valmistetuista tuotteista. Niihin on lisätty samoja ravintoaineita mitä lehmänmaidossa on, esimerkiksi kalsiumia niissä on yhtä paljon kuin lehmänmaidossa.”

Kalsiumia saa helposti myös monista eri kasvikunnan tuotteista, kuten vih-

Vegaanin ravintoympyrässä kasvikset, hedelmät ja marjat muodostavat puolet ympyrästä.

Toinen puoli koostuu viljatuotteista, palkokasveista ja pähkinöistä siten, että proteiiniruokia on noin neljännes.

Jos on aloitteleva vegaani, kannattaa hankkia alkuun ainakin yksi hyvä keittokirja ja lähteä sen avulla kokeilemaan rohkeasti uutta. Animalian netti­putiikista saat parhaat vegaaniruokakirjat!

animalia.fi/tilaa-tuotteita

15

hankalat ravintoaineet ja vitamiinit?

Virallisen ravintosuosituksen mukaan vegaanille vaikeaa on B12- ja D-vitamiinin, riboflaviinin, kalsiumin, raudan, sinkin, jodin, seleenin ja proteiinin tarvittava saanti. Kaipiainen sanoo, että osa listan ravintoaineista eivät ole millään lailla ongelmia vegaaniruokavaliossa.

B12 Tärkeä vitamiini hermostolle ja veren punasolujen muodostuksessa. Sitä tarvitaan myös foolihapon muuttamisesta elimistössä toimivaan muotoon. Vegaani saa B12-vitamiinia vitamiinilisistä ja B12-vitamiinilla täydennetyistä tuotteista, kuten kasvimaidoista.

D-vitamiini D-vitamiinia tarvitaan kasvuun, luun ja hampaiden muodostumiseen sekä kalsium- ja fosforiaineenvaihduntaan. Joissain kasvimaidoissa ja margariineissa on D-vitamiinia, mutta Kaipiainen suosittelee D-vitamiinilisää talviaikaan 25 µg/vrk ja raskaana oleville 50 µg/vrk. D2-vitamiini on aina kasvi­ peräistä, D3 pääsääntöisesti eläinperäistä.

Riboflaviini Riboflaviini, eli B2-vitamiini, on tärkeä esimerkiksi energian tuotannossa sekä solujen aineenvaihdunnassa. Riboflaviinin saanti ei yleensä ole ongelmallista vegaaneille. Saantilähteitä ovat muun muassa soija, sienet, vihreät lehtivihannekset, avokado ja mantelit sekä täydennetyt kasvimaidot.

Kalsium Kalsium on tärkeä luuston ja hampaiden kehitykselle. Täydennettyjen tuotteiden, kuten kasvimaitojen, lisäksi kalsiumia saadaan muun muassa vihreistä lehtivihanneksista, pähkinöistä ja pavuista. Vegaanit eivät välttämättä edes tarvitse kalsiumia yhtä paljon kuin sekasyöjät, sillä eläinproteiini aiheuttaa kalsiumin hävikkiä elimistöstä.

Rauta Rautaa tarvitaan hapen kuljetukseen. Se on myös useiden entsyymien osana eri puolella elimistöä. Kaipiaisen mukaan raudan saannin ongelmallisuus on myytti, jota tutkimus-

tieto ei tue. Rautaa on runsaasti kasvikunnan tuotteissa, kuten palkokasveissa, täysjyväviljatuotteissa, vihreissä lehtivihanneksissa ja kuivatuissa hedelmissä. Lisäksi C-vitamiini auttaa sen imeytymisessä.

Sinkki Sinkkiä tarvitaan muun muassa lisääntymisen, kasvun ja sukupuolisen kehityksen säätelyyn, hermoston toimintaan ja vastustuskykyyn. Sinkin saanti on vegaanille harvoin ongelma, vaikkakin vilja- ja palkokasvien fytaatti heikentää sen imeytymistä. Sinkin lähteitä ovat esimerkiksi kokojyväviljatuotteet, palkokasvit ja pähkinät.

Jodi Jodi on tärkeä erityisesti kilpirauhasen toiminnalle. Sitä tarvitaan myös aivojen kehitykseen, ja raskauden aikana onkin hyvin tärkeä huolehtia sen saannista. Suomen maaperässä on vain vähän jodia, minkä vuoksi sitä lisätään eläinten rehuun. Vegaani saa jodia ravintolisästä tai merilevästä. Merilevän jodipitoisuus vaihtelee paljon. Onkin tärkeää tietää käyttämänsä levän jodipitoisuus, sillä jodia voi saada myös liikaa.

Seleeni Seleeni osallistuu antioksidanttipuolustukseen ja sitoo muun muassa raskasmetalleja elimistössä. Se on tärkeä myös kilpirauhasen toiminnalle. Suomen maaperässä ei ole juuri seleeniä, vaan sitä lisätään lannoitteisiin.

Seleenin saanti voikin olla ongelma vain silloin, jos käyttää yksinomaan luomu­ tuotteita. Erinomainen seleenin lähde on para- eli brasilianpähkinä.

Proteiini Proteiinit muodostavat uusia kudoksia ja uudistavat niitä. Proteiini on myös energia­ ravintoaine. Proteiinin saanti ei ole ongelma vegaaniruokavaliossa, se on sitkeästi elävä myytti. Linssit, herneet, tofu, soija, täysjyvävilja, pähkinät ja siemenet ovat erittäin hyviä proteiinin lähteitä.

Lähteet: Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Terveyskirjasto, The Vegan RD, The Vegan Society, Vegaaniliitto.

16

reistä lehtivihanneksista, pähkinöistä ja pavuista.

Kaipiaisen mielestä suomalainen meijeriteollisuus on syy, miksi maitoa tuputetaan meille. Hän näkee suurena ongelmana myös sen, että valtion ravitsemusneuvottelukunta on maa- ja metsätalousministeriön alainen. ”Valtion ravitsemusneuvottelukunnan nettisivuillakin todetaan, että ravitsemuspolitiikka on osa maatalouspolitiikkaa.

Neuvottelukunta kuuluisi maa- ja metsätalousministeriön sijaan loogisesti sosiaali- ja terveysministeriön alle.”

Maitokeskusteluissa unohtuu usein myös jodi, joka jää kalsiumin varjoon.

Suomessa eläinten rehuun lisätään jodia, koska Suomen maaperässä sitä on niukasti. Sen vuoksi lehmänmaito on merkittävä jodin lähde jodioidun suolan lisäksi maidonjuojille. Vegaaneilla onkin hyvä olla jokin muu jodin lähde, kuten jodia sisältävät ravintolisät.

Rasvojen suhteen vegaani voi olla melko huoletta. Toisin kuin sekaruokavaliossa, vegaanit eivät yleensä saa liikaa kovaa rasvaa. Rasvoissa kannattaa kiinnittää huomio riittävään omega-3-sarjan ras-

vahappojen saantiin. Rypsiöljy on hyvä valinta päivittäiseen ruuanlaittoon. Kannattaa muistaa, että kookosrasva on lähes kokonaan tyydyttynyttä kovaa rasvaa.

Palkokasvien arvoa proteiinin­ lähteenä ei ymmärretä

Virallisen ravintokolmion yläkerroksissa ovat vielä kala ja siipikarja, liha ja kananmuna. Nämä yhdistetään ensimmäisenä proteiiniin, mutta proteiinia saadakseen ei todellakaan tarvitse syödä eläimiä. Esimerkiksi linssit, herneet, tofu, täysjyvävilja, pähkinät ja siemenet ovat erinomaisia proteiinin lähteitä. ”Tutkimukset osoittavat kiistatta, että lihansyönnillä petaa itselleen elintasosairauksia ja lyhyemmän elämän.”

Palkokasveissa on runsaasti esimerkiksi folaattia ja kuitua, joiden saanti jää helposti vajaaksi sekaruokavaliossa. Suomalaisilla niiden saanti on keskimäärin alle suositellun. ”Miksei siis virallisissa suosituksissa suositella palkokasveja ensisijaisena proteiinin lähteenä, vaan kaikista epäeettisintä siipikarjan lihaa? Ravitsemussuosituksissa palkokasvit on kaiken lisäksi si-

joitettu kasvisosioon, mikä osoittaa, ettei niiden arvoa lihan korvaajana ymmärretä tai haluta ymmärtää.”

Ainoa ravintoaine, jota kasvikunnan tuotteissa ei ole lainkaan, on B12-vitamiini. Sen vuoksi jokaisen vegaanin on huolehdittava sen saannista itse.

”Saadakseen niitä ravintoaineita, mitä maidossa on, ei tarvitse juoda maitoa.”

Kalan syöntiä valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee rasvaisesta kalasta saatavan D-vitamiinin vuoksi, mutta vitamiinin pääasiallinen lähde on aurinko. Suomessa D-vitamiinia tarvitaan talvella lisänä ruokavaliosta riippumatta. Ravinnosta on vaikea saada tarpeeksi D-vitamiinia, koska sitä on kasvikunnassa vain joissain metsäsienissä sekä lisättynä margariineihin ja kasvimaitoihin.

17

Tyylikäs kalenteri vapaaehtoisvoimin teksti Jari-Pekka Kanniainen & Asta Riikonen • kuvat janica karasti, nina tulilahti ja Asta Riikonen

18

 Oulun Animalian Roope Kanninen asettaa

itsensä kalenterissa broilerin asemaan. Raskas taakka symboloi broilerin jalostuksella aikaansaatua liika­painoa, mikä johtaa moniin ongelmiin broilerien noin kuukauden mittaisen elämän aikana.

yksi vuoden taatusti näyttävimmistä tempauksista on oulun animalian puuhaama 13 eläinkohtaloa -kalenteri vuodelle 2016. hyvän asian puolesta vaatteet naulakkoon jättävät sekä julkkikset että animalian aktiivit.

V

iime syksynä Turkittoman

perjantain sosiaalisen median valokuvatempauksessa Oulun Animalian puheenjohtaja Milla Kyllönen riisuutui Asta Riikosen aikaisemmin heittämän vitsin innostamana ja muut malliksi suostuneet seurasivat perästä.

Asta etsi samaan aikaan opinnäytetyöaihetta muotoilijan ammattikorkeakouluopinnoilleen, ja siitä idea syntyi. Aluksi kalenterin tarkoituksena oli vain tuottaa varoja Oulun Animalian toimintaan ja tehdä se omien aktiivien kesken. Kunnianhimoiset tavoitteet tulivat kuitenkin esille nopeasti. ”Olisimme esimerkiksi halunneet delfinaario- ja vesieläinpuistoaiheisen kuvan, joka olisi kuvattu veden alla isossa altaassa. Mutta meillä ei ollut aikaa eikä rahaa”, Asta kertoo.

Lisätietoja kalenterista ja sen tilaamisesta saa Facebook-sivulta facebook.com/13elainkohtaloa.

Kalenteri julkaistaan ja tulee myyntiin elo-syyskuussa Animalian ja Pelastetaan koirat -yhdistysten verkko­­kauppoihin.

13 vapaaehtoista eläinten puolesta

Resurssipula ei lannistanut, vaan esiin nousi vielä uusi idea. Oululainen järjestön aktiivi Tiia Sallinen esitti ajatuksen julkkiskuvista.

Yllättäen todella moni julkisuuden henkilö oli kiinnostunut tulemaan projektiin mukaan ja edistämään eläinten asemaa ilman palkkiota. Kalenterin malleiksi päätyivät mediatuotannon ja viihteen monitoimimies Sampo Marjomaa, Mr. Gay Finland 2014 Peter Lindén, Mount Everestin ensimmäisenä suomalaisena naisena valloittanut Carina Räihä, kosmologi ja teoreettisen fysiikan lehtori Syksy Räsänen, burleski- ja pin-up-taiteilija Ginger Ale, kehonmuokkaus- ja performanssitaiteilija Jussi Paradise sekä kirjailija ja teatterintekijä Laura Gustafsson.

Jokainen kalenterin kuva tuo esille yhden epäkohdan eläinten kohtelusta asettamalla ihmisen eläimen asemaan. Lisäksi kuvan yhteydessä kerrotaan, mihin toimenpiteeseen, käytäntöön tai asenteisiin kuva liittyy.

Pallot ja häkit päänvaivana

Rekvisiittaa oli kuvauksissa runsaasti, ja sen hankkimisessa ja kuljettamisessa tuli pieniä mutkia matkaan projektin aikana.

Turkistarhauksesta ja munijakanoista kertovissa kuvissa käytetyn, ihmisen kokoon suhteutetun, häkin hikinen kärräysurakka viivästytti kevään ensimmäisiä kuvauksia. Viihde-eläimistä kertovaan kuvaan ei alkuun löytynyt sopivaa rantapalloa mistään, mutta loppujen lopuksi

kuvat saatiin otettua valvottujen öiden päätteeksi. Jutun kirjoittamisen aikaan viimeisiin kuvauksiin tarvittavaa porsitushäkkiä ei myöskään ollut saatu.

Jokaisen vapaaehtoisen panos on ollut korvaamaton kaikkien 13 kuvan kanssa.

Monien eri tahojen aikataulujen yhteensovittaminen ei ole ollut helppoa. ”Tekemistä on riittänyt, mutta se on ollut sen arvoista. Kalenterin tekeminen on ollut hauskaa ja mukavaa, kuten Animaliassa toiminnan pitääkin olla. Tästä kalenterista tulee paras ikinä”, Milla sanoo.

Aktiivien osaaminen käyttöön

Mukana kalenterin tekemisessä on ollut monia vapaaehtoisia, muun muassa malleja, stylisti, valokuvaajia, rekvisiitan lainaajia ja askartelijoita ja auton kuljettajia. Muutama yritys ja koulu on myös lainannut tilojaan kuvauksille. Kalenterin graafikko Hanna Hyvönen on tehnyt kalenteria osana medianomin opintojaan.

Asta sai käyttää kalenterin teossa lisäksi maskeeraus- ja kampaustaitojaan. ”Kun lähdin Animalian toimintaan mukaan, en uskonut, että meikki- ja hiusosaamisestani olisi jossain vaiheessa hyötyä. Nyt olen ollut mukana kaikissa kuvauksissa sekä tempauksissa tekemässä sitä mitä osaan hyvin”, Asta kertoo. ”Muissakin osastoissa ympäri Suomea voisi kartoittaa jäsenistön ja aktiivien osaamista. Jäsenissämme on varmasti paljon taidokkaita ihmisiä, jotka voisivat osaamisellaan järjestää erilaisia varainkeruukeinoja tai tempauksia”, Milla jatkaa.

19

NUPOUTUSKIPUA TULISI HOITAA teksti Laura Uotila • kuvat oikeutta eläimille ja Wilhelmiina Keränen

20

N

upoutus

tarkoittaa

vasikoiden sarvenaiheiden tuhoamista niin, että niiden sarvien kasvu estyy. Suuri osa suomalaisista vasikoista nupoutetaan.

Nupouttamisen yleistyminen johtuu erityisesti pihattonavetoiden lisääntymisestä. Vapaa liikkuminen pihatoissa on etu eläinten hyvinvoinnille, mutta se lisää riskiä eläinten välisistä konflikteista.

Tämän vuoksi pihatoissa elävät lehmät lähes poikkeuksetta nupoutetaan. Nupoutettuja lehmiä pidetään myös hoitajien kannalta turvallisempina. Vaihtoehtoisesti voitaisiin kasvattaa luontaisesti sarvettomia nautoja, mutta tällä hetkellä

Suomessa vasikat nupoutetaan kuumapolttamalla sarvenaiheet. Toimenpide aiheuttaa vasikalle kaksi kolmannen asteen palovammaa, joten on selvää, että ilman kivunlievitystä se aiheuttaa eläimelle suurta tuskaa.

Tehokasta kivunhoitoa käytetään vähän, koska tilallinen ei saa käyttää rauhoitus- tai puudutusaineita itse, vaan paikalle on kutsuttava eläinlääkäri. Kustannusten säästämiseksi näin ei aina haluta tehdä.

Nupoutuskipua toimenpidehetkellä sekä heti sen jälkeen on tutkittu paljon, mutta nupoutuksen aiheuttamasta pidempikestoisesta kivusta tiedetään vielä hyvin vähän. Tutkimukset viittaisivat siihen, että vasikka voi tuntea kipua usean päivän ajan nupoutuksen jälkeen. Tutkimuksessa haluttiin kehittää automaattinen mittauslaite, jolla voidaan mitata vasikoiden makuuaikaa ja unta eläimiä häiritsemättä. Vasikat ilmentävät kipua usein levottomuudella ja lepokäytöksen muutoksella, kun normaalisti lepokäytös on varsin muuttumaton.

Tuottajille lisää koulutusta

yleisimmin maidontuotannossa käytetyillä nautaroduilla on sarvet.

Suomessa vasikat nupoutetaan kuumapolttamalla sarvenaiheet. Toimenpide aiheuttaa vasikalle kaksi kolmannen asteen palovammaa, joten on selvää, että ilman kivunlievitystä se aiheuttaa eläimelle suurta tuskaa. Alle neljän viikon ikäisten vasikoiden kipulääkitys nupoutuksessa ei ole Suomessa pakollista, mutta suurin osa tiloista ilmoittaa silti jo käyttävänsä kipulääkitystä.

Kivunhoito on tehokasta, kun yhdistetään rauhoitus, paikallispuudutus ja tulehduskipulääkitys. Eläimen rauhoittaminen helpottaa puudutusaineen käyttöä, eikä vasikalle jää ikävää muistijälkeä toimenpi-

teestä. Puudute estää kivun toimenpidehetkellä ja noin kaksi tuntia sen jälkeen.

Tulehduskipulääke hoitaa kipua noin vuorokauden.

Usean vuorokauden kipu

Keväällä julkaistiin Ann-Helena Hokkasen väitöskirja Hot-iron disbudding pain in calves: Studies on perception of pain and options to increase pain alleviation. Väitöskirjatyön tavoitteena oli selvittää suomalaisten maidontuottajien käsityksiä ja käytäntöjä vasikoiden nupoutuskivusta sekä parantaa mahdollisuuksia tutkia ja hoitaa vasikoiden kokemaa kipua ennen nupoutusta ja sen jälkeen.

Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, miten tuottajat kokevat nupoutuksen aiheuttaman kivun eläimille ja mitkä tekijät vaikuttavat siihen, kutsuvatko tuottajat eläinlääkärin lääkitsemään nupoutettavat eläimet.

Tutkimukseen osallistuneista maidontuottajista suurin osa suhtautui nupoutuskipuun vakavasti ja koki eläimille aiheutetun kivun olevan voimakasta. Tuottajat, jotka kokivat nupoutuskivun voimakkaaksi, suhtautuivat naudan kipuun yleisestikin vakavammin kuin ne, jotka arvioivat kivun lievemmäksi. Tuottajat, jotka pitivät nupoutuksen aiheuttamaa kipua voimakkaana ja kivunlievityksen käyttöä tärkeänä, kutsuivat eläinlääkärin paikalle lääkitsemään nupoutettavat vasikat useammin kuin ne, jotka arvioivat kivun ja kivunlievityksen tarpeen alhaisemmaksi. Kuitenkin alle puolet kyselyyn vastanneista kutsui eläinlääkärin tekemään nupoutukset. Johtopäätösten mukaan kivunlievityksen käyttö nupoutuksen yhteydessä voisi tulevaisuudessa lisääntyä, jos tuottajia koulutettaisiin nykyistä enemmän vasikan kokemasta kivusta ja kivunlievityksen tärkeydestä.

Animalian tavoitteena on saada tulevaan eläinsuojelulakiin kirjaus, että kivuliaat toimenpiteet ilman asianmukaista kivunlievitystä ja kivun hoitoa on kiellettävä. Näihin toimenpiteisiin kuuluu muun muassa nupoutus.

21

mitä animalia tekee lahjoituksellasi? teksti ninni pehkonen • kuva ingimage

moni eläinjärjestö ohjaa lahjoitukset eläinten hoitokuluihin, ruokiin ja lääkärimaksuihin. lahjoittajalle kerrotaan, kuinka monta kissanruokapurkkia kymmenellä eurolla saa. entä minne lahjoitusvarat animaliassa menevät?

A

nimalialla ei ole eläintaloja, sillä emme järjestä hätämajoitusta eläimille tai etsi niille uusia koteja. Miljoonien turkiseläinten, kymmenien miljoonien tuotantoeläinten ja satojen tuhansien koe-eläinten vuoksi on kuitenkin toimittava. Näiden eläinten asioita on ajettava tiedottamalla, kampanjoimalla sekä vaikuttamalla lainsäädäntöön, yleiseen mielipiteeseen ja arkipäiväisiin kulutuspäätöksiin. Jotta Animalia voi toimia pitkäjänteisesti ja tehokkaasti, myös kansainvälisellä tasolla, tarvitaan rahallista tukea.

Koska eläinasioissa ei oteta edistysaskelia itsestään, meidän on vaadittava eläimille oikeutta, pidettävä niidenkin eläinten puolia, joita emme välttämättä koskaan kohtaa silmästä silmään. Siksi

järjestömme on olemassa ja siksi Sinun tukeasi tarvitaan.

Animalialla on useita erilaisia lahjoitusmahdollisuuksia, muun muassa verkko- ja puhelinlahjoitukset. Yleislahjoituksen voit tehdä Animalian lahjoitustilille: FI24 1011 3000 260629 (Nordea) SWIFT / BIC : NDEAFIHH. Lahjoituksen voi tehdä myös Animalian verkkosivujen kautta.

Jos haluat kohdentaa lahjoituksen erityisesti johonkin Animalian toimintaan, saat eri kohteiden viitenumerot verkkosivultamme. Voit maksaa myös ilman viitettä, jolloin lahjoitus kohdistetaan sitä eniten tarvitsevalle kohteelle.

Viitenumerot ja lisää tietoa muista lahjoitusmahdollisuuksista: animalia.fi/tue-työtämme/lahjoita

Muutamia esimerkkejä siitä, mitä lahjoituksilla voidaan tehdä: kouluvierailu 20 € opas- ja tehtävävihkoset koko luokalle 50 € pöytäpaikka kesätapahtu­­massa 100 € 500 kpl A3-kampanjajulisteita 250 € 4000 kpl vetoomuskortteja 400 € kaikille avoin luento- ja keskustelutilaisuus 500 € viikonlopun kestävä leiri 2500 €.

Poliisihallitus on myöntänyt rahankeräysluvan Animalialle 5.11.2014. Toimeenpanoaika on 1.1.2015–31.12.2016 ja lupa kattaa koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen numero POL-2014-10096.

22

Kirjavinkit beneath the surface: killer whales, seaworld, and the truth beyond blackfish Hargrove, John & ChuaEoan, Howard: Beneath the Surface: Killer Whales, SeaWorld, and the Truth Beyond Blackfish. Palgrave Macmillan, 2015. 264 s.

kirjan voi ostaa animalia­­ shopista

beneath the surface on SeaWorldin entisen eläinkouluttajan John Hargroven tarina. Hän työskenteli uransa aikana 20 eri miekkavalaan kanssa ja tutustui varsin hyvin niiden persooniin, biologiaan ja monimutkaisiin sosiaalisiin suhteisiin. Myöhemmin hän alkoi nähdä myös valaiden vankina pitämisen varjopuolet.

Kirja on kiehtova ja surullinenkin kurkistus SeaWorldin toimintaan ja vankina elävien valaiden elämään. Kirjassa esiintyvät muun muassa Islannin rannikolta vuonna 1978 pyydystetty Kasatka, sen tytär Takara ja vuonna 2014 SeaWorldin kouluttajan tappanut Tilikum. Kirjassa Hargrove kertoo omat perustelunsa sille, miksi SeaWorldin tapaisten laitosten toiminta ei kestä eettistä tarkastelua.

Kanerva Pelli

the tusk that did the damage James, Tania: The Tusk That Did the Damage.

Harvill Secker, 2015. 225 s. intialaissyntyisen Tania Jamesin romaani kertoo kauniisti julmaa tarinaa norsuista, niiden himotuista syöksyhampaista sekä niiden ympärille kietoutuvista ihmissuhteista.

Tarinassa on kaksi kertojaa, salametsästäjän veli, joka itsekin ajautuu salametsästäjäksi, ja norsujen pelastajasta elokuvaa tekevä nainen. Lukija pääsee kuitenkin kurkistamaan myös pienenä orvoksi jääneen ja isona maaseutua terrorisoivan urosnorsun sekä norsujen kouluttajan ja hoitajan mieleen.

Kirjailija ei selitä asioita puhki vaan jättää runsaasti tilaa lukijan omille päätelmille ja tulkinnoille. Kaltoin kohdellun norsun tragedia jää vaivaamaan pitkäksi aikaa.

Romaania ei ole vielä saatavissa suomeksi, mutta toivottavasti asia korjaantuu pian.

nakki lautasella – mistä ruoka tulee? elina lappalainen, Syötäväksi kasvatetut -kirjan kirjoittaja, on tehnyt lastenkirjan, jota on kaivattu. Kirjassa kuvataan suomalaisten maatilojen arkea ja kerrotaan totuudenmukaisesti tuotantoeläinten elämästä sekä ruuantuotannosta. Tässä kirja mielestäni onnistuu hyvin. Tarinassa kierretään eläintuotantotilalta toiselle kahden lapsen ja eläinlääkäri-isän mukana. Samalla kerrotaan kustakin tuotantoeläimestä faktatietoja, kuten että poikatiput tapetaan heti kuoriutumisen jälkeen tai että sikojen saparoiden pureskelu kertoo ongelmista sikalan oloissa.

Kirja on tietokirja, jonka kohderyhmä on 7–11-vuotiaat koululaiset. Kymmenvuotias tyttäreni piti kirjasta ja aikoo näyttää sitä kavereilleen, koska "ehkä nekin sit alkaa kasvissyöjiksi!" Suosittelen kirjaa myös pienemmille yhdessä aikuisen kanssa luettavaksi, koska sen avulla vanhemmat saavat hyvän mahdollisuuden keskustella ruuantuotannosta.

Toisaalta harvalla aikuisellakaan on nykypäivänä käsitystä esimerkiksi siitä, miltä näyttää emakoiden porsitushäkki.

Kuvittaja Christel Rönns on tehnyt upeaa työtä kuvatessaan eläintuotannon arkea realistisesti. Hänen kuvissaan emakko näyttää surulliselta ja häkkikanojen päät kurkottelevat tiiviissä rivistössä.

Kirja ei anna valmiita vastauksia tai tuomitse perheiden kulutusvalintoja. Joitakuita tämä saattaa ärsyttää. Tähän kirjailija on vastannut, että hän ei ole tehnyt pamflettia kasvissyöjäperheille, vaan lastentietokirjan eläintuotannosta Suomessa. Ja sanoisin, että hyvä niin.

Elina Valkama

Lappalainen, Elina & Rönns, Christel (kuv.): Nakki lautasella. Tammi, 2015. 48 s.

Pauliina Klemola

23

Vegaanikapinallinen teksti ja kuva Pauliina Klemola

24

katariina souri ei ole koskaan kaihtanut haasteita. kun kirjailija laura gustafsson heitti hänelle tammikuussa vegaanihaasteen, hän otti sen epäröimättä vastaan.

”E

muihin ihmisiin. En ole tällä hetkellä vegaani, mikä ärsyttää joitakin tiukkoja vegaaneja. Nimikkeitä ja leimoja tärkeämpää ovat eläimet ja se, miten pystyn vaikuttamaan laajemmin, ei se, olenko itse täysvegaani.”

Ei vain ruokaa

läinten

oikeudet

olivat olleet mielessäni jo kauan. Olin tutustunut eläinoikeusjärjestöjen kuvamateriaaliin ja katsonut elokuvia aiheesta. Olin jättänyt broilerin ja sianlihan jo vuosia sitten. Kesällä 2014 jäi liha kokonaan pois, sillä tyttäreni Kiana ei halunnut enää syödä sitä. Olin miettinyt vegaaniruokavaliota, mutta vasta viime vuodenvaihteessa hetki tuntui oikealta”, Souri sanoo.

Hän hurahti veganismiin heti. ”En pystynyt ajattelemaan mitään muuta. Se oli melkein kuin uskoontulo. Löysin ryhmän, johon tunsin vahvasti kuuluvani, ja näin äkkiä koko maailman ihan eri silmin.”

Kun Souri kertoi vegaaniudestaan Facebookissa, hän sai ensin kimppuunsa sekasyöjät. Hänen tuekseen tulivat ”ihanat vegaanit, jotka vastasivat sekasyöjille viisaasti argumentoiden ja joilla oli valtavasti tietoa.”

Omien hyökkäys järkytti

Kuherruskuukausi vegaanien kanssa kuitenkin päättyi keväiseen luomumaitokohuun. ”Annoin palautetta Valiolle harhaanjohtavasta mainonnasta, ja minut kutsuttiin luomutilalle. Kun jaoin sieltä ottamiani kuvia, jotkut vegaanit suuttuivat. Minun tulkittiin mainostavan luomumaitoa, vaikka eihän se ollut tarkoitukseni. Äkkiä minä ja vegaanit riitelimme keskenämme.” ”Omilta” tullut kritiikki satutti. ”Olen tottunut siihen, että kaikki tekemiseni herättävät vastustusta. Roolini kai on rikkoa rajoja. Nyt kuitenkin oma viiteryhmäni kääntyi minua vastaan, ja se koski paljon pahemmin kuin mi-

kään aiemmin kokemani arvostelu.”

Samoihin aikoihin 12-vuotias tytär alkoi nirsoilla ruuan kanssa niin pahasti, että Souri pelkäsi liikuntaa harrastavan tytön terveyden puolesta. Hän pakotti Kianan syömään kalaa ja joutui syömään sitä itsekin esimerkin vuoksi. Tämän tunnustamisesta seurasi toinen raju hyökkäys.

Tärkeimpiä ovat eläimet

Kritiikki ahdisti Souria niin, ettei hän halunnutkaan enää olla vegaani. ”Välillä olen ajatellut, että minähän syön, mitä haluan! Mutta sitten mieleeni palaavat taas eläimet.

Nyt kun tiedän eläinten kohtelusta sen mitä tiedän, minusta ei enää koskaan tule tavallista sekasyöjää. ”

”Nimikkeitä ja leimoja tärkeämpää ovat eläimet ja se, miten pystyn vaikuttamaan laajemmin, ei se, olenko itse täysvegaani.”

Hän perusti Facebookiin Vapaamieliset vegaanit -ryhmän kaikille niille, jotka pyrkivät elämään vegaanisesti mutta eivät syystä tai toisesta vielä pysty siihen aivan täydellisesti. Ryhmässä on jo useita satoja jäseniä. ”Uskon, että rennommalla asenteella saa paremmin kontaktin

Vaikka kaikki lähti eläinten oikeuksista, matkan varrella Souri on herännyt myös eläintuotannon ympäristövaikutuksiin. Oma terveyskin on alkanut kiinnostaa eri tavalla kuin ennen, ja Souri kertoo alkaneensa harrastaa kevyttä liikuntaa entistä määrätietoisemmin. ”Olen virkeämpi ja unentarpeeni on vähentynyt. Voin panna suuhuni mitä haluan, ja paino pysyy kurissa. Tosin mieleni ei enää teekään rasvaista ruokaa. Muutenkin mieltymykseni ovat muuttuneet niin, että vaikka keinoliha tulisikin saataville, tuskin söisin sitä.

En vain enää halua lihaa. Myöskään maitotuotteita tai munia ei meille enää osteta. Kalankin jätän luultavasti uudestaan pois, kun olen saanut tyttäreni taas syömään monipuolisemmin. Hän haluaa olla vegaani ja syynää kaupassa pakkausten E-kooditkin minun puolestani”, Souri kertoo ylpeänä.

Souri tietää, että veganismi ei ole pelkkä ruokavalio. ”Käytän vielä vanhoja nahkakenkiä, mutta nahkatakkia en pysty enää pitämään. Uusi lompakkoni ei ole nahkaa, enkä ole ostanut nahkaisia vöitä tai muita asusteita. Vegaaniseen kosmetiikkaan en ole vielä perehtynyt kovin hyvin, koska uutta tietoa on tullut lyhyessä ajassa niin paljon, etten ole pystynyt omaksumaan kaikkea kerralla.”

Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta Souri tuntee vegaaniyhteisön yhä omakseen. ”Jotkut vegaaneista ovat ihanimpia ihmisiä, joita olen tavannut.

Kunnioitan myös niitä kimppuuni käyneitä ärripurreja. Heissä on hienoa naisenergiaa.”

Samaa voi sanoa myös Katariina Sourista.

25

Animalia testaa

teksti Jarkko Minkovitsch • kuvat valmistajat

Vaihtoehtoja jugurtille tavallisista päivittäistavarakaupoista voi löytää nykyään kymmeniä erikokoisia, -näköisiä ja -makuisia vegaanisia jugurtin­k altaisia tuotteita. testasimme neljän eri valmistajan maustamattomat, mutta makeutetut vaihtoehdot jugurtille.

i­ t es t a aj t t i vo

yosa naturell

planti soygurt maustamaton

alpro pehmeän täyteläinen maustamaton

oatly maustamaton havregurt

Pääraakaaine

Kaura

Soija

Soija

Kaura

Valmistusmaa

Suomi

Suomi

Belgia

Ruotsi

Pakkauskoko

400 g

750 g

750 g

1000 g

Hinta

2,19 € (5,48 €/kg)

3,39 € (4,52 €/kg)

2,75 € (3,67 €/kg)

3,39 € (3,39 €/kg)

edu l

li s i n

Maku

”Paljon makua. Vähän pähkinäinen.” ”Makein näistä neljästä.”

”Raikas ja mieto. Alkuun soijainen.” ”Ehkä hieman jauhoinen.”

”Hieman makea, mutta raikas.” ”Jotain aromia tässä vähän on.”

”Hapanta ja vähän kitkerääkin.” ”Aika kaurapuuromainen.”

Koostumus

”Kaurainen koostumus.

Aika ruokaisa.”

”Samettinen ja pehmeä.”

”Täyteläinen ja sileä.”

”Juokseva koostumus.”

Pisteet

26

Animalia on nyt Mikkelissä!

anima l laine ian

animalialla on aina ollut paljon aktiivisia vapaaehtoisia ympäri suomea, ja nyt myös mikkeliin on perustettu animalian alueosasto. alueosastoissa kiinnostuneet animalialaiset voivat yhdessä suunnitella ja toteuttaa toimintaa eläinten hyväksi. haastattelimme alueosaston toista perustajaa, elisa korjansaloa. teksti Jarkko Minkovitsch • kuva Elsi Rautiainen

Mistä saitte idean perustaa alue­ osaston Mikkeliin?

Idea alueosaston perustamiseen tuli luokkatoveriltani ja Mikkelin Animalian toiselta vetäjältä Martta Kinnuselta, joka on aiemminkin toiminut järjestöhommissa Joensuun Animaliassa ja Oikeutta Eläimille -järjestössä. Huomasimme, ettei Mikkelistä ole lainkaan Animalian toimintaa ja että tällaiselle järjestölle olisi kuitenkin kaupungissamme tilausta.

Miten toiminta Mikkelissä on lähtenyt käyntiin?

Kuten aina, alku on ollut vähän hidas.

Meillä on kuitenkin kaupungin väkimäärään nähden suhteellisen paljon aktiiveja ja toiminta vauhdittuu koko ajan. Lähiaikoina esimerkiksi lähdemme pitämään pöytää Mikkelin torin Jättikirppikselle ja suunnittelemme myös omaa ravintolaa Ravintolapäiville.

Millaisia suunnitelmia teillä on syksylle?

Syksy on aktivoitumisen aikaa. Mukaan tulee varmasti paljon uusia ihmisiä, jolloin tulevaa toimintaa päästään suunnittelemaan yhdessä. Luvassa on ainakin monipuolista osallistumista erilaisiin tapahtumiin sekä Animalian kampanjoihin.

Mitä sanoisit toiminnasta kiinnostuneille mikkeliläisille?

Rohkeasti mukaan! Meillä on aina tilaa uusille aktiiveille iästä, sukupuolesta ja ruokavaliosta riippumatta! Toiminnasta kiinnostuneet voivat lähettää meille sähköpostia osoitteeseen mikkeli@animalia.fi.

27

Vegepalsta

teksti Emilia Raunio ja Taija Rinne • reseptit Emilia Raunio • kuvat Emilia Raunio ja melisa ackermann CC BY 2.0

Syksyn satoa syksyn saapuessa luonnosta saa vaikka mitä herkkuja. metsät pullistelevat ravitsevia sieniä ja marjoja, ja omenapuiden oksat ovat raskaina hedelmistä. monet viljelevät omaa palstaa, josta satoa saa myös syksyllä.

28

Vegepalsta

K

urpitsat, omenat ja sienet ovat todellista syysruokaa. Jos oma omenapuu tai palsta uupuu, kannattaa kysyä naapurilta tai kaverilta, sillä monilta jää varsinkin omppuja yli oman tarpeen. Voit tehdä myös tunnelmallisen syysretken metsään, joka on täynnä ilmaisia kasvisruoka-aarteita.

Metsäretken jälkeen chilinen kurpitsakeitto ja suppilovahveroinen ohratto maistuvat mehevältä. Aterian kruunaa aromikkaista uuden sadon omenoista leivottu piirakka. Nauti pimenevistä illoista ja sateenropinasta ja anna itsellesi aikaa rauhoittua.

Omenapiirakka

Karrinen kurpitsa­ keitto (4 henkilölle) 1 oranssi kurpitsa 0,5 dl öljyä ripaus merisuolaa, chiliä ja karria 4 dl vettä 2 dl kaurakermaa Kaiverra kurpitsan sisus uunivuokaan ja erottele siemenet syrjään. Lisää öljyä, vettä, merisuolaa, chiliä, kanelia ja karria. Paahda kypsäksi ja soseuta liemineen. Paahda siemenet suolan ja kanelin kera ja koristele keitto niillä.

Simppeli sieni­ohratto (4 henkilölle) 3 dl ohrasuurimoita 200 g tuoreita sieniä tai 2 dl kuivattuja (esim. suppilovahveroita, kantarelleja tai tatteja) n. 7 dl kasvislientä 1 sipuli 3 valkosipulin kynttä 1 dl kaurakermaa ravintohiivahiutaleita Paista sienet pannulla ja laita hetkeksi syrjään. Kuullota sipulit öljyssä ja lisää ohraryynit. Lisää vettä hiljalleen ja anna ohraryynien kypsyä miedolla lämmöllä noin 40 minuuttia. Lisää lopuksi kaurakerma. Ripottele annosten päälle ravintohiivahiutaleita, jotta saat juustoisen maun.

2 dl täysjyväjauhoja 1 dl kaurahiutaleita 1 tl leivinjauhetta 1 dl kaurajuomaa 0,5 dl öljyä 0,5 dl ruokosokeria 2 tl kanelia 0,5 tl kardemummaa Täyte: 2 isoa omenaa 0,5 dl ruokosokeria 1 tl kanelia Sekoita pohjan kuivat aineet keskenään ja lisää kaurajuoma ja öljy. Vaivaa tasaiseksi massaksi. Öljyä piirakkavuoka ja levitä taikina pohjalle. Paista 200 asteessa 10 minuuttia ja valmista sillä aikaa täyte.

Leikkaa omenat ohuiksi viipaleiksi ja sekoita joukkoon sokeri ja kaneli. Ota piirakka uunista ja levitä omenaviipaleet pohjalle. Paista vielä noin 15 minuuttia niin, että pohja on kypsä ja omenaviipaleet saaneet kauniisti väriä.

melisa ackermann CC BY 2.0

VINKKI! Saat kurpitsasta hauskan kynttilälyhdyn syysiltoihin, kun leikkaat kokonaiselta kurpitsalta ”hatun” irti ja koverrat sisuksen pois kuorta rikkomatta. Kuoreen voit kaivertaa mitä tahansa kuvioita, perinteisiä Halloween-aiheita tai vaikkapa erilaisia eläimiä! Piirrä kuva ensin kurpitsan kylkeen ja leikkaa palat irti ääriviivojen mukaan terävällä veitsellä. Sisään voit panna vaikka soijakynttilän tai sähköisen tuikun. Jos et käytä lyhtyä heti, säilytä sitä viileässä.

29

jenna oinonen

Animaalit kautta maan savonlinna

Savonlinnan animalialaisia: Kirsi Luostarinen, Mia, Arthur ja Henna Astikainen sekä Johanna Hämäläinen.

Itä-Lappi Rovaniemi

savonlinna sai uutta puhtia eläinoikeus­ toimintaan savonlinnan animalia on viettänyt jonkin aikaa hiljaiseloa, mutta kesän alussa toimintaa alkoi herätellä Johanna Hämäläinen.

“Huomasin Facebookista, että Savonlinnaan haetaan uutta yhteyshenkilöä ja päätin tehdä asialle jotain.”

Ensimmäinen alueosaston tapaaminen järjestettiin jo kesäkuun alussa. Mukaan tuli aivan uusia ihmisiä, jotka eivät ole ennen olleet Animalian toiminnassa mukana. Paikalliset tapahtumat ovat ehkä lisänneet halua toimia. Esimerkiksi toukokuussa Savonlinnassa kohistiin siilistä, joka löytyi kuoliaaksi kidutettuna.

“Ihmiset ovat odottaneet, että jotain Animalian kaltaista toimintaa tulisi paikkakunnalle. He ovat tulleet tapaamisiin innokkaasti ja haluavat todella tehdä töitä – jakaa tietoa eläinoikeusasiasta ja järjestöstä.”

Savonlinnalaiset pitivät ensimmäisen kerran infopöytää heinäkuussa. Tarkoituksena on katsoa, miten toiminta otetaan vastaan ja työ lähtee käyntiin. ”Rohkeasti mukaan vaan! Kaikki toiminta on hyödyllistä ja askel eteenpäin eläimille”, Johanna lähettää terveisiä paikallisille eläinten ystäville.

Oulu

Kajaani

Joensuu Kuopio Pori

Mikkeli Jyväskylä Tampere

Lahti

Kouvola

Forssa Kerava

Turku

Savonlinna

Kotka

Vihti Pääkaupunkiseutu

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä!

Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verkkosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikkakuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi.

Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa!

Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää.

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

30

Pääkaupunkiseudulla toimivat myös koiraryhmä (koiraryhma@ animalia.fi), karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi) sekä valasryhmä (valasryhma@animalia.fi).

Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset. Tervetuloa mukaan toimintaan!

Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattori kanerva.pelli@animalia.fi puh. (09) 720 6590

Animaliashop

koonnut ninni pehkonen

Shoppaile ja tue eläinten hyväksi tehtävää työtä! uutuustuotteet

Tuulispää-postikortti 1€ Postikorteissa hurmaavat hevonen, lammas, sika ja naudat. Kuvaajina Jo-Anne McArthur sekä Annika Lepp.

Taidekortti 1 € Sanni Airaksisen korteissa valittavana Veden alla -postikortti sekä Sunnaniminen heppakortti.

12 €

normaali­hintaiset tuotteet Eläimet yhteis­kunnassa Kettu-kangaskassi Kaiku Ethicalin valmistama kassi on Reilun kaupan puuvillaa.

Vegaanin keittiössä

tarjouksessa

Vegaanin keittiössä on kokoelma herkullisia ja terveellisiä kasvisreseptejä, joiden valmistaminen ei vie liikaa aikaa, eivätkä raaka-­ aineet maksa maltaita.

Rintamerkki­­paketti Rintamerkkipaketti sisältää 10 kappaleen otoksen Animalian rintamerkkejä.

Onko eläimillä oikeuksia tai vapauksia?

Mikä eläinten yhteiskunnallisen aseman tulisi olla? Kirjan kirjoittajia ovat mm. Elisa Aaltola, Jenni Haukio, Salla Tuomivaara ja Birgitta Wahlberg.

10 €

Vegaanin ­keittokirja Vegaanin keittokirja on uudistettu painos jo 15 vuotta sitten ensimmäisen kerran julkaistusta kirjasta. Mukana on paljon uusia reseptejä niin arkeen kuin juhlaan.

23 €

30 €

25 €

Ei-jäsenille 27 €

Näin teet tilauksesi: POSTITSE: Animalia ry, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki PUHELIMITSE: 09 720 65911, ma–pe klo 10–15 SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi Yli 15 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 4,10 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voi ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä.

Lisää tuotteita Animalian nettikaupassa www.animalia.fi/tilaa-tuotteita

Fur is worn by...

-paita Fur is worn by beautiful animals and ugly people -klassikko­lausahdus koristaa ­Animalian turkis­ vastaista, luomu­puuvillaista paitaa. Selkäpuolella Animalia-logo. Saatavana unisex-mallisena S, M, L, XL, XXL sekä lady fit -mallisena S, M, L.

20 €

Ei-jäsenille 25 €

Fur is worn by…

-kangasmerkki 3€ Halkaisija 9 cm.

31

Lautasille päätyvä liha on yleensä peräisin eläimestä, joka on elänyt ahtaissa tiloissa, satojen tai tuhansien eläinten tuotantoyksiköissä, vailla mahdollisuutta lajityypilliseen käyttäytymiseen. Eläimet kasvatetaan virikkeettömissä ja tehdasmaisissa oloissa, joissa ne elävät lyhyen ja luonnottoman elämän.

Me emme hyväksy sitä, että eläinten hyvinvointi uhrataan taloudellisen tehokkuuden takia.

Auta meitä toimimaan tuotantoeläinten puolesta!

Lahjoita mieleisesi summa Animalian lahjoitustilille: FI24 1011 3000 260629 (Nordea) Käytä viitettä 401971 Rahankeräyslupa POL-2014-10096 on voimassa 31.12.2016 asti koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.