Animalia 3/2000

ELÄINSUOJELUN ERIKOISLEHTI o /o a a a SPECIAL MAGASIN FÖR DJURSKYDD 0 7

■

M

M

B K

Tässä numerossa

P Ä Ä K IR J O IT U S

Karjujen kastroinnista eroon

Ett slut pá kastrering av gattar

M

änga av oss förskräcktes säkert av ett TV -doku ment om hundars skönhet som visades för nägon mänad sedan, speciellt av bildem a pä svanskupering av en obedövad valp. Som tur är, är detta ingrepp förbjudet enligt lag i Finland. Dock tilláter man liknande smärtsamma ingrepp pä övriga djur. För att undvika att det uppstär för konsumenten obehaglig galtlukt i svinköttet, kastreras nästan vaije hangris i Finland.

För en svingärd med hundratals grisar att kastrera skulle det vara alldeles för dyrt att be en veterinär sköta kastreringen under bedövning. Därför är det av praktiska skäl tillätet att en sakkunnig person (t.ex. djurägaren själv) kastrerar under 4-veckor gamla grisar. Bedövning används inte.

Var och en kan säkert förstä att det inte är frägan om ett sm ärtfritt ingrepp.

Det är dessutom vetenskapligt bevisat att kastrering orsakar smärta bäde under och efter ingreppet.

Anim alia jobbar nu tillsammans med olika instanser för att hitta en lösning pä problemet: en pälitlig metod för att urskilja slaktkroppar som luktar galt.

Detta skulle göra kastrering onödig. Denna typs metoder har utvecklats även i Finland och nu krävs mera finansiering för att kunna introducera metodema inom insustrin. Beslutsfattare och industri bör nu satsa pä att utveclingen av metodema sker sä fort som möjligt.

Kampanjen har böijat lovande och det verkar som om mänga instanser är intresserade av att delta I arbetsgruppen och vara med om att fä ett slut pä detta, i framtiden förhoppningsvis helt onödiga ingrepp.

Kastrering är endast ett av mänga välfärdsproblem inom svinproduktionen, men ett beslut att avskaffa kastrering skulle säkert vara av betydelse för de ärligen cirka en miljon smá gallar i Finland som mister sinä testiklar under ett smärtsamt ingrepp! Om en pälitlig metod för upptäckandet av galtlukt urvecklas, kan detta ärligen minska lidandet för tiotals m iljoner grisar inom

oni meistä kauhisteli muutama kuukausi sitten näytettyä televisiodokum enttia koirien kauneudesta, varsinkin kohtaa missä koiranpennun häntä typistettiin puudutta­ matta. Onneksi tämä käytäntö on Suomessa la illa kielletty.

Samantyyppisiä, kivuliaita toimenpiteitä kuitenkin sallitaan muilla eläim illä. Suomessa melkein jokainen kaijuporsas kastroidaan, jotta lihaan ei tulisi kuluttajalle epämiellyttävää kaijunhajua-Tilalliselle,jolla on satoja porsaita kastroitavana, on aivan liian kallista pyytää paikal­ le eläinlääkäri puuduttamaan ja leikkaamaan porsaita. Käytännön syistä on siksi laissa määrätty, että pätevä henkilö (esim. tilallinen itse) saa kastroida alle 4-viikkoisen porsaan. Puudutusta ei käytetä.

Varmasti jokainen ymmärtää ettei kyseessä ole kivuton toimenpide. On tieteellistäkin näyttöä siitä, että kastrointi aiheuttaa kipua, sekä itse toimenpiteen aikana että sen jälkeen.

Anim alia lähtee yhdessä eri tahojen kanssa etsimään ratkaisua ongelmaan: luotettava keino, m illä erottaa kaijunhajuiset sianruhot. Tällöin kastrointi olisi tarpeetonta. Tällaisia metodeja kehitetty Suomessakin ja nyt tutkimukselle o li­ si löydettävä lisärahoitusta, jotta metodi saataisiin teolliseen käyttöön. Päät­ täjien ja teollisuuden on panostettava keinojen pikaiseen kehittämiseen.

Kampanjan alku on ollut lupaava, on vaikuttanut siltä, että monet tahot ovat kiinnostuneita osallistumaan työryhmään ja lopettamaan tämän tulevaisuu­ dessa toivottavasti täysin turhan toimenpiteen.

Kastrointi on vain yksi monista sikatalouden hyvinvointi-ongelm ista, mut­ ta siitä luopumisella olisi merkitystä n iille noin m iljoonalle kaijuporsaalle, jotka Suomessa menettävät kiveksensä kivuliaassa toimenpiteessä vuosittain! EU :n tasolla vuodessa kymmenien m iljoonien porsaiden kärsimys vähenisi, m ikäli löytyisi luotettava metodi kaijunhajun toteamiseen.

ANNAVALROS

Pääkirjoitus Ledare EU:n ylipitkät kuljetukset Luomukuluttajat vaativat eettistä keskustelua “Kunnioitan eläimiä” Kasvissyöjien esipaimen Mahatma Gandhi uskoi elämään Uutisia Sanottuja tehty Finland motarbetardjurskyddet inom EU Lukijalta Kilien elämää Koerte varjupaik - tunnelmia Tallinnan lövtökoira tarhalta Kotkat lähellä runoilijan sydäntä Animalian uusi järjestösihteeri Varo hirveä autoillessasi Marimekko osti turkisbisneksen Nuorten Animalia Vegepalsta Maailman eiäinsuojelujärjestö WSPA - eläinten asialla yli rajojen Luettavaa Toimintaa Tilaa tietoa eläinsuojelusta Eläinten ystävän syyspuoti

2 2 3 4 5 5 6 7 8 8 9 10 12

1

15 15 16 18 19

■1

ANNAVALROS

Animal ia ry elainsuojelulirtto - djurskyddsförbundet T Eläinsuojeluliitto Animalia edistää eläinten hyvinvointia.

Liitto vastustaa sellaista eläinten kohtelua, kasvatusta ja käyttöä, joka aiheuttaa eläimille kipua tai tuskaa tai estää olennaisesti niiden luontaista käyttäytymistä. Animalia pyrkii siihen, että eläinten hyvinvointi otetaan huomioon käytännön ratkaisuissa.

L iitto toteu ttaa ta rk oitu staan tied o ttam alla, kam ­ panjoim alla, asennekasvatuksella, vaikuttam alla lain­ säädäntöön sekä toimimalla y hteisty össä eri tahojen kanssa.

Liitto pyrkii tukemaan sellaisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa, joilla voidaan korvata eläinsuojelun kannalta ongelmallisia menetelmiä ja käytäntöjä.Liitto toimii vain laillisin keinoin.

Johtokunta

Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki, Avoinna ma-to klo 9-17, pe klo 9-14 A sia ka sp a lvelu , jä rjestö sih teeri Tiina J u u r e la : (09)1484(166. asiakaspalvelu@ anim alia.fi, tiinajuurela@ anim alia.fi (Huom ! tilaukset, eläinsuojeluneuvonta tästä numer­ osta.)

Toim innanjohtaja Hanna Kivinen puh (09) 148 5511 hanna.kivinen@anim alia.fi Talouspäällikkö Taija Balding puh (09) 278 68 % taija.balding @ animalia.fi Tiedottaja Jaana Reijonaho puh (09) 148 2646 jaana.reijonaho@anim alia.fi Telefax: (09) 1484622 e-mail: animalia@animalia.fi

K irsi Anslin, Tukijäsenmaksu m erkonom i, yrittäjä foo mk/vuosi Johanna Eränen, opiskelija A ktiivtjäsenmaksu Eriika Gummerus, yrittäjä } ^ mk/vuosi Anna Valros, FM, tutkija Ainaisjäsenmaksu Hannele Luukkainen, 2000mk taloustutkija, valt.lis.

Yhteisöjäsenmaksu M inna Maarttola, 500 mk/vuosi D l, suunnittelija PSP800018-2105644 R iitta Salm i, biologi Taru Uotila, M M M , suunnittelija, p j P äivi Vahvelainen, o p isk elija Suvi Vilenius, o p iskelija

Jäsenmaksut

Tee lahjoitus eläinsuoje­ lun hyväksi: lahjoitukset Merita 200138-1934.

Testamentit ovat olleet merkittävä tuki Eläinsuo­ jeluliitto Animalian työlle. Tiedustelut Tarja Balding. puh (09) 278 68%, taija.balding@anim alia.fi

kotisivut:www.animalia.fi

A n im a lia

Ilmestymisaika taulu

Ilmoitusmyynti

Alennukset

Alprint Sarankulma, 2000

no 1 maaliskuu

Jaana Reijonaho

- toistoalennus: 1. toisto

no 2

puh (09) 148 2646

10 % , seuraavat 20 %

Ilmoitushinnat

toukokuu

no 3 syyskuu

24. vuosikerta Julkaisija:

Lehden tekniset tiedot

Eläinsuojeluliitto Anim alia

Päätoimittaja Anna Valros

Toimitussihteeri/ taitto Jaana Reijonaho, puh (09) 148 2646, 050-3028170, e-mail: jaana.reijonaho@animaha.fi Osoitteenmuutokset: Taija Balding puh (09) 278 68% taija.balding@ animaha.fi

ISSN 0 7 8 3-9170

Painopaikka

Eurotabloid, osin nelivärinen Sivun painopinta-ala: 290 x 390 Lehden laajuus: 20 sivua/ numero Palstaluku: 5 / sivu, osin 3 tai6 /sivu

no 4

marraskuu

1/1 sivu

4000 mk

-auktorisoidut mainostoimis­ tot 15%

Vi sivu

2000 mk

Ilmoitusten peruuttaminen

1000 mk Seuraavaan num eroon tar­ Vt sivu 500 mk koitetun materiaalin tulee olla 1/8 sivu perillä toimituksessa 31.10.2000 1/16 sivu 250 mk mennessä. rivi-ilmoitukset: 20 mk/rivi Aineisto lähetetään osoitteel­ la:

Paperi: erikoissanomalehtipaperi55g/ Animalia-lehti, Porvoonkatu 53, m2 00520 HKI Painomenetelmä: offsetrotaatio Animalia-lehti on kulttuuri, m ielipide-ja tiede-lehtien h i­ ton Kultti ry:n jäsen.

Animalia-lehti pidättää oikeuden tarvittaessa lyhentää ja muokata juttuja.

Peruutukset viim eistään 7 vuorokautta aineiston jättö­ päivän jälkeen toim itussih­ teerille.

Lisäveloitukset:

Reklamaatiot

- värierottelut veloitetaan erikseen

Kujallisena 14vrk:n aikana ilm ­ estymispäivästä lukien

-määräpaikkakorotus 20 %

Irtonumeromyynti

-liitteiden hinnat sovitaan erik­ Stockmannjemmikkieläinosasto.

Artikkelien lainaaminen ja ko­ seen pioiminen eläinsuojelua edis­ Rajoitukset - Etusivu lla ei julkaista il­ täviin tarkoituksiin sallittu.

Lähde mainittava. moituksia

•

E

urooppalaiset eläinsuojelujäijestöt ovat kampanjoi­ neet EU :n pitkiä eläinkul­ jetuksia vastaan jo 1990luvun alusta lähtien. En ­ simmäinen laajasti yleisöä järkyttänyt dokumentti näytettiin Suomen televisi­ ossa vuonna 1992, mistä lähtien Anim aliakin on tiedottanut aiheesta ja pyr­ kinyt vaikuttamaan EU : n kuljetusdirek­ tiivin sisältöön.

Erityisen aktiivisesti aiheesta on kam­ panjoinut brittiläinen Compassion in World Farming (C IW F ), joka on vastus­ tanut brittiläisten eläinten pitkiä laivaja rekkakuljetuksia Etelä-Eurooppaan ja Lähi-Itään. Tänä keväänä julkaistu to­ distusaineisto eläinten julmasta kohte­ lusta on heidän tuottamaansa.

Kuljetusdirektiivi Pm»

Juliana von Wendtin säätiö tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita Säätiön tarkoituksena on tukea tieteellistä tutkim us­ ta, jossa kehitetään ta i so­ velletaan eläinkokeille vaih­ toehtoisia tutkim usm ene­ telm iä ja jo lla pyritään ih ­ misten ja eläinten terveyden ja hy vinvoinnin edistäm i­ seen. Säätiö toteuttaa ta r­ koitustaan tukem alla ta ­ loudellisesti eläinkokeiden vaihtoehtoja ja eläinten hy­ vinvointia edistävää tieteel­ listä tutkim usta ja tiedotus­

Kuljetusdirektiivi (95/29/EY) saatiin ai­ kaan vuonna 1995 ja sen sisältö oh suu­ ri pettymys eläinsuojelujärjestöille ak­ tiivisen kampanjoinnin ja lobbauksen jälkeen. Käytännössä direktiiviä riko­ taan yhä, kuten eläinsuojelujärjestöjen hankkima materiaali osoittaa eikä se ole tuonut parannusta eläinten kuljetusoloihin. Jotkut jäsenmaat ovat ottaneet hi­ taasti direktiivin mukaan lakiinsa tai ei­ vät noudata sitä. D irektiiviä ollaan nyt (toivottavasti) tarkistamassa ja eläinsuojelujärjestöt vaativat siihen sisälly­ tettävän ehdottoman kahdeksan tunnin aikarajan. D irektiiviä piti tarkistaa jo vuonna 1999.

Kom ission viim eaikaisen raportin mukaan direktiiviä rikotaan järjestelmäl­ lisesti. Erityisesti Kreikka, Italia, Rans­ ka, Belgia ja Irlanti eivät noudata direkriiviä-

kuva: CIW F

ta.

O so ite : Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki puh (09) 1464865 fax (09) 148 4622 e-mail: jvwendts@icon.fi L a h jo itu k se t: Merita 2000118-42627 tai Leonia 800013-70468986 Eläinten avuksi rahasto, Merita 127030-206024

Eräs suurimpia eläinkuljetusten ongelmia on kuljetuskaluston huono ilmastointi.

ANIMALIA 3/2000

•

Suomalaisiakin ovat jälleen kuohuttaneet videokuvat eläinten kärsimyksistä pitkillä teurasmatkoilla läpi Keski- ja Etelä-Euroopan.

Miksi eläimiä yhä rahdataan päiväkaupalla ja kohdellaan julmasti? kuva: Tommi Tikka

13 14 14

EU.

Toimisto

EU:n ylipitkät eläinkuljetukset

12 13

K a n n e n k u v a : T om m i T ik k a /*■

MAX 8 H - Kärsimystä yli rajojen

ANIMALIA 3/2000

Nykyisessä direktiivissä on kahdek­ san tunnin aikaraja, mutta ehdot jo illa kuljetusmatkaa voidaan pidentää, ovat niin löysät, että käytännössä aikarajat ovat huomattavasti pidemmät. Näitä ehtoja ovat mm. kuljetuskaluston varus­ teluja reittisuunnitelma.

EU-parlamentti on äänestänyt kolme kertaa 1990-luvulla kahdeksan tunnin aikarajan puolesta.

Esim erkiksi sikoja, jotka ovat erittäin herkkiä kuljetusm atkoille, voidaan kul­ jettaa 24 tuntia, minkä jälkeen niiden le­ vättyä toiset 24 tuntia, voidaan niitä jä l­ leen kuljettaa 24 tuntia. N iillä on oltava koko matkan ajan juomavettä ja tauolla ruokaa. Kavioeläim iä voidaan myös kul­ jettaa enintään 24 tuntia ja niitä on juo­ tettava ja ruokittava 8 tunnin välein.

Ruotsin maatalousministeri Margare­ ta Winberg otti viim eksi eläinkuljetusasian esille EU :n maatalousneuvostos­ sa kesäkuussa 2000. Hän vaati EU :n jä ­ senvaltioita noudattamaan direktiiviä ja elävien eläinten teuraskuljetusten tukia lopetettavaksi. Asiasta vastaava komis­ saari David Byrne katsoo, että on vai­ keaa luoda uutta direktiiviä, kun jäsen­ valtiot eivät noudata emistäkään. Ko­ missio ei ole vienyt yhtään jäsenvaltio­ ta oikeuteen direktiivin noudattamatta jättämisestä.

Komissio on luvannut julkaista rapor­ tin jäsenmaiden eläinkuljetuksista ja di­ rektiivin täyttymisestä vuoden loppuun mennessä.

Kuljetusten ongelmat Suurin ongelma on, että edes nykyistä direktiiviä ei noudateta ja eläinten hy­ vinvoinnista ei huolehdita: ne nähdään vain massana, jota on liikuteltava niin nopeasti kuin mahdollista.

Lastaamisessa ja purkamisessa käy­ tetään raakoja keinoja, kuten eläinten potkimista ja hakkaamista sekä sähköpiiskan jatkuvaa käyttöä. Eläim iä voi­ daan raahata jaloista ja muista osista, niitä voidaan jopa roikottaa nosturilla etujaloista laivasta rekkaan.

Teurastettaessa eläim iä voidaan edel­ leen käsitellä uskomattoman raa’alla ta­ valla: niiden silm iä voidaan puhkoa, n ii­ tä voidaan kiskoa hännästä, korvista tai sarvista, tai niitä ei tainnuteta ennen teurastusta, jolloin kuolema voi olla pit­ kä ja tuskallinen.

Huono ilmastointi ja ylitiheään lastaa­ minen aiheuttavat sen, että eläim iä kuo­ lee kuumuuteen, janoon ja puristuk­ seen. Kuljetuksesta aiheutuva stressi pahentaa tilannetta ja lisää kuoleman­ riskiä.

Pitkät matkat sinänsä rasittavat eläi­ miä, vaikka n iillä olisikin mahdollisuus lepotaukoihin. Esim erkiksi Britanniasta

Italiaan kuljetetut eläimet ovat voineet matkustaa kaiken kaikkiaan 40-45 tun­ tia, ja jos ne vielä siitä jatkavat matkaa Kreikkaan teurastettavaksi, ne ovat ol­ leet matkalla yhteensä 60 -100 tuntia!

Eräässä tapauksessa Britanniasta läh­ teneet lampaat joutuivat odottamaan Italiassa 48 tuntia lauttaa Bariin Kreik­ kaan. Koko tämän ajan ne seisoivat tu­ likuumissa rekoissa ilman vettä. Eläin ­ suojelujärjestöjen pyydettyä useaan kertaan, että kuormat purettaisiin, lam­ paat vihdoin pääsivät rekoista. Vielä elossa olevat olivat täysin uupuneita, nestehukasta kärsiviä ja lämpöhalvauksen partaalla. Kaiken kaikkiaan tässä tapauksessa kuoli 160 lammasta.

Y li 100 000 hevosta kuljetetaan vuo­ sittain Itä-Euroopasta EU :n alueelle, pääasiassa Italiaan. Matkat voivat kes­ tää y li 90 tuntia. Jo puolessa välissä matkaa, Unkarissa, hevoset ovat hirvit­ tävässä kunnossa. Ne kärsivät veden puutteesta ja ovat matkasta nääntynei­ tä ja osa on loukannut itsensä. Jotkut hevoset ovat kuolleet tai kuolemassa.

N iitä saatetaan hakata raa’asti, jotta ne saataisiin liikkumaan.

Irlannista viedään Lähi-itään teuraseläim iä kuljetuksissa, jotka voivat kes­ tää y li 10 päivää. Monet eläim et kuole­ vat näillä matkoilla.

Teuraskuljetusten lisäksi eläim iä kul­ jetetaan toisiin maihin lihotettavaksi ja myöhemmin teurastettavaksi. M yös nämä ovat ongelm allisia ei vain pitkien kuljetusmatkojen takia, vaan myös sen takia, että eläimetjoutuvat sopeutumaan uusiin olosuhteisiin - jotka voivat olla huomattavastikin huonommat kuin mi­ hin eläin on tottunut. Esim erkiksi ema­ kot voidaan laittaa joutilashäkkeihin, missä ne eivät voi lainkaan liikkua tai juottovasikat ahtaisiin karsinoihin.

Tehdyt tutkimukset tukevat väitettä, että pitkiä kuljetusmatkoja tulisi välttää.

Suomen tilanne Suomessa on teurastamoja lopetettu ja teurastuksia keskitetty muutamille teu­ rastamoille. Tämä pidentää teuraskulje­ tusten pituuksia, nyt joudutaan eläim iä kuljettamaan jopa 16 tuntia erityisesti pohjoisemmasta Suomesta. Kalusto on Maa-ja metsätalousministeriön (M M M ) mukaan asianmukaista ja eläinten koh­ telu parantunut viim e vuosina, esimer­ kiksi sähköpiiskan käyttö vähentynyt.

Mutta yhä teollisempi eläintuotanto luo omat riskinsä ja taloudellisen tehok­ kuuden tavoittelu näkyy eläinten koh­ telun huononemisena. Esim erkiksi nyt suunnitellaan kolmikerroksisien siankuljetusautojen hankintaa, missä yksi­ lön tarpeet tulevat yhä huonommin huomioitua.

Suomesta ei M M M :n mukaan viedä eikä Suomeen tuoda teuraseläim iä mutta tämäkin kehitys on mahdollista, m ikäli kehitys on sen mukaista mitä muissa EU-maissa.

Miten tilanne paranisi?

Suurin osa elävinä kuljetetuista eläimistä teurastetaan saavuttuaan määränpää­ hänsä. On jäljetöntä, että eläimet joutu­ vat kärsimään pitkien kuljetusmatkojen rasitukset vain päästäkseen henges­ tään. Eläinten hyvinvoinnin kannalta on ehdottomasti järkeväm pää teurastaa eläimet mahdollisimman lähellä kasvatuspaikkaansa ja kuljettaa ruhoja maas­ ta toiseen.

Jotta tämä toteutuisi, -EU :n direktiivin tulisi asettaa ehdo­ ton kahdeksan (8) tunnin aikaraja teu­ raseläinten kuljetuksille.

- EU :n tulisi lopettaa tuet elävien eläinten kuljetuksille.

- Komission tulisi aktiivisemmin val­ voa direktiivin noudattamista ja viedä sen rikkojat oikeuteen.

Miksi ei päätetä enimmäiskestosta?

E U on tehnyt eläimistä vapaasti liiku­ teltavaa tavaraa. Yhtenä argumenttina ehdotonta enim m äiskestoa vastaan käytetään työllisyyttä: esimerkiksi Itali­ aan on rakennettu EU :n tuella teurasta­ moja, joiden teurastamista eläimistä jopa puolet tulee Italian ulkopuolelta. Kah­ deksan tunnin enimmäiskuljetusaika lo­ pettaisi vasikoiden kuljetukset Hollan­ nista Italiaan.

M uita syitä kahdeksan tunnin enim­ mäiskeston vastustamiselle ovat kulje­ tus- ja vientituet sekä kulttuurisyyt.

Esim erkiksi hevosia viedään Englannis­ ta Italiaan, koska englantilaiset eivät syö hevosen lihaa. Eläviä eläim iä viedään myös islam inuskoisiin maihin, missä eläim et teurastetaan uskonnon vaati­ malla tavalla eli ilman tainnutusta.

Vuonna 1997 EU :n jäsenvaltiot hy­ väksyivät eläinten hyvinvointia koske­ van pöytäkirjan, missä eläimet tunnus­ tetaan tunteviksi olennoiksi, ne eivät siis enää ole vain tavaraa. Ja jotta eläin­ ten hyvinvoinnista huolehdittaisiin, o li­ si ehdoton enimmäiskesto otettava käyt­ töön.

Kansalaiset aktiivisina Vuonna 1995 jäljestettiin suuri mielen­ osoitus Brysselissä EU :n ministerineu­ voston kokouksen käsitellessä kulje­ tusdirektiiviä.

Vuonna 1997 kansalaisjäijestöt kerä­ sivät lähes 500 000 EU-kansalaisen ni­ met vetoomukseen vaatien pitkien kul­ jetusten lopettamista ja vientituista luo­ pumista. Näistä oli Saksassa kerätty y li 300 000 nimeä, Ruotsissa 50 000ja Suo­ messa y li 91000 nimeä.

Itävaltalaiset eläinsuojelujärjestöt ovat nimenneet heinäkuun ensimmäisen päivän pitkien eläinkuljetusten vastai­ seksi päiväksi ja jäljestivät mielenosoi­ tuksia rajanylityspaikka Walserbergissä yhdessä saksalaisten järjestöjen kanssa. Myös ainakin Sveitsissä jäljes­ tettiin mielenosoituksia. Anim alia jäljes­ ti 1.7. mielenosoituksen EU-komission edessä Helsingissä.

Anim aliaan on tullut kymmeniä ellei satoja soittoja vuosien varrella huoles­ tuneilta kansalaisilta, jotka tuntevat tar­ vetta tehdä jotain. Asia koskettaa kai­ kenlaisia ihm isiä, niin kaupunkilaisia eläinystäviä kuin maanviljelijöitä ja eläintuottajiakin.

HANNA KIVINEN

Osallistu nimenkeräykseen

A

nim alia kerää nimiä vetoo­ mukseen yhdessä b rittiläi­ sen Compassion in World Farming- ja ruotsalaisen Förbundet djurens rätt-jäijestöjen kanssa. Suo­ messa vetoomuksia kerätään vuoden 2000 loppuun saakka ja ne luovute­ taan komissaari David Bym elle vuo­ den 2001 aikana yhdessä muiden maiden vetoomusten kanssa.

Vetoomuksen voi tilata Anmaliasta tai tulostaa Anim alian nettisivuilta www.anim alia.fi missä sen voi myös allekirjoittaa sähköisesti.

Faktaa eläinkuljetuksista: - Kymmeniä miljoonia eläviä teuraseläim iä: lampaita, sikoja, nautoja ja hevosia kuljetetaan vuosittain läpi Euroopan.

- E U maksaa vientitukia EU-alueen lihan ylituotannon takia. Vuosittai­ nen tuki vaihtelee 570 miljoonasta markasta lähes 2 miljardiin markkaan.

-Y li 100 000 hevosta kuljetetaan vuo­ sittain Itä-Euroopasta EU :n alueelle.

- Samana vuonna tuotiin EU-alueelle532 100 nautaa.

-Vuonna 1998 vietiin EU-maista yh­ teensä 2 476 000 lammasta tai vuoh­ ta, mistä suurin osa eli 2 434 600 lam­ masta oli EU-alueen sisäistä kaup­ paa.

- Samana vuonna tuotiin EU-alueelle 1 262 000 lammasta tai vuohta.

3

Tiede ¡3. eläin

Luomukuluttajat vaativat eettistä keskustelua

Biologi Ernst Mecke:

“Kunnioitan eläimiä

Monen eläinystävällisen kuluttajan mielestä sellainen luomutuotanto ei ole eettisesti hyväksyttävää, missä käytetään turkiseläinten lantaa.

L

uonnonmukaisen tuotan­ non tuotantoehdot määri­ tellään laissa ja asetuksis­ sa sekä vapaaehtoisesti noudatettavissa yksityis­ ten yhdistysten laatim issa säännöissä.

Suomessa noudatetaan Euroopan uni­ onin asetusta luonnonmukaisesta maa­ taloudesta. Kaikkien luom uviljelijöiden on noudatettava asetusta, jotta saa oi­ keuden myydä tuotteita luonnonmukai­ sesti viljeltyin ä. Suomessa käytössä olevat yhdistysten säännöt ovat Luomu-liiton leppäkerttu-tuotantoehdot ja biodynaamisen yhdistyksen demetertuotantoehdot. Yhdistysten jäseniä ovat sekä luom uviljelijät että luomutuot­ teista kiinnostuneet kuluttajat. Animalia on Luomu-liiton yhteisöjäsen.

Perussäännöt kaikissa tuotantoehdoissa samat Luom uviljelyssä ei saa käyttää synteet­ tisesti valmistettuja toijunta-aineita eikä kemiallisesti väkevöityjä kasvinravinteita eli väkilannoitteita. Peltoja on hoidet­ tava siten, että maahan palautetaan or­ gaanista ainesta säännöllisesti niin et­ tei maa köyhdy. Geenimuuntelua käyt­ täen luotuja kasvilajeja ei saa käyttää ja geenimuuntelutekniikan käyttö on kiel­ letty myös kotieläinjalostuksessa. Eläin­ ten on saatava liikkua väljästi. Yksityis­ kohdissa eri tuotantoehdoilla voi olla suuriakin eroja, lähinnä siten, että eräät säännöt puuttuvat täysin tai jokin ra­ joitus on laajempi. Esim erkiksi leppis-ja demeter-tuotantoehdoissa vaaditaan että perunan, kasvisten ja m aljojen viljelypaikan ja vilkasliikenteisen tien vä­ lissä on oltava suojakaista. Se ehkäisee pakokaasujen aiheuttamien saasteiden kulkeutumisen suoraan ihmisten ravin-

tokasveihin. EU-asetuksessa tällaista vaatimusta ei ole lainkaan.

Lakiin perustuvien tuotantoehtojen ja vapaaehtoisten lisävaatimusten noudat­ tamista valvotaan siten, että joka kesä jokaisella luom utilalla käy maa- ja met­ sätalousministeriön valtuuttama luon­ nonmukaiseen tuotantoon perehtynyt tarkastaja valvontakäynnillä. Pellot ja varastot tarkastetaan sekä viljelijän te­ kemät viljelym uistiinpanot. Kotieläinti­ lo illa tarkastaja käy myös talvikäynnillä kun eläim et ovat pääosin sisällä ja syö­ vät varastoitua rehua. Jatkojalostusyri­ tysten toimintaa valvovat elintarvikeviranomaiset ja yhdistysten omat jatkojalostustarkastajat.

Myyntipakkauksista infoa kuluttajille Kuluttaja näkee tuotteiden m yyntipak­ kauksista mitä sääntöjä viljelyssä on noudatettu. Luonnonmukainen maata­ loustuotanto -ETY:n valvontajäijestelmä-merkintä - ja yrityksen tai viljelijän valvojan ilm aiseva Fl-tunnus yhdessä tai vain Fl-tunnus on oltava näkyvissä kaikissa Suomessa viljellyissä tai val­ mistetuissa luomutuotteissa. Usein pak­ kauksessa on aurinko-merkki, jota voi käyttää EU-asetuksen mukaisesti tuo­ tetuissa ja valm istetuissa tuotteissa.

Aurinko-m erkki voi siten olla myös Suomessa pakatuissa ulkomaisissa tuot­ teissa. O hranjyvällä lepäävä leppäkert­ tu ilm aisee, että viljelyssä ja jatkojalos­ tuksessa on noudatettu Luom uliiton tuotantoehtoja. Leppäkerttu kertoo aina suomalaisesta tuotteesta. Demeter- ja Biodyn -merkit ilmaisevat, että tuote on vilje lty sekä leppäkerttu-tuotantoehtojen että erillisten biodynaamisen vilje ­ lyn ehtojen mukaan.

Hyvä komposti syntyy lannasta ja oljesta, jotka sekoitetaan ilmavaksi aumaksi. Tässä lypsylehmien lantaa ja rukiin olkia.

Happea tarvitsevat lahottajat pääsevät vauhtiin, kom posti kuumenee ja lanta hygienisoituu käytettäväksi luomuvihannesten lannoitukseen.

Helsinki summer school järjesti heinä-elokuussa kurssin Animal Rights For and Against.

Kurssilla käsiteltiin asioita mm. eläinten tietoisuudesta, niiden syömisestä ja vapauttamisesta.

Kurssin vetäjinä toimivat Leena Vilkka ja Enrst Mecke.

Turkiseläinlannan käyttö on rajoitettua Eläinten ulosteissa olevien ravinteiden kierrätys hajottajien toiminnan kautta viljelykasvien kasvuvoimaksi on luon­ non kiertokulun tapa ylläpitää kasvien kasvua. M aanviljelyssä käytetään ko­ tieläinten lantaa. Luomutuotantoehtojen, niin EU-asetuksen kuin leppisehtojenkin, mukaan nautojen, sikojen, siipi­ karjan ja hevosten kuivikelanta, lietelan­ ta ja virtsa ovat sallittuja lannoitus- ja maanparannusaineita luom upelloille il­ man rajoituksia viljelykasveista.

Lannan käsittelyn vaatimuksissa tu­ lee jo eroja. EU-asetuksen mukaan kaik­ kia edellä mainittuja lantalajeja on mah­ dollista levittää pelloille kompostoimattomana tai muutoin käsittelemättä jos lanta tulee oman tai toisen luomutilan karjasta. Myös tavanomaisesti v ilje lly l­ tä tilalta tulevaa lantaa voi käyttää kom­ postoimatta, jos tilalla on peltoa vähin­ tään 0,5 hehtaaria kutakin tilan eläinyk­ sikköä kohden. (Eläinyksikkö on lasken­ tayksikkö, jo lla eri eläinlajien määrä voi­ daan muuntaa vertailukelpoiseksi esim.

1 lehmä on 1eläinyksikkö. Lampaita tar­ vitaan 5,6 vastaamaan yhtä lehmää jne.)

Leppäkerttuehdoissa vaaditaan, että kaikki kuivikelanta on kompostoitava, lietelanta ilmastettava eli nestekompostoitava ja virtsa laimennettava yhdellä kolmanneksella vettä ennen kuin näitä voi käyttää luom upelloille. Vaatimus perustuu siihen että kompostissa hajotustoiminta kuumentaa lannan ja siinä mahdollisesti olevat ihm isille ja kotieläi­ m ille vaaralliset taudinaiheuttajat kuo­ levat. Kompostoitu lanta on myös maalle ystävällisempää. Laimentamaton virtsa on niin väkevää, että se on m yrkyllistä kastemadoille ja muille maaperäeliöille.

Sekä EU-asetuksen että leppäkerttutuotantoehtojen vaatimus on että tur­ kiseläinten lanta on aina kompostoita­ va ennen pelloille levitystä. EU-asetuk­ sessa ei ole määräyksiä siitä m ille kas­ veille turkiseläinlantakompostia saa tai ei saa käyttää. Leppäkerttuehtojen mu­ kaan viljeltäessä turkiseläinlantakom ­ postia saa käyttää rehuviljan, leip ävil­ jan, öljykasvien ja nurmikasvien vilje ­ lyssä. Turkiseläinlantaa ei saa antaa perunalle, vihanneksille, juureksille, m aljoille, yrteille eikä hedelmäpuille tai m uille vastaaville suoraan ihm isravin­ noksi käytettäville kasveille.

Kom postointivaatim uksen lisäksi asetettu viljelykasvirajoitus on siksi, että suoraan ihm isravinnoksi käytettä­ vien kasvien kohdalla haluttiin ehkäis­ tä jä lje llä oleva pienikin riski siitä että turkiseläinlantakompostin mukana leviäisi ihmisten ja eläinten yhteisten tau­ tien taudinaiheuttajia esim. salmonellaa.

Väkevä turkiseläinlanta voi myös aihe­ uttaa helposti makuvirheitä, jos lannoi­ tuksen tarkkuus ei ole hallinnassa. Luo­ mutuotannon tavoitteena on tuottaa turvallisia, hyvänmakuisia ja hyvälaa­ tuisia tuotteita.

Eläimille on oltava kohtelias

B

L u o m u tu o ta n n o ssa em akk o ei jo u d u eläm ään h ä k issä odottaessaan porsaita syntyväksi. Kaikkien eläinten häkkikasvatus on kielletty. Tämä emakko opettaa porsaitaan ton­ kimaan.

Sitä tuotetaan mitä halutaan Kuluttajien vaatimukset tulevat ratkai­ semaan m illaista luomutuotantoa Suo­ messa toteutetaan: onko EU-asetusta tiukemmin säännöin tuotetulle luonnil­ le kysyntää. Väljemmät säännöt tarkoit­ tavat yleensä myös halvem pia tuotan­ tokustannuksia, tiukemmat päinvastoin.

K äyttökiellot voivat toteutua kun löytyy korvaava ravinnonlähde Luonnonmukaisen viljelyn liiton ko­ kouksissa ja seminaareissa on vuosia keskusteltu kiihtyvässä tahdissa teo lli­ suusmaisen kotieläintuotannon jättei­ den käyttökiellon perusteista ja vaati­ muksista. Samasta asiasta keskustellaan järjestöissä myös muualla Euroopassa.

Sillo in tällöin asia on esillä myös luomuasetusta miettivässä EU-jäsenmaiden luomutuotannosta vastaavien virka­ miesten komiteassa. Tämän kesän aika­ na on kokoontunut Luomu-liiton koko­ ama työryhmä, joka on pohtinut teolli­ suusmaisen kotieläintuotannon määrit­ telyä. Työryhmän tehtävänä on tuottaa päätösesitys marraskuussa pidettävään Luom u-liiton syyskokoukseen, jossa tuotantoehtojen muutoksista on mah­ dollista päättää.

Lannan käyttökiellon hyväksym isel­ le on kuitenkin vielä esteitä. Osa kat­ soo, että kun turkistarhaus, munivien kanojen häkkikasvatus ja intensiivinen broilertuotanto ja kalkkunankasvatus ovat Suomessa la illisia tuotantotapoja, ei vilje lijä voi alkaa omatoimisesti tuo­ mita toisten viljelijöiden tuotantotapavalintaa. M onilla broilertiloilla ja kanatilo illa on ylen määrin lantaa, ja kaiken käyttö om alla tilalla aiheuttaisi toden­ näköisesti ravinnevalumien riskien kas­ vamista. Monet ajattelevat että luomu­ tilan velvollisuus on auttaa hyödyntä­ mään ravinteet, mutta silti luomukotieläintuottajat eivät hyväksy eläinten häkkikasvatusta. Jotkut karjattom at luom utilat voivat sijaita alueella, jossa mitään muuta lantaa ei ole saatavissa kuin teollisuusmaiseksi kotieläintuotan­ noksi julistam isen uhan alla olevien ti­ lojen lantaa. Näiden tilojen vilje ly on siten riippuvaista tavanomaisen yli-intensiivisen tuotannon olemassaolosta.

Turkiseläinlantaa käyttää kuitenkin vain alle yksi prosentti luom utiloista.

Ravinteiden kierrätykseen ja uusiu­ tumattomien luonnonvarojen säästöön pyrkivän kestävän maataloustuotannon syntyminen vaatii tällaisen riippuvuus­ suhteen katkaisemista. Tavanomaisen tuotannon lantaylijääm ien käytölle on löydettävä vaihtoehto. Vaihtoehto on olemassa: kaupungeissa syntyvän bio­ jätteen ja siinä olevien kasvinravinteiden ja orgaanisen aineksen palauttami­ nen viljelyalueille. Se auttaisi myös koko jätehuoltojärjestelm ää toimimaan pa­ remmin. Kaatopaikat täyttyvät turhaan ruoantähteistä. EU-asetuksessakin hy­ väksytään syntypaikkalajitellun kotitalousjätekompostin käyttö edellyttäen että maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt valvotun keräysjärjestelmän. Jätehuoltoyhdistyksen tiedottaja kertoi, että tällä hetkellä Suomessa ei ole yhtään tällaista hyväksyttyä järjestel­ mää. Syynä on että maa-ja metsätalous­ ministeriö ei ole antanut selkeitä vaati­ muksia millainen järjestelmän pitää olla, kunhan vaatimukset selkeytyvät toteu­ tustapa löytyy.

TEKSTI J A KUVAT: BRITA SUOKAS

K irjoittaja viljelee avom iehensä ka n s­ sa luom uvihannestilaa Etelä-Savossa.

H än on jä se n en ä L uom u-liiton työ ryh ­ mässä, jo k a parhaillaan p o h tii teolli­ su u sm a isen ko tielä in tu o ta n n o n k ä si­ tettä.

ANIMALIA 3/2000

•

•

io lo g in koulutuksen omaava Mecke on saa­ punut Saksasta Suo meen vuonna 1972. En sin hän toimi kirjailijana kirjoittaen omia ajatuksiaan psykologi­ asta. K irjaa ei kuitenkaan ole julkaistu, vaikkakin professorit pitivät siitä: kirjan julkaisemiseen ei löydetty rahaa. Mecke on työskennellyt paljon eläinten paris­ sa. Hän on kouluttanut mm. rottia, api­ noita sekä kultakaloja. Kultakalojen kouluttam isesta hän kertoo, “ vaikka koulutettava o li sormeani pienempi, oppi se hyvin asioita” . Rottia hän on kouluttanut kulkemaan T-sokkelossa käyttäen apunaan rottien rakastamia auringonkukan siemeniä.

Laboranttina Helsingin yliopiston fysio­ logian laitoksella työskennellyt Mecke sanoo kunnioittavansa eläim iä: - Jos haluaa kouluttaa rottia, täytyy muistaa olla kohtelias niitä kohtaan ja puhua n iille. Rotta ei välttämättä välitä siitä mitä sille lepertelee, mutta omaan asenteeseen se vaikuttaa.

Kuitenkin hän lisää, ettei hänellä ol­ lut ongelmia noudattaa laboratoriometodeita työskennellessään eläinten kanssa.

Uskooko eläinkokeiden tekijä työvälineidensä oikeuksiin? Eläinten oikeu­ det ovat hänen mielestään m onivivah­ teinen asia. Oikeudet on annettava: or­ jat saivat oikeudet kun ihmiset eivät halunneet elää maailmassa, jossa ihm i­ siä voitiin kohdella miten tahansa vain koska he olivat toisen omaisuutta. Sama

koskee eläim iä. Ihmisten täytyisi ko­ koontua yhteen päättämään, että oikeu­ det kuuluvat eläim ille ja sen jälkeen eläi­ m illä olisi oikeudet.

Itsestään Mecke käyttää nim itystä Freudarxist, joka on yhdistelmä nimistä Freud, Darwin ja Marx. Hän sanoo ettei hänen kiinnostuksensa pohjana ole pel­ kästään filosofia, biologia eikä psyko­ logia vaan myös politiikka.

Ihmisiä ja koneita ja koneihmisiä Mecken oma teoria elollisten olemuk­ sesta perustuu siihen, että eläimet mu­ kaan lukien ihmiset ovat koneita. Hä­ nen mukaansa koneet ovat systeemejä, jotka ovat avoim ia kehitykselliseen ja toiminnalliseen tekniseen analyysiin.

-Ilm iöt kuten esimerkiksi tunteet, us­ konto ja psykoanalyysi voidaan selit­

tää ja joissakin tapauksissa muotoilla koneteorian perusteella, Mecke väittää.

Yksi seuraus on tästä tietoisuus, joka voidaan Mecken mukaan olettaa olevan kaikilla isommilla eläim illä. Kasvit eivät hänen mielestään omaa tietoisuutta, sil­ lä ne eivät sisällä tietoisuuden omaami­ seen tarvittavia teknisiä osia.

Hänen mielestään ihmisen on mahdol­ lista tuottaa teknisesti kone, joka on lait­ teistoltaan sellainen, että se omaa tie­ toisuuden. Mecken mielestä esimerkik­ si sotateollisuudessa pystyttäisiin ke­ hittämään laite, joka omaa tietoisuuden.

Sotateollisuus kehittää laitteita, jotka ovat kuten eläimet -kehittyneet selviämään vihamielisessä ympäristössä.

Luulen, että tällainen on jo kehitetty jossakin muodossa tuliasesysteemissä, joka on organisoitu puolustamaan suu­ ria sotalaivoja, Mecke epäilee.

TIINA JUURELA

Kasvissyöjien esipaimen Mahatma Gandhi uskoi elämään

I

ntia, joka minun mielessäni lai­ nehtii vegetaristien luvattuna maana vapaina kulkevine lehmi­ neen on ollut näyttämönä yhdelle maailman suurimmista ihmismas­ sojen siirroista kuten myös esimerkkinä väkivallattom asta taistelusta. E i kuiten­ kaan tule unohtaa sitä faktaa, että ny­ kyään Intia on kehitysmaa maailman toiseksi suurimpine väkilukuineen ja kaatopaikkalapsineen. Intiassa elää myös kurjuuden keskellä sairauksia, joista Euroopassa voidaan vain lukea historian kirjoista.

Arvotuksen ongelmasta Gandhi näki, että eläim elläkin on arvo, hän ei nähnyt eläintä kuitenkaan ihm i­ sen veroiseksi, vaan selitti, että ihm i­ sen arvo on suurempi. Hän kuitenkin sanoi, että eläim iäkin tuli kunnioittaa yhtä paljon mitä ihm isiä. Gandhi ei us­ konut tappamiseen, hänelle se ei tuntu­ nut olevan ollenkaan vaihtoehto. Siitä huolimatta hän piti oikeuden mukaise­ na vesikauhuisen koiran lopettamista, eikä nähnyt lainkaan mahdottomana aja­ tusta ihmisen lopettamista, jos hän on “ raivoavaksi m ielisairaaksi” kutsuttu eli hänellä on sairaus amok-juoksu. Myös hyönteisten tappamista m yrkyllä terve­ yden vaalim iseksi hän pitää ymmärret­ tävänä. Nämä ovat kuitenkin velvoituk­ sen aiheuttamia konflikteja. Gandhin mukaan hindut eivät arvosta pelkästään ihmisen elämää, vaan myös eläimen elä­ mää. Tämä siksi, että eläin on potenti­ aalinen ihminen ja ihminen on potenti­ aalinen jumala.

ANIMALIA 3/2000

Vapauden arvo Gandhi, kuten monet maanmiehensä oli vegetaristi. Hän ei hyväksynyt toisten olentojen tappamista sillä perusteella, että itse saisi ruokaa. Hän perusteli ve­ getarismia mm. sillä, että eläinten teu­ rastaminen ruuaksi ei ole välttämätön­ tä. Gandhi ei myöskään hyväksynyt vivisektionism iäeli eläim ille tieteellisissä kokeissa aiheutettua kärsimystä lääkkei­ den ja hoitomenetelmien testaamiseksi ihmistä varten. Ei-väkivalta sisältää aja­ tuksen, ettei ole oikeutettua uhrata eläi­ men elämää ihmisen elämän edistämisek­ si enempää kuin uhrata yhtä ihmistä kymmenen muun ihmisen elämän edis­ tämiseksi. Gandhi ei kuitenkaan koskaan uhraisi ihmisen elämää eläimen elämän tähden. Yleisenä sääntönä voidaan pi­ tää, ettei hän uhraisi yhden elävän olen­ non elämää toisen edistämiseksi näiden kahden elämän eriarvoisuudesta huoli­ matta.

Uskonto ja elämä Gandhi itse oli hinduja hindulaisuuden pohjalta hän oli filosofiansa kehittänyt.

Kuitenkin hän o li erittäin hyvin pereh­ tynyt muihin uskontokuntiin kuten jainalaisuuteen, buddhismiin ja kristinus­ koon. Gandhilla oli ajatus ikään kuin eräänlaisesta “ yleisuskonnosta” . Kuten puulla on yksi runko, mutta monta ok­ saa, niin myös on yksi uskonto, joka jakaantui toisiksi uskonnoiksi, totesi hän. Valitettavasti kaikki eivät ymmär­

täneet Gandhin ajatusta yleisuskonnos­ ta, sillä hänen päivänsä päättyivät äärihindun toimesta. Kuitenkin Gandhi us­ koi siihen, että uskonnot ovat eri teitä samaan päämäärään.

“Ei ole tietä rauhaan rauha on tie!”

Totuus oli Gandhille elämän päämäärä.

Hän piti sitä ihmisen korkeimpana vel­ voituksena. Moraalin Gandhi näki väli­ neenä totuuden toteuttamiseen. M oraali on siis totuustiedon ja itsensä toteutta­ misen perusedellytys. Hän myös hyväkyy hindulaisen sanonnan, ettei ku­ kaan voi todella tuntea shastroja eli pyhiä kirjoituksia, jo llei hän ole saavut­ tanut täydellisyyttä ei-väkivallassa, to­ tuudellisuudessa, itsehillinnässä ja ei omistamisessa. Joten moraali on totuustiedon perusedellytys.

Jos maailma olisi Gandhilainen tarvit­ taisiinko laisinkaan sotia, kärsiviä lihantuotantoeläimiä, koe-eläimiä tai koneen asemassa olevia kanoja? Gandhi oli sitä mitä sanoi ja uskon, että hän pystyi vai­ kuttamaan rauhallisella asenteellaan kanssa ihm isiinsä luoden heille vakuu­ tuksen siitä, että ei tosiaankaan ole tie­ tä rauhaan vaan rauha on tie!

T IL A A ITSELLESI TAI Y S T Ä V Ä L L E S I L A H J A K S I TAI V A IK K A P U K I N K O N T T I IN A N I M A L I A N S U S I-T -P A IT A .

H IN T A 9 9 .- ( K S . T I L A U S T I E D O T SIV U L T A 19.) K U N T I L A A T A N I M A L I A N T U O T T E IT A

TIINA JUURELA

T U E T S A M A L L A E L Ä IN S U O J E L U T Y Ö T Ä :

Lisää G andhista ja hänen eläm ästään vo it lu kea mm. k irjo ista M o h a n d a s G andhi kirjoituksia, ju lka isija rauhan kirjat, sekä M itä G andhi todella sa ­ noi, Uuno Tähtinen ju lka isija R auhankirjat.

5

Uutisia

Uutisia

Kolmannes turkistarhoista sai puhtaat paperit

L

änsi-Suomen lääninhallituksen toimesta on tarkastatettu LänsiSuomen läänin Vaasan palvelu­ pisteen alueella 39 kunnassa kaikkiaan 101 tarhaa. Suurimmalla osalla tarhoista oli sinikettuja (89 tarhaa), minkkejä 37 tarhalla, hopeakettuja 37 tarhalla ja mui­ ta turkiseläim iä oli 12 tarhalla. Pelkäs­ tään sinikettuja kasvatti 33 tarhaaja pel­ kästään minkkejä 11 tarhaa. Tarhat oli valittu satunnaisotannalla Suomen tur­ kiseläinten kasvattajien liiton jäsentarhojen joukosta. Tarkastajina toim ivat kunnaneläinlääkärit.

H yllyjä ja pesäkoppeja oli tarjolla 46 prosentilla kettutarhoista, kun edellises­ sä tarkastuksessa niitä oli 60 prosentil­ la: tilanne on kehittynyt huonompaan suuntaan tarhoilla. Purukapuloita käy­ tettiin 84 prosentilla kettutarhoista, joka on 3 prosenttia enemmän kuin edellises­ sä tarkastuksessa.

V iid ellä prosentilla minkkitarhoista käytettiin niskamurtoa lopetusmenetel­ mänä, vaikka menetelmä on kielletty jo viisi vuotta sitten. Talvella 9 prosentilla tarhoista eläimet saivat vettä harvem­ min kuin kerran päivässä. N eljällä tar­ halla eläim ille annettiin vettä talvisai­ kaan vain neljä kertaa viikossa.

A lle kolmannes tarhoista (30 % ) selvisi tarkastuksista puhtain paperein.

Jopa 68 prosentilla tarhoista kunnan­ eläinlääkärit ovat antaneet määräyksiä korjata epäkohta tai epäkohdat määrä­ ajassa.

Suomalainen turkistarhaus ei tarkas­ tuksen tulosten perusteella kykene pi­ tämään kansainvälisesti yllä “ eläinsuojelum yönteistä imagoa” . Suomalaiset turkistuottajat ovat aiemmin korosta­ neet sitä, että Suomessa hoidetaan tur­ kiseläimet hyvin.

JR

kuva: Riku Cajander

Edistystä aivovaurioiden ja lasten syöpien tutkimiseen

Björn on poissa eläköön MEIC!

J

lokuun pimenevänä iltana yllät­ tävä suruviesti kantautui naapu­ rimaastamme Ruotsista: vaihtoehtotutkimuksen suuri mies, Bjöm Ekw all, oli menehtynyt syöpään. Hänestä on kirjoitettu tämänkin lehden sivuilla useaan otteeseen, ja syystä. Hänet tun­ netaan kuuluisan pohjoismaisen M EICprojektin isänä ja eläinkokeiden vaihto­ ehtojen puolestapuhujana ympäri maa­ ilman. Bjöm osoitti ryhmänsä kanssa M EIC :n avulla ensimmäisenä maailmas­ sa, että solutestit ovat eläinkokeita pa­ rempia ennustettaessa kemikaalien myr­ kyllisyyttä ihmiselle.

Juliana von Wendtin Säätiö on ar­ vostanut Bjöm Ekw allin työtä monin tavoin. Luovutimme hänelle oman tun­ nustuspalkintomme vuonna 1995 ja v ii­ me vuonna jaoimme hänelle yhdessä Ruotsin ja Tanskan säätiöiden kanssa Pohjoismaisen tutkimuspalkinnon eläin­ kokeiden vaihtoehtojen edistämisestä.

Lisäksi olemme tiedottaneet hänen elä­ mäntyöstään ja saavutuksistaan mo­ neen otteeseen sekä Suomen tiedetoim ittajille että tutkijoille.

Björnin tarkoituksena oli vielä jatkaa työtä sellaisten vaihtoehtoisten testien kehittämisessä, jo illa voitaisiin korvata käytännöllisesti katsoen kaikki eläinko­ keet kemikaalien akuutin m yrkyllisyy­ den testauksessa. Tämä työ ns. puut­ tuvien testien etsim iseksi jä i kesken, samoin kuin jä i hyväksynnän saavutta­ minen jo kehitetyille hyville solutesteille. Björnin ystävät ja työtoverit tulevat kuitenkin jatkam aan hänen työtään.

Eläinsuojelujäijestöt ja vaihtoehtosäätiöt t u l e v a t omalta osaltaan pitämään huolta siitä, että Björnin muisto ja elä­ mäntyö eivät unohdu. M EIC-tulokset ovat historiallinen todiste siitä, että tus­ kalliset, eläim illä tehtävät myrkyllisyyskokeet voidaan korvata in h im illisillä solutesteillä.

uliana von Wendtin säätiön apu­ rahat eläinkokeita korvaavien me­ netelmien kehittämiseen on myön­ netty neljälle tutkijalle: Kalle-Pekka Nera (F M ) Turun y li­ opiston biolääketieteen laitokselta sai 35.000 markkaa tutkimukseensa jossa selvitetään lasten valkosolusyöpien syntyä poistogeenisten soluviljelm ien avulla. Tällä hetkellä geeninpoistoa eli geenin toiminnan estämistä tutkitaan elävissä eläim issä, sillä geeninpoisto ei norm aalisti onnistu soluviljelm issä.

Poistogeenisten eläinten käyttö kasvaa jatkuvasti löydettävien uusien geenien myötä. Varsinkin tautigeenien tutkim i­ nen poistogeenisillä eläim illä on eetti­ sesti erittäin arveluttavaa, sillä eläim ille aiheutuu usein vakavia kehitys- ja kas­ vuhäiriöitä. Nera kehittää poistogeenisiä tutkimusmalleja elävien hiirten sijas­ ta kanan im usolulinjasta, joka on tois­ taiseksi ainoa geeninpoistoon soveltu­ va soluviljelm ä.

Hannele Lahtinen (F T ) sai 15.000 markkaa Helsingin yliopiston biotietei­ den laitoksella tehtävään tutkimukseen­ sa aivosolujen kuolinmekanismien sel­ vittäm iseksi kudosleikeviljelmässä. A i­ vovaurioiden seurauksena hermosolu­ jen kuolemaa voi ilmetä vielä viikkojen­ kin kuluttua, mutta koska solukuoleman mekanismit ovat puutteellisesti tiedos­ sa, lääkitystä prosessin pysäyttämiseksi ei ole saatavilla. Asiaa tutkitaan mm. ai­ heuttamalla koe-eläimille verenkiertokatkoksia aivoihin. Lahtinen kehittää tut­ kim usm allia, jossa rotan aivokudosta kasvatetaan leikeviljelm änä,jolloin leik­ keen paikallinen rakenne ja toiminta pit­ kälti säilyy. M allia on jo käytetty solukuolemaan liittyvien mekanismien sel­

vittämisessä ja sen avulla on tarkoitus korvata eläinkokeita haettaessa sopivaa lääkitystä aivotraumojen hoitoon.

Sanna Pasonen (FM ), Kuopion y li­ opiston anatomian laitos, kehittää nor­ maalia ihoa muistuttavaa ihoviljelm ää, jota voidaan käyttää mm. lääkeaineiden iholäpäisevyyden ja -ärsytyksen testaa­ misessa eläinkokeiden sijasta. M alli pe­ rustuu eläviin ihosoluihin, jotka kerros­ tuvat ja erilaistuvat normaalin ihon kal­ taisesti. Kyseisellä keinoiholla on saa­ tu erittäin lupaavia tuloksia, sillä se on osoittautunut läpäisevyydeltään enem­ män oikeaa ihm isihoa muistuttavaksi kuin muut viljelym allit. Pasonen sai väitöskiijatyöhönsä 20.000 markkaa.

Leo Tjäderhane (H LT) Oulun yliopis­ ton hammaslääketieteen laitokselta on tutkimusryhmänsä kanssa kehittänyt ensimmäisenä maailmassa ihmisen ham­ paita hyödyntävän kudosviljelym allin, jonka avulla voidaan selvittää hampaan puolustusmekanismeja. Viljeltävät ku­ dokset saadaan viisaudenham paiden poiston yhteydessä. Kariestutkim usta on tehty aiemmin yleisesti infektoimalla mm. sikoja, koiria ja apinoita, ja rottia käytetään edelleen paljon ko. tutkimuk­ sessa. Eläinkokeiden tulokset ovat kui­ tenkin ihmiseen sovellettuna harhaan­ johtavia, sillä lajien väliset erot hammaskudosten proteiineissa, mm. kasvuteki­ jöissä, ovat suuret. Tjäderhanen kehit­ tämää kudosm allia voidaan käyttää eläinkokeiden sijasta paitsi perustutki­ muksessa, myös karieshoidon materiaa­ lien testaukseen. Tutkimukseen myön­ nettiin tukea 10.000 markkaa.

TOIMINNANJOHTAJA RIITTA SALMI

Animalia vaatii: Suomen muutettava virallinen kantansa turkistarhaukseen

E

läinsuojeluongelm at jatkuvat turkistarhoilla, uudet tarkastustulokset eivät ole yllätys Anima-

lialle.

Eläinsuojeluliitto Anim alian mielestä Suomen hallituksen on otettava vaka­ vasti turkistarhausta koskeva kansain­ välinen kritiikki sekä juuri suoritetussa Länsi-Suomen lääninhallituksen turkis­ tarhojen tarkastuksissa esiin tulleet rik­ keet, jotka paljastavat vakavia ongelmia suomalaisen turkistarhauksen eläinsuo­ jelullisessa tasossa. Suomen on harkit­ tava uudelleen sekä kansallinen että kansainvälinen kantansa turkistarhauk­ seen.

Länsi-Suomen lääninhallituksen uu­ sin raportti todistaa, että turkistarhaa­ jat eivät ole ottaneet vakavasti viran­ omaisten kehotuksia koijata tarhojensa olot säädösten mukaiselle tasolle. Ra­ portti paljastaa, että turkistarhojen eläin­ suojeluongelmat jatkuvat yhä ja tarhaa­ jat eivät ole korjanneet havaittuja rik­ keitä. Viim e talvena tehdyissä turkistar­ hojen tarkastuksissa säädösten vaati­ mia hyllyjä tai pesäkoppeja tarhaketuil­ le oli vain 46 prosentilla kettutarhoista.

Aiemmin suoritetussa, syksyllä 1997 ja talvella 1998 tehdyssä tarkastuksessa oli 153kettutarhasta61 sellaisia (40 % ), jo illa ei ollut käytössä Euroopan neu­ voston tuotantoeläinsopim uksessa vaadittavia h yllyjä eikä pesäkoppeja.

6

Suomen hallituksen kanta puolustaa turkistarhauksen asemaa Euroopan unionissa joutuu havaittujen rikkeiden perusteella kyseenalaiseen valoon: ke­ väällä Suomen hallitus yritti puuttua Iso-Britannian mahdolliseen turkistarhauskieltoon valit-tamalla päätöksestä Euroopan unionin kom issiolle, mutta komissio hylkäsi valituksen.

Suomi ehdotti myös kesällä ennen EU :n ministerineuvoston kokousta, että yksittäiset unionin jäsenmaat eivät sai­ si tehdä tiukempia kansallisia laki-ehdo­ tuksia koskien turkistarhausta. Suomen ehdotus herätti voimakasta kritiikkiä mm. ruotsalaisten eläinsuojelijoiden keskuu­ dessa.

Useat EU :n jäsenmaat ovat eläinten hyvinvointitutkim usten perusteella kyseen-alaistaneet nykymuotoisen turkis­ tarhauksen. Turkistarhaus on kielletty Itävallassa ja Sveitsissä, Saksan Hes­ senin osavaltiossa, Hollannissa on kettutarhaus kiellettyjä mahdollista minkkitarhauskieltoa puuhataan parhaillaan.

Ruotsissa on ensi vuoden alusta alka­ en oltava kaivamismahdollisuus, mikä käytännössä lopettanee kettutarhauksen. Myös minkkien oloja ollaan paran­ tamassa Ruotsissa. Iso-Britannian turkistarhauskiellon mahdollinen voimaan­ tulo ratkeaa lähiaikoina.

JR

Japani jahtaa uhanalaisia valaslajeja

E

apanin ulkoministeriölle toimitettiin I 7.9.2000 virallinen vastalause japanilaiselle ns. tietelliselle valaanpyynnille. Vastalauseen ovat allekirjoit­ taneet viisitoista eri valtiota, Suomi mukaan lukien. Japanin tämän vuoden pyyntikiintiö, kuten aikaisempinakin vuosina, on myönnettytieteellisten tut­ kimuksien perusteella. Pohjois-Tyynenmeren vesiltä aiotaan pyytää 10 kaskelottia, 50 tropiikinvalasta ja 100 lahtivalasta. Kuudesta aluksesta koostuvan laivueen kaksi kuukautta kestävä pyyn­ tikausi alkoi 11.6. ja jatkuu syyskuun loppuun saakka. Pyyntiä jatketaan vie­ lä talven aikana. Myös 65 japanilaista kansalaisjärjestöä allekirjoitti lauselman, joka toim itettiin Japanin päämisterille, Yoshiro M orille. Tätä kirjoitettaessa tie­ dämme, että yksi kaskelotti, neljä tropiikinvalasta ja viisi lahtivalasta on jo pyy­ detty.

Japanin kansainvälistä paheksuntaa aiheuttanut päätös lisätä kaksi uutta valaslajia tieteellisiin tutkimuksiin nostat­ ti vihaisia julkilausum ia jo kansainväli­ sen valaskom ission vuosikokouksen aikana, Australiassa kesäkuussa. Mm. U SA :n presidentti B ill Clinton uhkasi Japania jopa kaupallisilla pakotteilla ja ­ panilaisille äyriäis-ja kalatuotteille, jos uhanalaisen lajin rauhoitusta ei kunni­ oiteta. Tämä uhka on edelleen voimas­ sa. M yös Iso-Britannian pääministeri Tony B la ir ja Uuden-Seelannin päämi-

nisteri Helen Clark vastustavat voimak­ kaasti Japanin valaanpyyntiä tieteelli­ sen tutkimuksen varjolla. Vastalauseen­ sa tueksi U SA ei osallistunut hiljattain Japanissa järjestettyyn Y K :n ympäris­ tökokoukseen.

IW C eli kansainvälinen valaanpyyntikomissio (International Whaling Com­ m ision) on toistamiseen kehottanut Ja ­ pania luopumaan tieteellisestä pyynnis­ tä ja teki niin uudelleen tänä vuonna kom ission vuosikokouksessa, jossa myös voimakkaasti kritisoitiin tutkimuk­ sien tuloksia epäpäteviksi ja helposti korvattaviksi vaarattom illa menetelmil­ lä kuten DNA-tutkim uksilla valaiden kudosnäytteistä. Valaanpyyntiä harjoi­ tetaan Japanissa huolimatta siitä, että sen vaikutusta valaskantaan ja meriym­ päristöön ei ole riittävästi tutkittu. Ja ­ panilaisten 13 vuotta kestäneet tutki­ mukset eivät ole vastanneet näihin ky­ symyksiin.

Kansalaisjärjestöt ovat myös huolis­ saan japanilaisten terveydestä, sillä va­ laan traanin ja lihan tiedetään sisältä­ vän suuria m ääriä raskasm etalleja ja muita ympäristösaasteita. Japani väit­ tää, että tutkimukset ovat tarpeellisia selvittämään valaiden lukumääräja kuin­ ka paljon ne syövät kalaa, jota myös ihminen pyydystää. Valaiden mahalau­ kut tutkitaan ja analysoidaan, mitä kala­ lajeja valaat syövät ja kuinka paljon.

IW C :n kokouksen aikana Japani kävi kiivasta kampanjointia pyyntinsä puo­ lesta mm. kutsumalla lahtivalaita merten torakoiksi, jotka riistävät ihm isille kuu­ luvat kalasaaliit. Motivaationa pyynnille on selvästi raha, jota tutkimuksien “ si­ vutuotteet” , kuten valaspihvit, sushit, keitot, jopa valaanrasvasta valmistettu jäätelö, tuottavat japanilaisille gourmetravintoloille jopa 300-600 U SA :n dolla­ rin kilohintaan.

Ennen kaupallisen pyynnin kieltoa eli moratoriumia Japani pyysi ennätyksel­ liset 22 000 valasta vuodessa. Moratoriumin astuessa voimaan Japani lopetti kaupallisen pyynnin ja aloitti “ tieteelli­ sen” pyynnin 1987. Tästä asti Japani on pyytänyt ainoastaan pienikokoisia lahtivalaita noin 250- 550 vuodessa. Nyt Japani haluaa hyödyntää suurikokoiset ja aiemmin vähän pyydetyt tropiikinvalaat, sekä erittäin uhanalaiset kaskelotit, joiden spermaseti on tunnetusti ar­ vokasta, härskiintymätöntä sekä jäätymätöntä öljyä valaan otsaontelossa.

kuva: Riku Cajander T 3 * .* -* r

VIIVIKOOMSON, VALAIDEN PUOLESTA RY. L is ä tie to ja a ih e e s ta www.W DCS.org

o s o itte e s s a

Sanottu ia tehty

RS

Tilaa Animalian toimistolta protesti kortit:

Marimekko osti Grunsteinin

Kiinan karhukampanja

M

arimekko osti 24.8. muotitalo Grunsteinin, joka valm istaa nahka-ja turkistuotteita. Toi­ mitusjohtaja Kirsti Paakkasen mukaan Griinstein sopii hyvin Marimekko-tuotemerkin imagoon. Paakkanen ei ole huolestunut turkisten vastaisen m ieli­ alan mahdollisesta heijastumisesta M a­ rimekkoon. “ Griinsteinhan tekee paljon muutakin kuin turkiksia, ja turkiksina heillä on nykyään myös lammasta. M i­ nusta heillä on ihan oikea linja.” (H S 25.8.)

Ilta-Sanomissa 6.9. hän tosin kertoi turkisten poistuvan pikapuoliin Grun­ steinin valikoim asta, lammasturkkeja lukuun ottamatta. Sen sijaan Marim ek­ ko ottaa käyttöönsä Grunsteinin myyn­ tikanavat.

Marimekon hallituksen puheenjohta­ ja Keri Miettinen ilm oitti Anim alialle 20.9., että Marimekon liikkeisiin tulee m yyntiin vain lammasturkkeja. M ietti­ nen kieltäytyi kertomasta mitä muille Grunsteinin tuotteille tehdään. Hän to­ tesi, että eihän Marim ekolla / Griinsteinilla ole mitään tekemistä turkistarhauk­ sen kanssa, yritys vain jalostaa turkik­ sia ja nahkoja, kuolleita eläim iä.

FK

K

ansainvälinen eläinsuojelujärjestö W SPA on tuonut ju lk i suuteen karhujen järkyttävän kohtelun Kiinan karhufarmeilla.

W SPA :n raportin mukaan y li 7000 karhua on teljettyinä häkkeihin, missä niistä lypsetään sappinestettä kiinalai­ sen lääketieteen raaka-aineeksi. Luon­ nosta pyydystettyjä karhuja suositaan eniten. Kiinassa on arvioitu elävän 20 000- 60 000 luonnonvaraista karhua. (Ks. Anim alia 2/2000 -lehti) W SPA :n ryhmä on vieraillut kymme­ nellä karhufarm illa ja pitää oloja pahinpana mahdollisen esimerkkinä tuotan­ nollisesta tarhauksesta. Häkit olivat kes­ kimäärin 0,8 m* 1,3 m * 2 m korkuisia.

Tällaisessa tilassa karhu ei pysty kun­ nolla liikkumaan. Häkin lattia on metalli­ tankoja, joten karhut eivät pysty istu­ maan tai makaamaan tukevalla maalla.

Karhujen ei anneta vaipua talvihorrokseen, vaikka monilla paikoilla lämpötila laskee alle -30C. Karhujen ravinto on usein huonolaatuista ja sopimatonta.

Itse sappinesteen lypsäminen tapah­ tuu niin, että niiden vatsaan asetetaan letku, mitä pitkin sappineste valuu ulos.

Leikkauksen suorittaja ei ole saanut eläinlääketieteellistä koulutusta josta johtuen y li puolet karhuista kuolee leik­ kauksen jälkeen. Sairaat jätetään kuole­ maan ruoatta. Sappinesteen lypsäminen on karhuille tuskallista ja heikentää n ii­ den ruoansulatusta. Ne karhut, jotka selviävät leikkaukset, joutuvat elämään vankeudessa tuskallisesti lypsättävänä, jopa kymmenenkin vuotta. Karhujen vangitsemiseen ja lypsämiseen liittyy runsaasti m uitakin eläinsuojelullisia epäkohtia.

Lisää aiheesta voit lukea myös A ni­ malian nettisivuilta www.anim alia.fi. T i­ laa Anim alian toim istolta myös protestikortit, joiden avulla voit ilmaista m ieli­ piteesi Kiinan hallitukselle ko. toim in­ nasta.

Uutissivun kokosivat: H K = Hanna Kivinen JR = Jaana Reijonaho R S =Riitta Salmi

ANIMALIA 3/2000

“Oletimme, että tarkastukset vahvistaisivat Suomen asemaa neuvoteltaessa uudesta turkiseläinten pitoa koskevasta direktiivistä.

Nyt uskottavuutemme ja neuvotteluasemamme ovat ratkaisevasti heikentyneet”...’’’Tieto siitä, etteivät asiat olekaan hyvällä tolalla, vaikuttaa uskottavuuteemme”, Skutnabb sanoo.

“Epävarmuus TE-keskusten kautta kanavoitavista investointituista hidastaa tarhaajien intoa asentaa turkiseläimille hyllyjä alkuperäisessä aikataulussa” Suomen Turkiseläinten kasvattajien liiton toiminnanjohtaja Gustav Smulter Maaseudun Tulevaisuudessa 14.9.

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöneuvos Pirkko Skutnabb Helsingin Sanomissa 14. syyskuuta

“Englanti on tehnyt esityksen, jolla turkistarhaus kiellettäisiin.

Suomi on aina ottanut kannan, että turkistarhaus on laillinen elinkeinoja kannattaa hyväö eläinsuojelun tasoa. Me olemme puolustaneet turkistarhoja olettaen, että siellä noudatetaan vähimmäisvaatimuksia.”

Eläinlääkintötarkastaja Jaana Mikkola Maaseudun Tulevaisuudessa 16. syyskuuta

‘Turkistarhojen eläinsuojelutarkastusten tulos on skandaali.” Suomen Eläinsuojeluyhdistys edellyttää Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitolle (STKL) lähettämässään avoimessa kirjeessä, että STKL ryhtyy välittämästi toimenpiteisiin saadakseen turkistarhaajat noudattamaan lainsäädännön vaatimuksia. Samassa kirjeessä esitetään myös, ettei Turkistuottajat Oy:n pidä ottaa muuntiin nahkoja sellaisilta tarhoilta, jotka eivät täytä eläinsuojelusäädösten vaatimuksia.

Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen lehdistötiedote 12.9.

“Suomen hallituksen on otettava vakavasti turkistarhausta koskeva kansainvälinen kritiikki sekä juuri suoritetussa LänsiSuomen lääninhallituksen turkistarhojen tarkastuksissa esiin tulleet rikkeet. Ne paljastavat vakavia ongelmia turkistarhauksen eläinsuojelullisessa tasossa.”

Animalian toiminnanjohtaja Hanna Kivinen Maaseudun Tulevaisuudessa 16. syyskuuta ANIMALIA 3/2000

7

ry kuva: Riku Cajander

W

C

W

S

W

S

S

ü

Finland motarbetar djurskyddet inom EU

I

H

nför EU s m inisterrädsm öte pä som m aren lade Finland fram ett förslag som innebär att inget m edlem sland ska kunna gä före m ed en härdare lagstiftning m ot pälsfarmning. Förslaget ses mot bakgrunden av Finlands tidigare försök att stoppa Storbritanniens planerade för bud mot pälsdjursuppfödning.

A lit fler länder överväger, eller har redan infört, förbud m ot pälsdjur­ suppfödning. I Ö sterrike, Schw eiz och H olland finns det redan sädana förbud. Enligt ett beslut i det brittiska parlam entet ska uppfödning av djur för pälsändamäl att bli olagligt inom kort. I Sverige är de nya funktionskraven för rävuppfödning sä längtgäende att de innebär ett förbud mot dagens rävhällning. Finlands agerande innebär att de gär tvärt em ot den rädande, restriktiva trenden i EU. Alit fler inser det m oraliskt oacceptabla i att föda upp rävar och m inkar i sm ä isoleringsburar. Det är tragiskt att Finland väljer att skydda sin egen pälsdjursuppfödning istället för att väm a om djuren.

De knappt 10 000 personer som är aktiva inom den finska pälsindustrin borde fä hjälp att syssla m ed ffam tidssysslor inom t ex detekologiska lantbruket istället för att pläga djur. Alla skulle vinna pä det: djuren som slipper plägas, pälsfarm am a som fär annan, vettig,sysselsättning och det hällbara lantbruket, säger K atherine Lindqvist, ordförande av D juren's Rätt, den största djurskyddsorganisationen i Sverige.

KÄLLA: PRESSMEDDELANDE AV DJUREN'S RÄTT

Rikkooko majavapatojen syksyinen purkaminen eläinsuojelulakia?

Kun rakas lem­ mikkieläin me­ nehtyy Kesä on vuodenajoista ihanin vaan ei m inulla tänä vuonna. O li tavallinen ke­ säilta ja kanini makasi tarhansa nurkas­ sa hengittämättä. Jälleen oli yksi uusi elämä päättynyt. En voi vieläkään us­ koa todeksi, että Vilkasta ei enää ole vaan se lepää haudassaan sisarensa vieressä, eläimemme hautausm aalla metsän reunassa. Teimme puisen ristin, johon kirjoitin “ Vilkas (kani), syntynyt vuonna 1994, kuollut 13.7.2000” ja vein kukkia haudalle pieneen lasipurkkiin.

Olen jo aiemmin menettänyt kaksi ka­ nia, joista toinen kuoli noin vuoden ikäi­ senä, kulkukissan raatelemana ja toinen neljävuotiaana, kuolinsyytä en tiedä.

Mutta silti rakkaan lemmikin menettä­ minen sattuu aina yhtä paljon. Jos joku muukin teistä lukijoista on menettänyt lemmikkinsä lähiaikoina, niin tahdon sanoa sinulle, että elämä jatkuu kaikes­ ta huolimatta.

Majavapatojen purkaminen ilman eril­ listä poikkeuslupaa on mahdollista 15.6 -15.9. välisenä aikana. Sen sijaan 15.9. jälkeen tehtävä purkaminen vaatii riis­ tanhoitopiiriltä haettavan poikkeuslu­ van. Tällä käytännöllä on haluttu tur­ vata m ajavallekin pesintärauha, johon myös metsästyslaki riistaeläinten koh­ dalla velvoittaa. Näin siis pääsääntöi­ sesti.

Esim erkiksi Kainuun riistanhoitopiiri myönsi viim e syksynä toistakymmentä poikkeuslupaa kanadanmajavan pato­ jen purkamiseen,ja niistä osan vielä niin­ kin myöhään kuin marraskuun loppuun asti ulottuvina. Näin myöhään syksyllä tapahtuva purkaminen merkinnee käy­ tännössä kyseiselle majavapopulaatiolle nälkäkuolemaa sen menettäessä vuo­ den kuluessa vaivalla keräämänsä ruo­ kavarastot. M ielestäni tämä rikkoo sel­ keästi ainakin eläinsuojelulain 1-2 py­ kälässä mainittua velvoitetta välttää tar­ peettoman kärsimyksen aiheuttamista

eläim elle kuin eläim elle. Nälkään näännyttäminen, jos mikä lienee sellaista?

Käytäntö rikkoo myös metsästyslain mainittua riistaeläinten pesimärauhaa.

Vaikka kanadanmajava on vieras laji Suomessa ja aiheuttaa jonkin verran metsätuhoja, ei sen hävittäminen keinol­ la m illä hyvänsä ole eettisesti hyväk­ syttävää. Oikeus tuskattomaan lop­ puun ja pesimärauha kuuluvat ehdot­ tomasti kaikille eläim ille, myös siirtois­ tutetuille samoin kuin "vahinkoeläim ille” . Sitä ei tulisi kyseenalaistaa edes poikkeusluvilla. Luonnonsuojelu- ja eläinsuojeluväki siis painostam aan päättäjiä lakien ja asetusten korjaam i­ seksi näiltä osin.

KAJAANISSA 29.5.2000 HANNU PUTKONEN K irjoittajan yhteystied o t saa tarvitta­ essa toim ituksesta.

THE SHOW MUST GO ON -78

S f

Eläin, eläin ja ihminen Paras keino säilyttää eläinrakkaus täl­ laisessa maailmassa on muistaa sanan­ parsi, “ poissa silm istä poissa mielestä” .

Sillä tämä on tosiaan paha ja julm a maa­ ilma eläim ille ja eläinrakkaille. Onneksi on keksitty lemmikkieläimet, rakkaus nii­ tä kohtaan on niin helppoa ja hyväk­ syttyä. Tosin jos haluaisimme jakaa rak­ kauttamme teurastamojen liukuhihno­ jen eläim ille, tuntisimme vain kuvotusta ja ehkä myös huonoa omaatuntoa siitä, ettemme voi auttaa. Mutta mitäpä m il­ joonista liukuhihnoilla kuolemaa lähes­ tyvistä kun on koirat ja kissat, joita silit­ tää ja joiden rakkaus sinua kohtaan on suorastaan jum aloivaa. Koira tai kissa kainalossa karkottaa pahimmatkin pai­ najaisunet. Herättyämme totuus kuiten­ kin on kaikessa ironisuudessaan se, että vasta nyt kun ihminen on “ sivistynyt” , tekee hän julmimmat tekonsa eläim iä kohtaan.

Eläinsuojelujärjestötkään eivät ole paljon “ sivistyneem piä” puheistaan huolimatta. Monet eläinsuojelujäijestöt ovat vain kaunista julkisivua tai ham­ paattomia kompromissin tekijöitä, jotka tuntuvat suojelevan todellisuudessa vain lem m ikkieläim iä ja niiden häntiä.

Koirasi, kissasi, marsusi tai kanarialin­ tusi ei ole yhtään sen arvokkaampi, yk­ silöllisempi tai erilaisempi eläin kuin tuo­ tantolinjojen nimettömät vangit, siat, lehmät tai kanat. Se, että syömme sikoja emmekä koiria on silkkaa sattumaa. Mikä saa meidät luettelemaan eläimet kahteen ryhmään, niihin jotka nukkuvat sängyis­ sämme ja niihin jotka kuolevat nimettö­ minä ja yksin teurastamoissa. Ehkä olisi suuri eläinsuojeluteko syödä koira, ehkä se saisi ihmiset ajattelemaan, ainakin hetkeksi!

Kun näemme miten kissa on tiellä jää­ mässä auton alle on reaktiomme jänni­ tys. Haluaisimme auttaa sitä tai ainakin kääntäisimme katseemme poispäin, mut­ ta kun näemme tuotantoeläimen saa­ massa teurastajalta viim eistä iskua, kääntäisivät herkimmät meistä toki pään­ sä pois. S ilti emme haluaisi auttaa tuota eläintä, miksi näin on?

Vaikka olisimme huolissamme siitä miten eläin on kuljetettu teurastamoon emme ole huolissamme sen kuolemas­ ta. Jo lapsina opimme sen suurimman eron lemmikki-ja tuotantoeläimen välil­ lä -se on kuolema. Tuotantoeläimen elä­ män tarkoitus on kuolla -se on kuin raa­ matullinen totuus, jota ei tarvitse edes selitellä, muut tekevät sen puolestam­ me.

Oman koiran kuolema, vaikka se o li­ kin kivuton ja rauhallinen oli tuskalli­ nen kokemus. Kuolema oli sen elämän loppu. Tunsin, että sen kuollessa sam­ mui ainutkertainen elämä, ei vain eläin.

E i ollut kyse vain omista muistoista ja elämästäni sen rinnalla, vaan siitä, että ymmärsin sen olevan tehty samasta ai­ neesta kuin itsenikin.

Koirani ei varmaankaan ymmärtänyt omaa kuolevaisuuttaan vaan tunsi vain nukahtavansa. S ilti koirani kuoli yhtä ainutkertaisesti ja merkityksettömästi kuin minäkin tulen kuolemaan jonain päivänä. Huolimatta rakkaudestani sitä kohtaan en kuitenkaan nosta sitä mui­ den eläinten yläpuolella, siihen minulla ei ole oikeutta.

ELÄINRAKAS, MUTTAHUONOOMATUNTOENEN

Animalian toissa keväänä julistamaan kirjoituskilpailuun “Eläimen kanssa yhdessä” tuli noin 20 kirjoitusta.

Animaila^j2Q,gp sohvankpneistossa -jutun, jonka kanssa jaetulle ensimmäiselle sijalle tuli Ritva Collanuksen kirjoittama “Kille Kilpikonnan elämää”. ' auan odottamamme soit­ to eläinkaupasta tu li; Kilpikonna oli saapunut.

Lähdimme hakemaan sitä aisen jännittyneinä. N i­ menkin olimme jo keksineet valm iiksi: K ille . Sukupuolella nyt ei ollut niin vä­ liä, K ille nyt vaan kerta kaikkiaan oli kil­ pikonnan nim i. Kaupassa K ille sitten osoittautui tytöksi. Automatka sujui K ilien osalta kuljetuspahvilaatikkoa an­ karasti kaivaen. Ensi töikseen K ille pois­ tui kotona pahvilaatikosta ja kun silm ä vältti, se piiloutui seinän ja kitjahyllyn väliin, tietenkin hyllyn taakse. E i autta­ nut muu kuin mennä mahalleen lattialle ja yrittää sonnillaan saada ote K illestä ettei kirjahyllyä tarvitsisi purkaa kilp i­ konnan poistamiseksi. Onneksi asia rat­ kesi helpommalla tavalla.

Ensim m äisenä iltana K ille nukahti syliini silittäessäni sen kilpeä. Myöhem­ min tästä “ kilpihieronnasta” tuli lähes jokapäiväinen toimenpide, josta K ille näytti nauttivan täysin siem auksin.

Aluksi K ille kuitenkin oli arka ja vetäy­ tyi heti kuoreensa, m ikäli meni liian lä­ helle. Tämä tietenkin kuului asiaan, o li­ han K ille uudessa ympäristössä outo­ jen ihmisten kanssa. K ilien luottamus kasvoi pikkuhiljaa. M ieleeni on jäänyt ensimmäinen kerta, jolloin K ille osoitti luottavansa meihin. Istuin K ille sylis­ säni TV:tä katsellen. (Killekin seuraa eri­ tyisen mielellään piirrettyjä.) Yleensä,jos aloin silittää sen tassuja päälaesta nyt puhumattakaan, se vetäytyi epäluuloi­

ANIMALIA 3/2000 8

ANIMALIA 3/2000

sen näköisenä kuoreensa. Tuona päi­ vänä K ille kuitenkin yllätti. Varuillaan se o li, muttei vetäytynyt kuoreensa, kun silittelin sitä kaulasta. Koin, että lupa kaulan silittelyyn o li luottamuslause K illeltä, koska kaula on kilpikonnan her­ kim piä alueita. Refleksit K ille llä kyllä toim ivat; pienikin äkkinäinen liike ja se menee välittöm ästi kuoreensa toisinaan pontevasti tuhahtaen. Nykyään se pi­ tää myös jalkojen hieronnasta. “ Selkähieronta” sai alkunsa, kun huomasim­ me, että kasvaessaan kilven välit kutis­ tuvat. K ille nim ittäin työnsi kilpensä perä edellä sohvan alareunaan ja raa­ putti selkäänsä edestakaisin jalat suori­ na kuin tukit. Näyssä oli jotain tahatto­ man koomista.

K ille oppi myös huomaamaan, jos se jä i yksin huoneeseen. Kun esimerkiksi puhelin soi toisessa huoneessa ja sii­ hen meni vastaamaan, K ille köpitti pe­ rässä. Ainoa tylsä asia tässä K ilien kan­ nalta oli se, että K ilien ehtiessä perille o li puhelu yleensä loppuja puhuja pois­ tunut huoneesta. Tämä ei kuitenkaan lannistanut K illeä, vaan sisukkaasti se kääntyi ym päri ja köpitti nyt toiseen suuntaan perään.

Toisinaan katsellessamme TV:tä, K il­ le tulee kesken nurkankaivamisen var­ mistamaan, että olemme edelleen paikal­ la. Asia varmistetaan katselem alla ky­ syvästi ym pärille. Kun vilkutamme vas­ taukseksi sohvalta, K ille palaa takaisin nurkkaan jatkamaan kaivamista. Kaikki kilpikonnat kaivavat enemmän tai vä­

hemmän, mutta K ille kuuluu joukkoon “ intohimoiset kaivajat” . Eniten sille tuot­ taa iloa kesäisin kukkapenkkien kaiva­ minen. Siinä työ edistyy ja K ille tuntee onnistumisen iloa. M eillä tosin on kova työ vahtia ettei se kaiva itseään lopulli­ sesti piiloon, toisin sanoen karkaa maan­ alaista tunnelia myöten. Aurinkoisina kesäpäivinä K ille olisi pihalla yötä päi­ vää, mutta se täytyy kuitenkin tuoda sisälle lämmittelemään säännöllisin vä­ lein, vaihtolämpöinen kun on. Sisälle tultuamme se menee kaivamaan pihaovea päästäkseen takaisin ulos. Kuk­ kapenkin jälkeen seuraavaksi suosituin kaivamiskohde on taiteltu Helsingin sa­ nomat, jota se kaivaa niin, että paperisuikaleet irtoavat.

Alkuaikoina K ille nukkui päreistä teh­ dyssä pyykkikorissa, johon oli sijoitet­ tu vanha kameralaatikko. Kameralaatikon käydessä pieneksi K ilien kasvaes­ sa, päätimme tehdä sille nukkumapaikan vaahtom uovista, jonka päällystim m e kankaalla mahdollisten syöntiyritysten varalta. Kilpikonnan ei kuulu maistella vaahtomuovia, vaikka K ille sitä kerran yrittikin. Koti on 50 cm x 40 cm kokoi­ nen ja noin 20 cm korkea. Osittain uu­ den kodin valmistukseen vaikutti myös seikka, että K ille on erittäin herkkä pö­ lylle . K ilien pyykkikoripesässä o li ni­ mittäin heiniä, mutta ne piti poistaa, kos­ ka K ille aivasteli jatkuvasti. Eläinlääkä­ riltä asiaa tiedusteltuamme hän epäili, että K ille on poikkeuksellisen herkkä

pölylle. Heinien poiston jälkeen pärski­ minen loppui.

K ilien herkkua ovat voikukat, erityi­ sesti nuput. Kesäisin pihalla se nyhtää kukkia suuhunsa sellaisella kiireellä, että joskus kukka suorastaan p yörii sen suussa. Sisällä ruokkiessamme meillä on tapana pitää kiinni lehden tyviosasta syönnin helpottamiseksi. Syötyään leh­ den loppuun K ille seisoo jalat täristen ja kaula ojennettuna suu ammollaan kuin linnunpoikasella odottaen jo seuraavaa lehteä tai nuppua. M uita vastus­ tamattomia herkkuja ovat vesimeloni ja tomaatti. Sellaista terveellistä vihannes­ ta kuin polkkana K ille boikotoi avoimes­ ti. Se ei kerta kaikkiaan suostu edes mais­ tamaan. M ikäli porkkana saadaan “ muilutettua” sen suuhun, se maiskuttelee pitkään ja alkaa pestä ‘"naamaansa” sen m eikiksi, että nyt tämä saa riittää. V ali­ tettavasti suklaa taas on K ilien mieleen.

Kilpikonnillehan ei saa antaa muuta kuin kasvisruokaa, mutta K ille pääsi suklaan makuun puolittain vahingossa.

Jouluna annoimme sen haistaa suklaa­ ta. Kauan ei aikaa tuhlattu vain haiste­ luun, sillä ennen kuin ehdimme vetää suklaapalan pois, K ille oli jo haukannut siitä puolet. Se naksutteli tyytyväisenä suutaan ja hamusi lisää tätä uutta herk­ kua. Me olimme vähemmän tyytyväisiä pelätessämme panisiko moinen “ rasvapommi” K ilien mahan sekaisin. K ilp i­ konnien suoliston tasapaino voi nim it­ täin olla hankala palauttaa, mikäli sejärk­ kyy pahasti. Toisinaan K ille tulee myös

saunaan. Se on omassa vadissaan, jon­ ka pohjalla on vähän vettä. Kilpikonna ei näet pysty uimaan, koska sen kilpi on niin painava. Löylyä emme heitä, koska kostea ilm a ei tee hyvää kilpikonnille.

Saunominen kestää K ilien osalta noin 5 minuuttia.

K ilien viim eksi opittuihin tapoihin kuuluu tulla perässä kylpyhuoneeseen, jonka korkean kynnyksen se on oppi­ nut ylittäm ään. Tällaista pääpiirteittäin on elämänmeno K ille kanssa, vaikka paljon jä i vielä kertomatta. Arkikin tun­ tuu juhlalta, kun saa hoitaa tällaista pientä perheenjäsentä. Jos apea olo y l­ lättää, ei muuta kuin K ille syliin hellittä­ väksi ja jo olo paranee. Killeen tutustu­ minen on muuttanut pysyvästi käsityk­ seni ns. vähemmän sosiaalisista eläi­ mistä. Se on osoittanut sellaista älyä ja tunteita, joita ihmiset eivät yleensä liitä kilpikonniin tai matelijoihin.

Tällaisten kokemusten jälkeen tuntuu vielä pahemmalta, että maailmalla käy­ dään laitonta kauppaa näillä uhanalai­ silla eläim illä sekä niistä valm istetuilla tuotteilla. (K ille llä on Cites-numero ja lailliset paperit, koska sitä ei ole pyy­ dystetty luonnosta.) Yksi keino on olla ostamatta esim. etelän lomakohteista näitä eläim iä sillä laiton kauppa saadaan loppumaan ainoastaan kysynnän lop­ pumisella. Tämä koskee luonnollisesti myös uhanalaisista eläim istä tehtyjä tavaroita.

RITVACOLLANUS

9

K

O

E

R

T

E

V

A

R

J

U

P

A

I

K

TUNNELMIA TALLINNAN LÖYTÖKOIRATARHALTA

Koiratarhan kopit ovat huonokuntoisia ja ne eivät pidä tuulta eikä vettä. Pennut juoksentelevat usein vapaana emojensa vierellä.

vaikuttavassa tilanteessa. K oirien perushoito onkin saatu hoidettua yleensä tyydyttävällä tavalla Eläin­ suojelu on tallinnalaistenkin parissa alkanut vähitellen nostaa päätään ja K oerte varjupaik on löytänyt jo i­ takin ystäviä j a tukijoita. K olm e suom alaista eläinsuojelujäijestöä,

Eläinsuojeluliitto Animalia, Suo­ men eläinsuojeluyhdistys ja Hel­ singin eläinsuojeluyhdistys ovat

Noin kymmenen kilometrin päässä Tallinnan keskustasta sijaitseva Koerte varjupaik on toisenlainen tutustumiskohde turistikaupungissa.

Entinen neuvostoarmeijan ränsistynyt parakki toimii nykyään löytökoiratarhana. Tallinnan kaupunki sijoittaa tarhalle kaupungin alueelta irrallaan löytyvät koirat. Jo kymmenen vuotta toimineella tarhalla kohtaloaan odottaakin jatkuvasti yli 200 aikuista koiraa sekä erinäinen määrä pentuja, joita tarhalle tiineenä saapuneet nartut synnyttävät.

K

o irilla on a ik a a k ym m enen vuo­ rokautta odottaa o m is ta ja n s a il­ m a a n tu m is ta .

Varsinkin rotukoiria onnistaa aina silloin tällöin ja ne löytävät uuden kodin.V alitettavasti suurinta osaa koirista ei kukaan kuitenkaan tun­ nu haluavan.Useita kym m eniä koi­ ria joudutaankin kuukausittain lo­ pettamaan.

Puutetta lähes kaikesta

Osa koirista m ajailee sisätiloissa, jossa ei kuitenkaan ole lämmitystä.

Rahaa on niukalti: Tallinnan kaupun­ gilta avustuksia ei juuri heru. Tun­ tuu siltä, että Tallinnan kaupunki haluaa lähinnä vain pitää kiusallisen irtokoiratilanteen poissa turistien näkyviltä. Koirien onkin tyydyttä­ vä syöm ään ihm isten ruoantähteitä, joita saadaan lahjoituksina kou­ luilta ja ravintoloista. Rahanpuutteen vuoksi koirat voidaan rokottaa vain rabiesta vastaan eikä leikkauksiin tai koirien sterilointiin olemahdollisuutta. M onet nartut tulevatkin tii­ neiksi tarhalla, m ikä entisestään li­ sää syntyvien pentujen m äärää.

R ahat ovat niin vähissä ettei pentujakaanvoitaisi rokottaa ilman suo­ malaisten eläinsuojelijoiden apua.

Koerte vaijupaikissa ei eläinrak­ kaan ihm isen olekaan helppo vie­ railla: tarhalle päätyneiden koirien kohtalo vaikuttaa ensi näkem ältä aivan lohduttomalta. Useimmat koi­ rat ovat niin kesät kuin talvetkin ul­

kona tuulisella piham aalla suoja­ naan vain rikkinäinen koirankoppi.

Paitsi kylmissään, koirat ovat myös vailla virikkeitä ja tekem istä ja pit­ kästyvät helposti. Vaikeinta on kui­ tenkin kohdata koirien kaipuu ih­ m isen luo - ihm isen nähdessään koirat tekevät mitä vain kiinnittääk­ seen huom iota: haukkuvat, hyppi­ vät, heittäytyvät selälleen tai suo­ rastaan itkevät. K un jo tain koiraa alkaa rapsuttaa, se vaikuttaa niin onnelliselta, että sen suorastaan pel­ kää tikahtuvan onneensa. K un näin helposti voi teh d ä jo n k u n elävän olennon tyytyväiseksi, kuinka enää koskaan voisi lähteä pois sen luo­ ta?

K iusaus p o istu a K oerte varjupaikista koira sylissä onkin suuri.

Olisi kuitenkin parempi harkita löytökoiran ottam ista jo etukäteen ja tutustua perusteellisesti myös niihin riskeihin, jo ita liittyy löytökoiran ottamiseen Virosta tai muualta Poh­ joismaiden ulkopuolelta. Tietoa sairausriskeistä löytyyPia Peltopuron ja Tiina Notkon kirjoittamasta artik­ kelista joka on julkaistu Eläinten ys­ tävä -lehdessä 2/00. Kyseisen artik­ kelin voi lukea myös internetistä osoit­ teesta www.adoptiokoira.com - sa­ m asta nettiosoitteesta löytyy m yös eläinsuojelujäijestöjen yhteinen suo­ situs koirien tuom iseen liittyvästä m enettelystä. Suom alainen eläinsuojelutyön vapaaehtoinen Heidi Calenius on m yös vastikään m uut­ tanut Tallinnaan auttaakseen Koerte

varjupaikin k o iria Heidi voi antaa suomenkielistä apua adoptiokoiraa etsiville. Heidin tavoittaa puhelinnu­ m erosta + 372-51-901944.

yhdistäneet voimansa ja päättäneet tehdä voitavansa Tallinnan koirien auttam iseksi. N äm ä yhdistykset m m . valvovat keräystiliä, jo n k a

kautta on turvallista auttaa Tallinnan löytökoiria Tilille kertyneillä rahoil­ la varmistetaan m m pentujen rokot­ tam inen ja sairaiden koirien välttä­ m ättöm in lääkehoito sekä pyritään vähitellen hankkimaan kestävämpiä ja läm pim äm piä koppeja suojaksi talven tuulia vastaan. Tallinnan vai­ kean koiratilanteen vuoksi on Ani­ m alia myös päättänyt elvyttää Koiraryhm än toim intaa. K oiraryhm ä voisi e sim jäljestää rahankemutempauksia Suomessa Koerte vaijupaikin hyväksi. Jos haluat osallistua aktiivisesti Animalian Koiraiyhman toi­

mintaan, ota yhteyttä Tam Uotilaan (taru.uotila@hrakk.fi tai puh. iltaisin 09-530 20 37) tai Johanna Erä­ seen (johannaeranen@helsinki.fi tai puh. iltaisin 040-716 80 46). Tule rohkeasti mukaan toimintaan Tallin­ nan koirien hyväksi!

T E K S T I: JO H A N N A ER Ä N EN

KUVAT. ANNUKKA SUVIOJA

Eläinsuojeluyhdistykset

apuun Toivoa Tallinnan löytökoirille on olem assa: tarhan työntekijät tekevät parhaansa ajoittain mahdottomalta

Koirat ovat kytkettyinä kop­ peihin lyhyellä ketjulla.

Koirat kärsivät tarhalla virikkeettömästä ja tylsästä elämästä ja siksi ne pitkästyvät helposti.

•

#

______ Eläinten kanssa Kotkat lähellä runoilijan sydäntä

Syksyn pimeät ja metsästysaika lähestyvät:

VARO HIRVEÄ autoillessasi!

S

ivistyn eissäkin m aissa kotkien m assam urhaam inen käyn­ n istyi jo sata vuotta sitten. 1920-luvun alkupuolella tila n ­ ne sai kuitenkin osan valistuneim m ista p äättäjistä herää­ mään ja vain o lle a le ttiin asettaa esteitä rahoitusm ääräyksin. Vuosikymmenien aikana kansaan istutettu petoviha oli muuttu­ nut puhtaasti tunnepitoiseksi ja sen kahlitsemiseen eivät pelkät lain määräykset enää riittäneet. N iin aika kului 1950-luvulle. Länsi-Euroopan alueella lähes kai­ kissa maissa oli todettu, että petovainot olivat perustuneet harhakuviin.

Vaino hävitti hitaasti lisääntyvät petonisäkkäät nopeasti. Vaikka kotkalle ny­ kyään lailla myönnetään elinoikeus ja linnun suoranainen vaino herättää ylei­ sesti paheksuntaa, ei kotkan olemassa olon ja elinmahdollisuuksien turvaam i­ nen paina taloudellisten voittojen vastapainona m itään.Perinteinen petosuojelu on kuitenkin saavuttanut sille asetetut tavoitteet.

Kokonaisuudessaan kotka on melko hiljainen lintu, jonka ääntelyä (hiah) pääsee kuulemaan harvoin. Yhtenä tekijänä ääntelyn harvinaisuuteen on lin ­ nun varovaisuus - jos pesivä kotka huomaa ihmisen lähestyvän, se vaikenee välittömäsi.

Kotka on pitkäikäinen eläin - se elää noin 30 - 60-vuotiaaksi pohjoisella pal­ lonpuoliskolla. Täällä se on levinnyt erittäin laajalle. Suomessa tehdyissä tutki­ muksissa on aloittanut pesintänsä noin 25 - 55 kotkaparia.

Kainuun alueella on tutkijoiden tiedossa vain muutamia kotkan pesiä. V ali­ tessaan pesim äpiiriä kotka vaatii elinympäristöltään monia asioita.

Kotka on hyvin selväpiirteinen reviirilintu. Kotkapari ei hyväksy alueelleen muita saman lajin lintuja.

Soidin alkaa jo helmikuussa. Huomattava osa kotkapareista jättää syystä tai toisesta pesimättä. Nuorien, vielä pesimättömien kotkaparien on todettu etsi­ vän haaskapaikoilta helmimaaliskuussa soidinta. Tyypillistä soidinlennoissa on todella huijat syöksyt joita linnut tekevät. Kotka rakentaa kestävän risupesänsä puuhun. Norm aalisti kotkanaaras vuoraa pesänsä vain tuoreilla männyn havuilla. Päivä ei pääse koskaan kunnolla paistamaan kotkan risukasaan.

Kotkat parittelevat useita kertoja päivässä. Naaras munii 1-3 munaa. Kotkien pesillä ei saa käydä munintavaiheen aikana, poikkeuksellisen arkojen yksilöi­ den vuoksi. Poikasiaan kotkaemo ei koskaan hylkää, pesänsä kylläkin. Pesään­ sä puolustaviin kotkiin on suhtauduttava todellisella varauksella, hyökkäyk­ sen mahdollisuuden vuoksi.

Kotkanaaras on pesällään todella uljas näky. Kotkan poikanen on avuton, mutta siisti eläin. Runsaan yhdeksän viikon iässä poikasen höyhen peite on valm is. Poikanen on pesässä enää pari viikkoa, jonka aikana sulat kasvavat valm iiksi. Kesän kuluessa nuorten merikotkien on kouliuduttava m onipuolisik­ si saalistajiksi.

Edessä on muuton tapainen vietti, joka pakottaa nuoret kotkat liikkeelle, vael­ telu kuuluu perintönä nuorten kotkien elämään.Kotkan siipien kärkiväli on y li kaksi metriä, joten kotka ei pysty saalistamaan metsässä. Kunigaslinnulla on kolme saalistustapaa: Kun kotka lentää epäröimättä haaskalle, tekevät korpit kyllä tilaa-Reviirillään talvehtivat vanhat merikotkat liikkuvat mahdollisimman vähän sääsääkseen voimiaan.

1960 -ja 70-luvulla löytyi useita ympäristömyrkkyjen heikentämiä kotkia kuol­ leena. Onneksi merikotkat ovat sopeutuneet yllättävän hyvin. Kotkat voivat ainakin tilapäisesti hyötyä luonnon muokkaamisesta ihmisen käyttöön. Erään parin lähellä oleva kaunis sisäjärvi rakennettiin siianpoikasten kasvatusalta­ aksi. Merikotkien poikaset olivat vastikään jättäneet pesän ja kotkavanhemmat johdattivat ne järvelle, mistä ne olivat kantaneet poikasille kalaa.

Samaistun runoudessani kotkaan.

Hirvet liikkuvat mieluiten aamu-ja iltahämärissä.

Erityisesti ilta-aikaan on riski kohdata hirvi liikenteessä. Kuinka kolari voitaisiin välttää? '\

,A - X \

4*

V’-

J

V

irpi Veronica on helsinkiläinen runoilija, jolta on il­ mestynyt hiljattain Runogallerian kustantama runo­ teos “ Jäätävää tomua” . Aiemmin häneltä on ilm esty­ nyt runoteos “ Sulavaa tuhkaa” .

- Mieheni on runouteni inspiraation lähde. Hän on minulle kaikki kaikessa ja parasta mitä elämäni on minulle taijonnut. En tee m ielelläni mitään enkä lähde mihinkään ilman rakastani, sillä mikään ei tunnu miltään ilman häntä, toteaa Virpi Veronica runoudestaan ja elämästään.

Runoilija on myös hyvin eläinrakas ja hänen runoudestaan löytyykin viittauksia kissoihin ja kotkiin. Sielultaan hän sama­ istuu kotkaan. Myös luonnonsaastuminen on hänelle tärkeä aihe. Hän toim ii myös vapaaehtoisena Syöpäyhdistyksen toi­ minnassa: -Joka kolmas suomalainen sairastuu jossakin elämänsä vai­ heessa syöpään. Syöpäyhdistys tarjoaa tukea syöpään sai­ rastuneille ja heidän läheisilleen. Yhdistys vastaa syöpään liit­ tyviin kysym yksiin ja jäljestää mm. keskustelupiirejä ja retkiä.

Runojen kiijoittam isen lisäksi myös maalaaminen ja k irjalli­ suus ovat lähellä runoilijan sydäntä sekä usko Jumalaan.

JR

os voit ajoittaa ajosi, älä lähde liikkeelle iltahämärään. Riski ajaa hirvikolari lisääntyy illa lla 20 70 -kertaiseksi. Aamuhämäris­ sä riski normaaliin on 10 - 20kertainen tai jos välttäm ättäjoudut aja­ maan hämärissä, hiljennä vauhtia tun­ tuvasti hirvivaroitusalueiden kohdilla.

Hirvet liikkuvat samoista paikoista tien y li, johon hirvivaroitusalueetkin perus­ tuvat, hirvenvaroitusmerkki tulisi ottaa tosissaan. Tosin hiljennettäessä nope­ utta alle rajoituksen lisääntyy riski ajaa kolari toisten autoilijoiden kanssa, kos­ ka tällöin tilanne houkuttaa ohittamaan, mutta jos kaikki m uistaisivat kunnioit­

taa hirvivaroitusmerkkiä ja hiljentäisivät nopeutta, ei riskiä syntyisi. Monille teille on onneksi laitettu hirviaidat, jotka vä­ hentävät kolarin riskiä. Yksi autoa käyt­ tävän eläinystävän vaatimuksista tulisi­ kin olla hirviaitojen lisääminen. H irviai­ dat ovat tosin aiheuttaneet ongelmati­ lanteita sellaisilla m oottoriteillä, jotka ovat aidatut, mutta joiden liittym iä ei ole aidattu. H irvet ovat päässeet liittym iä pitkin moottoritielle, mutta koska tie on aidattu, ne eivät ole päässeet sieltä pois.

Jos m oottoritiellä on poliisiauto vilkut päällä voi se siis tarkoittaa muutakin kuin ratsiaa. Po liisit voivat olla hätyyttelemässä tielle joutunutta hirveä pois.

',

Tällaisessa tilanteessa tulisi hiljentää vauhtia tuntuvasti. Panikoitunut hirvi voi poukkoilla minne tahansa vilk aslii­ kenteisellä tiellä.

Vuodenaika vaikuttaa hirvien liikkuvuuteen Vuodenaikojen vaihtelut vaikuttavat myös hirvien aktiivisuuteen. Keväisin ja syksyisin niiden vaihtaessa laidunpaikkaa, kulkevat ne useammin tien y li kuin talvisin ja kesäisin. Myös metsäs­ tysaika vaikuttaa hirviin. Kun metsässä on liikehdintää lähtevät hirvet karkuun.

Metsästysaika on n iille erittäin stressaavaa ja saa ne käyttäytymään taval­ lista aktiivisemmin.

Luonnollisesti autosi kunto -esim. ren­ kaiden pitävyys ja tuulilasin puhtaus vai­ kuttavat reaktiokykyysi liikenteessä. Jos joudut autoilemaan riskiaikana, ole valpas!

Hirvikolarin sattuessa et satuta pelkästään itseäsi ja autosi kyydissä olevia. Pieni hir­ ven vasa saattaa jäädä ilman emoaan tai äitihirvi menettää ainoan pienokaisensa.

A u to illessa - sin u lla on vastuu!

VIRPI VERONICA

■

• < ; 'sf

Jos kuitenkin tömähtää!

■ Pysäytä autosi, mutta varo muista autoja. Loukkaantunutta eläintä on autettava, sanoo lakikin. Kuolleelta näyttävä eläin voi olla halvaantunut tai liikuntakyvyttöm äksi ruhjoutunut. Jos et auta sitä, se voi joutua odotta­ maan kuolemaa jopa useita päiviä. Jos eläin on iso, kuten hirvi, soita paikalle poliisi.

■ Lähesty eläintä rauhallisesti, vältä äänekkyyttä ja äkkinäisiä liikkeitä.

Varaudu siihen, että eläin voi puolustautua tai paeta vammautuneena, kun sitä kosketaan. Loukkaantunutta eläintä ei pidä seurata. Se asettuu lähistöl­ le ja se löydetään myöhemmin jälkikoiran avulla.

■ Loukkaantunut eläin on joko päästettävä kärsimyksistään tai toim i­ tettava hoitoon. Jätä hoitotoimenpiteet asiantuntijoille. Eläim en hoitaminen vaatii osaamista. Ä lä kuitenkaan yritä lopettaa suurta eläintä lapiolla tai muulla työkalulla. Suurikokoinen eläin on lopetettava ampumalla. Jos poliisi ei pää­ se paikalle tai olet neuvoton, kysy apua lähimmästä talosta.

■ Muista, että eläimen heitteille jättö on rikos!

■ Vaikka eläin näyttäisi vaurioitumattomalta. ilm oita kolarista poliisille, jotta eläin saataisiin jäljitetyksi. Monesti kolarista aiheutuu vakavia sisäisiä vammoja eläim ille, eikä niitä pysty tulkitsemaan ulkoa päin. Eläin joutuu kitumaan metsässä pitkäänkin, jo llei sitä lopeteta heti kolarin jälkeen.

Lähde: Suom en eläinsuojeluyhdistys

TEKOT: TIINA JUURELA KUVAT: RIKU CAJANDER

Animalian uusi järjestösihteeri Tiina Juurela on 21vuotias yomerkonomi, joka on vastikään aloittanut työnsä Animaliassa.

T

iina ottaa vastaan Anim aliaan tu­ levat puhelut ja vastailee sähkö­ postin kautta tulleisiin kysymyk­ siin sekä ylläpitää järjestön www-sivuja. M yös yhteydenpito alueosastoihin kuuluu hänen toimenkuvaansa.

-Olen aina ollut eläinrakas. Aiemmin olen harrastanut mm. ratsastusta, mut­ ta kun m inulla huomattiin paha allergia ja en voinut olla eläinten kanssa siinä määrin kuin ennen, päätin kanavoida eläinrakkauteni eläinsuojeluun.

Tiina on ollut jo noin vuosi sitten työ­ harjoittelussa Anim aliassa. Muuta työ­ kokemusta on kertynyt Pian Internatio­ nal -järjestöstä, jossa hän teki mm. tait­

toa sekä hoiti postitusta. Myös Garbage-kampanjassa Tiina on ollut mukana toimittaen kasvisvihkosen sekä free kesätoimittajana Radio Kuparissa.

Tiina on kasvissyöjä. Kasvissyöjäk­ si hän päätti ryhtyä äitinsä neuvosta, joka oli jostain lukenut että allergiaan voi saada helpotusta jättäm ällä lihansyönnin pois. Anim aliassa Tiina onkin jo tarmokkaasti alkanut tehdä kasvisruokakampanjaa. M ikä on uuden järjes­ tösihteerin henkilökohtainen näkemys kasviruokailusta?

-Olen itse vegetaristi, joka kannattaa henkilökohtaista valinnanvapautta.

Jouduin itse syömään aluksi vuoden

ajan kalaa, koska veriarvoni heittelehti­ vät niin rajusti. En kehoita ketään ryh­ tymään suin päin vegaaniksi, vaan on hyvä edetä tässäkin asiassa rauhallisesti tunnustellen omia henkilökohtaisia tun­ toja.

Tiinan mielestä erityisesti ruohonjuu­ ritason toiminta kaipaisi Animaliassa li­ säpanostusta, jotta kaikki halukkaat pääsevät mukaan toimintaan.

- Monesti ihmiset luulevat, että “ en voi tehdä mitään, koska paikkakunnalla ei ole Anim alian alueosastoa. Esim er­ kiksi keräämällä nimiä Animalian listoi­ hin voi vaikuttaa jo paljon, toteaa rei­ pas ja iloinen Tiina.

JR 12

Puheenvuoro

Marimekko osti turkisbisneksen Marimekko Oyj osti elokuun lopussa muotitalo Griinstein Product Oy:nosakekannan. G riinsteinin m uotitalo on kuuluisa nimenomaan nahka- ja turkis­ tuotteistaan. 24.8. annetun Marimekon pörssitiedotteen mukaanGriinstein so­ pii hyvin Marimekon imagoon. Marime­ kon kattavan kotimaanmyyntiverkos-

ANIMALIA 3/2000 ANIMALIA 3/2000

ton ja molempien yritysten kansainvä­ listen yhteyksien nähdään parantavan molempien yhtiöiden toimintamahdolli­ suuksia.

Ilm aisin heti kaupan tultua ilm i pahek­ suntani Marimekon toiminnan laajenta­ misesta turkisteollisuuden piiriin. Olin yhteydessä sekä Marimekon hallituk­ seen että tiedotusvälineisiin. Marim e­ kon toim itusjohtaja K irsti Paakkanen vastasi sekä tiedotusvälineille että m i­ nulle henkilökohtaisesti, ettei Marimek­ ko aio ottaa turkiksia valikoim iinsa lammasturkkeja lukuun ottamatta. Paakka­ nen kertoi Ilta-Sanom ille antamassaan haastattelussa omasta eläinsuojelumyönteisyydestään sekä paheksunnas­

taan nykym uotoistaturkisteollisuutta vastaan. ‘“ En usko,että aktivistit vas­ tustaisivat tarhausta, jos eläim illä olisi siedettävät olot” totesi Paakkanen IS:nhaastattelussa.

Paakkasen turkiskriittinen esiintym i­ nen o li todella rohkea teko vaateteollisuudessa mukana olevalta yrittäjältä. Jo muutamaa päivää myöhemmin Paakka­ nen kuitenkin pyörsi julkisuudessa ai­ empia lausuntojaan ja sanoi tarhauksen olevan “ laillinen bisnes, jota on kehi­ tetty” (IS 8.9.).

Uusimpien tietojen mukaan Griinstein jatkaa toimintaansa normaalisti omana yksikkönä ja lammasturkiksia on tulos­

sa m yyntiin myös Marimekko-myymälöihin.

Marimekko on näin ottanut aktiivisen roolin suomalaisessa turkisteollisuudessa. Tämä on äärimmäisen valitetta­ vaa, sillä tähän asti Marimekko on tar­ jonnut hienon esimerkin suomalaisen tekstiiliteollisuuden yrityksestä, joka on pysynyt ajan hermolla ja antanut vaih­ toehdon eettisesti ongelm alliselle halpatuontimuodille. Marimekko on viim e vuosina panostanut voimakkaasti mallistojensa nuorekkuuteen ja muodikkuu­ teen. Tuntuukin oudolta, että Marim ek­ ko lähtee mukaan turkisteollisuuteen, joka ei ole etenkään nuorten kuluttajien keskuudessa laajassa suosiossa. M ari­

mekon äärimmäisen positiivinen imago on saanut aivan uudenlaisen tahran pintaansa.

Marim ekolle kuluttajien m ielipiteet ovat elintärkeitä ja asiallinen, kriittinen palaute vaikuttaa varm asti tehtäviin päätöksiin. Kuluttaja voikin olla muka­ na vaikuttamassa lähettämällä m ielipi­ teensä esimerkiksi Marimekon hallituk­ selle ja johtoryhmälle.

M K A M U U K K O N EN K irjoittaja on kansalaisaktivisti, jo k a on a lo itta n u t k a m p a n jo in n in M a ri­ m ek ko a va sta a n y r ity k s e n o ste ttu a G riinstein P roduct O y:n osakekannan.

13

Nuorten Animalia kuva: Riku Cajander

Maailman eläinsuojelujärjestö WSPA - eläinten asialla yli rajojen

Moi taas!

A

lkaa olla kesä todellakin pahemman kerran ohi ja syysm yrskyt tuloillaan. Itse olisin kyllä mieluum min jatkanut kesätunnelmissa ainakin vielä muuta­ man viikon, mutta minkäs teet... Onhan tässä syksyssäkin sentään puolensa: Syksyisen raikkaassa luonnossa on iha­ na liikkua ja nauttia ruskan väreistä. Ja metsästä tarttuu aina matkaan sieniä, joista voi viritellä kaikennäköisiä vegeherkkuja!

SYYSTERVEISIN ANNI

Anim alia lehden 2/2000 -lehden parhaiksi jutuiksi lukijat äänestivät “ Kirurgisia menetelmiä käytännön -ei eläinkokeiden avulla” , sekä “ Pihattonavetassa paistaa aurinko” . Äänestäjien kesken arvottiin Animalian uusi susi-T-paita, arvonnan voitti Pasi Ranki, Hämeenlinnasta.

Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille osallistujille.

Mikä on tämän lehden paras juttu?

Lähetä vastauksesi lokakuun loppuun mennessä postikortilla tai kir­ jeellä osoitteeseen.

Karvoihin katsomista

Maailman eläinsuojelujärjestö, World Society for the Protection of Animals (WSPA) on eläinsuojelujärjestöjen kansainvälinen kattojärjestö, jolla on yli 300 jäsenjärjestöä yli 70 maassa. Suomalaisista eläinsuojelujärjestöistä WSPA:an kuuluvat Eläinsuojeluliitto Animalia, Suomen Eläinsuojeluyhdistys ja Helsingin Eläinsuojeluyhdistys.

S

yksyn tehdessä tuloaan kaupat täyttyvät taas uusista vaatem allistoista. Eläin su ojelijan shoppailua hankaloittavat jälleen kerran nuo iänikuiset turkissomisteet, joita löytyy nykyisin mitä moninaisemmista paikoista. Voi olla suorastaan han­ kalaa löytää esim. takkia, jossa ei olisi turkissomisteita ja joka olisi muutenkin sopiva, varsinkin kun myyjätkään eivät välttämättä tunnu tietävän kaikki­ en tuotteiden alkuperästä.

Vaikka joskus ehkä tuntuu, ettei jollakin vaivaisel­ la karvatupsulla nyt ole niin suurta m erkitystä, niin täytyy muistaa, että pisaroista se merikin koostuu: Nämä “jäm äpalojen” näköiset karvareunukset ja koristeet nimittäin nimenomaan pyörittävät koko turkisteollisuutta. Nykyisen kaltainen suuntaus on saa­ nut alkunsa, kun tietoisuus eläinten oikeuksista on lisääntynyt ja noussut suorastaan muoti-ilmiöksi, ja vaatemuoti on seurannut aatteiden perässä. Kun täyspitkät turkikset eivät enää käy kaupaksi enti­ seen m alliin, täytyy turkikset myydä pieninä palasi­ na tavallisiin vaatteisiin ympättynä, jolloin ne pää­ tyvät kuluttajalle ikään kuin puolivahingossa.

Tärkein asia, minkä jokainen voi tehdä, on varmis­ tua ostamistaan tuotteista onko kyseessä aito vai tekoturkissomiste ja jättää aidot kaupan h yllylle.

W

Yhdeksän kymmenestä ketunnahasta paloitellaan somisteiksi.

Somisteen ulkonäöstä on vaikea päätellä yhtään mitään, sillä usein tekoturkikset ovat kovin aidon näköisiä ja toisaalta ai­ dot turkikset niin käsiteltyjä ja värjättyjä, että näyttävät aivan m uovisilta. Jos tuoteselosteessa ei kerrota somisteen alkupe­ rästä, sitä kannattaa tiedustella kauppiaalta tai tarpeen tullen jopa valm istajalta tai maahantuojalta.

Näistä asioista kannattaa kertoa mahdollisimman monelle (perheenjäsenille, sukulaisille, kavereille), sillä moni ihminen, joka ei periaatteessa hyväksy turkistarhausta, saattaa lipsua periaatteistaan somisteiden kohdalla jos ei tule pahemmin aja­ telleeksi asiaa tai ylipäätään tiedä somistekaupan m erkityk­ sestä turkisteollisuudelle.

ANNI ARPONEN Eläinsuojeluliitto Anim alia “ Paras juttu” Porvoonkatu 53 00520H K I O sallistujien kesken arvotaan emalikoru “ sika” .

SPA:n toimintakent­ tä on laaja ja ulottuu eri valtioiden h alli­ tusten lobbaam isesta ja erilaisista suurelle yleisölle kohdistetuista valis­ tuskampanjoista löytöeläinten pelasta­ miseen ja loukkaantuneiden eläinten kärsimysten lievittäm iseen katastrofi­ alueilla. Yhdessä brittiläisen eläinsuo­ jelujärjestö RSPC A:n kanssa W SPAjärjesti viim e kesäkuussa kansainvälisen eläinsuojelukongressin Lontoossa.

W S P A perustettiin varsin aisesti vuonna 1981, kun kaksi suurta kansain­ välistä eläinsuojelujärjestöä, W orld Fe­ deration for the Protection of Anim als (W FPA , perustettu 1953) ja Internatio­ nal Society for the Protection of A n i­ mals (IS P A , perustettu 1959) yhdistyi­ vät. Edellä mainitut kaksi järjestöä o li­ vat ensimmäisinä eläinsuojelujärjestöinä kampanjoineet kansainvälisesti mm. hylkeen- ja valaanpyynnin lopettami­ seksi. 1960-luvun alussa ISPA aloitti myös eläinten auttamisen katastrofialu­ eilla.

Alkulähteiltään Yhdysvalloista ja IsoBritanniasta W SPA on levittäytynyt eri

puolille maapalloa, tällä hetkellä järjes­ töllä on toim istoja yhdeksässä maassa ja järjestöön kuuluu y li 200 000 eri kan­ sallisuuksia edustavaa yksittäistä jäsen­ tä. W SPA on myös y li 300 eläinsuojelujärjestön kattojärjestöjä ainoa eläinsuo­ jelujärjestö, jo lla on YK:ssa ja Euroo­ pan Neuvostossa neuvonantajan ase­ ma

Hondurasissa, Montserratissa ja Japa­ nin Koben maanjäristysalueella. W SPA pelastaa myös villieläim iä, esim. sim­ pansseja, joita uhkaa salametsästäjän pyssy tai jotka ovat jääneet vaikkapa tehomaatalouden tai aina vain leviävän asutuksen jalkoihin. Eläinsuojelujärjestöllä onkin useita eri villieläinlajeille tar­ koitettuja turvapaikkoja eri maissa.

Katastrofiapua ja neuvontaa kehitysmaissa

Lontoon Animals 2000 kongressi toi yhteen eläinsuojelijat eri puolilta maailmaa

W SPA on pyrkinyt nostamaan esille eläinten hyvinvointiin liittyviä kysy­ m yksiä erityisesti sellaisissa maissa, joissa eläinten hyvinvointia ei perintei­ sesti ole juuri mietitty. W SPA :n toimes­ ta on mm. monissa kehitysmaissa kehi­ tetty teurastusmenetelmiä inhim illisem ­ m iksi ja parannettu irtokoirien ja -kis­ sojen oloja. Itä-Euroopassa W SPA :lla on sosialistihallinnon romahtamisen jä l­ keen ollut tärkeä neuvonantajan rooli eläim iä koskevia lakeja säädettäessä.

W SPA on myös jatkanut tärkeää tehtä­ väänsä erilaisten katastrofien uhreiksi joutuneiden eläinten auttajana - viim e vuosina mm. Kosovossa, Kolumbiassa,

kuva: Birgiil Rona

Syksyiset terveiset!

"V " ehdet alkavat pikkuhiljaa leijailla I maahan. Metsä täyttyy hiljalleen J- ^ k a u n iis ta väreistä ja muuttavista linnuista. Syksyiset herkut: sienet ja marjat nousevat ja kypsyvät pikku h il­ jaa. N yt on juuri oikea aika tehdä luontoretki korin ja sangon kera. Kerätä tal­ teen maistuvimmat mustikat ja herkulli­ set rouskut. Syksy on myös elonkor­ juun aikaa, jollo in kasvikset ovat hal­ poja ja kaali lähes ilm aista. N yt kannat­ taa toim ia kuten orava ja kerätä kaikki syötävä talteen; purkittaa, pakastaa ja kuivata. Talvisena päivänä on kiva kai­ vaa hillopurkki kaapin kätköistä ja mussuttaa sitä kuten muumipeikko Taikatal­ vena. Rouskut kannattaa suolata ja ta­ tit pakastaa, jotta niiden aromit ja hiven­ aineet säilyisivät kevääseen saakka.

K aali, suomalainen perusruoka voi alkaa tympimään vuosi vuodelta samoin valmistettuna. Siksipä kannattaakin ko­ keilla Kylm än päivän kaalilaatikkoa. (kaikki luomuna luonnollisestikin)

HYVÄÄ PUOLUKKASYKSYÄ TOIVOTTAA TIINA

14

Kylmän päivän kaalilaatikko Keräkaalia Ohrasuurimoita Pari sipulia varsineen Ohrasuurimoita vajaa pari desiä Kuivattua m erilevää maun mukaan Tölkki chilimaustettua tomaattipyreettä (Jos käytät koko purkin saat aika tu­ lista ruokaa) Ripaus suolaa 2 valkosipulin kynttä murskattuna mausteita mielen mukaan Silppua kaali ja sipuli ja uunivuokaan lisää muut ainekset ja sekoita kunnolla.

Laita uuniin noin 225 asteeseen 1h-1,5h, tarkista kypsyys vä lillä . Jos kaali on kovaa ja ohrat raakoja kypsytä niin kau­ an kuin tarve vaatii. Nauti keitettyjen punajuurien kanssa.

Syksyiset puolukka- tai mustaherukkamuffinssit Puolukkamehua (n2dl) tai murskaa + vettä tai mustaherukkamehua tai murs­ kaa Soijajauhoja (n. 5rkl) Sokeria (n. 1 1/2 dl) Vehnäjauhoja Vanilinisokeria 2tl Leivinjauhetta 1 tl Ö ljyä Pikkuvuokia, joihin taikinan voi kaataa Kaada taikinakulhon pohjalle matjamehu tai marjamurska ja vajaa pari desiä vettä. Ripottele päälle soijajauhot ja vatkaa vispilällä ne kunnolla sekaisin.

Lisää sokeri ja vaniliinisokeri ja vispaa lisää. Sekoita leivinjauhe pariin desiin jauhoja ja ripottele ne taikinaan samalla sekoittaen. Lisää jauhoja taikinaan so­ pivaksi katsomasi määrä (n. 4dl marjamurskan koostumuksesta riippuen).

Lopuksi lisää joukkoon loraus öljyä.

Kaada taikinaa pikkuvuokiin (noin puo­ leen väliin ) ja paista 225 asteessa 10-17 min muffinssien koosta riippuen.

Sienipiiras Ohrasuurimoita (1 -2 dl raakana) Puolikas purjosipuli Kasvislientäja/tai soijakermaa Pari desiä esikäsiteltyjä sieniä pieneksi silputtuna (kantarellit sopivat mainios­ ta, kuten myös herkkutatit) Pohja: 1 dl ruisjauhoja 1 1/2 dl vehnäjauhoja 1 dl vehnälesettä vettä ja öljyä (yrtti) suolaa Taikinan valm istus: Sekoita jauhot ja leseet kulhossa, lisää hieman vettä ja öljyä, vaivaa taikinaa käsin, jotta saat siihen sopivan koostumuksen. Lisää vettä sen verran, että taikinaa tuntuu mukavan pehmeältä, mutta pysyy kui­ tenkin kasassa.

Taputtele taikina öljyllä voideltuun vuo­ kaan.

Valm ista sitten täyte. Keitä ohrasuurimot kasvisliemessä. Jos ohriin jää lien­ tä, älä heitä sitä pois, silloin sinun ei tarvitse lisätä enää lientä. Sekoita oh­ rat, silputtu purjosipuli, silputut sienet ja mahdollisesti nestettä, jos täytteesi sitäkaipaa.

Kaada täyte vuokaan pohjan päälle ja tasoita. Paista 200 asteessa n. 35 min piiraan koosta riippuen.

Tarjoa kirpeän puolukkamehun kera.

ANIMALIA 3/2000

Tämäkin Mustanmeren rannikolta pelastettu orpo karhunpentu Berik on saanut kodin WSPA:n turvapaikasta

Kesäkuussa y li 350 eläinsuojeluaktiivia lähes 70 maasta saapui Lontooseen Maailman eläinsuojelujärjestö W SPA:n järjestämään kongressiin. Itselläni oli suuri ilo ja kunnia osallistua kongres­ siin Eläinsuojeluliitto Animalian ja Hel­ singin eläinsuojeluyhdistyksen yhteise­ nä edustajana. Esitelm ien ja seminaari­ en ohella tilaisuuden parasta antia oli ajatusten ja yhteystietojen vaihtaminen muiden eläinsuojelijoiden kanssa.

Torstaina 15.6.2000 pidettiin W SPA:n sääntöjen mukainen kaksivuotiskokous. Norm aalien vuosikokousrutiinien ohella tilaisuudessa esitelm öitiin mm.

W SPA :n Afrikassa järjestämästä eläinsuojelukasvatuksesta kouluissa ja Kosovon sota-alueella antamasta eläinten ensiavusta. Tilaisuudessa jaettiin myös ensimmäinen Jeannette McDermott palkinto, joka myönnettiin pitkään eri tehtävissä W SPA:ssa toim ineelle John W alshille. Vuosikokouksen erityinen ilonaihe oli edellisenä päivänä johto­ kunnan kokouksessa yksim ielisestihyväksytty “ Universal Declaration for the Welfare of Animals” . Tämän Ihmisoike­ uksien yleism aailm allisesta julistukses­ ta esimerkkinsä ottaneen,eläinten hy­ vinvointia koskevan julistuksen on tar­ koitus innoittaa Y K :ta ja muita kansain­ välisiä poliittisia yhteistyöelimiä hyväk­ symään eläintenoikeuksia koskevia so­ pimuksia.

i'

'

m

League Against Cruel Sportsin edustaja David Coulthread kertoi kettumetsästykseen liittyvistä julmuuksista kongressiyleisölle.

Perjantai 16.6. oli ensimmäinen varsi­ nainen Anim als 2000 -kongressipäivä.

Päivän järjestelyistä huolehti W SPA .

Tervetuliaispuheiden jälkeen seurasi neljä erilaista teemaseminaaria: löytöeläinten määrän kontrolloinnista, maatalouseläimistä globaalistuvassa maail­ massa, villieläinten suojelusta sekä eläi­ mistä viihteessä. Kongressi jatkui lau­ antaina, jolloin kokousjärjestelyistä vas­ tasi R SPC A , Ison-Britannian suurin eläinsuojelujärjestö. Avainpuheenvuoron piti Ison-Britannian maatalousminis­ teri Ellio t M orley, joka on kotimaassaan ja erilaisilla EU-foorumeilla voimakkaasti edistänyt eläinten asiaa. Lauantain muu ohjelma koostui kuudesta puheenvuo­ rosta, joiden aiheina oli eläinten hyvinvointijärjestöjen historia, lemmikkieläin­ ten kohtelu ensi vuosituhannella, maatalouseläinten hyvinvointi, villieläinten suojelu, eläinkokeiden vaihtoehdot sekä ympäristön ja eläinten tulevaisuus.

Turkin Libearty-kampanja: eläinsuojelun menestystarina Hyvänä esimerkkinä W SPA :n toim in­ nasta käy järjestön jo vuosikymmeniä jatkunut toim inta karhujen hyväksi eri puolilla maailmaa. Yhdysvalloissa tämä Libearty-projektiksi nimetty karhujen pelastusohjelma on auttanut mm. or­ voiksi jääneiden karhunpentujen kas­ vattam isessa ja uudelleen luontoon saattamisessa. Kiinassa W SPA on pal­ jastanut karhufarmeja, joissa karhut pi­ detään hirvittävissä oloissa - häkeissä, joissa ei lainkaan mahdu liikkumaan m yytäväksi tarkoitetun sappinesteen lypsäm iseksi vatsan läpi työnnetyn putken kautta. Itä-Euroopassa ja Aa­

siassa Libearty-projekti on menestyk­ sekkäästi pyrkinyt lopettamaan julm at karhutaistelu- ja tanssiva karhu -perin­ teet. Intiassa koirien ja sidottujen kar­ hujen “ taistelut” onkin käytännössä saatu loppumaan mm. uudelleen kou­ luttamalla ihm isiä, jotka aikaisemmin saivat elantonsa karhujen kautta. E ri puolilla Aasiaa ja Itä-Eurooppaa on tu­ risteja viihdyttävien tanssivien karhu­ jen määrä saatu vähenemään paljolti WSPA:ntoim ien ansiosta. Tästä julm as­ ta kohtalosta pelastetuille karhuille W SPA on perustanut kaksi kuntoutus­ keskusta Kreikkaan ja Turkkiin.

Turkin Libearty-projekti on käytän­ nössä saanut kaikki tanssivat karhut pois kaduilta ja W SPA :n rahoittamaan turvakotiin. Turkissa W SPA on toim i­ nut yhteistyössä Kansallisen eläinsuojelujärjestön ja viranomaisten kanssa ja mm. turistien lähettämien valokuvien perusteella käynyt kirjaim ellisesti hake­ massa karhut pois kadulta. Karhujen turvakodissa onkin tällä hetkellä useita kymmeniä karhuja, joita ei ikävä kyllä enää voi palauttaa luontoon, mutta jot­ ka sentään nauttivat onnellisesta ja tur­ vallisesta elämästä. Turkissa, niinkuin monessa muussakin maassa, karhujen pito viihdytystarkoituksissa on kiellet­ ty, mutta pelkät lakipykälät ilman käy­ tännön toim ia eivät auta karhujentilannetta. Karhujen kohtaloa on Turkissa todella päätetty muuttaa ja tuloksena on ollut, kuten projektin syystäkin ylpeä johtaja B irg iil Rona asianW SPA:n kon­ gressissa ilm aisi, “ kaikkien aikojen me­ nestyksekkäin yksittäinen eläinsuojeluprojekti” .

JOHANNA ERÄNEN

Luettavaa T u r id

R u g a a s:

Rauhoittavat signaalit

S

R a u h o it i SIGNAALI" ANIMALIA 3/2000

anasilta O y on julkaissut suomek­ si norjalaisen Turid Rugaasin kir­ joittam an kirjan “ Rauhoittavat signaalit” , jossa kerrotaan kuinka koi­ rat kom m unikoivat keskenään välttääkseen turhia ristiriitoja. Tämä on ensimmäinen koirien sopuun tähtäävis­ tä signaaleista kirjoitettu kirja. Tähän­ astisessa susi- ja koiraeläintutkimuksessa on keskitytty yksinomaan alistaviin ja välimatkaa lisääviin eleisiin.

Turid Rugaas vieraili Suomessa 1. 2.7. ammattikoirankouluttajien järjestön Kiva-teamin järjestämässä Piskipäivät 2000 -tapahtumassaja kertoi satapäiselle yleisölle kuinka voimme oppia entistä paremmin ymmärtämään lemmikkejämme ja kehittämään omia taitojamme koiran­ omistajina ja -kouluttajina.

Koirat käyttävät signaaleja koko ajan.

Jos ymmärrämme, mitä koira yrittää meil­ le sanoa, pääsemme eroon turhista vää­ rinkäsityksistä. Koiranom istaja voi op­ pia itse käyttämään rauhoittavia signaa­ leja ja kommunikoimaan niiden avulla koirien kanssa. K irja auttaakin koiran­ om istajaa “ pääsemään puheväleihin koiransa kanssa” .

Rauhoittavat signaalit onkin oiva opas koiran ja myös ihmisen kommuni­ koinnista kiinnostuneelle. Kirjassa käy­ dään perusteellisesti läpi koiran käyttä­ mät rauhoittavat signaalit ja lisäksi ker­ rotaan havainnollistavia esimerkkejä tosielämästä. Kirjan luettavuutta olisi lisännyt vielä esimerkiksi piirroskuvat, joiden avulla olisi havainnollistettu tar­ kemmin signaaleja. Kirjan mustavalkoi­ set kuvat kaipaisivat tuekseen yksityis­ kohtaisempia kuvia rauhoittavista sig­ naaleista.

Tilaustiedot: Sanasilta Oy, Sateenvar­ jo n n e 12, 07280 Ilola, puh 019-545191, sähköposti sanasilta-info@ sanasilta.fi, www.sanasilta.fi. Kirjan hinta on 1 - 9 kappaleen tilauksissa 130 m k (sis. alv 8 % )ja yli 10 kpl tilaukset 100 m k (sis. alv 8 %). K irjat toim itetaan postiennakol­ la.

JR

15

Toimintaa

Toimintaa

ANIMAALIT KAUTTA MAAN!

Eläinsuojelumessut Helsingissä T\ile sinäkin mukaan Eläinsuojelumessuille lauantaina 7.10. Vanhalle Ylioppilas­ talolle Helsinkiin. Messuilla esittäytyvät luonnon- ja eläinsuojelujärjestöt, joiden toimintaan voit tutustua.

O h je lm a s s a :

fr

n

V a ih t ö e h t o t u r k is m Ilo is t e n k o ir ie n t e m L a s te n k a s v o m

u o t in ä y t ö k s iä p p u e s it y k s iä

a a la u s t a

L u e n t o k a s v is r u o k a ilu s t a

M e s s u t o v a t a v o in n a y le is ö lle

k lo

11 -1 9 .

V a p a a p ä ä s y !

M u k a n a m m . A n im S u o m

a lia , H e ls in g in E lä in s u o je lu y h d is t y s , S u o m

e n K e n n e lliit t o , Ilo is t e n

E lä in t e n v iik o n

L e m

m

ik k ie n O m

e n E lä in s u o je lu y h d is t y s ,

is t a ja t , V e g a a n iliit t o . . .

a v a u s E s p la n a d in p u is t o s s a k e s k iv ii k k o n a 4 .1 0 . k l o

1 5 a lk a e n

Kunnallisvaalit lähestyvät...

K

A

nimalia 2/2000 -lehdessä oli vir he jutussa Eläinsuojelua koti pihassa: Jutussa väitettiin, että “ m a a i l m a l l a kuolee joka vuorokausi v ii­ si m iljoonaa lasta nälän aiheuttamaan ripuliin” . Lauseen olisi pitänyt kuulua seuraavasti: maailmalla kuolee joka vuo­ rokausi 24 000 lasta nälän aiheuttamaan ripuliin. Toimitus pahoittelee virhettä

Tarjolla kasvisruokareseptejä Eläinsuojeluliitto Anim alian sivuilta löytää nyt myös kasvisruokatietoutta www.anim alia.fi/kasvis.htm tarjoaa myös halukkaille kasvisruokareseptejä. Jos sinulla on itselläsi taskussa maukas vegeresepti, niin lä­ hetä se m eille sähköpostilla osoitteeseen tiina.juurela@ anim alia.fi, niin laitamme sen nettiin kaikkien kokeiltavaksi.

A LA V U S: Tytti Salenius, Jaakkolantie 3,60100 Seinäjoki, p. 040-502 6541 HAN KO : GittaRoos, Halmstadink 37c 16,10900 Hanko, p. 019-248 2577 H E L S IN K I: ks. Pääkaupunkiseutu H Ä M EEN LIN N A : Leena Metsäkangas, Rauhankatu 1G75,13100 Hämeenlinna, p. 040-7646601, sähköposti: leeenuska@hotmail.com IIS A L M I: Minna Miettinen, Päiviönk 5B13,74100, sähköposti: f76633@uwasa.fi JA L A S JÄ R V I: Satu K allio , Nurm elantie 25, 61280 Jo k ip ii, p. 050-534 7940, sähköposti: s_kallio@hotmail.com JO EN SU U : M icaela Morero, Karjam äent 10B14, 80230 Jns, p. 040-7685 685, sähköposti: morero@cc.joensuu.fi.

Loppusyksyn kokoontumiset pidetään kahvila Lyyran kokoushuoneessa, Niskakatu 16 seuraa­ vasti: M a 16.10 klo 16-17, aiheena mm. turkispäivä Fur Free Friday 24.11 M a 20.11 klo 16-17, aiheina mm. joulum yyjäiset ja uudet kokoontumisajat Voit myös liittyä ryhmän sähköpostilistalle lähettämällä tyhjän viestin osoitteeseen jnsanimaliasubscribe@egroups.com. Listalle tulevat tarkemmat tiedot tapahtumista, uusin kampanjaposti ja sillä sovitaan kiireisim m istä asioista. Joensuun ryhm ällä on myös omat kotisivut osoitteessa http:/ /jnsanimalia.homestead.com/jnsanimalia.html. Käypä tsekkaamassa!

K A R K K ILA : Anne Ahlkvist, Karkkilant 400,12600 Läyliäinen, p. 040-738 0019 K O R PILA H T I: Nina Kivilahti, Hirvimäent 1184,41800 Korpilahti, p. 014-827 188 KO TK A : Riika Aalto, Laihont 7,48700 Kym inlinna, p. 05-264 108 tai 040-595 0534, sähköposti: riika.aalto@ pp.inet.fi.

Syksyn toiminta sovitaan syyskuun tapaamisessa, tiedustele lisää Riikalta (tiedot yllä). Lisäksi tulossa S Y Y S L E IR I. Koska Kotkan lähellä ei ole ollut mitään leiriä, päätimme jäljestää sellaisen. Tarkoituk­ senamme on kerrankin ajan kanssa suunnitella toimintamme suuntaviivoja ja tulevaisuutta. A i­ heet ja teema ovat vielä mietintämyssyn alla, mutta leiripaikka ja aika ovat tiedossa: Mussalon Niinlahti, leiri alkaa la 14.10klo 12ja päättyy su 15.10klo 12. Mukaan mahtuu vielä n. lOhenkilöä, myös muualta kuin Kotkasta olevat jäsenet ovat tervetulleita. Järjestelyt ovat vasta aluillaan, mutta ilmoittautua voi Riikalle (viim eistään 6.10).

KU O PIO : Tiina Nykky, Tuliniementie 50,71610 Salonkulma, p. 017-261 8590 tai 050-3821 862 säh­ köposti: tiina.nykky@datranet.net LA H T I: Sanna Peltonen, Kaijalank 10as4,15140 Lahti, sähköposti: speltone@lpt.fi M UO N IO : Sisko Sattanen, Kp2,99300 Muonio, p. 016-532 026 N UM M I-PUSU LA : Irma Teikari, Lehtola, 03850 Pusula, p. 09-226 6236 tai 050-5004 596 O U LU : (alueosaston toim isto) Isokatu 16C20, 2 krs, 90100 Oulu, p. 08-311 9885, sähköposti: Animalia.Oulu@mail.suomi.net.

-Päivystys keskiviikkoisin klo 16-18 ja perjantaisin klo 12-16. Jäsenillat toim istolla joka kuukau­ den ensimmäisenä keskiviikkona klo 18.

-Esitteiden ja muun materiaalin lisäksi toim istolla on myynnissä rajoitettu valikoim a Anim alian tuotteita -Eläinsuojelukurssi Oulussa lauantaina 14.10. uusille jäsenille sekä muille eläinsuojelusta kiinnos­ tuneille. Yhden päivän kurssin jäljestävät Anim alian Oulun alueosasto sekä Oulun seudun eläinsuojeluyhdistys.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset p.08-5422924 /M aija Taivassalo

unnallisvaalit pidetään 22.10. Myös kunnanvaltuustoihin kannat taa äänestää eläin- ja luonnonsuojelumyönteisiä ihm isiä. Kysele ehdokkailta heidän näkemyksiään eläinsuojelusta: miten he aiko­ vat toteuttaa eläinsuojelijoiden näkemyksiä kunnallispolitiikassa. Esim er­ kiksi H elsinkiin on eläinsuojelumyönteisten valtuutettujen avulla saatu perustettua eläinsuojelueläinlääkärin virka. Eläinsuojelueläinlääkäri tekee tarkastuksia epäiltäessä eläinsuojelurikkomusta.

N im ilistoja ehdokkaista saat puoluetoimistoista. Usein ehdokkailla on myös omat www-sivut, joista näet ehdokkaan m ielipiteitä sekä yhteystie­ dot, jotta voit tiedustella ehdokkaasi kunnallispoliittisia m ielipiteitä.

Usein ennen kunnallisvaaleja jäljestetään myös erityyppisiä paneeleja, joissa voi kuulla ehdokkaiden m ielipiteitä eri aiheista sekä tehdä kysym yk­ siä.

Korjaus

Syksyn tultua paikallistoiminta eri puolilla Suom ea on taas päässyt vauhtiin. Lehden materiaalia kootessa eivät kaikki­ en ryhm ien tiedot olleet vielä valmiit. Voit kuitenkin ottaa yhteyttä alueen yhdyshenkilöön ja kysyä lisätietoja. Kaikki ovat tervetulleita m ukaan ja kaikkia tarvitaan! M uistathan että Animalian kotisivuilta (www.animaha.fi) löydät myös viimeisimmät tiedot myös paikalhstapahtumista.

eläi­ met * * *

K ieS R Y H fÄ ri* O N

AUTTANUT

L Ö Y T Ä M Ä Ä N F tn iN n N fc fe N

A nimalian Joensuun toimintaryh/ \ mä näyttäytyi muutamassa paiL A Jcassa kuluneena kesänä. Tou­ kokuussa olimme Hevosm arkkinoilla raviradalla. K ävijöitä tosin näytti kiin­ nostavan enemmän hevoset kuin pai­ kalle saapuneet m yyjät jajäijestöt, mut­ ta hevosten tapahtumahan se oli. Jä r­ jestöjen oma tapahtuma oli Kuorekuhinat -kalatapahtuman ohessa järjestetty Mahdollisuuksien Tori. Helle houkutteli Joensuun keskustan Ilosaareen run­ saasti väkeä.

Heinäkuussa osallistuimme Ilosaari­ rockiin, mikä on joensuulaisjäijestöille kultakaivos niin aatteen jakoa, kuin ta­ louttakin ajatellen. Festariväki käyttäy­ tyi asiallisesti, musiikki oli tietysti taso­ kasta ja sää suosi, mikä nosti tunnel­ maa entisestään. Heinäkuussa oli myös Onnellinen kana -satoa näytillä Joen­ suun kaupunginkiijastossa. Ajankohta o li huono, koska lomakausi oli meneil­ lään, mutta veikeät piirustukset asete­ taan näytteille uudestaan Eläinten v ii­ kolla Lemmikkinäyttelyyn.

N IN U A

P U O L E N I.

PÄ Ä K A U PU N K I: opiskelijaryhmä kokoontuu Uudella Ylioppilastalolla Mannerheimintie 5, muut ryhmät Animalian toim istolla Porvoonk 53,00520 Hki. A IK U IS A K T IIV IT : lis ä tie to ja antaa T arja B ald in g , p. 09-278 6896, sähköposti: taij a.balding @ animalia.fi N U O R IS O R Y H M Ä : lisä tie to ja antaa A n ni Arponen, p. 050-571 6167, sähköposti: Anni.Arponen@ helsinki.fi O P IS K ELIJA R Y H M Ä : Lisätietoja: puheenjohtaja Sari Naskinen p.050-5277403 tai varapuheen­ johtaja Elina Valkama p. 050-3531279 Ryhmän postituslista: animalia-op@helsinki.fi Kokoonnumme aina parillisten viikkojen keskiviik­ kona (muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta) Uudella Ylioppilastalolla klo 19.00. Kokoukset kestävät n. l-2h. Kokouksiin ovat tervetulleita kaikki eläintenystävät opiskelupaikkaan tai ikään katsomatta. Myös työssäkävijät ovat tervetulleita, vaikka nimi ehkä jotain muuta antaa ymmärtää.

Syksyn kokoukset 4.10 “ Uusien ilta” . Kokoonnumme heti Eläinten viikon avajaisten jälkeen eli klo: 18.00. Tarjolla hyvää syötävää ja juotavaa!!

18.10 Suunnittelemme vierailua luom utilalle ja Hesyyn. Pohdimme mitä voisimme tehdä yliopis­ tolla koe-eläinten aseman parantamiseksi.

1.11 Suunnittelemme kasvisruokailtaa.

15.11 Kasvisruokailta jonkun ryhmäläisen kotona (aika ja paikka ei vielä selvillä) 29.11 Suunnittelemme joulukuussa järjestettävää katukeräystä.

Kokousten lisäksi olemme mukana erilaisissa tapahtumissa yliopistolla sekä muualla. Tervetuloa mukaan!!!

T U R K ISR Y H M Ä : lisätietoja antaa Jaana Reijonaho, p.09-148 4624 tai 050-302 8170, sähköposti: jaana.reijonaho @ animalia.fi R A A H E: M ari Liimatainen, Ollinsaarent 47a8,92120 Raahe, p. 050-3604214 RO V A N IEM I: Riitta Saarinen/Jaakko Kauppinen, Kuusirinteentie 3cl 1,96100 Roi. p. 016-379 0178 tai 040-742 1952, sähköposti: jaakko.kauppinen@pp.inet.fi T A M P E R E : M ervi Rissanen, Postik las49, 33100 Tre, p. 03-223 4228, sähköposti: m ervi.rissanen@icl.fi Kokoontumiset Vuoltsun toimintakeskuksessa Vuolteenkatu 13, kerhonuone 14) seuraavasti: 4.10 Eläinten Viikon tapahtuma (paikka saattaa muuttua) 18.10 Ohjelma avoin 1.11 Teema: sikalat ja niiden ongelmat 15.11 Teema: valaanpyynti 29.11 Kinkkukampanjan suunnittelua 13.12 Pikkujoulu Tervetuloa mukaan uudet ja entiset aktiivit!

T U R K U : (alueosaston toim isto) Humalistonk. 14c, 2krs, 20100Turku, p. 02-2310 123. Päivystys maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 16-18 sekä lauantaisin klo 11-13. Toimistolta saatavilla Anima­ lian ja alueosaston tuotteita, esitteitä ja muuta materiaalia.

V A A SA : A rja W allen iu s, Kurtenink. 3, 65100 Vaasa, p. 050-518 5624, sähköposti: eemil.wallenius@pp.inet.fi

Eikö listasta löydy sinua lähellä olevaa paikkakuntaa? Kiinnostaisiko sinua itseäsi ryhtymi­ nen Animalian yhdyshenkilöksi? Kerron mielelläni lisää asiasta, joten soita/kirjoita /eemelöi... Yhteydenottosi ei vielä sido sinua mitenkään, terveisin: Tiina Juurela, järjestösihteeri A nim alia ry/ Porvoonkatu 53,00520 Hki, p. 09-148 4866 tiina.juurela@animalia.fi

v a pa u t t a v a a

— ...............

*e »t a . t

r v it s e

. _

a in a

_.

t

R A U F trittA S IA L L U S '! S IL K K IH U IV IN E t K .r<?t ä k v v M c i <Hf I

lis W

kHvaiiofc« (r is L jy fii

M IC A ELA M O RERO

ANIMALIA 3/2000

ANIMALIA 3/2000

17

Tilaa tieto a eläin su o jelu sta

E l ä i n t S n r

Tietovihot Animalian tietovihkoihin on koottu yksityiskohtaista tie­ toa ja taustoja eläinsuojelun eri osa-alueilta. Painatuskulujen peittämiseksi perimme tietovihoista 10 mk/kpl plus posti­ tuskulut. Maksun voit suorit­ taa vihkojen mukana tuleval­ la tilillepanokortilla

□ Eläimet kosmetiikkate­ ollisuudessa □ Virikkeitä ja vapautta maatalouden eläimille □ Kohti 2000-lukua: mitä tiedämme geenitekniikan riskeistä?

□ Eläinsuojelulaki ja ase­ tus, 15mk

Esitteet

Julisteet

Videot

Diasarjat

□ Animalian yleisesite. Nelivärinen esite

□ “Kun valitset munia... valitset myös kanalan”.

□ Heidän tulevaisuuten­ sa on sinun käsissäsi.

□ Yleisdiasarja e l ä i n suojelusta, 24 kuvaa

Animaliasta ja eläinsuojelus­ ta. Sisältää myös pankkisiirto k o rtin , jo lla voi liitty ä jäseneksi. Sopii annettavaksi ystäville ja tuttaville, jotka saattaisivat olla kiinnostunei­ ta jäsenyydestä.

Nelivärinen A3-kokoinen juliste. Sopii ilm oitustau­ luille, työpaikan seinälle ja kaikkialle missä ihmisiä liikkuu.

Suosittu video, joka kertoo pe­ rusasiat mm. eläinkokeista, maatalouden eläinten oloista ja eläinsuojelusta. Noin 15 min, suomenkielinen tekstitys.

□ Kauneus voi tappaa juliste.

□ Ruokaa ilman kärsimys­ tä. Video maatalouden eläint­

□ Turkiseläimet, 15 kuvaa

□ Minulle turkki ei ole so­ miste. Nelivärijuliste, jos­

en oloista ja kasvissyönnin perusteluista. Noin 25 min, suomenkielinen tekstitys.

□ Yleisdiasarja nuorim­ mille mm. ala-asteille),

□ Kumpi oli ensin, muna vai kana?

□ ”Go Cruelty Free”, luettelo eläimillä testaamatto­ mista kosmetiikkatuotteista, saippuoista, shampoista ym.

Tietopaketit Tietopaketteihin on koottu esitteitä, lehtiartikkeleita ja m uuta ajankohtaista tietoa eläinsuojelun eri aloilta. Hyvä pohja muun muassa e-sitelmien tekoon. Tietopakettien hin­ ta on 10 mk/kpl, mihin sisäl­ tyy postituskulut. Maksun voit suorittaa paketin mukana tul­ evalla tilillepanokortilla.

□ □ □ □

Eläimet maataloudessa Eläinkokeet Turkistarhaus Hevoset

□ Lapsille suunnattu esite:

Miten koiraa tulee lähestyä? □ Animalian tuotteiden hinnasto □ Kudosluovutuskortti □ Kiitos sinulle, joka et osta turkiksia

sa villi kettu kertoo mieli­ piteensä turkistarhauksesta ja turkissom isteiden käytöstä.Hyvä lahja muotitie­ toiselle.

Material pa svenska □ Broschyr “Lyckligtvis finns det Animalia” om djurskyddet och Animalias verksamhet, gratis.

□ Juliana von Wendts Stiftelses broschyr “vetenskap kan utövas pä mänga sätt” om djurförsök och altemativa forksningsmetoder, gratis.

-som isteiden tuottam iseen käytetään vuosittain miljoonia häkkikasvatettuja eläimiä.

□ “Ei lämmitä” - uusi materiaali, joka kuvas­ taa somistemuodin turhuutta.

□

Vältä eläinkokeita

- 8-sivuinen vihkonen, joka sisältää tietoa siitä miten ku­ luttajat voivat valinnoillaan vaikuttaa koe-eläinten ase­ maan.

Jos poikkeat toimis­ tolla...

□ Eläinkokeet, 25 kuvaa □ Maatalouden eläimet, 19 kuvaa

18

kuvaa

□ Nooan arkki. V ideo pääuskontojen suhtautum i­ sesta eläim iin, n. 25 min, suomalainen äänitys, (sopii hyvin mm. koulujen uskonnon tai eläm än katsom ustiedon tunneille.)

Valokuvanäyttelyt □ 17 värikuvaa ja ku­ vatekstit, aiheet eläinsuoje­ lun eri alueilta. Sopii koului­ hin, näyttely-ja kerhotiloihin jne.

□ Paradise Lost. kertoo apinoiden pyynnistä luonnos­ ta koe-eläinlaboratorioihin.

Noin 20 min, englanninkielin­ en äänitys.

□

Turkistarhaus. Video

□

Turkiseläimet,

13 kuvaa.

□

Rakastamme elämää enemmän kuin turkiksia -ju­ liste. Kahden Miss Suomen ja yhden Suomen Neidon kan­ nanotto turkiseläinten häkkikasvatukseen.

Mukana myös kesykettu Lulu.

apinoiden pyynnistä viidakois­ ta koe-eläinlaboratorioihin

turkistarhauksesta Suomessa ja Skandinaviassa, n. 25 min.

□ Alternatives in Education. Video lääketieteen, bi­ ologian, yms. opettajille ja opiskelijoille, englanninkielin­ en, 33min.

:

Posti- ja käsittelykulujen peittämiseksi lainauksesta peritään lainausmaksu, 40 m k/lainauskerta. A nim a­ lian jäsenet saavat lainausmaksusta 50 % alennuksen eli heille maksu on 20 mk.

V araa h alu am asi video, diasarja tai kuvanäyttely Animalian toimistosta vii­ meistään kolme viikkoa en­ nen toivottua laina-aikaa.

V araukset m ieluiten pu­ h e lim itse puh (09) 148 4866.

Animalian nimipainatus ja kaksi kuva-aihetta, meren maailma tai viidakko Tilaan kpl (meren maailma) Tilaan kpl (viidakko)

Tilaan Tilaan

PO IK A JA KISSA -K O R T T I,

Tilaan.............kpl

kpl

4,-

Tilaan.......... kpl

KOKITEJAKYM PILLÄ!

10 kortin lajitelma, sis. mm.

Kimmo Taskisen piirroksia, 10,Tilaan........... nippua

ELÄINSUOJELUN VUO­ SIKIRJA 1999, 35,-

HUVIKSI, HYÖDYKSI...

Tilaan

UPEA SUSI-T-PAITA, 99,KOOT M-L-XL

kpl

RIN TA M ER K IT

Tilaan.......... kpl K okoa...........

GO CRUELTY FREE,

10,-

2-väripainatus, Tilaan..........kpl

VALAANLAULU-CD, 100,Tilaan.......... kpl

FUR IS DEAD, 8,punamusta, Tilaan..........kpl

DELFIINIKORVAKORUT, 140,Tilaan.............kpl

OULUN ALUEOSASTON KETTU-RINTAMERKKI,

DELFIINIRIIPUS, 110,Tilaan.............kpl

10,-

DELFIINIRINTAKORU, 120,-

Tilaan..........kpl

Tilaan.............kpl

S Y Y S m m O U K S l A ....

M ERKIT,TARRAT, KORTIT...

LAMMAS T-PAITA, 70,Laadukas T-paita lammaskuviolla, väri meleerattu harmaa Koot: S-XL Tilaan kpl, kokoa.........

ELÄINKOKEETONTA KOSMETIIKKAAARKKI (16 tarraa), 10,I

Tilaan........... kpl

RAITAKISSA- JA ANIMALIA LUONTO KORTIT, 4,-

ONNELLINEN KANA-KORTTINIPPU, 20,8 erilaista värikästä kanapiirroskorttia (yksittäiset kortit 4,-/kpl. Ks. mallit lehti 2/2000) Tilaan nippua

Tilaan........... kpl Raitakissaa Tilaan.......... kpl Animalia luontoa

RINTAMERKKI/TARRA-SETTI, 20,-

TILAAJAN

OSOITE.

□ □

Olen Animalian jäsen En ole jäsen

K E T U N PO IK A L E H T IÖ JA KUORET ympäristöystävällistä uusiopaperia.

Lehtiö 20 sivua ja kuoret 15 kpl/ nippu.

Tilaan........... kpl lehtiöitä, 15,-/kpl Tilaan........... kpl kuorinippuja, 15,-/kpl KUVIOK IRJELEH TIÖ T JA KIRJEKUORET, 15, 22,Kahta eri aihetta, hevonen tai nalle. Lehtiöt 15,-ja kuoret 22,-.

100% siistaamatonta uusiopaperia.

Tilaan............ kpl, nalle-kuoria Tilaan............ kpl, nalle-lehtiötä Tilaan............ kpl, hevos-kuoria Tilaan............ kpl, hevos-lehtiötä DISCCOVER-LEVYKEKO TELO , 15,ERIKOISTARJOUKSENA 3 KAPPALEEN PAKETTI 40,-.

Kotelot soveltuvat niin kuljetukseen kuin postitukseenkin. Värit: vihreä, punainen, sininen, turkoosi ja keltai­ nen. Koteloissa Animalian logo-hiiri.

Tilaan............. kpl ......................... väriä Tilaan................ pakettia

Hyvälaatuiset, puuvillaiset kasvo- ja kylpypyyhkeet sopivat niin lemmikin kuin omistajankin käyttöön.

Brodeerattu sinisellä teksti “Animalia”.

Sininen pyyhe koot 50 x 70 ja vaalea pyyhe 70 x 70 Tilaan............ kpl, luonn.vaaleaa Tilaan............ kpl, sinistä

NOOAN ARKKI TYYNYLIINA 89,(50 x 60 cm) Tilaan............ kpl

NOOAN ARKKI PYYHE, 72,(50 x 70 cm) Tilaan............ kpl

ÄLÄ JÄTÄ MEITÄ KUUMAAN AU­ TOON -TARRA, 5,K issan-ja koirankuvalla varustettu autotarra Tilaan............ kpl

PEHMOHIIRET, 35,Tilaan..............kpl

PEHMOKARHUT, 100,Tilaan............ kpl

NAIN TEET TILAUKSESI:

\

Postitse: Animalia ry, Porvoonkatu 53,00520 Helsinki Puhelimitse: 09 - 148 4866, ma-to klo 9-17, pe klo 9-14 Faxitse: 09 - 148 4622 e-mail: asiakaspalvelu@animalia.fi

EDELLISTEN VUOSIEN JOULU­ KORTTEJA, 12,-

Y li 4 0 ,- tila u k s e t to im ite ta a n p o s tie n n a k o lla , j o l l o i n h in ta a n lis ä tä ä n

Lajitelmassa 5 korttia, vähintään 3 erilaista.

Tilaan nippua

p o s tie n n a k k o m a k s u 1 7 ,-. K a ik k iin

tila u k s iin

lis ä tä ä n p o s ti tu s k u l u t

s e k ä 5 ,- k ä s itte ly k u lu .

-- ■ ■

Tilauksen voit tehdä postitse, puhelimella, faksilla tai sähköpostil­ la:

Päivämäärä, johon mennessä toivon saavani materiaalin................

käsintehdyt emalirintakorut ovat persoonallisia ja laaduk­ kaita 5 aihetta.

Tilaan........... kpl, kissa Tilaan........... kpl, kettu Tilaan........... kpl,lehmä Tilaan........... kpl,possu Tilaan........... kpl, kana

120,-

T A SSU -K O R TTI, 2,Tilaan............. kpl

“KOTIELÄINTEN KÄYT­ TÄYTYMINEN JA HYVINVOINTF7HELI CASTREN, 189,-

kpl

69,- Ulla Huttusen

PYYHKEET 50,-/

Tilaan..............kpl

(lammasaihe) (lintuaihe)

EMALIRINTAKORUT,

Tilaan............kpl

VEGAANIN KÄSIKIRJA, 130,-

EKOKASSI, “ANIMALIAA. SITÄ ON LUONNOSSA NIMITTÄIN...” ,18,-

Huom! Tee varauksesi hy­ vissä ajoin, viimeistään kol­ me viikkoa ennen toivottua laina-aikaa. Sama koskee esite- ja muita materiaaliti­ lauksia. Emme valitettavasti voi taata sitä, että toivoma­ si materiaali on vapaana.

Lainaukset toimitetaan va­ rausjärjestyksessä.

VEGAANIN KASVISKEITTOKIRJA, 65,-

Tilaan........... kpl

Tilaan

H IIR I Y STÄ V Y K SET-K O RTT I, 4,Tilaan........... kpl

Tilaan............ kpl

KAKSIOSAINEN LAMMASJOULUKORTTI, 6,-

on 2 viikkoa ellei muusta erikseen sovita.

Vain yksi video tai diasaija kerrallaan ellei muusta erik­ seen sovita. Lainaaja sitou­ tuu käsittelemään lainamateriaalia huolella ja palaut­ tamaan sen toimistoon hy­ vässä kunnossa.

120,-

UUDET JOULUKORTIT, 4,-

Maksa lainausmaksu tilille 800018-2105644 ja lähetä k u itti tai k u itin kopio Animaliaan.Osoite: Anima­ lia, Porvoonkatu 53,00520 Helsinki. Merkitse kuitin

viestiosaan nimesi, osoit­ teesi ja minkä nimisen videon/muun materiaalin haluat lainata. Laina-aika

I

UUSI ERÄ KIRJASTA “ELÄINTEN TIETOISUUS JA OIKEUDET”/ LEENA VILKKA, 150,Tilaan

K IS S A K O R T T I “ K ISSA N ­ PE N T U ” , 4,Tyylikäs valokuva, lämpimät värit.

Tilaan............kpl

“ETNO” KASVISKEITTOKIRJA,

Setissä 16 tarran “eläinkokeeton kosmetiikka” tarran arkki sekä 2 rintamerkkiä (Go cruelty free ja Fur is dead) Tilaan settiä

NIM I...........

-Animalia-lehden aikaisempia nu­ meroita. Lehdistä löytyy monia ajanko­ htaisuutensa yhä säilytettäneitä artikkelei­ ta. Jos ystäväsi saat­ taisi olla kiinnostunut Animaliasta, lahjoita hänelle pari Anima­ lia-lehden numeroa ja Animaiia-esite!

Miten lainaan videon, diat tai kuvanäyttelyn?

s y ^ s p u o t i

/ k ir ja t

KUULAKÄRKIKYNÄT, 12,-

Kadotettu paratiisi:

Toimistosta saa lisäk­ si hakea maksutta seuraavia:

VM -

18

Diasarjojen mukana lähetetään selitykset sekä aiheeseen liittyvää yleismateriaalia. Kuvanäyttelyt koostuvat värivalokuvasuurennoksista ja kuvateksteistä: sopii esille mm. kiijastoihin.

Esitteessä on perusasiat si­ itä, miksi vapaan kanan mu­ nat ovat parempi valinta kuin häkkimunat.2. uusittu painos.

□ Kasvissyöntiä aloittelijoille

Videot, diasarjat ja kuvanävttelvt

Esitteet ja julisteet Esitteet ja julisteet ovat maksuttomia, suurista tilauksista perimme postikulut.

UUTUUSTUOTTEET

y s t ä v ä n

Animalia Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki puh (09) 148 4866 fax (09) 148 4622 asiakaspalvehi@anmaiiaii

ANIMALIA

MMM

HEVOS-T-PAITA, 75,Kimmo Taskisen piirtämä hevosenpää. Väri harmaa, sininen ja keltainen.

Koot S - XL Tilaan kpl, kokoa........

ANIMALIA 3/2000

ANIMALIA POWER Tpaita, 75,Rauli Ollin piirroksella kuvitettu T-paita, pieni erä.

Väri meleerattu harmaa.

Koot:M Tilaan kpl, kokoa.........

Tilaajan nimi:_ Osoite:________

Tuotteita voit ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös Turun tstossa (os. Humalistonkatu 14, 2.krs, puh. 02-2310 123) ja Oulun tstossa (os. Isokatu 16 C 20, 2.krs, puh. 08-3119 885)

KIITOS TILAUKSESTASI!!

KIITOS TUESTASI!!

\

19

♦

♦

♦

♦

Animalian susi-T-paita, alalaidassa teksti “Animalia”

im X T A f N

Ekokassi kuva-aiheella: “Animaliaa. Sitä on luonnossa nimittäin...”

Kevyt ostoskassi puuvillaa, Koko: 42 x 37, Väri: luonnonvalkoinen

Tilaa joulukortit ajoissa!

Yksiosaiset joulukortit (hinta 4 mk), kaksi aihetta lammas- ja lintuaihe.

L a m m a s k o rtti o n sa a tav a n a m y ö s k a k s i o s a i s e n a ( h in t a 6 m k ) J im N o llm a n s o it t a a m u s ii k k i a v a la id e n kan ssa, C D

Delfiinirintakoru. 140 , Saatavana myös delfiiniriipus, 110, ja delfiinikorvakorut. 120,Tuula Pajun suunnittelemia tiffanylasikoruja

Onnellinen kana-korttinippu.

8 e r i la i s t a

p o ik a j a k is s a -k o r t t i

v ä r ik ä s t ä k a n a p iir r o s k o r t t iä .

Y k s i t t ä i s e t k o r t it 4 ,- / k p l .

t a s s u -k o r t t i

K u u la k ä r k ik y n ä t : A n i m a l i a n n im ip a in a t u s j a k a k s i k u v a -a ih e t t a , m e re n m a a ilm a ta i v iid a k k o

hiiriystävykset-kortti

Kotieläinten käyttäytyminen jn hyvinvointi

Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi

Eläinkokeetonta kosmetiikkaa -arkki

Leena Vilkan kiijoittama * “Eläinten tietoisuus ja oikeudet I

Nooan Arkki -pyyhe (50 x 70 cm)

Hevos-T-paita värit: harmaa, sininen ja keltainen Ä L Ä JÄ T Ä M E IT Ä

;7 351

Älä jätä meitä kuumaan autoon!

- Autotarra

Nooan Arkki-tyynyliina

(50 x 60 c m )

Pehmohiiret.

Saatavana erivärisiä.

Tiedot näistä ja muista Animalian tuotteista edellisellä sivulla