Animalia 1/2000

ELÄINSUOJELUN ERIKOISLEHTI SPECIALMAGASIN FÖR DJURSKYDD

1/2000

LEDARE

PÄÄKIRJOITUS

MTK:n mielenosoituksen tuomitse­ minen kaksinaismoralismia

Dubbelmoral att döma MTK:s demonstration

kaa kohdellaan kuolemansa jälkeen? uolleen sian tuominen MTK:n Eikö tärkeämpää ole se, mitä se kokee mielenosoitukseen hätkähdyt­ elämänsä aikana? ti. Teko tuomittiin eläimen häpäisy­ nä ja kuolleen eläimen eläinarvoa Jos jo kuolleen sian tuominen mielen­ osoitukseen herättää näin laajaa vastus­ loukkaavana. Tuomitsijoiden kaarti tusta, herää väistämättä kysymys, mitä ulottui tavallisista kaupunkilaisista saisikaan aikaan maamme kärkipoliidkkoihin. Eläinnormaalin kotieläin- f suojelullisesti tapahtuma ei sinänsä kasvatuksen arjen ollut kovin merkittävä, ja itse tapah­ tuom inen suuren tumaa merkittävämpänä pidänkin y le isö n silm ien siitä noussutta kohua, joka sisältää­ eteen. Hyväksyttäikin eläinsuojelun näkökulmasta huo­ siinkö esim. karjujen mattavasti mielenkiintoisempia ai­ sterilointi ilman ki­ neksia. vunlievitystä, entä M ielen o so itu k sesta syntynyt emakkojen seisotta­ kohu toi keskusteluun termin eläinminen viikkoja lähes arvo. Sian eläinarvoa ei kunnioitet­ kaiken liikkumisen tu, kun sen ruho tuotiin mielenosoi­ estävissä ns. porsituskarsinoissa? tukseen. Mikä sitten on sian eläinTodellisuuden rinnalla tapauksesta arvo normaalissa kotieläintuotan­ noussut kohu tuntuu hyvää tarkoittanossa, eli minkälaista arvostusta oli­ vuudestaan huolimatta tekopyhältä ja si saanut osakseen, jos se olisi käy­ teko jopa eläinsuojelua edistävältä. Saitetty normaaliin tapaan? han se aikaan keskustelua siitä, mitä eläi­ Maassamme kasvatetaan ja tape­ melle, kuolleelle tosin, on luvallista teh­ taan vuosittain yli miljoona sikaa, dä ja mitä ei. Lisäksi se on muistutti ku­ jotka pääsääntöisesti päätyvät tuo­ luttajia siitä, mistä joulukinkku loppu­ mitsijoiden lautasille. Jos sikaa ei olisi tuotu mielenosoitukseen, olisi­ jen lopuksi onkaan peräisin. ko sen loppu ollut näkemäämme yleTARU UOTILA vämpi? Olisiko sian eläinarvoa kun­ nioitettu teurastamossa, jossa se ta­ petaan, nyljetään ja paloitellaan? Ja mitä eläinsuojelullista merkitystä loppujen lopuksi on sillä, miten si­

et upprorde manga att MTK an bättre slut? Skulle svinets djurvärde vande sig av ett dott svin under ha respekterats pä slakteriet, där det sin demonstration. Man ansag att detta skulle ha dödats, avhudats och skuvar att fomedra djuret och att sara det rits i bitar? Och vad har det egentlidoda djurets djurvarde. Gamingen domgen för betydelse ur djurskyddssyndes av allt fran vanliga stadsbor till vart punkt hur svinet behandlas efter sin lands hogsta politiker. död? Är inte det viktigare att konUr djurskyddssyncentrera sig pä hur det behandlades punkt var handelsen under sitt liv? dock inte s& betydelOm det väcker sä brett motständ sefull. Sjalv anser jag att man använder ett redan dött svin att viktigare an sjalva pä en demonstration, dyker oundvihandelsen ar den kligen frägan upp, vad det skulle inuppstandelse den nebära att visa alllmänheten hur varvackte, som ur djursdagen inom normal husdjursuppfödkyddsynpunkt ar ning ser ut. Skulle man godkänna t.ex. mycket intressantare. kastrering av galtar utan bedövning, Den uppst&ndelse och hur är det med fixeringen av sugsom demostrationen orsakade inforde gor i veckor i grisningsburar som ordet djurvarde i dikussionen. Det sahindrar mer eller mindre ali rörelse? des att svinets djurvarde inte respekteNär man beaktar verkligheten, verrades da den doda kroppen anvandes kar den uppständelse som händelsen under demonstrationen. Vad ar d& svin­ ästadkommit, hur välmenad den än ets djurvarde i den normala husdvärit, närmast skenhelig och händel­ jursproduktionen, dvs. pa vilket satt sen i sig tili och med djurskyddsfrämskulle svinet ha respekterats om det jande. Visst orsakade den ju diskus­ anvants pa vanligt vis? sion om vad man fär och inte fär göra Varje ir fods det upp och slaktas over med, visserligen redan döda, djur. en miljon svin i vart land, en stor del av Dessutom päminde detta konsumendessa slutar sina dagar pa just deras tema om varifrän julskinkan sist och tallrikar, som domde handelsen. Om svi­ slutligen kommer. net inte skulle ha anvants pk de­ TARUUOTILA monstrationen, skulle det da ha fatt ett

K

^^AnimaliQ ry eläinsuojeluliitto - djurskyddsförbundet

f

Eläinsuojeluliitto Animalia edistää eläinten hyvinvointia.

Liitto vastustaa sellaista eläinten kohtelua, kasvatusta ja käyttöä, joka aiheuttaa eläimille kipua tai tuskaa tai estää olennaisesti niiden luontaista käyttäytymistä. Animalia pyrkii siihen, että eläinten hyvinvointi otetaan huomioon yhteis­ k untam m e lain sä ä d ä n n ö ssä , m o ra a li-k äsityk sissä ja käytännön ratkaisuissa.

L iitto toteu tta a ta rk oitu staan tied ottam alla, kam ­ panjoim alla, asennekasvatuksella, vaikuttam alla lain­ säädäntöön sekä toimimalla yhteistyössä eri tahojen kanssa.

Liitto pyrkii tukemaan sellaisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa, joilla voidaan korvata eläinsuojelun kannalta ongelmallisia menetelmiä ja käytäntöjä.Liitto toimii vain laillisin keinoin.

A n im a lia 24. vuosikerta Julkaisija Eläinsuojeluliitto Animalia Päätoimittaja Anna Valros Toimitussihteeri/ taitto Jaana Reijonaho, puh (09) 148 2646,0503028170, e-mail: jreijona@animalia.fi Osoitteenmuutokset: Taija Balding puh (09) 278 68% tbalding@animalia.fi

ISSN 0783-9170

2

Painopaikka Alprint Sanomalehtipainot Oy Sarankulma 2000

Lehden tekniset tiedot Eurotabloid, osin nelivärinen Sivun painopinta-ala: 310x420 Lehden laajuus: 20 sivua / numero Palstaluku: 5 / sivu, osin 3 tai 6 / sivu Paperi: erikoissanomalehtipaperi 55 g/m2 Painomenetelmä: offsetrotaatio

D

Toimisto Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki, Avoinna ma-to klo 9-17, pe klo 9-14 Asiakaspalvelu:

(09)1484866, asiakaspalvelu@animalia.fi (Huom! tilaukset, eläinsuojeluneuvonta ym. tästä numerosta.)

Toiminnanjohtaja Hanna Kivinen puh (09) 148 5511

Johtokunta Kirsi Anslin, merkonomi, yrittäjä Johanna Eränen, opiskelija Eriika Gummerus, yrittäjä Anna Valros, FM

Hannele Luukkainen, taloustutkija, valt.lis.

Minna Maarttola, Dl, suunnittelija

Rilla Nummisalo, kouluttaja, toimittaja

Riitta Salmi, biologi Jäsen - ja alueosastovastaava Taru Uotila, MMM, suunnittelija, p j Taija Balding Päivi Vahvelainen, puh (09) 278 68% opiskelija tbalding @animalia.fi Tiedottaja Jaana Reijonaho puh (09) 1482646 jreijona@animalia.fi Telefax: (09) 1484622 e-mail: animalia@animalia.fi kotisivut:www.animalia.fi

Dmestymisaikataulu

Ilmoitusmyynti

no lläsftQBttiiklUt no 2 toukokuu no 3 syyskuu no 4 marraskuu

Jaana Reijonaho puh (09) 1482646 Dmoitushinnat 1/1 sivu 4000mk Vi sivu 2000mk V* sivu 1000mk 1/8 sivu 500 mk 1/16 sivu 250 mk rivi-ilmoitukset: 20 mk/rivi Lisäveloitukset: - värierottelut veloitetaan erikseen - määräpaikkakorotus 20 % - liitteiden hinnat sovitaan erik­ seen

Seuraavaan numeroon tar­ koitetun materiaalin tulee olla perillä toimituksessa 31.3.2000 mennessä.

Aineisto lähetetään osoitteel­ la Animalia-lehti, Porvoonkatu 53, 00520 HKI Animalia-lehti on kulttuuri, mielipide-ja tiede-lehtien lii­ ton Kultti ry:n jäsen.

Animalia-lehti pidättää oikeuden tarvittaessa lyhentää ja muokata juttuja.

Tukijäsenmaksu 100 mk/vuosi Aktiivijäsenmaksu 140 mk/vuosi Ainaisjäsenmaksu 2000mk Yhteisöjäsenmaksu 500 mk/vuosi Leonia 800018-2105644 Tee lahjoitus eläinsuoje­ lun hyväksi: lahjoitukset Merita 200138-1934.

Testamentit ovat olleet merkittävä tuki Eläinsuo­ jeluliitto Animalian työlle. Tiedustelut Taija Balding, puh (09) 278 68%, tbalding@animalia.fi

Alennukset - toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 % - auktorisoidut mainostoi-mistot 15 % Ilmoitusten peruuttaminen Peruutukset viim eistään 7 vuorokautta aineiston jättö­ päivän jälkeen toimitussih­ teerille.

Reklamaatiot Kiijailisena 14 vrfcn aikana ilm­ estymispäivästä lukien Irtonumeromyynti StockmannJemmikkieläinosastD.

Artikkelien lainaaminen ja ko­ pioiminen eläinsuojelua edis­ Rajoitukset - Etusivulla ei julkaista il­ täviin tarkoituksiin sallittu.

Lähde mainittava. moituksia

Tässä numerossa

Animalian uusi toiminnanjohtaja:

Pääkirjoitus 2 Ledare 2 Animalian uusi 3 toiminnanjohtaja 50 vuotta ja neljännesvuosisata eläinsuojelua 4 Ekofilosofi Maria Suutala rohkaisee elävien olentojen väliseen kumppanuuteen 5 Uutisia 6 Sanottuja tehty 7 Förbjuder forsök pä apor 8 Päsfarmema stoppas i Storbritannien 8 Lukijalta 8 Loppu lähenee kosmetiikka9 kokeille Tuutsä leikkimään?

10 Arvot peliin 12 Kesyrotta on seurallinen kaveri 13 Nuorten Animalia 14 Luettavaa 14 Eläinten eriarvoisuus yhteiskunnassa 15 Vegepalsta 15 Toimintaa 16 Tilaa tietoa eläinsuojelusta 18 Eläinten ystävän kesäpuoti 19

- “Haluan olla asioiden muuttaja”

nimalian toiminnan­ johtaja, 37-vuotias Han­ na Kivinen on koulutuk­ seltaan kauppatieteiden maisteri, joka on toiminut mm. Suomen Greenpeacen kampanjavastaavana ja Luomu-liitossa vetäen projekteja. Hän siirtyi Animaliaan pro Rautatie -yhdistyksen toiminnanjohta­ jan työstä.

- Jo lapsesta lähtien olen ollut kiin­ nostunut eläinten käyttäytymisestä.

Luin kiijoja esimerkiksi apinoista, susista ja leijonista sekä seurasin luonnon eläin­ ten ja koiriemme käyttäytymistä. Varsi­ naisesti sain herätyksen vihreään aat­ teeseen Tsemobylin ydinkatastrofin ai­ koihin.

Kivinen haluaakin koulutuksensa avulla edistää vihreitä arvoja maailmas­ sa. Bisnestä ilman ympäristöä ei voi olla ja siksi ympäristön vaaliminen on tärke­ ää. Onnetonta ympäristön kannalta on, että taloudellisia päätöksiä tehdään lä­ hes ainoastaan ja vain taloudellisin pe­ rustein - kestävän kehityksen mukaiset periaatteet ovat sivuseikka. Kivinen haluaisikin, että yritysten vastuu ym­ päristövaikutuksista näkyisi todellisina tekoina eikä pelkästään “viherpesuna”, jolla uskotellaan yleisölle yritysten ot­ tavan tosissaan ympäristöasiat.

Alkuaan Lappeenrannasta kotoisin oleva Kivinen on toiminut myös Hel­ singin eläinsuojeluyhdistyksen vapaa­ ehtoisena hoitokotina ja tällä hetkellä hänellä onkin kaksi eläinsuojeluyhdis­ tyksen kissaa, 6-vuotias Rodo ja 5-vuotias Lolita. Kuitenkin hän pitää itseään

A

Kannen kuva: Mauri Leivo

H anna Kivisen mielestä eläinten hyvinvoinnin suurim pana esteenä ovat ihmisen asenteet.

Juliana von W endtin säätiö tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita Säätiön tarkoituksena on tukea tieteellistä tutkimus­ ta, jossa kehitetään tai so­ velleta a n elä in k o k eille vaihtoehtoisia tutkim us­ m en etelm iä ja jo lla p y­ ritään ihmisten ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistäm iseen . S äätiö to ­ teu tta a tark o i-tu sta a n tukem alla taloudellisesti eläinkokeiden vaihtoehto­ ja ja eläinten hyvinvointia edistävää tieteellistä tut­ kimusta ja tiedotusta.

koiraihmisenä ja uusi koirakaveri on haussa. Kissojen hoidon lisäksi Kivi­ nen rentoutuu kävelemällä ja käymällä kuntosalilla.

Suurin eläinsuojeluongelma on ihminen Hanna Kivinen ei suostu nimeämään mitään yksittäistä eläinsuojeluongelmaa, joka vaatisi eniten toimenpiteitä.

- Mielestäni suurin eläinsuojeluongel­ ma maailmassa on ihminen ja ihmisen asenteet. Eläimet ja luonto nähdään hel­ posti pelkkänä raaka-aineena, jota su­ ruttomasti hyödynnetään.

Hän haluaakin yhteiskunnallista kes­ kustelua eettisistä valinnoista, mutta myöntää, että aijen kiireiden ja painei­ den keskellä painivalla kuluttajalla ei useinkaan ole aikaa ja halua esimerkiksi ostopäätöksillään vaikuttaa eläinten asemaan.

Ympäristö-ja eläinystävällinen kulut­ taminen pitäisi tehdä mahdollisimman helpoksi, jotta kiireisilläkin ihmisillä oli­ si siihen mahdollisuus.

Ihmistä - suurinta eläinsuojeluongelmaa - muutetaan sitkeällä kampanjoimisella ja asennekasvatuksella sekä tiedot­ tamalla suurelle yleisölle eläinten an­ keista oloista mm. tehomaataloudessa.

Keskustellen muutoksia Ympäristö-ja eläinsuojeluasiat Kivinen kokee haasteeksi ja elämäntehtäväk­ seen.

- Haluan muuttaa asioita ja vaikuttaa siihen, että muutos tapahtuu hyvään suuntaan. Tärkeää on keskustelu. Olisi löydettävä yhtenäinen kieli, millä eri ta­ hot pystyvät keskustelemaan, olipa ky­ seessä kaupunkilaiset, kuluttajat, maa­ seudulla asuvat tuottajat, eläinsuojeli­ jat tai virkamiehet. Pelkkä keskustelu ei riitä, on myös tapahduttava muutosta käyttäytymisessä.

EU:ssa Kivinen näkee sekä hyviä että huonoja puolia. Parhaimmillaan ympä­ ristö-ja eläinsuojeludirektiivit ovat hy­ viä ja vaikuttavat myös kansalliseen lainsäädäntöön näitä asioita edistäväs­ ti. Huonoa EU:n myötä ovat isot tuo­ tantoyksiköt, joissa eläimet nähdään helposti ja vain tuotantokoneina ja nii­ den hyvinvointi heikkenee entisestään.

- Pyrin myös itse ostovalinnoillani vaikuttamaan ympäristön tilaan ja ostankin luomutuotteita paljon. Samoin ns. reilun kaupan tuotteet, eläinkokeilla testaamaton kosmetiikka ja muut ekotuotteet kuuluvat ostoskoriini. En myös­ kään syö lihaa.

Animalian toiminnan on Kivisen mie­ lestä oltava päämäärätietoista: jos neu­ vottelut eivät auta, on käytettävä hy­ väksi julkisuutta. On osattava neuvo­ tella, mutta tarvittaessa on osattava myös ärähtää oikeassa paikassa.

JAANA REIJONAHO

Tiesitkö, että yhdeksän kymmenestä ketun nahasta paloitellaan ja käytetään täysin turhiin mutta ’’muodikkaisiin” somistei­ siin, kuten hihansuihin ja kauluksiin. Hyvällä maulla suunnitellussa ja vastuullisesti valmistetussa vaatteessa ei ole ketusta karvaakaan.

Osoite: Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki puh. (09) 146 4865 fax (09) 148 4622 e-mail: jvwendts@icon.fi

El PALJON

Lahjoitukset: Merita 200118-42627 tai Leonia 800013-70468986 Eläinten avuksi rahasto, Merita 127030-206024

A N IM A L IA ANIMALIA 1/2000 ANIMALIA 1/2000

3

Tiede ia eläin

50 vuotta ja neljännesvuosisata eläinsuojelua

Ekofilosofi Maria Suutala rohkaisee elävien olentojen väliseen kumppanuuteen

Helmikuun 19. päivä Hannele Hanu Luukkainen täytti 50 vuotta. Puolet hänen elämästään on kulunut eläinsuojelutyössä.

atsoin vuonna 1975 koe-eläimistä kertovan ohjelman ja tuo ohjelma jär­ kytti minut perin pohjin. Itkin ja itkin ja päätin, että tuol­ laisen eläinten kohtelun on loputtava, Hanu Luukkainen kertoo.

Hanu alkoikin toimia tuolloisessa Koe-eläinten Suojelu ry:ssä (siis nykyi­ sessä Animahassa). Vuonna 1976 Hanu valittiin Koe-eläinsuojelu ry:n hallituk­ seen. Yhdistyksen puheenjohtajana hän toimi vuosina 1978 - 1987. Tuon ajan aktivisteja olivat mm. myöhemmin Ani­ malian toiminnanjohtajanakin toiminut Päivi Viinikainen, nyttemmin Rosqvistina tunnettu. Paitsi koe-eläinten suoje­ lusta niin jo tuolloin puhuttiin turkis­ eläinten asemasta ja eläinten tehokas­ vatuksesta. 70-luvun eläinsuojelijat oli­ vat lähinnä ruotsinkielistä älymystöä. Ei ollut mitenkään epätavallista, että eläinsuojelijat saivat osaksensa pilkkaa ja halveksuntaa. Samoihin aikoihin Hanu aloitti myös toimintansa Helsingin eläin­ suojeluyhdistyksen eli HESY:n vapaa­ ehtoistyöntekijänä. Yhdistyksen halli­ tuksessa hän on toiminut vuodesta 1977 ja puheenjohtajana vuodesta 1986.

- Tuohon aikaan meillä ei ollut kuin kuuden neliön toimisto Erottajalla ja vuosittain pelastimme 50 kissaa, jotka leikkautimme ja rokotimme.

Tällä hetkellä Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen eläinsuojelukeskus sijoit­ taa vuosittain 1 400 löytöeläintä uusiin koteihin. Eläinsuojelukeskuksessa on nykyään vapaaehtoistyövoiman lisäk­ si myös palkattuja työntekijöitä ja kes­ kuksessa toimii päivystys, jossa anne­ taan eläinsuojeluneuvontaa ja jonne voi ilmoittaa pääkaupunkiseudun löyty­ neistä / kadonneista eläimistä. Uusim­ pia löytöeläimiä ovat ns. eksoottiset lemmikkieläimet, ja varsinkin punakorvakilpikonnat, joita uiskentelee jo 12 kappaletta Hesyn akvaariossa.

- 70-luvulla resurssit näissä eläinsuo­ jeluyhdistyksissä olivat nykyiseen ver­ rattuna pienet ja suurelle yleisölle mo­ net eläinsuojeluasiat olivat tuntematto­ mia, Hanu kertoo.

Koe-eläinten suojelun, siis nykyisen Animalian, toiminta sai uutta pontta kun

koe-eläinhoitaja Tiina Laaksonen pääs­ ti toimittajia Helsingin yliopiston fysio­ logian laitoksen tiloihin. Laitoksella oli tehty julmia sokeutuskokeita apinoil­ la, ja siellä oli parhaillaan menossa lu­ vattomia apinakokeita. Yhdistys julkisti epäkohdat näyttävästi. Samoihin aikoi­ hin sai paljon julkisuutta Mikko-kettu, jonka eläinsuojelijat ostivat turkistar­ halta. Mikon avulla superketut voitiin osoittaa nivelistään sairaiksi ja niinpä eläinsuojelijoiden toiminnan tulokse­ na ns. superkettujen kasvatus kiellet­ tiin.

Poliittinen eläin Hannele Luukkainen pyrki eduskuntaan vuonna 1987 jääden kansanedustaja Osmo Soininvaaran ensimmäiseksi va­ rajäseneksi. Kansanedustajan ura au­ keni kuitenkin vuonna 1991 Luukkaisen päästessä eduskuntaan.

- Pyrin politiikkaan tietoisesti “poliit­ tisena eläimenä”. Vielä 90-luvun alussa eläinsuojelu- ja metsästyslait olivat huo­ noja Taistelin kuin naarastiikeri saadak­ seni kotikissalle lain suojan koko maa­ han ja tämä taistelu tuotti tulosta Ny­ kyään metsästyslaissa on kotikissan ampuminen kielletty. Kansanedustajakautenani aloitettiin myös eläinsuojelu­ lain valmisteluja uusi laki astuikin voi­ maan vuonna 19%. Tärkein parannus entiseen lakiin verrattuna on se, että kunnat ovat velvollisia huolehtimaan löytöeläimistä ja tietenkin koirien hänn än typistys saatiin tässä laissa läpi.Hanu on ollut myös aktiivinen kun­ nallispolitiikassa, jossa hän on saanut aikaan eläinsuojeluparannuksia. Helsin­ gissä toimii Hanun aloitteesta Suomen ainoa eläinsuojelueläinlääkäri. Hanun aloitteesta on myös kaupungin teuras­ tamo lopetettu ja luonnonvaraisten eläinten pelastamiskeskus aloittanee toimintansa lähivuosina.

- Eduskuntakautenani vuosina 1991 1995 muita aktiivisia kansanedustajia eläinsuojelun suhteen olivat Ulla Ant­ tila, Tuulikki Hämäläinen ja Outi Ojala.

Myös tuolloin ympäristöministerinä toi­ minut Sirpa Pietikäinen oli aktiivinen eläinsuojelukysym yksissä. Nythän

Maria Suutala on Oulun yliopiston aate- ja oppihistorian dosentti ja Äbo Akademin uskontotieteen dosentti. Hän väitteli vuonna 1990 Oulun yliopistossa renessanssin suhteesta luontoon. Tällä hetkellä hän toimii vapaana tutkijana ja kirjailijana.

Hanu otti vastaan syntymäpäiväonnitteluja Mäkelänrinteen uintikeskuksessa pidetyssä juhlassa.

eduskunnassa toimii kokonainen eläinsuojelukerho, jossa on noin kymmenen eläinsuojelumyönteistä kansanedusta­ jaa.

Hanu on koulutukseltaan valtiotie­ teen lisensiaatti ja hän on toiminut myös vuosia Suomen pankin taloustutkijana laatien kansantalouteen liittyviä talousennustuksia. Hanun julkinen kuva on hyvin määrätietoinen, jopa kärkäs: - En pelkää astua kenenkään varpail­ le, sanon sanottavani suoraan ja en aina säästele sanojani. Toisaalta olen hyvin herkkä ja tunnussanojani ovat: rakka­ us, rohkeus ja rehellisyys.

Joukkoliikennettä, merta ja matkailua Hanu on toiminut nyt viisi vuotta Lii­ kenneliiton puheenjohtajana. Liiton tar­ koituksena on edistää kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kehittymistä.

- Pyöräilen itsekin aina kun voin, sik­ si kevyen liikenteen väylät ovat todella tärkeä osa ympäristön suunnittelua.

Myös luonnossa liikkuminen ja meri antavat minulle voimia. Haluaisinkin joskus tulevaisuudessa asua meren ympäröimänä saaressa. Kuulun myös niihin ihmisiin, joita matkailu avartaa.

Huikeimmat elämykseni olen saanut matkailusta esimerkiksi valassafareillaja katsellessani auringon laskua vuoren rinnettä pitkin ja suden vieressä istuen.

Tulevaisuuden suhteen Hanu on po­ sitiivinen.

- Elämä on ihanaa ja se muuttuu vuo­ si vuodelta paremmaksi!

Hanu Luukkaisen 50-vuotispäivää ja 25-vuotista uraa eläinsuojelijana voi olla mukana juhlimassa lahjoittamalla rahaa - Kissamuseota varten tilille Leonia 800016-70719 567 - Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen toimintaan tilille Merita 200118-113063 - Animalian toimintaa varten tilille Leonia 800018-2105644

Kehräävät kiitokset ja

lämpöiset halaukset merkkipäiväni muistamisesta

luaa omistaa elämänsä luonnon autta­ miselle Marian mielestä aate- ja oppihistori­ an avulla voi vaikuttaa ihmisten asen­ teisiin; ekologinen kriisi ei ole pelkäs­ tään käytännön asia, vaan se johtuu kulttuurisesta taustastamme ja ajatte­ lusta. Varmin tapa muuttaa jotakin yh­ teiskunnassa on muuttaa ensin oma it­ sensä ja jokainen voi muuttaa ainakin omaa ajatteluaan. Ajattelutavan muutos johtaa sitten käytännön muutoksiin.

Monet asiat eläinsuojelussakin ovat kiinni yksilön valinnoista.

Vaatimatonta elämää Maria asuu miehensä Ernst Heller-Suutalan kanssa talvet Keski-Pohjanmaalla Ylivieskan Raudaskylässä ja kesät Ah­ venanmaan saaristossa Föglön saarel­ la. Saarella he elävät osana luontoa, eläi­ minä eläinten joukossa. Luonnoneläimiin Maria suhtautuu ystävinä; yksi arvokkaimmista kokemuksista Marian elämässä oli se, kun hän ystävystyi

erään ketun kanssa niin, että se tuli syö­ mään kädestä. Marian mieleen on jää­ nyt myös eräs kuutamoinen ilta, kun ihminen, perheeseen kuuluvat hanhet sekä kettu oleskelivat sulassa sovussa samassa pihapiirissä. Silloin vallitsi täy­ si harmonia elävien olentojen välillä.

Erityisesti saarella ollessaan Maria ja Ernst viettävät hyvin yksinkertaista ja vaatimatonta elämää. Omasta kasvi­ maasta ja ympäröivästä luonnosta saa­ daan syötävää ja ainoastaan maitoa, jauhoja, sokeria ja kananmunia joudu­ taan ostamaan kaupasta. Maria haluaa­ kin muistuttaa siitä kuinka vähällä ihmi­ nen voi loppujen lopuksi tulla toimeen.

Nauraen hän kertoo kuinka esimerkiksi eräänä syksynä saaristosta Raudaskylään palatessaan hän jopa unohti lom­ pakkonsa mökille, koska rahaa saarella tarvitaan niin harvoin.

Maria toivoo, että ihmisen suhde luontoon herkistyisi. Hänen mielestään herkistyminen luonnolle riippuu pitkäl­ ti siitä kuinka paljon luonnossa yleensä ollaan. Tämän päivän ihminen on hä­ nen mukaansa jo vieraantunut valitet­ tavan kauas luonnosta. Hän on havain­ nut, että kaikilla ei ole riittävää tietoa esimerkiksi luomutuotantoon liittyvis­ tä asioista. Maria pitää myös hyvin tär­ keänä sitä, että lasten ja eläinten välille saataisiin luotua kontakteja. Hänen mukaansa suurella osalla lapsista on jo luontainen kiinnostus eläimiä kohtaan.

Naiset ja muut eläimet

JAANA REUONAHO

Väsymättä eläinten puolesta 85 vuotta J uliana “Nana” von Wendt täytti helmikuussa 85 vuotta. Nana on ollut erittäin tärkeä henkilö Eläinsuojeluliitto Animalian alkutaipaleella, ja

vielä keskeisemmin hän on v aikuttanut Juliana von Wendtin Säätiössä - kuten säätiön nimestä kuuluu. Oman Nanan sinnikkyyttä säätiötä olisi tuskin koskaan edes perustettu. Ja mikä kunnioitettavinta, Nana jatkaa työtään eläinten hyväksi niin kuin ikävuosista ei olisi tietoakaan.

Sydämelliset onnittelut Nanalle, “harmaalle pantterille” meidän kaikkien eläinystävien puolesta!

Tapansa mukaan Nana toivoo, että muistamiset osoitetaan säätiön tileille:Merita 200118-42627 tai Leonia 800013-70468986

4

lennaista Maria Suu­ talan elämässä on hen­ kilökohtainen rakkaus luontoon ja eläim iin.

Hänelle on tärkeää soli­ daarinen elämän onni, kaikkien elävien olentojen onnen edistäminen. Kulutus­ yhteiskunta perustuu itsekeskeiseen onneen, esimerkiksi ihmisen perustelu käyttää turkista vain siksi, että se tun­ tuu itsestä hyvältä. “Solidaarisesti ajatteleva ihminen ei halua perustaa omaa onneaan toisten kärsimykselle”, Maria sanoo. Hänelle pienetkin luonnoneläimet ovat tärkeitä; hän saattaa ruokkia jopa sisälle tulleita muurahaisia edistä­ en näin niidenkin onnea.

Maria vietti jo lapsuutensa maalla eläinten parissa. Vesakkomyrkytykset 1970-luvulla avasivat hänen silmänsä ympäristö-ja luonnonsuojeluongelmille. Tavallaan Vietnamin sota teki hänes­ tä luonnonsuojelijan, koska viidakonraivaukseen kehitettyjä myrkkyjä alet­ tiin käyttää myös Suomessa. Maria oli Luontoliiton aktivisti jo lukioaikana ja hänelle selvisi jo tuolloin, että hän ha­

ANIMALIA 1/2000

Ihminen on kautta aikojen korostanut omaa paremmuuttaan suhteessa eläi­ miin. Järkeä on pidetty ihmisen parem­ muuden ja luonnonherruuden merkki­ nä. Suutalan kirjassa ‘‘Naiset ja muut eläimet. Ihmisen suhde luontoon länsi­ maisessa ajattelussa” keskeisenä teema­ na on länsimaisen ihmisen (lue.mies) pyrkimys hallita sekä naista että luon­ toa. Suutala kertoo, että tämän ajattelu­ tavan taustalla on antiikin dualistinen ihmiskäsitys, jossa tehdään jako sieluun ja ruumiiseen, järkeen ja irrationaalisuu­ teen, hyvään ja pahaan, ihmiseen ja eläi­ meen jne. Tämän kahtiajaon pohjalta on eläin nähty pahana ja ihminen (siis mies) hyvänä. Pahuus on nähty eläimellisyy­ tenä, joka on rinnastettu ruumiiseen, seksuaalisuuteen ja naiseuteen. 1600luku oli erityisen naiskielteinen vuosi­ sata; silloin naista pidettiin kaikkein pahimpana eläimenä. Tästä aiheesta Suutalalta on tulossa uusi suomenkieli­ nen kirja “Kesytetty nainen - seksuaa­ lisuus ja luontosuhde länsimaisessa ajattelussa ”.

Matriarkaalisissa kulttuureissa - esi­ merkiksi Egyptissä - ovat vallinneet naismyönteiset arvot, joissa jumalattarilla oli omat pyhät eläimensä. Esimer­

kiksi käärme oh alunperin naisen seksu­ aalisuuden pyhä eläin. Patriarkaalisissa kulttuureissa näistä eläimistä on sitten tullut pahoja. Käärmeestäkin tuli paha eläin Vanhan Testamentin luomiskerto­ muksen myötä; syntiinlankeemus tapah­ tui naisen ja eläimen kautta. Osin tästä johtuen ihmisten on vieläkin vaikea suhtautua myönteisesti käärmeeseen.

Naisen ja eläimen historia kulkee hy­ vin kiinteästi käsi kädessä; kummatkin ovat kokeneet kovia. Marian mukaan ei olekaan sattumaa, että eläinsuojeluliikkeissä on niin paljon naisia: naisten on ollut helpompi nähdä kärsivän eläimen kohtalossa oma kohtalonsa, ja hänen mukaansa esimerkiksi nykyajan kettutytöt ovat tästä looginen seuraus.

Eläimellisyydestä eläinmäisyyteen Marian mielestä termi eläimellinen on jo sanana negatiivisesti värittynyt, eikä siksi sovellu eläinten käyttäytymisen kuvaamiseen. Eläimellisyyden sijasta hän haluaisikin puhua mieluummin eläinmäisyydestä. Hänen mukaansa eläinmäisyys voisi merkitä länsimaisel­ le ihmiselle jotain sellaista, mikä on jää­ nyt kulttuurikehityksen jalkoihin. Se oli­ si myönteistä eläimeksi tulemista mui­ den eläinten joukkoon. Luontoja eläin­ mäisyys eivät ole pahoja asioita, vaan ne viitoittavat tietä myönteiseen, koko­ naisvaltaiseen identiteettiin. Ihmisen tulisi löytää oma eläinm äisyytensä myönteisessä merkityksessä.

Hän toivoo, että joskus tulevaisuu­ dessa me kaikki voisimme olla eläinihmisiä. Eläinmäinen ihminen on hänen mukaansa kokonaisvaltainen ihminen, jonka tunteet ja järki ovat sulassa so­ vussa ja joka on osa luontoa. Tällaista ihmistä voisi kuvata tieteellisten termi­ en sijaan runollisilla kuvilla. Tulevaisuu­ den eläinihminen ei ostaisi timanttia,

vaan olisi kiitollinen rannalta löytämästään kauniista kivestä. Tulevaisuudes­ sa voisimme puhua elävistä olennoista, jolloin ei ole tärkeää onko mies vai nai­ nen, ihminen vai eläin. Tärkeintä on, että jokainen voisi tulla omaksi itsekseen.

Susien valtakunta Eläinten kohtelussa Maria näkee mo­ nenlaisia epäkohtia. Häntä huolestuttaa mm. maaseudun koirien ala-arvoinen elämä. Koiraa saatetaan pitää vain vah­ tikoirana ilman että kukaan seurustelee sen kanssa. Myöskin lehmien olosuh­ teet navetoissa huolestuttavat häntä samoin kuin massalihatuotanto. Maria haluaisi kiinnittää huomiota myös ihmis­ ten asenteisiin petoeläimiä kohtaan.

Asenteissa on hänen mukaansa paran­ tamisen varaa, sillä petoviha ja -pelko on meillä vielä hyvin voimakasta.

Maria toivoo, että koko elämä nähtäi­ siin pyhänä, siten kuin intialaisessa kult­ tuurissa on tapana. Intialaisen kulttuu­ rin mukaan ihmisen elämäntehtäväksi voi riittää pelkästään se, että hän elää jonkun eläimen kanssa ja pitää siitä huol­ ta ilman hyötymistarkoitusta. “Saman­ lainen elämänkunnioitus on mahdollis­ ta myös kristityillä: Jeesus on kaikkien elävien olentojen vapahtaja ja hänessä voidaan löytää luonto- ja naismyönteinen kristinusko”, Maria huomauttaa.

Maria innostuu leikittelemään ajatuk­ sella, että joskus tulevaisuudessa voi­ taisiin Kainuuseen perustaa “Susien pyhä valtakunta”. Hän näkee jo mieles­ sään ihmisjoukot, jotka tekevät joka vuosi pyhiinvaellusmatkoja Kainuu­ seen toiveenaan tutustua petoeläinten kiehtovaan maailmaan.

MARITA K O M ll AINEN MARJA TAIVASSALO ELINA VÄNSKÄ

t

Uutisia

Uutisia Kuva: Micaela Morero

kuva: Riku Cajander

Hyviä eläinuutisia Israelista

ampereen yliopiston lääketieteen laitoksella pidettiin 8.joulukuuta merkittävät avajaiset: valtakunnallinen solututkimuskeskus aloitti toimintansa. Keskusta srael liittyi 12.12.1999 niiden maiden johtaa dosentti Hanna Tähti apunaan professori Timo Ylikomi. Keskus kehittää ja joukkoon, jotka ovat kieltäneet eläin­ käyttää eläinkokeita korvaavia solutekniikoita keskittyen erityisesti ihmissolujen kokeet ja dissektion kouluissa. Päätök­ sen antoi opetusministeri Yossi Sarid, viljelymenetelmien parantamiseen. Tutkimukset ja soluviljelmät ovat tarjolla käyt­ töön koko Suomen tutkijoille. ja se astui voimaan välittömästi, huoli­ Avajaisia kunnioittivat läsnäolollaan itse johtaja Michael Balls EU:n vaihtoehmatta kokeita puolustaneiden piirien tokeskus ECVAM:sta sekä Robert Anderson, joka johtaa Englannin Ihmissoluvastustuksesta. Ministeri perusteli pankkia. Solukeskuksen perustaminen Suomeen on tärkeä askel eläinkokeiden päätöstä sillä, että hän ei ole vakuuttu­ vähentämiseksi meillä. Näyttäköön Tampere maanlaajuisesti esimerkkiä: vaihtoeh­ nut sammakon leikkelyn välttämättö­ toja löytyy, kun niitä tosissaan etsitään. myydestä koululaisille. On paljon tär­ keämpää opettaa koululaisille myötä­ RS tuntoa eläimiä kohtaan, jolloin myös myötätunto ihmisiä kohtaan kasvaa.

Myös Israelin lentoyhtiö EL-AL on Helsingin eläinsuojeluyhdistys siirtyi uuteen kunnostautunut upeasti uuden vuosi­ aikaan tuhannen kunniaksi: se lopetti vuoden alusta apinoiden viennin Israelista mui­ Delfiinivetoomuksiin yli 10 000 nimeä.

- Löytöeläimillekin mikrosirumerkintä hin maihin. Käytännössä tämä tarkoit­ taa EL-AL: n apinakuljetusten loppumis­ elfiinit kuuluvat maailman meriin -vetoomukseen, jossa vaaditaan Särkännie­ elsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry on tatuoinut uusiin koteihin luovuttata lähes kokonaan, sillä vain viitisen men delfiinien vapauttamista, kertyi yhteensä 10 413 nimeä. Vetoomukset miaan kissoja jo vuodesta 1991, ja ehtinyt kuluneina lähes kymmenenä vuote­ prosenttia niistä on ollut tuontia. Suuri luovutettiin perjantaina 15.10. eduskunnan eläinsuojeluryhmälle. Valaiden Puoles­ na tatuoida noin 11 000 kissaa.

Vuoden 2000 alusta lähes kaikki uusiin koteihin israelilainen apinakasvattamo Mazor ta ry:n puolesta vetoomukset luovutti puheenjohtaja Viivi Syrjä. Eläinsuojeluryhsijoitettavat eläimet merkitään mikrosirulla. HESY sijoittaa uusiin koteihin lähes 15 lienee lentoyhtiön päätöksestä käär­ män edustajana ne vastaanotti vihreiden kansanedustaja Ulla Anttila.

00 eläintä vuodessa.

Näin laajassa mitassa ei Suomessa toistaiseksi ole tavallisia meissään, sillä apinoiden vienti vaikeu­ Samassa yhteydessä eduskunnalle luovutettiin VP:n, Animalian ja Hesy:n alle­ kotikissoja ja muita lemmikkejä merkitty. tuu huomattavasti. kirjoittama kirjelmä, jossa toivottiin delfiinien lisäämistä kiellettyjen lajien listalle Mikrosirun asentaminen on yhtä yksinkertaista kuin eläimen rokottaminen.

Siru Kuljetusyhtiöiden päätökset kiel­ sirkuseläimiä koskevissa säädöksissä. Mm. apinoiden, petoeläinten, hylje-eläin­ voidaan laittaa jo pentuikäisille kissoille, ja sillä voidaan merkitä myös sellaiset täytyä apinoiden rahtauksesta ovat si­ ten ja useimpien kavioeläinten käyttäminen sirkuksissa on mko. laissa tai säädök­ eläimet, joita ei aiemmin ole mitenkään voitu tunnistusmerkitä esimerkiksi punanänsä tervetulleita. Valitettavasti ne ei­ sissä jo kielletty. Kirjelmässä toivottiin myös delfiinien maahantuotikiellon virallis­ korvakilpikonnat. Kansainvälinen standardi takaa, että kahta täsmälleen samaa vät riittävästi auta apinoita. Eläinten tamista sitovaksi päätökseksi ja Särkänniemen nykyisten kuuden delfiinin vapaut­ numeroa ei ole.

Mikrosiru säilyy kaulanahan alle syntyvässä sidekudoskapselissa kärsimys jatkuu, ellei niiden tutkimus­ tamista tietyn siirtymäajan puitteissa. koko eläimen loppuelämän. Se ei millään tavoin haittaa eläintä, ja se on varmasti käyttö kunnolla vähene, ja ellei kaikkia Ulla Anttila lupasi tehdä kyselyn maa-ja metsätalousministeri Kalevi Hemilälle luettavissa vielä vuosienkin kuluttua, toisin kuin aiemmin käytössä ollut korvatayhtiöitä saada lopettamaan kuljetukset. maahantuotikiellon virallistamisesta ja viedä eteenpäin ehdotusta delfiinien lisää­ tuointi.

Mikrosirukoodi voidaan lukea niskan ihon läpi tarkoitukseen kehitetyllä Ehdottoman tärkeää olisi siten kampan­ miseksi sirkuksissa kiellettyjen eläinten listalle. Eduskunnan eläinsuojeluryhmä lukijalla joida, että apinat saataisiin asteittain pyytää myös audienssia Särkänniemeen päästäkseen tutustumaan delfiinien oloi­ JR (LÄHDE HESYN TIEDOTE 142.2000) kokonaan välttymään koe-eläimen an­ hin. kealta kohtalolta. Tilanne ei ole kovin Animalian jäsenet ovat olleet erittäin suurena apuna nimien keräämisessä ve­ ruusuinen, sillä uusia apinakasvattatoomuksiin. Valaiden Puolesta ry. haluaa kiittää lämpimästi kaikkia nimenkerääjiä.

RS = Riitta Salmi moita perustetaan ja käyttö on pikem­ Pitäkäämme kaikki peukkuja, jotta delfiinien pito sirkuksen kaltaisissa oloissa kiel­ Iso-Britannia JR = Jaana Reijonaho minkin lisääntymässä kuin vähenemäslettäisiin kokonaan. Delfiinit kuuluvat maailman meriin-kortteja kerätään edelleen. kieltänee sa.

Ne luovutetaan Tampereen kaupungille heti, kunniitä on kertynyt tarpeeksi. Tällä RS turkistarhauksen hetkellä kortteja on reilu 700.

I

Animalialaiset Tukholmassa tutustumassa Förbundet Djurens Rätt -yhdistyksen toimintaan

Solututkim uskeskus vihdoin Suom een

T

D

H

orstaina 27.1.2000 lähti seitsemän iloista animalia laista Helsingin Katajano­ kan terminaalista laivalla kohti Tuk­ holmaa. Matkamme tarkoituksena oli Tukholmassa tutustua Förbun­ det Djurens Rätt -järjestöön, joka Ruotsissa työskentelee niiden sa­ mojen eläinsuojelukysymysten pa­ rissa kuin Animalia Suomessa: tur­ kistarhauksen, koe-eläinten ja maa­ talouden tuotantoeläintensuojelemiseksi. Aiemmin järjestö tunnettiin nimellä “Nordiska Samfundet mot T

Kuva: M icaela Morero

kuva: Animalian kuva-arkisto

so-Britannian hallitus on tehnyt esi:yksen turkistarhauksen kieltämises­ tä. Jos päätös toteutuu niin kahden ja puolen vuoden sisällä maassa kielletään turkiseläinten kasvattaminen pelkästään turkin vuoksi.

Hollannissa kiellettäneen myös aina­ kin minkkitarhaus, mutta pitkällä jopa 10-15 vuoden siirtymäajalla.

Turkistarhaus on kokonaan kielletty Saksan Hessenin osavaltiossa, Sveit­ sissä ja Itävallassa. Hollannissa on ket­ tujen tarhaaminen kielletty. Ruotsissa ketuilla edellytetään olevan kaivamismahdollisuus.

I

Hevoskuljetukset jatkuvat

m e r v ir is s a n e n

Eläinlääketieteellinen tiedekunta jää Helsinkiin

urooppalaiset eläinsuojelujäijestöt muistuttavat Euroopan Komissio­ ta EU:n julmista hevoskuljetuksista. läinsuojeluliitto Animalia, Suomen Etenkin Itä-Euroopan maista on doku­ Eläinsuojeluyhdistys, Helsingin mentoitu järkyttäviä hevoskuljetuksia. eläinsuojeluyhdistys ja Eläinlääkäriliit­ Vaikka elävien eläinten kuljetusta to ottivat ennen joulua yhdessä kantaa koskeva direktiivi on ollut voimassa eläinlääketieteellisen tiedekunnan mah­ EU:n alueella jo kolme vuotta löytyy rik­ dolliseen siirtoon. keitä yhä. Animalian aktivistikirjeessä Eläinsuojelujäijestöjen ja Eläinlääkä­ on lähetetty nimenkeräyslistoja, joiden riliiton mielestä siirto vaikeuttaisi eläin­ avulla Animalia kerää nimiä julmien kul­ lääketieteellisen tiedekunnan, eläinsuojetusten estämiseksi. Kiitos teille aktii­ JR jelujärjestöjen ja Eläinlääkäriliiton yh­ visille, jotka olette keränneet nimiä lis­ teistyötä eläinten hyvinvoinnin kehit­ toihin. tämiseksi. Koulutus-ja tiedeyhteisö tar­ JR vitsee kehittyäkseen riittävät henkiset N orsuunluun KATSO TOIMLNTAVINKKI ja taloudelliset resurssit, innostavan SIVULTA 16. salakuljetus vieläkin työilmapiirin, hyvän työympäristön ja mahdollisuuden pitkäjänteiseen kehi­ ongelm a A frikassa Hännäntypistystä rajan takana tystyöhön.

N S M P D muutti uosien 1998 ja 1999 aikana on maa Suomen hallitus päättikin siirron ai­ ansanedustaja Maijaana Koskinen on tehnyt kirjallisen kysymyksen edus­ nimensä Djurens Rätt ilmassa löydetty yli 13 tonnia lait­ heuttaman vastustuksen johdosta ettei kunnassa koskien koiranpentujen häntien typistyttämistä itänaapurissa ja tomasti metsästettyä norsunluuta. Huh­ eläinlääketieteellistä tiedekuntaa siirre­ -järjestöksi että typistettykorvaisten ja -häntäisten koirien käyttö kilpailuissa tai näyttelyissä tikuussa Keniassa kokoonnutaan päät­ tä pois Helsingistä. uotsin suurin eläinsuojelujärjestö kiellettäisiin. tämään uusista CITES-säännöksistä eli JR Nordiska Samfundet mot plägsamMaa-ja metsätalousministeriön tietoon on parin viime vuoden aikana tullut joi­ uhanlaisten lajien kauppaa sääteleväs­ ma djurförsök muutti nimensä Djuren's takin epäilyjä siitä, että kiellettyjä koiran korvien ja hännän typistystoimenpiteitä tä sopimuksesta. Viimeisessä CllES-koRätt -nimiseksi lokakuun alussa. Jäijes-Ruuantuotantoon 43,2 käytäisiin teettämässä Virossa ja Venäjällä. Ministeriö on ollut asiasta useasti yh­ kouksessa vuonna 1997 sallittiin kol­ tön puheenjohtaja Roger Pettersson ha­ teydessä koiranäyttelyiden järjestäjiin. Suomen Kennelliitto on omilla toimillaan men eteläisen Afrikan maan (Botswa­ biljoonaa eläintä luaa nimenmuutoksella tuoda esiin ni­ pyrkinyt estämään lain säännösten mahdollista kiertämistä. Ministeriö suhtautuu na, Namibia ja Zimbabwe) norsunluun, menomaan eläinten oikeudet. Lisäksi jär­ ruonna 1998 teurastettiin maailmas­ vakavasti esitettyihin epäilyihin typistyskiellon kiertämisestä ja selvittää hännäs­ muiden elefantin osien ja elävien ele­ jestön toiminta kattaa nykyään muuta­ sa 290 miljoonaa lehmää sisältäen tään typistettyjen koirien osuutta suhteessa tiettyjen koirarotujen kokonaisrekisfanttien kauppa. Päätöksen jälkeen on kin kuin koe-eläinten aseman paranta­ myös biisonit ja vasikat, 1,1 biljoonaa teröintimääriin sen jälkeen, kun häntien typistämisen kieltävä uusi eläinsuojelulaki kuitenkin laiton norsunluukauppa li­ misen, mm. tehomaatalouden eläinten sikaa, 802 miljoonaa lammasta vuohta, tuli voimaan 1.7.1996. Tarvittaessa ministeriö voi ryhtyä toimenpiteisiin eläinsuo­ sääntynyt. Kenia ja Intia ovat ehdotta­ asema, turkistarhaus, eläinkuljetukset, 41,1 biljoonaa kanaa, kalkkunaa, ankkaa jelulaissa tarkoitetun näyttely- ja kilpailukiellon asettamiseksi korvistaan tai hän­ neet, että norsunluukauppa kiellettäisiin metsästys ja eläimet sirkuksissa ovat ja hanhea. nästään typistetyille koirille.

Afrikan alueella kokonaan. järjestön keskeisiä toimialueita.

JR (LÄHDE: F ARM ANLMAL (LÄHDE: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JR REPORM MOVEMENTI JR ELÄINLÄÄKINTÖTIEDOTE JOULUKUU 1999N0.6) JR

K

V

E

E

R

v:

ANIMALIA 1/2000

t

Animalian puheenjohtaja Taru Uotila esitteli Animalian turkiskampanjoita

Plägsamma Djurförsök”. Mukana seilasivat Tarja “Pele” Balding ja Jaana Reijonaho toimistolta, Taru Uotila ja allekirjoittanut johtokun­ nasta sekä animalia-aktiivit Eeva Pettersson Turusta, Micaela Mo­ rero Joensuusta ja Sami Säynevirta Helsingistä.

Perjantaiaam una saavuimme Tukholmaan, jossa meitä odotti Förbundet Djurens Rätt -järjestön edustajan Monica Engsörimin ohel­ la tiivis ohjelma. Yhdessä jouk­ koomme liittyneiden muiden ruot­ salaisten ja norjalaista Dyrenes Beskyttelse -järjestöä edustaneen Live Karlsrudin kanssa tutustuim­ me ensin Ruotsin maa-ja metsäta­ lousministeriöön ja saimme infor­ maatiota kansalaisjärjestöjen tär­ keästä asiantuntija-asemasta erilais­ ten lakien valmisteluprosessissa.

Meikäläisiin ministeriöihin verrattu­ na Ruotsin maa-ja metsätalousmi­ nisteriön ilmapiiri tuntui varsin hy­ väksyvältäja jopa leppoisalta eläinsuojelijoita kohtaan. Ministeriönjäl­ keen suuntasimme Ruotsin edus­ kuntaan, jonka toimintaa erityisesti eläinsuojelukysymyksissä meille esitteli eläinsuojeluaktiivi ja kansan­ edustaja Marietta de PoudraixLundin.Häneltä saimme hyödyllis­ tä tietoa mm. koe-eläintoimikuntien ongelmista Ruotsissa. Toivotta­ vasti tämä vierailumme poikii myös yhteyksiä Suomen ja Ruotsin edus­ kuntien eläinsuojeluryhmien välille.

—.. ■-----■P ä S -f n e

-

.

t

Wmm

’ é

k

1 """" «D JU R E N S! M k k

#

tS ? mm

9

H

mk

*

. >■

*j f l

•

1

* * * ,.

Animalialaisia Djurens Rätt -järjestön toimiston edessä: vasemmalta takaa Jaana Reijonaho, Live Karlsrud, Taru Uotila, edessä Taija Balding, Johanna Eränen, Sami Säynervirta ja Eeva Pettersson.

Mukana oli myös Joensuusta Micaela Morero.

Hetken saimme hengähtää erin­ omaisella kasvislounaalla “Hälsans hus” -nimisessä vaihtoehtolääkin­ nän keskuksessa ja sitten siiiryimmekin jo Förbundet Djurens Rätt järjestön toimistolle, jossa tutus­ tuimme järjestön työntekijöihin. Jär­ jestön historiaa ja nykypäivän toi­ mintaa meille esitteli puheenjohtaja Roger Pettersson. Iltapäivän kallis­ tuessa illaksi kävimme vielä illasta­ massa vegaanisesti Djurens Rättin työntekijöiden kanssa miellyttäväs­ sä Cynthia-nimisessä ravintolassa.

Lauantaina osallistuimme För­ bundet Djurens Rättin jäsenkoulutuspäivään, jonka aiheena oh tur­ kistarhaus. Päivän aluksi kuuntelimme professori Per Jensenin esitel­ män kettujenja minkkien lajityypil­ lisestä käyttäytymisestä. Vegaanisen lounaan jälkeen Live Karlsrud norjalaisesta Dyrenes Beskyttelse -järjestöstä kertoi siviilioikeudelli­ sesta prosessista, jota Dyrenes Beskyttelse on käynyt norjalaisia turkistarhaajia vastaan ja Animali­ an puheenjohtaja Taru Uotila ja tie­ dottaja Jaana Reijonaho esittelivät Animalian turkiskampanjoita. Lyhy­ en tauon jälkeen seurasi tiedottaja Jens Holmin vetämä paneelikeskus­

telu, jossa Roger Pettersson Djurens Rättistä, Live Karlsrud Dyre­ nes Beskyttelsestä ja Taru Uotila Animaliasta visioivat eläinystävällisemmästä tulevaisuudesta. Tämän jälkeen animalialaisilla ja norjalai­ sella Livellä olikin jo kiire lähteä kohti kotimaitaan. Laivamatkalla tuiversi talvinen tuuli, joka hiukkasenkeikutti paattiamme, mutta pie­ nen myöhästymisen jälkeen saa­ vuimme onnellisesti Helsinkiin sun­ nuntaiaamuna.

Tutustumismatka Tukholmaan oli todella antoisaja jätti meille animalialaisille monien konkreettisten ide­ oiden lisäksi paljon pohdittavaa.Tuntuu siltä, että Ruotsi on eläinsuojeluasioissa ainakin asen­ teellisesti paljon edellä Suomea.

Yksinomaan Förbundet Djurens Rätt -järjestössä on noin 50 000 jäsentä - paljon enemmän kuin Suomessa kaikissa eläinsuojelujärjestöissä yhteensä. Kasvissyönti ja veganismi on Ruotsissa jatkuvasti yleistynyt On realistista odottaa Ruotsin kieltävän turkistarhauksen muiden FU-maiden vanavedessä.

Miten siis saada Suomen tilanne lähelle Ruotsin tilannetta - siinä meille kaikille pohdittavaa!

Animalia 4/99 -lehden parhaaksi jutuksi lukijat äänestivät jutut “Metropoliitta Ambrosius uskoo eläinten oikeuksiin” ja “Ovatko lääketieteelliset kokeet hyväksyttäviä”. Äänestykseen vastanneiden kesken arvottiin Animalia-pyyhe, voittajaksi selviytyi Outi kontturi Oulusta. Onnittelut hä­ nelle ja kiitokset kaikille osallis­ tuneille!

Mikä on tämän lehden paras jut­ tu?

Lähetä vastauksesi 14.4. men­ nessä postikortilla tai kirjeellä.

Lähetä vastauksesi osoitteeseen: Eläinsuojeluliitto Animalia “Paras juttu” Porvoonkatu 53 00520 Helsinki Vastanneiden kesken arvomme Vegaanin keittokirjan.

JOHANNA ERÄNEN

Sanottu ia tehty Aikakauslehti “Time” on valinnut vuosisadan ihmiseksi fyysikko Albert Einsteinin. Paitsi kovien tieteiden edustajana, Einstein oli suuruus myös pehmeiden arvojen edistäjänä ja eläinten puolustajana. Häntä on tituleerattu mm. kasvissyönnin asianajajaksi. Seuraavat lausahdukset ovat sumaan itsensä Einsteinin suusta: ‘Tehtävämme on vapauttaa itsemme...laajentamalla myötätuntomme piirin koskemaan kaikkia eläviä olentoja ja luontoa koko kauneudessaan.”

“Mikään ei edistä enempää ihmisen terveyttä ja elinmahdollisuuksiamme maapallolla kuin kasvisruokavalioon siirtyminen.”

Lähde: Citizens Concem -järjestö, käännös RS Päivänpolttavin kysymys on, otammeko me tutkimustyössämme riittävästi huomioon muun muassa ympäristön monimuotoisuuden ja eläinten oikeudet Tutkimusjohtaja Erkki Kemppainen Elintarviketuotanto & ympäristö -lehdessä (Maatalouden tutkimuskeskuksen tiedotuslehti) ANIMALIA 1/2000

7

♦

#

Förbjuder försök pâ apor

Pälsfarmerna stoppas i Storbritannien

ya Zeelands pariament har blivit The Great Ape Project International först i världen med att införa ett (GAP) välkomnar den banbrytande lagssärskilt skydd för de sä kallade stora tiftningen som ett led i utvecklingen mot apoma (schimpanser, dvärgschimpanatt erkänna ickemänskliga djurs komp­ ser, gorillor och orangutanger) i sin lagslexa mentala, sociala och individuella tiftning. Den nya djurskyddslagen egenskaper. GAP vill nu se liknande förbjuder all användning av dessa apor lagstiftning ocksä i övriga delar av värl­ i forskning, testning och undervisning den, sä att apoma skyddas av rätten tili som inte är i apomas eget intresse. liv och frihet och rätten att slippa tortyr.

Den minister som ansvarade för lagGAP vill ocksä att FN ger sitt erkännan­ förslaget, John Luxton, Säger att detta de och skydd. är ett erkännande för den avancerade Antalet icke-mänskliga stora apor har kognitiva och känslomässiga kapacitet sjunkit kräftigt under detta ärhundrade, som dessa apor har. Erkännandet är ba­ eftersom allt fler har fallit offer för serat pä vetenskapliga bevis för att ickeskogsskövlingen och den kommersielmänskliga stora apor har, förutom gela handeln med apkött. Över tretusen netisk släktskap med människan, grundapindivider hälls i fängenskap över heia läggande mänskliga mentala egenskavärlden. Alla icke-mänskliga stora apor per, komplexa system för kommunikatiär listade som hotade arter. on och socialt beteende, och tili och med HELENA PEDERSEN (DJUREN1S förmägan att bemästra vissa mänskliga RÄTT) sprakfärdigheter.

Lagen kommer att medföra förbud mot en brittiska regeringen har offentatt hälla djur bara för pälsens skull. Däliggjort ett lagförslag om förbud remot fär djur avlivas för köttproduktimot pälsfarmer. Lagen kommer att sätta on, och i sä fall kan ocksä skinnet sälstopp för det ärliga dödandet av 100 000 jas. Likasä blir det även fortsättningsminkar i Storbritannien. vis tillätet att klippa fär och sälja ull.

Idag finns det bara 13 pälsfarmer kvar Omkring 100 000 djur slaktas ärligen i Storbritannien, men nu kommer ett topä brittiska minkfarmer. Nu vill regerin­ talförbud. gen steg för steg aw eckla verksamhe- Pälsdjursfarmer är en form av intenten fram tili utgängen av 2002. De besivuppfödning i burar som mänga mänrörda pälsfarmama ska fä ekonomisk niskor finner oacceptabel, sa landbygersättning. dsminister Elliot Morley tili brittisk raBrittiska djurrättsaktivister vill ocksä dio. att regeringen ska försöka driva fram ett Han berättade ocksä att det har blivit förbud i heia EU, där motständet dock ett mycket stört motständ mot pälsfar­ är mycket stört. mer i landet och att mänga människor vill ha den nya lagen.

TT-REUTERS ( DJUREN'S RÄTT)

N

Luterilainen kansankirkkomme väheksyy eläinten oikeuksia A nimalia 4/99 käsitteli eläinsuojelux V a s ia a muutamien uskontojen omis­ ta lähtökohdista, lähinnä ortodoksien kannanotto metropoliitta Ambrosiuksen välityksellä tuli hyvin valotetuksi. Sy­ däntä lämmitti Ambrosiuksen sanat: “...voisimme omaksua nykyistä aidom­ man ja myös eläinten ja muun luoma­ kunnan pyhyyttä kunnioittavan elä­ mänasenteen. Siihen sisältyy lempeyt­ täja rakkautta säteilevä vuorovaikutus.”

Kun vertaa edellä mainittua ortodok­ sista näkökantaa evankelisluterilaisen piispan Voitto Huotarin kolumniin (Etelä-Saimaa 21.7.1999), niin näiden kahden kristillisen kirkon vaikutusvaltaisen joh­ tajan eläinsuojelulliset näkökannat poik­ keavat aika tavalla toisistaan.

Mikkelin hiippakunnan piispa Voitto Huotari valitsee sanansa tarkoin kun hän sanoo kolumnissaan, että eläinten kyky kärsiä ja itsetietoisuus lisääntyy siirryttäessä ameboista ihmisten lähisu­ kulaisiin, ja niiden kohtelu voi olla eri­ lainen tämän mukaisesti.

Voitto Huotari sanoo siis, että eläin­ ten kohtelu voi olla erilainen. Hän ei sano, että eläinten kohtelun PITÄÄ olla inhimillisempää mitä tunnerherkempi eläin on.

Piispa toteaa myös, että eläinten kas­ vatus on nykyisin tuottavaa vain suu­ rissa joukoissa. Tuotantoeläimille on silloin mahdotonta antaa sitä lempeää kohtelua, minkä entisaikojen kotieläimet saivat osakseen.

Piispa nostaa näin ehdoitta kätensä pystyyn markkinavoimien ja taloudelli­ sen kilpailun edessä. Hän hyväksyy mukisematta ahtauden, josta tuotanto­ eläimet ehkä kaikkein eniten kärsivät.

JORMA BLOMQVIST

D

H u ilii! â U -F llr

Hiili Ë lL jiiii kuva: Riku <?ajan3 er

Piilotettu totuus 6 ¿Julmuus eläintä kohtaan on julmuut­ ta näkymätöntä ihmistä kohtaan”, on joku sanonut. Ihmisellä, jolla on kykyjä halu aiheuttaa kipua ja kärsimystä eläi­ mille puuttuu emotionaalisia tunteita myös toisia ihmisiä kohtaan, mutta kui­ tenkin nämä emotionaalisesti vajaavaiset ihmiset aiheuttavat vain promillen Karhuntassumuhennosta murto-osan siitä kärsimyksestä, jonka sappikastikkeella? ihminen käytöksellään eläimille aiheut­ taa. ilmiini osui eräässä Uudellamaalla il­ Entä teurastajat, turkistarhaajat, eläin­ mestyvässä paikallislehdessä ilmoi­ kokeiden tekijät ja kaikki eläintalouden tus, jossa haluttiin ostaa karhun käpä­piirissä työskentelevät ihmiset? Ja entä liä ja karhunsappea. Se pani oman sap-me lihansyöjät, eläintaloustuotteiden ja peni kiehumaan. Mietin, voiko tällainen eläinkokein testattujen tuotteiden käyt­ olla luvallista ja mitä asialle voisi tehdä. täjät - olemmeko me eläimille aiheutta­ Repäisin ilmoituksen lehdestä ja lähe­ mamme kärsimyksen takia julmia? On tin sen saatekirjeellä varustettuna Suo­ helppoa tuomita häiriintynyt ihminen, men luonnonsuojeluliittoon, josta sain joka tappaa kissanpennun huvikseen, pian vastauksen, että kirjeeni on toimi­ mutta entä ne miljoonat ja miljoonat tettu edelleen Suomen ympäristökes­ eläinuhrit, joita emme ole valmiita näke­ kukseen. Jonkin ajan kuluttua sain pu­ mään ja niiden tuska, jota emme ole val­ helun ympäristökeskuksesta, josta ker­ miita kuulemaan? Miksi me olisimme rottiin, että asiaa tutkittaessa oli tullut parempia kuin sadistiset eläinrääkkääilmi, että ilmoituksen laittaneella henki­ jät, onhan vaikutuksemme eläimiä koh­ löllä on aasialainen aviopuoliso, joka taan täysin samanlainen? Eroamme vain valmistaa näistä raaka-aineista mokaa siinä, että teemme kaiken vain siksi et­ itselleen kotimaansa tapaan. temme ole valmiita tiedostamaan eläinMonissa Aasian maissa uskotaan eläi­ ystäviemme kärsimystä todelliseksi. mistä ja niiden elimistä valmistettujen Tunnemme kuvotusta teurastajaa rohtojen lääkkeenomaisiin vaikutuksiin. kohtaan, joka työkseen katkaisee eläin­ Muun muassa tiikeri on tästä syystä ten kurkkuja liukuhihnalla, mutta unoh­ metsästetty lähes sukupuuttoon. CIdamme, että hän tekee sen meidän ta­ TES-sopimuksen mukaan uhanalaisten kiamme. eläimien ja niiden osien kauppa on lu­ Eläinteollisuus on meidän luomamme vanvaraista. Näitä lupia valvoo Suomen todellisuus, me kaikki olemme joka päi­ Ympäristökeskus Uudellamaalla ja pai­ vä rakentamassa ja ylläpitämässä sitä kalliset ympäristökeskukset maakunnis­ omilla valinnoillamme. sa. Tällä ostajalla ei lupaa ollut ja seura­ On utopistista haaveilla, että kaikki ukset ovat sen mukaiset. ihmiset ryhtyisivät pian kasvissyöjiksi Se, että näin pienen ilmoituksen sa­ ja teurastamot purettaisiin, mutta onko nomalehdessä, oli onnekas sattuma. meillä vaihtoehtoja?

Onnekas myös siksi, että kuulemani Emme voi loputtomiin olla näkemättä mukaan tämä oli ensimmäinen kerta kun aiheuttamaamme eläinten kärsimystä, eläinten osien ostaja jäi kiinni. Loppu­ lopulta se on myös meidän kärsimystulos vahvisti uskoani siihen, että jo­ tämme, meidän vastuumme ja velvolli­ kaisen eläinten ystävän kannattaa kuun­ suutemme tiedostavana, tuntevana la­ nella sydäntään ja toimia, kun siihen jina, ihmisenä. Vai väitätkö ettet tunte­ tarjoutuu tilaisuus. nut tuskaa, edes pientä, lukiessasi tätä?

SARI LASTUINA “ELÄN VELJIEMME JA PORNAINEN SISKOJEMME PUOLESTA”

S

iiiiiiiH

Etoksiinia lemmikkien ruuissa nimalia 4/99 -lehdessä oli lukijan kirjoitus koiranruoan dioksiinipi­ toisuuksista. Monet koiran- ja kissanruoat esim. ANF, Eagle Dog Food, Nutesitin, että heidänkin ruuissaan tulevai­ ro Max, Hills, Prescription Diet W/D, R/ suudessa lukisi ‘Tuote ei sisällä keino­ tekoisia säilöntä-, maku- tai väriaineita D jne, Purina, LAMS, Royal Canine USA sisältävät hapettumisen estoaineena eikä sokeria. käytettyä kasvinsuojelu- ja kuminsäi‘MITÄ LEMMIKILLE RUUAKSI” löntäainetta etoksikiinia (E 324), joka on sallittu kaikissa eläinrehuissa. Se on ter­ veydelle haitallista hengitettynä, jou­ tuessaan iholle ja nieltynä. Etoksikiinipitoinen koiran- tai kissanruoka on lii­ tetty mm. pentukuolleisuuteen, syö­ pään, kitalakihalkioon ja muihin epä­ muodostumiin. Valmistajat eivät ilmoita lemmikkieläinruokien sisältävän etoksi­ kiinia, vaan saatetaan valmisteen kyl­ keen kirjoittaa esim. “sisältää EU:n hy­ väksymää antioksidanttia”. Tiedot ovat peräisin Ulla Kivimäen kiijasta “Koiran luonnonmukainen hoito”. Asian tekee merkillisemmäksi tosiasia, että kaikki yl­ lämainitut koiran- ja kissanruoat ovat Lukijan palstalle tarkoite­ vain eläinkauppojen valikoimissa tai ta­ tut kirjeet lähetetään varatalojen erityisosastoissa ja eläinlää­ osoitteeseen: kärin vastaanotoilta saatavia ruokia ku­ ten Hill's Prescription diet.

Syötin toista kissaani alun alkaen Eläinsuojeluliitto Animalia luonnonmukaisesti, mutta sitten tuli Porvoonkatu 53 ongelmia ummetuksen kanssa, joka oh 00520 Helsinki sitkeä ja vaikea eikä mikään tuntunut auttavan. Apu kuitenkin löytyi Hill's Prescription Diet W/D ja R/D -kuivamuo­ Kuoreen merkintä “Lukijan nista, joita eläinlääkäri suositteli. Nyt palsta”. Palstalle voi lähet­ annan liotettuna tätä ruokaa jonkin ver­ tää kirjoituksia myös ran päivittäin, onneksi pieni määrä riit­ sähköpostitse osoitteeseen tää ja voin muuten jatkaa luonnonmu­ jaana.reijonaho @animalia.fi kaisella ravinnolla. Pussin kyljestä löy­ tyy tuo häiritsevä maininta “sisältää EU:n hyväksymää antioksidanttia” mut­ tei mainita sen nimeä tai koodia yms. Ei todellakaan ole mieltä ylentävää syöt­ tää rakkaille lemmikeilleen kasvinsuoje­ lu- ja kuminsäilöntäainetta sisältävää terveysruokaa. Olen lähettänyt kirjeen maahantuojalle saamatta vastausta.

Toivottavasti vielä pääsen eroon koko ruuasta ja parempi apu löytyy tai kissa­ ni pysyvät terveinä huolimatta tällaisista myrkyistä. Ihanne, jonka maahantuojalle

A

ANIMALIA 1/2000

Loppu lähenee kosmetiikkakokeille - Tuoko Liikanen voiton kotiin? lämme jännittäviä aikoja.

Vuosikymmeniä jatkunut maailmanlaajuinen kam­ panjointi kosm etiikan eläinkokeiden lopettami­ seksi on lähellä huipennustaan. Euroo­ pan unionilla ja erityisesti “omalla” ko­ missaarillamme Erkki Liikasella on erit­ täin tärkeä osa ratkaisevassa näytelmäs­ sä. Jos kaikki menee parhaan käsikirjoi­ tuksen mukaan, loppuu kosmetiikan tes­ taus eläinkokeilla EU:ssa ensi heinä­ kuun alusta, ja samanaikaisesti kielle­ tään tuon päivämäärän jälkeen eläimillä testatun kosmetiikan myynti unionin alueella.

Pieni historiallinen katsaus lienee pai­ kallaan. Meikkien ja puhdistusaineiden testaaminen tuskallisilla eläinkokeilla on - syystäkin - nostattanut raivon tuntei­ ta niin eläinsuojeluliikkeessä kuin taval­ lisissa kuluttajissa jo ainakin 60-luvulta alkaen. Eläinsuojeluliitto Animalia liit­ tyi mukaan kampanjointiin 70-luvulla.

Erityisesti kosmetiikkajätit Revlon, Avon, Gillette, L'Oreal ja Procter & Gamble joutuivat niin ankarien boikot­ tien kohteeksi rapakon molemmin puo­ lin, että ne ovat joutuneet satsaamaan huikeita summia eläinkokeita korvaavi­ en menetelmien kehittelyyn päästäk­ seen mätämunan maineestaan..

Mustien listojen pitäminen eläimillä testatuista tuotteista rankaisi niitäkin yrityksiä, jotka tekivät työtä eläinkokei­ den korvaamiseksi. Niinpä eläinsuojelujäijestöt siirtyivät enimmäkseen käyt­ tämään ns. cruelty-free -listoja, joille hyväksyttiin vain eläinkokein testaa­ mattomia tuotteita. Kriteerit vaihtelivat maan jajärjestön mukaan. Monien mui­ den tavoin Animalia käytti pitkään ns. viiden vuoden kriteerin mukaista listaa, jolle hyväksytyissä tuotteissa ei saanut olla viiden vuoden sisällä eläimillä tes­ tattuja ainesosia.

Listoilla ei kuitenkaan ole ollut toivot­ tua vaikutusta, sillä eläinkokeettomat tuotteet eivät ole pystyneet kilpaile­ maan hinnoiltaan ja saatavuudeltaan suuryhtiöiden tuotteiden kanssa - mai­ nonnasta puhumattakaan. Kampanjoin­ ti on kuitenkin saanut aikaan sen, että kosmetiikan testeihin käytetyt eläinmää­ rät ovat vähentyneet huomattavasti.

Arviot EU:ssa vuosittain käytetyistä määristä vaihtelevat tuhansista kymme­ niin tuhansiin. Yhtä kosmetiikan ainet­ ta testattaessa uhrataan normaalisti sa­ toja eläimiä.

E

Paljon toiveita - suuri pettymys Aika on kypsä luopumiselle kosmetii­ kan eläinkokeista kokonaan. Jo vuonna 1993 EU oli valmis asiaan, ja esitti kos­ metiikkadirektiivissään eläinkokein tes­ tatun kosmetiikan myynnin kieltämistä vuoden 1998 alusta. Kielto olisi koske­ nut kaikkia kosmetiikka-ja hygieniatuot­ teita, joissa on eläimillä testattuja aines­ osia. Kiellon voimaantulo oli kuitenkin sidottu siihen, että tuolloin pitäisi olla käytössä virallisesti hyväksyttyjä vaih­ toehtoja.

Hyvissä ajoin ennen kiellon pelättyä lykkäystä eläinsuojelujärjestöt, etune­ nässään Euroopan Koalitio ECEAE (jossa Animalia on jäsenenä), ryhtyivät

ANIMALIA 1/2000

suururakkaan saadakseen kosmetiikkayritykset vapaaehtoisesti luopumaan eläinkokeista alkuperäiseen määräai­ kaan mennessä. Luotiin uusi kansain­ välinen “Ei eläinkokeita” -standardi, jolla korvattiin osin vanhat kosmetiikkalistat.

Uudelle listalle päästäkseen yrityksen oli sitouduttava tiukasti valvomaan, että sen tuotteisiin käytettyjen aineiden takia ei tehdä eläinkokeita. Sen sijaan ennen sitoutumista tehdyt synnit eli eläinkokeet annettiin anteeksi.

Aluksi uuteen standardiin sitoutui lupaavasti kosmetiikkayrityksiä. Yksi­ kään jätti ei kuitenkaan tarttunut syöt­ tiin, mikä saa epäilemään salaista sopi­ musta suuryritysten kesken. Vapaaeh­ toisella standardilla ei siten saatu aikaan riittävää siirtymistä pois eläinkokeista, ja meidän kaikkien suureksi pettymyk­ seksi EU lykkäsi eläinkoekiellon voi­ maantulon 1.7.2000 asti.

Ei enää lykkäystä Nyt elämme kuitenkin jo vuotta 2000, ja uudet tuulet puhaltavat. Kosmetiikkaasiat EU:n komissiossa ovat siirtyneet Erkki Liikasen vastuulle. Hän on ihailta­ vasti ajan hengessä mukana, eikä ilmei­ sesti pidä kosmetiikkakiellon lykkäämis­ tä enää suotavana. Laillisestikin katso­ en lykkäys on asiantuntijoiden mukaan mahdotonta: lykkäys oli luvallista teh­ dä vain kerran, ja komission olisi pitä­ nyt tehdä esitys lykkäystoimenpiteistä viime vuoden loppuun mennessä, mitä ei ole tapahtunut.

Painostus kiellon lykkäykseksi lienee kuitenkin ankaraa sekä komission sisäl­ lä että joidenkin jäsenmaiden, kuten Ranskan ja Espanjan taholta. Sen sijaan Suomi kannattaa johdonmukaisesti kiel­ toa, mistä lämpimän kiitoksen ansaitse­ vat edustajamme Pirjo Tomperi ja Pirk­ ko Varpasuo Kuluttajavirastosta sekä Anne Haikonen ja Kristian Tammivuori kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Lii­ kasen odotetaan antavan esityksen kosmetiikkadirektiivin 7. muutokseksi.

Meidän toiveemme on, että direktiivi sisältäisi vahvistuksen eläimillä testa­ tun kosmetiikan myyntikiellosta 30.6. jälkeen. WTO:n ja kauppasodan pelko saattaa kuitenkin puristaa komissiota niin pahasti otteessaan, että kielto yri­ tetään vesittää EU:n aluetta koskevaksi eläintestikielloksi. Huono asia ei tämä­ kään olisi, mutta se vaatii ehdottomasti seurakseen pakollisen merkinnän (muu­ alta tuodulle) eläimillä testatulle kosme­ tiikalle. Vastaavasti eläinkokeista irtisa­ noutuneille yrityksille on suotava oike­ us käyttää jonkinlaista eläinkokeettomuus-merkintää.

Direktiivin muutosesityksen antami­ sesta on vielä pitkä matka sen hyväk­ symiseen, jossa Europarlamentillakin on sanansa sanottavana. Olemme kui­ tenkin nyt vuosikymmenien uuvuttavan kamppailun jälkeen lähempänä tavoitettamme kuin koskaan. Helpotuksesta ei silti pidä huokaista, vaan päinvastoin: kaikki valtit on pistettävä peliin ja yh­ teistyötä tehtävä enemmän kuin kos­ kaan. Vain siten syntyy historian kään­ nekohta, jossa inhimillisyys eläimiä kohtaan saa selkävoiton kaupallisuu­ den vaatimuksista. ____ RIITTA SALMI

Jos kuluttajat saisivat ratkaist CL mmm läinsuojelujärjestöt RSPCA, BUAV, Eurogroup ja ECEAE teet tivät toukokuussa 1999 mielipi­ dekyselyn kosmetiikan eläinkokeista kuudessa EU-maassa. Tulokset osoit­ tivat murskaavaa kannatusta eläinkokei­ den kieltämiselle: keskimäärin 71 % vas­ tanneista oli kiellon puolella ja Englan­ nissa lähes 90 %. Vähiten eläimille myö­ tätuntoa osoittaneissa Espanjassa ja Ranskassakin yli puolet kannatti kiel­ toa, mutta vastustajien määrä jäi alle 30 prosentin.

Vielä murskaavammat tulokset olivat, kun kysyttiin eläinkokein testattujen tuotteiden merkinnästä. Peräti 91 % kielto vastaajista kannatti pakollista merkin­ tää. Englannissa vastaava luku lähen­ teli sataa ja Espanjassakin se oli lähes 80%.

Mikäli kysely olisi toteutettu Suomes­ Ranska sa, vastaukset olisivat todennäköisesti Saksa muistuttaneet Ruotsissa saatuja: noin Italia 80 % kannatti testauskieltoa ja 96 % pa­ Espanja kollista merkintää.

Ruotsi Naiset kannattivat testikieltoa useam­ Englanti min kuin miehet lukuun ottamatta Itali­ Keskiarvo aa, jossa miehet olivat pienenä enem­ mistönä. Ranskassa ero naisten ja mies­ ten välillä oli erityisen selkeä: peräti 62 % vastaan 49 %.

E

kosmetiikan eläinkokeille

pakollinen merkintä eläinkokein testatulle kosmetiikalle

puolesta vastaan/eos %

puolesta

56 87 63 51 79 88 71

87 93 92 79 96 96 91

27 10 26 24 10 10 18

vastaan/ei osaa sanoa % 9 6 4 6 2 3 5

K ysym yksiä ja vastauksia kosmetiikasta Mitä kosmetiikkaan kuuluu?

tunut. Erityisesti suomalaisfirmat loistavat

solutestien kehittämisessä tarvitaan koe-eläi-

Y leinen harhaluulo on, että kosmetiikkaan

poissaolollaan uudelta listalta, vaikka kut­

miä.

kuuluu vain ripsivärin ja huulipunan kaltai­

suimme niitä liittymään standardiin. Syynä

sia “ naistentuotteita” .

M y ö s saippuat,

voi osin olla se, että yritykset eivät tiedä

hammastahnat, aurinkovoiteet, talkit, deo­

standardista tarpeeksi tai ajattelevat sen

dorantit, sampoot, partavedet ja hiusvärit

vaativan liikaa. Resurssipulammekin on hai­

luetaan m eikkien ohella kosm etiikkaan.

tannut tiedottamista. K oska tilanne on täl­

Kosm etiikkaa ovat siis sekä kauneudenhoi­

lainen, haluamme muistuttaa, että “ vanhan”

to- että hygieniatuotteet.

listan tuotteetkin ovat parempi vaihtoehto, kuin sellaiset, jotka eivät ole koskaan esiin­

Mitä tarkoittaa kansainvälinen “Ei tyneet listoillamme. eläinkokeita -standardi?

Suuri joukko eläinsuojelujäijestöjä ympäri

Voiko Animalian kosmetiikkalistaan maailman on vuonna 1997 ottanut käyttöön luottaa? samat kriteerit, jo illa kosmetiikkatuotteet

Ennen kuin yritys otetaan mukaan kv. stan­

määritellään eläinkokeettomiksi. Yhteisten

dardin listalle, sen vastaukset ja sitoumus

kriteerien käytöllä on pyritty eroon monis­

hyväksytetään kansainvälisessä elim essä.

ta kirjavista listoista ja saamaan tehokkuut­

Vanhojen listojen aikana yrityksiä ei ole

ta kampanjointiin. Standardin mukaiselle lis­

koskaan valvottu näin tarkasti. Silti on aina

talle päästäkseen yrityksen on sitoudutta­

mahdollista, että jokin yritys pyrkii listalle

va täydelliseen eläinkokeettomuuteen ali­

väärin perustein, ja onnistuu siinä. Parhai­

hankkijoitaan myöten. Sen on m yös valvot­ ten voi luottaa niihin, jotka esiintyvät sekä tava, että yhtäkään sen käyttämää ainetta ei vanhoilla että uudella listalla. testata eläinkokein standardiin sitoutumisen

Testaako se ja se eläimillä, koska ei ole paan valvontaan kuin aiempien listojen ai­ listalla?

Listalta puuttuminen ei tarkoita sitä, että

keista.

M ikäli sekä eläinkokeet, että eläinkokeilla testatun kosmetiikan myynti kielletään, nain voi tavallaan ajatella. Toisaalta on syytä jatkossakin tukea niitä yrityksiä, joiden toi­ mintaperiaatteeseen vilpittöm ästi kuuluu eläinkokeettomuus. Sitä paitsi monilla lis­ tan yrityksillä on muitakin kannatettavia periaatteita, kuten luonnonmukaisuus, ym ­ päristöystävällisyys ja globaalisesti reilu kauppa.

Vaarantuuko kuluttajien terveys, kun eläinkokeet lopetetaan?

E i missään nimessä. Uusia aineita ei hyväk­ sytä jatkossakaan markkinoille, ellei niiden vaarattomuutta kyetä luotettavasti osoitta­ maan. Eläinkoekielto pikemminkin lisää kuluttajaturvallisuutta, sillä jo käytössä ole­ van kosmetiikan haittavaikutuksia tullaan

jälkeen. Standardi alistaa yritykset tiukem­ kana, mutta ei rankaise vanhoista eläinko­

Tuleeko kosmetiikkalista tarpeettomak­ si, kun EU kieltää eläinkokeet?

todennäköisesti seuraam aan tarkemmin.

Eläinkokeilla ei ole koskaan pystytty var­ mistamaan kosmetiikan haitattomuutta ih­

yritys käyttäisi eläinkokeita. Mutta vaik­

miselle. Uusiin aineisiin sisältyy aina riski,

kei yritys käyttäisikään eläinkokeita, se ei

ja on pelkästään hyvä, ettei niitä hyväksytä

Miksi vanhasta kosmetiikkalistasta luo­ saa yksin tällä synninpäästöä. Suurin osa vuttiin? kosmetiikkayrityksistä on nimittäin valmis Eläinsuojeluliitto Animalian vanha kosme-

ostamaan muiden eläimillä testaamia raaka-

tiikkalista perustui ns. viiden vuoden kri­

aineita tuotteisiinsa, ja juuri tästä syystä

teeriin. Kun kv. standardi otettiin käyttöön,

eläinkokeet yhtä jatkuvat. Eläinkokeita te­ ei haluttu ylläpitää kahta systeemiä. K u v i­ kevät yritykset eivät välttämättä ole muita teltiin että suurin osa vanhalla listalla ole­ pahempia, koska ne saattavat tutkia innok­ v ista yrityk sistä sitoutuisi m yös uuteen kaasti eläinkokeiden vaihtoehtoja. Monesti standardiin. Näin ei valitettavasti ole tapah­

käyttöön ennen eläinkokeita parempien tes­ timenetelmien kehittämistä.Sitä paitsi kos­ metiikkateollisuus voi kehitellä ja ottaa käyt­ töön uusia tuotteita jo markkinoilla olevista noin

8000 Taaka-aineesta. Valmiiden tuot­

teiden testaukselle on jo olemassa eläinko­ keita korvaavat vaihtoehdot.

RS

Aleina Cosmetic

L'Anza

Bioforce GmbH

L'Occitane

...näitäkin kotimaisia tuot­ Lisäksi ulkomainen luonnonkosmetiikka (ja -puhdistusaineet), kuten Lakshteita ei tarvitse unohtaa:

Biorganics

Laura Paige Cosmeti

BioBasic

Louis Widmer

Elokuu

irm

International Montagne Jeunesse Börlind

of i Q u g p y

Nectar Beauty Shops

Faith

Pure Plant

Glitz & a *

Rejuvi Skin Care

Mitchell Systems Weleda

| _ "

mi ja Vrtekram, ovat yleensä koeeläinten kannalta turvallinen valinta. * Kaikkia tässä esitettyjä tuotteita pitäisi olla saatavana Suomessa, mutta täysin emme pysty takaamaan kaikkien tuotteiden saatavuutta. Vastaavasti on mahdollista, että listasta puuttuu meillä myytäviä standardin mukaisia tuotteita.

I I | | | |

I kiä: se peuhaa mukana, koska se ei voi olla reagoimatta lauman ta­ pahtumiin ja vinttikoira hyödyntää tätä itselleen vaaratonta otusta:- on vähän tylsää, jäijestäisitkö ohjel­ maa? Hauku edes vähän tai yritä ottaa minut kiinni, ä-hää... Vinttikoira ja paimenkoira ovat kuin hei­ näsirkka ja muurahainen: toinen ahertaa pahan päivän varalle ja toi­ nen antaa toisen ahertaa, koska sil­ loin se on mahdollisesti hyödyksi­ kin.

Paimenkoiralle oma lauma, olipa siinä siten vinttikoiria tai ei, on tär­ kein. Lauma jäijestykseen niin maa­ ilma on jäijestyksessä - vieraatkoirat, tulette tänne vain omalla vas­ tuulla!

Tuutsä leikkimään?

Erilaiset koirat viestivät toisilleen helposti. Vähän pää kallelleen, peppu p y s ty y n kohti ta iv a sta ja s a n o m a on s e lv ä kaikille mopeille: tää on kivaa, tuu m ukaan!

K

oiran eleet ja ilmeet ovat sam anlaista kieltä kuin ihmislap­ sen; kiijaimellisesti kokonaisvaltaista viestimistä. Vauvan kädet eivät heilu sen takia, että etikettikiijassa niin sanotaan, vaan se ilmentää kiihty­ mistä. Samalla tavalla tekevät koi­ rat. Hännänheilutus paljastaa kiih­ tyneen koiran. Jos koiran osaa opettaa heiluttamaan häntää, niin se alkaa heiluttaa koiraa: iloisesti hei­ luvan hännän haltija cmiloinen. Koi­ ra ei voi totella pyyntöäsi heiluttaa häntää hilpeästi, jos se on surulli­ nen; silloin häntä tekee mieliksesi vain pari matalaa huiskausta ja ker­ too: kiitos yrityksestä, mutta nyt en jaksa.

Hieromme tuttavuutta Leikkiminen on hyvä tapa tutustua toiseen koiraan. Pennut aloittavat nujuamisen heti kyselemättä mitään.

Ne ähisevät ja rutuavat toistensa niskassa, kunnes molemmat uupu­ vat. Herättyään ne aloittavat uudel­ leen.

Painimalla pentu oppii taktiikkaa ja purkaa tarmoaan. Leikki on tur­ vallista, kunhan kaveri on saman­ moinen koira. Koska koira puhuu eleillään, se ei ole pelkkää voimain­ koetusta, vaan myös keskusteluaja kommunikointihaijoittelua. - Minä nyt niskan päällä. Mitä, yllätit! Näytäs uudestaan toi niskalenkki, jos osaat! Vielä täältä noustaan! Koi­

ransa parempaan ymmärtämiseen auttaa sen kanssa leikkiminen ja koiran katseleminen omassa ele­ mentissään, olipa se sitten tuulen lailla kiitävä vinttikoira tai paimen­ koira, joka touhottaa laumansa ympärillä kuin kanaemo.

Koirat ovat oikeastaan selkeitä.

Ne eivät peittele eleitään ja ovat aina rehellisiä. Eri mieltä ne toki voivat olla, mutta ainakin kertovat sen selkeästi. Se tekee niistä help­ poja kumppaneita. Ne eivät aina kuuntele sanojamme niin kuin toi­ voisimme, mutta yhdellä vilkaisulla ne näkevät meistä, mitä oikeasti tar­ koitamme. Me emme aina ymmär­ rä niitä, mutta ehkä koirat viihtyvät­

Rehellinen otus Koska koira ilmentää tunteitaan liikkeillään, se ei osaa valehdella.

Ainoa tapa olla heti paljastamatta kortteja on silloin olla tekemättä mitään. Seistä paikallaan ja odot­ taa. - Hyökkääkö tuo kohta vai pelottaako sitä yhtä paljon? Onko omistaja vihainen, kun se huutaa, vai eikö se tiedä, että minulla on hyvä kuulo?

Erityisesti vinttikoirille äänet ovat paljon vähemmän tärkeitä kuin muille koirille. Kuulo on hyvä, mutta sitä käytetään valikoiden. Sen si­ jaan niillä on erinomainen havain­ tokyky. Pitkien jäsenten vaihtuvat asennot ja painon muuttaminen

eteen ja taakse puhuu toiselle vint­ tikoiralle lahjomatonta kieltä.

Itsevarma koira ei kuuntelekaan silloin kun toiset ovat selän takana: - Kukaan ei aio minulle mitään pa­ haa, eipä ole syytä höristelyyn.

Niin tarkka vinttikoira kuitenkin on, ettei se halua koskettaa tunte­ matonta koiraa. Seurustelu aloite­ taan toisen edessä pyörähtelyllä.

Takajalkaan kiinni ryntääminen en­ nen esittelyä EI ole kohteliasta Ohi syöksähtely on lähes pettämätön keino saada toinen mukaan. Mi­ kään saluki tai afgaani ei kai voi vas­ tustaa iloiseen virneeseen painunut­ ta naamaa, joka painaa tuhatta ja sataa - ja katoaa kai kohta näky­ vistä, jollen heti lähde mukaan?

RILLA NUMMISALO KUVATAMAURI LEIVO

Kuvissa paim ensukuinen suo­ menlapinkoira, vinttikoirat ovat sileitä salukeja ja hulmuavia af­ gaaneja Koirien käyttäytymisestä ja ele­ kielestä voit lukea esimerkiksi Renee Sjöbergin kirjasta Koiran kieli. Hyödyllisiä vinkkejä koiran kanssa puuhailuun löydät Marie H ansson-H allgrenin kirjasta “Paras ystäväni”.

Laum akoira vinttikoirien parissa Vinttikoirat ovat kuin aristokraat­ teja, jotka heittelevät toisilleen kar­ meita vertahyytäviä sutkauksia ja vastaanottavat niitä kulmakarvan­ kaan värähtämättä. Paimenkoiran työ ei lopu vinttikoiralaumassa.

Herkkä koira kulkee edestakaisin kuin selittämässä, että kaikki kään­ tyy parhain päin: - voidaan me kaikki toimia yhdessä, voidaan voi­ daan (hännänheilutus, nuolaisu), pitääolla kärsivällinen ja kuunnella toisiakin (nuolaisu).

Välinpitämätön paimenkoira ei pärjäisi lampaiden kanssa. Kiltin paimenen kanssa on helppo leik-

ANIMALIA 1/2000

t

kin kanssamme siksi, että ne puo­ lestaan ymmärtävät meitä niin hy­ vin?

11

t

Animaalisia

** «

ftA** iJLr"

* sr* - V * v'*--

*V

«»1

#V

< JL »V

_______Eläinten kanssa

*

Kesyrotta on seurallinen kaveri

oma maailman­ kuvasi.

Kesyrotta on touhukas ja mielenkiintoinen kaveri. Se tarvitsee seuraa joko lajitoverista tai omistajastaan. Parhaiten se voi, kun sen ympäristö on virikkeellinen ja se saa nauttia mahdollisimman monipuolisesta ravinnosta.

uonna 1991 kesyrotat “vilistivät Anu Rostin sydämeen”. Hän tutus­ tui eläinkaupassa kah­ teen suureen mustaan urokseen. Näiden kunnioitusta herättä­ vä olemus synnytti kiinnostuksen. Lo­ pulta Anu hankki rotat tavalla, mitä ei hänen mielestään todellakaan saisi toi­ mia - Ostin rotat itselleni 15-vuotislahjaksi kysymättä vanhemmiltani lupaa. Ei­ vätkä he todellakaan olleet tästä iloisia, Anu antaa omakohtaisen esimerkin.

Tällä hetkellä hänen kodissaan vilistää kaksi kesyrottaa Friidu ja Pimu sekä kaksi marsua ja afgaaninvinttikoira.

Anu Rosti on puuhastellut rottaystäviensä kanssa noin yhdeksän vuoden ajan. Hän on ollut aktiivisesti mukana Suomen Kesyrottayhdistyksen toimin­ nassa niin puheenjohtajana kuin halli­ tuksen jäsenenäkin. Tällä hetkellä Anu opiskelee oppisopimuksella Helsingin eläinsuojeluyhdistyksessä tavoitteena valmistua pieneläinhoitajaksi kahden vuoden kuluttua. Ahkerasta ja pitkälli­ sestä löytöeläinten hoitamisesta Anu sai viime vuonna hänet itsensäkin yl­ lättäneen tunnustuksen. Hesyn 125vuotisjuhlassa hänet palkittiin ansioi­ tuneesta vapaaehtoistyöstä löytöeläin­ ten auttamiseksi ansiomitalilla.

V

A ja t t e l e v a l l e p e r s o o n a l l e .

K o k o n a is e l l e ih m is e l l e .

orma Blomqvist kiinnostui valokuvaam isesta jo 14vuotiaana, jolloin hän hank­ ki laatikkokameran itselleen • M sekä rakensi komeroon pimi­ ön, jossa kehitteli kuviaan. Siitä alkoi ura free lance -valokuvaajana. Vaki­ tuisena valokuvaajana Blomqvist aloitti vuonna 1958 kotkalaisessa Ete­ lä-Suomi-lehdessä, josta hän jatkoi 60-luvun alusta alkaen Yhtyneiden Kuvalehtien palveluksessa. Vuodes­ ta 1970 alkaen hän työskenteli Apulehdessä ja jäi yksilölliselle varhais­ eläkkeelle vuonna 1993.

- En ole niinkään taidekuvaaja vaan ennemminkin dokumentaristi, sitähän lehtivalokuvaajan työ nimenomaan on. Luontovalokuvaus on myös hy­ vin samantyyppistä kuin lehtivaloku­ vaus, Blomqvist toteaa kuvaustyylistään.

Jorma Blomqvist on työskennellyt monen tunnetun toimittajan kuten Markku Rautosen, Aake Jermon ja

Raila Kinnusen kanssa. 80-luvun lopus­ sa hän pääsi tekemään neljä kertaa vuo­ dessa Apu-lehden liitteenä ilmestynyt­ tä luontoliitettä. Blomqvist on kuvan­ nut olym p iak isoja niin T okiossa, Mönchenissä, Montrealissa ja Soulis­ sa. Kuvattavina on ollut poliitikkoja, missejä, urheilijoita - asioita ja tapahtu­ mia laidasta laitaan.

- Olen saanut työskennellä etuoikeu­ tetussa ammatissa kun olen päässyt katsomaan mitä erilaisempia paikkoja ja tilanteita. Minullehan on vuosien aika­ na kertynyt aikamoinen kuva-arkisto, Blomqvist sanoo.

Apu-lehden liitettä toimittaessaan hän pääsi ostamaan hyvien luontovalokuvaajien kuvia ja tätä kautta kiinnos­ tui erityisesti luonnosta ja eläimistä sekä eläinsuojelusta.

Eläkkeelle päästyään Blomqvist alkoi kyseenalaistaa länsimaisen yhteiskun­

nan arvoja. Erityisesti raha ratkaisee kaiken - jopa eläinten olot. Kuluttajat ovat valmiita tuomitsemaan tuotanto­ eläinten olot, mutta silti kaupassa oste­ taan halvimpia mahdollisia elintarvikkei­ ta, joita tehomaatalous tuottaa.

Blomqvist pyrkii itsekin vaikutta­ maan eläinten oloihin ja hän ostaakin aina luomutuotteita kun se on mahdol­ lista eikä syö lihaa, mutta kalaa kylläkin.

- Kyllä täällä länsimaissa ollaan hur­ jan yksilökeskeisiä ja ahneita. Jotenkin alkoi jälkeenpäin huvittaa kaikki se, mitä ennen pidin niin hirveän tärkeänä ja joka oikeastaan onkin loppujen lopuksi aika koomista. Myös eläinten oikeudet jää­ vät markkinavoimien alle, Blomqvist hymähtää.

Hänen Arvomaailma-näyttelyssä löy­ tyykin koomisia vertailupareja: pingvii­ nit ja frakkipukuiset miehet muistutta­ vat aivan selvästi toisiaan ja veden pin­ nalla kelluu yhtä hyvin virtahepo kuin ihminenkin.

S in u l l e , jo l l a o n t a h t o p u n n it a a s io it a .

JAANA REIJON AHO

Rotta vaatii paljon seurustelua Hv.»yKU*•;< *i v M

Kuva: Jorm a Blomqvist

rvomaailma on lehtikuvaaja Jorma Blomqvistin reportaasikuvistaan kokoama valokuvanäyttely, joka kiertää tällä hetkellä ympäri Suomea. Blomqvist haluaa näyt­ telyllään valaista niitä piintyneitä arvomaailman hupaisiakin asenteita, joihin olemme läntisessä maailmassa kulttuurimme myötä tottuneet ja jotka mielestämme ovat itsestään selviä to­ tuuksia. Näyttely kertoo ajasta ja tapahtumista 70-luvulta aina 90-luvulle. Paitsi huippu-urheilusta, poliitikoista niin näyttely kertoo myös eläinten oikeuksista. Blomqvist toteaa näyttelyluettelonsa esittelyssä seuraavaa: “Ja toden totta, painostusryhmiä tarvittaisiin kipeästi puhu­ maan eläinten oikeuksien puolesta. Tämä yksinomaan tehokkaa­ seen tuotantoon tuijottava ja mahdollisimman halpaan markki­ nahintaan tähtäävä maatalouspolitiikka, jota nyt Euroopassa harrastetaan, tulee tulevaisuudelta saamaan varman tuomion.

Nyt sullotaan tehotuotannon kirkas tähti ohjenuorana kanat pieniin verkkopohjaisiin häkkeihin, siten että jokaiselle kanalle jää hädin tuskin kiijoituspaperiarkin verran elintilaa. Luulisi kysy­ myksessä olevan karkean luokan eläinrääkkäyksen, niin ei kuitenkaan ole. Kilpailu edellyttää halpaa ruokaa, ja sitä saadaan tehostamalla ruoan tuotantoa.”

Ihmisillä on paljon ennakkoluuloja ke­ syrottaa kohtaan. Sen pelätään levittä­ vän tauteja. Samoin koko rotan olemus

>;

Vihreälanka L e h t i , jo k a s a n o o e n e m m ä n k u in k ir jo it t a a

Tilaa ilm ainen näytenum ero!

Miksi Oikeutta Eläimille ei tuomitse isku ja?

Vihreä Lanka Oy, R uneberginkatu 5B, 9.krs, 00100 H elsinki puh. (09) 5860 4123 fax (09) 5860 4124 lanka@ vihrealanka.fi

hakemista turvaan paikoista, jo issa ne on

on yhtäläinen äänioikeus. Lisäksi paikalli­

alistettu esineenasemaan. Esimerkkinä näistä

set ryhmät ovat voineet säilyttää oman it­

voisi olla vaikkapa outokumpulaisesta häk­

senäisyytensä sekä kannanotoissaan että

kikanalasta pelastetut kanat tai mäntsäläläi-

toiminnassaan.

seltä turkistarhalta pelastetut chinchillat.

ANIMALIA 1/200

kastin yhdistyksiksi. On olem assa järje s­

an, että jäsenistön mielipiteet iskuista ovat

tön ruohonjuuritaso, jäsenistö ja aktiiviset

hajanaiset. Toiset kannattavat kaikkia väki­

vapaaehtoiset, jotka haluavat tehdä työtä

vallattomia iskuja m yös tuhopolttoja, kun

hyvän asian puolesta, sekä toisaalla päättä­

taas toiset kannattavat vain eläinten pelas-

vä luokka, hallitus tai palkatut työntekijät,

tam isiskuja ja tuom itsevat tulen käytön.

jotka päättävät järjestön asioista ja muok-

Tämän moninaisuuden edessä O E järjesti jä-

kaavat järjestön suunnan.

senkyselyn, jonka mukaan ehdoton enem­

ANIMALIA 1/2000

Eläimet sijoitetaan iskun jälkeen uusiin ko­ teihin, jo issa niitä kohdellaan arvonsa mu­ kaisesti yksilöinä.

M yös taloudellinen sabotaasi esimerkik­ si turkistarhoja vastaan sai huomattavasti kannatusta. T ällä tarkoitetaan taloudellisen vahingon aiheuttamista eläimiä hyväksikäyt­ täville yrityksille tarkoituksena tehdä toi­ minnasta kannattamatonta. Eniten tätä on

Iskuja on moneen lähtöön

mistö jäsenistä kannatti iskuja ainakin jon­ kin verran - rajanvedot vain vaihtelivat.

Kun “rottakuume” iskee, ensiapua antavat alan yhdistykset ja julkaisut. Myös rottakasvattajat ja harrastajat jakavat mielellään tietoa. Suomen kesyrottayhdistys järjestää näyttelyitä ja koulutus­ ta, julkaisee omaa Rattus-lehteä, välittää poi­ kasia ja neuvoo kaikissa rottaongelmissa. Kun jäsenyys alkaa kiinnostaa, ota yhteys jäsensihteeriin Anu Rostiin. Hänen osoitteensa on Karistimentie 1 A 22, 00920 Helsinki ja puhelin­ numero 050-528 9835.

TEKSTI: PIA HELMINEN KUVAT. AMI ROSTIN ARKISTO

kille avoim issa kokouksissa, joissa kaikilla

O E on pyrkinyt tuomaan esiin sen tosiasi­

luokan syntym isen j a pyrkinyt olem aan

Monipuolisella ravinnolla varmistetaan rotan hyvinvointi. Perusravintona voi olla erilaiset siemensekoitukset tai rotta-hiiripellettiä, jossa on kaikki rotan tar­ vitsemat ravinto-aineet. Tämän lisäksi rotalle on hyvä tarjota kasviksia, vihan­ neksia, keitettyä perunaa ja riisiä sekä veteen keitettyjä puuroja ja vellejä.

- Eikä pidä unohtaa, että rotta on sekasyöjä. Sille voi antaa 1-2 kertaa vii­ kossa lihaa, Anu Rosti muistuttaa. Tou­ hukkaana eläimenä rotta nauttii myös erilaisista nakerrettavista, kuten näkki­ leivästä ja kuivatusta leivästä. Näitä voi piilotella asuntoon, jolloin rotta saa li­ sää mielenkiintoa tutkimusretkiinsä.

Raikas vesi tarjotaan juomapullosta.

Joskus voi olla vielä tarpeellista laittaa häkkiin suola-ja kalkkikivi.

Eläinten pelastaminen sai eniten kanna­

Monet järjestöt ovat jakautuneet kahden

O E on alusta saakka pyrkinyt erilaisin

Monipuolista ravintoa

tusta. T ä llä tarkoitamme eläinyksilöiden

O

aktiivisin keinoin estämään jälkimm äisen

m aailm aan.

ritty tekemään suoralla demokratialla kai­

Tästä syystä vastaus otsikon asettamaan ikeutta Eläim ille -yhdistys (jatkossa kysym ykseen on hyvin yksinkertainen. O E O E) on ruohonjuuritason eläinoikeusliike, joka ei ole yhdistys perinteisessä m ie­ ei tuomitse iskuja koska jäsenistö on sitä lessä. Siksi kantamme laittomiin turkistar-mieltä. Silloin ei mikään taho voi sitä miksi­ haiskuihin on ymmärrettävissä kahta kaut­ kään muuttaa, sillä O E:ssa ei ole jäsenistöä ta: sekä varsinaisten järki- ja tunnesyiden, korkeampaa päätöksentekijää, ei hallituksia, että järjestödemokratian kautta. ei palkattuja työntekijöitä tai toiminnanjoh­

Oikeutta Eläimille perustuu suoraan demokratiaan

si samaa sukupuolta olevaa sisarusta sopii hyvin yhteen. Rotta pärjää kyllä yksinkin, mutta silloin se jää vaille nor­ maalia sosiaalista elämää.

Vilkkaana lemmikkinä rotta vaatii mahdollisimman suuren häkin, jonka puhtaus on tärkeää. Siellä tulee olla vi­ rikkeitä, pelkkä kutterinpuru ja ruoka­ kuppi eivät riitä. Rotta tarvitsee kiipeilymahdollisuuksia, joita ovat vaikkapa oksat, tikapuut, erilaiset tasot ja köydenpätkät. Sillä on hyvä olla myös pesäkoppi, jossa se voi levätä rauhassa.

Rotta tarvitsee myös mahdollisuuden jaloitella ja tutustua häkin ulkopuoliseen

ruohonjuuritasojärjestö. Päätökset on p y­

tajia.

JR

12

herättää inhoreaktioita: köyry selkä, in­ hottava häntä ja viheliäinen pää.

- Silittämisen ja lähemmän tutustumi­ sen jälkeen useimmat pitävät sitä kui­ tenkin viehättävänä, Anu Rosti neu­ voo poistamaan ennakkoluuloja. Hän itse pitää kesyrotista, koska ne herättä­ vät voimakkaita tunteita. Ne ovat myös erikoisempia lemmikkejä kuin esimerkik­ si marsut. Ne eivät kuitenkaan ole liian eksoottisia niin kuin fretti. Joten siitä on saatavilla tietoa, joka on tärkeää aja­ teltaessa lemmikin parasta. Rotta on seurallinen, toimelias ja persoonallinen.

Se on lisäksi juuri sopivan kokoinen. Sitä ei tarvitse kannatella kaksin käsin eikä se ole liian pieni, jotta siihen ei uskaltai­ si koskea.Ennen kuin hankkii rotan, täy­ tyy miettiä jaksaako rotan kanssa seu­ rustella.

- Se ei ole katselueläin. On osattava toimia rotan ehdoilla ja olla sen kanssa, Anu muistuttaa.

Rotan voi hankkia joko eläinkaupas­ ta tai kasvattajilta. Anu suosittelee kas­ vattajia, koska kaikki eläinkauppiaat ei­ vät vieläkään välttämättä osaa antaa oikeaa tietoa rotan hoidosta. Kun päät­ tää ottaa kesyrotan, on perustietojen oltava hallinnassa ja myyjältä kannat­ taa udella kaikki mahdollinen tieto ro­ tista. Kun rotta tulee uuteen kotiin, on varusteiden oltava valmiina ja elinym­ päristön rotalle turvallinen. Sähköjoh­ dot, myrkylliset kasvit, kiijahyllystä hel­ posti putoavat esineet ja liian ahtaat kolot ovat sille vaarallisia.

Rotta on todella sosiaalinen eläin, jo­ ten kannattaa hankkia ainakin kaksi tai kolme rottaa. Lajikumppani on sille eh­ dottomasti paras kaveri, esimerkiksi kak-

tapahtunut helsinkiläisiä ja tamperelaisia tur­ kisliikkeitä vastaan, joista moni onkin sul­ kenut ovensa. Ehkä juuri se, että taloudelli­ sen menetyksen uhka saa turkistarhat ja liikkeet lopettamaan toimintansa saa m o­ net e läin ak tiv istit kannattam aan taktiik­ kaa.

Tuhopolttoja kohtaan O E:n jäsenistö oli kaikkein kriittisintä. Se nähtiin monesti lii­ an riskialttiina ja vaarallisena taktiikkana, vaikka toiset totesivat sen olevan samalla hyvin tehokas. Suhtautuminen iskuihin ei

siis ole mustavalkoista, vaan sen täytyy ali­

vieläkin rumemmaksi. Mutta vaikka emme

tuisesti olla keskustelun alaisena.

arvostaisikaan eläimiä kuten lajikumppaneitamme, katsovat jotkut, että räikeä eläinten

Iskujen merkitys Iskut eläim iä h yväksikäyttäviä yrityksiä vastaan voidaan nähdä kaksijakoisina. Toi­ saalta ne ovat juuri sitä mistä aikaisemmin kiijoitin:taloudellisen vahingon aiheuttamis­ ta ja eläinten pelastamista. Toisaalta ne ovat

h yväksikäyttö on pyrittävä lopettamaan nopeammin kuin lailliset tiet antavat mah­ dollisuuden. Ja vaikka tähän tavoitteeseen ei iskujen avulla päästäisikään, voidaan nii­ den avulla tehdä eläinten riisto ainakin pii­ rua verran epämiellyttävämmäksi ja hanka­ lammaksi.

m yös nykyisen lain haastamista teon kaut­ ta.

OE:n kanta on selkeä rajoissaan N ykyinen laki suojelee yksityiso m ai­

suutta huomattavasti pidemmälle kuin elä­

Vaikka O E ei olekaan suostunut tuomitse­

viä eläinyksilöttä. Ikkunan hajottaminen on

maan iskuja ja on usein m yös tukenut niitä,

rikos samaan aikaan kun villin eläimen sul­

ovat rajat tuelle ja hiljaiselle hyväksynnälle

keminen pieneen häkkiin ei sitä ole. Iskujen

kuitenkin selkeät. O E:n piirissä on selkeäs­

logiikka kääntää tämän päälaelleen. Se pu­

ti tuotu esiin se, ettei väkivaltaisia, ihmis­

huu suoraa kieltään siitä, että eläinyksilön

ten tai eläinten fyysisen koskemattomuut­

arvo ohittaa yksityisomaisuuden suojan ar­

ta loukkaavia iskuja tueta. Kanta on selvä:

von.

ikkuna tai verkkohäkki ei tunne tuskaa, kun

Iskujen taustalla olevaa motiivia voidaan

taas ihmiset ja eläimet tuntevat. Ja tämän

tarkastella m yös tunteen tasolta. M onet

hyvin yksinkertaisen eettisen ohjenuoran

eläinten suojelijat sanovat kevyesti arvos­

mukaan muokkaamme myös kannanottom­

tavansa eläimiä kuin ihmisiä. Täm ä ei kui­

me.

tenkaan pidä p a ik k a a n s a sillä mikäli ihmi­

VESA HYTTINEN

siä kohdeltaisiin kuten kettuja Pohjanmaal­

L isää tietoa netistä: http://

la, muuttuisi väkivallaton sabotaasi äkkiä

www. oikeuttaelaimille. net/

13

t

Eläinten eriarvoisuus yhteiskunnassa

Nuorten Animalia Eläinsuojelijat ja luonnon­ suojelijat paremman maailman puolesta

Heips taas kaikille!

Nuoret animalialaiset ovat varmasti keskimääräistä ympäristöystävällisempiä, mutta muistuttelenpa tässä silti mieliin helppoja pikku ekotekovinkkejä:Muistathan lajitella jätteesi, tölkit, pullot, paperit kierrätykseen ja maatuvat jätteet kompostiin tai biojätekeräykseen.

Sähkön säästämistä kannattaa ajatellakaikessa päivittäisessä elämässä valojen sammuttelusta alkaen. Tavaraa kannattaa ostaa käytettynä, pääsee halvemmallakin. UFFiltä ja kirppareilta tekee usein hienoja löytöjä pilkkahintaan, kunhan malttaa vähän etsiskellä.

Kiijoitelkaahan ahkerasti palstalle. Hyvää ke­ vättä kaikille!

ANNI

lmastonmuutos, happosateet, biodimasti allekiijoittavat. Valaanpyynnin versiteetti, rehevöityminen... Kulu­ vastustaminen lienee näkyvimpiä alu­ neita termejä, joita on käytetty niin eita, joilla sekä eläin- että luonnonsuo­ paljon, että niihin ei enää kiinnitä mi­jelijat kampanjoivat. Parhaillaan menos­ tään huomiota? Ikävä kyllä näin tuntuu sa oleva kesähakkuukampanja on myös usein olevan. Kysymys on kuitenkin to­ hyvä esimerkki yhteistyöstä yhteisin keinoin saman päämäärän saavuttami­ dellisista ongelmista, jotka vaikuttavat seksi, vaikka perimmäiset vaikuttimet jo omiin elämiimme, puhumattakaan tu­ ovatkin toisilla eläinten ja toisilla luon­ levista sukupolvista. Kaiken takana on non hyvinvointi. keskiverto länsimainen kuluttaja, joka Ristiriitojakin on. Eläinoikeusaktiviskäyttää luonnonvaroja monikymmen­ kertaisesti keskivertoon kehitysmaan tin mielestä ei ehkä ole oikein pitää eläin­ asukkaaseen nähden. Jos kaikille maa­ tä vangittuna. Entä silloin, kun ainoa ilman ihmisille turvattaisiin yhtä hyvä keino pelastaa jokin laji sukupuutolta on järjestelmällinen kasvatus eläintar­ elintaso, länsimaiden pitäisi vähentää kulutustaan kymmenesosaan nykyises­ hoissa? Joskus ihmisen mukanaan tuo­ mat eläinlajit pääsevät leviämään uu­ tä. teen elinympäristöön, jolloin syntyy kil­ Mutta mikä on eläinsuojelun rooli pailutilanteita alkuperäisten lajien kans­ luonnonsuojeluun nähden? Useimmiten sa jopa niin, että alkuperäistä lajia uh­ eläinten oikeuksien ja eläinsuojelun kaa sukupuutto. Tuleeko ihmisten puut­ edistäminen käy hienosti yksiin luon­ tua aiheuttamaansa tilanteeseen ja pyr­ nonsuojelun kanssa. Parhaana esimerk­ kiä palauttamaan luonnon alkuperäinen kinä vegetarismi ja veganismi, joka kun­ Ula, mikä edellyttää kenties eläinten met­ nioittaa jokaisen eläinyksilön elämää, ja sästystä, vaiko antaa asian olla eläinsamalla edistää tehokkaasti kestävää yksilöiden oikeuksiakunnioittaen? kehitystä. Luonnonsuojelussa on yleen­ sä eläinten kohdalla kysymys lajien ja Tekstiiliteollisuus on aiheuttanut monille päänvaivaa. Villantuotannossa populaatioiden säilymisestä - eläimiin hyödynnetään lampaita, jotka monissa suhtaudutaan osana luonnon moni­ maissa joutuvat kärsimään pitkillä teumuotoisuutta. Uhanalaisten lajien koh­ raskuljetuksilla, ja joita esimerkiksi Aust­ dalla tämä tarkoittaa tietenkin jokaisen raliassa on jouduttu hätäteurastamaan yksilön olemassaolon ja lisääntymisen villan ylituotannon vuoksi. Niitä myös turvaamista, minkä eläinsuojelijat var­

I

Joensuun eläinsuojeluyhdistyksen historia nyt kansien välissä

huuhdellaan kemikaaleilla tuholaisten torjumiseksi ja monin paikoin ylilaidunnus aiheuttaa eroosiota. Puuvillan tuo­ tannossa puolestaan käytetään valta­ vasti torjunta-aineita, lannoitteita ja käsittelykemikaaleja ja se vaatii myös pal­ jon viljelypinta-alaa. Toisaalta taas te­ kokuitujen valmistus vaatii hurjasti ener­ giaa eivätkä materiaalit hajoa luonnos­ sa. Nahasta ja turkiksista lienee turha edes puhua.

Näihin kysymyksiin lienee turha yrit­ tääkään etsiä mitään patenttiratkaisua.

Erilaisia näkemyksiä on varmasti yhtä monta kuin luonnon- ja eläinsuojelijoi­ ta yhteensä. Tärkeintä on, että näitä asioita vaivautuu ylipäänsä pohdiske­ lemaan, jonka pohjalta jokainen kulut­ taja tekee sitten päätöksensä kukin oma­ tuntonsa mukaan.

ANNI ARPONEN

Korjaus: Animalia 4/99 ilmestyneessä Nuorten Animalialla ilm estyneessä jutussa“Mitä tekeekään biologi?” oli virhe. Jutun kirjoittajaksi oli laitettu Riit­ ta Salmi. Jutun oli kuitenkin kirjoittanut Anni Arponen. Toimitus pahoittelee vir­ hettä!

Tiedätkö mitä syöt?

Auli Koponen (Tammi 1999)

oensuun eläin suojelu yhd istys täyttää 100 vuotta tänä vuonna ja yhdistys on julkaissut syntymä­ päivän kunniaksi historiikin. Teos on mielenkiintoinen katsaus niin eläinsuo­ jelun kuin kaupunginkin historiaan ja si­ sältää paljon valokuvia. Eläinsuojeluhan käynnistyi Joensuussakin lähinnä hevosasian tiimoilta kun eläinrakkaat ih­ miset puuttuivat savotoilla loppuun ajettujen hevosparkojen huonoon koh­ teluun markkinoilla Kirjaa myydään hintaan 100 mk ja se on oivallinen lahjaidea kaikille eläinsuoje­ lusta kiinnostuneille ja etenkin pohjois­ karjalaisille.

J

LKÄTTETQJA JA TILAUKSET: AULI MARJOJA PU H 050-524 7500

iedätkö mitä syöt? -kirjan luettuaan tulee lihan syöjästäkin kasvissyöjä. Kirjassa olevat kuvat puhuvat puolestaan, mm. gotler-makkaramassa näyttää aika etovalta. Kirjassa on kerrottu eläinten hy­ vinvoinnista ja vedotaan myös 1996 voimaan tulleeseen eläinsuojeluasetukseen, joka määrää mm. lehmien pää­ syn kesälaitumelle. (Tämä pykälä astuu voimaan vasta vuonna 2006.)

Jokainen varmasti tietää millainen epäkohta on broile­ rien tuotanto. Tiesit vannaan, että liivate on vasikanjuoksutetta, ja sitä käytetään mm. marmeladissa, jäätelössä, hillossa, juustossa, majoneesissa jne.

Eläimiin saattaajäädä eläinlääkejäämiä. Antibiootit ovat yleisiä tuotantoeläimien, kuten sioilla ja siipikarjalla. Mai­ dosta tutkitaan antibioottijäämät, koska ne voivat aihe­ uttaa allergisen reaktion yliherkälle ihmiselle.

Viljellyt ja teurastetut kalat jäävät ilman tarkastusta.

Kalojen lääkintään käytetään huomattavan paljon antibi­ ootteja. Sen lisäksi, että ne jäävät kalaan, suurin osa me­ nee hukkaan ja painuu kasvatusaltaan pohjaan. S u o si­ telen kirjaa jokaiselle, joka empii ruveta kasvissyöjäksi.

T

Eläinten viikolla 4. -10.10.1999 Yliopiston vegaanit järjestivät 6.10. paneelikeskustelun aiheena “Eläimet eri arvoisia yhteiskunnassamme”. Keskustelijoina olivat filosofi Pekka Himanen, eläinlääkäri Pirkko Skutnabb Maatalousministeriön eläinlääkintäosastosta, eduskuntaavustaja ja kansalaisjärjestöaktiivi Salla Tuomivaara, agroekologian professori Juha Helenius sekä filosofian tohtori Ilkka Koivisto. Paneelin puheenjohtajana toimi oikeustieteen vegaani Joonia Streng. " ^ ^ ^ ^ ^ e k k a Himanen pohti puheen1 »vuorossaan sitä, miksi eläimet ovat syömisen alueella ■ eri arvoisia keskenään. Himasen mukaan elämä on aina ollut syömistä ja syödyksi tulemis­ ta. Ihmisen suurimpana pelkona, kautta historian, on ollut joutuminen eläimen ruuaksi. Ihmisen tulee siis syödä, ei tul­ la syödyksi.

- Me olemme tulleet siihen pisteeseen, että ihminen on ainoa eläin, jota ei voi syödä, Himanen selventää.

Ihminen kuluttaa 8 % elämästään, noin kaksi tuntia vuorokaudessa, syö­ miseen. Sen vuoksi ei voi ajatella etii­ kan kuuluvan vain poikkeuksellisiin ti­ lanteisiin. Himanen korostaa, että etiik­ ka on osa arkipäivää: jotta ihminen pys­ tyisi selviytymään vaikeista kysymyk­ sistä, on pidettävä läpinäkyvinä tietty­ jä asioita ja yritettävä sulkea pois tosi­ asioita.

Himasen mielestä ihmisten tulisi tuo­ da ruokaketjunsa näkyväksi. Heidän pitäisi hyväksyä itsensä ruokaketjun jokaisen osan tuottajana, ja jos se ei onnistu, muutos on välttämätön. Ihmi­ sillä on tapana peittää se, mistä oikeasti on kysymys.

- Eläimistä puhutaan kiloina, käyte­ tään termejä kuljetuskestävyys, omai­ suusvahingot, lihan maistuvuus, hän tarkentaa. Ihmiset muuttavat eläimet sanastollisesti sopiviksi puhuen lihas­ ta. He eivät enää näe sitä nauttivana, tuntevana, kärsivänä olentona. Näin heillä ei enää ole eettistä ongelmaa syö­ dä lihaa.

Kun syöminen on biologinen välttä­ mättömyys ja luonnossa eläimet syö­ vät toisiaan, ihmiset luulevat oikeudek­ seen syödä mitä tahansa. Himanen ko­ rostaa kuitenkin, että ihmisellä on vel­ vollisuus miettiä, mitä syö. Enää ei syö­ mistä mielletä välttämättömyydeksi.

Kokkaillen kohti kevättä!

Päivät pitenevät, hangenpinta alenee, met­ sissä ja puistoissa kuulee jo lintujen liver­ rystä. Pitkä, pimeä talvi on taas ohi ja ihan pian on kevät komeimmillaan. K asvissyöjä allraa jo nähdä unta ihanista alkukesän uu­

sista vihanneksista. Sitä odotellessa yhdis­ tellään ennakkoluulottomasti uusia makuja ja värejä ja loihditaan värikkäitä, kevyitä ate­ rioita - vaikkapa pääsiäispöytään!

Julkaisemme mielellään lukijoiden omia oh­ jeita ja vihjeitä. Voit lähettää ne Animaliaan osoitteella: Animalia-lehti/vege-palsta, Por­

M1NNAKAISA OLKKONEN

voonkatu

Lisätietoja eläinperäisistä lisäaineista löydät mm. Vegaaniliiton kotisivuilta: http://www.saunalahti.fi/~vegan

14

53, 00520 Hki tai sähköpostitse

taija.balding @ animalia.fi

TB

_________________________

ANIMALIA 1/2000

ANIMALIA 1/2000

vaan nautinnoksi. Ihmiset eivät ole bio­ logisten välttämättömyyksien vallassa vaan voivat valita.

Hän ei vastusta nautintoa, mutta sen on oltava eettisesti oikein. Voidaan her­ kutella esimerkiksi maukkailla kasvisruuilla. Vegetarismi ei ole askeettisuut­ ta. Se on vain osoitus, ettei voida naut­ tia toisten kärsimisestä. Pekka Himanen on harmissaan ettei Suomessa ole pa­ nostettu tarpeeksi kasvisruokakulttuurin luomiseen.

Kärsimyksen estämisestä hyvinvointiin Pirkko Skutnabb kertoo kuinka laissa on eri lajeille eri hyvinvointivaatimukset.

Eläin ei itse pysty kertomaan kuinka voi, vaan ihmisen on se pääteltävä. Hyvin­ vointi selvitetään terveydestä, käyttäy­ tymisestä mitattavin parametrein ja tuo­ tannosta. Käyttäytym isestä selviää mm. onko eläin pelokas tai arka ja näyt­ tääkö se kivuliaalta. Mitattavia asioita ovat stressihormoni, syke, verenpaine ja solujen erottelu verestä. Paras mittari ei Skutnabbin mukaan todellakaan ole tuotanto.

- Kana voi munia itsensä vaikka hen­ giltä, hän huomauttaa.

Eläinsuojelulain alkuperäinen tarkoi­ tus oli välttää eläimen turhaa kärsimys­ tä. Nyt ollaan jo siirrytty puhumaan eläi­ men hyvinvoinnista. Lain tehtävänä on antaa eläimelle suoja ihmisen huonoa kohtelua vastaan. Sen yhtenä tarkoituk­ sena on suojella eläimiä kivulta,-tuskal­ ta ja kärsimykseltä. Lisäksi sen pitäisi edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Tämä tarkoittaa, että eläimelle ei aiheuteta tarpeetonta kipua, tuskaa eikä kärsimystä, edistetään terveyden ylläpitämistä ja otetaan huomioon sekä fysiologiset tarpeet että käyttäytymis­ tarpeet.

kuva: O laf Laczack

- Eläinsuojelulakiin vedoten voi siis oikeutetusti kysyä, ovatko eläinkokeet, turkistarhaus ja häkkikanalat oikeutet­ tuja, Skutnabb ottaa ristiriitoja esille.

Laki siis antaa mahdollisuuden mää­ ritellä tarpeellisen ja tarpeettoman. Tuo­ tanto katsotaan välttämättömäksi, tar­ peelliseksi, siksi sallitaan esimerkiksi ahtaissa oloissa pitäminen. Kun eläin­ tarhat taas eivät ole tärkeitä ihmisen hengissä säilymiselle, siellä on oltava paremmat olot. Turkistarhaus on toinen hyvä esimerkki. Se on Suomelle talou­ dellisesti tärkeää, mutta ei välttämätön­ tä. Onko silloin eläimelle aiheutettu kipu, tuska ja kärsimys tarpeellista vai tar­ peetonta. Ihmisten mielipiteet ja käytän­ nöt riippuvat täysin siitä, ollaanko tuot­ tajamaasta vai ei.

- Laki on vain yksi keino hoitaa eläin­ ten hyvinvointia. Viime kädessä niiden hoitaja määrää voivatko ne hyvin vai huonosti, Pirkko Skutnabb muistuttaa.

Eläinten eriarvoisuus on ongelma Salla Tuomivaara korostaa, että eriar­ voisuus eläinten kesken on tällä hetkel­ lä keskeisin teema eläinoikeusliikkeessä. Lemmikkejä kohdellaan eläimen hy­ vinvointia ajatellen. Koekoirat saavat kuitenkin eri kohtelun, koska lähtökoh­ tana on se, mihin ihminen eläintä tarvit­ see. Eläinoikeusliike vaatii samalle eläin­ lajille, käyttötarkoituksesta riippumatta, saman kohtelun.

Ensimmäisenä epäkohtana Tuomi­ vaara puuttuu saman lajin eri yksilöi­ den kohteluun eri tavalla ihmisen käyt­ tötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi koi­ ra - koekoira, eläintarhakettu - turkiskettu. Laki vaatii ketulle suuremmat tilat eläintarhassa kuin turkistarhalla. Toise­ na tapauksena hän mainitsee toistensa

kanssa samanlaiset ja samankaltaiset käyttäytymistarpeet omaavat lajit, esi­ merkiksi koira - tarhakettuja koira - sika.

- Ihmiset kiljuvat: Apua, Kiinassa syödään koiria. Harva kuitenkaan rea­ goi niin sikojen syömiseen Suomessa, eläinoikeusaktiivi antaa esimerkin.

Eläimen kohteluun vaikuttaa sen ja ihmisen välinen tunneside sekä se mikä arvo annetaan eri eläinyksilöille. Ihmi­ set nostavat myös joitakin lajeja tois­ ten yläpuolelle. Eläinkokeiden kannat­ tajat puhuvat rotista, hiiristä ja sioista.

Kun taas vastustajat tuovat esille mar­ sut, kanit ja hevoset. Kolmantena asia­ na Tuomivaara mainitsee erilaiset käyt­ täytymistarpeet omaavista eläimistä, jotka saavat eri kohtelun.

- Me ymmärrämme, että kalat ja sam­ makot tarvitsevat erilaista huolenpitoa, mutta tiedämmekö kuinka erilaista, hän pohtii. Usein myös raha kulkee arvos­ tuksen yli.

Viimeisenä suurena ongelmana Tuo­ mivaara pitää ihmisen täydellistä aset­ tamista kaikkien muiden lajien yläpuo­ lelle. Silloin ihmisen kaikkein vähäisin tarve jyrää eläimen tärkeimmän tarpeen.

Turkiseläimiä tapetaan turhuuden takia, koska turkki on olevinaan niin kaunis.

Ihminen on nykyään nostettu älykkäimmäksi olennoksi, joka on eristetty omak­ si saarekkeekseen eläinten ja luonnon keskelle.

Lajien tasa-arvo Juha Helenius lähtee liikkeelle tasa-arvoajattelusta. On puhuttu miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta sekä eri ihmislajien välisestä tasapuolisuudes­ ta. Kuinka pitkälle yhdenmukainen koh­ telu lopulta pitäisi ulottaa? Hän on sitä mieltä, että ihmisen tutisi pohtia om luontosuhdettaan. Tärkeää olisi my

PINAA1TIRILSI 2,5 dl riisiä 4 rkl oliiviöljyä

Täm ä on muunnelma eteläafrikkalaisesta

TOFL BOBOTIE"

1-2 sipulia silputtuna

mausteita m ieltym yksesi ja “ sietokykysi”

1 (vapaan kanan) muna

250 g pakastepinaattia

mukaan.

puolen sitruunan mehu

vajaa

1 tls kuminan siemeniä

3 dl maustamatonta jugurtt

suolaa, mustapippuria

2 tls öljyä

Kuumenna öljy kasarissa ja hauduta sipuli

(hyppysellinen anista)

1 keskikokoinen sipuli silputtuna

pehmeäksi. Lisää tofukuutiot ja mausteet

Pese riisi, ja liota kylm ässä vedessä

30 min.

Keitä riisi runsaassa vedessä kypsäksi. R ii­ sin kypsyessä kuutiota sipulisilppu ö ljy s­ sä n.

5min. Lisää pinaatti, suola ja pippuri

450 g kiinteää tofua kuutioina 0,5 -1 tls jauhettua kuminaa 0,5 -1 tls jauhettua inkivääriä 0,5 -1 tls jauhettua kurkumaa 0,5 -1 tls maustepippuria

hauduta

5 minuuttia. Lisää vihannekset ja

rusinat ja hauduta kannen alla puolisen tun­ tia. Lisää soijakastike ja pippuri.

Kuumenna uuni

250 asteeseen ja öljyä ke­

vyesti uunivuoka. K aada seos vuokaan.

ja hauduta miedolla lämmöllä kannen alla n.

hieman cayennepippuria

Paahda seesaminsiement kevyesti kuivalla

lOmin. Sekoita valutettu riisi ja pinaattise-

450 g kuorittuja tomaatteja kuutioina

paistinpannulla kunnes ovat kullankeltaisia.

os ja halutessasi koristele kevät-tai ruohosi­

2 paprikaa suikaleina

Sekoita ne muihin kuomitusaineisiin ja kaa­

pulisilpulla ja ripottele päälle hieman jau ­

1 munakoiso kuutioina

da seos vuokaan. Hauduta uunissa n. puoli

hettua anista.

1,5 dl keltaisia rusinoita

tuntia ja tarjoa kuumana joko sellaisenaan

soijakastiketta

PIA HELMINEN

mustapippuria kuorrutus:

mausteisesta hedelmä/kasviskasarista. Lisää

(kevät-tai ruohosipulisilppua)

miettiä eri tuotantoeläinten mahdollista uhanalaisuutta, jos kaikki ryhtyisivät kasvissyöjiksi ja niitä ei enää tarvittaisi.

- Pitäisikö meidän lopettaa lihantuo­ tanto kokonaan ja antaa tuotantoeläin­ ten kuolla sukupuuttoon, hän kysyy.

Ilkka Koivisto tarkastelee aihetta bio­ logian näkökulmasta. Erilaisia arvokes­ kusteluja on käyty vuosia. On yritetty pohtia millä on itseisarvoa ja kuinka paljon. Evoluutio on tuottanut moni­ muotoisuuden, lajien runsauden. Se on itseisarvo jo sinänsä. Lajien kehittymi­ nen on prosessi ja monien lajien koh­ dalla tulevaisuus näyttää heikolta.

- Lajilla on aina arvoa. Yksilöllä, vain jos sillä on merkitystä lajin säilymiselle, tutkija selventää.

Ihminen on käyttänyt lajien monimuo­ toisuutta hyväkseen ja muokannut nii­ tä. Tästä on ollut seurauksena se, että ne eivät pärjää luonnossa. Niillä ei myös­ kään ole samaa arvoa kuin luonnon eläi­ millä. Kotieläimet kilpailevat luonnon resursseista luonnon eläinten kanssa.

Ihminen kunnioittaa kotieläimiä hoi­ tamalla niitä hyvin ja välttämällä niskaa.

Valitettavasti tässä mennään kuitenkin joskus liian pitkälle: koirat kärsivät yli­ painosta liian syöttämisen vuoksi. Eläin­ ten arvostaminen tarkoittaa niiden to­ dellisten tarpeiden miettimistä, ei ihmi­ sen mieltymyksiä. Koirarodut kärsivät, koska niitä on luotu kauneuden takia, ihmisen iloksi. Ihmiset eivät kunnioita samalla tavalla apinaa kuin leijonaa.

Apina on meistä vain huvittava.

- Miten suhtautuisimmekaan, jos oli­ si säilynyt olio ihmisen ja apinan välil­ tä, tikka Koivisto antaa miettimisen ai­ hetta.

tai riisin kera.

rnjsA L A A T n 450 g ituja oman maun ja mielikuvituksen mukaan

4 rkl valkoviini-tai rakuunaetikkaa 3 rkl soijakastiketta 3 rkl seesamiöljyä 2 rkl sokeria

1,5 tls (kutakin) sinappia , suolaa, mustapippuria ja paprikajauhetta n.

1,5 dl pähkinärouhetta

Sekoita kaikki aineet paitsi pähkinät.

Anna marinoitua

12-24 tuntia ja koristele

pähkinöillä ennen tarjoilua.

15

Toimintaa

Toimintaa

Kavion kopsetta halki Suomen oukokuussa sopivasti laidunkauden kynnyksellä vietetään Hevosten Viikkoa (13-21.5.2000). Tämän nyt kolmatta kertaa jäljestettävän valtakun­ nallisen tapahtuman tavoitteena on esitellä koko hevosharrastuksen kiijo niin urheilu- kuin vapaa-ajan käyttömuotona kuin elinkeinonakin, myös alan amma­ tit ja koulutus tuodaan esille. Viikon ydinajatus on kuitenkin tuoda ihmisille tutuksi hevonen ystävänä ja kertoa hevosten oikeasta kohtelusta.

Hevosten viikkoa edeltää Hevosviesti, joka starttaa Sodankylästä jo 20.4.

Viesti hevosten puolesta kulkee läpi Suomen ja saapuu Helsinkiin 13.5. Viestin saavuttua perille viikko lähtee liikkeelle ja sen komeana avauksena tulee ole­ maan upea historiallinen hevosparaati, jonka aikana hevoset vielä kerran valtaavat Helsingin kadut autoilta. Viikon aikana tulee eri puolilla maata olemaan valtaisa määrä hevosiin liittyviä tapahtumia niin jo hevoskärpäsen puremille kuin sellaisillekin, jotka eivät vielä ole päässeet tutustumaan hevoskavereihimme. Animalian lisäksi järjestäjätahoja ovat Suomen Ratsastajaliitto, Suomen Hippos, Suomen Hevosenomistajain Keskusliitto, Suomen Ravivalmentajat ja Suomen Eläinsuojeluyhdistys. Asiantuntemusta ja kokemusta löytyy siis laidasta laitaan.

T

Animalia mukana keräämässä nimiä Adressiin voi liittyä myös internetin esähakkuut vahingoittavat ja häi­ kautta http://www.sll.fr/kesahakkuu, ritsevät metsäluontoa. Ne tuhoa­ josta voi myös tulostaa itselleen nimenvat lintujen ja muiden eläinten pesiä ja keruulistan. Animalian kotisivuilta on poikasia. Kampanjan tarkoitus on rau­ linkki kesähakkuu-kampanjan kotisivuil­ hoittaa hakkuilta eläinten keskeisin pele. Nimenkeruuadressia voit myös tilata simäaika (15.4. - 31.7.). Kesähakkuissa Animalian toimistolta puh (09) 148 4866, metsäkoneet vaurioittavat myös puiden tai Animalian sähköpostiosoitteesta juuria ja runkoja. Vaurioiden takia puuta animalia@animalia.fi. Lista on lähetetty lahottavat sienet pääsevät leviämään Animalian aktiivikirjeessä. helposti, mikä aiheuttaa satojen miljoo­ nien markkojen vuosittaiset tappiot. Jär­ jestöjen mielestä herkimmän lisääntyOta kantaa hevosten misajan rauhoittaminen hakkuilta olisi puolesta metsätaloudelta hyvä osoitus halusta vaalia luonnon monimuotoisuutta ja Animalia on kerännyt viime vuoden lo­ varjella metsiemme elämää. Kampanjan pusta alkaen nimiä Euroopan komissio­ järjestävät Suomen luonnonsuojeluliit­ ta varten, jotta elävien eläinten kulje­ to, Luonto-Liitto, Maailman Luonnon tuksesta annettua direktiiviä 95/25 nou­ Säätiön (W W F) Suom en Rahasto, datetaan kaikissa maissa. Etenkin elävi­ BirdLife Suomi, Natur och Miljö, Ekoen hevosten teuraskuljetuksista Itä-Eumetsätalouden liitto, Maan ystävät, rooppaan maista Italiaan ja Ranskaan Eläinsuojeluliitto Animalia ja Suomen on esiintynyt puutteita. eläinsuojeluyhdistys. Aloitteen kam­ Nimiä voit kerätä maaliskuun loppuun panjasta tekivät Pirkanmaan luonnon­ asti ja nimenkeräyslistaa voit tulostaa suojelupiiri ja Pirkanmaan lintutieteelli­ Anim alian kotisivuilta osoitteesta nen yhdistys. www.animalia.fi.

Sinulla on aikaa huhtikuun loppuun asti kerätä nimiä kesähakkuita vastaan.

K

HEVOSEM VIIKKO

Hevosen ja ihmisen yhteinen taival on ollut pitkä, mutta valitettavasti hevosen osa on kautta historian ollut kova. Menneiden vuosien sota- ja työhevosten kärsimyksiä on vaikea edes kuvitella. Poikkeuksiakin tietysti oli ja paljon hyvää­ kin on menetetty vuosien saatossa, etenkin todelliset hevosmiestaidot jotka oli­ vat muodostuneet tasavertaisesti työtä yhdessä tekevien kumppanien suhtees­ ta. Kuitenkin voidaan varmaan sanoa, ettei hevosella Suomessa ole koskaan ole mennyt niin hyvin kuin nyt!

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei ongelmia ja väärää kohtelua olisi edelleen.

Useimmiten se on tahatonta: ihminen ei ymmärrä mitä hevonen tarvitsee ja miten se kokee maailman ympärillään. Käytännössä on mahdotonta antaa hevosille täysin hevosten ehdoilla oleva eläm ä mutta olemme niille sen velkaa että yritäm­ me kaikin tavoin löytää hevosystävällisiä ratkaisuja ollessamme niiden kanssa tekemisissä. Eläinsuojeluliitto Animalia on mukana hevosten viikon järjestäjänä juuri voidakseen omalta osaltaan jakaa tietoa hevosten hyvinvointiasioista.

Tätä kirjoittaessa kevät on vielä kaukana ja viikon lopullinen ohjelma vasta hahmottumassa. Lisätietoja saat Animalian kotisivuilta, joista on myös linkki suoraan Hevosten viikon nettisivuille. Animaliasta voit myös tilata hevosiin liit­ tyvää materiaalia, mm. eläinsuojelumääräyksistä hevosten luontaisesta käyttäy­ tymisestä ja muusta mielenkiintoisesta.

TARJA BALDLNG

Animalian aktiivit tempaisivat Turkittomana perjantaina arraskuun lopussa 26.11. vietet­ tiin useissa maissa Fur Free Friday -tapahtumaa, jota on vietetty jo 80luvulla Yhdysvalloissa. Tapahtumalla haluttiin muistuttaa yleisöä turkistar­ hauksen eläinsuojeluongelmista.

Animalian aktiivit olivat Helsingissä Kolmen Sepän patsaalla lauantaina 27.11. kertomassa eläinsuojelijoiden nä­ kemyksiä turkistarhauksesta. Ohikulki­ jat, joilla ei ollut turkkia tai turkissomisteista vaatetta saivat palkinnoksi makei­ sen. Ihmiset suhtautuivat positiivisesti Animalian tempaukseen.

(W «)

o

M

Animalian vuosikokous Eläinsuojeluliitto Animalian vuosikokous pidetään torstaina303. klo 18.00 Eläinsuojeluliitto Animalian toimistolla, osoitteessa Porvoonkatu 53. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat.

ALAVUS: Tytti Salenius, Keskustie 29,63100 Kuortane, p. 06-510 3033 tai 040-502 6541 HANKO: Gitta Roos, Halmstadink 37c 16,10900 Hanko, p. 019-248 2577 HELSINKI: ks. Pääkaupunkiseutu HAMEENLINNA: Leena Metsäkangas, Jaakkolant 7as2,13100 Hämenlinna, p. 040-764 6601, sähköposti: leeenuska@hotmail.com IISALMI: Minna Miettinen, Päiviönk 5B13,74100 Iisalmi, p. 040-5102917, sähköposti: f76633@uwasa.fi JALASJÄRVI: Satu Kallio, Torikj 7as 1,61600 Jalasjärvi,p. 050-534 7940, sähköposti: s_kallio@hotmail.com JOENSUU: Micaela Morero, Karjamäent 10B14,80230 Jns, p. 040-7685 685, sähköposti: morero@cc.joensuu.fi.

Ryhmä kokoontuu loppukeväällä Luonnonsuojelukeskuksessa (Penttilänk 7-9) seuraavasti: maanantaisin klo 19 20.3,10.4 sekä 8.5. Tervetuloa!

Voit myös liittyä ryhmän postituslistalle, osoitejnsanimalia-subscribe@onehst.com KARKKILA: Margit Laakso, Veikkolant 21,03600 Karkkila, p. 09-2256 424 KORPILAHTI: Nina Kivilahti, Hirvimäent 1184,41800 Korpilahti, p. 014-827188 KOTKA: Riika Aalto, Laihont 7,48700 Kyminlinna, p. 05-264108 tai 040-595 0534, sähköposti: riika.aalto@pp.inet.fi.

KUOPIO: Tiina Nykky, Lohkaretie 1D8,70700 Kuopio, p. 017-261 8590, sähköposti: tiina.nykky@datranet.net tai Minna Hakaoja, p. 050-3130 778, sähköposti: minna.hakaoja@hotmail.com LAHTI: Sanna Peltonen, Kaijalank 10as4,15140 Lahti, sähköposti: speltone@lpt.fi MUONIO: Sisko Sattanen, Kp2,99300 Muonio, p. 016-532 026 NIVALA: Nina Jaakola, Karilant 3 c l8 ,86710 Kärsämäki, p. 040-573 8794, sähköposti: nina.jaakola@cop.fi NUMMI-PUSULA: Irma Teikari, Lehtola 03850 Pusula p. 09-226 6236 tai050-5004 5% OULU: (alueosaston toimisto) Isokatu 16C20,2 krs, 90100 Oulu, p. 08-3119885, sähköposti: AnimahaOulu@mail.suomi.net -Päivystys keskiviikkoisin klo 16-18. Jäsenihat toimistolla joka kuukauden ensimmäisenä keskiviik­ kona klo 18.

- Esitteiden ja muun materiaalin lisäksi toimistolla on myynnissä rajoitettu valikoima Animalian tuot­ teita PÄÄKAUPUNKI: opiskelijaryhmä kokoontuu Uudella Ylioppilastalolla Manneiheimint 5, muut ryhmät Animalian toimistolla Porvoonk 53,00520 Hki. AIKULSAK l IlV l l : lisätietoja antaa Taija Balding, p. 09-278 68%, sähköposti: tarja.balding@animalia.fi

eläi mellis ta/

■■■■ ■■■■

Suunnittele tpaita Animalialle!

Viime keväänä A nim alia aloitti “Eläim en kanssa yhdessä” kiijoituskilpailun.Parhaat kirjoitukset esitellään Animalia 2/2000-numerossa.

“Think globally, act locally” eli vapaasti suomennettuna “Ajattele maailmanlaajuisesti, toimi paikallisesti” !Tämä vanha viisaus pätee eläinsuojelussakin. Olemme kaikki linkkejä koko maailman kattavassa -ja koko ajan kas­ vavassa- eläinten puolesta toimivien ketjussa. Mutta kansallisen ja kansainvälisen toiminnan lisäksi tarvitaan paikallistoimintaa yhtä paljon kuin ennenkin. Tule sinäkin mukaan, kaikki ovat tervetulleita ja kaikkia tarvitaan!

Ota yhteyttä alueesi yhteyshenkilöön niin kuulet lisää. Oheisessa listassa on vain osa tulevista tapahtumista.

NUORISORYHMÄ: lisätietoja antaa Anni Arponen, p. 050-5716167, sähköposti: Anni.Arponen@helsinki.fi Keväällä kokouksia seuraavasti: perjantai 31.3 klo 18 sekä perjantai 28.4 klo 18 OPISKELIJARYHMÄ: lisätietoja antaa Sari Naskinen, p. 050-5277 403, sähköposti: sari.naskinen@helsinki.fi. Ryhmän postituslista: animalia-op@helsinki.fi TURKISRYHMA: lisätietoja antaa Jaana Reijonaho, p.09-148 4624 tai 050-302 8170, sähköposti: jreijona@animalia.fi RAAHE: Mari Liimatainen, OUinsaarent47a8,92120Raahe 3, p. 050-3604214 TAMPERE: Mervi Rissanen, Postik 1as49,33100 Tre, p. 03-223 4228, sähköposti: mervijissanen@icl.fi Ryhmä kokoontuu parillisten viikkojen keskiviikkoisin klo 18 Vuohsun toimintakeskuksessa (Vuolteent 13, linja-autoasemaa vastapäätä) kerhohuoneessa 14. Loppukevään teemoina mm.

8.3 kansainvälisen koe-eläinpäivän suunnittelua) 22.3 “Lapsi ja eläimet” 5.4 “Miten toimia eläinrääkkäystapauksissa?”

19.4 Hevosten Viikon ja koe-eläinpäivän valmistelua 3.5 Kesän toiminnan suunnittelua 17.5 “Kissapsykologiaa” 24.4 vietämme Kansainvälistä koe-eläinten päivää ja 6.5 Hevosten Viikon tapahtumaa. Kysy lisää!!

TURKU: (alueosaston toimisto) Humalistonk 14 c, 2krs, 20100 Turku, p. 02-2310123 (päivystys maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 16-18, sekä lauantaisin klo 11-13) Keväällä mm. seuraavaa: to 1 63 sekä ti 4.4 jäsenihat toimistolla klo 18 22-23.4 osallistuminen rotukissanäyttelyyn ma 24.4 vietämme koe-eläinten päivää ke 26.4 jäseniltä toimistolla ke 103 osallistuminen hevosviestiin ja 13-21.5 Hevosten viikon tapahtumiin ke 17.5 jäseniltä ja kauden päättäjäiset toimistolla klo 18 VAASA: Aija Wahenius, Kurtenink 3,65100 Vaasa, p. 050-518 5624, sähköposti: eemil.wahenius@pp.inet.fi Eikö listasta löydy sinua lähellä olevaa paikkakuntaa? Kiinnostaisiko sinua itseäsi ryhtyminen .Y htey­ denottosi ei vielä sido sinua mitenkään, terveisin: Tarja Balding/Animalia ry (lts. yhteystiedot alueosastoiistasta kohdasta “Pääkaupunkiseutu/aikuisaktiivit”)

Tervetuloa!

Pääsiäisen aukioloajat

Eläimen kanssa yhdessä -kirjoituskilpailu

ANIMAALIT KAUTTA MAAN!

Lähetä A4-kokoinen kuvasi 14.4.2000 mennessä. Muistathan laittaa mukaan yhteystietosi, myös mahdollinen säh­ köpostiosoite. Palautus osoite on: Eläin­ suojeluliitto Animalia ry, “T-paita”, Por­ voonkatu 53,00520 Helsinki.

Kuvia ei palauteta, vaan ne jäävät Animalian arkistoihin.

Vastanneiden kesken arvomme 5 yllätyspalkintoa.

Voittajalle lähetetään Vegaanin kasviskeittokirja.

Animalian toimisto on suljettu pääsiäi­ sen ajan. Päivystämme kiirastorstaina 20.4. klo 13 asti ja toimisto on jälleen normaalisti avoinna tiistaina 25.4. klo 9.00 alkaen.

Pääsiäisenäkin voit katsoa eläinsuojelutietoutta intemet-sivuiltamme osoit­ teesta www.animalia.fi.

k a t so n

Ka ik k i 5 a ip p u a 5 p r o a t ,

STÖN R0 SKARU0 K A N . E N T EE

¿¿visTTNxrtfL Piei?esKErLEti v)OS HUVITTAA.

k u v a f -o tso

te fc tr j/n i

Animalian nuorisoryhmä kokoontuu Animalian toimistolla: perjantaina 31.03. klo 18 perjantaina 28.04. klo 18 Kaikki kiinnostuneet tervetuloa mukaan!

ANIMALIA 1/2000

16

ANIMALIA 1/2000

0

0

17

*

•

E lä in te n y s tä v ä n talvipuoti

T ila a tie to a e lä in s u o je lu s ta

UUTUUSTUOTTEET Tietovihot

Esitteet ja julisteet

Videot, diasarjat ja kuvanävttelvt

Animalian tietovihkoihin on koottu yksityiskohtaista tie­ toa ja taustoja eläinsuojelun eri osa-alueilta. Painatuskulujen peittämiseksi perimme tietovihoista 10 mk/kpl plus posti­ tuskulut. Maksun voit suorit­ taa vih-kojen mukana tulevalla tilillepanokortilla

Esitteet ja julisteet ovat maksuttomia, suurista tilauksista perimme postikulut.

Diasarjojen mukana lähetetään selitykset sekä aiheeseen liittyvää yleismateriaalia. Kuvanäyttelyt koostuvat värivalokuvasuurennoksista ja kuvateksteistä: sopii esille mm. kirjastoihin.

□ Eläimet kosmetiikkate­ ollisuudessa □ Virikkeitä ja vapautta maatalouden eläimille □ Kohti 2000-lukua: mittiedämme geenitekniikan riskeistä? □ Kasvissyöntiä aloittelijoille □ Eläinsuojelulaki asetus, 15mk

□

A n im a lian

yleis-

esite. N elivärinen esite Anim aliasta ja eläinsuojelus­ ta. Sisältää m yös pankkisiirto k o r tin , j o lla v o i liit ty ä jäseneksi. Sopii annettavaksi ystä v ille ja tuttaville, jotka saattaisivat olla kiinnostunei­ ta jäsenyydestä. □ K u m p i oli en sin , m u n a vai kana?

Esitteessä on perusasiat si­ itä, m iksi vapaan kanan mu­ nat ovat parempi valinta kuin häkkimunat.2. uusittu painos.

ja

Tietopaketit Tietopaketteihin on koottu esitteitä, lehtiartikkeleita ja muuta ajankohtaista tietoa eläinsuojelun eri aloilta. Hyvä pohja muun muassa e-sitelmien tekoon. Tietopakettien hin­ ta on 10 mk/kpl, mihin sisäl­ tyy postituskulut. Maksun voit suorittaa paketin mukana tul­ evalla tilillepanokortilla. □ □ □ □

E s it t e e t

Eläimet maataloudessa Eläinkokeet Turkistarhaus Hevoset

□ ” G o C r u e lty F ree” , luettelo eläim illä testaamatto­ m ista kosm etiikkatuotteista, saippuoista, shampoista ym. □ L apsille suunnattu esite: M ite n k o ir a a tu le e lä h e s ty ä ? □ A n im a lia n tu o t t e id e n h in n a sto □ K u d o slu o v u tu sk o r tti □ K a u n eu s voi ta p p aa esite □ K iito s s in u lle , j o k a et o sta tu r k ik sia -s o m is te id e n tu o tta m iseen käytetään vuosittain miljoonia häkkikasvatettuja eläim iä. □ “E i lä m m itä ” - uusi materiaali, joka kuvas­ taa som istem uodin turhuutta.

.julisteet

Videot

Diasarjat

□ “Kun valitset munia... valitset myös kanalan”.

Nelivärinen A3-kokoinen juliste. Sopii ilmoitustau­ luille, työpaikan seinälle ja kaikkialle missä ihmisiä liikkuu.

□ Heidän tulevaisuuten­ sa on sinun käsissäsi.

Suosittu video, joka kertoo pe­ rusasiat mm. eläinkokeista, maatalouden eläinten oloista ja eläinsuojelusta. Noin 15 min, suomenkielinen tekstitys.

□ Yleisdiasarja e l ä i n suojelusta, 24 kuvaa

□ Kauneus voi tappaa juliste.

□ Ruokaa ilman kärsimys­ tä. Video maatalouden eläint­ en oloista ja kasvissyönnin perusteluista. Noin 25 min, suomenkielinen tekstitys.

□ Turkiseläimet, 15 kuvaa

□ Minulle turkki ei ole so­ miste. Nelivärijuliste, jos­ sa villi kettu kertoo mieli­ piteensä turkistarhauksesta ja turkissomisteiden käytöstä.Hyvä lahja muotitie­ toiselle.

Material pä svenska □ Broschyr “Lyckligtvis fin ns det Animalia” om djurskyddet och Animalias verksamhet, gratis. □ Juliana von Wendts Stiftelses broschyr “vetenskap kan utövas pä mänga sätt” om djurförsök och altemativa forksningsmetoder, gratis.

J o s p o ik k eat to im is­ tolla ...

□ Nooan arkki. Video pääuskontojen suhtautumi­ sesta eläimiin, n. 25 min, suomalainen äänitys, (sopii hyvin mm. koulujen uskonnon tai elämän katsomustiedon tunneille.) □ Paradise Lost. kertoo apinoiden pyynnistä luonnos­ ta koe-eläinlaboratorioihin.

Noin 20 min, englanninkielin­ en äänitys. □ Turkistarhaus. Video turkistarhauksesta Suomessa ja Skandinaviassa, n. 25 min.

□ Eläinkokeet, 25 kuvaa □ Maatalouden eläimet, 19 kuvaa

□ Yleisdiasarja nuorim­ mille mm. ala-asteille), 18 kuvaa

Valokuvanäyttelyt □ 17 värikuvaa ja ku­ vatekstit, aiheet eläinsuoje­ lun eri alueilta. Sopii koului­ hin, näyttely-ja kerhotiloihin jne. □ Turkiseläimet, 13 kuvaa. □ Kadotettu paratiisi: apinoiden pyynnistä viidakois­ ta koe-eläinlaboratorioihin

□ Alternatives in Education. Video lääketieteen, bi­ ologian, yms. opettajille ja opiskelijoille, englanninkielin­ en, 33min.

Toimistosta saa lisäk­ si hakea maksutta seuraavia: R a k a sta m m e e lä m ä ä e n e m m ä n k u in tu r k ik sia -ju ­ lis t e . Kahden Miss

Suomen ja yhden Suomen Neidon kan­ nanotto turkiseläinten häkkikasvatukseen.

Mukana myös kesykettu Lulu.

-A n im a lia -le h d e n a ik a is e m p ia nu­ m e r o it a . Lehdistä

löytyy monia ajankohtaisuu- tensa yhä säilytettäneitä artikkelei­ ta. Jos ystäväsi saat­ taisi olla kiinnostunutAnimaliasta, lahjoita hänelle pari Anima­ lia-lehden numeroa ja Animalia-esite!

Miten lainaan videon, diat tai kuvanäyttelyn?

Posti- ja käsittelykulujen peittämiseksi lainauksesta peritään lainausmaksu. 40 mk/lainauskerta. Anima­ lian jäsenet saavat lainausmaksusta 50 % alennuksen eli heille maksu on 20 mk.

Varaa haluamasi video, diasarja tai kuvanäyttely Animalian toimistosta vii­ meistään kolme viikkoa en­ nen toivottua laina-aikaa.

Varaukset mieluiten pu­ helimitse puh (09) 148 4866.

Maksa lainausmaksu tilille 800018-2105644 ja lähetä kuitti tai kuitin kopio Animaliaan.Osoite: Anima­ lia, Porvoonkatu 53,00520 Helsinki. Merkitse kuitin viestiosaan nimesi, osoit­ teesi ja minkä nimisen vi­ deon/muun materiaalin haluat lainata. Laina-aika on 2 viikkoa ellei muusta erikseen sovita.

Vain yksi video tai diasarja kerrallaan ellei muusta erik­ seen sovita. Lainaaja sitou­ tuu käsittelemään lainamateriaalia huolella ja palaut­ tamaan sen toimistoon hy­ vässä kunnossa.

Huom! Tee varauksesi hy­ vissä ajoin, viimeistään kol­ me viikkoa ennen toivottua laina-aikaa. Sama koskee esite- ja muita materiaalit! lauksia. Emme valitettavasti voi taata sitä, että toivoma­ si materiaali on vapaana.

Lainaukset toimitetaan va­ rausjärjestyksessä.

TILAAJAN

□

N IM I............

□

OSOITE.

Olen Animalian jäsen En ole jäsen

DELFIINIKORVAKORUT, 140,Tilaan...........kpl DELFIINIRIIPUS, 110,Tilaan...........kpl DELFIINIRINTAKORU, 120,Tilaan...........kpl

HIIRIYSTÄVYKSET-KORTTI, 4,Tilaan.......... kpl

ANIMALIA 1/200

ELÄINKOKEETONTA KOSMETIIKKAAARKKI (16 tarraa). 10,Tilaan...........kpl

PÄÄSIÄISKORTIT: PIENI KISSAKIRJA/ EVE KUISMIN 72,Eve Kuisminin kirjoittama ja Kaarina Leiviskän hellyttävillä piirroksilla kuvitettu kirja Tilaan........... kpl

KUKKO JA KANAT, 4,Tilaan.......... kpl PUPUT, 4,Tilaan.......... kpl KANI NHTYLLÄ, 4,Tilaan.......... kpl

R

KANAKORTIT KANA, JOKA SAI LENTÄMISEN TAIDOT Tilaan.......... kpl ELÄKÖÖN VAPAUS Tilaan.......... kpl PELIM IES Tilaan.......... kpl VAPAA KANA Tilaan.......... kpl YHTEINEN TULEVAISUUTEMME Tilaan.......... kpl KANAN ONNEN MAA Tilaan ••••••••••••kpl ONNELLISEN KANAN AAMUPÄIVÄN PUUHAT Tilaan.......... kpl KANAN LEMPIUNI Tilaan.......... kpl TASSU-KORTTI, 2,Tilaan...........kpl

in ta m e r k it

GO CRUELTY FREE, 2-väripainatus, Tilaan............ kpl

\

J

10,-

FUR IS DEAD, 8,punamusta, Tilaan............ kpl “EI” ELÄINKOKEILLE, 8,logohiiri, Tilaan............ kpl RINTAMERKKIPAKETTI. sisältää yhden kaikkia em. rintamerkkejä, 25,Tilaan............. kpl OULUN ALUEOSASTON KETTU-RINTAMERKKI, 10 ,-

KUVIOKIRJELEHTIÖT JA -KIRJEKUORET, 15,22,Kahta eri aihetta, hevonen tai nalle. Lehtiöt 15,-ja kuoret 22,-. 100% siistaamatonta uusiopaperia.

Tilaan.......... kpl, nalle-kuoria Tilaan.......... kpl, nalle-lehtiötä Tilaan......... kpl, hevos-kuoria Tilaan......... kpl, hevos-lehtiötä Kirjesetin ostajalle Valas-kynä kaupan päälle!

NOOAN ARKKI -TYYNYLIINA 89,(50 x 60 cm) Tilaan............ kpl NOOAN ARKKI -PYYHE, 72,(50 x 70 cm) Tilaan............ kpl PEHMOHIIRET, 35,Tilaan.............kpl

V _______ ANIMALIA 1/2000

18

“YMMÄRRÄ LEMM1KKIÄSI”/HELENA TENGVALL, 60,-.

Opas lemmikkiä harkitsevalle tai sen jo hankkineelle.

Tilaan............ kpl

“KOTIELÄINTEN KÄYT­ TÄYTYMINEN JA HYVINVOINTF7HELI CASTREN, 189,Tilaan............ kpl

POIKA JA KISSA -KORTTI, 4,Tilaan.......... kpl

Päivämäärä, johon mennessä toivon saavani materiaalin................

MERKIT,TARRAT, KORTIT...

“ELÄINTEN PUOLESTA”/ HELENA TENGVALL, 59,-.

Erittäin hyödyllinen teos eläinten ystävälle.

Tilaan............ kpl

RAITAKISSA- JA ANIMALIA LUONTO KORTIT, 4,Tilaan kpl Raitakissaa Tilaan kpl Animalia luontoa

Tilauksen voit tehdä postitse, puhelimella, faksilla tai sähköpostil­ la: Animalia Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki puh (09) 148 4866 fax (09) 148 4622 aaakaspalvdu@anmaBafi

KIRJAT

PEHMOKARHUT, 100,Tilaan............ kpl VEGAANIN KASVISKEITTOKIRJA, 65,Tilaan........... kpl

KISSAKORTTI “KISSAN­ PENTU”, 4,- Tyylikäs valoku­ va, lämpimät värit.

Tilaan...........kpl KORTTEJA KYMPILLÄ!

10 kortin lajitelma, sis. mm.

Kimmo Taskisen piirroksia, 10,Tilaan...........nippua

HUVIKSI, HYÖDYK­ SI...

KETUNPOIKALEHTIÖ JA KUORET ympäristöystävällistä uusiopaperia. Lehtiö 20 sivua ja kuoret 15 kpl/nippu.

Tilaan........kpl lehtiöitä, 15,-/kpl Tilaan........kpl kuorinippuja, 15,-/kpl Kirjesetin ostajalle Valas-kynä kaupan päälle!

GALLERY-KYNÄ, 12,Valas-aiheinen kynä, jossa Animalian osoite japuhelinnumero.

Tilaan........kpl DISCCOVER-LEVYKEKOTELO, 15.ERIKOISTARJOUKSENA 3 KAPPALEEN PAKETTI 40,-.

Kotelot soveltuvat niin kuljetuk­ seen kuin postitukseenkin. Värit: vihreä, punainen, sininen, turkoosi ja keltainen. Koteloissa Animalian logo-hiki.

Tilaan............. kpl ....................... väriä Tilaan............... pakettia

Tilaan........... kpl EMALIRINTAKORUT, 69,Ulla Huttusen käsintehdyt emalirintakorut ovat persoonalli­ sia ja laadukkaita. 4 aihetta.

Tilaan...........kpl, Tilaan............kpl, Tilaan........... kpl, Tilaan.......... kpl,

kettu lehmä possu kana

PYYHKEET 50,-/120,Hyvälaatuiset, puuvillaiset kasvo-ja kylpypyyhkeet sopivat niin lemmikin kuin omistajankin käyttöön.

Brodeerattu sinisellä teksti “Animalia”. 2 väriä 50 x 70 ja 70 x 100 Tilaan............ kpl, luonn.vaaleaa Tilaan............ kpl, sinistä ÄLÄ JÄTÄ MEITÄ KUUMAAN AUTOON TARRA, 5,Kissan- ja koirankuvalla varustettu autotarra Tilaan............ kpl

ASUSTEET “ELÄINTEN PUO­ LESTA” COLLEGEPUSERO, 130,-.

Hyvälaatuinen jokasään pusero. Värikäs eläinryhmäpainatus.

Väri harmaa. Koot S Tilaan............ kpl, kokoa.........

LAMMAS T-PAITA, 85,Kimmo Taskisen piirroksella kuvitettu laadukas T-paita Väri meleerattu harmaa. Koot: S-XL Tilaan............ kpl, kokoa.........

ANIMALia POWER T-paita, 75 Rauli Ollin piirroksella kuvitettu T-paita, pieni erä.

Väri meleerattu harmaa. Koot:M Tilaan kpl, kokoa..........

NAIN TEET TILAUKSESI: P ostitse: Animalia ry, Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki P u h elim itse: 09 - 148 4866, ma-to klo 9-17, pe klo 9-15 F axitse: 09 - 148 4622 e-m ail: asiakaspalvelu@animalia.fi

Yli 40,- tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 15,-. Kaikkiin tilauksiin lisätään postituskulut sekä 5,- käsittelykulu.

Tilaajan nimi: Osoite:_________

Tuotteita voit ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimistosta, osoite yllä. Rajoitetusti tuotteita on myynnissä myös Turun tstossa (os. Humalistonkatu 14, 2.krs, puh. 02-2310 123) ja Oulun tstossa (os. Isokatu 16 C 20, 2.krs, puh. 08-3119 885) sekä Kuopion Nectar Beauty Shop’issa (Haapaniemenkatu 18) KIITOS TILAUKSESTASI!!

KIITOS TUESTASI!!

19

Animalian Talvishop

Tue eläinsuojelua

osta Animalian tuotteita

iäifal Sointukana

kanit niityllä

kukkoja kanat

Pelimies

Animalian pääsiäiskortit, kolme eri aihetta

-o

puput

uhiinystavykset-kortti -• i *i ^

Kanan lempiuni

rpoika Jia kissa-kortti Onnellisen kanan aamupäiväpuuhat

Delfiinirintakoru, 140,Saatavana myös delfiiniriipus, 110, (riipuksen pituus 45 cm) ja delfiinikorvakorut, 120,Tuula Pajun suunnittelemia tiffanylasikoruja

/MMÁRRA LEMMIKKIÄSI

tassu-kortti Yhteinen tulevaisuutemme Kanan onnen maa

Ymmärrä lemmikkiäsi - opas lemmikkiä harkitsevalle tai sen jo hankkineelle

ktrftt-UlMen klilU M tm iN rn

iahyvinvointi

Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi - kirja

Vegaanin kasviskeittokirja

K anakortit. Kuvataidekilpailu “Onnellinen kana” -parhaat työt nyt kortteina. (Huom! Näissä korteissa ei ole “Hyvää pääsiäistä!”

-tekstiä)

Eve Kuisminin Pieni kissakiija

Kana, joka sai lentämisen taidot

Eläinkokeetonta kosmetiikkaa -arkki

Nooan Arkki -pyyhe (50 x 70 cm)

Nooan Arkki-tyynyliina (50 x 60 cm) Tiedot näistä ja muista Animalian tuotteista edellisellä sivulla