Animalia 2/1990

ELร IMET VII

KANEISTA* ยกKARHUISTA KOIRISTA.!.

Koekanit asuvat ahtaasti

Kania ei oikein tahdota ottaa vaka­ vasti: toiset näkevät sen vain koeeläimenä tai paistina, toisille se on ikuisesti vähän tyhmä mutta söpö kiiltokuvapupu. E nnakkoluulot al­ kavat horjua, kun lajiin tutustuu lä­ hemmin.

Kani, salonkinimeltään Oryctolagus cuniculus, on kotoisin eteläises­ tä Euroopasta, mistä sitä on siirret­ ty eri puolille maailmaa. Meitä lä­ himmät villikaniinitasustavat EteläRuotsissa.

»Ruohometsän kansa» ei valehtele — mutta älä silti usko kaikkea Villikaniinit elelevätpareittain tai yhdyskunnittain yleensä hiekkaises­ sa maaperässä, johon on helppo kai­ vella luolia. Käytäväverkostossa on erikseen asuinkoloja, poikaspesiä, varauloskäyntejä ja käymälöitä. Ric­ hard Adams’n upea menestyskirja »Ruohometsän kansa» kertoo kanin elämästä paljon totuuksia, kunhan ymmärtää toden ja sadun rajat.

Kanit ovat lähinnä yöeläimiä, jot­ ka tulevataamuin ja illoinkoloistaan ruokailemaan. Vanhemmat urokset vartioivat laumaa nousten epäilysten herätessä korvat höröllä takajaloil­ leen kuulostelemaan. Vaarasta ne il­ moittavat voimakkaalla takajalkojen tömistyksellä. Kanit merkitsevät re­ viirinsä leukarauhasista lähtevällä eritteellä.

Kanin kohtalo luonnossa voi näyt­ tääjulmalta; se kun tarjoaa suurella poikastuotollaan aina vain lisääsaa­ lista petoeläimille. Pedot säätelevät kanikantaa kuitenkin yleensä lempeämmin kuin taudit tai ihminen; niilläeiole varaa leikitelläuhrillaan.

Kanin perhe-elämä voi perustua kiinteään parisuhteeseen, mutta aviouskollisuus ei aina ole täydellistä.

Poikueita voi olla viisi vuodessa ja poikasiajokaisessa 2— 12. Emo nyp­ piiturkistaan poikasillepehmeän pe­ sän ja suojelee niitä hyvin. Poikas­ ten kasvaessa myös isäalkaa osallis­ tua niiden hoivaamiseen. Lisäänty­ minen eiole niinholtitontakuin luul­ laan: huonoina aikoina naaraan koh­ dussajo kehittymään lähteneet alki­ Itsekuria kaivataan pariviikkoisia kääpiökanin poikasia katsellessa. Heräteostoksen vaara on suuri. Kuva: Veli-Risto Cajander.

2

ot saattavat imeytyä takaisin elimis­ töön, eli syntyvyyden säännöstely toimii paremmin kuin ihmisillä.

Ei kania lapsen leikkikaluksi Kani otettiin kotieläimeksi jo tu­ hat vuotta sitten. Rotuja on kehitet­ tyjoka lähtöön: liha-, turkis-ja vil­ lantuotantoon, koe-eläimeksi ja lem­ mikiksi. Koko vaihtelee kilosta (kääpiö-jans. kärppäkaniinit) kym­ meneen kiloon (»broilerkanit»). Vä­ rejä on tuhansia albiinoista monen­ kirjaviinjaturkkiakin useampaa laa­ tua. Angorakania keritään kuin lam­ masta sen pitkien, silkkisten karvo­ jen vuoksi, kun taas roduilla, joilla peitinkarvat puuttuvat, turkki on ly­ hytjasamettinen. Turkiksena kanilla ei ole enää suurta merkitystä.

Lemmikkinä kani on suosittu, mi­ kä ei kanille itselleen anna aihetta pelkkiin riemunkiljaisuihin. Harva ihminen tarjoaa kanille sellaisetolo­ suhteet, joissa se todella viihtyisi.

Kani on käyttäytymiseltään kuin vil­ litlajitoverinsa: se tarvitsee seuraa, runsaasti liikuntaa ja mielellään myös ulkoilua. Ottamalla selvää ka­ nin luonnollisesta käyttäytymisestä, oppii kohtelemaan lemmikkikaniaankin mahdollisimman oikein.

Koekaneilla käytetään yleisesti häkkejä, joissa on pohjapinta-alaa noin kolmasosa neliömetriä. Suosi­ tusten mukaan ylikolmekiloisilla ka­ neillapitäisi ollapinta-alaa puolisen neliömetriä, mutta näin isojahäkke­ jä on vain vähän käytössä. Suuntaus on kuitenkin parempaan päin. Eri asiaon se,miten paljon kanin onnel­ lisuus lisääntyy mainitusta lisätilas­ ta: puuhailumahdollisuuksia eisuu­ remmassakaan häkissäjuuri ole.Vä­ himmäisvaatimuksina ovat ilman muuta mahdollisuus ojentua kanille tyypilliseen makuuasentoon »taljak­ si»ja nousta pystyyn takajaloilleen.

Nykyiset häkit eivät anna näihin mahdollisuutta.

Koe-eläinhoitajan sijaisena toi­ miessani sain itselleni lemmikiksi koekanin (jota ei tosin ollut käytet­ ty kokeisiin, koska se oli hoitajan lemmikki). Vein kyseisen Omppukanin maalle, jossa se sitten aikoi­ naan päästettiin vapaaksi pihalle juoksemaan. Omppu suorastaan hu­ maltui elämän riemusta, se kirmasi ympyrää japongahti välilläkorkealle ilmaan potkaisten koipensa suorik­ si. Väsyttyään se asettui nurmelle, auringonvaloon makaamaan silmin­ nähden tyytyväisenä.

Omppu-kokemuksen jälkeen en usko ketään, joka väittää, etteikani tai joku toinen eläin kärsi pienessä häkissä pitämisestä, koska se ei pa­ remmasta tiedä.

RIITTA SALMI

Tämä vaatii hieman vaivannäköä, mutta sitten... kun kanista on tul­ lutperheenjäsen, joka pitää ihmistä »lajikumppaninaan», se palkitsee ruhtinaallisestivaivan. Se on persoo­ nallinen, jääräpäinen — todellinen minä-olento — osallistuva, leikkisä, hellyydenkipeä, akrobatian mestar Kaikkea yhtä aikaa tai erikseen.

Kanilla on liikaa hyviä ominaisuuksia Kanin suuret silmätja korvat ovat yhtä aikaa sen kaunistus ja kirous; ne kun edesauttavat sen käyttöä koeeläimenä. Silmät soveltuvat erityisen hyvin silmäsairauksienja esimerkiksi meikkien ärsyttävyyden testaami­ seen, kuten surullisen kuuluisassa Draizen testissä. Suuret korvasuonet taas mahdollistavat erinomaisesti ruiskeiden antamisen ja verinäyttei­ den oton.

Hyvä lisääntymiskyky, sopiva ko­ ko ja helppo käsiteltävyys ovat omi­ naisuuksia, joiden ansiosta eläimel­ lä on vaara joutua koe-eläimeksi.

Kanilla on näiden lisäksi vielä säästi luonnollisia sairauksia ja ky tuottaa herkästivasta-aineita, jo­ ten eiole ihme, ettäkaneja uhrataan runsaasti tieteen alttarille.

Lähteet:

»Kun vaara uhkaa, heittäydyn selälleni ja jäykistyn liikkumattomaksi. Aina ei siis kannata pis­ tää päätä pensaaseen.» Kuva: Veli-Risto Cajander.

Suomessa käytettiin vuonna 1988 koe-eläimiä vajaa 4000 kania. Kani on käytetyin koe-eläin hetihiiren,ro­ tan ja marsun jälkeen. Tuskallisissa ykkösluokan kokeissa käytettiin461 kania.

Yleisimmin kaneja käytetään ro­ kotteiden ja lääkkeiden laadunval­ vonnassa (pyrogeenitestit), vastaaineiden tuottamisessa, lisääntymisfysiologisessa tutkimuksessa, myr­ kyllistenjasikiövaarallisten aineiden

Fritzsche, Helga: Kaniinit Asiantuntijat: Leena Liesirova, Maija-Anneli Mäkiä, NEPTUS-LEMMIKKITALO, Eve Tora, Paula Hirsjärvi

testauksessa, virustutkimuksessa ja kirurgiassa.

Pyrogeenitestejä tekevät mm. lää­ ketehtaat. Testissä kani totutetaan vähitellen oleskelemaan telineessä, jossa sejoutuu pysymään 4— 5 tun­ tiakestävän testinaikana. Mikäli ka­ nilleannettu valmiste aiheuttaa kuu­ metta, laadussa on vikaa. Pyrogeenitesti on mahdollista korvata Limulus-testillä, jossa käytetään molukkiravun verta.

Lain ja asetusten sallima koekanin häkki on niin pieni, ettei kani sovi siinä ojentautumaan suoraksi. Kuva: Veli-Risto Cajander.

3

ANIMALIA K O E -ELA IN TEN SUOJELU Y H D IS T Y K S E N TIED O TUSLEHTI IN F O R M A T IO N S B L A D FÖR FÖ R S Ö K S D JU R E N S V Ä R N Johtokunta V eli-R isto Cajander, til.kand.

Liisi H iltune n, teol.yo.

Päivi Korhonen, m aanvilj.tekn.

Teuvo Laitila, fil.lis ., Hannele Luukkainen, valt.lis.

Emmi M anninen, LuK Tarja M ich eje ff, HuK H eli Sajaniem i, yo R iitta Salm i, LuK U lla Salo, biol.yo Päivi V iinikainen, fil.m aist.

Leena Vilkka, fil.kand.

Vastaava toimittaja Veli-R isto Cajander Toimitussihteeri Emmi M anninen Taitto H eljä Lassila Toimiston osoite Porvoonkatu 53, 00520 H elsinki Puh: -jäsenasiat, neuvonta 90-736 113 (10. 5. 90 lähtien 90-148 4866) -tilaukset ja lainaukset 90-736 405 (10. 5. 90 lähtien 90-148 4622) Avoinna: ark. 9— 17, la 10— 13.30 Yhdistyksen toimistossa: Tarja Balding, to im isto n h o ita ja

2/90 15. vuosikerta

Koe-eläinten suojelu ry:n tarkoituksena on ensisijaisesti vastustaa eläinkokeita ja tukea eläinkokeita korvaavien m enetel­ mien käyttöä ja kehittäm istä sekä edistää kaikkea eläinsuojelua. Tarkoituksensa to ­ teuttam iseksi yhdistys kerää tietoja eläin­ kokeista, eläinkokeita korvaavista mene­ telm istä ja kaikesta eläinten hyötykäytös­ tä sekä rääkkääm isestä ja tiedottaa n iis ­ tä jäsenistölleen, tiedotusvälineille, päät­ täjille ja yleisölle. Toimintansa tukemisek­ si yhd istyksellä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testam entteja sekä harjoit­ taa m yyntitoim intaa.

SISÄLLYS: Kanista on m oneksi ........................

Pääkirjoitus .......................................

Ei häntä koiraa p a h e n n a ...............

ELÄIMET VIIHTEENÄ — Eläim iä ta rjo ttim e lla — eläin tar­ hassa ...........................................

— H aastattelussa Harry Jalanka .

— Delfinaariot — merten älym ystöä uim a-altaissa ..............................

— Murha iltapäivällä ......................

— M atkailijan ja vid ioo ton eläinhuveja ................................................

— Vierailu ihanien eläinten m aail­ maan ..............................................

— Elämä yhtä s ir k u s t a .................

— Saimm epas r o d e o n ....................

Suurpedot u h a ttu in a ........................

Vuosikokous päätti — yhdistykselle uusi nim i ...........................................

Kosm etiikan testaus eläim illä pakol­ liseksi? ................................................

E läinsuojelulainsäädäntöä u u diste­ taan ......................................................

Vapaiden kanojen munia, iloisten ka­ nojen m unia.........................................

Voiko luom uun luottaa? ...............

Lu kija lta ..............................................

P oim ittu a ...........................................

Info ......................................................

Nuorten A nim alia ............................

T ekoturkit — e ko tu rkit — eg oturkit

2 5 6 8 10 12 14 15 16 18 19 20 21 22 24

Viihdyttävätkö eläimet itsensä hengiltä, esi­ merkiksi delfmaarioissa. Tampere. Kuva: VeliRisto Cajander.

Y hdistyksen la hjo itukse t: SYP 200120-1019901 Jäsenm aksut ja tuo tte e t: PSP 2105 644 Säätiön lahjoitukset SYP 200 120-2011766 KOP 127040-25612 PSP 4248 81-3

K irjo itta ja t vastaavat itse artikke lie nsa s isä llö stä Vam m ala 1990 Vammalan K irjapaino Oy 4

Muutama vuosi sitten eräs ohjelmatoimisto yrittituottaa suomalais­ ten huvitukseksi australialaista kääpiönheittoa. Nämä aikeet onneksi es­ tettiin,sillämoinen viihde polkee ih­ misarvon jalkoihinsa. Moraalimme eiyleisestihyväksy hauskanpitoa, jo­ ka perustuu toisenihmisen halventa­ miseen ja hänen oikeuksiensa louk­ kaamiseen.

Kuitenkin on yleisestihyväksyttä­ vää kohdella eläimiä tällätavalla, sil­ lä vielä emme ole oppineet tunnus­ tamaan eläinten itseisarvoa. Eläimiä voidaan käyttää huvittamaan ihmi­ siä mitä erilaisimmin tavoin, joista monet loukkaavat niiden oikeuksia.

Puolustukseksi eiriitäse, ettäihmis­ kunta on jo vuosituhansia käyttänyt eläimiä viihteen lähteenä. Onhan moraalimme kehittynyt monin muinkin tavoin; miksi eläinten suhteen

olemme kuitenkin edelleen kuten muinaiset roomalaiset sirkusareenallaan?

Pahimmat viihteeseen liittyvät eläinrääkkäystapaukset löytynevät ulkomailta. Eläimille aiheutetaan fyysistäja psyykkistä tuskaa härkätaisteluissa, fiestoissa, sirkuksissa, rodeoissa, elokuvakohtauksissa jne.

Lista on pitkä.

Mutta malka löytyy myös omasta silmästämme. Ranuan eläinpuisto vastaanotti kaksi jääkarhua ihmisten ihmeteltäväksi, vaikka kokemus maailman eläintarhoilta kiistatta osoittaa, että jääkarhu ei sopeudu eläintarhaoloihin. Monia koirarotuja kasvatetaan maassamme edelleen, vaikka niiden tiedetään jalostuksen tuloksena olevan varsin sairaita.

Epäkohtia löytyy Suomestakin vali­ tettavan paljon.

Kun itseviihdymme, kuvittelemme helposti kaikkien muidenkin viihty­ vän. Iloisen näköisesti lyllertäväsirkuskarhu saa meidät uskomaan sen todella olevan iloinen. Kun hellym­ me eläintarhassa olevan leijonanpennun edessä, unohdamme sen ahtaat elinolot. Tai kun elokuvissa ihailem­ me Lassie-koiran urheutta sen uhma­ tessa gebardia, emme ajattele, kuin­ ka monen Lassie-koiran hengen koh­ tauksen kuvaaminen on vaatinut.

Meidän tulisikasvattaa kriittisyyt­ tämme, syventää myötäelämisen ky­ kyämme ja laajentaa moraaliamme, jotta myös eläinsuhteemme, eivät vain ihmissuhteemme, perustuisivat keskinäiseen kunnioitukseen ja jot­ ta oppisimme näkemään hädän siel­ lä missä sitä on. Ehkä silloin meille tuottaisi aitoa iloa vain molemmin­ puolinen viihtyminen eläinten kans­ sa, ei toispuolinen viihde.

PÄIVI VIINIKAINEN

UNDERHÄLLNINGENS AVIGSSIDA

Jäsenmaksu m k 60/vuosi m k 1200/ai naisjäsen

llmestymisaikataulu No 1 helm ikuu 3 syyskuu 2 toukokuu 4 jo ulu kuu

VIIHTEEN KÄÄNTÖPUOLI

26 27 28 30 32 37 38

Puheenjohtaja Päivi V iinikainen S uo no tko ntie 5 E 119 00630 H elsinki puh. 742 409

llmoitushinnat 1/1 sivu 1200 mk 1/2 sivu 600 mk 1/4 sivu 300 mk 1/8 sivu 150 mk

vV

Levollista, aurinkoista kesää lukijoille, toivottaa Koe-eläinten Suojelun uusi johtokunta. Kuva: Tarja Balding.

M ullistavia muutoksia toimistossa!

Y h d isty k sen uudet puhelinnumerot tu le v a t v o im a a n 10. 5. (ks. siv u n v a ­ sen la ita ).

T o im isto ja m y y m älä o v at k e säk u u n a lu sta läh tien lauantaisin kiinni. H ei­ n ä k u u s sa to im isto j a m y y m ä lä o v a t lo m ien ta k ia kokonaan suljettuna.

Seuraavan lehden aineiston jä ttö päivä 27. 7.1990. Lehteen tuleva aineisto lähete­ tään to im is to n o s o itte e lla puh: (90) 738 570.

" För nägra är sedan, hade en programbyrä för avsikt, att introducera australiensk dvärgkastning, som underhällning för finsk publik. Dessa avsikter hindrades Iyckligtvis, tydylik underhällning trampar ner människovärdet. Vär moral tilläter inte iallmänhet sädana förstäelser, som gär ut pä att, förolämpa människan och kränka hennes rättigheter. Ändä är det allmänt acceptabelt, att behandla djur pä dyligt sätt, för vihar ännu intelärtoss, atterkänna det faktum, att djuren har ett egenvärde. För vär underhällnings skull, kan djuren användas pä alla tänkbara sätt; även sädana som uppenbart kränker deras rätt. Till försvar fördenna behandling räcker inte, att människan redan i ärtusenden använt djuren som ettredskap iunderhällningen. Har inte vär moral i

mänga andra avseenden utvecklats, eller hur? Varför är det fortfarande sä, attvi förhälleross mot djuren likt antikens romare pä sincirkusarena?

De värsta fallav djurplägeri inom underhällningsbranschen hittar vi utomlands. Djuren äsamkas fysiskt och psykiskt lidande itjurfäktning, fiesta, cirkus, rodeo, filmupptagning osv. Listan är läng.

Smolk imjölken har även vi. Ranuas djurpark tog emot tvä isbjörnar för att skädas av förundrade människor, fastän erfarenheten frän världens djurparker visar utan tvekan, att isbjörnen inte anpassar sig tili förhällandena i en djurpark.

Mänga djurraser förädlas fortfaran­ de ivärt land, fastän vi vet, att resultatetav förädlingen är mycket sjuka djur. Oegentligheter förekommer, beklagligt ofta, även iFinland.

Dä vi själva trivs, tror vi lätt, att även övriga omkring oss trivs. En glatt rulttande cirkusbjörn fäross att tro, attden säkerligen är glad. Dä vi ömmar inför ett lejons valpar i en djurpark, glömmer vi deras tränga levnadsförhällandena. Eller dä vi pä bio, när vibeundrar Lassie-hundens mod, dä den trotsaren geopard, inte kommer att tänka, hur mänga Lassie-hundar har fätt ge livet till, un­ der episodens filmning.

Vi mäste fördjupa värt sinne för medkänsla och bredda vär moraluppfattning, för att värt förhällande tilidjur, och inteendast tilimän­ niskor, kan grunda sig pä en ömsesidigrespekt. Vi skulle även lära oss att se lidande där den finns. Kanske vi dä skulle uppleva äkta glädje som ömsesidig trivsel och inte som ensidig underhällning. översättning: Tony Rosqvist

o

Eläimet viihteenä

Eläimet viihteenä

EI HÄNTÄ KOIRAA PAHENNA Iloinen kuin häntäänsä heiluttava koira, sanotaan. E ikä suotta, sillä tuskin on iloisempaa näkyä kuin rie­ muissaan hyppivä koira, jo n k a hän­ tä viuhtoo vinhasti. K aikki haukku­ vat ystävämme eivät kuitenkaan ky­ kene ilmaisemaan iloaan tai muita­ kaan tunteitaan näin selvästi — nii­ den hännästä kun on vain typistetty tynkä jäljellä.

Hännän typistäminen tarkoittaa koiran hännän osittaista tai täydel­ listäpoistoleikkausta. Se suoritetaan yleensä terävillä saksilla ilman puu­ dutusta pennun ollessa 2— 4 päivän ikäinen. Aina typistys eisuju ongel­ mitta: joskus tapaa koiria, joiden häntä on typistettyväärästä kohdas­ taja toisinaan typistettyhäntä alkaa tulehtua. Paljon riippuu typistystä tekevän kasvattajan taieläinlääkärin ammattitaidosta ja pentujen huolel­ lisesta hoidosta.

Typistyksen kohteena on viitisen­ kymmentä rotua suurikokoisesta vanhasta englanninlammaskoirasta pikkuriikkiseen yorkshiren terrieriin ja massiivisesta rottvveilerista hen­ toon kääpiöpinseriin.

Matoinen häntä ja muut selitykset On vaikea käsittää, miten tällainen mieletön tapa on saanut alkunsa.

Erään selityksen mukaan vuoden 150 j.Kr. tienoilla roomalainen maanvil­ jelijäColumella, maailman vanhim­ man tunnetun koirakirjan kirjoitta­ ja, olisi kehottanut puremaan hän­ nän poikki 40-päiväisiltä koiranpen­ nuiltaja vetämään häntäjänteet ulos raivotaudin ehkäisemiseksi. Raivo­ taudin kun luultiin aiheutuvan koi­ rassa elävistä madoista ja häntäjän­ teet olivat roomalaisten mielestä ko­ vasti valkeiden matojen näköisiä.

Nykyihmistä naurattaa muinaisten roomalaisten uskomus, mutta ajan mittaan syntyneet ja nykypäivänäkin tarjotut muut selitykset hännän ty­ pistyksen puolesta ovat lähes yhtä huvittavia.

Näin piilotetaan koiran ilmeet karvaverhon taakse — kommunikaatio lajitovereiden kans­ sa vaikeutuu. Kuva: Veli-Risto Cajander.

6

Ehkä yleisimmän perustelun mu­ kaan monien koirien häntä olisiniin heikko, ettäseeikestäisi arkipäivän kolhuja. Koska tiettyjen koirarotu­ jen hännät on typistettyvuosisatojen ajan, niiden laatuun eiole kiinnitet­ ty liiemmin huomiota. Siksi pelä­ tään, ettäjoillakin koiraroduilla on liian hento häntä.

Koirien ulkomuotoa ja terveyttä on voitu kohentaa oikeallajajärke­ välläjalostustoiminnalla, joten hän­ nän laatuakin pystytään korjaamaan juuri jalostuksen avulla. Ongelma koskettaa sitäpaitsivain murto-osaa hännän typistyksen kohteina olevis­ ta koirista.

Joillakin koirayksilöillä voi syn­ tyessään ollaviallinen häntä. Tällöin hännässä on mutka taikoukku, jon­ ka olemassaolo eikuitenkaan häiritse koiraa itseään. Kyse on kauneusvir­ heestä. Tämäkin ongelma on korjat­ tavissajalostuksen avulla: kaukonä­ köiset kasvattajat ovatkin jatkuvas­ ti kirjanneet ylös pentujen hännän laadun. Näin he mahdollisen typistyskiellon voimaan tullessa tietävät, keiden koirien jälkeläisillä on suu­ rimmat mahdollisuudet saada terve, vahva häntä.

Usein esitettyperustelutypistyksen puolesta on se,että koiran, erityisesti käyttökoiran, häntä voi vahingoit-

ka muutoin ovat todellisiaeläinystä­ viä, kiihkeästi puolustavat häntien typistystä. Onko syynä tietämättö­ myys vai pelko koiran huonosta me­ nestyksestä koiranäyttelyissä: kas­ vattajien keskuudessa uskotaan lu­ jastisuomalaisten koirienmenestyk­ sen heikkenevän maailman koiramissikisoissa, mikäli häntien typistys kielletään.

Koiran hännän typistys eiole kes­ keisin eläinsuojeluongelma maas­ samme. Se on kuitenkin oiva esi­ merkki siitä, miten esineellistämme eläimen: koira on omaisuuttamme, ja siitäsyystäsaamme mielivaltaisesti poistaa siltä hännän.

Kaiken kaikkiaan koiran hännän typistykselle ei ole eläinsuojelullisia taieläimen terveyteen liittyviäperus­ teluja. Koiran häntien typistys on ai­ kojen kuluessa syntynyt tapa, josta olisi aika päästä eroon.

PÄIVI VIINIKAINEN

tua. Niin voi koiran jalkakin tai ih­ misen etusormi eikä niitäsiltiampu­ toida ennakolta. Suurimmalla osal­ la käyttökoirista on häntä eikä se lainkaan haittaa niiden ’työntekoa’.

Monasti tilanne voi ollapäinvastoin: häntä toimii koiralla esimerkiksi ta­ sapainon säätelijänä.

Suuren yleisön keskuudessa yleisin lienee väite »hännällinen bokseri, snautseri, rottweiler... on ruma».

Kauneus on katsojan silmissä ja se on sitä paitsi maku- ja tottumuskv^^ symys. Kun korvien typistys kiellet^^ tiinaikanaan, pidettiinluppakorvaisiaboksereita, snautsereitajne. kum­ majaisina. Tilanne taitaneeollapäin­ vastoin nykyään; kun olemme tottu­ neet lepattaviin korviin, näyttävät ty­ pistetyt korvat luonnottomilta.

Koira viestii hännällään Kirjassaan Garpin maailma John Irving kuvaa naisia, jotka ovat lei­ kanneet itseltään kielen pois. He ei­ vät sitenvoi lainkaan puhua — vies­ tintä tapahtuu kirjoituksen, käsi­ merkkien ja ilmeiden sekä eleiden avulla. Viestintä sujuu siis ulko­ maailman kanssa, mutta se on aut­ tamattomasti vajavaista. Muutenkin tilanneon outo jajotenkin kammot­ tava: miksi leikata pois niin tärke^^ viestintäväline?

Kuten Irvingin naisillakin, koiril­ la,joillaon typistettyhäntä, on toki monta muuta viestintäkeinoa jäljel­ lähännän leikkauksen jälkeen. Mut­ ta tilanne on yhtä outo: se olennai­ nen viestintäväline puuttuu.

Hännällä on monia muita tärkei­ tä tehtäviä kuin meille tuttu ilon il­ maisu. Se on erittäin tärkeä, ehkä tärkein, viestintäväline silloin, kun koirat tarkkailevat toisiaanvälimat­ kan päästä. Hännän ansiosta koiral­ laon mahdollisuus »lukea» vastaan­ tulevaa lajitoveria hyvissä ajoin en­ nen kohtaamista.

Suurimmat ongelmat esiintyvät koirilla, joiden muitakin »viestintä­ välineitä» on häiritty: esimerkiksi niiden naama voi olla karvojen tai ihopoimujen peitossa niin, ettäilmei­ täon mahdoton nähdä. Tällöinne ei­ vät voi paikata hännän puutteen ai­ heuttamaa viestintäaukkoa näillä keinoin.

Hännästä on pelkästään iloa, todistaa Pablo, Suomen ensimmäinen hännällinen kääpiösnautseri. Pablo kuuluu yhdistyksemme pu­ heenjohtajan perheeseen. Kuva: Veli-Risto Ca­ jander.

Hännän avulla koira lähettää myös hajuviestejä, ikään kuin kirjei­ tä, lajitovereilleen. Kullakin koiral­ lajon yksilöllinenhajunsa, joka erit­ tyy perärauhasista. Hännän heilutuksen ja sen eri asentojen avulla koira säätelee rauhasten hajueritteen purkautumista. Kokonaan typistetyl­ lä hännällä tämä ei ole mahdollista tai se on ainakin vaikeaa.

Hännän typistys esineellistää koiran On merkillistä, että niin monet koiranomistajat ja -kasvattajat, jotKauneusihanteet ovat tiettyjen rotujen jalos­ tuksessa terveyttä tärkeämpiä. Raskaasti hen­ gittävä, vaivalloisesti kävelevä ja ihopoimuihin tulehduksia keräävä Englannin bulldoggi on tästä elävä esimerkki. Kuva: Veli-Risto Ca­ jander.

Eläimet viihteenä

ELÄIMIÄ TARJOTTIMELLA ELÄINTARHASSA

Zoolla on ikää vasta kymmenkunta vuotta, sen kokonaisala on valtava ja eläinten tilat on siroteltu kauaksi toisistaan. Ihmisille eläintarha tar­ joaa upeita kävelyreittejä luonnon helmassa, mutta eläinten aitauksissa on todella vähän tilaa ja kaikki ra­ kennelmat ja kiipeilypuut on tehty kyllästetyistä sähkötolpista. Maail­ masta ei taida löytyä yhtään mallieläintarhaa!

Harvat eläintarhoissa kävijät tie­ dostavat eläinten ahdistuksen. Yhä edelleen on tapana mennä eläintar­ haan huvitusmielessä. Mitä hullunkurisemmin joku eläin käyttäytyy si­ täenemmän väkeä tungeksii sen hä­ kin edessä. Usein katsojat pyrkivät vielä ärsyttämään eläimiä huudoin, kiviä heitellen tai sateenvarjolla so­ hien.

Maailmassa on satoja enemmän tai vähemmän kaupallisella p o h ­ ja lla toimivia eläintarhoja. Lähes kaikilla niillä on yksi yhteinen ominaisuus: eläimiä pidetään aivan liian pienissä tiloissa.

Ahtaat häkit sementtilattioineenja rautakaltereineen muodostavat eläi­ mille täysin virikkeettömän ympäris­ tön. Tukahdutettu toiminnankaipuu johtaa eläimet ajan mittaan käyttäy­ tymishäiriöihin, jotka eri eläinyksi­ löillä ilmenevät eri tavoilla: toiset saavat raivokohtauksia, toiset vajoa­ vat apatiaan, jotkut toistavat alinomaan samaa liikettäjajotkut pur­

kavat ahdituksensa häkkitovereihinsa.

Eläintarhaeläimillä ei yleensä ole mitään mahdollisuutta toteuttaa la­ jilleen tyypillistä käyttäytymistä.

Ovathan kunkin lajin käyttäytymis­ muodot syntyneet vuosituhansien saatossa. Juuri se erottaa eri eläin­ lajittoisistaan ja antaa eläimille nii­ den erikoisluonteen. Eläintarhoissa eläinten erityispiirteeteivät pääse ul­

komuotoa lukuunottamatta esille.

Eniten eläintarhoissakärsivät suu­ ria reviirialueitatarvitsevat eläinlajit^ Esimerkiksi norsut saattavat luon" nossa vaeltaa kymmeniä kilometre­ jä päivittäinjajääkarhut kuljeskele­ vat tuntikausia jäälautoilta toisille.

Tällaisia eläimiä ei pitäisi lainkaan laittaa eläintarhoihin.

Kädelliset serkkumme ovat usein eläintarho­ jen vetonauloja. Mitä katse kertoo? Korkea­ saari -89. Kuva: Veti-Risto Cajander.

Eläintarhan kivinen karsina on kaukana karhukorven maisemista. Ähtäri -90. Kuva: Veti-Risto Cajander.

Kaupunkieläintarhat ongelmallisimpia

m

8

Korkeasaaren eläintarhassa ennen sen edelleen käynnissäolevaa suurremonttia kurjimmat olot olivat kar­ huilla ja kissaeläimillä; karhuja pi­ dettiintäysin virikkeettömissä betoikaukaloissaja kissaeläimetjoutui. atvirumaan ahtaissa häkeissä aivan ihmisten ulottuvilla. Nyt tämä »kis­ salaakso», vuonna 1964 valmistunut eläintarhan ylpeys, on uudistumassa.

Valitettavasti remontti on viivästynyt jo moneen kertaan. Tilanpuutteesta kärsivällä saarella ei isoille kissoille vieläkään pystytä tarjoamaan tar­ peeksi avaria tiloja. Sama pätee kar­ hujen kohdalla.

Tilanpuute on kaikkien kaupunkieläintarhojen suurin ongelma, kos­ ka ne on alkujaan rakennettu jolle­ kin puistoalueelle,joka on sittemmin jäänyt teidenja talojen puristuksiin.

Lisäksi useimmat kaupunkien eläin­ tarhat on perustettu aikakautena, jolloineläinten käyttäytymistäjatar­ peitaeipaljoakaan tunnettu. Pääasia oli, että katsojat pääsivät tuijotta­ maan eläimiä mahdollisimman lähel­ tä. Siksi eläimet sijoitettiin pieniin häkkeihin vieri viereen.

Yhä edelleen esimerkiksi Barcelo­ nassa asustaa susiilveksenja leopar-

din välisessä häkissä. Kullakin eläi­ mellä on tilaavain muutama neliöja lattian betoni on lohkeillut ajan saa­ tossa. Häkkirakennus sijaitseeaivan eläintarha-alueen nurkassaja sen ta­ kana on vilkasliikenteistenteiden ris­ teys ja kerrostaloja.

Lontoossa taas gorilla istuu tylsäl­ läaukealla ainoana huvinaan rautaputkista rakennettu »puu». Honolulussa puolestaan ruskea karhu yrit­ tää piiloutuapolttavaltahelteeltäui­ malla alinomaan altaassaan. Jääkar­ hut kärsivät ahtaudesta kaikkialla: enemmän tai vähemmän häiriinty­ neitäjääkarhuja tapaa niin Roomas­ sa, Edinburgissa kuin Kööpenhami­ nassakin. Nykyaikana näitä ahtaita eläintarhojaeipitäisiedes yrittääsa­ neerata, vaan jättää ne suosiolla museokäyttöön — eläinten väärinkohtelun muistomerkeiksi.

Eläintarhat ihmistä varten Eläintarhojen arkkitehtuuri on yleensä suunniteltu kävijöitä, ihmi­ siä, varten unohtaen eläintarhojen asukkaiden tarpeet. Näin tapahtuu upouusienkin eläintarhojen kohdal­ la, mistä Toronton eläintarha lienee tyyppiesimerkki. Metro Toronto

Tarvitaanko eläintarhoja?

Eläintarhojen tehtävä ja olemas­ saolon oikeutus asetetaan yhä use­ ammin kyseenalaiseksi. Eläintarho­ jakin on aina puolusteltu sillä, että kaikilla ihmisillä olisi mahdollisuus nähdä minkälaisia leijonat, tiikerit, karhut yms. eläimet »luonnossa» ovat. Toisena perusteluna on esitet­ ty, ettäeläintarhat säilyttävät uhan­ alaisia eläinlajeja ja siirtävät ne sit­ ten takaisin luontoon.

Nykyaikana käytössä oleva audio­ visuaalinen tekniikka, upeat luontokirjatja -filmitsekä yleistyneet kau­ komatkat luonnonpuistoihin vievät pohjan ensimmäiseltä syyltä. Toisek­ sitähän mennessä eläinvirtaon pää­ asiassa kulkenut luonnosta eläintar­ hoihin eikä päinvastoin.

Parhaiten uhanalaisia lajeja voi­ daan auttaa säilymään keskittämäl­ lä kaikki suojelutoimet niiden elin­ alueilleja rauhoittamalla laajoja alu­ eita niiden elinympäristöstä. Vain erityisissä hätätapauksissa eläintar­ hoissa voidaan pyrkiä säilyttämään luonnossa tuhoon tuomittuja lajeja.

HANNELE LUUKKAINEN

a-jj

— On mahdotonta luetellalajeja, joitaeimielestäni saisipitääeläintar­ hoissa. Tarhojen olosuhteetjalajien suolejunäkökohdat tulisi aina huo­ mioida. Pääsääntöisesti tulisi eläin­ tarhassa pitää sen omalla ilmasto­ alueellaviihtyviäeläimiä. Esimerkik­ si Korkeasaaressa on paljon Euraa­ sian ja Pohjois-Amerikan lajeja.

Henkilökohtaisesti en haluaisi ihmisapinoitapidettävän eläintarhoissa— serkkuja tulisi suojella niiden omil­ la asuinsijoilla.

M itä ongelmia eläintarhassa on?

Korkeasaaren

— Aikaisemmin oli kunnollisten eläintilojen esteenä rahan puute ja se,ettäsaaren kaavoitustilanne eiol­ lut vakiintunut. Viime aikoina on

sä. Esimerkkinä tällaisesta haluk­ kuudesta on Korkeasaaressa otettu erittäin myönteinen kanta valtuus­ toaloitteeseen, jossa esitettiin luon­ nonvaraisten eläinten hoito-ja luontoonpalautustoiminnan keskittämis­ tä Korkeasaaren yhteyteen Hylkysaareen.

— Eläinsuojelullisia kysymyksiä tullaan tulevaisuudessa valvomaan yhä tarkemmin. Käytännössä tämä tarkoittaa eläinten hyvinvoinnin tur­ vaamista optimaalisillatiloilla, ruo­ kinnalla, perushoidollajaennaltaeh­ käisevällä terveydenhoidolla. Eläin­ tarhoissa kiinteästi toimivien eläin­ lääkärien määrä tulee kasvamaan vaatimusten, suojeluprojektien ja siirtoistutusten lisääntyessä. Myös eläintarhoissa suoritettava tutkimus­

Eläimet viihteenä _____________________________

työ lisääntyy. Erilaiset käyttäytymis­ tutkimukset ovat auttaneet kehittä­ mään eläintiloja virikkeellisemmiksija parasitologisilla seurantatutki­ muksilla on voitu selvittää loishäätöaineiden tehoa ja tarvittavaa annostusväliä. Korkeasaaren lumileopardikasvatusta pitkään varjostaneet silmämuutokset ja tasapainovaikeu­ det todettiin tutkimuksissa A-vitamiinin puutteeseen liittyviksi. Lisää­ mällä ruoan A-vitamiinipitoisuutta ja seuraamalla lumileopardien A-vitamiinitasetta, on tämä ongelma voi­ tettu.

Haastattelu: HANNELE LUUKKAINEN

Harry Jalanka:

H a r r y Jalanka toimii Korkeasaa­

ren eläinlääkärinä. Kokemuksensa ansiosta hänellä on runsaasti näke­ myksiä eläintarhoista.

M ikä sinun mielestäsi on eläintar­ hojen fu n k tio nykyään? Entä m ikä merkitys eläintarhoilla on lajien säi­ lymisen kannalta?

— Ihmisen kannalta eläintarhan tulisiollapaikka, jossavoidaan näh­ dä erilaisiaeläimiä tyypillisessä ym­ päristössäänjaseurata niiden toimia.

Eläintarhan tehtävänä on myös an­ taa kävijöilletietouttaeläimistä, nii­ den elintavoista ja ympäristöstä se­ kä opettaa ihmisiä kunnioittamaan elämää sinänsä. Eläinkunnan kan­ nalta taas eläintarhan tärkein tehtä­ vä on pyrkiä säilyttämään uhanalai­ sia lajeja, lopullisena päämääränä niiden jälkeläisten palauttaminen ta­ kaisin luontoon. Suurin hankaluus tässä luontoon palauttamisessa ei suinkaan ole se,etteivätkö tarhoissa oikein kasvatetut eläimet pärjäisi luonnossa, vaan eläinten alkuperäis­ ten asuinsijojen väheneminen taitäy­ dellinen tuhoutuminen. Erityisesti suojeltavat lajit valitaan tavallisesti ravintoketjun yläpäästä. Näiden la­ jien onnistunut suojelu tarkoittaa niiden koko elinympäristön suojelua, jolloin automaattisesti säilytetään alueen koko eliöstö.

10

Liikkuvaisten ja monipuolista saa­ listuskäyttäytymistä omaavien pe­ toeläinten pito eläintarhoissa on ongelmallista. Korkeasaaressa pe­ toeläinten, mm. ahman, tilat ovat minimaaliset. Kuva: Veli-risto Ca­ jander.

M illaiset normit eläintarhoille p i­ täisi asettaa, jo tta eläimet viihtyisi­ vät niissä?

— Ainoa luonnonmukainen eläin­ tarha on luonto itse. Ihminen eikos­ kaan pysty luomaan sellaista moni­ mutkaista vuorovaikutussuhteiden verkostoa kuin luonnossa on. Eläin­ ten viihtyvyys tuleenähdä kokonais­ valtaisena asiana, sekä henkisenä et­ tä fyysisenä hyvinvointina. Tällöin pelkkä tilankoko eioletärkein seik­ ka, vaan ryhmän oikea sosiaalinen rakenne ja luonnonmukaisen käyt­ täytymisen mahdollistava tarhan si­ sustus ovat etusijalla.

— Aina kun eläimen elintilaa ra­ joitetaan, kasvaa erilaisten sairauk­ sienleviämisen riski.Esimerkiksi, jos tarhaan kertyviä ulosteitaeisäännöl­ lisesti poisteta, saattavat loisongel­ mat muodostua vakaviksi. Tarhan koon kasvattaminen ei välttämättä poista ongelmia. Isossa tilassa on eläimiä vaikeampi tarkkaillayksilöl­ lisestija ongelmien ilmaantuessa on esimerkiksi maanvaihto mahdoton­

ta tehdä. Mitä parempi tila eläimen kannalta on, sitä enemmän se on vaatinut suunnittelutuntejajaylläpi4 totyötä hoitajilta.

M itä eläinlajeja eläintarhoissa ei pitäisi lainkaan pitää?

— Tässä törmätään kysymykseen,

kärsiikö suuri elefantti enemmän kuin pieni muuttolintu tilanrajoitta­ misesta. Se on asia, jota on nykytie­ tämyksellä käytännössä mahdoton mitata. Mielestäni mitään eläintä ei pitäisipitääeläintarhassa, jos tilatei­ vät ole kunnolliset. Normina tulisi ollaniin hyvä tilakuin mahdollista, eli tilojen pitäisi olla sellaiset kuin kulloisenkintietämyksen mukaan on optimaalista. Esimerkiksi monien käärmeiden lämpötilaoptimi on 32 — 34°C ja kosteus samanaikaisesti korkea. Sopimattomissa oloissa eläi­ met kokevat »hitaan kuoleman»: erään seurantatutkimuksen mukaan vaihtolämpöisten lemmikkien keski­ määräinen elinikä oli 3 vuotta, kun niiden potentiaalinen elinikä olisiol­ lut 30 vuotta.

»AINOA LUONNONMUKAINEN ELÄINTARHA ON LUONTO ITSE» Taivas näkyy — verkon takaa. Lehtopöllö, Ähtärin eläinpuisto -90. Kuva: Veli-Risto Cajander.

näitä esteitä voitettu, mutta haitta­ na on ollut rakennustoiminnan puut­ teellinen suunnitelmallisuus. Raken­ tamisen kanssa on pidettyturhaakin kiirettä,jolloin tilojen sisustaminen, viimeistelyja lopulliseen käyttökun­ toon saattaminen tulee kestämään vielä pitkään. Sijaintinsa ja vaihtelevan pinnanmuodostuksensa puo­ lestaKorkeasaari on oivallinen paik­ ka eläintarhalle. Sen erikoisolosuh­ teetkuitenkin vaativat erityisentark­ kaa lajivalintaa ja tilasuunnittelua »räätälintyönä paikan päällä».

Eläintarhojen tulevaisuuden näky­ m ät?

— Vaatimukset eläintarhoille tu­ levat kovenemaan. Jatkossa eipelk­ kä eläinten esilläpito riitä. Ihmisten lisääntynyt luontotietoisuus ja yhä useampien lajien elinympäristön tu­ houtuminen tulevat lisäämään pai­ neita eläintarhan toiminnalle. Eläin­ tarhojen tulee tarjota yleisölle aktii­ vistatoimintaa ja opetusta, sekä toi­ mia aktiivisesti luonnonsuojelutyös-

Eläimet viihteenä Valaat hallitsevat älyllään, salaperäi­ syydellään ja monitahoisella käyttäy­ tymisellään planeettam me pääelementtiä, meriä. M utta ahneen ta­ louskäytön (valaanpyynti) ohella ni­ menomaan hammasvalaita on j o puolisen vuosisataa vangittu ihmisen uteliaisuuden kohteiksi delfinaarioihin.

— 80 syntyi Euroopan ja PohjoisAmerikan delfinaarioissa lähes sata valaanpoikasta (useimmat pullokuo­ noja), joista 65 % kuoli nopeasti.

Viime vuosikymmenellä poikasten eloonjäänti parani hieman, eikuiten­ kaan merkittävästi.

DELFINAARIOT merten älym ystöä uima-altaissa

T ila n n e d e lfin a a rio is s a e p ä ty y d y ttä v ä

•

Kohtaaminen eläimen ehdoilla. tValesin ran­ nikolla, Dinglessä, luonnonvarainen delfiini on jo vuosia sukellellut turistien kanssa. Kuva: Horace Dobbs.

Tällä hetkellä maailmassa lieneeva­ jaat parisataa delfinaarioita, joissa elelee tuhatkunta pikkuvalasta, eni­ ten pullokuonodelfiinejä, miekkava­ laita,rannikkodelfiineitäjaAmatso­ nin Inioita.

Delfinaarioiden toiminta lähtee kaupalliselta pohjalta — ja bisnes kannattaa. Kymmenien miljoonien ihmisten katkeamaton virtavaluu jo­ ka vuosi näihin »vesieläintarhoihin», silläpikkuvalaitten viisausja hyvän­ tahtoisuus sekä taitavat temput kieh­ tovat meitä oudolla tavalla. Kuiten­ kin delfiinien näennäisen hymyilyn taustalla on monia ongelmia, ei vä­ hiten menetetyn vapauden aiheutta­ maa kärsimystä.

P u u te tta tila s ta j a v ir ik k e is tä

Delfinaarioita koskevat määräyk­ setovat aikojen myötä kiristyneetja monet heikommista laitoksista ovat lopettaneet toimintansa. Esimerkik­ si 1970-luvulla oli Englannissa run­ saat kaksikymmentä delfinaariota, tänä päivänä enää neljä. Mutta vaik­ ka pullokuonoja ja miekkavalaita ei enää pidetäkään hotellien uima-al­ taissa, niin parhaimmissakin paikois­ sa näillä liikkuvaisilla eläimillä on puutetta tilasta. Myös veden laatu ei

vastaa niiden luonnollista ympäris­ töä, koska erilaisten kemikaalien avulla altaiden vesi pyritään pitä­ mään mahdollisimman steriilinä.

Englannissatutkijatovat havainneet, ettädelfiinituivat välilläaltaissasil­ mät kiinni, minkä on arveltu johtu­ van osin veden laadusta, osin ikävys­ tymisestä.

Delfiinien ympäristö koostuu vi-^F rikkeettömästä betonialtaasta. Vaik­ ka kouluttajat työskentelevät lähes päivittäin eläinten kanssa, esiintyy delfiineillä ikävystyneisyyttä, apa­ tiaa, »uppiniskaisuutta» ja muun­ laista stressiä.

Useat lahjomattomat tilastot ker­ tovat delfinaarioiden ongelmista ja puutteellisista olosuhteista. Pikkuva­ laittenikä vangittuna jää huomatta­ vasti lyhyemmäksi kuin luonnossa.

Esimerkiksi pullokuonodelfiinien elämä vapaudessa kestää keskimää­ rin20 vuotta, delfinaarioissa 11— 12 vuotta. Delfiinien kuolleisuus vangit­ tuna on selvästi korkeampaa kuin meressä, miekkavalailla jopa kym­ menkertainen. Suurta kuolleisuutta aiheuttavat mm. infektiosairaudet sekä sydän- ja keuhkosairaudet. Näi­ den ongelmien taustatekijöinä ovat mm. yksipuolinen ravinto ja stressi.

Poikasten eloonjääminen delfinaari­ oissa on heikkoa. Esimerkiksi 1974

Englannissa tehtiinäskettäin selvi­ tys maan delfinaarioista. Tulosten mukaan olosuhteet olivat eläimille epätyydyttävät, minkä johdosta niil­ le aiheutuu sairauksia ja psyykkisiä vaikeuksia. Delfiiniesitysten kasva­ tuksellinen arvo ja tiedollinen anti todettiin puutteelliseksi. Kävi myös ilmi, ettäviranomaiset eivät ole riittävästi puuttuneet delfinaarioiden epäkohtiin, vaikka aikaa tähän olisi ollut jo 25 vuotta.

Selvityksen pohjalta vaadittiin, et­ tädelfiineilleon tarjottava enemmän tilaaja runsaasti virikkeitä altaisiin.

Raskaana olevilleja poikasia hoita­ villenaaraille on taattava omat rau­ hallisetosastonsa. Mikäli näin eiteh­ dä, delfinaariot on suljettava.

Tampereen delfiinien elämä vapaudessa päättyi viisi vuotta sitten. Aikaisemmin Floridan ranni­ kolla telmineet delfiinit viihdyttävät nyt suomalaista yleisöä ihmismäisillä tempuillaan. Kuva: Veli-Risto Cajander.

f D e lfin a a r io id e n o ik e u tu s ?

Pitäisikö kaikki delfinaariot kiel­ tää? Eivätkö Suomessakin sadattu­ hannet ihmiset ole alkaneet suhtau­ tua myönteisesti pikkuvalaisiin tutus­ tuessaan omakohtaisesti näihin vie­ hättäviin eläimiin Tampereen delfinaariossa? Toisaalta voidaan kysyä, mitä sitten! Ovatko nämä samat ih_ miset kenties delfinaariokäyntinsä ^^älkeen liittyneet valaita puolusta­ vaan Greenpeaceen tai lakanneet syömästä tonnikalaa, jonka pyynnin yhteydessä kuolee kymmeniä-satojatuhansia delfiinejä?

Delfinaarioiden esitykset eivättyy­ pillisimmillään paljasta pikkuvalait­ ten todellisen käyttäytymisen piirtei­ tä tai biologista perusluonnetta. Al­ las on tähän liian epäluonnollinen ympäristö. Kaupallisuuden ja viih­ teellisyyden tavoitteet määräävät shown hengen. Yleensäkin eläintar­ hoissa näkökulma eläimeen on liian ihmiskeskeinen ja inhimillistävä.

Mutta jotain parempaakin on ole­ massa.

Floridassaon rannikolla delfinaa­ rioita, joissa on vapaa kulkuyhteys mereen. Pullokuonot ja muut delfii­ nit saavat tulla ja mennä mielensä mukaan. Ehkä joskus meilläkin... jos vain saisimme pyöriäiset takaisin Itämereen.

VELI-RISTO CAJANDER

Hämäläisiä delfiinejä

>

Tampereen delfinaarioon hankittiin viisi pullokuonodelfiiniä vuonna 1985. Ne pyydettiin merestä Floridan länsiranni­ kolta. Nyt pullokuonot ovat iältään 8— 12-vuotiaita. Tänä ke­ väänä ovat kaikki kolme naarasta kantavina ja poikasten on laskettu syntyvän elo-syyskuussa.

Tampereen delfinaario käsittää kolme allasta,tilavuudeltaan yhteensä 1000 m 3.Altaisiin ei ole rakennettu mitään erityisiä virikkeitä delfiinejä varten. Altaiden vesi puhdistetaan otsonoinnin eikä kloorin avulla. Siksi eläintenhoitaja Karoliina Paakkasen mukaan delfiineilläeiole havaittu silmävaivoja tai silmät kiinni uimista, toisin kuin Englannissa.

Karoliina Paakkasen mukaan delfiininaarailla eiteetetä rasittavimpia temppuja raskauden edistyessä: eisuurempia hyp­ pyjä tai altaan reunalle kiipeämistä. Delfiinien hoitajat ovat käyneet saamassa oppia synnytystapahtumia varten USA:sta ja Ruotsin Kälmordenin delfinaariosta. Tarvittaessatullaan koi­ raat eristämään naaraista. Jos kaikki poikaset jäävät henkiin (ennusteet tosin ovat huonot), saatetaan osa niistä myydä ul­ komaille. Delfiinien elävänäpyynti luonnosta on viime vuosi­ na tiukentunut, joten onnistuneita synnytyksiä vankeudessa pi­ detään aina merkkitapauksina.

Tampereella on jonkun verran tutkittu pullokuonojen nukkumiskäyttäytymistä. Uusia tutkimushankkeita eiole vireillä.

Mainittakoon, että vuonna 1988 delfinaarion hollantilainen kouluttajabiologi sanoi irti työsopimuksensa, koska eläinten kanssa työskentely keskittyi hänen mukaansa liiaksivain temp­ puihin ja kaupallisiin tavoitteisiin, ei tutkimukseen.

Uutena piirteenä on Tampereen koiraspullokuonoilla alka­ nut esiintyä aggressiivista käyttäytymistä hoitajia ja naaraita kohtaan. Tulevaisuus näyttää, onko tämä merkkinä delfiinien lisääntyvästä ikävystymisestä vai normaalina merkkinä aikui­ suuden saavuttamisesta.

VELI-RISTO CAJANDER

V_________________________________________________ J 13

hoin, sen haavat ommellaan välittö­ mästi, usein ilman puudutusta. He­ vonen pakotetaan areenalle uudel­ leen heti, kun se pysyy jaloillaan.

Eläimet viihteenä ••

Corrida, härkätaistelu, ja Espanja kuuluvat monien ihmisten mielestä yhteen. Härkätaistelu on yksi ihmi­ sen ja eläimen, kulttuurin ja luonnon välisen kamppailun muodoista, osoi­ tus ihmisen herruudesta.

Koko käsite »härkätaistelu» on harhaanjohtava. Kysymys eioletais­ telusta, koska härällä ei ole samoja mahdollisuuksia kuin ihmisellä sel­ viytyä voittajana. Corrida eiole sel­ lainen miehuuden juhla, jollaiseksi sen esittävät Hemingway teoksessaan Kuolem a iltapäivällä ja Lorca eräis­ sä runoissaan. Pikemminkin se on historian kuluessa syntynyt rituaali­ sen tappamisen muoto.

Härkätaistelu, historia, kulttuuri Härkätaistelun alkuperästä on eri­ laisiateorioita. Joidenkin mukaan se olisikehittynyt Välimeren alueellajo kauan ennen ajanlaskumme alkua tunnetusta härän kunnioituksesta.

Tämän näkemyksen edustajat ovat viitanneet Kreetan vuosituhansien ta­ kaisiin »härkäleikkeihin».

Toisten käsitysten mukaan härkä­ taistelu olisi syntynyt osana Iberian niemimaan roomalaistamista, roo­

Verinen kulutusjuhla?

MURHA ILTAPÄIVÄLLÄ

malaisia kilpaleikkejä ja eläintaistelunäytöksiä tai mahdollisesti Mithras-kulttia, jossa härkä oli keskei­ nen. Eräät tutkijat ovat halunneet korostaa härkätaistelun espanjalaisuutta. He selittävät härkätaistelun syntyneen vasta Espanjan suuruuden aikana, sen jälkeen kun islaminus­ koiset maurit oli karkotettu maasta 1492. Asiasta eiolevarmuutta, mut­ ta viimeistään 1500-luvulla härkä­ taistelu oli jo pitkälle kehittynyt, koska paavi Pius V katsoi 1567 ai­ heelliseksi lähettää kiertokirjeen,jos­ sa hän selittieläintaistelut kristinus­ kon vastaisiksi.

Paavin ansiosta härkätaistelut vä­ henivät pitkäksi aikaa. Vuonna 1808 Ranskan keisari Napoleon I valtasi Espanjan ja nimitti veljensä Josep­ hin maan kuninkaaksi. Tehdäkseen itsestään suositumman Joseph ku­ mosi härkätaistelukiellon. Kun Na­ poleon sittenkukistui 1815 ja Bonaparte-suvun mahti romahti, espanja­ laiset »unohtivat» palauttaa kiellon.

Ensimmäiset ammattimaiset härkätaistelijat olivat teurastajia, jo tka huomasivat ansaitsevansa paremmin julkisen, rituaalinomaisen teurastuksen avulla. Kuva: Päivi Sarakorpi, Malaga 1989.

14

••

Tuon ajan ensimmäiset ammattimai­ sethärkätaistelijat kehittyivät teuras­ tajista, jotka huomasivat ansaitse­ vansa paremmin julkisen rituaalisen teurastuksen avulla.

Valmistautuminen piinaan

^

härälletuskalliset hetket eivät rajoitu areenaan. Härkä »val­ mistetaan» taisteluun. Sen sarvien kärjettylpistetään. Koska sarvissaon tuntohermot, toimenpide eiolevält­ tämättä tuskaton.

Jos härkä on kovin vahva, sillean­ netaan rauhoittavaa huumetta taisen annetaan puskea voimansa esimer­ kiksi hiekkasäkkeihin.

Härän ärsyttämiseksi voidaan käyttää monenlaisia keinoja. Härät ovat likinäköisiä ja värisokeita. Sii­ tä huolimatta niiden silmät sivellään vaseliinilla näön heikentämiseksi.

Hengityksen vaikeuttamiseksi sierai­ miin työnnetään vanutuppoja. Hä­ rän jalkoihin sivellään voidetta, jo­ ka kirveleeja kutittaa. Härän suku­ elimiin saatetaan työntää katkaistu^ sukkapuikko. Ennen areenalle laske^p mistä härkää pidetään hetki pienes­ sä, pimeässä kopissa, jotta se »vil­ liintyisi».Tähän tapaan valmisteltui­ na Espanjan areenoille kuolee vuo­ sittainyli4.000 härkää. Paikkakun­ nilla, joissa ei ole areenaa, järjeste­ tään niin sanottuja härkäjuoksuja (encierros) ja muita fiestoja, joissa surmataan yli 10.000 härkää. Lisäk­ si valmisteluissa kuolee muutamia tuhansia härkiä.

Toinen eläin, joka kärsii huomat­ tavasti härkätaistelussa, on hevonen.

Härkätaistelijan, el toreron, avusta­ jat liikkuvat usein ratsain. Jotta ne eivät pelkäisi härän hajua ja hyök­ käyksiä, niilleon annettu rauhoitta­ viahuumeita. Samasta syystä hevos­ ten näkemistä on rajoitettuja niiden korviin on sullottu esimerkiksi pape­ ria.

Härkätaistelun kuluessa härkä usein haavoittaa hevosta sarvillaan.

Mikäli hevonen eihaavoitu liianpaCorridan

Kysymykseen, miksi tappaminen kiinnostaa tiettyjä ihmisiä, voidaan etsiä vastausta psykologiasta taipsy­ kiatriasta. Näiden ohessa — ja här­ kätaistelun kannalta ilmeisesti kes­ keisempänä — syynä voidaan pitää taloutta. Härkätaistelu on osa espan­ jalaista »kulutusjuhlaa». Vuosittain yli30 miljoonaa ihmistä ostaa yli250 miljoonaa pääsylippua härkätaisteluun. Härkätaistelun suoranainen tuotto on useita kymmeniä miljoo­ nia Suomen markkoja. Tämän lisäk^^si härkätaistelu liittyyvälillisestimo^®niin talouselämän muotoihin — sur­ mattujen härkien lihan myynnistä härkätaisteluun liittyvän lehdistön, ja härkätaistelijoiden kultin kautta turismiin. Härkätaistelun ympärille on muodostunut myös oma kirjalli­ suuden ja kuvataiteen lajinsa. Jäl­ kimmäisen tunnetuinta antiaovat Pi­ casson aiheesta tekemät kuvat.

Härkätaistelusta taistellaan Sekä Espanjassa ja Etelä-Ranskas­ sa, jossa härkätaisteluita järjeste­ tään, että muualla Euroopassa on noussut niitävastustaviaääniäjajär­ jestöjä.

Espanjassa eläinten oikeuksia puolustavajärjestöAsociación para da defensa de los derechos d el ani­ mal (ADDA) aloitti 1987 lehdistö-ja

nimienkeräyskampajan härkätaistelua vastaan. Ranskassa Brigitte Bardot on kritisoinut mm. Bordeaux’n alueellaviime vuosina alkanutta härkätaistelutoimintaa vastaan. Vuon­ na 1987 mm. Espanjassa ja Saksan Liittotasavallassajärjestettiin eläinsuojelijoidenprotesteja härkätaistelua vastaan.

Saksassa eläinsuojelijatovat poh­ tineet, mitä yksittäisetihmiset voisi­ vat tehdä. Iskulauseenaan heillä on ollut: Espanja — kyllä, härkätaiste­ lu — ei! He ovat ehdottaneet mm. seuraavia asioita. * Informaatio, erityisestiEspanjaan matkustavilleja sinne matkoja te­ kevillematkatoimistoille: monilla ihmisillä ei ole kovinkaan selvää

Eläimet viihteenä kuvaa härkätaistelun varjopuolis­ ta, härkätaistelu on heille vain »ajanvietettä». * Keskustelujen järjestäminen sel­ laisten henkilöiden ja yritysten kanssa, joilla on vaikutusvaltaa Espanjassa, jotta heidät saataisiin jollakin tavoin tukemaan härkä­ taistelun vastustamista. * Tempausten järjestäminen härkä­ taistelun epäkohtien julkituomi­ seksi. * Omakohtainen pidättyminen här­ kätaisteluun välillisestikin liitty­ vien asioiden tukemisesta.

Kirjoituksen on berliiniläisen eläinsuojelujärjestön Tierversuchsgegner Berlin e. V:n lehdessä Die Kurzinformation (Nr. 34, Juni 1988) olleen teema-artikkelin »M örd am Nachmittag» pohjalta toimit­ tanut Teuvo Laitila. Lisävalaistusta här­ kätaistelusta saa esim. Garry Marvinin teoksesta Bullfight (Oxford, Basil Blackwell 1988).

MATKAILIJAN JA VIDIOOTIN ELÄINHUVEJA Kesän matkailukausi lähestyy. Satunnainen mat­ kailija voi osallistua monenlaisiin eläinhuveihin eri puolilla maailmaa. M utta ei kotiin jäävänkään kannata huolestua: m yös T V ja videot tarjoavat eläimellistä viihdettä.

Mitä ihmismäisempi eläin ja ihmismäisemmät temput, sitä varmempi ylei­ sömenestys.

Eläinrääkkäys kuuluu oleellisena osana espanjalai­ siinkansanjuhliin. Fiestoissahan kivitetään seipääseen sidottuja kaneja, pistetään ankkoja roikkumaan ja­ loistaan puun oksiinjayritetään ohi ratsastaen repäis­ tä niiltä päät irti, aaseja ratsastetaan näännyksiin ja potkitaan kuoliaaksi jne. Aurinkorannoilla taas va­ lokuvaajat käyttävät häikäilemättömästi hyväkseen apinoitaja huumattuja leijonanpentuja turistienhou­ kuttimina. Näiden eläinten elämä on vain varjo todel­ lisesta, eikä niilläole tulevaisuutta. Vastaavasti turis­ tien pitäisi pysyä erossa kaikista kameli- ja norsuratsastuksistaja -kuvauksista, koska niissäkin käytetään säälimättä vangittuja eläimiä hyväksi.

Englannissa tai Saksassa matkustaessaan voi seu­ rata laittomia koiratappeluita. Etelä-Amerikkaan päätyessään ikävystynyttä matkailijaa huvittaa kukkotappelut.

Myös filmiteollisuus on kautta aikojen tajunnut eläinten merkityksen kassamagneettina. Joissakin elo­ kuvissa eläimiä on kidutettu ja tapettu kaupallisista syistä. Jopa monien luontoelokuvien kuvauksissa on tietoisestirääkätty eläimiätaiajettu niitäsurman suu­ hun, jotta olisi saatu dramaattisempia otoksia. Jäl­ keenpäin on paljastunut, että esimerkiksi Disneyn kuuluisissa luontofilmeissä eläimiä on käytetty kertakäyttötyylillä. Myös kuulussa Karhu-filmissä eläimet saatiin usein vain pakolla »näyttelemään roolinsa».

Nykyään erityisesti Intiassatuotetaan seikkailueloku­ via, joissa on huumattuja tiikereitä näyttelijöinä.

HANNELE LUUKKAINEN

verkkaista elämänmenoa. Alue on niin laaja, ettei aitoja tai vallituksia huomaa lainkaan. Eläimiä eivälttä­ mättä näe kovinkaan läheltä, mutta sitäkin kiinnostavampaa niiden seu­ raaminen on.

Y le is ö v a lis tu u

Sekä tarhassa että puistossa on yleisön valistamiseen panostettu pal­ jon. Eläintenhoitajat ja muut työn­ tekijät keskustelevat mielellään vie­ railijoiden kanssa ja eläimistä kerto­ vista esittelytauluista löytyy muuta­ kin kuin eläimen nimi. Etenkin eläin­ tarhassaliikkuessakiinnittyyhuomio vaikuttaviin informaatiotauluihin, joissa kerrotaan luonnonsuojelun tärkeydestä ja siitä, mitä yleisö itse voi tehdä luonnon ja eläinten hyväksi.

Hieman oudompaa »valistustyö­ tä» ovat sen sijaan eläinnäytökset, joitajärjestetään useita päivittäinja jotka ovat yleisön ehdottomia vetoneuloja! Näytöksissä eläintenhoita­ jatja -kouluttajat esittelevätmitä eri­ laisimpia eläimiä, joista osa esittää suoranaisia sirkustemppuja. Niitäkin näytöksiä varten, joissaeläimet eivät temppuile, ne on pelkkää esittelyä­ kin varten jouduttu tavallataitoisel­ la kouluttamaan. Tämäntyyppinen villieläinten esittely tuntui varsin epäilyttävältä. Myönteistä näytöksis­ sä oli se, että eläimiä ei yritetty teh­ dä ihmismäisiksi, vaan niistäkerrot­ tiin asiallisesti nostaen aina esiin eläin- ja luonnonsuojelulliset näkö­ kohdat.

San Diegon eläintarhanja-puiston olot eivät ole eläinten kannalta niin täydellisetkuin tv-sarjaa seuraamalla

Eläimet viihteenä voisi kuvitella. Puiston osaltaon kui­ tenkin päästy melko pitkälletulevai­ suuden eläintarhan kehittelyssä.

Eräs eläintenhoitaja esitti oman ihanteensa eläinpuistoista, joissa eläimet kasvatettaisiin mahdollisim­ man luonnollisissa oloissa: lauma­ eläimet laumoissa ja kukin laji sille sopivassa ilmastossa. Jonain päivä­ nä olisitoivottavasti mahdollista siir­ tää nämä eläimet niiden luonnollisille ja alkuperäisille asuinsijoille. Silloin ei puistojakaan enää tarvittaisi, pe­ rinteisistä tarhoista puhumattakaan.

Utopiaa ehkä, mutta tavoittelemisen arvoista utopiaa!

TARJA BALDING

Uudemmantyyppistä eläintarhaa edustaa Suo­ messa Ähtärin eläinpuisto. Sielläkin mm. ilveksille on tarjolla vain pienialainen, n.

1000 m2 verkoilla eristetty tila. Kuva: VeliRisto Cajander.

San Diegon eläinpuiston okapien verkkainen iltapäivä. Kuva: Peter Balding.

.

ALUEOSASTOT JA YHDYSHENKILÖT:

Vierailu IHANIEN 3an Diegon eläintarhaan tutustues­ saan voi varautua siihen, että kaksi päivää menee jo alustavaan tutustu­ miseen. Eläintarha koostuu kahdes­ ta varsin itsenäisesti toimivasta yk­ siköstä,joistaperinteinen tarha, San Diego Zoo, sijaitsee aivan kaupun­ gin keskustassa, vehreässä Balboapuistossa. Noin 18 kertaa suurempi eläinpuisto, San Diego Wild Animal Park, puolestaan sijaitseelähes tun­ nin ajomatkan päässä kaupungista.

E lä im e t n ä y tte ille — k e n e n e h d o illa ?

Eläintarha perustettiinjo vuosisa­ dan alussa. Se on vaatimattomasta häkkirykelmästä kasvanut nykyises­ sä sijaintipaikassaan äärimmilleen.

Eläinpuiston perustamisajatus syn­ tyikinsiitä,ettähaluttiintaatauusien eläinyksilöiden saanti tarhaan perus­ tamalla erillinen, yleisöltä lähes sul­ jettu kasvatustila. Sopiva alue löytyi San Pasquelin laaksosta ja puisto avattiiin vuonna 1972. Tarhan ja

ELÄINTEN

MAAILMAAN

Etelä-Kaliforniassa sijaitseva San Diegon eläintarha on tullut m o­ nille suomalaisillekin tutuksi eläintarhan asukeista kertovan TVsarjan, Ihanien eläinten maailma, välityksellä. O hjelm a on varsin viihteellinen ja kritiikitön ja se varmasti miellyttääkin eläimistä kiin­ nostunutta yleisöä. M iten todellisen kuvan sarja sitten antaa San D iegon eläintarhasta?

puiston välillä vaihdellaan eläimiä tarpeen mukaan, mutta tärkein eläinpuiston tarkoitus nykyisin lienee tutkimustyö sekä uhanalaisten eläin­ ten kasvattaminen mahdollisimman normaaleissa laumoissa.

Tarhan japuiston olosuhteita ver­ ratessa tulee helposti mieleen, että tarha on rakennettu ihmisten ja puis­ to pitkältieläinten ehdoilla. Tarhas­ sa, sen kauniistajavehreistä puitteis­ ta huolimatta, eläimet ovat jatkuvas­ tiahtaissa tiloissa näytteillä. Ihmis­ laumat parveilevat häkkien ympärillä yrittäen herättää eläinten huomion.

Kuitenkin monet eläimet vaikuttavat varsin apaattisilta. Jotkut eläinlajit, kuten norsut ja isot kissaeläimet,

ovat huomattavan pienissä ja avoi­ missa tiloissa. Lieneekö näin varmis­ tettuse,ettänämä yleisön suosikit ei­ vät jää keneltäkään näkemättä?

Puistossa suurin osa eläimistäelää laumoissa savannimaiseila alueella.

Petoeläimiä puistossa on vähän jane on turvallisuussyistä erotettu laidun­ tavistaeläimistä. Puistoon pääsee tu­ tustumaan sähköjunalla. Se kiertää alueen ympäri pysähtyen määrättyi­ hin kohtiin, joissaopas kertoo näky­ villäolevistaeläimistä. Eläimet eivät kiinnitä junaan mitään huomiota.

Näkymä junasta on kiehtova: jos hetkeksi sulkee korvansa kameranräpsähdyksiltä, voi todella kuvitella seuraavansa savannin iltapäivän

HAUKIPUDAS: Tiina A hokas, Hepokj, 90830 Haukipudas HUMPPI: M inna Kupari, 43640 Humppi, 944-67 133 JOENSUU: M ilja H onkanen, Ruuhitie 50 D 9, 80160 JS, 973-822 479 JÄMSÄ: Sari Tukiainen, Jämsänkoskentie 16 a 2, 42220 Kai­ pola, 942-614 34 KAJAANI: Katja Pulkkinen, Aava, 87850 Paltanniemi, 986-475 227 KEMI: Merja Leskinen, Aaponk 5, 94720 Kemi, 9698-325 81 KLAUKKALA: M ia Kivelä, Seurantie 4 as 9, 01800 Klauk­ kala KOKKOLA: Virva Ilvesaava, Pormestarink 34, 67100 Kok­ kola, 968-13 738 LAHTI: Johanna H ovi, Riekontie 5 A 1, 15230 Lahti, 918-503 117 LAPPEENRANTA: Sari Kupiainen, Vuokonk 15, 53810 LPR, 953-27 795 NUMMI-PUSULA: Irma Teikari, Lehtola, 03850 Pusula, 90-226 6236 OULU: Kirsti Leisto, Raivaajantie 18, 90140 Oulu, 981-330 578. Tuukka Niskanen, Niilontie 46 as 2, 90120 Oulu, 981-339 359 (löytöeläinpalvelu).

PORI: Riitta Muurla, Vaarank 11, 26810 Pori, 939-200 02 TAMPERE: A n ja Toivio, 33880 Sääksjärvi, 931-671 974 TURKU: Turun Alueosasto, Aurakatu 5 A, 20100 Turku, 921-310 123 Tarja M ich ejeff, Kukkarokiventie 1, 21530 Paimio, 921-809 973 VIHTI: Irina Hornam o, Järventaus, 03220 Tervalampi, 90-227 3955 YLITORNIO: Kaisu Niska, Käpylänpuisto 11 A 2,95600 Yli­ tornio

_________________ J 17

Sirkuksissa lukuisia eläinlajeja on alistettu pelleiksi viihdyttämään ih­ misiä. Jo sinällään, ilman esiintymi­ siä, sirkus on täysin luonnoton elin­ ym päristö mille tahansa eläimelle.

• •

t lA M

Kohtalona sirkuspelle Sirkusareenalla valonheittäjien loisteessajamusiikin pauhussa esiin­ tyminen on eläimilleuuvuttavaa. Sir­ kuseläimet joutuvat suorittamaan urakkansa kiertuekautena päivittäin, jopa moneenkin kertaan. Ne joutu­ vat usein »näyttelemään» ihmisiä eri­ laisissatilanteissaollakseen tarpeeksi

S

eikä ollut edes vaikeaa

A Rodeoesitys tulee sittenkin Suomeen, eläinsuojelijoiden vastustuksesta huoli­ matta.

y h t ä Sirkuseläimet joutuvat kaiken aikaa elämään ahtaissa häkeissä ja monet suuret eläimet, kuten norsut, pide­ tään kopeissaan jatkuvasti kahleissa.

Eläinten alituinen kuljettaminen paik­ kakunnalta toiselleja maasta taijo­ pa maanosasta toiseen lisää niiden stressiä.

huvittavia: esimerkiksi karhut piste­ tään pelaamaan jääkiekkoa luistimet takakäpälissään tai kengurut nyrkkeilemään nyrkkeilyhanskat eturaajoissaan. Sirkuksissa eläimet pakote­ taan tekemään jopa niille vahingol­ lisialiikkeitä. Varsinkin norsut kär­ sivättämän vuoksi pahoista nivel-ja kulumavioista.

Sirkustemppujen opettamisessa käytetään sekä henkistä että fyysis­ tä väkivaltaa eläimiä kohtaan. Jos eläimet eivätvapaaehtoisesti opi, ne pakotetaan oppimaan rangaistuksen pelossa.

Suomalaisten eläinsuojelijoiden aktiivisen toiminnan ansiosta Suo­ messa kiellettiinnorsujen käyttö sir­ kuksissa syksyllä 1986. Kielto on eh­

Eläimet viihteenä

dollinen, joten maa- ja metsätalous­ ministeriö voi myöntää poikkeuslu­ pia. Siksi esimerkiksi erään suoma­ laisen sirkuksen yli 30-vuotias Pepita-norsu joutuu edelleen »istu­ maan» elinkautistaan.

Eläinten käyttö sirkuksissa on puolusteltu sillä,ettäeläimet kuulu­ vat sirkustaiteeseen. Eläinrääkkäyk­ seen perustuvan taiteeneipitäisikuu­ lua mihinkään kulttuuriin. Jos sir­ kukset eivättuletoimeen ilman eläinvetonauloja, kyse on pikemminkin taiteilijoiden ammattitaidon puut­ teesta. Häiriintyneiden ja pelokkai­ den eläinten esittämissä luonnotto­ missa sirkustempuissa eioletodellis­ ta hohtoa.

HANNELE LUUKKAINEN

Toukokuun 11.— 13. päivinä nähtävistä esityksistä maaja metsätalousministeriö karsi kuitenkin osan, kuten va­ sikoiden lassoamisen ja härkien sarvenväännön. Lisäksi ministeriö määräsi, ettäesityksissäeisaa käyttää liiantiuk­ koja hihnoja, teroitettuja kannuksia eikä sähköpiiskaa.

Kyseiset määräykset ovat sinänsä hyviä, mutta kuvitteleeko ministeriö näin tehdessään pesevänsä kätensä ro­

E läin suojelijoiden sinnikkään toim innan tu loksen a Suom essa kiellettiin sirkusnorsujen k ä y ttö vuonna 1986. K u va: K aarina K ivivu ori.

deoon sisältyvästäeläinrääkkäyksestä? Luettelemallajuuri nämä kielletytasiatministeriö antaa ymmärtää, ettäsetie­ tää näitäesitysmuotojajaapuvälineitäkäytettävän samoil­ laeläimillä muualla. Myöntämällä esityslupa tuetaan jo­ ka tapauksessa rodeobisnestä ja eläinten alistamista.

Farssin makua Rodeo-esityksiä mainostettiinja lippuja myytiin jo en­ nen kuin ministeriö oli mitään lupaa myöntänytkään!

Tuonti- ja esityslupa-anomus kirjattiin ministeriössä 23.

2. ja lupa myönnettiin 8.3.1990. Yrityksillekuitenkin tar­ jottiinmahdollisuus ostaa lippuja ennakkoon mainoskir­ jeellä,joka olipäivättyjo 16. 2. Julkiseen myyntiin liput tulivat kirjeen mukaan 12. 3. Samaisessa mainoskirjeessä olimyös erikoistarjouksessa t-paitoja hintaan 40 mk/kpl, jos ne tilataan 8. 3. mennessä.

Tässä tapauksessa kaikki olisiissuunniteltueriosapuol­ ten kesken jo ennakkoon — lupa-anomusten saapuessa ministeriön tehtäväksi jäi enää heilauttaa kumileimasin­ ta...

Vaikka osa lipputuloista käytetään syöpäsairaiden hy­ väksi, eiseteerodeota yhtään sen inhimillisemmäksi. Syö­ päsairaitaautetaan parhaiten suorallatuella, eieläinrääk­ käyksen kautta saatavilla rahoilla.

Toivomme siis,ettäkenenkään rahat eivät pääsylipputuloina kilahda rodeofirman kirstuun. Boikotoi rodeota ja kerro ystävillesikin maamme uudesta eläinsuojeluongelmasta!

Lisätietoa rodeosta löytyy Animalian numerosta 1/90.

PÄIVI K O R H O N E N

E i niin villiä kuin ensisilm äyksellä luulisi. Su­ kupuolielinten ym p ä rille kiristetty vyö saa he­ vosen p yrk im ä ä n eroon kivu sta, ei ratsasta­ ja sta . Kuva: International Society f o r A n im al Rights.

Well, Helsinkiläistä katukuvaa keväällä 1990.

K u va: Veli-Risto C ajander.

18

Koe-eläinten Suojelun vuosikokous maaliskuun viimeisenä päivänä Helsingissä kokosi ilahdutta­ van suuren joukon jäsenistöä paikalle. Osallis­ tuminen vuosikokoukseen, joka tunnetusti ei kai­ kessa sääntömääräisyydessään ole yleisön veto­ naula, olikin tänä vuonna erityisen tärkeää.

Susi, karhu, ilves ja ahma, luontom­ me mahtavat pedot, tarvitsevat lisää tukea ja toimintaa suojakseen. Siksi olemme yhdistyksessämme perusta­ neet petoeläinryhmän.

SUURPEDOT UHATTUINA

Ryhmän tavoitteenaon mm. paran­ taa suurpetoja koskevaa metsästys­ lainsäädäntöä, taata niille turva luonnonsuojelualueillamme, kerätä tietojaja tiedottaa suurpetoihin koh­ distuvista laittomista pyyntitavoista sekä seurata, miten Suomessa toteu­ tetaan niitä kansainvälisiä sopimuk­ sia, joiden tarkoituksena on edistää suurpetojen suojelua Euroopassa.

Kaikkien suurpetojen kantoja olisi

Suomessa vara kasvattaa. Uhatuimmassa asemassa lukumääräisesti on ahma, jotamaassamme eläävain alle sata yksilöää. Eräs pääongelma on, että päätökset suurpetojen metsäs­ tyksen runsaudestaja metsästysajoista sekä -menetelmistä tehdään maaja metsätalousministeriön metsästysosastossa sekä riistantutkimuslaitoksella. Nämä elimet ovat metsästystä itse harrastavien ja sen mahdolli­

suuksia kaikin tavoin edistävienhen­ kilöiden miehittämiä. He itse tutki­ vat, päättävätjavalvovat metsästyskysymyksiä. Muilla viranomaisilla, luonnonystävillä, eläinsuojelijoilla taiedes kansalaismielipiteellä eitois­ taiseksi ole ollut oikeastaan mitään vaikutusta metsästäjäpiirien toimintaan. On korkea aika saada perestroikkaa vanhoilliseen metsästyshallintoomme.

Metsästyslain uudistus ei lupaa h elpotu ksia hukan eläm ään Suom essa. N y t tarvitaan to i­ m intaa susien pu o lesta ! Kuva: Veli-Risto Cajander.

A h m o ja elää Suom essa vain alle sata yksilö ä . L uvilla j a lu­ vattom asti, m m . m oottorikelk­ kaa apuna käyttäen , a h m oja tapetaan ja tk u v a sti P o h jo is­ su om essa. K u va: Veli-Risto Cajander.

Vuosikokous päätti —

YHDISTYKSELLE UUSI NIMI

Vuosikokouksen käsittelyssäolitälläkertaa yhdistyksen sääntömuutosehdotus, ja varsin perustavaa laatua oleva sellainen: kokous pohti yhdistykselle uutta nimeä sekä muotoili yhdistyksen tarkoituksen ilmaisevaa pykälää.

Sääntömuutos on hyväksyttävä kahdessa yleiskokouk­ sessa,joistatoisenon oltavavuosikokous ennen kuin muu­ tos lähetetään yhdistysrekisterin käsiteltäväksi. Marras­ kuussa pidetty yleiskokous päätti, että yhdistyksen nimi muutetaan. Samaa mieltä olivat vuosikokouksen edusta­ jat. Sen sijaan yleiskokouksen hyväksymään nimiehdotuk­ seen, Animalia — eläintenoikeuksien yhdistys, eioltu tyy­ tyväisiä. Sitä pidettiin liian vaikeatajuisena ja pitkänä.

Vuosikokous päätyi selvällä äänten enemmistöllä uuteen nimiehdotukseen: ELÄINSUOJELULIITTO A N IM A ­ LIA — DJURSKYDDSFÖRBUND A N IM A LIA . Toi­ minnan painopiste halutaan kuitenkin edelleen säilyttää koe-eläimissä. Tämä tuliesillesekä nimestä ettäyhdistyk­ sen tarkoituksesta käydyssä keskustelussa.

Vuosikokouksen hyväksymä tarkoituspykälä on seuraa­ vanlainen: * Yhdistyksen tarkoituksena on edistää eläinten oikeuk­ sia. * Yhdistys vastustaa sellaistaeläinten kohtelua, kasvatus­ ta taikäyttöä, joka aiheuttaa niillekipua taituskaa tai estää olennaisesti niiden luonnollista käyttäytymistä. * Ensisijaisestiyhdistys pyrkii lopettamaan turhat jatus­ kalliseteläinkokeet. Lisäksi seedistää kaikkea eläinsuo­ jelua. * Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan mm. asennekasvatuk­

sen, tiedottamisenja lainsäädännön uudistamisen avul­ la. Lisäksi yhdistys tukee eläinkokeettomien tutkimus­ menetelmien ja eläinsuojelullisesti parhaiden ratkaisu­ jen kehittämistä ja käyttöä. * Toimintansa tukemiseksi yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä harjoittaa eläinsuojeluaiheisten tuotteiden myyntiä.

Myös nykyisten sääntöjen mukaan yhdistyksen ensi­ sijaisenatarkoituksena on eläinkokeiden vastustaminen mutta samalla todetaan yhdistyksen edistävän kaikkea eläinsuojelua. Käytännön toimintaan tarkoituspykälän uudelleenmuotoilu eisiisjuurivaikuta: yhdistyksen toi­ minnassa on jo aiemminkin ollut koe-eläinten suojelun ohella keskeistä tuotanto-, turkis- ja villieläinten suo­ jelu. Muutoksella haluttiin selkeyttää pykälän sisältöä ja tuoda kirkkaammin esilleyhdistyksen toiminnan eet­ tinen perusta.

Nimi- ja tarkoituspykälien lisäksi vuosikokouksessa käsiteltiin sääntöjä muiltakin osin ja päätettiin hyväk­ syä yleiskokouksen esittämät muutokset. Nämä ovat siis valmiita astumaan voimaan yhdistysrekisteritoimiston hyväksynnän saatuaan.

Uusi nimi ja tarkoituspykälä sensijaan on käsiteltä­ vä vielä toisessa yleiskokouksessa. Mikäli ne siellä hy­ väksytään sellaisenaan, ovat nekin valmiita lähetettä­ väksiyhdistysrekisteritoimiston käsittelyyn. Yleiskokous pidetään 11. 6. 90 klo 18.00 yhdistyksen toim istossa.

Kokous on meidän kaikkien jäsenten yhteinen, joten otetaan kesäkuussa joukolla suunta toimistoon!

EMMI MANNINEN

Valoa karhulle Metsästyslainja -asetuksen uudis­ tus mennee eduskunnan käsittelyyn huhtikuussa -90. Siinä ehdotetaan tiettyjähelpotuksia suurpetojen ase­ maan: — Suurpedoille voidaan määrätä vuosittain metsästyskiintiö, eli se määrä, mitä niitä korkeintaan saa metsästyskauden aikana tappaa.

— Karhun metsästys vaatisipyyn­ tiluvan ja ampumakokeen. Huono­ na piirteenä on, että karhun kaato saisiedelleen tapahtua ilman metsäs­ tysoikeutta kenen tahansa mailla.

— Karhun kevätmetsästys pois­ tettaisiin.

— Ahman pyynti raudoilla kiel­ lettäisiin.

Monia haitallisiapiirteitäjäisikui­ tenkin lakiin jäljelle, mm.: — Yleinen suden metsästysaika Pohjois- ja Itä-Suomeen.

— Kettua saisipyytää jalkanarulla, samalla kuitenkin pohjoisen myrkkypyynti kiellettäisiin.

— Karhun, suden ja ahman met­ sästyksessä saisi käyttää maanomis­ tajan luvallaloukkua taimuuta kiin­ teää pyyntilaitetta.

— Ulkomaalaisille annettaisiin mahdollisuus osallistua suurpetojen tappamiseen maassamme.

Paljon on siistehtävääedessä, jot­ ta mahdollisimman moni saisi hen­ kilökohtaisesti nauttia suurpetojen olemassaolosta maassamme. Suurpetoryhmän toiminnasta saa tietojaal­ lekirjoittaneelta.

VELI-RISTO CAJANDER

20

21

M ikäli E u roopan Yhteisö ei m u u ta suunnitelm iaan, k o itta a k oekan eille k o v a t ajat. K u va: Veli-Risto Cajander.

KOSMETIIKAN testaus eläimillä pakolliseksi — totta vai painajaista?

Euroopan Yhteisössä on äskettäin ehdotettu muutoksia kosmeettisia tuotteita koskevaan kuluttajasuojalakiin. Mikäli ehdotus tulee voimaan, merkitsee se käytännössä eläinkokeiden tulevan pakollisiksi kosmetiikan valmistuksessa: jokaisen tuotteen on läpäistävä turvallisuustestaukset, jo t­ ka pitävät sisällään eläinkokeita.

Uskomattominta EY:n lakialoitteessa on se, että kaik­ kijo markkinoilla olevat, eivain uudet tuotteetja raakaaineet, tulee testataem. turvallisuustestein. Tämä merkit­ see miljoonien koe-eläinten kärsimyksiä täysin turhaan.

Suomessa eitällähetkellä tehdä valmistajien ilmoituk­ sien mukaan kosmetiikkateollisuuden eläinkokeita, mut­ taEY:n sääntö voimaan tullessaansaattaisijohtaa niiden aloittamiseen: mikäli suomalaiset yritykset haluavat vie­ dä kosmetiikkatuotteitaan EY-maihin, on näiden tuottei­ den läpäistävä EY:n vaatimat turvallisuuustestit.

n

e

b

Mustarastas etsii lehtien alta ruokaansa Ripeästi keltainen nokka välähtelee lehtien välistä.

Kevätaurinko leikkii sen mustalla höyhenpuvulla.

Keltaiset, violetit krookukset ovat työntyneet maan alta aivan kuin huutaen elämää, aurinkoa ja tilaa.

Samanaikaisesti monet eläimet ovat alistettu, sullottu, ahdettu, täytetty, lajiteltu, rekisteröity ja karsinoitu ihmisen hyödyksi.

Tila on viety ja elämä kielletty.

Mustarastas kohoaa korkeimman kuusen latvaan. Sen huilumaisen kaunis laulu helähtelee kauas.

Liisi Hiltunen

V. 22

u

e

g

r

s

b u n n i e s

Liity KOE-ELÄINTEN SUOJELUN ja BODY SHOPIN kosmetiikkakampanjoihin Tunnettu englantilainen kosmetiikkayritys, Body Shop, 0 ^ ryhtyi maaliskuussa massiiviseen kampanjaan EY:n laki­ aloitetta vastaan. Suomen Body Shop on mukana kam­ panjassa, jossa kerätään nimiä adressiin,jotta EY:n laki­ aloitetta ei hyväksyttäisi. Käy sinäkin Body Shopissa al­ lekirjoittamassa adressi taijos paikkakunnaltasi puuttuu Body Shop, soita Helsingin Body Shopiin ja tilaa adres­ seja(puh. 90— 603 700). Adresseja saa myös Koe-eläinten Suojelusta.

Koe-eläinten Suojelu käynnisti jo viime vuoden lopulla oman kosmetiikkakampanjansa, jossa vaaditaan kosmetiikkatuotteiden testaustavan merkitsemistä pakkauksiin.

Vaatimuksemme ovat entistä ajankohtaisemmat EY:n la­ kialoitteenuhatessa. Tämän lehden ilmestyessänimilistam­ me on jo luovutettu kauppa- ja teollisuusministeriöön, mutta kampanjointi jatkuu yhä. Voit tilata meiltä uusit­ tua kosmetiikkaesitettämme vaikka muille jaettavaksi ja osoittaa mielipiteesi kosmetiikkateollisuuden eläinkokei­ ta vastaan vaikkapa pukeutumalla uuteen T-paitaamme.

Siinä on teksti »Kauneutta ilman julmuutta — kosmetiik­ kaa ilman eläinkokeita» sekä kanin kuva. Olennaisinta on tietenkin se, että emme osta eläinkokein testattuja tuot­ teita. Uusittu listatällaisista tuotteista löytyy kosmetiikkaesitteestämme.

PÄIVI VIINIKAINEN

v

* IHIx iflKÖXÄ JI- cTeamy O i°,!i!URlsEi 'l.oraäfan ^w..:

E th ä n h a lu a ih o n h o ito si a ih e u tta v a n k ä r s im y k s iä e lä im ille ?

'f

v *■ ,

4*

v V/i^Cxf

In n o x a - h o ito tu o tte e t on k e h ite tty ilm a n e lä in k o k e it a .

noC

Ne ovat

p u h ta ita , h e llä v a r a is ia

ja

k liin is e s t i tu tk ittu ja .

*

I n n o x a - t u o t t e e t h o i t a v a t h u o l e l l i s e s t i h e r k k ä ä i h o a - k a s v oo jj aa

Ne

n

i

e iv ä t

sisä llä

ih o a

ä rsy ttä v iä

a in e ita

tai

h a ju ste ita .

k o k o k © hoa. Ih o s i v o i h y v in - n iin m y ö s o m a t u n t o s i!

Maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltu eh­ dotus uudeksi eläinsuojelulaiksi tuli maaliskuussa yhdistykseemme lausunnolle. Esitys oli yllättä­ vän suppea. Merkittävimmät muutosehdotukset koskevat luonnonvaraisten eläinten tarhausta ja koiran hännän typistystä.

•• ••

••

ELAINSUOJELULAINSAADANTOA UUDISTETAAN — ihmisiä vai eläimiä varten?

Luonnonvaraisten eläinten pyydys­ tämistä koskeva pykälä 3 kuuluisi uudistusehdotuksen mukaan näin (li­ säys tummennettu): »Luonnonvaraista lintuatainisä­ kästä ei saa ottaa elätettäväksi, ellei kysymyksessä oleeläimen pyydystä­ minen eläintarhassa pidettäväksi, eläimen tarhaaminen riistanhoidolli­ sessa tailihantuotannollisessa tarkoi­ tuksessa, eläimelle tilapäisesti annet­ tava sairaanhoito taimuu hyväksyt­ tävä tilapäinen tarve tai tieteellinen tutkimustyö.»

Positiivista eläinsuojelun kannal­ ta on se, että ehdotuksessa ei enää sallita luonnonvaraisten eläinten pyydystämistä turkistarhalle. Tämä tuskin kohtaa jatkossa suurempaa vastustusta, silläuudistusehdotuksen perusteluissa todetaan eläinten pyyn­ nin tarhoille menettäneen merkityk­ sensä. Väistämättä tuleekin mieleen, että nyt on siisvaraa myöntää, että turkistarhat eivät täytä luonnosta pyydettyjen eläinten lajityypillisiä tarpeita. Ehkä sitten, kun turkisten kysyntä laskee entisestään eikä tur­ kistuotanto enää kannata, voidaan sama asia myöntää myös tarhalla syntyneiden eläinten osalta.

Koe-eläinten Suojelu esittää lau­ sunnossaan, että myöskään pyyntiä riistanhoitotarkoituksiin eitulisi uu­ dessa laissasallia. Metsästys on har­ rastustoimintaa, jonka on tapahdut­ tava luonnon ehdoilla: metsästys on sopeutettava riistakantoihin, ei riisU usittu eläinsuojelulakikaan ei estä kettu jen p itä m istä p u olen neliöm etrin verkkopoh jahäkeissä. K u va: Veli-Risto C ajander.

24

takantoja metsästykseen. Vaarana riistaeläinten tarhaamisessa saattaa olla se, ettäluonnonvaraisten riista­ kantojen hoitoa laiminlyödään. Täy­ dennys tarhasta on helpompaa kuin lajien elinympäristön suojelu.

Väriä ruokapöytään villieläimiä tarhaamalla Kiistanalainen villisikojen tarhaus aiotaan uudessa eläinsuojelulaissa tehdä lailliseksi. Sam alla m yö s m u ita villieläim iä saisi p elk ä n ilm oituksen tehtyään ru veta tarhaam aan lihapatoihin. Ä h ­ täri -90. K u va: Veli-Risto Cajander.

Lakiehdotuksessa aiotaan sallia uusi villieläinten hyötykäytön muo­ to: luonnonvaraisten eläinten tarhaa-

•

minen lihantuotannon vuoksi. Eläin­ suojelulaki astuu tässä aimo askeleen taaksepäin.

Taloudellisen tehokkuuden ja vil­ lieläinten hyvinvoinnin yhdistäminen eiole käytännössä mahdollista. Ko­ kemus kotieläintuotannosta osoittaa, ettäeläintentarpeet syrjäytetään ta­ loudellistenpyrkimysten tieltä: kaik­ kien tuotantoeläinten tilatovat mahdollisimman pienet ja yksitoikkoiset.

Jopa tuhansia vuosia ihmisen käy­ tössä olleiden lajien osalta on todet­ tu, ettei niiden käyttäytymistarpeita tunneta riittävästi. Ongelma on vie­ lä suurempi uusien, luonnonvarai­ seen elämään sopeutuneiden lajien kohdalla.

Luonnonvaraisten eläinten tar­ haukseen lihantuotantoa varten ei ole taloudellisiakaan perusteita. Li­ han ylituotanto on jo nyt ongelma.

Lihaeläintarhojen sijaan olisi syytä kehittää kotieläintaloutta, jossa eläinten tarpeet otetaan paremmin huomioon. Näin tuotetuilletuotteil­ le riittää kysyntää.

Kaiken kaikkiaan pykälän 3 perus­ ajatus tulisiolla se, että luonnonva­ raisten eläinten »elätettäväksi otta­ minen» olisi sallittua vain silloin, kun eläinyksilön tai -lajin etu sitä vaatii: huvitarkoitus taitaloudellisen voiton tavoittelu ei ole riittävä pe­ ruste.

Hännättömät koirat historiaan?

Koirien hännän typistämisen kiel­ täminen on kauan kaivattu eläinsuo­ jelullinen edistysaskel. Ehdotusta pe­ rustellaan lakiehdotuksessa sillä,et­ tä typistyskielto on ehto Suomen pääsemiselle mukaan Euroopan neu­ voston lemmikkieläinten suojelua koskevaan sopimukseen. Euroopan yhdentyminen saa siisainakin koirat heiluttamaan iloisesti häntäänsä.

Hännäntypistyskiellosta tullaan varmasti vielä taistelemaan ennen kuin eduskunta (toivottavasti!) sen hyväksyy. Osa kennelväestä Suomen Kennelliiton tuella on äänekkäästi vastustanut kieltoa. Koe-eläinten Suojelu haluaa omalta osaltaan tu­ kea päättäjiä siinä, että he pysyvät tämän, vuosittain tuhansia eläimiä koskevan eläinsuojelullisen ehdotuk­ sen takana.

Kunnon uudistusta kaivataan!

Eläinsuojelulakimme kaipaisihuo­ mattavasti laajempaa uudistamista.

Esimerkiksi lainduntamisoikeuden takaaminen tuotantoeläimille, eläin­ ten huostaanoton helpottaminen eläinrääkkäystapauksissa ja sellais­ ten tulkinnanvaraisten ilmaisujen

kuin »tarpeeton kipu» ja »riittäväti­ la», täsmentäminen olisivat kiireel­ listen asioiden listalla.

Ennen kaikkea tulisi nykyisten säädösten tulkinta saada lain henkeä vastaavaksi.Eläinsuojeluasetuksem­ me mukaan eläimen säilytyspaikan tuleeolla »lajin erityispiirteet huomi­ oonottaen riittäväntilava». Siltiesi­ merkiksi munivia kanoja voidaan pi­ tää alle A4-kokoisessa tilassa, broilereita 18— 20 yksilöä neliömetrillä, kettuja puolen neliömetrin verkkopohjahäkeissäja lehmiä vuoden ym­ päri parteen sidottuna.

Eläinsuojelulakimme puolestaan kieltääsellaisteneläimen hoitoon tar­ koitettujen välineiden ja laitteiden käytön, jotka aiheuttavat eläimelle tarpeetonta kipua. Silti esimerkiksi emakkoja ja lehmiä pidetään tilois­ sa, jotka aiheuttavat niille monia tuotantorasitussairauksia ja -vam­ moja.

Ehdotus uudeksi eläinsuojelulaiksi tarvitsee eduskunnan hyväksynnän ennen voimaantuloaan. Vielä siison eläinsuojelijoilla mahdollisuus vai­ kuttaa asiaan. Itsekunkin laineläin­ suojelullisista puutteista huolestuneen kannattaa ottaa yhteyttä »omaan» kansanedustajaansa. Tarvitsemme lain,joka suojelee eläimiä, eimeidän ihmisten taloudellisia pyrkimyksiä tai huvittelun halua.

EMMI MANNINEN

U nikki, U nipilvi j a S o o lo kirm a a va t p a rin ­ kym m en en hehtaarin alueella em iensä kans­ sa. K uva: Veli-Risto Cajander.

Vapaiden kanojen munia, iloisten kanojen munia, maalaismunia — mistä valita?

Ostamalla tavallisen kananmunapakkauksen valintamyymälästä tu­ kee aivan varmasti häkkikanaloita.

Valintamyymälästäkin saattaa tosin löytää Munakunnan Maalaismunia, jotka k.o. yrityksen mukaan tuote­ taan pääosin pienehköissä kanalois­ sa. Näiden katsotaan automaattisesti olevan lattiakanaloita. Mitään val­ vontaa tilojen suhteen ei ole, joten tuottaja saattaa koska tahansa siir­ tyä häkkituotantoon.

Paljastava kauppakierros Kiertokäynti Helsingin kauppahal­ leissa paljasti, että »maalaismunia» myyvät muutkin. (»Kaupunkilais-

munia» en onnistunut löytämään.)

Eräät maalaismunien kaupittelijat suhtautuivat jopa erittäin töykeästi kyselyihini munien alkuperästä, mis­ tä tein selvän johtopäätöksen: häk­ kikanalassa tuotettuja.

Iloisten tai onnellisten kanojen munia kaupattiin Helsingissä sekä Hakaniemen hallissa että Kauppa­ hallissa. Vapaita kanoja taiei,onnel­ linen taiiloinen on kyllä liikaaluvat­ tuja lapsellistakuluttajiinvetoamis­ ta. Riittäisi,kun kerrottaisiintulevat­ ko munat lattiakanaloistataiovatko kanat saaneet olla vapaana. Kaikki kanojen hyvinvointia mainostavat ei­ vät olleet edes käyneet tuottajatilalla! Kauppahallin myyjä tuntui ilah­

Luomutuotanto tekee vauhdilla tu­ loaan. Ekologisesti viljellyt kasvi­ tuotteet ja luonnonmukaisesti tuotet­ tu liha ja kananmuna tekisivät kaup­ pansa, jo s vain tarjonta lisääntyisi.

Monet kananmunakauppiaat ovat havainneet tässä oivan markkina­ raon. Kananmunia myydään useiden sellaisten nimikkeiden alla, jo tk a viittaavat vahvasti luontoon. M utta kannattaako kauppiaita uskoa?

duttavalta poikkeukselta, sillä hän kertoi hakevansa munia viikoittain tilalta.

Puhtaimmat paperit antaisin EKOK U L M A Luonnonvalinnalle (Fred­ rikinkadunja Eerikinkadun kulmas­ sa),joka todellayrittääsaada myyn-^k tiin rehellisiä luomutuotteita. Kau-^P passa myydään luonnonmukaisesti tuotettua lihaa ja kananmunia. Lii­ ke ottaa ensi askeleitaan, joten ke­ hittämisen varaa on. Suuntaus on kuitenkin oikea, joten Ekokulmaan kaikki eläinystävät, jotka ette pysty pitämään hampaitanne erossa pihvis­ tä ja kananmunista!

Valinnan vaikeus Entä mitä pitää tehdä neuvotto­ man kuluttajan, joka ehdottomasti haluaa ostaa kananmunia ja esimer­ kiksi Ekokulmaan on liian pitkä matka. Kannattaa etsiälähinpaikka, jossa vapaiden kanojen munia myy­ dään ja vähän tentata myyjää. Mi­ käli tilalla, jolta munat tulevat, on^» Luonnonmukaisen Viljelyn Liiton tai Biodynaamisen yhdistyksen tarkastustodistus, kannattanee ostaa.

Toisaalta, mikäli myyjä kertoo käyneensä tilallaja voi vähän kuvail­ laoloja, joissa kanat elävät, olisinit­ se— tosin varauksella — valmis os­ toksiin. Ihanteellisintaolisitietystiit­ se kysyä esimerkiksi yllämainituista yhdistyksistä, missä on eläinystävällisiäkanaloitaja ostaa suoraan niis­ tämunia. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa soittaa suoraan kanalanomistajalle ja tiedustella, miten hän kanojaan kasvattaa.

Ruotsissa jo joka kymmenes kananmunakilo on tuotettu vaihtoeh­ toisesti. Meistä voi jokainen vaikut­ taa siihen, että Suomessa päästään vähintään samaan.

RIITTA SALMI K o t k o t, fre e d o m f o r hens! K uva: K aarina K ivivu ori

vä, isäntäkään eiollutpotenut fluns­ saa kolmeen vuoteen syötyään omia luomutuotteitaan.

i f

Luomusiat loistivat poissaolollaan

S ■k:

»VOIKO L U O M U U N L U O T T A A ?

Luonnonmukainen (luomu) kotieläintuotanto on Suomessa vasta alkuvaiheessaan. Se on lähtenyt kehittymään vasta parin vuoden sisällä. Jo nyt näyttää kuitenkin selvältä, että se lisääntyy rajusti lähivuosina, koska kuluttajat haluavat paitsi puhtaampaa ja ter­ veellisempää ruokaa m yös eläimille kunnon olot.

Luonnonmukaisen eläintuotannon periaatteena on ensinnäkin se, että eläimet ruokitaan pääsääntöisesti luonnonmukaisesti viljellyillä rehuil­ la. Toinen ehto on, että eläinten eli­ nolosuhteiden tulee olla mahdolli­ simman lähellä kunkin lajin luon­ nonmukaista tilannetta. Eläinten tu­ leepäästä ulos laitumelle ainakin ke­ säaikana, niiden tulee saada päivän­ valoa, niiden pitää päästä liikku­ maan jne. Teurastuksen täytyy ta1pahtua toisin kuin tavanomaisesti: eläimiä tulee käsitellä hellävaraises­ tiniin kuljetuksen kuin teurastuksen­ kin aikana. Tämä edellyttää luomuteurastukseen erikoistuneita teurastuslinjoja, joissa teurastus tapahtuu inhimillisesti.

Kaunis teoria — kolkko arki Viime marraskuussa Mikkelissä pidettyjen luomumessujen yhteydes­ säjärjestettiintutustumiskäynti sekä luomulehmä- että luomusikatilalle.

Näin pääsin katsomaan luomueläintuotantoa käytännössä.

Luomumaitotilalla lehmiä ruokit­ tiinlähes yksinomaan luomurehulla, jota tuotettiin omalla tilalla. Lehmät olisidottu parsiinsa lyhyillärautakettingeillä. Vasikat olierotettu emois­ taan ja nekin olisidottu lyhyin köy­ sin tai kettingein pilttuuseensa.

Navetan toisessa osassa kasvatet­

tiin lihahiehoja, joita oli tungettu neljä kolmen lehmän tilaan. Jos mahdollista, ne oli kytketty parsiin­ sa vieläkin lyhyemmin kettingein kuin lehmät. Isäntä selittitilannetta siten, ettätilanpuutteen vuoksi kaik­ ki hiehot oli pidettävä lyhyeksi kyt­ kettyinä, koska yksi hiehoistaoliniin pahankurinen. Äksy hieho on me­ nossa teuraaksi, mutta kun luomulihalle ei juuri tuolloin ollut kysyn­ tää, sitäjouduttiin pitämään ylivuo­ denvaihteen.

Tällä tilallaluomutuotannon peri­ aatteeteläintilojenosaltaeivätolleet vielälainkaan toteutuneet. Siltilihaa ja maitoa mainostettiin luomutuot­ teina. Tosin tilalla tuotettu maito menee tavallisenmaidon sekaan, sillä meijereissäeivielävoida käsitelläsitä erikseen. Tulevaisuudessa tutustu­ miskohteessamme oli tarkoitus siir­ tyä hiehojen osalta oikeaoppiseen luomulihan tuotantoon. Sitä varten rakennetaan uusi navetta, jossa myös lehmät ovat vapaaparsissa ja jossa emolehmä javasikka voivat ol­ la yhdessä.

Isännän mukaan luomulihan tuot­ taminen ei tule juurikaan kalliim­ maksi, jos rehu saadaan omalta ti­ lalta. Luomulihastahan saadaan ta­ vanomaista parempi hinta. Terveem­ piä eläimet ainakin olivat, sillä asetonitauti,joka oliaikaisemmin todel­ linen ongelma, oli tyystin hävinnyt.

Myös omistajien terveys oliollut hy­

Sikatilaolivielämaitotilaakin pa­ hempi pettymys. Itse asiassa koko luomutuotanto oli tilalla lopetettu.

Sikala olinyt niin sikamaisessa kun­ nossa, ettävieraitaeipäästetty sisälle edes pyynnöstä. Tokihan nyt jokai­ nen sikala pitäisi pitää edes sen ver­ ran siistinä,ettäsitäkehtaisi näyttää — joutuvathan siatkinasumaan siel­ lä vuorokaudet ympäri.

Masentavan sikalakäynnin vasta­ painoksi messuvieraille kerrottiin Kangasniemelle valmistuneesta uu­ denaikaisesta pihattosikalasta, jossa kantavia emakoita ei pidetä tavan­ omaisissa, ahtaissakarsinoissa, vaan laajemmalla alueella, jossa ne voivat liikuskellaja olla keskenään tekemi­ sissä. Eläinten kannalta pihatto on tavanomaista sikalaa selvästi parem­ pi; esimerkiksijalkavammat vähene­ vät oleellisestija eläimet voivat käyt­ täytyä luontaisemmin. Kuiviketta käytettäessä ilmastointikin on hel­ pompi järjestää.

Oikeita luomutuotteita odotetaan Keski-Euroopassa on jo paljon kokemuksia luomusianlihasta, -nau­ danlihasta ja -kananmunista. Meil­ läollaan vuosikausia jäljessä, kiitos vanhoillisen maa- ja metsätalousmi­ nisteriön ja tehotuotantoa ajavan MTK:n. Kysyntää luomutuotteille olisi,mutta tuottajiaeiole tarpeeksi ja markkinointikin on puutteellista.

Tänäkin vuonna Suomessa on ar­ vioitutulevan myyntiin vain 135 luomulehmän lihat. Selvästi suurin ky­ syntä näyttää olevan luomumunilla.

Luomutuotannon periaatteet ilah­ duttavat eläinsuojelijaa mutta käy­ täntö on vielä toista. On ymmärret­ tävää, ettäsiirtyminen tavanomaises­ ta tuotannosta luonnonmukaiseen tuo lisäkustannuksia ja lopulliseen tavoitteeseen edetään siksiasteittain.

Kuitenkin niin kauan, kun luomu­ tuotannon periaatteet eivät eläinten olojen osaltatoteudu, on se tehtävä mainonnassa selväksi kuluttajille.

Suurelle osalle luomu-kuluttajia on eläinten luonnonmukaisen ruokin­ nan lisäksiyhtä tärkeää eläinten muu hyvinvointi. Meistä kuluttajistapal­ jolti riippuukin, miten nopeasti to­ delliseen luomu-tuotantoon päästään.

HANNELE LUUKKAINEN 27

käyttökelpoisia ja niin persoonalli­ sia,ettenenää osaa ostaa niitätaval­ lisistakaupoista. Mutta. Pyörein sil­ min tavasin tekstiä, jossa kannustet­ tiinostamaan mm. turkiksia kippa­ reiltavarsinaisten turkisliikkeiden si­ jasta. Turkis on aina turkis, ostipa sen mistä tahansa. Sitä kantava ih­ minen ilmaisee selvästikantansa tur­ kiksiin ja turkiseläimiin.

Omaatuntoaan voi kyllä yrittää petkuttaa sillä,että ajattelee kirppariturkiksesta maksettujen rahojen menevän hyvään tarkoitukseen, hy­ väntekeväisyyteen. Mutta eikö luon­ nonsuojelijan ja eläintenystävän tu­ lisiensin pohtia toimiensa moraalis­ ta puolta, punnita arvoja ja nojata periaatteisiinsa?

Emma

Terve hyvä Animaalian toimitus!

Mun on nyt pakko ilmoille saat­ taa suuri suuttumukseni. Nimittäin koko pahuksen ihmiskuntaa koh­ taan. Teidän lehtenne tarkoitus on hyvin jalo. Olen lukenut sitäkun yk­ sikaveri lainasiomaansa. Mutta kun tuo »vouhotus» on niin kovin hyö­ dytöntä. Eläimet tulevat aina kärsi­ mään vääryyttä ihmisen ahneuden ja sadistisen perusolemuksen vuoksi.

Raha kun on sellainenjännä subjek­ ti,jonka vuoksi ihminen eisääliedes toista ihmistä.

Kuinka sitten luulette voivanne lehdellänne ym. toiminnalla saada maailmasta kitkettyä tyhmyys jaah­ neus pois?! Nimittäin omakohtaisen kokemuksen harjaannuttamana voin väittää, että n. 70 % ihmisistä eivät ajattele omia sukupuolielimiään pi­ temmälle. Elämme kuolevassa maa­ ilmassa, jossa eläin on »pelkkä ke­ hityksen este».

En halua pahoittaa mieliänne, en loukata, en solvata, jatkakaa jatka­ kaa toimintaanne. Ilman toivoa on tylsä elää. Jos jollain asialla on hy­ vä lopullinen tarkoitus, sitä kannat­ taa mielenrauhansakin kannalta ajaa eteenpäin. Tai yrittää. Itse olen me­ nettänyt toivoni ihmisten suhteen.

Koittakaa nyt te muut pärjäillä. No nyt mä sain porattua asiani ilmoille.

Helpotti kamalasti.

Ja lopettakaa se lihansyönti kaik­ kijotka satuttelukemaan tämän. Re­ hu on hyvää ravintoa.

Toivoo Teuvo.

Ei edes kirpputoriturkiksia!

Vuoden ensimmäisessä numeros­ sa tällä palstalla oli kirjoitus, jossa kehoteltiin osallistumaan tavaroiden kierrättämiseen ja uusiokäyttöön.

Hyvä idea, olen kannattanut ja to­ teuttanut sitäitsekinjo pitemmän ai­ kaa. Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa kirpputorien hyödyllisyydes­ tä; tavarat jaerityisestivaatteet ovat 28

Hei! Luin Animalia l/90:tä. Minä olen saanut sellaisen käsityksen, että eläintarhat (useimmat) tuovat harvi­ naisia eläimiä ulkomailta, koska ne eivät pärjäisiluonnossa tai,koska sa­ lametsästäjät/metsästäjättappaisivat ne sukupuuttoon. Eläintarhoissa on myös suomalaisia eläimiä, kuten su­ sia, norppia ja hylkeitä ym. Esim.

Animalia 1/90 s. 19 lukee: »Enää ei­ vät eläintarhat, delfinaariot tai sir­ kukset riitäihmisten huviksi.» Minä en puolusta sirkuksia ja delfinaarioita, mutta eläintarhoja minä puo­ lustan! Minusta asia olisikorjattava!

Suosittelen ettälukisittesiellätoimi­ tuksessa Sesseja likka Koiviston kir­ joja (Eläinmaailman emoja ja poika­ sia, Eläintarha olohuoneessamme, Rakkaat ja raivostuttavat eläinystä­ vämme, Tarinoita eläinten saarelta ym.). En kielläsitä,etteikö olisiole­ massa eläintarhoja, joissa eläimillä olisi huonot olot, mutta esimerkiksi sevoisiollaseuraava toiminnan koh­ de! Toivon, että korjaatte asian seuraavassa Animaliassa!

Nimim. P.L.

Kuten huomaat, käsittelemmeeläin­ tarha-aihetta laajemmin tässä nume­ rossa. Tosin kirjoittajiemme mielipi­ teet eivät taida mennä aivan yksiin Sinun näkemystesi kanssa. Terv.

Emmi M. ja Riku C. Lukijalta-palstalla kirjoittinimim. »Eläin elää, ihminen ihmettelee» kirpputoriturkisostoista. Ostan lähes kaikki vaatteeni kirpputoreilta, mut­ taturkiksiaen ostaisiedes sieltä.Toi­ von näet, ettäjoku joka todella ha­ luaa karvahatun taiturkin ja ostaisi senjoka tapauksessa, näkee kirpparillasopivan ja ostaakin sieltä. Mik­ sisiis»eläinsuojelijat» ostaisivat nä­ mä varastot tyhjiin?

Ihmetteli Lispetti/Espoo

Moi »Eläin elää, ihminen ihmettelee» Animalia 1/90 sulia oli mielenkiin­ toinen näkökulma ja sun kirjoituk­ sesiolisuurelta osalta asiaa. Saanen silti sanoa oman mielipiteeni.

»Jokaiselle eläimelle kuuluu on­ nellinen elämä ja tuskaton kuole­ ma». Kaunis ajatus, mutta se ei to­ teudu ellemme näkyvästi kieltäydy käyttämästä epäinhimillisellä taval­ lavalmistettuja tuotteita. Varsinkin kun boikotointi ja puhuminen ovat ainoat tavat, joilla voimme vaikut­ taa. Monet kauhistelevat eläinsuojeluepäkohtia, eivätkä siltiole haluk­ kaita tekemään minkäänlaisia muu­ toksia omassa elämässään. Kaksi­ naamaisuus elää ja kukoistaa.

Mielestäni turkisten käytöstä kiel­ täytymisen eettisetperusteet eiväthä­ viä, jos turkin ostopaikka onkin kirpputori. Samoilla kärsimyksillä se turkki on aikaansaatu, ja edelleenkin se on turhuutta. Jos ei halua ostaa turkkia muotiliikkeestä, ei sitä osta ^kirpputoriltakaan. Vaikka sen hal­ ivallasieltäsaisikin. Mieluummin on ilman vaatetta kuin ostaa turkin.

Kasvissyöjänä ihmettelen, onko li­ han syöminen todella niin oleellista ihmisten hyvinvoinnille. Nautinnonhaluisetihmisetsyövät lihaa siksiettä »liha on hyvää». Mutta onko se? Il­ meisesti ruokapöydässä ei tule mie­ leen mistä se on peräisin. Itse lihan »maku» perustuu suurelta osin hajuärsytykseen. Pahassa flunssassa hajuaistinmentyä lihaeimaistu juuri miltään.

Mun puolestani ne joiden omatun­ to kestää lihansyönnin, syökööt si­ tä, mutta valikoiden. Vaatikaa, että elintarvikkeenne ovat inhimillisesti tuotettuja! Ja katsokaa mitä päällen­ ne pistätte. Se on meidän velvollisuu­ temme eläimiä kohtaan. Mä itsepy­ rin minimoimaan eläinten hyöty­ käyttöä mahdollisimman paljon. Se on mun oma ratkaisuni, eikä seedes ollut mikään suuri uhraus. Ei toki kaikkien tarvitse olla radikaaleja ja järjestelmällisesti boikotoida kärsi­ myksillä aikaansaatuja tuotteita.

Mutta minä teen niin.

Vegetarismin ja boikotoinnin puolesta Päve, Pusula

Savonlinnan seudun eläinsuojelijat!!!

Löytyykö Savonlinnan seudulta eläinsuojelijoita, joiden aika ja in­ nostus riittäisivätjonkinlaisen yhdis­ tystoiminnan, alueosaston, tai muunlaisen toiminnan järjestämi­ seen? Ainahan voisi järjestää esim. yleisö-informaatio- taivideoiltojatai jotain pientä toimintaa, jos isom­ paan eiole haluja. Ottakaa yhteyttä tämän palstan tai toimistosta saata­ van osoitteen kautta!

Virpi

EH M uutam a vuosi sitten kaupiteltiin pystykorvaru kkasia vaihtoehtona tarhaturkiksille (kuvan Masikoira Vierem ältä on n eksi sa i p itä ä turkkinsa).

R u kkasidea sa i jy r k ä n ju lk isen tu om ion. Sam oin k ä y lu kijakirjeiden perusteella k irppu toritu rkelllekin. K u va: Veli-Risto Cajander.

YLEISKOKOUS Koe-eläinten Suojelu ry:n yleiskokous pidetään maanan­ taina 11. päivänä kesäkuuta 1990 klo 18.00 yhdistyksen toi­ mistossa, Porvoonkatu 53, Helsinki.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 1 § (yhdistyksen nimi) ja 2 § (yhdistyksen tarkoitus) koskevaa muutosta.

HUOM! Mahdollisia äänestyksiä varten läsnäolevien jä­ senyys tarkistetaanja sitävarten jäsenillätulee olla mukana tosite maksetusta jäsenmaksusta vuodelta 1989 tai 1990.

JOHTOKUNTA

GENERALFÖRSAMLING Försöksdjurens Värn r.f.hälleren generalförsamling mändagen den 11. juni 1990 kl 18.00 iföreningens byrä, Borgägatan 53, Helsingfors. I mötet behandlas paragraf 1 (före­ ningens namn) och paragraf 2 (föreningens syfte)iföreningsstadgan.

Medlemskapen granskas p.g.a. eventuell röstning, varför kvitto över betald medlemsavgift frän äret 1989 eller 1990 för medtagas.

STYRELSEN

Jt* f S

koonneet: TARJA BALDING VELI-RISTO CAJANDER EMMI MANNINEN ,

Koe-eläinasetuksesta paperitiikeri

Susi täysin rauhoitettu Ruotsissa

Eläinten murhenäytelmää USAissa

Turun yliopiston koe-eläinbiologi esittää alansa lehdessä huolestunei­ suutensa koe-eläinasetuksen toteutu­ misesta.

Asetuksen mukaisten koe-eläintoimikuntien työtä vaikeuttaa mm. se, että usein koelupahakemukset ovat puutteellisia. Hakemuksessa kerro­ taan harvoin sitä, miten ja millaisis­ sa oloissa koe tehdään. Tutkija eiai­ na ota suunnitelmassa riittävästi huomioon käyttämänsä eläinlajin erityispiirteitä.

Ongelmia on aiheuttanut myös eläinten käsittely. Vaikka tutkimuk­ sen johtajalla olisipätevyys eläinten käsittelyyn, tutkimuksen käytännön suorittajalla sitäeivälttämättä ole ei­ kä hän saa riittävää ohjausta tutki­ muksen johtajalta. Toisaalta kelpoi­ suusehdot täyttävä vanhempi tutki­ jakin saattaa olla niin vieraantunut tutkimustensa käytännön toteutuk­ sesta, etteiitsekään enää hallitsekoeeläinten käsittelyä. Eläinkokeiden suorittajilta tulisi vaatia koulutus eläinten käsittelyyn sen lisäksi, että tutkimuksen johtajalla on riittäväs­ ti koulutusta.

Ongelmallista on ollut myös val­ voa, ettäeläimiä käytetään vain koeeläintoimikunnan hyväksymiin ko­ keisiin. Käytännössä eläintenhoitajat valvovat tätä, mutta valvontaa vai­ keuttaa se, ettäeläinkokeet suorittaa usein eri henkilö kuin luvan haltija.

Toisin kuin Suomessa ovat sudet Ruotsissa saaneet jo vuosikymmeniä olla metsästykseltä rauhassa. Kuiten­ kin jos susi on hyökännyt kotieläi­ men kimppuun sen on saanut verek­ seltään tappaa. Nyt tämäkin poik­ keussäännös on kumottu, joten su­ sia ei saa lopettaa missään olosuh­ teissa. Ruotsin susikanta elää maan pohjoisosissa ja käsittää kymmen­ kunta yksilöä.

Suomessa susia on enemmän, noin sata yksilöä. Vuosina 86—87 maas­ samme tapettiin ainakin 60 hukkaa.

Meillä susia saa varsin vapaasti p y y ­ tää Lapin ja Oulun lääneissä sekä itärajan kunnissa. Susien ei siis an­ neta elää rauhassa niille kaikkein sopivimmassa harvaanasutussa ym pä­ ristössä. Suomessa intensiivisellä pyynnillä ja häirinnällä estetään m yös susien luontaisimman esiinty­ mismuodon eli lauman muodostumismahdollisuudet. Edes maamme pöhjoisosien luonnonsuojelualueilla ja Lapin suurissa kansallispuistoissa ei suden metsästystä ole rajoitettu!

Yli200 miljoonaa eläintätapetaan yhden metsästyskauden kuluessa USA:ssa. Esimerkiksi vuoden -87 ai­ kana metsästäjät ampuivat 25 000 mustakarhua ja yli tuhat ruskea- ja grizzlykarhua. Edelleen saaliiksisaa­ tiin50 miljoonaa kyyhkystä, pääosin syyskuun aikana, jolloinuseimmilla kyyhkyillä on vieläpoikaset pesässä.

Alaskassa tapettiin susiaja muualla maassa mm. 250 000 kojoottia, tätä älykästä koiraeläinpetoa. Myös met­ sästäjien itse kasvattamien puolike­ syjen riistalintujen suosio ampumakohteina kasvaa jatkuvasti USA:ssa.

Vuonna -87 saaliinaoliyli20 miljoo­ naa tällaista fasaania.

Kaikkiaan USA:ssa harrastaa met­ sästystä 16 miljoonaa ihmistäeli7 % koko väestöstä. Vaikka määrä tun­ tuu isolta se on vain reilut kymme­ nesosa niitten ihmisten määrästä, jotka arvostavat luontoa rauhan­ omaisemmilla tavoilla: USA:ssa ar­ vioidaan olevan 135 miljoonaa lintuharrastajaa, luonnon valokuvaajaa, luontokävelijää jne.

D ju ren s R ä tt 1 /9 0 (V -R C )

A n im a ls A g e n d a 1 /9 0 (V -R C ).

K o e k u k k o 1 /9 0 (E .M .)

K oe-eläinasetus ei tu rvaa eläim ille oikeaa kä­ sittelyä , tod eta a n alan lehdessä. K u va: VeliR isto Cajander.

■

mm

m

i

■

-

R u o tsi ra u h oitti sutensa täysin m etsästykseltä. Suom essa susia saa tappaa jo p a kansallis- j a luonnonpuistoissa. K u va: Veli-Risto C ajander.

Turkis on luonnontuote! »Luonnontuotteet kiinnostavat kuluttajia. Turkkimallien on oltava nykyajan elämäntyyliä vastaavia.

Näin asiakas on halukas ostamaan luonnontuotteitamme turkiksia. Kä­ sityksemme mukaan erilaistenturkistenvastaisten liikkeiden vaikutus vä|henee. Edessämme on vuosikymmen "jota leimaa teollistuneissayhteiskun­ nissa »vihreä aalto». Turkis on »vih­ reä tuote». Tätä ajatusta meidän on opetettava kansainvälinen turkisala hyödyntämään.»

Paljon on alalla työtä edessä. Tur­ kisten esittäminen vihreänä tuottee­ na on surkuhupaisa ajatus »keisarin uudet vaatteet» -hengessä. Ei siinä auttane edes turkisalan miljoonan markan mainoskamppanja, »Tosi­ asiaa turkiksista», jo k a on kuluneen talven aikana pyörinyt suurimmissa aikakauslehdissämme.

Turkistalous 3 /9 0 (V -R C .)

A li we need is love . ..

Linda ja Paul McCartney lienevät musiikkinsa kautta tuttuja kaikillejo vuosien takaa. Vähemmän tunnettua lieneeheidän vakaumuksensa ja toi­ mintansa eläinten hyväksi. Erityisesti Linda McCartney on viime vuosina aktiivisesti kampanjoinut mm. tur­

kisten käyttöä vastaan. »Eläinten murhaaminen niiden turkin takia on täysintarpeetonta», hän sanoo. »Si­ täpaitsi turkikset ovat Englannissa poissamuodista jaihmisillejotka nii­ tä vielä käyttävät nauretaan! Oike­ astaan turkkeja näkee enää vain van­ hojen ihmisten päällä!»

Ehkäpä juuret Lindan voimak­ kaalle vakaumukselle löytyvät tilal­ ta, jolla hän ja Paul asuvat Englan­ nissa ollessaan. »Suurin osa eläimistämme on pe­ lastettutilallemme onnettomista olo­ suhteista», Linda kertoo, »ja uskon että ne ovat nyt onnellisia eläimiä!

Lampaistamme saamme villaa, mut­ taniitäeikoskaan teurasteta ruuak­ si.Koiramme ovat onnellisia kasvis­ syöjiä! Ja kun jokin eläimistä kuo­ lee vanhuuttaan, se haudataan tilan alueelle. Jopa hiiret pyydystetään elävinäjavapautetaan pelloille. Ko­ tonamme eikukaan kärsi, ketään ei murhata!» »Me eläimiä rakastavat ihmiset olemme hiljainen enemmistö», sa­ noo Linda. »Mutta hiljaisuuden ai­ ka on nyt ohi! On vihdoin tullut ai­ ka meidän rohkeasti astua esiinjaju­ listaa ’EI’lihansyönnille, turkiksille ja ’KYLLÄ’elämälle, elämän kun­ nioittamiselle — jaammehan tämän maailman eläinten kanssa».

Metsästys kielletään Italiassa?

The A n im a ls Voice Voi 2 /n r o 6 (TB)

A n im a ls A g en d a 1 /9 0 (V-R C ).

Lukuisat ympäristö- jaeläinsuojelujärjestöt yhdessä Italian sosialisti­ sen ja kommunistisen puolueen kanssa ovat käynnistäneet maassa laajan nimenkeräyskampanjan. Tar­ koituksena on saada kokoon loppukevääseen -90 mennessä 750 000 nimeä, mikä mahdollistaisi kansanää­ nestyksen järjestämisen metsästyk­ sestä. Järjestöjentavoitteenaon met­ sästyksen kieltäminen Italiassa, en­ sin viideksi vuodeksi ja sen jälkeen pysyvästi.

Alkuvuodesta -90 nimiä oli koos­ sa parisataatuhatta. Ongelmia on ai­ heuttanut mukana olevien järjestö­ jen erimielisyys kampanjan lopulli­ sesta tavoitteesta. Lisäksi Italiassa kuten Suomessakin metsästäjäpiireillä on tukijoita mm. teollisuuden ja poliittisenelämän johdossa sekä run­ saasti varoja asiansa ajamiseen. Hil­ jattaintehdyn mielipidetutkimuksen mukaan kuitenkin 80 % väestöstä kannattaa metsästyksenlopettamista.

Italiassametsästys on rajua »kan­ sanhuvia», ja maassa on metsästäjiä toiseksi eniten Euroopassa väkilu­ kuun suhteutettuna. Ensimmäisenä metsästysharrastuksen runsauslistallaon Malta. Suomi on kolmantena.

31

ELÄINAIHEINEN VALOKUVAUSKILPAILU

• iN koonneet: TARJA BALDING PILVI LASSILA EMMI MANNINEN RIITTA SALMI

Keskon »vaihtoehdot» Vuoden alussa Kesko toi markki­ noille »vaihtoehtoisen» puhdistusainesarjansa Green Force. Toimistoon alkoi välittömästi tullasoittojajäse­ niltä,jotka halusivattietää,onko ky­ seinen sarja testattu eläimillä vai ei.

Aloimme tietystiselvittääasiaa, mut­ ta tie nousi pystyyn heti alkuunsa.

Keskon laboratoriosta kerrottiin, et­ tä he eivät testaa eläimin mutta ai­ neen valmistajan, Robert McBride Groupin, testausmenetelmistä ei ol­ luttietoa. Keskon edustaja tosin ar­ veli varovasti, että »kaipa ne kaikki täytyy testata» (?). Otimme siis yh­ teyttä Englantiin, mutta sieltäeileh­ den painovaiheessa ollut tullut vas­ tausta. Mistään ulkolaisten yhdistys­ ten eläinkokein testaamattomien tuotteiden listoiltaeikyseisen valmis­ tajan tuotteita löydy.

On tietysti hyvä, että Kesko on huomannut sen, että ihmiset halua­ vat ympäristö- ja eläinystävällisempiä tuotteita, ja Green Force onkin askel oikeaan suuntaan. Mutta mik­ sijättää se vain askeleeksi kun olisi voinut tehdä harppauksen ja valita tuotteen,joka todella on vaihtoehto luontoa ja eläimiä riistävälle moni­ kansalliselle kauppatavaralle? Tällai­ siakin vaihtoehtoisia tuotteita on (kuten Ecover, Sonett, Uniren) ja valveutunut kuluttaja suosii niitä edelleen... valitettavasti niiden saa­ tavuus on joillakin paikkakunnilla rajattu. Kysykää niitäedelleen kaup­ piailtanne! Kysyntä ja tarjonta kul­

Koe-eläinten Suojelun valokuvauskilpailu jatkuu 10. 6. saakka. Siihen asti kuvia voi lähettää kahteen sarjaan: Eläimen ja ihmisen välinen vuorovaikutus sekä Eläinsuojeluongelmat. Kaikki mukaan dia- ja mustavalkokuvil­ la. Runsaasti palkintoja. Katso tarkemmat kilpailuohjeet Animalia 1/90 takakannesta.

kevat käsi kädessä! Jos saamme uut­ taerilaistatietoaGreen Force-sarjasta, tiedotamme siitäedelleen jäsenil­ lemme.

(T .B .)

Eläinlääkäriopiskelijat keskustelutuulella Eläinlääketieteellisellä korkeakou­ lulla(EKK) järjestettiin maaliskuun lopulla teemailta, jonka aiheena oli EKK:lla tehtävät eläinkokeet. Opis­ kelijoille suunnatussa tilaisuudessa puhuttiin niin eläinkoeluvista ja muusta koe-eläimiin liittyvästä lain­ säädännöstä, EKK:n eläintiloista kuin itseeläinkokeistakin. Muutama eläinlääkäri ja yksi ihmislääkärikin kertoivat omista tutkimuksistaan.

Myös koe-eläintoimikunnasta oli mukana jäseniä.

Teemaillan tarkoituksena oli sel­ vittää eläinkoetilannetta korkeakou­ lullaja antaa opiskelijoille mahdol­ lisuus kysyä kokeista, eläintiloista, eläinten hoidosta ym. Avoin keskus­ telu on oleellisen tärkeätä väärinkä­ sitysten välttämiseksi puolin ja toi­ sin, mutta voi olla hedelmällistä myös mielipiteiden vaihdon kannal­ ta. Ilahduttavaa tässäteemaillassaoli etenkin se, ettäehdotus sen järjestä­ miseen tulieläinlääkäreiltä, elihekin pitävät rakentavaa keskustelua tär­ keänä. Jatkossa on tarkoitus järjes­ tää 1. vuosikurssin opiskelijoille ni­ menomaan EKK:n eläinkokeita ja muita tähän liittyviä asioita käsitte­ levä luento. ( P L .)

T U T U S T U M IS L E IR I T A M P E R E E L L A !!

Tampereen alueosasto järjestää kaikille Koe-eläinten Suo­ jelu ry:n jäsenille avoimen tutustumisleirin viikonloppuna 8— 10. 6. 90 Sääksjärvellä. Ohjelma on varsin vapaa, mutta tiedossa on ideointiaja mukavaa yhdessäoloa samanhenkis­ ten ihmisten kanssa! Mahdollisuus saunomiseen, ulkoilmapeleihin, uintiin, souteluun jne. Halukkaille järjestetään tu­ tustuminen Tampereen kaupunkiin.

Jos haluat lisätietoja, ota yhteys Tampereen alueosaston puheenjohtajaan Anja Toivioon, puh: 931/671 974, osoite 33880 Sääksjärvi. Ilmoittautumiset mielellään 4. 6. 90 men­ nessä. HUOM! Oma teltta ja eväät mukaan!

32

Kuvataiteilijat tempaisevat Ruotsalaiset eläinsuojeluhenkiset kuvataiteilijat ovat järjestämässä maassaan ensimmäistä eläinsuojelul­ lista taidenäyttelyä. Mukaan toivo­ taan maalauksia, veistoksia, valoku­ via ym. kuvataiteilijoiden töitä.

Näyttelyn yhteydessä järjestetään myös muita yleisötapahtumia.

Lopullista näyttelypäivämäärää ei ole vielä päätetty mutta tapahtumani toteutetaan syksyn 1990 aikana.

Näyttelyyn toivotaan laajaa teosko­ koelmaa, joten jos olet kuvataiteel­ linen ja sinulla on mahdollisuus lä­ hettää töitäsi Ruotsiin, ota yhteyttä seuraavaan osoitteeseen: Nordiska Samfundet mot Plägsamma Djurförsök/Chatarina Krängh Drottninggatan 102 111 60 Stockholm Sverige (E.M.)

Superketut historiaan?

Suomen tietotoimiston Vaasan toimistosta saamamme tiedon mukaan Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto on tekemäs­ sä päätöstä SUPERKETTUJEN KASVATUKSEN LOPETTAMI­ SESTA. Mikäli päätös toteutuu, seon suuri voitto eläinsuojelijoil­ le:tuulimyllyjävastaan kannattaa taistella!

0

(R.s.)

Suurkiitokset kaikille Brooken eläinsairaalaa avustaneille!!

Animalia 4/89:ssä kerroimme Egyptissä ja Jordaniassa toimivasta Brooken Eläinsairaalasta, joka pää­ asiassa hoitaa varattomien arabien hevosiajaaaseja. Sairaalan klinikoil­ ta saa apua vuosittain lähes 25 000 eläintäja moni väsynyt eläinvanhus on viettänyt elämänsä ainoat rauhal­ liset päivänsä klinikoiden ylläpitä­ missä »graaleissa» (suojatut aitauk­ set). Haastoimme yhdistyksen jäse­ net keräämään käytettyjä hevosen-

K u va: Ism o H ölsä.

hoitotarvikkeita toimitettavaksi Brooken eläinsairaalaan ja kerroim­ me lahjoitustilistä, jolle kerätyt va­ ratolitarkoitus käyttää tarvikkeiden postituskuluihin. Kiitos kaikille haasteen vastaanottaneille!! Tarvik­ keita ei kertynyt kovin paljoa, mut­ ta rahaa tililletuli yli 2 000,— ja se on lähetetty eteenpäin! Saimme sai­

raalasta kirjeen, jossa välitettiin kauttamme kiitokset kaikille lahjoit­ tajille ja kerrottiin sairaalan viime­ aikaisista tapahtumista. Sairaalan edustaja pyysi myös välittämään kut­ sun kaikille asiasta kiinnostuneille: jos vierailetteKairossa, käykääpä tu­ tustumassa Brooken eläinsairaalaan!!

Yhdistyksen toimistosta voi pyy­ tää lisätietojaasiasta. Keräys jatkuu edelleen, lahjoitustilihän on SYPKOTKANKATU-225820-72877. Ja hevosenhoitotarvikkeet ovat edelleen enemmän kuin tervetulleita! Mitäpä jos ottaisitteasianesillekesän ratsas­ tusleireillä...?

(T .B .)

KOE-ELÄINTEN SUOJELU RY:LLE TULLEET LAHJOITUKSET 2. 3. 90 asti. Huom! Vuoden alussa olleenpankkilakon takialehden painoonmenovaiheessa eikaikkia tieto­ ja oltu saatu toimistoon.

Lämmin kiitos kaikille lahjoittajille!

1— 39,—

Eläinkokeita sinun kauneutesi vuoksi!

HYI O LK O O N !

Mikset mieluummin valitsisi kasvispohjaisia Beauty Without Cruelty kauneudenhoitotuotteita, joita ei tutkita eläinkokein ja joissa ei käytetä eläinkunnasta peräisin olevia raaka-aineita. BWC-kosmetiikkaa testaavat ihmiset, ihmisillehän se on tarkoitettukin.

BWC-sarjasta löydät niin korkealuokkaiset ihonhoitotuotteet kuin kaikissa sateenkaaren väreissä hehkuvat meikitkin. BWC-laatukosmetiikkaa kaikille ihotyypeille!

M yydään seuraavissa liikkeissä: Anjalankoski Espoo Forssa Haapajärvi H am in a H anko H einola H elsinki

H uittinen H yvinkää Im atra Joensuu Jurva Jyväskylä Jäm sä K ajaani K ankaanpää K arkkila K austinen K em pele Kerava Kiuruvesi Kokkola K otka Kouvola K uopio K uusankoski Lahti Lapinlahti Lapp eenranta Lapua Leppävirta Lohja

A njalankosken L u ontaistuo te, P äätie 19 K eh itysm aakaup pa M akasiini, K irkkojärventie 3 Lu onta is tu o te R eform a, To rikatu 6 Haapajärven L u ontaistuo te, H iljalan katu 5 H am in an Luonnonravinto, Isoym pyränkatu 19 H an gö H älso kosthörna Kb, Bulevardi 12 H einolan Luonnonravinto, To rikatu 5 Kruska-Puoti Ky, L a uttasaarentie 11 Lu ontaispu oti Vitam ix, H äm e e n tie 5 8 — 60 L u ontaistuo te Täysravinto, Itäkatu 7 M alm in L u ontaistuo te, M a lm in ra itti 12 Y rtti & K auneus Oy, A urorankatu 13 Ritvan K am m ari, H äm e e n tie 2 Baidrian, H äm eenkatu 18 Im atran L u ontaistuo te, Lapp eentie 16 M apena, V u o ksenniskantie 79 Lu onta is tu o te Elinvoim a, K auppakatu 27 L u ontaistuo te M yrtti N atu rlan d-Lu ontaiskeskus, Torikeskus Jäm sän L u ontaistuo te, Talvialan tie 4 Lu onta is tu o te K issankello, K auppakatu 10— 12 Liisan Luonnonravinne, K auppatori 3 Luontais-K arkkila, H arju katu M aaem onen , P ajalantie 7 K em peleen L u ontaistuo te ja kem ikalio, N iitty ran n a n tie 1 Irrukka, K auppakaari 1 Y rtti-A nniina, A sem a-aukio 7 Yrtti-M a ri, V irastokatu 1 Vita-Shop, Isokatu 10 Luontais-Tuulia, K eskuskatu 5 Luontaisavain, K auppalankatu 8 Kuopion Luonnonravinto, Puijonkatu 17 Kuusaan Y rtti, Yhdystalo Lahden Luontaispalvelu, C ity-P alatsi H äm eenkatu 20 Lapinlahden L u ontaistuo te, Linnasalm en tie 20 L u ontaistuo te Senna, To ikan katu 2 ja S am m ontori 2 Lapuan K em ikalio- ja L u ontaistuo te, K auppakatu 6 Lu onta is tu o te H erkkupuu, Savonkatu 32 Lu onta is tu o te V ita , K auppakatu 14 Selin a, Laurinkatu 49 B

Loviisa M aarian ham ina M ikkeli M ynäm äki N okia N um m ela Orivesi Oulu

Padasjoki Parainen Parkano Pieksäm äki Pietarsaari Pori Porvoo Pyhäsalm i Raahe Raisio Raum a Salo Seinäjoki S om ero Suolahti S ysm ä Taivalkoski Tam pere Turku U usikaupunki Vaasa V antaa Varkaus Viiala Viitasaari Ähtäri Äänekoski

H erbatik, A leksanterinkatu 1 Pandora, K lintvägen 1 C 15 R ingw alls Livsm edel, A landsvägen 16 L u ontaistuo te M eiram i, H allitu sk a tu 1 L u ontaistuo te Term a, Y-kulm a K unto aitta, K auppakatu 8 Y rtti-P irtti, V e sikan santie 4 P irskatti Oriveden L u ontaistuo te K am om illa, K eskustie 37 B io-Voim a, P akkahuoneenkatu 10 K astellin L u ontaistuo te, R an tak a s tellin tie 4 N okkonen, A sem akatu 12 Tuiran L u ontaistuo te, M eriko skenkatu 10 Uusi Luontaisravinto, K irkkokatu 14 Tm i Rinka Parvita, K öpm ansgatan 12 Lahja- ja Lu onta is tu o teliik e , Parkanontie 41 Putiikki S eppo nen, K eskuskatu 11 Friskis, H errholm inkatu 14 R yytiaitta, Isolinn an katu 11 A ktu elle, V älikatu 5 Y ritti-K ellari Ritvan Y rtti, K auppakatu 52 Raision Luonnonravinto Ky, Tasalanaukio L u ontaislinja, V anhankirkon katu 1 Salon Luonnonravinto, A nnankatu 7 K ryyni-Lutti, K eskuskatu 5 Som eron Lu ontaistuo te, Joen s u u n tie 11 Sisä-Suom en K untoravinto Sysm än L u ontaistuo te Yrtti- ja Lahjapuoti, Talo npo jantie K em ikalio Lavendel, Tesom ankatu 2 Bioriina, Lem pääläntie 21 V ita-K unto Ky, M aarin katu 1 ja K ultatalo Luontaislinja, A lin en katu 20 Luonnonravinto, Pitkäkatu 38 Tikkurilan L u ontaistuo te, A se m a tie 1 V ita-V iim a, Pirnankatu 14 Kukka- ja L u ontaispu oti, K eskuskatu 54 A skartelusopp i, P orthanintie 2 Ä htärin L u ontaistuo te, O s to lan tie 14 Sisä-Suom en K untoravinto, K auppakatu 1

Muille paikkakunnille myös postitse.

YRTTI & KAUNEUS OY Aurorankatu 13, 00100 Helsinki, puh. (90)443 243

4

A h tik ari V, A ro jää-R ae E , A rp o n en J , B jörk H , B rokvist G , C a ja n d e r V -R , D am strö m A , H a a p a la A , H a k a K, H a k u ri T , H an g aslam m i S, H a rv a A , H ietala A , H o k k a n e n A , H ä ­ m äläin en L , H ä m ä lä in e n P , H äm äläin en S, H ä rm ä M , Ju u s o la L , Jä ä sk e lä in e n L , K ahe­ lin M , K ak k u ri L , K ap an en V , K aro n en J, K en ttä K , Kilpi M , K irm o lah ti K, K oistinen H , K oivula A -M , K o k k o G , K o k k o n en E , K o rja T , K u k k am aa T , K u m p u lain en P , Ky­ den T , Kykyri T , L ah tin e n L , L am m i N , L au^ ^ ^ n i m o A -L , L eh tin en B, L eh to n en R , Liiri M , ^ ^ M r i l a p u r o P , L uiro M , M ak k o n en P , M alm ^ ^ s t r ö m S, M a ttila M , M etso M , M ik k o la L , M u n u k k a M , M äk elä R , M äk in en B, N iukk an en R , N y m an H , N y m an M , N y strö m R, N äräk k ä H -M , O llikainen T , O rv asto O , P a a ­ n an en K, P aav o sep p ä M , P e lto k o rp i H , P u u saari A , R a itan e n L, R a n ta n e n P , Renvall G , R u o k o n e n M , R u p o n e n L , S alm inen V. Sa­ lo v a a ra J , S m o lan d er T , S p rin g A -M , S tra n ­ den A , Suikkari S, Suikki H , Sundberg M , T a­ k an en M , T am m in en T , T aussi E , T im oskainen L, T o ik k a n en A , T u o m i P , V .H ., V aara n m a a K , V aris T , V äisän en T , W ah lro o s S.

40— 50,—

•

A alto I, A arn ik o iv u A , A b rah am sso n T , A hl­ bäck M , A h lg ren R , A h lsten K, A h o n en L, A h tik ari H , A irio P , A lak an g as P , A rn ev a I, A u la n k o T , B jö rk lu n d A , B ragge M , B uuri M , C arell L , C arell R, D rugg A -M , F yrvall D , G lad P , G lö d sta f H , G rö h n J , G rö n m an P , G ylden O , H aatain en S, H ajb a A -M , H a k ­ k arain en T , H a n k im o U , H a n n u la K , H a n ­ n u la V , H eik k in en E , H eik k in en K, H eilm an R , H ein o A , H elaatie 1, H elan d er B J, H elan ­ der M , H elineva M , H ellb erg H , H en rik sso n M , H ietala A , H iltu n en 1, H in n ari L , H o lm ­ strö m B, H o o ft C , H u ttu n e n S, H u u h ilo M , H y v ärin en P , H äg g lu n d N , H ä k k in e n L , H ä ­ m äläinen H , H ä sä K, H äy h än e n R , Ihalainen S, Innanen S, Isokivi T , Jak obsson A , Ja k o b s­ so n V, Ja lo n en Y, Ja ra sk e U , Ja u h ia in e n T , Je rk k u M , Jo k e la T , Jo k in e n T , Jo k in iem i A , Jo u h tin e n A , J u h a v a S, J u tila M L , Ju u tila i­ nen A , K aloinen E , K angas U -M , K a n k a a n ­ p ä ä I-H , K an ta-O k sa A , K arlsson L , K arlströ m N , K arp p an en S, K arp p in en K, K arua h o H , K aukio V , K au k o n en M , K elotie L , K en n i-K u jala P , K iu ru -T u rtiain en A , K oivis­ to M , K oivu K, K oiv u la P , K okki A , K o k k o K, K o k k o P -L , K olehm ainen A -M , K oppinen M , K o rh o n en I, K o rh o n en K, K o rk alain en S, K orpiniem i K, K o rtelain en A , K oskela M , K o sk iran ta-K o rp i, K o tam äk i P , K otilainen J , K o tro M , K o tta M , K uism a M -L , K u p arin en T , K u rik k a K , K uru A , K uusela A , K u u sk o s­ ki K, K uuva B, K ärk k äin en H , K ö n n ö m äk i M -C , L aak k o n en H -M , L aakso H , L aam anen P , L ag strö m T , L a h d e n p o h ja T , L ah tin e n E, L ain e A , L ain e T , L ain e V , L an n e P , L astu P , L atv ala H , L a u k k a n e n K, L eh ik o in en L, L ehikoinen S, L ehtinen T , Lehtiniem i E , L eh­ to M , L eh to n en S, L ep istö S, L ep p än en L, Lesch A , L iim atainen L , L in d fo rs M , L onden J , L undell N , L u u k k a la T , M a ja b a c k a R, M aik k i T , M alm qvist M , M a n n in en A , M a n ­ ninen K, M a rju n e n T , M a ttila I, M eerto A , M e tsärin ta K, M ichelsson R , M iettin en E ,

M iettin en M , M in k k in en K, M in k k in en M , M oberg S, M orelli M , M orgenstern-A lanko P , M u u rin a h o J , M ylly k o rp i M , M yllym äki N , M äkelä A , M äkinen B, M äkinen T , N iem i M , N iem inen E , N iem inen M , N iitty lä-E rk elem V , N ik k ilä S, N o rd strö m T , N u m m in en M , N urm i E -L , N urm im äki A , N yberg H , Nygren K , N y k än en A , O k k eri A , O lin B, O lin L -Ä , P a ju n e n A , P alm u n en M , P a rja n e n E , P a rk k ulainen P , P au k k o n en -K arjalain en I, P elto ­ n en K, P e lto n en T , P e rh o S, P e rttu la M , P ie ­ tilä E , P iiro n en A , P iiro n en M , P im iä P , P isilä S, P itk ä n e n T , P o h ja n p a lo T , P o rk k a U , P o rri T , P u lk k in en V, P u ru n e n R , P u taan su u L , P u u stin en K, P äiv in en R , P ä rn ä n e n K, R am sted t A , R a n ta la J , R an talain en H , R an ­ ta n e n E , R a n ta n en H , R a n ta n e n R , R ask L, R aum an T , R autiainen K, R osenbnerg-U kona h o T , R u o tsalain en A , R u o tsalain en K, R ydgren A , R äisän en G , R öyskö M , S aarela M , S a a re n p ä ä E , S aarin en . P , S aarin en T , S aarn io S, S ahlberg H , S ailo m äk i S, S ajan ie­ m i H , S alav a S, Salm i U , S alm inen H , Salom äk i R , S arn ila M , S ep p än en E , S inisalo O , S ipilä R , S jö ro o s M , S o rm u n en S, S ucksm an M , S u o k as J , S uom ela C , S u o m in en M , S uo­ m inen T , S u o n p erä T , S u o ra n ta S, S utinen T , S y rjälä N , S äde M , T a la R , T allg ren T , T alo ­ nen R , T am m in en P , T ark iain en S, T a rv a i­ nen O , T e rv a h a rtia la K, T h o rell-T ak atie P , T je d er D , T o ik k a n en P , T o iv an en R , T o iv o ­ nen R , T o lo n e n P , T o lv an en T , T o rk k eli L, T o rn iain en R , T o rsso n en S-M , T u o m a a la H , T uom ikoski T , T uom inen S, T örngren M , U o­ tin en M , U u ra in e n M , U u sin iitty M , V alk a­ m a H -M , V alk eap ää J , V allas L , V arp am a S, V enh o v u o V, V enäläinen P , V iberg E , Vierto la A , V ihavainen K, V iinikainen P , V irtak oivu M , V irtan en D , V iskari P , V o k kolainen R , V ulli K , V uo k k in iem i V, V u o rela Ä, V u o rio H , V älim äki A , V älisalo M , V äätäi­ nen J , W ah ela A , W eck strö m M , W ilen H , Ä ijä lä S, Ä k äslo m p o lo E , Ä y räv äin en A .

51— 99,— C a stren , D av id so n T , K u ltan en P , K u o rik o s­ ki S, L iljeberg K, L o u k iain en T , M a n n ila M , M ertan en M , R iihinen M , R in tam äk i K, S al­ lin en P , S ep p ä L , T alv itie H , T u isk u R , V u o ­ rin en s, V älik an g as L , V äyrynen T .

100,— B rander L , E kholm H , Enehielm A F C , G ran ­ den H , G rö n ro o s A , G rö n ro o s M , H aap a n en S, H allik ain en E , H alm u A , H a n k o sa lo M , H a rtv ik A -S , H eik k in en T , H än n ik äin en E , Jo e n su u E , Jo ro n e n J , K ahila T M , K anervam äk i H , K an k ain en T , K an to la E -R , K ari A , K arttu n e n V, K ekki C , K ilpi E , K o tira n ta A , K o ttila M , K rau se J , K u k k o n en S, L an k in en A , L eh to L , L ilius A , L iljero o s S, M a k k o n en I, M a rk k an e n K, M y n ttin en M , M äk elä O , M äk in en I, O llila P , P ietik äin en I, P irh o n e n H , P irin en K, P u rsiain en R , R em u la P , Ri­ p a tti P , R o v a H , S aarin en H , S alo k ari S, S h aarsch m id t S-L , Stenbäck C , S u n dqvist A , S äätelä I, T am m in en A , T en k u k a S, T u o m a a­ la A , T urunen K, U usim äki H , V ainio E , W ik­ strö m K , Y li-K ippari A , Y lilu h ta-R in tala J.

101— 149,— H allik ain en L , H alm e T , H ein o n en I, K anto lu o to T , K unelius M , L eh to L , L eh to T , M a k k o n en T , M etsäk y lä I, N en o n en K , P e l­ tonen A , Savukoski M , T ukiainen S, ViinijokiB eyer E .

150— 200,— Cygnel B, E llo n en R , E lo K, H o n k a p ih a , H y ­ vön en K, K o p o n en H , L in d b erg A , O k san en E , O lakivi K, Pilli A -L , S o ra M , S ö d erb erg E k fo rs S.

201— 300,— D ah lströ m A , Ju n g ell E , O lsson R , P a rp a la M , S y rjä lä H , V uori R.

301,— S o rsa T , S uom inen I.

★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★

LAHJOITUKSET SÄÄTIÖLLE M aj M äk in en

150,—

L . C arrell

300,— 5 0 ,—

B. L o u h en jo k i O uti P en tin leh to

20 0 ,—

M . V arjo s-M alm strö m

100,—

V ( —

? ? ' : . . .

^

Aula Koe-eläinten Suojelun Sää­ tiötä edistämään sellaista biolääke­ tieteellistä tutkimusta, jossa ei käy­ tetä eläinkokeita! Tarvitsemme ra­

hallista tukea mm. tarjotessamme opiskelijoillemahdollisuuksia pereh­ tyä kudosviljelymenetelmiin eläinko­ keiden sijasta. Jo muutamien tuhan­ sien markkojen apurahoilla saatam­ me vaikuttaa tulevien tutkijoiden suuntautumisvalintoihin ja asentei­ siin.

Eläinkokeiden teko jatkuu, kun­ nes parempia menetelmiä keksitään tilalle. Parempien menetelmien ke­ hittelyon vaativaa puuhaa, jossatar­ vitaan, paitsi rahaa, myös osaavia, rohkeita, kekseliäitä ja pitkäjäntei­ siätutkijoita. Yksi asia on kuitenkin varma: ilman rahoitusta eivät eläin­ kokeiden vaihtoehdot lisäänny.

Koe-eläinten Suojelun Säätiö ra­ hoittaa ainoana säätiönä Suomessa eläinkokeiden korvaamiseen tähtää­ vää tutkimusta. Otamme kiitollisuu­ della vastaan kaikensuuruisia lahjoi­ tuksia. Testamenttilahjoitusten ja

muiden huomattavien summien lah­ joittajat voivat halutessaan perustaa Säätiöön omaa nimeään kantavan rahaston.

Koe-eläinten Suojelun Säätiö on nimetty tiedettätukevaksi säätiöksi, jolle lahjoittavat yhteisöt voivat vä­ hentää valtionverotuksessa vähin­ tään 3 000 ja enintään 150 000 mar­ kan rahalahjoituksen.

SÄÄTIÖN LAHJOITUSTILI: SYP 200120-2011766 * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * KIITOS! 35

O S T A T U O T T E IT A M M E -

TU E T O IM IN T A A M M E !!

— Cajander S im ilä SUURVALAAT JA DELFIINIT (tietoteos), 55,— TAI M olem m at ylläolevat 2 kirjaa, yht. 90,— ALE! — Ruohonjuuren KATALOOGI-VAIHTOEHTOISTEN LIIKEYRITYSTEN LUETTELO, 5,—

ERIKOISTARJOUKSET! HUPPARIASUT LAPSILLE JA AIKUISILLE! A iku isten koot S, M, L, ja XL, värit harmaa tai vaaleanpunainen Tilaan: huppari 170,— koko housut 100,— koko KOKO ASU, yht. 230,— ALE! koko

KESÄKSI HYVÄNNÄKÖINEN T-PAITA! — Valkoinen lyhythihainen t-paita koot S, M, L ja XL. T eksti KOE-ELÄINTEN SUOJELU RY — ELÄINTEN OI­ KEUKSIEN PUOLESTA sekä kuvassa eläin/ihmisryhmä. ALENNUSHINTAAN! tilaan: (50 mk) ALE! koko

— VIOLENCE FREE SCIENCE-rintamerkki (kaksivä­ rinen), 10,— — NO FUR-rintamerkkl, ketunpoika (neliväripainatus), 10,— — DJURPÄLS BÄRS AV DJUR-rintamerkki (neliö!) 8,—

— Viim e kesän suursuosikkipaitaa taas saatavilla, nyt kahta uutta väriä: Hihaton väljä t-paita, teksti: ANIM ALS DON’T SMOKE ANIM ALS DON’T WEAR MAKE-UP ANIM ALS DON’T DRINK ALCOHOL ANIM ALS DON’T DROP BOMBS BECAUSE WE DO W HY SHOULD THEY SUFFER? Koot S, M, L, XL ja värit punainen/val­ koinen painatus tai oliivinvihreä/m usta painatus.

Tilaan: (60,—) koko

väri

— Kostm etllkkakam panjan uusi t-paita, valkoinen lyhyet hihat. Kuvana kani sekä ihm inen ja teksti KAUNEUT­ TA ILMAN JULMUUTTA, KOSMETIIK­ KAA ILMAN ELÄINKOKEITA! Koot, S, M, L, XL Tilaan: (60,—) koko Kaikki yllälolevat t-paidat e rittä in hyvälaa­ tu is ia ja kotim aisia.

U

MATKALLE MUKAAN! — Lasten reput 40,— Kestävää nailonia, painatuksena kissaperhe, värit: vaaleanpunainen tai keski­ sininen Tilaan: kpl .

.

kpl...............

kpl............... kpl... ........... kpl ...........

kpl............... kpl............... kpl............... kpl

...........

kpl............... kpl...............

00

.

NÄIN HELPPOA ON TILAAMINEN: Lähetä tilauksesi toimistoon osoitteella KOE-ELÄINTEN SUOJELU RY, PORVOONKATU 53, 00520 HKI tai soita numeroon 90/148 4622. väri

kpl .

....

Puhelinm uistio, valkoiset muovikannet, koi­ ran kuva ja teksti El ELÄINKOKEILLE 15,— kpl

Yli 30,— tilaukset toimitetaan postiennakolla (10,—) ja lähetyksiin lisätään postituskulut sekä käsittelymaksu 2,— lähetys.

....

LOMALUKEMISTA .

— Eeva Kilpi »ANIMALIA» (runoteos), 80,— — Eeva Kilpi »Kuolema ja nuori rakastaja» (novelleja), 8 0 ,TAI M olem m at E. Kilven kirjat, yht. 150,— ALE! — Kirja eläinten oikeu ksista ELÄIN IHMISTEN MAAILMASSA, useita k irjo itta jia , 55,—

HUOM! Myymälä on suljettu heinäkuun, joten tilaa nopeasti ettet jää ilman! Alennetut tuotteet menevät nopeasti!

TILAAJA: NIM I/NAMN OSOITE/ADRESS kpl kpl kpl kpl

ISSN 0783-9170

Istun yksin pienessä häkissäni ja kärsin.

Olen kuullut elämästä mahtavasta: pienestä punaisesta mökistä, jonka pihalla juosta saa — vapaudesta, jo k a on ihanaa.

...........

Muistathan merkitä osoitteesi selvästi!

MUISTIINPANOVÄLINEITÄ Kuivamustekynä (yhdistyksen nimi ja teksti ELÄINTEN OIKEUKSIEN PUOLESTA) 7,— kpl

36

kpl

Pyydä erillinen esite englanninkielisistä rintamerkeis­ täm m e! Useita e rilla isia !!

MUUTA MUKAVAA — Uusiopaperikirjepaperit, eläinaiheinen koristekuva, 15,— — U uslopaperlkirjekuoret, koristekuva, nipussa 20 kuorta, 15,— — Paperikassit, 10 kpl 7,— !!! ALE! (Yksi kassi maksaa markan) — J u lis te VALINNOILLASI VAIKUTAT ELÄINTEN ASEMAAN, eläinkuva. 10,— (sisältää postituksen) — Keraaminen kanikoru, T aiteilija Karin W ikström in y hd istykselle suunnittelem a, 20,— — Korttinippu, 12 korttia (eläinaiheiset piirroskuvat) VAIN 8,— ALE!

Elämäni

kpl... ...........

TARROJA, MERKKEJÄ, RINTANAPPEJA JOKA LÄHTÖÖN! — 20 kirjeensulkijan arkki sekä pyöreä yhdistystunnustarra, halkaisija 10 cm, yhteishintaan vain 10,— (norm. 15,—) ALE! kpl ...........

— VASTUSTAN ELÄINKOKEITA autotarra, 3,— kpl ...........

— Pyöreä härkätaistelutarra (STOP THE BLOODY BULLFIGHT), 5 cm halk., 0,50,— kpl...............

— NO FUR-tarra, nellvärikuvassa ketunpoika, halk.

10 cm, 6,— kpl ...........

— UUTTA! Kosm etiikkakam panjan kirjeensulkijaarkit, 16 tarraa, hauska kuva! 10,— arkki kpl...............

— Yhdistystunnusrintamerkki ja VASTUSTAN ELÄINKOKEITA-rintarrrerkki, yhteensä vain 10,— (norm.

1 2 , - ) ALE! kpl .........

Jos haluat vain toise n (6,—), m erkitse se tähän

väri väri väri

Lasten koot 100— 150 cm, väri vaalean­ keltainen Tilaan: huppari 110,— koko housut 80,— koko KOKO ASU, yht. 150,— ALE! koko

— Valkoinen froteepyyhe 40,— painatuksena punakettu ja teksti AN IM ALIA, koko 50 x 70 cm Tilaan:

PÄIVI K O R H O N E N

Hei! Nuorten palstan postilaatikkoam­ mottaa tyhjyyttään: vain harva on viime aikoina muistanut palstaamme ^fciirroksin, vielä harvempi kirjeellä, ^^fottei sinun toiste tarvitsisi lukea näin pitkää palstantäytettä, muistat­ han kirjoitella kesäkuulumiasi syk­ syn numeroon!

Vaikka kesä onkin eläinsuojelurintamalla hieman hiljaisempaa aikaa, ei setarkoita sitä, etteikö epäkohtia esiintyisi. Pidä silmäsi auki ja puutu vääryyksiin — mieluiten kuitenkin »herättämällä» ihmisiä kuin esiinty­ mällä aggressiivisesti. Suoranaisissa eläinrääkkäystapauksissaota hetiyh­ teys poliisiin, kunnan-/kaupungineläinlääkäriin tai terveystarkasta­ jaan.

Kysele, miksi lehmiä pidetään si­ sällä koko kesän, miksi siat asuvat ahtaasti, miksi mullikat ovat yltä päältä lantapaakkujen peitossa, mik­ si koirilla on liian lyhyt juoksulan^^¿a, miksi kissoja eileikata... Kyse'^Pre, miksi hevoskilpailuissa eläimiä lyödään, miksi kuljetusautot ovat huonossa kunnossa, miksi niin mo­ nen ratsastuskoulun tallit ovat alaarvoisia eläintiloja, miksi eläinnäyttelyissä omistajille on sijoittuminen tärkeämpää kuin eläin itse, miksi eläinpuistoissa eläimet ovat esilläih­ misen ehdoilla... Kysele, miksi puis­ toissa lapset saavat ajaa takaa sor­ siaja kyyhkysiä, miksi koira tai kis­ sa on jätettyyksin kuumaan autoon, miksi ihmiset ottavat eläimen vain kesäksi hylätäkseen sen syksyn tul­ tua. ..

Kerro ihmisille ystävällisesti pa­ remmista vaihtoehdoista; tarjoa apuasi, jos voit. Yleensä hymy, läm­ min sana ja auttava käsi tehoavat paljon paremmin kuin huutaminen ja syytteleminen. Vaikka todellisiakin eläinrääkkääjiä löytyy, on useim­ miten kyse tietämättömyydestä, ajat­ telemattomuudesta taivälinpitämät­ tömyydestä.

Meidän velvollisuutemme on pu­ hua eläinten puolesta. Keskustele ih­ misten kanssa, kirjoita juttuja leh­ tien yleisönosastoihin ja nuorten palstoille (osaat kyllä!).

Jos käyt ulkomailla, tutustu mah­ dollisuuksien mukaan paikalliseen eläinsuojelutoimintaan ja lähetä meille materiaalia (toimistosta saat eri maiden eläinsuojeluyhdistysten osoitteita). Voit myös raportoida huomaamistasi epäkohdista.

Mutta kesä on myös lepoa ja ren­ toutumista varten. Nauti luonnon ih­ meistä, lämmöstä, valostajavapau­ desta! Lataa akkusi täyteen energiaa talven varalle!

Leppoisia kesälaitumia kaikille!

Päivi

Kaikkien meidän mielestä, tämä on yhtä kärsimystä: ihmiset juoksevat ruiskut käsissään — meitä rääkätään.

Eikä kukaan kuule, kun huudamme hädissämme.

Kukaan ei huomaa, että kärsimisemme on kauheaa.

Toivon, että jo k u auttaisi ja meidät vapauttaisi: elämästä mustasta, ja hirveästä tuskasta, jonka ihmiset meille antavat, koska tyhmyyttään laittavat meidät kärsimään.

En voi kertoa mitä on olla näin onneton.

Sillä en osaa puhua — olen vain pieni koira.

Istun vain tässä, pienessä häkissä, ja odotan ainoaa pelastajaa — ku olem aa...

— Marika —

Ihmiselle

Hei! Mitä se tarkoittaa, kun joissakin tuotteissa lukee »lääkkeenomainen tuote — tehoa ei ole osoitettu lääk­ keiltä vaaditulla tavalla». Tarkoit­ taako se, ettäeiole testattu eläinko­ kein? nimim. Eläinystävä

Yksikään uusi lääke ei pääse apteekkeihimme myyntiin ennen kuin se on saanut lääkintöhallituksesta myyntiluvan. Jotta myyntilupa heltiäisi, edellytetään lääkkeeltä erilai­ sia testejä. Näihin sisältyy myös eläinkokeita. (Tosin kaikki lääkkeet eivät käy läpi kaikkia testejä.)

Kysymäsi merkintä tarkoittaa sitä, ettätuotetta eiole testattu lääkintö­ hallituksen vaatimalla tavalla. Se ei siltitakaa, ettei tuotetta ole testattu eläinkokein. Asia kannattaa varmis­ taa ottamalla yhteyttä valmistajaan.

Päivi

Ihminen sinä olet kuuro, sinä olet sokea, sinä olet typerä. Etkö kuule eläimen valitusta, etkö näe sen kär­ simystä, etkö välitä mitä teet sille.

Etkö sääli ketunpoikasta, kun olet tappanut sen äidin, etkö sääli sitä kun sekuolee suruunsa. Millainen on kotka, kun sen vapaus on riistetty?

Se on onneton. Entä näetkö lehmän surullista katsetta sen ahtaan karsi­ nan takaa? Vai etkö halua nähdä?

Haluat siirtää kaiken inhottavan huomiseen. Tänään tahdot pitää vain hauskaa. Tänään haluat katsella rodeota ja härkätaistelua, huomen­ na miettiä miten eläimen kävi.

Eikö ole etuoikeus elää eläinten kanssa. Eikö ole etuoikeus seurata sen elämää kuitenkaan vahingoitta­ matta sitä. Eikö se olekin etuoikeus.

Miksi etsiisvoijättää tämän päivän listaltarodeota, härkätaistelua, uutta turkkiaja muita tyhjänpäiväisiä hu­ vituksia. Etkö voisi antaa eläimen elää rauhassa, ihminen.

— Eläinrakas

Nuorten Animalia, jä t k.

TEKOTURKIT - EKOTURKIT - EGOTURKIT Liisa Voiman leopardiku vioisessa on p ow eria, j a eettisy yttä . K u va: Veli-Risto Cajander.

Ihmisen paras ystävä Eläinkokeessa Isäntä istuu vieressä Odottaa palaa saippuaa — Nouda koira — Isäntä ammeessa taas ahneempana Ystävä jossain kaukana tunkiolla kuolleena

— A ri Söderlund kosmetiikan jumalattaren alttarilla uhrien silmät polttaa turhuuden tuli liharuokien mausteena murha psykologisten eläinkokeiden tieteellinen tulos: psykologi on julm a

_ teurastamoissa ystäväni kauhun kautta ruokalistalle eläin tuotantokoneena häkeissä kahleissa — ihmisen itsekkyys rajaton

— Henna

Hei kaikki eläinystävät!

Olen -74 syntynyt tyttö ja odotan innolla kirjeitänne.

Kirjoita!

Lämpimin terveisin Maili Öst, Karhutie 9, 49210 Huutjärvi.

38

»Kannatan läm pim ästi tekoturkkeja». Kortesjä r v i -89. K u va: V eli-R isto Cajander.

Turkistuottajat ovat alkaneet mai­ nostaa elinkeinoaan ym päristöystä­ vällisenä toimintana. Esille on otet­ tu jäteraaka-aineiden (rehun) luon­ nonmukainen jalostaminen kestä­ väksi asusteeksi sekä tarhauksen merkitys villien turkiseläinten pelas­ tajana. Samalla on arvosteltu tekoturkkeja; niiden valmistus on öljy- ja muoviteollisuuden tukemaa toimin­ taa, jo k a kuluttaa ehtyviä luonnonrojam ne.

Turkistarhoilla eläinten ravinnepi­ toisetjätteet putoavat suoraan maa­ han. Niistä huuhtoutuu vuosittain satojatuhansia kilojatyppi-ja fosforiyhdisteitä vesistöihin ja pohjave­ teen. Typpeä haihtuu jätteistä myös ilmaan.

Energiaa kuluu turkistuotannossa monessa vaiheessa. Silakoitapyyde­ tään konevoimalla Itämerestäja mil­ joonia kiloja rehua kuumennetaan rehukeittämöissä. Ravintoa jaetaan eläimille varjotaloihin pikkutraktorien avulla ja turkiksia kuljetetaan lentoteitsevientiinympäri maailmaa.

Ja öljyä palaa.

Kuinka luonnonmukaisia tuottei­ ta ovat jatkuvasti yleistyneet, vah­ voilla kemikaaleilla värjätyt turkit?

Turkisten valmistaminen maail­ mankauppaan on suoraan vastuussa siitä, että monet eläinlajit ovat jou­ tuneet maapallolla ahtaalle. Turkis-

pyynnin seurauksena esimerkiksi kolme tiikerirotua, kolme karhurotua, yli kymmenen susirotua, jättiläismeriminkki sekä Karibian munkkihylje ovat kuolleet sukupuuttoon maailmasta. Suomessa turkispyynti oli kokonaan hävittää oman Euroo­ pan majavamme. Edelleen Aasiassa ja Afrikassa laiton turkispyynti ja -kauppa uhkaavat vakavasti monia suuria kissaeläimiä. Kaikki tämä ylellisyystuotteen, turkin, vuoksi.

Leopardikuvioita nykynaiselle Millainen vaihtoehto sitten on te­ koturkki?

Vastauksia tekoturkkien salai­ suuksiin voi etsiä esimerkiksi osoit­ teesta Uudenmaankatu 2, Helsinki.

Siellä sijaitsee liike, jossa myydään Liisa Voiman suunnittelemia tekoturkkeja. Liisa kertoo, ettätekoturk­ kien materiaali valmistetaan öljyteollisuuden oheistuotteesta. Kun raakaöljy jalostetaan bensiiniksi ja polttoöljyksi, jääjäljellefraktio, jos­ ta voidaan tehdä turkiskuitua. »On tekoturkeissa luonnontuotekin mu­ kana; takkien sisäkuosi on puuvilla­ kangasta». Tekoturkkien öljyä ku­ luttavasta vaikutuksesta Liisatuhah­ taa että »kuka nykyihminen ja ’luonnonturkin käyttäjä’elää esimerkik­ si ilman asunnon lämmitystä, tai ei käytä koskaan autoa tai muovipus­ sia!»

Asiakkaita, iältään Liisan mukaan 13— 100-vuotiaita, käy liikkeessäyhä enemmän. Monet valitsevat tekotur­ kin allergian takia, yhä useammat eettisistä syistä. Ja monet varak­ kaammat ostajat ovat ilmaisseet, et­ tä »oikeissa turkiksissa ei enää keh­ taa kaupungilla kulkea».

Tekoturkkien hinnat vaihtelevat 2 500— 4 000 mk välillä, mutta hal­ vempiakin malleja on Suomessa saa­ tavilla. Eläimistä tehtyjen turkkien hinnat taas ovat nykyään jatkuvan alennusmyyntikauden vallitessa 1500 — 15 000 mk. »Tykkään suunnitellajavalmistaa tekoturkkeja. Mitään ehdotonta aatesuuntana minulla ei ole takanani, mutta kannatan tekoturkkia ennen kaikkea järkevyyden vuoksi. Jos ’oi­ keita’turkkeja voitaisiin tuottaa in­ himillisin ’luomumenetelmin’, niin mikseivät nekin menisi jossain eri­ tyiskäytössä. Oma tavoitteeni on en­ nenkaikkea tehdä yhä kauniimpia te­ koturkkeja», toteaa Liisa Voima.

Ei tarvitseollasuuri ennustaja to­ detakseen, ettätekoturkkien menek­ ki ensi syksynä tulee kasvamaan eläinturkkien kustannuksella. Valin­ ta luonnonturkin puolesta merkitsee yhä useampien mielestä valintaa luontoa vastaan ja päätymistä egoturkkiin.

VELI-RISTO CAJANDER 39

JOUKKOJULKAISU

r

A nim alian toim itus to iv o tta a lukijoille le ppo isa a kesää!

Mc

'"''‘i

.

Sd v L■',.'1

*?*;

I

I

Yhdistyksemme tu o tte ita nyt edullisesti saatavilla