Animalia 4/2000

ELÄINSUOJELUN ERIKOISLEHTI SPECIALMAGASIN FÖR DJURSKYDD

4 /2 0 0 0

• HANNA KIV INEN

PÄÄKIRJOITUS

Envisa finnländare

Jukolan Jussit karvat korvilla uomalaiset turkistarhaajat ovat mää­ rätietoisesti pyrkineet antamaan kuvan, että eläimet voivat hyvin tarhoilla. Tähän on tähdännyt viimeaikainen suomalaisen turkiseläintutkimuksen tiedo­ tus (esim. HS 24.5.2000). Mikäpä eläin ei toivoisi saavansa viettää elämänsä häkissä verkkopohjalla ja täysylläpidolla!

Turkiskaupan liitto on jopa hionut mediahoukuttimeksi brittiläisen toimittajan, joka toteaa, että eläinten olot ovat tur­ kistarhoilla jopa paremmat kuin esimerkiksi sikaloissa tai broilerikanaloissa (HS 11.10.2000). Tästä hän päättelee, että turk ki ei ole epäeettisempi kuin esimerkiksi pekonivoileipä - ja siksi mitään ongelmaa ei ole! Hänen mukaansa ylellisyys on itse asiassa välttämätöntä ihmiskunnalle, koska se on ihmisen perustavimpia tarpeita.

Mikä onkaan sitten ketun tai minkin perustavimpia tarpeita?

Varsin omituiseen valoon tarhaus joutui yhä useampien silmissä, kun tarhojen eläinsuojelusäännösten rikkomukset tulivat julki Länsi-Suomen läänineläinlääkärin raportissa. Tarkastusten perusteella lähes 70%:lla tarhoista rikottiin säännöksiä - ja on huomioitava, että tarkastuksista 85% tehtiin nahkonnan jälkeen. Mikäli tarkastukset olisi tehty ennen suurimman osan eläinten tappamista, olisi tarhoilla ollut todellinen määrä eläimiä ja tulokset olisivat varmasti olleet vieläkin kammottavampia. Tässä tarkastuksessahan tarkastettiin vain 101 tarhaa Suomen noin 2000 Suomen Tur­ kiseläinten Kasvattajani Liiton jäsentarhasta. Miten onkaan tilanne muilla tarhoilla?

EU:ssa pidetään Suomea yleisesti ottaen varsin kehittyneenä eläinsuojeluasioissa, mutta turkistarhaus luo hyvin synkän vaijon maineellemme. Miten voidaan perustella turkistarhauksen jatkamista, kun eläinten hyvinvointiongelmat tunnustetaan sekä Euroopan tasolla että yhä useamman maan

S

lainsäädännössä? Onko todella kansan tahto, kun maamme päättäjät puolustavat itsepintaisesti ’’laillista elinkeinoa”?

Suomen virallinen Jukolan-Jussimainen ärräpääasenne turkistarhaukseen näyttää yhä naurettavammalta, kun katsoo maailmaa ympärillämme.

Yhä usempi maa kieltää turkistar­ hauksen. Viimeisin loistava uutinen oli Iso -Britannian turkistarhauskielto, joka hyväksyttiin Britannian ylähuoneessa 13. marraskuuta.

Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että turkistarhaus loppuu maassa vuoteen 2003 mennessä. Laki käy vielä läpi alahuoneen ja saa kuningattaren hyväksynnän, mutta nämä ovat vain muodollisuuksia tässä vaiheessa. Suomi jopa pyrki estämään Britannian turkistarhauskiellon jättämällä EU:n komissiolle huomautuksen asiasta. Komissio hylkäsi valituksen.

Yhdysvalloista tulee uutinen, että New Yorkin julkkisten yökerho Spa julisti marraskuun puolivälissä uuden asuvaatimuksen: turkki päällä sisään yrittävät käännytetään ovelta. Yökerhon omistaja toteaa: ’’Ihmiset tulevat klubilleni elääkseen täysillä ja se, että joku kuolleeseen eläimeen pukeutunut liimautuu kylkeen, pilaa tun­ nelman.”

Myös monet maailmakuulut suunnittelijat ovat kieltäytyvät turkisten käytöstä.

Turkistarhauksen lopettamista Suomessa ei pidä nähdä vain uhkana. Se voi olla myös mahdollisuus. Yhden tien loppu on toisen alku. Suomella on monia mahdollisuuksia kehittäessään elinkeinorakennettaan eläinja ympäristöystävällisemmäksi. Se voi olla nimenomaan suuri valtti Suomelle maa­ ilmanmarkkinoilla sen sijaan, että vajoamme yhä syvemmälle suohon kuokkamme kera.

HANNA KIVINEN

Eläinsuojeluliitto Animalia edistää eläinten hyvinvointia.

Liitto vastustaa sellaista eläinten kohtelua, kasvatusta ja käyttöä, joka aiheuttaa eläimille kipua tai tuskaa tai estää olennaisesti niiden luontaista käyttäytymistä. Animalia pyrkii siihen, että eläinten hyvinvointi otetaan huomioon yhteiskuntamme lainsäädännössä, moraalikäsityksissä ja käytännön ratkaisuissa.

Liitto toteuttaa tarkoitustaan tiedottamalla, kam­ panjoimalla, asennekasvatuksella, vaikuttamalla lain­ säädäntöön sekä toimimalla yhteistyössä eri tahojen kanssa. Liitto pyrkii tukemaan sellaisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa, joilla voidaan korvata eläinsuojelun kannalta ongelmallisia menetelmiä ja käy­ täntöjä. Liitto toimii vain laillisin keinoin.

A

n i m

a l i a

24. vuosikerta Julkaisija EläinsuojeluUitto Animalia Päätoimittaja Anna Valros Toimitussihteeri Jaana Reijonaho, puh (09) 148 2646, 050-3028 170, jaana.reijonaho@animalia.fi Taitto Varpu Riihimäki Osoitteenmuutokset: Taija Balding puh (09) 278 6896 tarja.balding@animalia.fi

ISSN 0783-9170

LEDARE

Painopaikka Alprint Sarankulma, 2000

Lehden tekniset tiedot Eurotabloid, osin nelivärinen Sivun painopinta-ala: 290 x 390 Lehden laajuus: 20 sivua/numero Palstaluku: 5/sivu, osin 3 tai 6/sivu Paperi: erikoissanomalehtipaperi 5 5 g/m2 Painomenetelmä: offset-rotaatio

e flnländska pälsfarmarna har mälmedvetet strävat tili att ge en bild av att djuren mär bra pä pälsfarmema.

Detta har visat sig bl.a. i det sätt pä vilket man informerat om ny inhemsk forskning pä omrädet (t.ex.. HS 24.5.2000) Vilket djur skulle inte önska sig ett liv i en bur med gallergolv och füllt uppehälle!

Man har även använt en brittisk joumalist som mediabete. Han konstaterade att djurens förhällanden pä pälsfarmema är bättre en pä t.ex. svinfarmer och i broileruppfbdning (HS 11.10.2000). Av detta drog han slutsatsen att det inte är mindre oetiskt att bära päls än att t.ex. äta en skinksmörgäs dämed finns inget problem! Han menade att lyx är en nödvändighet för mänskligheten; att det är ett av människans grundläggande behov. Vilka är dä rävens eller minkens grundläggande behov?

Allt Her människor ställer sig kritiskt tili pälsfarmningen efter att västra Finlands länsveterinär rapporterade en hei mängd brister i uppföljandet av djurskyddslagen.

Inspektioner visade att nästen 70% av farmema bröt mot bestämmelsema - dä skall vi minnas att 85% av inspektionema gjordes efter avpälsningen. Ifall de i stallet hade gjorts innan största delen av djuren hade dödats skulle farmema ha haft en mer realistisk mängd djur.

Dä skulle resultaten troligen varit ännu värre. I dessa inspektioner undersöktes endast 101 av Finlands Pälsdjuruppfödares Förbund ca. 2000 medlemsfarmer. Hur männe det ser ut pä de övriga farmema?

Inom EU anses Finland i allmänhet vara ett relativt utvecklat land dä det gäller djurskyddsfrägor, men pälsfarmningen fäller en dyster skugga över värt rykte. Hur kan vi försvara att vi fortfarande tilläter pälsnäringen, dä man bäde pä Europeisk nivä och i allt fler länders lagstiftmng erkänner att

D

pälsnäringen innebär välfardsproblem for djuren? Är det verkligen folkets vilja att värt lands beslutsfattare envist forsvarar denna ’Tagliga näring”?

Finlands egensinniga inställning tili pälsfarmningen verkar allt mer skrattretande, dä vi ser pä världen omkring oss.

Pälsfarmning är förbjudet i mänga länder.

Den senaste glädjande nyheten gällde ett förbud mot pälsfarmning i Storbritannien.

Förbudet godkändes i överhuset den 13. november och innebär att pälsfarmningen tar slut i landet före slutet av är 2003. Lagen skall ännu godkännas i underhuset och av drottningen, men dessa är endast formaliteter. Finland försökte t.o.m. stoppa detta lagförslag genom att anmärka om saken tili EU-kommissionen. Kommisionen avfärdade anmärkningen.

Frän USA kom det en nyhet om att kändisnattklubben Spa i New York i mitten pä november inforde nya bestämmelser gällande kundemas kläder. Den som bär päls kommer inte in. Nattklubbens ägare konstaterar att människor kommer till hans nattklubb for att leva för füllt och dä forstörs nog stämningen av ett personer klädda i döda djur tränger sig pä. Även mänga världsberömda designers har slutat använda päls. Man bör inte se pälsfarmningens slut i Finland endast som ett hot. Det kan ocksä vara en möjlighet. Dar en väg tar slut börjar nästa. Finland har mänga möjligheter att utveckla sin näringsstruktur mot en mer djur- och naturvänlig. Precis detta kan vara ett stört triumf for Finland pä världsmarknaden, istället för att vi tilläter oss att försämra värt rykte ytterligare.

Johtokunta K irsi Anslin, m erkonom i, yrittä jä Johaim a Eränen, opiskelija Eriika Gummerus, yrittä jä Anna Valros. FM, tutkija Hannele Luukkainen, taloustutkija, valt.lis.

M inna Maarttola, DI. suunnittelija R iitta Salm i, biologi Taru Uotila, M M M . suunnittelija, p j Päivi Vahvelamen, opiskelija Suvi Vilenius. opiskelija e-mail: anim aUa@anunalia.fi kotisivut: www.amm alia.fi

Seuraavaan numeroon tarkoi­ tetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 30. 1. 2001 mennessä.

Aineisto lähetetään osoitteella: Animalia-lehti Porvoonkatu 53 00520 HKI Animalia-lehti on kulttuuri, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultti ry:n jäsen.

Jaana Reijonaho puh (09) 148 2646 Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 4 000 mk Vt sivu 2 000 mk V* sivu 1 000 mk 1/8 sivu 500 mk 1/16 sivu 250 mk rivi-ilmoitukset: 20 mk/rivi Lisäveloitukset: - värierottelut veloitetaan erikseen - määräpaikkakorotus 20 % - liitteiden hinnat sovitaan erikseen Rajoitukset: - Etusivulla ei julkaista ilmoituksia

Animalia-lehti pidättää oikeuden tarvittaessa lyhentää ja muokata juttuja.

3 3 3 4 5 6| 7 7

m 10 12 12 1 13 13 14 14 15 15 16 18 19

Kannen kuva: Animalia

Pro Animalia -palkinto Itä-Suomen läänineläinlääkäri Paula Junnilaiselle

E

läinsuojeluliitto Anim alia luovutti vuoden 2000 Pro Anim alia -palkinnon ItäSuomen läänineläinlääkäri Paula Junnilaiselle, joka on virkavelvollisuuksiensa ohella tuonut aktiivisesti esille eläinsuojelua.

Hän on kohentanut eläinten asemaa neuvonantajan erilaisissa eläinsuoje­ luun liittyvissä toimikunnissa sekä asiantuntijana eläinlääkäreiden kes­ kuudessa.

- Eläinlääkäreiden asema eläinsuo­ jelussa tulee yhä korostumaan. Paula Junnilainen on loistava esimerkki aktiivisesta ja eläinsuojelumyönteisestä eläinlääkäristä, joka on toiminut pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti tavoitteenaan eläinten paras,” kertoi Anim alian toim innanjohtaja Hanna Kivinen palkintoa luovuttaessaan.

Paula Junnilainen on ollut mukana mm. Eläinlääkäriliiton edustajana eläinsuojelulakia valmistelevassa toi­ mikunnassa 90-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Suomen Eläinlääkäriliiton perustamassa eläinsuojeluvaliokunnassa Junnilainen on toiminut puheenjohtajana alusta alkaen. Eläin ­ lääkäriliiton puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 1999 lähtien.

Junnilainen toim ii myös ns. vapaaehtoisessa eläinsuojeluneuvottelukunnassa, jossa on edustettuina eläinsuojelujäijestöjä sekä -viran­ omaisia. Neuvottelukunnan tehtävänä on sekä tiivistää yhteistyötä eläinsuojelujäijestöjen ja viranomaisten kesken että puhua ajankohtaisista eläinsuojeluongelmista.

Muita luottamustehtäviä Junnilaisella on mm. luonnonmukaisen koti­ eläintuotannon tuotanto-ohjetyöryhmässä. Pyydettäessä Junnilainen on pitänyt luentoja eläinsuojelusta.

- Olen saanut tehdä eläinsuojelua kaikessa työssäni - osana sitä. En usko, että yhteiskunta, jossa eläim istä pidetään hyvä huoli jättäisi ihmisistä välittäm isen vähemmälle. Uskon, että yhteiskunnassa välittäm inen ja huo­ lehtiminen, olkoon kyse ihmisistä, eläim istä tai ympäristöstä, ei vähene vaan lisääntyy käytössä. Pohjimmiltaan on kyse elämän kunnioittamisesta, toteaa Junnilainen.

Pro Anim alia -palkintoa on jaettu vuodesta 1987 lähtien. Pro Anim alia -palkinnolla Eläinsuojeluliitto Anim alia haluaa antaa tunnustusta n iille tahoille, jotka ovat esim erkillisellä toim in­ nallaan edistäneet eläinten hyvin­ vointia.

JR

Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki, Avoinna ma-to klo 9-17, pe klo 9--14 A siakaspalvelu, jä rjestö sih te eri Tiina Ju urela: (09)148 4866, asiakaspalveluhan im alia.fi, tiina.juurela@ anim alia.fi (Huom ! tilaukset, eläinsuojeluneuvonta tästä numerosta.)

Toim innanjohtaja Hanna Kivinen puh (09) 148 5511 hanna.kivinen@ anim alia.fi Talouspäällikkö Tarja Balding puh (09) 278 6 8 % tarja.balding@ anim alia.fi Tiedottaja Jaana Reijonaho puh (09) 148 2646 jaana.reijonaho@ anim alia.fi Telefax: (09) 148 4622

Ilm oitusm yynti

Pääkirjoitus Ledare Pro Animalia -palkinto Britannian turkistarhauskielto läpi ylähuoneessa Äänestä kukkarollasi Revittyjä minkkejä ja kettuja Vegaanin Tuukan herkkua pavut, parsakaali ja leipä Uutisia Vain kolmannes tarhoista kunnossa Sanottu ja tehty Den radikalaste pälsdjursaktivisten Eläimet elävät runoissa EU:n karmiva kemikaaliohjeima Potkua eläinkokeiden vaihto­ ehdoille Euroopan malliin Suomenhevonen uhattuna Puheenvuoro Nuorten Animalia Luettavaa Koirien käristäminen terveysruokana jatkuu Vegepalsta Toimintaa Tilaa tietoa eläinsuojelusta Eläinten ystävän joulupuoti

2A 2

HANNA KIVINEN ÖVERSÄTTNING: ANNA VALROS

Toimisto

Ilmestymisaikataulu no 1 maaliskuu no 2 toukokuu no 3 syyskuu no 4 marraskuu

Tässä numerossa

•

Jäsenm aksut Tukijäsenmaksu 100 nik/vuosi Aktiivijäsenm aksu 140 mk/vuosi Ainaisjäscnmaksu 2000 mk Yhteisöjäsenmaksu 500 mk/vuosi Leonia 800018-2105644 Tee lahjoitus eläinsuojelun hyväksi: lahjoitukset M erita 200138-1934.

Testamentit ovat olleet merkittävä tuki Eläinsuojeluliitto Ammaliau työlle.

Tiedustelut Tarja Balding. puh (09) 278 6 8 % , taqa.balding@ anim alia.fi

Alennukset - toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 % - auktorisoidut mainostoimistot 15 % Ilmoitusten peruuttaminen Peruutukset viimeistään 7 vuorokautta aineiston jättö­ päivän jälkeen toimitussih­ teerille.

Reklamaatiot Kirjallisena 14 vrk:n aikana ilmestymispäivästä lukien Irtonumeromyynti Stockmann, lemmikkieläinosasto. Artikkelien lainaaminen ja kopioiminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

f

kuva: Jani Laukkanen

l

Juliana von Wendtin säätiö tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita Säätiön tarkoituksena on tukea tieteellistä tu tki­ m usta, jossa kehitetään tai sovelletaan eläinko­ keille vaihtoehtoisia tut­ kim usm enetelm iä ja jo lla pyritään ihm isten ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistäm i­ seen. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan tukem alla taloudellisesti eläinko­ keiden vaihtoehtoja Ja eläinten hyvinvointia edistävää tieteellistä tutkim usta ja tiedotusta.

Osoite: Porvoonkatu 53, 0 0 520 Helsinki puh (0 9 ) 146 4865 fax (09) 148 4622 e-mail:

jvwendts@icon.fi L ahjoitukset: Merita 200118-42627 tai Leonia 800013-70468986 Eläinten avuksi rahasto, 177030-206024

Pro- ja Anti-Animalia -palkinto on luovutettu aikaisemmin seuraaville:

1999 Pro: HOK:n S-market-ketju - panostamisesta luomutuotteiden myyntiin 1998 Pro: Eläinlääkäri Maria Tirkkonen - eläinten hyvinvoinnin edistämisestä terveydenhuollon kouluttajana Anti: Kiinaan turkiseläimiä vieneille tarhaajille 1997 Pro: Professori Hannu Saloniemi - pitkäaikainen työ eläinten hyvinvoinnin opetuksen ja tutkimuksen uranuurtajana 1996 Pro: Eduskunnan eläinsuojeluryhmä - aktiivinen toiminta eläinsuojelulain valmistelussa ja eläinten hyvinvoinnille tärkeiden uudistusten tukemisessa 1995 Pro: A-munan hankintapäällikkö Kimmo Saarinen ja munantuottajat Jaakko ja Pirkko Larmo - Suomen ensimmäinen lattiakanala 1994 Pro: Mallit Tanja Vienonen, Henna Meriläinen ja Mia Forsell - aktiivinen osallistuminen turkistenvastaiseen kampanjaan 1993 Pro: Eläinlääkäri Mikael Ilves - räväkät kannanotot eläinten puolesta julkisuudessa Pro ja Anti: Munakunta lattiakanalatuotannon käynnistäminen ja häkkikanalat 1992 Pro: Eläinlääkäri Auli Koponen ja toimittajat Asta Korpikallio ja Hannu Holvas - teuraseläinten kohteluun liittyvien epäkohtien ja säädösrikkomusten julkistaminen Anti: Valtion liikuntatieteellinen neuvottelukunta - tuskallisten liikuntavammoja tutkivien eläinkokeiden rahoittaminen ja Oulun yliopiston koe-eläintoimikunta - eettisesti kyseenalaisten kokeiden hyväksyminen ja luokittelu alempaan luokkaan, salaiseksi julistaminen ym. puutteita toimikunnan työssä

Eläinten viikolla 4.-10.10. Animalia muistutti kuluttajia: ’’Vaikuta eläinten asemaan äänestä kukkarollasi”

M

Kuva: Animalian kuva-arkisto

Britannian turkistarhauskielto läpi ylähuoneessa

I

so-Britannian hallituksen lakiehdotus kieltää turkistarhaus hyväksyttiin 13.11. ylähuoneessa, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että turkistarhaus tulee loppumaan Iso-Britanniassa. Tämä on yksi askel eteenpäin turkistarhauksen lopettamiseksi koko Euroopassa.

— Suomen hallituksen on avattava silmänsä ja katsot­ tava monien EU-maiden esimerkkiä. Eläinsuojeluongelmat ovat todellisia turkistarhoilla, ja vanhoilliseen näkökantaan juurtuminen vahingoittaa pahasti Suomen mainetta.Turkistarhaus ei kuulu sivistysvaltion elin­ keinoihin ja siksi se on korvattava m uilla eläin- ja ym päristöystävällisem m illä elinkeinoilla, toteaa Anim a­ lian toiminnanjohtaja Hanna Kivinen.

Suomen hallitus yritti kesällä estää lakialoitteen etenemisen valittam alla Euroopan unionin kom issiolle, mutta komissio hylkäsi valituksen. N yt Suomen hallituksen

kanta alkaa näyttää yhä takapajuisemmalta yhä useamman EU-maan kieltäessä turkistarhauksen eläinsuojelullisista ja eettisistä syistä.

Useat EU :n jäsenmaat ovat kyseenalaistaneet tur­ kistarhauksen eläinten hyvinvointitutkimusten perusteella.

Turkistarhaus on kielletty Itävallassa ja Sveitsissä, Saksan Hessenin osavaltiossa, Hollannissa on kettutarhaus kielletty ja mahdollista m inkkitarhauskieltoa puuhataan parhaillaan. Ruotsissa on ensi vuoden alusta alkaen oltava kaivamismahdollisuus, mikä käytännössä lopettaa kettutarhauksen. Myös minkkien oloja ollaan parantamassa Ruotsissa.

Britannian turkistarhauslakiehdotus tulee kieltämään minkkien ja muiden eläinten tarhauksen niiden turkisten takia vuodesta 2003 lähtien. Tällä hetkellä Englannissa ja Walesissä on 13 minkkitarhaa. Lakiehdotus käy vielä läpi muutaman muodollisuuden ennen voimaanastumistaan.

HK

onelle Animalia-lehden luki­ jalle on eläinystävällisten tuotteiden valinta itsestään­ selvyys ostoksilla. Tässä kuitenkin kertaukseksi Anim alian eläinten v ii­ kolla esiintuomia teemoja.

- Kuluttajien ostokäyttäytym isellä on merkitystä, kunhan tarpeeksi moni haluaa vaikuttaa. Varmimmin kuluttaja tunnistaa lattiakanalassa tuotetut kananmunat merkinnöistä ’’vapaan kanan munia” ,’’lattiakanalassa tuo­ tettuja kananmunia” tai ’’luomukananmunia” .

- Jos syö lihaa, niin kannattaa suosia luom ulihaa. Luomukotieläintuotannossa eläim illä on keskimäärin paremmat oltavat kuin tavanomaisessa tuotannossa. Viim e vuosina esimerkiksi ns. luomukinkut ovat olleet kysyttyjä.

Kannattaa valita muitakin luom u­ tuotteita kuten luomumaitoa ja -juustoa.

- Kuluttaja voi parhaiten vaikuttaa turkistarhaukseen jättäm ällä turkin ja turkissomisteiset vaatteet ostamatta.

Turkistarhaus on maamme suurimpia eläinsuojelullisia epäkohtia ja Suomi on maailman suurin ketunnahkojen tuottajamaa. Äskettäin julkaistussa Länsi-Suomen läänineläinlääkärin

raportissa vain kolmannes tarkaste­ tuista turkistarhoista sai puhtaat paperit.

Yhdeksän kymmenestä ketunnahasta revitään somisteiksi esimerkiksi top­ patakkien hupunreunoihin ja kenkiin.

Usein karva on käsitelty niin, että kuluttajan voi olla vaikea tunnistaa onko kyseessä aito turkis vai tekoturkis.

Eläinystävällisen kuluttajan kannat­ taakin varmistaa ostopäätöstä teh­ dessään ettei somiste ole aitoa tur­ kista.

- Kosm etiikan eläinkokeet ovat puhututtaneet kansalaisia jo vuosia.

Eläinsuojeluliitto Anim alian kysytyin tuote on lista kosmetiikkavalmistajista, jotka eivät tee itse eläinkokeita ja jotka pystyvät takaamaan, että kosmetiikassa käytettyjä raaka-aineita ei ole testattu eläim illä. M arkkinoilla on jo y li 8000 ainesosaa, jotka on jo testattu eläinkokein, joten uusia eläinkokeita ei tarvita. Kosm etiikkalistan eläinystävällisestä kosmetiikasta voi tulostaa internetistä osoitteesta www.anim alia. fi. Anim aliasta voi myös tilata ilm aiseksi ’’Vältä eläinkokeita” -vihkosta, josta kuluttajat saavat tietoa lääkkeiden, puhdistusaineiden ja mui­ den kemikaalien testauksesta.

ANIMALIA 4/2000 ANIMALIA 4/2000

3

t m uitakin kuituja käytetään. Tekoturkin tuottaminen ei sekään ole ongelmatonta ympäristön kannalta, mutta verrattuna aitoon turkikseen kuluu energiaa vähemmän. On väärin tuomita pelkästään tekoturkin tuotanto, sillä useimpien kankaiden väijäämisessä käytetään voimakkaita kemikaaleja.

Kuluttaja-asiamies antoi jo vuonna 1993 lausunnon, minkä mukaan ympäristöväittämien käyttö turkisten markkinoinnissa on kyseenalaista: "A ito turkis ei, kuten ei keinoturkiskaan, ole absoluuttisessa mielessä ympäristöystävällinen. Valittiinpa mikä tarkastelunäkökulma tahansa turkik­ sen tuottaminen kuluttaa luonnon resursseja.”

Revittyjä minkkejä ja Vain somisteiden tähden

S

uomi on maailman suu­ rim pia turkistuottajamaita.

Y li puolet maailman kettuturkiksista tuotetaan Suo­ messa, ja minkkiturkisten tuottajana maamme on maailman neljänneksi suurin. Häkkiturkiseläim iä on Suomessa suunnilleen saman verran kuin ihm isiä, noin 5 miljoonaa.

Suurin osa turkiksista revitään somisteiksi mm. takkien hihansuihin, kauluksiin ja hupunreunoihin. Monet kuluttajat luulevat, että kyseessä on ’’jäm äpaloja” , jotka ovat jääneet oikeiden kokoturkkien teosta. Monelle tulee täytenä yllätyksenä, että suurin osa turkiksista todella menee näihin som isteisiin: 9/10 ketunnahasta käy­ tetään somisteisiin ja minkinnahkojakin on alettu enenevässä määrin repiä "koristeiksi” .

Näitä somisteita sitten väijätään ja leikataan jopa siinä määrin, että lopputulos muistuttaa usein jopa kangasta. Erään vaatesuunnittelijan sanoin: "Pidän minkinnahasta silloin, kun se on leikattu ja väijätty niin, että en itsekään erota lopputulosta kankaasta.”

Miksi ei käytetä kangasta?

Vaatesuunnittelussa kehitetään koko ajan m ateriaaleja, jotka ovat vedenkestäviä ja tuulta pitäviä sekä läm pim iä että helppohoitoisia. On goretexiä, dry-maxia, cool-maxia, teflonpinnotetta - useita erilaisia ulkoiluvaatem ateriaaleja, jotka ovat toim ivia pohjoisessa ilmastossa. Kuosit ovat vaihtelevia ja monimuotoisia: suunnittelija ja kotiom pelija löytää varmasti m ieleisiään kankaita, käyttipä hän sitten tekoturkkia tai muuta kangasta.

Usein tekoturkkia onkin vaikea erottaa oikeasta turkista. Oikeastaan nim itys tekoturkki on täysin väärä, koska kyseessä on kangas, jonka valmistamiseen on käytetty erilaisia kuituja kuten esim erkiksi puuvillaa tai polyakryyliä. Nämä kuidut sitten ommellaan teollisessa tuotannossa kiinni pohjakankaaseen ja kuosista riippuen saadaan aikaan joko täysin turkkia muistuttava jäljitelm ä tai sitten enemmän kangasta muistuttava kuosi.

Tekoturkissuunnittelijat puhuvat m ielellään tekstiiliturkista, koska tämä nim itys kuvaa paremmin sitä m il­ laisesta kankaasta on kyse.

Vaatesuunnittelijoiden joukostakin löytyy jo eettisesti ajattelevia, jotka kieltäytyvät käyttämästä oikeaa tur­ kista. Näiden joukossa on sellaisia kuuluisuuksia kuten Giorgio Armani,

Tekstiiliturkin ja turkistarhauksen ympäristöystävällisyys Varsin vanha ja sitkeä väite, joka elää vielä eläinsuojelijoidenkin kes­

M

Kuva: Animalian kuva-arkisto

kuudessa, on luulo, että tekoturkki eli siis tekstiiliturkki olisi erityisen epäympäristöystävällinen.

Ekoistiohjelma teki vuonna 1998 ympäristövertailun lammasturkin, teks­ tiiliturkin ja turkistarhalla tuotetun turkin välillä. Kaikkein eniten vei energiaa turkistarhalla tuotettu turkis: M assiivisen kokoisen tekoturkin valmistus kuluttaa elinkaarensa aikana korkeintaan kymmentä öljylitraa vastaavan määrän energiaa. Näin ollen kettuturkis vie energiaa vähintään 18 kertaa enemmän ja m inkkiturkki vähintään 47 kertaa enemmän kuin tekoturkki.

Turkistuotannon yhteenlasketut typ­ pipäästöt olivat vuonna 1998 500 tonnia vuodessa ja fosforipäästöt 50 tonnia.

Tämä merkitsee sitä, että Suomen turkiseläinhäkkien alle kertyvä lanta-ja virtsamäärä vastaa lähes 1,2 miljoonan ihmisen puhdistamattomien jätevesien sisältämää uloste-ja typpimäärää. Typpi ja fosfori aiheuttavat rehevöitymistä.

Turkistarhat ovat vaarana myös pohjavesille. Häkkien alle kertyvästä lannasta ja virtsasta vapautuu paitsi typpeä ja fosforia, myös ammoniakkia.

Ammoniakki aiheuttaa tarhojen lähellä puustovaurioita. Tekoturkki valm is­ tetaan usein polyakryylikuidusta, tosin

Somisteiden lisäksi on turkiksista alettu muokata mitä erilaisim pia tuotteita.

Ketunkarvaa käytetään villalangan seassa, ostamassasi pipossa tai sukissa saattaa olla villan lisäksi mukana ketunkarvaa. Turkistupsuja on m illoin avaimenperissä, m illoin koruissa ja muissa tuotteissa.

Eläinten hyvinvointitutkimuksissa on todettu tarhattavien eläinten hyvinvointiongelmat, tarhojen ympä­ ristöongelmat aiheuttavat ongelmia mm. pohjavesille, tarkastuksissa on jo useiden vuosien ajan todettu eläinsuojeluongelm ia, ympäristövertailussa tekoturkki voittaa selvästi turkistarhalla tuotetun turkiksen, turkistarhaus on kielletty monissa maissa eläinsuojelusyistä johtuen, EU:ssa turkistarhaus on vastatuulessa, monet julkisuuden henkilöt ovat ottaneet kielteisen kannan turkiksia vastaan... Ja kaikki tämä suureksi osaksi vain hupunreunan somisteen tähden!

JAANA REIJONAHO

JULKINEN KIRJE

Animalia paheksuu Marimekon turkiskauppaa arimekko omistaa edelleen­ kin Grunsteinin turkisliik­ keen, vaikka onkin pyrkinyt irtisanoutumaan vastuusta. Grunsteinin turkistuotteita myydään jatkossakin omissa myymälöissään, Marimekon hyväksynnällä. Anim alia lähetti kir­ jeitse Marimekon hallituksen jäsenille paheksuntansa.

- Turkistarhaus on suuri häpeätahra Suomen maineelle ja nyt Marimekko on tahrannut pahasti oman maineensa, toteaa Anim alian toiminnanjohtaja Hanna Kivinen. On kaksinaamaista, että Marimekko m yy turkiksia toisissa myymälöissä, mutta yrittää säilyttää puhtoisen imagonsa m yym ällä vain lammasturkkeja Marimekon myymä­ löissä.

Grunsteinin tuotteista lammasturkkeja myydään Marimekon myymä­ löissä lokakuun toisesta viikosta

Turkista upotetaan tuotteisiin

V

egaanisen ruokavalion toteuttaminen kotona samoin kuin helsinkiläisessä päiväko­ dissakin on sujunut ongelmitta, kertoo M irka.

Kun huomasit olevasi raskaana, oliko itsestään selvää, että jatkat vegaanisella ruokavaliolla?

-Tottakai vegaanisella ruokavaliolla jatkaminen oli itsestään selvää. M e van­ hemmat olemme molemmat vegaaneita ja päätimme ainakin kokeilla. Jos jotain ongelmia olisi ilm ennyt, olisimm e heti harkinneet asian uusiksi. K yllä asiaa m ietittiin useammalta puolelta. Emme tunteneet ketään muuta, joka olisi saanut vegaanina lapsen. Mutta päätök­ semme oli oikea. Tuukka syntyi nor­ maalikokoisena ja terveenä eikä m eillä ollut missään vaiheessa ongelmia.

Päinvastoin uskon hyötyneeni raskau­ saikana terveellisestä ja kevyestä ruo­ kavaliostani. M inulla ei esim erkiksi ollut minkäänlaista pahoinvointia.

Millaista ruokaa annatte Tuukalle?

- Im etin Tuukkaa pitkään, aina 1,5-vuotiaaksi asti. Aloim m e antaa Tuukalle kiinteää ruokaa, kun Tuukka o li noin viiden kuukauden. Annoimme aluksi maija- ja hedelmäsoseita, pian lisäsimme ruokavalioon myös juuressoseet. Kuuden kuukauden ikäisenä aloimme antamaa myös erilaisia v il­ joja. Myöhemmin Tuukan niitä tarvi­ tessa lisäsimme ruokavalioon pikkuhil­ jaa proteiinipitoisia ruokia kuten tofua, linssejä ja papuja. Äimämme Tuukalle myös herkullisia ja terveellisiä vä li­ paloja, kuten kuivattuja hedelmiä ja pähkinöitä. Tuukka söi aina yksivuo­ tiaaksi asti vain luomuruokaa. N yky­ ään Tuukka saa samaa luom uvoittoista ruokaa, m itä itsekin syömme. Emme

lähtien. Marimekon hallituksen pu­ heenjohtaja K ari Miettinen katsoi, että hänen ei tarvitse ilm oittaa kuluttajille mitä muulle osalle Grunsteinin tuotteita tehdään.

Toim itusjohtaja Kirsti Paakkanen on antanut julkisuudessa ristiriitaisia lausuntoja ja esiintynyt suurena eläinten ystävänä. Hänen yrityksensä toiminta osoittaa kuitenkin aivan toista.

Turkistarhoilla elävät ketut, naalit ja m inkit elävät virikkeetöntä elämää ahtaissa häkeissä ja stressaavien är­ sykkeiden, kuten lajitovereiden liia l­ lisen läheisyyden ympäröiminä. Niiden lajityypillinen käyttäytyminen on lähes kokonaan estetty. Turkistarhat eivät täytä eläinsuojelulain periaatteita eläinlajin tarpeiden huomioimisesta.

HANNA KIVINEN

Marimekko ilmoittaa www-sivuillaan, että "tukenaan Marimekolla on vahva ja tunnettu omaleimainen brandi, osaava, yhteisiin päämääriin sitoutunut henkilökunta sekä vastuunsa tunteva, eettisten normien noudattamista korostava

Aihe: Grunstein Product Oy:n omistus

yrityskulttuuri" sekä että yrityksen johtamisfilosofiaan kuuluu

Eläinsuojeluliitto Animalia paheksuu sitä, että Marimekko osti ja omistaa turkis- ja nahkatuotteita valmistavan yrityksen, Grunstein Product Oy:n. Turkistuotteiden valmistus on osa turkistarhausta ylläpitävää toimintaa ja siten myös moraalinen vastuu turkiseläinten pahoinvoinnista kuuluu myös Grunstein Product Oy:lle ja sitä mukaa Marimekolle.

Turkistarhojen eläinten hyvinvointiongelmat ovat kiistattomat, ne tunnustetaan esimerkiksi Euroopan Neuvoston turkiseläimiä koskevassa suosituksessa {Council of Europe, Recommendation concerning fur animals). Siinä todetaan mm. "Nykyisen kokemuksen ja tieteellisen tiedon valossa kunkin turkiseläinlajin

Syökö 'Hiukka kaikkea?

- K yllä syö. Syömme koko perhe yhdessä, mutta annamme Tuukan syödä omaan tahtiinsa hoputtamatta. E rity i­ sesti Tuukka pitää leivästä, pavuista ja parsakaalista.

M iten Tuukan tarharuokailu on järjestetty? Entä miten luulette ruokailun koulussa sujuvan?

- M e illä kävi hyvä onni, sillä Tuukan tarhan keittäjä on todella ihana ja tekee m ielellään Tuukalle omat ruuat. V älillä viemme tarhaan pussillisen papuja tai tofua, josta Tuukalle sitten tehdään ruokaa. Jos tarhassa on synttärit tai muuta erikoista, viemme Tuukalle sinne herkkuja, jotka vastaavat sitä, m itä muut lapset saavat. Emme halua Tuukan jäävän paitsi mistään meidän ruokavaliomme vuoksi.

Oletteko koskaan ajatelleet antavanne Tuukalle lihaa tai maitoa?

- E i. Emme näe mitään syytä antaa niitä Tuukalle. Tuukka voi hyvin ja on kehittynyt aivan norm aalisti.

Miksi haluatte antaa Tuukalle vegaa­ nista ruokaa?

- Samoista syystä kuin olemme itsekin vegaaneja. M eistä vegaaniruokavalio on eettisesti oikea ja hyväksi luonnolle sekä m eille itsellemme.

ketun nahasta paloitellaan ja käytetään täysin turhiin mut» "muodikkaisiin" somistei­ siin. kuten hihansuihin ja kauluksiin. Hyvällä maulla suunnitellussa ja vastuullisesti valmistetussa vaatteessa ei ole

kannalta" Turkistarhaus on huonossa maineessa monissa maissa - ja syystäkin. Euroopan maista Itävallassa, Sveitsissä, Saksan Hessenin osavaltiossa, Hollannissa sekä Ruotsissa turkistarhaus on kielletty jollain muotoa. Britanniassa pohditaan

Vastausta pyytäen

K aikki syyt tukevat toisiaan ja ovat nivoutuneet yhteen. Minusta olisi myös ristiriitaista antaa Tuukalle tavallista ruokaa, jos emme itse usko sen olevan hyväksi.

Miten uskot ruokavalion vaikutta­ neen Ttiukkaan?

— Uskon sen pitävän Tuukan terve­ empänä ja erittäin energisenä. Kuu­ meessakin Tuukka vain viilettää pai­ kasta toiseen. K aikki, jotka ovat näh­ neet Tuukan kipeänä aina sanovatkin, ettei noin energinen lapsi voi olla kipeä!

Miten teihin on suhtauduttu neuvo­ loissa?

- M e olemme olleet useissa neuvolo­ issa Tuukan kanssa ja kaikissa vastaan­ otto on ollut ihan kiva. Olemme omaaloitteisesti aina pyytäneet päästä jut­ telemaan ravitsemusterapeutin kanssa.

Kai se on osaltaan saanut heidät va­ kuuttuneiksi siitä, että me päijäämme hyvin. Olen kyllä kuullut, etteivät kaik­

kien kokemukset ole yhtä positiivisia.

Sen ei saisi kuitenkaan antaa masentaa.

M iten aiotte selittää Tuukalle erikoisen ruokavalionne? Entä jos Tuukka haluaa maistaa lihaa?

- Käymme Tuukan kanssa jo nyt keskusteluja aiheesta. Tuukka tietää, etteivät kaikki syö samalla tavoin kuin me. Pitää olla avoin alusta asti ja kertoa rehellisesti, miten asiat ovat. E i lasta voi - eikä ole mitään syytä - suojella tosiasioilta. Haluamme näyttää Tuu­ kalle, mistä tavallinen ruoka tulee.

M eistä on tärkeää, että Tuukka säilyt­ tää yhteyden maaseutuun ja eläim iin, vaikka asuukin kaupungissa. Tuukka tekee isona omat valintansa ja me halu­ amme antaa tietoa ja taitoa siihen.

Onko kasvisruokavalion noudat­ taminen pienen lapsen kanssa aikaa vievää ja vaativaa?

- E i se varmastikaan sen enempää aikaa vie kuin tavallisen kotiruuan tekeminenkään. M e haluamme antaa

Kansaneläkelaitos: Ruoka-aineiden ravintosisältö Klaper, Michael: Pregnancy, Chil­ dren and the Vegan Diet Langley, Gill: Vegan Nutrition Niemi, Merja: Aurinkoinen ruoka ravinto lääkkeenä Olsson, Kerstin: Pienen lapsen ravinto Ruuska, Tuija: Aurinkomaa - lapsi­ perheen kasviskeittokirja WSOY:Terveen elämän ABC

ANNA SÄRKISILTA EsimerkkipäiviäTuukan ruokavaliosta: 1. päivä Aamu - Muroja ja riisimaitoa Päivällinen - Pastaa tomaattikastikkeella Välipala - Luomusoijajugurtti marjoilla ja voileipä soijajuustolla Illallinen -Tofu-parsakaalipaistos riisipedillä Iltapala - Puuroa ja riisimaitoa 2. päivä Aamu - Leipää soijajuustolla ja kurkulla Päivällinen - Pinaattikeittoa ja leipää Välipala - Marjakiisseliä tai hedelmä ja leipää Illallinen - Perunaa ja tofupihviä paprikakastikkeella Iltapala - muroja ja riisimaitoa 3. päivä Aamu - Puuroa marjoilla ja riisimaidolla Päivällinen - Hirssiä (tai muuta viljatuotetta), sienikastike ja punajuuripihvi Välipala - Banaani, pähkinä-rusinasekoitus ja täysjyväkeksi Illallinen - Juurespat Iltapala - leipää tummalla tahinilla Lisäksi Tuukka saa muutaman lasillisen päivässä riisi- tai hernemaitoa sellaisenaan tai kaakaona.

ketusta karvaakaan.

GLÖGILLE JA JOULUOSTOKSILLE!!

tuhansien turkiseläinten kärsimyksistä turkistarhoilla.

Toivommekin Marimekon tunnustavan vastuunsa ja lopettavan turkisvalmistuksen ja -myynnin Siihen asti suosittelemme jäsenillemme välttämään Marimekon tuotteita.

tarhauskieltoa.

Tiesitkö, että yhdeksän kymmenestä

Se, että Grunsteinin turkistuotteita lukuun ottamatta lammasturkkeja ei myydä Marimekon liikkeissä, ei vapauta yritystä vastuusta. Mikäli yritys edelleenkin jatkaa Grunsteinin turkistoimintaa, on turkisten valmistaminen yhtälailla Marimekon toimintaa. Täten Marimekko on moraalisessa vastuussa

biologista tarpeista... nykyiset kaupallisessa käytössä olevat turkistuotantomenetelmät eivät usein täytä kaikkia niitä tarpeita, joiden tyydyttäminen olisi välttämätöntä eläimen hyvinvoinnin

- On todella tärkeää hankkia tietoa, vaikka se voikin olla vaikeaa. Tiedot eivät missään tapauksessa saa olla musta tuntuu -pohjalla. Itse hankin tietoa paljon ulkom aisista kiijoista.

Nyrkkisääntönä voi pitää, että ruuan täytyy olla m onipuolista, täysiarvoista ja m ielellään tietysti mahdollisimman puhdasta. Vastuu toisesta ihmisestä on suuri, mutta kasvisruokavaliolla varmasti päijää hyvin. Vanhempien kannattaa luottaa asiaansa. Toivoisin myös läheisten tukevan vanhempia päätöksessään. Vanhemmat haluavat varmasti vain lapsensa parasta. Ennak­ koluuloihin perustuva tuomitseminen masentaa. Lapsen saanti on suuri muutos ja tuo uudenlaisen ison ja vai­ kean vastuun kannettavaksi. Kaikki tuki vanhemmille on siinä tilanteessa tarpeen.

Luettavaa aiheesta:

yhteiskunnallinen vastuu.

Turkistarhauksen ylläpitoon osallistumista ei voida pitää kovinkaan korkeiden eettisten normien noudattamisena eikä yhteiskunnallisen vastuun kantamisena. On todella yllättävää, että Marimekon hallitus ei tätä ole ymmärtänyt ja on valmis uhraamaan "vahvan ja tunnetun omaleimaisen brandinsa'.'

Mitä haluaisit sanoa muille tuleville kasvissyöjävanhemmille tai heidän läheisilleen?

vain laita siihen vahvoja mausteita ja laitamme vähemmän suolaa. O llak­ semme varmoja kaikkien ravintoain­ eiden saannista annamme Tuukalle kal­ sium illa ja B 12 -vitam iinilla rikastet­ tuja tuotteita kuten erilaisia siemen-, herne- ja riisim aitoja. Aluksi anno­ imme Tuukalle D-vitam iinilisää, kuten Suomessa suositellaan kaikille lapsille annettavan.

6.10.2000

Marimekko Oyj:n hallitus Puusepänkatu 4 008100 HELSINKI

Tuukalle parasta mahdollista ruokaa ja olemme valm iita panostamaan siihen.

Annamme Tuukalle vain puhdasta ja täysipainoista ruokaa, ei mitään mikroaterioita. Se ei kuitenkaan tarkoita, että Tuukka ei saisi syödä herkkuja ja ruokia, joita muut lapset syövät.

Voimme antaa Tuukalle esim erkiksi kotitekoisia ham purilaisia ja pitsaa.

Mirka Muukkonen, 25, on eläväisen 2,5-vuotiaan Tuukka -pojan ylpeä äiti. Koko Muukkosten perhe noudattaa vegaanista ruokavaliota. Tuukkakin syö pelkästään kasvispohjaista ruokaa.

-c*

Calvin Klein, Todd Oldham ja Stella McCartney. Sitä paitsi tekstiiliturkis on m ateriaalina moni-ilmeinen ja joustava, joten ainoastaan suunnittelijan m ielikuvitus toim ii kattona kun tästä m ateriaalista suunnitellaan vaatteita.

M iksi on vielä m uotisuunnittelijoita, jotka käyttävät somisteina oikeaa turkista, varsinkin kun tekstiiliturkki on m ateriaalina helpompi käsitellä ja sen muokattavuus on moninkertainen verrattuna "aitoon turkissomisteeseen” .

M iksi ihmeessä kasvatetaan vaivalla eläim iä, syötetään niitä usein alaarvoisella rehulla, aiheutetaan selviä eläinsuojeluongelmia vaikka sama tulos saadaan aikaan huomattavasti vai­ vattomammin tekstiiliturkilla?

Vegaanin Tuukan herkkua pavut, parsakaali ja leipä

E

l

Hanna Kivinen Toiminnanjohtaja Eläinsuojeluliitto Animalia ry

P

A

L

J

O

N

a n im a l ia

Animalian toimisto järjestää jo perinteeksi muodostuneen "Glögilauantaihin" 9. joulukuuta. Ovet ovat avoinna ja pannu kuumana klo 11-16. Normaalien myyntituotteiden lisäksi tarjolla on tiedossa mielenkiintoisia löytöjä kirpputoripöydästä.

Jollet ole ennen käynyt toimistolla, nyt on siihen hyvä syy ja tilaisuus!

Osoitehan on Porvoonkatu 53. Löydät meidät aivan Porvoonkadun ja Saimaankadun kulmasta. Parhaiten pääset perille busseilla 17 (keskustasta), 58 (Itä-Helsingistä) tai paikallisjunilla (Pasilan asema).

Soita tarvittaessa toimistoon ja kysy lisäohjeita.

OLET ERITTÄIN LÄMPIMÄSTI TERVETULLUT!

4

ANIMALIA "V

ANIMALIA 4/2000

5

t

Uutisia Eläinsuojelumessuilla kävi 2000 vierasta

V

anhalla ylioppilastalolla lauan­ taina 7.10. pidetyt Eläinsuojelumessut keräsivät noin 2000 kävijää. M essuilla esittäytyivät eläinja luonnonsuojelujäijestöt sekä nähtiin tekoturkismuotinäytöksiä ja iloisten koirien temppuesityksiä. Päivän aikana kuultiin myös kunnallisvaaliehdok­ kaiden m ielipiteitä aiheesta ’’miten eläin- ja luonnonsuojelu näkyvät kunnallispolitiikassa” .

Aiem m in Eläinten viikko avattiin Esplanadin puistossa keskiviikkona 4.10. Eläinten viikon avasi Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Pirkko Skutnabb. Eläinsuojelumessujen ja Eläinten viikon avauksen järjestelyistä vastasi Anim alia.

JR

Parempaa elämää lihanaudoille ja sioille

Turkistarhaajat iupasivat hyllyjä ketuille

L

änsi-Suomen läänineläinlääkä­ rin raportissa todettiin runsaasti puutteita tarhakettujen elino­ loissa. H yllyt ja pesäkopit puuttuivat 54 prosentilta tarkastetuista 90 kettutarhasta. Havaittujen epäkohtien johdosta kiirehtivät turkistarhaajat lupaamaan epäkohtien koijaam ista tammikuun 2001 loppuun mennessä. Tarhaajat pitivät myös kriisikokouksen, jossa luvattiin tehostaa omavalvontaa tar­ hoilla.

M yös kunnaneläinlääkärien ja EUtarkastajien on tarkoitus lisätä turkistar­ hojen valvontaa.

Suomalaisen turkistarhauksen maine kärsi suoritettujen tarkastusten johdosta kovan kolauksen: eläinsuojeluongelmien lisäksi tarhoilla ei ole noudatettu edes Maa- ja metsätalousministeriön asettamia m inim ivaatim uksia eläinten pidolle.

JR

Luolakoirien taipumuskoe eläinsuojeluväen hampaissa

E

läinsuojelululiitto Anim alia on yhdessä muiden eläinsuojelujäijestöjen kanssa kiinnittänyt jälleen huomiota luolakoirien taipumuskokeeseen. Kokeessa koira la i­ tetaan ns. keinoluolastoon, jossa se etsii haijoituskettua. Kokeen tarkoituk­ sena on testata miten koira työsken­ telee luolastossa.

Koemuoto on herättänyt kritiikkiä paitsi Suomessa myös muissa maissa sen eläinsuojeluongelmien vuoksi. E i ole harvinaista, että koira pääsee puremaan haijoituskettua luolastossa.

Eläinlääkärit ovat raportoineet huo­ nokuntoisista ketuista, joita on jopa jouduttu lopettamaan.

Asiaa on käsitelty myös Kennelliiton hallituksen kokouksessa lokakuussa.

Eläinsuojeluväen mielestä kokeet

J

uliana von Wendtin Säätiö jakoi Eläinten Viikon kunniaksi apura­ hoja Eläinten avuksi -rahastostaan.

Ju ri Puhk m ahdollisti suurlahjoituksellaan rahaston perustamisen vuonna 1995. Rahaston tarkoituksena on etsiä konkreettisia ratkaisuja tehokasvatuk­ sen suurimpiin eläinsuojeluongelm iin.

Maatalouden tutkimuskeskuksen Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema sai 6000 markkaa Arto Huuskosen joh­ tamaan hankkeeseen, jossa selvitellään ayshire-rotuisten lihanautojen kasva­ tusta ym pärivuotisesti metsätarhoissa.

Nämä ovat paitsi edullisia, myös eläinten viihtyvyyden kannalta hyviä ratkaisuja, sillä ne antavat naudoille mahdollisuudet luontaiseen käyttäy­ tymiseen, kuten vapaaseen liikkum i­ seen ja lajitovereiden kanssa seuruste­ luun.

Ympärivuotiseen ulkokasvatukseen liittyy kuitenkin myös eläinten hyvin­ vointia vaarantavia ongelmia. Näitä ovat erityisesti rehun ja juomaveden jäätym inen sekä säänsuojaksi tarvitta­ vien rakenteiden ja kuivituksen valin­ taan liittyvät vaikeudet. Hankkeessa etsitään ratkaisuja näihin ongelmiin ja selvitetään samalla ulkokasvatuksen ympäristövaikutuksia. Lisäksi hank­ keessa vertaillaan nautojen parsina-

vetta-, kylmäpihatto-ja metsätarhakasvatusta toisiinsa.

Kuopion yliopistossa soveltavaa eläintiedettä opiskelevalle Johanna Väisäselle myönnettiin 4000 markan apuraha lisensiaattityöhön, jossa ver­ taillaan eri tiedonkeräysmenetelmiä luomulihasikojen käyttäytym isen ja hyvinvoinnin selvittämisessä. Hank­ keessa on seurattu eri olosuhteissa kas­ vatettujen luomusikojen käyttäytymistä sekä suoraseurannalla että videoim alla.

Tarkoituksena on etsiä jatkossa toteu­ tettavia käyttäytymistutkimuksia varten käyttökelpoisin ja samalla olennaista tietoa antava menetelmä.

Sikojen hyvinvoinnin arviointi, hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden selvittäminen ja tutkim uksella saadun tiedon soveltaminen käytäntöön tuotantojäijestelm ien parantamiseksi on eläin­ suojelun kannalta erittäin tärkeää, ja myös yksi kotieläintutkijoiden suurim­ mista haasteista. Väisäsen selvitys antaa tietoa eri ympäristöjen soveltuvuu­ desta sikojen hyvinvointia tukevaan kasvatukseen sekä sioille viihtyisän tuotantoympäristön suunnitteluun.

RS

Hiiret, rotat ja linnut OVAT eläimiä - kohta Amerikassakin

Kuva: WSPA

Tilaa karhukampanjakortteja

A

nimalia-lehden numeroissa 2/2000 ja 3/2000 on kerrottu Kiinan häkkikarhuista, joista lypsetään sappinestettä kiinlaisen lääke­ tieteen raaka-aineeksi. Anim alian toi­ m istolle on saapunut protestikortteja, joiden avulla voi ilm aista mielipiteensä Kiinan hallitukselle julm asta karhujen kohtelusta.

Eläinsuojelijoiden kampanjointi on jo osin tuottanut tulosta, sillä vankeudessa eläviä karhuja on luvattu kuntouttaa.

Toimintaa ei kuitenkaan ole vielä lakisääteisesti kielletty, joten eläinsuo­ jelijoiden m ielipiteitä tarvitaan. Kampanjakortteja voi tilata Anim alian toi­ mistosta puh (09) 148 4866.

JR

Lisää jatkoaikaa nimien keruulle

A

nim alia on jo kesästä lähtien kerännyt nim iä EU :n julm ia teuraskuljetuksia vastaan. Alun perin nimienkeräys on tämän vuoden loppuun asti, mutta keräys on saanut jatkoaikaa: nimiä voi kerätä helmikuun 2001 loppuun asti. Listaa voi tilata A ni­ m alian toimistosta numerosta (09) 148 4866 tai sen voi tulostaa Anim alian koti­ sivuilta osoitteesta www.anim alia.fi.

Lista on saatavana suomen-, ruotsin-ja englanninkielisenä.

JR

JR

Tallinnan koiratarhan tilikeräysnumero

Naudanlihan merkintäpakko astui voimaan

V

Kuva: Kaarina Kivivuori

6

aatimus tuoreena myytävän naudanlihan teurastus- ja leikkausmaan ilmoittamisesta astui voimaan kaikissa EU-maissa syyskuussa. Vaatimus koskee myös jauhelihaa.

Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilän mukaan merkintäpakko helpottaa tuontilihan valvontaa ja lopettaa ulkomaisen lihan piilotuon-

Kuva: Riku Cajander nin ja myynnin kotimaisena. Kaikissa EU-maissa lihan alkuperä pitää kertoa vuoden 2002 alusta alkaen.

EU :n teuraskuljetukset ovat kauhis­ tuttaneet yleisöä, joten merkintäpakko auttaa lihaa ruokavaliossaan käyttävän kuluttajaa välttämään tuontilihaa.

Suomesta ei vielä toistaiseksi kulje­ teta eläim iä teurastettavaksi ulkom aille, joten kotimainen liha tai luomuliha on parempi vaihtoehto eläinten hyvin­ vointia ajattelevalle kuluttajalle.

Vain kolmannes tarhoista kunnossa

E

Lahjoitukset Eläinten avuksi -rahastoon: Merita 127030-206024

pitäisi lopettaa, koska suurin osa koirista tulee kokeeseen saadakseen valionarvon: monelta käyttökoirarodulta vaaditaan taipumuskoe, minkä avulla testataan rodun taipumuksia hoitaa alkuperäistä tehtäväänsä - luolako irilla se on maan alle kaivautuminen ja riistan karkottaminen pesäluolas­ taan. A rviolta 90 % m äyräkoirista on kotikoiria, joten taipumuskokeen avulla metsästetään vain titteleitä.

Monissa maissa on käytössä testejä, joissa ei käytetä elävää haijoituseläintä.

Esim erkiksi mäyräkoiran kotimaassa Saksassa ei testata m äyräkoiria keinoluolastossa elävän ketun avulla. Taipumuskokeiden kieltäm inen ei vaadi maassamme lakimuutosta, vaan Maaja metsätalousministeriön päätös riittää lopettamaan kokeet.

Uutisia

uroopassa kaikki selkärankai­ set eläimet kuuluvat normaalisti eläinsuojelusäädösten piiriin.

Rapakon takana U SA:ssa eletään kuitenkin tässä suhteessa vielä pimeintä keskiaikaa: siellä koe-eläiminä käyte­ tyiltä h iiriltä, rotilta ja linnuilta on kokonaan evätty lain suoja. Nämä eläimet eivät yksinkertaisesti sisälly eläinsuojelulaissa esitettyyn ’’eläimen” määritelmään. Kysym ys ei ole pik­ kuriikkisestä epäkohdasta, sillä 95 prosenttia U SA :n koe-eläimistä kuuluu näihin ryhm iin, eli kyse on m iljoonista eläim istä vuodessa.

Eläinsuojelijat ovat jo 30 vuotta yrittäneet vakuuttaa maatalousvirasto U SD A :lle, että jyrsijät ja linnutkin ovat eläim iä. Eläinkokeiden vaihtoehtoja rahoittavan ARDF-säätiön johtajat John M cArdle ja Colleen Lund ovat ei enempää eikä vähempää - haasta­ neet Yhdysvaltain hallituksen oikeu­ teen asiasta jo kaksi kertaa. Edelliskerralla vuonna 1992 haaste kaatui muoto­ seikkoihin, mutta vuonna 1999 mitään ei jätetty varmistamatta. Niinpä h alli­ tuksen oli taivuttava.

Vuoden 2000 syyskuussa maatalousvirasto ja ARDF-säätiö vihdoin pää­ sivät sopimukseen siitä, että eläinsuo­ jelulakia muutetaan niin, että jyrsijät ja linnutkin luetaan eläim iksi. Päätöstä edelsi massiivinen pro- ja anti-kam­ panjointi. Maatalousvirasto sai suurelta yleisöltä 40.000 viestiä, joista 94 prosenttia oli eläinsuojelulle myön­ teisiä. Myös Amerikan koe-eläintieteelliset seurat tukivat päätöstä. Sen sijaan ns. tieteenpuolustajat taistelivat lop­ puun saakka päätöstä vastaan ja saivat m yyräntyöllään aikaan varsin ikävän asian: lainmuutostyön aloittaminen siirtyi vuodella lokakuuhun 2001.

Joka tapauksessa mikään ei voi enää estää voittoa 30-vuotisessa sodassa jyrsijöiden ja lintujen eläinoikeuksien puolesta. Suom alaisella sisullakin on yllättävästi hieman osuutta asiaan Colleen (K e lly ) Lund on Minnesotan suomalaisten jälkeläinen ja sataprosent­ tisesti suomalaista verta, vaikkei esiisiensä kieltä osaakaan. Kiitokset vaa­ tivan urakan loppuunsaattamisesta ja onnittelut lopputuloksesta, John, K elly ja A R D F!

8

•'

■

i M

SSh s

s

«.

h

s

s

i ä

¡p ,*eu

I 1 IM L < naii

Kuva: Hannele Luukkainen

A

lla on otteita LänsiSuomen läänineläinlää­ kärin raportissa havai­ tuista puutteista turkis­ tarhoilla: Tutkittujen tarhojen määrä vastaa noin kuutta prosenttia alueen turkistar­ hoista. Siitoseläim iä tarkastetuilla tar­ hoilla oli yhteensä n. 60.000 yksilöä, joista 31.000 oli minkkejä, 26.000 sinikettuja, 1.500 hopeakettuja ja 1.500 muita (supikoira, h illeri).

Suurim m alla osalla tarhoista (89 tarhaa) o li sinikettuja. Minkkejä oli 37 tarhalla, hopeakettuja 37 tarhalla ja muita oli 12 tarhalla. Pelkästään sini­ kettuja kasvatti 33 tarhaaja pelkästään m inkkejä 11 tarhaa. Kaikkiaan tar­ kastettiin 101 tarhaa.

Tarkastuskäynneistä tehtiin 5 % ennen nahkontaa, 10 % nahkonta-aikana ja 85 % nahkonnan jälkeen.

-Yhdelläkään tarhalla ei ollut liikaa eläim iä yksittäisissä häkeissä. Tähän hyvään tilanteeseen ovat ilm eisesti vai­ kuttaneet tarkastusten edellisiä vuosia myöhäisempi ajankohta (vasta nahkomisen jälkeen) sekä suhdanteista johtunut siitoseläinten määrän vähen­ täminen, jollo in myös pentuja on tar­ hoilla syntynyt vähemmän.

- V iid ellä prosentilla kettutarhoista ei ollut tarjota kaikille siitoseläim ille

häkkiä, jossa olisi muovitettu pohjaverkko. Luku on yhden prosentin huo­ nompi kuin edellisessä tarkastuksessa.

- Koko tarha-alue o li aidattu 33 % :lla tarhoista ja eläinten pääsy luon­ toon joko aidan tai vaijotalojen pakovarmuuden avulla oli estetty 71 % :lla tarhoista. Edellisessä tarkastuksessa luvut olivat vastaavasti 23 % ja 70 % .

Aidattujen tarhojen osuus o li kymme­ nen prosenttia suurempi mutta pakovarmojen tarhojen osuus oli vain prosentin verran suurempi. Aitaamisen yleistym istä on ilm eisesti jonkin verran hidastanut investoinnin kalleus ja tiedossa ollut mahdollisuus saada tulevaisuudessa investointitukea aitaa­ misen toteuttamiseen.

- Pelkästään m etallisia juomakuppeja oli kolm ella prosentilla minkkitarhoista ja viid ellä prosentilla kettutar­ hoista. Edelliseen tarkastukseen ver­ rattuna tilanne on sekä kettu- että m inkkitarhoilla parantunut 2 prosent­ tia. Automaattiset ympärivuoden toim i­ vat juottojäijestelm ät olivat m inkkitar­ hoilla lisääntyneet 13 % ja kettutarhoilla 2 prosenttia.

- Autom aattijuotto, muovisia juomakuppeja tai muovisia kupinsuojuksia kaikille siitoseläim ille oli 85 % :lla tarhoista. Huononnusta edelliseen vuo­ teen verrattuna prosentin verran.

RIITTA SALMI

- Talvella harvemmin kuin kerran päivässä eläimet saivat vettä yhdeksällä prosentilla tarhoista. Tulos oli sama kuin edellisessä tarkastuksessa. Huo­ miota herätti että neljällä tarhalla annet­ tiin eläim ille vettä talvisaikaan vain neljä kertaa viikossa.

- Lopetus tehtiin muuten määräysten mukaisesti, mutta viid ellä prosentilla minkkitarhoista (kaksi tarhaa) käytet­ tiin vieläkin niskamurtoa, vaikka mene­ telmä kiellettiin jo 1.9.1995. Edellisenä vuonna kyseistä menetelmää käytti kaksi prosenttia minkkitarhoista (yksi tarhaa).

- H yllyjä tai pesäkoppeja o li taijolla 46 % :lla kettutarhoista, kun luku edelli­ sessä tarkastuksessa oli 60 % . N iilläkin tarhoilla, jo illa hyllyjä tai pesäkoppeja oli asennettu, alle puolella (45 % :lla ) oli niitä kaikkien kettujen käytettävissä.

Tilanne on kääntynyt huonompaan suuntaan. M ahdollisesti epävarmuus uuden tulossa olleen turkiseläinpäätöksen sisällöstä hyllyjen osalta on ollut vaikuttamassa huonoon kehityk­ seen, samoin tarhaajat ovat m ahdolli­ sesti jääneet odottelemaan tilanteen sel­ venemistä investointitukien suhteen.

- Purukapuloita käytettiin 84 % :lla kettutarhoista, luku on kolme prosent­ tia suurempi kuin edellisessä tarkastuk­ sessa.

- K aikilla m inkkitarhoilla käytettiin olkia. Aikaisem pina vuosina tämä seikka ei ollut mukana tarkastuslomakkeella, joten tulosta ei voi verrata aikaisempiin vuosiin. Tulos on kuiten­ kin mahdollisimman hyvä.

-A lle kolmannes tarhoista (30 % ) selvisi tarkastuksista puhtain paperein. 68 % :lla tarhoista kunnaneläinlääkärit ovat antaneet määräyksiä koijata epäkohta tai epäkohdat määräajassa. Eniten annettiin määräyksiä asentaa hyllyt kai­ kille ketuille sekä saattaa tarha pakovarmaksi. Määräysten noudattaminen tul­ laan tarkastamaan annettujen määräai­ kojen umpeuduttua ja m ikäli koijauksia ei ole tehty, voi lääninhallitus tehostaa määräyksiä uhkasakolla eläinsuojelu­ lain 43 §:n mukaisesti.

Lähde: Raportti turkistarhojen eläinsuojelutarkastuksista Länsi-Suomen läänin Vaasan palveluyksikön toimintaalueella 1999-2000

Nahkonnan jälkeiset raatokasat eivät ole kaunista katseltavaa.

Sanottu ia tehtv

A

nimalia-lehden 3/2000 -leh­ dessä esiteltiin Tallinnan koi­ ratarhan oloja. Eläinsuojeluliitto Anim alia, Helsingin eläinsuoje­ luyhdistys ja Suomen Eläinsuojeluyhdistys ovat avanneet tilin , jo lle voi lahjoittaa rahaa Tallinnan koirien auttamiseksi. Viim e lehdessä oli kuvatekstin yhteydessä tilinumero hieman epäselvästi: Tilinum ero on 800019-1061763.

JR

"Olemme tyytyväisiä, että 62 prosenttia päivittäistavarakaupoista on sellaisia, jotka eivät enää myy hanhenmaksapasteijaa."

Eva-Pernille Naserian Poulsen, tanskalaisen Eläinten ystävät-yhdistyksen puheenjohtaja

"Eläinsuojelijoilla on puolestaan käytettävissä kaikki demokraattisen ja avoimen yhteiskunnan lailliset vaikutusmahdollisuudet. Väkivalta vain ruokkii väkivaltaa ja tarhaiskuista kärsivät eniten eläimet."

päivittäistavaraketju ISO:n päätöksestä ryhtyä boikotoimaan hanhenmaksan myyntiä.

(Maaseudun Tulevaisuus 2110.2000)

Pääministeri Paavo Lipponen (Maaseudun Tulevaisuus 19.10.)

"Esimerkiksi mainostoiminta-aikana en ottanut vastaan töitä, jotka olivat omaa etiikkaani vastaan."

"Olin todella hämmästynyt kuullessani Länsi-Suomen lääninhallituksen raportista, jonka mukaan 68 prosenttia turkistarhoista oli laiminlyönyt eläinsuojelusäädöksiä."

M arim ekon toim itusjohtaja K irsti Paakkasen kom m entti Animalian M arim ekon

Eurogroup for Animal Welfairin johtaja David Wilkins (HS 3.11.)

boikottikampanjasta. (Uutislehti 100 12.10.)

JR = JAANA REIJONAHO JR

RS = RIITTA SALMI

ANIMALIA 4/2000

ANIMALIA 4/2000

7

#

Den radikalaste pälsdjursaktivisten Lasse Janson fran den svenska Organisationen Rädda Pälsdjuren funderar över vad som egentligen är radikalt: den som klär sig i svarta kläder eller den som kämpar mot pälsindustrin under en läng tid med lockande material. dealen om radikalitet är snedvridna i djurrättsrörelsen. Dessa ideal mäste vridas rätt för att bygga en stark och livskraftig opinion. Att vara radikal är nägot heit annat än att säga nej allt. Att vara radikal är att forma sitt engagemang sä att det fär störst inverkan pä det som man kämpar for.

Pälsindustrimotständet har de senaste ären sett ut ungefar sä här: 50 ungdomar i svarta kläder och masker ängrar pä i hög hastighet, skrikandes ” Päls är mord” . Visst syns de och visst märks de. men för att utröna hur jag som aktivist ska bete mig mäste jag först fundera över vad det är jag v ill uppnä.

Jag v ill att pälsdjursuppfödning ska försvinna frän Sverige (iförsta hand).

Det enda reella sättet är att fä den förbjuden. Pälsindustrin lever trots allt pä en utländsk marknad, en marknad som inte b lir mindre. Även om ingen pälsförsäljning finns kvar i Sverige kommer farmema att finnas kvar.

Därför krävs ett förbud. Och hur fär v i tili ett förbud? Ja, det är en mer komplicerad ffäga. Men generellt tror jag att det uppstär om motständet mot pälsindustrin b lir sä brett och intensivt att politikem a känner sig tvingade att agera.

Men hur skapar vi dä en bred och intensiv rörelse? Lägg märke tili att den bör vara bäde bred och intensiv.

Bred för att mänga människor ger stör genomslagskraft. Intensiv för att visa att detta är en ffäga som ska prioriteras. med de här grundmälen, en bred och intensiv rörelse, kan vi se att de 50 svartklädda ungdomama kanske inte är sä radikala som de tror. Radikalitet bygger inte pä ldädsel eller pä att du v ill har bort pälsindustrin jättem ycket.

Inte heller behöver radikalitet bygga pä

I

tili

Hyvä Animalian jäsen, Vuonna 2001 Animalia täyttää neljäkymmentä vuotta.

Kuluneiden neljänkymmenen vuoden aikana Animalia on kasvanut Suomen suurimmaksi eläinsuojetujärjestöksi j a vakiinnuttanut asemansa vakavasti otettavana kansalaisjärjestönä. Myös Animalian asiantuntemukselle on kysyntää: moni laki, asetus j a ministeriön päätös on muuttanut luonnosvaiheessa muotoaan Animalian kannanottojen ansiosta.

Jo nyt Animalia on saanut paljon aikaan. Eläinten hyvinvoinnin parantaminen j a lakiinkin kirjattujen lajinomaisten käyttäytymistarpeiden todellinen huomioonottaminen vaativat kuitenkin vielä tuhansia työtunteja.

Hur ska man agera mot pälsindustrin?

att du har kompromisslösa äskiter.

Radikaliteten i pälsmotständet byg­ ger pä att du är beredd att forma ditt arbete sä att mälet för rörelsen näs genom att den b lir bred och intensiv.

Jag anser att ingen rörelse b lir bred och intensiv om idealen är homogenitet i klädsel och äskiter.

De 50 arga ungdomama mä vara intensiva i sin kamp, men de är inte breda. Därför är de inte heller direkt radikala. Och med ett sädant uttalande gör jag säkert dessa människor upprörda. Men jag häller fast vid att det senaste decenniets pälsmotständ inte har varit sä radikalt.

Jag v ill inte försöka utge mig för att veta hur vi skapar en bred och inten­

siv rörelse. Det finns nog mänga vägar.

Men vissa hällpunkter tycker jag att vi ska tänka pä inför ffamtiden.

Motständet mäste fokuseras i kampanjer. Kampanjer syns mer, hörs bättre. En lyckad kampanj smittar av sig. Fram för allt verkar vi stora och starka (vilket vi är, det handlar bara om att göra gemensam sak).

Kompromisslösheten mäste visa sig att vi inte ger upp, istället för i härda ord. Det är mycket mer radikalt att dela ut flygblad med empatiskt innehäll under läng tid än att för en dag skrika härda slagord.

V i mäste skapa en sädan attityd inom rörelsen att alla känner sig välkomna. Tyvärr känner sig fä män­

niskor välkomna bland likadant svart­ klädda demonstranter. Dessutom finns det en inre hierarki i rörelsen där de som ser obevekligast ut och som skriker tuffast slagord fär makt. Denna hierarki mäste bort.

Rörelsen är sä stor att den inte bara är en proteströrelse. Den är ocksä en social rörelse. Därför mäste vi bygga sociala band även efter demonstrationen. V i mäste lära oss att festa och umgäs mer tillsammans.

Det är trots allt det sociala som lockar mänga människor. Och därför mäste vi vara sociala! Det direkta motstän­ det bör blandas med glittrande fester, videokvällar, bowlingtumeringar och skogspromenader. Det ska vara kul att

Lämpimät kiitokset kaikille niille tuhansille jäsenillem m e j a tukijoillemme, joiden ansiosta Animalian työ j a kehittyminen on ollut mahdollista! Animalian toiminta on täysin riippuvainen vapaaehtoisista lahjoituksista j a jäsenmaksuista, koska emme saa lainkaan valtion tukea. Jokainen uusi jäsen on tervetullut eläimiä puolustavaan joukkoomme. Uusi jäsen tai tukija voi löytyä juuri sinun tuttavapiiristäsi.

kämpa för pälsdjurens ffihet!

Om vär rörelse ska b li riktigt radi­ kal. Om vi verkligen v ill fä bort pälsin­ dustrin. Dä mäste vi arbeta bort frän det svartklädda homogena idealet tili en heterogen rörelse som arbetar med kam­ panjer. Kampanjer som aldrig överges förrän de har vunnits. Och med en atti­ tyd som lockar människor att delta, en attityd där ideal som empati och kärlek är rädande.

Och när kampanjen har vunnits, dä ska vi festa och ha kul och visa poli­ tikema, pälsfarmsägama och resten av folket att vär rörelse enbart kan stop­ pas genom att de gär med pä vära krav: Total ffihet här och nu för alla pälsdjur!

Muistattehan antaa joululahjanne eläimille. Tämä käy helposti takakannessa olevalla tilisiirtolomakkeella.

Rauhallista joulua j a onnellista uutta vuotta!

Arv Eno. O len 26-vuotias menestyvä pörssianalyytikko. Lukiessani W all Street Journalia m inulle herää pakottava tarve

Taru Uotila

tarttu a Vihreään Lankaan, ja laittaa se

A nim alian puheenjohtaja

talouslehteni sisään nautiskellen ajatuk­ LASSE JANSON RÄDDA PÄLSDJUREN

sella, ettei kukaan m eklareista tiedä tie­

(KÄLLA: DJUREN'S RÄTT)

tojeni lähdettä. O lenko paranormaali vai epänormaali? A uttaisiko psykoanalyysi?

Vain laki lopettaa turkistarhauksen Turkistarhaiskuja tekevien eläinaktivistien tavoitteena on saada turkistarhaus Suomessa loppumaan.

Tavoitteeseen ei kuitenkaan tulla pääsemään iskuja tekemällä. Tosiasia on, että tarhaus loppuu vasta sitten kun säädetään sen kieltävä laki. Iskut turkistarhaajia vas­ taan ovat siis turhia. Niiden sijaan olisi eläinaktivistien oltava ’’aktiivisia” siihen suuntaan, missä lakeja sääde­ tään eli eduskuntaan.

Tarkoitan, että vain eduskuntaa ASIALLISESTI PAI­ NOSTAMALLA heillä olisi tosiasiallisia mahdollisuuk­ sia vaikuttaa turkistarhauksen loppumiseen Suomessa.

ANTERO TANSKANEN HELSINKI

8

M itä teen?

Animalia-lehden 3/2000 parhaiksi jutuiksi lukijat äänestivät ”EU:n ylipitkät eläinkuljetukset” ja ’’Koette Vaijupaik - tunnelmia Tallinnan löytökoiratarhalta”. Äänestäjien kesken arvottiin sika-emalikoru, jonka voitti Matjo Multaniemi Inhasta. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille osallistuneille.

Tilaa U U D I S T U N U T V ihreä Lanka w e b b isiv u ilta m m e, saat E no T ietää -kirjan

Mikä on tämän lehden paras juttu?

tilaajalahjaksi! w w w .v ih rea la n k a .fi

Lähetä vastauksesi tammikuun loppuun mennessä postikortilla osoitteeseen:

Vihreä Lanka

Eläinsuojeluliitto Animalia ’’Paras juttu” Porvoonkatu 53 00520 HKI

id *

L e h t i, jo k a s a n o o e n e m m ä n K U IN K IR JO IT T A A .

Kuvat: Jaana Kiljunen ja Helena Tengvall Vihreä Lanka Oy, Runeberginkatu 5B, 9.krs, 00100 Helsinki puh. (09) 5860 4123 fax (09) 5860 4124 lanka@vihrealanka.fi

Osallistujien kesken arvotaan Yrtti Yijänän kasvisruokakeittokiija

ANIMALIA 4/2000

ANIMALIA 4/2000

9

ta im e t

e lä v ä t

ru n o is s a

P ikon juoksu! '

Kun lenkillä hölkkää Piko tää, se ei omistajasta jälkeen jää,

laisia tunteita: elaimi tea empatiaa, sääliä, ystävyyttä, rakkautta ja jopa inhoa ja pelkoakin

-

M i S *

kun eteenpäin se kiitää,

m ¿¿a •;.-4ry

>

perässä lenkittäjä liitää.

Kun lopulta kotiin saavutaan,

— .— :

-

•

vesisaaviin kaadutaan,

Runojen kautta voi myös kertoa eläimist

Pikossa on hohtoa, oivaa piristysrohtoa!

ja niiden herättämistä tunteista.

Karoliina l i v .

i

K a ip a u s Kissa istui pölkyn päässä, käsi kannolla kökötti.

Mietteet kulki mielessänsä, aatoksensa ajelehti, suru oli saanut rintaan, kaipuu kaunoisen sydämeen.

Poies kihti, kauas kulki

T ähtihevoseni

oma armainen emoni.

8 Tänään,

Kauan jaksoi äiti-vanha,

N aapuri Pörri, kaunis karvakerä, lähti käymään naapuriin.

Toisen talon pihanperä houkutti ja kiehtoi niin.

Emäntä, tuo kiltti aivan, antoi tilkan maitoa.

Palkaks kyläreissun vaivan hellyyttä niin aitoa.

Pörri kävi monta kertaa,

hiljaa häilyi elon liekki, kunnes uupui talven tullen,

; V a r tio e n k e lit

K a n it!

juuri jouluksi nukahti.

| on aina vastassa

katselevat joka suuntaan, kun joku kävelee sinne vuorostaan, kanit juoksun suuntaa muuntaa...

kanssa toisten viattomain, kultaturkkien kerällä, suuren maaemon sylissä,

kaksi iloista, jotka ottavat minut vastaan

Karoliina 11 v.

taaton taivaisen tuvassa.

Marjo Lindqvist

Eri maailmassa tälle vertaa.

karvatupsuillaan.

märkinä suortuvina kaulallesi ja valkea tähtesi erottui selvästi.

Oli kuin lunta olisi pudonnut otsallesi...

Suvi Sirola

että rapsuttelisin, että hymyilisin, että jaksaisin.

Koitti sitten pilvipäivä, naapuri kun siivosi.

Otsallansa rypyn häivä,

Tummat silmäsi sciihkyivät hämärtyvässä tallissa, musta harjasi valui

että ulkoilisin,

Kotiväki kaipas, kai.

. - miten paljon merkitset minulle.

Olit kauniimpi kuin milloinkaan ennen.

ilosilmillään, heiluhännillään, Ne vartioivat,

rapsutusta, ruokaa sai.

uusin silmin.

Minä ymmärsin, . smua kuinka rakastan:

| Kun tulen kotiin

Kossuja Kalle niityllä ruohostaa,

Viettää juhlaa emo armas kukkaniityl lämpimällä

kun kuulin kohtalosi, katsoin sinua

(Ote tarinasta Tähtihevoseni)

Kuinka ne oikein

Pörriä pois hätisti.

jaksavat vartioida

Eihän Pörri usko moista, sisälle vain pakkasi.

minua - vajavaista ihmistä nuo vartioenkelit?

Emännän ei lempi loista.

Kipon vettä nokkasi.

Koko kesän riemun juuren tempaisi pois ihminen.

Jaana Reijonaho

Särki Pörrin hellän, suuren rakastavan sydämen.

Marjo Lindqvist

-

«SS»?

m m m

ANIMALIA 4/2000

ANIMALIA 4/2000

Kuvat: Animalian kuva-arkisto ja Varpu Riihimäki

11

EU:n karmiva kemikaaliohjelma

M

aailma on täynnä kemikaaleja, joiden vaikutuk­ sia ihmisen terveyteen ja ympäristöön ei tun­ neta.

Ym päristöjäijestöt ovat syystä kiinnittäneet epäilyttä­ viin aineisiin ja vaatineet niiden tarkempaa valvontaa ja testausta.

Myös viranom aiset ovat heränneet. Kansalaisten rauhoittamiseksi EU on laatimassa uutta kemikaalitestausohjelmaa, jo lla vaaralliset aineet voitaisiin tunni­ staa. Tarkoitus on testata uudelleen - eläinkokeilla - ne m arkkinoilla jo olevat kem ikaalit, jotka on hyväksytty ennen tiukempien testausvaatimusten voimaantuloa.

Pahim m illaan tämä voi tarkoittaa sitä, että kymmenen m iljoonaa eläintä, osa hyvinkin tuskallisissa kokeissa, uhrataan näiden kem ikaalien takia.

Sekä yritysmaailm an että eläinsuojelijan silm in EU :n suunniteltu kem ikaaliohjelm a on lievästi sanottuna shokeeraava. Kosmetiikan eläinkokeet ovat tavallaan pikkuhuoli tämän rinnalla. Eläinsuojelujäijestöt ympäri Euroopan ovatkin heräämässä kampanjoimaan eläintestejä vastaan, muun muassa nim ilistoja on suunnitteilla.

Vaihtoehtoja eläinkokeiden lisääm iselle on. Ehkä tärkein - mutta poliittisesti vaikein - olisi vaaralliseksi epäillyn kem ikaalin vetäminen pois m arkkinoilta aina, kun kyseessä on vähemmän tärkeä kem ikaali, joka voidaan korvata jollain muulla. Vastaavasti jokaisen uuden kem ikaalin kohdalla olisi suoritettava perusteellinen tarveharkinta ennen luvan antamista eläinkokeisiin.

Luonnollisesti tämä vaihtoehto, eli ns. turhien kemi­ kaalien karsiminen, ei m iellytä teollisuutta. Varmin - jos­ kaan ei yksiselitteinen - keino havaita ihm iselle vaaral­ liset kemikaalit olisi pitää haittarekisteriä kaikista aineista samaan tapaan kuin nyt pidetään lääkkeiden sivuvaiku­ tuksista.

Erittäin tärkeää tässä tilanteessa olisi saada vauhtia vaihtoehtoisten testien kehittämiseen ja viranomaishyväksyntään. H yviksi todetut, mutta ei vielä virallistetut solutestit pitäisi hyväksyä käyttöön vanhojen kemikaalien uudelleentestauksessa.

Varmaa on, että EU :n kemikaaliohjelman kaltaista eläinkokeiden lisäystä ei yksikään eläinsuojelujäijestö tule taistelutta hyväksymään. Liittolaisia löytyy onneksi niin teollisuudesta kuin tutkijoistakin. Jatkossa epäilemättä myös ym päristöjäijestöt tulevat ymmärtämään, että yksioikoinen vaatimus testien lisäämisestä johtaa eläinten kärsimyksen lisääntymiseen.

RIITTA SALMI

Potkua eläinkokeiden vaihtoehdoille Euroopan malliin TTf 1 ^

oe-eläimiä suojelevat säädökset, mm. EU :n direktiivi Euroopan Neuvoston koeeläinsopimus edellyttävät, että eläin­ kokeita on vähennettävä ja niiden vaih­ toehtoja aktiivisesti etsittävä. Kylm ä totuus on kuitenkin, että edes ole­ massa olevia vaihtoehtoja ei käytetä niin kuin pitäisi. M ikä neuvoksi? Brys­ selissä pidettiin lokakuun puolivälissä kokous, jossa suunniteltiin yhteiseu­ rooppalaisen elimen perustamista mm. tämän ongelman ratkaisemiseksi.

Suunnitellun Euroopan vaihtoehtotoimikunta EC O PA:n (European Consensus Platform on Altem atives) tärkeimmäksi tehtäväksi kaavailtiin koordinaatiota ja tiedottamista, johon sisältyy kansallisten toimikuntien neu­ vonta, tutkijoiden koulutus, ohjaaminen tiedon lähteille ja vaihtoehdoista ker­ tovien julkaisujen tehokas levitys. Tar­ koituksena on saada mukaan tasapuoli­ nen edustus seuraavilta neljältä taholta: viranom aiset, tiedeyhteisö (ylio p is­ tot), yritykset ja eläinsuojelujäijestöt.

Toistaiseksi vain muutamassa Euroo­ pan maassa on tämän ehdon täyttävä kansallinen toimikunta tai keskus.

Brysselin kokouksen osanottajatkin oli pyritty valitsemaan sen mukaan, että yksikään tärkeä taho ei tule jätetyksi ulkopuolelle. Suomesta mukana olivat eläinlääkintötarkastaja Johanna Kok­ konen maa- ja metsätalousministe­ riöstä, professori Hanna Tähti Tam­ pereen solututkimuskeskuksesta ja alle-

kiijoittanut eläinsuojelun ja vaihtoehto­ jen rahoituksen (Juliana von Wendtin Säätiö) edustajana.

Keskustelua herätti ajatus konsen­ suksesta, jota monen - itseni mukaan lukien - m ielestä ei voi viedä liian pit­ källe nippeliasioihin. Järjestäjät, mm. professori Vera Rogiers, selvensivät, että konsensus-idealla ajetaan takaa tehokasta vaikuttamista, ei osapuolien näkökantojen muuttamista ja vaatimus­ ten vesittämistä.

Yleisesti hyväksytyltä tuntui peri­ aate, että EC O PA:n pitäisi keskittyä tiettyihin tärkeisiin asioihin, joissa sen on mahdollista saada aikaan muutoksia.

Esim erkkeinä näistä tulivat esiin lääk­ keiden ja muiden kem ikaalien (eten­ kin ns. hormonihäiritsijä- ja suuren tuotantomäärän HPV-kem ikaalit) testivaatimusten harmonisointi ja jär­ keistäminen, vaihtoehtojen käyttövasta-aineiden tuotannossa ja koirien rutiinikäytön lopettaminen m yrkyllisyystesteissä.

Kaikkien osapuolten mukaan ECO PA:a tarvittaisiin. Toistaiseksi on kuitenkin epävarmaa, päästäänkö ko. yhteistyöelim en perustamiseen liit­ tyvissä ongelmissa yksim ielisyyteen.

Asian eteenpäin viem iseksi perustettiin työryhmä, johon ilahduttavasti valittiin viranomaispuolen edustajaksi Johanna Kokkonen Suomesta ja eläinsuojelun edustajaksi Karin Gabrielsson Ruot­ sin vaihtoehtosäätiö SFUD :sta (Stiftelsen Forskning Utan Djurforsök).

Itse pidän peukkuja työryhmän työlle ja toivon, että valm istelutyö antaa potkua kansallisen vaihtoehtotoimikunnan perustamiseksi myös m eille.

RIITTA SALMI

A

s

i

a

t

t

o

m

i

l

t

a

p

ä

ä

s

y

k

i

e

l

l

e

CLUB LABYRINTH: GIRLS ON DECKS

la 18.11. (K-18) 21-03, 60mk

Princess Julia (London, UK) Missiah

t

t

y

Eläinten kanssa Suomenhevonen uhattuna

K

hevonen!”

Vaikka väitteen tieteellisestä todenperäisyydestä voidaankin olla montaa mieltä on varmaan kiista­ tonta että suomenhevonen on yksilöllinen ja monipuolinen hevosrotu. S illä on ollut tärkeä merkitys Suomen ja suomalaisten historiassa.

Aikojen kuluessa suomenhevosen rooli on muut­ tunut, mutta sen luotettava perussuomalainen olemus on ollut mukanamme lihavien ja laihojen vuosien aikana.

Suomenhevosen roolista sotien aikana on puhuttu ja kirjoitettu paljon. Sotien jälkeisenä jällenrakennusaikana ei maatalouden koneellistuminen ollut vielä päässyt täyteen vauhtiin ja suomenhevosen merkitys oli edelleen merkittävä. Huippuvuosina niitä löytyi Suomen pelloilta ja metsätöistä lähes 400.000! Tämä ajanjakso oli kuitenkin lyhyt, sillä varsin pian erilaiset maatalous-ja metsäkoneet korvasivat entiset kauramoottorit. Tällä hetkellä suomenhevosia on noin 19.000, mikä on suun­ nilleen kolmannes maamme koko hevoskannasta.

Määrä on ilahduttavasti noussut kahdeksankym­ menluvun ajoista, jollo in suomenhevosen ratsukäytölle lähes naureskeltiin ja oman pollemme arvostus oli muutenkin pohjamudissa.

Nykypäivän suomenhevonen on joko ravuri tai ratsu. Jälkimmäisten osuus on ollut tasaisessa nou­ sussa pitemmän aikaa, vaikka suurin osa edelleen löytyykin raviradoilta. Suomenhevosen monipuoli­

!

w **w w.elm u.fi

(Turbulence), Tinja (Entropy), Mia-U -tiketti ja streetbeat

Ancient Rites (BEL), Let Me Dream, Deepred

pe 24.11. (-S-) 21->, 60mk

Hardcore Superstar (SWE), Valerian

suutta kuvaa juuri se, että se soveltuu mainiosti niin kärryjen eteen kuin koulu-tai esteradoille, maastotai vaellusratsastuksesta puhumattakaan. Monesti kaikki nämä mahdollisuudet löytyvät vielä samasta hevosesta.

Suomenhevonen sopii suomalaiseen maisemaan ja tulee toimeen meidän usein karuissa olosuhteissa.

Olenkin usein ihm etellyt viim e vuosien m uotivil­ litystä perustaa islanninhevostalleja nimenomaan maaastotalleiksi. Yhtään ’’issikoita” väheksymättä - ne ovat tosi sympaattisia hevosia - toivoisin oman kotimaisemme suosimista. Oman ’’tammanpuolikkaani” Viirun kanssa metsässä rymistellessäni olen usein ajatellut, että tämän päivän suomenhevosessa virtaa vielä entisen savottahevosen veri. Sellaista ryteikköä ei tunnu löytyvän minne Viiru ei innokkaasti korvat hörössä ja lii­ naharja pörhöllään marssisi. (Tässä tapauksessa nim itys ’’tammanpuolikas” tarkoittaa kirjaim ellis­ esti sitä m iltä se kuulostaa: V iiru lla on nimittäin kaksi omistajaa.)

Suomenhevosten luonteesta on vaikea antaa lyhyesti yleiskuvaa, ne kun ovat kaikki omia persooniaan. Usein kuulee kuitenkin mainittavan että suomenhevoset ovat rehellisiä, luotettavia ja kursailemattomia hevosia, jotka suhtautuvat ympäristöönsä tyynesti. Omasta kokemuspiiristäni löytyy kyllä myös tuittupäisiä, hysteerisyyteen taipuvaisia tai helposti kuumenevia suomenhevo­ sia. Siis tyypillisiä suomalaisia!

T E K S T I JA KU VA T: T A R JA B A L D IN G

Suomalaisissa ravipiireissä on herätetty ajatus uuden pohjoismaisen kylmähevosrodun jalostamisesta. Risteytyksellä pyrittäisiin yhdistämään eri rotujen "toivotuimpia ominaisuuksia'.' Hankkeen takana ei ole hevosten etu vaan raadollisesti raha. Suomenhevonen ei rotuna pääse kilpailemaan rahakkaammille raviradoille esim. Ruotsiin. Käytännössä hanke toteutuessaan merkitsisi oman rotumme erityispiirteiden katoamista, ja positiivisen kehityksen katkeamista.

SUORA eli Suomenratsut ry kerää nimiä tätä hanketta vastustavaan adressiin.

Voit ottaa osaa netissä osoitteessa Hyperlinkki http://www.suomenratsut.ry www.suomenratsut.ry . Keräys jatkuu vuoden loppuun.

0 |

ke 22.11.(-S-) 21-02, 30mk

un Saksassa asuva ystäväni Suo­ messa vieraillessaan pistäytyy tal­ lilla hän nuuhkii ihastuneena Viirutamman kaulaa ja huokaa: ’’Mikään ei tuoksu niin ihanalle kuin suomen­

-tiketti ja lippupalvelu

la 25.11. (-S-) 21-> 50mk

Pohjannaula, Pelle & Folkers

la 2.12. (-S-) 21-> 75mk

Ismo Alanko Säätiö

pe 8.12. (-S-) 21-03, 45mk

Kemopetrol, Miss Alexandra, Manboy

la 9.12. (-S-) 2 1 -0 3 ,175mk

Robert Plant & Priory of Brion

Puheenvuoro

Valtakunnan eläinsuojelupolitiikkaa

S

uomessa on kaksi valtakun­ nallista eläinsuojeluyhdistystä: Eläinsuojeluliitto Anim alia ja Suomen Eläinsuojeluyhdistys, jotka toim ivat myös kansainvälisesti. Lisäksi on paikallisia eläinsuojeluyhdistyksiä, jotka usein hoitavat löytöeläim iä ja pitävät yllä paikkakunnan lakisää­ teisiä löytöeläintaloja. Näistä suurin ja vanhin on Helsingin Eläinsuojeluyh­ distys, jo lla on myös valtakunnallistakin toimintaa ja osin kansainvälistäkin.

Lisäksi on Oikeutta Eläim ille ja muita ryhm ittym iä, joista monet kannattavat

-tiketti ja lippupalvelu

UUDENVUODEN AATTO

31.12. (-S-) 21-03, 60mk

Children of Bodom, supports: Diablo, D-ray fNNAK0T:Tiketti. ellei muuta ilmoitettu. Lippujen hinnat sis. välityspalkkion. Avoinna klo 20/21-02/03 Ikärajattomillakin keikoilla anniskelualue! Ravitsemusliike Nousu auki arkisin klo 11-17. Lounas alk 35mk

N O S T U R I Telakkakatu 8 ANIMALIA 4/2000

12

i

ANIMALIA 4/2000

myös laittomia iskuja eläinten oikeuks­ ien edistämiseksi. Eläinsuojelukenttä on moninainen ja hajaantunut, mutta kaikki ovat varmasti yhdestä asiasta samaa m ieltä: eläinten hyvinvointia ja eläinten oikeuksia on entisestään voi­ makkaasti parannettava yhteiskunnas­ samme, jotta eläinsuojeluväki voisi niin tuotanto- kuin lem mikkieläinten­ kin kohdalla puhua kauttaaltaan koh­ tuullisesta eläinsuojelutasosta.

Vaan mitä on tuo ” kohtuullinen tai hyvä, jopa erinomainen eläinsuojelutaso” ? Tarkoittaako se luomukanaloita, pihattoja, turkistarhauksen lopet­ tamista, riittävää ulkoilua perheen lem­ m ikkikoiralle vai kasvisruokailun edis­ tämistä tai luomutuotteiden puolesta propagoimista?

Eläinsuojelun taso paranee maas­ samme hiljalleen aina yksittäisten laki­

uudistusten, direktiivien sekä maa- ja metsätalousministeriön kautta tulleiden päätösten kautta. Muutokset ovat hitaita ja usein minimaalisia. Joskus on aihetta todelliseen iloon esimerkiksi EU :n kieltäessä häkkikanalat, joskus saadaan häkkikorkeutta esimerkiksi tarhaketulle vain muutama sentti lisää - päätös, joka ei vaikuta käytännössä eläimen hyvinvointia edistävästi ollenkaan.

Yksittäisten päätösten, erilaisten toimintatapoj en ja eläinsuojeluideologioiden virrassa tarvitsisim m e maahamme eläinsuojelujäijestöjen ja -viranomais­ ten kanssa yhteistyössä laadittavan viisivuotis- tai jopa kymmenvuotissuunnitelman siitä mihin suomalainen eläinsuojelutyö - niin eläinsuojeluviranomaisten kuin vapaaehtoisten ja järjestöjen sekä yhdistysten kautta tapahtuva toiminta on menossa ja suun­

tautumassa. N yt aikaa menee aivan liian paljon siihen, että eri tahot osoittelevat toisiaan sormella ja erilaisia toi­ mintatapoja arvostellaan: Anim aliakin on saanut osansa - m illoin olemme saaneet kuulla olevamme ’’liian nyn­ nyjä” ja m illoin "kettutyttöjä” .

On aika laatia ’’valtakunnallinen eläinsuojelupoliittinen ohjelma” . Olen ollut mukana kunnallispolitiikassa jo kuusi vuotta ja tiedän, että erilaisten poliittisten ohjelmien laatiminen on aikaa vievää, turhauttavaa ja vaival­ loista. Politiikassakin on myönnyttävä aika ajoin konsensukseen ja kompro­ misseihin: se mitä minä halusin ei mennytkään läpi! Näin kävisi varmaan myös, jos eri eläinsuojelujäijestöt ja -viranomaiset alkaisivat toden teolla pari vuotta kestävänä yhteistyöprojek­ tina laatia eläinsuojelupoliittista ohjel­

maa. Ohjelma toim isi taustaohjeistuksena ja suuntaviivojen antajana, jonka avulla koko eläinsuojelukenttä voisi arvioida työnsä tuloksellisuutta.

Olen sitä m ieltä, että eläinsuojelun parissa tekevät ihmiset ja järjestöt tekevät kukin omalla tavallaan arvokasta työtä: siksi peräänkuulutan eläinsuojeluun enemmän yhteistyötä ja sisällön arviointia jonninjoutavan sor­ m ella osoittelun sijaan! Vaadin val­ takunnallista eläinsuojelupolitiikkaa, kiitos!

JA A N A R E IJO N A H O K irjoittaja on toim inut eläinsuojelun parissa vuodesta 1993 alkaen j a Eläin­ suojeluliitto Anim alian tiedottajana 2,5 vuotta.

13

Nuorten Animalia Tervepä terve!

____________ *_____________ Eläinten ystävän painajainen?

”

TÄ M Ä ON H A A ST E! N yt kaikki nuoret anim alialaiset mukaan aktiiviryhm ien toimintaan! Voit konkreettisesti tuntea tekeväsi jotain eläinsuojelun hyväksi, tutustut uusiin, muka­ viin ihm isiin, ajatusmaailmasi avartuu ja vaikka mitä hienoa!

Esim erkkinä vetämäni pääkaupunkiseudun nuorisoryhmä: - kokoontumiset noin kerran kuussa leppoisasti Anim alian toi­ miston oleskelutilan peeeehmeillä sohvilla pikkunaposteltavan ja kuuman teen kera - kokoontumisissa teem ailtoja, videoiden katselua, vierailevia tähtiä eri järjestöistä ja ennen kaikkea tulevien tapahtumien suunnittelua - erilaisia katutapahtumia (esim . pääsiäisen tiputanssitempaus vapaiden kanojen puolesta) - retkiä (linturetki, Nuuksion telttailuretki, islanninhevosvaellus...)

- enemmän tai vähemmän henkevää vapaamuotoista rupattelua samanhen­ kisten nuorten seurassa - eikä saa unohtaa jokavuotisia pikku­ jouluja periaatteella ’’piparia ja tort­ tua niin että napa paukkuu” Jip p ii, K IV A A , nyt kaikki m ukaan!!!

O

man lemmikin pitäminen on m onille eläinten ystäville it­ sestäänselvyys, mutta joillekin se on syystä tai toisesta mahdotonta.

Y leisin syy lienee kuitenkin allergia, joko oma tai toisen perheenjäsenen.

Ennen lemmikin hankkimista tulisi aina varmistaa, ettei kenelläkään samassa taloudessa asuvalla ole aller­ gioita. Jos on pienikin epäilys, kan­ nattaa ’’lainata” jonkun tuttavan eläintä joksikin aikaa ja kokeilla, miten saman katon alla asuminen sujuu, jotta väl­ tytään ikäviltä yllätyksiltä. Usein oireita ei välttämättä tule vielä esimerkiksi kyläillessä koiranomistajan luona, mutta kun omaan taloon otetaan koira ja altistus eläinpölylle on ympärivuo­ rokautista, allergiaan taipuvainen ihminen helposti herkistyy sillekin, m ille ei aiemmin ole varsinaisesti ollut allerginen.

Joskus kuulee tiettyjä koi­ rarotuja tai esim. karvattomia rottia mainostettavan aller­ gikoille sopiviksi, mutta ikävä kyllä eläimen karvaisuudella tai karvattomuudella ei ole mitään tekemistä asian kanssa, sillä allergiaa aiheuttaa ihon pinnasta irtoava hilse.

TALVITERVEISIN ANNI

On tietenkin myös m ahdollista, että lievästi allerginen voi totuttelemalla päästä eroon oireistaan. Toisaalta taas allergia voi pahentua ja kehittyä ast­ maksi, jollo in eläimen pito voi käydä kerta kaikkiaan mahdottomaksi lääki­ tyksestä huolimatta. Uuden kodin etsiminen jo pentuiän ohittaneelle lem­ m ikille on usein hankalaa, ja harm il­ lisen usein kuuleekin tapauksista, joissa eläin on viety lopetettavaksi pitovai­ keuksien takia.

E i ole kuitenkaan syytä vaipua epä­ toivoon, vaikkei voisikaan pitää omaa lemmikkiä, sillä eläim iä voi harrastaa niin monella m uullakin tavalla. Jos allergiaa on vain m uilla perheenjäse­ nillä tai jos ei itse ole ainakaan kovin pahasti allerginen, voi esim erkiksi mennä mukaan 4H-yhdistyksen toimintaan. Yhdistys jäljestää monenlaisia kursseja, kerhoja, leirejä ja maatilalomia eläim istä kiinnostuneille.

Yhdistys myös kouluttaa ns. dog-sittereitä pitämään huolta toisten ihmisten lemmikeistä omistajien poissa ollessa. Ratsas­ tuskouluja on ny­ kyisin joka kylässä ja kaupungissa ja

useim milla on myös mahdollista saada oma hoitohevonen, puhumattakaan lukemattomista yksityis- ja ravital­ leista. Myös löytöeläintaloilla usein tarvitaan vapaaehtoistyöntekijöitä aut­ tamaan eläinten hoidossa.

Jos allergia on niin paha, ettei pysty olemaan lainkaan suoraan tekemisissä eläinten kanssa, voi luontoharrastus tuoda helpotusta elämään. Luonnon­ varaisten eläinten puuhien tarkkailu vaatii hieman kärsivällisyyttä, mutta on vaivan arvoista, kunhan pääsee asiasta jyvälle. Ja tietenkin voi osallis­ tua aktiivisesti eläinsuojelujäijestöjen toimintaan!

ANNI ARPONEN

Koirien käristäminen terveysruokana jatkuu edelleen: Saisiko olla koiraa hapanimeläkastikkeella, kissaliemen kera?

K

orean kissojen ja koirien tilanne on vuosia huolestuttanut ihm isiä ympäri maailman. K is­ sojen ja koirien bru­ taali kasvattaminen ja tappaminen ruuaksi sekä miesten potenssilääk­ keeksi on saanut hiljaisen kansain­ välisen hyväksynnän, sen varjolla, että se on perinne. Korean kissojen ja koirien syöntiä vastustavat järjestöt LAKA ja K A PS, muistuttavat ettei kyse olekaan vanhasta pitkästä perinteestä, niin kuin on väitetty, vaan sodan aikaisesta hätävarasta jalostettu käsite, että kidutettu ja keitetty kissa auttaa potenssiongelmiin.

Historian lehtien havinaa Järjestön nykyinenkin keulahahmo ja puuhanainen Surinan Kum perusti yhdistyksen K A PS eli The Korean Anim al Protection Societyn vuonna 1981, joka oli ensimmäinen Koreassa toim iva eläinten asiaa ajava järjestö.

Alussa järjestö keskittyi löytöeläim iin ja loukkaantuneisiin eläim iin perusta­ m alla turvakodin ja hoitamalla sairaita eläim iä. Vuonna 1997 Surinan Kum in Califom iassa asuva sisar Kyanan Kum perusti LAKA:n eli International Aid For Korean Anim als -jätj eston. LAKA perustettiin USA:han ja sen avulla pyritään saamaan varoja mm. K A PS:n Kuvat: Sami Bläberg

Luettavaa

ylläpitäm älle eläintenturvakodille Koreassa. Järjestö hoitaa myös KAPSrn kansainvälisen tiedottamisen Korean tilanteesta.

Vuonna 1991 muutettiin Korean eläim iä koskevaa lakia ja yhdistys

toim i hallituksen kanssa yhteistyössä, jotta eläinsuojelulaki saataisiin kan­ sainväliselle tasolle. Vuonna 1992 julkaistiin K A PSin toimesta kolme kirjaa, jotka toim itettiin kaikkiin maan kirjastoihin.

Koirien ja Kissojen syönnin kerro­ taan järjestön mukaan alkaneen Korean sodan aikaan viisikym m entäluvulla, kun nälänhätä maassa oli pahin. Aiem ­ min sitä ei oltu harjoitettu, eikä hyväksytty. Sodan jälkeen, vaikka Korean tilanne parantui, jä i Koirien ja kissojen syöminen käytäntöön. Län­ simaissa asiaan kiinnitettiin huomiota ensi kertaa Seoulin Olym pialaisten aikaan vuonna 1982. Järkyttyneet ihmiset vaiennettiin sanomalla kyseessä olevan kulttuuriin kuuluva traditio. N yt­ temmin hiipunutta kiinnostusta pahek­ suttuun lihaan on nostatettu mainosta­ m alla sitä ihmelääkkeenä mm. miesten potenssiongelmiin. N yt LAKA ja K A PS tähtäävät tulevaisuuteen, vuonna 2002 järjestettäviin Seoulin jalkapallon maa­ ilman cupiin. Sitä varten kerätään nimiä vetoomukseen sekä jaetaan kortteja, jotka allekirjoittam alla ja lähettämällä Korean presidentille voi ilm oittaa boikotoivansa Koreaa, kunnes tilanne muuttuu.

Eläintenkaupan mustamafia Koirien ja kissojen tappaminen ruuaksi on Koreassa laitonta, mikä on aiheutta­ nut sen, että potenssiongelmaisten miesten tai ’’gourmee-ruokaan” m ielty­ neiden naisten avulla isoja rahoja hank­

kineet koirien ja kissojen kasvattajat ja ryöstäjät ovat vetäneet eläinkaupan maan alle. Tämä tarkoittaa käytän­ nössä entistä kurjempia oloja eläinpa­ roille, joita ei vain kasvateta lihansyöntiä ajatellen vaan myös varastetaan perheiltä.

Joissakin paikoissa suuren suosion saavuttaneet koira- ja kissa-ateriat ovat innostaneet myös naapurimaita.

Kiinasta tuodaan maahan laittomasti säilöttyä koiran lihaa. Thaimaa, jonka asukkaat buddhalaisina ovat olleet tun­ nettuja lempeästä ajattelutavastaan sekä kasvissyönnistään ovat nyt alkaneet ottaa Koreasta m allia ja myös käyttää koiran ja kissan lihaa. Kiina ja Thaimaa lasketaan kehitysm aiksi, joiden köy­ hyysrajan alapuolella elävät ihmiset on helppo saada mukaan rikolliseen toi­ mintaan.

Eettisempi Korea eläimille K A PSin ja IA K A n tavoitteita on mm. saada Korean ulkopuoliset ihmiset tajuamaan eläinkaupan ja syönnin todellisuus.

V irallisia tavoitteille yhdistyksillä on mm. estää kissojen ja koirien syönnin laillistam inen, tiedot­ taa Korean eläinten tilanteesta maan ulkopuolella, rakentaa hylätyille eläi­ m ille väliaikaisia koteja, tarjota ruokaa ja lääkintää hylätyille eläim ille, tarjota puhelimen välityksellä eläinlääkäri­ palveluja myös köyhien perheiden lem­ m ikeille ja opetusprojektien kehit­ täminen kouluille yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa.

Spesismin ongelma Loppujen lopuksi onko suur­ takaan eroa sillä syökö ihminen sikaa vai kissaa?

M ikä on ’’hyötyeläin” ja mikä ei? Onko m eillä, m aail­ man suurimpana ketunnah­ kojen tuottajamaana edes varaa kritisoida koirien bru­ taalia kohtelua, onhan kettu läheistä sukua koiralle. Puhu­ mattakaan sioista, joita pide­ tään erittäin älykkäinä eläim ­ inä. Suomessa sikojen älyk­ kyyttä ei ole kuitenkaan arvostettu, vaan ne joutuvat viettämään elämänsä virikkeettömillä tilo illa betonilat­ Lisää Korean eläimistä tialla. www.koreananimals.org Voit alle­ Spesismi, joka tarkoittaa kirjoittaa vetoomuksen interne­ eläinrotujen välistä lajisor­ tissä http://www.enviroweb.org/ toa, halkoo usein eläimet ahpt/koreap.htm, piipahtamisen hyöty-ja haittaeläim iin. Y le i­ arvoinen sivu on myös sen mielipiteen mukaan haithttp://www.enviroweb.org/ taeläim iä voi tappaa kuinka ahpt/KoreaEatsDogs.html (sisältää brutaalilla keinolla tahansa raakaa kuvamateriaalia).

- viis niistä kärsimyksistä, joita ne joutuvat tuntemaan.

Jos Suomessa kissoja tai koiria jahdattaisiin samoilla m enetelmillä kuin syksyisessä Valkea­ lan rottasodassa, olisi se ihmisten sil­ missä rikos, mutta koska kyseessä oli ’’vain” rotta, olivat kaikki keinot sallit­ tuja.

Ihminen määrittää eläimen arvon itselleen sopivaksi ottamatta huomioon, että myös eläimet, niin kuin myös ihmiset kaikkialla m aapallolla ovat tasa-arvoisia.

TIINA JUURELA

Yrtti Yrjänä kokkaa lasten kanssa

J

uuri sopivasti joulun alla tuli m arkkinoille Y rtti Yrjänän kasvisruokakirja, joka opastaa lapsia kokkaamaan monenlaisia kasvisruokia.

Y rtti on erikoinen lohikäärme, sillä hän on kasvissyöjä. Upeasti kuvitettu kirja tarjoaa 50 erilaista reseptiä lapsien ja lastenm ielisten iloksi.

Kirjassa kerrotaan kasvissyön­ nin eri puolista, siitä m illaisia kasvissyöjiä oikein on. Resep­ teissä opastetaan yksinkertaisesti ruokien valm istus, sekä ohjataan muutenkin kokkauksen kivassa maailmassa. K irja toim ii maini­ osti myös katselukirjana pirteän ja värikkään kuvituksensa ansiosta.

K irjan tekijä Jules Bass on itse kokki, kirjailija, sanoittaja ja ohjaaja.

Hän on avustanut jo pitkään keittotai­ toon ja resepteihin liittyviä julkaisuja kuten Vegetarian Good Food Maga­ zine, sekä Saveur. K irjan upean kuvi­ tuksen laatinut Debbie Herter on koulu­ tukseltaan kultaseppä ja kuvataiteilija.

Nykyään hän on keskittynyt lasten kir­ jojen kuvitukseen.

Y rtti Yrjänästä on ilm estynyt jo aiemmin Y rtti Yrjänän ’’elämänkerta” .

Y rtti on sympaattinen lohikäärme, joka

14

muistuttaa, että m ikäli ystäväsi olisikin kasvissyöjä tai lihansyöjä tulee sinun hyväksyä hänen sellaisena kuin hän on.

K iija sopii loistavasti myös aikuisille, varsinkin sellaisille jotka haluavat oppia kokkaamaan kasvisruokaa hel­ posti Yrtin avustuksella. K irjaa saa Anim alia Shopin kautta, hintaan 90 mk.

Esim erkki Y rtti Yrjänän kasviskeittokirjasta:

Yrtin alkuperäinen sateenkaaripizza Nämä ainekset tarvitset neljälle lohikäärm eelle (tai ihm iselle)

1 pakastettu valmis pizzapohja 1/2 vihreää paprikaa 1/2 keltaista paprikaa 2 sientä, herkkusieniä tai sekasieniä 1 suuri kypsä tomaatti 2 1/2 desilitraa viipaloitua mozzarellajuustoa 2 ruokalusikallista (oliivi)öljyä 1 teelusikallinen oreganoa suolaa ja pippuria maun mukaan

1. Säädä uuni 220 asteeseen. Lue pizzapohjan pakkauksen ohje ja toim i sen mukaan 2. Palastele paprikat pituussuuntaan ja poista valkoinen sisusta ja siemenet.

Viipaloi sienet. Palastele tomaatit.

3. Lisää paistinpannuun kolme ruokalusikallista öljyä, laita pannu lie­ delle ja säädä lämpö keskiasentoon.

Lisää paprikat ja paista niitä käännellen niin kauan että ne pehmenevät.

4. Asettele paprikat, tomaatti ja sienet kauniisti pizzan päälle. Käytä m ieli­ kuvitustasi. Sirottele päälle mozzarel­ lajuustoa, oreganoa, suolaa, pippuria ja loput öljystä. Työnnä pizza uuniin ja paista kunnes taikina on rapeaa ja kullankeltaista.

5. Enpäs kerrokaan, miten pizza asetetaan tarjolle. K yllä sinä tiedät.

NITA SUURONEN

Pasteijat perunavoitaikina: 125 g margariinia 2 dl vehnäjauhoja l tl leivinjauhetta 1/2 dl perunasosejauhetta tai l dl perunasosehiutaleita l 1/4 dl vettä (pikku ripaus suolaa)

täyte 1: 1 sipuli öljyä 1 prk herkkusieniä 1 dl riisiä mausteita maun mukaan täyte II: 1 dl riisiä 1/2 dl punaisia linssejä 1/4 dl auringonkukansiemeniä haluamiasi mausteita Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin.

N ypi jauhot sekaisin margariinin kanssa. Lisää taikinaan sekoittaen perunasosejauhe- tai hiutaleet sekä vesi (ja suola). Anna taikina jähmettyä kylmässä n. 30 minuuttia ja valmista sillä aikaa täyte, jonka haluat pasteijoi­ hisi.

täyte I: Paista pieneksi silputtu sipuli, herkkusieniviipaleet ja mausteet vähässä öljyssä. Sekoita joukkoon kypsäksi keitetty riisi.

täyte II: Keitä riisit ja linssit kypsiksi. Kaada vesi pois ja lisää sekaan mausteet ja auringonkukansiemenet. Sekoita.

Kauli taikina levyksi ja täytä pastei­ jat. Paista uunin keskitasossa 225-250 asteessa n. 15 min (tai kunnes pinta on saanut väriä ja pasteijat ovat kypsiä).

Tomaatti-pastabasilikakeitto 750 g kypsiä tomaatteja 2 rkl oliiviöljyä 1 sipuli hienona silppuna 2 murskattua valkosipulin kynttä 1 pieni punainen paprika 1 litra kasvislientä (kuutiosta) 3 rkl tomaattipyreetä suolaa ja pippuria 1 tl sokeria 1/2 dl basilikan lehtiä tai 11/2 tl kuivattua basilikaa 21/2 dl pientä simpukkapastaa tai makaronia

Tee tomaattien yläpäähän ristiviilto ja kasta ne kiehuvaan veteen vajaaksi minuutiksi (näin tomaattien kuoret lähtevät irti todella helposti). Kun tomaatit ovat hieman jäähtyneet kuori ne, poista kanta ja paloittele. Kuu­ menna öljy paksupohjaisessa kattilassa.

Hauduta siinä sipulisilppua, valkosipu­ lia ja paprikapaloja kunnes ne ovat pehmenneet. Lisää tomaatit ja hauduta.

Lisää kasvisliem i, tomaattipyree, suola, pippuri ja sokeri. Anna kiehua h iljal­ leen kannen alla 15 minuuttia. Nosta liedeltä, lisää basilika.

Soseuta jäähtyneenä tehosekoittimessa tai monitoimikoneessa. Kaada takaisin kattilaan, lisää kypsä pasta ja lämmitä.

Koristele basilikan lehdillä.

Päärynäpiirakka pohja: 125 g margariinia 3 dl vehnäjauhoja 1 dl sokeria 1 tl leivinjauhetta

täyte: 1 iso tölkki säilykepäärynöitä tai 500 g tuoreita päärynöitä 1/2 sitruunan mehu 1 tl vaniljasokeria 11/2-2 dl (soija)kermaa Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää sula margariini. Sekoita murumaiseksi palloksi. Jos on tarpeen niin lisää ripaus jauhoja. Levitä taikina voideltuun ja korppujauhotettuun pyöreään 20-25 cm vuokaan. Levitä päälle päärynäviipaleet. Purista niiden päälle sitruu­ namehu ja ripottele pinnalle vaniljasokeri.

Kaada päälle tasaisesti (soija)kerm a. Paista 200-asteisessa uunissa puoli tuntia.

N ita Suuronen oli työharjoittelijana Anim alian toim istolla viikon 42.

Kiitokset iloiselle N italle, hän oli mukana mm. kasvisruokakampanjan avustamisessa.

Valmistusaika noin 40 min

ANIMALIA 4/2000 1

O

menat, sienet, puolukatja muut syksyn tarjoamat herkut nyt syöty ja säilötty talvea varten.

Valkoista joulua ja onnellista uutta vuotta odotellessasi voisitkin ilahduttaa perhettä ja ystäviäsi vaikkapa ihanalla läm pim ällä keitolla... Tai leivo pik­ kujouluihin naposteltavaksi pasteijoita ja uudenvuoden pippaloihin vegaaninen piiras. Tonttulakit päähän ja kok­ kaamaan! Oikein leppoisaa joululomaa ja kaikkea hyvää vuodelle 2001.

ANIMALIA 4/2000

15

Toimintaa

Toimintaa

Animalian opiskelijaryhmä pyyhkii pölyjä yliopiston hyllyiltä - ja lujaa pyyhkiikin!

H

elsingin yliopiston opiskelija Sari Naskinen on toinen A ni­ malian opiskelijaryhmän aktii­ visista vetäjistä. Tällä kertaa toim istolla ollaan suunnittelemassa Fur Free Fridayn marssin asujen toteutusta. Sari innostuu ideasta, ja niin opiskelija ryh­ m älle on jälleen tiedossa hommia. ’’Ed ellisellä viikolla oltiin ponivaelluksella, ja sitä ennen eläinsuojelumessuilla, niin ja avajaiskamevaaleissa niin ja nyt suunnitellaan...” kertoo Sari ja sanoo opiskelijaryhm än saaneen intoa uusista lisävahvistuksista, jota ovat tuoneet Eestiläiset Sandra ja Hempo.

Opiskelijaryhm ä toim ii, sekä A n i­ m alian, että H yy:n eli Helsingin y li­ opiston ylioppilaskunnan alaisuudessa.

Ryhmä on mukana Anim alian ja y li­ opiston tapahtumissa. Hyyn kautta ryhmä saa lainaan myös kerhotilat, biletilat, av-laitteita,rintamerkkikoneen, auton tarvittaessa ja käytännössä valm iin foorumin toim innalleen. Sari muistuttaa, että tärkeintä heille on oma toiminta. Opiskelijaryhm ä on tehnyt yhteistyötä Body Shopin kanssa, kerän­ nyt listoja, sekä jakanut kosmetiikkalistoja. Perinteeksi on jo päässyt muo­ dostumaan mm. kasvisruokailta, pikku­ joulut, kesätapaaminen sekä rintamerk­ kien, painettavien paitojen ja tyynyliinojen valmistaminen. Myös vierailuja turkistarhoille ja muihin kohteisiin on toteutettu. Opiskelijaryhm ä toim ii myös Beng-simpanssin kummina.

Ekskursioita on toteutettu aiemmin niin turkistarhoille, kuin teurasta­ moonkin. N yt joulukuussa on suun­ nitelmissa Eestin matka ja tutustuminen Eestin eläinsuojeluyhdistykseen Tallin­ nassa.

Aikuisryhmästä opiskelijaryhmäksi Sari kertoo, että kahdeksan vuotta sitten perustettiin opiskelijaryhm ä aikuisryh­ mässä toim ineista aktiiveista. Ja lisää - "k yllä kannatti!” Aiemmin ryhmä oli hyvin ’’eläinlääkis painotteinen” ja kam panjoitiin opetuksessa käytettäviä

eläinkokeita vastaan. N ykyisin ryh­ mästä on muotoutunut hyvin ’’poikki tieteellinen” ja painopiste on siirtynyt ryhmän jäsenten kouluttamiseen.

Helsingin yliopiston opiskelija­ ryhmä, on Anim alian kaikista val­ takunnallisista ryhmistä aktiivisim pia, mistä energia ja voimavarat löytyvät?

Sarin mukaan osallistuvien henkilöiden määrä ei ole toiminnan tae. Kyse on kiinni ryhmässä toim ivista itsestään.

Opiskelijaryhm älle suurena apuna on Hyy, joka antaa foorumin niissä toimia.

H yy vaatii myös talousarviot, tilin ­ päätökset, toimintasuunnitelman ja -kertomuksen joko vuodelle. On siis pakko suunnitella toimintaa ja tämä takaa myös homman jatkuvuuden. H yy vaatii myös kolme ’’virkailijaa” eli taloudenhoitajan, hyy-vastaavan, tie­ dottajan, varapuheenjohtajan taikka s-postivastaavan. Koska iso osa asioita kaatuu kuitenkin puheenjohtajan päälle, vaihdetaan puheenjohtajaa lähes joka vuosi. Tämän ansiosta hommat jakaan­ tuvat, eikä vain yksi aktiivinen joudu tekemään kaikkea. Tietoa pyritään siirtämään uusille ja heidät otetaan heti mukaan toimintaan. Mukana toim in­ nassa pitää myös ryhmän sisäinen hyvä m eininki ja kivat ihmiset. Ilm an niitä ei jaksaisi sanoo Sari.

Sari Naskinen muistuttaa, että tärkeintä on tehdä paljon ja itsepäisesti.

Aktiivinen toim inta houkuttaa myös uusia mukaan ja poikii lisää ideoita. On turha murehtia m iksei ole ihm isiä tai miksei saada mitään aikaiseksi, muistuttaa Sari ja lisää, että jo kol­ m ella ihm isellä voi jakaa tietoa Body Shopissa, esitellä toimintaa yliopis­ tolla, tehdä purkkikeräyksen, järjestää performanssin tai paneelikeskustelun tai myydä tavaroita kirppiksellä. Tulok­ siakin tulee, joskus kuin itsestään. Toi­ sinaan hitaasti, mutta jo näkyminen tuo ihmisten tietouteen eläinten oikeudet.

Ekologista eloa Kotkan alueosaston leirillä okakuun puolivälissä kokoon­ tuivat Kotkan Anim alian aktii­ vit viettämään leiriä Kotkan Niinilahdessa sijaitsevalle idylliselle m ökille, meren rantaan.

Leirin tarkoituksena oli suunnittelun lisäksi pysähtyä pohtimaan tulevaa kasvisruokakampanjaa oikein toden teolla ja m iettiä miten juuri Kotkassa läh­ dettäisiin liikkeelle. Ohjelmassa oli bandiksen tekoa, valm istettiin Kotkan Anim alialle oma banderolli, sekä viestintäkoulutusta.

R iika Aalto, Kotkan alueen vas­ taava kertoo, että suurin piirtein kaikki alueen aktiivit olivat paikalla. Joten tulevaisuutta oli heidän kanssaan helppo suunnitella. Viestintäkoulutuk­ sen päätteeksi oli leiriläisten tehtävänä suunnitella Kotkan alueelle oma kampanjasuunnitelma. Kahteen ryh­ mään jakaantunut leiriporukka keksikin loistavia ideoita kasvissyönnin edis­ tämiseksi. Yhtenä mainittakoon val­ takunnallinen haaste Anim alian alue­ osastoille, sekä toimiston väelle kas­ vissyönnin ja urheilun yhdistämiseksi.

Ehdotettiinkin, että kaikkien Anim a­ lian alueosastojen henkilöt osallistui­ sivat omaa paikkakuntaansa lähellä olevaan urheilu­ tapahtumaan - esimerkiksi Helsingissä on naisten kymppi ja lähes jokaiselta suuremmalta paikkakun­ nalta löytyy vastaava tapah­ tuma.

Leiristä muotoutui sul­ jettujen vesiputkien vuoksi oikea ekoleiri. Koska ennalta ilmoittamatta olivat vesiput­ ket suljetut, eivät järjestäjät olleet varautuneet veden

L

Anim alian opiskelijaryhm än adoptoima Bengt-simpanssi mänsä toim ijoita ihan priimakuntoon saakka, infonnut yliopisto-opiskelijoita ja ollut paljon esillä. Hän uskoo, että ryhmä kokee onnistuneensa, eivät samat ihmiset muuten jaksaisi tehdä työtä lakkaamatta vuosikausia.

Erityisiä legendaarisia muistoja opiskelijaryhm än historiasta on mm. paneelikeskustelu, joka veti Porthanian luentosalin täyteen väkeä. Myös vierailu teurastamolla on jäänyt mieleen. Omakohtainen hauska muisto Sarilla on ensimmäisestä ponivaelluksesta, ennen sitä hän ei ollut omien sanojensa mukaan kavioeläintä niin läheltä edes nähnyt.

Sari Naskinen kummastelee muiden yliopistojen ja oppilaitosten vaisuja eläinsuojelum yönteisiä ihm isiä.

M onella paikkakunnalla toim ii alue­ osaston toimintaryhmissä opiskelijoita, mutta itsenäisiä opiskelijaryhm iä ei ole juurikaan syntynyt. M uuallakin Suomessa oppilaitokset, erityisesti y li­ opistot tukevat kerhotoimintaa mm. lai­ naamalla tiloja ja tarvikkeita ja tar­ joavat Sari Naskisenkin mainitseman valm iin foorumin toim innalle.

Haluaisitko perustaa opiskelijaryh­ män omassa oppilaitoksessasi. Lisätie­ toja saat Tiina Juurelalta 09-148 4866, sekä lisätietoja ja ohjeita ryhmän pyörit­ tämisestä Sari Naskiselta 050-5277403 tai Elin a Valkam alta 050-3531279

Aikaansaannoksia muutaman ihmisen voimin Opiskelijaryhm ä on Sarin mukaan saanut kerättyä rahaa, kouluttanut ryh-

Eläinsuojeluliitto Animalia hakee tiedottajaa määräaikaiseen työsuhteeseen

TIINA JUURELA

Tervehdys Napapiiriltä!

Olemme Riitta ja Jaakko, Anim alian uudet yhdyshenkilöt Rovaniem ellä. Eläim et ja niiden kaikinpuolinen hyvinvointi ovat lähellä sydäntämme. Haluaisimme saada yhteyttä alueemme muihin ’’animaaleihin” sekä muihin eläinsuojelusta kiinnostu­ neisiin mahdollisen toimintaryhmän perustamiseksi.

Olemme sitoutuneet toimimaan eläinsuojeluliitto Anim alian toiminta-ajatusten mukaisesti m altillisesti, kiihkoilem atta. Riitta on ’’epäpuhdas” vegetaristi, joka käyttää maitotuotteita ja satunnaisesti kalaa. Jaakko on innokas erämies, joten ruokavalioon kuuluu luonnollisesti myös liha. Ohjenuoranamme ei siis ole muut­ taa sekaravinnon käyttäjiä ’’porkkananpurijoiksi” vaan pyrkiä vaikuttamaan mm. lihantuotantoon siten, että lihakarjaa kasvatettaisiin nykytilannetta paremmin.

Riitta on kissaihminen ja Jaakolle koirat ovat olleet läheisiä. Jouduimme luopumaan kissoistamme allergian vuoksi.

Tarjoamme:

a., viestintäalan koulutusta

a., haasteellisen ja mielenkiintoisen työn b.. mukavan ja innostuneen työympäristön

Riitta ja Jaakko

c.. mahdollisuuden muokata työnkuvaa

R iitta Saarinen ja Jaakko Kauppinen Kuusirinteentie 3 C 11 96100 Rovaniem i Puh. 040-7421952 ja 016-3790178 jaakko.kauppinen@pp.inet.fi

f., kykyä omaksua uusia asioita ja työskennellä tehokkaasti kiireessäkin

Bon Apétit!

Kuva: Tiina Juurela

Arvostamme: b.. kiinnostusta eläinsuojelutyöhön c.. hyvää ruotsin ja englannin kielen taitoa d.. tiedotus- tai toimittajakokemusta e., esiintymiskykyä

tuomiseen. Niinpä porukan veden kulu­ tus oli kirjaim ellisesti minimoitua.

Vaikkakin oli hyvä saada käsitys siitä, miten hankalaa voi elämä olla kehitys­ maissa, jossa vettä, ainakaan puhdasta vettä ei riitä kaikille.

Leirin kokki ja alueen pitkäaikainen aktiivi Tommi Perttilä piti huolen ettei nälkä päässyt yllättämään ja kaiken päätteeksi hoiti vielä tiskauksenkin.

Tommin spesiaali ’’riisipapumössö” , porkkanakastikkeella oli niin hyvää, että jaan sen reseptin teidän kaikkien kanssa.

Siihen keitetään täysjyväriisiä, papusekoitusta ja ne yhdistetään keit­ tämisten jälkeen. Sitten kastikkeeseen tulee paprikaa, purjoa, tomaattimurskaa, sipulia, porkkanaa ym. mitä haluaa.

Sipulit kuullotetaan öljyssä, lisätään paprikat, porkkanat ja annetaan peh­ mitä. Sitten tomaattimurskaa ja purkkim aissia. Annetaan hautua. Lopuksi kaikki ainekset voi sekoittaa tai tar­ jota riisipapumössö ja vihannessoosi erikseen. Mausteina paprikaa, chilimaustetta ja mitä ikinä keksii.

ANIM AALIT KAUTTA MAAN! Toim istolle tulee paljon kyselyitä alueosastojen toiminnasta ja siitä kuinka siihen pääsee mukaan. Toim ita alueosastoilla riippuu täysin ryhmistä ja niissä toim ijoista. Ota siis toki askel kokousta kohden ja lähde mukaan toimintaa!

K aikki ovat tervetulleita mukaan ja kaikkia tarvitaan!

Muistathan että Anim alian kotisivuilta (www.anim alia.fi) löydät myös viimeisimmät tiedot myös paikallistapahtumista.

A LA V U S: Tytti Salenius, Jaakkolantie 3, 60100 Seinäjoki, 040-502 6541 H AN KO : Gitta Roos, Halmstadink 37cl6, 10900 Hanko, p. 019-248 2577 H E L S IN K I: ks. Pääkaupunkiseutu H Ä M EEN LIN N A : Leena Metsäkangas, Rauhankatu 1G75, 13100 Hämeenlinna, p.

040-764 6601, sähköposti: leeenuska@hotmail.com IIS A L M I: Minna M iettinen, Päiviönk 5B13, 74100, sähköposti: f76633@uwasa.fi JA L A S JÄ R V I: Satu K allio , Nurmelantie 25, 61280 Jokip ii, p. 050-534 7940, sähkö­ posti: s_kallio@ hotm ail.com JO EN SU U : M icaela Morero, Karjam äent 10B14, 80230 Jns, p. 040-7685 685, sähköposti: m orero@cc.joensuu.fi Loppusyksyn kokoontumiset pidetään kahvila Lyyran kokoushuoneessa, kysy aja­ nkohdista alueen vastaavalta.

Voit myös liittyä ryhmän sähköpostilistalle lähettämällä tyhjän viestin osoitteeseen jnsanimaliasubscribe@egroups.com. Listalle tulevat tarkemmat tiedot tapahtumista, uusin kampanjaposti ja sillä sovitaan kiireisim m istä asioista. Joensuun ryhm ällä on myös omat kotisivut osoitteessa http://jnsanimalia.homestead.com/jnsanimalia.html.

Käypä tsekkaamassa!

K A R K K IL A : Anne Ahlkvist, Karkkilant 400, 12600 Läyliäinen, p. 040-738 0019 K O R PILA H T I: Nina K ivilah ti, Hirvim äeni 1184,41800 Korpilahti, p. 014-827 188 KO TKA: Riika Aalto, Laihont 7,48700 Kym inlinna, p. 05-264 108 tai 040-595 0534, sähköposti: riika.aalto@ pp.inet.fi K U O PIO : Tiina Nykky, Tuliniem entie 50, 71610 Salonkulma, p. 017-261 8590 tai 050-3821 862 sähköposti: tiina.nykky@datranet.net M ari Laulumaa, Heinäkatu ID 25, 70820 Kuopio, p. 040-7784032 LA H T I: Sanna Peltonen, Karjalank 10as4, 15140 Lahti, sähköposti: speltone@lpt.fi M U O N IO : Sisko Sattanen, Kp2, 99300 Muonio, p. 016-532 026 N U M M I-PU SU LA : Irm a Teikari, Lehtola, 03850 Pusula, p. 09-226 6236 tai 050-5004 596 O U LU : (alueosaston toim isto) Isokatu 16C20, 2 krs, 90100 Oulu, p. 08-311 9885, sähköposti: Anim alia.Oulu@ m ail.suom i.net - Päivystys keskiviikkoisin klo 16-18 ja perjantaisin klo 12-16. Jäsenillat toim istolla joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 18.

- Esitteiden ja muun m ateriaalin lisäksi toim istolla on myynnissä rajoitettu valiko­ ima Anim alian tuotteita P ELLO : Jenna Enbuska, A ihkitie 2, 95700 Pello, p. 040-767 8512, sähköposti: jenna86@iobox.fi PÄ Ä K A U PU N K I: opiskelijaryhm ä kokoontuu Uudella Ylioppilastalolla Mannerhei-

M Í 5 SA OLET O LLUT y L K tM Y S !

Ko ko v ü k o n ? o l in S e k a is in h u o l e s -t a ! /

eläi­ met

mint 5, muut ryhmät Anim alian toim istolla Porvoonk 53, 00520 Hki. A IK U IS A K T IIV IT : lisätietoja antaa Tarja Balding, p. 09-278 6896, sähköposti: tarja.balding@ anim alia.fi N U O R ISO R Y H M Ä : lisätietoja antaa Anni Arponen, p. 050-571 6167, sähköposti: Anni.Arponen@ helsinki.fi O P IS K E LIJA R Y H M Ä : lisätietoja antaa Sari Naskinen, p. 050-5277 403, sähköposti: sari.naskinen@ helsinki.fi. Ryhmän postituslista: anim alia-op@ helsinki.fi. Kokouk­ set parillisten viikkojen keskiviikkoisin klo 19.

T U R K ISR Y H M Ä : lisätietoja antaa Jaana Reijonaho, p.09-148 4624 tai 050-302 8170, sähköposti: jaana.reijonaho@anim alia.fi R A A H E: M ari Liim atainen, Ollinsaarent 47a8, 92120 Raahe, p. 050-360 4214 R O V A N IEM I: Riitta Saarinen/Jaakko Kauppinen, Kuusirinteentie 3cl 1, 96100 Roi. p. 016-379 0178 tai 040-742 1952, sähköposti: jaakko.kauppinen@pp.inet.fi T A M PER E: M ervi Rissanen, Postik las49, 33100 Tre, p. 03-223 4228, sähköposti: m ervi ,rissanen@ icl .fi Kokoontumiset Vuoltsun toimintakeskuksessa Vuolteenkatu 13, kerhohuone 14) seuraavasti: 13.12 Pikkujoulu Tervetuloa mukaan uudet ja entiset aktiivit!

T U R K U : (alueosaston toim isto) Humalistonk 14c, 2krs, 20100 Turku, p. 02-2310 123 . Päivystys maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 16-18, sekä lauantaisin klo 11-13. Toim istolta saatavilla Anim alian ja alueosaston tuotteita, esitteitä ja muuta m ateriaalia.

V A A SA : A rja W allenius, Kurtenink 3, 65100 Vaasa, p. 050-518 5624, sähköposti: eem il.wallenius@ pp.inet.fi

Eikö listasta löydy sinua lähellä olevaa paikkakuntaa? Kiinnostaisiko sinua itseäsi ryhtyminen Animalian yhdyshenkilöksi? Kerron mielelläni lisää asiasta, joten soita/kirjoita /eemelöi... Yhteydenottosi ei vielä sido sinua mitenkään. terveisin: Tiina Juurela, järjestösihteeri Animalia ry/ Porvoonkatu 53, 00520 Hki p. 09-148 4866 tiina.juurela@animalia.fi

LOPETA K IU K U T TELO A l ÄKA

k ä y t t ä y d y K m o l ís in v a ím q s í . h a l o o '.o l e n l e m m ik k ie l ä in !

R u o k a a 1, l ä m p ö ä ! v i i h d y t y s t ä om aa ra u h a a l

s u h te e s s a

tA\HUL\_£

\

s o p iv a s s a

h o tv h ö h

\

lis ta/

Ulkoisen ja sisäisen tiedotuksen lisäksi toimeen kuuluvat kampanjointi ja Animalia-lehden toimittaminen.

Hakemus palkkatoivomuksineen 12.12. mennessä osoitteeseen Eläinsuojeluliitto Animalia, Porvoonkatu 53, 00520 Hel­ sinki tai sähköpostitse hanna.kivinen@animalia.fi. Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Hanna Kivinen, puh 148 55 11.

k u v a tk o Eläinsuojeluliitto Animalian toimisto on kiinni 22. 12. 2000 - 1. 1. 2001.

Asiakaspalvelu palvelee jälleen 2.1. klo 9.00 alkaen. Eläinsuojeluongelmissa voit ottaa yhteyttä kuntasi eläinlääkäriin, ter­ veystarkastajiin tai poliisiin.

16

fefefctytii Animalian väki toivottaa lukijoilleen ja yhteistyökumppaneilleen Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

ANIMALIA 4/2000

ANIMALIA 4/2000

17

Eläinten ystävän joulupuoti

Tilaa tietoa eläinsuojelusta Tietovihot

Esitteet ja julisteet

Videot, diasarjat ja kuvanäyttelyt

Anim alian tietovihkoihin on koottu yksityiskohtaista tietoa ja taustoja eläinsuojelun eri osaalueilta. Painatuskulujen peit­ tämiseksi perimme tietovihoista 10 mk/kpl plus postituskulut.

Maksun voit suorittaa vihkojen mukana tulevalla tilillepanokortilla.

Esitteet ja julisteet ovat maksuttomia, suurista tilauksista perimme postikulut.

Diasarjojen mukana lähetetään selitykset sekä aiheeseen liittyvää yleism ateriaalia. Kuvanäyttelyt koostuvat värivalokuvasuurennoksista ja kuvateksteistä: sopii esille mm. kiijastoihin.

• Eläimet kosmetiikkateolli­ suudessa • Virikkeitä ja vapautta maa­ talouden eläimille ■ Kohti 2000-lukua: mitä tie­ dämme geenitekniikan ris­ keistä?

■ Kasvissyöntiä aloittelijoille • Eläinsuojelulaki ja asetus, 15 mk

Tietopaketit Tietopaketteihin on koottu esit­ teitä, lehtiartikkeleita ja muuta ajankohtaista tietoa eläinsuo­ jelun eri aloilta. Hyvä pohja muun muassa esitelmien tekoon.

Tietopakettien hinta on 10 mk/kpl, mihin sisältyy posti­ tuskulut. Maksun voit suorittaa paketin mukana tulevalla tilillepanokortilla.

• Eläinkokeet • Turkistarhaus • Hevoset

UUTUUSTUOTTEET UUDET JO U LU K O R TIT, 4 T ilaan (lammasaihe) T ila a n (lintuaihe)

Miten lainaan videon, diat tai kuvanäyttelyn?

KA KSIO SAINEN LAM M ASJO U L U K O R T T I, (SIS. KUOREN) 6 -

Esitteet

Julisteet

Videot

Diasarjat

• A nim alian yleis-esite.

Nelivärinen esite Anim aliasta ja eläinsuojelusta. Sisältää myös pankkisiirtokortin, jo lla voi liit­ tyä jäseneksi. Sopii annettavaksi ystäville ja tuttaville, jotka saat­ taisivat olla kiinnostuneita jäse­ nyydestä.

’’Kun valitset munia... valitset myös kanalan” . Nelivärinen A3kokoinen juliste. Sopii ilm oi­ tustauluille, työpaikan seinälle ja kaikkialle missä ihm isiä liik ­ kuu.

• Heidän tulevaisuutensa on sinun käsissäsi.

• Yleisdiasarja eläinsuojelusta, 24 kuvaa

Suosittu video, joka kertoo perusasiat mm. eläinkokeista, maatalouden eläinten oloista ja eläinsuojelusta. Noin 15 min, suomenkielinen tekstitys.

• ” Go C ru elty Free” , luettelo eläim illä testaamat­ tomista kosmetiikkatuotteista, saippuoista, shampoista ym.

•Lapsille suunnattu esite: M iten koiraa tulee lähestyä?

• A nim alian tuotteiden hin­ nasto • Kudosluovutuskortti

• Maatalouden eläimet, 19 kuvaa

• Kauneus voi tappaa -juliste. « Ruokaa ilman kärsimystä.

• Kum pi oli ensin, muna vai kana?

Esitteessä on perusasiat siitä, m iksi vapaan kanan munat ovat parempi valinta kuin häkkimunat. 2. uusittu painos.

• Eläinkokeet, 25 kuvaa

• Minulle turkki ei ole so­ miste.

N elivärijuliste, jossa v illi kettu kertoo m ielipiteensä turkistar­ hauksesta ja turkissomisteiden käytöstä. Hyvä lahja m uotitie­ toiselle.

Material pä svenska • Broschyr ”Lyckligtvis finns det Animalia” om djurskyddet och Anim alias gratis.

verksamhet,

• Juliana von VVendts Stiftelses broschyr "vetenskap kan utövas pä mänga sätt” om djurforsök och altemativa forksningsmetoder, gratis.

• K iito s sinulle, joka et osta turkiksia - somisteiden tuottamiseen käy­ tetään vuosittain m iljoonia häkkikasvatettuja eläim iä.

Video maatalouden eläinten oloista ja kasvissyönnin peruste­ luista. Noin 25 min, suomen­ kielinen tekstitys.

• Turkiseläimet, 15 kuvaa • Yleisdiasarja nuorimmille mm. ala-asteille), 18 kuvaa

• Nooan arkki. Video pääuskon­

Valokuvanäyttelyt

tojen suhtautumisesta eläim iin, n. 25 min, suomalainen ääni­ tys. (sopii hyvin mm. koulujen uskonnon tai elämän katso­ mustiedon tunneille.)

• 17 värikuvaa ja kuvatekstit, aiheet eläinsuojelun eri alueilta.

Sopii kouluihin, näyttely-ja ker­ hotiloihin jne.

• Turkiseläimet, 13 kuvaa.

• Paradise Lost. kertoo api­ noiden pyynnistä luonnosta koeeläinlaboratorioihin. Noin 20 min, englanninkielinen ääni­ tys.

• Kadotettu paratiisi: apinoi­ den pyynnistä viidakoista koeeläinlaboratorioihin

• Turkistarhaus. Video turkis­ tarhauksesta Suomessa ja Skan­ dinaviassa, n. 25 min.

• Alternatives in Education.

Video lääketieteen, biologian, yms. opettajille ja opiskelijoille, englanninkielinen, 33 min.

•V ältä eläinkokeita - 8-sivuinen vihkonen, joka sisältää tietoa siitä miten kulut­ tajat voivat valinnoillaan vaikut­ taa koe-eläinten asemaan.

VÄ LTÄ

Posti- ja käsittelykulujen peittämiseksi lainauksesta peritään lainausmaksu, 40 mk/lainauskerta. Anim alian jäsenet saavat lainausmaksusta 50 % alennuksen eli heille maksu on 20 mk.

Varaa haluamasi video, diasaija tai kuvanäyttely Anim alian toimistosta v ii­ meistään kolme viikkoa ennen toivottua laina-aikaa.

Varaukset mieluiten puhe­ lim itse puh (09) 148 4866.

Maksa lainausmaksu ti­ lille 800018-2105644 ja lähetä kuitti tai kuitin kopio Anim aliaan. Osoite: Anim alia, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki. Merkitse kuitin viestiosaan nimesi, osoitteesi ja minkä nimisen videon/muun m ateriaalin haluat lainata. Laina-aika on 2 viikkoa ellei muusta erik­ seen sovita.

Vain yksi video tai diasaija kerrallaan ellei muusta erik­ seen sovita. Lainaaja sitou­ tuu käsittelemään lainamateriaalia huolella ja palaut­ tamaan sen toimistoon hyvässä kunnossa.

Huom! Tee varauksesi hyvissä ajoin, viim eistään kolme viikkoa ennen toivot­ tua laina-aikaa. Sama koskee esite- ja muita m ateriaaliti­ lauksia. Emme valitettavasti voi taata sitä, että toivomasi m ateriaali on vapaana. L a i­ naukset toimitetaan varausjäijestyksessä.

e l ä in k o k e it a

T ila a n kpl ”Y R TTI YRJÄNÄN R E S E P T IT ” 90,sid. 40 sivua (kts. arvostelu lehden sivulla 14) T ila a n kpl YÖKISSA-kiijekuoret (22,-) ja lehtiöt (15,-) T ila a n kpl kuorinippuja T ila a n kpl kiijepaperilehtiöitä K O TIM A ISET Y K SIL Ö L L ISE T PUUKORUT (pinssi) 3 5 ,Valitse oma suosikkieläimesi!

Tilaan: hevonen kpl, le h m ä kpl, p o ssu kpl, lam m as kpl, istuva k iss a .........kpl, k o ira ......... kpl, seivova k is s a kpl, s iili......... kpl, k a rh u kpl s u s i kpl, k äärm e kpl, n o rp p a kpl k o tk a kpl, istuva k e ttu ........kpl, kulkurikettu kpl ELÄ IN K O R ISTEET 3 0 ,Pieni erä kromattuja eläinhahmoja kotimaista käsityötä, lahjaksi tai koristeeksi. Huom! Eläimistä voi muodostaa kolmen hahmon mobiilin tai niitä voiostaa yksittäin. 10 ensimmäiselle 3:n hahmon tilaajalle kaupan päälle mobileteline.

T ilaan kpl joulupossu T ila a n kpl hevonen T ilaan kpl pystykorva T ila a n kpl kissa Tilaan ...... kpl hiirulainen Vaihtoehtohahmo, jos joku tilaamani on loppu

SUUTARIN ESSU 7 9 ,Matti Elomaan suunnittelema kuva. Essussa säädettävä niskalenkki ja tasku. Värit vihreä ja sininen. Tanakkaa puuvillaa.

T ila a n kpl vihreä T ila a n kpl sininen ELÄ IN SU O JELU N V U O SIK IR JA 2001, 40,Ajankohtainen tietopaketti eläinsuojelusta, nelivärikannet, ilmestyy joulukuussa.

T ila a n kpl

TARJOUKSIA

Miten voit vaikuttaa koe-eläinten asemaan?

LAMMAS T-PAITA, 70,-

ElalnsiojellliittoAnlmalia Hl Olen Anim alian jäsen Tilaajan

Jos poikkeat toimistolla...

Toimistosta saa lisäksi hakea maksutta seuraavia: - Rakastamme elämää enemmän kuin turkiksia -juliste.

Kahden Miss Suomen ja yhden Suomen Neidon kannanotto turkiseläinten häkkikasvatukseen. Mukana myös kesykettu Lulu.

- Animalia-lehden aikaisempia numeroita. Lehdistä löytyy monia ajankohtaisuutensa yhä säilytettäneitä artikkeleita. Jos ystäväsi saattaisi olla kiinnostunut Animaliasta, lahjoita hänelle pari Animalia-lehden numeroa ja Animalia-esite!

N IM I__ O SO ITE

Päivämäärä, johon mennessä toivon saavani m ateriaalin______

□ En ole jäsen Tilauksen voit tehdä postitse, puhelimella, faksilla tai sähkö­ postilla:

Anim alia Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki puh (09) 148 4866 fax (09) 148 4622 asiakaspalvelu@ anim alia.fi

Laadukas T-paita lammaskuviolla, väri meleerattu harmaa, koot: S-X L T ila a n kpl, kokoa

ONNELLINEN KANAKORTTINIPPU, 20,8 erilaista värikästä kanapiirroskorttia (yksittäiset kortit 4,-/kpl.

ANIMALIA

1

HIIRI YSTÄVYKSET-KORTTI, 4,-

KUVIOKIRJELEHTIÖT JA -KIRJEKUORET, 15,-,

UUSI ERÄ KIRJASTA ’’ELÄINTEN TIETOISUUS JA OIKEUDET”/ LEENA VILKKA, 150,-

T ila a n

22,-

POIKA JA KISSA -KORTTI, 4,-

tai n alle. Leh tiöt 1 5 ,- ja

T ila a n

T ila a n

siistaam atonta uusiopaperia.

kpl

kpl

K ahta eri aihetta, hevonen

kpl

kuoret 22,-. 100% T ila a n ....... kpl, nalle-kuori

’’ETNO” -KASVISKEITTOKIRJA,

TASSU-KORTTI, 2 -

T ila a n ....... kpl, nalle-

T ila a n

lehtiötä

kpl

120,-

T ila a n

KORTTEJA KYMPILLÄ!

kpl

VEGAANIN KÄSIKIRJA, 130,T ila a n

kpl

MERKIT,TARRAT, K ORTIT

HUVIKSI, HYÖDYKSI...

VALAANLAULU-CD, 100,T ila a n

kpl

DELFIINIKORVAKORUT, 140,T ila a n

kpl

DELFIINIRIIPUS, 110,GO CRUELTY FREE, 10,-

T ila a n

2-väripainatus, T ila a n kpl

DELFIINIRINTAKORU, 120,-

FUR IS DEAD, 8,-

EKOKASSI, ”ANIMALIAA. SITÄ ON LUONNOSSA NIMITTÄIN...” ,18,-

Tilaan

punamusta, T ila a n kpl

T ila a n

OULUN ALUEOSASTON KETTU-RINTAMERKKI, 1 °- .

T ila a n

kpl

ELÄINKOKEETONTA KOSMETIIKKAAARKKI (16 tarraa), 10,T ila a n

kpl, hevos-

kuoria T ila a n

kpl, hevos-

lehtiötä

EM ALIRINTAKORUT,

kpl

’’KOTIELÄINTEN KÄYTTÄYTYMINEN JA HYVINVOINTP/HELI CASTREN, 189,T ila a n

10 kortin lajitelma, sis. mm.

Kimmo Taskisen piirroksia, 10,T ila a n nippua

T ila a n

kpl kpl

kpl

KUULAKÄRKIKYNÄT, 12,Animalian nimipainatus ja kaksi kuva-aihetta, meren maailma tai viidakko T ila a n kpl (meren maailma) T ilaan kpl (viidakko)

KETUNPOIKALEHTIÖ JA -KUORET, 15,-

kpl

RAITAKISSA- JA ANIMALIA LUONTO -KORTIT, 4,T ila a n ....... kpl Raitakissaa T ila a n ....... kpl Animalia luontoa

ympäristöystävällistä uusiopaperia. Lehtiö 20 sivua ja kuoret 15 kpl/nippu.

T ilaan kpl lehtiöitä, 15,-/kpl T ilaan kpl kuorinippuja, 15,-/kpl

KISSAKORTTI ”KISSANPENTU”, 4 -

69,- U lla

Huttusen

käsintehdyt em alirintakorut ovat persoonallisia ja laadukkaita 5 aihetta.

T ila a n

kpl, kissa

T ila a n

kpl, kettu

T ila a n

kpl,lehm ä

T ila a n

kpl,possu

T ila a n

kpl, kana

PY YH K EET 50,-/120,H yvälaatuiset, p u uvillaiset kasvo-ja kylpypyyhkeet sopivat n iin lem m ikin kuin om istajankin käyttöön.

Brodeerattu sin isellä teksti ’’A n im alia” . Sininen pyyhe koot 50 x 70 ja vaalea pyyhe 70 x 70 T ila a n

kpl,

luonn.vaaleaa T ila a n

kpl, sinistä

NOOAN ARK K I -T YYN YLIIN A 89,-

(50 x 60 cm ) T ila a n

kpl

NOOANARKKI -PY YH E, 72,-

(50 x 70 cm ) T ila a n

kpl

PEH M O HIIR ET, 35,T ila a n

kpl

PEH M O KARH UT, 100,T ila a n

kpl

Tyylikäs valokuva, lämpimät värit. T ila a n kpl

Ks. mallit lehti 2/2000) T ila a n nippua

NÄIN TEET TILAUKSESI: RINTAMERKKI/TARRASETTI, 20,Setissä 16 tarran ’’eläinkokeeton kosmetiikka” - tarran arkki sekä 2 rintamerkkiä (Go cruelty ffee ja Fur is dead) T ila a n settiä

Postitse: Animalia ry, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki Puhelimitse: 09-148 4866, m a-to klo 9-17, pe klo 9-14 Faxitse: 09-148 4622 e-mail: asiakaspalvelu@animalia.fi Y li 4 0 , - tila u k s e t to im ite ta a n p o s tie n n a k o lla , jo l l o i n h in ta a n lis ä tä ä n p o s tie n n a k k o m a k s u 1 7 ,-. K a ik k iin tila u k siin lis ä tä ä n p o s titu s k u lu t s e k ä 5 , - k ä s itte ly k u lu .

Tilaajan nimi: Osoite:______

ASUSTEET a n im a l ia p o w e r T-paita, 75,-

Rauli Ollin piirroksella kuvitettu T-paita, pieni erä.

Väri meleerattu harmaa.

Koot:M

ANIMALIA 4/2000 18

KIRJAT

T ila a n kpl, kokoa .......

UPEA SUSI-T-PAITA, 99,Koot S -M -L T ila a n kpl Kokoa .......

Tuotteita voit ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. (tsto avoinna myös la 9. 12. klo 11-10). Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös Turun tstossa (os. Humalistonkatu 14, 2.krs, puh. 02-2310 123) ja Oulun tstossa (os. Isokatu 16 C 20, 2.krs, puh. 08-3119 885)

KIITOS TILAUKSESTASI!! KIITOS TUESTASI!!

19

Animalian joulushop

eläinsuojelua - osta Animalian tuotteita *■ ■ ■■:■*; 'ä -

Ä

--' ' : : '

-*i| ’« I

3 5 Jim Nollman soittaa musiikkia valaiden kanssa, CD

Pehmohiiret.

Saatavana erivärisiä.

Nooan Arkki-pyyhe (50 x 70 cm)

Yökissa-kiijekuoret ja lehtiöt

Pehmokarhu

* Animalian susi-T-paita, alalaidassa teksti ’’Animalia”

¥

Tuula Pajun suunnittelemia tiffanylasikoruja: Delfiinirintakoru, 1 4 0 delfiiniriipus, 110,Saatavana myös delfiinikorvakorut, 120,-

9

Tassukortti

Suuterinessu. Värit sininen ja vihreä

Kuulakärkikynät: Animalian nimipainatus ja kaksi kuva-aihetta, meren maailma tai viidakko

MOO

Poika ja kissa-kortti

Kromatut eläinkoristeet

Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi

Hiiriystävykset-kortti

IA *

•

19

Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi-kiija

3 5 ,-

E lä in te n X * A.

Kotimaiset puukonit.

Valitse suosikkisi

t i e t O ¡A U M A

ja o ilit m M

ir

-ik 1

Leena Vilkan kiijoittama ’’Eläinten tietoisuus ja oikeudet

Tilaa joulukortit ajoissa!

Yksiosaiset joulukortit (hinta 4 mk), kaksi aihetta lammas- ja lintuaihe.

Lammaskortti on saatavana myös kaksiosaisena (hinta 6 mk)

V

Eläinkokeetonta kosmetiikkaa tarra-arkki

Tiedot näistä ja muista Animalian tuotteista edellisellä sivulla O