Animalia 3/2003

--------------------------------------------------- ....

» !

.

AN I M A L I A eläinsuojelun erikoislehti specialtidning för djurskydd

: S k

j

//

3/2003

.

Ihm isen ia E lä im ille

K u rk is tu s la m m a s tila n a r k e e n

oikeus koskemattomuuteen s. 6

Lammaskaan ei aina elä idylissä s. 1 4

Katja Helle översättning: Veli-Pekka Ketola

Pääkirjoitus / Ledare

Sanottua 'Vanhanen sanoo hallituksensa katsovan

Ihmisen ja luonnon välinen suhde

turkistarhausta hyvin myönteisesti ja pitää elinkeinoa tärkeänä."

Maaseudun tulevaisuus 8.8.2003 pääm inisteri M atti Vanhasesta sa. Nykyihmisen ajattelutapa on johta­

ja kohtaavat epäonnekseen samassa pai­

ten suomalaiset elivät lähellä luon­

nut ehkä historian suurimpiin ongel­

kassa väärään aikaan? Eivätkö onnetto­

toa. He asuivat ja kasvattivat lapsi­

miin. Ihminen on viisaudessaan kasva­

muudet ole hinta, jonka maksamme sii­

aan alueilla, joiden lähiympäristössä elinut erilleen luonnosta, johon hän alku­

tä, että voimme ajella autoillamme ja

suurpetoja. Petoeläimiä kyllä metsäs­aan kuului. Luonto on äkkiä vieraantu­

liikkua nopeasti paikasta toiseen?

tettiin, koska niiden katsottiin olevannut ihmisestä ja ihminen vieraantunut

uhaksi turvallisuudelle, mutta väitän

luonnosta.

ruoka on täynnä - olisi totta, niin me oltais jo nyt tosi Y o u s c o A t hAd a L i f e B e W te

M anner-Euroopan kilpailun voittaja Nicolas P oitou "S ize 38”

nopeaa, ettei luonto ehdi sopeutua.

Oletko koskaan kiinnittänyt huo­

Eläimet ja kasvit joutuvat siirtymään

nykyisin. Ihmiset ymmärsivät luonnon

miota hirvikolareista kertovien tilasto­

pois elinalueiltaan ja ovat sukupuuton

olevan olemassa ja enemmänkin - että

jen otsikoihin? Otsikot ja tekstit on ai­

partaalla. Suuri joukko lajeja on jo hä­

ihminen oli ja tulisi aina olemaan riip ­

na kirjoitettu aivan kuin hirvi olisi tap­

vinnyt, ja monet ovat uhanalaisia. Tie­

puvainen luonnosta.

panut autoilijan (’’hirvi tappoi neljä...” ).

dämme kaiken tämän, mutta silti ku­

Nykyajan yhteiskunnalla on yksi ai­

Onko asia todella näin? Seisooko hirvi

kaan ei ilmeisesti voi tai halua pysäyt­

noa perusta: ihminen. Kaiken muun

tienpientareella odottamassa sopivaa

tää kehitystä.

täytyy sopeutua ihmisen mukaan, oli

hetkeä rynnätä auton eteen? Tekeekö se

sitten kyse teollisuudesta tai yksittäi­

tietoisesti murhan?

luvat elolliset oliot muuttuvat hetkessä

tetaan. Tuskin hirvi kuitenkaan halusi

vat lihan tulevan, vastaus voi olla: "Kau­

merkityksettömiksi, kun ihmiskunnan

ylittää tietä ja tulla itse tapetuksi. Eikö

pasta!” He eivät tiedä, että liha on peräi­

pitää päästä harjoittamaan toimintaan-

kyse olekaan siitä, että hirvi ja autoili-

sin eläimestä!

F

kans tänkande har lett tili kanske histo­

och bilisten skulle mötas vid samma

I levde finska folket i närhet med na-

riens största problem. Mänskan har i ali

ställe vid fel tidpunkt? Ä r inte olyckor-

nittelijaopiskelijat eivät valitetta­

"Maatilan eläimistä pidetään usein parempaa huolta

vasti osallistuneet tänä vuonna ol­

kuin itse viljelijästä."

lenkaan, toivottavasti ensi vuonna

panjamateriaalin

saamme myös heitä mukaan.

Otsikko Pohjanmaassa 3/2003

suunnittelusta.

Kilpailun voittajat valittiin kol­ New Yorkis­

Kilpailu aiotaan järjestää jo­

sa Amerikan voittajat, Milanos­

ka vuosi, aina hieman eri teemal­

sa manner-Euroopan voittajat, se­

la. Tänä vuonna useimmat julisteet

on helppo vastustaa turkistarhausta, koska siellä ei ole

Lähes kaikkien kilpailuun osal­

kä erikseen Iso-Britannian sekä Ir­

vastustivat turkisten käyttöä, tule­

yhtään tarhaa.”

listuneiden julisteiden laatu oli hämmästyttävän korkea, ja mo­ net olivatkin täysin painovalmiita.

lannin voittajat Lontoossa. Koko kilpailun voittajat nimetään Pa­ riisissa lokakuussa. Kilpailun tuo­

vina vuosina saattaa turkistarhaus olla aiheena.

Hienoja oivalluksia oli useita. M ie­

maristoissa oli mainosalan ihm i­

saaneita julisteita voi katsella inter­

"Kasvissyönnistä puhutaan vasta sitten, kun olen

lenkiintoista oli huomata, miten eri maiden tyyli on erilaista - huu­

siä, suunnittelijoita ja muita asi­ antuntijoita.

netissä sivulla:

matojen ruokaa. Ennemmin kasvikset syövät minua kuin minä kasviksia."

na det pris vi betalar för att kunna köra

moriltaan räväkin juliste oli nor­

Kaikki Euroopan osakilpailun

omkring i vära bilar och röra oss snabbt

jalainen ja rajuimmat saksalaisia.

voittajajulisteet tulivat belgialaisil-

kontakt med stora rovdjur. Visst jaga-

har plötsligt blivit helt främmande för

frän ställe tili ställe?

de man rovdjuren, som man ansäg ho-

mänskan och mänskan har blivit främ­

ta tryggheten, men jag pästär ändä att

mande för naturen.

www.infurmation.com HANNA KIVIN EN

sinä levnadsomräden och lever pä ut-

och ännu mera - man förstod att mäns-

rotningens brant. En massa arter är re­

kan var och skulle alltid vara beroende

och texterna är alltid skrivna sä att det

dan utdöda och flera gär dität. A lit detta

av naturen.

var älgen som dödade bilisten (” älg dö-

vet vi men ändä tycks ingen kunna eller vilja stoppa utvecklingen.

Dagens samhälle baserar sig pä ba-

dade fyra...” ). Kan det faktiskt vara sä?

ra en enda företeelse: mänskan. Alit

Stär älgen i vägkanten och bara väntar

Ett annat argument stöder m itt päs-

annat skall anpassa sig efter mänskan.

pä lämpligt ögonblick för att rusa ut pä

täende om att mänskan främjats frän

Det är ingen skillnad om det är frägan

vägen framför bilen? Sä att älgen med-

naturen. När man frägar barn variffän

om industri eller den enskilda mäns­

vetet skulle mörda?

Sanningen är att sä här sägs och sk-

de tror att köttet kommer kan man fl

kan. Naturen och dess levande varelser mister snabbt sitt värde dä det hand-

rivs det. Men knappast ville älgen gä

köttet kommer frän ett djur!

lar om att mänskosläktet skall fä utö-

över vägen och själv bli dödad. Var det

va sin verksamhet. Den moderna mäns-

inte mera frägan om en otur att älgen

tuotantoeläimiin huolestuttaa hieman, portugalilaisten

Jorma Kauppila (Turkistuottajien pj) kansanedustaja M ika LintHän vaalilehdessä 2003

Tony Halme City-lehdessä 13/03 "Japanissa hyvinvointi sen sijaan on jotakin, joka koskee vain ihmistä, ei sikaa. Japanin kielessä ei edes ole

sä snabb att naturen inte hinner anpas­

olyckor mellan älg och bil? Rubrikerna

"Yleinen eurooppalainen suhtautuminen

Voittaneita ja erikoismaininnan

Mänskans verksamhet i naturen är

kerna dä man publicerar Statistik över

sanaa, jolla sian hyvinvointia voisi kuvata."

Tanskalaisen teurastamojärjestön eläinterveysasiantuntija Per Eidnes Sorensen KMVET 4/2003 -lehdessä "Kiiltävä turkki ei ole tae hyvinvoinnista; kasvaahan tukkakin vankilaoloissa (viitaten Timo Kiiskin M T:ssa 30.6.2003 esittämään vertaukseen eläimen turkista hyvinvoinnin kriteerinä)."

Suvi Laakkonen Maaseudun tulevaisuuden yleisönosastolla 9.7.2003

tili svar: "Frän butiken!” De vet inte att

Raakaa eläinrääkkäystä turkistarhalla

A N I M A LI A C 2 2 ^

Toimisto: Porvoonkatu 53,00520 Helsinki. Asiakaspalvelu: (tilaukset, eläinsuojeluneuvonta) puh. (09) 148 4866, päivystys ma-pe kello 10-15. fax (09) 148 4622, e-mail: asiakaspalvelu@animalia.fi. Internetsivut: www.animalia.fi. AUTA MEITÄ AUTTAMAAN ELÄIMIÄ! LIITY JÄSENEKSI TAI TEE LAHJOITUS. ANIMALIA TOIMII TÄYSIN JÄSENMAKSUJEN JA LAHJOITUSTEN VARASSA, SIKSI APUSI ON TOIMINNAN EDELLYTYS! Jäsenmaksut: Tukijäsen: 22 euroa/vuosi, aktiivijäsen: 27 euroa/vuosi, ainaisjäsen: 440 euroa, yhteisöjäsen: 92,50 euroa/vuosi. Sampo 800018-2105644. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. Lahjoitukset: Nordea 229818-189. Testamentit ovat merkittävä tuki Animalian työlle. Tiedustelut: Tarja Balding, puh. (09) 278 6896, tarja.balding@animalia.fi

K

annuksessa paljastettiin tou­

d ju rs k y d d s fö rb u n d e t

Elämsuojeiuliitto Animalia edistää eläinten hyvinvointia ja oikeuksia. Vastustamme sellaista eläinten kohtelua, joka estää olennaisesti niiden luontaista käyttäytymistä tai aiheuttaa eläimille kipua tai tuskaa. Pyrimme ensisijaisesti ratkaisemaan eläinkoetoiminnan, kotieläintuotannon sekä turkistarhauksen eläinsuojeluongelmia. Teemme tyStä sen eteen, että eläinten hyvinvointi otetaan huomioon moraalikäsityksissä, lainsäädännössä ja käytännössä. Animalia tiedottaa, kampanjoi ja vaikuttaa lainsäädäntöön yhteistyössä eri järjestöjen ja viranomaisten kanssa. Toimimme avoimesti ja ainoastaan laillisia keinoja käyttäen.

2 ANIMALIA 3/2003

ta opiskelijoilta. Suomalaiset suun-

näitä loistavia ideoita tuli kilpai­ luun satoja.

v i ursprungligen hör hemma. Naturen

är nu. Man förstod att naturen fanns

Iiris Kalliolan artikkeli Kesy kana tuottaa lihaa, munia ja vertauskuvia, Helsingin Sanomissa 15.4.2003

tuisempina ja radikaalimpina kuin kilpailun turkistenvastaisen kam-amerikkalaisia julisteita.

sin klokhet vuxit isär frän naturen, där

sa sig. Djur och växter tvingas bort frän

höyhenten nyppimistä."

vät Euroopan julisteita korkealaa-

Itu re n . M an levde och uppfostrade

Har du nägonsin funderat pä rubri-

lattiakanaloissakin, sillä kukon läsnäolon on todettu vähentävän munijoiden kesken kannibalismia ja

Amerikkalaiset eläinsuojelijat piti­

sinä barn i bebyggelser som var i närä

förhällandet var annorlunda dä än det

menettänyt virkansa kanaparven koossapitäjänä.

Järjestyskukkona sillä olisi kuitenkin tekemistä monissa

liakin on mukana, järjesti ke­ väällä 2003 maailmanlaajuisen

Förhallandet mellan mänska och natur

herätti isäntäväen täsmällisesti. Sam alla se ilmoitti asemansa talon kanahaaremin hallitsijana. Nyt se on

ur Free Alliance, jossa Anima-

Materiaalin ytimenä oli juliste, jamessa alkuerässä:

■ nte för sä mänga ärtionden sedän

A ri Vatanen (MEP) 1.7.2003 TV1:n uutisten haastattelussa geenimanipuloidusta ruoasta

turva ja aamun airut, joka korkealta ja kovaa kiekaisten

Turkisten vastaisessa kilpailussa korkealaatuisia julisteita

Toinenkin seikka tukee väitettäni, et­ Kun lapsilta kysytään, mistä he arvele­

kummallisen näköisiä ihmisiä.”

"Ennen vanhaan kukko oli tunkion kuningas, kanatarhan

Pohjois-Am erikan vo itta ja M arc Choi "F ur - Hang it up fo r good”

tä ihminen on vieraantunut luonnosta.

Näin kuitenkin sanotaan ja kirjoi­

■ e lA in s u o je lu liitto

youtook h im .

Ihmisen vaikutus luontoon on niin

silti, että suhde oli silloin erilainen kuin

sestä ihmisestä. Luonto ja siihen kuu­

"Jo s se tieto geenien vaarallisuudesta - jota siis kaikki

Juliana von Wendtin säätiö tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita Säätiön tarkoituksena on tukea tieteellistä tutkimusta, jossa kehitetään tai sovelletaan eläinkokeille vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä ja jola pyritään ihmisten ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan tukemalla taloudellisesti eläinkokeiden vaihtoehtoja ja eläinten hyvinvointia edistävää tieteellistä tutkimusta ja tiedotusta.

Osoite: Porvoonkatu 53,00520 Helsinki. Puh. (09) 146 4865. fax (09) 148 4622 e-mail: jvws@jvws.org Tue toimintaa lahjoituksella! Nordea 200118-42627 tai Sampo 800013-70468986. Eläinten avuksi rahasto: Nordea 127030-206024

kokuussa

kettutarha,

jolla

rakenteet oli­

omistajalla menee. Mutta kyse on

vat puutteellisia, joiltakin eläim il­

Myös

tarhan

ehdottomasti kyitOnenien eläin­

eläinten olot olivat sanoin­ tä puuttui katto kokonaan, juottokuvaamattoman kamalat. Eläin­laitteet eivät toimineet, tarhan ym ­

ten hoito oli laim inlyöty täysin jopärillä ei ollut pakoja estävää aitaa, pitkään ja poliisi tutkii tapausta eikä ulosteiden ja virtsan kulkeu­ eläinsuojelurikoksena. tumista pohjaveteen oltu miten­ Häkeistä löytyi 19 kuollutta

kään torjuttu.

ten kärsimyksestä, jo pelkät häkkiolot ovat edesauttaneet eläinten kärsimystä. Otolliset olosuhteet tällaisille tragedioille luo maam­ me politiikka, joka sallii turkistar­ hauksen. Eläimen arvo on yhteis­

eläintä ja kolme määrättiin lope­

Tarhan löysivät kaksi nuorta,

kunnassamme niin pieni, että sen

tettavaksi. Häkeissä ja niiden ym ­

jotka myös ottivat kuvia muka­

kärsimyksen ja pahoinvoinnin voi

pärillä oli runsaasti eläinten raato­

naan olleella kameralla. He olivat järkyttyneitä näkemästään.

ohittaa. Tässä tapauksessa näin oli

ja. Osa raadoista oli jätetty samaan häkkiin elävien kanssa. Eläviä sini­

Tämä tapaus halutaan näh­

kettuja oli vielä noin 80, ja nekin

dä vain inhimillisenä tragediana,

kärsivät janosta ja nälästä.

pohditaan miten huonosti tarhan

Juho Akujärvi

V

ielä muutamia vuosikymmeniä sit­

tehty liioitellen, edes nälkää ja ja­ noa ei huomattu.

HAN NA K IV IN EN

3/ 2003 ANIMALIA 3

Ranska pyrki salaisesti kum oam at EU:n kosmetiikan eläinkoekieltoa Ranska ja kosmetiikan raaka-aineiden valmistajat ovat hiljaisuudessa lähteneet hyökkäämään vuoden alussa vihdoin sovittua EU:n kosmetiikkadirektiiviä vastaan viemällä sen oikeuteen. Animalia katsoo, että toimet ovat perusteettomia sekä osoitus taloudellisen edun tavoittelusta eläimen kärsimyksen hinnalla.

Milla-susi joutui salametsästäjien tähtäimiin Suo

m esta ei e d e lle e n k ä ä n

tun­

rantaan.

vat kiehua.

Susi on erittäin uhanalainen

nu löytyvän tilaa susille. Eläinten sa­

Viimeinen tikki oli, kun helmi­

lakaadot ovat todellisuutta, joka jää

kuussa 2003 Merijärvellä ja Vihan­

laji Suomessa, jonka

kuitenkin valitettavan usein tule­

nissa susi kävi ensin lampaiden, sit­

maassamme on jälleen vaikeutet­

matta ilmi. Tuore esimerkki maam­

ten vasikan kimppuun. Tutkijat va­

tu huomattavasti. Itä-Suomessa on

me leväperäisestä metsästyskulttuu­

kuuttivat, ettei asialla voinut ollut

maamme tihein susikanta, jonka

M illa, sillä pannan signaalit kertoi­

suojelutarvetta M illan lauman hä­

M illa varustettiin radiopannal-

vat sen olleen kymmenien kilomet­

vittäminen kasvattaa entisestään.

la Sotkamossa maaliskuussa 2000,

rien päässä paikalta tapahtumahet­

Lisäksi susien metsästys hajottaa

mistä se pian sen jälkeen lähti et­

kellä. Lopulta maa- ja metsätalous­

laumat, mikä vaikeuttaa niiden ky­

simään omaa kumppania ja revii­

ministeriö antoi kaatoluvan koti­

kyä pyydystää esimerkiksi hirviä.

riä. Pitkään susi oli tutkijoiden ta­

eläinvahingot aiheuttaneelle sudel­

Luonnostaan susi pyrkii välttämään

voittamattomissa, kunnes keväällä

le, mutta sitä ei kuitenkaan saatu

ihmiskontakteja

2002 M illa paikallistettiin Vihan­

mutta saalistuksen vaikeutuessa yk­

nin ja Pyhäjoen seuduilta Pohjan­

kaadettua.

Maaliskuussa 2003 M illan ra-

maalta urossusi seuranaan. Samana

diopannan signaalit hävisivät. M ie­

kemmin turvautumaan helppoon

keväänä pariskunta sai myös neljä

liin hiipi nopeasti epäilys eläimen

riistaan eli kotieläimiin.

tai viisi pentua. Tietämättään M illa puolisoineen teki merkittävää his­

kohtalosta, vaikka teoriassa esimer­ kiksi pannan vioittuminenkin oli­

kipäivää Suomessa. Syylliset vain

toriaa: maamme länsirannikolla ei

si ollut mahdollista. Kun jätkiäkään

joutuvat kovin harvoin vastuu­

ollut asustanut susia vakituisesti yli

Millasta ja sen puolisosta ei löyty­

seen teoistaan. Millankin tapauk­

sataan vuoteen.

nyt, teki toukokuussa Luonto-Lii­

sessa varmasti moni paikallinen

ton susiryhmä asiasta tutkintapyyn­

tietää syylliset, mutta pienessä ky­ läyhteisössä vaikeneminen on hel­

rista on Milla-suden tapaus.

M illan lauman onni ei jatku­ nut kuitenkaan pitkään. Seudulla alkoi pian kiihtyvä keskustelu py­

nön Raahen poliisille.

Kesäkuussa

epäilykset

hyvin

K

Laatua ilman eläinkokeita v a l t u u t e t u i s t a L ’a n z a - s a l o n g e i s t a

poin ratkaisu. Eläim iin kohdistu­

tautuivat

löy­

via rikoksia ei edelleenkään pidetä

tyi M illan puoliso ja pian sen jäl­

kovinkaan vakavina. M illan tapaus­

kin otteeseen keskustelemassa alu­

keen Milla.

Sudet oli ammut­

kin olisi voinut jäädä täysin piiloon,

een ihmisten kanssa tilanteesta ja

tu ja upotettu mereen. Paikal­

mikäli Millaa ei olisi seurattu radio-

rauhoittelemassa yltyvää keskuste­

liset lapset löysivät ruumiit nii­

pannalla.

lua, mutta vähitellen tunteet alkoi­

den irrottua painoista ja kelluttua

on tar­

taaminen eläimillä vuonna 2009

Ranskan suurin kosmetiikkayritys L’Oreal oh tietoinen halli­

myynti EU:ssa viimeistään vuon­

tuksen toimista. Ranskassa teh­

na 2013.

dään on

vienyt

direktii­

vin EU :n tuomioistuimeen väit­

Lisää tietoa: 09 - 622 71 700 info@lanzafinland.com

maksamaan hinnan turhamaisuu­ destamme.”

ja eläimillä testatun kosmetiikan

Ranska

Salametsästys on valitettavaa ar­

osoit­

o s m e t iik k a d ir e k t iiv in

koitus lopettaa kosmetiikan tes­

sinäiset sudet joutuvat entistä her­

ta. Suurpetotutkijat kävivät useaan­

Ensin

X

tarkkaan,

syvän susilauman vaarallisuudes­

oikeiksi.

L T A l\ i;Z >

leviämistä

edelleenkin

kosmetiikan

eläinkokeita, toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa.

täen kieltoa liian voimakkaaksi

Suomessa ei Animalian tietojen

toimeksi, sen olevan ristiriidassa

mukaan tehdä kosmetiikan eläin­

maailmankaupan sääntöjen kans­

kokeita valm iille tuotteille, mutta

sa, kiellon muotoilua epäselväksi

yksikään suurempi suomalainen

ja sen haittaavan eurooppalaisen

kosmetiikkayritys ei ole sitoutunut

teollisuuden taloudellisia etuja.

käyttämään raaka-aineita, joita ei

Kosmetiikan

raaka-aineiden

ole testattu eläinkokein. Raaka-ai­

tuottajien yhdistys, European Fe­

neiden testaamisessa tehdään suu­

deration for Cosmetics Ingredi­

rin osa kosmetiikan eläinkokeista.

ents, on puolestaan vienyt asian EY:n ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen. ”N yt

Kosmetiikkadirektiivin

voi­

maantuloa on siirretty useam­ man kerran, alun perin eläinko­

kosmetiikkavalmistajat

keilla testatun kosmetiikan myyn­

osoittavat todellisen nahkansa”, to­

tikiellon piti tulla voimaan vuon­

teaa Animalian toiminnanjohta­

na 1998.

Anim alia on pitkään kam panjoinut p itkiä e läinkuljetuksia vastaan. K uljetukset ovat eläim ille raskaita: eläim et kärsivät m uun muassa janosta, kuum uudesta, ahtaudesta ja stressistä.

ja Hanna Kivinen. ” He eivät to­ siasiassa välitä eläinten kärsimyk­

A N IM A L IA N TIEDOTE 19.8.2003

sistä eivätkä kuluttajien huolesta, vaan tavoittelevat voittoa hinnal­

LA U R A UOTILA

EU-komissio hyväksyi ehdotuksen eläinkuljetuksista

la millä hyvänsä. Eläimet päätyvät

Ei vieläkään kahdeksan tunnin aikarajaa

Kalojen k y k y tu n te a kip u a to d istettu Elä

in t e n

kykyä

tuntea

kipua

ja tiedostaa tämä kipu on epäilty kautta historian. Edelleenkin jo i­ denkin eläinten, kuten kalojen,

löytyviä hermopäätteitä.

Mekaanisen ärsytyksen kynnys oli kaloilla alhaisempi kuin ihm i­ sellä, ehkä siksi, että kalan iho menee.helposti rikki.

kärsimyskyvystä kiistellään.

Ryhmä brittiläisiä tutkijoita al­

Kipua aistivien hermopäättei­

tisti kirjolohia haitallisille aineille

den löytyminen ei kuitenkaan to­

ja totesivat niiden fyysiset ja käyt­

dista, että kala tuntee kipua, reak­

täytymisen muutokset samanlai­

tio voi olla vain refleksi. Siksi tut­

siksi kuin nisäkkäillä.

kijat ruiskuttivat kalojen huuliin

Tutkijat seurasivat kalojen her-

mehiläismyrkkyä tai etikkahap-

moreaktioita, kun he kohdisti­

poa, minkä jälkeen kalat alkoivat

vat puudutettujen kalojen pää­

käyttäytyä epänormaalisti. Ne al­

hän mekaanista ja kemiallista är­

koivat keinua, mikä muistuttaa

sytystä sekä lämpötilan vaihteluja.

erittäin paljon stressaantuneiden

Kalojen kasvoissa ja päässä todet­

nisäkkäiden reaktiota. Ne myös

tiin olevan 58 hermopäätettä, jot­

hankasivat huuliaan säiliön soraa

ka reagoivat erilaisiin ärsykkeisiin.

tai seinämiä vasten. Ne myös me­

Kahdeksantoista niistä reagoi ke­

nettivät ruokahalunsa.

Protection of Animals) kesäkuus­

keitä eläimiä kuten esim. lampai­

kutuksen eläinklinikoilla olleen lähes käsin kosketeltavissa, kun jo

sa Irakissa vieraillut avustustiimi

ta eläinlääkintähenkilökunnan ol­

nuksia ovat mm. pakollinen kou­

sesta turkistuotteiden m arkkinoin­

ten lisäksi norjalaiset ja ruotsalai­

rannuksia nykyiseen direktiiviin,

ka pitkään tahansa.

lutus kuljettajille sekä kuljetuska­

tiyhtiöstä. Saga Furs o f Scandina­

set turkistuottajat. Kummallakaan

mutta tärkein uudistus jää puuttu­

via -yrityksellä on ollut yli kuu­

näistä maista ei turkistarhauksella

denkymmenen prosentin markki­

ovat jo

luston ja -olosuhteiden parannuk­

maan: ehdoton kahdeksan tunnin

pitkään vaatineet ehdotonta kah­

set. Uusi eläinkuljetusasetus tuh­

mene erityisen hyvin, Ruotsissa on

maksimiaikaraja kaikille elävien

deksan tunnin ylärajaa teuras-

si näillä näkymin voimaan vuon­

naosuus kettu- ja minkkiturkkien

jo kettutarhaus kielletty ja muun­

eläinten kuljetuksille EU:ssa.

eläinten kuljetuksille. EU-parla-

na 2005.

maailmanmarkkinoista.

kin turkistarhauksen kieltoa har­

Sen sijaan eläinkuljetuksille eh­

mentti ja yhdeksän jäsenmaata,

Tanskalaiset ilmaisivat olevan-

kitaan, Norjassa parlamentti on

dotetaan yhdeksän tunnin aikara­

Suomi näiden joukossa, on suosi­

sa tyytymättömiä yrityksen kehi­

antanut tarhoille kymmenen vuo­

tykseen ja toimintaan. He nime-

den ajan parantaa eläinten olo­

sivät pitkässä yhteistyön ongelmia

ja ja pyrkiä jalostuksella terveem-

listaavassa tiedotteessaan suoma­

piin eläimiin.

laiset turkistuottajat uudistusten vastustajiksi.

HANNA K IVIN EN

Eläinsuojelujärjestöt

S IR P A VANHANEN

Eläinten hyvinvointi EU:n perustuslakiin tusaineistoa siitä, että eläimiä koh­

päätteinä, jotka muistuttavat sam­

ryhmää johtava tohtori Lynne

tulevaisuuskonventin ehdotukses­

johtaja Hanna Kivinen kesäkuus­

tantovälineinä. Esimerkkejä ovat

sa perustuslaiksi.

Sisällyttämällä

sa eduskunnassa. "N iiden hyvin­

yhä lisääntynyt teollinen, intensii­ vinen eläintuotanto ja pitkät teu-

K e tu t ja m in k it s a a va t edelleenkin ravin n o kse en om an lajin ruhoja H

u llu n leh m ä n ta u ti sa i

aikaan

Tu rk ista rh a t rik k o v a t ja tk u va s ti m ä ä rä yksiä

Sneddon.

kistarhoilla.

Komission

tieteellinen

neu-

sevat yhä apua ja W SPA aikookin

jälkeinen tilanne on myös eläinten

nön avustustyötä Irakissa jakamal­

myös jatkossa seurata tilannetta so­

ta poikkeusluvan jatkaa kettujen ja

T M E:n eli "hullunm inkin taudin”,

kannalta ollut Irakissa huono. Ih ­

la lääkkeitä ja tarvikkeita klinikoille

dasta toipuvassa maassa.

minkkien ruhojen syöttämistä tur­

leviämisen riskiä.

miset ovat jo ehtineet menettää eri-

ympäri maata. Projektissa mukana

ANIMALIA 3/ 2003

mukaan jatkua periaatteessa kuin­

dellaan pelkkinä tavaroina ja tuo­

hätäaputiimi toteuttikin käytän­

4

sesta. Ehdotus sisältää monia pa­

sa”, vaatii Animahan toiminnan­

myrkytysten ja sairauksien, kuten

JOHANNA M U S T U U «

Yritykseen jäävät vielä suomalais­

vinvointia ei ole mainittu EU:n

kin toukokuussa 2003 komissiol­

kaivattuja tarvikkeita. Sotatoimien

Ehdotukseen sisältyviä paran­

tivät ovet paukkuen pohjoismai­

kivun kriteerit”, totesi tutkimus­

tätä, koska kierrätys saattaa lisätä

W SPA:n sittemmin jo palannut

tuntia. Kuljetus voi tämän mallin

daan pitää kipua aistivina hermo-

sen eläimille. Suomi sai kuiten­

via lääkeaineita.

sen uudesta eläinkuljetusasetuk-

tavaroita, vaan kärsimyskykyisiä

huolimatta eläimet Irakissa tarvit­

la paikalle useita tonneja kipeästi

Ero tulee voimaan kesällä 2005.

a n s k a l a is e t

olentoja, joilla on omat tarpeen­

viimein perille. Hyvistä tuloksista

lanteeseen helpotusta kuljettamal­

kuukausia kaivatut lääkkeet saatiin

turkistuottajat läh­

T

vetoo­

voa-antava komitea ei suositellut

lessa neuvottomia ilman tarvitta­

nin maksimiaikaa.

h yv ä ksyi

muksista huolimatta eläinten hy­

sen, että E U kielsi hyvin pikaises­ ti saman lajin ruohojen syöttämi­

toi maan kehnoon eläinlääkintäti-

tellut komissiolle kahdeksan tun­

saada levätä vähintään kaksitoista

E l ä in

WSPA:n tiimi pelastaa edelleen eläimiä Irakissa olleet kertovat työntekijöiden lii­

jaa, jonka jälkeen eläinten tuhsi

m is s io

"Löydökset täyttävät eläimen

HANNA K IVIN EN

tyisesti elinkeinonsa kannalta tär-

heinä­

kuussa kauan odotetun ehdotuk­

E U -k o

mialliseen ärsytykseen, ja niitä voi­

makoista, linnuista ja nisäkkäistä

W SPA :n (W orld Society for the

Turkisten m yyn tiyh tiö S A G A hajoam assa

H U I« HYINEN

viranomaiset tar­

s u o je l u jä r ie s t ö ie n

tävää. Jatkuvasti tulee uutta todis­

tarhoista oh suoraan eläinten hy­

eläinten oikeus hyvinvointiin osak­

voinnin huomioiminen on oltava

EU :n

vinvointiin vaikuttavia epäkohtia.

si perustuslakia, saataisiin eläinten

osa yleistä maatalouspolitiikka ja

määräyksestä. Eläim iä näillä tar­

Esimerkiksi Turun alueelta löy­

raskuljetukset, jotka voivat kes­

hyvinvoinnin huomioiminen nos­

kauppapolitiikkaa.”

hoilla oh 225 071. Tarkastettavaksi

tää jopa viikkoja. Vuosittain noin

tyi tarha, jolla minkkien tilavaa­

250 miljoonaa eläintä joutuu kär­

timukset eivät täyttyneet, eläimet

tettua tärkeäksi periaatteeksi EU:n toiminnassa.

Tällä hetkellä eläinten hyvin­

oli määrätty kuitenkin 171 tarhaa,

vointi on hsätty EY:n perustamis­

eh 10 prosenttia tarhoista.

simään näillä kuljetusmatkoilla.

eivät saaneet riittävästi vettä ei­

EU:n perustuslakia valmistele­

sopimukseen pöytäkirjalla, jossa

Tänä vuonna vain 58 prosent­

Matkojen aikana monet eläimet

vätkä ruokaa eikä sairauden ja va­

va konventti sai alkukesästä työnsä

todetaan, että eläimet on otettava

tia tarhoista sai puhtaat paperit, ja

kuolevat janoon, nälkään, ahtau­

hingoittumisten hoidosta huoleh­

valmiiksi ja nyt sitä käsitellään kan­

tilanne oh sama viime vuonna. T i­

sallisesti, europarlamentissa ja lo­

huomioon tuntevina olentoina ja että eläinten hyvinvointi on otetta­

teen, kuumuuteen ja hapenpuut­

dittu.

Edelleenkin monilta tarhoil­

kakuussa hallitustenvälisessä kon­

va huomioon täysimääräisesti laa­

ta puuttui ketuilta hyllyt ja puru-

ferenssissa. Lopullinen perustusla­

dittaessa ja pantaessa täytäntöön

työtään saadakseen eläinten oikeu­

yhteisön politiikkaa.

den hyvinvointiin sisällytetyksi pe­

V

iim e v u o n n a

kistivat

132 turkistarhaa

lanne ei siis tarhaajien lupailuista huolimatta ole parantunut.

56 tarhalla havaittiin epäkohtia,

kapulat ja usealla tarhalla oli edel­

ki täytyy hyväksyä jäsenmaiden yk­

31:llä puuttui kirjanpito, 15 tarhaa

leenkin käytössä metalliset juoma-

simielisyydellä.

ei ollut pakovarmoja, kuten niiden

kupit, joihin eläinten kielet voivat

säännösten mukaan tuhsi olla.

jäätyä kiinni talvella.

10,6 prosentilla tarkastetuista

teeseen.

Eläinsuojelujärjestöt

jatkavat

Tämä ei kuitenkaan ole joh­

rustuslakiin. Katso Miten voin toi­

” EU :n perustuslaissa on tun­

tanut siihen, että eläinten kohte­

nustettava, että eläimet eivät ole

lu unionin alueella olisi hyväksyt­

mia -sivulta (s. 17), mitä sinä voit tehdä!

HANNA KIVIN EN

S IR P A VANHANEN

O

3/2003 ANIMALIA 5

E i k o n e , u o a n tu n te v a o le n to Samoja ominaisuuksia kuin ihmisillä

Luettavaa

Tutkimukset osoittavat, että eläin­ ten henkiset kyvyt, tunteet ja sosi­ aalinen elämä ovat paljon mutkik­ kaampia kuin aiemmin on ajateltu.

Eläin ihmisen mielenmaisemassa

Eläim illä on osoitettu olevan omi­

Toim. Henni Ilomäki ja Outi Lauhakangas, SKS, 2002.

naisuuksia, joita on ajateltu olevan vain ihmisillä. Esimerkiksi apinat

Mielenkiintoisessa artik­

valmistavat ja käyttävät työkalu­

kelikokoelmassa Eläin ihmisen mielenmaisemassa

ja. Apinat ja papukaijat voivat ym ­

Simpansseille ia bonoboille oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen ja vapauteen

märtää ihmisen kieltä ja ne voivat myös oppia kommunikoimaan sil­ lä. Afrikkalainen harmaapapukaija erottaa erilaisia värejä, muoto­ ja ja materiaaleja. Apinoiden, ele­

Yhdysvattainen juristi Steven M. W ise ja hollantilainen kädellisten käyttäytymisen tutkija Frans de W aal paljastavat kumpikin kirjoissaan miten epäloogisia ja sortavia meidän tulkintam m e eläimistä ovat Se, miten käytämme muita lajeja hyväksemme, ei johdu muusta kuin sokeudestamme ja lajisorrosta. Molemmat kirjoittajat ovat perehtyneet erityisesti simpanssien ja bonobojen taitoihin.

fanttien ja muiden eläinten sosi­ aaliseen elämään kuuluu empatia, altruismi sekä käyttäytymistapo­ ja, jotka voidaan luokitella moraa­ lisuudeksi.

S

M. W ise: Rattling the Cage, Toward legal rights

impanssit ja bonobot ovat

on lähtöisin periaate, että saman­

le uskomukselle ei kuitenkaan ole

Steven

läheisimpiä elossa olevia

kaltaisia tulee kohdella samoin.

mitään tieteellisiä perusteita. W i­

for anim als. Perseus Publishing, 2000

Tarja Balding

Vaikka eläimillä on samanlai­

hahmotetaan, millainen jatkumo ihmisen ja eläimen suhteessa voidaan nähdä kulttuurista ja ajasta toiseen, muinaisista pyyntikulttuu­ reista nykyaikaan. Kirjassa tuodaan esille 2000-luvun ihmisen ja eläimen suhteen elementtejä ja mietitään sitä, miten nyky-ihminen onnis­

sia ominaisuuksia kuin ihmisil­

tuu jäsentämään suhteensa

lä, ei ole aina itsestään selvää, mitä

eläimiin nykyisen tietämyksen ja eettisten kysymysten avulla

eläin tuntee. Jos eläin ei reagoi ih­

Entä millaisia rajanvetoja ihminen tekee itsensä ja ns. toislajisten

misen tavoin johonkin, esimerkik­

eläinten välillä? Näitä kysymyksenasetteluja käsittelee kolmetoista

si kipuun, se ei silti välttämättä tar­

kirjoittajaa

W ise argumentoi, että mikäli

se kutsuu ilmiötä sokeudeksem­

jollakin olennolla on esimerkiksi neettisesti ne ovat jopa 99,4 pro­

me nähdä, että eläimilläkin voi ol­

Steven M. Wise argumentoi vahvasti ja älykkäästi eläinten oikeuksien

mieli, tulee sitä kohdella samoin ihmisen kuin toisen lajin edustajaa, jolla kanssa. Monien tutkijoiden mie­

la m ieli, aivan kuten autistinen ih­

puolesta Wise pohjustaa perustelunsa perehdyttämällä lukijansa ensin

minen ei näe, että muilla ihmisillä

EU :n jäsenvaltiot hyväksyivät vuonna 1997 eläinten

länsimaisen, erityisesti brittiläisen ja yhdysvaltalaisen, lainsäädännön

Eläimet tuntevat kipua, kuten ih­

miten kotieläinten asema on muuttunut siirryttäessä omavarais-

lestä ne pitäisi luokitella samaan

on mieli. Sille on myönnettävä sen

on mieli. Nyt olisi kuitenkin aika

historiaan ja perusteisiin, orjuuden poistamisen juridiikkaan, simpanssien

perusteella samat oikeudet. M ikäli

kasvaa ja luopua perusteettomista

ja bonobojen käyttäytymistutkimukseen, lajiluokitteluun, filosofiaan ja niin

misetkin. Eläimen, kuten toisen ih­ misenkin, kivun määrää on vaikea

viljelystä nykyiseen tehotuotantoon. Esimerkiksi häkkikanaloiden

Homo-sukuun ihmisen kanssa.

hyvinvointia koskevan pöytäkirjan, jossa eläim et tunnustetaan tunteviksi olennoiksi. Suom en eläinsuojelulaki edellyttää, että eläim ille ei saa tuottaa tarpeetonta kärsim ystä. Taustalla on

edelleen. Näistä hän rakentaa vahvat perusteet sille, että jonkinasteiset

perusoletus, että eläin voi tuntea.

arvioida - erityisesti, kun se ei voi

jonka etiikkaa on perusteltu tehokkuusajattelulla Artikkeli esitte­

kertoa siitä - mutta eläinten käyt­

lee myös kauhukuvan tulevaisuudesta jossa tuotantoeläimistä voi pahimmassa tapauksessa tulla ’siirtogeenisiä robotteja’.

ihmisen

sukulaisia. Ge­

senttisesti

samanlaisia

Aikaisemmin luultiin, että sim­

simpanssi ymmärtää olevansa ole­

panssit ja bonobot ovat yksi la­

massa tai sillä on potentiaali ym ­

uskomuksista. de W aal osoittaa kirjassaan, m i­

ji, mutta sittemmin todettiin, et­

märtää olevansa olemassa, ja tä­

ten eläinten käyttäytymistä tutkiva

tä Kongossa eristäytyneinä eläneil­

män ymmärtää myös esimerkiksi

tiede on kautta aikojen ollut täy­

kulttuuri ja käyttäytymistavat. Toi­

kaksivuotias lapsi, on simpanssia kohdeltava samoin kuin lasta. Si­

sin ihmisten uskomusten ja oman

sin kuin simpansseilla, bonoboyh-

tä ei voi myydä eikä ostaa eikä sitä

kinnat

teisö on matriarkaalinen, sosiaali­

voida alistaa lääketieteellisiin ko­

motivaatioista epäloogisia. Tämä

nen ja rauhanomainen. Ristiriidat

keisiin mikäli lasta ei voi kohdella

johtuu siitä, että vedämme liioitel­

ratkaistaan seksillä, jota bonobot

niin. Muu olisi epäloogista ja eetti­

lun eron ihmisen ja muiden lajien

harrastavat usein ja lähes kaikkien

välille. Tämä taas juontaa juuren­

lauman (ja muidenkin laumojen)

sesti väärin.

Vaikka oikeuksia ei voitaisi

jäsenten kanssa. Bonobot ovat li­

myöntää täysimääräisenä, aikui­

pelkoon siitä, että inhim illistäm ­

säksi lähes täysin kasvissyöjiä, kun

sen ihmisen oikeuksia vastaavina,

me eläimiä.

simpanssit taas syövät säännölli­

niin niille tulee antaa osittaiset oi­

sesti lihaa.

keudet, kuten lapsille ja henkisesti

lä bonoboilla on täysin erilainen

E ri tutkimusten mukaan, jois­ ta useimmat ovat laboratorio-olo­

vajaakykyisille.

Mitkään

taloudelliset

argu­

kulttuurimme sävyttämää, ja tul­ eläinten

käyttäytymisen

sa antropomorfismin pelkoon eli

lailliset oikeudet olisi myönnettävä muillekin lajeille Kirjoittaja on opettanut eläinoikeusjuridiikkaa yli kaksikymmentä vuotta, muun muassa Harvardissa

Rattling the Cage on sisällöltään painava kirja joka kuitenkaan tuskin päätyy joka tytön tai pojan yöpöytälukemiseksi vaativan kielenkäyttönsä vuoksi. Mutta jokaisen lainoppineen ja -säätäjän sekä eläinten kohtelusta päättävän soisi lukevan kirjan ajatuksella

ten henkiset toiminnot ovat sa­

eläimet voivat tuntea muun

mantyyppisiä kuin ihmisillä.

hingoittuneen raajan käytön vält­

tutkimusta ja toteaa että koirat ja ihmisapinat ovat varmimmin

tämistä, mielialan muutoksia tai

saavuttaneet ihmisten tietoisuutta vastaavia kykyjä Lagerspetzin

kivun aiheuttajan välttelyä.

mukaan eläinoikeuskeskustelussa voi nähdä erilaisia ajatteluta­

T

muassa kipua, nälkää, janoa,

Nykyisin useimmat kansalai­

kylmää tai kuumaa. Ne voivat ko­ set, tiedemiehet ja filosofit eivät ky­ kea kärsimystä samoin kuin hy­ seenalaista sitä, että eläimet tunte­

Pelko ja jännitys ovat tunte­ viytyäkseen, paetakseen vaarallisis­

toisaalta

ta tilanteista. Pelko aiheuttaa myös

for anim al rights. Perseus Books, 2002

siitä, mitä niille tapahtuu ja suh­

seen. Tosin asenteet ja toimintata­

stressiä ja kärsimystä esimerkiksi

teestaan muihin eläimiin ja ihm i­

vat ovat usein ristiriidassa.

tuotantoeläimillä. Turhautumista

Rattling the Cage -kirjan jatko-osassa Wise perehtyy eri lajien käyttäyty­

on verrattavissa elottomaan konee­

siin. Eläim illä on myös kyky oppia.

Eläimen tuntemiskyvyn taju­

ja stressiä syntyy, kun eläin ei pää­

Eläimet eivät siis ole vain tava­

aminen aiheuttaa ihmiselle moraa­

se toteuttamaan luontaista käyt­

ja ihmisen. Hän jatkaa argumentointiaan nyt myös muiden lajien oikeuk­

roita tai koneita ja siispä niiden hy-

lisen ongelman - mennäkö kalaan

täytymistään turkistarhoilla tai te­

sien puolesta

vinvointikin tulee ottaa huomioon.

vai ei? Tuntemiskyvyn kieltäminen

Monesta eläinten kanssa tekemisis­

mahdollistaa eläimen hyväksikäy­

homaataloudessa. Vastaavasti eläi­ met näissä olosuhteissa eivät riit­

Frans de W aal: The ape and the sushi master

sä olleesta tämä kuulostaa varmas­

tön. Sanoilla etäännyttäminen luo

tävästi pääse kokemaan mielihyvän

Penguin Books, 2001

ti itsestään selvyydeltä, mutta vaik­

eläimen ja ihmisen välille keinote­

tunteita tai toteuttamaan sosiaali­

ka eläinten kyky tuntea tunnustet­

koisen etäisyyden; eläimiä ei ajatel­

suuttaan.

la tai niistä puhuta tuntevina yksi­

oman olemassaolonsa kuin sen­

sairauksien parannuskeinojen löy­

1998 simpansseja oli noin 200 000

kin, että m uilla on oma mielen­

tämiseksi, eivät oikeuta rikkomaan

ja bonoboja 10 000 - 20 000 jäljel­

Rönsyilevä matkakertomus eläinten kulttuureihin. Frans de Waal paljastaa

taisiin laissa, se ei automaattisesti

sä. Ne kykenevät loogiseen ja ma­

perustavia oikeuksia vastaan - ei

lä. Edelleenkin niitä teurastetaan

ihmisen kyvyttömyyden tulkita eläimiä objektiivisesti. Erikoinen nimi viittaa

muuta yhteiskunnassa jo olemas­

löinä, vaan esimerkiksi tuotanto­

loudessa eläinten tuntemiskyky ote­

temaattiseen päättelyyn. Ne pys­

ihmisen (kuten esimerkiksi nat­

tuhansia vuosittain ja ne ovat su­

oppimistapoihin.

sa olevia käytäntöjä ja asenteita.

eläiminä. Eläimet ovat lihatuottei­

taan liian harvoin tarpeeksi hyvin

tyvät muun muassa huijaamaan

sisaksan juutalaisilla tehdyt kokeet

kupuuton partaalla.

sekä erottamaan huijauksen to­

rikkoivat) tai eläimen oikeuksia.

"kielellä”, luomaan ja käyttämään

Frederick King, joka tutki HTV:tä

itsenäisesti (niille opetettua) kiel­

Jerome-nimisellä simpanssilla, pe-

tä sekä työkaluja.

rusteli apinoiden käyttöä tutki­

Samankaltaista samankaltaisesti

Sen sijaan että järjestelmällises­

noboja, W ise kehottaa meitä koh­ telemaan niitä tasaveroisesti, ta­ kaamaan niiden ruum iillinen kos­

pi toimia vastoin luontaista kykyä

aikana on käytetty.

Jos eläintä ajattelee kulutushyö­

seksi, mutta edelleenkin hän kai-

tuholaismyrkkyyn.

pitää eläintä tuntevana olentona.

Descartes piti eläimiä sieluttomi­

Voisi jopa ihmetellä sitä, miksi tar­

na koneina. Vain sata vuotta myö­ hemmin englantilainen filosofi Je­

vitaan tieteellistä näyttöä siitä, että

gumentteja ennen kuin voidaan

misen käyttöä varten, aivan ku­

nain päivänä voimme kätellä en­

Booeeta, hän sai häkistä viittomakielisen pyynnön "AVAIN ULOS".

hyväksyä väite, että läheisten lajien samankaltaiselle käytökselle on eri

ten aikoinaan ajateltiin, että mus­

simmäistä ihmisen tyranniasta va­

tat oli luotu valkoisten orjiksi ja

paata simpanssia.

motivaatio. Platonilta puolestaan

naiset miesten omistettavaksi. Täl­

3/ 2003

suteen ja miten kohtelemme sutta tässä ihmisten maailmassa’

vulla ranskalainen filosofi René

vuotta myöhemmin opiskelija kävi katsomassa hepatiitti C:llä tartutettua

6 ANI MALIA

ten ruoaksi.

tu eri tavalla. Esimerkiksi 1600-lu-

loogista ja oikein. Ehkä vielä jo­

H A N N A K IV IN E N

(Steven M. Wise: Rattling the Cage, Toward legal rights for animals.

Perseus Publishing, 2000.)

Leena Vilkka tuo esille lähikuvan ihmisen ja

määrä eläimiä kasvatetaan ihmis­

testattiin lääkkeitä, kosmetiikkaa ja tuholaismyrkkyjä eläimillä. Ally kuoli

komus, että eläimet on luotu ih­

Ympäristöeetikko

eläimen välisestä suhteesta kuvaamalla omaa suhdettaan suteen:

ajatella. Koe-eläintilastoissa kerro­

ta tapauksia eläinten vapauttami­

pitäisi esittää erittäin vahvoja ar­

"eläintaiteilijat", kuten eräät norsut ja apinat ovat myös osoittaneet johdonmukaisesti tuntevansa taiteellista intohimoa

tai sian yhteyttä ei kaupassa usein

dykkeenä tai koneena, on helpom­

Booee joka myös kommunikoi viittoen ihmisten kanssa, siirrettiin

tehomaata­

oikeudet miltä tuntuu olla susi, millainen on suden sisäinen elämä

Eri aikoina eläimiin on suhtaudut­

laboratorioon, jossa testattiin kädellisillä lääkkeitä ja kirurgiaa Kuusi

Nykymuotoisessa

ja mitä eettisiä seuraamuksia tästä on sille, kuinka suhtaudumme

taan, kuinka monta eläintä vuoden

kenee tunnustamaan sen, mikä on

jopa niin hyvin, että sitä luullaan ihmisen tekemäksi. Lisäksi

kin olisi, kun ajattelee kuinka suuri

käyttäytymisen

paa oikeuden tuomaria, joka ky­

katsotaan olevan vain ihmisten aikaansaannosta On kuitenkin tiedossa lukuisia todisteita siitä että eläimet voivat tuottaa taidetta

juustokimpaleen ja elävän lehmän

Asenteet ja toimintatavat ristiriidassa

Lajisortomme taustalla on us­

että eläimet eivät kykene käyttäytymään esteettisesti; taiteen

litseva kulttuuri - se, miten yhteis­

kemattomuus ja vapaus.

W ise on vienyt oikeuteen usei­

nyt tässä mitään ristiriitaa.

Dario Martinein käsittelee eläinsemioottisen lähestymistavan avulla eläinten suhdetta taiteeseen. Hän kertoo usein ajateltavan,

huomioon taloudellisen tehokkuu­ den ajaessa sen ohi. Syytä kuiten­

Viittomaan opetettu Lucy siirrettiin kaksitoistavuotiaana Senegaliin, jotta

Frans de W aal on todennut, että

luonnosta, jonka osia he itse ovat

lofaaniin käärityn jauhelihan tai

muksessa juuri niiden biologian ja della ihmisen kanssa. Hän ei näh­

Lagerspetz toteaa, että ihmisillä jotka ovat paljon syvemmin tie­ toisia olioita kuin muut eläimet, on osavastuu eläimistöjä muusta

ta tai maidontuotantokoneita. Sel­

kunnassa suhtaudutaan eläimiin.

Samoin viittova Ally myytiin yksityiseen tutkimuskeskukseen, jossa

mielestä koko etiikan perustana

Ihmisten suhtautumiseen eläimiin

Simpanssikohtaloita se palautettaisiin luontoon. Sieltä se siirrettiin Gambiaan, jossa salamet­

Albert Schweitzerin

voidaan pitää kaiken elollisen kunnioittamista. Loppujen lopuksi

vaikuttaa kasvatus, koulutus ja val­

sästäjät ampuivat ja nylkivät sen.

samankaltaisuu­

mukaan eläimillä ei voi olla

ristöstään. Ne ovat myös tietoisia

oli Afrikassa noin viisi miljoonaa,

sukulaisiamme, simpansseja ja bo­

Immanuel Kantin

Steven M. W ise: Drawing the line, Science and the case

väitetään olevan välttämättömiä

Lajisorto sokea pisteemme

poja: esimerkiksi

Kari Lagerspetz esittelee eläinten tietoisuus-

oikeuksia, koska niillä ei ole tietoista vastuuta toiminnastaan ja

nobot kykenevät käsittämään niin

ti kidutamme ja murhaamme lähi-

Eläinfysiologi

muksia, joita eläin tarvitsee sel­

1900-luvun

dellisuudesta, matkimaan, opetta­

aikakaudella kanoista on tehty osa toimivaa teollista tuotantoa

untemiskyky tarkoittaa, että

mentit, tai se, että eläinkokeiden

munikoimaan eleillä ja opetellulla

simpansseja

Matti Sarmela tuo artikkelissaan esiin,

täytymisen tutkijat käyttävät m it­ tareina esimerkiksi ääntelyä, va­

suhteissa tehtyjä, simpanssit ja bo­

maan, tuntemaan empatiaa, kom­

alussa

Kulttuuriantropologi

vänolon tunteita. Ne ovat tietoisia vat. Tuskin kukaan voi väittää kirk­ omista tuntemuksistaan ja ympä­ kain silmin ajattelevansa, että eläin

miseen: mehiläisten, elefanttien, orankien, papukaijojen, koirien, delfiinien

Ensimmäinen vapaa simpanssi?

koita sitä, että se ei tunne mitään.

esimerkiksi kettu kärsii siitä, että

remy Bentham kysyi kuuluisan

koirat jahtaavat sitä ketunmetsäs-

kysymyksensä: "Kyse ei ole siitä,

tyksessä, kun taas emme lainkaan

ajattelevatko ne tai puhuvatko ne,

kyseenalaista sitä, että lapsen pa­ hoinpitely on väärin.

vaan kärsivätkö ne?” 1800-luvulla Charles Darwin uskoi, että eläin-

"Sudessa minua kiinnostaa ensisijaisesti suden tietoisuus ja

E L IN A VA LK A M A

S IR P A VAN HAN EN

Lähteet: Understanding Animals konferenssi toukokuussa 2003, järjestäjä Compassion in World Farming Trust (CIWF).

Stop - look - listen, recognizing the sentience o f farm animals. A report by Compassion in World Farming Trust. 2003. Raportti on ladattavissa CIWF:n www-sivuilta www.ciwf.org

Ajankohtaista keskustelua eläinten oikeuksista käydään englan­ niksi The Guardian -lehden nettisivuilla: www.guardian.co.uk/animalrights Käy katsomassa Rifkinin ja Singerin kommentteja! www.anim alsentience.com Sivustalla on paljon tietoa englanniksi eläinten tuntemiskyvystä

3 / 2003 ANIMALIA 7

ELISA A A L T O L A

filosofi

Karvaisia kasveja ja kivuttomia kaloja Ihminen on erityisen kehittynyt otus etäännyttämisessä

oletetaan toimivan Pekan tavoin ruokapalkkion saadak­

Me rakennamme "me" ja "nuo" -jaottelutta niin muiden

seen huomioimatta että rotan maailmassa asiat voivat

ihmisten kuin eläintenkin suhteen, ja sitten autuaan

näyttää kovasti toiselta; kipua puolestaan etsitään

tyytyväisinä tarkkailemme omaa erityisyyttämme pitäen

sieltä mistä se löytyy Pekan aivoista muistamatta että

muita olentoja jotenkin kaukaisina ja vähäpätöisinä

(ainakin yleensä) Pekkojen ja kalojen aivotoiminta

tapauksina Usein perinteet ja tiede avittavat etäisyyden

perustuu eri seikkoihin.

Ihmisen kyvyistä tai aivojen rakenteesta poikkeavia

luomisessa Koska esi-isämme ovat surutta rypeneet metsissä

asioita ei pidetä lainkaan olemassa olevina - jos rotta

hirvenlihan toivossa uskomme että näin kuuluu olla

ei siis ajattele kuten Pekka ei rotta ajattele lainkaan,

myös itsemme kohdalla ja marssimme ’ne ovat vain

ja jos kalalla ei ole Pekan aivojen rakennetta ei kala

eläimiä’ -lauseen tuudittamina uutuutta hohtavien

kykene mihinkään Pekan monilahjakkuuksista Tämä

kiväärien kera Suomen korpiin. Täällä Englannissa

kaikki rikkoo evoluutioteoriaa joka kertoo meille lajien

ketunmetsästyksen kieltäminen on edelleen vailla

erikoistumisesta ja rakenteen sekä toiminnan erosta:

loppuratkaisua ja ylähuoneen ministerit ovat merkilli­

rotat, ketut ja kalat ovat kehittyneet omia teitään, ja

sen innokkaita suojelemaan kettujen elävältä raatelua

niiden kohdalla sama kyky voi saada erilaisen muodon.

koirien kera "perinteisiin" vedoten.

Älykkyys voi siis tulla esiin eri tavoin, ja kipu majailla eri

Tiede puolestaan on keksinyt tutkia eläimiä etäältä

osassa aivoja Jostain syystä etäisyys kuitenkin on edelleen

ikään kuin kyseessä olisi tuntevan otuksen sijaan rykelmä soluja tai marjapensas, samalla nojaten

sinnikkäästi läsnä, ja tiede merkillisen itsepäisesti epä­

vanhoihin käsityksiin niiden nolostuttavasta kehitty­

varma josko kettu voisi olla muuta kuin kummallisen

mättömyydestä Tieteen rooli etäisyyden luomisessa

ketterä marjapensas. Tästä kertoo tapa jolla kalojen

on ollut suuri, ja etäisyys puolestaan on usein toiminut

kipua osoittava tutkimus sivuutettiin tai vähäteltiin

oletuksena tieteen sisällä Me olemme päättäneet,

maanrakoon: kala ei voi tuntea kipua silla kala ei saa

että eläimillä ei ole mentaalisia kykyjä siksi, että tiede

tuntea kipua Ei liene hurja tempaus väittää, että syy

kertoo näin; tiede puolestaan usein on päätynyt tähän

löytyy paitsi etäisyyden ’itsestäänselvyydestä', että

juhlalliseen lopputulokseen olettaessaan sen olevan

seurausten pelosta Hirvikiväärin kaivaminen kaapista

välttämättä totta Monet yhä edelleen vakavissaan

tulisi vaikeammaksi, mikäli tiede isoin kirjaimin kertoisi

kyseenalaistavat josko kettu voi tuntea ahdistusta

hirvien älykkyydestä. Kaikkein pelätyimpänä seurauk­

tai kala kipua siksi, että tiede usein kyseenalaistaa

sena kimaltelisivat eläinoikeudet Kyseenalaistaminen on usein edistyksen edellytys,

moiset kyvyt Ja tiede puolestaan kyseenalaistaa siksi,

Eettistä pohdintaa eläinkokeista

män laatua omaamme. Tämä väi­ te paremmuudesta on siten pelkkä ennakkoluulon ilmaus.

Väitetään myös, että suurempi älykkyytemme tekee meille mah­ dolliseksi torjua sairauksia, kas­ vattaa ruokaa ja m uilla tavoin ko­ hottaa elämisen laatua. Jos kuiten­ kin tarkastelemme vaikutustam­

Norman johdatti Jennien laboratorioon ja pani hänet istumaan metallisel­ le pöydälle ikkunan viereen. Jennie istui hiljaa, kun Norman sovitti hänen päähänsä kypärän, jossa oli mittauslaitteita ja liitäntöjä, joilla kypärä voi­ tiin kytkeä m uihin laitteisiin. Jennie katseli kuinka ihmisiä käveli nurm i­ kon poikki. Kun Norman oli saanut kypärän asennettua, Jennien piti käydä makaamaan pöydälle. Kypärä kytkettiin isoon laitteeseen ja Jennien kädet ja jalat sidottiin alustaan. H än ei nähnyt m uuta kuin katon. Norman liitti kypärän mittauslaitteet isoon ohjausyksikköön, tarkisti vielä laitteet ja kyt­ ki koneen päälle. Jennien kypärään iskeytyi mäntä valtavalla voimalla. Jen­ nie menetti tajuntansa ja pysyi tajuttomana Normanin poistaessa kypärän.

Kun Jennie tuli tajuihinsa, hän kouristeli kahden m inuutin ajan. Kun kou­ ristukset loppuivat, Norman suoritti hänellä erilaisia kokeita. Jennie oli so­ keutunut eikä pystynyt kontrolloimaan yläraajojaan viedäkseen suuhunsa ruokaa, jota oli asetettu hänen käsiinsä. lapuksi hänet työnnettiin toiseen huoneeseen, jossa hänelle annettiin pistos. Jennie kuoli alle kahdessa m inuu­ tissa ja Norman alkoi irrottaa hänen päätään kirjaten hänen aivojensa ti­ lan ja preparoiden viipaleita hänen aivokudoksestaan mikroskooppista tut­ kimusta varten.

elämisen laatuun, huomaamme, että me saamme aikaan paljon enemmän haittaa kuin hyötyä.

Olettakaamme edellä sanotus­ ta huolimatta, että ihmiselämä ok­ si arvokkainta eettisesti merkittä­ vällä tavalla. Monet olettavat, et­ tä se oikeuttaa "alempien” olen­ tojen hyväksikäytön, mutta niin ei ole. Eettisesti korkeatasoisem­ m illa olennoilla on toisinaan laa­ joja velvoitteita ’’alempiaan” koh­ taan, ja vain hyvin rajoitettuja oi­ keuksia heidän suhteensa, kuten

* f

esimerkiksi aikuisilla lasten suh­

■

teen. Uskonto opettaa, että tai­ vaalliset olennot ovat paljon meitä

K

ei oikeuta heitä riistämään mei­

uvaus

perustuu

todel­

liseen apinoille tehtyyn kokeeseen. Tämän ko­

oikeuttamaan eläinten käyttö tut­

sen suusta tai pakottaa ketään or­

kimuksessa.

jaksi tai tappaa kilpailijaansa liikeelämän saralla. Isää voidaan kriti­

1. Ihmiset ovat osa yhteisöä

keen suorittaminen ihmisillä oli­

soida eettisillä perusteilla jopa sil­

si ollut hyödyllisempää, sillä ko­

loin, jos hän syytää lapselleen sil­

keen tavoitteena oli kehittääVÄITE te­ rapiamuotoja päävammapotilailKoska me olem m e ihm isyhteisön le, mutta ihmisten alistaminen jäseniä, meillä on erityisiä vel­ tämänkaltaisiin kokeisiin olisi ta­ voitteita m uita ihm isiä kohtaan.

ja kyseenalaistaminen puolestaan vaatii vanhaa kunnon

vattoman epäeettistä. M iksi niiden

kasveja

tervettä järkeä Kenties kaikki perinteet eivät enää

suorittamista kädellisillä ei pidetä

päde nykypäivään, ja kenties Rekku on tietoinen otus

epäeettisenä? Eläinkokeiden etii­

tehdään. Ne rakennetaan ja suoritetaan itsepäisesti

sinnikkäästi haukkuvan robotin sijaan, vaikka tiede

kan ydinkysymys kuuluukin, m ik­

ihmisen näkökulmasta korostaen ihmisaisteja ja

ei tukea moiselle väitteelle antaisikaan. Ehkä tämän

si tutkimuksessa on hyväksyttävää

ihmisen tapaa toteuttaa eri kykyjä huomioimatta että

sisäistäminen viimein romuttaa ajatukset etäisyydestä

käyttää eläimiä tavoilla, joilla ih­

eläinten kyvyt voivat saada erilaisen muodon. Rottien

ja tuo eläimet edes vähän lähemmäs ’meitä’.

misiä ei voida käyttää?

Erittelen

kolmea

keskeisintä

tapaa vastata tähän kysymykseen,

Eläimiä kohtaan meillä ei tällai­ sia velvoitteita ole, koska ne eivät voi olla osa yhteisöämme. Niin­ pä meidän velvollisuutemme on suojella ja edistää ihm isten, ei eläinten etua. Tällöin eläinten etujen uhraaminen ihm isen hy­ väksi on oikeutettua ja samasta syystä ihm isten käyttö eläinko­ keissa ei ole oikeutettua.

mittömästi ylellisyystavaroita, eikä osallistu lainkaan muualla maail­ massa nälkää näkevien lasten aut­ tamiseen.

Näin arkiajatteluun kuuluu myös tasa-arvoisuutta korostavia oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka rajoittavat sitä tapaa, millä nämä erityiset velvoitteet täytetään. Täs­ tä seuraa, että tämä ihmisyhteisöä korostava peruste, jolla pyritään

tuskalliseen eläinkokeeseen, hä­ net täytyisi pakottaa siihen, ku­ ten tapahtui natsien keskityslei­ reillä. Epäeettiseksi pakottami­ sen tekee siinä tapahtuva vapau­ den ja filosofien autonomiaksi kutsuman järjellisten olentojen itsemääräämisoikeuden loukka­ us. Kokeeseen tietoisesti suostu­ m inen ei voi tulla kyseeseen eläi­ men kohdalla, koska eläimet ei­ vät ole autonom isia, järjellisiä olentoja. Tästä seuraa, että kun­ han kokeet suoritetaan inhim il­ lisellä tavalla, eläinten käyttö tut­ kimuksessa ei ole epäeettistä.

oikeuttamaan eläinten riistokäyt-

toriokokeiden suorittamiseen eläi­

me moraalisesti arvokkaimman.

tä. Päinvastoin ne, jotka niin teke­

m illä on kokeiden haitallisuus tut­

Usein kiitetään meidän kykyäm­

vät, menettävät ylemmyytensä. Jos

kittaville, tällaisten valtuuksien an­

me käyttää älyämme elämämme

ylemmyytemme aiheutuu siitä, et­

taminen eläinten edustajille rajoit­

ja ympäristömme hallitsemiseen.

tä olemme puolueettomia eettisiä

taisi huomattavasti eläinten käyt­

Tätä kykyä on jopa kutsuttu Juma­

toimijoita ja potentiaalisia hyvän­

töä laboratoriokokeissa.

lan - universumin luojan ja hallit­

tekijöitä kaikkea elämää kohtaan,

Jotkut filosofit ovat sitä miel­

sijan - kuvaksi meissä. Mutta jos

olisi ristiriitaista väittää, että mei­

tä, että eläimillä ei voi olla tarpeita.

muiden lajien hyväksikäyttöä py­

dän ylemmyytemme antaa m eil­

En puutu tähän väitteeseen, kos­ ka se on epäuskottava ja se on ku­

ritään oikeuttamaan kyvyllämme hallita ja kontrolloida, silloin tul­

le oikeutuksen uhrata "alem pi­

mottu muissa yhteyksissä. Välitön

laan väittäneeksi, että suurempi

peidemme tyydyttämiseksi. Aivan

kokemuksemme eläimistä tuntevi­

voima antaa oikeutuksen toim in­

kuten Platonin ihanneyhteiskun­

na olentoina osoittaa, että eläim il­

nalle, mikä ei ole eettisesti kestä­

nan filosofi-kuninkaat eivät saa­

lä on tarpeita. Kipua ja ahdistusta

vä ajatus.

neet riistää niitä, joita heidän suu­

amme” omien toiveidemme ja tar­

tuottavat eläinkokeet vahvistavat

Jotkut filosofit ovat sitä mieltä,

tämän. Emme voi olla varmoja, et­

että ihmisen suurempi arvo m ui­

rempi älykkyytensä oikeutti hallit­ semaan, meidänkään älykkyytem­

tä mato tai kärpänen tuntee kipua,

hin lajeihin verrattuna juontuu

me ei anna meille oikeutta riistää

ihmisen kyvystä toimia eettisesti,

eläimiä, vaan velvoittaa meidät

mikä kylläkin edellyttää normaa­

huolehtimaan niistä.

töä, ei riitä. Se, että meillä on sel­

PO H D IN TAA

laisia velvoitteita tiettyä ryhmää

Monet ajattelevat, että koska eläi­

mutta tiedämme silti varmuudel­ la, että koira tuntee. Samoin voim­

kohtaan, joita meillä ei ole jotakin

met eivät voi tietoisesti antaa suos­

me olla varmoja, että ihmisvauvat

lia älykkyyttä, koska ollakseen eet­

toista ryhmää kohtaan, ei riitä oi­

tumustaan kokeiden suorittam i­

pitävät joistakin asioista ja joista­

tinen toimija ihmisen täytyy kye­

Arkim oraali ei vaadi meitä koh­

keuttamaan toisen ryhmän riistoa.

seen, niiden käyttö eläinkokeissa

kin eivät.

tä ymmärtämään sääntöjä, hil­

Päätelmä

telemaan kaikkia eläimiä saman­

Toisen ryhmän riistokäyttöä oman

on eettisesti torjuttavaa. Luulta­

litsemään halujaan ja toimimaan

Nykyiset eläinkoekäytänteet ovat

arvoisina, eikä se myöskään vaadi

ryhmän tarpeiden tyydyttämiseksi

vasti yhtä monet ovat sitä mieltä,

ilmausta ylimyksellisestä maail­

net eläinten oikeuksien puolusta­

meitä kohtelemaan kaikkia ihm i­

ei voida oikeuttaa sillä, että meillä

että juuri samasta syystä inhim il­

3. Ihmiselämä on arvokkaampi

velvollisuudentuntoisesti. Tällöin unohdetaan, että hyväntahtoisuus

mankuvasta, jonka mukaan meillä

jat epäilevät, mutta vaikka kaikista

siä samanarvoisina. Eettinen ihan­

on velvoitteita omaa ryhmäämme

lisesti suoritetut eläinkokeet eivät

VÄITE

on eettisesti yhtä ihailtavaa kuin

ihmisillä on oikeus käyttää ’’alem­

eläinkokeista olisikin hyötyä, se ei

kohtaan. Me emme esimerkiksi voi

tuota eettistä ongelmaa. Kummat­

Rakastavat

pia” lajeja hyväksemme oletetusti

silti välttämättä tarkoita, että ko­

ma, jossa kohtelisimme toisiam­

kin ääripäät menevät harhaan.

keiden suorittaminen olisi eetti­

me pelkkinä henkilöinä sen sijaan,

vanhemmat ovat arvokkaampia kuin pelkästään velvollisuuden­

paremman elämäntapamme säi­

vaihtoehtoja -kirjaa tai pyydä opiskelijakirjastoasi

vahingoittaa muukalaisia täyttääk­ semme velvoitteemme ystäviäm­

tilaamaan se kokoelmiinsa!

sesti hyväksyttävää. Tämä voidaan

että kohtelisimme toisiamme lap­

me kohtaan. Joten vaikka hyväk-

maan

osoittaa nopeasti parilla esimerkil­

sina, vanhempina, sisaruksina, ys­

syisimmekin ajatuksen, että m eil­

tekoon, mutta tämä ei täysin es­

Ihmiselämä on eettisesti arvok­ kaampaa kuin eläinten elämä, jo­ ten meillä on oikeus uhrata näitä "alempia” elämänmuotoja edistääksemme ja suojellaksemme ihm isen elämää. Jos uhraamme ihmiselämän tutkimusta tehdes­ sämme, tätä vaihtokauppaa ar­ vokkaamman elämän hyväksi ei luonnollisestikaan tapahdu. Ih­ miselämän uhraaminen tällä ta­ voin ei siis ole oikeutettua.

velvollisuudentunto.

Ehdota kurssikirjaksi Animalian Eläinkokeita ja

teemme ei kuitenkaan ole maail­

mutta ensin haluan korostaa, et­ tä yleisin eläinkokeiden puolus­ tamiseksi esitetty väite on tämän kysymyksen kannalta epäolennai­ nen. Väitteen mukaan eläinkokeis­

O p is k e le t k o a la lla , jo lla te h d ä ä n e lä in k o k e ita ?

ta on hyötyä ihmisille. Tätä mo­

POHDINTAA

Pienet lapset eivät pysty anta­ suostumustaan

kokeiden

Eläinkokeita ja vaihtoehtoja -kirjaan on koottu

lä. Jos yllä kuvatun kaltainen koe

tävinä, naapureina, työtovereina,

lä ihmisinä on sellaisia velvoitteita

tä heidän käyttöään kokeissa, ku­

tuoretta tietoa eläinkokeista Puheenvuoron

suoritettaisiin ihmisillä - vrt. nat­

kansalaisina ja niin edelleen. Sel­

ihmisiä kohtaan, joita meillä ei ole

ten se ei myöskään oikeuta heidän

saavat niin eläinkokeiden puoltajat kuin kriiti­

sien ihmiskokeet - se olisi eettises­

lainen maailma olisi surullisen ra­

eläimiä kohtaan - kuten sairaiden

kotkin. Kirjassa esitellään myös eläinkokeita

ti kestämätön, vaikka se tuottaisi­

joittunut ja siitä puuttuisi useita

auttaminen - näiden velvoitteiden

oikeuksiensa polkemista. Suostu­ muksen voi lapsen puolesta an­

korvaavien tutkimusmenetelmien tämänhetkistä

kin hyötyä muille ihmisille. O r­

tunnesiteitä, jotka tekevät elämäs­

täyttämiseksi emme voi vahingoit­

taa joku, joka ymmärtää, mikä on

tilannetta Kirja soveltuu erinomaisesti oppikir­

juuskin oletettavasti hyödytti or-

taa eläimiä. Ollakseen vakuuttava

lapselle hyvästä ja haluaa suojel­

jaksi.

janomistajia, mutta orjuus on sil­

tä elämisen arvoisen.

Tämänkaltainen

käyttömo-

tämä eläinten hyväksikäytön puo­

la ja edistää lapsen oikeuksia. Vas­

ti eettisesti tuomittava käytäntö.

mielisen elämänkatsomuksen hyl­

emme ole ainoita eettisesti toi­

kääminen on seuraava askel mo­

m ivia olentoja, koska monet eläi­

raalisessa kehityksessä.

met, esimerkiksi uskollinen koi­

sämme orjuuden, feudalismin sekä

ra tai työteliäs majava, kykenevät

sukupuoli- ja rotusyrjinnän olem­

epäitsekkääseen toimintaan. Ja ot­

me samalla hylänneet kuvitteelli­

taen huomioon tuhoavan histori­

set arvohierarkiat ja korvanneet ne ajatuksella kaikkien tasa-ar-

selvää, että me olemme kaikkein

vosta. Eläinkokeisiin kohdistuvan

eettisin laji.

ylimielisen asenteen hylkääminen

lustus vaatii tuekseen perusteluja

taavasti voi tehdä johtopäätöksen,

Lisätiedot ja tilaukset:

abstrakteilta

Kuiten­

sille, että meillä on oikeus inhim il­

että koska eläin ei voi antaa suos­

POHDINTAA

www.animaliafi ja Tarja Balding, p. (09) 278

hitä toisen ryhmän hyväksikäyt­

kin yksi eettisten ihanteiden - ja

listen velvoitteidemme täyttämi­

tumustaan kokeeseen, sille pitäi­

Arkimoraalin mukainen ajattelu­

misen arvo juontuu hänen älyk­

töä. Niinpä siitä, että me saatam­

nimenomaan perusoikeuksien -

seksi käyttää eläimiä tutkimukses­

si määrätä edustaja, joka ymmär­

tapa on juuri tämä: ihmiselämä on

kyydestään, koska sen avulla hän

me hyötyä eläinten käytöstä tutki­

pystyy rikastuttamaan elämäänsä ja kohentamaan elämän laatuansa,

Toiset filosofit väittävät, että ih­

tärkeä tehtävä on rajoittaa läheis­

sa. Seuraavat väitteet pyrkivät vas­

täisi sen tarpeet ja olisi sitoutunut

arvokkaampi kuin eläinten elämä

muksessa, ei seuraa, että eläinten käyttö olisi eettisesti hyväksyttä­

ten suosimista muiden kustan­

taamaan tähän tarpeeseen.

suojelemaan ja edistämään niitä.

Edustajan tehtävä olisi varmistaa,

ja niinpä meillä on oikeus uhra­ ta eläimiä omaksi hyödyksemme.

m ihin etiikka juuri pyrkii. Koska

vää. Jonkin ryhmän hyväksikäyt­

raalinen oikeus antaa etusija lap­

Tämän

kukaan meistä ei kuitenkaan pysty

tö pitää kuitenkin pystyä oikeut­

sensa tarpeille, hänellä ei kuiten­

2. Vain ihmiset ovat tietoisia

että koe joko on eläimelle vaara­ ton, sen hyvinvointia edistävä tai

osa on kuitenkin virheellinen.

tamaan tavalla tai toisella. Seuraa-

kaan ole oikeutta niin tehdessään

VÄITE

eläin saa siitä riittävän hyvityksen.

Perinteisesti älykkyytemme on

hyvää, minkä delfiini, koira tai jo­

vassa kolme keskeistä tapaa pyrkiä

ottaa ruokaa toisen nälkäisen lap-

Jotta ihm isen saisi osallistumaan

Koska pääasiallinen syy labora­

ajateltu tekevän meidän lajistam­

ku muu eläin kokee, emme voi to­

nuksella. Vaikka isällä onkin mo­

uskomuksen

kumpikin

Hylätes­

amme, ei ole mitenkään itsestään

raali vie pohjaa tasa-arvoisuuden teorioilta.

lyttämiseksi ja kehittämiseksi. Y li­

tuntoiset. Tästä seuraa, että me

Yhden ryhmän saama hyöty ei py­

6896 ja tarjabalding@animaliafi

8 ANIMALIA 3/ 2003

me muiden eläinten kuin itsemme

korkeammalla tasolla, mutta tämä

että eläinten oletetaan olevan karvaisia tai siivekkäitä Tämä näkyy erityisesti tavassa jolla tutkimuksia

dellisuudessa vertailla niiden elä­

kokemaan sitä tyydytystä ja m ieli­

auttaa meitä edistymään moraali­ sessa kehityksessämme.

Steve F. Sapontzis filosofian emeritusprofessori, Kalifornian yliopisto Artikkeli on julkaistu keväällä 2002 lehdessä A V Magazine Käännös: Heli Koskinen

3/ 2003 ANIMALIA 9

iällä palstalla esitellään eläinystävällisiä tuotteita ja palveluita. Kostaja vaikuttaa ostopäätöksillään jatkuvasti siihen, miten eläimiä kohdellaan. Äänestä sinäkin kukkarollasi - eläinten puolesta!

KULUTTAJAN VALINTA

Maukas uutuus: Sysmän luomuvlljapihvit

Kasvisruokaa moneen makuun

SYSMÄN luomuviljapihviaines on

PERJANTAINA

lounasaikaan jyväs­

ja ehkä soijarouhetta. Ruoka oli

valmis kuiva-ainesseos, johon lisä­

kyläläinen Kasvisravintola Katrii­ na on melkein täynnä iloisesti jut-

kisen hyvää samoin kuin jälkiruo­

televia ihmisiä ruokalautasten ää­

kana tarjottu mansikkakiisselikin.

J ä tään ainoastaan vesi. Seoksen an­ netaan turvota 15 minuuttia, jon­ ka jälkeen sitä voi nostaa lusikalla paistinpannulle. Pihvejä on helppo paistaa ja ne pysyvät hyvin koossa.

Ne sisältävät muun muassa veh­

m jam m

t

rellä. He näyttävät osin tavallisilta

Ruuan kanssa tarjoiltavat sämpy­

työpäivän keskellä lounasta syövil­

lät olivat erityisen hyviä ja salaat-

tä toimistotyöntekijöiltä, osin opis­

tivaihtoehtona oli porkkanaraas-

kelijoilta.

teen lisäksi myös kahdenlaisia mai­

Lounaslistasta löytyy kolme lou-

kosipulia ja yrttimausteita. Kaikki

nasvaihtoehtoa, joista kaksi on keit­

ainekset ovat luomua ja avaama­

toja. Kysymällä selviää, että vuo-

vat ruokaan Kelan ateriatuen, jo­

ton pihviainespussi säilyy vuoden

kavaihtoehtoja on sittenkin kaksi,

ten heille syöminen Katriinassa on

verran, joten sitä voi pitää varalla

joista toinen on vegaanista, samoin

varsin kohtuullisen hintaista. M uil­

niin kotona kuin mökilläkin. Pih­

kuin toinen keitoista.

lekaan hinta tuskin on ongelma.

Korkeakouluopiskelijat

Lounasvaihtoehdot maksavat 6 -

vien maku on todella mainio ja

sagnea, jota hän mainostaakin ehkä parhaalla mahdollisella kehulla, jo­

9 euroa ja opiskelijoille 2,30 - 4,20

ka on kuultavissa hänen suustaan

se ruuan lisäksi juoman, leipää, sa­

kasvisruuan suhteen: "Tämähän ei

laattia ja jälkiruuan.

sinkin kaveriksi. Yhdestä pussis­

tetuista

ta (150g) saa pihvejä isommalle­

ri maan.

hyvinvarus-

ruokakaupoista

ympä­

kin porukalle ja ne säilyvät pais­ Valmistaja: Sysmän Luomuherkut

päivään. Tätä herkullista ja suo­

Oy, www.sysmanluomuherkut.fi.

malaista uutuutta voi lämpimästi

euroa. Kaikki lounaat sisältävät it­

vaikuta ollenkaan siltä, että tästä

tettuina jääkaapissa seuraavaankin

puh. (03) 7178646

suositella kaikille!

ka havaintoni perusteella sisälsi öl­

E L IN A VA LK A M A

E E K K U AROMAA

puuttuisi liha.”

Itse otin vegaanista vuokaa, jo­ jyistä tomaattikastiketta, perunaa

i t y

s

Kasvisravintola Katriina, Kauppakatu 11, 40100 Jyväskylä, puh (014) 449 8880, fo x (014) 449 8881, www.kasvisravintola.net

o

d

u

S h

)

S

aapuessani

>

kesäkuisena

il­

tana Helsingin Kluuvin Body Shoppiin, tytöt hypistele-

.Vege

Tyttöjä

ujostuttaa.

Jännitys­

tä ei ollenkaan vähennä se, että il­ lasta kirjoitetaan juttu Animalialehteen. Kaija kertoo aluksi Body

ta, kuten eläinten oikeudet, ym ­ päristön suojelu ja reilumpi maa­

S

yksy on kasvissyöjän kulta-aikaa. Sadonkorjuussa saa maisteltavakseen upeita kotimaisia raaka-aineita: omenoita, juureksia, vihanneksia - ja tie­ tysti metsästä marjoja ja sieniä. Näppärän kannattaakin pyrkiä säilömään herkkuja talven varalle kuivaamalla, mehustamalla, pakastamalla tai keittä­ mällä hilloksi. Itse olen ainakin huomannut oman "emäntä-geenini" aktivoitu­ neen viime vuosina, vaikken kovin aktiivisesti jaksakaan lasipurkkeja täytellä Toistaiseksi on ollut helpompaa vierailla äidin luona ja tuoda aarteita muka­ naan kotiin!

Tämänkertaisella palstalla annan ohjeet juurespasteijoihin ja maukkaaseen ja ruokaisaan papu-pastasalaattiin. Molemmat sopivat mainiosti evääksi sieniretkelle tai syksyn kotibileisiin tarjottavaksi. Makeina herkkuina on tarjolla vadelmajälkiruoka ja ihana omenapiirakka.

LIISA TIKKA

Juurespasteijat alkupalaksi neljälle

500g vegaanista lehtitaikinaa lOOg porkkanaa !50g perunaa 0,75 dl ro u h ittu ja cashew pähkinöitä 20g tu o retta inkivääriä kaksi valkosipulinkynttä m urskattuna 30g sipulisilppua 1 tl jeeraa 1 tl kurkum aa 1 tl currya 0,5 dl k au ra- tai soijakerm aa öljyä paistam iseen

Kuori porkkanat ja perunat. Raasta ne karkeaksi raasteeksi.

Kuori inkivääri. Raasta se hienoksi.

Kuumenna öljyä pannulla Lisää maus­ teet, sipuli ja valkosipuli. Pyöräytä niitä

lO ANIM ALIA 3 / 2003

öljyssä.

Lisää pähkinät ja paista niitä hetki.

Lisää porkkana- ja perunaraaste.

Sekoita aineita, paista seosta noin 5 minuuttia.

Vähennä lämpöä, lisää kerma. Hau­ duta seosta muutama minuutti kannen alla.

Leikkaa taikina esimerkiksi kahdek­ saan palaan. Täytä palat juuresseoksella.

Pasteijat saa suljettua hyvin, kun kostutat yhteen liitettävät reunat vedellä Halutessasi voit voidella pasteijat esimerkiksi soijamaidolla tai öljyllä Päälle voi myös ripotella vaikkapa seesaminsiemeniä tai pellavansiemenrouhetta.

Paista pasteijoita 200 asteessa kunnes ne ovat kauniin ruskeita.

Tarjoa esimerkiksi vihreän salaa­ tin kera.

noin 12-15 palaa

Ei

neljälle jälkiruuaksi

Kaija kertoo monia mielenkiin­

eläinkokeita

toisia yksityiskohtia, kuten Bo­

farfallea)

2.5 dl soijam aitoa

200g pakastevadelmia

1 punainen paprika

1/2 p k t hiivaa

0,75 dl hyytelösokeria

200 g kypsiä b aby-porkkanoita tai taval­

1 rkl kardem um m aa

3 dl vettä

lisia porkkanoita viipaloituina

1.5 dl sokeria

25g chilisuklaata

tettiin Englannissa. Eräässä van­ hassa liikehuoneistossa oh paljon

200 g kypsiä vihreitä papuja

1/2 dl öljyä

0,5dl sokeria

ruostetta ja huomattiin, että vih­

250 g kypsiä ruskeita tai kidneypapuja

n. 7 -8 dl vehnäjauhoja

0,5dl kaurakerm aa

reä maali peitti ruosteen hyvin.

dy Shopin vihreän värin tarinan.

Sekoita kaikki ainekset. Jos käytät purkkipapuja, valuta ja huuhtele säi­ lykkeet ensin huolellisesti.

Kastike: 1/2 d l öljyä 1,5 tl väkiviinaetikkaa 1/2 d l om enam ehua 1 rkl sinappia 1 tl ro u h ittu a m ustapippuria 1 tl suolaa 3 -5 m urskattua valkosipulinkynttä

Sekoita kaikki ainekset. Lisää kas­ tike salaattiin. Anna ruuan maustua kylmässä mieluiten muutaman tunnin ajan. Voit myös halutessasi lisätä salaattiin erilaisia oliiveja.

Täyte: 6 -7 pienehköä om enaa kanelia 75g m antelilastuja 75g m argariinia 2 rkl vaniljasokeria 1 dl om enasosetta

Kuori ja viipaloi omenat, poista myös siemenkodat.

Kaaviloi taikina kaulimella vuokaan sopivaksi.

Levitä omenanviipaleet tasaisesti tai­ kinan päälle. Sirottele kanelia ome­ noiden päälle.

Levitä omenasose omenaviipaleiden päälle.

Laita piirakka uuniin 175 asteeseen.

Paista noin puolisen tuntia Sulata margariini. Sekoita mantelilastut ja vaniljasokeri margariiniin.

Ota piirakka uunista ja levitä kuorrutus omenoiden päälle. Laita piirakka takaisin uuniin ja paista kypsäksi.

*

Vihreä väri on valittu kauan sitten, kun ensimmäisiä liikkeitä perus­

Body Shop toim ii nykyisin 50 Jaa jäiset vadelmat neljään pie­ neen lasikuppiin tai vastaavaan.

Kiehauta vesi ja sekoita hyytelösokeri siihen. Anna jäähtyä pari minuuttia ja kaada seos sitten vadelmien päälle.

Valmista kastike sulattamalla suklaa ja sokeri rauhallisesti vaik­ kapa vesihauteessa olevassa katti­ lassa. Kun suklaa on sulanut, lisää kerma ja sekoita kastike tasai­ seksi.

Kumoa lasikipot lautasille (kukin omalleen). Tarvittaessa voit hieman heilutella muottia tai kastaa sen kuumaan veteen het­ keksi, jolloin se irtoaa helpommin.

Kaada kastiketta vadetmahyytelön päälle ja viereen. Tarjoa välit­ tömästi.

Meikkivoide levitetään sienellä.

"Kesällä ei meikkivoidetta tarvita, silloin riittää kosteus- tai sävytevoide.” Kaija korostaa kosteusvoi­

Vihdoin meikkaamaan!

teen käyttöä. Tuuli, viim a ja aurin­

Sitten päästään itse asiaan. Vali­

maassa ym päri maailman. Suo­ meen ensimmäinen Body Shop perustettiin

puksi jotakin pientä, esimerkiksi huulikiiltoa.

Kukaan

ei

ole

ol­

lut meikattavana ennen. He eivät muutenkaan meikkaa usein. Pää­ dymme valitsemaan meikattavan tytön arvonnalla. Arvonnan voit­ taa M ixu, 13, joka hieman ujostel­ len kiipeää korkeaan meikkituo-

Tampereelle

vuon­

na 1981. Eläinkokeettomuus on yksi Body Shopin pääperiaatteis­ ta. "Joitakin tuotteita on jouduttu vetämään pois markkinoilta, kun on paljastunut, että joku alihank­ kija on tehnyt eläinkokeita”, Kai­ ja kertoo.

Puhdistus ja kosteutus tärkeää Kaija aloittaa puhdistamalla Mixun kasvot. Hän korostaa ihon puhdistamisen tärkeyttä. Erity i­ sen tärkeää se on, kun on meikan­ nut. Silmämeikki kannattaa pois­ taa tarkoitukseen sopivalla silmämeikin poistoaineeha, sillä saip­ pua

ko kuivattavat ihoa ja rasvainenkin iho tarvitsee kosteutta. Meikkivoiteen päälle voi käyttää peitepuikkoa peittämään esimerkiksi finne­ jä. Loppusilaus hoituu puuterilla.

Kaija näyttää, miten irtopuuteria käytetään niin, ettei se pöllyä. R i­ paus puuteria ravistetaan purkista kämmenelle, jossa sitä painellaan

tytöistä

kin varsin maltillinen meikki.

Pohja:

Lämmitä soijamaito kädenläm­ pöiseksi. Lisää hiivaa murustaen; sekoita. Lisää muut aineet jauhoja lukuun ottamatta. Vatkaa ja vaivaa jauhot taikinaan vähitellen. Anna tai­ kinan nousta liinan alla noin tunnin.

Voitele vuoka (esim. 32cm x 24cm).

saan ja vilkaisee tyttöjä hymyillen.

päädytään tekemään hänelle nyt­

Vadelmat chilisuklaakastikkeessa

öljyä

huomauttaa pilke silmäkulmas­

paljon ja pitää hihitystä meikistä,

2 dl pastaa (esimerkiksi fusilliä tai

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan runsaassa vedessä; lisää keitinveteen hieman suolaa sekä ruokalusikallinen öljyä Huuhdo kypsä pasta kylmällä vedellä Pilko paprika. Huolehdi, että vih­ reät pavut ja porkkanat ovat sopivan napakoita - älä keitä niitä ylikypsiksi!

Porkkanoille sopiikin paremmin vaik­ kapa höyryttäminen. Pakastepavut ja baby-porkkanat sopivat käytettäviksi sellaisinaan, kunhan ovat sulia.

a l l u s t a

a s i a k a s t i l a s s a

liin. Koska Mixu ei meikkaa kovin

ilmankauppa.

Ihanainen omenapiirakka

o p i n

tettavasti kaikkia neljää tyttöä ei vät jo kaupassa herkullisen näköi­ ehditä meikkaamaan kokonaan, siä tuotteita. Reippaat Body Sho­ vaan yhdelle tytöistä tehdään koko pin myyjät, Kaija Heikkilä ja Sari meikki toisten katsellessa ja oppi­ Jylhä-O llila, ryhtyvät heti kaupan essa.

M uillekin voidaan laittaa lo­ sulkeuduttua toimeen.

talla on useita eettisiä periaattei­

neljälle

k i m

m e i k k a a m i s e e n j a ih o n h o i to o n .

ta. Body Shopin liike-idean taus­

Papu-pastasalaatti

j a

n e ijä t y t tö ä tu tu s tu m a a n

Shopin historiasta ja ideologias­

Syksyn sadon aarteita

t ä

f) r im a /¡ a j a tto c f y S h o p k u t s u iv a t

saa­

Sekasyöjäseuralainen valitsee la­ saatavilla

B

nioita ituja.

vit sopivat myös vegaaneille. Pih ­ Tuote

n

maustettu miellyttävästi ja oli ar­

nää, kauraa, spelttiä, sipulia, val­

ne sopivat niin perunan kuin rii­

n

kuivattaa

silmänympärysi-

hoa. "Edes vesiliukoinen ripsari ei lähde vedellä kokonaan pois”, Kai­ ja tähdentää. Ripsivärin jäänteet saattavat ärsyttää silmiä. Baktee­ reja voi levitä myös kaverin meik­ kejä tai meikkausvälineitä lainates­ sa. "M ä en hirveesti lainais ripsivä­ riä edes parhaalle kaverille”, Kaija

hieman puuterivipaha ja sen jäl­ keen se levitetään kasvoille.

Viiliä kiiltoa

M ixu Kaija H eikkilän m eikattavana Body Shopissa.

"M inkä värisiä luomivärejä sä ha­ luaisit kokeilla?”, Kaija kysyy Mi-

kan. "O n !”, Mixu huokaisee ja niin

arkisin.

xulta, joka valitsee vaaleansinisen.

päädytään pidättyväisempään sä­ vyyn. Kaija muistuttaa, että raja­

jä Body Shopista, koska niitä ei ole

lee hyväksyvästi. Kaija kertoo, et­

uksen ja huulipunan on hyvä oha

testattu eläimillä ja ne ovat muu­

tä kimallus onkin nyt muotia. Hän ryhtyy levittämään luomiväriä ja

samansävyiset.

Viimeinen silaus syntyy pos­

tenkin kivoja. Hän pitää eläinsuo­ jelua tärkeänä. Hän pitää eläimis­

"Saa olla kiiltoa”, Mixu nyökytte-

kertoo samalla, että luom ivärin le­

kipunalla. Kaija kertoo, että pos-

tä, erityisesti lehmistä, joiden kans­

vitys luonnistuu parhaiten pitkä­

kipunakuulia voi käyttää myös

sa hän on tehnyt tuttavuutta M ar­

vartisella siveltimellä. Siveltimes-

luomivärinä tai murentaa huu-

jaanan isovanhempien maatilalla

tä saa silloin tukevan otteen, ei­

likiihon joukkoon. Hän näyttää,

Pukkilassa. Lehmistä ja erityisesti

kä meikistä tule suttuinen. Kaija

kuinka poskipuna levitetään vi-

vasikoista puhuessaan Mixun sil­

muistuttaa myös, että luomiväriä

paha ilman, että tulee "joulupu­

mät alkavat loistaa. Marjaana kat­

laitetaan kevyesti ja ohuesti. Sari

kin muorin posket”. "Hippailtana

selee ystäväänsä ja pyörittelee sil­

huomauttaa sivusta, että kostealla

poskipunaa voi laittaa myös ots­

miään tämän lehmäinnostuksel-

siveltimellä Shimmer-luomiväris-

aluulle korostamaan.” Kaija mai­

le. Mixu haaveilee tulevaisuudessa

tä saa metallinhohtoisen. Hän ker­

nitsee myös, että paljon punaste­

työstä lehmien parissa.

too myös, miten erityisellä pens­

levien kannattaa välttää poskipu­

selillä silmien rajauksesta voi tö-

nan käyttöä.

pötellä nyt muodissa olevan utui­

M eikki on valmis! "M itä sä itse

dy Shopin tuotteita eläinkokeettoOlgan mielestä hyödyttömiä ja vää­

silmiä", Kaija opastaa ja piirtää Mi-

hyväksyvästi arvioidessaan tulosta

rin. "M eillä ei ole oikeutta käyttää

xulle rajauksen yläluomille rajaus-

käsipeilistä.

eläimiä hyväksi, jos ne kärsivät”, O l­

"Ruskea rajaus korostaa sinisiä

M ixun hypähdettyä alas tuolis­

laiteta, mutta sitä Kaija suosittelee

ta, on muiden vuoro. Paikalle tuo­

Tytöt saavat halutessaan tehdä

"vihin

hippailmeen” luomiseen.

daan toinen tuoli ja Sari ryhtyy

lopuksi ostoksia ja saavat tuotteista

ga kiteyttää.

Rajauksen jälkeen lisätään ripsivä­

auttamaan. Tuoleihin istahtavat

10 prosentin alennuksen ihan kun­

ri. Kaija teroittaa tytöille, että rip-

nyt 14-vuotiaat ystävykset Olga ia

niaksi. Tunnelma on jo rentoutu­

sariin ei saa lisätä vettä, koska sil­

Aina. Heiltä kysellään, mitä meik­

nut, kun tytöt miettivät, mitä meik­

loin sen koostumus kärsii. Harja

kejä he haluaisivat kokeilla. Päädy­

kejä ostaisivat mukaansa ja myyjät

vedetään putkilosta varovaisesti

tään kokeilemaan silmä- ja huuli-

ulos, eikä tökitä reunoihin, jolloin

meikkiä. "Kun huulipunaa levittää

opastavat heitä. Kaija kertoo, että Body Shopin liikkeissä saa aina ha­

pakkaus ja harja menevät sotkui­

siveltimellä, se menee kaikkiin poi­

lutessaan opastusta meikkien valin­

seksi. "Näettekö, mikä ero! Fantas­

muihin, eikä sitä tarvitse oha koko

nassa. "E i tarvitse ostaa sikaa säkis­

tisen pitkät ripset ja niitä on pal­

ajan lisäämässä", Sari selittää.

sä!”, Kaija toteaa tomerasti.

t o !,;

mi.nt.iic.: rriSfttfi“ " .Hilulla•« iM B tlU i

Kaija

llfiöiföll fäiködli "Ihan kivalta tuntui!”, Mixu toteaa

kyselee

aikovatko

ty­

töt jäädä vielä kaupungille pör­ räämään, vai mennä suoraan ko­ tiin näyttämään uusia meikkejään.

iloisesti, kun kyselen hänen tunnel­

"M ä meen ainakin kotiin! Ä iti oh kauheen huolissaan, kun mä läh­

käsittelyä. "Onko violetti liian v il­

miaan. Nyt voi jo rentoutua ja hy­ myillä. Mixun kaveri Marjaana,

liä?” kysyy Kaija näyttäen vaale-

13, ei halua tänään oha meikatta­

lä oikeen tekee?!”, Aina kertoo iloi­

anviolettia huulikiiltoputkiloa ja

vana. Hän kertoo, ettei yleensä­

sesti nauraen. Ja niin tytöt vilahta­

saa aikaan iloisen naurunrema-

kään meikkaa paljon. E i ainakaan

vat kesäiltaan.

Huulet ja posket ovat vielä vailla

Sirpa Vanhanen

muuden vuoksi. Eläinkokeet ovat

kynällä. Alarajausta ei tällä kertaa

tyjä ripsiä.

Body Shopin tarinaa (vas. M arjaana, Mixu, Aina, Olga ja Kaija).

Olgakin haaveilee työstä eläin­ ten parissa. Hänkin suosii Bo­

tykkäät?”, tiedustelee Kaija meikattavaltaan. "Ihan hyvä”, M ixu toteaa

sen näköisen.

jon!” Kaija ihastelee M ixun värjät­

Tytöt kuuntelevat tarkkaavaisesti

Mixu ostaa mielellään meikke­

din tänne ja kyseli, että mitä ne siel­

SIRPA VANHANEN

3 / 2003 ANIMALIA 11

Haastattelussa Juliana von Wendtin säätiön toiminnanjohtaja Marianna Norring Vaihtoehtoja opetukseen louden hoitamisen ja viranomaisiin kontak­

I nterN IC H E

tien pitämisen. Myös kudosluovutuskortti-

gulnaopig

en lähettäminen ihmisille ja säätiön toim in­

<ocomptrt*f mouse

nasta kertominen ja tiedottaminen kuuluvat

tyi koirilla paljon virtsakivitauteja liittyen ’liian hyviin’ ruokiin, jois­ sa on voimakas valkuaispitoisuus”, Väisänen selittää.

jen käyttöä opetustarkoituksiin.

on

EIäinystävä11isiä kansanedustajia Haastattelussa Pia Viitanen

Monipuolinen eläinlääkäri

Pia

on viidennen kau­

Viitanen,

36,

ha­

Suurin osa kirjasta tullaan julkaisemaan

Pienillä paikkakunnilla eläinlääkä­

ope­

internetissä siten, että lukijoiden käyttöön

ri repeää moneksi. Aina perintei­

den kansanedustaja

tuksen vaihtoeh-

tarjotaan hakutoiminnolla varustettu tieto­

nen rooli eläimen lääkärinä ei rii­

ja kotoisin Tampe­

I julkaissut kuteoksen

Mariannan toimiin. Säätiön päätoiminta­

tom enetelm istä.

kanta. Tietokannasta löytyvät linkit tuottei­

tä, vaan eläinlääkäri joutuu toim i­

reelta. Hän on val­

han on tukea tutkimuksia, joissa kehitetään

Kirja

siin ja tuotearviointeihin.

maan myös omistajan henkisenä

mistunut

eläinkokeita korvaavia menetelmiä. M ari­

biologian ja lää­

Kirja tarjoaa sekä tietoa että perustelui­

hoitajana ja eläinsuojeluvalvojana.

tieteiden maisterik­

anna mainitsee muun muassa Jyri Puhkin

ketieteen opetta­

ta, jotka edesauttavat myös tulevaa muu­

Kirsi Väisänen hoitaa Outokum­

si. Politiikasta hän

mussa myös eläinrääkkäysilmoituksista syntyvät tarkastuskäynnit

kiinnostui jo opis­

joko yksin tai poliisin kanssa. V äi­

lopulta demareihin.

hyödyttää

aloittaman rahaston kotieläinten hyvinvoin­

jia ja opiskelijoita,

tosprosessia opetuksessa - opiskelijoiden,

nin tutkimukselle.

yliopistojen koe-

opettajien, eläinten ja tieteen eduksi.

Marianna

J

nuoret. Yhdessä vaiheessa esiin­

Tiina Juurela

o

toteaa että saavutuksia jou­

Kirjan julkaissut InterN IC H E, (Inter­

eläintoim ikuntia,

hallinto­

keluaikana ja liittyi

sekä

national Network for Humane Education),

sänen kertoo, että eläinrääkkäystä

Puoluevalintaa hän

sanan varsinaisessa merkitykses­

mietti jonkin aikaa,

Englanninkielinen From Guinea Pig to

edistää Euroopassa ja maailmanlaajuisesti uusien eläinkokeille vaihtoehtoisten ope­

Työn hän kuitenkin kokee erittäin palkit­

Computer Mouse -kirja selvittää eläinko­

tajan paikasta, hän otti oitis yhteyttä sää­ sevaksi. ’’Mukavaa että on sellainen työ, ettei tiöön. Ennen Mariannaa säätiön rutiineja tarvitse ajatella että onko työstä hyötyä tai

uliana von VVendtin säätiön toiminnan­

tuu vielä odottamaan. ’’Alku on ollut asi­

johtaja M arianna N orring on ollut työs­

oihin orientoitumista, rutiineita ja ihmisiin

lainsäätäjiä eläinsuojelujärjestöjä.

kanaan ilmoituksen vapaasta toiminnanjoh­

oli hoidellut parikin henkilöä, mutta näin paikka sai täydennyksen.

Marianna on koulutukseltaan biologi.

Hän on valmistunut Helsingin yliopistosta

että mitäs järkeä tässä paperinpyörityksessä

mutta on ollut va­

tusmenetelmien kehitystä. In terN IC H E on

ettei koiraa ulkoiluteta, kissa jä­

lintaansa

keille vaihtoehtoisten menetelmien sovelta­

voittoa tavoittelematon järjestö, joka työs­

tetään pakkasella ulos, vanha koi­

mista käytännössä bio- ja lääketieteen ope­

kentelee opettajien

nen. Isoon puolueeseen mahtuu monenlaisia ihmisiä, mutta toisaalta myös kun suuren puolueen saa puolel­

tuksessa.

vaihtoehtomenetelmien käyttöä, ja opiske­

on. Mielekkyys on konkreettista, ja saa tehdä

Kirja käsittelee uusimpia vaihtoehtoi­

hyvää työssään. Saan olla onnekas että olen

sia tekniikoita ja lähestymistapoja biolo­

tällaiseen työhön päätynyt”, hän kertoo.

vuonna 1995, jonka jälkeen on ollut eläin­

ANN A V ILJA N EN

lääketieteellisessä tiedekunnassa töissä. Siel­ lä hän tutkii kotieläinten käyttäytymistä ja hyvinvointia.

Säätiössä hän kertoo työtehtävikseen ta­

Juliana von Wendtin säätiö Tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita www.animalia.fi/jvw-saatio.htm

*

sä on vähän. "Usein ongelma on,

sään jo alkuvuodesta lähtien. Nähtyään ai­ tutustumista.”

kanssa edistääkseen

lijoiden kanssa tukeakseen näiden oikeutta kieltäytyä eläinkokeista.

gian, lääketieteen ja eläinlääketieteen ope­

Suomeen kirjan on tuonut Juliana von

tuksessa. Vaihtoehtoisilla menetelmillä tar­

Wendtin Säätiö, joka toim ii meillä Inter-

koitetaan mm. multimediasimulaatioiden

N IC H E:n yhteysjärjestönä. Kirjaa voi tila­

ja harjoituseläinmallien käyttöä opiskelus­ sa, itselle suoritettuja kokeita, kliinistä työs­

ta Anim alian kautta ja se maksaa 11 euroa

kentelyä todellisten eläinpotilaiden parissa

noutaa toimistolta.

(+ postituskulut noin 6 euroa) tai kirjan voi

sekä eettisesti saatavilla olevien eläinruho-

M A R IA N N A N O R R IN G

11-vuotias P itko to ip u i kasvainleikkauksesta hyvin ja odottelee nyt ensilunta häntä heiluen.

ra ei pysty liikkumaan ja niin edel­

Eläinlääkärinä Itä-Suomessa •• •

•

Missä kulkee lemmikin elämän pitkittämisen raja?

Lemmikkieläimen sairastuminen koskettaa sen omistajaa, ja vanhaakin eläintä halutaan hoitaa mahdollisimman pitkään, vaikeistakin sairauksista huolimatta. Moni omistaja on varmasti joutunut miettimään, missä kulkee lemmikin hoidon raja? ItäSuomessa vaikuttava eläinlääkäri Kirsi Väisänen muistuttaa, ettei rajan vetäminen ole välttämättä helppoa.

K

Tinkim ätöntä laatua Paul Mitchell® hiuskosmetiikkatuotteet tunnetaan maailmanlaajuisesti tinkimättömästä laadustaan. Laaja tuoteperhe on kehitetty yhdessä kampaamoalan ammattilaisten kanssa. Paul Mitchell5 -tuotteita myydään ainoastaan parturija kampaamoliikkeissä, joten saat varmasti ammattilaisten opastuksella juuri sinun hiuksillesi sopivat tuotteet.

PRUL MITCHELL M IR A C U L O S

^

AHANTUONTI:

MIRACULOS OY

|

ÄYRITIE 12 C, 01510

AA

R

Y

TEL. 09 8565 6170

H

A

I

R

FAX 09 8565 6378

C

A

R

tajan työssään; hän on ollut perustamassa eduskunnan

ten oloja. Siellä taloudelliset tekijät

eläinsuojeluryhmää ja toiminut siinä sen jälkeen aktiivi­

painavat vaakakupissa, mutta slo-

sesti. Puhuttaessa eläinsuojeluepäkohdista Pia tuo esil­

gania ’’eläin ei tuota, jos se ei ole

le sen, että vaikka Suomessa on moniin m uihin mai­

terve ja voi hyvin” yritetään saa­

hin verrattuna suhteellisen hyvä eläinsuojelulaki, on sen

da johto tähdeksi. Tietysti jonkun

valvominen riittämätöntä. Myös eläinsuojelurikoksista

korvaan jo sana ’’tuotantoeläin”

annetut rangaistukset ovat usein liian lieviä. "Eläinsuo­

kalskahtaa kovalta. Myös tuotan­

jelulain tiukentamiseenkin olisi aihetta, etenkin turkis­

toeläimellä tulisi olla mahdolli­

tarhauksen ja häkkikanaloiden osalta”, Pia toteaa ja lisää

suus elää hyvä elämä ja toimia la­

vielä uskovansa, että turkistarhaus tulee ajan myötä lop­

jilleen tyypillisesti eli tehdä asioita,

pumaan Suomesta. Päättäjätasolla vallitsevat asenneon­

joita sen luonnossa elävät lajitove­

gelmat ovat kuitenkin vielä tällaisten päätösten esteenä,

ritkin tekevät.

vaikka Pian mukaan muutosta onkin tapahtunut suh­

Vaikuttaako pienessä Suomessa maantieteellinen sijainti ihmisten suhtautumiseen eläimiin?

teellisen paljon viimeisen yhdeksän vuoden aikana.

Pia kertoo myös nykyisen hallitusohjelman valmis­ telusta. Ympäristöpoliittinen työryhmä, johon hän itse­

ehkä

kin kuuluu, valmisteli myös eläinsuojeluasioita. ’’Vaik­

enemmän ’jalat maassa’ kuin Etelä-

ka kaikkia haluttuja tavoitteita ei saatukaan läpi, saatiin

rin

Outokum­

useampi potilas saadaan hoidet­

Suomessa”, uskoo Kirsi Väisänen.

eläinsuojelu vihdoinkin nostettua esille”, Pia sanoo. L i­

mussa. Väisänen on pi­

tua. Osalle omistajista lemmikin

"M yös jos vertaa Pohjois-Karjalan

säksi hallitusohjelmaan on hyvä vedota eläinsuojeluasi­

detty eläinlääkäri niin paikkakun­ sairastaminen aiheuttaa niin pal­

pääkaupunkia Joensuuta ja muu­

oista puhuttaessa. On kuitenkin tehtävä vielä paljon töi­

talaisten keskuudessa kuin muual­ jon taloudellisia ongelmia tai hoi­ lakin maakunnassa. Monet lemmi­ to on niin pitkäkestoinen tai muu­

ta maakuntaa, näkyvät erot suh­

tä, jotta kirjaukset pannaan myös täytäntöön. Tämä tar­

tautumisessa lemmikin lopettami­

koittaa muun muassa sitä, että perustetaan erilaisia työ­

kit tuodaan kauempaakin Kirsin

virkaa

"Itä-Suomessa

ollaan

toin työläs, että valitaan mieluum­

seen ja hoitamiseen. ’M aalla’ kat­

ryhmiä konkretisoimaan, millaisia käytännön toimia

hoidettavaksi. Halu auttaa eläintä,

min lemmikin lopetus.” Väisäsen

sotaan asioita ehkä enemmän rea­

vaaditaan, jotta esimerkiksi eläinkokeita saataisiin vä­

joka ei itse pysty vaivaansa kuvai­

kokemuksen mukaan päinvastai­

listin silmin - luopuminen on ras­

hennettyä. Eduskunnan eläinsuojeluryhmä ja yksittäi­

lemaan, on saanut Väisäsen ryhty­

sia tapauksia on kuitenkin enem­

kasta, mutta se on joskus eläimelle

set kansanedustajat ovatkin jo aloittaneet ’’painostus-

mään eläinlääkäriksi.

män: lemmikin eloonjäämisek­ si tehdään kaikki, vaikka tiedossa

parasta”, muistelee Kirsi Väisänen.

työn”, jotta kirjausten täytäntöönpanolle saataisiin suu­

Huonossa kunnossa ollut Pitko-

rimpien puolueiden tuki. Pia toteaa myös ulkopuoli­

11-vuotias mäyräkoi-

on lyhyt ja joskus vaikeakin lop­

koira toipui leikkauksesta hyvin

sen "painostuksen” olevan tärkeää - niin kansalaisjär­

rauros, Pitko. Koiralta löytyi kas­

puaika eläimelle. "Rajanveto näis­

ja - kiitos Väisäsen - odottaa nyt

jestöjen kuin myös yksittäisten kansalaistenkin on hyvä

vain toisesta kiveksestä. Se vaikut­

sä tapauksissa on vaikeaa ja se täy­

syksyä ja ensilunta häntä heiluen.

tuoda omat näkemyksensä esille, jotta eläinsuojeluasiat

taa kuitenkin pirteältä, joten kas­

tyy tehdä tapauskohtaisesti”, V äi­ sänen pohtii.

Tällä kertaa hoidettavaksi on

nousevat myös julkiseen keskusteluun.

T IIN A JU U R E L A

Lopuksi Pia lähettää Animalian lukijoille terveisiä: "Teette todella hienoa ja pyyteetöntä työtä eläinten hy­

sänen sanoo. "N iin kauan kuin

Kehittyneet hoidot ja vaivat

koira on se sama koira mitä en­

Lemmikkieläintenkin hoitomene­

nenkin, kannattaa sen hoitoa ai­

telmät ovat kehittyneet ja suurim­

nakin harkita, vaikka ikää olisikin

missa kaupungeissa on eläim ille­

jo kertynyt.”

kin jo käytössä solunsalpaajia syö­

väksi. O lisikin jo aika saada eläinsuojelujärjestöille lisää resursseja esimerkiksi valtiontuen muodossa.”

E L IN A VA LK A M A

pään ja muita ihmispuolelta tut­

Uutuutena Paul Mitchell® tuoteperheessä on The Color™ -hiusvärit. Miellyttävät The Color™ -hiusvärit ovat hellävaraisia ja sisältävät huomattavasti vähemmän ammoniakkia kuin tavalliset hiusvärit. Kysy The Color™ hiustenvärjäystä kampaajaltasi!

U

tään jatkuvasti parantamaan eläin­

miä kuin humaanipuolella eli yhä

lee antaa mahdollisuus”, Kirsi V äi­

N yt uusi The Color™ hiustenvärjäys!

X

kaus on näkynyt voimakkaasti myös hänen kansanedus­

"Kyllä näin pirteälle koiralle tu­

Paul MitchelPin ideologiaan on alusta asti kuulunut ehdoton vakaumus eläinkokeita vastaan ja toimia luontoa säästäen. Vaadimme kaikilta materiaalien ja raaka-aineiden toimittajilta täydelliset dokumentaatiot, jotka takaavat ettei mitään eläinkokeilla testattuja materiaaleja päädy tuotteisiin.

Myös tuotteissa käytettävien kasvien luonnollisten kasvuympäristöjen säilyttäminen on tärkeää. Esimerkiksi Paul Mitchell® -tuotteissa käytettävä avvapuhi saadaan omalta, täysin aurinkoenergialla toimivalta plantaasilta, jossa viljellään ja tutkitaan satoja eri kasveja, kukkia ja yrttejä.

U

Pialla on ollut eläimiä jo pienestä pitäen ja eläinrak-

Tuotantoeläinpuolellakin pyri­

käytetään pitkälti samoja menetel­

Väisänen

vain leikataan pois.

L

lainen riippuen miltä kantilta si­

hoitaa

saapunut

Ympäristöä ja eläimiä kunnioittaen

leen jossain asiassa, voi kokea todella onnistuneensa ja vieneensä asiaa eteenpäin.

kunnallisen eläinlääkä­

irsi

P a r a s t a la a t u a h iu k s ille s i - ilm a n e lä in k o k e it a

leen. Tilanne voi olla hyvin eri­ tä katsoo.”

••

tyytyväi­

E

WWW.MIRACULOS.FI

Rajanveto vaikeaa

tuja hoitokeinoja. Omistajat vie­

Rajan vetäminen lemmikkien sai­

lemmikkinsä eläinlääkärin hoidet­

Eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsenet

rauksien

vät myös yhä useammin vanhan hoitamat­

tavaksi. Länsimaisen ihmisen hy­

Andersson Janina (vihr), Anttila Ulla (vihr), Asko-Selja­

ta jättämisen välille ei ole kuiten­

vinvoinnista ovat saaneet osansa

vaara Sirpa (kok), Hassi Satu (vihr), Karhu Saara (sd),

kaan aina näin yksiselitteistä. V äi­

myös eläimet, joilla niin kutsutut

Karpela Tanja (kesk), Koskinen Marjaana (sd), Kuisma

sänen muistuttaa, että kyse on ta­

hyvinvointisairaudet ovat lisään­

Risto (sd), Lahtela Esa (sd), Lapintie Annika (vas),

hoidon

ja

pauskohtaisesta asiasta. Viim e kä­

tyneet. Tämä näkyy muun muassa

Neittaanmäki Petri (kesk), Saarikangas Martin (kok), Sar-

dessä lemmikin omistajaa ja myös

liian lihavina lemmikkeinä.

komaa Sari (kok), Sinnemäki Anni (vihr), Tiusanen Pentti

eläinlääkäriä velvoittaa eläinsuoje­

"H yvinvointi näkyy ehkä eni­

lulaki. Suurin osa lemmikeistä saa­

ten

daan kuitenkin hoidettua.

na: pitkään elävät lemmikkimme

"Lemmikkieläinten

myös sairastavat enemmän kuin

hoidossa

vanhojen

eläinten

(vas) ja Viitanen Pia (sd).

vaivoi­

Kirsi Väisänen to im ii kunnallisena eläinlääkärinä Outokum m ussa.

Lammaskaan ei aina elä idyllissä Lampaaseen liitetään yleensä onnellisen tuotantoeläimen kuva, maisema jossa lauma vapaita eläimiä vaeltelee vihreällä niityllä. Maailma on kuitenkin muuttunut ja tehokkuusajattelu on vallannut kaiken tuotannon: onko lammastalous vielä samanlaista kuin mielikuvissa?

SUOMALAISET SYÖVÄTvuosittain noin

karitsan kasvua huomattavasti.

300 grammaa lampaanlihaa

Siksi eläimille tulee jalkojen kas­

henkeä kohti. Tästä lihasta

vuhäiriöitä ja ruoansulatuskanavan

ainoastaan 40 % on kotimaassa

sairauksia huomattavasti enem­

tuotettua, muu tuodaan ulko­

män kuin laiduntaville eläimille.

mailta. Esimerkiksi marketeissa myytävästä lampaanlihasta suurin

jen saatossa jalostunut sitkeäksi

osa on peräisin Uuden-Seelannin

roduksi, joka on tullut toimeen

suurtiloilta

niukalla ruualla Voimaperäinen

Suomessa lampaita pidetään

K U R K IS T U S L A M M A S T IL A N ARKEEN

Suomenlammas on vuosisato­

R ottia, sikoja ja filo so fe ja Symposiumissa pohdittiin tieteen roolia eläinten hyvinvoinnin edistämisessä Universities Federation for Animal Welfare (UFAW) on brittiläinen järjestö, joka toimii eläinten hyvinvointitutkimuksen hyväksi.

Järjestö tukee alan tutkimusta ja koulutusta sekä edistää tiedon levittämistä kiinnostuneille tahoille. Oman tieteellisen julkaisunsa, Animal Welfare, lisäksi UFAW julkaisee eläinten hyvinvointiin liittyviä oppaita, videoita ja tietolehtisiä.

H

uhtikuussa U FA W järjes­

mistaminen ja eläinten hyvinvoin­

kein virike tuntuu olevan pesäko­

olosuhteiden suunnittelussa. Rot­

nin edistäminen. Sherwin huo­

lo. Rotta valitsee aina pesällä va­

tien luontaista käyttäytymistä ku­

mautti, että tällä hetkellä käytös­

rustetun häkin jos sillä on siihen

vaavan videon voi tilata osoitteesta

sä olevat standardihäkit eivät täy­

mahdollisuus. Pesän lisäksi rot­

wwrw.ratlife.org. Samoilta sivuil­

toi­

tä kumpaakaan toivetta. Vaikka

ta tarvitsee kuiviketta ja pesänte-

ta löytyy myös runsaasti vapaasti

veluksessa). Ainutlaatuinen sym­ minnanjohtaja James Kirkwood.

koe-eläinten olot ovatkin eri la­

komateriaalia voidakseen hyvin.

käytettäviä kuvia ja videopätkiä.

ten hoidon parantamiseen.

ti Edinburghissa sympo­ siumin aiheesta Science

Tiede käytännön apuna

in the Service o f Anim al Welfare

(tiede eläinten hyvinvoinnin pal­ Kokouksen avasi UFAW in

kasvatus aiheuttaa erityisesti niille

posiumi keräsi yhteen 375 eläin­

Kirkwood puhui eläinten hyvin-

boratorioissa hyvin samankaltai­

Haapakuivike on sopivinta rotalle

Kaiken kaikkiaan symposiumin

tuotantoeläiminä lähes ainoastaan

terveysongelmia, kun nopeasti

ten hyvinvoinnin asiantuntijaa 24

vointitieteen tärkeydestä: osaam­

sia, tuloksia voi olla hankala ver­

ja pesäntekoon soveltuu pehmeä

aikana kuultiin yli kolmeakym­ mentä esitystä hyvinvointitutki-

lihan takia Lampaiden villasta

kasvavien karitsojen jalat eivät

maasta: paikalla oli muun muas­

me jo suhteellisen hyvin arvioida

rata laboratorioiden kesken. Stan­

paperi, jonka rotta voi repiä pala­

saatu rahallinen tuotto on niin

kestäkään kiihkeää kasvua Var­

sa hyvinvointi- ja käyttäytymis-

eläinten terveyttä, mutta haasteel-

dardihäkit eivät todistetusti ole

siksi ja muokata itselleen m iellyt­

muksesta, etiikasta ja politiikasta.

merkityksetöntä, että se riittää

sinaisiksi lihalampaiksi jalostetut

tutkijoita, filosofeja, päättäjiä se­

lisempaa on ymmärtää, mitä eläin

optimaalisia eläinten hyvinvoin­

täväksi. Myös erilaiset ruokintaan

Asiasta kiinnostuneet voivat pian

korkeintaan peittämään villan

rodut kestävät voimaperäistä

kä kansalaisjärjestöjen ja teolli­

oikeasti tuntee. Vähitellen tiede

tia ajatellen, ja jatkuva altistum i­

liittyvät virikkeet parantavat rotan

tutustua lähemmin kokouksen an­

ruokintaa ja sen aiheuttamaa

suuden edustajia. Sen sijaan, et­

kuitenkin auttaa meitä ymmärtä­

nen stressaaville oloille voi muut­

hyvinvointia.

tiin, sillä U FA W pyrkii keräämään

tehokasta kasvua paremmin.

mään eläimiä paremmin ja pää­ tökset eläinten hoidosta voidaan

taa eläinten luontaisia toim into­

Rotista

käsittelystä aiheutuneet kustan­

Puhtaita liharotuja kasvatetaan

tä yhden alan tutkijat olisivat kes­ kustelleet omista menetelmistään

rastettiin 35 600 lammasta Ylei­

Suomessa kuitenkin edelleen

ja tuloksistaan, keskustelu keskit­

perustaa yhä vankemmin tieteel­

sin lammasrotumme on edelleen

melko vähän.

tyi käytännönläheisimpiin aihei­

lisiin päätelmiin.

nukset, aina ei edes sitäkään.

Vuonna 2001 Suomessa teu­

saivat

esityksiä Anim al Welfare -lehdessä

ja. Tällöin myös tutkimustulosten

symposiumin aikana myös mah­

julkaistavaan liitteeseen. Sympo­

luotettavuus kärsii.

dollisuuden seurata rotan käyt­

siumi oh osoitus siitä, että eläin­

Tilakoot kasvavat

eläinten hyvinvoinnin edistämi­

olivat yksi symposiumin mielen-

seksi ja eläinten käyttöön liitty­

painuvimmista aiheista ja sitä kä­

Virikkeet parantavat koerotan hyvinvointia

ympärivuotinen karitsointi. Tämä

Eläinsuojelulaki määrittelee

vään etiikkaan.

siteltiin useassa esityksessä. Chris

Skotlannin maatalousyliopistossa

tarkoittaa sitä, että perinteisen

niukasti ehtoja lammastuotan-

uttaa suurelle osalle lampaista jos­

keväisen karitsointiajan sijaan

nolle. Sen mukaan yhtä lammasta

sain vaiheessa pahan tulehduksen

lammas voidaan astuttaa mihin

kohden on oltava sisätilaa reilun

korvalehteen. M erkki joudutaan silloin poistamaan, mutta viim eis­

vuoden aikaan hyvänsä ja se mah­

neliömetrin verran. Lammasta ei

dollistaa tehokkaan lihantuotan­

saa pitää paikoilleen kytkettynä,

Tietä reunustavat hyvin hoidetut kemmin kuin laitumella, ja karit­

tään ennen teurastusta tai toiselle

non vuoden ympäri pelkän yhden

mutta ulkoilumahdollisuuksien

pihapiirit, laitumet ja pellot vieri sat kasvavat tasaisesti teuraskun-

tilalle muuttoa niille on laitettava

sesonkikauden sijaan.

tarjoaminen ei silti ole pakollista

K

iemurteleva maalaistie joh­ taa idyllisen rannikkomai­

omaan laumaansa kasvamaan.

Karitsat kasvatetaan läpi vuo­

seman läpi. Isnäs on pieni kylä Itäden

sisähallissa. Siellä eläinten

Uudellamaalla, Porvoon lähellä. ruokintaa voidaan säädellä tar­

vieretysten.

toon. Karitsoilla on jatkuvasti saa­

siin, kuten tulosten soveltamiseen

suomenlammas. Rotua suositaan mm. sen hyvän sikiävyyden vuoksi, mutta lisäksi sille on mahdollista

Karitsan saa vieroittaa

taas uusi merkki.

tavilla oman tilan säilörehua sekä

Jos lampaita ei tarkkailla huo­

kolme kertaa päivässä annettavaa

lella, voi tulehdus päästä hyvin­

Sisäkasvatus yleistyy

la elää kaikkiaan 80 uuhta karit-

väkirehua. Jotkut karitsat saavut­

kin pahaksi. Kasvavilla karitsoilla

Ympärivuotinen karitsointi hei­

uuhikarrtsat saavat viettää kesät

soineen sekä muutama pässi. T i­

tavat teuraspainon jo kolmen kuu­

merkki saattaa osittain jopa kasvaa

kentää teuraaksi kasvatettavien

emiensä kanssa laitumella

lan pellot ovat luomutuotannos­

kauden iässä, mutta tavallisem­

korvalehden sisään. E U ei kuiten­

karitsoiden ulkoilumahdollisuuksia

mutta pässikaritsat vieroitetaan

sa, mutta lampaanliha tuotetaan

pi teurastusikä on noin viisi kuu­

kaan hyväksy mitään muuta eläin­

Lampaille ei ole tosin edes lain

aikaisemmin. Koska varsinkin

ilman luomumerkintää.

suomenlammas saattaa saada

kautta. Nopeasta kasvusta huoli­

ten merkitsemistapaa. Pia N äri

mukaan pakko tarjota ulkoilua

matta tilan karitsoilla ei ole esiin­

on asiasta huolissaan, ja aikoo pi­

kesäisinkään, minkä voi katsoa

kerralla useita karitsoita vieroi­

riakymmentä uuhta, mutta syksyl­

tynyt ongelmia fyysisen kehityksen

tää tilanteesta keskustelua yllä jat­

olevan todellinen eläinsuojeluon-

tetaan pienimmät karitsat usein

lä 2002 tilalle valmistui uusi kyl-

kanssa.

kossakin.

gelma Lammastalouden tehok­

pian syntymänsä jälkeen ja vain

kuuden ja tilakokojen kasvaessa

vahvimmat jätetään kasvamaan

pelkkä sisäkasvatus yleistyy, sillä

emänsä kanssa muutamaksi

sisällä olevien eläinten rehun-

kuukaudeksi.

lampaat teurastetaan

helle. Tilan tämänhetkiset eläimet

Mäntsälässä, jonne eläimet eivät

ovat lähinnä dorset-suomenlam-

joudu matkustamaan kovinkaan

Ulkoilua uuhille

mas-risteytyksiä, joiden joukossa

pitkää matkaa kotitilaltaan. He ei­

Tilan lampaat eivät ole luomutuo­

on myös muutamia puhtaita dor-

vät myy lihaa suoramyyntinä, vaan

tannossa, koska Pian mukaan luo-

set-lampaita. Dorset on alunperin

se menee jakeluun teurastamon

mulisät eivät riitä kattamaan siitä

englantilainen lihantuotantoon ja­

kautta. Pian mukaan kysyntää ti­

aiheutuvia lisäkustannuksia. Tuo­

lostettu lammasrotu, jota Suomes­

lalta myytävälle lihalle kyllä olisi,

tantokustannuksia kasvattaa lä­

sa on kasvatettu vasta joitain vuo­

mutta tällä hetkellä heillä ei riitä

hinnä arvokas luomutarkkailu.

sia. Dorsetin hyviä ominaisuuksia

aikaa sen kauppaamiseen.

Tilan uuhet pääsevät laitumelle heti kun siellä on riittävästi syötä­

ovat sen tehokas rehunkäyttökyky

Hankalat korvamerkit

vää tarjolla. Siten ne saavat laidun­

Karitsan elämää

Tilan lampaat ovat olleet aina erit­

kuuhun. Koska lampaat viettävät

täin terveitä. Osaltaan lampaiden

talven kylmäpihatossa, ne keritään

Närien lampaankasvatuksessa on

terveydenhuollossa auttaa Eläin­

ainoastaan keväisin. Emolampaat

käytössä ympärivuotinen

lääketieteellisen

ja hyvät emo-ominaisuudet.

karit-

taa yleensä huhtikuusta syys-loka-

korkeakoulun

sointi. Sen perusteella uuhet on

kanssa toteutettava terveysohjel­

jaettu kolmeen tai neljään ryh­

ma, jonka puitteissa eläinten ter­

mään, joista yhden ryhmän uu­

veydentilaa

het astutetaan aina samanaikaises­

lisesti.

tarkkaillaan

huolel­

käyttö ja kasvu on tehokkaampaa

Lukumääräisesti eniten

kuin laitumella kirmaavien lajitove-

on meillä edelleen pienehköjä

riensa Laitumelle pääsy kuitenkin

lammastiloja joilla emojen määrä

edesauttaa eläinten terveyttä ja

lasketaan joissakin kymmenissä.

hyvinvointia vahvistamalla jalkoja .

EU:n tukipolitiikan myötä tilakoot

ja tarjoamalla virikkeitä.

ovat kuitenkin myös lammaspuo-

Sisäkasvatuksessa olevia eläi­

ten hyvinvointitutkimus on laaja

tiin

luontaista

ja monitieteellinen ala, joka nuo­

käyttäytymistä selvittävää koet­

resta iästään huolimatta herät­

ta. Kokeessa tavallisia laboratori­

tää suurta kiinnostusta ja on yh­

orottia pidettiin luontaisen kal­

teiskunnallisesti hyvin arvokasta.

laboratoriorotan

Sherwin Bristolin yliopistosta sy­

työskentelevä tutkija Em ily Pat-

taisissa oloissa. Tutkimuksen lop­

Kiitän Animaliaa, Suomen eläin-

ventyi puheessaan

terson-Kanen

mielenkiintoinen

pupäätelmä oli sama kuin muilla

suojeluliittoa ja Helsingin yliopis­

teli eläinten hyvinvoinnin mittaa­ misen tiedettä. Muut osat käsit­

oloihin. Sherwin pohti sitä, m i­

esitys keskittyi koe-eläinten häkki­

eläinlajeilla tehdyissä samantyyp­

toa siitä, että sain mahdollisuuden

ten häkkien soveltuvuutta eläim il­

en virikkeellistämiseen. Myös hän

pisissä tutkimuksissa: laboratori­

osallistua tähän

telivät tieteen hyödyntämistä eet­

le ja tutkimukselle tulisi selvittää.

aloitti esityksensä toteamalla, että

orotan käyttäytyminen on muut­

kokoukseen!

tisessä päätöksenteossa, tieteen ja yleisen mielipiteen vaikutuksia hy-

Hän totesi, että laboratorioeläinten kasvatusoloja tulisi tarkastel­

koe-eläinten hyvinvointi kärsii virikkeettömässä ympäristössä ja se

tunut erittäin vähän verrattuna sen villiin esi-isään. On siis tärkeä­

A N N A V A LR O S

vinvointilainsäädäntöön ja tieteen

la kahdesta näkökulmasta, jotka

heikentää tutkimustulosten luo­

tä huomioida koe-rotan luontai­

edistysaskelten soveltamista eläin­

ovat laadukkaiden tulosten var-

tettavuutta. Rotalle kaikkein tär­

sia käyttäytymistarpeita kasvatus-

Lisätietoja UFAW-järjestöstä löytyy sivulta www.UFAW.org.uk

koe-eläinten

ainutlaatuiseen

kuluttua synnytyksestä. Usein

Aiem m in pariskunta piti pa-

Närien

pito-olosuhteet

täytymistä videolta, jossa esitel­

osasta, joista ensimmäinen käsit­

emästään aikaisintaan 24 tunnin

P ia ja Sam uli N ä ri pitävät Isnäsissä lammas- ja viljatilaa, jol­

mähalli, jossa on tilaa sadalle uu­

Seminaari koostui neljästä eri

Koe-eläinten

kiinnostuneet

lella suurenemassa ja yli sadan

miä voidaan ruokkia voimaperäi­

uuhen tiloja on meillekin perus­

sillä valkuaisrehuilla jotka lisäävät

tettu jo useita L A U R A U O T ILA

saavat elää heillä keskimäärin noin kahdeksanvuotiaiksi.

Närien lampailla on lisäksi ar­ vokas tehtävä alueen niittyjen hoi­ tajina ja niiden umpeenkasvun es­

ti. Näin karitsoivia uuhia on syk­

EU :n myötä lammastalous sai

täjinä. Yksi Suomen suurimmista

syllä, talvella ja keväällä, ja lihan­

kuitenkin uuden ongelman. Nyky­

lajien uhanalaisuutta aiheuttavista

tuotantoa tapahtuu läpi vuoden.

ään kaikki lampaat on merkittävä

tekijöistä on erityyppisten niitty­

Dorset-lampaat saavat yleensä 1-

muovisilla korvamerkeillä, jotka

jen ja laidunmaiden umpeenkas­

2 jälkeläistä kerralla. Karitsat vie­

laitetaan jo karitsoille. Lampaan

vu, ja tämän estämisessä lampaat

roitetaan emoistaan noin kahden

korva on kuitenkin niin pieni, että

ovat erinomaisia apulaisia.

kuukauden ikäisinä ja siirretään

siihen lovettu kookas merkki aihe­

L A U R A U O T ILA Sandra Urvak

1 4 ANIMALIA 3/ 2003

3/ 2003 ANIMALIA 1 5

TEHTYÄ & TAPAHTUNUTTA

Palstalla kerrotaan, mitä Animaiiassa on viime aikoina tapahtunut, mitä on tehty ja mihin on osallistuttu.

Jokainen voi toimia eläinten kärsimysten vähentämiseksi. Mielipiteensä voi ilmaista paitsi kulutusvalinnoilla ja elämäntavalla. myös vetoamalla lainsäätäjiin, päättäjiin ja muihin tahoihin, jotka päättävät eläinten kohtelusta yhteiskunnassa.

Herkkuruokia kasviksista

T

oukokuisena iltapäivänä hel­

ryhtyä freeganeiksi.

sinkiläisen Sisustusliike Wan-

” Ei tässä tarvitse gaanikurssilaista, kolme miestä ja asketismiin ryhtyä!” yhdeksän naista. Keittiö on osa si­ Liisa muistuttaa, että vegaaniruosustusliikettä, uuneissakin on hin­

dan keittiöön astelee 12 ve-

Eläinten hyvinvointi EU:n perustuslakiin! ka-aine loppuukin kesken, impro­

EHDOTUS EU:N UUDEKSI perustuslaiksi on valmistunut.

visoidaan.

Vastoin joidenkin konventin edustajien toiveita, eh­

Kun kaikki on valmista, pääs­

dotus ei sisällä eläinten suojelua. M ikäli eläinten oi­

tään vihdoin syömään. "Täähän

F A S H IO N V IC T IM S

Kerää nimiä vaihtoehtomenetelmien rahoitukseen!

”Pig of god” -kilpailu kiellettävä Taivvanissa

ANIMALIA KERÄÄ NIMIÄ vetoomukseen,

TAIWANISSA KÄYDÄÄN parhaillaan vuo­

jossa vaaditaan EU:lta selvästi voi­

sittaista kilpailua Presidentti Chen

makkaampaa rahallista panostusta

Shui-Bianin kunniaksi. Satoja siko­

keudet hyvinvointiin olisivat perustuslaissa, saisivat

eläinkokeita korvaavien menetel­

ja pakkosyötetään yli 700 Moisiksi

on tosi hyvää!”, huudahtaa joku

ne aivan erilaisen painoarvon, mikä taas heijastui­

mien kehittämiseen ja hyväksymi­

”Pigs of god” -kilpailussa. Juuri en­

kurssilainen maistellessaan aurin­

si voimakkaasti myös alempiin lakeihin ja käytän­

seen. Tavoitteenamme on saada sa­

nen kilpailua sioille syötetään väki­

töihin.

toja tuhansia allekirjoituksia Euroo­

sin hiekkaa tai raskasmetallia, jotta

kavaliossa ei ole kyse siitä, että lau­

kopastaa. ’’Ihanaa”, henkäisee toi­

Tony’s Delin ja Animalian kans­

taselta otetaan pihvi pois, vaan

nen maistellessaan ruokia. Ruo­

Lähetä oheinen kirje ulkoasiain­

sa yhteistyössä toteutettua kurs­

ruokaympyrä kasataan kokonaan

kailun lomassa keskustellaan vilk­

m inisteri Erkki Tuomiojalle ja ve­

talaput.

Kettutarhaus loppumassa Tanskassa?

MITEN VOIN TOIMIA

sia vetää Liisa Tikka. Hän on ol­

uudelleen. ” E i tässä tarvitse aske­

lut vegaani kolme ja puoli vuot­

tismiin ryhtyä!”, Liisa muistuttaa.

kaasti eläinsuojelusta ja kunkin ruokavaliosta. Jälkiruoan saapu­

keus hyvinvointiin

ta. Kasvissyöjäksi hän päätyi eet­

Vegaanin ruokaympyrään kuuluu

minen pöytään saa aikaan ihastu­

n

toa sen puolesta, että eläinten oi­ perustuslakiin.

lisätään

EU :

pasta. Sinunkin apuasi tarvitaan!

B A N F O X F A R M IN G

Taustaksi kat­

ne olisivat mahdollisimman paina­

Vetoomuksessa vaaditaan, et­

via. Painavin sika voittaa. Kansain­

tä E U perustaa välittömästi rahas­

välisestä painostuksesta huolimat­

ton, jonka tarkoituksena on edistää

ta tuhannet ihmiset seurasivat elo­

eläinkokeita korvaavien menetel­

kuussa seremoniaa, jossa sikojen

tisistä syistä. Liisa ottaa eläinten

viljatuotteita, hedelmiä, palkokas­

SOSIALISTINEN kansanpuolue on tehnyt Tanskassa eh­

mien pikaista kehittelyä ja virallis­

kurkut viilletään auki joukkoteu-

veja, pähkinöitä, marjoja, vihan­

neita kiljahduksia. Vadelmat chilikastikkeessa saa kaikilta täydet pis­

so uutinen sivulla 5. Mallikirjeen

hyvinvoinnin huomioon kulutus-

saat myös Anim alian nettisivuil­

ta hyväksymistä kemikaalien myr­

rastuksessa.

valinnoissaan muutenkin, esimer­

neksia ja juureksia. Lihan ja mai­

teet. ’’M illoin järjestetään jatko­

dotuksen kettutarhauksen lopettamiseksi. Tanskas­

ta www.animaUa.fi, vetoomukset.

kyllisyyden testausta varten. Tällä

Lempinimeltään ” Pig of Presi-

kiksi ostamalla

don voi halutessaan korvata esi­

kurssi?”, kurssilaiset kyselevät, kun

sa on vain muutamia kettutarhoja. M ikäli kettutar­

Muista lisätä kirjeen loppuun alle­

hauksen kielletään Tanskassa, jää Suomi yksin puo­

säästäisimme miljoonia eläimiä tus­

dent” on sika, joka on kuusi kertaa

kosmetiikkaa. Aktiivinen restono-

merkiksi erilaisilla soijatuotteilla,

on aika lähteä kotiin.

kirjoituksesi, nimenselvennys ja yh­

lustamaan kettutarhaustaan.

kallisilta eläinkokeilta. Kemikaalien

painavampi kuin normaali sika, ei­

miopiskelija on myös Vegaanilii-

joita on nykyisin hyvin saatavil­

testauksesta voit lukea tämän leh­

kä pysty kannattelemaa itseään. Se

ton tiedottaja.

la. Kaikille soija ei käy ja ekologi-

den sivulta 8.

ei pysty liikkumaan ollenkaan, vaan

eläinkokeetonta

sinkaan vaihtoehto se ei ole. Esi­

Kaikennäköisiä kasvissyöjiä Aluksi istahdetaan kuuntelemaan,

merkiksi kauramaitotuotteet ovat myös hyvä vaihtoehto.

Kurssilaisia kiinnostaa muun

S IR P A V A N H A N EN

Lisätietoja: www.animalia.fi ja www.vegaaniliitto.fi Kaikennäköisiä kasvissyöjiä minäkö myös?, toim. Jani Saxell, Animalia, 2001.

teystietosi.

Sinäkin voit auttaa lopettamaan kettutarhauk­

Käy allekirjoittamassa eurooppalaisten eläinsuo-

sen Tanskassa lähettämällä oheisen kirjeen Tans­

jelujärjestöjen internet-vetoomus osoitteessa http:/

kan oikeusministerille. Muista lisätä kirjeen lop­

/www.animals-constitution.info/uk/formular.html.

puun allekirjoituksesi, nimenselvennys ja yhteystie­

muksen, johon voit kerätä nimiä, j tamalla. Se on kastroitu nuorena il­

Vetoomus on englanninkielinen.

tosi. Jos haluat aktivoida myös ystäväsi tekemään sa­

tulostaa vetoomuksen kotisivuil­

man nukutusta, koska sen uskotaan

man, voit tilata Animaliasta nipun valm iita kortte­

tamme

helpottavan sen lihottamista. Sian

ja lähetettäväksi.

mukset/myrkyllisyystestit.doc

Anim alia ja Eurogroup for Animal Welfare jär­

Voit tilata Animaliasta vetoo­

www.animalia.fi/vetoo-

sitä kuljetetaan raahaamalla tai kan­

veganismis-

muassa B12-vitamiini, jota ei ole

ta. ” Onko kukaan vegaani?” Liisa

kasvikunnan tuotteissa. B12-vita-

aloittaa. Pari kättä nousee. M el­

m iinia saa vain vitam iinipurkista

kein kaikki ovat jonkin sortin kas­

ja esimerkiksi rikastetuista soija-

Kaikennäköisiä kasvissyöjiä -kirja

vissyöjiä. Liisa kertoo erilaisista kasvisruokavalioista. Joku jättää li­

maidoista. Liisa kertoo, että hapa­

esittele monipuolisesti kasvissyöntiä,

LAKTOVEGETARISTI syö kasvikunnan

esimerkiksi kalaa tai kanaa

tetuissa kasviksissa ja merilevässä

sen suuntauksia ja syitä. Kirja ei

tuotteiden lisäksi maitotuotteita

VEGAANI ei syö mitään eläinkunnan

tämän jo maassa laittoman eläinten

han ja kalan ruokavaliostaan, mut­

sanotaan olevan B 12-vitam iinia,

sisällä reseptejä, vaan se on koko­

OVO-LAKTO-VEGETARISTI syö kasvikun­

tuotteita eikä käytä eläinperäisiä

pakkosyötön sekä julkisen ja raa an

ta käyttää yhä maitotuotteita. Ve­

mutta se ei imeydy ja voi päinvas­

elma asiantuntijoiden kirjoittamia

nan tuotteiden lisäksi maitotuotteita

vaatteita kuten esimerkiksi nahkaa

gaani ei syö mitään eläinperäistä.

toin jopa haitata B12-vitamiinin

artikkeleita Kirjaa voi tilata

ja munia

FRUITARISTI syö pelkästään hedelmiä

Veganismin taustalla voi olla mo­

imeytymistä.

Animaliasta hintaan 12,50 €

PESCO-VEGETARISTI syö kasvikunnan

FENNOVEGAANI pyrkii syömään kotimai­

(jäsenille 11 €).

tuotteiden lisäksi maitotuotteita

sia kasviksia lähiruokaa

munia ja kalaa

ELÄVÄN RAVINNON SYÖJÄ ei lämmitä

SEMIVEGETARISMI noudattaa esimer­

ruokaansa yli 40-asteiseksi. Käyttää

kiksi lakto-ovo-vegetaarista ruo­

paljon esimerkiksi ituja ja hapan-

kavaliota mutta syö ajoittain myös

tuotteita

kun

Liisa

kertoo

nenlaisia syitä. Ihm inen, joka ryh­

Entäs sitten D-vitam iini? ” D-

tyy vegaaniksi, on luultavasti kiin­

vitam iinin saanti ei ole pelkästään

nostunut ympäristökysymyksistä,

vegaanien ongelma, vaan suoras­

terveydellisistä seikoista ja eläin­

taan kansantauti meillä suoma­

ten oikeuksista. Myös joissakin

laisilla”, Liisa toteaa tomerasti. Ve­

uskonnoissa suositaan kasvisruo­

gaani saa D-vitamiinia auringos­ ta, Sinisestä keijusta ja soijamai-

kavaliota. ” Kurssiraamattunaan” Liisa käyt­ tää jo kuluneen näköistä Anim ali­

la kysymyksiä myös raudansaan-

omilla kokemuksillaan. ” Mun po­

nistaan. Rautaa saa runsaasti esi­

mo aina kyselee multa, että ’miten

merkiksi palkokasveista, vihreis­

sä voit syödä kasviksiakaan, kärsä­

tä kasviksista, täysviljatuotteista ja

hän nekin siitä’”, Liisa nauraa. ” Se vois siis olla tyypillinen fruitaris-

kuivatuista hedelmistä. Hyviä kal­

ti, koska fruitaristi syö ainoastaan

kiksi

kasvin osia, jotka voidaan ottaa ir­

ja, vihreät kasvit. "Kaali on hyvä!”,

ti niin, ettei kasvi kuole.”

muistaa Liisa.

siumin lähteitä taas ovat esimer­ seesaminsiemenet,

persil­

herättää

syö jonkun kerran jo pois heittä-

Aurinkopastaa ja seesamtofua

mää ruokaa. "Tällöin lihatuotteet­

Lopulta päästään kokeilemaan L ii­

kin käyvät, kun ’riistoketju’, kuten

san kehittelemiä ja kotona avomie-

nismi. Freegani on henkilö, joka

joku joskus on asian ilmaissut, on

hellään testaamia reseptejä. Ruoat

katkennut”, Liisa selittää freeganis-

kuulostavat herkullisilta: seesam-

m in ideologiaa ja toteaa, että ei­

tofu, perunadippi, täytetyt herk­

väthän esimerkiksi leivät kauppo­

kusienet, aurinkopasta, kikherne-

jen roskiksissa yleensä ole miksi­

pyörykät, pähkinäkastike ja vadel­

kään menneet, vielä kun ne hei­

mat chilisuklaakastikkeessa. Ruo­

tetään muovipusseissa pois. Itse

kalajit jaetaan kurssilaisten kesken,

Liisa ei kuulemma ole kokeillut

joku tekee alkuruokia, toinen pää­

dyykkausta. Joidenkin kurssilais­

ruokia. Keittiössä vallitsee iloinen

ten ilmeistä voi päätellä, että he

kaaos, kattilat kolisevat ja kaikki

eivät ainakaan näillä näkymin aio

ovat työn touhussa. Kun jokin raa­

1 6 ANIMALIA 3/ 2003

käydä allekirjoittamassa vetoomuk­

ruumista, sydäntä sekä psyykettä.

tuottaja. Minkkien oloja tullaan todennäköisesti ke­

vointi EU :n perustuslakiin. Seuraa Animalian www-

hittämään lähivuosina.

sen sähköisesti suoraan EC EAE: n sivuilla www.eceae.org/popups/

suojelujärjestö EAST yrittävät saa­

protest-fi.html.

da maan presidenttiä kieltämään

sivuja, saat sieltä lisätietoja! www.animalia.fi

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja Ulkoasiainministeriö PL 176 00161 HELSINKI

Minsteri of Justice Mrs Lene Espersen Slotsholmsgade 10 1216 Copenhagen K DENMARK

Hyvä ulkoasianministeri, Dear Madam,

Paras juttu Animalia-lehden 2/2003 parhaaksi jutuksi lukijat äänestivät Paula Hirsjärven artikkelin "Millaista on olla rotta?". Kaikkien äänestäjien kesken arvottiin Animalian uusi kirja Eläinkokeita ja vaihtoehtoja ja sen voitti Marjo Multaniemi. Kiitos osallistujille ja lämpimät onnittelut voittajalle!

Mikä on tämän lehden paras juttu?

Lähetä vastauksesi 15.10.2003 mennessä osoitteeseen: Animalia-lehti, "Paras juttu”, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki tai sirpa.vanhanen@animaliafi.

Osallistujien kesken arvotaan Animalian Lammas-paita Laita siis mukaan kokosi.

Olen erittäin huolissani siitä, miten eläimiä kohdellaan tällä hetkellä EU:n alueella Eläinten tarpeet on täysin alistettu ihmisen hyväksikäytölle, eikä niiden hyvinvoinnista huolehdita riittävästi erityisesti intensiivisessä tehotuotannossa

As a European citizen I urge you to work for a ban on foxfarming in Denmark and in the EU.

Eläinten oikeus hyvinvointiin on kirjattava EU:n perustuslakiin.

Pyydän Teitä Suomen edustajana toimimaan niin, että näin tehdään.

Foxes are kept in small cages, where they suffer from painfull bone and joint-disorders. Foxes are solitaire and wild animals, and their space requirements and need for natural behavioir cannot be met in a foxfarm.

Kunnioittaen

Please stop this cruelty.

W SPA sekä taiwanilainen eläin-

Broilereiden teollinen kasvatus kiellettävä

tappamisen.

JOKA VUOSI EU:N alueella kasvatetaan 4

Suomen estettävä kissa- ja koiraturkisten tuonti

000 miljoonaa broileria (broilerit kasvatetaan lihan, ei munien vuok­ si). Suomessa kasvatetaan noin 44 miljoonaa broileria vuosittain. Lä­ hes kaikki linnut ovat teollisesti kas­

syöjiä. Hän höystää teoriaosuutta

kurssilaisille vieras ilm iö, freega-

tai (09) 278 6896.

paino vahingoittaa vakavasti sen

Tanska on maailman suurin minkinnahkojen

voi nauttia.

Kasvissyöjä saa usein kuul­

ihmetystä

tarjabalding@animaliafi

Erilaisia kasvisruokavalioita

tai

jonka tarkoituksena on saada päättäjät ymmärtä­ mään, kuinka tärkeää on sisällyttää eläinten hyvin­

doista. Myös D-vitamiinitippoja

an kirjaa Kaikennäköisiä kasvis­

Hieman

Tilaukset:

jestävät syksyllä alle 17-vuotiaille piirustuskilpailun,

Allekiijoita nettivetoomus osoit­ teessa: http://www.wspa.org.uk/ index.php?page=723#

EUROOPAN KOMISSIO katsoo, että sillä ei

vatettuja: ne viettävät koko elämän­ sä valtavissa, ahtaissa ja ikkunatto­

ole mahdollisuuksia kieltää kissa- ja

missa tuotantohalleissa. Broilerit on

koiraturkisten tuontia EU:n alueel­

jalostettu saavuttamaan teuraspaino

le. Näitä tuotetaan lähinnä Aasias­

vain 41 päivässä, mikä on kaksi ker­

sa varsin julmin keinoin. Tuontia

taa nopeammin kuin 30 vuotta sit­

ei voida kieltää eläinten hyvinvoin­

ten. Lintujen jalat, sydän ja keuhkot

tiin vedoten ja kielto olisi ristiriidas­

eivät usein kestä näin nopeaa kas­

sa W TO :n sääntöjen kanssa. Siksi

vutahtia. Tämän seurauksena joka vuosi EU:n alueella miljoonat broi­

tuontikiellon asettaminen jää jokai­ sen jäsenmaan omaksi asiaksi.

lerit kärsivät tuskallisista jalkavioista

Italia, Yhdysvallat ja Tanska ovat

ja miljoonat kuolevat sydämen toi­

jo kieltäneet kissa- ja koiraturkis­

mintahäiriöihin. Suomessa tai EU :

ten tuonnin. Ruotsi valmistelee asi­

ssa ei ole lainsäädäntöä, joka riittä­

aa. Nyt kannattaa vedota maa- ja

västi suojelisi broilereita.

Vetoomuksia voi tulostaa Ani­ malian nettisivuilta tai tilata Anima­

metsätalousministeri Juha Korkeaojaan, jotta Suomikin estäisi näiden turkisten tuonnin.

lian toimistolta. Vetoomuksilla ve­

Ministerin sähköposti: juha.kor-

dotaan maa- ja metsätalousminis­

keaoja@mmm.fi ja osoite: P L 30,

teriin ja EU:n maatalousministerei­

00023 Valtioneuvosto.

den neuvostoon, että broilereiden teollinen kasvatus kielletään lailla.

Asiasta

lisää:

Animalia-lehti

3/2002.

Yours sincerely, Lisää toimintaohjeita löydät Animalian nettisivuilta: www.animalia.fi.

Kaikki vetoomukset, toimintaohjeet ja lisätiedot löytyvät kohdasta "Mi­ tä voin tehdä?” Jos sinulla ei ole käytössäsi nettiä, saat lisätietoja Anima­ lian toimistolta, p. (09) 148 4866, Porvoonkatu 53,00520 H elsinki

3/ 2003 ANIMALIA 1 7

I

m

IM

I!

ALIAN

JÄ S E N E K S I

T IETO VIH O T Tietovihkoihin on koottu

Animalian yleisesite

Posti- ja käsittelykulujen peit­

yksityiskohtaista tietoa ja taustoja eläinsuojelun eri osa-alueilta.

Nelivärinen esite Animaliasta ¡a eläinsuojelusta. Sisältää myös pankkisiirtokortin, jolla voi liittyä

tämiseksi lainauksesta peritään lainausmaksu, 6,5 e/lainauskerta.

Tukijäsenyys 22 € / vuosi Tukijäsenenä saat kotiisi neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Animalia-lehden, joka kertoo eläimistä ja eläinsuojelusta.

Aktiivijäsenyys 27 € / vuosi Aktiivijäsen saa Animalia-lehden lisäksi neljä kertaa vuodessa ilmestyvän aktiivikirjeen, jossa on ajankohtaista eläinsuojeluasiaa ja toimintaohjeita.

Maksa jäsenmaksu tilillem m e Nordea 229818-189 tai Sampo 800018-2105644.

Kirjoita viestiosaan nimesi ja osoitteesi.

Animalian jäsenille lainausmak­ su on 3 e. Varaukset' mieluiten puhelimitse puh (09) 148 4866.

Maksa lainausmaksu tilille 800018-2105644 ja lähetä kuit­

itteet

Painatuskulujen peittämiseksi perimme tiefovihoista 2 €/kpl plus postituskulut.

Maksun voit suorittaa vihkojen mukana tulevalla tilillepanokortilla.

teesi ja minkä nimisen videon/ muun materiaalin haluat laina­

Anna onnea

Tietoa turkiseläinten häkkikasvatuksesta,

seen sovita. Lainaaja sitoutuu käsittelemään lainam ateriaalia huolella ja palauttamaan sen toi­ mistoon hyvässä kunnossa.

Huom! Tee varauksesi hyvis­

v i h t f a a a a n u lift k a l i v a o tc e i+ a ftm v ia u W lc a ijt c ; n n t+ i« i <■" f I if t .

—

s’ *___ » "*

f V H " * w tts a s - ^

/&&■ <r* #‘ n ,)*• okicKo^niaiv

U n c f - « r )- j

+ « '{ « .reu n *< *v«!+ V trH

p ¿ io . Ja I- ^ I ^ v u o to a . S

(*/ í^ w k l*H - h u c*

tfwyi j*»riee 1 « J

*•* I •»*$"* l i i hft+Vx j * <ry;.

V5/fty*»Wd4»*f-

/ ^ / f S iV '

a V V a in

ve r+«s. ¿M

koa ennen toivottua laina-ai-

Eläinten oikeuksien julistus

M ateria! pä svenska

"Go Cruelty Free"

Broschyr "Lyckligtvis finns det Animalia"

Eläimet kosmetiikkateollisuudessa Mitä tiedämme geenitekniikan riskeistä

luettelo eläimillä testaamattomista kosmetiikkatuotteista, saippuoista, shampoista ym.

Kasvissyöntiä aloittelijoille

Lapsille suunnattu esite: Miten koiraa tulee lähestyä?

TIETOPAKETIT

Animalian tuotteiden hinnasto

Tiefopakefteihin on koottu esitteitä, lehtiartikkeleita ja muuta ajankohtaista

tettavasti voi taata sitä, että toi­

/ , -fu.

voit suorittaa paketin mukana tulevalla tilillepanokortilla.

Eläinkokeet Turkistarhaus

f jir v i L j»

H ia i a I « «

7«7k*»7tV k o i’ r i » r

| & ¿ L ¿ -t-y L .

iJC ti *iV»«

v

I o » re n

-

1

.i ■m iTiib_

*

Lehdet luiten ovat

Ei lämmitä -esite !turkissomisteet| Vältä eläinkokeita

yleismateriaalia. Kuvanäyttelyt koostuvat värivalokuvasuurennoksista

ja

n e lä h e te tä ä n

mm. englanti,

ja kuvateksteistä: sopii esille mm. kirjastoihin.

.\.\ m < + f»ik ^ a +

Turkiseläimet 15 kuvaa

Yleisdiasarja nuorimmille

Kasvissyöntiesite

Heidän tulevaisuutensa on sinun käsissäsi.

ESITTEET J A JU LIST E E T

Vuodenaika-kasvisreseptit

Esitteet ja julisteet ovat maksuttomia, suurista tilauksista perimme postikulut.

(kevät, kesä, syksy, talvi, joulu] Muutamia eri vuodenaikoihin sopivia,

Suosittu video, joka kertoo perusasiat mm. eläinkokeista, maatalouden

(mm. ala-asteille), 18 kuvaa

eläinten oloista ja eläinsuojelusta. Noin 15 min, suomenkielinen tekstitys.

- Animalia-lehden aikaisempia

ranska ja

numeroita. Lehdistä löytyy

o v a t il m a i s i a ,

Tarja Balding

m o­

nia ajankohtaisuutensa yhä

s ä i­

lyttäneitä artikkeleita. Jos ystävä­ si saattaisi olla kiinnostunut Ani­ maliasta,

l a h j o i t a h ä n e ll e

09-278 6 8 9 6 tarja.balding

pari Animalia-lehden numeroa

©animalia.fi

ja

Jussi Lipasti

4 8 6 6 , f a k s i:

Animalia-esite!

Anna onnea -esite

Anim alian esite

Kananm una juliste

ANIMALIA

osoitteeseen jnsanimalia-subscribe@yah-

kotisivu/ammaliaoulu/. Päivystys keski­

laurauotlla@helsinki.fi.

Soita, kirjoita tai lähetä sähköpostia

osastoista Monet tiedustelevat, miten toimintaan pääsee mukaan. Alueosas­

oogroups.com. Listalle tulevat tarkemmat tiedot tapahtumista sekä uusin kampan-

viikkoisin kello 16-18, ja perjantaisin kello 12-16 ja lauantaisin kello 12-14. Jäse-

Yhteydenottosi ei sido sinua miten­ kään.

tojen toiminta riippuu täysin ryhmistä ja niissä toimijoista Aluksi kannattaa ottaa

japosti. Lisäksi listalla sovitaan kiireisim-

nillat toimistolla joka kuukauden ensimm äsenä keskiviikkona kello 18. Esitteiden ja muun materiaalin lisäksi toimistolla on

KULU TTA JA RYH M Ä : Lisätietoja Saara Vuorenkoski, saaravuorenkoski@pp.nic.fi Raahe: Mari Liimatainen, Tervaluodontie 5,92140 Pattijoki puh. 08 226 336

Terveisia Tarja Balding / Animalia ry.

96500 Rovaniemi, puh. 040-7701646, sähköposti milkavarmola@yahoo.com.

Fbrvoonkatu 53.00520 Hki p. 09 278 6896 tarjabalding@anim aliafi

(www.animaliafi) löydät viimeisimmät tiedot paikallistapahtumista

Hanko: Grtta Roos, Halmstadinkatu 37 C 16, 10900 Hanko, puh. 019 248 2577

Helsinki: ks. Pääkaupunkiseutu Hämeenlinna: Anna Viitala Torppikuja

20, 14840 Sainola puh. 050 324 0835.

Jalasjärvi: Satu Kallio, Nurmelantie 25, 61280 Jokipii, puh. 050 534 7940

Joensuu: Micaela Morero, Karjamäente 4 D 35,80230 Joensuu, f>uh. 040 7685 685, sähköposti morero@iki.fi.

Kokoontumiset pidetään kahvila Lyyrassa tiedustele ajankohtia alueen vastaavalta Kannattaa myös liittyä Joensuun ryhmän sähköpostilistalle lähettämällä tyhjä viesti

1 8 ANIMALIA 3/ 2003

tuore, puh. 040 574 9404, sähköposti hannaekonen@jippii.fi Kotka: Riika Kokkonen, Laihontie 7, 48700 Kyminlinna puh. 05 264 108 tai 040 595 0534, sähköposti riika_ kokkonen@hotmall.com.

Kuopio: Tiina Nykky, Tuliniementie 50, 71610 Salonkutma puh. 017 261 8590

e m a il :

(09) 148

asiakaspalvelu@animalia.fi

Animalia-lehti

Eläinsuojeluliitto Animalia ry

Asiakaspalvelu puh. (09)

N IM I

Toimistolle tulee paljon kyselyitä alue­

tervetulleita ja jokaista tarvitaan!

Muistathan että Animalian kotisivuilta

(09) 148 4622,

p u h e li n :

TILAAJA

ANI MAALIT KAUTTA MAAN!

9, 87500 Kajaani, sähköposti mari.schrod erus@suomi24.fL Keski-Suomi (Lievestuore): Hanna Ekonen, Saviontien 1237,41400 Lieves­

myynnissä rajoitettu valikoima Animalian tuotteita Toimistolla on kirpputori. Otetaan vastaan hyvää kirpputoritavaraa Pello: Jen n a Enbuska, Aihkitie 2,95700 Pello, puh. 040 767 8512, sähköposti jer.nae86@luukku.com

Pääkaupunkiseutu: Opiskelijaryhmä

Tampere: Tampereen aktivistit kokoontu­ vat noin kaksi kertaa kuussa Lisätietoja toiminnasta ja seuraavasta kokouksesta saat yhteyshenkilöltä Heli Koskue, puh. 03 253 2253 sähköposti heli.kos-

kokoontuu Uudella Ylioppilastalolla (M an­ nerheimintie 5), muut ryhmät kokoontuvat Animalian toimistolla (Porvoonk 53,

kue@koti.soon.fi Turku: Puh. 02 231 0123, animaliaturku@luukku.com

00520 Helsinki).

Vaasa: Arja Wallenius, Kurteninkatu 3,

tai 050 382 1862 Nummi-Pusula: Irma Teikari, Lehtola

N U O RISO RYH M Ä : lisätietoja antaa Mirka Pisp a sähköposti bombalunnda@jippii.fi O P ISK ELIJA R Y H M Ä : lisätietoja antaa

65100 Vaasa puh. 050 518 5624, säh­ köposti eemil.wallenius@pp.inetfi.

03850 Pusula puh. 09 226 6236 ta 050 500 4596 Oulu: (alueosaston toimisto) Tölfintie 50 A 1 (kellarikerros), 90230 Oulu, puh.

08311 9885 ja 040 530 2 0 1 5 /M a ja

puheenjohtaja Elina Valkama puh. 040 551 1180, sähköposti elinavalkama@h elsinki.fl. Ryhmän postituslista: animalia-op@helsinki.fi. Kokoukset pidetään parillisten viikkojen keskiviikkoina klo 19.

katu 40 A 11,33700 Tampere, puh.

040 562 3703, sähköposti peppina_ rantala@hotmail.com

Taivassalo, sähköposti AnimaliaOulu@mai Lsuomi.net, kotisivu http://wnetsuomi.net/

KO IRA RYH M Ä : Lisätietoja Laura Uotilalta puh. 050 341 3225 tai sähköpostitse

17 värikuvaa ja kuvatekstit aiheet eläinsuojelun eri alueilta. Sopii kouluihin, näyttely- ja kerhotiloihin jne.

Onneksi

Toimistosta saa lisäksi hakea

Animalia, Porvoonkatu 53, 0 0 5 2 0 Helsinki,

Rovaniemi: Miika Varmola Kiveliötie 2.i,

Valokuvanäyttelyt

Turkiseläimet

Tilauksen voit tehdä postitse, puhelimella, faksilla tai sähköpostilla:

mistä asioista Kajaani: Mari Schroderus, Soidlnkatu 5 A

19 kuvaa

Videot

Eläimet maataloudessa

saksa,

perimme postituskulut

m u tta

L is ä t ie d u s t e lu t :

selvää alueosaston seuraavan kokouksen ajankohdasta Ota siis ratkaiseva askel ja lähde mukaan toimintaan! Kaikki ovat

Maatalouden eläimet

maksutta seuraa via:

H y v ä v in k k i v a i k k a

kouluihin! Lehdet

*\ « 'ífH p ík n

f e** m «+ ri«n L p Ü Ji f«A '.„:

Eläinkokeet

J O S POIKKEAT TOIMISTOLLA...

mie­

v u o s ik e r r o t t a in . K ie lin ä

espanja.

^

24 kuvaa

25 kuvaa

Voit tilata

o v a t m u u ta m a n v u o d e n

r u o t s i, n o r j a , i t a l i a ,

Y W W

Diasarjat Yleisdiasarja eläinsuojelusta

Diasarjojen mukana lähetetään selitykset sekä aiheeseen liittyvää

herkullisia kasvisreseptejä.

o p p ia k ie liä ?

v a n h o ja

!> v i I v v W ' i

on

yms. opettajille ja opiskelijoille, englanninkielinen, 33 min.

u lk o la is ta le h tiä A n tm a iia s t a .

A

p o m ftu y j * ,

‘L i i ^ + y r

alternativa forksningsmetoder, gratis.

Altematives in Education Video lääketieteen, biologian,

¿ p ir r d ä lis e s t ä e l ä in s u o je l u s t a ja

samafla

W X

Skandinaviassa, n. 25 min.

Juliana von Wendts Stiftelses broschyr "vetenskap kan utövas pd mdnga säti* om djurförsök och

H o lu o lk ö s a a d a t ie t o a k a n -

kuo i-cv-aru*

!v « i* «

Video turkistarhauksesta Suomessa ja

VID EO T, D IA SA R JA T J A KUYANÄYTTELYT

tietoa siitä miten kuluttajat voivat valinnoillaan vaikuttaa koeeläinlen

Hevoset

L E H D E T K IE R T O O N

!£ /* * H ’ r y i t&A '-L “ *

Turkistarhaus

verksamhet, gratis.

vuosittain miljoonia häkkikasvatettuja eläimiä.

- 8-sivuinen vihkonen, joka sisältää

järjestyksessä.

U f a 4 to ,

tunneille.)

om djurskyddet och Animalias

Kiitos sinulle, joka et osta turkiksia - somisteiden tuottamiseen käytetään

vomasi materiaali on vapaana.

Lainaukset toimitetaan varaus-

Video pääuskontojen suhtautumisesta eläimiin, n. 25 min, suomalainen äänitys, (sopii hyvin mm. koulujen uskonnon tai elämänkatsomustiedon

kertoo apinoiden pyynnistä luonnosta koe-eläinlaboratorioihin. Noin 20 min, englanninkielinen äänitys.

"Tack för att du inte använder päls" -broschyr

Kudosluovutuskortti

tietoa eläinsuojelun eri aloilta. Hyvä pohja muun muassa esitelmien tekoon.

Tietopakettien hinta on 2 €/kpi, mihin sisältyy postituskulut. Maksun

kaa. Sama koskee esite- ja m ui­ ta materiaah tilauksia. Emme vali­

"Kun valitset munia... valitset myäs kanalan". ilmoitustauluille, työpaikan seinälle ja kaikkialle missä ihmisiä liikkuu.

sä ajoin, viimeistään kolme viik­ M irv i loiKUo rti^pA«r> to!■

Nooan arkki

Julisteet

Paradise Lost

muusta erikseen sovita. ja kerrallaan ellei muusta erik­

Uuliana von Wendtin Säätiön esite)

Animalian lahjoilusesite

eläinten oloista turkistarhoilla ja turkistuotannon ympäristöongelmista.

ta. Laina-aika on 2 viikkoa ellei Vain yksi video tai diasar­

oloista ja kasvissyönnin perusteluista.

Noin 25 min, suomenkielinen tekstitys.

Vaihtoehtoja eläinkokeille

Nelivärinen A3-kokoinen juliste. Sopii

Turkistarhaus

tu 53, 00520 Helsinki. Merkitse kuitin viestiosaan nimesi, osoit­

Ruokaa ilman kärsimystä Video maatalouden eläinten

jäseneksi. Sopii annettavaksi ystäville ja tuttaville, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita jäsenyydestä.

ti tai kuitin kopio Animaliaan.

Osoite: Animalia, Porvoonka­

Koiranpito-ohjeet

Tilaa tietoa eläinsuojelusta

Auta meitä auttamaan eläimiä ja pysy ajantasalla eläinsuojeluasioissa!

Miten lainaan videon, diat tai kuvanäyttelyn?

148 4866,

asiakaspalveiu@animaliafi.

Toiminnanjohtaja Hanna Kivinen: puh. (09) O SO IT E

148 5511,

hanna.kivinen@animaliafi.

Talouspäällikkö Tarja Balding: puh. (09) 278 6896, tarjabalding@animaliafi.

Tiedottaja Sirpa Vanhanen puh. (0 9 ) 148 2646,

PU H ELIN N U M ER O

sirpavanhanen@animaliafi.

1 1 O LEN JÄ S E N

T O IV O N SAAVAN I

[1

M A TFRIA A IIN

EN O tE JÄ S E N

far. (0 9 ) 148 4622. e-mail: animalia@animaliafi Internetsivut. www.animaliafi M E N N E SS Ä

Johtokunta Johanna Eränen,

TILAUS TUOTE

opiskelija

Eriika Gummerus, yrittäjä

taloustutkija, valt. Us. Dl, suunnittelija Marja Taivassalo, opettaja Taru Uotila MMM, suunnittelija Elina Valkama opiskelija, pj Suvi Vilenius, opiskelija Katja Helle, opettaja Rita Väätäinen, ylioppilas Ja an a Reijonaho, tiedottaja Kirsi Lehto, tekniikan tohtori

KPL

Hannele Luukkainen, Minna Maarttola,

V irrat Peppinä Rantala Rautapellon-

Eikö listasta löydy sinua lähellä olevaa paikkakuntaa? Kiinnostaisiko sinua ryhtyä Animalian yhdyshenkilöksi?

28. vuosikerta Julkaisija: Bäinsuojetuliitto Animalia Päätoimittaja: Elina Valkama Toimitussihteeri: Sirpa Vanhanen puh. (09) 148 2624 sirpavanhanen® animaliafi.

Totmitusassistentti: Anna Viljanen Ulkoasu: Varpu Riihimäki varpu_riihimaki@ yahoo.co.uk Taitto: Jarkko Lavila jarkko.lavila@wianmail.com gsm: 044 5210814 www.novaco.fi Osoitteenmuutokset: Tarja Balding puh. (09) 278 6896 tarjabalding® animaliafi ISSN 0783-9170 Painopaikka: t-print, Wasa llmestymtsaikataulu: no 1 maaliskuu no 2 toukokuu

no 3 syyskuu no 4 marraskuu Seuraavaan numeroon tarkoitetun matenaaJin tulee olla perillä toimituksessa 15.10.

2003 mennessä Aineisto lähetetään osoitteella Animalia-lehti Porvoonkatu 53 00520 HKI Animalia-lehti on kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultti ryji jäsen Hmoitusmyynti: Sirpa Vanhanen puh. (09) 148 2646 Hmoitushmnat: 1/1 sivu 680 € 1/2 sivu 340 € 1/4 sivu 170 € 1/8 sivu 85 € 1/16 sivu 45 € rivHlmortukset: 3,5 €/rivi. bsäveloitukset: - värierotteiut veloi­ tetaan erikseen - määräyspaikkakorotus 20% - liitteiden hinnat

sovitaan erikseen Rajoitukset: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia Alennukset: - toistoalennus: 1. toisto 10%, seuraavat 20% - auktorisoidut mainos­ toimistot 15% Ilmoitusten peruuttaminen: Peruutukset viimeis­ tään 7 vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus­ sihteerille.

Reklamaatiot: Kirjallisena 14 vuorokauden aikana ilmestymispäivästä lukien Irtonumeromyynti: Stockmann, lemmikkieläinosasto, Aka­ teeminen kirjakauppa Artikkelien lainaaminen eläin­ suojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu Lähde mainittava Animalia-lehti pidättää oikeuden lyhentää ja muokata juttuja

3/ 2003 ANIMALIA 1 9

f i

o

3 Q.

:ö>

Lue niin tiedät!

Eläinkokeita jo vaihtoehtoja 21 € / jäsenille 19 €

£Z

Kuuluisa kasviskeitfokirja 20 €

> :ö

€

Kissakorttilajitelma 1,2 € Kotimaiset puupinssit 6 €

3 erilaista korttia

Hevonen, Possu, Lammas, Koira, Siili, Karhu, Susi, Käärm e, N o rp p a, Kotka, Kettu

Onnellinen kana -korttinippu 3,3

Eläin-paita

Uudet joulukortit

muotoonleikattu (Fruit of

the Loom). 21 € / jäsenille 20 € V-aukkoinen t-paita. Hihassa Animalian

Ruoka, ympäristö ja oikeudenmukaisuus

€

Nipussa 8 erilaista värikästä kanapiirroskorttia (ei tekstiä).

Kettukortit 0 ,7 € , Possukortti 0 ,7 €

logo ja selässä teksti ELÄIN. Väri: Musta, tekstit valkoisella. Koot: S-XL.

12 € /jäsenille l l € Tietoa siitä miten lihantuotanto vaikuttaa ympäristöön ja maailman elintarvikehuoltoon.

Eloinystävällisen kuluttajan opas 13.5 € /jäsenille 12 €

=0

Tassukortti 0,3

Valitse oma suosikkieläimesi

Kokkaa herkullisia kasvisruokia julkisuuden henkilöiden seurassa!

<D

yksilölliset rintakorut.

Aiheet lehmä, possu tai kana

Haluatko tehdä maailmasta paremman paikan eläim ille? Tämä kirja auttaa ja opastaa.

Kaikennäköisiä kasvissyöjiä -kirja 12.5 € /jäsenille 11 € Kaikki mitä olet halunnut tietää

Eläin-paita perusmalli (Grizzfy). 19 € / jäsenille 18 € Oaukkoinen t-paita. Hihassa Animalian logo ja selässä teksti ELÄIN. Väri: Musta, tekstit ovat valkoisella. Koot: XS-XL. Koe-eläinpaita muotoonleikattu (Fruit of the Loom). 23 € / jäsenille 22 € Oaukkoinen t-paita. Edessä koeeläinkuva ¡a Animalian www-osoite.

Väri: vaaleanpunainen. Koot: XSXL.*

kasvisyönnistä!

H U O M I Erikoistarjouksena

Lammas t-paita 10 €

kahden ylläo levan kirjan ostajalle Eläinsuojelun vuosikirja 2001

Laadukas paita lammaskuvioila, väri meleerattu harmaa, koot S -X L

kaupan p äälle

(Norm) Eläinsuojelun vuoskirja 2001 7 € /jäsenille 6 €

13,5 €

säädettävä niskalenkki ja tasku.

Tanakkaa puuvilba. Väri sininen.

Lemmikkien omistajille Sanasillan kirjoja Koira ja delfiini (Karen

Suutarinessu

Matti Elomaan kuva. Essussa

Pryorl 8,50 €

Rauhoittavat signaalit (Turid Rugaas) 22 €

i silmin (Tarja Matilainen) 22 €

Laumanvartijakoirat

Rintamerkki/tarra-setti 3

€ Setissä 16 tarran 'eläinkokeeton kosmetiikka"-arkki sekä 2 rintämrkkiä

Eläin-paita

Eläin-paita

Muotoonleikattu 2 1 € / jäsenille 20 €

Koe-elainpaita Muotoonleikattu

Perusmalli • 21 € / jäsenille 20 €

23 € / jäsenille 22 €

(G o cruelty free ja Fur is dead)

Go cruelty ffree-rintamerkki Fur is dead-rintamerkki

1,3 €

1,3 €

Eläinkokeeton kosmetiikka -tarrat (16 kpl) 1,5 €

(Kaisa Koljonen) 20 €

Kettuaiheiset kuoret ja lehtiöt Matka kissan mieleen

kuoret 2,5 €/lehtiöt 2,5 €

(Helena Telkänranta) 20 €

Uusiopaperia, kuoria nipussa 15 ja lehtiössä sivuja 20

Huviksi, hyödyksi...

Emalikorot 8,5

€

Korttisetti edullisesti!

1,5 €

Uusittu valikoima, nipussa 10 korttia

Kettukortti

Possukortti

Ulla Juntusen tyylikkäät ja

0 ,7 0 €

u u d it

jo u iu k o

«

"

0 ,7 0 €

N Ä IN TEET TILAUKSESI: Postitse: A nim alia ry, Porvoonkatu 5 3 , 0 0 5 2 0 Helsinki, puhelim itse: 09-278 6 8 9 6 , ma-to klo 9 - 1 7 , pe klo 9 - 1 4 , faksitse: 09-148 4 6 2 2 , e-maihtse: taria.balding @ anim alia.fi.

Yli 7 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 3 ,1 0 €.

Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voit ostaa myös suoraan Anim alian Helsingin toimistosta, osoite yllä. Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös Oulun tstossa (os. Töllintie 5 0 A 1, 9 0 2 3 0 Oulu. puh. 0 8-3119 885|.

K IIT O S T IL A U K S E S T A S I!! K IIT O S T U ES T A SI!!

TILAAJA N IM I

O SO IT E

PU H ELIN N U M ER O

TUOTE

K O K O , VÄRI, YM .

Emalikorut 8,5 € aiheina lehmä, possu ja kana

KPL

HINTA

ANI MAU A

Animatio-torra 80 x 21 mm, 0 ,5 €

TARJOUS! Lammas T-paidat vain 10 €