Animalia 2/2010

nro 2010

2

Lehti eläinten asialla

kiekkoilija tommi kovanen eläinten asialla sivu 5

huippumallit turkistarhausta vastaan sivu 8

Säästä possu

Pääkirjoitus Animalia-lehti, 33. vuosikerta julkaisija: Eläinsuojeluliitto Animalia päätoimittaja: Laura Uotila,

laura.uotila@animalia.fi toimitussihteeri:

Tanja Eskola, p. (09) 720 65914 tanja.eskola@animalia.fi taitto:

Reeta Salmi, p. (044) 362 7714 reeta@redandblue.fi Osoitteenmuutokset:

Tarja Balding, p. (09) 720 65911 tarja.balding@animalia.fi Painopaikka:

Miktor Oy, Helsinki ISSN 0783-9170 Ilmestymisaikataulu:

Nro 1 maaliskuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa­lin tulee olla perillä toimituksessa 5.7.2010 mennessä.

Tiloilla, teurastamoissa, toimikunnissa toiminnanjohtaja salla tuomivaara

Aineistot lähetetään lehti@animalia.fi

tai osoitteella: Animalia-lehti, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki.

Animalia-lehti on kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultti ry:n jäsen.

Ilmoitusmyynti:

Tanja Eskola, p. (09) 720 65914 Ilmoitushinnat:

Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi Lisäveloitukset: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka­ korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. Rajoitukset: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. Alennukset: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos­toimistot 15 %.

Ilmoitusten peruuttaminen:

peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus­sihteerille. Reklamaatiot: Kirjallisena 14 vuoro­kauden aikana ilmes­tymispäivästä lukien.

Irtonumeromyynti: Akateeminen kirja­kauppa. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

Animalia-lehti pidättää oikeuden lyhentää ja muokata juttuja.

Toimisto:

Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki Asiakaspalvelu: p. (09) 720 6590,

päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00, fax (09) 148 4622 e-mail: animalia@animalia.fi Internetsivut: www.animalia.fi.

Auta meitä auttamaan eläimiä!

Liity jäseneksi tai tee lahjoitus.

Animalia toimii jäsenmaksujen ja lahjoitusten varassa, siksi apusi on toiminnan edellytys!

Jäsenmaksut: Tukijäsen: 25 € / vuosi,

aktiivijäsen: 30 € / vuosi, nuorisojäsen (alle 18 v.) 20 € / vuosi, aktiivinuorisojäsen (alle 18v.) 24 €/vuosi, ainaisjäsen: 440 €, yhteisöjäsen: 100 € / vuosi.

Sampo 800018-2105644.

Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

Lahjoitukset: Nordea 101130-260629.

Rahankeräyslupa: 1347 A. Testamentit ovat merkittävä tuki Animalian työlle. Tiedustelut: Tarja Balding, puh. (09) 720 65911, tarja.balding@animalia.fi.

työ Animalian toiminnanjohtajana tarjoaa vierailuja etupäässä erilaisiin työryhmiin

ja toimikuntiin, kuten kokouksiin maa- ja metsätalousministeriössä. Alkuvuoden aikana olen silti päässyt ekskursiolle sekä sika- että nautatilalle, kuin myös yhteen Suomen suurimmista teurastamoista.

Työ eläinsuojelujärjestössä vie usein tapaamaan ihmisiä, joiden käsitys eläimistä ja niiden arvosta poikkeaa omastani. Kiinnostavaa näissä kohtaamisissa ovat eläintuotannon piirissä toimivien ihmisten näkemyserot eläintemme hyvinvoinnin tilasta: Yksi ajattelee, että suomalaiset eläintuottajat ovat tehneet kaiken voitavansa eläinten hyvinvoinnin eteen, ehkä enemmänkin. Toinen manaa järjestelmän heikkouksia ja yleistä välinpitämättömyyttä, mikä aiheuttaa eläimille turhia kärsimyksiä samalla, kun kolmas uskaltautuu vaatimaan petrausta nykysäädöksiin.

Kun televisiossa huhtikuussa keskusteltiin tuotantoeläinten oloista otsikolla Eläinten vallankumous, vakuuttivat kaikki osapuolet eläinsuojelulle antamaansa suurta arvoa. Kuitenkin jo viittaukset Ruotsin hieman Suomea edistyksellisempään eläinsuojelulakiin saivat vastaansa vastustajien kuoron. Ruotsissa on kuulemma menty aivan liian pitkälle, ja ajettu sekä tuottajat että maan maatalous kohtuuttomaan tilaan kieltämällä karuimpia EU-säädöksissä yhä sallittuja käytäntöjä.

Suomessa on tahoja, joiden eläinsuojeluinto kantaa vain niin kauas kuin ilmaiseksi ja vallitsevia käytäntöjä muuttamatta pääsee. Tämä on surullinen lähtökohta keskustelulle eläinten kohtelusta, sillä se sivuuttaa tärkeimmän, itse eläimen – eläimen olemuksen ja tarpeet, eli ne minimiehdot, jotka takaamalla eläimen elämä voisi olla elämisen arvoista.

Paatuneissakin asenteissa on kuitenkin aistittavissa muutosta. Sikojen olosuhteita paljastaneet kuvat ja niistä virinnyt keskustelu ovat saaneet monet eläinten kohtelulle aiemmin tuhahtaneet pohtimaan, miten eläintuotantoa tulisi muuttaa, jotta moisilta skandaaleilta jatkossa vältyttäisiin. Kuvat nimittäin tekivät todeksi ne epäkohdat, joista eläinsuojelujärjestöt ovat vuosikymmeniä puhuneet ja kantaneet huolta.

Käyntini broileriteurastamossa oli rankka, vaikken nähnyt mitään sellaista, josta en olisi aiemmin lukenut tai nähnyt kuvia. Teurastamo oli kuulemma eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta Euroopan parhaita. Uskon sen. Muualla on varmasti vielä pahempaa. Silti siisti suomalainen teurastamo oli minulle vaikea kokemus, ja samaa se olisi varmasti suurelle osalle suomalaisia. Tämä taidetaan tietää myös liha-alalla, sillä kuvia teurastamoista ei ole ollut saatavilla senkään vertaa kuin eläintuotantotiloista.

Kesän sikakampanjassa Animalia kertoo sioista ja sikatuotannosta, jottei sikojen asia unohtuisi kesän grillausostoksilla eikä vaaliuurnilla – ja jotta muistaisimme miten mainioita otuksia meille kinkkuina kaupattavat otukset ovat.

Sisällys

8

10 11 12 14 16 19

20

22 23 24 26 27 28 30 31

Kannen kuva: Istockphoto

5

8

jere hietala

6 7

Pääkirjoitus Sisällys Harva possu röhkii onnesta syntyessään Suomeen Tommi Kovanen on kiekkoileva eläinsuojelija Animalian ja SEY:n kesäkuussa starttaava sikakampanja vaatii sioille oikeutta sikamaiseen elämään. Rauman Lukon Tommi Kovanen puolustaa kesällä sikoja Animalian riveissä.

Uutiset Kolumni: Tanja Karpela Sanottua Risut ja Ruusut Nanna tahtoo turkistarhattoman Suomen Suomen huippumallikisan voittaja, malli Nanna Grundfeldt tukee sadan muun julkkiksen tavoin Animalian Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjaa, joka huipentui toukokuussa.

Turkistarhaus on Virossa vaiettu elinkeino Tutkimustiedolla tuskaa vähemmäksi Vapaaehtoiset eläinsuojeluvalvojat paikkaavat viranomaisvalvonnan aukkoja Kirjavinkit SIKA – Inhimillinen eläimeksi Ihmisen (toiseksi) paras ystävä viidestä näkövinkkelistä.

Vegemakkaraa kesägrilliin Tukholman Hermans on kasvissyöjän runsaudensarvi Toimittaja Jukka Vuorio seilasi Ruotsiin paremman ruuan toivossa.

Paha, paha porkkana Lihansyönti tullee tiensä päähän Siemenestä suuhun – Parvekeviljelijän päiväkirja Miten voin toimia Tehtyä ja tapahtunutta Vegepalsta: Kesällä juhlitaan Sarjakuva Animaalit kautta maan Animaliashop

istockphoto

2 3 4 5

16 2 / 2010

3

istockphoto

Sian oikeus sikamaiseen elämään puhuttaa Animalian kesäkiertueella

Harva possu röhkii onnesta syntyessään Suomeen suomalaisen siantuotannon tilaa saatetaan tulla pohtineeksi joulutunnelmissa, kun kinkkupiikki nostaa sianlihan kysyntää sesongin alla. Todellisuudessa sikaa syödään eniten kesällä, kun tirisevät grillit huutavat lihaa ja makkaraa.

Grillikauden kynnyksellä Animalia ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto haluavat muistuttaa suomalaisia siitä, millaisen elämän parilalle päätyneet possut ovat joutuneet elämään, ja toisaalta siitä, mitä kaikkea herkullista kasvisperäistä voi grilliinsä laittaa paistumaan.

Siankasvatuksen suurimmat ongelmat Sika on aktiivinen ja utelias eläin, joka tylsistyy helposti ahtaissa ja virikkeettömissä kasvatusoloissa. Keskimääräisellä suomalaisella sikatilalla siat elävät ritilälattiaisessa ryhmäkarsinassa, jossa lietelantajärjestelmän takia ei käytetä lainkaan kuivikkeita.

Luonnossa sika käyttää ruuan etsimiseen suurimman osan valveillaoloajastaan, 4

2 /2 0 1 0

mutta karussa betonikarsinassa tämä ei onnistu. Tonkimisen estyminen aiheuttaa sioille turhautumista ja purkautuu usein lajitovereiden häntien puremisena.

Sikojen välistä aggressiivista käyttäytymistä lisää myös tilanahtaus. Yhdessä karsinassa elää yleensä yli 10 lihasikaa, mikä jättää yhdelle satakiloiselle sialle tilaa 0,65 neliömetriä. Myös liian lyhyt ruokintakaukalo ja harvoin tapahtuva ruokinta saavat siat tappelemaan keskenään ja vahingoittamaan toisiaan.

Emakoita on tapana pitää kääntymisen estävässä porsimishäkissä porsaiden syntymän jälkeiset 2 kuukautta. Ruotsissa laki sallii emakkoja pidettävän ahtaassa, imettävän emakon liikkumista tiukasti rajoittavasssa porsimishäkissä vain muutaman päivän ajan porsimisen jälkeen. Meillä Suomessa häkkejä perustellaan porsaiden turvallisuudella, vaikka useat tutkimukset ovat osoittaneet, ettei porsaskuolleisuus kasva, jos karsinassa on riittävästi kuivikkeita ja emakko terve.

Neljännestä kampanjassa esiin nostettavasta ongelmasta, karjuporsaiden kivuliaasta kastroinnista, puhutaan harvoin julkisesti. Ilman kivunlievitystä tehtävä operaatio suoritetaan, jotta karjujen lihaan ei muodostuisi niin sanottua karjunhajua. Kirurgiselle kastraatiolle on kehitetty vaihtoehdoksi rokotteella tehtävä immunokastraatio, mutta menetelmä on kokeilussa vasta yhdellä sikatilalla Suomessa.

Sikatietoa halki Suomen Animalian toukokuussa starttaava kesäkiertue jakaa sikatietoa erilaisissa kesätapahtumissa ympäri Suomen. Tiedon lisäksi Animalia tarjoilee grillattuja kasvismakkaroita ja haastaa sikapeliin, johon osallistumalla voit lähettää kansanedustajille terveisiä sikojen paremman kohtelun puolesta. Säästä possu! -kampanjan nettisivut aukeavat kesäkuun alussa osoitteessa www.saastapossu.fi.

Animalian sikakampanjaa tukee Rauman Lukkoa edustava jääkiekkoilija Tommi Kovanen. laura uotila

Tommi Kovanen on kiekkoileva eläinsuojelija jääkiekkoilija Tommi Kovanen teki

kuluneella kaudella henkilökohtaiset ennätyspisteensä jääkiekon SM-liigassa. Urheilullisen menestyksen lisäksi Kovanen tuli tunnetuksi tehomaataloutta kritisoineista puheenvuoroistaan. Animalialle tehopuolustaja paljasti epäilevänsä, että ennätyspisteet syntyivät osin kasvisruoan tuoman vireyden ansiosta.

Vaikka jääkiekkoa ei yleensä mielletä lajiksi, jonka parissa keskusteltaisiin yhteiskunnallisista ilmiöistä, on asia ehkä muuttumassa. Animalian numerossa 1/2010 kerrottiin kanadalaisesta NHLpelaaja Georges Laraquesta, joka oli osallistunut turkisten vastaiseen mielenosoitukseen ja ryhtynyt vegaaniksi.

Suomessa Tommi Kovanen osoittaa, että kiekkoilija voi kommentoida muitakin asioita kuin maaleja ja taklauksia.

Tehopakki perää empatiaa eläimille Kovasen perheeseen kuuluu vaimon lisäksi kaksi kissaa. Kiekkoilijaa on jo pitkään hämmentänyt, miksi monet ihmiset suhtautuvat täysin eri tavoin lemmikki- ja tuotantoeläimiin. ”Tätä asiaa olen paljon miettinyt ja surullisena seuraan ihmisten toimia. Tuntuu, että elämme jonkinlaisessa illuusiossa ja ihmisistä on tullut teflonia, ajatuksia myöten,” puolustaja pohtii. ”Uskon, että hyvin monet ihmiset pystyvät helposti sulkemaan silmänsä ja korvansa kaikelta kärsimykseltä ja vetämään rajan vain niihin tunteisiin, jotka heitä ainoastaan koskevat. He osaavat myös selitellä itselleen ja muille, miksi aina löytyy tekosyy olla välittämättä”, Kovanen sanoo.

Paitsi sanoistaan, Kovanen tunnetaan myös teoistaan. Aiemmin luomulihassa pi-

Jääkiekkotermistöä lainaten Tommi Kovasta voisi tituleerata eläinten tehopakiksi.

teksti jukka vuorio

”Barrikadeille en lähde hyppimään, mutta minusta jokainen voisi miettiä mitä joulupöytään laittaa. Olen puhunut asiasta muidenkin pelaajien kanssa. Joukkueessa on muitakin, jotka ajattelevat samalla tavalla.”

Tehopuolustaja Tommi Kovanen Rauman Lukon tiedotustilaisuudessa joulukuussa.

dättäytynyt puolustaja jätti eläintuotantotiloilla kuvattujen videoiden aikaansaaman kohun jälkeen lihan syömisen kokonaan. ”Palaute on ollut hyvin positiivista sekä pelaajilta että valmentajilta. Ja mikä parasta, monet joukkuekavereistani ovat vähentäneet lihan syöntiä. Toimitusjohtajammekin tuli olalle koputtamaan ja sanoi, että oletpa hyvällä asialla,” Tommi Kovanen muistelee. ”Mutta kertokoon se tämän hetken hengestä ja arvoista, että muutama viikko selkääntaputtelun jälkeen toimitusjohtajamme myi Rauman jäähallin oikeudet lihajalostamolle. Eli halua ja tahtoa on, mutta kun raha astuu kuvioihin, selkäranka napsahtelee”, Kovanen kritisoi.

Jääkiekkoilija Tommi Kovanen on Animalian sikakampanjan kummi. Lue lisää Tommin ajatuksia sikakampanjan kesäkuussa aukeavilta nettisivulta osoitteesta www.saastapossu.fi

Tommi Kovanen jääkiekkopuolustaja s. 15. 7. 1975 175cm / 75kg Joukkueet SM-liigassa: KalPa, Pelicans, JYP, HIFK ja Lukko.

Paras hetki kaukalossa: Pelit keväällä 2006 sveitsiläisen Fribourgin riveissä.

Paras hetki kaukalon ulkopuolella: Naimisiinmeno kesällä 2009.

2 / 2010

5

Uutiset

Koonneet Laura Uotila ja Tanja Eskola

kanerva pelli

Lihatalot tarkkailemaan sikojen hyvinvointia liha-alan yritykset alkavat seurata sopimustilojensa sikojen hyvinvointia. Indikaattoreina käytettäneen muun muassa sikojen kuolleisuutta, lihantarkastuksessa saatuja tietoja sikojen kunnosta sekä lääkkeiden käyttöä sopimustiloilla.

Indikaattoreille tullaan määrittelemään hälytysrajat: Jos sikatilan status vaihtuu indikaattorien perusteella huonommaksi eli keltaiselle vyöhykkeelle, toiminta yritetään korjata hyväksyttävälle tasolle tilakohtaisella neuvonnalla. Jos tilannetta ei saada korjattua vuodessa, päättyy lihayrityksen ja sopimustuottajan yhteistyö. Laiminlyönneistään punaiselle listal-

le joutuvat tilat joutuvat kokonaisvaltaiseen liha-alan boikottiin, sillä myös suurin osa teurastamoista on sitoutumassa järjestelmään.

Lihatalot sitoutuvat myös järjestämään sikojen hyvinvointiin liittyvää koulutusta sopimustuottajilleen sekä tiukentamaan terveydenhuoltovaatimuksia. Terveydenhuoltokäynteihin tullaan liittämään eläinten hyvinvoinnin havainnointia sekä lajityypillisen käyttäytymisen toteutumismahdollisuuksien seurantaa. Uusi järjestelmä on tarkoitus käynnistää ensi vuoden alussa. lu

animalia

Euroopan Vihreät vaatii EU:n kattavaa turkistarhauskieltoa koska kokemukset osoittavat, ettei tar-

hausta voida harjoittaa eläinten hyvinvointia turvaavalla tavalla, Euroopan Vihreät (EGP) vaatii turkistarhauksen lopettamista siirtymäajalla koko Euroopassa. Kanta hyväksyttiin Euroopan Vihreän Puolueen valtuuskunnan kokouksessa Barcelonassa maaliskuussa. ”Turkikset ovat ylellisyystuote, jota ihmiset eivät edes tarvitse. Eläimille tarhaus aiheuttaa kärsimystä. EU:n tulee rakentaa taloudestaan eettisesti ja ekologisesti kestävä”, EGB:n kantaa valmistelemassa ollut Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki painottaa. te

Yves Rocher on eläinkokeeton ranskalainen kosmetiikkaketju Yves Rocher on hyväksytty Animalian kosmetiikkalistalle. Animalian eläinkokeettoman kosmetiikan listalle pääsevät ne yritykset, jotka ovat sitoutuneet kansainväliseen HCS (Humane Cosmetic Standard) -standardiin. Näiden yritysten koko tuotantoprosessi valvotaan ulkopuolisen auditointiyrityksen taholta niin, että eläinkokeettomuus varmistuu sekä ainesosien että lopputuotteiden osalta. te

6

2 /2 0 1 0

Eläinkokeet johtavat harhaan kun eläinkoe ei tuotakaan positiivista lopputulosta, houkutus jättää tulokset kokonaan julkaisematta on huolestuttavan suuri. Julkaisematta jääneet tutkimustulokset kasvattavat harhaa eläinkokeiden sovellettavuudesta ihmisten hoitoon ja luultavasti selittävät sen, miksi eläinkokeiden lupaavatkaan tulokset kovin harvoin johtavat tehokkaisiin hoitoihin. Tieto perustuu PLoS Biology -lehdessä julkaistuun tutkimukseen, jota varten analysoitiin 525 eläintutkimusta ja 1 359 eri eläinkoetta. Kokeilla oli tutkittu 16 eri aivohalvaushoitoa.

Tehtyjen eläinkokeiden ja niiden hyvien tulosten perusteella pitäisi esi-

merkiksi aivohalvaukseen olla käytettävissä yli 500 tehokasta hoitoa. Todellisuudessa ainoastaan kaksi näistä hoidoista tehoaa ihmisiin. Julkaisematta jääneet eläinkokeiden tulokset lisäävät usein myös eläinkokeiden määrää, koska samat eläinkokeet voidaan tehdä aina uudestaan, kun tietoa niiden epäonnistumisesta ei ole saatavilla.

Useat tiedelehdet ovatkin viime aikoina aloittaneet myös negatiivisten tutkimustulosten julkaisemisen. Pakollista tämä ei kuitenkaan ole, joten eläinkokeiden negatiivisten tulosten ongelmat eivät vielä ratkea. Tutkimuksesta uutisoi Nature-lehti. lu

Kolumni

Tanja Karpela

muistat varmaankin tarinan valheesta ja totuudesta. Valhe

tä muutoin tarha-

ja totuus leikkivät yhdessä ja kirmailivat pitkin ja poikin, kunnes

us siirtyy Kiinaan,

päättivät mennä yhdessä uimaan. Valhe ja totuus riisuivat vaat-

jossa eläinsuoje-

teensa rannalle ja hyppäsivät veteen. Aikansa uituaan pomppa-

luasiat ovat paljon

si valhe vedestä, puki totuuden vaatteet ylleen ja lähti maailmalle

huonommalla to-

rellestämään. Alaston totuus nousi vedestä ja lähti ajamaan takaa

lalla. Turkistarha-

totuuden vaatteisiin pukeutunutta valhetta. Siitä lähtien on alas-

usta siis perustel-

ton totuus ajanut valhetta takaa.

laan jatkettavak-

Tämä tarina tulee joskus mieleen, kun lukee politiikassa esitet-

keskusta.fi/kuvapankki

Valhe ja totuus

si eläinsuojeluun

tyjä perusteluja olemassa oleville asioille tai valmistelluille päätök-

vedoten. Tämä on

sille. Erityisesti eläin- ja luonnonsuojeluasioissa on suorastaan sur-

mielestäni varsin

kuhupaisaa törmätä mitä käsittämättömimpiin perusteluihin, joil-

käsittämätön pe-

la yritetään maalata hyvinkin arveluttava tai eettisesti kestämätön

rustelu siksi, että suomalaiset tarhaajat ovat jo myyneet siitoseläi-

toiminta suorastaan eläinsuojelullisiksi pyrkimyksiksi.

miään Kiinaan. Tuolloin ei tainnut olla huolena eikä mielessä Kii-

Otetaanpa tarkastelun alle viime aikoina paljon puhututtanut

nan eläinsuojeluongelmat. On aivan totta, että Kiinan eläinsuo-

turkistarhaus. Animalia on ansiokkaasti ajanut tavoitetta lopettaa

jeluongelmat ovat mittavia. Turkistarhausta Suomessa ei sillä kui-

Suomessa turkistarhaus vuoteen 2025 mennessä eläköitymisen ja

tenkaan voida perustella; Kun oikea käsi myy siitoseläimiä Kiinaan

uudelleen kouluttautumisen kautta. Tämä tavoite tulisi kirjata seu-

ja vasen julistaa, että tarhausta Suomessa pitää jatkaa, ettei tarha-

raavaan hallitusohjelmaan, jotta asiaa voidaan saada eteenpäin

us siirry Kiinaan.

hallitusti ja suunnitellusti ottaen huomioon elinkeinonharjoittaji-

Politiikassa ja julkisessa keskustelussa on siis hyvä pohtia, mi-

en tilanteet. On hyvä, että asiasta on käyty julkisuudessa keskuste-

kä esitetyn perustelun taustamotiivi oikeasti on. Äkkiseltään eläin-

lua ja kuten aina, keskustelussa on esitetty kantoja turkistarhauk-

suojelupyrkimykseksi muotoiltu perustelu saattaakin olla valhe

sen jatkamisen puolesta ja vastaan.

pukeutuneena totuuden vaatteisiin.

Tanja Karpela

Eräs usein esitetty perustelu turkistarhauksen jatkamisen puolesta kuitenkin särähtää korvaan alun tarinan opettamalla tavalla. On esitetty, että turkistarhaus tulisi säilyttää Suomessa siksi, et-

Sanottua

Kirjoittaja on kolmannen kauden kansanedustaja, entinen kulttuuriministeri ja vakaumuksellinen eläinten ystävä.

Risut ja ruusut

”Pääministeri Matti Vanhanen uskoo, että televisiossa nähdyt sairaat turkiseläimet asuvat sairasosastolla, joka sijaitsee ihan siinä eläinten koulun ja eläinten kirkon vieressä.”

– Helsingin Sanomien Nyt-liite 5.3.2010.

Tavarataloketju Stockmannille epäeettisesti tuotetun ja epäterveellisen hanhenmaksan myynnistä.

”Minä olin ansainnut sen. Kerran olin tulossa Pariisista työmatkalta, ja siellä oli eduskuntatalon rapulla kyltti, jossa luki, että ’Marimekko on verimekko’. Silloin ajattelin, että

Tavarataloketju Stockmannille

huomenna myyn Grünsteinin pois.”

päätöksestä luopua häkki- ja

- Marimekon entinen toimitusjohtaja Kirsti Paakkanen.

virikehäkkikanaloissa tuotetuista

Helsingin Sanomat 3.3.2010.

kananmunista.

”Muut oppilaat heittelivät vanhempaa tytärtä lihanpaloilla kotitalouden tunnilla, eikä edes opettaja puuttunut asiaan.

Kotiin tuli popsi, popsi porkkanaa -pilasoittoja.”

– Vegaaniperheen äiti Sari Simonen muistelee tyttärensä kouluvuosia 20 vuotta sitten. Iltalehti 14.4.2010.

2 / 2010

7

Kuvassa huippumallit Nanna Grundfeldt ja Kolja, sekä Koljan isännän, Animalian hallituksen varapuheenjohtaja Sami Säynevirran jalka Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjan kuvauksissa maaliskuussa.

teksti tanja eskola kuvat jere hietala mallit nanna grundfeldt, luna ja kolja

Nanna tahtoo turkistarhattoman Suomen Animalian helmikuussa alkanut Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanja huipentuu toukokuussa. Kampanjan tavoitetta turkistarhattomasta Suomesta ovat asettuneet tukemaan useat kymmenet julkisuudesta tutut henkilöt. nanna grundfeldt, malli ja Suomen huippumalli vuodelta 2009, ei empinyt, kun Animalia kysyi hänen halukkuuttaan osallistua turkiskampanjaan tammikuussa. Nanna oli innoissaan voidessaan antaa oman panoksensa turkiseläinten paremman huomisen hyväksi. ”Olen aina ollut eläinläheinen, minulla on kaksi kissaa ja koira, ja nyt olemme ehkä hankkimassa kanoja veljeni kanssa.

Haluan hyödyntää mallinuraani myös hy-

8

2 /2 0 1 0

viin tarkoituksiin, ja Animalia tekee tärkeää työtä eläinten puolesta”, Nanna kertoo.

Kettu versus koira ”Mikä erottaa naalin puudelista?” kysytään Animalian kampanjassa, jossa herätellään ihmisiä pohtimaan, mitä eroa on turkis- ja lemmikkieläimen oikeuksilla ja itseisarvolla. Miksi kettua on sallittua ja yleisesti hyväksyttyä kantaa päällä ja kohdella julmasti, mutta koiraa ei?

Todellisuudessa eron turkiseläimen ja ihmisen parhaan ystävän välille tekee ihminen itse hyväksikäyttämällä toista ja ”pitämällä hyvänä” toista.

Nanna ei pukeudu puudeliin eikä naaliin Kysymyksen ketun ja koiran erosta Nanna kuittaa sanomalla, ettei eroilla ole merkitystä. Jos emme tekisi turkkia lemmikkikoirasta, ei sitä tulisi tehdä tarhake-

tustakaan. Ihmisten tulisi Nannan mielestä pikemminkin ajatella koiraeläinten yhtäläisyyksiä. ”Molempia tulisi kohdella tasavertaisesti, sillä molemmat ansaitsevat hyvän elämän. Turkistarhaus tulee Suomessa lopettaa, sillä turkiseläinten elämä ei ole hyvää elämää”, Nanna vaatii.

Muoti tuntuu suosivan turkiksia vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Mallina ei voi aina valita, mitä päälleen laittaa, mutta Nanna lohduttautuu ajatuksella, että aina voi kieltäytyä. ”En tiedä, miksi ne turkikset on niin pop muotimaailmassa. Tekoturkiksissa ei ole minusta mitään vikaa, vaikka en itse käytä edes sellaisia. Mutta kun on kyse miljoonabisneksestä, niin siinä riittää haastetta”, Nanna pohtii.

Turkiskampanjan finaalissa julkkikset mukana Animalia jalkautui toukokuun toisella viikolla Helsingissä Lasipalatsin edustalle keräämään kansanedustajille lähetettäviä vetoomuskortteja turkistarhauksen lopettamiseksi yhdessä julkkistukijoiden kanssa.

Katso, mitä mieltä sinun kansanedustajasi on turkistarhauksesta ja lähetä edustajallesi turkisterveisiä osoitteessa www.animalia.fi/turkisviesti.

Lue Animalian nettisivuilta, ketkä muut julkisuudesta tutut suomalaiset tukevat Animalian kampanjaa www.animalia.fi/turkistarhatonsuomi.

Huippumallit HAUssa Huippumallin uransa turkiskampanjan kuvauksissa aloittivat Animalian toimistollakin usein vierailevat löytökoirat Kolja ja Luna.

Kolja, n. 3 v.

Koljan pesti sujui varovaisen alun jälkeen varsin mallikkaasti. Koljan asenne mallibisnekseen oli rento, vaikka huoli isännästä välillä kalvoikin. Tarkan kuvanrajauksen taitavan Jere-kuvaajan ansioista Kolja ja Sami saatiin kuitenkin pidettyä toistensa lähellä joka otoksessa.

Siviilissä Kolja on Viipurin löytökoira. Se otettiin talteen bussipysäkiltä, jolla se seisoskeli päivästä toiseen kuin jotain odottaen. Kolja toimitettiin koiratarhan ja lopulta Viipurin koirat -yhdistyksen kautta Suomeen joulukuussa 2008.

Kolja on äärettömän kiltti, rauhallinen ja hyväntahtoinen koiraneiti, jonka arkuus pohditutti Sami-isäntää ensi alkuun, mutta luottamuksen vahvistuttua Koljan rohkeus on kasvanut: Enää ainoastaan vieraat miehet saavat Koljan vähän varovaiseksi.

Luna, ainakin 10 v.

Eläkepäiviään viettävä Luna todisti sen, ettei todellinen kauneus katso ikää.

Poseeraaminen Nannan kanssa onnistui yli odotusten, sillä Lunan kostean vetoavan katseen kautta filmille tallentui kaikki olennainen pienen koiran elämästä.

Luna on luonteeltaan hyvin kiltti, mutta silti varsin topakka koirarouva, jonka historia alkaa Espanjasta. Tarina kertoo, että Luna oli hylätty malagalaiselle koiratarhalle, kun sen iäkäs omistaja ei enää pystynyt siitä huolehtimaan. Tarhalla Luna joutui viettämään vuoden ennen pääsyään Suomeen vuonna 2007 Kodittomat Espanjan Koirat -yhdistyksen avustuksella. Täällä se sai uuden kodin emäntänsä Auran ja Iippa-koiran kaverina.

2 / 2010

9

Turkistarhaus on Virossa vaiettu elinkeino Turkistarhaus on arkipäivää Suomen ohella myös naapurissamme Virossa.

Järkyttävät videot suomalaisilta turkistarhoilta saivat kuitenkin varsin vaisun vastaanoton sikäläisessä mediassa. Virolaisten eläinsuojelujärjestöjen mukaan julkinen keskustelu tarhauksesta on vähäistä, sillä turkisalaa verhoaa Virossa niin sankka salamyhkäisyys, etteivät järjestötkään tiedä varmaksi, mitä Viron tarhoilla tapahtuu. baltian maiden suurimmalla turkistarhalla Balti Karusnahakasvanduse AS:lla nyljetään vuosittain 15 000 eläintä. Tarhan johtaja Anatoli Mustonen myöntää, että firmalla menee hyvin. Myötätuulta purjeisiin ovat puhaltaneet muodin virtaukset ja kasvavat maailmanmarkkinat.

Tarhaaja Mustonen on vakuuttunut siitä, etteivät Viron turkismarkkinoita tule eläinaktivistit hetkauttamaan. ”Turkistarhat ovat yksityisaluetta, jonne kolmansien osapuolten pääsy on tiukasti kielletty. Lisäksi tarhojamme vartioidaan hyvin ja portit ovat lukossa.” Mustonen uskoo, että varotoimet pitävät aktivistit poissa hänen tarhoiltaan vastaisuudessakin.

Viron eläinsuojeluyhdistyksen (ELS) ja Loomade Nimel (Eläinten puolesta) -järjestön edustajat myöntävät, etteivät he ole perillä Viron turkistarhojen tilasta: ”Koska ulkopuolisia ei pääste-

10

2 /2 0 1 0

tä tiloille, yhdistyksemme ei ole saanut valituksia tai vihjeitä kaltoin kohdelluista eläimistä”, Evelyn Valtin ELS:n johtokunnasta kertoo. ”Olemme kuitenkin olleet yhteydessä turkistarhojen entisiin työntekijöihin, jotka ovat vahvistaneet epäilymme eläinten huonoista oloista.”

Eläinten puolesta -järjestön aktiivijäsen Kristina Mering on huolissaan turkistarhauksen ympärillä leijuvasta salaisuuden verhosta:”Virosta puuttuu kokonaan julkinen keskustelu turkistarhauksesta. Voisi luulla että yksi syy salailuun ovat juuri turkiseläinten huonot olot”, Mering toteaa.

ELS:n johtokunnan ja Viron Vihreän Liiton jäsenen Heiki Valnerin mukaan Viro tarvitsisi kipeästi radikaaleja aktivisteja, jotka valokuvaisivat ja filmaisivat tarhoilla. ”Kyllä, se on laitonta, mutta se on ainoa keino saada tietää, mitä tarhoilla todella tapahtuu. Siksi en tuomitse suomalaisia radikaaleja.”

Tarhauskielto kytee pinnan alla Mielipiteet turkistarhauksen kieltämisestä Virossa vaihtelevat. Meringin ja Valtinin mielestä kielto on melko realistinen, ovathan Euroopan valtiot yksi toisensa jälkeen kieltämässä turkistarhausta. Vihreän Liiton Valner kuitenkin olettaa, ettei talouskriisin ja huipputyöttömyyden aikoina kukaan halua kuullakaan tarhauksen kieltämisestä Virossa.

Viron eläintensuojeluyhdistys (ELS) työskentelee yhdessä Viron Vihreän Liiton kanssa saadakseen läpi uuden muutoksen eläinsuojelulakiin. Voimaan tullessaan lakimuutos kieltäisi eläinten kasvattamisen pelkästään turkiseläimiksi vuoteen 2020 mennessä.

Valner epäilee kuitenkin, etteivät uudet rajoitukset tule vastaamaan ELS:n Viron maatalousministeriölle lähettämiä muutosehdotuksia. ”Meidän on vain oltava realistisia ja otettava Viron nykyinen kehitystaso huomioon. Täällä eläinsuojelijat nähdään edelleen sekopäisinä kiihkoilijoina, joilla ei ole parempaa tekemistä kuin taistella joidenkin likaisten elukoiden hyvinvoinnista. Tällaisessa maailmassa me elämme”, Valner myöntää surullisena. annika lepp Viron eläinsuojeluyhdistyksen Evelyn Valtin haluaisi, että Viro seuraisi muita EU-maita ja kieltäisi turkistarhauksen. annika lepp

animalia

Turkistarhaus alkoi Virossa 1920-luvulla.

Viron tilastokeskuksen mukaan maassa on nykyään noin 200 000 turkiseläintä. Eläinlääkintä- ja elintarvikelautakunta on rekisteröinyt 22 turkistarhaa, jotka vievät tuotteitaan enimmäkseen Suomeen, Turkkiin ja Venäjälle. Eläinten puolesta -liikkeen mukaan Virossa on kuitenkin yli 35 turkistarhaa eri puolilla maata.

kanerva pelli

”Tekemisen puutetta ei osata nähdä ongelmana, koska kaikille ei ole selkeää, millaista tekemistä eläimet tarvitsevat voidakseen hyvin.”

Tutkimustiedolla tuskaa vähemmäksi eläinten hyvinvointikeskus perustettiin vuonna 2009 Helsingin yliopiston yhteyteen. Keskuksen tarkoituksena on kerätä yhteen alan asiantuntijoita ja edistää siten eläinten hyvinvointia koskevan tutkimustiedon levittämistä ja tunnistaa kansallisia tutkimustarpeita. Hyvinvointikeskusta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

FT Satu Raussi astui eläinten hyvinvointikeskuksen johtoon vuodenvaihteessa. Aiemmin hän on toiminut tutkijana ja erikoistunut nuorten nautojen käyttäytymiseen. Keskuksen johtajana hän tulee keskittymään eläinten hyvinvointiin liittyvän asiantuntijaverkoston tehokkaaseen pyörittämiseen, alan tutkimustiedon levittämiseen ja sen tuomiseen yhteiskunnallisen keskustelun pohjaksi. ”Tässä toimii tavallaan kolmio, eli Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), maa- ja metsätalousministeriö (MMM) ja tutkimuksen edustajat. Heidän välillään minä pyrin välittämään tietoja esimerkiksi tarpeellisista kehitysalueista ja uusimmista tutkimustuloksista”, Raussi kertoo.

Keskuksen piiriin kuuluvat kaikki eläimet, jotka jollain tapaa ovat ihmisen vaikutuksen alaisina ja yhteiskunnallisessa keskustelussa esillä. Keskuksen toiminta kattaa jo tuotantoeläimet, tulevaisuudessa siellä tullaan huolehtimaan myös lemmikkien hyvinvoinnista.

Eläinsuojelulaki kaipaa uudistusta Suomen eläinsuojelulain kokonaisuudistustyö aloitetaan lähiaikoina, ja siihen myös Satu Raussi osallistuu aktiivisesti. ”Tällä hetkellä suurimpia ongelmia tuotantoeläinten hyvinvoinnissa aiheuttavat tilanahtaus ja tekemisen puute. Varsinkaan tekemisen puutetta ei osata nähdä aina ongelmana, koska kaikille ei ole selkeää, millaista tekemistä eläimet tarvitsevat voidakseen hyvin”, Raussi miettii.

Eläinten oloihin on tulossa pieniä parannuksia jo ennen lakiuudistusta: Siat ovat saamassa enemmän tilaa ja kuivikemateriaalin käyttö tulee pakolliseksi. Investointituilla puolestaan ohjataan uusia rakennuksia entistä paremmiksi eläinten kannalta, kun tukia on mahdollista saada vain eläinsuojelulain minimivaatimukset ylittäviin eläinsuojiin. Eläintilojen suunnittelijoilla on Raussin mukaan merkittävä vastuu eläinten hyvinvoinnista. ”Käytännössä eläinlääkäreiden tulisi tarkastaa ja hyväksyä eläinrakennuksen suunnitelmat, mutta aina näin ei valitettavasti tapahdu.”

Kuluttaja-aktiivisuus on tärkeää Tuotantoeläinten hyvinvointiongelmat puhuttavat tällä hetkellä koko Eurooppaa. Ratkaisuksi kuluttajien vaatimuksiin on ehdotettu eläinten hyvinvointi

-merkkiä, joka voitaisiin myöntää sellaisille eläinperäisille elintarvikkeille, jotka on tuotettu tietyin, lainsäädäntöä korkeammin vaatimuksin. ”Merkinnän hyvä puoli on se, että se toisi eläinten kannalta hyville tiloille mahdollisuuden erottua markkinoilla ja kuluttajille mahdollisuuden valita niitä tuotteita. Merkintä lisäisi myös valvontaa sen piiriin kuuluvilla tiloilla. Valitettavasti merkintä ei kuitenkaan auttaisi niiden tilojen eläimiä, jotka jäävät sen ulkopuolelle”, Raussi pohtii.

Satu Raussin mielestä kuluttajilla on paljon valtaa vaikuttaa siihen, miten tuotantoeläimiä pidetään Suomessa. Luomutuotteitakin olisi jaksettava kysyä aina vaan uudestaan ja uudestaan, ja kun niitä tulee kauppaan, on muistettava myös kiittää niistä.

Raussi arvostaa myös eläinsuojelujärjestöjen aktiivisuutta, sillä ne saavat aikaan sellaista keskustelua eläinten hyvinvoinnista, mitä muuten ei käytäisi. ”Lopulta yhteiskunnallinen keskustelu vaikuttaa aina säädöksiin asti”, Raussi uskoo.

Eläinten hyvinvointikeskuksen toimintaa voi seurata blogin kautta, jossa julkaistaan runsaasti myös muita ajankohtaisia eläinten hyvinvointiin liittyviä uutisia: http://elaintenhyvinvointikeskus.edublogs.org. laura uotila 2 / 2010

11

sey:n arkisto

Vapaaehtoiset eläinsuojeluvalvojat paikkaavat viranomaisvalvonnan aukkoja suomessa toimii tällä hetkellä noin 120 vapaaehtoista eläinsuojeluvalvojaa ja -neuvojaa. Eläinsuojeluviranomaisten aika ei riitä kaikkien eläinsuojeluilmoitusten tarkastamiseen, ja toisaalta monelle ilmoittajalle on pienempi kynnys ottaa yhteyttä eläinsuojeluvalvojaan varsinaisen viranomaisen sijaan.

Vapaaehtoisilla eläinsuojeluvalvojilla ei ole viranomaisoikeuksia, eli he eivät voi antaa eläimiä koskevia määräyksiä. He voivat kuitenkin ohjeistaa ja neuvoa eläimen oikeanlaisessa hoidossa, ja tarvittaessa viedä asian eteenpäin viranomaisten käsiteltäväksi.

Eläinsuojeluvalvonta kuuluu Suomessa periaatteessa viranomaisten hoidettavaksi, mutta käytännössä vapaaehtoinen toiminta on välttämätöntä.

12

2 /2 0 1 0

Eläinsuojeluvalvojat kouluttaa ja verkoston toiminnasta vastaa SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto. ”Uudet eläinsuojeluvalvojat koulutetaan yhteensä 9 päivää kestävällä kurssilla. Kurssin lopuksi järjestetään loppukoe, jonka läpäisseet voivat anoa SEY:ltä oikeutta toimia liiton vapaaehtoisena eläinsuojeluvalvojana. Lisäksi valvojilta edellytetään suosituksia paikallisilta eläinsuojelutoimijoilta. Tänä keväänä kurssi järjestettiin Oulussa”, SEY:n viestintäpäällikkö Maria Blomster kertoo.

Valvojan työ vaatii kylmää päätä ja lämmintä sydäntä Blomsterin mukaan erityisen tärkeää eläinsuojeluvalvojalle on hyvä tietotaito eri eläimistä jo ennen valvojaksi ryhtymistä, esimerkiksi harrastusten tai työn kautta. Mutta myös vahvat hermot sekä hyvät sosiaaliset taidot ovat tärkeitä, sillä työhön kuuluu hyvin paljon ihmisten kanssa neuvottelemista.

”Myöskään liian herkkä tai helposti tulistuva ihminen ei tässä työssä pärjää, sillä pää on pystyttävä pitämään kylmänä tuli eteen mitä tahansa”, Maria Blomster kuvailee.

Lemmikit työllistävät eniten Eläinsuojeluvalvojien eteen tulevat tapaukset riippuvat paljon valvojan toimialueesta. Kaupungeissa työllistävät eniten lemmikkieläinten olojen tarkastukset, maaseudulla tarkastuksia tehdään myös tuotantoeläintiloille. ”Seura- ja harraste-eläimistä tulee ilmoituksia eniten, koska ne näkyvät ulkopuolisille paremmin kuin tuotantoeläimet. Suljetuissa tuotantoeläinrakennuksissa eivät naapurit juuri vieraile, joten tietoa tuotantoeläinten oloista on vaikea saada”, Blomster kertoo. ”Yleisimmin tapaukset koskevat puutteellista hoitoa, kuten liikunnan tai ruokinnan laiminlyömistä. Suoranaisia väkivalta- tai sadistisia tapauksia tulee valvojien eteen onneksi vain harvoin.”

Yhteistyössä viranomaisten kanssa

Koska vapaaehtoisilla valvojilla ei ole viranomaisoikeuksia, on hyvä yhteistyö paikallisten eläinsuojeluviranomaisten kanssa tärkeää. ”Varsinaisilla viranomaisilla, kuten esimerkiksi poliiseilla, ei välttämättä ole kunnollista eläinsuojelulain tuntemusta, tai pahimmillaan poliisi ei edes tiedä olevansa eläinsuojeluviranomainen. Valvojien työ onkin korvaamatonta, koska viranomaisilla ei ole riittävästi aikaa tai edes riittävästi tietoa hoitaa kaikkia tulevia eläinsuojeluilmoituksia”, Maria Blomster huomauttaa. ”Ihanteellinen tilanne olisi se, että valvojat voisivat pääasiassa keskittyä ennaltaehkäisevään eläinsuojelutyöhön eli ihmisten neuvontaan. Tällä hetkellä viranomaisvalvonnan tila on kuitenkin niin huono, että vapaaehtoisten valvojien aika menee eläinsuojeluilmoitusten tarkastamisessa, vaikka virallisestihan ne olisi viranomaisten hoidettava. Eläinsuojeluvalvojien työ on aikamoista tulipalojen sammuttamista niiden estämisen sijaan”, Blomster summaa.

Lisätietoja SEY:n valvojatoiminnasta sekä tulevista kursseista saa osoitteesta laura uotila www.sey.fi.

Eläinsuojeluvalvojille enemmän päätösvaltaa teksti ja kuva vera miettinen

vantaalainen Pirkko Mikkola on

vapaaehtoinen eläinsuojeluvalvoja. Hänelle työ on kutsumus, johon lähtosykäyksen antoivat viestinten välittämät kuvat kärsivistä eläimistä ja eläinten kuolemista, joihin syypäänä oli ihminen.

Pirkko Mikkola osallistui vuosi sitten SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton järjestämälle eläinsuojeluvalvojakurssille tarjoten auttavan kätensä eläimille. Tällä hetkellä Mikkola toimii SEY:n alaisena eläinsuojeluvalvojana Vantaan ja Helsingin alueella.

Mikkolan mukaan yleisimmin ilmoituksen eläinsuojeluvalvojalle tekee naapuri. Usein taustalla ovat vain naapurusten huonot välit, mutta joskus yhteydenotto paljastaa vakavan tapauksen. ”Saimme vähän aikaa sitten ilmoituksen omistajasta, joka pahoinpiteli koiraansa. Puhuin hänen kanssa puhelimessa monta tuntia. Hän oli asiallinen, mutta puolusteli tekojaan, eikä tajunnut tilanteen vakavuutta. Hän sanoi koiransa olevan niin luupää, että koulu-

tus vaatii kovempia otteita”, Pirkko Mikkola päivittelee.

Myös vanhoista ja sairaista eläimistä tulee yhteydenottoja valvojille. Viime kesänä Mikkola sai ilmoituksen 14-vuotiaasta, halvaantuneesta koirasta. Kun hän tapasi omistajat, koira oli silminnähden huonossa kunnossa. ”Vastaanotto ei ollut kovin miellyttävä. Ehdotin varovasti koiran lopettamista, mistä pariskunta raivostui. He aikoivat ostaa sille rollaattorin… En voinut uskoa kuulemaani”,Mikkola muistelee. ”Olen itse luopunut monesta koirasta elämäni aikana, ja joka kerta se tekee yhtä kipeää. Mutta luopuminen on myös eläinrakkautta.”

Eläinsuojelulainsäädäntö rajoittaa valvojien työtä Vapaaehtoisten eläinsuojeluvalvojien työ on tärkeä osa eläinten hyvinvointia, sillä viranomaisten aika ei riitä kaikkeen tarvittavaan. Valvojia tulisi olla enemmän. Suurimpana ongelmana Pirkko Mikkola näkee kuitenkin eläinsuojelijoiden ja -neuvojien rajoitetun päätösvallan sekä viranomaisten hitauden.

Mikkola kerran jo jätti eläinsuojelutehtävät, kun hänestä tuntui, ettei apu mennyt perille kovista ponnisteluista huolimatta: Mikkolan tekemän eläinsuojeluilmoituksen jälkeen meni kuukausia, ennen kuin viranomaiset puuttuivat asiaan. ”Ja tilanne on edelleen ratkaisematta, koska viranomainen ei ole tehnyt päätöstä. Tuntuu turhauttavalta nähdä eläinten kärsivän, kun ei itse voi enempää auttaa”, Mikkola suree. ”Mutta eihän tätä noin vain lopeteta, kun sydän on vahvasti tekemisessä mukana, vaikka kyllä tässä joutuu itseänsä kovettamaan”, Pirkko Mikkola toteaa kyynelsilmin.

Pitkäkarvainen mäyräkoira Donna tuli Tallinnasta eläinsuojeluvalvoja Pirkko Mikkolalle vuoden ikäisenä. Entinen omistaja joutui luopumaan koirasta allergian takia.

2 / 2010

13

Kirjavinkit Älykäs eläin Viitala, Jussi: Älykäs eläin.

Atena kustannus 2010, 206 s.

Vegaanikeittiö 2.0 Eläinoikeusyhdistys Fauna ry.

Vegaanin uusi keittokirja.

Like Kustannus 2010. 160 s.

kirja Kiinnostus kasvisruokaa kohtaan lisääntyy jatkuvasti, joten ajankohta päivittää Vegaanin keittokirja on mitä otollisin.

Edeltäjää myytiin huikeat 10 000 kappaletta, mikä on keittokirjalle Suomessa kunnioitettava saavutus. 11 vuotta sitten julkaistu Vegaanin keittokirja nosti riman korkealle, mutta Vegaanin uusi keittokirja lunastaa odotukset verrattain hyvin.

Raikas ulkoasu herättää huomion, ja kirjan alun perehdytysosio veganismiin on kirjoitettu asiantuntevasti ja tavalla, jonka uskon puhuttelevan sekä uteliasta aloittelijaa että vegaaniveteraania. Vaikeampaa on sen sijaan sanoa, kuinka paljon uutta re-

14

2 /2 0 1 0

kirja Biologi Jussi Viitalan uusi teos Älykäs eläin pohtii kysymystä, onko ihminen maapallon älykkäin laji ja millaisia älyllisiä ominaisuuksia on muilla eläinlajeilla.

Usein me ihmiset pidämme itseämme automaattisesti älykkäimpänä lajina maailmassa ja eläinten saavutukset kuitataan helposti vaistotoiminnoiksi. Viitala käy teoksessaan läpi kuitenkin lukuisia esimerkkejä, jotka todistavat eläinten älykkyydestä, ongelmanratkaisusta ja tietoisesta ajattelusta: Esimerkiksi korppi tunnistaa oman peilikuvansa ja simpanssiyhteisöt rakentavat työkaluja, joiden tekeminen siirtyy perimätietona lauman poikasille.

Osuvaa on kirjassa myös pohdinta siitä, että niin älykkäänä ja loogisena pidetyn ihmisen toiminnasta itse asiassa suuri osa perustuu evoluutiosta kumpuaviin vaistoi-

hin. Jopa taipumus uskonnollisuuteen ja auktoriteettiuskoisuuteen on pystytty paikantamaan tiettyyn geeniryppääseen!

Viitalan teos on kunnianhimoinen pyrkimys kartoittaa laaja filosofinen ja biologinen aihe yhden kirjan sivuilla. Parasta antia teoksessa ovat lukuisat esimerkit eläinmaailmasta, huolelliset selvitykset uusimman geenitieteen tuloksista sekä esimerkiksi autististen ihmisten erityiskyvyistä. Kirja on helppolukuinen ja sopii kaikille, jotka ovat kiinnostuneet mm. ihmisaivoista, evoluutiosta, geenien ja oppimisen yhteisvaikutuksesta sekä eläinten kyvyistä älykkääseen ongelmanratkaisuun.

Aikaisemmin kirjoittajalta on ilmestynyt mm. Tieto-Finlandia-ehdokkaanakin ollut teos Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen (2004). eeva suhonen

septit antavat kokeneelle vegaanille, sillä mullistavan rohkeilta tai kekseliäiltä ne eivät ensikatsomalta vaikuttaneet.

Kokeilin kirjasta neljää helpohkoa reseptiä: Kaunis, mutta myös vivahteikas ja tasapainoinen punajuuri-mustapapu-salaatti yllätti iloisesti. (Päätyy meillä seuraavaan juhlapöytään!) Macaroni & Cheese tofusta, kauramaidosta ja oluthiivahiutaleista oli tottumattoman suuhun hiukan tunkkainen, sen sijaan hamppupesto helppo ja maukas. Taatelikakku vakuuttaa minut entisestään siitä, että makeat leivonnaiset ovat se vegaanikeittiön ala, jossa amatöörinkin on helpointa onnistua.

Kiitosta siitä, että ruokien ravintoarvot on huolella mietitty. Viehättäviä kuvia olisi katsellut enemmänkin. riikka suominen

kasvisruokakokeiluja seuraavat puhdasoppisuusvaatimukset luovat kuitenkin kirjaan monisävyisyyttä ja huumoria. Kirjaa sävyttääkin sekä kirjoittajan pohdiskeleva kriittisyys että jatkuva pilke silmäkulmassa. Kokonaisuus tarjoaa varmasti samaistumispintaa sekä veganismia vierestä ihmetelleille että jokaiselle kasvisruokavalion joskus valinneelle.

Kirja ei edes pyri tarjoamaan aukotonta tarinaa kasvisruokakokeiluun ajautumisesta. Joidenkin valintojen ja käänteiden taustat jäävät kertomatta, mutta lukijassa heräävät kysymykset voivat olla ihan terveellisiä. Tarinan sekaan ujuttautuvat vinkit arkisista ruuista ja leivonnaisreseptit. Sivujen alareunassa kulkeva englanninkielinen käännös tekee opuksesta mahdollisen lahjan myös ulkomaalaiselle veganismia tai kasvissyöjää ihmettelevälle ystävälle.

Lihan himo

salla tuomivaara

Hietala, Olli: Lihan himo/Lust for meat.

Huuda Huuda 2010. 32 s.

kirja Olli Hietalan sarjakuvakirjanen Lihan himo on sympaattinen tarina eräästä retkestä kasvissyönnin maailmaan.

Aihe tarjoaa oivan mahdollisuuden sortua saarnaavaan, ahdistavaan kertomukseen eläinten kärsimykseen ja parempaan elämäntapaan heräämisestä. Tarinan alkupuolella painottuva piinallinen elämä vegaanikämppiksen kanssa ja myöhempiä

Eläinystävällisiä asianajopalveluja!

Asianajotoimisto Streng Ky Lapinlahdenkatu 27, 00180 Helsinki Puh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228 joonia.streng@strenglaki.fi www.strenglaki.fi

Länsi-Helsingin Kirjanpito Oy Helge Örn (väki)vallattomat -leiri Saako tappaa? Liittyvätkö ihmisiin ja eläimiin kohdistuva väkivalta toisiinsa? Mitä väkivallattomuus tarkoittaa? Voisivatko rauhan- ja eläinjärjestöt toimia väkivallattomuuden puolesta yhdessä?

Sadankomitea ja Animalia yhdistävät voimansa ja ideansa järjestämällä nuorille suunnatun (väki)vallattomat -leirin, jossa on tarkoitus miettiä rauhan- ja eläinasian yhteyttä. Leiriohjelma sisältää paitsi antoisia keskusteluja ja avartavaa yhdessäoloa, muun muassa vierailun Loviisan rauhanfoorumiin sekä turkistarhalle tai muulle eläintuotantotilalle.

Leiri järjestetään 4.–8.8.2010 upeissa merimaisemissa Porvoossa, Lapparbäckin leirikeskuksessa, noin 60 kilometrin päässä Helsingistä.

Leiri tulee olemaan hinnaltaan edullinen ja matkakustannuksista korvataan merkittävä osa. Kysy lisää leiristä ja ilmoittaudu Millalle milla.pyykkonen@sadankomitea. fi / puh. 040 1679660

Kattavat tilitoimistopalvelut yli kymmenen vuoden kokemuksella Länsi-Helsingin kirjanpito Oy | Pajamäentie 4 00360 Helsinki | puh. 050 3513941

Ota eläinotos ja osallistu kilpailuun!

Animalia järjestää kesän kunniaksi valokuvauskilpailun, jossa on kolme aihealuetta: 1) Tuotantoeläinten arkea 2) Eläin ja ihminen 3) Vapaa sarja Voit osallistua yhdellä kuvalla jokaiseen kategoriaan.

Jokainen kolmesta voittajasta palkitaan Peter Singerin ”Oikeutta eläimille” -kirjalla!

Kilpailuun osallistuneet kuvat jäävät Animalian käyttöön eikä niiden myöhemmästä käytöstä makseta korvauksia.

Jos kuvassa on ihminen, varmistathan häneltä, että kuvan saa luovuttaa Animalialle. Kilpailuaika on 1.6.–15.8.

Voittajat julistetaan Animalia-lehdessä 3/2010. Voit toimittaa kuvat jpg-muodossa osoitteeseen lehti@animalia.fi tai paperivedoksina osoitteeseen Valokuvakilpailu/Animalia, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki.

2 / 2010

15

teksti tanja eskola kuvat istockphoto

SIKA

Inhimillinen eläimeksi Sikaa kuvataan älykkääksi, sosiaaliseksi, hyvätapaiseksi ja aktiiviseksi eläimeksi. Ihailtavia ominaisuuksia: Ilahtuisimme varmasti itsekin, jos saisimme osaksemme imartelua samoin adjektiivein. Ehkä siksi sanotaankin, että siat muistuttavat enemmän ihmisiä ja koiria kuin nautakarjaa tai lampaita. Sikojen käyttäytyminen on eläintieteilijöiden mukaan monessa mielessä jotain lihansyöjien ja kehittyneempien sorkkaeläinten väliltä.

16

2 /2 0 1 0

”Lain mukaan yhdellä satakiloisella sialla täytyy olla tilaa 0,65m² eli noin sanomalehden aukeaman verran.”

Sika kulttuurissa kulttuurisena vertauskuvana sian ih-

misyys ja ihmisen eläimellinen sikamaisuus ovat jo vuosituhansia pitäneet yhtä.

Raamatun kielessä, samoin kuin monoteistisissä uskonnoissa laajemminkin sika edustaa likaisuutta, syntiä, pahuutta, ahneutta ja siveettömyyttä. Sian serkulla, villisialla, on jopa paikka paholaisen symbolina. Varhaisemmassa ja ei niin kristillisessä symboliikassa sikaa on toisaalta pidetty hedelmällisyyden, onnen ja vaurauden vertauskuvana.

Arkisessa kielenkäytössämme sika mielletään usein epäsiistiksi ja -korrektiksi ahmatiksi. Myös huonotapaista ihmistä (yleensä miestä) sanotaan siaksi.

Porsastelulla tarkoitetaan sotkemista, sikailu on itsekästä, häikäilemätöntä käytöstä ja epäkohteliaasta ihmisestä voidaan käyttää adjektiivia sikamainen. Viimevuosina sikaan on kuitenkin puhekielessä alettu yhdistää positiivisempia mielikuvia: Sikahyvä, sikamakee ja sikasiisti ovat kansan suussa kuluneita kehuja.

Populaarikulttuurin ikonisoimat kulttisikahahmot Wagnerista Miss Piggyyn, Putte-possuun ja Nasuun ovat tehneet siasta sympaattisen, huumorintajuisen, ja joskus jopa narsistisen eläinolennon, johon samaistuminen on helppoa.

Sika ihmisen historiassa Sikaa on pidetty kotieläimenä yli 7000 vuotta. Kotoisat kesysikamme polveutuvat villisiasta, joka otettiin kotieläinrepertuaariin kiinteän asutuksen myötä: Sika merkitsi vakiintunutta asutusta paimentolaisuuden sijaan, ja näin siitä tuli myös urbanisoitumisen symboli.

Paitsi lihasta ja nahasta, on ihmisen kiittäminen sikaa muun muassa jätehuollosta, maatalouden ja lääketieteen edistysaskelista, sekä avusta huume- ja herkkujahdissa: Sian tonkiessa maata kärsällään sai ihminen tiettävästi idean aurasta maanmuokkauksen apuna. Teollistumisen aikakaudella siat olivat korvaamaton apu hävittäessään kotitalouksien jätteet parempiin suihin kaduilta märkänemästä.

Sian ja ihmisen anatomia ja geneettinen perimä ovat niin yhtäläiset, että lääketieteessä sikoja on käytetty kokeisiin ja kehitelty ihmisen vara-osiksi jo vuosikymmeniä: Sydänkirurgiassa “lainataan” läppiä sioilta ihmisille rutiininomaisesti.

Ranskassa sikoja on käytetty tryffelien etsintään. Jopa koiraakin paremmalla hajuaistillaan siat ovat osoittaneet keräilijöille maan alla kasvavien arvosienten esiintymispaikat. Saman huippuunsa virittyneen hajuaistin vuoksi sikoja on valjastettu eri puolella maailmaa poliisivoimien avuksi huumejahtiin.

Sika luonnossa Siat ovat aktiivisia ja uteliaita laumaeläimiä, joiden reviiri luonnossa voi olla jopa parin sadan hehtaarin laajuinen. Tiluksia mittaillessaan siat vaeltelevat päivittäin 4–6 kilometrin pituisia matkoja.

Siat elävät 8–10 eläimen hierarkkisessa laumassa, johon kuuluu emakkoja porsaineen. Karjut elelevät yleensä yksinään, ja vierailevat emakoiden luona vain lisääntymisaikana.

Emakko eristäytyy laumastaan ennen porsimista ja saattaa vaellella useitakin kilometrejä löytääkseen sopivan pesäpai-

kan. Kun sopiva paikka on löytynyt, se kaivaa kuopan ja rakentaa sinne muhkean pesän lehdistä, ruohosta ja oksista.

Siat elävät luonnossa hyvin vaihtelevissa oloissa, joten niille on kehittynyt voimakas taipumus tutkia ympäristöään. Ne haistelevat, tonkivat ja näykkivät uteliaina herkällä kärsällään ja oppivat helposti uutta. Sika käyttää tonkimiseen ja muuhun ruoan etsintään noin puolet valveillaoloajastaan.

Siat ovat tunnettuja siisteydestään: Ne pitävät pesänsä puhtaana ja jopa vastasyntyneet porsaat välttävät tarpeidensa tekemistä pesään. Siisteyttä kuvaa lisäksi se, että sialla on eri paikat syömistä, lepoa ja nukkumista varten.

Mielikuvamme sikojen epäsiisteydestä johtunee sikojen tavasta vilvoitella piehtaroimalla mudassa. Sioille jopa tunteja kestävät mutakylvyt ovat olennainen osa kehonhoitoa, sillä sioilla ei ole hikirauhasia, joten ne kärsivät helposti kuumuudesta.

Sika lätissä Suomessa teurastetaan vuosittain 2,4 miljoonaa sikaa. Suomalaisten sikatilojen koot vaihtelevat 100 ja 20 000 välillä. Sikalat jaetaan tuotannon mukaan seuraavasti: Emakkosikala eli porsitussikala tuottaa porsaita. Liha- eli kasvatussikalassa kasvatetaan porsaista sikoja lihantuotantoa varten. Yhdistelmäsikalassa porsitetaan emakot ja kasvatetaan porsaista täysikasvuisia teuraskokoon asti. Jalostus- ja siitossikalat tuottavat jalostuseläimiä muille sikaloille.

Lain mukaan yhdellä satakiloisella sialla täytyy olla tilaa 0,65m² eli noin sanomalehden aukeaman verran. Pesäntekomateriaalia ei lain mukaan tarvitse jär2 / 2010

17

”Eettisesti siankasvatus kuuluu eläintuotantomuotojen ongelmallisempaan päähän.”

jestää, jos se hankaloittaa sikalassa käytettävän lietelantajärjestelmän toimintaa.

Sikaloissa sioilla ei myöskään ole mutakylpymahdollisuuksia, vaan ne joutuvat usein kieriskelemään omassa ulosteessaan. Luonnossa siisti sika ei koskaan sotkisi itseään omilla jätöksillään.

Sika porsii pari kertaa vuodessa, 10–14 porsasta kerrallaan. Porsaat joutuva kokemaan ensimmäisten elinpäivien aikana monta kivuliasta toimenpidettä, kuten korvien loveamisen, hampaiden katkaisun ja kastraation.

Tehosikaloissa porsaat vieroitetaan emostaan viiden viikon ikäisinä. Luonnossa emakko imettää porsaitaan 12–17 viikon ikäisiksi asti. Porsaiden vierotuksen jälkeen emakko siemennetään uudelleen tiineeksi.

Siinä, missä luonnonvarainen sika käyttää vuorokaudessa jopa 8 tuntia syömiseen ja ruuan etsintään, sikaloissa ruokai-

18

2 /2 0 1 0

lu on fast foodia, mistä johtuu, ettei reilun puolen tunnin aterioinnissa ole tarpeeksi aktiviteettia sioille.

Tekemisen puutteen lisäksi karut, kuivikkeettomat karsinat, huono ilmanvaihto, liian suuret ryhmät, ahtaus, melu ja loistartunnat aiheuttavat sioille häiriökäyttäytymistä, kuten tappeluita, häkin putkien ja toisten sikojen saparoiden, korvien ja kylkien pureskelua sekä apatiaa.

Kuuluisia sikoja: • Wagner, sarjakuvataiteilija Juba Tuomolan Viivi ja Wagner sarjakuvasta • Putte-possu, Looney Tunes ja Merrie Melodies -animaatiosankari • Babe-possu, elokuvatrilogian urhea pikkuporsas • Miss Piggy, Muppet Show:n diiva

Sika lautasella Suomessa syödään sianlihaa noin 35 kiloa henkeä kohden vuodessa. Sianlihaa kulutetaan kaikista lihalaaduista eniten ja sen kulutus on kasvussa. Sianliha on myös Suomen lihateollisuuden tärkein vientituote.

Eettisesti siankasvatus kuuluu eläintuotantomuotojen ongelmallisempaan päähän.

Lue lisää sioista ja siantuotannosta Animalian nettisivuilta www.animalia.fi.

• Pyllerö, Nalle Luppakorvan kaveri • Nasu, Nalle Puhin ystävä • Veli Ponteva, Veli Viulu ja Veli Huilu, Disneyn sikaveljekset • Sika, Julia Vuoren sympaattinen piirroshahmo • Napoleon, sikojen johtaja George Orwellin Eläinten Vallankumous -teoksessa

Animalia testaa

teksti aura yliselä

Vegemakkaraa kesägrilliin

niin sanottujen ekokauppojen valikoimissa on nykyään valinnanvaraa vaativimmillekin herkkusuille. Ennakkoluuloista poiketen kasvismakkarat ovat suurimmaksi osaksi vegaanisia, lisäaineettomia, energiasisällöltään rikkaita ja lihaisia versioitaan huomattavasti proteiinipitoisempia.

Animalian raati testasi viittä erilaista vegaanista makkaraa. Testin makkarat hankittiin Helsingin Ruohonjuuresta, Vegetukusta sekä paikallisesta S-marketista ja ne valmistettiin paistamalla kevyesti pannulla margariinissa.

Raadin suosikiksi nousi Wheatyn val-

mistama ”Meetvursti”, joka oli maistelluista makkaroista rasvaisin ja mausteisin. Toiselle sijalle sijoittui Topasin valmistama Spacebar Tofu-nakki. Viimeisen mitalisijan jakoivat Wheatyn Talonpojan nakki sekä VegiDelin pakasteena myytävä Oregano & Basil -makkara. Perää pitämään jäi suomalaisen Poutun valmistama Tofu Kasvisgrilleri.

Testissä maistelluista makkaroista suurin osa oli vehnägluteenista eli seitanista valmistettuja. Kaksi makkaraa oli soijapohjaisia. Topas käyttää tuotteissaan eurooppalaista luomusoijaa, Pou-

Tuote ja saatavuus

istockphoto

Kun sekasyöjät käristävät kesällä grillimakkaraa, voi kasvissyöjällä mennä helposti sormi suuhun. Kannibalismi ei kuitenkaan ole tarpeen, sillä grillaus on lakannut olemasta karnivorien yksinoikeus: Kasvismakkarat ovat tulleet maahamme jäädäkseen!

tun raaka-aineen alkuperästä ei sen sijaan ole tietoa. Gluteenitonta ja soijatonta ruokavaliota noudattavien kannattaa tutustua lupiinista ja hampusta valmistettuihin kasvismakkaroihin.

Kasvismakkaroiden hinnat saattavat vaihdella myymälöittäin, joten jutussa esiintyvät hinnat ovat viitteellisiä.

Lisää kesäisiä grilliherkkuja löydät Animalian uudesta grilliruokavihkosesta!

Raadin kommentit

Wheaty ”Meetvursti” 14+ pistettä Saatavuus: Erittäin hyvinvarustetut K-ryhmän kaupat sekä ekokaupat Hinta: 7,45 € / 200 g (Kilohinta 37,25 € / kg)

”Rasvainen ja aika tulinen.” ”Sopivan mausteinen.” ”Rakenne mehevä ja miellyttävä suussa; maku pirskahteleva, pirteän paprikainen.”

Topasin Spacebar Tofu –nakki 13 pistettä Saatavuus: Vegetukku.fi sekä ekokaupat Hinta: 1,19 € / 40 g yksittäispakkaus (29,75 € / kg)

“Savun maku ja tuoksu hurmaa.” ”Koostumus erittäin hyvä, sopivan kiinteä.” ”Vähän liian voimakas savunmaku, etenkin jälkimakuna.” ”Rakenne perusnakkimainen.”

Redwoodin VegiDeli Oregano & Basil: 12 pistettä Saatavuus: Ruohonjuuri, Asoka ja muut ekokaupat.

Hinta: 5,07 € / 300 g (16,90 € / kg)

”Hyvä koostumus, voimakas yrttimaku, joka varmaan jakaa mielipiteitä.” Sopivasti mausteinen.” ”Harmaanvihervä ulkonäkö ei niin houkutteleva.”

Wheaty Talonpojan nakki 12 pistettä Saatavuus: Erittäin hyvinvarustetut K-ryhmän kaupat sekä ekokaupat.

Hinta: 3,40 € / 150 g (22,67 € / kg)

”Vähän sitkeä, narskuu hampaissa.” ”Makkaramainen ulkonäkö ja tuoksu.” ”Runsaasti purtavaa, rakenne suorastaan lihaisa.” ”Aika suolainen.”

Poutun Tofu Kasvisgrilleri 9 pistettä Saatavuus: Hyvinvarustetut kaupat kautta maan.

Hinta: 2,80 € / 320 g (8,75 € / kg)

”Ei oikein minkään makuinen.” ”Omaan makuuni liian makkaranmakuinen.” ”Rakenne vetelä ja jauhoinen, suutuntuma epäilyttävän epämääräinen.” ”Tuoksu ja ulkonäkö aidon makkaraisia.”

2 / 2010

19

teksti jukka vuorio kuvat minna kallinen

Tukholman Hermans on kasvissyöjän runsaudensarvi ruotsissa ollaan yleensä hippusen edellä useimmissa asioissa, kuten muodissa ja urheilussa. Kasvissyöntikin oli, totta kai, Tukholmassa jo tuttu asia kun suomalainen media vasta 90-luvulla alkoi vähitellen ihmetellä silloin vielä erikoiselta tuntunutta asiaa. Kansainvälinen Happy Cow -internetsivusto listaa eri kaupunkien kasvisravintoloita. Helsingistä löytyy sen mukaan seitsemän kasvisruokalaa, kun taas Tukholmassa niitä on 13.

Tukholman tunnetuin ja arvostetuin kasvisravintola Hermans löytyy suomalaisturisteja ajatellen ilahduttavasti vain muutaman sadan metrin päästä Viking Linen terminaalista. Yleisin tapa matkus-

20

2 /2 0 1 0

taa länsinaapurimme pääkaupunkiin onkin yhä edelleen laivaliikenne. Hieman yli puoli vuorokautta kestävän merimatkan aikana ehtii tulla nälkä, eivätkä ihan kaikki jaksa tehdä laivalle omia eväitä. Vaikka laivojen buffetpöydät ovatkin täynnä sitä sun tätä, supistuu tarjonta melkoisesti kasvissyöjien kohdalla, ja vegaanien kohdalla muuttuu lähes olemattomaksi. Ainakaan missään tapauksessa vegaanin ei kannata mennä yli 30 euroa maksavaan laivan buffettiin.

Hermans sijaitsee korkean harjanteen päällä, ja ravintolan terassilta on todella hienot maisemat merenlahden yli kaupungille. Kuninkaanlinna, keskustan tava-

ratalot ja muut nähtävyydet ovat vain viidentoista minuutin kävelymatkan päässä, joten kasvisravintola on siinäkin mielessä hyvä valinta päiväksi kaupunkiin tulleille turisteille.

Hermans on buffet-ravintola, eli lautaselle saa koota oman maun mukaan haluamansa annoksen noutopöydästä. Buffetvaihtoehtoja on tarjolla kolme erilaista.

Niiden hinnat vaihtelevat euroiksi muunnettuna noin 10–14 euron välillä, ja hintalaatusuhde on edullinen. Edullisin vaihtoehto pitää sisällään kaikki buffetin antimet, sekä pullon kivennäisvettä. Toisessa vaihtoehdossa saa edellisten lisäksi valitsemansa palan jälkiruokatorttua ja kol-

Saako ruotsinlaivalla kasvisruokaa?

Hermans Fjällgatan 23 B 116 28 Stockholm www.hermans.se Avoinna kesäisin joka päivä klo 11–23, ja talviaikaan 11–21.

Lista eri maiden kasvisravintoloista www.happycow.org

mannessa saa vielä kaiken lisäksi vapaavalintaisen juoman, joka voi siis veden lisäksi olla limua tai olutta.

Noutopöydässä on aina vähintään 15:sta erilaista salaattia sekä kolmea erilaista lämmintä ruokaa. Lisäksi tarjolla on ravintolassa leivottua leipää. Eri päivinä noudatetaan erilaisia ruokateemoja, kuten tex mex, intialainen, välimeri tai skandinavia. Ja joulun läheisyydessä tarjolla on tietysti erilaisia jouluisia kasvisruokia. Lähes kaikki tarjolla oleva ruoka on vegaanista, keskiviikkoisin kaikki.

Kesän ajan ravintolassa on iltaisin livemusiikkia. Keskiviikkoisin kuunnellaan soulia, perjantaisin jazzia ja lauantaisin bossa novaa.

Aurinkoisina kesäpäivinä tarjolla on myös sisällä olevan buffetpöydän lisäksi ulkoilmagrilli, jossa osaava kokki paistaa erilaisia vihannes-, tofu- ja seitanherkkuja.

Moni Tukholmaan matkaava kasvissyöjä on tottunut pakkaamaan laivalle mukaan omat eväät, jos mielii saada kasvissyöjälle sopivaa syötävää. Jonkin verran parannusta asiaan on saatu viime vuosien aikana. Kysyimme risteilyjärjestäjiltä kantaa vegeruoan tarjontaan.

Miten kasvissyöjät on huomioitu laivojenne ruokatarjonnassa?

Tallink Silja: ”Buffet-ravintoloissa on runsaasti vaihtoehtoja kasvissyöjille, eli salaattipöytä, lämpimät kasvisruuat, hedelmät ja runsas jälkiruokapöytä. A la carte ravintoloissa on aina kasvisvaihtoehtoja listalla. Grill house ravintolastamme saa jopa kasvishampurilaisen soijapihvillä. Ryhmämenuissa huomioidaan aina erityistoivomukset ja annokset valmistetaan asiakkaan toivomuksen mukaisesti.”

Viking Line: ”Food Garden -ravintoloissa (a la carte) on vähintään kolme vegetaarista vaihtoehtoa. Buffetissa ”Kevyttä & kasvista” -linja. Kahviloissa on vegetaarisia sämpylöitä ja lämmintä ruokaa.

Mitä vegaani voi syödä laivamatkan aikana?

Tallink Silja: ”Meillä ei ole erillistä vegaanimenua, mutta parasta on ilmoittaa erikoistoivomuksista matkaa varatessa sekä ravintolassa ruokatilausta tehdessä. Keittiöhenkilökunta ottaa huomioon, ettei annoksissa saa olla eläinperäisiä raaka-aineita.”

Viking Line: ”Katso edellinen vastaus.”

Kuinka iso osa laivamatkustajista on kasvissyöjiä?

Tallink Silja: ”Meillä ei ole tarkkaa tilastoa, mutta arvioiden mukaan kasvissyöjien lukumäärä ei ole korkea. Useat kuitenkin suosivat kasvisvaihtoehtoja punaisen lihan sijaan ja tämä trendi on ollut nousussa viimeisten vuosien aikana.”

Viking Line: ”Mahdotonta arvioida, emme tilastoi myytyjä annoksia, mutta paljon on sekä naismatkustajia että miehiä, jotka haluavat syödä kevyemmin.”

Mitä palautetta laivat ovat saaneet kasvisruoan tarjonnasta ja onko se johtanut johonkin?

Tallink Silja: ”Palautetta tulee sekä positiivista ja negatiivista. Pyrimme kehittämään toimintaamme palautteen pohjalta.”

Viking Line: ”Sekä positiivista että rakentavaa, palautteet huomioidaan tuotekehityksessä ja ruokalistojen suunnittelussa.”

2 / 2010

21

Paha, paha porkkana - Kasvisruokapäivä sai pirut seinille ja sekasyöjät kiihkon partaalle alkutalven mielipidemylläkkä peruskoulujen kasvisruokapäivistä kirvoitti suuren yleisön suista kommentteja, joita ei ollut uskoa todeksi. Jopa korkeasti koulutetut valtuustopäättäjät rienasivat kasvisruokaa tavalla, joka pakostakin pistää kysymään, miksi kasvikset saavat suomalaisten karvat pystyyn.

Kun kasvisruokaa kuvataan ”epäterveelliseksi ja epäekologiseksi moskaksi” ja tilalle vaaditaan ”kunnon ruokaa” on jotakin pielessä. Jos ”kasvikset ja vihannekset ovat ruuan lisänä sinänsä ok,” herää kysymys, milloin kasvikset ja vihannekset ovat lakanneet olemasta ruokaa?

Muutama vuosikymmen takaperin kasvissyöjät perustelivat lihasta luopumistaan pääasiassa aatteellisilla syillä.

Nettikeskusteluja lukiessa alkaa tuntua siltä, että suomalaisista on tullut kansa, joka ei suostu syömään kasviksia ideologisista syistä.

Vaikka kasvissyönnin on todistettu olevan eettistä ja ekologista, sekä terveellistä ja edullista, silti jo pelkkä ajatus yhdestä kasvislounaasta viikossa saa lihan nimeen vannovat suomalaiset raivon partaalle: Kasvisruoka-aloitteiden tekijöitä, fasisti-hitlereitä, syytettiin ruokaterrorismista, yksityisyyden loukkaamisesta ja vapaudenriistosta. Aloitteiden kannattajia vaadittiin eroamaan välittömästi.

Osa lihansyöntiä kansalaisoikeutena pitävistä vanhemmista tyytyy vaatimaan koululaisilleen omia jääkaappeja lihaevästen säilyttämiseen kasvispäivinä. Valtaosa kuitenkin tahtoo tehdä lihansyönnistä kansalaisvelvoitteen pakottamalla kaikki syömään pelkkää lihaa vähintään kerran viikossa, tasapuolisuuden nimissä.

Se, että kasvisruokaa kohtaan koetaan niin suurta vastenmielisyyttä, että sen syömisen sijaan vanhemmat tarjoavat jälkikasvulleen ”mäkkärirahaa” kehottaen ruuan haaskaukseen, on osoitus ehkä suurimmasta puutteesta suomalaisissa ruokapöydissä. Suomalaisilta koululaisilta tuntuu täysin unohtuneen, ettei ilmainen, ravinteikas kouluruokailu ole itsestäänselvyys. Eikä sitä ole ruoka ylipäänsä.

Toisaalta, jos aikuiset solvaavat kasviksia kotona samalla uhmalla kuin netin keskustelupalstoilla, ei liene ihme, miksi koululaiset epäröivät kasvisruuan äärellä. tanja eskola

Sekasyöjästä on tullut lihansyöjä Jo vuosikymmeniä on toisteltu, että kasvisten syöntiä tulisi jokaisen suomalaisen lisätä reippaasti. Eritoten nuorten kasvistensaanti alittaa suositukset, lihankulutuksen yhä kasvaessa, vaikka proteiinia saadaan jo nyt yli tarpeen.

Yhden kasvisaterian vaikutus on pelkästään positiivinen, sillä hyvin valmistettu kasvisruoka täyttää kaikki ravitsemukselliset kriteerit. Sen lisäksi se vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, hillitsee kolesterolia ja diabetesta, sekä auttaa taistelussa ylipainoa vastaan, mikä sekin alkaa olla suomalaisnuorille ongelma. ”Kasvisruokapäivä pakottaa lapset tutustumaan kasvisruuan monipuolisuuteen. Meillä on paljon (aikuisia) ihmisiä, jotka eivät tule koskaan valitsemaan kasviksia, jos ne ovat vain vaihtoehtoina”, toteaa Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen yksikön johtaja Mikael Fogelholm.

Paitsi ravinto-opillisesti, Fogelholm kiittelee kasvisruokapäiviä myös ekologisen ja eettisen keskustelun tuomisesta kouluihin. Esimerkiksi Tampereella tehdyssä ja läpi menneessä valtuustoaloitteessa todettiin kasvisruokapäivän tukevan kaupungin ilmastopoliittisia sitoumuksia.

Kasvisruokapäiviä kerran viikossa tullaan viimeistään ensi vuoden alun jälkeen viettämään muun muassa Helsingin, Tampereen ja Turun peruskouluissa. Kasvisruokaa pari, kolme kertaa kuussa syödään jo nyt Jyväsky-

22

2 /2 0 1 0

istockphoto

lässä, Kuopiossa ja Tampereella.

teksti tanja eskola kuva istockphoto

Lihansyönti tullee tiensä päähän itä-suomen yliopiston tutkija Markus Vinnari on tutkinut väitöskirjassaan kasvissyönnin yleistymisen mahdollisuuksia Suomessa. Vaikka kansallisella tasolla lihankulutus on voimissaan, ja itse asiassa yhä vain jatkanut kasvuaan, Vinnarin tulevaisuusskenaarioiden mukaan lihansyönti tulee vähenemään vääjäämättömästi. Tutkijan arviossa kansakuntamme lihansyöjät saavat viitisenkymmentä vuotta aikaa.

Kasvissyöjiä on tutkimuksen mukaan Suomessa alle kolme prosenttia aikuisväestöstä. Lihaa syövä enemmistö (yli 97 % suomalaisista) voi joutua luopumaan lempiproteiinistaan vastentahtoisesti, sillä tutkijan visiossa terveyshaitat, ilmastonmuutos ja/tai eläintaudit pakottavat lopettamaan lihan kulutuksen lähes kokonaan.

Ylensyönnistä romahdukseen -skenaariossa halpaa lihaa virtaa markkinoille ja sen kulutus jatkaa aluksi kasvuaan ihmisten samalla lihoessa. Muutokset tapahtuvat vasta, kun tilanne ajautuu ympäristönäkökulmasta niin epämieluisaksi, että tilanteeseen on pakko puuttua.

Tasainen muutos -skenaariossa lihankulutuksen laskuun vaadittavat muutokset ovat hyvin pieniä ja osaksi tietoisia. Yhtenä muutosta aiheuttavana tekijänä skenaariossa on ilmastonmuutoskeskustelu, joka saa ihmiset muuttamaan kulutustottumuksiaan. Samanaikaisesti esimerkiksi maataloustukien pieneneminen kasvattaa lihan hintaa, mikä vähentää kokonaislihankulutusta.

Hallitsematon muutos -skenaariossa lihankulutus laskee hyvin nopeasti, koska eläintaudit romahduttavat kuluttajien luottamuksen lihatuotteisiin ja lihantuo-

tantoon. Kaupunkiviljely yleistyy skenaariossa nopeasti, mikä puolestaan muokkaa ihmisten suhtautumista ruoantuotantoon.

Animalia kiertää Animalian kesäkiertue starttaa taas touko-kesäkuun vaihteessa. Vierailemme Suomen turuilla ja toreilla kahdeksalla paikkakunnalla Oulusta Raumalle.

Tänä vuonna kesäkiertueen teemana on Animalian sikakampanja, jota kiertueväki kirittää grillaamalla kiertuepysäkeillä vegaanisia kasvismakkaroita sianlihan sijasta. Animalian teltalla on tarjolla vetoomuksia eläinten puolesta, uusia kesätuotteita, hauska sikapeli sekä Animalian jäsenetuja ja esitteitä.

Kesäkiertueen alustava aikataulu 21.–23.5. Tampere, VegFest 1.6. Helsinki 17.–18.6. Kuopio 22.–23.7. Turku 24.7. Pori, Mahdollisuuksien tori 25.7. Rauma 30.–31.7. Oulu 20.–22.8. Animalian leiri Nuuksio, Espoo 27.8. Helsinki, Taiteiden yö Kiertuetietoja tarkennetaan ja päivitetään Animalian nettisivuille.

Lisää kiertueesta ja materiaalitilauksista kiertuepaikkakunnille tietää kiertuekoordinaattori Aura Yliselä aura.ylisela@animalia.fi, p. 09 720 65 912.

2 / 2010

23

Siemenestä suuhun Parvekeviljelijän päiväkirja teksti anna-maria tukiainen kuva istockphoto

aloitin ikkunaviljelyn ihastuttuani

taannoin Hakaniemen torilla kirsikkatomaatin taimiin. Kotiin kanssani tuona päivänä lähtivät kahden punaisen tomaatintaimen lisäksi kaksi basilikaa.

Hakaniemen kirsikkatomaatit elivät reilusti yli vuoden ja antoivat satoa viitisen litraa kumpainenkin. Jouduin jopa antamaan toisen niistä pois, kun en itse pysynyt tomaattisadon mukana.

Tomaattini eivät tulleet toimeen kodin muiden viherkasvien kanssa. Huomasin niiden vihaavan etenkin ruusuja. En tiedä, oliko ruusujen tuoksu kirsikkatomaateille liikaa.

Tomaattini viihtyivät yhdessä basilikan kanssa, eivätkä pelkästään salaattilautasella, vaan myös ruukussa ikkunalaudalla: Basilikan vieressä ollut tomaatti antoi enemmän satoa kuin ikkunalaudan toisessa päässä ollut tomaatti, vaikka 24

2 /2 0 1 0

molempien kasvuolosuhteet ja hoito olivat samanlaiset. Basilika kasvoi kesän aikana leppoisasti kiinni tomaattiin ja suojeli sitä hyönteisiltä.

Epäonnistuin kevään ensimmäisessä yrityksessäni kasvattaa salaattia siemenistä. Vääränlainen multa kuivui liian nopeasti ja kastelin siemeniä liikaa. On kai parempi pitää tainta hieman janossa, jotta juuristo kehittyisi ja kasvaisi mahdollisimman vahvaksi.

Myös mansikan taimista yksi päätti olla jatkamatta yhteistä kasvua toisten kanssa suuremmassa ruukussa. Epäilen taimen järkyttyneen istuttamisesta, sillä se ei koskaan juurtunut kunnolla.

Parveke antaa mahdollisuuden pitää mansikoita ulkona. Voimakastuoksuisina kukkina, ne houkuttelevat paljon ötököitä. Tosin mansikat tarvitsevat paljon ötököitä tehdäkseen enemmän marjoja.

Kypsien mansikoiden aikaan parvekkeellani vierailee myös lintuja ja muita eläimiä maistelemassa marjoja. Viime kesänä yllätyin siitä, kuinka suojelevasti suhtaudun omiin kasveihini: Varokaa vain, harakat!

Kasvavat taimet ja versot tarvitsevat paljon huomiota ja hyvää hoitoa. Tapanani on puhua kasveille. Annan niille jopa nimet, jotta huomioisin ne yksilöinä enkä kohtelisi niitä massana. Olen huomannut kiintyväni enemmän taimiin kuin valmiina ostettuihin yksilöihin.

Haluan nähdä kasvin kasvavan ja kehittyvän hitaasti. Haluan koskea multaan ja painaa siemenen syvälle, jotta se jonain päivänä näkisi valon. Sadonkorjuuseen sekoittuu monenlaisia tunteita: Omaa satoa korjaa innolla, mutta myös surumielisenä, koska työ katoaa hetkessä. Onneksi kaikki kasvaa uudestaan ensi keväänä.

Koko perheen kasvissyöntitapahtuma Tampereen keskustorilla 21.-23.5.2010!

Työpajoja, keskusteluja, järjestöjä, näyttelyitä, musiikkia, elokuvia, tuote-esittelyjä sekä tietysti herkullista kasvisruokaa! Tervetuloa tutustumaan eläinja ympäristöystävälliseen ruokavalioon ja elämäntapaan!

Helppoa kasvissyöntiä!

www.vegfest.net 2 / 2010

25

Miten voin toimia Vaadi kansanedustajilta turkistarhauskieltoa jo yli 1300 turkiseläinten ystävää on lä-

hettänyt terveisiä kansanedustajille Animalian turkisviestin välityksellä. Turkisviestin sanoma on yksinkertainen: Suomeen tarvitaan suunnitelma turkistarhauksen lopettamisesta ja sen aikataulusta.

Suomi on Länsi-Euroopan viimeisiä tarhaajamaita, jossa turkistarhausta ei ole kielletty tai edes rajoitettu. Muun muassa Ruotsi, Saksa, Tanska, Hollanti, Sveit-

si, Kroatia, Bulgaria, Itävalta ja Iso-Britannia ovat jo kieltäneet turkistarhauksen joko ko­konaan tai osittain, ja turkistuotteita on asetettu tuontikieltoon ympäri Eurooppaa.

Katso, mitä mieltä oma edustajasi on turkistarhauksesta ja vetoa kanssamme kansanedustajiin turkistarhauskiellon puolesta osoitteessa www.animalia.fi/ turkisviesti.

Kesäleirillä tavataan!

Animalian kesäleiri järjestetään tänä vuonna Lärkansin partiomajalla Espoossa, Nuuksion kansallispuiston maisemissa perjantaista sunnuntaihin 20.–22.8.2010.

Leirin ohjelmaan kuuluu saunomisen ja muun vapaa-ajanvieton lisäksi työryhmiä ja luentoja, retkeilyä luonnossa sekä Animalian alueosastojen tapaaminen. Alueosastojen edustajille maksetaan matkakulut leirille, mutta leiri on avoin ihan jokaiselle Animalian jäsenelle ja eläinsuojeluasioista kiinnostuneelle!

Animalian leirit ovat erinomainen tapa tutustua muihin animaaleihin ympäri Suomea.

Ilmoittaudu leirille 15.8. mennessä ja kysy lisätietoja: nuoriso@animalia.fi

Eläinsuojeluliitto Animalia hakee

jäsenhankkijoita ja tiiminvetäjää Tule tekemään mielenkiintoista, haasteellista ja tärkeää työtä eläinten puolesta! Animalia hakee jäsenhankkijoita ja tiiminvetäjiä kadulla tehtävään Face to Face -kampanjointiin Helsingissä. Työ on osa-aikaista, joten se soveltuu hyvin esimerkiksi opiskelijoille.

Kampanjointi kestää elokuun alusta lokakuun alkuun.

Jäsenhankkijan palkka on 10 euroa/tunti ja tiiminvetäjän palkka on 11 euroa/tunti. Työn tekemiseen perehdytetään elokuun alussa järjestettävän koulutuspäivän aikana.

Sekä jäsenhankkijoilta että tiiminvetäjältä edellytämme: • kykyä itsenäiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn • hyviä kommunikointi- ja sosiaalisia taitoja • kiinnostusta eläinsuojeluun sekä sitoutumista Animalian toimintaperiaatteisiin • arvostamme myös myynti- ja markkinointikokemusta Tiiminvetäjältä edellytämme lisäksi: • aikaisempaa kokemusta ryhmän vetämisestä ja ryhmätyöskentelystä • kykyä innostaa ja motivoida muita • hyviä organisointi- ja yhteistyötaitoja Tiiminvetäjän tehtävänä on kuukausitukijajäsenten hankkimisen lisäksi kampanjan päivittäinen koordinointi ja raportointi. Tiiminvetäjän työstä noin 80 % on käytännössä lahjoittajajäsenten hankintaa. Toivomme, että voit työskennellä 4 tuntia päivässä ja 5 päivää viikossa (ma-pe) ennalta sovittavien aikataulujen mukaisesti.

Lisätiedot varainhankinnan koordinaattori Aura Yliselältä (09) 720 65 912 (ark. 10-16), 044 219 82 88 tai aura.ylisela@animalia.fi Vapaamuotoiset hakemukset 6.6.2010 mennessä sähköpostitse osoitteeseen: aura.ylisela@animalia.fi

26

2 /2 0 1 0

Tehtyä ja tapahtunutta

Koonnut Tanja Eskola

Oikeutta valaiden puolesta sveitsiläinen Franz Weber säätiö järjesti kansainvälisen valaiden ja delfiinien oikeuksia puolustavan symbolisen oikeudenkäynnin helmikuussa Genevessä. Oikeudessa olivat syytettyinä Japani, Norja, Islanti, Grönlanti ja Färsaaret julmuuksista valaita ja delfiinejä kohtaan. Syytetyt tuomittiin eläinten huonoon kohteluun vedoten.

Tuomiossa kiinnitettiin huomiota siihen, kuinka valaat ja delfiinit joutuvat kärsimään saalistustilanteissa pitkitetyn kuoleman harppuunoiden iskeytyessä eläimeen kiinni. Eläimet ovat pitkään hengissä tuntien suurta kipua ennen kuole-

maansa. Oikeus huomautti lisäksi, että ainoastaan ihmisten toimet heikentävät valaiden ja delfiinien elinmahdollisuuksia.

Franz Weber säätiö on järjestänyt symbolisia oikeudenkäyntejä jo vuodesta 1979 tarkoituksenaan saada julkisuutta eri eläinkysymyksille. Säätiö kutsuu tilaisuuksia nimellä ”United Animal Nations” ja ihan syystä: Tilaisuus keräsi koolle tänäkin vuonna kattavan joukon eläinten oikeuksia puolustavia järjestöjä ja muita tahoja ympäri maailman.

Oikeudenkäyntien aikaisempia aiheita ovat olleet muun muassa Espanjan härkätaistelut, Euroopan eläinkuljetukset ja

Animalia sai uuden hallituksen

vuonna 2010 Animalian hallituksen puheenjohtajana jatkaa FM Tuomas Naakka (Helsinki) ja varapuheenjohtajana MTI, järjestöpäällikkö Sami Säynevirta (Helsinki). Hallitukseen valittiin kaksi uutta jäsentä: biologian opiskelija Viljami Kankaanpää (Helsinki) ja kääntäjä, FM Minna Hjort (Helsinki).

Hallituksessa jatkavat valtiot. kand.

Hanna Bärlund (Siuntio), FM, biologi, vararehtori Katja Helle-Kainulainen (Espoo), FM Tanja Hietamies (Helsinki), MA, VTM, nuorempi tutkija Saa-

ra Kupsala (Helsinki), FM, opettaja Micaela Morero (Hyvinkää), ympäristösuunnittelija, valtiot. yo Kanerva Pelli (Espoo) ja YTM, apurahatutkija Sari Ung-Lanki (Kuopio).

Animalian kampanjakohteita vuonna 2010 ovat turkistarhaus ja siat. Tavoitteena on saada Suomi vakavasti keskustelemaan siitä, millä tavoin turkistuotannosta on mahdollista luopua, ja laatia luopumiselle aikataulu. ”Haluamme nostaa turkistarhauksen vaaliteemaksi ensi vuoden eduskuntavaaleihin kuten Ruotsissa, jossa keskustelua minkkitarhauksen lakkauttamisesta siivittävät syyskuussa pidettävät parlamenttivaalit,” varapuheenjohtaja Sami Säynevirta summaa.

Kampanja- ja vaikuttamistyön lisäksi Animalian uutta hallitusta tulevat kuluvana vuonna työllistämään juhlajärjestelyt, sillä järjestö täyttää ensi vuonna 50 vuotta. tanja eskola

Paras juttu Numeron 1/2010 parhaaksi jutuksi äänestettiin kirjoitus Sikojen puolesta omilla kasvoilla. Arvonnassa onni suosi Laura Hyväristä. Onnea voittajalle!

Mikä on tämän lehden paras juttu?

Kerro mielipiteesi 5.7. mennessä, niin

olet mukana Animalian uuden kesäpaidan arvonnassa. Kerro vastauksesi yhteydessä myös toivomasi paitamalli ja sen koko. Lähetä vastauksesi, nimesi ja osoitteesi Animaliaan joko sähköpostitse lehti@animalia.fi tai postitse Animalia, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki.

Kanadan hylkeet. Tänä vuonna tilaisuudessa oli edustettuna myös Animalia sekä ruotsalainen kumppanijärjestömme Djusami säynevirta rens Rätt.

Animalia vieraili karjanjalostustilalla animalia järjesti retken Etelä-Hämeessä

sijaitsevalle Huitin Holstein -nautatilalle helmikuussa. Lähes parikymmentä animalialaista tutustui eläinten hyvinvointiin satsanneen maatilan jalostus- ja hoitokäytäntöihin.

Tilalla on noin 200 nautaa, jotka elävät pihatossa ja pääsevät ulkoilemaan ympäri vuoden. Esimerkiksi vasikoiden hoidossa tilalla on käytössä monia edistyksellisiä käytäntöjä, kuten varhainen ryhmäkasvatus, tuttijuotto ja sarvenaiheiden poisto nukutettuina. Lisäksi tilan omistajat korostavat eläinten hyvinvointia jalostusohjelmassaan: eläinten terveys, kestävyys ja hyvä utarerakenne ovat keskeisiä tilalla käytettyjä jalostuskriteereitä.

Tilavierailu antoi animalialaisille hyvän kuvan siitä, miten eläinten hyvinvointia edistäviä hoitomalleja voidaan käytännössä toteuttaa.

Positiivisesta yleisvaikutelmasta huolimatta muutama animalialainen jäi pohtimaan tilan eläinten oloja. Vaikka Huitin tilalla eläimillä oli käytössään enemmän tilaa kuin mitä laki vaatii, tuntuivat nautojen pihatto-olot varsin ahtailta. Ja vaikka vasikoiden olosuhteita oli kehitetty, erotettiin pikkuvasikat silti heti syntymänsä jälkeen emostaan, mikä on Suomessa yleinen tapa. saara kupsala 2 / 2010

27

Vegepalsta

Yrttikierteet Taikina: 25 g hiivaa 1 rkl sokeria tai siirappia 2 1/2 dl vettä 6 dl vehnäjauhoja 1 tl suolaa 100 g vegaanista margariinia sulatettuna Yrttitäyte: 1 ruukku tuoretta basilikaa 1/2 ruukkua tuoretta oreganoa 2 valkosipulin kynttä 100 g pehmeää vegaanista margariinia tai 1 dl öljyä suolaa mustapippuria

L

iota hiiva ja sokeri kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola sekä jauhoja hiljakseen sekoitellen. Vaivaa lopuksi taikinaan sulatettu margariini. Kohota taikina kaksinkertaiseksi. Valmista yrttitäyte eli sekoita ainekset tehosekoittimessa tasaiseksi massaksi. Vaivaa taikinasta ilma pois ja kaulitse se levyksi. Levitä yrttitäyte levylle ja kääri se rullalle kuten korvapuustit. Leikkaa rulla n. 2 cm paksuisiksi viipaleiksi ja nosta ne uunipellille, muffinssipellille tai paperisiin irtovuokiin. Anna kohota kaksinkertaisiksi ja paista lopuksi 200 °C:ssa noin 10–15 min.

Kesällä juhlitaan reseptit ja kuvat laura uotila

Kesällä juhlitaan paitsi valmistuvia, rippilapsia sekä koulu- ja työrupeamansa kesäksi katkaisevia uurastajia myös vapaamuotoisemmin suvun ja ystävien kesken, sillä kesäiseen juhlintaan tuskin tarvii syyksi kaunista kesäpäivää kummempaa. Animalia onnittelee kaikkia kesän sankareita suussa sulavilla, suolaisilla ja makeilla kakuilla!

28

2 /2 0 1 0

Lusikkaleivät (40–50 kpl)

Mansikkainen Marianne-kakku Pohja: 2/3 pakettia Digestive-keksejä 0,5 dl sulatettua, vegaanista margariinia 1,5 dl vettä Täyte: 2 prk maustamatonta soijajogurttia (á 500g) 1 pussillinen Marianne Crushia 3–4 rkl perunajauhoja 2 tl vaniljasokeria 1–1,5 dl tomusokeria Kiille: 1 dl vettä n. 250 g mansikkasosetta 1 1/4 dl hyytelösokeria

200 g vegaanista margariinia 1,5 dl sokeria 2 tl vanilliinisokeria 1 tl ruokasoodaa 4 dl vehnäjauhoja

V

aluta soijajogurtteja suodatinpusseissa yön yli. Murskaa keksit tehosekoittimessa ja sekoita niiden joukkoon margariini ja vesi. Painele keksimassa voidellun irtopohjavuoan pohjalle. Sekoita kaikki täytteen ainekset tasaiseksi massaksi ja kaada keksipohjan päälle. Anna viilentyä jääkaapissa 15–30 minuuttia. Paista kakkua sen jälkeen 30–40 minuuttia 150 °C:ssa.

Valmista kiille vasta, kun kakku on jäähtynyt kunnolla jääkaapissa. Mittaa kattilaan vesi ja marjasose ja kiehauta ne. Lisää kiehuvaan seokseen koko ajan sekoittaen hyytelösokeri ja keitä miedolla lämmöllä minuutin verran. Nosta seos sivuun hetkeksi jäähtymään. Valuta kiille lusikalla kakun pinnalle. Nosta kakku kylmään siksi aikaa, että kiille hyytyy. Koristele esimerkiksi mansikoilla.

Parhaimmillaan kakku on yön yli jäähdytettynä.

Väliin: omenasosetta, vadelmamarmeladia tms.

Päälle: sokeria

K

iehauta rasva kattilassa välillä sekoittaen. Anna jäähtyä hieman ja lisää sokeri.

Sekoittele, kunnes sokeri sulaa ja lisää joukkoon jauhot, joihin on jo sekoitettu vanilliinisokeri ja ruokasooda. Painele taikina jälkiruokalusikkaan ja vedä se siitä pellille leivinpaperin päälle.

Paista 175 °C:ssa 12–15 min.

Kun keksit ovat jäähtyneet, laita keksin tasaiselle puolelle ohuehko kerros marmeladia ja paina toinen puolikas sitä vasten. Kierittele lusikkaleivät lopuksi sokerissa.

Voileipäkakku 2 viipaloitua vuokaleipää, tumma ja vaalea Kostuke: n. 3 dl kasvisliemikuutiosta tehtyä lientä 1. täyte: Tsatsiki 2/3 purkkia maustamatonta soijajogurttia suodatinpussissa valutettuna 1 pieni kurkku raastettuna ja valutettuna 2 kynttä valkosipulia murskattuna mustapippuria suolaa

2. täyte: Välimerentahna 2/3 prk Kalamata-oliiveja 2/3 prk aurinkokuivattuja tomaatteja 1/2 punasipulia reilusti tuoretta persiljaa mustapippuria yrttimausteita 3. täyte: Tartex-tahnaa tai hummusta Päälle: 1 prk soijatuorejuustoa 1/3 prk soijajogurttia 3 rkl soijamajoneesia Koristeluun persiljanlehtiä, kirsikkatomaatteja, auringonkukansiemeniä, kurkunviipaleita tms.

L

eikkaa leipäviipaleista reunat pois.

Hienonna täytteiden aineet ja sekoita jokainen täyte valmiiksi omaan kulhoon odottamaan. Aseta 3-4 tummaa leipäpalaa peräkkäin. Kostuta viipaleet kasvisliemellä ja levitä tsatsiki päälle tasaisesti. Aseta seuraavaksi kerrokseksi vaaleaa leipää, kostuta. Levitä päälle välimerentahna.

Laita päälle taas kerros tummia leipäviipaleita, kostuta, ja lisää Tartex tai hummus. Lopuksi lisää päälle vielä vaalea leipäkerros, kostuta kasvisliemellä.

Peitä kakku muovikelmulla ja anna sen mehevöityä jääkaapissa yön yli. Kuorruta kakku seuraavana päivänä keskenään sekoitetuilla kuorrutusaineilla ja koristele.

2 / 2010

29

Animaalit kautta maan Toimistolle tulee paljon kyselyjä alueosastoista. Monet tiedustelevat, miten toimintaan pääsee mukaan.

Alueosastojen toiminta riippuu täysin ryhmistä ja niissä toimijoista. Aluksi kannattaa ottaa selvää alueosaston seuraavan kokouksen ajankohdasta.

Ota siis ratkaiseva askel ja lähde mukaan toimintaan! Kaikki ovat tervetulleita ja jokaista tarvitaan!

Muistathan, että alueosastojen yhteystiedot löydät myös Animalian kotisivuilta (www.animalia.fi).

Helsinki: ks. Pääkaupunkiseutu IISALMI: Mari Schroderus, Satamakatu 7 B 16, 74100 Iisalmi, sähköposti mari.schroderus@suomi24.fi.

IMATRA: Heidi Pölkki, heidi.polkki@luukku.com Joensuu: Jemina Keinänen, puh. 050 467 5970, sähköposti jeminakeinanen@suomi24.fi.

Voit liittyä Joensuun ryhmän sähköpostilistalle lähettämällä tyhjän viestin osoitteeseen jnsanimalia-subscribe@ yahoogroups.com. Listalle tulevat tarkemmat tiedot tapahtumista sekä uusin kampanjaposti.

Jyväskylä: Maria Sydänmetsä,

30

2 /2 0 1 0

sähköposti animaliajkl@gmail.com, puh: 050 3055910 kajaani: Heidi Manner, puh. 044 3001 801, sähköposti heidi.manner@humak.edu Kerava: Suvi Nurmiviita, sähköposti suvi@suvinurmiviita.fi Kotka: Riika Kokkonen, Laihontie 7, 48700 Kyminlinna, puh. 044 595 0534, sähköposti riika_kokkonen@hotmail.com.

Kouvola: Jaana Piipponen animaliakouvola@hotmail.com.

Kuopio: Henna Ukkonen, sähköposti kuopio@animalia.fi Lahti: Irma Härkönen, animalia.lahti@gmail.com Nummi-Pusula: Irma Teikari, Lehtolan tila, 03850 Pusula, puh. 09 226 6236 tai 050 500 4596 OULU: Alueosaston toimisto: Töllintie 50 A 1 (kellarikerros), 90230 Oulu, puh. 08 311 9885 ja 0405422679. Laura Ahmala, laura.ahmala@gmail.com. kotisivut: www.oulunanimalia.net . Toimisto on avoinna maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 16-18. Jäsenillat toimistolla joka kuukauden 1. keskiviikko klo 17. Esitteiden lisäksi

toimistolla on myynnissä rajoitettu valikoima Animalian tuotteita. pori: Pia Blomster, puh. 0400 429 616, sähköposti pblomster@gmail.com kotisivu www.animaliapori.net Pääkaupunkiseutu: Opiskelijaryhmä kokoontuu Animalian toimistolla (Porvoonk. 53, 00520 Helsinki) OPISKELIJARYHMÄ: Lisätietoja antaa puheenjohtaja Anna Miettinen anna.miettinen@windowslive.com Ryhmän postituslista: animaliaop-hki@animalia.fi, listalle pääsee laittamalla viestiä Tanjalle: tanja.hietamies@gmail.com Opiskelijaryhmä kokoontuu parillisina viikkoina, kokousaika löytyy ryhmän sivuilta www.animalia.fi/ota-yhteyttä/ alueosastot/opiskelijaryhmä KARHURYHMÄ: Suvi Börman, info@aasiankarhutarhat.com Raahe: Mari Liimatainen, Pietarinpolku 11 G 25, 92140 Pattijoki mari.liimatainen@suomi24.fi RAUMA: Marjo Vettenranta, marjovet83@hotmail.com ROVANIEMI: Tarja Salmela, sähköposti

tasalmel@gmail.com Tampere: Christina Paasovaara puh. 045 638 6800 tampere@animalia.fi www.animalia.fi/tampere/ Turku: Rita Lindberg 050 348 6248 turku@animalia.fi Vaasa: Arja Wallenius, Kurteninkatu 3, 65100 Vaasa, puh. 050 518 5624 Vihti: Laura Pulkkinen, Otalammentie 28b, 03300 Otalampi, puh. 09 2760 958 tai 040 538 2045, sähköposti pulkkamaki@hotmail.com Eikö listasta löydy sinua lähellä olevaa paikkakuntaa? Kiinnostaisiko sinua ryhtyä Animalian yhdyshenkilöksi?

Soita, kirjoita tai lähetä sähköpostia.

Yhteydenottosi ei sido sinua mitenkään.•••TERVETULOA MUKA••• Terveisin, Aura Yliselä / Animalia ry.

Porvoonkatu 53, 00520 Hki p. 09-720 6590, aura.ylisela@animalia.fi

Animaliashop

Kirjat US TARJO SUPER

UUTU

US TARJO

Vegaanin uusi keittokirja Se ainoa ja oikea Vegaanin keittokirja uudistuu! Yli 10 000 kappaletta myynyt edeltäjä on saanut vertaisensa. 26 €.

Mitä tehdä eläimille?

Tutkija Salla Tuomivaaran pamfletissa pohditaan, miten voisimme siirtyä eläinystävällisempään yhteiskuntaan. 77 s. 10 €

US

TitiMadam– eläinkorut Ihastuttavat eläinkorut, malleina kettu, hevonen ja pupu. Väreinä peili ja musta.

Rintakorut 11€, kaulakorut 13 €. Voit valita pitkän tai lyhyen ketjun (pitkä 75 cm, lyhyt 40 cm).

kesäpaita ja toppi

Halpaa Makkaraa on Animalian värikäs tehotuotantokriittinen sarjakuvakirja kaikille kantaaottavan sarjakuvan, eläinten ja vihreän kuluttamisen ystäville.

8 € / jäsenet 7 €

pyyhkeet

Animalian turkiskampanjan suositut Design Against Fur -julisteista painetut kortit. Kortteja on viisi erilaista ja niiden tuotto käytetään turkiskampanjaan. Tilaa vaikka kaikki! 1 €/ kpl.

Reilun kaupan puuvillaa olevat Finlaysonin pyyhkeet, joissa valkoinen Animalian logo. Pieni pyyhe (50x70) 15 € ja iso (70x140) 25 €. Ison ja pikkupyyhkeen setti vain 35 €!

US

UUTU

Koot: Naisten mallissa koot XS–L, unisexmallissa S–XL. Naruolkaimisessa topissa koot S–L. Huom. Naisten mallissa ja topissa niukka mitoitus. Värit: T-paitoja on mustana ja vihreänä, toppi on valkoinen.

T-paidat 21 € / jäsen 18 €, toppi 18 € / jäsen 16 €.

Muistikirja Uudessa muistikirjassa tyylikäs naalikuvitus ja kirjailija Eeva Kilven runo.

Sisäsivut tyhjiä ja luonnonvalkoisia.

Koko 10,5x15 cm. 6 € / jäsen 5 €.

Globe Hope –pussukka 10 € / Jäsenet 8 €.

Monikäyttöinen Globe Hope –pussukka vaikka meikkipussiksi tai penaaliksi. Pussissa teksti eläinten oikeudet 5 kielellä. Koko: 19x14 cm. 20 € / jäsenet 18 €.

NÄIN TEET TILAUKSESI: POSTITSE: Animalia ry, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki.

PUHELIMITSE: (09) 720 65911, ma–pe klo 10–15, FAKSITSE: (09) 148 4622.

SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi.

Yli 10 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 3,35 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu.

Tuotteita voit ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä.

Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös Oulun toimistossa (Töllintie 50 A 1, 90230 Oulu. (08) 3119 885).

KIITOS TILAUKSESTASI! KIITOS TUESTASI! Lisätietoja www.animalia.fi.

US

UUTU

Oikeutta Eläimille – Eläinten vapautuksen filosofiaa. Peter Singerin kuuluisa teos nyt Elisa Aaltolan päivityksin.

20 € / jäsenet 18 €

Kortit

Animalian uudet kesäpaidat ovat Reilun Kaupan luomupuuvillaa. Koristeellinen Pure Vege -painatus.

Hiirimatto

US TARJO

Puputyttö ja Vohvelisankari. Raisa Kettusen vegaaninen leivontakirja sisältää ohjeet muffinssien, pikkuleipien, kakkujen ja karkkien valmistukseen. Animaliasta vain 28 €

Sikakampanjan tukituotteet sympaattisella possulogolla US

UUTU

Tiskirätti Materiaalina maatuva puuvillaselluloosa-sekoitus. Rätissä söpö possupainatus. Pinkki väri, koko on 18 x 15 cm. 4 € / 3 € jäsen Possukassi Pitkäripainen ostoskassi tukevaa puuvillaa sikakampanjan possupainatuksella.

Kassin teksti haastaa pohtimaan, onko possu ystävä? 15 €

LOPPUUNMYYNTIALE

Lihan himo Olli Hietalan uutuussarjakuva on sympaattinen aloittelevan kasvissyöjän päiväkirja. Tapahtumat saavat alkunsa haasteesta, joka tekee sarjakuvapiirtäjästä ensin puoleksi vuodeksi kasvissyöjän ja myöhemmin, kokeen edetessä, vegaanin. 6 €.

pinssit Milla Paloniemen piirtämät hauskat hahmot nyt pinsseinä!

Vaihtoehtoina kettu, ja I love vegans -pinssi.

1,5 € / kpl. Halkaisija 3,5 cm.

Animalian logopinssi, 1,50 €. Mustassa pinssissä Animalian logo.

Halkaisija 2,8 cm.

f

• Eläinkokeita ja vaihtoehtoja, 15 € / jäsenille 10 €.

Tietoa koe-eläimistä, eläinkokeista ja vaihtoehdoista.

LUE, NIIN TIEDÄT! • Eläinystävällisen kuluttajan opas, 9 / 10 €.

Haluatko tehdä maailmasta paremman paikan eläimille?

Esitteet ja julisteet Esitteet ja julisteet ovat pääosin maksuttomia, suurista tilauksista perimme postikulut.

• Turkistarhaton Suomi 2025 -esite. UUTUUS • Turkiseläinten asialla -esite UUTUUS • Turkittomat liikkeet -esite.

• Lemmikkiesite UUDISTETTU • Vegaanisia grilliherkkuja -esite UUTUUS • Aktivointiesite • Kokeile Kasvisruokaa -esite • Opiskelun eläinkokeet -esite • Tuotantoeläinten asialla -esite UUTUUS UUTUUS • Sika hyvä elämä? -esite • Pikku-EKO kortti avuksi ostoksille • Tekisinkö testamentin eläimille • Koe-eläinten asialla -esite • Eläinten oikeuksien asialla -esite • Irti mun munista -kampanjaesite • Puhtaampi pallo ilman MUUta -esite tehotuotannon ympäristövaikutuksista.

• Animalian yleisesite • Ink not mink -juliste, 4 erilaista, 5€/kpl • Päivä eläintarhassa -esite lapsille • Irti mun munista -käyntikortti.

Korttiin on merkitty kananmunien eri tuotantotavat ja se on kätevä pitää mukana lompakossa.

• Kokeile korvata -esite. 3 € (sis. postituksen)

UUTUUS

TurkiseläinTen asialla

• Are Animals Morally Significant? -esite.

Englanninkielinen yleisesite Animalian päätoimintakohteista ja tavoitteista.

• Eläimet viihteessä -esite. Tietoa eläinten viihdekäytöstä.

• Se pieni ero: kettu kärsii -juliste, 5 €.

Toimistolta haettaessa 2,50 €.

• ”Kun valitset munia... valitset myös kanalan.”

Nelivärinen A3-kokoinen juliste.

2 / 2010

31

Muista kevään ylioppilaita ja muita kesän juhlijoita eläinystävällisillä lahjoilla!

50 €

1

50 €

Painotuore Vegaanin uusi keittokirja & Animalian tukijäsenyys 50 €

2

Huippusuosittu Globe Hope -pussukka & Animalian tukijäsenyys 50 €

30 €

3

Muistikirja Eeva Kilven runolla & Animalian tukijäsenyys 30 €

Kokosimme kevään ja kesän sankareille lahjapaketit suosituimmista Animalian tukituotteista ja järjestön jäsenyydestä Animalian eläinystävälliset tukilahjat ilahduttavat sekä lahjan saajaa että sen antajaa ja ne auttavat rakentamaan eläimille parempaa tulevaisuutta.

Kokosimme kevään ja kesän sankareille lahjapaketit suosituimmista Animalian tukituotteista ja järjestön jäsenyydestä. ian jäsen 2010

Eläinsuojeluliitto Animal Nimi

Eläinystävällisiä etuja

saat:

Jyvä & Kipinä, Globe Hope, Heluna Fashion, sarvi, Albicilla, Asoka, Ekolo, , Punnitse ja Säästä, Runsauden Moon River Interior, Naturelisa Beauty, Vegaanikauppa.com Ruohonjuuri, Shop For

Katso päivitetty lista

www.animalia.fi!

Kaikki lahjat sisältävät vuoden Animalia -lehdet sekä Animalian jäsenkortin, jolla saa alennusta ja muita jäsenetuja eläinystävällisistä yrityksistä ympäri Suomen. Listan Animalian yhteistyökumppaneista löydät nettisivuiltamme www.animalia.fi.

6.12.2009 13.17.28 jasenkortti_2010.indd

1

Tilaa lahjat Tarja Baldingilta tarja.balding@animalia.fi tai p. (09) 720 65 90.