Animalia 4/2005

Eläinsuojelun monet kasvot

• Hevosten luvattu maa? s. 8 -9 S

• Miten palomiehestä tuli eläinten pelastaja?s. 12 - 13 • Vainotut sudet - onko sudelle tilaa Suomessa? s. 15 - 17

P Ä Ä K I R J O I T U S

/ L E DA R E

Elina Valkam a, käännös: Kia Herold

S I S Ä L L Y S

Anim alia 4 / 2 0 0 5

2

Pääkirjoitus/Ledare

3

Sisällys

4

S ä ä s t y v ä t k ö m iljo onat eläim et

Säästyvätkö miljoonat eläimet sittenkin myrkyllisyystesteiltä? .. .E U :n R E A C H -n im ellä kulkevasta kem ikaaliohjel-

m asta on vä ä n n etty a n k a ­ rasti k ä ttä jo neljä vuotta.

Lyhykäisyydessään R E A C H

sittenkin m y r k y llisy y s t e s t e ilt ä ?

Eläinsuojelutyötä meillä ja maailmalla

6

edellyttää kaikkien y l i tonnin m äärin ä valm istettavien ta i m aah an tuotavien ...

Uutisia Kolumni: P y s ä y t ä p e n tu te h d a s Risut j a ruusut

J

älleen on vuosi kulunut ja jou­ lukin on jo ovella. Syysmyrskyjen keskellä A nim alia-lehden teko on ollut mieluisaa puuhaa ja kam ­ panjam m e paluu katukuvaan on in­ nostanut m onia eläinten puolesta­ puhujia sekä herättänyt runsaas­ ti keskustelua eri medioissa. Lisää näyttävästä m ainoskam panjastam ­ m e voit lukea sivuilta 2 4 -2 5 .

T ässä lehdessä kerrom m e eri­ laisista eläinsuojelijoista niin meil­ lä kuin m aailm allakin. K errom m e m u u n m uassa hevosten ’’pelasta­ jista” Amerikassa, jotka tarjoavat kaltoin kohdelluille eläimille hyvän hoitopaikan loppueläm äksi. T utus­ tu tähän m ielenkiintoiseen työhön sivuilla 8 - 9 .

O n todella hienoa, että niin m o­

net haluavat olla m ukana ajamassa eläinten asiaa ilman korvausta. Yk­ si näistä hienoista eläinten ystävistä on palomies Vesa N urm inen, joka on kehittänyt eläinten pelastustyötä H elsingin palolaitoksella. H än on hyvä esimerkki siitä, kuinka eläimiä voi kyetä auttam aan myös omassa am m atissaan, kunhan on vain tar­ peeksi sinnikäs ja Vesan tapaukses­ sa kekseliäskin. H än nim ittäin ker­ too, että aiem m in paloasemilla ei ollut juuri minkäänlaisia valmiuksia eläinpelastustehtäviin, vaikka nii­ tä jouduttiinkin suorittam aan usei­ ta kymmeniä vuodessa. N yt asiat ovat palomies N urm isen ja hänen kollegoidensa ansiosta paljon pa­ rem m in. Lue lisää täm än vuoden Pro Animalia -palkinnon saaneesta

N urm isesta sivulta 12.

N äin vuoden lopulla on taas ai­ ka kiittää niin vapaaehtoisia kuin palkattujakin eläinsuojelijoita ar­ vokkaasta työstä eläinten hyväksi.

Eläinsuojelijoita ei kuitenkaan kos­ kaan ole liikaa, joten m uistathan, että Animalian jäsenyys tai vaikka­ pa uusi K uuluisa kasviskeittokirja on oiva joululahja eläinten ystä­ välle. Voit myös ilahduttaa sukulai­ sia ja ystäviä loihtimalla joulupöy­ dän täyteen suussa sulavia kasvisherkkuja, joiden ohjeita löydät si­ vulta 29.

M ukavaa joulua ja Eläimellistä U u tta v u o tta kaikille lehden lukijoille!

8

H evosten lu vattu m aa? Näkökulma

S.

h e v o s t e n a s e m a a n Yhdysvalloissa 10

Fur Free Alliancen julistekilpailussa e n n ä ty s m ä ä r ä suom alaisia mukana

4

Vainotut sudet - onko sudelle tilaa Suomessa?

12

M iten palom ieh e stä tuli eläin ten pelastaja ?

14

Luettavaa: Rottia j a ihmisiä

. . .S u si on lajina tehokas lisääntym ään. Vuonna 2 0 0 4

15

V ainotu t s u d e t - onko sudelle tilaa S u o m e ss a ?

17

Onko ny kyiselle broilerituotannolle

meillä syn tyi vä h in tään 16 susipentuetta, jo ista tutkimusten m ukaan syksyyn a sti selviää keskim äärin neljä yk silö ä pentuetta kohden. S ilti kannan vahvistum inen on h id a sta ...

va ih t o e h to ja ?

18

Uusi löytöeläinhoitola avasi o ven sa Tallinnassa

19

Kysy pöllöltä

20

H yvinvointitutkim us tänään

S.

- tu tk im u s t a m o n e s t a näkökulm asta

15

22

Animalian m a a ta lo u s e läin vas taa va e s i t t ä y t y y

22

Nuorten Animalia

24

Animalian m ain o k se t p alasiv at kadulle

26

T e h tyä j a t a p a h t u n u t ta

27

M iten voin toimia

28

Hyvä Animalian jä s e n

29

V eg e pa lsta

30

Sarjakuva

Ranskasta. Lensink aloitti sem inaarin puhum alla ihmisen j a eläimen suhteesta

Animaalit kau tta maan

karjan kasvatu ksessa...

Hyvinvointitutkimus tänään - tutkimusta monesta näkökulmasta . . .Sem inaarin pääpu h u jaksi

Djurskyddarbete runtom i världen

I

gen har ett är rullat förbi och julen knackar pä dörren. I m it­ ten av höststorm arna har det vä­ rit trevligt att göra Animalias tidning och reklam kam panjens com e­ back har inspirerat flera djurvänn er sam t väckt mycket publicitet i olika medier. M er om vara om talade affischer kan du läsa pä sidorna 2 4 -2 5 .

I denna tidning b erättar vi om djurskyddare i Finland och ute i världen. Vi berättar bland annat om organisationer som räddar vanskötta hästar i Am erika och erbjuder dem ett bättre liv. Bekanta er m ed detta intressanta arbete pä sidorna 8 -9 .

D et är väldigt fint att sä mänga vill vara m ed om att arbeta för djurens rättigheter u tan nägon ersätt-

ANIMALIA 4/2005

ning. En av dessa unika djurvänner är brandm an Vesa N urm inen. H än fick i är Pro Animalia priset för hängivet och ihärdigt jobb för att trygga djurens välfärd. N urm inen har alltid försökt hjälpa djur som räkat illa u t och har tili exempel utvecklat en transportpäse, som rym m er tili och m ed en skadad svan. H än har jobbat ihärdigt för att ästadkom m a en egen räddningsenhet för djur.

H än har värit m ed om att utarbeta ett officiellt förslag om enheten som Helsingfors stad kom m er att ge sitt svar pä i november. N urm i­ nen sade i sam band m ed prisutdelningen att ocksä skadade djur har rätt tili ordentlig värd. Som ett rikt, civiliserat land borde Finland föregä m ed gott exempel och bilda en räddningsenhet för djur. Läs mera

oli saapunut tohtori Joop Lensink Institut Supérieur d :Agriculture de LiUestä

om N urm inen pä sidan 12.

N är äret närm ar sig sitt slut är det igen dags att tacka alla ffivilliga och anställda djurskyddare för deras värdefulla arbete för djurens välfard och rättigheter. D et finns ändä aldrig tillräckligt m ed djur­ vänner, sä kom ihäg, att Animalias medlemskap eller vär nya Vegetariska kokbok skulle kunna vara en utm ärkt present tili vänner och släktingar. D u kan ocksä glädja dina närm aste m er att trolla julbordet füllt av vegetariska godbitar som sm älter i m unnen. Recepten hittar du pä sidan 29.

En riktigt G lad Jul och ett G ott N ytt Är!

^ ^ 31

Animalia-shop

S. T o im is t o : P o r v o o n k a tu 5 3 , 0 0 5 2 0 H elsin k i. A s ia k a s p a lv e lu : ( tila u k se t, e lä in s u o ie lu n e u v o n t a ) p u h . (09) 14 8 4 8 6 6 , p ä i v y s t y s m a -p e k e llo 1 0 1 5 , f a x (09) 1 4 8 4 6 2 2 , e -m a il: a s ia k a s p a lv e lu @ a m m a lia .fi. I n t e r n e t s iv u t : w w w .a n im a lia .fi. A u ta m e it ä a u t t a m a a n e lä im iä ! L iity jä s e n e k s i ta i t e e la h jo it u s . A n im a lia t o im ii jä s e n m a k s u je n j a la h jo it u s t e n v a r a s s a , sik si a p u si o n to im in n a n e d e lly t y s ! Jä s e n m a k s u t : T u k ijä se n : 2 3 € /v u o s i, a k tii­ v ijä s e n : 2 7 € /v u o s i, a in a is jä s e n : 4 4 0 € , y h t e is ö jä s e n : 9 2 ,5 0 € /v u o s i. S a m ­ p o 8 0 0 0 1 8 - 2 1 0 5 6 4 4 . K irjo ita v ie s t ik s i n im e si j a o s o it t e e s i. L a h jo itu k s e t: N o rd e a 2 2 9 8 1 8 - 1 8 9 . T e s t a m e n t it o v a t m e r k it t ä v ä tu k i A n im alia n t y ö lle .

T ie d u s t e lu t : T a rja B a ld in g , p u h . (09) 2 7 8 6 8 9 6 , t a r ja .b a ld in g @ a n im a lia .fi E lä in s u o je lu liit t o A n im a lia ry o n S u o m e n j o h t a v a e lä in s u o je lu jä r je s t ö .

A n im a lia n t a v o it t e e n a o n y h t e is k u n n a llis e n v a ik u t t a m is e n k a u t t a p a ­ ra n t a a e lä in te n o ik e u k s ia j a h y v in v o in t ia .

E lä in s u o je lu liitto A n im a lia ry A s ia k a s p a lv e lu puh. (09) 1 4 8 4 8 6 6 , a sia k a sp a lv e lu @ a n im a lia .fi.

T o im in n a n jo h ta ja H anna K ivin e n : p uh . (09) 1 4 8 5 5 1 1 , h a n n a .k iv in e n @ a n im a lia .fi.

T a lo u s p ä ä llik k ö T arja B a ld in g : p uh . (09) 2 7 8 6 8 9 6 , ta rja .b a ld in g @ a n im a lia .fi.

T ie d o t t a ja Kia H erold p uh . (09) 1 4 8 2 6 4 6 , k ia .h e ro ld @ a n im a lia .fi.

V a ra in h a n k in t a v a s t a a v a R a isa H e in ä m ä k i, p uh . (09) 1 4 6 4 8 6 5 , ra is a .h e in a m a k i@ a n im a lia .fi fa x : (09) 1 4 8 4 6 2 2 . e-m a il: a n im a lia @ a n im a lia .fi In t e r n e t s iv u t : w w w .a n im a lia .fi

A n im a lia - le h t i, 2 9 . v u o ­ s ik e r t a ; ju lk a is ija : E läin ­ s u o je lu liit t o A n im a lia ; p ä ä t o i m it t a ja : Elina V a l­ k a m a ; t o im it u s s i h t e e r i: Kia H e ro ld , p u h (09) 1 4 8 2 6 4 6 , k ia .h e ro ld @ a n im a lia .fi; t a i t t o : Ja r k k o L a v ila , ja rk k o .la v ila @ n o v a c o .fi, g s m : 0 4 4 5 2 1 0 8 1 4 , w w w .n o v a c o . fi; O s o i t t e e n m u u t o k ­ s e t : T a rja B a ld in g , p uh .

(09) 2 7 8 6 8 9 6 , ta r ja . b a ld in g @ a n im a lia .fi; ISSN 0 7 8 3 - 9 1 7 0 ; P a in o p a ik k a : M ik to r, H elsin k i.

Ilm e s t y m is a ik a t a u lu : n ro 1 m a a lisk u u , n ro 2 to u k o k u u , n ro 3 s y y s ­ k u u , n ro 4 m a rra s k u u ; S e u r a a v a a n n u m e ro o n t a r k o it e t u n m a t e r ia a lin t u le e o lla p e rillä t o i ­

m it u k s e s s a 2 8 .1 .2 0 0 6 m e n n e s s ä . A in e is t o t l ä h e t e t ä ä n le h ti@ a n im a lia .fi t a i o s o i t ­ t e e lla : A n im a lia -le h ti, P o rv o o n k a tu 5 3 , 0 0 5 2 0 HKI. A n im a lia -le h ti on k u lttu u ri-, m ie lip id e - ja t ie d e le h t ie n liito n K u ltti ry :n jä s e n .

Ilm o it u s m y y n t i: Kia H e ro ld , p u n (09) 1 4 8 2 6 4 6 . Ilm o itu s h in n a t: K a t s o u u d e t ilm o it u s h in ­ n a t w w w .a n im a lia .fi/ a n im a lia le h t i/ m e d ia k o r t t i. p d f L is ä v e lo it u k s e t : v ä r ie r o t t e l u t v e lo it e t a a n e r ik s e e n , m ä ä r ä y s p a ik k a k o r o t u s 2 0 % , liit t e i­ d e n h in n a t s o v it a a n e r ik s e e n . R a jo it u k s e t: e t u s iv u lla e i ju lk a is t a ilm o it u k s ia . A le n n u k s e t :

20 t o is t o a le n n u s : 1 . t o is t o 10 % , seu raavat 20 % , a u k t o r is o id u t m a in o s ­ t o im is t o t 1 5 % . Ilm o i­ t u s t e n p e r u u tt a m in e n : P e r u u t u k s e t v iim e is t ä ä n 7 v u o r o k a u t t a a in e is t o n j ä t t ö p ä i v ä n jä lk e e n t o im it u s s ih t e e r ille .

R e k la m a a t io t : K ir­ ja llis e n a 1 4 v u o r o ­ k a u d e n a ik a n a ilm e s ­ t y m is p ä iv ä s t ä lu k ie n .

Ir to n u m e r o m y y n t i: S t o c k m a n n ; le m m ik k ie lä in o s a s t o , A k a t e e m ­ in e n k irja k a u p p a .

A r t ik k e lie n la in a a m in e n e lä in s u o je lu a e d is t ä v iin t a r k o it u k s iin s a llit t u .

L ä h d e m a in it t a v a .

A n im a lia - le h ti p id ä t t ä ä o ik e u d e n ly h e n t ä ä ja m u o k a t a ju t t u ja .

ANIMAUA 4/2005

astisessa ehdotuksessa eläinkokeita olisi ollut jopa 1-10 tonnin kemikaalien testa­ uksessa. Hylätyksi tulivat sen sijaan m uu­ tokset, jotka olisivat korvanneet eläinko­ keita vaihtoehtoisilla testeillä myös suu­ rim pina m äärinä (yli 100 tonnia) tu o ­ tettavien kemikaalien testauksessa. Joka tapauksessa hyväksytyt m uutokset ovat erittäin merkittäviä, sillä jos täm ä kanta pysyy loppuun asti, miljoonien eläinten henki tulee säästymään.

Tärkeä valiokunnan vaatima m uutos on myös se, että yritysten on pakko jakaa tiedot eläinkokeiden ja m uiden testien tuloksista mikäli mielivät rekisteröidä ke­ mikaalin eli tehdä sillä rahaa. Pakollisella tiedonjaolla vältytään eläinkokeiden tu r­ halta toistolta saman kemikaalin testauk­ sessa. Samaa tarkoitusta ajaa se, että yksi kemikaali rekisteröidään vain yhden kerran kaikkien sitä valmistavien ja m aahanyhteistyöllä, eikä niin, että jokai­ nen yhtiö rekisteröisi sam an kemikaalin erikseen. T äm ä yksi aine - yksi rekiste­ röinti -periaate siis hyväksyttiin. Valitet­ tavasti läpi ei m ennyt vaatimus kaikkien kemikaalien samanaikaisesta ennakkorekisteröinnistä, joka olisi osaltaan pienen­ tänyt turhien eläinkokeiden riskiä.

Säästyvätkö miljoonat eläimet sittenkin myrkyllisyystesteiltä?

E u r o o p a n union in uusi k e m i k a a l i l a i n s ä ä d ä n t ö o n e d e n n y t k r i i t t i s e e n v a i h e e s e e n : t ä n ä s y k s y n ä r a t k e a a t o d e n n ä k ö i s e s t i k u in k a p aljo n e lä im iä t u l la a n u h r a a m a a n k e m i k a a l i t e s t e i s s ä ih m is t e n t e r v e y d e n e d i s t ä m i s e n n im is s ä . E u ro o p a n p a r l a m e n t i n y m p ä r i s t ö v a l i o k u n t a j ä r j e s t i E lä in ten p ä i v ä n ä 4 . 1 0 . ilo is e n y l l ä t y k s e n k a n n a t t a m a l l a e l ä i n s u o j e l u ll is e s t i h y v iä m u u to ksia k em ik aaliasetu k seen .

sunto asetuksesta, minkä jälkeen pal­ lo on m inisterineuvostolla eli jäsenmai­ den ym päristö- ja teollisuusministeriöil­ lä. Om a m eppim m e Satu Hassi on ollut keskeinen vaikuttaja ympäristövaliokun­ nan varapuheenjohtajana.

E lä im ille v o i t t o v a l i o k u n n a s s a

E

U :n REACH-nim ellä kulkevasta kemikaaliohjelmasta on väännet­ ty ankarasti kättä jo neljä vuot­ ta. Lyhykäisyydessään REACH edellyttää kaikkien yli tonnin m äärinä valm istettavien tai m aahantuotavien ke­ mikaalien rekisteröintiä sekä suurim ääräisten ja riskikemikaalien arviointia ja lupam enettelyä. Rekisteröinti puolestaan edellyttää tiettyjen testitulosten esittä­ mistä kemikaalista.

Komissio julkaisi aiheesta niin sanotun

ANIMALIA

4 /2 OO 5

valkoisen kirjan vuonna 2001, m utta itse lainsäädäntöehdotus nähtiin vasta vuon­ na 2003. Komission järjestämässä konsul­ taatiossa asetusluonnoksesta esitettiin yli 6000 lausuntoa, m ukana Animalian ja Ju­ liana von W endtin Säätiön lausunnot.

N yt on E uroopan parlam entin vuoro sanoa painava sanansa kemikaaliasetuk­ seen. Se tapahtuu ym päristö- ja terveys­ valiokunnan, tarkem m in sanottuna valio­ kunnan jäsenen G uido Sacconin, suulla.

H änen tehtävänään on laatia E P:n lau-

Ympäristövaliokunnan kanta lupaa hyvää; lokakuun kokouksessa äänestettiin m o­ nien, eläinten kannalta hyvien m uutos­ ten puolesta. Tulokset ovat yllättäneet jo­ pa Eurogroup for Animal Welfare -järjes­ tön ja Euroopan Koalitio ECEAE:n, jot­ ka ovat tehneet ahkerasti työtä estääkseen eläinkokeiden kohtuuttom an lisäämisen.

Valiokunnan mielestä kemikaalien yli­ voimainen enem m istö (100 tonnin m ää­ rinä tuotettaviin asti) on testattava vaih­ toehtoisia m enetelm iä käyttäen. T äh än ­

V a ih t o e h d o t k o rk e assa k u rssissa, k o s m e t i i k a n e l ä i n k o k e e t ei

Vaihtoehtojen kehittäm isen ja käytön edistämiseksi tehtiin lukuisia m uutok­ sia, m uun m uassa vaatim us vaihtoeh­ toisten testim enetelm ien ensisijaisuudes­ ta, tiedon tarjoam inen yrityksille eläinkokeettom ista menetelm istä ja rekisteröin­ tim aksujen ohjaam inen osittain vaihto­ jonojen kehittämiseen. Eläinkoesuunnitelm at on julkistettava 90 päivää ennen kokeiden aloittamista ja alistettava vaihtoehtoeksperttien tutkittavaksi ennen lu­ paa niiden suorittamiseen.

Suom en kannalta erityisen m erkittä-

’’ S T O P T H E P R E S S Saimme EP:n täysistunnon äänestystulok­ sen juuri lehden mennessä painoon. Tu­ los oli suuri voitto eläinsuojelulle: testausvaatimuksia lievennettiin niin, että eläin­ kokeiden lisäys jää huomattavasti pelät­ tyä pienemmäksi. Tosin REACH:ia m uutet­ tiin paljon teollisuudelle ystävällisempään suuntaan (ns. kompromissiesityksen mu­ kaan), mikä ei ole pelkästään hyvä asia.

Edellä mainitut ympäristövaliokunnan kannattam at muutokset tulivat kuiten­ kin pääosin hyväksytyiksi. Tiedonjaon vaa­ tim uksesta ei valitettavasti tullut täysin

ehdoton, mutta sen sijaan läpi meni vaati­ mus kaikkien kemikaalien varhaisesta ennakkorekisteröinnistä, millä on suuri mer­ kitys eläinkokeiden vähentämisessä.

Seuraavaksi REACH menee jäsenmaiden käsittelyyn eli ministerineuvostoon. Toi­ voa sopii, että kansalaismielipidettä kuun­ nellaan ja eläinystävällinen linja jatkuu myös siellä. Varsinkin Suomelta - kemikaaliviraston tulevalta isännältä - on lu­ pa odottaa pontevaa kannanottoa vaihto­ ehtoisten menetelmien kehityksen ja käy­ tön edistämiseksi.

Lisätietoa kemikaalien testauksesta: www.testingtoday.info viä ja haasteellisia ovat kemikaalivirastolle asetetut velvollisuudet toim ia vaihto­ ehtojen edistämiseksi m uun muassa yh­ teistyössä vaihtoehtokeskus ECVAM :n kanssa. Asiaa varten kemikaalivirastoon on perustettava vaihtoehtotoim ikunta.

Eläinsuojelijat on m ainittu yhtenä sidos­ ryhm änä, jonka kanssa yhteistyön pitää toimia.

Kosm etiikassa käytettävät kem ikaa­ lit jätetään R EA C H :n ulkopuolelle - siis mikäli se E P:n ym päristövaliokunnasta riippuu. T äm ä voi kuulostaa ristiriitaisel­ ta siksi, että juuri kosmetiikan terveysris­ keistä on oltu erityisen huolissaan. Asiaan on kuitenkin hyvä selitys: vasta äskettäin saatiin vuosien kam ppailun jälkeen ai­ kaan kosmetiikkadirektiivin m uutos, jol­ la parannetaan kuluttajaturvallisuutta ja kielletään kosm etiikan testaus eläinko­ kein sekä asetetaan myyntikielto eläinko­ kein testatulle kosmetiikalle. Kiellot tu ­ levat voim aan asteittain vuoteen 2013 mennessä.

Mikäli kosmetiikka sisältyisi REACHtiin, kosm etiikkadirektiivi pitäisi ilmeises­ ti purkaa ja vuosien työllä saavutettu so­ pim us mitätöityisi. Jos kosmetiikan hai­ toista halutaan päästä, paras tapa on ryh­ tyä pitäm ään haittavaikutusrekisteriä to­ dellisista, kuluttajakäytössä to detuis­ ta terveysvaikutuksista ja joko inform oi­ da näistä kuluttajia tai oikopäätä poistaa vaaralliset aineet markkinoilta. Eläinko­ keilla kosmetiikkaa on tutkittu jo aivan kylliksi.

J a t k u u k o e l ä i n y s t ä v ä l l i n e n linja?

E uroopan parlam entin ym päristövalio­ kunta on kannassaan ottanut huom ioon yhdeksän m uun EP:n valiokunnan jät­ täm än lausunnon asiaan. M arraskuussa parlam entti kokonaisuudessaan äänes­

tää REA CH -päätöslauselm asta. Voidaan olettaa, että asiat eivät silloin täysin pää­ laelleen käänny, vaan ym päristövaliokun­ nan kanta ratkaisee pitkälle. Lobbaam inen on kuitenkin käynyt kuum ana, eikä lopputulos ole koskaan itsestäänselvyys.

Yrityksillä on ylivoimaisesti eniten voi­ mavaroja lobbaukseen. O nni onnetto­ m uudessa on se, että eläinkokeiden lisää­ m inen ei ole teollisuuden etu. Toisaalta yritykset eivät halua kustannuksia myös­ kään vaihtoehtoisten testien lisäämisestä, eivätkä vähällä vedä käytöstä pois edes vaarallisiksi toteam iaan kemikaaleja, m i­ kä taas olisi sekä ym päristön, ihmisten että eläinten etu. Tähänastisissa kannan­ otoissaan parlam entti on varsin onnistu­ neesti yhdistänyt kaikkien näiden suoje­ lun unohtam atta teollisuudenkaan etuja.

Toivotaan, että linja pitää loppuun asti ja vieläpä terävöityy niin eläinten kuin ih­ mistenkin hyväksi loppua kohden.

RIITTA SALMI

FAKTARUUTU • Lokakuussa 2003 komlsslojulkalsl ehdotuksensa EU:n uudeksi kemikaa­ lilainsäädännöksi.

• Ehdotuksen keskeinen sisältöön REACH-järjestelmä (Registration, Evaluation and Authorisation o f Che­ micals).

• REACHin avulla on tarkoitus kerätä olemassa oleva tieto kemikaa­ leista, tehdä tarvittavat lisäkokeet, arvioida kemikaalien riskit ja hallita ne lupamenettelyn avulla.

• REACH edellyttää kaikkien yli tonnin määrinä valmistettavien tai maahan­ tuotavien kemikaalien rekisteröin­ tiä sekä suurimääräisten ja riskikemi­ kaalien arviointia ja lupamenettelyä.

ANIMALIA

4/2005

5

U U T I S I A

U U T I S I A

Vähem m än kaloja EU:n eläinkokeissa EU:n komissio toivoo vähentävänsä eläinko­ keisiin käytettyjen kalojen määrää EU-alueella uudistetun, kemikaalien myrkyllisyyt­ tä mittaavan testin avulla. Euroopassa käyte ­ tään eläinkokeissa joka vuosi noin 1,6 miljoo­ naa kalaa.

Kemikaalien vaikutuksia eläimiin, luon­ toon ja ihmisiin testataan levillä, vesikirpuil­ la j a kaloilla. Kerättyään kemikaalitestien tu­ loksia vuodesta 1 9 8 1 , EU:n komission tutki­ muskeskus havaitsi, ette iv ät kalat yleensä

ole yhtään sen herkempiä kemikaalien myr­ kyille kuin levät tai vesikirputkaan. Komissio tuli siihen päätökseen, e ttä alkutestit ja t u t­ kinnat tehdään levillä j a vesikirpuilla, ja kalo­ ja käytettäisiin vain testien myöhemmissä vaiheissa, jo s testit t ä y t y y viedä niin pitkäl­ le. Tällä tavoin komissio toivoo vähentävän­ sä huomattavasti kalojen käyttöä koe-eläiminä, mahdollisesti voidaan jopa puolittaa eläinten lukumäärä. Tämä on erityisen tärke­ ää ajatellen EU:n suunnittelemaa kemikaali-

ANU KIVELÄ

Koira-ja kissaturkisten Ä tuonti kiellettiin Sveitsissä

K O L U M N I

Pysäytä pentutehdas Mielikuva pentutehtaasta on karu. Liu­ kuhihna syytää aina vaan uusia pentuja.

Ne tulevat jostakin, jo ta kukaan ei näe, ja katoavat hämärään. Pentutehtailijalle ne ovat esineitä. Niitä myymällä tehtaili­ ja saa rahaa. Voiton tehtailija puolestaan hankkii sillä, että pennun "valmistuskus­ tannukset” karsitaan niin pieniksi kuin mahdollista.

Pentutehtailija ei halua näyttää ke­ nellekään tehdastaan. Pennun ostaja ei saa nähdä pennun em oa eikä ym päris­ töä, jossa pentu on syntynyt j a kasvanut.

Pennun saa nähdä vain tehtailijan mää­ räämässä paikassa vaikkapa ostoskeskuk­ sen parkkipaikalla tai huoltoasemalla. Os­ topäätös on tehtävä heti ja pennun pape­ rit tai kauppakirjat luvataan lähettää ensi tilassa. Myyjän yh te ystie d o t j ä ä v ä t kännykkänumeron varaan. Siinä numerossa ei myöhemmin enää kukaan vastaa.

Ostaja saa ihanan, mutta ihmisiin to t­ tu m attom an aran pennun. Usein se on liian aikaisin vieroitettu, huonokuntoi­ nen tai sairas. Pentu joutu u eläinlääkärikierteeseen ja jo s hyvin käy, siitä saa­ daan vielä iloinen koira. Huonolla onnel­ la se ei kaikesta hoidosta huolimatta jak­ sa elää. Lohduton suru on pentutehtailijan lahja pennun ostajalle.

Kaikki m uistavat Valkealan 1 1 1 koi­ raa, 7 5 aikuista ja 36 pentua. Kesäkuussa 2005 Kouvolan käräjäoikeus tote si, että koirat kärsivät tilanahtaudesta ja siivot­ tom uudesta. Ulostetta ja virtsaa oli niin sängyllä kuin lattioillakin ja seinät olivat alaosastaan liasta ruskeat. Osa koirista oli sairaita eikä niitä hoidettu asianmu­ kaisesti. Yhtä sairasta koiraa pidettiin j o ­ pa kaapissa. Pentutehtailijan mukaan koi­ rat olivat hänelle rakkaita. Hän oli saanut

direktiiviä, jonka mukaan lukuisten kemikaa­ lien myrkylliyys tullaan testaam aan tulevai­ suudessa (katso sivut 4 - 5 ) .

Viimeisen vuoden aikana suoritettujen testien tulokset ovat hyvin lupaavia. ECVAMin (European Centre for the Validation o f Alternative Methods) tieteellinen komitea on hyväksynyt testimetodin.

aikaisemmin j o kolme kertaa sakkorangais­ tuksen eläinsuojelurikkomuksesta. Nyt hän sai 60 päi­ vän vankeus­ rangaistuksen ja viiden vuo­ den eläintenpitokiellon. Elokuussa Kou­ volan hovioikeus pysytti vankeusrangais­ tuksen mutta alensi eläintenpitokiellon kahteen vuoteen.

Kun eläimistä pitävä ihminen näkee huonokuntoisen pennun, hän haluaa pe­ lastaa sen. Jos ei muuten, niin vaikka os­ tamalla. Mihin täm ä hyvää tarkoittava teko joh ta a? Ehkä pentu pelastuu. M ut­ ta pentutehtailija hykertelee, kun kaup­ pa käy. Hän jatkaa tai pahimmassa tapa­ uksessa lisää tuotantoaan. Pennut t e e t e ­ tään joka juoksusta narttua säästäm ättä.

Ja ostaja on tahtom attaan tukenut tätä toimintaa.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jo s haluaa edistää eläinten hyvinvointia. Pentua ei koskaan pitäisi ostaa ensitapaamisella ei­ kä näkemättä sen emoa tai ainakin kotia.

Pimeää pentua tarjoavasta myyjästä kan­ nattaa aina kertoa eläinsuojeluvalvojille tai -viranomaisille. Pentukaupan on aina oltava eläinten hyvinvointia kunnioitta­ vaa, rehellistä ja avointa.

Marraskuussa 2004 Sveitsiläinen eläinsuojelujärjestö Schweizer Tierschutz luovutti yli 800000 allekirjoitusta koira-ja kissaturkisten tuonnin lopettamiseksi. Myös videoita eläin­ ten käsittelystä kiinalaisilla turkistarhoil­ la näytettiin valtakunnallisessa televisiossa.

23. syyskuuta Sveitsin parlamentti hyväksyi lakiehdotuksen, joka kieltää koira- ja kissaturkisten tuonnin maahan.

Myös Australia, Belgia, Tanska, Ranska ja Kreikka ovat kieltäneet koira-ja kissaturkis­ ten tuonnin.

KIA HEROLD

RISUT & RUUSUT

Yksipuolisesti laaditusta hallituksen maatalouspoliittisesta selonteosta.

Eläinsuojelulliset ja eläinten hyvin­ vointiin liittyvät näkökulmat puut­ tuivat lähes täysin selonteosta, jolla oli tarkoitus linjata millaisin tavoit­ tein ruokaa Suomessa tuotetaan.

ÄLÄ OSTA PIMEÄÄ PENTUA! RISTO RYDMAN

kirjoittaja on Suomen eläinsuojelu­ yhdistyksen toiminnanjohtaja

Pauliina Seppälälle hänen ajatuksia herättävästä kolumnista lihan syön­ nistä Trendi-lehdessä 4/2005.

P iir r o k s e t © M i k a e l L e h t e la e

ANIMALIA

4/2005

” La Dolce Vita” Rooman eläimille

Eläinlääkäritiimit Pakistanin maanjäristyksen eläinuhrien avuksi K a n s a in v ä lin e n j a YK:n tunnus­ tama eläinsuojelujärjestö World Society for the Protectio n of Animals (WSPA), joka edustaa yli 550 jäsenjärjestöään eri puolilla maailmaa, on lähettänyt viisi eläinlääkäritiimiä Pakista­ nin maanjäristysalueelle katastrofin eläinuh­ rien avuksi.

WSPA pitää tukikohtanaan järistysalueen keskuksessa kahta leiriä, jotka armeija ja psainväliset hallituksista riippumattomat ustusjärjestöt jakavat. Järjestön eläinlää­ kärit antavat eläimille ensiapua, rokottavat niitä leptospiroosia ja vesikauhua vastaan se­ kä jakavat niille ruokaa. Eläinlääkäritiimit ar­ vioivat myös maanjäristyksen alueen karjalle aiheuttamia pitkäaikaisvaikutuksia.

Nigel Wilson, WSPA:n katastrofiavus-

t

ta vastaava johtaja, toteaa: - Tilanne Pakis­ tanissa on sekä ihmisille e ttä eläimille epä­ toivoinen. Ihmisiä kohdanneesta tragedia s­ ta on saatu runsaasti tietoja, mutta eläinten kohtalosta on vähemmän tietoa. Villieläimet ovat jo u tu n e e t hengissä selvitäkseen pake­ nemaan tutu ista elinympäristöistään, hylä­ t y t kotieläimet ovat vaarassa jäädä loukkuun ilman ruokaa j a vettä. Tuotantoeläimet, jo is ­ ta monen ihmisen toimeentulo riippuu, ovat myös uhattuina.

Lokakuun 8. päivänä 2005 sattunut maan­ järistys oli voimakkuudeltaan 7,6 Richterin asteikolla. Se tuhosi laajoja alueita Pakistanin luoteisessa rajamaakunnassa ja surmasi tu ­ hansia ihmisiä.

Järistys on viimeisin lukuisista katastro­ feista, joihin WSPAjäsenjärjestöineen on vas­ tannut viime kuukausien aikana. Aiheesta on lisätietoja osoitteessa www.wspa-international.org.

TARJA OINONEN

Vegaani europarlamenttiin

Lokakuun 24. päivänä Rooman kaupunki vah­ visti eläinsuojelulain. Kaupunki takasi koiril­ le oikeuden päivittäiseen kävelylenkkiin. Jos omistaja laiminlyö lemmikkinsä ulkoilutarpeet, häntä uhkaa jopa 500 euron sakko.

Lisäksi kunnallinen jä rjestyssääntö kieltää sakkojen uhalla kuristuspannat, kissojen kyn­ sien leikkaamisen ja koirien häntien ja korvi­ en typistämisen.

Akvaariokalojenkin elämänlaatuun on lu­ vassa parannuksia. Kaupunki tuomitsi pyöre­ ät "kultakalamaljat” julmiksi ja kielsi niiden käytön akvaarioina. Roomalaislehti II Messaggeron mukaan pyöreät maljat aiheutta­ vat kaloille sokeutumista. Useat kala-asian­ tuntijat ovat puolestaan kritisoineet niitä hapenpuutteesta.

- Olemme todella iloisia uudesta lainsää­ dännöstä. Se takaa eläimille paremman elä­ män ja sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi pitkien eläinkuljetusten yhteydessä, Rober­ to Bennati eläinsuojelujärjestö Lega Anti Vivisezionesta sanoo.

Tiukkojen sääntöjen tarkoituksena onkin taata kaupungin miljoonille eläimille arvokas elämä. Roomassa asuu arviolta 1 5 0 0 0 0 koi­ raa ja 300000 kissaa.

KIA HEROLD

Lintuinfluenssan hallinnassa 11 käytettävä inhimillisiä lopetusmenetelmiä

■

Ruotsalainen eläinoikeusaktivisti Jens Holm nousee syksyllä Euroopan parlamenttiin. Hä­ nen edeltäjänsä Jonas Sjöstedt Ruotsin va­ sem mistopuolu eesta jä t t ä ä edustajanpaik­ k a a n s a henkilökohtaisista syistä. Holm aiI j ^ o keskittyä eläinsuojelunäkökulman esille­ tuomiseen Euroopan parlamentissa.

Jens Holm on toiminut ruotsalaisen eläinsuojelujärjestön Djurens Rättin tiedottaja­ na ja sen jälkeen Ruotsin vasemmistopuolu­ een tiedottajana. Holmilla on pitkä historia eläinsuojelijana. Hän on myös vegaani e etti­ sistä syistä.

Holm oli ehdolla vuoden 2004 Euroopan parlamenttivaaleissa j a hänen kampanjan­ sa painottui vahvasti eläinsuojelukysymyksiin. Tämän näkökulman hän haluaa nyt tu o­ da päätöksentekoon myös eurooppalaisella tasolla. Holm uskoo, että EU:n kautta voi vai­ kuttaa eläinten hyvinvointiin.

- T ä ytyy kuitenkin myös muistaa vaikut­ taa kansallisella tasolla. Aion myös kampan­ joida muutosten aikaansaamiseksi Ruotsissa.

Liian harva poliitikko puhuu eläinten puoles­ ta, Holm huomauttaa.

Tärkeimpänä eläinsuojelullisena asiana, jonka puolesta Holm meppinä haluaa t y ö s ­ kennellä, on elävien eläinten kuljetuksen lo­ pettaminen.

- Eläinkuljetuksille m yönnettävät tuet tu ­

•• •

* •

*

*

•••

lee lopettaa. Kuljetuksille t ä y t y y säätää maksimiaikaraja, ilman poikkeuksia. Jäsenvaltioi­ den tulee myös voida halutessaan säätää tiu­ kempia lakeja omien rajojensa sisällä tapah­ tuviin kuljetuksiin.

Holm toivoisi laajaa keskustelua lihan ku­ lutuksesta.

- Onko rationaalista ja eettisesti hyväk­ syttävää, että me kulutamme nyt enemmän lihaa kuin koko maailman historiassa? Toi­ von, että meppinä voin auttaa viemään t ä ­ tä keskustelua eteenpäin. Sitä tarvitaan ki­ peästi.

Lintuinfluenssan leviämisen estämiseen täh ­ tääviin toimenpiteisiin kuuluu miljoonien siipikarja- ja villilintujen tappaminen. CIWF (Compassion in World Farming) kehottaa kaikkia lahtaamiseen osallistuvia hallituksia takaamaan, e ttä teurastukset suoritetaan World Organisation for Animal Weithin (OIE) määrittelemien standardien mukaisesti. Käy­ tettävien teurastusm enetelm ien on t ä y t e t ­ tävä humaaniset perusvaatimukset eikä toi­ menpiteisiin tulisi ryhtyä ilman valtion eläinlääkäriviranomaisten opastusta. Niissä mais­ sa, joissa lintuinfluenssatartunnat ovat t o ­ dennäköisiä, tulee varmistaa teurastajien riit­ tävä koulutus ja oikeanlaiset varusteet, jotta sekä työntekijöiden turvallisuus että eläinten hyvinvointi voidaan taata.

Ulkona liikkumaan pääsevän siipikarjan vä­ liaikainen siirtäminen sisätiloihin on CIWF: n mukaan osa taudin estämisen stra te gi­ aa. Päätöstä sisätiloihin siirtämisestä ei kui­ tenkaan tulisi tehdä ilman eläinlääkärin kon­ sultointia. Lintujen ulkoilun estämisen tulisi kestää ainoastaan niin pitkään, kun se lintu­ je n terveyden kannalta on välttämätöntä.

SIRPA VANHANEN

RAISA HEINÄMÄKI

m

m

/Il

-À 'S A f t l i É l

I

ANIMALIA 4/2005

7

Rescuehevonen Cimi uteliaana.

Hevosten luvattu maa?

Näkökulma hevosten asemaan Yhdysvalloissa H

evonen on kautta historian ollut oleellinen osa am erik­ kalaista yhteiskuntaa. M aan länsiosissa karjankasvatusalueilla cowboy-elämäntapa elää edelleen vahvana ja arvostettuna. M onissa kau­ pungeissa kuten N ew York Cityssä nä­ kee ratsupoliiseja ja vaunuhevosia. R at­ sastus ja erilaiset hevoskilpailut, lännes­ sä jopa rodeo, ovat suosittua ajanvietettä.

Vuonna 1998 Yhdysvalloissa oli m aata­ lousm inisteriön m ukaan kaikkiaan noin 6,9 miljoonaa hevosta, ja A m erican H o r­ se Council arvioi ’’hevosteollisuudessa” liikkuvan jopa 112 m iljardia Yhdysval­ tain dollaria vuodessa.

Hevosella on amerikkalaisessa yhteis­ kunnassa m onta roolia. Se on työväline, vapaa-ajan harrastus, rahasam po, yhteys menneisiin aikakausiin ja historiaan. Sii­ hen sisältyy suurta symboliikkaa: kuinka m onta lännensankaria lieneekään ratsas­ tanu t uljaalla m ustangillaan kohti aurin­ gonlaskua? Tunnetasolla hevonen rinnas-

ANIMALIA 4/2005

tuu monilla ihmisillä kissoihin ja koiriin; se on lemmikki, jota hem m otellaan. Ratsutarvikekaupat ja online-myymälät pur­ suavat m itä erilaisimpia tuotteita, joil­ la hevosen hyvinvoinnista huolehditaan.

T ästä huolim atta hevosen arvo m itataan ja sen kohtalosta päätetään useim m iten sen perusteella, m iten hyödyllinen se ih­ miselle on. Sairaat, vanhat, liian hitaat, liian tem peram enttiset, liian huonosti kantavaksi tulevat, liian sitä tai tätä hevo­ set eivät enää ’’tu o ta”, ja pelkkä tunne­ tason tyydytys ei riitä perustelem aan ta­ loudellisia uhrauksia. Hevoselle etsitään uusi omistaja, se lähetetään hevoshuutokauppaan myytäväksi, luovutetaan rescuejärjestölle, tai pahim m assa tapaukses­ sa jätetään om an onnensa nojaan.

P itkän m a t k a n p ää

U seim m iten hevosen viimeinen pysäkki pitkän m atkan päätteeksi on teurastamo.

Pohjois-Amerikassa teurastetaan vuosit­

tain jopa 900 0 0 hevosta. Yhdysvallois­ sa toimii kolme eurooppalaisomistuksessa olevaa teurastam oa, ja hevosia kulje­ tetaan myös rajan yli K anadaan ja M ek­ sikoon. Hevosenlihaa viedään gourm etruoaksi Aasiaan ja E u ro o p p a a n -a m e ­ rikkalaisille hevosenlihan käyttäm inen ihmisravinnoksi on yhtä vastenmielistä kuin lemmikkieläinten syöminen.

Teuraaksi päätyy hevoshuutokauppojen kautta kaikenkuntoisia ja -ikäisiä he­ vosia. H evoshuutokauppoja järjestetään lähes kaikkialla Yhdysvalloissa viikoittain, ja niihin kootaan ram paantuneita tai lii­ an hitaita kilpahevosia, sairaita, vanho­ ja, tarpeettom iksi käyneitä ratsuhevosia, tehtävänsä täyttäneitä rodeohevosia sekä jopa täysin terveitä ja nuoria m utta omis­ tajilleen taakaksi käyneitä eläimiä. Hyvää tarkoittavat ihmiset usein kuvittelevat antavansa huutokaupan avulla eläimel­ leen vielä viimeisen m ahdollisuuden löy­ tää uusi omistaja, m utta to d ellisu u d es^b m oni hevonen aloittaa sieltä ankean m at­ kan kohti m aallisen vaelluksensa pää­ tä. H uutokaupattavaksi poninsa antanut perhe ei välttäm ättä koskaan saa tietää, m itä lapsille liian pieneksi käyneelle rat­ sulle lopulta tapahtuu. Periaatteessa ku­ ka tahansa voi löytää huutokaupasta hy­ vänkin ja tarkoituksiinsa sopivan hevosen pilkkahinnalla, m utta tilaisuuteen osallis­ tum inen ei ole heikkohermoisen puuhaa.

Ei ole lakia, joka määräisi, että hevosil­ le olisi annettava hoitoa, vettä tai ruokaa, ja niinpä m onet jo kenties valmiiksi uu­ puneista ja rääkätyistä eläimistä kuihtu­ vat entisestään odottaessaan m ahdollis­ ta ostajaa ahtaissa aitauksissa. H um ane Society o f the U nited States -järjestön (H SU S) m ukaan paikalla olevat eläinlää­ kärit hyvin harvoin tekevät m itään raiden tai kuolevien hevosten auttam i­ seksi. Hevosia myös kuljetetaan suuril­ la, joskus jopa kaksikerroksisilla karjankuljetusrekoilla pitkiäkin m atkoja huuto­ kaupasta toiseen ilman riittävää hoitoa ja ravintoa. Vuodelta 1873 peräisin olevan lain m ukaan ’’karjaa” saa kuljettaa yhtä­ jaksoisesti 28 tuntia ilman taukoja, vettä tai ruokaa. Viimeisestäkin huutokaupas­ ta jäljelle jääneet hevoset sullotaan takai­ sin rekkoihin kuljetettavaksi teurastam on aitaukseen vuoroaan odottam aan. Keski­ vertokansalainen ei tiedä tai kenties ha­ lua tietää, m itä teurastam on ovien taka­ na tapahtuu; järjestöt kuten H SU S ovat raportoineet teurastam ojen epäinhimilli­ sistä oloista ja jopa hevosten nylkemises­ tä elävältä.

H evosten teurastuksesta ihm isravin­ noksi ja sen oikeutuksesta on viime ai­ koina käyty yhä enem m än keskustelua

jopa kongressitasolla saakka. Eläinsuojelujärjestöt ovat aloittaneet taistelun hevosten teurastam isen lopettamiseksi; "K eep America’s horses in the stable and of the table”, kuuluu eräs iskulause. Järjes­ tö t saavuttivat syyskuussa 2005 erävoi­ ton, kun Yhdysvaltain senaatti hyväksyi m aatalouden m äärärahojen käyttöä kos­ kevan esityksen, joka estää teurastam ois­ sa tehtävien tarkastusten rahoittam isen liittovaltion verovaroilla tilivuoden 2006 aikana. Koska laki edellyttää m aatalous­ m inisteriön suorittam aa tarkastusta en­ nen kuin hevosenlihaa voidaan myydä tai hevosia kuljettaa teuraaksi Yhdysval­ tain rajojen ulkopuolelle, hyväksytty esi­ tys käytännössä estää hevosten teurasta­ misen. Eläinsuojelujärjestöt ovat jo ryh­ tyneet tukem aan lakialoitetta, jolla he­ vosten teurastus ihmisravinnoksi kiellet­ täisiin lopullisesti: hevosenlihalla saattaa ^>lla arvaam attom ia vaikutuksia ihmisten ^ rv e y te e n hevosille säännöllisesti annet­ tavien m adotus- ynnä m uiden lääkkei­ den jäämien takia, ja teurastajan pulttipistoolin isku on kaukana hum aanista eutanasiasta.

H e v o s re sc u e t viim e in e n oljen ko rsi

Hevoshuutokaupoissa asioivat siis edul­ lista hevosta etsivät ihmiset, m utta myös ’’hyödyttöm ien” hevosten tulevaisuu­ den kaksi ääripäätä: killer buyerit ja rescuejärjestöt. Killer buyerit ovat teurasta­ m oiden välikäsiä, jotka etsivät huutokau-

Cognac-arabi heti rescueen tulon jälkeen.

Cognac kuuden kuukauden kuluttua menossa uuteen kotiin.

poista halvalla hevosia, lihottavat niitä ja myyvät sitten lopulta pulskistuneet he­ voset voitolla teurastam olle. Resursseil­ taan kovin erilaisia rescuejärjestöjä toi­ mii Yhdysvaltain kaikissa osavaltioissa, ja niiden tavoitteena on antaa hevosille vie­ lä viimeinen m ahdollisuus pelastua teu­ rastam oilta ja samalla kouluttaa ihmisiä vastuuntuntoiseen hevosenpitoon. Järjes­ tö t toimivat pääasiassa lahjoitusvaroin ja vapaaehtoisvoimin, ja niillä on m ahdol­ lisuus hakea verovapautta voittoa tavoit­ telem attom ina organisaatioina. Hevosistaan eroon haluavat tarjoavat ihanneta­ pauksissa eläimiään huutokauppojen si­ jasta suoraan rescuejärjestöille. Yksityiset om istajat voivat luovuttaa hevosensa rescuelle, kun eivät siitä enää pysty huoleh­ timaan. Viranomaiset ottavat heitteillejät­ tö- tai eläinrääkkäystapauksissa hevosen huostaansa, ja rescuejärjestö kuntouttaa sen ja etsii uuden omistajan tai toisinaan huolehtii hevosesta sen koko loppuelä­ män. Hevosia luovuttavat myös m uiden m uassa ratsastuskoulut, hevosleirit se­ kä cowboyelämää ja karjanajokokemuksia kadunmiehille tarjoavat dude ranchit, ja niin edelleen. Rescueiden koko vaihtelee pienistä, m uutam ia hevosia vaatimat­ tomissa talleissa pitävistä ryhm istä järjestäytyneem piin, satoja hevosia vuosittain ylläpitäviin järjestöihin. Osa rescueista on myös erikoistunut auttam aan tiettyä hevosryhmää, kuten kilpahevosia tai yk­ sittäistä hevosrotua. Sanctuary-tyyppisten järjestöjen toim inta ottaa askeleen etääm m äs vallitsevasta hyötyajattelusta: hevonen saa elää loppueläm änsä järjes­

tön hoivissa joutum atta enää todistele­ m aan om aa hyödyllisyyttään.

S ym b o liik k a vs h y ö ty ?

Hevosen suuri symbolinen arvo amerik­ kalaisessa yhteiskunnassa ei siis lopul­ ta paina viimeisessä vaakakupissa kovin­ kaan paljon. H evonen on om aisuutta sii­ nä missä Ford M ustang tai cowboysaappaat, ja sen on loppuun saakka tarjottava omistajalleen hyötyä, syyn olla omistami­ sen ja hoitam isen arvoinen. Rescuejärjestöjen ja eläinsuojeluliikkeen toim inta vai­ kuttaa vain pisaralta meressä, m utta toi­ vottavasti sen avulla kyetään pidem m än päälle m uuttam aan ihm isten ja yhteis­ kunnan asenteita. Viime kädessä asentei­ den m uuttam inen on ainoa tekijä, jolla saadaan pysyvää m uutosta aikaan m in­ kään eläinlajin kohtelussa.

TARJA OINONEN Artikkeli jatkuu ensi numerossa. Silloin ker­ romme Premarin-estrogeenivalmisteesta, j o ­ ta käytetään naisten vaihdevuosivaivoihin.

Premarinin yhtenä raaka-aineena käytetään kantavien tammojen virtsaa.

Lähteet: Humane Society o f the United States (www.hsus.org)

United Animal Nations (www.uan.org)

Equine Advocates (www.equineadvocates.com)

Friends o f Animals

(ww w .f ri e nd sof a nimals.org)

ANIMALIA 4/2005

K A N S A I N V Ä L I S E S ET

J Ä R J E S T Ö T

uusi

s a r j a

Für Free Alliancen julistekilpailussa ennätysmäärä suomalaisia mukana Euroopan osakilpailun voitto Victorina Rodionovalle

T

he F u r Free Alliancen järjes­ täm ä kansainvälinen Design Against Fur! on m aailm anlaa­ juinen taideopiskelijoille suun­ n attu julistekilpailu. Kymenlaakson am ­ m attikorkeakoulussa graafista suunnit­ telua vaihto-opiskelijana opiskellut 22vuotias pietarilainen V ic to rin a R o d i­ onova voitti ensim m äisen sijan täm än vuoden E uroopan osakilpailussa. Pieta­ rissa hän opiskelee St. Petersburg State Polytechnic U niversity -nim isessä kor­ keakoulussa. H än on ensim m äinen Suo­ m ea edustanut henkilö, joka on voittanut kyseisen kilpailun.

R odionovan kilpailutyö on opettaja K risk a R u d zin sk in vetäm än julistekurssin satoa. -V icto rin a suhtautui työhönsä erittäin vastuullisesti ja työsti julisteensa yksityiskohtia väsymättä, Rudzinski ker­ too. K urssilla työstettiin julisteita viih­ teen ja kulttuurin alalta sekä yhteiskun­ nallisista aiheista. T äm än vuoden yhteis­ kunnallisen julisteen aiheeksi Rudzinski

valitsi turkisten vastaisen kilpailun. Kil­ pailun teem ana oli F U R IS CRU EL. Ju listek ilp ailu n p alk in n o t

alan ammattilaisista ja kilpailun järjes­ täjistä. Ensim m äinen kilpailu järjestet­ tiin neljä vuotta sitten. Kilpailussa jär­ jestetään useita alueellisia osakilpailu­ ja, joiden parhaista töistä valitaan koko kilpailun voittaja. T än ä vuonna kilpai­ luun osallistyi yli 1000 opiskelijaa 18 eri maasta. Suomesta osallistujia oli 50.

- Kilpailu haastaa kaikki m aailm an taidekoulut ja taideopiskelijat ideoimaan, m iten tuoda julisteen avulla esille, että eläinten tappam inen pelkästään turkin takia on julmaa, turhaa ja väärin, kertoo tuom ariston jäsen, englantilaisen Res­ pect for Animalsin M ark Glover.

ja e ttiin R o om assa

V ictorina voitti 1000 euron pääpalkin­ non sekä m atkan Room aan palkintojenjakotilaisuuteen. Toiseksi tulleet C elin e L e n o ir & E lvan T u ra n Belgiasta sai­ vat palkinnoksi 500 euroa ja jaetun kol­ m annen sijan. 250 euroa voittivat A nkie B e e rte n Belgiasta sekä N a ta lia L azara sh u ili Georgiasta. Tilaisuudessa valit­ tiin kaikista osakilpailujen voittajista ko­ ko kilpailun lopullinen voittaja: K ristie K inch Yhdysvalloista. Tilaisuus pidettiin kasvisravintola M argutta Vegetarianossa.

Palkinnot jakoivat tu n n ettu italialainen näyttelijä ja M ark Glover eläinsuojelujärjestö Respect for Animalsista. - Olen niin onnellinen. En voinut uskoa todek­ si kun sain tekstiviestin suomeksi. M inun täytyi hakea sanakirja ja luettuani voitos-

Koko kilpailun lopullisen voittajan Kristie Kinchin juliste.

A s s i v u o d e n k ilp a ilu n ^ s m a n a h y lk e id e n su o jelu

lloism mielin palkintojenjakotilaisuudesa Roomassa. Viktorina Rodionova kuvassa toiselle rivillä, i. vasemmalta.

tani ilahduin suunnattom asti, kertoi Ro­ dionova palkintojenjakotilaisuudessa.

K ilpailuun osallistui Rodionovan li­ säksi muitakin saman julistekurssin opis­ kelijoita. H eistä julistekilpailun kunnia­ m aininnan voittivat S a ila -R iitta H ä y ry ­ n en , Jen n i-K aisa H ä m ä lä in e n ja V arpu K angas.

Kilpailun tuom aristo koostui mainos-

Euroopan osakilpailun voittajan Victorina Rodionovan juliste.

Vuonna 2006 kilpailujulisteiden tulee ot­ taa kantaa hylkeiden suojeluun. Hylkei­ den metsästys on yleistä etenkin K ana­ dassa, missä tapetaan jopa 350000 hyl­ jettä joka vuosi. Seuraavan kolmen vuo­ den kuluessa on tarkoitus lahdata noin miljoona hyljettä. H allituksen hyväksy­

L ö ytö elä inkale nteri 2006 on ilm e styn yt. K alenterissa paljon eläinasiaa ja lö ytö e lä in te n kuvia. T u otto käytetään lyh e n tä m ä ttö m ä n ä lö ytö e lä in te n hyväksi!

H inta 12 € + po stitu sku lu t.

Tilaa om asi heti!

R aahenseudun e lä in su o je lu yh d istys R antakatu 41, 92100 Raahe p. 044-073 7979 resy.resy@ luukku.com w w w .raa h e n se u d u n e sy .n et

• The Fur Free Alliance on kansanväli­ nen turkiksia vastustava koalitio, johon myös Animalia kuuluu. Koalitioon kuu­ luu 35 eläinsuojelujärjestöä eri maista.

• The Fur Free Alliance kokoontuu pari kertaa vuodessa. Tapaamisissa suunniv f P teilaan ja kehitellään kansainvälistä y h ­ teistyötä sekä tulevia kampanjoita.

• The Fur Free Alliance pyrkii laillisin kei­ noin lopettamaan eläinten hyväksikäy­ tön niiden turkisten vuoksi. He pyrkivät siihen valistamalla kuluttajia turkista­ louden epäkohdista sekä sen negatiivi­ sesta vaikutuksesta ympäristöömme.

• The Fur Free Alliance jä rjestää vuosit­ tain Design Against Fur!-kilpailun. Kil­ pailu on maailmanlaajuinen taideopis­ kelijoille suunnattu julistekilpailu.

Fur Free Allianceen kuuluva Humane So­ ciety o f The United States, on tänä vuon­ na järjestänyt "Cool vs. Cruel" -kilpailun New Yorkissa. Kilpailun tarkoituksena on innostaa nuoria vaatesuunnittelijoita suunnittelemaan vaatteita, joissa hyö­ dynnetään tekoturkista ja muita materi­ aaleja oikean turkiksen sijaan. Palkinnoksi

ANIMADA 4/2005

KIA HEROLD

Raahenseudun eläinsuojeluyhdistys tiedottaa

K A I N A L O

C O O L V S . C R U E L - k ilp a ilu

to

mää ja tukem aa pyyntiä perustellaan ka­ lakantojen säilyttämisellä ja liian suurella hyljekannalla, m utta tieteellistä näyttöä tästä ei ole. Hylkeenpyynnistä tekee eri­ tyisen julmaa se, että sitä saa harjoittaa keväällä eläinten lisääntymisaikaan.

Eläinsuojelulla on m odernissa yhteis­ kunnassam m e hyvin tärkeä rooli. Voit an­ taa om an panoksesi eläinsuojeluun osal­ listumalla ensi vuoden kilpailuun. Ennen om an luonnoksesi lähettäm istä sinun tu­ lee rekisteröityä kilpailuun englanniksi verkossa osoitteessa: www.inFURm ation.com /daf.

Kyseiseltä sivustoita löydät myös lisä­ tietoa kilpailusta, kuten osallistum iseh­ dot ja kilpailun säännöt. Lisäksi voit la­ data värijulisteen kiinnitettäväksi vaikka koulusi seinälle osoitteesta: http://infurmation.com/daf72006/daf register06.html T äm än vuoden voittajien sekä kaikki­ en kunniam aininnan saaneiden opiskeli­ joiden työt ovat nähtävillä FFA :n inter­ netsivuilla w ww.inFURm ation.com .

voittaja saa harjoittelupaikan maailman­ kuulujen suunnittelijoiden Marc Bowerin ja Gaelyn & Cianfaranin luona New Yor­ kissa.

Cool vs. Cruel -kilpailuun osallistuvat opiskelijat valitsevat neljästä vaatemallista yhden. Vaatemalleissa on kä y t e t ­ ty eläinten turkkia, ja osallistujien tä y t y y luoda eläinystävällinen versio synteettis­ tä tai kasvipohjaista materiaalia käyttä­ en. Kilpailussa on mukana 26 vaatealan koulua Amerikasta ja Kanadasta.

Voittaja julk istetaan 19 . joulu kuu­ ta New Yorkissa. Kilpailun tuomaristo koostuu julkisuuden henkilöistä, Muka­ na ovat suunnittelija Marc Bouwer, Gae­ lyn & Cianfarani, Poper-magazinen kom­ mentaattori, Mickey Boardman ja näytte­ lijä Elizabeth Berkley. Myös näyttelijä Sa­ rah Jessica Parker ja dj Andrew & Andrew osallistuvat tilaisuuteen. Kilpailun vo it­ taneet opiskelijat saavat suurta huomio­ ta osakseen ja näyttävät töidensä avulla, miten turhaa turkisten ja turkis-somistei­ den käyttö on muotiteollisuudessa.

Lisätietoja kilpailusta: www.coolvscruel.com

O I K A I S U

Hapankasviksissa, merilevässä ja iduissa ei Bi2-vitamiinia Viime lehden (3/2005) "Terveellises­ ti kasvissyöjäksi” artikkelissa mainit­ tiin Bi2-vitamiinin lähteiksi merilevä, hapankaali ja muut hapanvihannekset, idut sekä tempeh. Valitettavas­ ti näistä missään ei ole Bi2-vitamiinia, vaan niin kutsuttuja Bi2-vitamiinin analogeja. Analogit muistuttavat rakenteeltaan oikeaa vitamiinia, mut­ ta eivät toimi kuten oikea vitamiini.

Pahimmillaan ne saattavat haitata oi­ kean Bi2-vitamiinin imeytymistä. Ve­ gaanit tarvitsevatkin B i2 -vitam iinilisän joko pillerinä tai rikastetuis­ ta tuotteista. Vitamiinilisä saattaa ol­ la tarpeellinen myös muille kasvissyö­ jille silloin, jo s eläinkunnan tuotteiden käyttö on vähäistä.

KIA HEROLD ETM JOHANNA KAIPIAINEN

[

ANIMALIA

4/2005

11

Miten palomiehestä tuli eläinten pelastaja?

Pro Animalia -palkinnon vastaanottanut Vesa Nurminen kertoo työstään eläinten parissa

Y

lipalomies Vesa N urm inen on työskennellyt Helsingin kau­ pungin pelastuslaitoksella vuo­ desta 1977 lähtien. H än on töis­ sä Suom en kauneimmaksi valitulla Erot­ tajan paloasemalla. Lokakuussa hän vas­ taanotti vuoden 2005 Pro Animalia -pal­ kinnon antaum uksellisesta ja sinnikkääs­ tä työstä eläinten hyvinvoinnin turvaam i­ seksi yhteiskunnassam m e. Vuonna 1998 Vesa teki kirjallisen esityksen pelastuslai­ toksen johdolle, jossa hän vaati, että H el­ sinkiin perustettaisiin om a eläinpelastusyksikkö.

N urm inen aloitti eläinpelastustyön ke­ hittäm isen H elsingin pelastuslaitoksilla vuonna 1995. H än oli ollut m ukana epä­ toivoisissa eläinpelastustehtävissä, ja koi­ ran p u rtu a hänen kollegaansa, hän sai tarpeekseen.

- Palokunnalla ei ollut mitään kiinniot­ to- tai m uita välineitä. Vaikka niitä ei m ah­ dukaan jokaisen yksikön kalustettaan, niin jokaiselle pelastusasemalle oli tärkeää saa­ da tarvikkeita sekä henkilö, joka olisi vas­ tuussa eläinpelastustehtävistä,Vesa kertoo.

12

ANIMALIA 4/2005

Asiaa vietiin eteenpäin kouluttam al­ la vapaaehtoisia ja hankkimalla uusia vä­ lineitä. Palom iesten kouluttajana toimi m uun muassa eläinlääkäri Einar Eriks­ son, joka kertoi eläinten käsittelystä ja siitä m itä kannattaa varoa eläimiä kiinniotettaessa. Rahalliset resurssit olivat kui­ tenkin niukat, joten osa välineistä kehi­ tettiin om atoim isesti. K oulutus tu o t­ ti tulosta ja vuonna 1998 julistettiin vi­ rallisesti, että Helsingin pelastuslaitoksil­ la on valmius suorittaa eläinten pelastustehtäviä.

A s e n n e k a s v a t u s suurin t y ö

K oulutuksen jälkeen alkoi N urm isen mielestä tähänastisesti suurin urakka: ih­ m isten asenteiden m uuttam inen m yön­ teisemmiksi. - T ä n ä päivänä asenteet ovat m u u ttu n eet todella paljon, m u t­ ta keikkam äärät ovat myös kolm inker­ taistuneet, kehitystyö on pysähtynyt ja alam me potkia itseäm m e vastaan, N u r­ m inen toteaa. 2000-luvulla eläinpelastustehtäviä oli koko m aassa keskimää­

rin 1500 vuodessa. Vuoden valtakunnal­ linen luku kapusi lokakuun lopussa jo 1400: aan; puolet enem m än kuin kym­ m enen vuotta sitten. T äm än vuoden pu­ heluista noin 30 prosenttia on ollut pelk­ kää konsultaatiota. - Ihm iset ovat ’’kä­ d ettöm iä” nykyään. Jos lintu lentää si­ sälle ei tiedetä m iten toimia, tai jos orava on olohuoneessa, se teljetään kaappiin ja soitetaan pelastuslaitokselle. Suurin osa pelastettavista eläimistä on luonnoneläimiä ja loput lemmikkieläimiä.

M arraskuussa Helsingin kaupunki an­ taa vastauksensa N urm isen esitykseen om an eläinpelastusyksikön perustam ises­ ta pääkaupunkiin. Tällöin kansalaiset tie­ täisivät, m ihin ottaa yhteyttä eläimiin liit­ tyvissä hätätilanteissa. Yksikön tarve kas­ vaa N urm isen m ukaan koko ajan ja hä­ nen toiveisiin kuuluu myös, että yksikc^^ olisi om a hoitotalo, jossa loukkaantunei­ ta eläimiä hoidetaan. - O n tärkeätä, et­ tä näistä asioista puhutaan. Eläimellä on loukkaantuneenakin oikeus kokonaisval­ taiseen hoitoon ja rikkaana sivistysvaltio­ na voisimme vihdoin toteuttaa sen ja olla myös esimerkkinä muille, hän toteaa.

K ä ä rm e k ateissa

Osta anim alian kasviskeittokirja joululahjaksi itsellesi tai ystävällesi Kirjan voi tilata: S ä h k ö p o s t i t s e : ta r ja .b a ld in g @ a n jm a lia .fi. Kirjoita tällöin v ie s tiin h a lu am a si t u o t e , o m a nim e si j a o s o i t t e e s i sek ä o le t k o A nim alian j ä s e n . Laita vielä o ts ik o k s i " t i l a u s ” . P u h e lim its e : (09) 2 7 8 6 896, m a -p e klo 1 0 - 1 5 , Faksilla: (09) 1 4 8 4 6 2 2 , P o s t it s e : A nim alia ry, P o rv o o n k a tu 5 3 , 0 0 5 2 0 Helsinki

^

K u u lu is a n

k eitto k ir ja

2 6 € / jä s e n ill e 2 4 €

«

K A I N A L O

Pelastuslaitoksen kehittämät välineet

SIENIRISOTTO

- H u o n e is t o s s a k o t ie lä im iä -t a r r a :

Myös eksoottisten eläinten pelastustehtävät ovat lisääntyneet viime vuosina, koska ne ovat lisänneet suosiotaan lem­ mikkieläim inä. K äärm eenpurem iin ei esimerkiksi ole seerum ia saatavilla Suo­ messa, joten olisi hyvä, jos pelastusyksikön työntekijät voisivat kouluttautua ek­ soottisten eläinten kiinniottamisessa.

- Em m e voi kouluttaa kaikkia ty ö n ^ ^ kijöitä eikä meillä ole varaa pitää käärmepihtejä kaikissa yksiköissä. Jos olisi yk­ si eläinpelastusyksikkö, niin me voisim­ me tutustua eri lajeihin parem m in. M itä enem m än eri lajeista tiedetään, sitä pa­ rem m in ja kivuttom am m in työ sujuu.

N urm inen on aina ollut eläinrakas ja kertoo, että hänet on kasvatettu siihen kotona. H aastattelun lopussa hän toteaa vielä, että toki eläimistä on jo ennen hän­ täkin pelastuslaitoksella välitetty ja ker­ too, kuinka ennen vanhaan hevoset osasivat m ennä valmiiksi kärryjen eteen hä­ lytyssireenin soidessa asemalla. - O len otettu osoittam astanne Pro Animalia -palkinnosta. K unnia ei kuitenkaan kuu­ lu yksin minulle, sillä en olisi pystynyt tä­ hän ilm an loistavaa henkilökuntaam m e, hän toteaa.

liimataan asunnon ulko-oveen, j o t ­ ta palomiehet esimerkiksi tulipalon yhteydessä tietävät asunnossa ole­ van eläimiä

- Eläinten kuljettamiseen kaupungin vanhat pyykkipussit: pussit voi pes­ tä 90 asteessa, joten kaikki bakteerit saadaan poistettua.

- K e r t a k ä y t t ö is e t p a h v ila a t ik o t : jois) sa pelastuslaitoksen logo ja keskuk­ sen puhelinnumero. Laatikon pääl­ lä lukee: "elävä eläin” ja "tämä puo­ li ylöspäin” .

- Jo u t s e n k o u k k u e li p a im e n s a u v a :

sukeltajien kehittelemä. Joutsenia on hyvin vaikea lähestyä, jo te n har­ jan teleskooppivarteen on kiinnitet­ ty alumiininen lenkki,jonka avulla joutsenet saadaan kiinni. Lenkin päät on pyöristetty siten, että väline ei vahingoita eläintä ja se joustaa tar­ vittaessa.

hlainystavallisia asianaj opalveluj a!

1 •• t

••

**1 1 *

•••

- P ie n e lä in h a a v i: te h ty harjan varres­

-

ta ja vaijerista. Vaijeri antaa myöten, jo s se osuu eläimeen,ja sen avulla pussin suu saadaan suljettua.

Sikajarru: hankittu valmiina, mutta siihen on tehty pehmuste ttu varsi, koska koira rikkoi kerran hampaan­ sa varteen pelastustehtävää suori­ tettaessa.

Asianajotoimisto Streng Ky Linnankatu 11 C 00160 Helsinki Puh. 09 - 7269 6730 Fax 09 - 6227 6228 joonia.streng@icon.fi www.strenglaki.fi

KIA HEROLD

ANIMALIA 4/2005

13

f, t

LUETTAVAA

Paula Hirsjärvi et ai f t l . j

Koe-eläinetiikkaa

•a.a

Yliopistopaino 2005

\

Rottia ja ihmisiä Kirja Koe-eläinetiikkaa on tervetullut lisäys

peen, eri toten, koska hyötyyn on suh­

eläinkoekeskusteluun. Se kokoaa eri alojen

tauduttu myös varsin skeptisesti. Samoin

edustajien näkemyksiä ja tarjoaa itseään

eläinkokeisiin liittyvät poliittiset ja talou­

muun muassa oppimateriaaliksi eläinkoe-

delliset seikat jä ävä t käsittelyn ulkopuolel­

kurssilaisille. Tavoitteena on tarjota e e tti­

le. Tiede ei ole neutraalia, ja lääketeollisuus

siä työkaluja eettisen kannanoton sijaan.

on valtava talouden muoto, jonka osuut­

t v S ??

ta kokeiden toteuttam isessa ei tule aliar­

sa eläinkuvan historiasta, etiikan raken­

vioida. Nyt lukijalle jää helposti kuva, että

katsaus eläinkokeiden vaihtoehtoihin. Sal-I

teesta, tilastoista, vaihtoehdoista, lainsää­

eläinkokeet ovat välttäm ättöm iä, ja että

mi lähestyy eläinkokeita kriittisestä näkö­

dännöstä, eläinoikeusetiikasta, eläinoikeus-

niitä suoritetaan yksistään ihmisen perus-

kulmasta j a tarjoaa monia purevia argu­

teolo giasta, eläinten tietoisuudesta, ro­

hyvinvoinnin palvelemiseksi. Lopulta kirjan

mentteja. Samoin Paula Hirsjärven e s itte ­

tan näkökulmasta ja eläinhoitajien kohtaa­

kysym ys onkin, miten eläinkokeita voitai­

lemät eläinetiikan suuntaukset ovat he­

mista ongelmista. Tämä on kirjan parhaita

siin muokata sen sijaan, että kysymyksen

delmällinen pohja eläinkokeiden arvioimi­

puolia. Käytännön elämä ei ole yksioikois­

kohteena olisi itse kokeiden oikeutus.

veltaminen eläinkokeisiin ei kaikilta osin

m yös eläinkoetutkijan ja eläinaktivistin

vastaa allekirjoittaneen käsityksiä). Myös

kannat. Näin itse keskustelua olisi helpom­

Hirsjärven tarjoama katsaus rotan näkö­

pintapuolisuutta. Tämä päte e myös nyt.

pi arvioida. Samoin kirjan neutraali ote on

kulmaan on oivallista luettavaa, sillä me lii­

Esimerkiksi eläinkokeiden säätelyyn puut­

toisinaan vaivaava. Purevia mielipiteitä ei

an usein unohdamme eläinten tavan tar­

tuvat osiot ovat toisinaan varsin optimisti­

voi, eikä tule, välttää etiikassa. Vaikka pe­

kastella maailmaa. Pekka Hirvosen eläinko­

sia. Kyseinen puute on ym m ärrettävä raja­

ru steoksen

keiden historiaa käsittelevä osuus on mie­

tun sivumäärän vuoksi. Suurempi ongelma

esittelevää sävyä, on toisinaan syytä antaa

lenkiintoinen, kuten myös Laura Poutasen

onkin, että muutam at oleelliset aiheet j ä ä ­

myös selkeitä näkemyksiä siitä, mitkä rat­

eläinteologinen artikkeli, j a monet muut

vät puuttumaan. Esimerkiksi kansainväli­

kaisut ovat kestäviä ja mitkä eivät. Moni­

kirjan osiot.

sessä keskustelussa suureksi kysym yksek­

en näkökulmien huomioonottaminen mo­

Kaiken kaikkiaan "Koe-eläinetiikkaa” on

si noussut eläinkokeiden hyödyn arviointi

raalisen ongelman hahmottamiseksi ei tar­

suositeltavaa luettavaa kaikille eläinkokei­

jää kokonaan pois. Samalla m uutam at kir­

koita, että moraaliseen ongelmaan ei olisi

den moraalista kiinnostuneille. Hirsjärvi on

joitta ja t viittaavat hyötyyn itsestään sel­

selkeää vastausta.

tehnyt hienoa työtä pyrkiessään edesaja-

vänä asiana. Kriittinen ääni olisi ollut tar­

kirjoittam isessa

vaaditaan

Kirjan parasta satoa on Riitta Salmen

V %

a *

j

I

• s

a f

M

*

•jr # •

-;> ui ™ :

MM

seksi (tosin Peter Singerin filosofian so­

Kirjassa olisi ollut hyvä tuoda esille

Laaja-alaisuus kuitenkin tarkoittaa usein

tätä kuvaa.

. ^ -.-v J ■ m

_

Kirja on kattava. Lukija oppii muun muas­

ta, j a moraalisen arvioinnin tulisi vastata

h

k?

*

-M

maan eläinkoekeskustelua j a aiheeseen liittyvää opetusta. Tietty määrä puuttei­ ta on osa jokaista etiikkaa käsittelevää t e ­ osta. Oleellista onkin puutteiden listaami­ sen sijaan pohtia, luoko kirja mielenkiintoi­ sia näkökulmia, ja onko sen lukeminen he­ delmällistä. "Koe-eläinetiikkaa” täyttää nä­ mä kohdat. Vaikka allekirjoittanut suhtau­ tuu monia kirjoittajia huomattavasti kiel­ teisemmin eläinkokeisiin ja positiivisem­ min eläinoikeuksiin, on samalla selvää, e t ­ tä "Koe-eläinetiikan” lukeminen on oiva tapa tutustua eläinkokeiden eettisiin ky­ symyksiin.

ELISA AALTOLA Valt.tiet.lis., filosofian tutkija, Turun yliopiston koeeläintoimikunnan jäsen

Vainotut sudet - onko sudelle tilaa Suomessa?

» A N IM A L IA

4 / 200 $

löytäminen on silti kiinni pelkästä sattu­ masta: pannoitetun M illa-suden ja sen kum ppanin am m utut ruum iit löytyivät rantaan ajelehtineina m erestä, jonne ne oli heitetty painot jaloissaan. Syyllisiä ei tässäkään tapauksessa saatu kiinni.

K a a to lu p ia k o h d e n n e t tu väärin

u © Riku C a ja n d e i

m ■

S u o m e n m e t s i s s ä j o l k o t t e l e e tä llä h e t k e l l ä noin k a k s i s a t a a s u t t a .

S u s i k a n t a m m e k e s k i t t y y e d e l l e e n I t ä - S u o m e e n , m u t t a y k s i t t ä i s i ä s u s ia on v a e l t a n u t a s u s t a m a a n m y ö s lä n s ir a n n i k o lle m m e . V i im e v u o s i n a on m u u t a m a p e n t u e k i n n ä h n y t p ä i v ä n v a l o n L ä n s i- S u o m e s s a , m u t t a s ie ltä p u u t t u u silti y h ä o m a e l i n v o i m a i n e n k a n t a . S u s i k a n n a n l e v i ä m i s t ä j a v a h v i s t u m i s t a e s t ä v ä t niin ih m i s t e n a s e n t e e t kuin la it o n m e t s ä s t y s k i n .

N y t S u o m e n h e i k k o o n s u d e n s u o je l u u n on p u u t u t t u j o EU:nkin t a h o l t a .

S

usi on lajina tehokas lisäänty­ m ään. Vuonna 2004 meillä syn­ tyi vähintään 16 susipentuetta, joista tutkim usten m ukaan syk­ syyn asti selviää keskimäärin neljä yksi­ löä pentuetta kohden. Silti kannan vah­ vistum inen on hidasta. Susien suojelun kannalta tärkeintä olisi pitää jo olemas­ sa olevat laum at ehjinä, sillä ainoastaan yhtenäinen susilaum a pystyy m etsästä­ m ään luontaista riistaansa eli m uun m u­ assa hirviä ja peuroja. H ajotetuista lau­ m oista vaeltam aan lähteneet yksinäiset sudet käyvät helposti kotieläinten kimp­

pu u n , kun m ahdollisuudet esimerkiksi hirven kaatam iseen ovat yksinäiselle su­ delle olem attom at.

Sala m etsästy s reh ottaa

Susi on uhanalainen eläin, jonka tappa­ m inen ilm an m aa- ja m etsätalousm inis­ teriön m yöntäm ää poikkeuslupaa on lai­ tonta. Poikkeuslupia vaikeampi ongelma on kuitenkin susien salametsästys. ’’Sala­ m etsästys on yksi suurim m ista ongelmis­ ta sudensuojelussa Suomessa. Se ehkäi­ see susien levittäytymistä uusille alueil­

le ja rikkoo laumoja, mikä puolestaan li­ sää kotieläinvahinkoja”, kertoo LuontoLiiton susiryhm än työntekijä Anu Sal­ m inen. M etsästyksenvalvonta on varsin olem atonta, joten salam etsästäjät sa a v a ^ ^ puuhailla rauhassa.

Viime keväänä julkaistun O ulun lää­ ninhallituksen poliisiosaston selvityksen m ukaan K ainuussa ja Koillismaalla tur­ viin ja suurpetoihin kohdistuneesta pii­ lorikollisuudesta tulee poliisin tietoon enintään 10 prosenttia. Niistä metsästysrikoksista, joiden tekijä ei ollut tiedossa tapauksen tullessa ilmi, selvitettiin aino­ astaan 8,4 prosenttia. Luvut kertovat ka­ rua totuutta siitä, että salametsästystä ei kyetä hallitsem aan lainkaan.

Susien kohdalla salam etsästystapaukset tulevat käytännössä ilmi ainoastaan silloin, kun kaadettu eläin on sattunut olem aan Riista- ja kalatalouden tutki­ m uskeskuksen (R K T L) radiopannalla m erkitsem ä susi. Koska näiden eläinten liikkeitä seurataan jatkuvasti lähettim en avulla, voidaan kuolleetkin eläimet löy­ tää. Joskus tutkim ussusienkin ruum iiden

Alkukesästä paljastui suden salakaato Sotkamossa. Tutkija löysi m etsästä kuol­ leen V enus-suden, jonka kohdussa oli kahdeksan pentua. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkim uslaitoksen tutkim uksissa suden kuolinsyyksi paljastui strykniininim inen myrkky, jonka myynti ja käyt­ tö on kielletty Suom essa jo kymmenen vuotta sitten. Strykniini aiheuttaa eläi­ m elle erittäin tuskallisen, jopa tunteja kestävän kuolinkam ppailun voimakkaine lihaskouristuksineen ja hengitysvaikeuksineen. Myrkky oli viety m aastoon syöttitai kätketty haaskaan.

Sattum anvarainen myrkyn levittämi­ nen m aastoon vaarantaa susien lisäk­ si kaikkien m uidenkin haaskoja syövien luonnonvaraisten eläinten hengen. Haas­ kalle saattavat eksyä myös ihmisten m u­ kana metsissä liikkuvat koirat. Myrkyn levittäjä jäi arvoitukseksi.

Venus oli jo kolmas K ainuussa laitto­ masti tapettu pantasusi: vuonna 2001 ta­ pettiin Ugri-susi ajamalla autolla sen yli ja viimeistelemällä hengenlähtö sähköllä.

Viime m arraskuussa taas am m uttiin lait­ tom asti tutkim ussusi Igor.

Igorin tapauksessa poliisi jätti esitut­ kinnan kesken, koska se ei katsonut m et­ sästäjien syyllistyneen rikokseen. Alueel­ le oli myönnetty kuusi kaatolupaa toisen, koiravahinkoja aiheuttaneen susilauman ^ ^ s ilö id e n poistamiseen. Luvat eivät kos­ keneet Igorin laumaa, sillä lauma ei ollut aiheuttanut minkäänlaisia kotieläinvahin­ koja. Lupaehtojen vastaisesti metsästäjät eivät kuitenkaan olleet yhteydessä ennen metsästykseen ryhtymistä RKTL: n tutki­ joihin, joten tutkijat eivät voineet tiedot­ taa Igorin liikkumisesta alueella. Igorilla oli radiopanta kaulassaan, m utta ampuja ei om ien sanojensa m ukaan huom annut sitä. Luonto-Liiton susiryhmä teki edus­ kunnan oikeusasiamiehelle kantelun po­ liisin päätöksestä, m utta ratkaisua asias­ sa ei ole vielä tehty. Susien salametsästys ja kaatolupien väärinkäyttö vievätkin te­ hokkaasti pohjaa pitkäjänteiseltä suurpe­ tojen tutkim us- ja suojelutyöltä.

O n g e lm a n a a s e n te e t

Salametsästyksen lisäksi susien levittäy­ tymisen esteenä ovat ihm isten pelot ja

ennakkoluulot suurpetoja kohtaan. Sik­ si tilanteeseen pitäisi p u u ttu a jo ennen negatiivisten mielikuvien kehittymistä: jos susista ja m uista suurpedoista jae­ taan asiallista ja todenm ukaista tietoa jo ennen kuin eläimet ovat siirtyneet uusil­ le seuduille asum aan, on todennäköi­ sempää että suhtautum inen niihin pysyy luontevana ja jää ilman hysteerisiä sävy­ jä. T iedotusta susien elintavoista tulisi huom attavasti lisätä siis erityisesti niillä alueilla, joille sudet ovat vasta hiljalleen levittäytymässä. Tuoreen tutkimuksenkin m ukaan petopelko on voimakkainta juu­ ri niillä paikkakunnilla, joille sudet ovat vasta laajentamassa elinpiiriään, eikä siel­ lä missä kanta on todellisuudessa vahvin.

Suurimmaksi kohu m uodostuu aina, kun sudet ovat erehtyneet liikkumaan lähellä asuinalueita.

Susivihaa kasvattaa erityisesti susien hyökkäykset kotieläinten kim ppuun. K o­ tieläimet voidaan kuitenkin suojata koh­ tuullisen helposti susilta, mikäli tahtoa ja rahaa riittää. Susialueille on rakennet­ tu tukevia, sähköistettyjä petoaitoja lam­ paiden ja nautojen suojaksi, jotka oikein pystytettyinä turvaavat susien ja koti­ eläinten rinnakkaiselon onnistum isen te­ hokkaasti. Tällä hetkellä maa- ja m etsä­ talousm inisteriö myöntää riistanhoitopii­ reille varoja aitoja varten, ja riistanhoi­ topiirit taas koordinoivat aitam ateriaalit petoalueiden kotieläintiloille hakem usten perusteella.

Valitettavasti kuvio kuitenkin on­ tuu edelleen. ’’Petoaitojen pystytyskuluja ei korvata lainkaan. Siksi ne on pys­ tytettävä täysin talkootyöllä tai tilallisten omin voimin. Suuritöisten aitojen teke­ m inen suuressa mittakaavassa tällä taval­ la ei onnistu”, kertoo kokenut susiaito­ jen rakentaja Anu Salminen. N iin kauan kuin aitojen rakentam inen on vapaaeh­ toisen työvoiman varassa, on aitojen val­ m istum inen varsin hidasta eikä niitä saa­ da pystytettyä jokaisen tarvittavan tilan ympärille. Aitoja on myös pystytetty vää­ rin, kun m ukaan työhön ei ole huolittu tai pyydetty aiempaa kokemusta omaavia rakentajia.

Kuka su o jelee su tta ?

Suom i haastettiin EY:n tuom ioistui­ m een, koska komission m ukaan sudensuojelun suotuisa taso ei täyty m aassam ­ me. M aa- ja m etsätalousm inisteriö on käytännössä myöntänyt susien kaatolu­ pia kiintiöittäin. Susi luokitellaan kui­ tenkin erittäin uhanalaiseksi lajiksi, jon­ ka m etsästyksen tulisi olla sallittua ai­ noastaan silloin, kun tietty susi saattaa

aiheuttaa ’’erityisen m erkittävää vahin­ koa” . E nnen kaatoluvan m yöntäm istä olisi kuitenkin etsittävä m uita tyydyttäviä ratkaisuja tilanteeseen. T ätä kohtaa ei ole toteutettu riittävästi Suomessa. Lisäk­ si poikkeuslupien turvin toteutettu m et­ sästys on usein kohdennettu huolim at­ tom asti, jolloin tähtäim een on joutunut muitakin kuin kotieläinvahinkoja aiheut­ taneita yksilöitä.

Suden tulevaisuus ei ole turvattu en­ nen kuin salametsästys saadaan aisoihin, susikannan tasainen levittäytyminen ko­ ko m aahan m ahdollistetaan ja kotieläinvahinkojen ennaltaehkäisyyn etsitään m uita ratkaisuja pelkän m etsästyksen si­ jaan. Susikanta on heikentynyt myös ra­ jan takana Venäjällä, joten enää emme voi vedota edes idästä tulevaan vahvis­ tukseen. Susi kuuluu Suom en luontoon ja siksi sen elinm ahdollisuudet täällä on turvattava. A senteiden m uuttam inen on hidasta, m utta mahdollista.

LAURA UOTILA

FAKTALAATI KKO

Susi

(Canis lupus)

Koko: ruumiin pituus 1 0 0 - 1 socm , hartiakorkeus 70-90CITI, paino yleensä 2 0 - 5 0 k g . Urokset naaraita suurempia.

Esiintyminen: Suomessa tällä hetkellä noin 200 sutta. Kanta painottuu Itä-Suomeen.

Ravinto: hirvet tärkeimpiä saaliseläi­ miä, mutta saalistavat myös myyriä, sopuleita, jäniksiä, lintuja, peuroja ja poroja. Hyödyntävät myös haaskoja.

Elintavat: sosiaalinen laumaeläin.

Lauma koostuu yleensä johtajaparista ja niiden eri-ikäisistä jälkeläisistä.

Jälkeläiset: syntyvät touko-kesäkuussa.

Yhdessä pentueessa on tavallisesti 3 - 6 pentua. Vain johtajapari lisääntyy, mutta koko lauma huolehtii pennuista.

Susi ja koira: erottaminen toisistaan joskus vaikeaa. Suden häntä riippuu usein suorana ja silmät ovat vinot.

Suden etutassut ovat takatassuja kookkaammat.

Susi j a ihminen: suden pääsee näke­ mään vain hyvällä onnella, sillä sudet karttavat ihmisiä tarkoin. Suden ainoa vihollinen on kuitenkin ihminen.

deksan vuotisen historiansa aikana surul­ lisen kuuluisa vierailukohde myös suo­ malaisille eläinten ystäville. T arhan olo­ suhteet olivat alkeelliset ja koppeihinsa kytkettyjä koiria riitti kentän täydeltä.

Viisi vuotta sitten tarhalla oli kerrallaan yli 200 koiraa, eikä silloin ollut lainkaan harvinaista, että tarhalla makasi shokissa oleva, auton pahasti ruhjom a koira täysin ilm an hoitoa. K uitenkin paikan saavut­ taessa parem m in ihm isten tietoisuuden laski eläinten m äärä noin sataan koiraan ja sataan kissaan. Viime vuosina toim inta kohentuikin erityisesti hoidon osalta, ja enää harvoin tarhalla näki vaikeasti sai­ raita tai loukkaantuneita eläimiä.

Tallinnan kaupunki aloitti varjupaikan hiljaisen alasajon parisen vuotta sitten.

Varjupaikan kohtalo sinetöityi tarjouskil­ pailuun kodittomien eläimien hoidon jär­ jestämisestä: kilpailun voitti kiinteistönhuoltoyhtiö T E H O , joka valmisteli suun­ nitelm at suuren eläinhoitolan r a k e n ta m ^ seksi. T E H O nkaan projekti ei kuitenkaan sujunut suunnitelm ien mukaan: hoitolan valm istum inen viivästyi vuodella, ja m o­ nenlaisia huhuja liikkui m uun m uassa eläinten hoidon tasosta ja vapaaehtois­ ten ihm isten pääsyn eväämisestä eläinti­ loihin. Syyskuisissa avajaisissa hoitopai­ kan johtaja kuitenkin vakuutti avoimuut­ ta toim innassa ja yhteistyöhalukkuutta eri eläinsuojelujärjestöjen kanssa. _

Yksi Tallinnan löytöeläinhoitolan asukeista.

Uusi löytöeläinhoitola avasi ovensa Tallinnassa T

allinnan K odutute K oerte Varjupaikassa haukku vaimenee.

Lokakuussa tarhalla oli enää parikym m entä koiraa ja kissaa etsimässä u u tta kotia. Varjupaikan ovet sulkeutuvat kokonaan vuoden lopussa,

18

ANIMAUA 4/2005

jolloin toivon m ukaan sen viimeisetkin asukkaat ovat löytäneet tiensä uuteen ko­ tiin. Syyskuusta lähtien Tallinnan alueen löytöeläimistä on vastannut uusi löytö­ eläinhoitola, Loom ade Hoiupaik.

K oerte Varjupaikasta m uodostui kah­

K i ip e i ly p u i t a j a u l k o t a r h o j a

U uteen hoitolaan tulee m ahtum aan ker­ ralla 90 koiraa ja 80 kissaa. Yli puolet koi­ rista saa viettää aikaansa niin sisä- kuin ulkotiloissakin. Näillä koirilla on yksityi­ sessä käytössään pienehkö sisähäkki, jos­ ta pääsee luukun kautta ulkotarhaan. * kä uiko- että sisätilojen pohjam ateriaali on betonia, jotta tilojen pesu ja desinfi­ ointi onnistuisi helposti.

Osa koirista elää kuitenkin pelkissä ulkotarhoissa, joissa niillä on kaksikerrok­ sinen koppi säänsuojana. Valitettavasti koirien kopit on tehty liian huterasta m a­ teriaalista: ainoastaan yksi lautakerros il­ m an eristeitä ei riitä pitäm ään pakkasta ulkona. Lisäksi kopin seinässä on suuri muovi-ikkuna, joka lisää läm m önhukkaa entisestään. U lkotarhojen väliseinät on rakennettu ohuesta vanerista, johon ak­ tiivisimmat koirat olivat jo parissa viikos­ sa saaneet aukkoja aikaan.

Kissoilla on käytössään neljä vajaan kahdenkym m enen neliön kokoista huo­ netta, joihin asukit on jaettu sukupuo­ len m ukaan. H uoneiden sisustuksessa on otettu m onia kissojen viihtyvyyttä paran­ tavia seikkoja huom ioon: seinillä on pait-

si isoja ikkunoita, myös pienem piä ”yksityisikkunoita”, joiden ikkunalaudoilla makoillessaan kissat voivat tarkastella pi­ han tapahtum ia. Lisäksi seinillä on hyl­ lyjä ja lattioilla puunrunkoja, joilla kissat voivat kiipeillä. Ongelm ana on kissalaum ojen suuri koko: tappeluita voi syntyä herkästi ja tarttuvat taudit pääsevät leviäm ään laumoissa. Periaatteessa kissojen pitäisi viettää kaksi ensim m äistä viikkoa eritetyssä karanteenissa, m utta ainakaan vielä täm ä ei ole toteutunut.

Eläimet odottavat entistä om istajaan­ sa 14 vuorokautta. Sen jälkeen hoitolal­ la on oikeus joko etsiä eläimelle uusi ko­ ti tai lopettaa se. H oiupaik ei ota uuteen kotiin luovutettavista eläimistä m inkään­ laista kiinteää maksua. H e toivovat kui­ tenkin eläimen uudelta omistajalta roko­ tusten arvoista lahjoitusta.

KYSY

PÖLLÖLTÄ

Hei Pöllö!

Vegetarism i ja luomuviljely o v a t kummatkin ekologisesti, eettisesti j a ekonomisesti katsoen tavoiteltavia asioita, joihin ihmiskunnan tulisi pyrkiä. Miten nämä ta v o itt e e t sopivat yhteen?

- Luomuviljelyä ja kasvisravintoa kannattava eläintenystävä -

V astau s: Kasvissyönti ja luomuviljely ovat molemmat käytännön tason ratkaisuyri­ tyksiä ympäristön ja eläinten liian tehokkaan hyväksikäytön ongelmiin.

Vegetarismin tavoitteena on useimmiten eläinten hyödyntämisen j a kär­ simyksen välttäminen, luomuviljelyssä ekologisesti kestävä maatalouskokonaisuus. Kummassakin pyrkimyksessä on ongelmakohtia, kun niitä tar­ kastellaan toistensa lähtökohdista.

Kasvisruokavalio on ainakin periaatteessa mahdollista koostaa luon­

^ / a p a a e h t o i s e t te rv etu lleita

H oiupaikkaa johtaa Jaanika Holsting.

H änen lisäkseen hoitolassa työskente­ lee neljä eläintenhoitajaa, kaksi autol­ la liikkuvaa eläinten pyydystäjää ja yk­ si toimistovirkailija. Hoitolarakennuksessa on myös eläinlääkärin vastaanottotilat.

H olstingin m ukaan vapaaehtoiset aut­ tajat ovat erittäin tervetulleita osallistu­ m aan eläinten hoitoon ja koirien ulkoi­ luttam iseen. H oitolan aukioloajat ovat kuitenkin varsin rajatut, joten ainakaan tällä hetkellä hoitolaan ei pääse autta­ m aan esimerkiksi arki-iltaisin tai sun­ nuntaisin.

Vierailin hoiupaikan avajaisissa syys­ kuun lopussa sekä toisen kerran loka­ kuun puolessa välissä. M olem m illa ker­ roilla koiria oli noin 60 ja kissoja noin ( ^ ^ 0 . Ainakaan vielä suuriin massalopetuksiin ei ole ryhdytty, vaikka 14 vuoro­ kautta on mennyt useiden eläinten koh­ dalla um peen ennen uuden kodin löyty­ mistä. M utta m itä enem m än paikka täyt­ tyy, sitä todennäköisem pää on, että myös lopetusm äärät lisääntyvät. Lopetuksissa­ kin on puolensa: fyysisesti tai psyykkises­ ti sairaille eläimille se on aina paras vaih­ toehto. Hyväkuntoisista ja luottavaisista eläimistä taas toivoisi, ettei niiden m ah­ dollisuus uuteen kotiin jäisi vain kahden viikon odotukseen.

Hoiupaikalla on tilojensa puolesta hy­ vät m ahdollisuudet eläinten asianmukai­ seen hoitoon. Nähtäväksi jää, millaisek­ si toim inta m uodostuu käytännössä. T ie­ toja hoitolasta sekä kuvia kotia etsivistä eläimistä löytyy hoiupaikan vironkielisiltä verkkosivuilta www.loomadehoiupaik.ee.

nonmukaisesti viljellyistä k asviksista-jop a ainoastaan kotimaisista. Luo­ m utuotteita suosivan kasvissyöjän on tällöin kuitenkin hyväksyttävä eläintuotannon merkittävä rooli luonnonmukaisessa maataloudessa. Luo­ muviljelyssä tavoitellaan yleensä kasvi-ja eläintuotannon toimivaa koko­ naisuutta ja suljettua ravinnekiertoa. Luomukasvistuotannossa käytetään lannoitteena karjanlantaa ja luomukasvisten viljelykierrossa merkittä­ vät vihantanurmet päätyvät usein eläinten rehuksi. Luomueläintuotanto ei käytännössä voi olla yhtä intensiivistä kuin tavanomainen, sillä eläin­ ten määrä suhteutetaan peltoalaan siten, että kaikki lanta saadaan palau­ tettua luomupelloille. Myös eläinten hyvinvoinnille on luomutuotannos­ sa asetettu korkeammat vaatimukset kuin tavanomaisessa kotieläintuo­ tannossa.

Luonnonmukainen viljely on toki mahdollista pelkästään viljelykiertoa käyttämällä, eli kasvattamalla samalla peltolohkolla välillä typpeä sitovia syväjuurisia palkokasveja ja viherlannoituskasveja. Viljan viljelyssä tämä on yleisempää, mutta vihannekset vaativat viljakasveja enemmän ravin­ teita, joten niiden luomuviljely ilman karjanlannan käyttöä ainakin lisäravinnelähteenä on käytännössä harvinaista. Tällaista "vegaanista luomu­ viljelyä" silti harjoitetaan myös Suomessa.

Käytännössä kasvissyöjän on vaikea välttää ruokaa, jonka kasvatuk­ sessa on k äytetty lantaa, ellei ryhdy itse viljelijäksi. Luomukasvisten vält­ tämistä eläinperäisen lannoituksen vuoksi on vaikea suositella, sillä tar­ jolla olevat vaihtoehdot tuskin ovat eettisempiä. Tavanomaisesti kasva­ tettujen kasvisten tuotanto perustuu osin synteettisten keinolannoit­ teiden, mutta myös karjanlannan käyttöön. Ympäristönäkökulmasta luomukasvikset ovat tavanomaisia parempi vaihtoehto, sillä keinolannoittei­ ta käyttävä kasvinviljely kuluttaa luomutuotantoa huomattavasti enem ­ män uusiutumatonta energiaa j a tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä.

Luomuviljelijä puolestaan ehkä asettaisi kasvissyöjälle kysymyksen, olisiko maatalous täysin ilman eläimiä toivottavaa. Maatalouseläimillä on toki arvoa myös itsessään sekä esimerkiksi maatalousympäristön hoi­ tajina ja ihmisen kumppaneina. Nautojen, sikojen, siipikarjan, lampaiden, vuohien ynnä muiden mukana maaseudulta katoaisi paljon luonnon mo­ nimuotoisuutta.

Koko ihmiskunnan mittakaavassa lihankulutuksen merkittävä vähentä­ minen teollisuusmaiden nykyisestä tasosta olisi sekä eettisesti että eko­ logisesti tavoiteltavaa. Sekä vegetarismi että luomutuotanto ovat keino­ ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Pöllön mielestä hyvä yritys on pa­ rempi kuin lamaantuminen täydellisyyden tavoittelussa.

LAURA UOTILA

a n im a lia

4/2005

19

syödä rauhassa karsinamallisessa, takaa auki olevassa väkirehuautom aatissa. T u t­ kimuksessa kävi ilmi, että tietty osa leh­ mistä joutui jatkuvasti häirityksi syödes­ sään ja joutui keskeyttämään ruokailun­ sa. Tutkim uksen ansioista ruokinta-auto­ m aatteja on kehitetty edelleen, ja nyt val­ m istuksessa on myös takaa um pinaisia autom aatteja.

sen, lypsyn ynnä m uiden töiden vaatiessa vähem m än käyntejä eläintiloilla, vähene­ vät myös tilaisuudet tarkkailla eläinten hyvinvointia rutiinitöitä tehdessä. T ähän ongelm aan autom atisoitum inen saattaa tuoda myös ratkaisun. K uopion yliopisto, Savonia-am m attikorkeakoulu ja Helsin­ gin yliopisto ovat tehneet lypsylehmien terveyden ja hyvinvoinnin autom aattisen valvonnan tulevaisuuden näkymiä luo­ dan n u tta tutkim usta. K äytännössä hy­ vinvointia voidaan tulevaisuudessa tark­ kailla esimerkiksi m ittaam alla erilaisin anturein navetan olosuhteita sekä eläin­ ten ruum iintoim intoja ja aktiivisuutta.

N äm ä tiedot siirretään sitten tuottajan tai vaikka eläinlääkärin tietoon järjestel­ m ään, joka tulevaisuudessa voi olla jopa itseoppiva ja toimintavaihtoehtoja tarjo a-A p va. Tällaisella järjestelmällä voidaan tuot­ taa valtavasti tietoa tuottajan avuksi. Sil­ ti teknologia on vain apuväline, ja käy­ tännössä kaikki palaa kuitenkin tuottajan asenteeseen.

A u to m atiso itu m in e n - u h k a j a m ah d o llisu u s

A s e n t e e t j a t a r p e e t k esk eisiä h yvin v o in n in k an n alta

R utiinitöiden, kuten ruokinnan ja lypsyn, autom atisoitum isen voisi kuvitella lisää­ vän hoitajan mahdollisuuksia viettää ai­ kaa eläinten kanssa. T ätä m ahdollisuutta sem inaarin yleisökin innostui pohtim aan.

Todellisuudessa autom atisoitum inen tai­ taa vähentää eläinten ja ihmisten välisiä kontakteja, yleensä nim enom aan positii­ visia kontakteja kuten ruokintatilanteita.

K oneiden säästäm ä aika käytetään use­ am piin eläimiin, m uihin töihin tai vapaaajan lisäämiseen. Ruokinnan, puhdistuk­

T uottajan asenne on siis tärkein eläin­ ten hyvinvointiin vaikuttava tekijä. H el­ singin yliopisto käynnisti keväällä tutki­ m uksen, jossa tutkitaan tuottajien asen­ teita ja käytäntöjä. Tutkim uksessa haas­ tatellaan tilallisia sekä tarkastellaan tuo­ tantotilojen olosuhteita, eläinten ulkois­ ta hyvinvointia ja käytöstä. H aastatteluil­ la ja asenneväittämillä pyritään selvittä­ m ään tuottajien käsityksiä om ista vai­ kutusm ahdollisuuksistaan eläinten hy­ vinvointiin. Asennemateriaalia verrataan

Hyvinvointitutkimusta monesta näkökulmasta S u o m e n s o v e l t a v a n e t o l o g i a n s e u r a j ä r j e s t i e l ä i n t e n h y v in v o i n n in t u t k i m u s s e m i n a a r i n J o k i o i s i s s a lo k a k u u n a lu s sa . M a a t a l o u d e n t u t k i m u s k e s k u k s e s s a k u u lija t s a i v a t k a t t a v a n k u v a n a j a n k o h t a i s e s t a k o tim a ise sta h y v in v o in titu tk im u k se sta .

S

em inaarin pääpuhujaksi oli saa­ p u n u t tohtori Joop Lensink In­ stitut Supérieur d ’A griculture de Lillestä Ranskasta. Lensink aloitti sem inaarin puhum alla ihm isen ja eläim en suhteesta karjankasvatuksessa.

Hoitajan käytöksellä ja asenteella omiin eläim iin on m erkittäviäkin vaikutuk­ sia eläinten hyvinvointiin. Positiivisten kontaktien on todettu laskevan eläinten stressitasoa kaikenlaisessa käsittelyssä.

M aataloudessa tapahtuvien suurten m uutosten vuoksi on tu ottajan suhde eläimiin ja täm än suhteen vaikutus hy­ vinvointiin noussut ajankohtaiseksi kysy­ mykseksi. T ilakoot kasvavat ja sam anai­ kaisesti eläintilat autom atisoituvat. Kos­ ka autom atisoitum inen on tulevaisuut­ ta, on sen vaikutuksia tärkeää tutkia. Ai­ kaa säästävät m odernit ratkaisut eivät ai­ na ole toimivia. T ästä käy esimerkkinä seminaarissa esitelty Helsingin yliopiston ja M T T :n tutkim us lypsylehmien käyt­ täytymisestä väkirehuautom aatilla. T u t­ kimuksessa tarkkailtiin, saavatko lehm ät

20

ANiMALiA 4/2005

hyvinvointitarkastelun tuloksiin. Samal­ la tarkastellaan, eroavatko asenteet eri tuotantosuuntien, tilakokojen sekä luom u- ja tavanom aisen tuotannon välillä.

Tulokset ovat varmasti kiinnostavia, sik­ si onkin valitettavaa, että niitä voidaan odottaa vasta vuonna 2008.

Nykyisen m aatalouskäytännön ollessa kriittisen tarkkailun alla, tehdään paljon hyvinvointitutkim usta eläinten luontai­ sista tarpeista ja niiden toteuttam ism ah­ dollisuuksien vaikutuksesta hyvinvoin­ tiin. Sem inaarissa esiteltiin m uun m u ­ assa tutkim uksia, joissa oli selvitetty vi­ rikkeiden vaikutusta sikojen käyttäytymi­ sen kehitykseen ja fysiologiaan sekä valorytm in ja valolähteen vaikutusta kananpoikasten käyttäytymiseen. Myös turkis­ eläinten tarpeita tutkitaan. Seminaarissa esiteltiin tutkim ukset, joissa oli selvitet­ ty sinikettujen motivaatiota päästä m aa­ pohjalle tai käyttää häkissä olevaa nau^ ^ ia n reisiluuta. Kaikkea tutkim usta ei tehdä puhtaasti eläinten hyvinvoinnin parantam inen mielessä, vaan niillä pyri­ tään osoittam aan hyvinvoinnin ja hyvän tuotoksen yhteys. Yhteyden osoittam i­ nen parantaa tietysti hyvinvointia, mikä­ li tuottajan motivaatio ei m uuten riittäi­ si hyvinvoinnin tarkkailuun. Tutkimuksil­ la on voitu osoittaa m uun muassa alhai­ sen eläintiheyden positiivinen vaikutus nautojen kasvuun ja rehunkäyttöön sekä naudan yleisen hyvinvoinnin ja ruhon ar­ vonnousun positiivinen korrelaatio.

O n k o a in a k y s e e läin te n h y vin v o in n ista ?

Ihmetystä saattaa herättää se, m itä kaik­ kea hyvinvointitutkimuksen alle voidaan^ ^ c a a n liittää. Onko kaikkea edes järke­ vää tutkia hyvinvoinnin kannalta? T u t­ kim usten lähtökohtana ei aina nim ittäin ole eläinten hyvinvoinnin parantam inen, vaan tutkim usta voidaan tehdä puhtaas­ ti kaupallisista syistä ja pääm äärä tuntuu olevan selvittää, m iten pieniksi resurssit voidaan vähentää eläimen siitä kohtuut­ tom asti kärsim ättä. Joskus tutkim ukset ovat myös lähtökohdiltaan kyseenalaisia,

esimerkiksi silloin kun oletetaan nykyti­ lanteen turkistarhauksessa olevan eläin­ ten kannalta hyvä.

Esimerkiksi käy tutkim us, jossa sel­ vitettiin onko em olehm iä m ahdollista ruokkia vain joka kolmas päivä. T utki­ muksessa negatiivisia vaikutuksia ruokintavälin pidentäm isestä ei havaittu, vaik­ ka lehm ät saattoivatkin olla ilman rehua jopa yli 40 tuntia. Ruokintaväliä ei to­ sin suositeltu venytettävän enää päivää­ kään pidemmäksi. H arvennetun ruokin­ nan hyötynä on tietysti työkustannuksis­ sa säästäminen.

Toinen häm m entävä tutkim us kos­ ki pääkom ponenttianalyysin käyttöä hy­ vinvointitutkimuksen tulosten tulkinnas­ sa. Tutkim uksen toteutus oli merkilli­ nen, sillä se tehtiin kahdella minkkiryhmällä, joista toiselle oli tarkoitus aiheut­ taa stressiä pitäm ällä minkkejä pienem ­ missä häkeissä ( 7 0 x 1 5 x 4 8 cm) ja puo­ let pidettiin normaalikokoisissa minkkihäkeissä (7 0 x 3 0 x 4 8 c m ). Ei liene yllä­ tys, että ryhm ien väliltä ei juuri löytynyt m erkittäviä eroja stressin tasossa. Isom ­ pikaan häkki tuskin on kovin stressitön tila. Tutkim uksen tekijät tosin epäilevät täm än johtuvan siitä, että stressikäsittelyyn käytetty häkki ei ollut tarpeeksi pie­ ni tai siitä, että koeryhm än eläimet kas­ vatettiin poikkeuksellisesti yksin, minkä aiheuttam a stressi saattoi vaikuttaa koe­ tulokseen. Yksi tutkim uksen rahoittajis­ ta oli Suom en turkiseläinten kasvattajain liitto, jolla ei kuitenkaan tutkijan m ukaan ollut vaikutusta itse koeasetteluun Seminaarissa kävi ilmi, m iten m onesta näkökulm asta eläinten hyvinvointia voi­ daan lähestyä. M otiivina tutkim ukselle voi olla vaikkapa etiikka, tuotannon pa­ rantam inen, työpanoksen pienentäm i­ nen tai im agonkohotus. K uluttajien vaa­ tim ukset ja m aatalouden ja turkistarha­ uksen imagon parantam inen ovat liik­ keellepanevia voimia myös hyvinvointi­ tutkim uksen puolella. Olipa motiivi tu t­ kimuksen tekoon mikä tahansa, voidaan kasvavaa kiinnostusta pitää silti eläinten kannalta positiivisena asiana. Esimerkik­ si kiinnostuksen ansiosta Helsingin yli­ opistoon perustettiin vuonna 2003 eläin­ ten hyvinvoinnin tutkim uskeskus. M o­ nesti tutkim ustulokset saattavat tuntua itsestäänselvyyksiltä, m utta eläinoike­ us- ja eläinsuojelutyö tarvitsee tuekseen m ustaa valkoisella. Pelkkä järjen ääni ei jonkin vääräksi tai oikeaksi todistam ises­ sa riitä.

KANERVA PELLI

Ajankohtaista tietoa: www.vetmed.helsinki.fi/hyvinvointikeskus/projektit.htm

Vasikat kaipaavat turvallisuutta Naudoilla on erilaisia tarpeita eri-ikäisinä. Tutkija Satu Raussi Maa- ja elin­ tarviketalouden t u tk im u ske sku k se s­ ta tutki lypsykarjarotuisia nuoria nau­ toja väitöskirjatyössään. Tutkimuksen mukaan vasikat viihtyvät turvallisessa ympäristössä tuttujen lajitovereidensa seurassa. Hiehoille eli murrosikäisil­ le naudoille taas ryhmän vaihdon tuo­ ma sosiaalinen kokemus voi olla hy­ väksi.

Tutkimuksen mukaan pareittain kasvatetut vasikat ovat yksilökarsinassa kasvatettuja vähemmän stres­ saantuneita, mutta hieman vaikeam­ pia käsitellä. Pienet vasikat voivat stressaantua useista sosiaalisen y m ­ päristön vaihdoksista, ja sen vuoksi va­ sikalla on hyvä olla tuttuja kavereita.

- T u l o k s e t ovat hyviä, jo s vasikka saa hyvää ihmiskohtelua ja yhdistää sen maitoon ja imemiseen. Ihmiskäsittely ei kuitenkaan korvaa lajitoveri­ en seuraa, mutta hyvää hoitoa hoita­ jalta saaneet vasikat ovat stressittömämpiä ihmisten seurassa kuin minimikontaktia saaneet.

Hiehojen sosiaalisista kokemuksis­ ta on etua tuotanto-oloissa. Ympäris­ tön ja karsinatoverin vaihdoksiin to t­ tuneet eläimet ovat rauhallisempia yl­ lättävissä tilanteissa. - Ne kiinnittä­ vät vähemmän huomiota esimerkiksi koiraan, Raussi mainitsee.

Karjanhoitajien tulee kiinnittää huomiota arkoihin eläimiin. Yksikkö­ koon kasvaessa hoitajalla on vähem ­ män aikaa käsitellä yksittäisiä eläi­ miä, jolloin ryhmän arim mat jä ävät helposti huomiotta eikä pelko ihmis­ tä kohtaan vähene. Pelko aiheuttaa stressiä ja pelokas eläin voi käyttäy­ tyä arvaamattomasti. - Eläinten hyvä käsittely lisää myös työturvallisuutta, Raussi muistuttaa.

Lähde: Finfood

ANIMALIA

4/2005

21

NUORTEN A N IM A LIA

Animalian maatalouseläinvastaava esittäytyy M

a a ta lo u s -m e ts ä tie te id e n m aisteri M eri E lonhei­ m o aloitti lokakuun alus­ sa työnsä Anim alian maatalouseläinvastaavana. M eri kuvailee it­ seään ’’tyypilliseksi lyhytjuuriseksi kau­ punkilaiseksi”, jolla on kuitenkin käytän­ nön kokem usta m aatalouseläintuotannosta. K iinnostus m aatalousym päristöön ja -eläimiin innoitti hänet jo lukioaikana työskentelem ään m aatalouslom ittajana erityisesti lypsykarjatiloilla.

P ääain een aan y m p äristö n su o jelu tiedettä opiskellut M eri on aikaisem ­ m in m u u n m uassa tutkinut luontosuh­ teiden historiallista m uutosta ja selvittä­ nyt ympäristökasvattajien tarpeita H el­ singin ympäristökeskuksessa. H än ko­ keekin eläinten suojelun vahvasti osaksi ym päristönsuojelua: -Y m p ä ris tö n s u o ­ jelu on eläm än ja elinym päristöjen suo­ jelua. M inulle ihm istoim innan eläimille aiheuttam a ahdinko - olipa kysymykses­ sä sitten luonnonvaraisen eläinlajin su­ kupuutto tai tuotantoeläim en kärsimys on selvä merkki siitä, ettei toim intam m e ole kestävällä pohjalla.

Päivä ympäristöaktivistina - Miljöaktivist för en dag

32-vuotias M eri pyrkii A nim alian m aatalouseläinvastaavana toim im aan sen hyväksi, että m aatalo u stu o ttajat saataisiin aktiivisesti m ukaan eläinsuojelutoimijoiksi. -V aikka eläinsuojelujärjestön ja m aatalouden tuottajien roolit ja näkökulm at ovat erilaiset, toivon voi­ vani hälventää vahvoja ennakkoluuloja näiden toim ijoiden väliltä, M eri toteaa.

M eri toivoo, että tulevaisuudessa ku­ luttajille olisi tarjolla todellisia eläineettisiä vaihtoehtoja. Esimerkiksi luom utuo­ tantoa tulisi hänen m ielestään kehittää eläinten hyvinvoinnin parem m in huom i­ oivaan suuntaan. - L uom utuotteista oli­ si hienoa saada aidosti eläineettisiä tuot­ teita, hän visioi.

P arivuotiaan tytön äiti nauttii vapaa-ajallaan m onim uotoisesta retkeilys­ tä. Eläimistä M erin sydäntä lähinnä ovat itäsuom enkarjan lehmät. - Sitkeät, kau­ niit ja vaatim attom at kyytöt ovat minulle myös elävä m uistutus siitä, että m aatalouseläim et ovat sinällään arvokkaita, enkä soisi niiden häviävän.

i n a on jatk oa Natur och Miljön kymmenen

tä kiinnostuneita, suomen- ja ruotsinkielisiä

kiinnostuneita kuulemaan omista mahdolli­

nuoria eripuolilta Suomea.

suuksistaan vaikuttaa järjestöissä tai omien

RAISA HEINÄMÄKI

siensuojelu, ilmastonmuutos, reilu kauppa ja

Mikä on ympäristöaktivisti ? Millä tavalla y m ­

puolesta ry:stä, Animaliasta ja Suomen luon­

toisiin ryhmäläisiin ja ryhmän ohjaajiin tu ­

päristöliike toimii tänään? Noin 1 4 0 1 6 - 2 0

nonsuojeluliitosta.

tustumisella.

vuotiasta nuorta tutu stui ympäristöliikkee­

Animalia oli tapahtumassa mukana omal­

Lauantaina keskityimme miettimään maa­

la kaksikielisellä työpajallaan. Animalian t y ö ­

talouden eläimiä ja turkistarhausta. Mikä on

aktivist fö r en d a g -tapahtumassa Oriveden

pajassa ’’Elämä häkissä! Djur i bur!” pohdit­

ongelmana eläinten kohtelussa maatalou­

Opistolla 7 . - 9 . lokakuuta. Tapahtuman pää­

tiin, miksi eläinsuojelua ja eläinten oikeuk­

dessa? Mikä turkistarhauksessa on eläinsuo-

järjestäjät olivat Natur och Miljö ja Luonto-

sia tarvitaan ja mitä eläinten itseisarvolla ja

jelunäkökulmasta pielessä?

Liitto. Päivä ympäristöaktivistina sai talou­

eläinten oikeuksilla tarkoitetaan. Animalian

Mietimme myös, mikä olisi oikea tapa vai­

dellista tukea Opetusministeriöltä. Tapailtu­

työpajaan osallistui eläinoikeuskysymyksis-

kuttaa eläinsuojeluasioissa? Nuoret olivat

seen P ä i v ä

y m p ä r is t ö a k t iv is t in a - M iljö ­

vuotta pyörittämälle Ungdomens Miljöriksdag -projektille.

Tapahtuman avasi

Työpajat

käyn nistyivät

perjantai-iltana

kulutusvalintojen kautta.

MALVA GREEN

kansalaisaktivisti ja

kansanedustaja Oras Tynkkynen, ja lauantaiiltana esiintyi yksi Suomi-reggaen uranuur­ tajista Jukka-Poika & Tiskijukka. Ohjelmaan kuului lisäksi kulutuskriittisiä elokuvia, filo­ sofisia keskusteluja ja kädentaitoja.

Kansalaisjärjestöjen työpajoissa

nuoret

keskustelivat ympäristö- ja eläinoikeusasio ista ja kokeilivat järjestöjen toimintatapoja.

Työpajoja oli yhte ensä 12 , ja niiden teem oi­ na olivat muun muassa globalisaatio, meteläinoikeuskysymykset. Työpajoja ohjasivat järjestökonkarit Natur och Miljöstä, Luon­ to-Liitosta, Maan ystävistä, WWF:stä, Green-

Meri Elonheimo.

^ ^ a c e s t a , BirdLifesta, Dodosta, Reilun kaupan

Vili du släcka solen ocksa? g i n g e r mitt ansiktsuttryck har skiftat tili

otaliga fenom en som har funnits till i all

Med blicken tömd p l entusiasm lyssnar j a g

J a g har gjort mitt val. J a g künde svänga

apati, ilska, brist p l fö rstlelse p l grund av n i g ­

evighet, men vill vi ha kvar dem p l grund av

p l de haglande kommentarerna. Förklaring-

om fragan: varför är du inte vegetarian? Är

ra ynkliga ord: "Människan har alltid ätit kött.”

den enkla orsaken. J a g möts inte av en hali-

ar, upplysningar om varför det j a g (enllgt

det en f r l g a om okunskap, en vilja att flyta

Detta försvarsy ttrande tyder endast p l

bar motivering. S l kom inte tili mig och säg

dem utan synllg orsak) ägnar mitt liv ät, är

med strömmen eller är det heit enkelt det'

konservatism. Om n lg o n vill kritisera mig

att det alltid har varit s l, för j a g vill inte att

fei. ” Nej, slh ä r ska det vara ” ser j a g I deras

rätta alternativet enligt dig? Det kan bara du

borde dom i allafall ha sunda Isikter och för-

världen ska sluta snurra. J a g vill inte att allt

stolta huvudskaknlngar.

svara pa. J a g dömer inte, j a g bestäm m er inte

svarstal. Den här repliken är allt annat än

ska stanna upp. J a g vill att världen ska ta Sto­

Varför är du vegetarla n? Förklara dlg!

vad som är fei i andras liv. Men j a g vet vad

sund. Den som använder sig av det här ut-

ra kliv fr a m lt. För som världen ser ut idag är

Trots att vanan börjar vara inne vid det här

som är rätt för mig. J a g viker inte en tum

try cket künde fundera p l om han/hon vill

det nog mer som borde förändras än förbli.

läget, blir j a g fortfarande lika chockad över

fran mina principer, dom star stadigt i mar­

att världen ska förbli som den alltid har varit,

Varför är j a g d l vegetarian? För mig är

att höra fragan, över att ständlgt vara tvung-

ken - det betyder dock inte att j a g inte la­

om världen inte skall utvecklas och g l fram-

det uppenbart. Ja g blundar inte för mitt in-

en att förklara mlg. Hur förklarar man nlg on-

t e r andra vara utav en annan asikt. Men j a g

1 t. Att uttrycka sig slh ä r innebär att man

nersta. Det är e tt beslut j a g aldrig tvivlar pl.

tlng som för en själv är sa självklart som det

är däremot trött pa att ta em ot dryga kom-

ocksl künde säga att misshandel, vlldtäkter,

Det är det enda som känns rätt under tunga

kan bli. Alla ser inte p l världen med samma

mentarer om mitt liv.

hat och krig (listan kan göras oändligt myck-

ögonlock.

ögon, alla har olika perspektiv.

22

ANIMAUA 4/2005

J a g har tappat räkningen p l hur m ln g a

et längre, tro mig) är rättfärdiga. Det finns

MATILDA SÖDERGRAN

ANIMALIA 4/2005

23

Animalian mainokset palasivat takaisin kaduille

Tilaa talven lämmöksi suosittu kasvissyöntiaiheinen paita Kestävissä paidoissa teksti “ Respect life, go vegan / vegetarian” .

H i n t a 1 0 € + postikulut. Kysy värivaih­ toehtoja tai katso nettisivuiltamme.

KIITOS KAIKILLE JÄSENILLEMME TUESTANNE!

Tilaa ilmaiseksi uudet esitteet: “Miksi kasvissyöjäksi” ja

“Kasvissyöntiä aloittelijoille ja vähän konkareillekin”.

Mahdollista tilata myös suurempi eri jaettavaksi.

Myynnissä lisäksi uusi

“Vegaaniruokavalio raskauden, imetyksen ja lapsuuden aikana" -esite tarjoushintaan 1,5€.

www.vegaaniliitto.fi

M

ainostoim isto In co g n ito suunnitteli viime kevää­ nä tyylikkään ja huom io­ ta herättävän m ainoskam ­ panjan Animalialle. K am panja koostuu kolmesta julisteesta: Säästöpossu, M in ­ kin loukku ja Broilerikiusaus.

Julisteissa pyritään vetoam aan oival­ luksen kautta suuren yleisön em ootioi­ hin. Tarkoituksena on herättää suuri ylei­ sö tiedostam aan tu o ta n to e lä in te n hyv in v o in tio n g elm at ja liittym ään A nim a­ lian jäseniksi, jotta voisimme toim ia laa­ jem m in eläinten hyväksi.

M itä ta p a h tu i?

JC D e c a u x keskeytti Animalian vaikutta­ miseen innostavan kam panjan päivän jäl­ keen kesäkuussa.

Ulkom ainosyhtiö perusteli päätöstään saam aansa negatiiviseen palautteeseen.

Sam anaikaisesti Animalia kuitenkin sai paljon kiinnostuneita yhteydenottoja ta­ vallisilta ihmisiltä, jotka halusivat kuulla lisää vaikuttamism ahdollisuuksistaan.

Tyylikäs julistesarja synnytti keskus­ telupalstoilla paljon kiitosta ja suurta huom iota. Animalian sivuille vieraili en­ simm äisen kam panjapäivän aikana noin 1500 aiheesta kiinnostunutta.

K am panja jatkui kuitenkin printtim ainontana Im age-lehdessä ja Vihreässä Langassa sekä M ini-m oi kortteina.

Julisteiden poistam inen vuorokauden sisällä synnytti mediamyllerryksen, joka lopulta johti siihen, että JC D ecaux pyysi

24

ANIMALIA 4/2005

Vegaaniliitto ry | H äm eentie 48 | 00500 HELSINKI | p. 050 344 9524 M ainonnan eettisen neuvoston lausun­ toa Animalian ulkomainoskampanjasta.

M a in o n n an e e t tin e n n e u v o sto t o t e s i m a in o k s e t k an sa in v ä liste n s ä ä n tö je n m u kaisik si

’’Kuvien tarkoituksena on ollut kiinnittää huom iota eläinten kohteluun. M ainon­ nan eettinen neuvosto toteaa, että kysy­ myksessä olevat kuvat eivät ole sillä ta­ voin pelkoa herättäviä, että niiden voitai­ siin katsoa olevan ulkom ainontaan sopi­ m attom ia.

M ainitulla perusteella m ainonnan eettinen neuvosto katsoo, että mainokset eivät ole m ainonnan kansainvälisten pe­ russääntöjen vastaisia.”

- M ainonnan eettinen neuvosto lausunnossaan Helsingissä 23.9.2005 A nim alian ja JC D ecauxin tapaam isen jälkeen kam panja palasi jälleen katuku­ vaan 11 paikkakunnalla 13.11. alkaen.

M ih in k a m p a n ja pyrkii

A nim alian ulkom ainoskam panjan ta ­ voitteena on saada suuri yleisö tiedosta­ m aan tuotantoeläinten hyvinvointiongelm at. A htaat ja epäm ukavat, lajinmukai­

sen käyttäytymisen estävät kasvatusolot sekä yksipuolisen jalostuksen aiheutta­ m at terveysongelm at ovat todellisuutta suomalaisille tuotantoeläim ille. Suom a­ laisia eläintuotteita m arkkinoidaan tu r­ vallisina ja laadukkaina, m utta tuotanto­ eläinten hyvä elämä ei ole edelleenkään m aatalouden markkinavaltti.

Animalia harm ittelee sitä, että kulut­ tajien toiveita eettisem m ästä m aatalous­ tuotannosta ei oteta todesta, vaan e l ä i ^ ^ ten hyvinvointiin panostam ista pidetään jatkuvasti kilpailukyvyn esteenä. M aa­ talouspoliittisessa keskustelussa eläin­ ten hyvinvointia ei nosteta esiin keskei­ senä tuotannontekijänä, vaan hyvinvoin­ nin edistämiseen pyrkivät kasvatusmene­ telm ät jäävät taloudellisen tehokkuuden tavoittelun jalkoihin.

T äm ä ajattelutapa ilmenee valtioneu­ voston 3.11. julkistamassa kannassa EU: n komission ehdotukseen broileridirektiiviksi. Suomi ei olisi valmis alentam aan broilereiden kasvatustiheyttä direktiivi­ ehdotuksen m aksim itiheyteen, 38 elopainokiloa neliömetrillä. Broilereita kas­ vatetaan Suomessa nykyisin keskimäärin 4 2 -4 4kg: n tiheydellä, vaikka voimassa olevan eläinsuojeluasetuksen suositusten m ukaan lintujen kasvatustiheys ei saisi ylittää 35 kiloa. Ehdotuksen toteutum i­ nen merkitsisi sitä, että lattianeliömetriä

jakaisi keskimäärin 20 lintua nykyisen 23 linnun sijaan. Val­ tioneuvoston laskelmien m ukaan lintujen parem pi liikkumis­ m ahdollisuus aiheuttaisi enintään 0,08 euron lisäkustannuk­ sen broilerinlihan kilohintaan.

Animalian mielestä komission esittäm ä eläintiheys on liian korkea, eikä direktiiviehdotus p u utu broilereiden suurim piin hyvinvointiongelmiin: Broilerikanat on jalostettu kasvamaan niin nopeasti, että tiheydestä riippum atta suurelle osalle ai^ u t u u jalka- ja sydänongelmia. Animalia pyrkii vaikuttamaan Suom en broileridirektiivikantaan. U lkom ainoskam panjalla ohjataan ihmisiä järjestön internetsivuille allekirjoittamaan ve­ toom us broilereiden hyvinvoinnin puolesta. Vetoomus luovu­ tetaan 2.12. valtiosihteeri Pekka Pesoselle.

Vetoomuksesta lisää sivulla 27 KIA HEROLD

www.iumiruusu.com L u onno llisen k o sm e tiik a n n e ttik a u p p a

L u m iR u u su ssa m y y t ä v ä t T h e O rgan ic M ake Up C o m p a n yn tu o tte e t e iv ä t s isä llä m itä ä n e lä in ­ k u n n an tu o tte ita , s yn te e ttisiä ta i m in e ra a liö ljy jo h d a n n a isia ta i m u ita tu n n etu sti ih o ä rs y ty stä a ih e u tta v ia k e m ia llisia a in e s o s ia . T u o tte e t on v a lm is te ttu k o rk e a lu o k k a is ista luonnon ra a k a a in e ista j a a in a , kun m a h d o llista , lu o m u -v ilje lty jä a in e s o s ia on k ä y te tty . E lä in k ok eita ei o le k ä y te tty m is sä ä n v a ih e e s s a tu o te k e h ity stä tai v a lm is tu s ta .

the^organic make-up company

TEHTYÄ

JA

TAPAHT UNUTT A

MITEN

VOIN

TOIMIA

22-pistepirkko

Animalia Rocks Perjan­ taina 2 0 . 1 . 2 0 0 6 Van­ halla ylioppilastalolla Tammikuussa hyvän musiikin ja eläinten y s ­ tävillä osoittaa nenä samaan suuntaan, ni­

Koiratkin kiinnostuivat Animalian surkean näköisestä broilerista.

mittäin kohti Helsinkiä ja Vanhaa ylioppilas­

Kasviskekkerit- vegaanista ruokaa sekasyöjille

taloa. Illan aikana lavalle nousevat Black Au­ dio ja Plain Ride sekä viimeisimpänä muttei suinkaan vähäisimpänä - 22-pistepirkko! Ei­ vätkä juhlat lopu tähän, vaan musiikkielä­ myksiä on luvassa läpi ihan koko illan.

Animalian broileritempaus herätti kiinnostusta Helsingin keskustassa

Maailman kasvisruokapäivänä 1 . 1 0 . tarjoil­

j ä rje s te tt y Isossa Britanniassa jo seitsemän

22-pistepirkko ei varmasti esittelyjä kai-

tiin Helsingissä ilmaisia kasvisherkkuja, j o i­

vuoden ajan suurella menestyksellä. Ensim­

paa, mutta kärryiltä tipahtaneille yhtye päh­

ta maistelemaan oli kutsuttu erityisesti se-

mäiset suomalaiset kekkerit järjestiv ät Ve-

kinänkuoressa: Vuonna 19 82 rockin SM-ska-

Animalia jakoi ihmisille tietoa broilerin tu o­

Vetoom us broi­ lereiden hyvinvoin­ nin parantamiseksi Euroopan Unionin alueella kasvatetaan vuo­

Tempauksen tavoitte ena oli tiedon ja k a ­

sittain lähes 5 miljardia broileria. Suomen osuus tästä on noin 51 miljoonaa broileria.

kasyöjiä. Tarjolla oli muun muassa kermaista

gaaniliitto Ry, Helsingin yliopiston vegaanit,

bat vo ittanut y h tye se vasta onkin suom a­

tantoon liittyvistä ongelmista Eläinten vii­

misen lisäksi innostaa ihmisiä kokeilemaan

soijasuikalekastiketta riisin kera, Tofu-salaat-

Animalian opiskelijaryhmä, Helsingin yliopis­

laisen musiikin vie ntituote,josta on syytä ol­

kon lauantaina 8 .10 . Helsingin keskustassa.

tyypillisten kanaruokien kasvisversioita ja

Broilerit viettävät koko elämänsä valtavissa,

tia, friteerattuja soijapaloja, suklaakeksejä ja

ton Maan ystävät ja Opiskelijoiden Oikeutta

la ylpeä. Tämän syksyn pojat ovat viettäneet

Broilereiden vakavia

hyvinvointiongelmia

kerätä allekirjoituksia broilerivetoomukseen.

ahtaissa ja virikkeettömissä tuotantohalleissa.

täytekakkua.

Eläimille -ryhmä. Taloudellisesti tapahtuman

ulkomailla, jo te n tammikuu on todella odot­

tuotiin tällä kertaa esille hieman humoris­

Vetoomukseen on saatu kerättyä j o tuhansia

Broilerit on jalostettu saavuttamaan teu­

mahdollistivat noin 20 yritystä, jotka lahjoit­

tamisen arvoista. Omalaatuista hippamusaa,

tisin keinoin, kun mukaan tempaukseen oli

nimiä, mutta lisää tarvitaan vielä. Jos e t siis

raspaino alle 40 päivässä, mikä on yli kaksi

ri osa oli sekasyöjiä. Mukana oli niin pikkulap­

tiv at raaka-aineet. Toivottavasti kekkereitä

jo t a ei voi sanoin kuvailla. Tämä kannattaa

saatu melko surkean näköinen tehotuotettu

vielä ole allekirjoittanut vetoom usta, voit

kertaa nopeammin kuin 30 vu otta sitten. Lin­

sia kuin eläkeläisiäkin. Suurin osa palautteita

järjestettäisiin jatkossa myös muualla Suo­

tulla kuulemaan omin korvin.

broileri. Broilerista olivat kiinnostuneita niin

tehdä sen Animalian internetsivuilla!

tujen jalat, sydän ja keuhkot eivät usein kes­

kirjoittaneista olivat erittäin tyytyväisiä ja

messa!

Kekkerivieraita saapui yli 250, joista suu­

Black Audio, since 1997, sijoittaisi k u u l ^ ^ TANJA HIETAMIES

toivoivat vastaavia tapahtumia jä r je s te t t ä ­

^ ^ p s e t , aikuiset kuin koiratkin!

tä näin nopeaa kasvutahtia. Tämän seurauk­ RAISA HEINÄMÄKI

man mukaan itse musiikkinsa kategoriaan

sena joka vuosi EU:n alueella miljoonat broi­

vän jatkossakin. Vegaanisen ruoan monipuo­

Lisätietoja:

"hyvää musiikkia” . Kuunnellessa voi erottaa

lerit kärsivät tuskallisista jalkavioista ja mil­

lisuus ja herkulliset leivonnaiset ilman kanan­

www.vegaaniliitto.fi

musiikissa tuhtia bluesia maustettuna rockil­

joonat kuolevat sydämen toimintahäiriöihin.

munia ja maitoa hämmästyttivät.

www.veganfestival.org

la, funkilla, popilla j a vaikka millä. Huhujen

www.vegaaniliitto.fi/kasviskekkerit/

mukaan Villen, Antin, Vesan ja Artun myö­

Vastaavia tapahtumia (Vegan Festivals) on

EU:n komissio on antan ut ehdotuksen

Voitto valaille

broilereiden kasvatuksen minimivaatimuk­

Valaiden kaupallisen pyynnin kieltoa ei ku­

tu olennaisimpiin hyvinvointiongelmiin, ku­

sista. Direktiiviehdotus ei kuitenkaan puu­

tä villi j a hyvä lavashow on taattu! Jos et va­ kuuttunut, niin käy kuuntelemassa ja katso­

Lukijat äänestivät viime lehden parhaaksi jutuksi Tuuli Vahteron artikkelin Broile­ reiden lyhyt ja virikkeetön elämä: Linnut teurastetaan vain kuukauden ikäisinä.

Kuuluisan kasviskeittokirjan jatko-osan voitti Ritva Niskanen Porista. Onnitte­ lut voittajalle ja kiitos kaikille osallistujil­ le! Palautteenne on tärkeää ja auttaa mei­ tä kehittämään lehteä edelleen.

Mikä on tämän numeron parasjuttu ?

mottu kansainvälisen valaanpyyntikomissi-

ten jalostukseen ja virikkeettömään y m p ä ­

Plain Riden musiikkia on kuvailtu suru­

on IWC:n vuosikokouksessa Etelä-Koreassa.

ristöön.

mieliseksi ja vahvaksi folkrockiksi. Hämäris­

IWC:n kokouksessa keskusteltiin kaupallisen

Vetoan Suomen maa- ja m etsätalousm i­

tä musiikkisaleista kaikuvat kokemukset ai­

valaanpyyntikiellon kumoamisesta uudella

nisteriin, j o t ta lainsäädännöllä kielletään lii­

nakin kertovat, että Chainsmokerista tutut

asiakirjalla, joka sallisi valaanpyynnin kaupal­

Janne j a Pekka sekä J u h o j a Julius kuulosta­

lisiin tarkoituksiin.

massa Black Audiota netissä.

Paras juttu Lähetä vastauksesi 28.1.2006 mennessä osoitteeseen: Parasjuttu Animalia Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki tai sähköpostitse: lehti@animalia.fi Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan Animalian uusi Kuuluisa kasviskeittokirja II.

vat hitsin hienoilta. Ei tätäkään sanoilla voi kertoa, parempi on kokea se itse!

KANERVA PELLI 22-pistepirkko netissä: www.22-pistepirkko.net

tavat valtiot yrittivätkin kumota kiellon.

Suomi on yksi IWC:n 59 äänioikeutetusta

Mikäli uusi asiakirja olisi hyväksytty, pyyn-

maasta ja sen katsotaan kuuluvan komission

tiluvut olisivat nousseet rajusti vaaranta­

suojelumielisten maiden joukkoon. Suomen

en useita valaspopulaatioita sukupuuttoon.

lainsäädäntö kieltää valaiden pyynnin ja kau­

Monet maat puhuivat kokouksessa kuiten­

pankäynnin valastuotteilla Suomessa.

kin valaiden puolesta, joten uusi asiakirja ku­

Black Audio netissä:

mottiin.

Valaiden kaupallisen pyynnin kielto on edel­

www.blaudio.net

leen voimassa, vaikka valaiden pyyntiä harjoit­

Kiitos kaikille, jotka lähettivät vetoom uk­ sen valaiden puolesta ministereille.

an nopeasti kasvavien eläinten kasvattam i­ nen sekä taataan broilereille tilavammat olo­ suhteet (enintään 25kg/m 2)ja virikkeitä.

Animalia luovuttaa vetoomuksen 2.12. val­ tiosihteeri Pekka Pesoselle. (MMM) Allekirjoita vetoomus www.animalia.fi Vetoomuksia voi myös tilata Animalian toimistolta.

KIA HEROLD

a n im a lia

4/2005

27

Liisa Tikka

Hyvä Anim alian jäsen Vuosi 2005 oli Animalialle täynnä yllätyksiä, haasteita ja odottam attom ia käänteitä. Pal­ jon kärsivällistä vaikuttam istyötä eläinten hyväksi on te hty läpi vuoden.

Animalia antoi lausunnon eläinkoelain uu­ distuksen ehdotukseen. Harmiksemme näyt­ tää siltä, että ehdotuksestamme huolimatta kädellisten käyttöä eläinkokeissa ei tulla kiel­ tämään. Sen sijaan t a v o itte e m m e siitä, e t ­ tä eläinkokeiden luvallisuudesta päättävässä lautakunnassa tulisi istua myös eläinsuojelun edustaja, tulee todennäköisesti täyttym ään.

Tämä on osoitus siitä, että pitkäjänteinen poliittinen työ tuottaa tulosta.

Tärkeää työtä vaihtoehtoisten m enetel­ mien hyväksi ja eläinkokeiden vähentämisek­ si tehtiin myös Tampereella. Koe-eläinlaboratorionsa laajentamista suunnitelevalle Tam­ pereen yliopistolle luovutettiin yli 5000 hen­ kilön allekirjoittama vetoomus vaihtoehtois­ ten menetelmien puolesta. Suuri kiitos Tam­ pereen alueosastolle tästä työstä!

Animalian visuaalinen ilme uudistettiin.

Logomme muuttui j a nettisivujen ulkoasua päivitettiin. Lisäksi Animalia-lehti sai uuden ilmeen j a muodon. Lehden upeat kuvat ja ar­ tikkelit pitävät jä se n em m e entistä parem ­ min tietoisina eläinsuojelun tapahtum ista kotimaassa ja maailmalla.

Animalia halusi kiinnittää kuluttajien huo­ mion tuotantoeläinten oloihin kesäkuussa il­ mestyneen ulkomainoskampanjan avulla. Yl­ lätys oli suuri kun tyylikkäät ulkomainokset vedettiin pois katukuvasta ulkomainosyhtiö

JCDecauxn toimesta j o vuorokauden esillä­ olon jälkeen. Tämä nostatti paljon keskuste­ lua sekä mediassa että yksityiste n ihmisten keskuudessa. Mainonnan eettinen neuvos­ t o totesi kuitenkin lausunnossaan, että "Ky­ sym yksessä olevat kuvat eivät ole sillä ta ­ voin pelkoa herättäviä, että niiden voitaisiin katsoa olevan ulkomainontaan sopim atto­ mia.” Mainitulla perusteella mainonnan e e t ­ tinen neuvosto katsoi, että mainokset eivät ole mainonnan kansainvälisten perussääntö­ jen vastaisia. Julisteet palaavat viikon ajaksi katukuvaan 1 4 . 1 1 . lähtien.

Tämän vuoden aikana Animaliassa on myös panostettu jäsenhankintaan. Aloitim­ me ensimmäistä kertaa face-to-face- jäsenhankinnan, mikä osoittautui kan nattavak­ si tavaksi lisätä Animalian jä se n ten m ää­ rää. Animalian jäsenmäärän kasvu lisää myös eläinsuojelunäkökulman painoarvoa y h te is­ kunnallisessa vaikuttamisessa.

Haluan kiittää kaikkia uusia jäseniäm m e ja toivottaa heidät tervetulleiksi joukkoomme!

Animalia toimii lähes täysin jäsenmaksujen ja lahjoitusten varassa, jo te n jäsen ten talou­ dellinen tuki on elinehto Animalian tekemän eläinsuojelutyön jatkumiselle. Kiitos kuuluu kaikille jäsenillemme!

Hyvääjoulua ja onnellista uutta vuotta 2006!

Silm än iloa ja uusia makuja

Anna eläinsuojeltyölle tulevaisuus

Joulupöydästä löytyy kasvissyöjällekin m onenlaista ruo­ kaa, koska suomalaisessa perinteessä juurekset näytte­ levät suurta osaa lähinnä laatikoiden m uodossa. Tavan­ omaisiin lanttu- ja porkkanalaatikkoihin kyllästynyt voi tänä jouluna pyöräyttää lämpimäksi lisäkkeeksi padan bataateista ja porkkanoista. Kaunista väriä tuo myös rosollimukaelma, jonka majoneesikastike on pirteän pinkki punajuurten ansiosta.

Animalia tarv itsee juuri Sinun apu­ asi! Jo tta vo im me jatkaa pitkäjän­ teistä ja haastavaa eläinsuojelutyötä, tarvitsem m e siihen taloudellisia resursseja.

•

Toimintam m e rahoitetaan j ä s e n ­ maksuilla j a yksityisten ihmisten lahjoituksilla. Pienikin lahjoitus on merkityksellinen ja myös Sinä voit auttaa meitä auttamaan.

lisäkkeeksi neljälle 1 keskikokoinen bataatti (noin 4 0 0 -5 0 0 g) 5 keskikokoista porkkanaa

Voit antaa eläinsuojelulle joululahjan oheisella tilisiirtolomakkeella. Käytäthän maksaessasi viitenumeroa.

2 rkl tuoretta inkivääriä raasteena

Animalian tilinumerot: Nordea 2 2 9 8 18 - 18 9 tai Sampo 8 0 0 0 18 -2 10 56 4 4

Z2 dl siirappia pippurirouhetta suolaa

28

a n im a lia

4/2005

Animalia ville genom sin utereklamkampanj i juni berätta för konsumenterna om hur t r l n g a och oetiska förhlllanden produktionsdjur lever i. Det var en stor överraskning när affischerna drogs bort redan e fter ett dygn av u tereklam företaget JC Decaux. Detta väckte mycket diskussion och i september gav reklametiska rld e t sitt utlltande om af­ fischerna. Enligt dem är bilderna inte stötande i den grad att de kan anses olämpliga och de strider inte em ot de internationella reglerna för reklam. Affischerna kommer tillbaka för en veckas tid fr ln och med den 1 4 . 1 1 .

Under det g ln g n a I r e t har Animalia satsat p l att försöka väcka intresse för v l r t ar­ bete bland nya medlemmar. Vi plbörjade för första g ln g e n v l r Face-to-face-kampanj, som visade sig vara e tt effektiv t sätt att öka p l Animalias medlemsantal. När Animalia f l r mera medlemmar ökar ocksl djurskyddets vikt i samhället.

J ag vill tacka alla nya medlemmar och önskar er hjärtligt välkomna bland oss! Anima­ lia fungerar nästan helt p l basis av medlemsa vgifter och donationer s l dessa bidrag är livsviktiga för Animalias fortsatta arbete för djurskydd. Ett stort tack tili alla medlemmar för er insats!

T aatelikakku 1 V2 dl vettä 200 g kivettöm iä taateleita 2 dl sokeria

Lämmin kiitos avustasi!

Bästa medlem Är 2005 har värit full av överraskningar, utmaningar och oförväntade händelser. Mycket ihärdigt arbete för att inverka pa djurens välmäende har gjorts under det gangna Iret.

Animalia ga v sitt utlltande gällande förslaget tili den nya försöksdjurslagen. Tyvärr s l kommer användningen av primater trots v l r t förslag ändä inte att förbjudas helt som försöksdjur i Finland. Däremot sä kommer troligen v l r t mal om att det skulle sitta en djurskyddsrepresentant i nämnden som besluter om tillstand av djurförsök att förverkligas. Detta visar att langsiktigt och ihärdigt politiskt arbete ger resultat.

Viktigt arbete för alternativa m etoder tili djurförsök och för att minska mängden djur som används vid experiment gjordes ocksl i Tammerfors. En adress med över 5000 namn överräcktes tili Tammerfors universitet som hade planerat att utvidga sinä försöksdjursutrym men och därmed o ck s l sin verksamhet. Ett stort tack till Animalias avdelning i Tammerfors för deras värdefulla arbete!

Animalias visuella layout förnyades. Vi fick en ny logo och v lra internetsidor uppdaterades. Dessutom har Animalia-tidningen f l t t b ld e nytt omslag och ny form. Detta nya form at med intressanta artiklar och fina bilder hlller varje djurvän ajour med vad som sker inom djurskyddet i hemlandet och runtom i världen.

hin jokaiselle ruokailijalle erikseen. Voit koristella an­ nokset esimerkiksi tuoreella persiljalla.

7 kelta- tai punasipuli

KATJA HELLE-KAINULAINEN

Animalian puheenjohtaja

B a ta a ttip a ta

Ge djur­ skyddet en fram tid

•

1. Kuori porkkanat ja bataatti. Keitä porkkanoita noin viisi m inuuttia, jotta ne vähän pehm enevät. Kuutioi bataatti ja vähän jäähtyneet porkkanat haarukkapa­ loiksi. Pilko myös sipuli viipaleiksi tai kuutioiksi (ei ihan pieneksi).

2. Sekoita sipuli, inkivääri ja juureskuutiot kannellises­ sa padassa ja m austa pippurilla ja suolalla. Valuta päälle siirappi.

3. Kypsennä uunissa +200 asteessa 3 0 -4 5 m inuut­ tia riippuen siitä, kuinka pehm eitä haluat juuresten olevan.

•

P ik a ro so lli valkosipu lim ajon eesilla

Alkuruoaksi neljälle Animalia behöver Ditt stöd! För att kunna fo rtsätta arbetet för djuren behöver vi ekonomiska resurser.

Varje donation är livsviktig! Hjälp oss att hjälpa!

Du kan ge din j u lg l v a I t djurskyddet genom att använda den bifogade gireringsblanketten. Var god, använd referensnumret.

3 V2 dl vehnäjauhoja

7 tl soodaa 7 V2 tl leivinjauhetta 7 dl om enasosetta 7 dl kaurakerm aa 7 rkl om enaviinietikkaa

Kiehauta vesi, taatelit ja sokeri kattilassa. Sekoita kui­ vat aineet kulhossa. Lisää jauhot, omenasose ja kaurakerma vuorotellen ja sekoita varovasti. Lisää viimeise­ nä omenaviinietikka. K aada taikina kivitettyyn kakkuvuokaan.

Paista 175 asteessa noin 45 m inuuttia, kunnes kakku on kypsä ja irtoaa helposti vuoasta.

4 pientä om enaa kuutioina 4 keskikokoista porkkanaa kuutioina 4 suolakurkkua kuutioina 3 dl valm iita punajuurikuutioita 30 0 g valkosipulim ajoneesia viher-ja rosepippuria rouheena kuivattua persiljaa suolaa

Animalias kontonummer: Nordea 2 2 9 8 18 - 18 9 eller Sampo 8 0 0 0 18 -2 10 56 4 4

ta. M i k ä l i h a lu a t v ä h ä k a l o r i s e m m a n r u o a n , k o r v a a osa

Ett varmt tack för ditt stöd!

J u h l a v a m m a n e s ille p a n o n ro sollille saa t, jos a n n o ste le t

S e k o it a ku u tio t k e s k e n ä ä n ja lisää m a jo n e e s i; m a u s ­ m a jo n e e s is t a m a u s t a m a t t o m a lla jo g u r tilla ’ s e n va lm iik si esim e rk iksi korkeisiin, jala llisiin m a ljo i-

KATJA HELLE-KAINULAINEN

Animalias ordförande

ANIMALIA

4 /2 OO5

29

mfcl mTir£ 6

Jo u lu p u o ti

5 6

m ii w u

... n u T m SlTfeM 30NK/N ftORN P r r s t ä Rufes/ s e Rs i r K /r n o s m m OlK£tST(. VfftKKR OLIHflN T y Tö Tk i U T ier/S T I T MKLR*W

M ê/î.LF?<ciN O U

Ou neiLLïïKiM?

M iT S r M

, a </.Com

^

fD R R

D r R K £ R ...T

—

HÜRORISI

W

n e teRRTTiiN Rhw w a n J OSTgTTI/N HUOLTSIKRLTr BcNSflR t ¿JR M Y Y T I I N S e ReW<flMieHfLL£ DR O STeTriiN S lT n a j N i i l l ä R Mo i LL f ; ^kfW H eesT i K R R k k ifl j r l i m s r r .

i l t

e i HÄN T o S S n _ O L e

73®

1-------- 1

1

L m

* ~

f M iu T r f l h ir m u

e ic ô iso ô ie T R p flfi

C K o L o G iM e N

ÔHMfl ß e N S f «

(IÜ T s r i KRRkrKIRp^

T ÔLO

^ S ) 1T ^ T U L / f

A N I MA L I A S H O P

LUE NIIN TIEDÄT!

■ Korttisetti edullisesti! i,5o € Nipussa 1 0 korttia TIETOPAKETIT Tietopakettien hinta on 2 € / kpl, mihin si­ sältyy postituskulut. Maksun voit suorit­ taa paketin mukana tulevalla tilillepanokortilla.

■ Eläinkokeet ■ Hevoset ■ Eläimet maataloudessa ■ Turkistarhaus ESITTEET JA JULISTEET Esitteet ja julisteet ovat pääosin maksut­ tomia, suurista tilauksista perimme pos­ tikulut.

JULISTEET ■ Se pieni ero: kettu kärsii Nelivärinen Ä2-kokoinen turkiskampanjan juliste. Hinta 5 € (sis. postikulut, useampia julisteita tilattaessa postikulujen osuus pienenee), toimistolta haettaessa 2,50 € ■ "Kun valitset munia... valitset myös kanalan” .

Nelivärinen A3-kokoinen juliste. Sopii il­ moitustauluille, työpaikan seinälle ja kaik­ kialle, missä liikkuu ihmisiä.

■ Syökää porkkanaa Nelivärinen A3 kokoinen juliste.

MATERIAL PA SVENSKA

■ Eläinten m o raa lin e n a r v o ♦ uutuus!

(Elisa Aaltola) 28 € Teos tarjoaa kattavan katsauksen eläinten arvoa ja ihmissuhdet­ ta koskeviin kantoihin.

■ Eläinkokeita ja vaihtoehtoja 21 € /jäsenille 19 c Tietoa koe-eläimistä, eläinkokeista ja vaihtoehdoista.

■ Ruoka, ympäristäja oikeudenmukai­ suus 1 2 € /jäsenille 1 1 € Tietoa siitä miten li­ hantuotanto vaikuttaa ympäristöön ja maailman elintarvikehuoltoon.

■ Eläinystävällisen kuluttajan opas 1 2 € / jäsenille i o € Haluatko tehdä maa­ ilmasta paremman paikan eläimille? Lue tästä oppaasta miten.

■ Kaikennäköisiä kasvissyöjiä -kirja 1 1 € / jäsenille i o € Kaikki mitä olet halun­ nut tietää kasvisyönnistä! tarjous!» Kai­ kennäköisiä kasvissyöjiä ja Eläinystävälli­ sen kuluttajan opas yhteishintaan 18 € / jäsenille 1 7 € HUVIKSI, HYÖDYKSI b K o tim a is e t p u u p in ssit » ta rjo u s !

I

,

4 € Valitse oma suosikkieläimesi Hevonen, Possu, Lammas, Koira, Siili, Karhu, Käärme, Norppa, Kettu

Siinr KieRsi!

■ K oe-eläin paita, m u o to o n le ik attu ♦ TARJOUS!

JU O N ISÍYT

KBWVfR,

(Fruit of the Loom). 15 € /jäsenille 1 3 € O-aukkoinen t-paita. Edessä koe-eläinkuva ja Animalian www-osoite. Väri: vaaleanpu­ nainen. Koot: M-XL

x / 'y / f

V

KASVISKEITTOKIRJA

II

•T.!! HIM

Kuuluisakasviskeittokirja II 26€ / 24c

■ Broschyr ’’Lyckligtvis finns det Anima­ lia” om djurskyddet och Animalias verksamhet.

■ Juliana von Wendts Stiftelses broschyr "vetenskap kan utövas pa manga sätt” om djurförsök och alternativa forksningsmetoder.

■ ’’Tack för att du inte använder päls” -broschyr

■ R in ta m e rk k i/ta rra -se tti » tarjous !

3 € Setissä 16 tarran “eläinkokeeton kosmetiikka"-arkki sekä 2 rintamrkkiä (Co cruelty free ja Turkistarhaus - raakaa bis­ nestä) ■ K e ttu a ih e is e t k u o re t ja le h tiö t

kuoret 2 , 5 0 € / lehtiöt 2,5 0€ Uusiopape­ ria, kuoria nipussa i s j s lehtiössä sivuja 20

Joulukortit 70 senttiä T o im is to lle t u le e p a ljo n k y s e ly jä a lu e ­

le t u le v a t ta r k e m m a t t ie d o t t a p a h ­

k iv iik k o n a k e llo 1 8 . M y ö s u u d e t j ä ­

7 0 5 6 6 9 2 s ä h k ö p o s t i t a m p e re @ a n i-

o s a s t o is t a . M o n e t t ie d u s t e l e v a t , m i­

t u m is t a s e k ä u u sin k a m p a n ja p o s -

s e n e t o v a t t e r v e t u lle it a ! E sitte id e n

m a lia .fi w w w .a n im a lia .fi/ta m p e r e /

t e n t o im in t a a n p ä ä s e e m u k a a n . A lu e ­

t i. L isäksi lista lla s o v it a a n k iire isim -

j a m u u n m a te ria a lin lisäk si t o im is ­

TU RKU : Sari V a ih in e n 0 5 0 - 5 2 6 4 4 2 4 ja

o s a s t o je n t o im in t a riip p u u t ä y s in r y h ­

m is t ä a s io is ta .

to lla o n m y y n n is s ä r a jo it e t t u v a ­

R ita L in d b e rg 0 5 0 - 3 4 8 6 2 4 8

lik o im a A n im alia n t u o t t e it a . T o i­

V A A SA : A rja W a !le n iu s, K u rte n in k a -

n a t t a a o t t a a s e lv ä ä a lu e o s a s t o n s e u -

s ä h k ö p o s t i a n im a lia jk l@ g m a il.c o m .

m is to lla on k irp p u to ri, jo n n e o t e ­

t u 3 , 6 5 1 0 0 V a a s a , p uh . 0 5 0 5 1 8

r a a v a n k o k o u k s e n a ja n k o h d a s ta . O ta

p uh : 0 4 5 - 6 7 1 4 9 9 8

t a a n v a s t a a n h y v ä k u n t o is t a k irp p u ­

5 6 2 4 , s ä h k ö p o s t i e e m il.w a lle n iu s @

s iis r a t k a is e v a a sk e l j a lä h d e m u k a a n

•••T E R V E T U L O A M U K A A N *• •

t o r ita v a r a a .

m is t ä j a n iis sä t o im ijo is t a . A lu k si k a n ­

t o im in t a a n ! K aik k i o v a t t e r v e t u l l e i t a j a jo k a is t a t a r v it a a n !

M u is t a th a n , e t t ä a lu e o s a s t o je n y h t e ­

JY V Ä S K Y L Ä : P e tri H o lm b e rg ,

K A JA A N I: M ari S c h ro d e ru s , K a ik u k a tu

P Ä ÄK AU PU N KISEU TU : O p is k e lija ry h ­

1 4 A 1 , 8 7 7 0 0 K aja a n i, s ä h k ö p o s ti

m ä k o k o o n tu u U u d e lla Y lio p p ila s ­

O t a la m m e n t ie 2 8 b , 0 3 3 0 0 O ta la m -

m a ri.sc h ro d e ru s @ s u o m i2 A .fi.

ta lo lla ( M a n n e rh e im in tie 5), m u u t

pi, p uh . 0 9 - 2 7 6 0 9 5 8 ta i 0 4 0 -5 3 8

r y h m ä t k o k o o n t u v a t A n im alia n t o i ­

2 0 4 5 , s ä h k ö p o s ti i

KOTKA: Riika K o k k o n e n , L a ih o n tie 7,

y s t ie d o t lö y d ä t m y ö s A n im a lia n k o t i­

4 8 7 0 0 K ym in lin n a , p uh . 0 5 2 6 4 10 8

m is to lla (P o rvo o n k 5 3 , 0 0 5 2 0 H el­

s iv u ilt a (w w w .a n im a lia .fi).

ta i 0 4 4 5 9 5 0 5 3 4 , s ä h k ö p o s ti. r..i.Lka_

sinki).

k o k k o n e n @ h o tm a il.c o m .

HÄM EEN LIN NA: A n n a V iita la , T o rp p ik u ja 20 , 1 4 8 4 0 Sa irio la, p uh . 0 5 0 3 2 4 0 8 3 5

O PISKELIJARYH M Ä: lis ä t ie t o ja a n ta a

VIRRAT: P e p p in ä R a n ta la , R u o v e d e n ­ k a tu 1 1 a 7 , 3 3 7 2 0 T a m p e re , p uh .

p u h e e n jo h t a ja K a n e rv a Peili, puh.

0 4 0 5 6 2 3 7 0 3 , s ä h k ö p o s ti p e p p in a _

s ä h k ö p o s ti s a ri.u n g @ u ta .fi

0 4 4 5 0 7 8 6 6 8 , s ä h k ö p o s t i k a n e rv a .

ra n ta la @ h o tm a il.c o m

N U M M I-PU SU LA : Irm a T e ik a ri,

p e lli@ la u -re a .fi. R y h m ä n p o s t i t u s ­

KUOPIO: U n g S a ri, p uh . 0 4 4 5 3 8 3 9 0 3 ,

HELSINKI: ks. P ä ä k a u p u n k ise u tu

p p .in e t.fi VIHTI: Lau ra P u lk k in e n -H aa p am ä k i,

L e h to la n tila , 0 3 8 5 0 P u su la,

lista : a n im a lia -o p @ h e lsin k i.fi. K o k o ­

p u h . 0 9 2 2 6 6 2 3 6 ta i

u k s e t p id e t ä ä n p a r illiste n v iik k o je n

0 5 0 500 4596

k e sk iv iik k o in a k lo 19 .

OULU: (a lu e o s a s to n t o im is t o ) Töllin-

KO IRARYH M Ä: L is ä tie t o ja Laura U o ti­

E ikö lis t a s t a lö y d y s in u a lä h e llä o le ­ v a a p a ik k a k u n t a a ? K iin n o s t a is ik o s i­

t ie 5 0 A 1 (k e lla rik erro s), 9 0 2 3 0 O u ­

la lta , p uh . 0 5 0 3 4 1 3 2 2 5 t a i s ä h k ö ­

n u a r y h t y ä A n im a lia n y h d y s h e n k ilö k ­

e n t ie 4 D 3 5 , 8 0 2 3 0 Jo e n s u u , p uh .

lu, p uh . 0 8 3 1 1 9 8 8 5 j a 0 4 4 9 1 1

p o s t it s e lg u ra .y Q t fe @ h d s m k i.fi.

s i? S o it a , k irjo ita t a i lä h e t ä s ä h k ö p o s ­

0 4 0 7 6 8 5 6 8 5 , s ä h k ö p o s ti m o re -

4 1 8 1 / K atja P ä lve, s ä h k ö p o s ti Ani-

TU R KISRYH M Ä: lis ä t ie t o ja A n im alia n

t ia . Y h t e y d e n o t t o s i e i s id o sin u a m i­

ro @ ik i.fi. K o k o o n t u m is e t p id e t ä ä n

m a lia .O u lu @ m a il.su o m i.n e t. k o t i­

to im is t o lt a ta i H a n n e le O llila ise lta ,

k a h vila L y y ra s sa , t ie d u s t e le a ja n ­

siv u h ttp :// w n e t.su o m i.n e t/k o tis i-

0 4 0 5 8 9 3 6 1 6 , h a n n e lç p llila in e n @

JO E N SU U : M ic a e la M o re ro , K arjam ä -

lu u k k u .co m .

IN TEET TILAUKSESI: POSTITSE: Animalia ry, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki, PUHELIMITSE: (09) 278 6896, ma-to klo 1 0 - 1 5 , pe klo 9-14, FAKSITSE: (09) 14 8 4622, SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi.

'Yli 7 euron tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 3 ,1 5 euroa. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 euron käsittelykulu.

Tuotteita voit ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös oulun toimistossa (Töllintie 50 A 1, 9 0230 Oulu. (08) 3 1 1 9 885).

Kettupipo i6 € KIITOS TILAUKSESTASI! KIITOS TUESTASI!

W J fjÊ j

s ä h k ö p o s t ilis t a lle lä h e ttä m ä llä t y h ­

sin k e llo 1 2 - 1 6 j a s u n n u n ta isin k e l­

T e r v a lu o d o n t ie 5, 9 2 1 4 0 P a ttijo k i,

P o r v o o n k a t u 5 3 , 0 0 5 2 0 Hki

I

j ä v ie s t i o s o it t e e s e e n jn s a n im a lia -

lo 1 4 - 1 6 . Jä s e n illa t t o im is t o lla j o ­

p uh . 0 8 2 2 6 3 3 6

p. 0 9 2 7 8 6 8 9 6

’ ’ o p a s ff

T e rv e is in ,

t a rja .b a ld in g @ a n im a lia .fi

ANIMALIA 4/2005

v

f

% iik V » ”

T a rja B a ld in g / A n im a lia ry .

Dork-V*’’

Animalia-pinssi 1,50 € 30

'f lu

vo/a n im a lia .Quly /. P ä iv y s t y s k e sk i­ viik k o isin k e llo 1 6 - 1 8 , j a p e r ja n t a i­

TAM PERE: Jo n n a L a m p in e n , p uh . 0 4 0

28 €

.„ko**.,.

te n k ä ä n .

k o h tia a lu e e n v a s t a a v a lt a . K a n n a t­

ka k u u k a u d e n e n s im m ä is e n ä k e s-

Eläinten moraalinen arvo

Lisätietoa Animalian tuotte ista osoitteessa: www.animalia.fi/materiaali/shop.htm

t a a m y ö s liit t y ä Jo e n s u u n ry h m ä n

RAAHE: M ari L iim a ta in e n ,

Ruoka, ympäristä ja oikeudenmukaisuus 1 2 € /jäsenille 1 1 €

Animalian opiskelijaryhmän tekemät pinssit: 1,50 € / kpl

Sininen rottapaita Perusmalli ja lady-fit jäsenille 19 € ja ei-jäsenille 20€.

Musta turkispaita Perusmalli jäsenille 2 o € ja ei-jäsenille 21 €.

E läin k o k eita j a v a ih to e h to ja

21 € /jäsenille 1 9 € a n im a lia

4/2005

31

Ilahduta ystävääsi raikkaallajoulukortilla!

KORTIN

HINTA VAIN

70 S E N T T I Ä .

K aik k ien t u o t t e i d e n t il a u s o h je e t A n im a lia - s h o p in siv u illa .

a jn im a lia .

M A - p JV J

A K W

M A TH

À I

pUTDSl

0 V

K G S T a !

JC M A VV0S1 s a m a

ju ttu

/

V £ r e f N i

Tutustu vihreään viikkolehteen! www.vihrealanka.fi T u tu s tu k y m p illä ! P la n e e ta n p a ik a llisle h ti V ih re ä L a n k a t a r ­ jo a a sin u lle tu tu s tu m is tila u k s e n a k o lm en k u u k a u d e n le h d e t ( 1 2 n u ­ m eroa) 10 eu ro lla. L ä h e tä sä h k ö ­ po stiv iesti o so itteeseen toim isto@ v ih re a la n k a .fi ja k irjo ita o tsikoksi

" T arjou s 10 e u r o a , A n im a lia ” M e rk itse v ie s tik e n ttä ä n nim esi, p u h e lin n u m e ro si j a ta r k k a p o sti­ osoitteesi. Voit tila ta säh k ö p o stil­ la m yös n äy te n u m e ro n , ta i te h d ä tila u k se n w w w -sivuillam m e, jo sta lö y d ät lisä ä v aih to e h to ja. V uositi-

laajille la h ja k si F in n k in o n leffala h ja k o rtti ta i L iken p o k k a reita.

Vihreä Lanka PLANEETAN PAI KALL I SLEHTI