Animalia 2/1992

ANIMALIA Karhujen suojelu myötätuulessa s. 19 Ministerin mielipiteet s. 6

Eläinsuojelijoita koe-eläintoimikuntiin! s. 2

Kansainvälisettä koe-eläinten päivä­ nä 24.4 Eläinsuojeluliitto Animalia käynnisti kampanjan, jotta eläinsuojelujärjestöt saataisiin mukaan koeeläintoimikuntiin. Muutos edellyttää maamme koe-eläinasetuksen uudista­ mista.

Eläinsuojelijat mukaan

rLläinsuojelijat ovat koe-eläintoimikunnissa edustettuina ainakin Ruotsis­ sa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa. Kokemukset näistä maista osoittavat, että eläinsuo­ jelijoiden osallistumisesta on hyötyä sekä tieteelle että eläinsuojelulle.

Pyrimme saamaan tämän vaatimuk­ semme taakse arvostettuja tieteen, kulttuurin ja tiedotusvälineiden edusta­ jia. Keräämme myös nimiä kansalais­ adressiin. Nimilistat sekä tutkijoiden yms. tukikiijeet luovutetaan maa- ja metsätalousministeriölle kansainväli­ sellä eläinten viikolla lokakuussa.

2. Kokeen perustelut syventyvät ja selkeytyvät.

Eläinkokeiden tarpeellisuutta ei lupa­ hakemuksissa perustella riittävästi, jos ollenkaan. Toimikuntien lausunnoissa luvan myöntämistä 1. luokan kokeille perustellaan yleensä pelkästään toista­ malla eläinsuojelulain määritelmä tie­ teelliselle eläinkokeelle: koe on ’’ihmi­ sen terveyden- tai sairaanhoidon taikka tieteellisen tutkimuksen kannalta tar­ peellista”. Perusteeksi tuskalliselle eläinkokeelle ei saa riittää, että koe täyttää tieteellisen eläinkokeen tunnus­ merkit, vaan tutkimukselta on voitava odottaa suoraa lääketieteellistä hyötyä.

päättämään eläinkokeista

Eläinsuojelijoiden merkitys

3. Eläinkoetta korvaavien menetel­ mien käyttömahdollisuus selvite­ tään.

Lupahakemuksista ei käy ilmi. ovatko tutkijat selvittäneet, voisiko kokeen tarkoituksen saavuttaa muilla menetel­ millä. Esimerkiksi monoklonaalisia vasta-aineita voidaan tuottaa kudosviljelmässä, mutta silti edelleen hyväksy­ tään koesuunnitelmia, joissa tarkoituk­ sena on tuottaa em. vasta-aineita tus^ kahisin eläinkoemenetelmin.

4. Eläinkoetoiminnasta päättävien piiri laajenee Eläinkokeita tehdään suurelta osin jul­ kisin varoin. Silti niistä päättää vain

Eläinsuojelijoiden osallistuminen koeeläintoimikuntiin edistäisi eläinsuoje­ lua seuraavin tavoin - mutta vain jos eläinsuojelijat ovat perehtyneet koeeläintoimintaan ja uskaltavat rohke­ asti ilmaista näkemyksensä...

1. Koe-eläinten hyvinvoinnin var­ mistaminen tehostuu.

Eläinkoelupahakemuksissa annetut tiedot ovat nykyisellään usein puutteellisiä esimerkiksi eläimille aiheutettavan kivun ja kivunlievityksen suhteen, Koelupahakemuksista voi puuttua esimerkiksi selvitys eläimille leikkausten jälkeen annettavasta jälkihoidosta. Se mikä on rutiinia potilashoidossa, ei aina ole sitä eläinkoetoiminnassa.

-TN

-

^ fc ie n i joukko ihmisiä, joille on edullista säilyttää tutkimuksessa mahdollisim­ man vapaat kädet. Tämä ei välttämättä ole yhteiskunnan etujen mukaista. On­ gelmaa pahentaa se, että tutkijat voivat ilman perusteita julistaa oman eläinkoesuunnitelmansa salaiseksi. Tämä on tieteen yleisten periaatteiden vastaista: tiedon kulkuja vapaa keskustelu tutki­ muksen yleislinjoista estyy, eläinsuo­ jelu vaarantuu ja päällekkäistutkimuksen vaara lisääntyy.

5. Eläinsuojelulainsäädäntömme ja sen henki otetaan tarkemmin huo­ mioon Eläinsuojelulakimme pyrkii suojele­ maan eläimiä kivulta ja tuskalta kaikis­ sa olosuhteissa. Lisäksi asetuksemme koe-eläintoiminnasta sekä Euroopan Neuvoston koe-eläintoimintaa säätävä ^^".opimus, jolla Suomessa on asetuksen ^ ^ v o im a , edellyttävät, että eläinkokeita saa tehdä vain silloin kun ne ovat vält­ tämättömiä. Tällöinkin on eläimen ki­ vunlievityksestä huolehdittava mah­ dollisimman hyvin, ja koe on suoritet­ tava kehitysopillisesti mahdollisim­ man alhaisella lajilla ja mahdollisim­ man pienellä eläinmäärällä.

Näistä määräyksistä huolimatta teh­ dään eläinkokeita, jotka eivät täytä em. ehtoja: esimerkkeinä monoklonaalisten vasta-aineiden valmistus sekä mo­ net opiskelijoiden tekemät rutiinino­ maiset eläinkokeet, jotka eivät ole ope­ tuksellisesti tai opiskelijoiden tulevan ammatin kannalta välttämättömiä.

Eläinsuojelijoiden osallistuminen eläinkokeiden lupahakemusten käsitte­ lyyn vähentäisi myös sitä mahdolli­ suutta, että ensimmäisen kipuluokan kokeita luokiteltaisiin kakkoskipuluokkaan.

'g' 1 g1 o £ -g ^ I

Oikeus lajityypilliseen elämään

Laki suojaa eläintä tarpeettom alta kärsim ykseltä - teoriaa vai käytäntöä?

totta vai tarua ?

Koekissojen hyvinvointi ei saa olla vain tutkijoiden käsissä.

A N IM A LIA 2/1992

AN IM A LIA 2/1992

6. Eläinten oloissa olevia puutteita voidaan korjata nopeammin Koe-eläintilojen valvonnasta vastaavat lääninhallitukset. Käytännössä lääni­ neläinlääkärit ehtivät vierailla koe-eläinyksiköissä korkeintaan ker­ ran vuodessa, ja silloinkin käynnistä il­ moitetaan etukäteen. Koe-eläintoimikuntien jäseninä eläinsuojelijoilla olisi oikeus nähdä ao. laitoksen/laitosten eläintilat sekä edistää koe-eläinten olo­ suhteiden kehittymistä (esim. eläinten käyttäytymistarpeet paremmin huomi­ oon ottavien tilaratkaisujen suunnittelu ja hankinta: suuremmat/korkeammat häkit, j aloittelumahdollisuuden turvaa­ minen kissoille ja koirille, jne.) ja siten ennaltaehkäistä eläinsuojeluongelmien syntyä.

Käytännössä eläinsuojelijat osal­ taan varmistaisivat sen, että voimas­ sa olevaa koe-eläiniainsäädäntöä noudatetaan. Eläinsuojelulainsäädän­ nön tehtävänä on eläinten hyvinvoin­ nin varmistaminen, ja tässä eläinsuoje­ lijat ovat usein eläinkokeita tekeviä tut­ kijoita parempia asiantuntijoita. Eläinsuojelujärjestöistä löytyy koe-eläintoiminnassa tarvittavaa asiantuntemusta monilta eri aloilta: lääketiede, eläintie­ de (mm. etologia), juridiikka, etiikka, käytännön eläinsuojelutyö, jne.

Lainsäädännössä myös muita puutteita Viimeksi Animaliassa 4/91 raportoim­ me suomalaisista tuskallisista eläinko­ keista. Valitettavasti kokeita, joissa eläimille aiheutetaan kokeen merki­ tykseen nähden kohtuutonta kipua tai stressiä, löytyy aivan liikaa.

Myös koe-eläinten käsittelyssä ym. koe-eläintekniikoissa on edel­

leen puutteita. Koe-eläinasetuksen mukaan eläinkokeita suorittavan hen­ kilön on suoritettava asiaa koskeva kurssi. Eräiden läänineläinlääkäreiden ja tutkijoiden mukaan kursseissa on laiminlyöntejä (ne käsitetään vain pa­ kollisena muodollisuutena) ja tutkijoi­ den pätevyydessä on puutteita.

Olisi kuitenkin olennaista, että eläinkokeita tekevä tutkija saa koulu­ tuksen eläinten käsittelyyn, nykyaikai­ seen kivunlievitykseen, anestesiaan, jne. Eläinkokeiden tekijä voi olla spe­ sialisti omalla alallaan, mutta eläimistä hänellä ei välttämättä ole tietoa tai ko­ kemusta.

Eläinkoesuunnitelmia ei käsitellä eettiseltä kannalta. Eläinsuojeluliitto Animalian mielestä eläinkokeiden tar­ kastelu vain tieteellisestä näkökulmas­ ta ei riitä, vaan koesuunnitelmat on ai­ na ennen luvan myöntämistä käsiteltä­ vä myös eettiseltä kannalta. Tällöin pohditaan tarkasti kokeesta mahdolli­ sesti saatava hyöty verrattuna siinä eläimille aiheutettavaan kipuun ja tus­ kaan.

Maahamme tulisi myös saada keskuscläinkoclautakunta, jonka tehtä­ vänä olisi eläinkoetoiminnan suunnit­ telu, ohjaaminen ja valvonta sekä myös eläinkokeiden vaihtoehtojen kehittä­ misen ohjaus ja rahoitus. Vastaava elin toimii Ruotsissa, ja sekä eläinsuojelun että tieteen edustajat ovat pitäneet sen työtä hedelmällisenä. Lautakunnassa tulee olla tasapuolisesti eläinsuojelun, eläinkoetoiminnan sekä eläinkokeita korvaavien menetelmien asiantuntijoi­ ta.

PÄIVI VIINIKAINEN-ROSQVIST

MITÄ SINÄ VOIT TEHDÄ?

1. Tilaa meiltä tätä kampanjaa kos­ kevaa kampanjaesitettä. Levitä tietoa tästä asiasta ja yritä saada ihmisiä liittymään Animaliaan.

2. Tilaa vaatimustamme koskevaa nimenkeruulistaa. Kerää mah­ dollisimman paljon nimiä.

Huom! Koska kampanjamme tarkoituksena on lainsäädän­ nön uudistaminen, älä kerää vetoomukseen lasten tai var­ haisnuorten nimiä.

3. Jos tunnet arvostettuja tieteen, kulttuurin tai tiedotusvälineiden edustajia kerro heille kampanjas­ tamme. Meiltä voi tilata juuri heille suunnattua kampanjatietopakettia, jossa on mukana kirje, jonka allekirjoittamalla he voivat tulla mukaan tukemaan vaati­ mustamme saada eläinsuojelijat koe-eläintoimikuntiin.

3

AN IMAUA ELÄINSUOJELUN ERIKOISLEHTI DJURSKYDDETS SPECIAL-M AGASIN Johtokunta Veli-Risto Cajander, fil.kand.

Päivi Korhonen, m aanvilj.tekn.

Teuvo Laitila, fil.lis.

Hannele Luukkainen, valt.lis.

Outi Repo, kauppat.maist.

Heli Sajaniem i, yo Riitta Salm i, Luk Päivi Viinikainen-Rosqvist, fil.m aist.

Leena Vilkka, fil.lis.

Riitta Yli-Tainio, fil.yo Vastaava to im itta ja Kaarina Kivivuori Taitto Heljä Lassila Kuvatoim fttaja Veli-Risto Cajander Toim iston osoite Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki F a x 1484622 Puh. -jä s e n a s ia t, neuvonta 90-148 4866 - tilaukset ja lainaukset 90-148 4622 Avoinna: ark. 9-17, la sopimuksen mukaan Yhdistyksen toim istossa: Päivi Viinikainen-Rosqvist, to im in ­ nanjohtaja Tarja Balding, toim istonhoitaja Puheenjohtaja Leena Vilkka M artinkatu 9-11 B 27 05800 Hyvinkää puh. 914/297 95 Jäsenm aksu mk 60/vuosi mk 1200/ainaisjäsen Yhdistyksen lahjoitukset: SYP 200138-1934 Jäsenmaksut: SYP 229818-189 Tuotteet: PSP 2105 644 Säätiön lahjoitukset SYP 200120-2011766 KOP 127040-25612 PSP 4248 81-3 llm oitushinnat 2/1 sivu 4000 mk 1/1 sivu 1500 mk 1/2 sivu 800 mk 1/4 sivu 400 mk 1/8 sivu 200 mk Takak. 2500 mk llm estym isaikataulu No 1 helmikuu 3 elokuu 2 toukokuu 4 marraskuu Kirjoittajat vastaavat itse artikkelien­ sa sisällöstä.

Tämän lehden irtonum eroita myy Akateem inen Kirjakauppa.

Forssa 1992 Forssan Kirjapaino Oy

4

17. vuosikerta

i/92

Liiton tarkoituksena on edistää eläinten oikeuksia. Liitto vastustaa sellaista eläin­ ten kohtelua, kasvatusta tai käyttöä, joka aiheuttaa niille kipua tai tuskaa tai estää olennaisesti niiden luonnollista käyttäy­ tym istä. Ensisijaisesti liitto pyrkii lop et­ tam aan tu rh a t ja tuskalliset eläinkokeet.

Lisäksi se edistää kaikkea eläinsuojelua.

Liitto to te u tta a tarkoitustaan m m . asennekasvatuksen ja tiedottam isen avulla sekä pyrkii vaiku ttam aan lainsää­ dännön uudistam iseen. Lisäksi liitto tu ­ kee eläinkokeettom ien tutkim u sm ene­ telm ien ja eläinsuojelullisesti parhaiden ratkaisujen kehittäm istä ja käyttöä.

Toim intansa tukem iseksi liitolla on oi­ keus ottaa vastaan lahjoituksia ja tes ta ­ m en tteja sekä harjoittaa eläinsuojeluaiheisten tuo tteiden m yyntiä.

SISÄLLYS: Eläinsuojelijoita tarvitaan koe-eläinto im ik u n tiin ............................................

Pääkirjoitus: Kuka saa puhua eläin­ ten p u o le s ta ............................................

Ministeri Pietikäisen eläinsuojelum ielipiteet ..............................................

EY-maiden eläinkuljetukset järkyttä­ vät ..............................................................

Kesä, eläin - k e s ä e lä in .......................

Eläinten kipu ja sen lie v it y s ..............

Kaneja ja ihmisiä, haastattelu Kosmetiikkaa ilman eläintestejä onko s itä ? ................................................

Valitse ja vaikuta ruokakaupassa . .

M atelijoiden ja koiranpentujen tuon­ nista ..........................................................

Ajankohtaista eläinsuojelurintam alt a ................................................................

Karhujen suojelu te h o s tu u ................

Lukijalta ...................................................

Iisalmessa ilvesten puolesta ............

M yötäkarvaan ja vastakarvaan . . . .

Nuorten A n im a lia ................................

A lu e ta p a h tu m ia .....................................

Tue t o im in ta a m m e ..............................

Vastusta kukkopoikien hukuttamista Uudet luom uohjeet ristiriitaiset . . .

2

5 6 8 9 10 12 13 14 16 16 19 20 22 23 24 27 28 29 30

KUKA SAA PUHUA ELÄINTEN PUOLESTA..

Sorretut ryhmät pyrkivät oikeuksiensa puolustamiseen sanan voimalla. Usein valtaapitävät tahot yrittävät vaientaa niiden äänen.

Eläimet eivät itse voi puolustautua sortajiaan vastaan ,ja siksi eläinsuojeli­ jat ympäri maailman ovat ryhtyneet puhumaan niiden oikeuksien puolesta.

Myös eläinsuojelijoiden ääni yritetään usein tukahduttaa ja heidän asiaansa vääristellä.

Tämä on noussut jälleen ajankohtai­ seksi Helsingin Sanomissa käydyn keskustelun yhteydessä. HS julkaisi 25.3 artikkelin otsikolla ’’Eläinkokeetonta kosmetiikkaa ei ole”. Jutussa oli ^ h a a sta teltu mm. professori Jouko Tuo^ (m isto a , joka johtaa Kuopiossa laitosta, jolta mm. kaupalliset yritykset voivat tilata eläinkokein tehtäviä myrkyllisyystestejä.

Juttu sisälsi virheitä koskien mm.

Animalian kosmetiikkalistan kriteerejä sekä ’’eläinkokeetonta” kosmetiikkaa.

Jutussa väitettiin myös, että kuluttajaasiamies olisi ottanut kosmetiikkalis-

tamme harkittavakseen. Viimeksi mai­ nitusta seikasta HS julkaisi pienen oi­ kaisun. Vastinettani, jossa korjasin kaikki muut jutun räikeät virheet, ei julkaistu.

Sen sijaan runsasta palstatilaa sai viikkoa myöhemmin 2.4 elinsiirtoprofessori Pekka Häyry, joka mielipidesi­ vun jutussaan ”Vai eläinkokeetonta kosmetiikkaa?” esitti sekä Animaliaa että sen luottamushenkilöitä kohtaan lähes herjauksenomaisia syytöksiä.

Hän mm. syytti Animaliaa terrorismikytkennöistä sekä taloudellisesta oman edun tavoittelusta.

Animalia on halukas käymään jul­ kista keskustelua eläinsuojelun eri osaalueista. Emme koskaan ole ’’pelän­ neet” ryhtyä tiukimpiinkaan väittelyi­ hin esim. TV:n suorissa lähetyksissä.

Eli olemme valmiita väittelemään ja vastaanottamaan kritiikkiä.

Sen sijaan tuntuu turhauttavalta jou­ tua jatkuvasti oikaisemaan suoranaisia valheita. Paras asiantuntija kertomaan, mitkä ovat Animalian tavoitteet ja mie­

lipiteet, on Animalian oma edustaja.

Miksi eräät tutkijat jatkuvasti, useista oikaisuyrityksistä huolimatta, toistavat vanhoja valheita?

Niin ikään on turhauttavaa huomata, että monet tiedotusvälineet edelleen naivisti uskovat, että eläinkokeiden te­ kijät ovat ainoita oikeita asiantuntijoita eläinkoekysymyksissä. Eläinkokeiden tekijä voi toki olla spesialisti oman tut­ kimuksensa ja siihen liittyvien teknii­ koiden alalla, mutta hänen asiantunte­ muksensa eläimistä ja eläinsuojelusta voi olla puutteellinen. Lisäksi eläinkoetoiminnan ammattilaisen puolueetto­ muus sopii usein kyseenalaistaa.

Kuten naisasian ja mustien oikeuk­ sien liikkeen suhteen kävi, voidaan eläinsuojelijoiden ääntäkin vain yrittää tukahduttaa. Yleensä aina eläinsuoje­ lun negatiivinen käsittely yhdessä tie­ dotusvälineessä herättää muiden tiedotusvälineiden kiinnostuksen asi­ aan, ja eläinsuojelu saa loppujen lo­ puksi laajaa positiivista huomiota.

PÄIVI VIINIKAINEN-ROSQVIST

Parantaako luomu kotieläinten eläm ää ?

Kuva: Veli-Risto Cajander

VEM FÀR TALA FÖR DJUREN...

Härkätaistelujen vastainen tapahtuma tiistaina 26.5. klo 16-18 Esplanadinpuistossa Helsingissä Keräämme nimiä adressiin ja jaamme tietoa Kaikki joukolla mukaan!

Förtryckta grupper strävar alltid efiter att försvara sinä rättigheter med ordets makt. Det är även vanligt att de makthavande lägren gör allt för att tysta ner dem. Djuren som en förtryckt grupp _ skiljer sig ffän de andra för att de inte ^ Ä själva kan försvara sinä rättigheter.

Därför har djurskyddare över hela världen ätagit sig att tala för dem. Även försvarstal för djurens rättigheter försöker man tysta ner och förvränga.

Saken har igen hiivit aktuell i samband med den diskussion som förts i Helsingin Sanomat. HS publicerade den 25.3 en artikel med rubriken ’’Det ftnns ingen kosmetika utan djurförsök” (Eläinkokeetonta kosmetiikkaa ei ole).

I artikeln hade man bl.a. intervjuat professor Jouko Tuomisto, som i Kuopio leder en institution, ffän vilken bl.a. kommersiella företag kan beställa giftighetstester som gjorts pä försöksdjur.

Artikeln innehöll felaktigheter angäende kriteriema för Animalias kosmetikalista samt kosmetika ”utan djur­ försök”. I artikeln pästäs ocksä att kon-

Seuraavan lehden aineiston jättöpäivä 19.6.1992. Lehteen tuleva aineisto lähe­ tetään osoitteella Kaarina Kivivuori, H ollituvant. 2 D 28, 06450 Porvoo, puh: 915-153 511.

AN IM A LIA 2/1992

sumentombudsmannen skulle ha tagit vär kosmetika lista tili prövning. Över det sistnämnda publicerade HS en liten korrigering. Men mitt genmäle, där jag rättade tili alla andra grova fel i arti­ keln, publicerades inte. Däremot fick Pekka Häyry en vecka senare (2.4) rikligt med spaltutrymme med sin skrivelse ’’Kosmetika utan djurförsök alltsä?”

(Vai eläinkokeetonta kosmetiikkaa?), i vilken hän öste beskyllningar över Animalia och dess betrodda personer, sä att de nästan kan tolkas som smädelser. Hän beskyllde bl.a. Animalia för terroristanknytningar samt försök att nä ekonomiska vinster.

Animalia är villig att föra en offentlig diskussion om djurskyddets olika delomräden. Vi har aldrig värit ’’rädda” för att kasta oss in i de mest envetna debatter t.ex. i TV:s direktsändningar. Vi är alltsä redo att debattera och ta emot kritik. Däremot känns det frustrerande att ideligen vara tvungen att rätta tili direkta lögner. Den bästa experten att berätta om Animalias mälsättningar och

äsikter är Animalias egen représentant.

Varför upprepar vissa forskare, trots fiera försök tili rättelser, gamla lögner? Ävensä är det frustrerande att märka att mänga representanter för massmedia fortvarande naivt tror att de som gör djurförsök är de enda riktiga experterna i försöksdjursfrägor. Den som utför djurförsök kan nog vara en expert beträffande sin egen forskning och de tekniker som hör ihop med den, men hans sakkunskap om djur och djurskydd kan vara bristfallig. Dessutom är det skäl att iffägasätta opartiskheten hos en som är professionell vad djurförsöksverksamheten beträffar.

Liksom kvinnosaksrörelsens och rörelsen för de svartas rättigheter, kan man bara försöka förkväva informationen om djurskyddsfrâgor. I allmänhet väcker en negativ behandling av djurskyddet i nägot medium de andra mediemas intresse tili frägan, och djurskyddet fär sist och slutligen omfattande po­ sitiv uppmärksamhet. Översättning KRISTINA LABBART

AN IM A LIA 2/1992

5

Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen:

- On aika miettiä asioita laajemmin niin, että muu elollinen otetaan päätök­ senteossa huomioon. Käytännön tasol­ la esimerkiksi yhteiskuntarakentamisessa tulisi huomioida luonnon ja eläinten elintila. Kun rakennetaan moottoriteitä, varataan samalla eläi­ mille liikkumisväylät, esimerkiksi siilitunnelit teiden ali.

Pietikäinen kertoo, että hänen kodis­ saan on aina ollut eläimiä: koiria ja kis­ soja.

- Eläin antaa ihmistelle vihjeen siitä, että hän on osa luontoa ja pystyy kom­ munikoimaan muun luonnon kanssa.

Suhde elolliseen muttuu henkilökoh­ taiseksi. Parhaimmillaan suhde eläi­ men kanssa on kuin hyvä ihmissuhde.

Se on pitämistä, kosketuksen tuomaa mielihyvää ja kahdenvälistä kanssa­ käymistä.

- Mutta myös eläimelle tulee suoda oikeus omaan tahtoon - ehkä pidän kis­ soista juuri niiden itsenäisen luonteen vuoksi, Pietikäinen naurahtaa ja jatkaa: - Eläin ei saa olla mikään marionetti tai käsinukke, joka on käytettävissä silloin kun me haluamme. Eläimellä on yhtä hyvin kuin meillä ihmisillä omat pahat päivänsä, jolloin ei huvita olla seuras­ sa.

Ministeri kuvailee, miten hyvä on tulla rättiväsyneenä kotiin, kun kissa hyppää syliin puskemaan ja kehrää­ mään. Siinä unohtuvat hetkeksi yhteis­ kunnan huolet ja murheet.

”Koe-eläintoimikunnissa tulisi olla eläinsuojelijoita”

S irpa P ietikäin en m u istetaan rivik a n ­ sa n ed u sta ja -a jo ilta a n elä in su o jelu m yö n teisen ä p o liitik k o n a . H än puhuu ed elleen aidon tu n tu isesti elä in ten o i­ keu ksista j a u skoo eläin su ojelu n y h ä la ajem paan tulem iseen. M u tta jo is s a in a sio issa on n äköjään m in isterin kin ty y ­ d y ttä v ä kom prom isseih in ...

Pietikäinen istuu rennon oloisena mi­ nisteriön kokoushuoneessa ja on sel­ västikin kiinnostunut siitä, mistä puhu­ taan. Ei kiireen tuntua, ei jäykkiä muo­ dollisuuksia. Sosnovyi Bor, hallituk­ sen energiariidat ja lamahuolet eivät heijastu tähän hetkeen. Tämä on tässä ja nyt. Nyt puhutaan eläinsuojelusta.

- Eivät nämä ole erillisiä kysymyk­ siä vaan liittyvät toinen toisiinsa: luon­ to, energia, eläimet, ihminen, Pietikäi­ nen toteaa. - Kysymys on filosofisesta näkemyksestä. Mielestäni ihminen ei ole eläinten ja luonnon yläpuolella, vaikka olemmekin erityisasemassa.

Eläinsuojelu- ja metsästysasiat luontuisivat ympäristöministeriöön Pietikäisen mielestä eläinsuojelu- ja metsästysasiat kuuluisivat ’’periaat­ teellisena ratkaisuna” ympäristöminis­ teriön alaisuuteen eivätkä maa- ja met­ sätalousministeriölle. Hän teki asiasta rivikansanedustajana ollessaan aloit­ teenkin, mutta ei aio lähteä taistele­ maan asiasta. Miksi ei?

- Tällä hetkellä on vaikea tehdä siir­ toja hallinnon alalta toiselle. Jokainen pitää omasta reviiristään kiinni, ja maa- ja metsätalousministeriössä on voimakas ja perinteinen näkemys, että sinne kuuluvat luonnonvarojen hyväk­ sikäyttöön liittyvät asiat. Tässä tilan­ teessa on järkevämpää parantaa yhteis­ työtä ministeriöiden välillä.

6

Metsästys suojelualueilla jatkuu - rajoitettuna Eläinsuojeluliitto Animalia on herättä­ nyt keskustelua kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla metsästämises­ tä. Pohjoisen metsästäjillä olisi ilman ko. alueitakin käytössään erittäin laajat maastot, ja nykyinen tilanne on vastoin yleisesti hyväksyttyjä, kansainvälisiä periaatteita.

Ministeri Pietikäinen ei lupaa täy­ dellistä metsästyskieltoa suojelualueil­ le. Tiukennus luonnonsuojelulakiin on kuitenkin tulossa.

- Pääperiaatteeksi tulee, että metsäs­ tys on kielletty kansallispuistoissa ja suojelualueilla. Joissakin tapauksissa laajoilla monikäyttöalueilla voidaan harkita, tulisiko paikallisille asukkaille sallia tiettyjen lajien metsästys.

Ministeri vakuuttaa, että poikkeuk­ sia ei missään tapauksessa myönnetä helposti.

- Elämä on kuitenkin kompromis­ sien tekemistä. Voimakas ristiriita täs­ sä asiassa tuhoaisi suojeluajattelua.

Korjauksia luvassa metsästyslakiin ?

Suomessa saa Bernin sopimuksen vas­ taisesti (metsästyslain 39. pykälän no­ jalla) pyytää majavia, kärppiä, hillereitä, näätiä ja mäyriä ns. umpimähkäisil­ lä metsästysvälineillä (heti-tappavat raudat). Bernin sopimuksen sihteeristö on pyytänyt asiasta selvityksen ympä­ ristöministeriön luonnonsuojeluosastolta.

- Metsästyslakia olisi syytä muuttaa niin, että se vastaa Bernin sopimuksen sisältöä, toteaa ministeri Pietikäinen. Yritän vaikuttaa uudistuksen alla ole­ vaan metsästyslakiin niin, että tämä epäkohta korjaantuu. Myös uhanalai­ sien suurpetojen suhteen tulisi huomi­ oida kansainväliset sopimukset ja ylei­ nen mielipide.

Koe-eläintoimikuntien kokoonpano vinoutunut Pietikäisen mielestä eläinkokeita teke­ vien laitosten koe-eläintoimikunnissa tulisi ehdottomasti olla mukana eläinsuojelijoita. Nykyisinhän toimikunnat voivat koostua pelkästään laitosten omasta väestä eli ihmisistä, jotka saa­ vat suorasti tai epäsuorasti elantonsa eläinkokeista.

- Eri näkemyksien tulisi olla mah­ dollisimman laajasti katettuina. E ihäi kukaan hyväksyisi sitäkään, jos toimi­ kunnissa olisi pelkästään eläinsuojeli­ joita päättämässä eläinkokeista. Tässä on nyt sama asia toisin päin.

Ympäristöministeri on selvästikin ajatellut paljon eläinsuojeluun liittyviä eettisiä kysymyksiä ja muodostanut oman näkökantansa moniin asioihin.

- Ihmisellä, joka pystyy kohtele­ maan välinpitämättömästi esimerkiksi koe-eläintä, on mielestäni jotain pahas­ ti vialla suhteessa omaan itseensä. Hän on eriytynyt omasta itsestään samalla, kun hän on eriytynyt sen ymmärtämi­ sestä, että muillakin elollisilla on väliä.

KAARINA KIVIVUORI

Tuotantoeläimet huolestuttavat eniten Työssään ministeri on joutunut jonkin verran tekemisiin eläinsuojelun kans-^ sa: uhanalaiset eläimethän kuuluvat ministeriön toimialaan. Ministeriön kantaa kysytään niin saimaannorppaa, eläinten tuontia, norsunluukauppaa kuin valaanpyyntiäkin koskevissa asi­ oissa. Ihmiset myös ottavat monasti yhteyttä ympäristöministeriöön sellai­ sissa asioissa, jotka eivät sinne kuulu.

Eläinsuojeluasiat mielletään helposti kokonaan ympäristöministeriön työsa­ raksi.

Suurimmat eläinsuojeluepäkohdat löytyvät ministerin mielestä tuotantoeläinpuolelta. Epäkohdat delfinaarioissa, sirkuksissa ja koiran häntien typistämisessä ovat todellisia ja niistä puhu­ taan paljon julkisuudessa - vähemmäl­ le huomiolle on jäänyt tuotantokoneis­ tona toimiva massiivinen eläinjoukko.

- Yhteys, joka ennen oli maatalou­ dessa ihmisen ja eläimen välillä on

AN IM A LIA 2/1992

Kotieläinten tehotuotannosta löytyvät Pietikäisen mielestä pahim m at eläinsuojeluongelmat.

murtumassa. Kun ennen eläintenpito oli elämäntapa, on se nyt yrittäjyyttä ja eläimet yksi osa tuotantoprosessia, sen ’’elävä liekki”, ministeri huokaa.

- Sikojen ja kanojen kohtelu ei enää ole ’’eläimellistä”. Eläimillle tulisi mielestäni antaa arvoa ja niillä on tiet­ tyjä oikeuksia.

Ministerillä on jokseenkin pessimis­ tinen kuva Euroopan yhdentymisen vaikutuksista eläintenpitoon: - Se voi vaikuttaa kahteen täysin eri suuntaan. Jatkossa tarvitaan vähem­ män tuotantokapasiteettia, kun ylituo­ tannosta luovutaan. Tämä voisi johtaa väljempiin, pieniin, luonnonmukaisiin yksiköihin, mikä taas toisi parempilaa­ tuisia elintarvikkeita. Toinen, ehkä to­

A N IM A LIA 2/1992

dennäköisempi suunta on, että hintakilpa johtaa yhä suurempiin ja tehok­ kaampiin yksiköihin, mikä ei eläinten kannalta ole hyvä.

Turkistarhauksesta puhuttaessa mi­ nisteri toteaa, että se on laskeva ala ja että valtio on tehnyt virhearvion kannustaessaan maatalousväestöä alalle.

Eläinten pitäminen vankeudessa pel­ kästään turkisten vuoksi ei Pietikäisen mielestä ole eettisesti hyväksyttävää.

Ekosofia - aika miettiä arvoja uudelleen Ministeri Pietikäinen viittaa pariinkin otteeseen uuteen ympäristöfilosofiseen ajatteluun, ekosofiaan:

Eläinsuojelu eduskunnassa Kansanedustaja Hannele Luukkai­ nen (vihr.) on perustanut eduskun­ taan eläinten oikeuksien ryhmän.

Ryhmän ensimmäinen kokous pi­ dettiin 8.4. ja siinä keskusteltiin metsästykseen liittyvistä eläin- ja luonnonsuojelullisista epäkohdista.

Hannele Luukkainen on tehnyt eduskunnassa suulliset kysymykset lemmikkieläinten maahantuonnin rajoittamisesta (alle 10-viikkoiset koiran- ja kissanpennut, matelijat), Bernin sopimuksen rikkomisesta ja Tampereen delfinaarion sulkemi­ sesta.

Kristillisten kansanedustaja Pirk­ ko Laakkonen on tehnyt toivomusa­ loitteen nautakaijan laiduntamisvelvoitteesta.

7

Via Baltica, eli Suomenlahdelta Balttian maiden läpi Keski-Eurooppaan joh­ tava tie joskus valmistuu.

EY-maiden eläinkuljetuksetjärkyttävät Ajankohtainen Kakkonen esitti 17.3 dokumentin EY:n julm ista eläinkuljetuksista. Ohjelma oli esitetty aiemmin muissa Poh­ joismaissa, missä TV:n ohjelmapäivystyksen ja eläinsuojelujärjestöjen puhelim et ruuhkaantuivat heti järkyttyneiden kat­ sojien mielenilmauksista. Niin kävi myös meillä.

Eläinkuljetusten kehno taso KeskiEuroopassa on puhuttanut eläinsuojelujäijestöjä ja kansalaisia jo pitkään.

Ongelmat kärjistyivät muutama vuosi sitten, kun laajojen lakkojen takia eläinkuljetusautot jämähtivät Italian rajalle. Satoja eläimiä kirjaimellisesti paistui hengiltä autoihin.

Eläinten kuljetuksia koskevaa direk­ tiiviä uudistetaan EY:ssä. Viime ke­ väänä eläinsuojelujäijestöt ryhtyivät vastataistoon, kun kävi ilmi, että suun­ nitteilla ollut direktiiviehdotus ei antai­ si käytännössä mitään suojaa eläimille: kuljetuksilla ei olisi enimmäiskestoa, lähtö-, raja-ja päättötarkastukset puut­ tuisivat, eläinten juotto- ja ruokintaaikojen välit olisivat kohtuuttoman pit­ kät, ja kuljettajilta ei vaadittaisi mitään eläinten käsittelyyn liittyvää koulutus­ ta.

Eläinsuojeluadressi sai muutosta aikaan Lyhyessä ajassa EY-maiden eläinsuojelujäijestöt keräsivät 2,4 miljoonaa nimeä direktiiviehdotusta vastustavaan kansalaisadressiin, joka jätettiin EY:n komissiolle. Adressilla oli vaikutusta: luonnos alkoi muovautua eläinystäväl-

lisemmäksi.

Marraskuussa päätettiin seuraavia seikkoja: Eläinten täytyy olla kuljetuk­ seen soveltuvassa kunnossa. Jos ne^_ loukkaantuvat matkan aikana, ne täy-^ B tyy hoitaa tai teurastaa inhimillisesti.

Eläintä kuljettavilla henkilöillä tulee olla ’’riittävä tietous” eläimistä ja nii­ den käsittelystä. Sellaisia matkoja var­ ten, jotka kestävät yli 24 tuntia (!), tu­ lee olla matkasuunnitelma, josta käy­ vät ilmi eläinten ruokinta-, juotto- ja le­ poajat sekä varotoimenpiteet ennaltasuunnittelemattomien viivytysten varalta. Matkasuunnitelma on pidettä­ vä aina mukana.

Eläimet on tarkastettava mm. lähtö­ paikalla ja määränpäässä. Kolmansista maista EY:öön tulevat eläimet on tar­ kastettava myös ennen ensimmäiseen EY-maahan tuloa.

Heinäkuun 1. päivään mennessä ko­ mission on tehtävä ministerineuvostol­ le ehdotukset mm. matkan enimmäis­ kestosta, ruokinta- ja juottoajoista ja eläinten kuljetustiheydestä.

Suomen liittyessä EY:öön tulevat nämä määräykset koskettamaan myös eläinkuljetuksia Suomesta muihin EYmaihin ja päinvastoin. Näiden kulje­ tusten määrä nousee varmasti, kun ns.

Suomen eläinkuljetusten tasoa nostetaan Ajankohtaisen Kakkosen dokumentin nostattaman kohun seurauksena maaj a metsätalousministeriö järj esti asiasta tiedotustilaisuuden. Paikalla oli myös mm. poliisin sekä liha-alan kuljetusvaliokunnan edustajat.

Suomen eläinkuljetusten epäkohdat tuntuvat olevan kaukana eurooppalai­ sesta arkitodellisuudesta, vaikka on­ gelmia meiltäkin löytyy.

Poliisin ja eläinten kuljettajien kou­ lutusta on tehostettu: poliisille on val­ mistettu opetusmateriaalipaketti, joka kouluttaa eläinkuljetusten valvontaan, )ja liha-alan kuljetusvaliokunta on jaka­ nut tarkat toimintaohjeet kuljettajille.

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on niin ikään tehostanut asiaa koskevaa tiedotustaan.

Ruususen uneen ei kuitenkaan kan­ nata Suomessa tuudittautua, sillä on­ gelmia on edelleen luvattoman paljon.

Monet teurastamot ovat lopettaneet toimintansa, ja teurastusta keskitetään yhä harvempiin teurastamoihin. Näin kuljetusmatkat pitenevät, ja usein eläi­ met joutuvat odottamaan teurastusta teurastamon navetassa pitkiäkin aiko­ ja, toisinaan jopa viikonlopun yli.

Sairaiden eläinten kuljetuksessa on edelleen puutteita, vaikka määräykset selvästi edellyttävät, että sairaita eläi­ miä saa kuljettaa vain erityisessä sai­ raskuljetuksessa tai ne on teurastettava kotipaikalla. Myös yksittäisiä tapaukI siä, joissa eläimiä kohdellaan huonosti, on jatkuvasti. Eläinkuljetusauto huol­ toaseman parkissa paahtavassa hel­ teessä tai eläinten pakkaspaleltumat talvikuljetuksissa ovat edelleen suht’ yleisiä tapauksia.

PÄIVI VIINIKAINEN-ROSQVIST

Kyydin m ääränpää - kuoleman stereot.

Mitä sinä voit tehdä?

Oikaisut

1. Kirjoita englanninkielinen kiije EY :n komissioon ja vaadi mm. että eläimet on teu­ rastettava niin lähellä kotitilaa kuin mahdollista. Kuljetuksen enimmäiskesto ei saa ylittää eläinten ruokinta-ja juottoväliä. Hyvä ehdotus enimmäiskestoksi on kuusi tuntia. Vaadi myös, että kuljetuksia on valvottava säännöllisesti pistokokein. Osoi­ te: European Commission, Scientific Veterinary Committee, 200 rue de la Loi, 1049 Bruxelles, Belgium

Viime Animaliassa oli hiukan sekaan­ nusta kuvatekstien kohdalla. Kuvassa (sivulla 6) väitettiin ilmiselvää lumi­ leopardia ilvekseksi, ja toisesta kuva­ tekstistä (sivu 13) saattoi saada sen ku­ van, että kanat ottavat vesikylpyjä! Pahoittelemme sekaannusta.

2. Kiitä sisäasiainministeriön poliisiosastoa siitä, että he ovat tehostaneet eläinkulje­ tusten valvontaa. Osoite: Sisäasiainministeriö, poliisiosasto, PL 257,00171 Helsin­ ki

8

ANI MALIA 2/1992

Toimitus

AN IM A LIA 2/1992

Ä lä ota kesäkissaa. - Kissa ei ole kertakäyttölelu. * Kani ei pärjää Suomen luonnossa. - Kani ei ole jänis. * Tunne vastuusi lemmikistäsi myös loman jälkeen. * Eläimen heitteillejättö on rikos... *

S iin ä kokoelma iskulauseita, joita eläinsuojeluväki on toitottanut kylläs­ tymiseen asti vuosikymmenien ajan. Ja silti joka vuosi Suomessa jätetään heit­ teille tuhansia lemmikkieläimiä. Kuin­ ka kovakalloista kansaa suomalaiset ovatkaan, kun valistus ei mene perille!

Animalian jäsenille on tavallaan tur­ ha paasata kesäeläimistä - te nyt vii­ meksi jättäisitte eläimenne heitteille.

Aivan, mutta me Animalian jäsenet voisimme yhdessä muodostaa koko maan kattavan eläinsuojelijaverkoston, ja siten tosi tehokkaasti puuttua kesäeläinongelmaan. Pannaanpa siis toimeksi jo tulevana kesänä. * Paheksutaan ääneen mökkinaapureitamme, jos ilmenee, että he ovat ot­ taneet kissan, kanin tai jonkun muun eläimen vain kesän iloksi. * Seurataan mitä naapureittemme kesäeläimille tapahtuu loman päätyttyä sekä maalla että kaupungissa: jos ne jä­ tetään heitteille, meidän tulee tehdä sii­ tä ilmoitus paikkakunnan poliisille.

Poliisinkin ivahymyn saa hyytymään kertomalla, että eläinsuojelulain mu­ kaan eläimen heitteillejättö on rangais­ tava teko. - Ja tottakai eläintä on autet­ tava. Onnellisin se on, jos löydämme sille vastuuntuntoisen kodin. * Tarjoudutaan viemään kesäpaik­ kamme maalaistalon kissa leikkauk­ seen, jotta kissanpentuja ei enää tarvit­ sisi jaella mökkiläisille. Leikkaus ei vie emokissalta hiirenpyydystysviettiä.

Kissa tarvitsee kodin myös kesän mentyä.

* Puhutaan kesäeläinongelmasta kauppa-autolla, mattolaiturilla, kylä­ kokouksessa ja kesäjuhlilla. Kirjoite­ taan asiasta paikallislehtiin. Pistetään tieto kulkemaan. * Jos kuulemme, että kissoja tape­ taan hukuttamalla, meidän on puututta­ va asiaan, sillä kissan hukuttamisesta poliisin tulee nostaa eläinrääkkäysjuttu. Oikeudessa kissanhukuttajia on tuomittu. Ei meidän tarvitse olla mi­ tään matkasaarnaajia tai rohkeita tais­ telijoita. Riittää kun käytämme kaikki kontaktipintamme eläinten hyväksi.

Ruohonjuuritasolla tehtävä kansalais­ toiminta on monasti tehokkain tapa vaikuttaa. Kokeillaan kesä & katsotaan syksyllä tuloksia!

HANNELE LUUKKAINEN

Vaihtoehdot kivulle ja tuskalle

Eläinten kipu ja sen lievitys Jokainen meistä pystyy helposti sano­ maan, milloin itse tunnemme kipua.

Sen sijaan kivun määrittely j a tunnis­ taminen toisissa ihmisissä ja varsin­ kin eläimissä ei enää olekaan yksin­ kertaista. Selvää - eläinsuojelijalle on ainoastaan se, että kivun tuottoa kaikille eläville olennoille on vältettä­ vä ja syntynyttä kipua lievennettävä kaikin keinoin.

S anat kipu, tuska ja kärsimys vilahtelevat yleiskielessä miten sattuu. Kali­ fornialainen eläinlääketieteen profes­ sori J.S. Spinelli on määritellyt kärsi­ myksen (engl. suffering) äärimmäisen epämiellyttäväksi tilaksi, joka aiheu­ tuu fyysisestä kivusta, henkisestä tus­ kasta ja/tai epämukavuudesta, jotka ylittävät yksilön sietokyvyn.

Kipu (physical päin) syntyy kudok­ sia vaurioittavan ärsykkeen seuraukse­ na. Sanalla tuska voidaan Suomessa

tarkoittaa sekä ruumiillista että henkis­ tä kokemusta (mental päin). Epämu­ kavuus (discomfort) ei sisällä kum­ paakaan edellä mainituista, mutta se on käsitteenä tärkeä siksikin, että tila voi pahimmillaan yltyä vakavaksi henki­ seksi hädäksi. Lakikielessä käytetään lisäksi usein termiä ”haitta”(harm).

Kivun aiheuttamista koe-eläimille ei Spinellin mukaan aina voida vält­ tää, mutta yhdenkään koe-eläimen ei hänen mukaansa pitäisi kärsiä.

tuksesta kuten joillakin ihmisyksilöil­ lä.

Kipututkimus on kivun lailla kaksi­ jakoista: sen avulla kivun torjunta te­ hostuu, mutta sen piiriin kuuluvat myös maailmanhistorian kammottavimmat eläinkokeet. Tulokset eivät tie­ tenkään oikeuta viime mainittuja.

Yksi kivun kiinnostavimmista omi­ naisuuksista on se, että yhtä voimakas kipu voidaan henkisesti kokea hyvin eri tavalla. Ääriesimerkki on masokis­ ti, joka nauttii voimakkaasta kivusta.

I

Hyvä, paha kipu Kivulla on Januksen kasvot: toisaalta se suojaa elämää ja edistää paranemis­ ta, toisaalta se raunioittaa ja vie elämäl­ tä merkitystä. On helppo hyväksyä het­ kellinen kovakin kipu, joka opettaa välttämään vaarallisia tilanteita. Mutta mitä on sanottava jatkuvasta, muserta­ vasta kivusta, jolla ei ole mitään biolo­ gista merkitystä? Eläimillä tuskin voi edes puhua kivun ’’jalostavasta” tarkoi­

Mikä on kipua?

Jokaisen eläinten parissa työskentele­ vän olisi opittava tunnistamaan eläi­ men kivun merkit, jotka vaihtelevat eläinlajin, yksilön ja kivun sijainnin mukaan. Luonnossa saaliseläimiksi lu­ keutuvat lajit (esim. kani, lammas) saattavat tehokkaasti kätkeä kipunsa, koska luonnossa heikkouden osoitta­ minen merkitsee kuolemaa. Villieläi-

(Veli-Risto Cajander)

Unohdetaanko kalastuksessa kalojen kivuntuntokyky?

Koe-eläimet kärsivät todennäköisesti pahempia kipuja leikkauksen jälkeen kuin ihmispotilaat, sillä kokeelliset leikkaukset ovat yleensä hoidollisia leikkauksia laajempia.

Pikkujyrsijöillä operaatioita suorite­ taan monesti vähemmän steriilisti kuin isomilla. Yleensä leikkaukset onnistu­ vat, mutta infektioriski kasvaa ja tuleh­ dukset ovat aina tuskallisia. Liian tiu­ kat haavaompeleet aiheuttavat myös kipua, jota eläin yrittää lievittää esim. raapimalla. Pahimmillaan haava repe­ ää ja eläin menehtyy komplikaatioihin, 'g' Leikkauksen aikana eläin menettää a palj on nestettä j a sen nestetasapainosta g on ehdottomasti huolehdittava. Ihmi2 sellä elimistön kuivuminen aiheuttaa ig voimakasta päänsärkyä ja näin saattaa ^ olla laita eläimilläkin. ~ Kivun ennaltaehkäisy on täten leik­ kauksissa vähintään yhtä tärkeää kuin Onko kirkaskatseiselle apinalle aiheutettu kipu vähemmän hyväksyttävää kuin koerotan osalle tuleva jälkihoito. Hengitysteitä ärsyttävät kärsimys? nukutuskaasut (esim. eetteri) voidaan korvata nykyaikaisemmilla anesteeteilla. Jälkihoidon virheistä voidaan mainita rauhallisen ja lämpimän toipulä, mistä juuri halutaan saada tietoa. met ovat kotieläimiä ’’stoalaisempia” mispaikan puuttuminen (eläin viedään Jatkuva stressi laskee vastustuskykyä kivun osoittamisessa. Eläinlajin ja -yk­ kokeen jälkeen häkkiin), puutteellinen ja saattaa vasta koetilanteessa aktivoi­ silön normaalin käyttäytymisen tunte­ tarkkailu, liian lyhytaikainen kipulääk­ tua sairaudeksi, jolloin tulokset ovat minen on kaiken a ja o kivun arvioin­ keiden annosteluja heikkotehoisten ai­ yhtä tyhjän kanssa. nissa. Toisinaan kipu aiheuttaa niin neiden käyttö.

Eläinkokeen tuskallisuus riippuu selviä käyttäytymismuutoksia, että ku­ Mikäli todella haluttaisiin, keinoja koe-eläimen koko elinolosuhteista. La­ ka tahansa pystyy tukitsemaan niitä, eläinten kivun lievittämiseksi eläinko­ boratorio-oloissa eläinten luontainen mutta toisinaan muutokset ovat hiuk­ keiden yhteydessä voitaisiin keksiä ra­ käyttäytyminen estyy, mikä voi johtaa senhienoja tai eläin osoittaa niitä vain jattomasti. Kivuliaita injektioita voi­ esim. rakkaan henkilön läheisyydessä. henkiseen tuskaan ja kipuun. Hyvin daan esim. lievittää käyttämällä paikal­ hoidettu, ihmiseen luottavaisesti suh­ lispuudutetta. Aiheutettaessa eläimille tautuva eläin kestää moninkertaisesti Tuskattomat eläinkokeet tuskallisia sairaustiloja eläimet voi­ enemmän stressiä kuin joku toinen. onko niitä? daan lopettaa ennen pahimpia oireita Mikäli tutkija tuntee vastuunsa, suuret­ tai niille voidaan antaa voimakkaita ki­ Eläinten kipu ja tuska ovat tutkimuk­ kin koetoimenpiteet voidaan tehdä pulääkkeitä loppuun asti. sessa yleensä ei-toivottu sivutuote ja eläimelle siedettävästi alusta loppuun.

Tutkijat tietävät tarkoin, mitä he ha­ vain harvoin itse tutkimuskohde Sen sijaan pelkkä käsittely voi olla lii­ luavat tutkimukseltaan. Yhtä tarkoin (Esim. Suomessa eläinkokeet, joissa kaa eläimelle, joka ei ole siihen tottu­ heidän olisi harkittava, miten he voivat tutkitaan eläimen kivunsietokykyä, on nut. Erikseen ovat valitettavasti vielä saavuttaa päämääränsä aiheuttamatta ne tuskalliset kokeet, joissa eläinten ki­ kielletty). Koe-eläinten kivun lievitys kipua eläimille tai käyttämättä lain­ on silti edelleen lapsen kengissä. Mo­ pua ei syystä tai toisesta edes haluta kaan eläimiä. Läheskään kaikki tutkijat nesti tutkijat pelkäävät kipulääkkeiden lievittää. eivä ole tätä sisäistäneet, mutta toivot­ muuttavan tuloksia, ja tutkimukselliset Eläinkoetoiminnassa on saatu valta­ tavasti tulevaisuus tuo tullessaan muu­ näkökohdat ovat ylipäänsä heidän aja­ vasti tietoa eläinten sairauksista ja ki­ toksen. Tulevaisuuteen meillä kaikilla tuksissaan edellä kaikkea muuta. vunlievityksestä. Suurta osaa tästä tie­ on mahdollisuus vielä vaikuttaa.

Vieläkään ei ole riittävän hyvin tie­ dosta ei ole koskaan otettu systemaatti­ dostettu, että kivulla itsellään on epä­ sesti käyttöön - edes koe-eläinten hoi­ RIITTA SALMI suotuisia ja arvaamattomia vaiku­ dossa, koska se on eräänlaista tutki­ tuksia tutkimustuloksiin. Esim. leik­ muksen sivutuotetta. Paradoksaalisesti Lähteet: kausten jälkeisen kivun vähentäminen suurin osa suomalaisista eläinkokeista G uidelines f o r the Recognition and A ssesm ent pienentää ns. kirurgista stressiä. Ihmi­ tehdään ihmislääketiedettä silmällä pi­ o f Pain in Anim als, UFA W 1989 H umane Innovations a nd Alternatives 5/1991 sellä tehokkaan kipulääkityksen on to­ täen, ja eläinlääketiede hyötyy näistä Scand. J. Lab. Anim. Sci. No.4.1991. Vol. 18, dettu edistävän toipumista ja vähentä­ kokeista ehkä vain satunnaisesti. Kui­ Special Issue on Prevention o f Pain a n d Suf­ tenkin tulokset olisivat paljon selvem­ vän kuolleisuutta. Kipulääkkeiden an­ fe rin g min sovellettavissa juuri kyseiseen taminen eläimille jäljittelee sitäpaitsi Silcock, S.R., Refinem ent o f E xperim ental Procedures, ATLA 14/86 eläinlajiin. parhaiten vastaavaa tilannetta ihmisel­ AN IM ALIA 2/1992

11

c

ja

ja

Kaksi eläinsuojelijaa: toinen jo pitkän rupeaman tehnyt, toinen vasta taipa­ leensa alussa. Juliana von Wendt, 77, ja Sanna Rantsi, 18, istuivat tuokion saman pöydän ääressä ja vaihtoivat m ielipiteitäja kokemuksia eläinsuoje­ lusta.

/A

a

4u

í$

Juliana: Niin, ei tosiaan kannata jatkaa, jos ei usko asiaansa. Muutokset vievät kau­ an yksittäisen ihmisen mittapuun mukaan.

Uskon, että suhtautuminen eläimiin tulee ajan myötä muuttumaan ratkaisevasti. Vii­ me kädessä on tietysti myös kysymys siitä, miten paljon aikaa meillä on muuttua.

/ o (_ ^

J uliana ”Nana” von Wendt on ollut eläin­ suojelussa mukana jo yli kolmekymmentä vuotta. Hän oli Koe-eläinten Suojelu ry:n ja Vihreän Ristin perustajajäseniä ja toimi useita vuosia Koe-eläinten Suojelun Sääti­ össä (Sittemmin Juliana von Wedtin säätiö tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita).

Sanna Rantsi toimii Eläinsuojeluliitto Animalian Lahden alueosastossa ja hän on muun muassa työllistänyt itsensä tekemällä kolmen aatteellisen yhdistyksen töitä Lah­ dessa.

Mikä toi mukaan eläinsuojeluun?

Juliana: Olin mukana Gerda Alftanin liikuntaryhmässä. Hän oli hyvin kiinnostunut

eläinsuojelusta ja pyysi meitä oppilaitaan kuuntelemaan ruotsalaisen opettaja Johan Börtzin esitelmää tuskallisista eläinkokeis­ ta. Hän kysyi: "Kai sinä ainakin tulet, Na­ na?”. Minä sanoin, etten ole kiinnostunut eläinsuojelusta enkä aio tulla. Silloin Gerda suuttui. ’’Sinä olet niin kuin kaikki muut­ kin”, hän puhkui.” Pistät pääsi pensaaseen etkä halua tietää”. Niin minä sitten menin kuuntelemaan esitelmää ja se vaikutti mi­ nuun melkeinpä shokin tavoin. Elettiin vuotta 1961, ja sillä tiellä olen vielä...

Sanna: Eräs tuttavani oli käynyt alueo­ saston kokouksissa ja pyysi minua mukaan.

Menin, ja siitä se alkoi. ^

M itä eläinsuojelu on vienyt j a antanut?

Nana: Usein on ollut onneton, kun asioille ei voi enempää. Toisaalta tulee hyvä mieli siitä, että joka tapauksessa olen yrittänyt.

Ehkä olen joskus jäänyt pois kutsulistalta, kun olen kasvissyöjä. En ole tosin koskaan tehnyt numeroa kasvissyönnistäni. Eläin­ suojelu on tuonut paljon hyviä ystäviä.

Sanna: Minunkin tuttavapiirini on laa­ jentunut eläinsuojelun myötä. Raskasta on se, että asioista ei pääse eroon vaan ne seuraavat joka paikkaan. Tuo kasvisyönti tun­ tuu jostain syystä häiritsevän monia ihmi­ siä. Se, ettei syö lihaa herättää usein kum} mastusta ja kauhistelua.

Oletko katunut, että lähdit mukaan?

N ickel oli em äntänsä eläinsuojeluasioissa...

Juliana: Olen, monta kertaa. Alussa varsin­ kin oli raskasta, kun asia oli täysin uusi ja vieras ihmisille. Meidät leimattiin suoras­ taan hulluiksi ja väitettiin, että taistelemme tiedettä vastaan. Rahaa toimintaan oli hy­ vin vähän, kunnes yhdistys peri Naema Cederbaumilta liikehuoneiston Helsingistä 1970 ja sai tuntuvan rahalahjoituksen Hilda Krooleilta vuotta myöhemmin. Siinä pikku­ ruisessa huoneistossa Mannerheimintiellä yhdistys toimi viisitoista vuotta.

Sanna: Joskus on kaduttanut. Sitten muistaa taas, miksi tätä työtä tekee - eläi­ met tarvitsevat meitä.

to

Voitot ja tappiot?

"Eläimillä on yh tä suuri - jo s ei suurem pi - oi­ keus elää kuin ihmisillä, koska ihminen on ju u ri tuhoamassa m aapallon."

Sanna: Jäljestimme Lahdessa konsertin eläinsuojelun hyväksi ja se oli suuri menes­ tys. Aluksi kukaan ei oikein tiennyt, mitä teemme, mutta nyt meidät ja asiamme tun­ netaan hyvin. Se ilahduttaa.

Juliana: On hienoa nähdä, miten ihmis­ ten suhtautuminen on muuttunut kolmen­ kymmenen vuoden aikana. Se on paljolti eläinsuojelujäijestojen työn tulosta. Nykyi­ sin ihan tavallisetkin ihmisetkin tietävät eläinsuojeluongelmista. Kielto pitää norsu­ ja sirkuksissa oh suuri voitto eläinsuojeli­ joille samoin eläinsuojeluylitarkastajan vi­ ran saaminen maa-ja metsätalousministeri­ öön.

Olen seurannut läheltä sekä eläinsuojeluettä metsästyslain muutoksia ja olen ollut pettynyt. Lait on tehty ihmisille. Eläimet huomioidaan, jos se ei maksa mitään tai sii­ tä ei ole muuten vaivaa.

Uskotko muutokseen?

"Älä masennu, vaan ja k s a ja tka a ", oli van­ han konkarin. Julianan, ohje Sannalle.

Sanna: Vihreät arvothan ovat nyt muotia.

Se antaa toivoa myös eläinsuojeluaatteen yhä laajemmasta leviämisestä. Ei tämä ai­ nakaan onnistu, jos hanskat lyö tiskiin.

ANIMALIA 2/1992

Onko ihminen paha?

Sanna: Ei välttämättä. Ulkoiset seikat vai­ kuttavat paljon. Rahan perässä juoksemi­ nen tuo mukanaan paljon pahaa.

Juliana. Uskonto on mielestäni saanut paljon pahaa aikaan. Sen voimalla on ope­ tettu ihmisille, että ihmisillä on valta eläin­ ten yli ja että eläimillä ei ole sielua. Tässä tulee mieleen ranskalainen filosofi Descar­ tes (ruots. Cartesius), joka vaikutti kunin­ gatar Kristinan hovissa. Hän päätteli, että koska eläimet ovat viattomia, niin niiden ei tarvitse kärsiä ja tästä syystä Jumala on teh­ nyt ne kipua tuntemattomiksi. Descartesin käsitys levisi laajalle, ja järkyttävää on, että vielä nykyisinkin löytyy tutkijoita, jotka epäilevät eläinten kivuntuntokykyä.

Kuka on vaikuttanut sinuun?

I Nana: Perheemme lemmikkikaniini Nickel. Se tuli meille ihan laillista tietä lääke­ tehdas Orionilta jo ennen kuin sain eläinsuojeluherätyksen ja auttoi varmasti minua ymmärtämään maailmaa eläinten näkökul­ masta. Nickel oli hyvin persoonallinen. Se istui kanssamme aamiaispöydässä syöden juustoa ja appelsiinimarmelaadia ja jos nii­ tä ei tarjoiltu tarpeeksi nopeasti, se otti esi­ liinani nauhat hampaisiinsa ja avasi kiukuspäissään rusetin.

Sanna: Uskomatonta, mutta myös minun suurin ’’eläinsuojeluvaikuttajani” oli kani.

Gabriel ehti elää vain puolitoista vuotta, mutta sinä aikana meistä tuli hyvät ystävät.

Kun tiedän, miten älykäs ja toimelias eläin kaniini voi olla, pystyn kuvittelemaan nii­ den eläinten ahdistuksen, jotka elävät ah­ taissa häkeissä. Niillä ei ole virikkeitä, ei mahdollisuutta kokea liikunnan iloa, ja sit­ ten ne joutuvat vielä kokeisiin.

KAARINA KIVIVUORI ANIMALIA 2/1992

Kosmetiikkaa ilman eläintestejä onko sitä?

Julkisuudessa, mm. Helsingin Sano­ missa, on esiintynyt harhaanjohtavia väitteitä Eläinsuojeluliitto Animalian kosmetiikkateollisuuden eläinkokeita koskevasta tiedotuksesta sekä kosme­ tiikkateollisuuden eläintesteistä yleen­ sä.

Eläinsuojeluliitto Animalian kosmetiikkalistassa luetellaan Saijoja, joiden valmistajat eivät tee tai teetä eläinko­ keita. Listan tiedot perustuvat erittäin yksityiskohtaiseen kyselyyn, jossa kosmetiikan valmistajat kirjallisesti ta­ kaavat tuotteidensa testausmenetelmiä koskevat tiedot.

Viime aikoina ovat eräät tutkijat, mm. professorit Pekka Häyry ja Jouko Tuomisto sekä kuluttajaviraston eri­ koistutkija Eeva-Liisa Sainio kuitenkin antaneet ymmärtää, että em. lista sisäl­ täisi väärää tietoa. On esitetty, että kos­ ka kaikki kosmetiikassa käytettävät pe­ ruskemikaalit on joskus testattu eläin­ kokein, eläimillä testaamatonta kos­ metiikkaa ei ole olemassakaan, ja siten Animalian lista olisi harhaanjohtavaa mainontaa.

On yleisesti tunnettu asia, että lähes kaikki kosmetiikan ainesosat on joskus testattu eläinkokein. Sen sijaan on pe­ rusteetonta väittää, että tuotteita ei voi­ si jakaa sen mukaan, onko ne eläintes­ tattu vai ei. Onhan suuri ero siinä, käy­ tetäänkö tuotteisiin ainesosia, jotka on joskus testattu eläinkokein vai tekeekö valmistaja edelleen eläinkokeita tuote­ kehittelyssään. Viimeksi mainittujen yritysten joukosta löytyy sellaisia, jot­ ka käyttävät vuosittain jopa satatuhatta koe-eläintä tutkimuksissaan! Ensiksi mainitut eivät sen sijaan enää aiheuta kärsimyksiä yhdellekään eläimelle.

Siksi Animalian lista ei ole vilpillis­ tä mainontaa: kyse on puolueettoman tahon tekemästä tiedonlevityksestä, jo­ ka mahdollistaa kuluttajan eettisen va­ linnan. On myös huomattava, että tiedottaapa Eläinsuojeluliitto Animalia em. tuotteista tai ei, kuluttajat ottavat asiasta joka tapauksessa selvää.

Kansainvälinen kampanja Vastaavia listoja tehdään myös mm. Ruot­ sissa, Norjassa, Englannissa, Hollannissa, Islannissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa.

Niiden avulla on saatu kuluttajat boikotoi­ maan yrityksiä, jotka edelleen tekevät eläinkokeita, mikä taas on johtanut siihen,

että monet yritykset ovat luopuneet eläintesteistään. Tämähän näiden listojen perim­ mäinen tarkoitus on.

Nyt ovat reagoineet myös EY:n poliiti­ kot, sillä hiljattain EY:n parlamentti äänesti kosmetiikkateollisuuden eläinkokeet kiel­ tävän lakialoitteen puolesta. Kielto koskisi kosmetiikka-ja hygieniatuotteita varten ke­ hitettyjen ainesosien sekä niiden yhdistei­ den testausta. Samoin kiellettäisiin EY:ssä sellaisten kosmetiikkatuotteiden myynti ja markkinointi, joiden kehittämistä varten on tehty eläintestejä. Ehdotus siirtyy seuraavaksi EY:n komission käsittelyyn.

Vaikka on erittäin epävarmaa, hyväksy­ täänkö lakialoite komissiossa ja sen jälkeen ministerineuvostossa, on tämä kuitenkin loistava osoitus siitä, että asenteet ovat to­ della muuttuneet. Muutamia vuosia sitten poliitikot olisivat tuskin rohjenneet ottaa tällaista askelta.

Eläinsuojeluliitto Animalian kosmetiik­ kateollisuuden eläinkokeita koskeva tiedo­ tustyö ei siis ole mikään yhden järjestön hanke, vaan se on osa laajaa, kansainvälistä kampanjaa. Vastustus kosmetiikkateolli­ suuden eläinkokeita vastaan on niin voi­ makkaassa kasvussa, että on vain ajan ky­ symys, milloin ne kuluttajien painostukses­ ta eettisistä syistä loppuvat.

PÄIVI VIINIKAINEN-ROSQVIST "M ielestäni on eri juttu, onko kivuliaita testauk­ sia tehty entisinä aikoina tai tehdäänkö niitä meikkijirmassa edelleen!"

f i j l t ‘t K t \ i u l u i

a ra s v a h a p p o ja soille )a ke

Lihalla ja lihalla on eroa

ä B

g t f S

Ö

» - "

sessa a t t ^ c

Kulutustavaroiden taustaa, osa 1:

Valitse ja vaikuta ruokakaupassa S ianliha j a kananm unat o v a t n e teh okasvatu ksen tu otteet, jo id e n ta u sta lta lö y ­ ty y kaikkein vä ä ristyn ein elä in ten kohtelu. J o s e t halua ry h ty ä kokonaan k a s­ v issy ö jä k si ta i o s ta t lih a a k o ira lle si ta i k issa llesi, v o it teh d ä o m a t ra tk aisu si v erta ilem a lla m uita e lä in p e rä isiä ruokia. H a ita rin to isesta p ä ä s tä lö y ty y v a r­ sin m ukavankin tau stan o m a a via ruokia, kuten v a lta o sa ku tu n ju u stosta j a ns. va p a id en kanojen m unista.

V aikka lihantuontantoeläinten olois­ sa on eroja, yhteistä kaikille on matkan pää: teurastus. Eläinten kohtelu kulje­ tettaessa ja teurastamoilla on usein ko­ vakouraista, mihin yksi syy on teuras­ tamoiden kirjaimellisesti tappava työ­ tahti. Myös kanat ja lypsylehmät teu­ rastetaan parhaan tuotannon alkaessa laskea, kanat yleensä ennen kahden vuoden ikää ja lypsylehmät keskimää­ rin 5 -6 vuoden iässä.

Vääristyneen eläintenpidon kärkikolmikko: sika, kana ja kalkkuna Lihoiksi kasvatettavat siat viettävät puolen vuoden mittaisen elämänsä si­ sätiloissa tiiviisti kansoitetussa karsi­ nassaan. Yhtä sikaa kohti on tilaa noin 0,7 m2. Emakot, joita käytetään uusien porsaiden tuotantoon, pidetään tavalli­ sesti kapeissa yksittäiskarsinoissa.

Niissä sika mahtuu ottamaan pari as­ kelta eteen- tai taaksepäin, mutta sivu­ suuntaan liikkuminen ja kääntyminen on mahdotonta.

Ahtaus ja tekemisen puute stressaavat sikoja - turhautuminen purkautuu usein karsinatoverien korvien ja hän­ tien puremiseen. Jalostamalla saatu luonnottoman nopea kasvu ja liikunnanpuute aiheuttavat emakoille kivuli­ aita jalkavaivoja. Kaikki lihasioiksi kasvatettavat kaijuporsaat kastroidaan keskiaikaiseen tyyliin: ilman mitään kivunlievitystä.

Broilerit - joita Suomessa teuraste­ taan 24 miljoonaa vuodessa - ovat pe­ räisin erikoistuneista broilerikasvattamoista. Ne ovat suuria halleja, joiden lattialla tungeksii kerrallaan 15 00030 000 nuorta kukkoa ja kanaa. Alan sisäinen suositus on, että täysikasvui­ sia broilereita pidettäisiin 18-20 lintua per neliömetri. Käytännössä tämäkin ylitetään usein.

Myynnissä olevat kanat ovat edes­ menneitä munintakoneita, tavallisesti häkkikanoja. Niiden elämää käsitel­ lään tarkemmin edempänä, kananmu­ nien kohdalla. Kalkkunat puolestaan kasvatetaan yleensä samoin kuin broi­ lerit.

Näin lököä lomaa viettävät kotieläinpossujen villiserkut - pahkasiat - Afrikan helteissä.

(Veli-Risto Cajander)

Naudoista osa pääsee edelleen kesäi­ sin laitumelle, vaikkakin tämä sonnien kohdalla on harvinaista. Lihasonnien talvet - ja etenkin isommissa karjoissa myös kesät - kuluvat usein sisätiloissa melko ahtaissa ryhmäkarsinoissa.

Lammas ja poro kasvatetaan edel­ leen melko perinteisin menetelmin, lampaat kesäisin laiduntaen ja porot lä­ hes luonnonvaraisina. Talvisin osa lampaista pidetään silti varsin ahtaissa karsinoissa, ja teurastuksen yhteydessä mainitut ongelmat pätevät myös lam­ paisiin.

Poroerotuksiin ja -teurastuksiin liit­ tyy usein porojen väkivaltaista kohte­ lua. Porot, jotka elävät puolivilleinä, stressaantuvat käsittelystä ja kuljetuk­ sista esimerkiksi poroerotusten yhtey­ dessä. Porot tainnutetaan nuijalla ja ^ ^ teurastetaan aitauksessa muiden eläin -^ P ten läsnäollessa. Lihaksi kasvatettavat porot kastroidaan samoin kuin lihasiat­ kin - miesvoimalla, ilman kivunlievi­ tystä.

"Toistaiseksi meidän villapäiden eläm ä on ollut mukavampaa kuin nauta- j a sikaystävilläm m e ".

Häkkikanalla ja vapaalla kanalla ei ole elämäs­ sään j a elinympäristössään paljoakaan yhteistä.

R iista sinänsä on eettisesti ehkä kaikkein vähiten ongelmallista lihaa edellyttäen, että metsästäjä tekee par­ haansa rajatakseen aiheuttamansa kär­ simykset mahdollisimman vähiin, eli kyse ei ole pelkästä eläinten ammuskelemisen harrastamisesta. Jälkimmäistä lajia liikkuu metsissämme valitettavan runsaasti.

Luomulihaa, eli luonnonmukaisesti kasvatettua lihaa, on toisinaan pidetty ’’eläinsuojelijan vaihtoehtona”. Luomustandardit ovat kuitenkin siinä mää­ rin löysät, että luomun nimellä myy­ dään myös ahtaissa sisätiloissa kasva­ tettuja kastroituja lihasikoja tai ympä­ rivuotisesti sisällä paikoilleen kytket­ tynä pidettyjä nautoja. Toisaalta parhailla luomutiloilla eläinten hyvin­ vointiin panostetaan vakavissaan. Jos haluat ostaa luomulihaa, kysele tarkas­ ti sen alkuperästä tai käy tilalla tutustu­ massa eläinten oloihin (luomulihan) tuottajien osoitteet ja puhelinnumerot saat Luonnonmukaisen Viljelyn Lii­ tosta, puh. 955-150 538).

Kala: vähimmällä pääsee itsepyydetty katiskakala Kala on rinnastettavissa poroon tai riis­ taan, luonnonvaraisina eläneisiin.

Kuolema tulee joko jo veden alla, hi­ taasti verkkoon nääntymällä (mm. sii­ ka ja muikku), troolissa muita kaloja vasten puristumalla (mm. silakka, makrilli sekä sardiinin raaka-aineena käytetyt kalalajit) taikka sitten kuiville nostamisen jälkeen tukehtumalla.

Kookkaat kalat, kuten hauki ja made, tapetaan leikkaamalla kurkku auki ja valuttamalla veret ulos (eräät kalastajat tainnuttavat kalan ennen tätä, monet ei­ vät). Vastaavat taustat on kalastuksen sivutuotteella mädillä.

Syötävien kalojen joukossa on yksi, joka ei ole luonnonvarainen: kirjolohi.

Kiijolohet kasvatetaan kalanviljelylai­ toksilla, joissa kansoitettujen kala-al­ taiden stressi näkyy toisten kalojen näykkimisenä ja sairastelualttiutena.

Paras tapa hankkia kalaa on kalastaa itse. Vähimmillä kärsimyksillä saalis pääsee silloin, kun välineenä käytetään vähintään kahdesti päivässä koettavaa katiskaa ja kalat tainnutetaan ja tape­ taan heti, kun ne on saatu ylös vedestä.

Munat ja maito: älä anna kauniiden kuvien hämätä Valtaosa kananmunista tulee häkkikanaloista (Myös ne rasiat, joiden kan­ siin on kuvattu sieviä kanat niityllä -idyllejä). Häkin koko on noin puoli kertaa puoli metriä, ja yleensä kanoja on noin neljä per häkki. Ahtaudesta stressaantuneet kanat nokkivat välillä toisiaankin. Rikkoutuneen ihon tuhoja täydentää hankautuminen häkin sei­ nien metallilankoja vasten. Jatkuva verkkopohjalla seisominen puolestaan vaurioittaa kanojen jalkoja. Termit ’’maalaismunat” ja ’’vapaiden kanojen munat” ovat ongelmallisia, koska ne eivät välttämättä kerro, millaisissa oloissa kanat ovat eläneet. Siksi kan­ nattaa aina kysyä kauppiaalta. Ns. maalaismunat voivat jopa olla peräi­ sin häkkikanalasta, vaikkakin ne yleensä ovat lattiakanaloiden munia.

Ahtaus ja ylisuuret ryhmäkoot aiheut­ tavat kuitenkin ongelmia myös lattiakanaloissa. Vapaiden kanojen munat ovat munista ylivoimaisesti inhimillisimmin tuotettuja, mikäli ne ovat pe­ räisin kanalasta, jossa kanoilla on orret, munintapesät ja kesäisin pääsy ulos lai­ tumelle. Jos ostat ’’vapaiden kanojen munia”, kysy myyjältä, millaisesta ka­ nalasta ne ovat peräisin.

Viiriäisenmunat ovat harvinainen erikoisuus, tuotantotapa on sama kuin kananmunillakin.

Maitovalmisteiden tuottajista eli lypsylehmistä valtaosa pidetään talvi­ kaudet kytkettyinä parsiin, joissa liik­ kumismahdollisuudet rajoittuvat pariin askeleeseen eteen- tai taaksepäin. Osa lypsylehmistä pääsee vielä kesäisin lai­ tumelle, osa seisotetaan parsissaan ympärivuotisestikin. Tämä — yhdessä

Porojen kohteluun erotuksissa ja kuljetusten aikana liittyy eräitä vähemmän tunnettuja, ikäviä piirteitä.

M uuten niiden elämä on aika vapaata.

mahdollisimman suureksi kiihdytetyn maidontuotannon kanssa - altistaa leh­ mät utaretulehduksille, jalkasairauksille ja muille kivuliaille tuotantorasitus­ sairauksille.

Kutun- eli vuohenjuusto on varsin hyvä vaihtoehto tavalliselle juustolle.

Vuohenkasvatus on Suomessa vielä pienimuotoista ja kuttujen seisottami­ nen parsissa harvinaista. Luomumaitotuotteisiin pätee sama, mitä edellä sanottiin luomulihasta.

Entä katkaravut, nahkiaiset, ravut..?

Eräiden pienten merenelävien kuolema lienee vähemmän tuskallinen kuin voi­ si luulla. Katkaravut keitetään eläväl­ tä, mutta niiden pienen koon ansiosta kuolema tulee muutamassa sekunnis­ sa. Myös simpukoiden tappaminen kuumentamalla käy nopeasti, koska simpukka kuolee sen ruumiinlämmön kohotessa yli 30°C:n.

Tuskallisempi kuolema on ravuilla, joita keitettäessä kuolinkamppailu ve­ nyy helposti muutamaan minuuttiin.

Nahkiaiset suolataan elävältä suolausrummussa. Eksoottisempia eläinrääk­ käyksen muotoja löytyy kilpikonnaliemen, haineväkeiton, sammakonreisien ja hanhenmaksan taustalta: eläimiä pakkosyötetään, jäseniä leika­ taan irti elävästä eläimestä ja ne jäte­ tään kitumaan hitaasti kuoliaaksi.

Nautintoaineet ja eläinkokeet Yleisenä nyrkkisääntönä voi todeta, et­ tä mitä epäterveellisempi ruoka tai nautintoaine, sitä enemmän sitä tutki­ taan eläinkokein. Kahveista Maxwel­ lin ja Nescafen valmistajat tutkivat tuotteidensa syöpää aiheuttavaa vaiku­ tusta eläinkokein. Alkoholin vaikutuk­ sia kokeillaan rottiin Alkon laboratori­ ossa. Vielä suurempaan määrään eläin­ kokeita on innoittanut tupakan haitta­ vaikutusten tutkimus.

Toinen eläinkokeilla tutkittava ala ovat epäterveellisten ruoka-aineiden keinotekoiset korvikkeet. Muun muas­ sa tavallista suolaa korvaava pan-suola ja makeutusaineet sakkariini ja aspartaami ovat olleet perinpohjaisen eläinkokeellisen tutkimuksen kohtee­ na.

Eräät monikansalliset koiran- ja kissanruokien valmistajat tekevät myös tuskallisia eläinkokeita. Jos halu­ aa boikotoida näitä, on varminta suosia Suomessa tai Ruotsissa valmistettuja merkkejä (katso tölkin tai pussin kyl­ jestä alkuperämaa, ruoan suomenkieli­ nen nimi ei vielä takaa suomalaista val­ mistajaa).

HELENA TENGVALL

Eläin- ja luonnonsuojelijoiden kampanjoinnilla tulosta

A ja n k o h ta ista

Matelijoiden ja koiranpentujen tuonnin vapautukseen rajoituksia Viime Animaliassa kerroimme, että maa- ja metsätalousministeriö on va­ pauttamassa matelijoiden tuonnin. Mi­ nisteriön ja tullin välillä oli tiedonkatkoksia siitä, pystyykö ja haluaako tulli valvoa matelijoiden tuontia. Eläinsuo­ jelijoiden toiminnan ansiosta ministe­ riö arvioi tullin valmiudet uudelleen ja tuontia ei vapautettu kokonaan. Minis­ teriö aikoo kyllä sallia maahantuontia mutta ehdot ovat aiempia suunnitelmia tiukemmat. Sallittavien lajien listalle on nyt valikoitu parikymmentä helppo­ hoitoisinta matelijaa. Tuonti on luvan­ varaista ja se tapahtuu vain Helsingin Eteläsataman ja Helsinki-Vantaan len­ tokentän kautta, mikä helpottaa val­ vontaa. Toisaalta valvonta hankaloitu­ nee, kun kielletyt lajit tulee pystyä erottamaan sallituista.

Eläinsuojelullisesti matelijoiden maahantuonti - vaikka rajoitettukin on arveluttavaa. Näiden eläinten kun­ nollinen hoito on vaikeaa ja niinpä nii­ den yleisimmät kuolinsyyt liittyvätkin hoitovirheisiin.

Viime keväänä kiellettiin alle 10 vii­ kon ikäisten koiran- ja kissanpentujen

maahantuonti, jotta liian pienillä pen­ nuilla käytävä hallitsematon kauppa saataisiin kuriin. Valvontavaikeuksien vuoksi ministeriössä oltiin jo perumas­ sa tuontirajoitusta - onneksi tuontia ei kuitenkaan täysin vapautettu vaan sii­ hen sisällytettiin tiettyjä rajoituksia.

Jatkossa Puolasta, Venäjältä ja Baltian sekä Aasian maista tuotavien koirien on oltava rokotettuja raivotautia vas­ taan vähintään kuukausi ennen tuontia ja siitä on oltava todistus. Käytännössä pennut ovat tällöin nuorimmillaan 8 12 viikkoisia. Vaarana on, että tuonti­ rajoitusta kierretään esim. käyttämällä samaa rokotustodistusta useammalle pennulle. Animalia onkin ehdottanut rokotustodistusten leimausta tms. nii­ den ’’uusiokäyttöä” ehkäisevää varo­ toimenpidettä.

Ongelmaksi muodostunee myös jat­ kossa ammattimainen salakuljetus en­ tisistä Itä-Euroopan maista. Sitä ei tun­ nu hillitsevän edes se, että tullin löytä­ mät salakuljeteut eläimet palautetaan tai lopetetaan omistajan kustannuksel­ la.

Eläinsuojelu EY:n perustamisasiakirjaan Eläinsuojelu on liitetty EY:n perustamisasiakiijan Rooman Sopimuksen liitteisiin.

Tämä on tunnustus siitä, että eläinsuojelunäkökohdat tulee ottaa huomioon muiden tekijöiden rinnalla EY-lainsäädäntöä val­ misteltaessa ja sitoumus siitä, että säädök­ set halutaan myös saattaa voimaan EY:n jä­ senmaissa yhteisen maatalouspolitiikan, kuljetusten, sisämarkkinoiden ja tutkimuk­ sen alueilla.

(P.V-R.) |

EMMI MANNINEN (Veli-Risto Cajander)

Sveitsiläiset äänestivät eläinkokeiden vähentämisestä Sveitsissä jäljestettiin 16.2 Sveitsin eläinsuojeluliiton aloitteesta kansanäänestys eläinkokeiden vähentämisestä.

Peräti 44% sveitsiläisistä kannatti eläin­ kokeiden huomattavaa vähentämistä. Mm. Zurichissä ja kolmessa muussa kantonissa eläinsuojelijoiden ehdotus saavutti enem­ mistön. Prosentti olisi varmasti ollut vielä suurempi, ellei Sveitsin jättiläismäinen lää­ keteollisuus olisi sijoittanut 30 miljoonaa dollaria vastakampanjaan, jossa he väittivät eläinsuojelijoiden vaativan eläinkokeiden täydellistä kieltoa, mikä vaarantaisi lääke­ tieteen kehityksen ja potilasturvallisuuden.

(Tuttuja väitteitä suomalaistenkin tutkijoi­ den kampanjoista...)

Eläinsuojelujäijestöt olivat kuitenkin tyytyväisiä tulokseen ja uskovat sen johta­ van eläinkokeiden tarkempaan valvontaan ja jopa niiden määrän vähenemiseen.

(P.V-R)

ANIMALIA 2/1992

Rantasimpanssien kurja kohtalo Espanjan turistialueilla varsin tavallinen ra­ hanansaitsemiskeino on saada turistit ku­ vauttamaan itsensä simpanssinpoikasen kanssa. Näiden eläinten kohtalo on kova, sillä ne on yleensä huumattu, niitä hakataan ja kun ne kasvavat liian suuriksi, ne usein tapetaan tai hylätään.

Maailman eläinsuojeluliitto WSPA sekä eräät muut jäijestöt toimittivat EY:n ko­ missiolle todistusaineistoa siitä, että Espan­ jassa edelleen toimitaan tällä tavalla EY:n lakien ja CITES-sopimuksen vastaisesti.

Tarkoituksena oli käynnistää syytetoimet Espanjaa vastaan. Kuitenkin toisin kuin odotettiin, EY:n komissio luopui asian tut­ kimisesta Espanjan hallituksen painostuk­ sen takia: Espanjan hallitus vakuutti, että kaikki rantasimpanssit on takavarikoitu ja ongelma on saatu poistettua!

Nyt WSPA toivoo, että em. eläinten vääI rinkäytöstä kerättäisiin lisää todistusaineis­ toa. Komissio on luvannut ottaa asian uu­ delleen käsiteltäväksi, jos se saa lisää näyt­ töä siitä, että näitä uhanalaisia eläimiä on posetiivin pyörittäjinä, temppujen tekijöinä sekä ’’mallinukkeina” valokuvausta varten.

Jos näet Espanjassa tai sen saarilla (mm.

Kanarian saarilla) simpansseja tai muita villieläimiä turisteja viihdyttämässä, koeta kuvata eläimet ja raportoi Animalialle, mis­ sä ja milloin näit ne. Jos sait valokuvia, toi­ mita nekin meille. Lisäksi paikan päällä ra­ portoi asiasta poliisille (espanjaksi Guardia Civil), ja kerro meille heidän suhtautumi­ sestaan. Me toimitamme tiedot WSPAlle, joka riittävästi todistusaineistoa saatuaan nostaa jutun uudestaan esille EY:ssä.

(P.V-R)

Neljäs delfiini vapauteen - vihreät vaativat Särkänniemen delfiinien vapauttamista

Kahdeksanvuotias pullonokkadelfiini Flipper on neljäs delfiini, joka vapautetaan vankeudesta takaisin valtameriin kansain­ välisen Into the Blue -projektin kautta.

Flipper on Brasilian viimeinen vankeudes­ sa elävä delfiini, ja WSPAn painostuksen seurauksena sen vapauttamiseen saatiin Brasilian viranomaisten lupa. Into the Blue -projektin kautta aiemmin vapautetut del­ fiinit ovat sopeutuneet uuteen elämäänsä hyvin.

Tampereen kaupunginvaltuuston vihreät valtuutetut Satu Hassi, Jouko Havu, ja Liisa Ihalainen jättivät 1.4 aloitteen, jossa he vaativat Särkänniemen delfinaarion sul­ kemista ja delfiinien vapauttamista Into the Blue -projektin kautta. Vaatimuksen tuke­ na olivat vankat eläinsuojelulliset ja talou­ delliset perustelut. p VR

ANIMALIA 2/1992

Komea ja mielenkiintoinen naurulokki on metsästäjien silmissä lainsuojaton eläin.

Delfiinien vapautusrintama voimistuu

Metsästäjät vesittivät myrkkyhaulien käyttökiellon

* Tärkeän valaittensuojelujäij eston Whale and Dolphin Conservation Society:n toi­ minnanjohtaja on lähettänyt kiijeen Eng­ lannin Suomen suurlähetystöön ja Särkän­ niemeen. Kirjeessä tuodaan esille Särkän­ niemen puutteelliset olosuhteet, jotka ovat johtaneet useisiin delfiinien kuolemanta­ pauksiin. Lisäksi siinä paheksutaan sitä, et­ tä raskaana olevat delfiinit ovat olleet mu­ kana shownäytöksissä vielä vähän ennen synnytystä. * Opettaja -lehti ei ottanut vastaan Animalian kirjoitusta, joka käsitteli delfinaarioiden ongelmia. * Toukokuussa Helsingissä järjestetään kaksi intialaisen musiikin konserttia, joiden tuotto menee delfiinikampanjan hyväksi.

Lyijyhaulityöryhmä jätti mietintönsä maa­ liskuussa. Työryhmä toteaa, että sorsasta­ jien käyttämät lyijyhaulit aiheuttavat vesi­ linnuille keskimäärin 2-3 prosentin lisäkuolevuuden lyijymyrkytyksen muodossa.

Suomessa tämä merkitsee kymmenien tu­ hansien sorsalintujen, etenkin puna-ja tuk­ kasotkien, telkkien, jouhisorsien ja sinisor­ sien ylimääräistä kuolemaa joka vuosi.

Työryhmä otti asiaan varsin varovaisen kannan. Lyijyhauleja ei tule kieltää, vaan luotetaan valistukseen ja neuvontaan. Vas­ ta vuonna 2000 ne korvattaisiin teräshauleilla, arvokkaimmilla lintukosteikoilla sentään aiemmin.

Vesilintujen metsästäjät vastustavat jyr­ kästi lyijyhaulikieltoa. Teräshaulit kun ovat hieman kalliimpia, eikä niillä voi ampua yhtä kaukaa kuin lyijyhauleilla ! Näin siis totetuu metsästäjien mainostama luonnon­ varojen järkevä verotus sorsastuksessa!

(V-R.C.)

(V-R.C.) Onko hirvellä arvoa vain metsästyksen kohteena?

Seuraava kansainvälinen valaskokous jär­ jestetään heinäkuussa Skotlannissa. On mahdollista, että siellä Notja, Tanska, Grönlanti ja Färsaaret eroavat Islannin ohella Kansainvälisestä Valaanpyyntikomissiosta IWC:stä, ja perustavat oman ’’Pohjois-Atlantin Valasallianssin”. Tämä voisi merkitä sitä, että raju valaitten pyynti alkaisi uudelleen. IWC:n kokouksessa kä­ sitellään toisaalta myös valaitten suojelun maailmanlaajuista jatkamista sekä valaitten pyyntimenetelmiä. On mahdollista, että ny­ kyiset pyyntimenetelmät todetaan niin raa­ oiksi, että pelkästään jo niiden perusteella kaikki valaitten tappaminen tulisi olla kiel­ lettyä.

(V-R.C.)

Labour Party suojelee w ••

•

• ••

elä im iä

Englannin työväenpuolue Labour Party on laatinut itselleen mittavan eläinsuojeluohjelman tänä keväänä pidettäviä parla­ menttivaaleja silmällä pitäen. Ohjelma kä­ sittää monia akuutteja eläinsuojelukysymyksiämm. maatalouden, eläinkokeiden ja metsästyksen alueilta. Ohjelmasta on il­ mestynyt monipuolinen esite.

Jäämme odottamaan, milloin sisarpuolueet tai kilpakumppanit Suomessa saavat ai­ kaan jotain vastaavaa.

(P.V-R)

Animalia avusti Kroatian eläinuhreja Animalia on avustanut WSPAn toimintaa Kroatian eläinuhrien auttamiseksi 500 pun­ nalla (noin 4.000 markkaa). WSPAn edus­ tajat vierailivat sota-alueella Kroatiassa ja olivat järkyttyneitä näkemästään: yli mil­ joona eläintä oli tapettu, ja satojatuhansia haavoitettu, ja maatiloja oli tahallisesti otettu hyökkäysten kohteeksi, jotta talou­ delliset vahingot olisivat mahdollisimman suuret.

Vaikka WSPAn edustajat olivat järkyt­ tyneitä eläinten kärsimyksestä, he ylistivät Kroatian eläinlääkäreiden ja armeijan uu­ pumattomia pyrkimyksiä eläinten kärsi­ mysten vähentämiseksi. Suuren ongelman muodostivat kuitenkin lääke-ja välinepula.

WSPA toimitti Kroatiaan leikkausvälineitä, lääkkeitä, nukutus-ja rauhoitusaineita, yms.

(P. V-R)

Nestlé ja General Motors vastaavat

Viime Animalia-lehdessä välitimme Eestin akateemisen eläinsuojeluyhdistyksen avunpyynnön, jotta he saisivat opiskelijoil­ le suunnattua eläinsuojelutiedotusta varten videot, TV:n ja dia-projektorin. Kiitos ak­ tiiviset jäsenemme: videot, TVjajäijestelmäkamera on jo toimitettu Eestiin. Eestin akateeminen eläinsuojeluyhdistys on jo kiittänyt lahjoituksista, ja raportoinut Animalialle aikovansa jäljestää koko joukon opetustilaisuuksia eri aiheista uusien laitteidensa avulla.

Animalia avusti myös Tallinnan eläin­ suojeluyhdistystä löytöeläinten ruokinnas­ sa. Animalian 1 000 markan rahalahjoituk­ sen sekä viljelijä Terho Tapaninahon se­ kä Vaasan Myllyn toimittamien ruokalahjoitusten ansiosta sadat nälkiintyneet kulkueläimet saadaan ruokittua. Ruokinta onkin käytännössä ainoa asia, mitä löytöe­ läinten hyväksi voidaan tehdä, sillä aineita ei ole eläinten sterilisointiin ja lopetukseen.

On hienoa, että te animalialaiset aktiivisesti toimitte Animalia-lehdessä olevien Mitä si­ nä voit tehdä? -ohjeiden pohjalta. Hyvin monet teistä esimerkiksi kirjoittivat Nestlésekä General Motors-yhtymille niiden te­ kemiä eläinkokeita vastaan.

Monet ovat myös saaneet em. yhtiöiltä vastauksen. Nestlé tiedottaa, että toisin kuin julkisuudessa on väitetty, sen tekemissä eläinkokeissa hiirille ei syötetty 200 kuppia vastaavaa kahvimäärää vaan 5-25 kuppia vastaava määrä. Tulokset osoittivat, että kahvia nauttineet hiiret olivat hoikempia ja aktiivisempia, ja elivät pidempään kuin hiiret, jotka eivät saaneet kahvia...

Nestlé kertoo myös tukevansa eläinkokei­ den vaihtoehtojen kehitystä.

General Motors puolestaan kertoo teke­ vänsä lukumääräisesti vähäisiä eläinkokei­ taan vain ’’ihmishenkien säästämiseksi ja inhimillisten kärsimysten vähentämiseksi.

Jokainen GM:n lääketieteellisissä kokeissa käytetty eläin säästää 200:n ihmisen hen­ gen auto-onnettomuuksissa.”

(P.V-R)

Ronald McDonald ryhtyi kasvissyöjäksi Näyttelijä Geoffrey Giuliano, joka vuosi­ kymmenen ajan näytteli Ronald McDonaldia ja edisti McDonald’s hampurilaisravin­ tolan myyntiä, on ryhtynyt kasvissyöjäksi!

Eikä siinä kaikki: hän on myös perustanut nautojen suojeluyhdistyksen New Yorkin osavaltioon.

(WSPAn Eurolink. 4/91 P. V-R)

Metsästysaseissa edistystä * Animalian valitus uhanalaisia eläimiä ja niiden pyyntiä säätelevälle Bernin komissi­ olle on tuonut tulosta. Komission sihteeris­ töltä on lähetetty kysely ympäristöministe­ riöön Antti Haapaselle. Kirjeessä vaaditaan selvitystä siitä, miksi Suomi sallii tiettyjen turkiseläinten pyynnin raudoilla, vaikka ne on Bemin sopimuksessa kielletty. Anima­ lia on vaatinut, että nämä asiat on koijattava uuden metsästyslain esilletulon yhteydes­ sä. * Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa hämäysleikkiään sen suhteen, milloin uusi metsästyslaki annetaan eduskunnan käsit­ telyyn. Välillä on puhuttu tammikuusta, vä­ lillä huhtikuusta, väliin lakiesityksen siirty­ misestä ensi vuoteen. * Useissa laajalevikkisissä aikakausleh­ dissä on ollut artikkeleita suurpetojen pyynnin mielettömyydestä Suomessa. Hol­ tittoman karhujen ja susien lahtaamisen on arveltu vahingoittavan Suomen kansainvä­ listä mainetta luonnonsuojelukysymyksis­ sä.

(P.V-R)

Draizen-testi - pian historiaa Ranskan solutoksikologian ja -farmasian yhdistys SPTC esitteli vaikuttavan määrän vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä silmänärsytystestille. Tämä Draizen-testihän on se surullisen kuuluisa testi, jossa kanin sil­ mään tiputetaan tutkittavaa ainetta sen vai­ kutusten selville saamiseksi.

Testi on edelleen yleisessä käytössä kos­ metiikka- ja teknokemian tuotteiden ja sil­ mälääkkeiden testauksessa.

Mutta asiaan voidaan saada muutos, sillä Draizen-testille on vaihtoehtoja. Näistä tunnetuin on kymmenennen haudontapäivän tienoilla oleva kananmuna. Uusina ’’koeympäristöinä” esiteltiin meressä elä­ vät loistobakteerit (Photobacterium phosphoreum), joiden loisto sammuu vähitellen kontaktissa ärsyttäviin aineisiin, hiiren alkiosoluista tai kanin sarveiskalvosta tehdyt soluviljelmät ja jopa teurastamoista saadut kanojen silmät.

Näillä menetelmillä on tutkittu kymme­ niä aineita, joiden vaikutukset Draizen-testissä tunnetaan, ja tulokset ovat useimmiten samat. Draizen-testistä voidaan siis var­ masti piakkoin luopua, kunhan korvaavat menetelmät saadaan hyväksytyksi erilaisiin viranomaismääräyksiin ja testimenetelmäsuosituksiin.

Le Nouvel Observateur, nro 1409/1991 (PV)

(V-R.C.)

18

A N IM A LIA 2/1992

M AAn M A N

Maailmanlaajuinen kampanja karhujen puolesta

(Veli-Risto Cajander)

Valaiden tulevaisuus vaakalaudalla

Eestin eläinsuojelutyötä tuettu

KARHUJEN SUOJELU TEHOSTUU -

myös animalialaisten ansiosta!

WSPAn karhukampanja Libearty on alkanut lupaavasti.

WSPA keräsi jäsenjärjestöjensä avulla kahdessa kuukaudessa lähes ! 250.000 nimeä vetoomukseen, jossa painostettiin kansainvälistä CITES-sopimusta kattamaan kaikki karhulajit (CITES säätelee uhanalaisilla eläimillä käytävää kansainvälistä kauppaa). Te animalialaiset osallistuitte tähän ke­ räykseen 10.604 nimellä, mikä on to­ della huomattava määrä ottaen huomi­ oon sen, ettei keräyksestä ehditty tie­ dottaa Animalia-lehdessä.

Myös WSPAn henkilökunta piti nimimäärää mahtavana!

Nimilistat ja muu painostus tuottivat tulosta: CITES-listalta aiemmin puut­ tuneet amerikkalainen mustakarhu (Ursus americanus) sekä venäläinen ruskeakarhu (Ursus arctos) lisättiin nyt sinne. Tämä parantaa paitsi näiden kar­ hujen, myös harvinaisen aasiankarhun

CITES-sopimus p aransi suom alaistenkin karhujen asemaa.

Eläinsuojelijoitten valppautta kuitenkin tarvitaan, jo tta sopim uk­ sen määräyksiä toteutetaan m eillä myös käytännössä.

suojelua. Itämaisessa lääketieteessä karhun sappirakot ovat nimittäin ky­ syttyä tavaraa, ja niitä myydään jopa 40.000 dollarin kappalehintaan. Tähän asti aasialaiset ovat väittäneet myyty­ jen sappirakkojen olevan peräisin sel­ laisista karhulajeista, joita ei CITESlistalla ole, jolloin millään määräyksil­ lä ei ole voitu puuttua kauppaan. Nyt kun kaikki karhulajit on saatu em. sopi­ muksen piiriin, ei tällaista porsaanreikää enää ole.

Sopimus säätelee myös Suomesta ulkomaille suuntautuvaa karhun osilla käytävää kauppaa: esim. karhunlihakauppa Suomesta Saksaan on ollut var­ sin tavallista.

WSPAn karhukampanja jatkuu. Eri­ tyisen kritiikin kohteena ovat Japanin kahdeksan karhutarhaa, joissa pidetään tuhansia karhuja uskomattomassa ah­ taudessa turistien viihdyttämiseksi se­ kä karhun lihan ja osien saamiseksi.

Eräänkin tarhan pienenpienessä betoniaitauksessa on yli sata karhua, jotka ahtauden ja niihin kohdistuvan julmuu­ den takia ovat syöneet samassa aitauk­ sessa olevia pentujaan!

Toinen erityinen ongelma-alue ovat ns. tanssivat karhut. Ne ovat yleisiä mm. Kreikassa, Venäjällä, Turkissa se­ kä Balkanin maissa. Esityksiä seuraavat pääasiassa turistit, jotka antamalla rahaa esityksien vetäjille rahoittavat uskomatonta eläinrääkkäystä.

Tanssivat karhut pyydetään poikasi­ na yleensä siten, että emo tapetaan, ja peloissaan oleva poikanen vangitaan.

Harjoitus ” tanssimisen” opettamiseksi on äärimmäisen julmaa: karhuja mm. pakotetaan kävelemään tulisilla metal­ lilevyillä. Tajuissaan olevien karhunpoikasten sierainten, ja usein jopa kita­ laen läpi porataan reiät, joihin kiinnite­ tään metallirengas ja -ketju.

Mitä sinä voit tehdä?

Kivuliaalla nenärenkaalla varustettuja j a alis­ tettuja pellekarhuja elää tuhansia Etelä-Euroop assa j a Aasiassa.

AN IM A LIA 2/1992

1. Auta WSPAta sulkemaan Japanin karhutarhat. Kirjoita englannik­ si kirje Japanin pääministerille, ja pyydä häntä ryhtymään toimiin karhutarhojen (englanniksi bear parks) sulkemiseksi: Mr. Kiichi Miyazawa, Prime Minister, Management Office, 1-6-1 Nagata-Cho, Chiyoda-ku, Japan.

2. Älä tue tanssivia karhuja käyttävien ihmisten harjoittamaa eläin­ rääkkäystä! Boikotoi näitä tapahtumia. Voit kirjoittaa asiaa koskevat kirjeet englanniksi tai suomeksi mm. Kreikan, Turkin, Romanian, Bulgarian, Intian ja Venäjän suurlähettiläille. Lähetystöjen osoitteet löydät Helsingin alueen puhelinluettelosta. Osoita kirje suurlähetti­ läälle (englanniksi ambassador).

3. Kirjoita Suomen ympäristöministeriöön luonnonsuojeluosaston osastopäällikkö Antti Haapaselle, Ratakatu 3, 00120 Helsinki, ja pyydä, että ympäristöministeriö ei myönnä lupia suomalaisen kar­ hunlihan tai muiden karhun osien viennille ulkomaille.

4. Kirjoita kansanedustajallesi ja vaadi, että Suomi tehostaa karhun suojelua uudessa metsästyslaissa.

Muistathan, että kirjeesi ovat asiallisia ja omalla nimelläsi varustet­ tuja.

Päivi Viinikaiselle: Tiede ja etiikka-kiijaa arvostellessaan Päivi Viinikainen antaa osin tunnustusta koeeläintutkimusta koskeville osille, mutta to­ teaa, että kiijoittajien perusero eläinkokei­ den vastustajiin ”on tietenkin näkemys eläinkokeiden oikeutuksesta”. Hän jättää kuitenkin vastaamatta juuri niihin kiijassa käsiteltyihin kysymyksiin, joita tutkijat esittävät. Miksi? Ovatko ne liian kiusallisia vastata?

Peruskysymys on se, miksi juuri eläinko­ keet tuomitaan? Miksi ei tuomita eläinten­ pitoa lemmikkeinä, maidon tuottajina, li­ han ja nahan tuottajina, ratsuina? Niissäkin ihminen alistaa eläimet omien tarkoituspe­ riensä hyväksi. Joskus hyvien ja tärkeiden syiden takia, kuten maidon saamiseksi lap­ sille. Joskus silkan huvin vuoksi, kuten lemmikit ja ravihevoset. Mikä lemmikkien pidossa on eettisesti korkeatasoisempaa kuin tuhoisien sairauksien tutkimisessa?

Päivi Viinikainen vastannee, että lem­ mikkejä hellitään perheenjäseninä ja koeeläimiä kidutetaan säälimättömästi.

Mutta jos tämä olisi todellinen syy, pitäi­ si kai keskittyä estämään sekä lemmikkien että koe-eläimien huono kohtelu. Käytän­ nössä Viinikaisen edustama jäijestö on kui­ tenkin pyrkinyt estämään kaikki eläinko­ keet, muttei koskaan lemmikkien pitoa.

Miksi näin? Silloin tällöin kotikissoja pide­ tään nälässä ja kurjuudessa tai jätetään syk­ syllä heitteille. Se luonnollisesti aiheuttaa eläinsuojelulain mukaiset toimenpiteet.

Mutta se ei aiheuta vaatimusta, että lem­ mikkieläinten pitämiseen olisi suoritettava tutkintoja kastroimiseen pitäisi hakea lupa maaherralta. Mutta jos koe-eläintutkijaa edes epäillään eläinsuojelulain rikkomises­ ta, joutuvat kaikki muutkin koe-eläinten käyttäjät heti maalitauluksi.

Ei ole uusi keksintö, että yhden tehdessä rikkomuksen kaikkia muitakin ryhmään kuuluvia rangaistaan. Tämä taktiikka on tunnettu aikaisemmin hyvin mm. armeijas­ sa ja sitä kutsutaan simputtamiseksi. Hyvin monet tutkijat kokevat eläinkokeiden vas­ tustajien simputtavan heitä. Se ei ole kovin psykologinen tapa pyrkiä päämäärään, ku­ ten armeijaa käymättömätkin suomalaiset ovat saaneet oppia viimeistään Tuntemattomasta sotilaasta.

20

Minusta eläinkokeiden vastustaja, joka haluaa lopettaa kaikki eläinkokeet on joko tietämätön tai eettisesti kieroontunut. Olen uskonut ensinmainittuun vaihtoehtoon ja myös julkisuudessa esiintynyt siltä pohjal­ ta, että eläinkokeiden vastustajat eivät tun­ ne todellisuutta, vaan kuvittelevat sen pal­ jon pahemmaksi kuin se on. Monet eläinsuojelujärjestöt selittävätkin, että ne eivät pyri estämään kaikkia eläinkokeita, vaan turhat ja tuskalliset eläinkokeet.

Ellei eläinkoe ole tuskallinen, onkin vai­ kea nähdä eettisiä perusteita vaihtoehtojen pakkokäytölle, jos eläinten hyväksikäyttö muilla elämän aloilla hyväksytään.

Tuskalliset eläinkokeet ovat toinen asia ja vaikea kysymys sekä yhteiskunnalle että myös tutkijoille. Huolen niistä tutkijakin ymmärtää, ja tutkijayhteisöt ovat tehneet hartivoimin työtä menetelmien kehittämi­ seksi. Myös tulosta on tullut, vaikka eläin­ kokeiden vastustajat sitkeästi toisin väittä­ vät. Kipua ja tuskaa pyritään kaikin keinoin välttämään. Kivuliaita kokeita on pieni vä­ hemmistö ja niitä tehdään kriittisellä mie­ lellä ja tärkeiden asioiden selvittämiseksi.

Syöpä ei tule selviämään, ellei sitä aiheute­ ta koe-eläimille. Suomessa 15 000 ihmistä saa vuosittain syövän. Jos on toivoa heidän kohtalonsa muuttamisesta, ei minun etiikkani kyllä salli sitä, että tilaisuus jätettäisiin käyttämättä rottien ja hiirien terveyden ta­ kia. Johan sellaisen haukkuisi Viinikaisen koirakin.

Ei pidä myöskään liioitella vaatimuksis­ sa. Viinikainen näkyy haluavan sellaista ympärivuorokautista valvontaa leikkauk­ sen jälkeen, joka ihmisillekin on mahdollis­ ta vain Meilahden teho-osastolla. Ei kai kaikilla huvikäyttöön kastroiduilla kotikis­ soillakaan ole ympärivuorokautista valvon­ taa leikkauksen jälkeen.

Päivi Viinikaisen tarjoukseen Kansan­ terveyslaitoksen koe-eläintoimikunnan jä­ senyydestä voin vain todeta, että Kuopion yksikkö anoo lupansa Kuopion yliopiston koe-eläintoimikunnalta, jossa jo on eläin­ suojelu) ärj eston edustaja. Jos hän tarkoittaa Helsingin yksikköä, asia ei ole millään lail­ la minun vallassani. Mutta jos minulta ky­ sytään, olen valmis puoltamaan. Jos eettisiä periaatteita kunnioitetaan molemmin puo­ lin, ei yhteistyölle ole mitään esteitä.

Jouko Tuomisto

Jouko Tuomistolle: Olen useissa eri yhteyksissä todennut, mi­ ten merkillistä on se, että Animalian vaati­ mukset käännetään päälaelleen ja esitetään päinvastaisessa muodossa, kuin mitä olem­ me sanoneet. Näin myös Te teette.

Olemme jo vuosien ajan järjestelmälli­ sesti tuoneet esille sen, että emme vaadi kaikkia eläinkokeita lopetettavaksi. Niin ikään olemme vuosia kampanjoineet kaik-1 kea eläinten väärinkäyttöä vastaan, tapah­ tuipa se millä alueella tahansa.

En ymmärrä, kuinka konkreettisesti nä­ mä asiat tulisi rautalangasta vääntää, että professorismiehet ymmärtäisivät ja muis­ taisivat ne.

Animalia ei koskaan ole vaatinut, ettei ihminen saisi käyttää eläimiä hyödykseen tai ilokseen edellyttäen, että niille ei tuo­ teta kipua tai tuskaa tai ettei niiden olen­ naista käyttäytymistä estetä.

Koe-eläintoiminnassa tämä tarkoittaa si­ tä, että eläimille ei tuoteta voimakasta tus­ kaa itse kokeissapa että niiden olosuhteissa otetaan huomioon niiden luoniaisimmat käyttäytymistarpeet. Viimeksi mainittu to­ teutuu vain hyvin harvoissa koe-eläinyksiköissä (koirat viettävät häkkielämää, rot­ tien ja hiirien laatikot ovat liian matalia, apinat elävät usein ahtaissa yksittäishäkeissä, kanit eivät mahdu ojentautumaan jne.).

Ihmettelette, miksi eläinsuojelijat ottavat kaikki eläinkokeiden tekijät maalitauluksi.

Tätä emme tee - olemme päinvastoin tuo­ neet julki sen, että on tutkijoita, jotka todel­ la välittävät eläinten hyvinvoinnista.

Kysymyksen voisi kääntää: miksi tutki­ jat eivät itse tuomitse niitä eläinkokeiden tekijöitä, jotka laiminlyövät eläinsuojelun?

Miksi te itse koetatte vakuuttaa, että epä­ kohtia ei ole, kun eläinkoetoiminnan am­ mattilaisena tiedätte varsin hyvin, että puutteita on.

Toteatte, että tutkijat koettavat kaikin ta­ voin välttää koe-eläimille aiheutettavaa ki­ pua ja tuskaa. Miksi sitten pääosin tutki­ joista itsestään koostuvissa koe-eläintoimikunnissa puolletaan eläinkoesuunnitelmia, joissa eläimille aiheutetaan voimakastakin kipua, vaikka tutkimus ei edistä terveyden­ hoidon kannalta merkittävää lääketieteel­ listä tutkimusta? Miksi ette nouse vastusta­ maan tuskan tuottamista kasvitautidiagA N IM A LIA 2/1992

nostiikan tai kuolinsyytutkimusten takia?

Mitä eläinten kivunlievitykseen ja jälki­ hoitoon tulee, on suuri ero koe-eläinten ny­ kyisen hoidon ja "Meilahden teho-osaston antaman hoidon” välillä. Tiedän hyvin, että kysymys on myös resursseista, mutta osit­ tain ongelma voitaisiin ratkaista asenne­ muutoksella. Toksikologina tiedätte var­ masti hyvin, miten esimerkiksi myrkyllisyystutkimuksissa koe-eläimet tulisi (ja EY:n suositusten mukaan myös pitäisi) lo­ pettaa ennen kovien tuskien alkamista.

Voisin lopettaa vastaukseni täsmälleen samoihin sanoihin kuin Te. Toivon vain, et­ tä vastedes eettisten periaatteiden kunnioit­ tamiseen sisältyy myös se, että toisen mieli­ piteistä ei levitetä täysin perättömiä väittei­ tä.

Päivi Viinikainen-Rosqvist

Kehota urheilijoitam me kisoissa härkälaisleluboikottiin!

Vedotaan kuninkaallisiin härkätaistelujen lopettamiseksi Luettuani artikkelin Eläinten kuoleman­ tanssi (Animalia 1/92), nousi tukka kauhus­ ta pystyyn. Olenhan toki tiennyt, että härkätaistelu on silkkaa eläinrääkkäystä, mutta tämä artikkeli sai tarttumaan kynään. Mie­ lestäni lähettiläät ja hallitukset eivät voi asialle juurikaan mitään. Paaviin vetoami­ sen jo ymmärtää, ja toivoisin, että vedottaisiin Espanjan kuningashuoneeseen, uskoi­ sin sillä parhaiten voitavan vaikuttaa asi­ aan. Vaikkei kuninkaalla olisikaan poliit­ tista valtaa, uskon hänen muuten olevan melkoinen auktoriteetti. Samoin voisi vedota esim. Englannin kruununprinssiin, et­ tei hän vierailisi ko. barbaarimaassa, hän­ hän tuntuu olevan muutenkin luonnon puo­ lustaja.

Sitten toinen asia. Julkaisette aina osoit­ teita, joihin voisi vetoomuksia lähettää, mutta luulen, että se monelta jää puuttuvan kielitaidon tähden. Voisitte julkaista leh­ dessä valmiita kirjeitä, jotka voisi allekir­ joittaa ja postittaa edelleen.

Hanna Tuomaala

Kiitos kommenteistasi. Toivomme, että lu­ kijat lähettävät härkätaistelukannanottoja mahdollisimman monelle taholle. Yritäm­ me mahdollisuuksien mukaan julkaista myös valmiita kiijemalleja. Aina käytettä­ vissä oleva palstatila ei tähän riitä. Härkätaistelukiijeiden käännöksiä voi tiedustella Päivi Korhoselta, os. Valap. 15 A, 02770 Espoo, 90-805 7232.

A N IM A LIA 2/1992

Susien käyttäytymisestä Olen todella kiinnostunut susista, joten ha­ luaisin tietoa niiden käyttäytymisestä ja suojelusta. Kuinka paljon niitä on Suomes­ sa? Ovatko ne uhanalaisia? Luin Urheilumetsästys-lehdestä (4/91) lukijan kirjoituk­ sen susista, jotka olivat tappaneet kotieläi­ miä (viitisensataa kappaletta) raa’asti. Mis­ tä tällainen johtuu, onko syynä ruuan puu­ te? Jos susikanta nousisi, kuinka niitä voisi estää tappamasta poroja, kissoja, koiria ym.? Näinhän ne saisivat enemmän vihaa osakseen. Samassa lehdessä oli myös kir­ joitus hirvikolareista. Jos riista-aitoja olisi enemmän, vähentyisivät kolarit roimasti.

Neuvottelut ovat kariutuneet tievirano­ maisten vastusteluun (rahasta kiinni). Täs­ sä olisi eläin- ja luonnonsuojelijoille ja metsästäjille yhteistä pohdittavaa. Alkuponnahdus yhteistyölle ja neuvotteluille?

taneet havumetsien tuhoutumiseen. Jos su­ sien annettaisiin elää Lapissa, ne voisivat osin pitää porokantaa kurissa ja vahvistaa valikoivalla saalistuksella niiden terveyttä.

Nykyään huomattavasti enemmän susia kuolee liikenteessä kuin petojen uhrina, mutta oletko kuullut koskaan poromiesten nostaneen meteliä autojen aiheuttamista porotappioista?

Hirvikolareihin eivät ole syypäitä hirvet itse, vaan huomattavasti paisunut autokanta ja autoilijat, jotka ajavat liiallista nopeutta maaseudun teillä. Tiukemmat nopeusrajoi­ tukset vähentäisivät paitsi saastumista, myös hirvionnettomuuksia. On totta, että monilla hirvien perinteisillä kulkualueilla hirviaidat ovat hyödyllisiä. Ne suojaavat myös valkohäntäpeuroja ja muita isompia eläimiä kolareilta.

Veli-Risto Cajander

Terveisin Valle

Vastaus lukijakirjeeseen ”susien käyttäytymisestä”.

Suomen susikanta on hyvin harva, vain 50150 yksilöä. Tänne mahtuisi paljon enem­ män susia ilman, että siitä koituisi kum­ mempia vahinkoja kotieläimille. Lapissa poro on suden keskeinen ja miltei ainoa saaliseläin. Tällä hetkellä siellä on aivan lii­ an paljon poroja, - niin runsaasti että ne ovat syöneet jäkälikköjä paljaiksi ja vaikut-

Piirros M aria Björklund

21

”Metsästyskeskustelussa on paljon mätää” Animalian metsästyskiijoituksissa on muu­ tamien kehityskelpoisten ideoiden lisäksi ollut räikeää propagandaa metsästystä vas­ taan, ja koska jotkut näyttävät ottavan ne todesta, on asiattomuuksiin puututtava.

Kohtuullinen metsästys kohtuullisin erätavoin kansallispuistoissa ei häiritse tai muuta alueen luonnontilaa mitenkään. Lyijyhaulit ovat haitaksi vain ruuhkaisilla sorsastusvesillä, ei metsissä. Suojelualueilla on usein parhaimmat, siis myös verotuskelpoisimmat riistakannat, ja niiden hyödyntä­ minen on eräs syijäseutujen vähäisistä har­ rastusmahdollisuuksista. Halu riistää met­ sästysoikeus siellä on melkoisen ahneuden osoitus.

Erityisesti eläinsuojelija V-R Cajander on sinnikkäällä ristiretkellä metsästystä ja riistanhoitoa vastaan lähinnä jesuiittojen periaatteella, keinoina puolitotuudet ja tuu­ lesta temmatut väitteet. Jopa runsaasti li­ sääntyviin vahinkoeläimiin, supikoiraan ja minkkiin ulottuva Cajanderin suojeluinto ei ole luonnonsuojelua, vaan päinvastoin.

Vanhojen erämiesten tiedot ja tieteellinen riistantutkimus on todennut, että metsäkanalintukannat putoavat eniten vähäisten myyräkantojen vuosina, jolloin pienpedot joutuvat siirtymään myyräravinnosta maalintujen pesiin ja poikasiin.

Supikoira on levinnyt aina Kainuun kor­ keudelle parinkymmenen viime vuoden ai­ kana, jolloin kanalinnut ovat merkittävim­ min vähentyneet. Silti Cajanderilla on otsaa väittää, että vuosittain pyydetään 50000 su­ pia liikaa.

Hetitappavat raudat ovat tarpeen vähen­ nettäessä yhä lisääntyviä pienpetoja. Ne tu­ lee sijoittaa saaliseläimen mentävään suo­ jukseen ja syötti rautojen taakse, jolloin saalis jää kiinni keskeltä ja väline nimensä mukainen. Väärien eläinten joutumisesta rautoihin ei ole näyttöä. Järjestetäänkö koh­ ta sellainen?

Metsästys ei ole luonnonvastaisempaa kuin kalastuskaan ja sitä harrastetaan peri­ aatteessa samasta syystä. Harrastajat yleen­ sä tuntevat vastuunsa ja alueensa eläimis­ tön paremmin kuin pääkaupunkiseutulaiset suojelufanaatikot.

Eläinsuojelijat metsästysasioiden hoita­ jina ovat sama kuin palkattaisiin kasvissyö­ jä lihamyyjäksi.

Veli M. Penttinen, Juva

Piirros M aria Björklund

22

Vastaus kirjeeseen ”metsästyskeskustelussa paljon mätää” Luonnonsuojelualueet on perustettu vero­ varoin koko luonnon, kasvien ja eläinten suojelemiseksi, kaikkien kansalaisten tar­ peisiin, ei yhden miesharrastusryhmän (metsästäjät) tarpeisiin.

Luonto pitää huolen, että supikoirat ja minkit eivät pääse lisääntymään räjähdys­ mäisesti. Niiden vähentämiseen ei todella­ kaan tarvita metsästäjien raakoja pyyntimenetelmiä rautoineen ja pesäluolien hävittämisineen.

Supikoiran leviämisellä on tuskin yh­ teyttä kanalintukatoon. Luonnollisesti met­ sästäjät eivät arvostele esimerkiksi vanho­ jen metsien hakkuiden vaikutuksia metso­ jen vähenemiseen, kun monet heistä ovat it­ se metsänomistajia. Etkö ole kuullut, että esimerkiksi kevään-alkukesän sääolosuh­ teilla on vaikutus kanalintupoikueiden run­ sauteen ja menestymiseen? Entä miten pe­ tojen saalistus vähentää heti kanalintukantoja, mutta se, että metsästäjät ampuvat jo ­ ka vuosi satoja tuhansia kanalintuja ei vai­ kuta niihin mitenkään? Epäloogista!

Metsästäjät riistaeläinten "haltijoina” on sama kuin pukki kaalimaan vartijana.

Veli-Risto Cajander, kaupunkilainen eläinsuojelija

PS. Mielestäni kaupunkilaiset luonnonharrastajat ovat huomattavasti enemmän perillä luonnon ihmeistä ja eläimistä kuin maalaiset, jotka näkevät luonnolla nykyisin vaan rahallisen arvon.

Osuvasti sanottuna ” Ei ole helppoa arvioida, mikä on elävän olennon arvo. Ja sitä paitsi vaikka sanottaisiinkin, että ihminen on arvokkaampi kuin eläin, siitä ei seuraa, että ihmisen kärsimyksellä ja tuskalla olisi enemmän merkitystä ja arvoa kuin eläimen samalla kärsimyksellä ja tuskalla.”

-Birgitta Forsman, Ruotsin eläinkokeita korvaavia menetelmiä tukevan säätiön puheenjohtaja. ’’Eläinten oikeus elää elämänsä ilman, että niille aiheutetaan tuskaa eläinkokeissa ja että ne kuolevat niissä, asetetaan yleensä vastakkain ihmisen oikeuden kanssa käyttää eläimiä tutkimuksessa etsiäkseen parannuskeinoja ja helpotusta sairauksiin.

Nämä kaksi oikeutta eivät mitenkään ole rinnastettavissa. Yhtä hyvin olisi voitu verrata mustien otjien oikeutta vapauteen, plantaasinomistajien oikeuteen saada puuvilla kasvamaan ja kukoistamaan.

Tai voisimme verrata kurdien oikeutta elää Saddamin oikeuteen kokeilla aseidensa tehoa.”

- Ingegerd Erlandsson, Djurens Rätt -lehden päätoimittaja.

Iisalmessa toimintaa ilveksien puolesta Savossa on toimittu ilveksien puolesta.

Seppo Mattila, maa-ja metsätalousmi­ nisteriön metsästysosastolta, myönsi tälle talvelle ilveksien tappolupia eni­ ten juuri Kuopion lääniin. Peräti 40:lle metsäkissalle annettin tappotuomio, vaikka ei ollut saatavilla luotettavaa ar­ viota läänin ilveksien kokonaismääräs­ tä. Animalian ja iisalmelaisten eläin-^ suojelijoitten yhteistyönä jäljestettiin läänissä ilveskampanja tammi-helmi­ kuun aikana.

Jaana Nousiainen organisoi nimike­ räyksen, johon osallistui kaikkiaan noin 30 eläinsuojelijaa. Adressissa vaadittiin, että läänin ilvekset on jätet­ tävä rauhaan, ilvestutkimuksia tehoste­ taan, ja että annetaan ilveskannan kas­ vaa. Nimiä kertyi yli tuhat, ja ne luovu­ tettiin läänin riistapäällikkö Risto Va­ taselle. Tilaisuus sai huomiota Ylä-Savon tärkeimmässä lehdessä ja siitä tehtiin myös radio-ohjelma.

Riistapäällikkö Vatanen yritti perus­ tella ilveksien ampumista sillä, että näin pidetään ilveskanta terveenä. Yh­ tään todistettua kettukapitapausta ei läänissä ole kuitenkaan tavattu. Maa­ liskuun lopussa päättyneen ilveksen metsästyskauden aikana saatiin saa­ liiksi 17 yksilöä, mikä osoittanee, että alueella ei olekaan niin tiheästi ilveksiä kuin metsästäjät väittävät. Luvista jäi siis parikymmentä täyttämättä, tai sit­ ten osa ampumisista salattiin.

Ehkä myös iisalmelaisten ilveskamppanja ja sen saama julkisuus aut­ toivat osaltaan tilannetta. Lupamäärästä jäi viisi lupaa jakamatta paikallisille metsästysseuroille. Jotkut metsästysporukat jättivät jopa ilvekset ampumat­ ta, kun totesivat, että ne eivät olleet ai­ heuttaneet vahinkoja.

Nimienkerääjät kertoivat lisäksi, et­ tä jopa monet metsästäjistä olivat sitä mieltä, että ilveksiä ei ole syytä ampua.

Animaliassa toivotaan, että vastaa­ vanlaisia kampanjoita jäljestetään ensi syksynä ja talvena myös muualla meiassa.

Suom een m ahtuisi m oninkertainen m äärä ilvek­ siä — terveemmän luonnon j a m eidän kaikkien iloksi!

Ketä silitetään , ketä piikitetään eläinsuojeluasioissa? Seuraa palstaamme, niin tiedät.

Puolustit hienosti susia esiintyessäsi helmikuussa vierailevana juontajana TV l:n ohjelmassa H-hetki. Et hyväksy susien metsästystä lainkaan. Hirven­ metsästykseen suhtaudut lievemmin, mutta hirvi on mielestäsi niin hieno eläin, ettet sitäkään tappaisi. Mielestäsi ammuntaa voi harrastaa muutenkin kuin eläimiä tappamalla.

M Y Ö T Ä K A R V A A N Saalis, tosin vielä elävänä. Lähde: Helsingin Sanom at

V A ST A K A R V A A N

Iljettävää, Kimmo Kinnunen, Kehuskelet julkisuudessa eläinten tap­ pamisella - kuulemma oikein kilpailet veljesi kanssa kumpi saa enemmän eläimiä hengiltä. Oheisessa lehtikuvas­ sa (Hgin Sanomat) saaliinne vielä nos­ taa avuttomana päätään - eikö ampu­ mataito riittänyt tappamaan sitä heti?

Kun sinulta kysyttiin lehdessä, olet­ ko väkivaltainen, kerroit antavasi koi­ ralle selkään. Menestyvänä urheilijana olet monien nuorten esikuva - sinun pi­ täisi käyttäytyä sen edellyttämällä ta­ valla.

VELI-RISTO CAJANDER AN IM A LIA 2/1992

Hyvä, Timo T.A. Mikkonen!

A N IM A U A 2/1992

Heippa animalialaiset!

Tervehdys kaikille!

Taas kesä kolkuttelee aurinkoisella tas­ sullaan heräämään lämpöön ja lainei­ den liplatukseen. Kesäloma alkaa. On aika mökin, ulkomaanmatkojen ehkä kesätöidenkin?!

Kohta saadaan viettää keskiyön au­ ringon juhlaa. Nuuskia kokon savuista tuoksua, tehdä juhannustaikoja ja val­ voa koko valoinen yö vaalean usvan kohotessa notkelmista.

Odotamme viileitä aaltoja, paahta­ vaa aurinkoa, vihreää, täyttä elämää elävää luontoa.

Tapaamisiin taas syksyllä, kun pala­ taan opinahjojen ja töitten ääreen.

Jos joskus saan valtaa, niin paljon kuin jaksan kantaa, silloin puhumaan eläimet oppivat, jotta kauheat eläinkokeet loppuvat.

Puput, koirat, hiiret sekä vaikka noidat, kaikki rauhassa elää voivat.

Johanna 92

2 epäjuppia

P.S Mistä osoitteesta vois tilata esim.

BWC:n tai Body Shopin kuvastoja? Ja mil­ lainen yhdistys on CIVIS, miten siihen voi liittyä?

Tere tere epäjupit!

* sssr S s s s ¡> ANI

P ii j a H ei

Piirros M ari Latvala

Siili Päivi Kovalainen

Päätimme täs joulun alla, kun kaikki vaahtos kinkkujensa kans, et: Ei kiitos, nyt lop­ pu lihan syönti. Ja kun vielä luimme tarinan Pörriä ei saa tappaa, niin se oli jo menoa.

Mut nyt me haluttas tietää, et mitä sen Uhan tilalla pitäs syödä et sais ne tarvittavat vita­ miinit sun muut. Vai riittääks se vaan, kun ronkkii ne lihat pois ja jättää verilätyt syö­ mättä yms? Täytyykö koulussa pyytää lää­ kärin todistus, että saa liharuokien tilalle muuta muonaa vai pitääks vieläki elää näkkärillä niinku tähän asti?

Ja sit vielä, et mihin noita julisteita ym. vois laittaa niin, et kaikki näkis ne mut ei silti valittais? Kun me yheltä tyypiltä kysyt­ tiin, et voidaaks me laittaa sellanen juliste, niin se sano, et kyl mä turkkini kanssa kul­ jen ja niin kulkee moni muuki. Joten se sii­ tä.

Joka tapauksessa aurinkoista kevättä kaikille (paitsi niille hulluille, jotka tekevät eläinkokeita ja kulkevat turkkinsa kanssa)

Esimerkiksi seuraavista numeroista voi ti­ lata kuvastoja: BWC: Maahantuoja; Yrtti & Kauneus Oy p 90-443243 Body Shop: Eeva Rapeli p 90-603700, 90611517.

Kaivelkaa infoa kasvisruuasta vuoden -91 Animalioista, Voi Hyvin -lehden nume­ roista, kasvisruokakiijoista... Kun jättää li­ han pois, on huolehdittava todella siitä, että saa ruuastaan tarpeelliset ravintoaineet.

Ikävä kyllä tällä hetkellä lääkärintodistusta tarvitaan "sairauteen” nimeltä kasvissyönti. Voitte ottaa yhteyttä opetushallitukseen ja tiedustella, (kohteliaisuus kannattaa, et­ tehän halua antaa kuvaa, että kasvisruokavalio tekee ärtyisäksi ja epämiellyttäväksi ?!) miksi kouluruokailuun on niin kamalan hankala sisällyttää kasvisvaihtoehtoa. Ke­ hottakaa ystävällisesti kiirehtimään toi­ menpiteitä kasvisruuan saamiseksi koului­ hin.

Julisteita saa yleensä liimailla ilmoitus­ tauluille. Kunnan tai kaupungin järjestys­ säännöt saattavat kuitenkin olla hiukan eri­ laisia, joten kannattaa ottaa yhteyttä paikal­ liseen kaupungin- tai kunnanvirastoon.

Civis on ääriradikaali eläinkokeita vas­ tustava jäijestö, joka vastustaa eläinkokeita "niiden epätieteellisyyden” takia, ei eläinsuojelusyistä. Sillä ei ole tällä hetkellä ak­ tiivista toimintaa Suomessa.

AN IM A LIA 2/1992

Mä luin Hevoshullusta yhen kitjeen, jossa yks tyyppi kertoi, että hän on yrittänyt saa­ da ystäviään tajuamaan, että monet meikit yms. testataan eläimillä, mutta ei meinaa mennä perille. Hän itse on lukenut esitteistä kaikenlaisia kauhujuttuja. Hän kehotti mei­ tä muita edes tajuamaan, kuinka eläimet kärsivät. "Olenhan AITO hevoshulluja ai­ dot välittävät KAIKISTA eläimistä”, ajattelin.

Olen ennenkin suojellut luontoa ja ke­ hottanut muitakin. Onneksi ystäväni ovat viisaampia kuin sen tyypin, joka kirjoitti ^Hevoshulluun. Olen ratsastanut n. 3v. ja minulla on hoitoponi, Charlotte.

Haluaisin myös kirjeenvaihtoon. Olen 12 v., täytän 5.5. 13 v. Harrastan luonnonsuo­ jelua, lukemista ja vähän kaikkee. Mulla on kaneja. Isoveli on allerginen, joten kanit ei­ vät voi olla sisällä. Aikamoinen sirkus se olisikin, 18 kania vilistämässä ympäri huus­ hollia.

Me saatiin seittemän kania, jotka oli "kaikki naaraita”. Siihen sanaan luottaen emme katsoneet kaneja tarkemmin. Eräänä kauniina päivänä alkoivat oljet kummitella.

Ne liikkuivat siis. Luulin, että siellä oli hii­ riä. Nostelin olkia, ja sieltä löytyi...IIIK! Kaninpoikasia! Kuka on äiti, kuka on isä?

Kun tarkistimme kaneja, selvisi,että meillä oli yksi uros, Pete (Black Pete) ja loput nel­ jä naaraita. (Kaksi oli lahjoitettu pois.)

Luulimme ensin, että kun on seitsemän ka­ nia, että niitä on hirveesti. Myöhemmin tuli | kans toinen poikue. Nyt vasta niitä onkin.

18 kania. Että joo... Laitoimme ilmoituksia, kaksi on soittanut tulevansa, ei oo tullu, ja sitten on pakko lopettaa kanit (kaks on so­ vittu jäämään), ellei kukaan halua niitä...

Voisitteko vähän jelpata. No, täytyypä lo­ petella, kun kanit pitää ruokkii nyt.

Outi Rummukainen, 83825 Kinahmo

Kinahmontie

Heissan!

Moi!

Ostin Ellen Betrixin meikkituotteen ulko­ muistista. Myöhemmin huomasin harmik­ seni, että uudesta listastanne ei löytynyt enää Betrixin nimeä. Näin oli tapahtunut myös Isadoralle. Miten on? Ovatko nämä sarjat ruvenneet uudelleen tekemään testin­ sä eläimillä? Nyt ainakin opin pitämään "ei testaajien” listaa rahapussissa, mikä on muuten hyvä konsti välttyä virheostoksilta.

Sitten haluaisin kuulla Animalian ym. kan­ nan raviurheiluun. (Siitä olen kuullut kes­ kustelua jonkun verran.)

Toimitukselle kiitos upeasta lehdestä vain lemmikkieläimet puuttuu!

Voisiko Animaliaan avata uuden pals­ tan, jolla lukija saa kysyä eläimensä hoi­ dosta? Hoitovirheitähän tehdään mitä eri­ laisimpien eläinten kohdalla - käärmeestä koiraan - tiedon puutteen takia. Virheiden välttämiseksi olisi tällainen palsta hyvä!

T.Riikka, ravuri Zeeta, spk Vallu j a Rottapoika

Hei, hei, Maailma muuttuu, niin kosmetiikkalistakin. Kannattaa aina omistaa UUSIN pai­ nos. Isadora on viimeisimmässä luettelos­ sa. Raviurheiluun liittyy useita epäkohtia, joten tällainen viihteen muoto on asetettava kyseenalaiseksi.

39,

Hei, Outi, Ennen lemmikin hankintaa on syytä pereh­ tyä eläimen tarpeisiin ja hoitovaatimuksiin.

Jokaisen eläimen omistajan velvollisuus on taata lemmikilleen hyvät olosuhteet. Var­ maankin kaniesi kannalta olisi parasta, että leikkauttaisit ainakin uroskanisi, jottei poi­ kasia syntyisi jatkuvasti lisää. Velvollisuu­ tesi on hankkia kanilapsille kunnolliset ko­ dit. Pentutehtailu ja poikasten tappaminen ei ole inhimilllinen vaihtoehto! terveisin huolestuneet Heli ja Pii AN IM A LIA 2/1992

Kesälaitumet j a mehevät ruohom aat kutsuvat.

Lintu lentää, lintu putoaa.

Miksi lintua näin kylkeen ammutaan?

Veri värjää kyljen valkoisen, onko lintu enää onnellinen?

Ehkä on, kysy en, koska päivät päättyy sen.

Poika löytää linnun verisen, pihallensa kantaa itkien.

KIITOS KAISALLE & BUGWILILLEH!

Pivoine

Hei! Ideasi on tarpeellinen, sillä lemmikinomistajat tarvitsevat paljon tietoa. Valitettavasti palstatilamme on kuitenkin rajallinen, joten emme kykene toivettasi toteuttamaan. Neu­ voja saa alan lehdistä, kirjoista, kasvattajil­ ta, rotujärjestöistä ym. Korostaisimme tie­ tojen hankkimista ennen eläimen hankki­ mista!

Emme suosittele sellaisten eläinten pi­ toa, joille ei voi taata lähimainkaan luonnon olosuhteita vastaavia oloja (ESIM. EK­ SOOTTISET ELÄIMET)

Jyrsijöistä kiinnostuneille!

Jos olet kiinnostunut liittymään jyrsijäyhdistykseen, tässä muutama yhteystieto: Suomen jyrsijäliitto, Mari Järvinen, 90-801 1669 Suomen hamsteriliitto, Satu Vanhanen, 90635 779 Suomen kesyrottayhdistys (myös hiiret ja gerbiilit), Tarja Savinen, 90-505 1947 "Pivoine "

25

Jämsästä Hei! Kävinpä tässä viime kesänä Saarijärven vesieläinpuistossa. Olipa siellä sitten nähtä­ villä majava, joka mielestäni oli hieman mielenvikainen, ja syystä. Sillä oli kurai­ nen pieni ’’lammikko”. Piiloon se ei pääs­ syt, niinpä se uiskenteli ympäri ia ympäri sitä ainoaa lohtuansa. Olisin kovin kiitolli­ nen, jos kävisitte katsomassa asiaa.

Terveisin, M ia Nelimarkka

neun Mia, Aina havaitessaan eläinrääkkäystapauksia, pitää ottaa yhteyttä paikalliseen kaupungin tai kunnan eläinlääkäriin ja terveystarkasta­ jaan. Myös poliisi on eläinsuojeluviranomainen. Ilmoituksen tekemisen jälkeen kannattaa olla yhteydessä viranomaisiin, mitä he ovat tapauksen hyväksi tehneet.

Ja nyt on aika kaikkien julistekilpailuun osallistuneiden Animaliaa kannattelevien hyppysten hiota, sillä julis­ tamme kilpailun voittajat. Pidetäänpä jännitystä vielä hiukan yllä, eli muuta­ ma sana töistä: Toimistoon saapui 32 ihanaa taideteos­ ta. Kuvat olivat korkeatasoisia. Olisim­ me kuitenkin toivoneet ehkä enemmän rajojen rikkomista ja mielikuvituksen lentoa. Iloksemme työt olivat hyvinkin persoonallisia, mikä toisaalta vaikeutti valintaa. Kaikista luomuksista huokui rakkaus eläimiin ja huoli niiden kohta­ losta.

Valintakriteereinä olivat luovuus, eri tekniikkojen käyttäminen, julistemaisuus ja ideat.

ALUEOSASTOT/Yhdyshenkilöt:

Oletko vailla kirjekaveria?

Moi! Mä oon 13-vuotias Iikka, todellinen eläinystävä j a kissaihminen. Oma kis­ sani hävisi (kuoli) juuri, mutta menos­ sa on mukana vielä mäyräkoira. Var­ sinkin täälläpäin semmoset kummajai­ set, ku eläinsuojelijajätkät, KIRJOTTAKAA! Mä haluisin kuulla teidän mielipiteitä. Mut kaikki likat, K1RJOTTAKAA! Mun kirjeet on piiitkiä ja kreisejä...

Paula Seppänen, Mertatie 4 B 13, 57210 Savonlinna Tahtoisin kirjeenvaihtoon vuonna -79 syntyneiden eläinrakkaiden poikien ja tyttöjen kanssa. Kirjoitelkaa: Mari Männistö, Pramilantie 48, 92140 Pattijoki

Haudii!

Mä haluisin punkkarix, mutta pelkään­ p ä pahoin, etten tiedä punkista paljoa­ kaan... Kaikki aidot punkit, kirjoitelkaa ja kertokaa periaatteistanne! Toivo­ taan parempaa maailmaa-meille kai­ kille!

Tuide Näivä, lsopällinkatu 4 A 5, 53300 Lappeenranta

PALKITUT TAITELIJAT OVAT:

Heipsistä!

ANNE-MARIA SALONRANTA KLAUKKALASTA MARJO PUOLITAIVAL SAARI­ JÄRVELTÄ RAMI TUOMINEN HIMANGALTA JUHA SALMINEN TURUSTA

Sydämelliset onnentoivotukset voittajille!

Tuhannet kiitokset kaikille osallistuneille!

26

Jämsäläisten koirien rotuesittelyyn osallistui 55 koiraa. Etualalla cockerit Miki ja Ru’sina.

IS

Kaikki yli 14-v. tytöt, jotka rakastatte eläimiä, varsinkin koiria aivan hirve­ ästi. Mä oon 14-v. tyttö Vantaalta.

Omistan kohta 3-v. Tipsu-uroksen. Mä harrastan koirailua, kirjeenvaihtoa, musaa, ym. Odotan innolla kirjeitän­ ne! Kuva = 100% vastaus!

Tytti & Ipa, Evästie 4 B 12, 01360 Van­ taa

ESPOO,HKI,VNT ympäristöineen: Päivi Korhonen, Valapolku 15A, 02770 Espoo, 90-8057 232 FORSSA: Eija Juote, Kangas, 31500 Koski TL, 921-842 635 HANKO: Gitta Roos/ZOOLIFE, Vuo­ rikatu 11, 10900 Hanko,911-871 70 IISALMI: Niina Arponen, Tomikatu 12A33, 74120 Iisalmi, 977-146 26 JOENSUU: Anna Liitsalo, Tiirantie 3, 80160 Joensuu, 973-822 757 JYVÄSKYLÄ: Minna Kupari, Ykköspesänk 1B30,40520 JKL, 941-643 562 JÄMSÄ: Sari Tukiainen, Pitkäniementie, 42220 Kaipola, 942-61 434 JÄRVENPÄÄ: Jani Rautiainen, Kaukotie 10-12cll, 04400 JPÄÄ, 291 0406 KAJAANI: Tiina Korhonen, Koivuka-| tu 8, 88600 Sotkamo, 986-61 444 ^ KEMI: Mervi Tuohimaa, Haijuk 5, 94720, 9698-340 68 KOTKA: Sari Sakki, PL 228, 48101 Kotka, 952-287 811 LAHTI: Alueosaston tsto: Kariniemenk 28, 15140 Lahti, 918-514 002 NIVALA: Maarit Annala, Pääköntie 149, 85630 Saijanahde, 983-446 862 NUMMI-PUSULA: Irma Teikari, Lehtola, 03850 Pusula, 90-226 6236 OULU: Tuukka Niskanen, Niilont 46as2, 90120 Oulu, 981-311 8802 / Löytöeläintietopalvelu/Mervi Pesonen 981-521 618 PIEKSÄMÄKLAnne Huuskonen, Metsämiehent 94, 76120 PMK, 958-14 315 PORLMirva Mäntykorpi, Lautapojant 10, 28800 Pori, 939-447 064 SEINÄJOKI: Pennala Leila, Keponk.

20 A, 60100 SJK TAMPERE: Petra Jalli, Tuularink 4F76 33300 Tre, 931-443 654 Eläinsuojeluneuvonta: Anja Toivio, 931-671 974 TURKU: Gitta Gorschelnik, Tiilentekijänk 16D18, 20810 Turku, 921-353 676 / Alueosaston toimisto: Humalistonk 14, II krs, 20100 Turku, 921-310 123 VAASA: Kirsi Haapaniemi, Laivak 6a5, 65100 Vaasa, 961-128 520 VIHTI: Irina Homamo, Järventaus, 03220 Tervalampi, 90-227 3955

P J

v 7 T AN IM A LIA 2/1992

Jämsäläiset aktiivit perhepotretissa.

Turussa Turun alueosasto pisti töpinäksi turkiseläinten puolesta.

Tässä häkissä eivät vielä ole turkistarhaajat vaan turkulai­ set kettujen ja minkkien ystävät.

AN IM A LIA 2/1992

OSTA TUOTTEITAMME - TUE TOIMINTAAMME!! ”T unnusta väriä"...eläinsuojelu vaatteella!! * Tyylikkäät liiton mustat hihattomat hupparit! Koot S,M,L,XL. Paina­ tuksena liiton logohiiri. Hinta vain 100,-!!!

Tilaan: kpl koko..... * Kesäksi suositut hihattomat t-paidat: vaaleanharmaa, musta painatus, teksti: "Animals dont smoke, animals dont wear make-up, animals dont drink alcohol, animals dont drop bombs - because we do, why should they suffer?” Koot M, L, XL. Malli väljä! Hinta 65,Tilaan: kpl koko....... * Nuorimmille kesäksi viehättävät vaaleankeltaiset huppariasut: taskullisessa hupparissa lentävä hevonen ja teksti "Eläköön eläimet”. Housuis­ sa teksti "Animalia” ja sivusaumataskut. Kotimaista puuvillaa. Erittäin hyvä laatu! Tilaan (lasten asut, koot 100-15Oem) KOKO ASU vain 120,-................................................................ koko.......

Huppari (100,-) koko.......

Housut (80,-) koko.......

Kotiin tai matkalle mukaan....... * Meikkipussi 15,Läpinäkyvä vetoketjullinen pussi (koko 15x11,5cm), sisällä tasku. Haus­ ka kani ja teksti ANIMALIA koristavat uutta meikkipussiasi!

Tilaan kpl * Puhelin/osoitemuistio 15,Taskukokoinen muistio, siniset muovikannet, koiran kuva ja teksti "Ei eläinkokeille” Sisäkannessa vuoden 1992 kalenteri, sekä tila henkilö­ kohtaisille tiedoille. Tilaan kpl * Kynä 7,Kuivamustekynä jossa liiton nimi ja puhelinnumero. Tilaan kpl * Uusiopaperi-kirjekuoret 16,-/nippu Nipussa 20 kuorta, viisi erilaista eläinkuvaa (kani,karhu,kettu,kissa, koira). Valmistettu kotimaisesta uusiopaperista Tilaan kpl * Levy + keraaminen tunnuskani yht. 20,- Eläinsuojelu/luonnonsuojelubiisit (single) ” Miks eläin ei oo kaveri/ Neulanen” Kanimania-yhtyeen esittäminä. Tilaan kpl * Vyölaukku 40,Musta nailon-vyölaukku, vyöhihihnassa painatus ’’Animals have rights” Tilaan kpl Kesällä on aikaa lukea... * Suurvalaat ja delfiinit/ Cajander/Similä Mielenkiintoinen runsaasti kuvitettu tietoteos merten älykkäistä valtiais­ ta- ja niitä uhkaavasta tuhosta. Hinta vain 40,-! Tilaan kpl * Kuolema ja Nuori Rakastaja/Eeva Kilpi Kolme elämän-ja luonnonläheistä novellia. Hinta 80,Tilaan kpl * Oikeutta eläimille/Peter Singer Animal Liberation-kiijan suomennos vihdoin valmis! Perusteos jokai­ selle eläinsuojelijalle! Hinta Animalian kautta vain 120,- (norm. n.

150,-). VINKKI: Hyvä lakkiaislahja!! Tilaan kpl * Eläinten ETYK/useita kirjoittajia Yleistajuiset perustiedot eläinten asemasta Suomessa yksissä kan sissa, hinta 55,-. Tilaan kpl * Lapsille ihastutavat kovakantiset kuvakirjat Kukko kosioretkellä/ Lind-Rudebjer tai Tyhjä saari/Smith. Hauskat tarinat joissa mukana eläinten kunnioitus! Kiijat 80,- kpl TAI molemmat yht. 150,Tilaan ....kpl KUKKO-kirjaa, ...kpl SAARI-kiijaa TAI ...kpl molemmat * Vaihtoehtoisten liikeyritysten Kataloogi 1992/Ruohonjuuri Nyt entistä laajempi koko Suomen käsittävä vihreä hakemisto. Lisälahjana nopeille tilaajille ’’Ekolehti-ympäristönsuojelun kotikonstit”. Hinta 15,- Tilaan kpl

28

Tietysti ta rra t, m erkit, kortit... * VASTUSTAN ELÄINKOKEITA-rintamerkki (kissa),6,* VIOLENCE FREE SCIENCE-rintamerkki (2-värinen) 6,* Kosmetiikka-kiijeensulkijat (nainen ja kani), arkissa 16 tarraa, arkki 10,* Liiton logohiiri kitjeensulkijoissa. Arkilla 15 pyöreää tarraa, arkki 10,* WSPA:n härkätaistelun vastainen tarra, halk. 5 cm, englanniksi 1,- kpl * Upeat väripostikortit, 3,- kpl, aiheet: Naali Turkiskettu Valas _ n Leijona / il \ tai tilaan / V f |/ \ 4 kortin lajitelmia, 10,-/nippu f ¥

Jokaisen koiranomistajan ja sellaiseksi aikovan peruskäsikirja

on vihdoinkin ilmestynyt suomeksi. Ruotsalaisen koirapsykologin, Marie HanssonHallgrenin lämminhenkinen kirja kertoo koirapsykologiasta, luonnonmukaisesta, pehmeästä koiran opettamisesta. Kolmasosa kirjan sisällöstä on hauskoja ja helppoja temppuharjoituksia, jotka tuovat sinulle ja koirallesi iloisia yhdessäolon hetkiä. Niiden harjoittelu on koiralle aivojumppaa, henkistä "lenkkeilyä“. Se on koiralle vähintään yhtä tärkeää kuin pelkkä lenkkeilykin.

kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl

M aniaa ¡uin* Maat!m aailma nlaajiu kampanjakarhujen P

Paras ystäväni

kpl kpl

'

U U T T A !! U U T T A !! U U T T A !! U U T T A !!

* WSPA:n karhukampanjan tarrat (lue lisää kampanjasta Halk. n. 6,5 cm. 2,-/kpl. kpl * Animalian Turun alueosaston piirroskortit, 3,- kpl: Oravakortti kpl Kissa-ja koirakaverukset kpl

• Kirja on helppolukuinen ja tarkoitettu erityisesti nuorille

ongelmiin. Kirjassa on omistettu kokonainen luku stressille

•Se kertoo mitä kaikkea on otettava huomioon koiranperrtua valitessa ja kuinka pennulle annetaan oikeanlainen elämänalku • Kirjassa painotetaan erityisesti koiran aktivointia, henkistä liikuntaa

-Kirjoittaja käsittelee oppimispsy¡“ logiaa ja koirien elekieltä yksinVertaisella, he posti ymmärrettävällä tavalla -Kirjan tottelevaisuusopetuksen perusteet ovat koiran ja_ ? ml?t?lan Val'" ! syT f s? kontaktissa, joka on koko kiqan punainen lanka •Koiraongelmat ehkäistään ja hoi^ . . ., , . detaan etsimällä ongelman syy, ,Klrla ja sen ideologia on pelkän oireen poistaminen ei tuo saavuttanut suuren suosion ratkaisua. Stressi on eräs syy Huotsissa

Vastusta kukkopoikien hukuttamista ^ ^ s iä is e n alla Animalia nosti näkyvästi esiin kukkopoikien jul­ man lopettamismenetelmän, hukuttamisen. Lehtien lukijat, TV.n katselijat ja radion kuuntelijat saivat tietää, miten Suomessa joka vuosi hukutetaan toista miljoonaa kukkopoikaa täysin eläin­ suojelulain vastaisesti. Toinen yleinen lopettamismenetelmä on C 02, joka tappaa myös yli miljoona kukkopoikaa vuodessa. (Ks. myös Animalia 2/91) Kukkopoikien massalopettaminen johtuu siitä, että ne ovat yk­ sinkertaisesti kanankasvattamoiden ’’ongelmajätettä”: koska kukko ei muni, munintakanaloihin kasvatettavaksi kelpaavat vain kanan-, ei kukonpojat. Niinpä kukkopojat saavat heittää henkensä päivän vanhoina.

Hanki heti omaksesi!

Hinta mk 78,Suoram yynti: A nim alia, Porvoonkatu 53, Helsinki Tilaukset postiennakolla(postikulut mk 25,-)puhelimitse: Koiraongelmaneuvonta C A N E FELIC E , puhelin 0700-22633 (6,50 mk/min, vain HPY:n alueella) tai lähetä osoitetietosi postikortilla:

Paras ystäväni PL 10, 02340 ESPOO

Protestoi! Kirjoita asiallinen kirje maa-ja metsätalousminis­ teriön eläinlääkintöosastolle, ja vaadi, että lainvastainen kuk­ kopoikien lopetusmenetelmä on välittömästi lopetettava. Os. Vuorikatu 16 A, Hki 10.

M a k s u tta k o ti­ m a a n p o s tilii­ kenteessä

OSOITTEEN M U U T O S ........./ .......... 1 9 ........... alkaen ADRESSÄNDRING fr .o .m ............./ .......... 19

*i •

Entinen o s o ite/D en fö rra adressen:

A v g ifts fritt i in rik e s posttro fik

N im i/N a m n J a k e lu o s o ite /U td e ln in g s a d re s s

Anim alian huppariasu lapsille on kannanotto eläinten puolesta.

Näin teet tilauksesi: Lähetä tilauksesi toimistoomme, osoite Porvoonkatu 53, 00520 Helsinki tai soita puhelintilaus numeroon 90-148 4866.

Voit myös tulla asioimaan myymäläämme (arkisin 9-17).

Yli 30,- tilaukset toimitetaan postiennakolla (11,-) ja lähetyksiin lisätään postimaksu sekä 3,- käsittelykulu.

Ja vielä... muistathan merkitä selvästi väri-ja kokotoivomukset sekä nimesi ja osoitteesi! KIITOS!!

(HUOM: toimi nopeasti, toimisto kiinni 22.6-31.7.)

Tilaajan nimi:............................................................................................................... osoite.................................................................. ...........................................

AN IM A LIA 2/1992

Muistathan tehdä osoitteen­ muutoksen muutoin ei Animalia tavoita

AN IM A LIA 2/1992

P o stin ro /P o stn r

OSOITETOIMIPAIKKA/ADRESSANSTALT

Uusi o s o ite/D en nya adressen:

J a k e lu o s o ite /D e n nya adressen : P o stin ro /P o stn r

Eläinsuojeluliitto Animalia

OSOITETOIMIPAIKKA/ADRESSANSTALT

Porvoonkatu 53 Päiväys ja a lle k irjo itu s /D a tu m o ch u n d e rs k rift

00520 HELSINKI VIRHEELLISEN POSTINUMERON KÄYTTÖ AIHEUTTAA LÄHETYKSEN VIIVÄSTYMISEN. A N VÄ N D A N D ET A V FELAKTIG POSTADRESS LEDER TILI ATT FÖRESÄNDELSEN FÖRDRÖJS.

29

ja eläinten edun välillä. Eläinsuojelunäkökohtia painottavien kuluttajien kannalta uudet luomuohjeet ovat on­ gelmalliset, sillä luomutuotannon si­ sällä sallitaan hyvin kiijavia eläinten kasvatustapoja. Esimerkiksi luomu­ maitoa ostaessaan kuluttaja ei tiedä, onko maito peräisin parressa seisovas­ ta lehmästä vai pihatossa liikkuvasta ja ulkoilevasta eläimestä.

Luomukartoitus alkaa Animaliassa Tällä hetkellä ei ole olemassa koottua tietoa siitä, kuinka suuri osa luomutuottajista toimii eläinystävällisempien luomusuositusten mukaan. Animalia on siksi käynnistämässä luomutilojen kartoitusta. Selvitämme kyselytutki­ muksen avulla luomutuotannon eläin­ suojelullista laatua. Kyselyn tuloksista kerromme tulevissa Animalioissa. Jos eläinten olosuhteista haluaa tietoa sitä ennen, voi itsekin kysellä kauppiaalta

(Veli-Risto Cajander)

Tehotuotannossa - siis m eillä lähes aina - vasikan elinpiiri koostuu vain hieman vasikkaa itseään suu­ remmasta karsinasta. Samanlainen karsina sallitaan mvös luomuvasikoille.

Näin pitäisi vasikan elämän alkaa, mikäli nauto ien käyttäytymispiirteet otettaisiin huomioon.

Lihaa, maitoa ja muita kotieläintuot­ teita saa markkinoida luonnonmukai­ sesti tuotettuina (luomu), jo s eläinten pito on luomukotieläinhoidon ohjei­ den mukaista. Ohjeet uusittiin vasti­ kään. M issä esitetyt suositukset ovat erinomaisia, mutta eräissä käytännön sovelluksissa hyvät periaatteet ovat jääneet taka-alalle. Niinpä luomusonni voi seistä ym päri vuoden par­ teensa kytkettynä yhtälailla kuin tava­ nomaisesti kasvatettu nautakin.

Luomukotieläintuotannon yleisperi­ aatteiden mukaan eläinten lajinmukai­ set käyttäytymismallit tulee ottaa nii­ den hoidossa huomioon. Eläinten tulee

saada toteuttaa erityisesti liikunnan-ja toiminnanhaluaan sekä sosiaalista käyttäytymistään. Luomutuotannossa ei sallita esimerkiksi häkkikanaloita tai kapeita emakoiden yksittäiskarsinoita.

Lisäksi luomuohjeissa suositellaan nautojen pitämistä irrallaan pihatoissa eikä parteen kytkettynä sekä ympäri­ vuotisen ulkoilumahdollisuuden jär­ jestämistä eläimille.

Suositukset hyviä - käytäntö kirjavaa Luomuohjeiden suositukset ovat eläinsuojelullisesti erinomaisia. Ne eivät kuitenkaan ole sitovia vaan ns. vähim­ mäisvaatimukset sanelevat luomutuo­ tannon rajat. Vähimmäisvaatimuksissa

on tehty eläinsuojelullisesti erittäin harmittavia myönnytyksiä: Eläinten ympärivuotisen ulkoilumahdollisuu­ den toteutumista saadaan odottaa vuo­ teen 1996 asti. Lypsynautoja saadaan seisottaa kymmenen vuotta luomutuo­ tantoon siirtymisestä talven yli parteen kytkettynä ilmanjaloittelua, ja lihasonnit voivat seistä parressa samoilla ja­ lansijoillaan jopa vuoden ympäri. Va­ sikat voidaan vieroittaa heti syntymän jälkeen ja siirtää hieman eläintä itseään isompaan yksittäiskarsinaan, vasikan imemistarvetta ei tarvitse ottaa huomi­ oon esimerkiksi tuttijuottoa jäljestä­ mällä ja puolen vuoden ikäisenä se voi­ daankin jo kytkeä parteen.

Luomutuotannossa joudutaan tasa­ painottelemaan tuottajien, kuluttajien

A N IM A LIA 2/1992

(Veti-Risto Cajander)

Uudet luonnonmukaisen kotieläinhoidon ohjeet eläinsuojelullisesti ristiriitaiset

AN IM ALIA 2/1992

tai suoraan tiloilta.

Luomuväen kutsun ansiosta pääsi allekirjoittanut Eläinsuojeluliitto Animalian edustajana mukaan luomuko­ tieläinhoidon ohjeuudistusta valmistel­ leeseen työryhmään. Jätin ohjeluon­ noksesta eriävän mielipiteen ennen oh­ jeiston lopullista hyväksymistä Luon­ nonmukaisen viljelyn liitossa tammi­ kuussa.

Eriävässä mielipiteessä vastustin mm. nautojen parteen kytke­ mistä ilman jaloittelumahdollisuutta.

EMMI MANNINEN

Aurinkoisia kesäpäiviä teille, rakkaat lukijat.

Nauttikaa suvesta ja elämän monimuotoisuudesta.

Kuvat: Veti-Risto Cajander

Animalian väki on kesälaitumilla juhannuksesta heinäkuun loppuun, Elokuussa tavataan.