Animalia 3/1986

ANIMALIA K O E -E L Ä IN T E N SUOJELU Y H D IS T Y K S E N TIED O TU SLEH TI IN F O R M A T IO N S B L A D FÖR F Ö R S Ö K S D JU R E N S V Ä R N Vastaava to im itta ja Raili Vesanen T am m itie 15 A 3 00330 H elsinki Puh. 484 063 T oim itu ksessa Kaarina Kivivuori H annele Luukkanen Pilvi Lassila Sirpa Sykkö Päivi V iinika in en T aitto: Raili Vesanen M aksut: SYP: 200120-1019901 lahjoit. PSP: 435 490-1, jäsenm aksut ja tila u kse t Säätiön la h jo itu kse t KOP 127040-25612 PSP 4248 81-3 T o im isto n oso ite M äkelänkatu 8 00550 H elsinki 55 Puh. 90-736 113 avoinna ma 10— 18 m uina arkip. 9— 17 T o im isto n hoitaja Jonna Takkunen T iedotussihteeri Kaarina Kivivuori Puheenjohtaja Hannele Luukkainen P irttip o lku 16 A 00630 H elsinki 63 Puh. 742 931

3/86 20. vuosikerta

SISÄLLYSLUETTELO P ääkirjoitus ................................... L e d a r e ............................................. Juhlavuoden gaalaillan ilm o itu s E ettiset neuvostot R uotsissa .. K oe-eläintoim ikunnat Suomessa Brutus nr. 2 ................................... Eläinkokeita Suomessa vuosina 84— 8 6 .......................................................... Eläinkokeet eivät auta taistelussa syöpää vastaan ................................. Vielä Kuopion ko irista ................... Eläinkokeet — yhteiskunnan pahoin­ v ointia .................................................. Koeapinat pelastettu ...................... P oim ittu a ........................................... Istukka antaa m a h d o llisu u ksia tu tkim ukseen ............................................. V aihtoehdot terveydenhoidossa edistävät eläin suo je lua ................. Lääkelakia uudistetaan ................. Kaksi ih m istä kuo llu t lääkkeiden si­ vuva iku tu ksiin Suom essa ............. Vihreä Risti tiedottaa härkätaisteluista .......................................................... M illa, u sko llisin ystäväni ............... Vegetus, kasvissyöjien palsta . . . . Franciscus Assisilainen, itketkö mei­ dän puolestam m e ............................ Info ...................................................... A lueosastot ja y h d y s h e n k ilö t Lahjoituksia ....................................... Syysterveisiä Raumalta ................. Eläinrakas suom alainen tiedem ies Terveisiä e n g la n tila isilta lö ytö e lä i­ m iltä

RAILI VESANEN VASTAAVA TOIMITTAJA ANSVARIG REDAKTÖR

8 11 12 13 13 14 15 16 17

Kissa odottam assa tu tkim u sto im e n ­ pite itä. Yhdeksästä hengestä ei nyt ole apua. Raporttimme suom alaisista eläinkokeista (sivulta 8) osoittaa, että myös Suomessa tehdään tuska llisia ¡a turhia eläinkokeita. Kuva: Brian Gunn

18 18 19 20 21 22 22 22 23 24

Toisinaan myös ihm inen voi tuntea itsen­ sä yhtä avuttom aksi kuin koe-eläin jo u ­ tuessaan pakolla käyttäm ään ns. v ira lli­ sen lääketieteen palveluksia. Kuva: Nordiska Samfundet m ot PlägsamD jurförsök

Jäsenm aksu m k 50/vuosi mk 1000/ainaisjäsen

,1 0 ,0 ^

•

-LiJyv

M ainokset Raili Vesanen Puh. 484 063 llm o itu sh in n a t 1/1 sivu 1000 mk 1/2 sivu 500 mk 1/4 sivu 250 mk 1/8 sivu 125 mk llm estym isaikatau lu No 1 helm ikuu 2 huhtikuu 3 syyskuu 4 jo ulu kuu Seuraavan lehden aineiston jä ttö päivä 20. 10. -86 Vammala 1986 Vammalan Kirjapaino Oy

2

KOULULÄÄKETIEDE SUOSII ELÄINKOKEITA

Koe-eläinten suojelu ry:n tarkoituksena on ensisijaisesti vastustaa eläinkokeita ja tukea eläinkokeita korvaavien m enetel­ mien käyttöä ja kehittäm istä sekä edistää kaikkea eläinsuojelua. Tarkoituksensa to ­ teuttam iseksi yhdistys kerää tietoja eläin­ kokeista, eläinkokeita korvaavista m ene­ telm istä ja kaikesta eläinten hyötykäytös­ tä sekä rääkkääm isestä ja tiedottaa n iis ­ tä jäsenistölleen, tiedotusvälineille, päät­ täjille ja yleisölle. Toimintansa tukemisek­ si yhd istyksellä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testam entteja sekä ha rjo it­ taa m yyntitoim inta a.

eiy,

¿X

-

-

ia w W s V l‘

M

*

f

R aporttim m e suom alaisista eläin ko­ keista osoittaa, että on turha turvautua lauseeseen »mutta eihän m eillä Suom es­ sa», sillä maassamme tehdään tuskallisia ja turhiakin eläinkokeita. Suuri osa tu tk i­ jo ista näyttää tyytyvän tilanteeseen ja jo t­ kut ovat jo pa sitä m ie ltä että näin tule e­ kin olla. Kuopion yliopisto n eläinlääkärin Timo Nevalaisen mielestä ainoa vaihtoeh­ to eläin koke ille ovat ihm iskokeet. Lisäk­ si hän näyttää tuom itsevan koe-eläinten suojelijat lähes terroristeiksi. Olen samaa m ie ltä hänen kanssaan siitä, e ttä h is to ­ ria ei muutu toiseksi yrittäm ällä kirjoittaa sitä uudelleen (niinkuin hän väittää m ei­ dän tehneen) — m utta tulevaisuuteen me kaikki voim m e vaikuttaa. Kun eläinkokeiden ainoana vaihtoehto­ na nähdään ihm iskokeet, ei tarvitse enää ihm etellä, m iksi tiede ei ole edistynyt ny­ kyistä kum m em m in. Ja kun e lä in su o je li­ jo ita ei kyetä näkemään m uuna kuin ter­ roristeina, yhte istyö su o je lijoid en ja tu t­ kijoiden vä lillä vaikuttaa m elko to iv o tto ­ malta. On hyvä, jo s Kuopion koe-eläinkeskuksella on parhaat tila t e lä im ille ja paras asiantuntem us ja on hyvä, jos eläin­ su o je lu llis iin näkökohtiin kiinnitetään huom iota (kuten Nevalainen väittää) — m utta toisin kuin jo tk u t tu tkija t näyttävät luulevan, eläinkokeille ON olemassa vaih­ toehtoja. M yös koululääketieteen ulko­ puolella. Maassamme vallitsee tällä hetkellä yk­ silöllisen valinnanvapauden puute tervey­ denhoidossa. Sekä aikuisten e ttä varsin­ kin lasten kohdalla tapahtuu painostus­ ta ja jopa pakottam ista yksipuoliseen koululääketieteen suosim iseen. Lisäksi tietoa vaihtoehtoisista hoitom enetelm istä on vaikea saada. K uitenkin kiinno stus vaihtoehtoisiin, luonnonm ukaisiin paran­ nuskeinoihin on voim akkaasti kasvamas­ sa. On m elko traagista, ettei ihm inen saa ns. dem okraattisessa valtiossa päättää om asta terveydenhuollostaan. Kun on ky­ symyksessä lapsi, vanhemmat ovat pako­ tetut turvautumaan koululääketieteen kei­ noihin, etenkin vaikeissa sairaustapauk­ sissa, s illä m uutoin lapsi voidaan huostaanottaa väkisin. Viim eisin esimerkki elä­

västä eläm ästä on pikkuinen Petteri, jo n ­ ka allergiaa vanhem m at yrittiv ä t hoitaa luonnonm ukaisin keinoin s illä seurauk­ sella, että poika m äärättiin huostaanotetuksi, eivätkä isä ja äiti enää saaneet päät­ tää oman lapsensa hoidosta. Näyttää il­ meiseltä, että yhteiskuntam m e rankaisee niitä, jo tka yrittävät vastuuntuntoisim m in hoitaa lapsiaan. TV 1:n A-Studio teki raportin Petterin sairauden hoidosta. O hjelm assa asian­ tu n tija t ja viranomaiset jankuttivat turvaa­ vansa lääketieteeseen. Minkälaiseen lää­ ketieteeseen? kysyi to im itta ja . V ira lli­ seen, he vastasivat. M ikä on »virallinen» lääketiede? Kuka päättää, m ikä on oikeaa tiedettä ja mikä humpuukia? Onko kukaan näistä »asiantuntijoista» vaivautunut kos­ kaan tutustum aan ns. epävirallisen, esi­ m erkiksi laajennetun antroposofisen lää­ ketieteen m etodeihin? Eläinkokeet ovat yksi asiantuntijavallan ja kapea-alaisuuden suru lline n esim erk­ ki. K oululääketiede suosii eläinkokeita, s illä koululääketiede näkee ihm isen e ri­ laisten osien summana, ikäänkuin konee­ na. Se hajoittaa sekä ihm isen että eläi­ men osiin kuin pikkupoika kellon — ja unohtaa kokonaisuuden. Lisäksi se unoh­ taa, että eläin ja ihminen ovat erilaisia olem usm uodoltaan. Kumpikaan ei ole kone, vaan elävä kokonaisuus. Koululääketiede unohtaa, että ih m isellä on ruum iin ja sie­ lun lisäksi henkinen olem uspuoli. Laajennetun lääketieteen ja luonnon­ lääkkeiden vaikutuksia on vaikea »todis­ taa» nykyisen tieteen valossa, koska ko­ konaisuutta ei nähdä eikä tunnusteta. Itse tiede m etodeineen on vajavainen. Vaihtoehdot koululääketieteelle kasvat­ tavat rajattom asti vaihtoehtoja eläinko­ keille. Terveydenhuoltoon o lis i palautet­ tava ihm iskeskeisyys. Koululääketieteen rinnalle o lisi jo aika saada vaihtoehtoisia hoitom uotoja. T arkoitus ei ole syrjäyttää koululääketiedettä tyystin — m eillä on vain oltava valinnanvapaus, sillä se on pe­ rustuslaillinen oikeutem m e. M eillä on o l­ tava oikeus päättää om asta ja lastem m e terveydenhoidosta parhaaksi katsom al­ lam me tavalla. Jos tämä estetään, voi­ daan kysyä, m illaisessa valtiossa oikein elämme. Koululääketieteessä yksilö, ihminen ei m erkitse niin paljon kuin massa ja tila s ­ tot. Tshernobylin ydinvoim alaonnetto­ m uus on kammottavuudessaan hyvä esi­ m erkki siitä, etteivät tila s to t välttäm ättä peilaa itse elämää. A sia n tu n tija t vakuut­ tavat turvallisuutta ja laitteiden pettämättöm yyttä puhuen kaunista teknokorukieltään, ja kuitenkin totuu s on, että puoli Eurooppaa kärsii vielä m onta vuotta on­ nettom uuden seurauksista — ja ihminen jo ka vieläkin tahtoo turvata ydinener­ giaan, on sokea ja vaarallisen tyhmä. Näi­ tä tyhm yreitä syntyy, kun tuijotetaan vain tila sto ih in ja laskelm iin eikä nähdä koko­ naisuutta ja elämää. M itä avoim em m in m ielin ja kirkkaam ­ min katsein suom alaiset tu tkija t ja lääkä­ rit uskaltavat nähdä ihm isen ja tieteen m ahdollisuudet kehittyä, sitä nopeammin koitta a päivä, jo llo in kukaan ei enää tar­ vitse eläinkokeita ja jo llo in terveydenhoi­ to on nimenomaan terveyden hoitoa — ja kenties silloin myös alamme lähestyä tie­ teen arvo ituksista kiinnostavinta: m itä elämä on?

3

SKOLMEDICINEN GYNNAR DJURFÖRSÖK A tt ty sig tili pästäendet »men sänt sker ju inte här i Finland» är onödigt dä det gäller d jurförsö k, eftersom plägsam m a och även onödiga d ju rfö rsö k fa k tis k t görs i värt land. Det pävisar vära rapporter om finländska djurförsök. En s to rd e l av forskarna tycks noja sig med situationen. Som liga är t.o.m. av den äsikt, att sä här bör det vara. E nligt Tim o Nevalainen, veterin är vid Kuopio unlversitet, är det enda alternativet till experim ent pä dju r ex­ perim ent pä m änniskor. D essutom tycks hän betrakta a n ti-vivise ktio n iste r näräpä som terrorister. Jag instäm m er med honom i, att historian inte kan förändras genom att man försöker om skriva den (näg ot som hän pästär oss ha gjort) — men därem ot kan vi alla päverka fram tiden. Dä det enda alternativet tili djurförsö k anses vara försök pä m änniskor, behöver man in te längre förundra sig över att vetenskapen inte har utvecklats längre än vad nu är fallet. Och dä man in te förm är se djurskyddsaktlvister som annat än ter­ rorister, verkar förutsättningarna för samarbetet mellan aktivister och forskare vara rätt hopplösa. Det är bra, om försöksdjurscentrat i Kuopio har de bästa utrymmen för djuren och den bästa sakkännedomen, och det är bra om det fästs uppmärksamhet vid djurskyddsliga synpunkter (som Nevalainen berättar). Men till skillnad frän vissa forskares äsikter FINNS det alternativ. Även uta nför skolm edicinen. I värt land fattas det fö r tillfä lle individuell valfrihet i hälsovärden. Beträffande bäde vuxna och barn förekom m er det pätrycknin g och man t.o.m. pätvingas att prioritera en sid ig skolm edicin. Vidare är

det svärt att fä Inform ation om alternativa värdmetoder. Det oaktat är intresset fö r alternativa, naturenliga botem edel i kräf­ tig t uppsving. Det är rätt tragiskt, att m änniskan i en s.k. dem okratisk stat inte fär bestäm m a över sin egen hälsovärd. Dä det gäller ett barn, är föräldrarna tvungna att ty sig tili skolm ed lcin ens m etoder, s p e cie llt i svära sjukdom sfall, för annars kan barnet omhändertagas med tväng. Det senaste exem plet frän det levande livet ärd e n Ml­ le Petteri, vars allergi föräldrarna försökte bota med naturenliga metoder med den päföljd, att pojken förordnades att bli omhändertagen. Föräldrarna fic k inte längre beslutaom sitt barns värd. Uppenbarligen straffa r värt sam hälle dem som mera ansvarsfullt försöke r värda sinä barn. TV 1:s A-studio gjorde en rapport om värden av Petteris sjukdom. I programmet tjatade experterna och myndigheterna att de s tö d e rs ig pä läkarvetenskapen. Hurudan läkarvetenskap, frägade redaktören. Den o ffic ie lla , löd svaret. Vad är den »officiella» vetenskapen? Vem bestäm m er över vad som är rik tig vetenskap och vad som är humbug? Har nägon av dessa »ex­ perter» nägonsin besvärat sig att göra bekantskap med den s.k. in officie lla , exempelvis den utvidgade antroposofiska medicine ns m etoder? Djurexperiment är ett sorgllgt exempel pä sakkännardominans och trängsynthet. S kolm edicinen gynnar djurförsö k e fte r­ som den ser m änniskan som sum man av m änga o lika delar, lik en m askin. Den delar upp bäde m änniskan och djuret i kom ponenter — och glöm m er helheten. D ärtill glöm m er den att m änniskan och djure t är olika tili sinä väsen. Ingendera är en m askin, utan en levande helhet. S kolm edicinen glöm m er att m änniskan utöver kroppen och själen har e tt an dligt väsen.

Det är svärt att »bevisa» verkningarna av den utvidgade läkarvetenskapen och naturm ediclnerna mot bakgrunden av den nuvarande vetenskapen, eftersom hel­ heten varken ses e lle r erkänns. V eten­ skapen själv med sina m etoder har brister. A ltern ativ tili skolm edicinen produ­ cerar gränslöst alternativ tili djurförsök. Man borde äter göra hälsovärden tili en m änniskocentrerad verksamhet. Det är hög tid att införa alternativa värdm etoder vid sidan om skolmedicinen. Meningen är inte att undantränga skolm edicinen heit — vi bör endast ha valfrihet, för den är vär k o n s titu tio n e ll rätt. Vi mäste ha rätt att besluta om vär egen och vära barns häl­ sovärd pä ett sätt som vi anser vara det bästa. Ifall detta hindras kan man fräga sig hurudan stat vi egentligen lever i. S kolm edicinen värdesätter inte individen, m änniskan lika m ycket som den stora rpassan och Statistiken. Kärnkraftsolyckan i Tjernobyl i sin förfärlighet ä re tt gott exempel pä, att Statistiken inte nödvändigtvis äterspeglar själva livet. Sakkunnarna försäkrar om säkerhet och om anläggningarnas ofelbarhet, men ändä är sanningen den, att halva E u r o p ^ ^ ännu i mänga är kom m er att lida av f ö l j ^ V derna av olyckan. Den som fortfarande vill betrygga kärnenergins fram tid är blind och farligt dum. Dessa tokar uppkom m er dä man enbart stirrar i sta tistiska uppgifter och kalkulationer utan att se helheten och livet. Ju mer öppensinnade och klarblickade finlän dska forskare och läkare vägar se människans och vetenskapens m öjligheter att lyckas, desto fortare kom m er den dag dä ingen längre behöver djurförsö k och dä hälsovärden uttrycklig en är värd av hälsan — och kanske vi ocksä dä börja r närma oss den intressantaste av vetenskapens m ysterier: vad är livet?

TILAA ESITTEITÄ JA ETTA V A K SI!! Nyt on m yös saatavissa esitettä turkistar­ hausta vastaan, jo sta tämä kuva.

KOE-ELÄINTEN SUOJELU 25- V U O TTA -----

J ^ a v i n t o l o Kaisaniemessä

9.10.1986 alkaen k lo 19.00

mm. Carola Liemola, E siintymässä Country-yhtye Rednecks, Heinäsirkka,

Maria Dolores ja tanssijatar Tiina Lindfors sekä Anneli Sistonen. h jelm ass a m y ö s Koe-eläinten S u oje lu n S ä ätiö n a p u r a h o je n l u o v u t t a m i n e n , v a p aa ta s e u ru s te lu a ja tanssia.

O

90 m k,

l l a l l i s k o r t i n hinta: sis. k y l m i ä ja l ä m p i m i ä k a s v i s r u o k i a sekä j ä l k i r u u a n kahveineen. I l l a l l i s k o r t t i e n m y y n n i s t ä saatava t u o t t o k ä y t e t ä ä n vapaaehtois een e l ä i n s u o je lu t y ö h ö n .

i

Yhden turkin tekeminen vaatii kymmenien eläinten hengen. araa p a i k k a s i ajoissa ja tule v ie tt ä m ä ä n E lä in te n V i i k k o a k a n s s a m m e !!

V

L Ajattele! Jollet halua miljoonien eläinten vankeutta ja kuolemaa, älä osta turkkia, turhamaisuuden symbolia! 4

i p p u je n m y y n t i : K o e -eläinten S u oje lu ry, puh. 90-736 113

KOE-ELÄINTEN SUOJELU2 5 -VUOTTA

KOE-ELAINT O IM IK U N N A T SUOM ESSA: M a a llik k o jä s e n e t u n o h d e ttu k o k o n a a n , to im ik u n tie n te h tä v ä n ä »hyväksyä» e lä in k o k e e t

EETTISET NEUVOSTOT R U O T S IS S A : Y li p u o le t jä s e n is tä s a a e la n to n s a e lä in k o k e is t a Vuonna 1979 perustettiin Ruotsin jokai­ seen kuuteen korke ako ulu piiriin ns. eet­ tinen neuvosto. Neuvoston tarkoituksena on kä site llä su u n n itte illa olevia eläin ko­ keita ee ttisestä näkökulm asta n iille lähe­ tettävien hakem usten perusteella. Neu­ vostojen yhteisenä jo h to e lim e n ä to im ii m aa ta lo usha llitus ja se m yös valitsee neuvostojen jäsenet. Jäsenistä 1/3 on tu t­ kijo ita , jo tk a työskentelevät eläinkokei­ den parissa, 1/3 laboratoriohenkilökuntaa ja 1/3 maallikoita. M aallikkojäsenistä puo­ let edustavat eläinsuojeluyhdistyksiä. N euvostojen puheenjohtajat ja varapu­ heenjohtajat valitaan m aataloushallituksessa. N euvostoissa eläinkoesuunnitelm at käsitellään ensin ns. »kolmen miehen ryh­ missä» jo issa on yksi edustaja kustakin eri ryhmästä (tutkijat, laboratoriohenkilö­ kunta, m aallikot). Tämä kolm en hengen

ryhmä keskustelee suu nn itelm ista tarvit­ taessa m yös kokeen johtajan (= se, jo ­ ka on jättänyt anomuksen) kanssa. Jos tä­ mä kolm en hengen ryhmä on yhtä m ieltä siitä, että koe on »hyväksyttävä», voi ko­ keen käytännössä a loittaa heti. Jos joku ryhm ästä vastustaa koetta, ei sitä saa aloittaa, ennen kuin koko neuvosto on sen hyväksynyt. Kaikki kokeet, jo ista neu­ vosto lle on tu llu t anomus (nekin, jo tka kolmen hengen ryhmät ovat hyväksyneet) otetaan kuite nkin käsite ltäviksi neuvos­ ton yhteisessä kokouksessa ja neuvosto voi periaatteessa purkaa ryhmien päätök­ set. Neuvosto voi s iis sanoa ei kokeelle, jo ka on jonkun ryhmän suostum uksella a lo ite ttu ja ehkä jo lo p e te ttu kin ! E ettisten neuvostojen päätökset ovat vain neuvoa-antavia ja n iistä ei voi va lit­ taa. Neuvostot käsittelevät vain pienen osan R uotsissa teh tä vistä eläinkokeista eli ne, jo tka kuuluvat lupam enettelyn p ii­ riin ( = tu ska llise t eläinkokeet). N iistä eläinkokeista, jo issa e lä im ille ei katsota aiheutuvan tuskaa, riittää pelkkä ilm oitus ee ttiste n neuvostojen sih te eristö lle . Ko­ keen te kijä itse saa päättää, tekeekö ko­ keesta lupa-anomuksen vai ilm oituksen! Ilm oitu ste n tekem istä kontrolloivat maa ta lo u sh a llitu s ja kuntien ym päristönsuo jelu- ja terveydenhoitoviranom aiset. Näi den tu lisi myös valvoa, että kaikista eläin kokeista tehdään ilm o itu s. K. K

Vuoden -86 alussa voimaan tulleessa uudessa koe-eläinasetuksessa määrä­ tään, että Suomessa toim ivien eläinkokei­ ta tekevien la itosten yhteyteen tulee pe­ rustaa koesuunnitelmien käsittelyä varten koe-eläintoim ikuntia. Toim ikuntien tehtä­ vät ovat seuraavat: 1) antaa lääninhallituk­ selle lausunto koesuunnitelm ista, jo tka edellyttävät tuskallisia eläinkokeita 2) »hy­ väksyä» (hylkäämisen m ahdollisuutta a s e ^ ^ tuksessa ei todellakaan m ainita) la it o k ^ R sessa suoritettavat vähemmän tuskalliset eläinkokeet 3) käsite llä tarvittaessa m ui­ takin kokeiden suorittam iseen liitty v iä asioita 4) laatia tarvittaessa työske nte­ lyään varten työjärjestys. Toim ikuntaan tulee kuulua: yksi laitoksen eläinkokeiden su o ritta m ista johtava ja valvova henkilö, yksi laitoksen koe-eläinten hoidosta vas­ taava henkilö sekä vähintään kaksi m uu­ ta jäsentä, jo tk a ovat »perehtyneitä koeeläintoim intaan». A setus ei siis edellytä, e ttä pe rustettavissa to im iku n n issa o lisi m aallikkojäseniä, myöskään etologien tai ns. vaihtoehtotutkijoiden jäsenyyttä ei ole pide tty tarpeellisena. Uuden asetuksen pykälässä 6 edellytetään kuitenkin, että eläinkoe on korvattava m uulla m enetel­ mällä, mikäli se kokeen tarkoituksen ja tu­ loksen saavuttam iseksi on m ahdollista. Käytännössä tämän pykälän valvom inen on mahdotonta, ellei edes koe-eläintoimikunnissa ole eläinkokeet korvaavien me­ netelmien asiantuntemusta. Onkin toden­ näköistä, että to im ik u n tiin valitaan vain laitosten omaa henkilökuntaa ja ehkä s il­ mänlum eeksi jokunen edustaja s e lla is i^ ^ ^ ta konservatiivisista e lä in s u o je lu y h d is ty l^ ^ sistä, jo tk a eivät ole koskaan esittäneet k ritiik k iä eläin koke ita kohtaan. Maamme laitoksiin perustettavien koee lä in to im iku n tie n m allina ovat varm asti ollee t mm. Ruotsin e e ttise t neuvostot. Kuitenkin näiden toim ikuntien tehtävät ja kokoonpano eivät yllä edes Ruotsin eet­ tisten neuvostojen kyseenalaiselle taso l­ le. Eihän to im iku n tie n tehtäviin m eillä si­ sä llyte tä asetuksessa sanaakaan e e tti­ sestä a rvioin nista eikä niihin edellytetä lainkaan kuuluvan maallikkojäseniä kuten Ruotsissa. Näillä eväillä eläinkokeellinen tu tkim u s ja tku u kin sitten ilm an k ritiik k iä aivan kuten tähänkin asti.

OTA KANTAA KOE-ELÄINTOIMIKUNTIEN TULEVAAN KOKOONPANOON — LÄHETÄ TÄMÄN LEHDEN KESKIAUKEA­ M ALLA OLEVA PROTESTIKORTTI MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ELÄINLÄÄKINTÖOSASTOLLE! K. K.

BRUTUS H r 2:

ELÄINKOKEELLINEN TU T K IM U S K Y S E E N A L A IS T A KAARINA KIVIVUORI

Ruotsin suurin eläinsuojeluyhdistys Nordiska S am fundet M o t P lägsam m a Djurförsök ju lk a is i viim e syksynä kirjan, jo h o n on k oottu d oku m en ttja R uotsissa teh d yistä eläinkokeista. Kirjan ain eisto on saatu e e ttis ille neuvosto ille läh ete ty is tä koesuu n­ n ite lm is ta ja n iis tä kirjallisista vastalauseista, jo ita Nordiska Sam fundetin neuvostoissa istuvat edustajat ovat jä ttä n e e t m ie­ lestään epäeettisiin koesuunnitelm iin. Kirja »Brutus, forskning i frägasatt» on m iele n k iin to is ta luettavaa ja ju lka ise m m e kin ohessa kirjan to im ittajan , B irgitta Forsm anin, esipuheen. S iitä käy selvästi ilm i, m iten vinoutunutta e ettisten neuvosto jen toi­ m in ta itse asiassa on. Tärkeintä e i suinkaan tunnu olevan ko e­ s uu nn itelm ien e ettin en arviointi vaan se, e ttä k aikki suunnite/a t saadaan hyväksyttyä! mme käsitte le tässä yhteydessä kir­ jan pääasiallista sisältöä — kuvauksia ruotsalaisista eläinkokeista ja niihin koh­ distettua kritiikkiä. Tämä siksi, että olem ­ me kesän aikana koonneet viim e vuosi­ na Suom essa teh tyjä m ielestäm m e sel­ västi tu rh ia ja tu ska llisia eläinkokeita ja julkaisem m e tässä lehdessä selostukset näistä kokeista sekä yhdistyksem m e n ii­ tä koskevan kritiik in . Keräämämme a i­ neisto voisi hyvin o lla osa kirjasta »Bru­ tus, forskning ifrägasatt», niin sam anta­ paisia ja yhtä turhia kokeita tehdään Suo­ messa. Myös B irg itta Forsm anin esipu­ heessa on useita yhtym äkohtia Suomen eläinkoetilanteeseen. B irg itta Forsman on Nordiska Sam fundets S tiftelsen (vaihto e h to tu tkim u sta edistävä säätiö) pu­ heenjohtaja ja to im ii G öteborgin yliopisto p iirin eettisen neuvoston jäsenenä.

E

»Tutkim us täytyy saada kriittisen tarkastelun ja em okraattisten p äätö sten iiriin» Se, että astrologia, UFOIogia, ja muu »pseudotiede» tulee asettaa kriittise e n tarkasteluun, on nykyään jokseenkin sel­ vää. Yhtä selvää on, että sotatutkim us on tuomittavaa. Näissä yhteyksissä on tapa­ na m yös viita ta Lääketieteelliseen T u tki­ mukseen, jo lle suu rista ihanteistaan ja korkeasta moraalistaan huolim atta ei kos­ kaan m yönnetä tarpeeksi määrärahoja. Tarkasteltaessa lääketieteellistä tu tk i­ m usta lähem min, huomataan kuitenkin pian, että on perusteetonta asettaa sitä erityisasemaan. Se on usein sekä epäeet­ tis tä että pseudotieteellistä. Lisäksi sen ha rjo itta jilla ja rahoittajilla on valtaa ja he käyttävät sitä usein tavalla, joka hyvin ku­ vastaa, m iten vin o u tu n u tta vallan jakau­ tum inen m aailm assa on. Se on tiedettä, jo ta tu lis i tarkaste lla k riittis e s ti alhaaltapäin. T iedotusvälineet tyytyvät valitettavan usein referoimaan lääketieteellistä tu tk i­ m u s ta 1tu tkijo id e n itsensä eh do illa — edistyksen sanakääntein — sen sijaan, että tutkisivat kriittise sti tieteen metodeja ja tavoitteita.

5KUTU5 Nr 2

Forskning ifrägasatt Eläinkokeellinen tutkim us on saanut o l­ la (ja ta rko itu kse lla pidettykin) pitkään erillään ulkop uolisten m ielenkiinnolta. Sen välttä m ä ttö m yyttä on korostettu usein, m utta to d is te ttu pitävästi tuskin m illoinkaan. Näkemyksen puute on jo h ­ tanut pikkuh iljaa siihen, että yhte iskun­ taan on m uodostunut uusi vallankäyttä­ jien ryhmä, bioteknokraatit. He — kysy­ m ättä oikeastaan keneltäkään — ovat päättäneet, että me tarvitsem m e koeput­ kilapsia, sydänsiirtoja ja stressilääkkeitä sioille. P oliitiko t puolestaan joutuvat ker­ ta kerran jälkeen tilanteeseen, jo ssa on menty jo niin pitkälle, että heidän ainoak­ si tehtäväkseen jää kyhätä nopeasti ko­ koon sopiva etiikka, joka la illista a uuden m enettelyn. Näinkö me haluamme asioiden olevan? Haluammeko, että bioteknokraatit sulas­ sa sovussa liike-eläm än kanssa tekevät to d e llise t päätökset? El! Meidän täytyy saada tiede kriittis e n tarkastelun ja de­ m okraattisten päätösten p iiriin !

»E e ttis e t neuvosto t — k ettu kanatarhan vartijana» Ruotsin e e ttis illä neuvostoilla on yksi tärkeä tehtävä: ne ovat antaneet m aalli­

ko ille m ahdollisuuden tarkaste lla tie d e t­ tä, jo ka pohjautuu eläinkokeisiin. 1. 7.1979 jälkeen on R uotsissa alo ite ttu 7—8 tuhatta projektia koe-eläimillä. Näis­ sä kokeissa on käytetty vähintään 3 m il­ joonaa eläintä. Vähemmän kuin puolet ko­ keista on tu llu t eettisten neuvostojen tie ­ toon. Vain yksi projekti on hylätty ja se to te u te ttiin kuite nkin m yöhem m in u lko­ mailla. E e ttisillä neuvo sto illa ei ole siis o llu t vaikutusta tutkim ukseen. Tämä jo htuu pääasiassa siitä, että 2/3 neuvostojen jä ­ sen istä saa elantonsa eläin koke ista ja tu skin haluaa sahata oksaa, jo lla istuu. Kettu kanatarhan vartijana, siis. 1/3 on m aallikoita ja heidän joukossaan on epä­ varmuus ja herranpelko suuri. Jäljelle jää pieni ryhmä m aallikoita, jo tka uskaltavat vastustaa vallitsevaa käytäntöä. Koska kaikki e e ttisiin neuvostoihin tu ­ levat hakemukset autom aattisesti hyväk­ sytään (neuvostojen kokoonpanosta jo h ­ tuen), jää näiden k riittis te n jäsenten ai­ noaksi m ahdollisuudeksi ilm oittaa tyyty­ m ättöm yytensä enem m istön päätöksiin ja tehdä kirjalline n valitus puheenjohta­ jalle. K riittiste n m aallikoiden ydinjoukon muodostavat N ordiska S am fundetin (eläinkokeita vastustava yhdistys) edus­ tajat. S illä on 9 edustajaa 185:n jo u ko s­ sa. Myös ns. eläinsuojelupiirien ulkopuo­ le lta on neuvostoihin ho ukuteltu m aa lli­ koita. Nämä ovat kuitenkin eronneet m el­ ko pian huomatessaan, kuinka absurdia tutkim usta Ruotsissa tehdään eläim illä ja kuinka vähän he voivat asiaan neuvostois­ sa vaikuttaa. Kaikki eläinkokeita k ritis o i­ neet m aallikot ovat saaneet kokea neu­ vosto issa painostusta, uhkailua ja jopa suoranaista pilkkaa. Sanojensa perus­ teeksi heidän tulee esittää erittäin vahvat faktat kun taas »vastapuolen» ei tarvitse esittä ä m inkäänlaisia to s ia s io ita väittäm iensä tueksi. Se, jo lla on valta, ei tarvit­ se tuekseen tosia sio ita.

»Brutus o ttaa kantaa eläin ten ja ih m isten puolesta» E ettisten neuvostojen to im in n a sta ja ruotsalaisesta tutkim uksesta on kertynyt vuosien aikana valtava määrä paperia. Meille on useissa yhteyksissä esitetty to i­ ve, että ee ttisissä neuvostoissa kä site l­ tyjä koesuunnitelm ia kohtaan esite tty kri­ tiik k i ju lka ista isiin , niin että tavallinen kansa (= me veronmaksajat, jotka suurel­ ta osin rahoitamme eläinkokeet) saisi tie­ tää, m itä neuvostoissa tod ella tapahtuu. Olem me viim ein päättäneet ju lk a is ta d o ­ kum entteja neuvostojen toim innasta kir­ jana (»Brutus, forskning ifrägasatt»). K ir­ ja käsittää neuvostoille tu lle ita tu tk im u s ­ suu nn itelm ia ja niihin jä te ttyjä k irja llis ia vastalauseita. T utkim ussu un nite lm ia lu ­ kiessa on usein pakko — niiden traag i­ sesta sisä llö stä hu olim atta — nauraa. T utkijo id en parodista näkem ystä y h te is­ kuntaan, tutkim ukseen ja ihm isten väli­ siin on ge lm iin o lis i vaikea ottaa to s is ­ saan, ellei tie tä isi, että he edustavat sa­ malla Valtaa ja Vallan näkemystä asioihin. Brutus ei ota kantaa pelkästään eläin­ ten puolesta vaan m yös pienen ihm isen. Monet ihm iset kärsivät tietäessään, m itä elä im ille tapahtuu laboratorioissa. He ovat vihaisia ja epätoivoisia, m utta eivät tiedä, m iten kanavoisivat tunteensa. H eil­ le Brutus on viesti: ottakaa osaa organi­ soitu un taiste luu n tu ska llisia ja turhia eläinkokeita vastaan! Vain voim akkaalla alhaaltapäin tulevalla pa inostuksella voim m e saada aikaan m uutoksia. 7

»tuulettamalla» irroitettuja keuhkoja tupa­ kansavulla. Eläim et pakotettiin vetämään savua keuhkoihinsa hengityskam m iossa. 4 — 8 eläintä p id e ttiin tu n ti 23 litran kam m ios­ sa, johon pu m pattiin tasaisesti ilm aa n. 18 l/min. Tunnissa poltettiin viisi tupakkaa. Ne paloivat im ussa 3 m in uu tissa 1 cm:n päähän filtte ristä . A ltistusajat vaihtelivat eri sarjoissa. Pa­ him m illaan aiheutettiin tunnin altistus 21 peräkkäisenä päivänä! M iksi, m iksi ja vielä kerran m iksi tä lla i­ siin tu tk im u k s iin annetaan lupa? Tupa­ koinnin haittavaikutukset ovat jo kaikkien tiedossa. H alutaanko tällä tu tkim u kse lla lisätä a) tieto a tupakan vaikutuksista, b) pelotusvoim aa tupakoinnin vastaiselle kampanjalle, c) henkilökohtaista kunniaa? Mikään ei oikeuta eläinten pienim päänkään stressaamiseen tällaisessa asiassa. Tupakoinnin vaikutusten tutkim iseksi voi­ daan varmasti keksiä aina uusia ja uusia eläinkokeita, m utta tupakoinnin haittavai­ kutusten poistam iseen eläin koke illa on marginaalinen merkitys. Miksi lisätä tupa­ koinnin aiheuttam ia kärsim yksiä, ja sot­ kea eläim et samaan soppaan ihm isen kanssa? Helsingin yliopisto, fysiologian laitos, -85

Eero Elomaa, »REM-unen riiston vaikutus rotan syömiskäyttäytymiseen»

E LÄ IN K O K E ITA SUO M ESSA V U O S IN A 1 9 8 4 -1 9 8 6

tuskattom am pia m enetelm iä, ennaltaeh­ käisyn m ah do llisuuksista puhum atta­ kaan. Kum mallista, ettei elintasosairauksia vastaan vieläkään ta iste lla kaikkein lo og isim m a lla tavalla, pureutum alla suo­ raan vaaralliseen elintasoom m e.

TOIMITTANEET KAARINA KIVIVUORI JA RIITTA SALMI

M e iltä on usein p yyd etty tietoa su om alaisista eläinkokeista. Valitettavasti tietoja eläinkokeista e i ole helppoa kerätä. Tutki­ m usju lkaisujen lukem inen on hidasta ja vaativaa puuhaa, eikä ju lk a is u is ta useinkaan voi p ä ä te llä asianom aisen eläinkokeen tuskallisuutta tai tieteellistä m erkitystä. N iitä on luettava — itse­ iro n ise s ti sanottuna — kuin piru raam attua, jo tta niiden epäeettisyys paljastuisi. H elp o m p aa olisi, m ikäli saisim m e e n si­ käden tietoa jo lta k u lta tutkim ukseen osallistuneelta, m utta täl­ laista sattuu valitettavan harvoin. euraavat koeselostukset on valittu lehteem m e s illä perusteella, e ttä ne kuvaavat m ielestäm m e turhia tai tu ska l­ lisia eläinkokeita. Erityisesti olem m e kiin ­ nittäneet huom iota kansanterveydellisten ongelm ien tutkim ise en , jo ssa ei m ie les­ täm m e nähdä asian ydintä; sitä, e ttä näi­ den ongelm ien tu tkim in e n ei ju u ri kos­ kaan johda niiden voittamiseen, ja että jä l­ kim m äiseen kuite nkin pitä isi pyrkiä. Val­ litseva suuntaus ke skittyy oireiden pois­ tam iseen, ja tu tk ijo id e n on helppo saada määrärahoja eettisesti arveluttaviinkin tu t­ kim u ksiin , koska kysymys on aikam me suurim m ista lääketieteellisistä ongelm is­ ta. O lem m e varmoja, e ttä kyseisiä on ge l­ m ia kohtaan p ystyttä isiin ottam aan to i­ senlainen, ennakkoluuloton ja tu lo k s e lli­ nen lähestym istapa ilman epäinhim illisiä eläinkokeita. O lem m e myös panneet m erkille m ai­ n intoja — tai parem m inkin niiden puut­ tum isen — kipulääkkeistä, rauhoittavien aineiden ja nukutusaineiden käytöstä.

S

Kuopion yliopiston fvsiolpaian la itos/ Heiiln g fo eläinlääketieteellinen korkeakoulu, 1984

Timo Nevalainen: Sepelvaltimotukkeuman aiheuttama äkilli­ nen sydänkuolema sioilla: nu­ kutuksen, tajuisuuden ja oi­ kean vagus-hermon ärsytyksen vaikutus Tutkim uksen tarkoituksena o li luoda siasta »eläinmalli» sepelvaltim otukoksen tutkim iseen, arvioida »mallin» käyttökel­ poisuutta sekä tutkia m uutakin asiaan liit­ tyvää. Tutkim uksessa käytettiin 27 sikaa. Sioille asetettiin nukutuksessa valtimokatetrit, EKG -johtim et ja hydrauliset tu k­ kijat, jo illa vo itiin aiheuttaa palautuvasti tukkeum a sepelvaltim oon. Lisäksi osalle asetettiin elektrodeja vagus-hermon ärsy­ tystä varten.

H e lsin gin ylio p isto /b io ke m ia n la ito s ja Töölön sairaala, 1986

' Viiden päivän päästä osalle sio ista a i ^ ^ h e u te ttiin 20 m in uu tin ajaksi tu k k e u m ^ ^ ^ sepelvaltim oon. Toimenpiteen aikana siat olivat ahtaissa laatikoissa tajuissaanl Ko­ keen aikana rekiste röitiin EKG:n ja valtimopaineen m uutokset. Toisen ryhmän s io ille te h tiin sama nukutettuna. V iid e llä s ia lla sepelvaltim o repesi jo tu kkija la itte e n sijo itta m ise n yhteydessä ja yksi sika kuoli tun te m atto m asta syys­ tä. Etenkin tajuissaan o levilla s io illa ha­ va ittiin kokeen aikana kam m iovärinää ja kam m ion lisälyöntejä. Tutkija on välillä m yöntänyt ja välillä kiistä nyt kokeen tuskallisuuden. Tuntui­ si käsittämättöm ältä, mikäli sika ei kärsisi kovia kipuja sepelvaltim otukoksessa ih ­ m isen tapaan, s illä sikahan on ju u ri va lit­ tu koe-eläim eksi sen ihm isenkaltaisuuden vuoksi. Jos vastaavuutta ei löydy kivuntuntokyvyssä, löytyykö s itä m uussa­ kaan eli m ikä on kokeen tiete elline n ar­ vo? Tutkija pystyy varm asti aina itse pe­ rustelemaan kokeen »tarpeellisuuden» ja tieteellisyyden, m utta jokainen terveellä m aalaisjärjellä varustettu tajuaa, ettei tie­ teen suinkaan tarvitse o lla tällaista, tu n ­ teetonta ja tuhoavaa. Sepelvaltim otaudin tu tkim ise ksi löytyy varmasti m onenlaisia

Eeva-Liisa Miettinen, »Emon paaston vaikutukset sikiön ja vastasyntyneen sokeriaineen­ vaihduntaan» (väitös) Tutkim ukseen käyte ttiin 24 raskaana ^ ^ > le v a a koiraa sekä näiden s ik iö itä ja vas^ ^ a s y n t y n e it ä pentuja. Kahta eri eläinm al­ lia käytettiin tutkim aan kahta eri SGA (= sm all for-gestational age, I. ikäisekseen pienikokoisia, liian aikaisin syntyneitä)-vastasyntyneitä. Nämä m a llit olivat: I) S ikiö itä ja vastasyntyneitä, kun emoa oli pidetty nälkiintyneenä 3 päivää (aiheuttaa lievää sikiön kasvun hidastumista) ja II) Si­ kiö itä ja vastasyntyneitä kun emoa oli pi­ detty nä lkiintyneenä 5 päivää (aiheuttaa vakavempaa ravinnonpuutetta ja m uutok­ sia aineenvaihdunnassa). Kokeeseen osallistuvat kantavat koirat pidettiin siis täysin ilman ruokaa joko kol­ me tai viisi päivää ennen synnytysajankohtaa. Kaikille em oille suo ritettiin keisa­ rinleikkaus laskettuna synnytysajankohtana. Vastasyntyneet pennut siirre ttiin heti läm pökaappeihin. Kaikki pennut p i­ de ttiin paastolla(= nälässä) koko kokeen ajan. V erinäytteitä o te ttiin heti synnytyk­ sen jälkeen kahdelta s ik iö ltä ja ne tapet­ tiin sen jälkeen tu p la g iljo tiin illa , joka leikkaa sam anaikaisesti sekä pään että vat­ san. M uille pennuille te h tiin erilaisia tu t­ kim uksia (näytteenottoa ym.), joide n jä l­ keen myös ne lo pe te ttiin. Tutkim uksen tulo ksen a oli, että emot

eivät pystyneet paaston aikana yllä p itä ­ mään sikiön riittävää ravinnon saantia. Si­ kiön saama ravinto riitti maksan ja aivo­ jen energian tarpeeseen, m uttei norm aa­ liin kasvuun. Tutkijoiden mukaan työ osoittaa, e ttä äidin paasto tai huono ra­ vitsemus raskauden loppuvaiheessa aina­ kin koirilla vaarantaa vastasyntyneen nor­ maaleja elintoim intoja. Tässä on tu tk ittu asiaa, joka tie d e ttiin jo etukäteen. Mielestämme el tarvita edes lääkärin koulutusta siihen, että pystyy järkeilemään raskauden aikaisen paaston ai­ heuttavan s ik iö lle vahinkoa. Jokaisella raskaana olevalla naisella on varmasti niin paljon maalaisjärkeä ja äidinvaistoa, ettei ryhdy paastoamaan odottaessaan lasta. K oirilla teh dyistä kokeista ei myöskään koskaan voida vetää suoria johtop ää tö k­ siä ihm iseen. M ikä siis o li tutkim uksen tarkoitus? Todeta, että pitäm ällä koiraem oja nälässä, saadaan pennuille aiheu­ te ttu a tie tty jä vaurioita. Entä m itä hyötyä tästä on ih m isille tai eläim ille? Maailm assa kuolee jatkuvasti nälkään ja aliravitsemuksesta johtuviin sairauksiin valtava määrä ihm isiä. Jos lääketieteen avullaTODELLA haluttaisiin auttaa ihm is­ kuntaa, o lisi kiireim m än kaupalla oh ja tta­ va tämän hetkinen lääketieteellinen tie tä ­ mys tod ellisessa hädässä olevien ih m is­ ten auttam iseen ja luovuttava tä lla isista hyödyttöm istä ja ju lm is ta eläinkokeista. Turun yliopisto/B iolääketieteellinen in s ti­ tu u tti, F ysiologian laitos, 1984

Jussi Männistö: Tupakansavun vaikutus arakidonihapon keuh­ koissa tapahtuvaan hajoami­ seen (väitöskirja) Tupakansavun vaikutuksia tu tk ittiin sekä asettam alla koe-eläim iä (rottia ja hamstereita) a lttiik s i tupakansavulle että

Eräs syy siihen, ettei REM-unen eston vaikutuksia syöm iskäyttäytym iseen ole system aattisesti se lvite tty lienee REMunen riisto on koe-eläim illä yle isesti käy­ tetyn ns. vesitankkim enetelm än stressivaikutus. Tämän stressivaikutuksen e lim in o im i­ seksi vesitankin keskelle sijo ite ttu tavan­ omainen ja lu sta varustettiin »kauluksel­ la», joka ylö sno ste ttun a m uodosti maljamaisen tilan, jo ssa rotta saattoi tu rv a lli­ sesti nukkua ja oleskella. REM-unen es­ to aikaansaatiin laskem alla »kaulus» ve­ denpinnan alapuolelle. Eläinten asettam inen a lu sto ille »kau­ lukset» nostettuina aiheutti ravinnonotossa katkoksen, jo ka yleensä kesti useita päiviä. A daptoitum isen jälkeen eläinten uni/valverytm i, ravinnonkäyttö ja painon­ nousu vastasivat tavanom aisissa labora­ torio-olosuhteissa teh tyjä havaintoja. REM-unen eston aikana normaali, valais­ tuksen pimeään jaksoon ajoittunut ateriakuvio hajosi siten, että eläim et söivät pie­ niä tasakokoisia ate rioita säännöllisin välein läpi koko 12/12 t. pimeä/valoisakierron. Ravinnon kokonaiskulutuksessa ei tapahtunut muutoksia. Kaulusten alaslaskeminen ei myöskään aiheuttanut mer­ kittävää stressivaikutusta, koska lisäm u­ nuaisten painossa ei tapahtunut m uutok­ sia. Kun kaulukset n o ste ttiin ylös REMunen määrä lisääntyi voim akkaasti ja pi­ meän jakson ateriakuvio palautui ennal­ leen. Valoisan jakson aikana syötyjen ate­ rioiden koko sensijaan kasvoi m erkitse­ västi. Tulosten pohjalta voidaan spekuloida, että länsim aiselle elämäntavalle om inai­ set piirteet kuten alkoholin ja unilääkkei­ den yleinen käyttö sekä uniajan leikkaa­ minen herätyskellon avulla, jo tka kaikki vähentävät REM-unen osuutta, voisivat heijastua tarpeena »ylimääräisiin» väli­ paloihin. Tästä tu tkim u kse sta on hyötyä vain ro­ tille, jo tka ovat om aksuneet länsim aisen eläm äntyylin ja käyttävät herätyskelloa, al9

Eläinlääketieteellinen korkeakoulu, farma­ kologian ja toksikologian la itos

T U P A K K A A L T IS T A A ROTAT KRAPULARYYPYLLE

Outi Vainio, »Detomidiini, uusi väsyttävä ja kipua vähentävä lääkeaine eläinlääketieteelli­ seen käyttöön, farmakologinen ja kliininen koe hevosilla, kar­ jalla ja laboratorioeläimillä.»

Kuvamme koiraa on pidetty nälässä ja sen sapen e rittym istä tutkitaan.

H elsin gin ylio p is to , fysiolog ian laitos, 1984

Ilkka Hilakivi, »Aivojen a 1 ja /3-,-adrenergisten reseptorien rooli kissan univalvesyklissä» koholia ja unilääkkeitä. Valitettavasti tä l­ laisia rottia on hyvin harvassa. Ihm isen tarve ylim ääräisiin välipaloihin on parhai­ ten selvitettävissä tu tkim a lla ih m istä it­ seään. Tähän, kuten alkoholin ja unilääk­ keiden käyttöönkin, liitty y varmasti paljon psyykkisiä tekijöitä , jo ita on ro ttie n avul­ la mahdotonta selvittää. Tutkim uksen tar­ koituksena ei selvästikään ole vakavasti selvittää, m iksi jo illa k in ih m is illä on tar­ ve na uttia »ylimääräisiä» välipaloja vaan saada ju lka istu a tu tkim u stu lo ksia . Siis: tu tk im u s ta pelkän tutkim ukse n ilo sta — ei siksi, että saataisiin järkeviä tuloksia, jo ita vo ita isiin soveltaa käytännössä. Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Sisätau tiosasto

Anu Puotunen-Reinert: Operatii­ visten he voskoliikki tapaus ten arviointi (väitöskirja) T utkim uksessa ne ljä lle hevoselle teh­ tiin keinotekoinen suolentukkeum a s ito ­ malla o h utsuo li suolilangalla. M yöhem ­ min tukkeum a avattiin. Kaksi hevosista ei saanut vettä ei ruo­ kaa 36 tu n tiin ennen leikkausta. Kuivum i­ sen estämiseksi hevoset saivat kokeen ai­ kana nestettä suo listo nsisä ise n katetrin kautta, nenän kautta suolistoon meneväl­ lä letkulla tai laskimoon. Hevosilla havait­ tiin shokin oireita mahanesteen erityksen loppuessa. T utkim uksessa ih m etyttä ä se, että ter­ veitä hevosia tarvitsee alistaa stressille, jonka leikkaus ja koe kokonaisuudessaan aiheuttavat. Eikö täm änsuuntaista tu tk i­ musta pystytä tekemään koliikkiin oikeas­ ti sairastuvilla hevosilla kenttäeläinlääkäreiden yhteistyönä? M ieleen tulee epäilys, että ravipiirien toiveet ja m ahti vaikuttavat asiassa. Yh­ den ravihevosen m enetys ko liik k iin voi o lla huikea rahallinen menetys. Makkara­ tehtaalle vietäväksi suunniteltujen heppo­ jen kohtaloa taas eivät sure m uut kuin ne, jo tk a laskevat eläim en arvon m uunkin kuin hinnan mukaan. Valitettavan harvat eläinlääkärit kunnioittavat eläinten itse is­ arvoa.

Tutkim uksessa käyte ttiin 48 aikuista uroskissaa. Kissoja pid e ttiin 5— 8 kissan ryhm issä huoneessa, jo ssa o li tasainen läm pö tila ja 12 tu n tia valoisaa ja pimeää vuorotellen. Koetta varten kisso ille porat­ tiin nukutuksessa ruostum attom ia teräsruuvielektrodeja kalloon kiinni aivokuoren sähkökäyrän m ittaam ista varten. Myös kumpaankin otsaonteloon porattiin elekt­ rodit rekisteröimään silmän liikkeitä. Jotta v o itiin rekisteröidä silm än liikkeet, o t­ saontelot porattiin auki ja näiden pohjal­ le a se te ttiin kaksi 2 ruuvielektrodia jo n ­ ka jälkeen ontelot tä yte ttiin paikkauselem entillä. Lisäksi la ite ttiin syviin niska­ lihaksiin teräksiset jo h tim e t, jo tta vo itiin rekisteröidä niskalihasten jännitystä. Kak­ si viikkoa kirurgisten toim e np iteid en jä l­ keen a lo ite ttiin varsinaiset kokeet. K is­ s o ille in je k to itiin kokeen aikana vatsa­ onteloon e rila isia lääkeaineita. Joka ise l­ la kissalla te h tiin n. 10 koetta ja kokeiden v ä lillä oli n. viikon lepotauko, jona aika­ na lääkkeet ehtivät po istua elim istöstä . Tuloksena saatiin osoitettua, että kis­ s o illa ei esiintynyt m erkittäviä eroja un i­ valvesyklissä vuodenaikojen vaihdellessa eikä k isso illa myöskään esiintynyt selvää vuorokausirytm iä (päinvastoin kuin ro til­ la). Päätuloksena oli, että vo itiin osoittaa aivojen a, ja /S, -adrenergisten resepto­ rien olevan o sa llisin a uni-valve-syklin eri (kiih o ttu n u t hereilläolo, unelias hereilläolo, kevyt hidasaaltouni, syvä hidasaaltouni, paradoksaalinen uni) tilanteita aiheut­ tavissa mekanism eissa. K isso ille te h tiin suuria kiru rgisia to i­ menpiteitä, jo ista toipum inen on varmasti o llu t vaikeaa. Yleensä tällaiste n kalloon porattujen elektrodien leikkaushaavat pa­ ranevat hitaasti ja m ärkivät helposti, vaik­ ka itse leikkaus onkin kivuton. Kokeesta saatu tie to ei o llu t kisso ille aiheutetun stressin ja kivun arvoista, siltä sen parem­ m in ih m iset kuin kissatkaan eivät hyödy siitä tiedosta, että kissoilla ei esiinny mer­ kittäviä eroja un isyklissä vuoden- tai vuorokaudenaikojen vaihdellessa. M ikäli halutaan, että un itutkim u ksesta on hyötyä ihmiselle, o lisi järkevintä tutkia ih m istä itseään ja useassa eri unilabora­ toriossa ympäri maailman onkin käynnis­ sä vapaaehtoisilla ih m is illä tehtäviä tu t­ kim uksia.

Tutkim uksen eräs osa koostui nukuttam attom illa hiirillä tehdyistä kuumalevykokeista ja ns. »Kiemurtelukokeista». Näin te sta ttiin , kuinka tehokasta de tom id iin i on kivunlievittäjänä. Kuumalevykokeessa käyte ttiin 27 hiirtä, joide n vatsaonteloon ruiskutettiin detom idiini, xylaziinia ja mor­ fiin ia Hiiret asetettiin +55 asteiselle kuumalevylle, aika, jona hiiri pysyi rauhallise­ na m e rk ittiin m u istiin ja hiiri p o iste ttiin levyltä, kun se alkoi nuolla tassujaan. Kiem urtelukokeessa (27 hiirtä) aiheutetaan hiiren Yatsan alueelle kem iallisesti kou­ ristuksia. Tämä saadaan aikaan 1 % :11a etikkahapporuiskeella Samat aineet kuin kuum alevykokeessa ru isku te ttiin hiiren vatsaonteloon. Tulokseksi saatiin, ettädeto m id iid i pidensi hiiren kuumalevyaikaa ja vähensi kouristelujen lukumäärää, Tarvitaanko jälleen uutta lääkettä m a r k ^ ^ kinoille? Ensisijassahan tässä on kysees­ sä lääketehtaan voitontavoittelu, eikä akuutti tarve saada eläinten sairaudenhoi­ toon uusi kipua lievittävä aine. M arkkinoil­ la on jo ennestään liikaa erilaisia päällekkäis- ja rinnakkaisvalm isteita M ielestäm ­ me se, että lääketehdas haluaa lanseera­ ta uuden tuotteen ei ole pätevä syy teh­ dä tu s k a llis ia eläinkokeita. Oulun yliopisto , Hammaslääketieteen la i­ tos, 1984

Tuomo Kantomaa, »Leukaluun nivelosan kasvu ja sen vaikutus kasvon/kuonon alueen kehityk­ seen» (väitös) Tutkim uksessa käyte ttiin 117 kasvuiässä olevaa rottaa ja 114 kasvuiässä olevaa ka­ niinia. Eläim et ja e ttiin neljään eri ryh­ mään. Ryhmä I koostui 29 rotasta. N iillä s tim u lo itiin sähköisesti nivelosaan k iin ­ nittyvää lateraalista p te ryg o id e u s-lih a sta ^^ S tim ulaa ttori antoi jatkuvasti 0,55 v o lt ii^ R voim akkuudella 10 m illise ku n tia kestäviä sähköiskuja v iid e sti sekunnissa 16 vuo­ rokauden ajan. M uilla ryhm illä suoritettiin kallon luiden yhteenliimaus, joka ryhmällä eri saum akohdista. Eläim et lo pe te ttin ja kuivatut ja jä äd yte tyt kallot tu tk ittiin . Yhteenliimauskokeessa todettiin liimauksen vaikuttavan kanilla sekä leukaluun p itu u ­ teen että korkeuteen, rotilla vaikutusta oli vain pituuteen. Näistä eroavista reaktiois­ ta todettiin, että leukaluu ei liimauksen tu ­ loksena työnny alas- vaan ylöspäin. Uusi hypoteesi: leukaluu työn tyy passiivises­ ti eteenpäin yläleuan luun kasvun myötä, m utta leukaluun nivelosan kasvaessa pai­ nuu alaspäin. Kokeessa ei m ainittu, että puudutusta tai nukutusta o lis i käytetty. Ilm eisesti ky­ seessä o li siis tuska llin en eläinkoe. Koe antaa varmasti lisätietoa käytettäväksi rot­ tien ja kaniinien ham paiden hoidossa ja suukirurgiassa, m utta ih m isiä tämä koe tuskin tule e hyödyttämään. Jyrsijän kuo­ no ja ihm isen kasvojen luusto poikkeavat niin paljon toisistaan, että on e rittäin ky­ seenalaista vetää tästä kokeesta jo h to ­ päätöksiä ihm iseen.

H elsin gin y lio p is to , farm asian la itos

Patrick Gothöni, »Vapina ja sen mittaaminen alkoholista vieroi­ tetuista rotista» Tutkim uksessa käyte ttiin 800 urosrottaa ja tutkim ukse n tarkoitu s o li selvittää alkoholin aiheuttam an vieroitusvapinan suhdetta aivojen välittäjäaineisiin. T utki­ m uksen perustana on työtä varten kehi­ te tty rotan vapinaa m ittaava la itte isto ja menetelmä. Laitteeseen liite tty mikroprosessorijärjestelm ä m ahdollistaa vapinataajuuksien erottam isen toisista an sekä rotan vapinaan kuluttam an energiam ää­ rän m ittaam isen. Tutkim uksessaan G othöni on tu llu t mm. siihen johtopäätökseen, että tupa­ kointi ryyppääm isen yhteydessä aihe ut­ taa normaalia enemmän vieroitusvapinaa. A lkoholiongelm assa näiden vie ro itu so i­ reiden m erkitys on erittäin keskeinen, sillä useim m iten ne johtavat ns. krapularyy­ pyn ottam iseen, jo ta jo vanhastaan pide­ tään yhtenä alkavan alkoh olism in oiree­ na. Tutkim ustulosten mukaan alkoholivieroitu s he rkisti rotat n ik o tiin in ja keskus­ herm oston välittäjäaineiden va iku tu ksil­ le. R ottakokeiden tu lo ksia ei G othönin m ielestä voida sellaisenaan verrata ihm i­ sen fysiologisen mekanismin antamiin tu ­ loksiin, m utta ne antavat kuitenkin var­ teenotettavia viitte itä . A lko ho lism i on suuri kansantaloudel­ linen ongelm a S uom essa — sen kustan­ nuksiksi on laskettu viim e vuosina n. 1.5 % bruttokansantuotteesta. On itses­ tään selvää, että alkoholism ia halutaan jo täm änkin vuoksi tutkia, sen syitä se lvit­ tää ja yrittää löytää tehokkaita hoitom uo­ toja. Se, m itä hyötyä eläinkokeista on täs­ sä tutkim uksessa, jäänee arvoitukseksi. Kuten G othöni om assa vä itö s k irja tu tk i­ muksessaan toteaa, ei rottakokeiden tu ­ loksia voida sellaisinaan verrata ih m i­ seen. Ei todellakaan: rottien aineenvaih­ dunta, anatom ia ja biokem ia ovat e rila i­ set kuin ihm isen ja lisäksi alkoholin vää­ rinkäytöstä puhuttaessa mukaan tulevat ^ f e n y ö s psyykkiset tekijät, jo ita rottien avulR P a ei voida selvittää. Eläinkokeisiin uhrattavat varat olisi syy­ tä ohjata kliiniseen tutkim ukseen — siis käytännön havainnointiin — sekä ns. epi­ dem iologiseen tutkim ukseen, jo ssa kar­ toitetaan tietyn ryhmän elino lo ja ja verra­ taan n iitä sairauksien esiintym iseen ko. ryhmässä. Maassamme on niin paljon al­ koholin väärinkäyttäjiä, että heidän jo u ­ kostaan saadaan varmasti edustava otos vapaaehtoisia koe he nkilöitä esim . laajo­ ja e p id em io log isia tu tkim u ksia varten. Mitä alkoholism in hoitoon tulee, on eri­ laisten terapiam uotojen havaittu tu o tta ­ van hyviä tuloksia. Koska alkoholism i suurim m aksi osaksi jo h tu u psyykkisistä o n ge lm ista ja ihm isen koko eläm äntilan­ teesta, tu lis i hoidonkin keskittyä alkoho­ lis tin koko psyykkisen ja sosiaalisen t i­ lanteen selvittäm iseen. T utkija t, jo tka eläinkokeiden avulla yrittävät etsiä ihm e­ lääkettä alkoholism iin edustavat nykylää­ ketieteelle tyypillistä sairaala- ja lääkekeskeistä ajattelutapaa, jo ka on suu ntau tu­ nut oireiden poistamiseen — ei sairauden syiden etsim iseen ja niiden ennaltaehkäi­ syyn. Yritetään löytää ihmelääke, joka tai­ kaiskusta poistaa esim. alkoholism in eikä

oteta huom ioon, että ne syyt, jo tka ovat sen aiheuttaneet, jäävät jä lje lle ja aiheut­ tavat uudenlaisia ongelm ia. Esim. ALKO on tehnyt paljon a lko h o litu tkim u sta eläi­ m illä ja kehittää parasta aikaa lääkettä alkoh olism iin . Lääkeaine, joka tu tk ijo illa on tavoitteena, m uistu tta a kuulem m a jo m arkkinoilla olevia psyykenlääkkeitä. Psyykenlääkkeillä on tunnetusti paljon si­ vuvaikutuksia, joten nähtäväksi jää, miten m oni alko h o lism ista »parannettu» vam­ mautuu m uulla tavoin lääkehoidon yhtey­ dessä. ALKO ylpeilee myös sillä, että se on saanut ensim m äisenä m aailmassa osoitettua eläinkokeiden avulla, että alko­ ho lism i voi o lla periytyvä sairaus. Entä m itä hyötyä tästä tie d o sta on m eille ih ­ m isille? Onhan m ahdoton ajatus, että al­ k o h o lis tit ste rilo ita is iin , niin etteivät he voisi saattaa maailmaan lisää a lko h o lis­ teja tai että heidän geenejään m anipuloi­ ta isiin jo lla in lailla. Myöskään h o ito to i­ m en pite isiin tuskin vaikuttaa se, onko päätynyt alkoh olistiksi perintö-vai ympä­ ristötekijöiden vuoksi. Kukaan tuskin pää­ tyy a lkoh olistiksi pelkästään perintöteki­ jöiden vuoksi vaan mukana on aina myös m uita tekijöitä .

•

K o ira t huippu-urheilun u hreina Oulun ylio p isto n fysiolog ian la ito kse l­ la on (v. 85) tu tkittu prof. Leo Hirvosen jo h­ dolla anabolisten steroidien ( = su o ritu s­ kykyä lisääviä m iessukuhorm ooneja, jo i­ den käyttö urheilussa on kie lle tty) vaiku­ tu sta urheilijoid en sydänlihakseen. T ut­ kim uksen yhteydessä tu o tiin e sille ky­ seisten horm oonien väärinkäyttö hu ip ­ pu-urheilussa. Tutkim us te h tiin koirilla, jo ille syöte ttiin ruuan mukana horm oonia ja pakotettiin sitten juoksemaan liikkuval­ la alustalla. Tämä aihe utti ko irille sydän­ lihaksen vaurioita. Tämä koe on varm asti o llu t k o irille hy­ vin stressaava ja jopa tuskallinen. Koe an­ taa tie to a siitä, m iten anaboliset s te ro i­ d it vaikuttavat KOIRAN sydänlihakseen, m utta kuten tutkim ukse n jo h ta ja itsekin toteaa Oulu-lehden haastattelussa 27.10. 85 »eläim illä tehdyt kokeet eivät ole suo­ raan verrannollisia ihmiseen». Jos olisi to ­ della haluttu saada luotettavaa tieto a s ii­ tä, m iten treenaus ja anaboliset steroidit vaikuttavat IHMISEN sydänlihakseen (ja urheilijathan useim m iten ovat ihmisiä), o lis i voitu tu tk ia niiden u rh eilijoid en sy­ däntä, jo tka ovat jääneet kiinni tuon k ie l­ letyn horm oonin käytöstä. Tällainen yh­ te istyö o lis i vähintä, m itä epärehellisiä keinoja käyttänyt u rh e ilija voisi tehdä ur­ heilun (ja lääketieteen) hyväksi. Entä mikä o li kokeen tarkoitus? Todeta anabolisten steroidien jatkuva käyttö vaaralliseksiko? Siinä tapauksessa tu tkija t tulevat jä lk iju ­ nassa: kyseisten horm oonienhan on to ­ dettu jo aikoja sitten aiheuttavan vakavia sivuvaikutuksia mm. agressiivisu utta ja m uita psyykkisiä häiriöitä. On m ie letö n­ tä, että terveistä koirista tehdään sairai­ ta vain sen vuoksi, e ttä huippu-urheilu on sairasta ja että m uutam a tu tk ija haluaa ju lka ista tutkim ustu loksia.

POHJOISMAISET KOE-ELÄINSUOJELIJAT OSLOSSA:

ELÄINKOKEET EIVÄT AUTA TAISTELUSSA S Y Ö P Ä Ä V A S TA A N T A R V IT A A N T E H O K K A A M P A A VA LISTU STA SYÖ VÄ N S Y IS T Ä Syöpää vastaan ei pystytä taistelemaan eläinkokeiden avulla, to d e ttiin po hjois­ m aisten koe-eläinsuojelujärjestöjen ko­ kouksessa Oslossa 8— 9. 6. Nordisk Samfunn mot Smertevoldene Dyreforsok (Nor­ ja), N ordiska Sam fundet Mot Plägsamma Djurförsök (Ruotsi), Landsforeningen Forsogsdyrenes Vaern (Tanska) ja Koe-eläinten Suojelu ry (Suomi), joiden yhteinen jä­ senmäärä on n. 85.000, kokoontuivat nyt jo kolm antena perättäisenä vuonna kes­ kustelem aan yh te isp o h jo ism a isista ai­ heista. K aikissa Pohjoism aissa on kevään ku­ luessa kerätty valtavia rahasum m ia syö­ vän torjuntaan ja näillä varoilla tullaan il­ m eisesti m yös tukemaan elä im illä tehtä­ vää tu s k a llis ta syöpätutkim usta. Syövän tutkim inen elävien eläinten avulla on poh­ jo ism a iste n koe-eläinsuojelujärjestöjen m ielestä kuite nkin täysin epäloogista, koska e lä im ille koke ellise sti aiheutettu syöpä ei vastaa Ihmisen syöpää, joka vaa-

tii yleensä vuosia kehittyäkseen o ire e lli­ seksi ja jonka syntymiseen vaikuttavat lu­ kuisat eri tekijät. Suurin osa ihm isen syö­ päsairauksista jo h tu u ym p ä ristö te kijö is­ tä ja elintavoista, jo te n ennalta ehkäise­ vät toim e n p ite e t olisiva t syöpää vastaan taiste ltaessa ensisijaisen tärkeitä. Poh­ jo ism a ise t koe-eläinsuojelujärjestöt ve­ toavatkin p o hjoism a isiin syöpäjärjestöihin, etteivät ne enää suuntaisi varoja eläinkokeelliseen syöpätutkim ukseen vaan tukisivat kliin istä , ep id em io log ista ja sosiologista syöpätutkim usta sekä tu t­ kim usta, jo ssa käytetään solu- ja kudosviljelm iä. Tärkeintä on kuite nkin syövän ennaltaehkäisy ja tässähän ovat juuri syöpäjärjestöt avainasemassa. Syövän tod el­ lis is ta syistä tu lis i pohjoism aisten koeeläinsuojelujärjestöjen m ielestä tiedottaa nykyistä paljon tehokkaam m in ja sam al­ la painostaa viranom aisia pikaisiin to i­ m enpiteisiin turvallisem m an elinym päris­ tön puolesta. 11

V IE L Ä K U O P IO N K O IR IS TA

ELÄINKOKEET Y H T E IS K U N N A N P A H O IN V O IN T IA

KAARINA KIVIVUORI

L eh tem m e viim e num eros­ sa ju lk a is tiin kaksi protestik o rttia Kuopion yliopiston koe-eiäinkeskuksen koirienkasvatustapoja vastaan. Toi­ nen ko rteista oli o s o ite ttu Kuopion koe-eiäinkeskuksen jo h ta ja lle ja toinen m aa- ja m e tsätalousm inis teriön eläintääkin töosas toi le. Lähe ti m m e kesäkuun lopulla m in is te riö l­ le lisä k si asiaan liittyvän la u ­ suntopyynnön. Lausuntopyyn­ n östä läh etim m e kopion sekä edu sku ntaryhm ille e ttä tied o ­ tusvälineille. Koirien oloista kirjo ite tu in k in täm än jä lk e e n useissa lehdissä.

HANNELE LUUKKAINEN

E ri p u o lilla m aailm aa e lä i­ m ille syötetään m yrkkyjä, n ii­ den raajoja m urskataan ja e li­ m istö ä silvotaan, n iitä p o lte ­ taan ja grillataan, n iitä kytke ­ tään sähköverkkoon ja ne a l­ tistetaan säteilylle. Eläinko­ keiden kirjo on rajaton ja sille asettaa e s te itä vain tu tkijo i­ den m ielikuvitus.

Ilta le h ti 1. 7. -86. Kuopion koe-eiäinkeskuksen jo htaja eläinlääkäri Tim o Nevalainen k irjo itti 28. 7. 86 H e lsin gin Sanom ien y le isö n ­ osastossa asiaan liittye n mm. seuraavaa: »Koirien haukunnan pieni vaimennus teh­ dään elä in su o je lu llisin perustein. On tär­ keämpää, etteivät hiiret syö poikasiaan kuin että koirat haukkuvat täydellä äänel­ lä. Hiiri on eläimenä yhtä arvokas kuin koi­ ra. Vaim ennusleikkaus tehdään nukutuk­ sessa to isin kuin esim . karjuporsaiden kastraatio ja eräiden koirarotujen pentu­ jen hännän katkaisu. V iim em ainitu ssa ei useinm iten käytetä edes puudutusta. Me vaimennamme vuosittain m uutam ia kym ­ m eniä koiria ja toim enpiteeseen on kor­ keimman eläinsuojeluviranom aisen puol­ to . . . Kuopion y lio p isto n valta kun na lli­ nen koe-eläinkeskus on alan johtava la i­ tos maassamme: sillä on parhaat tilat koeelä im ille ja leijonanosa m aamme koeeläinasiantuntem uksesta. O lem m e käyn­ nistäneet yhdessä viranom aisten kanssa eläinkokeita arvioivat toim ikun nat vapaa­ e h to ise sti jo lähes viisi vuo tta sitten». Koe-eläinten Suojelu ry:n puheenjohta­ ja Hannele Luukkainen kirjo itta a vasti­ neessaan 30. 7. 86 Nevalaiselle seuraa­ vaa: »On irvokasta p u olustella Kuopion koe-eläinkeskuksessa tehtävää koirien vaim entam ista äänijänteitä käsittelemällä eläin suo je lullisin perustein ja verrata teh­ tävää ju lm u u tta karjuporsaiden kastraa­ tio o n tai koiranpentujen häntien katkai­ sem iseen. Eihän yhtä epäkohtaa voida p uolustella to is illa epäkohdilla! Päinvas­ toin : nekin pitä isi toki poistaa! O dotam ­ me innolla Nevalaisen toim ia näiden epä­ kohtien p o istam iseksi! Se, että koirien äänijänteiden »käsittelyllä» on maa- ja m e tsäta lou sm iniste riö n pu olto on vain yksi esim erkki siitä, että m aamme kor­ keimman eläinsuojeluviranom aisen tekem issä ratkaisuissa jää e läin suo je lu aina hyötynäkökohtien ja lko ih in . Siksi eläinsu o je lija t ovatkin jo pitkään vaatineet eläinsuojeluasioiden siirtoa ym päristöm i­ nisteriöön. Nevalaisen k irjo itu s ta lu kie s­ sa herää kysym ys: m illa ise t o lo t e lä im il­ lä sitten on m aamme m uissa e läin koke i­ ta tekevissä laitoksissa, jos Kuopiossa — jo ssa kirjo itta ja n mukaan on maamme 12

parhaat tila t eläim ille — koirat joudutaan pakolla vaientamaan, etteivät hiiret söisi poikasiaan? Ehkei Kuopiossa e lä im illä sittenkään ole kaikki niin hyvin! Samoin on turha m ainostaa eläinkokei­ ta arvioivia to im ik u n tia ikäänkuin ne ra­ jo itta isiva t eläinkokeita. Tosiasiassa n iis­ sä laitosten om a väki käsittelee omat ko­ keensa ja antaa itse itselleen luvan toim ia m ielensä m ukaisesti. Tässä asiassa ei uusi eläinkoeasetuskaan tuo toivoa pa­ remmasta.» Julkaisem m e ohessa yhdistyksen lau­ suntopyynnön sekä m inisteriön vastauk­ sen siihen. Maa- ja m etsäta lou sm iniste riö Eläinlääkintöosasto Asia: Koirien o lo t Kuopion ylio p isto n koe-eläinkeskuksessa Pyydämme maa- ja m etsäta lou sm inis­ teriön lausuntoa seuraavassa asiassa: Kuopion ylio p isto n koe-eläinkeskuk­ sessa pidetään koiria ahtaissa kerroshäkeissä eikä niiden u lko ilu tta m ise sta huolehdita, vaikka koiran liikunnantarve on suuri. Koira on laum aeläin ja sen pitä­ minen yksittä ish ä kissä on siis vastoin sen lu on ta ista käyttäytym istä. M ikäli yk­ sityin en ihm inen p itä isi koiraansa tä lla i­ sissa oloissa, hän s y y llis ty is i varmasti useim pien m ielestä eläinrääkkäykseen. M iten on siis m ahdollista, että maa- ja m etsäta lou sm iniste riö n eläin lä äkin tö­ osasto maamme korkeim pana eläinsuojeluviranom aisena sallii tällaisen eläinko­ keita tekevän laitoksen kohdalla? Kuopion yliopiston koe-eiäinkeskuksen jo htaja Tim o Nevalainen selittää Hufvudstadsbladet-lehden haastattelussa 5. 10. 1985, e ttä koiria ei voida u lkoiluttaa, kos­ ka laitoksessa ei ole tarpeeksi henkilö­ kuntaa ja koska lähialueen asukkaat ovat valittaneet, kun koiria on jo skus yrite tty

ulkoiluttaa. M ielestäm m e epäkohtia on turha puolustella määrärahojen puutteella tai sillä, ettei ko irille ole laitoksen yhtey­ teen varattu riittä viä u lko ilu tilo ja . Onhan Kuopion koe-eläinkeskus verrattain uusi laitos ja sen suunnitteluvaiheessa olisi pi­ tänyt siis ottaa huom ioon myös eläinsuo­ je lu llis e t näkökohdat. Kuopion koe-eläinkeskuksessa »käsi­ tellään» koirien äänihuulia niin, etteivät ne haukunnallaan häiritsisi henkilökuntaa ja m uita eläim iä. H aukkum inen on koiran luontainen tapa ilm aista itseään — sen estäminen on selvää eläinrääkkäystä. M i­ käli m uut koe-eläim et häiriintyvät tästä, on vika laitoksen s u u n n itte lijo issa ja eläinkokeiden tekijöissä , ei koirissa. H e lsin gissä 27. 6. 86 | Koe-eläinten Suojelu r.y.

V iite: Kirjeenne 27. 6. 1986 Vastauksena Koe-eläinten Suojelu ry:n kirjeeseen, jonka on allekirjoittanut yhdis­ tyksen tied otussihtee ri, ilm oittaa m aa-ja m etsäta lou sm iniste riö n eläin lä äkin tö­ osasto seuraavaa: E läinlääkintöosaston ylita rkastaja on su o ritta n u t tarkastuksen kirjelm än tar­ koittam assa laitoksessa 26—27. 6. 1986. Tarkastuksessa laitos on tod ettu korkea­ tasoiseksi koe-eläinkeskukseksi. Eläinten olosu htee t ovat tällä hetkellä hyvät. Kun tavoitekasvatussuunnitelm a toteutetaan, sillo in otetaan huom ioon myös koe-eläin­ ten ulkoiluttam istarve. E läinlääkintöosato on jo aikaisem m in kiinnittä nyt huom iota m uihin kirjelm ässä m a in ittu ih in seikkoihin ja tulee etsimään vaihtoehtoa vaim ennusleikkaukselle, jo ­ ka ei nytkään estä koirien haukuntaa. O sastopäällikön sijainen Y lita rkastaja O lli Sorvettula Y litarkastaja Osm o Mäki-Petäys

Näin siksi, että eläinkokeiden tekijät ovat kautta aikojen onnistu ne et huijaa­ maan niin la inlaa tijoita , valtion rahakirs­ tun v a rtijo ita kuin suurta yleisöäkin sillä, että he muka tekevät tie te e llistä työtä ih­ m iskunnan parhaaksi. — T odellisuudes­ sa eläinkokeet ovat tiede-sanan väärin­ käyttöä tai verovarojen tuhlausta. Tuskin mikään on niin e p ä tie te e llistä kuin tu tk i­ muksen tekem inen aineistolla, joka tu o t­ taa epäluotettavia tuloksia. Eläinkokeiden tuloksethan eivät ole sovellettavissa ih­ miseen. Lisäksi puheet siitä, että e läin­ kokeita tehdään ihm iskunnan hyvinvoin­ nin edistäm iseksi, ovat pelkkää hurskas­ telua. — Todellisuudessa eläinkokeita vaatii lääketehtaiden ja kemian te o llisu u ­

Monet PUNK-bändit laulavat eläinkokeista. Tässä esimerkiksi oma bändini Message ja biisi »Uhri». C-Pete/Message Surkea ilm e katsoo anovasti minua, vaikket osaa puhua, tiedän hyvin tunteesi, odotat, että sin u t pe la ste ttaisiin , m utta olen liia n kaukana. Valokuvasi kautta en sua pysty pelastaan, ulvot anovasti, h a lu is it p o is häkistä, sä jo u d u t kärsimään, ih m isten hyvinvoinnista sua revitään, kidutetaan, kukaan ei kysy suita lupaa. Et enää pysty liikkumaan, sun tassuistasi p o is te ttiin nivelet, sä o o t yksi keh ityksen uhreista, jo tk a jo u tu va t kärsim ään ihm isten julm uudesta. * M ikse i ne päästä sua vapauteen, m ikse i ne vois arm ahtaa sua, ne e i voi tappaa sua, se o lis liia n helppoa. Julm aa kidutusta, jo s ta eläim et kärsii, la ki hyväksyy kaiken, kun se tehdään eläim ille, joka päivä tapetaan turhaan ystäviämme, m iten pystym m e toimimaan, että eläim et sää stettä isiin.

den voito ntavo itte lu ja tu tkijo id e n pyrki­ mys päästä urallaan eteenpäin. M iten m uuten o lis i selitettävissä, että m aailm assa on tä llä hetkellä olem assa 18 000 eri nim istä lääkettä, jo ista vain 210 on tarpeellisia Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan. Pelkästään Suomessa on yli 3 600 lääkettä, jo is ta esim erkiksi sai­ raalakäytössä tarvitaan vain muutama sa­ ta. Tästä suunnattom asta lääkemäärästä hu olim atta lääketehtaat kehittävät ja tk u ­ vasti uusia lääkkeitä kasvattaakseen m arkkinaosuuksiaan ja lisätäkseen v o it­ tojaan. Turvatakseen selustansa m ahdol­ listen lääkekatastrofien varalta lääketeh­ taat testaavat kaikki lääkemyrkyt moneen otteeseen viattom illa eläim illä. Kuitenkin lo pu llinen koekaniini on aina ihm inen itse, lääkkeiden käyttäjä. Lääkkeiden suu­ ri lukum äärä m uodostaa yliannostusvaa­ ran ihm isille, koska samoja lääkemyrkkyjä saattaa o lla useissa eri n im isissä lääke­ valm isteissa. Pelkästään Suom essa eläinkokeissa käytetään vuosittain noin puoli m iljoonaa eläintä. Eli joka päivä Suom essa kuolee 1 400 eläin tä eläinkokeiden takia. 1 400 eläin tä eilen, tänään ja huom enna ja niin kauan kunnes pystym m e pysäyttämään tämän m ielettöm än kehityksen. O lee llista ei ole käytetäänkö kokeissa apinoita, kissoja, koiria, kaneja vai rottia. O leellista on, että jokainen näistä eläim is­ tä kokee kipua, tuskaa ja ahdistusta oleel­ lise sti sam alla tavalla kuin ihm inen. Tus­ kan tun te m isen määrä ei riipu eläim en koosta, m uutoinhan ihm inen tu n tis i vä­ hemmän kipua kuin lehm ä tai valas. Seuraavat pari esim erkkiä Suomessa viim eaikoina ju lk a is tu is ta vä itö skirjo ista antavat selvän kuvan s iitä m iten eläviä eläim iä on tu h la ttu itsestäänselvyyksien tutkim ise en . Odottavan äidin raskauden aikaisen paaston vaikutusta sikiön kehi­

KO EA PIN AT PELASTETTU SURKEALTA KOHTALOLTA PILVI LASSILA H ollannin eläin koke ita vastustava jä r­ je stö A nti-V ivise ctie-S tichtin g on o n n is­ tu n u t estämään kuuden koesim panssin siirtä m isen yhdysvaltalaiseen laborato­ rioon. Haagin lähellä sijaitseva lla TNO:n kädellisten tutkim uske skukse lla ei o llu t enää käyttöä apinoille, ja ne olisi lähetetty New Yorkin ylio p isto n Lem sip-instituutille . A lkusysäyksenä paremman ratkaisun löytäm iselle oli se tosiseikka, että apinoil­ la olisi ollut New Yorkissa huonommat o l­ tavat kuin TNO:ssa, ja lu on nollise sti AVS vastustaa kaikkia eläinkokeita. Maatalous- ja ka lastusm inisteriö oli jo m yöntänyt maastavientiluvan, m utta AVS sai este ttyä sen TNO:n ja A pinoiden A doptio- ja Suojelusäätiön m yötävaiku­ tuksella. TNO ja em. m in iste riö vaativat, e ttä ap in o ille oli jä rjeste ttävä vähintään sam antasoiset e lin o lo t kuin n iillä o li aiem m in o llu t. M inisteriön tu li myös an­ taa säätiölle erivapaus simpanssien s ijo it­ tam iseksi, s illä ne ovat H ollannissa suo­ je ltavia eläim iä.

tykseen tu tk ittiin pitäm ällä tiin e itä koiria nälässä. Kokeen tulo kseksi saatiin, että raskaudenaikainen paasto on h a ita llista sikiön kehitykselle. Tämän nyt sanoo jo ta lo np oika isjärkikin. Toisessa kokeessa tu tk ittiin krapulaoireita rotilla. T ulo ksek­ si saatiin, e ttä tup akan po ltto alkoholinnauttim isen yhteydessä pahentaa krapu­ laa. Kyseisen tu tkija n lisäksi ei taida lö y­ tyä ketään, joka ei tätä o lis i ennestään tiennyt. Tällaiset kokeet tu lis i la illa k ie l­ tää. Samoin p itä isi kieltää e lä im illä teh tä­ vät syöpätutkim ukset ja psykologiset ko­ keet, koska n iillä ei ole m itään teke m is­ tä ihm isten vastaavien ilm iöiden kanssa. Valtaosa ihm isten m ielenterveysongel­ m ista ja syöpäsairauksista johtuu vääristä elintavoista ja ym päristöolosuhteista, jo t­ ka ovat ihm isen itsensä m uutettavissa. Eläinten väärinkäyttö lisää yhteiskunnan pahoinvointia. Jos eläinten avulla halu­ taan saada m uu to sta aikaan, n iitä tu lis i kohdella kanssasisarinam m e, jo tk a pel­ källä olem assaolollaan jo pystyvät nosta­ maan elämämme laatua. Jokainen m eistä voi o m illa va lin n o il­ laan vaikuttaa siihen, m issä määrin eläin­ ten väärinkäyttöä esiintyy. Jos kie ltäy­ dym m e ostam asta eläinkokein te s ta ttu ­ ja tu o tte ita — lääkkeitä, kem iallisia ainei­ ta ja kosm etiikkaa — jo u tu u te o llisu u s siirtym ään vaihtoehtom enetelm ien käyt­ töön. Jos kieltäydym m e syöm ästä tehokasvatustuotannon lihaa, m aitoa ja m u­ nia, jo u tu u nykyinen eläinrääkkäykseen perustuva m aataloustuotanto siirtym ään in h im illis e m p iin m enetelm iin. Samoin käy m yös turkistarhauksen, sirkusten ja delfinaarioiden kohdalla. K uluttaja on eläinten kuningas, jo lla on rajaton valta päättää eläinten kohtelusta. Käyttäkääm ­ me siis tätä valtaam m e eläinten eduksi.

Säätiön vaatim attom issa tilo issa Amstelveenissä on yhteensä 76 apinaa ja usei­ ta m uita e kso o ttisia uhanalaisia eläin la­ jeja. Kuuden aikuisen sim panssin y llä p i­ to o li suuri ongelm a, vaikka sää tiöllä on­ kin runsaasti kokem usta eläinten ho ita­ m isesta. A pinat tarvitsevat paljon tilaa, vahvat häkit, ruokaa ja eläinlääkärin huo­ lenpitoa, ja kaiken lisäksi n iille piti saa­ da jä rjeste ttyä ku lje tu s lo pu lliseen mää­ ränpäähän eli toivo tta vasti Afrikkaan. Päänvaivaa on aiheutunut m yös ’eläk­ keellä’ olevista sim pansseista, jo tka eivät voi enää palata Afrikkaan. S u u n n itte illa onkin reservaatti näille yksilöille. Ennen kuin uudet tulokkaat voidaan päästää yhteen m uitten ap in oitten kans­ sa täytyy niiden o lla sop eu tu ne ita uusiin elinoloihinsa, ja täten säätiön järjestämäl le m ajoitu kselle on käyttöä vielä tulevai suudessakin. AVS pitää ratkaisua onnistuneena, vaik kakin on olem assa m ahdollisuus, että tä mä ’vierasm aja’ antaa koe-eläinlaborato rio ille tilaisuuden hankkia uusia eläimiä. Tämä sim panssien pelastam isprojekti on n ie llyt valtavat määrät rahaa, m utta eläinrakkaiden ihm isten antam illa la hjo i­ tu k s illa se on o llu t m ahdollinen ja se on hyvänä esim erkkinä ja kannustim ena s ii­ tä m itä ihm isten yhte istyö voi saada aikaan.

13

v -s r HANNELE LUUKKAINEN KAARINA KIVIVUORI TIINA LIUKKONEN

id, bulletin 21/1984: &

M a a ilm a lta

Tietoa turkistarhoilta

M e tsäs tysgangs teri t

* Eläinrääkkäyksestä epäilty siirtä n yt nu trioitaan Myrskytään (Pitäjänsanom at 16. 1. 1986) Eläinrääk­ käyksestä ep äilty V irtasalm elainen nutrioitten tarhaaja on ilm oittan ut sikäläisel­ le p o liis ille siirtäneensä eläim ensä Myrskylään. Eläinlääkäri ja nim ism ies lo p e tti­ vat osan tarhan e läim istä ja antoivat tar­ haajalle m ahdollisuuden jatkaa jä lje lle jääneiden eläinten pitoa, m ikäli täm ä löy­ tää n iille asiallisen paikan ja hyvät e lin ­ o losuhteet. Viranom aiset epäilevät ky­ seistä tarhaajaa eläinrääkkäyksestä, s il­ lä tarhan lantakasasta on lö yd e tty kuo l­ le ita nu trioita , jo is ta to is ilta on syöty ja l­ ka ja to is ilta sisälm ykset todennäköisesti ravinnon puutteessa. Myrskylässä asiasta ei tied etä m itään. HL

* Poromiehiä syytetään kahden ilveksen kaadosta Taivalkoskella (HS 19. 3. 1986) Kahta taivalkoskelaista porom iestä syytetään kahden ilveksen ampumisesta. Poromiehet jä ljittivä t ilvekset m oottorikel­ kalla. — Ensinnäkin ilves on rauhoitettu eläin, jonka saa tappaa vain erikoisluva l­ la ja toisekseen m oo tto rikelkasta ei saa ampua. HL

* P enikkatautia lö ytyi h ille re istä Pohjanmaalla — kaikki tarhan eläim et lo p e te ttiin (HS 9. 3. 1986) Penikkatautia Pohjanmaan tu rkista r­ h o illa ei ole saatu kuriin. T autiin on ku o l­ lu t kym m eniä h ille re itä ja satoja on lope­ tettu. Myös Kanadasta Suomeen tuoduis­ ta ketuista kymmeniä kuoli penikkatautiin karanteenitarhoilla Pohjanm aalla ja Pohjois-Karjalassa. Tauti pääsi leviämään laa­ jem m allekin. M iten on m ahdollista, että karanteenitarhoilta leviää tau te ja m uual­ le? Karanteenin ideahan on ju u ri tautien leviäm isen estäm inen! Herää kysym ys m illainen on hygienian ja hoidon taso maamme tu rkista rh o illa ? Entä kuka kor­ vaa turkistarh ojen aiheuttam at tuh ot maamme luonnolle? HL * Beaglen am puja pulittaa 7000 markkaa (IL 10. 5. 1986) Kettutarhaan eksyneen beaglen am pu­ nut turkistarhaaja tu o m ittiin Kemijärven kärä jillä maksamaan koirasta 2800 m ark­ kaa, eläinlääkärikuluja 200 ja oikeu den­ k äyn tikuluja 4000 markkaa. — Tämäkin esim erkki oso itta a m iten tappam inen on Ihm isillä herkässä. Tokihan koiran nyt o li­ si saanut tarhasta ulos elävänäkin. HL

M a a la is ten eläinrakkautta * 37 lam m asta kuoli nälkään (IL 21.4. 1986) Nivalan M allskylä llä on paljastunut tör­ keä eläinrääkkäystapaus. P oliisi löysi 37 ruuan ja veden puutteeseen kuollutta lam­ masta, jo is ta karitso ja 18. Eläim et olivat nälissään syöneet navetan seinää. K uol­ le ista lam paista neljä lö y d e ttiin navetan u lkop uolelta . Ensim m äiset ovat kuolleet nälkään luultavasti jo tammikuussa. Näin­ kö hyvin suom alainen ta lo n p o ika hoitaa eläimiään? Mikseivät naapurit ole tehneet m itään eläinparkojen hyväksi? Kyllä nyt jo ka kylä llä tunnetaan to iste n tavat ja e läin tenp ito. HL 14

* M erikotkan am pum inen oikeuteen Vaasassa (HS 2. 4. 1986) Vaasan lä h istö llä s attun ut m erikotkan am pum istapaus on selvinnyt. S yyllisiksi e p ä ilty jä o n kaksi, linnun am puja ja o sta ja. A iku ise sta sukukypsästä uroslinnusta löytyi kymmenen haulia kolmen eri lau­ kauksen jä ljiltä . Vanhim m at haulit olivat kote loitu ne et arpikudokseen. Yhdenkin m erikotkan surm aam inen on la jille suuri menetys, niin harvinainen lintu se on. HL

Ym päri s tornini s teriö »suojelee» * H irvenm etsästys laajenee (US 3. 5. 1986) Suojelutarkoituksiin hankituilla valtion mailla, jo ita ei vielä ole siirretty metsähal­ lituksen tai m etsäntutkim uslaitoksen hal­ lintaan, voidaan sallia hirven m etsästys ellei se selvästi ole ristiriida ssa luonnon­ suojelun kanssa. Ym päristöm inisteriö on antanut asiasta ohjeet lä ä n in h a llitu kse l­ le. — Jo on aikoih in eletty, jos valtion ra­ hoilla suojelutarkoituksiin ostetuilla mail­ la saa am m uskella eläim iä! Onko ym pä­ ristö m in iste riö ö n kin pe siytynyt in to h i­ m oisia m etsästäjäm iehiä, kuten maa- ja m etsätalousm inisteriöön (joka muuten on maamme korkein eläinsuojeluviranom ainen)? HL Kuva: Nordiska Sam fundet m o i Plägsamma D jurförsök

attomat je t tu tkim u kse en

* W lndsorin rahat lääketieteelle (US 3. 5. 1986) Äskettäin kuo llu t VVindsorin herttuatar on testam entannut suurim m an osan om aisuudestaan ranskalaiselle lääketie­ teen tu tkim u kse lle . H erttuatar ed ellytti, ettei rahoilla tehdä eläinkokeita. — Kiitos viisaasta la hjo itukse sta kaikkien m aail­ man koe-elälnten puolesta. HL * Valaiden pyyn tikie ltoa noudatettava (HS 10. 6. 1986) R uotsin energia- ja ym pä ristöm in iste­ ri vaati Norjaa, N euvostoliittoa ja Japania noudattam aan Kansainvälisen valaanpyyntikom ission pyyntikieltoa, joka astui voimaan tänä vuonna. »Ei ole hyväksyttä­ vää, että muutama maa kuluttaa tätä luon­ nonvaraa tavalla, joka uhkaa hävittää va­ laat sukupuuttoon», hän sanoi. Norja ei ole suo stunu t pyyn tikle ltoon , N euvosto­ liitto on luvannut lopettaa pyynnin v a s t a t 1988 ja Japani yrittä ä kaikin tavoin k ie r ™ tää päätöstä. — Myöskään Islanti ei aio lopettaa valaiden lahtausta, kuten viimepäivinä on uutisista havaittu. Jos sivistys­ maat käyttäytyvät näin vastuuttom asti uhanalaisia eläimiä kohtaan, niin m itä voi­ daan olettaa kehitysm aiden tekevän! HL * Kantelu apinavieraasta (HS kesä 1986) Ruotsin kuninkaan Kaarle Kustaan 40-vuotisjuhllen eksoottisin vieras, Singaporesta saapunut apina, on aiheuttanut kantelun oikeusasiam iehelle. Apinan teh­ tävänä oli luovuttaa kuninkaalle Maailman Luonnon Säätiölle tarkoite ttu shekki. Ku­ ningas on säätiön puheenjohtaja. Kante­ lun mukaan m aataloushallitus to im i vas­ toin määräyksiä m yöntäessään apinalle tuontiluvan. — On järkyttävää, että Maail­ man Luonnon Säätiön puheenjohtaja p i­ tää apinoita sirkuspelleinä. Ruotsin kunkku on ennenkin jo u tu n u t hankauksiin eläinsuojeluväen kanssa m etsästyshar­ rastuksistaan ja Silvian turkeista. M aail­ man Luonnon Säätiö harjoittaa pahanlaista henkistä p ro s titu u tio ta pitäm ällä tä l­ laista he nkilöä puheenjohtajanaan. * BB aikoo pelastaa Kreikan eläim et (IS 16. 6. 1986) B rigitte Bardot on pyrkinyt Kreikan pre­ sidentin puheille keskustellakseen tämän kanssa eläinten huonosta koh telu sta Kreikassa. Maassa rääkätään eläim iä mitä ju lm im m in . Esim erkiksi häikäilem ättö­ mät eläinten kauppiaat vahingoittavat eläim iä tahallaan, jo tta ne voidaan sitten viedä Italian ja Ranskan m akkaratehtail­ le. Kreikassa kun on voim assa laki, joka estää terveiden eläinten viennin. Toisena suurena häpeätahrana BB pitää kulkukoi­ rien ja -kissojen julm aa kohtelua. Esimer­ kiksi lasten huvina on valella eläim iä ben­ s iin illä ja sytyttää ne sitten tuleen. — K ii­ tos BB ja voim ia taiste luu n eläinten o i­ keuksien puolesta. Toivottavasti tulet jo s­ kus Suom eenkin lopettam aan eläinten rääkkäämisen tu rk is ta rh o illa ja maata­ loustuotannossa. HL * Aknelääkkeestä sikiövau rio ita Sveitsiläisen lääketehtaan Hoffm annLa Rochen aknelääke Roaccutan sai m yyntiluvan Suom essa helm ikuun alus­ sa. Lääke aiheuttaa Thalidom idin kaltai-

o < o

» d S S

5

|— l— UI S i "

0

I~

^ 1 £. m c (/>

z

; lapsen syntym ä jaiken jännityksen tulevat ajatelleekelintä, joka tulee - istukkaa. Tiedealkaneet oivaltaa, tärkeää ihm lskuluraavat perässä, neet, että istukka eja, proteiineja ja in käyttää lääkkeian no itte isiin. Tie­ ssä käyttävät jo is­ ien testaam iseen een. Lontoossa, työseaconsfield on viiJt istukoita yhdeslänen professorimään ihm isen isen tutkim ukseen ksi eläinkokeiden

^ 0): z i r ^ < o>: -m1 >

— 33 . TT

Oi

1 1 : O: m Q) O Ui

“

JD. E fi>: 2 ? V O"

—i

Ui

>:

O C Ui

aivoja vahingoittavaa sairautta, joka tu n ­ netaan reyensyndroom an nim ellä (IltaSanomat 13. 6. 86) KK * Reumalääkkeistä ongelm ia Lääketiede -86 -päivillä keskusteltiin ki­ vunhoidosta ja e rityise sti reum asairauk­ sien kivunhoito-ongelm ista. Reumakipulääkkeiden a ihe utta m ista vakavista sivu­ vaikutuksista on jo ssain m aissa keskus­ teltu runsaasti. Esim. Englannissa on v ii­ me vuosina po istettu lääkeainereaktioiden takia m yynnistä 7 kipulääkettä, kos­ ka ne ovat aiheuttaneet suolistoverenvuo­ toja, m aksavaurioita, verim uutoksia ja ihottum aa. Suom essa on tä llä hetkellä myynnissä 16 eri reumakipulääkettä. (Hei­ nolan Reumasäätiön dos. Jukka M artion mukaan ne ovat verraten tu rva llisia käyt­ tää.) Terve elämä 1/86. TL

tää: »Istukka käytSydellinen ihm lslisläheisempi kuin asvatettu eläin.» asp iriinia ja alkoleet, että tietyt ke­ neen tie tyllä tavalttä ihm isessä vai_nlaiset. Päätyöm­ me on uusien kemikaalien myrkyllisyyden testaus. Ei ole olem assa turvallista kem i­ kaalia, ja jokainen yksilö reagoi eri taval­ la samaan lääkkeeseen. Siten eläinkokeet voivat o lla epätyydyttäviä. Lisää tie to a ei välttämättä saada testaamalla useammal­ la eläimellä.»

OSOITTEENMUUTOS

KÄÄNNÖS: LEENA TOLVANEN

ta k o t i - j maan p o s t i l i i ­ ken teessä

a lk a e n

f r . o . m ................ / . . . 1 9 ................

A DR£ S S AN DR INC

A u g ifts iiitt i j tnr i>.es * E n t in e n o s o i t e

tr jf b

/ Den ( O r r a a d r e s s e n

N im i / Namn

* Kondori katoaa

J a k e lu o s o lt e

V iim einen luonnossa elänyt lisäänty­ m iskykyinen kaliforn ian kondorinaaras kuoli tam m ikuussa lyijym yrkytyksen ai­ heuttamaan nälkiintym iseen. Luonnossa on jälje llä vielä 4 kondoriyksilöä, jo ista rii­ dellään kuum asti. P itäisikö ne pyydystää ja liittää tarhoissa oleviin 22 kondoriin, vai p itä isikö ne jättää rauhaan siinä to ivo s­ sa, että ne vielä pystyisivät lisääntymään. (Tiede 2000, 2/86)

P ost rnro / P ostn r

* Ruotsin sudet Ruotsissa on jäljellä 8 sutta, jotka asus­ tavat V ärm lannissa lähellä Norjan rajaa. M onien paikkakuntalaisten m ielestä R uotsissa on 8 sutta liikaa. Susia on ta­ pettu laittom asti ja viimeksi löytyi amm ut­ tu nuori susi, jonka raato oli silvottu. (Tie­ de 2000, 2/86) TL

»Täysi-ikäinen Istukka käyttäytyy kuten useat eri elim et. Sitä voi käyttää m unuai­ sina, maksana tai keuhkoina. Se erittää monia hormoneja ja tekee parhaansa suo­ jellakseen vauvaa, vaikka äiti o ttaisi m itä tahansa lääkettä. Se voi antaa tie to a im ­ m unologisesta prosessista. Istukka kas­ vaa e rittäin nopeasti ja sen kasvu lakkaa nopeasti, jo te n se voi kertoa m eille pal­ jo n kasvuprosessista.» »Meidän m ielestäm m e istukka antaa suunnattom at m ahdollisuudet tu tkim u k­ selle. Sitä voi käyttää vanhuuden tu tk im i­ seen, lääkkeiden testaamiseen ja epänor­ maalin kasvun ja kasvainten tutkim iseen. Sillä voisi olla suunnaton osuus syöpätut­ kimuksessa.» »Istukan on oltava ju u ri oikeanlainen. Ihanteellinen istukka saadaan toisen tai kolmannen lapsensa synnyttäneeltä äidil­ tä. Emme halua diabeetikkoäidin tai tupa­ koivan äidin istukkaa, koska soke ritau ti ja tupakointi vaikuttavat verisuoniin. Pihtisynnytyksessä istukka joutuu tulemaan »kam ppaillen ulos ja on liian »väsynyt». Keisarinleikkauksessa istukka ei ole suo­ rittanut loppuun työtään. Pitkässä synny­ tyksessä istukka on »uupunut», eikä se­ kään ole hyvä.» Umpilisäke on myös hyödyllinen. Vuon­ na 1976 ju lka istu am erikkalainen raport­ ti osoittaa, että um pilisäkkeestä o te ttu ­ ja laskim osuonia voi joissakin tapauksis­ sa käyttää aikuisen jalan valtim oissa ja si­ ten estää kuolio ja sitä seuraava amputaatlo.

U u si o s o i t e J a k e lu o s o lt e

/ U td e ln ln g s a d r e s s OSOITETOIMIPAIXKA / ADPESSANSTALT

/ Den n y a a d r e s s e n : / U td e ln ln g s a d r e s s

P o s tin ro / Postnr

Koe-eläinten Suojelu r.y.

CGOITLTOIMIPAIKXA / ADRESSAMSTALT

Mäkelänkatu 8 P äivä ys ja a l l e k i r j o i t u s / Catin» och u n d e r s k r lft

00550 HELSINKI VIRHEELLISEN POSTIOSOITTEEN KÄYTTÖ AIHEUTTAA LÄHE­ TYKSEN V IIVÄSTYM ISEN . ANVÄNDANDET AV FELAKTIG POSTADRESS LEDER T I L L ATT FÖRSANDELSEN FÖRDRÖJS.

15

'PtU^OCi Tietoa turkistarhoilta

M etsästysg

* Eläinrääkkäyksestä epäilty siirtä n y t nu trioita an Myrskytään (Pitäjänsanom at 16. 1. 1986) Eläinrääk­ käyksestä ep äilty V irtasalm elainen nutrioitten tarhaaja on ilm oittan ut sikäläisel­ le p o liis ille siirtäneensä eläim ensä Myrskylään. Eläinlääkäri ja n im ism ie s lo p e tti­ vat osan tarhan e läim istä ja antoivat tar­ haajalle m ahdollisuuden jatkaa jä lje lle jääneiden eläinten pitoa, m ikäli täm ä löy­ tää n iille asiallisen paikan ja hyvät e lin ­ olosu htee t. Viranom aiset epäilevät ky­ seistä tarhaajaa eläinrääkkäyksestä, s il­ lä tarhan lantakasasta on lö yde tty ku o l­ le ita nu trioita , jo is ta to is ilta on syöty ja l­ ka ja to is ilta sisälm ykset todennäköisesti ravinnon puutteessa. Myrskylässä asiasta ei tied etä m itään. HL

* Poromiehiä s) kaadosta Tah (HS 19. 3. 196 Kahta taival syytetään kahde Poromiehet jälji! kalla. — E nsinr eläin, jo nka saa la ja toise ksee r ampua. HL

* P enikkatautia lö ytyi h ille re istä Pohjanmaalla — kaikki tarhan eläim et lo p e te ttiin (HS 9. 3. 1986) P enikkatautia Pohjanmaan turkistarh o illa e i ole saatu kuriin. T autiin on kuo l­ lut kym m eniä h ille re itä ja satoja on lope­ tettu. Myös Kanadasta Suomeen tuoduis­ ta ketuista kym meniä kuoli penikkatautiin karanteenitarhoilla P ohjanm aalla ja Pohjois-Karjalassa. Tauti pääsi leviämään laa­ jem m allekin. M iten on m ahdollista, että karanteenitarhoilta leviää tau te ja m uual­ le? Karanteenin ideahan on ju u ri tautien leviäm isen estäm inen! Herää kysym ys m illaine n on hygienian ja hoidon taso maamme tu rkista rh o illa ? Entä kuka kor­ vaa turkistarh ojen aiheuttam at tuh ot maamme luonnolle? HL * Beaglen am puja pulittaa 7000 markkaa (IL 10. 5. 1986) Kettutarhaan eksyneen beaglen am pu­ nut turkistarhaaja tu o m ittiin Kemijärven käräjillä maksamaan koirasta 2800 m ark­ kaa, eläinlääkärikuluja 200 ja oikeuden­ käyn tikuluja 4000 markkaa. — Tämäkin esim erkki oso itta a m iten tappam inen on ih m isillä herkässä. Tokihan koiran nyt o li­ si saanut tarhasta ulos elävänäkin. HL

M a a la is ten eläinrakkautta * 37 lam m asta kuo li nälkään (IL 21. 4. 1986) Nivalan M aliskylä llä on paljastunut tör­ keä eläinrääkkäystapaus. P oliisi löysi 37 ruuan ja veden puutteeseen kuollutta lam­ masta, jo is ta karitso ja 18. Eläim et olivat nälissään syöneet navetan seinää. Kuol­ le ista lam paista neljä lö y d e ttiin navetan ulkop uolelta . Ensim m äiset ovat kuolleet nälkään luultavasti jo tammikuussa. Näin­ kö hyvin suom alainen talo n p o ika hoitaa eläimiään? Mikseivät naapurit ole tehneet m itään eläinparkojen hyväksi? Kyllä nyt jo ka kylä llä tunnetaan to iste n tavat ja e läin tenp ito. HL 14

* M erikotkan a Vaasassa (HS Vaasan lähisl am pum istapaui ep äiltyjä on kak ja. A iku ise sta s ta löytyi kymme kauksen jä ljiltä ko te loitu ne et a m erikotkan suri menetys, niin h.

Ym päri s tör »suojelet * H irv e n m e ts ä

IXNIS13H 0SS00 ‘8 XNV13HVIAI SO 'V1S3311I01V N:AH m 3 fO n S N31NIVT3’30>I N3S •XA±siciHAm 3ronsNiyi3 Nvw w ianns N3wons a i h b i n o lllhox y w v i

OINIST3H 0SS00 8 ->iNyi3>iyW SOV1S3311IOTV N:AU m BrOriS N3ANIV13-30>I N3S ->iAisiaHAm 3ronsNiyT3 Nvw w iunns n b ia io o s a i h b j . n o "iiiao>i y m y i

...................................................................................................................................... o u g s o d

........................................................................................................................................ o u j t s o d

......................................................................................................................................... a p o s o

......................................................................................................................................... a p o s o

jUJiU

................................................................................................................................................................................... ¡UljU

¡ a ||a s > |Ä jS !p ijÄ n |a ! • o n s u je ia a ii e u ju i u n n s a iu u ie e iu e s s e u u n > |n |a i)O A n a u e ^ j e d ¡s>(Ä ¡ u e i - s a ia iu i n n |n n > | ‘e iu n y n /a ijO A n a u n / a / o n s u /e /a u e e ia is m a d u A A ia ip s e x u a p io js e n ia f o n s u ie i a ¡s>|nA e u o u a i s m j u i s n o i e t e s i a i u e f - e e iu ¡|e>|! ^

iättöm ät idet tutkim ukseen

ttsnirj

- e iu i e a u i ju ‘ u :Aj n | a f o n $ u a i m e ia • a o y ‘ u a s y A iS jp g A n ia fo n s u je ia u e u iu ju n n s a u iiu e e u i l e i j s ^ o ¡ e fe ts n p a e u ie u e u a e f e r ie is n p e u a p j o f g e f o n s m e ia u e e p ie A u M iu n ^ i m o t m e ia •a o y u a is o p e i u a jA a ^ a i e p a y o y m e ia eua ‘u a g n s m o m a )) U !S !i|o p g e u j u ijp e ^ e e iin ^ B A u o e u a s je u io u e jjA n ia f o n s u ie ia e u e d u in A a u iu i e e u i s n n s !||O A |a A u p u a t s i u i u j s n o i e i e s t a i u e f - e e u i ¡ u e i s a i a m

‘ueeiijO)| e ija ) |0 > |U !e |a e n | a ) s o A je t e a u e i p s a uee>tso>t a |o iB A ia o p o f ‘ e t s i s i t - S jp q A n ia f o n s u je ia e is i s i A ij i e A ja s u o i e is is ie p a s e f e t s n p a u a u n ^ o f ¡s • y a a u j n iu e m ii s e f e e i u n y p n y u a q e e iu o u a s ^ o p e i u ib a u jy u e e p ie A u n i • u n y ju ijO ) e u a ‘ e t s i o y e u u a p o i u o e e f ji u n iu e js e u a j u i i d i a u a u i o m a ö j -ipe A -s u a |0 ¡a e s s iu u n y ju n o iu ie ia - d O ) ! s a p a s o f ’ e ju o io p g e u j u o b iu o a •|ba u e ie y A d u e u ie i e s s o u u e iA e y e t s n io p q e iu u o is y a s ju ie u n A e e s u a s o | 0 |n ) ¡ e i u a s ^ n p o x j e i u a a y o iif a s u io m u i ‘e n e u i | a ia u a u i e n n n iu b a b i •IB a jo )) u o a o y u ie ia e u a ‘ u e e ia iA n a p a g e s s e ie y A d u a s > |n ia s v e s s a e i - p u u n d e u n n s j n a a d j e i u a p j a y o ^ u j e ia e e a ^ J e i u e s j e h s js u a u !y u a |in > | i s j i o s n u i a t u n iu e js e u a m e u e i e is n j s n p a u a p io f jia f o n s u je ia ¡e i e is n u i - a i u n iu e j s e u a j u i ia t a u a i u u a jA e e A jo y ‘ e f a 6 o | o i a u n s a ¡ s j |0 e s s m u n > ( ■ ¡ u ijo i e s s jA e u a is n j a d e s s ;e u e u a ‘ e tA p a p a s j j s ¡a s n i a s y s A is a b e f -o A i u a iJ B A u e e A |a iu a > |s p A i e s s a e i p A ie i e ;ie e | ( f e p o f s e e g A A it!!! d B - ¡ u ie u u o n s u a p ja y o ) ) u ^ e p n u j e s s e e i p A ie i e n a p s e x (e iaa>|ö>| ( ^ ¡ | - ¡ e y s n i u e u m ia q e A l e A e u e iu o n s e s s a s ^ o p e i ( e t n q n d s a p a e s s ji s y a t - s n ia s e ¡a e is a p n n s i i io p q e u i u a s iu ie e y iA q ) « eA s y e A A ti« (z e p a ^ o ^ u ie t a e !S !||e ) |s n } u e e p g a i e s s io f ‘e is j u ii a p u u n n s a o ) ) o iu n s n e i a n a s y n p n e ii - u ju e e i e e t u e U :}b a o iB A e iq a i u e u u n ^ u p o i u e u i e j. - u e e i u ji m o t u je i a - a o y e p a u A m a ja d e g o a a | n t u a p ; o f ‘ e iu a s e f e t n n u i ¡ s y e ii u e e iu m •ba e y a s g n y u a i i B A e e ts e A e i s o p j o g u a t u je ia - a o y u a s ^ o p e i ¡s>|Ä ‘o|i>| ■uaq b a o a ib a e f B A e m o f e i s j u j e i i u o n s u a p ia x o x m e ia u a s ^ o p e i ¡syA :e n | • n n y a a | n i u e e i u n x j u ij o j. e ju n y / u ; / o ; u / e / a s o y u a p e A e A ia u js e y u a p jj - ¡ a p u u n n s a o x u a a s ^ o p e i e e u a s e a a | n t u e f e ip o f j e q u e u u j u i j o i u j e i a -a o y e u a ‘e e ie e u i s n ia s e u ;e |a - a o ) | i n p n i u e e u ijO A e s s n ie 98 6 1 u a p o n / \

(US 3. 5. 198C Suojelutarkoituksiin hankituilla valtion mailla, jo ita ei vielä ole siirretty m etsähal­ lituksen tai m etsäntutkim uslaitoksen hal­ lintaan, voidaan sallia hirven m etsästys ellei se selvästi ole ristiriida ssa luonnon­ suojelun kanssa. Ym päristöm inisteriö on antanut asiasta ohjeet lä ä n in h a llitu kse l­ le. — Jo on aikoih in eletty, jo s valtion ra­ hoilla suojelutarkoituksiin ostetuilla mail­ la saa am m uskella eläim iä! Onko ym pä­ ristö m in iste riö ö n kin pesiytynyt in to h i­ m oisia m etsästäjäm iehiä, kuten maa- ja m etsätalousm inisteriöön (joka muuten on maamme korkein eläinsuojeluviranom ainen)? HL Kuva: Nordiska Sam fundet m ot Plägsamma D jurförsök

tävänä oli luovuttaa kuninkaalle Maailman Luonnon Säätiölle tarkoite ttu shekki. Ku­ ningas on säätiön puheenjohtaja. Kante­ lun mukaan m aataloushallitus to im i vas­ toin m ääräyksiä m yöntäessään apinalle tuontiluvan. — On järkyttävää, että Maail­ man Luonnon Säätiön puheenjohtaja pi­ tää apinoita sirkuspelleinä. Ruotsin kunkku on ennenkin jo u tu n u t hankauksiin eläinsuojeluväen kanssa m etsästyshar­ rastuksistaan ja Silvian turkeista. M aail­ man Luonnon Säätiö harjoittaa pahanlaista henkistä p ro s titu u tio ta pitäm ällä tä l­ laista he nkilöä puheenjohtajanaan. * BB aikoo pelastaa Kreikan eläim et (IS 16. 6. 1986) Brigitte Bardot on pyrkinyt Kreikan pre­ sidentin puheille keskustellakseen tämän kanssa eläinten huonosta koh telu sta Kreikassa. Maassa rääkätään eläim iä m i­ tä ju lm im m in. Esim erkiksi häikäilem ättö­ mät eläinten kauppiaat vahingoittavat eläim iä tahallaan, jo tta ne voidaan sitten viedä Italian ja Ranskan m akkaratehtail­ le. Kreikassa kun on voim assa laki, jo ka estää terveiden eläinten viennin. Toisena suurena häpeätahrana BB pitää kulkukoi­ rien ja -kissojen julm aa kohtelua. Esimer­ kiksi lasten huvina on valella eläim iä ben­ siin illä ja sytyttää ne sitten tuleen. — K ii­ tos BB ja voim ia taiste luu n eläinten o i­ keuksien puolesta. Toivottavasti tulet jo s­ kus Suom eenkin lopettam aan eläinten rääkkäämisen tu rk is ta rh o illa ja maata­ loustuotannossa. HL * Aknelääkkeestä sikiövau rio ita S veitsiläisen lääketehtaan Hoffm annLa Rochen aknelääke Roaccutan sai m yyntiluvan Suom essa helm ikuun alus­ sa. Lääke aiheuttaa T halid om id in kaltai-

md, bulletin 21/1984:

- u e e t s a s p u e u e e ^ u je i e p a y -o y e p o f e j ¡a u e p s n ia s e u je ia - a o ) ! in p n iu e e u ijO A e s s n ie 9 8 - uaponA - u m ||o jiu o > | u e e y y n p e n a p o i u e e p e e s ia a > | 0 ) |U !e |a e f u e e i a t a d o i s m u - M i n i e p o u e A e e m n i e fo je A u a jf e s ^ e u ju o ja A e f e ju i je i a u a u i e p e i e p ä ‘ u a g j j s e e p n y je A e u a s ie iu o u e p A n ie f o n s m e ia e u e d u ip A a u i u i e e u i o o y -¡e o t s e s o p i u jy e e iu j e ia u p u a i s j u j u i s n o i e i e s t a u j e f - e e u i u a p u i ‘ u a ia i - s n p a g i e iM LU ieia e i s n u i j y t n i e is ! ||e > |s n i e f e e p j n t e t s je n e } u !O jb a o j8 a ¡ s y e s o ¡ s y a jn n s u e e p p a i a u n u e s s e e u i e p ä ‘ e p s p s e y jX f u e t s n is e A - e is e j ; e s u o n ij a i i j n - n d d i n p e p ä ‘ ¡s )|o n A u a s u je A e p e j j e s M oy e is j a A ja i e p q a i e i u o i a i a i u j u o e |s p iA e > | u a m o u j jo p u a f A p a i u a p ; o u ¡ u u jj) | la a u e e f e s s a u u a u i u e p e i ib a o e y i o f ‘ e tu e p A s u a p J i e t p n u a p p u u ij s a e p p n i n p o A ¡ s ;|0 ‘ u a a s y e p iiu e p A s u a p i o h i i a p • jn iB A e p m p e A p p j o j a t s l a s j i o q e u e u a p u i ‘ e p j s e o i e i i e p e e s n p r i | e p e iia p o t ¡s p o e s s o is jd o jiA u n | n o s o p u a p A a A ja i u e fn iu a d u e .n o > ! e e iu e j •bba ¡o a o is e e d u a u je y ie u a p n e y s e j e p ä ‘ n p a p o i e f e s s e ie u A p e p jd u o e fo u ia e j! o > | e p ä ‘ a s e ip e i u e e p iu i e e p n e u j y s n i e fa p e ¿ ¡A a io e u e e y ■ sey -e s s !A e tS !e > m e e i|e u u a ib a o a u e p n u i ‘ e e iu e je d u o i o p p e u i ¡e t ea>| -¡b a u o e js ^ n e j j e s e jA n ip o f e is p iA e ) ) u a p i a u j e o i u p n e u u a p je N - u a ip s e ;s o n A o f e p e i s n ) ! n p a i s j p o i u o te je e A u o |A e > |U j|O iiO )||e u a s in e n i e f u j u u f o i e d n x u e e p g a i p s e A n y t e f e p o f e f e u ;s o n A s u jn a A i p a i u o e s

«

ie lapsen syntym ä Kaiken jännityksen st tulevat ajatelleeki elintä, joka tulee — istukkaa. Tiedejo alkaneet oivaltaa, in tärkeää ihm iskuseuraavat perässä, aneet, että istukka >neja, pro te iineja ja aan käyttää lääkkei1 la n n o itte isiin . Tieassa käyttävät jo isliden testaam iseen iseen. a, Lontoossa, työsBeaconsfield on viinut istukoita yhdesHänen professoritämään ihm isen isseen tutkim ukseen iäksi eläinkokeiden

littää: »Istukka käyttäydellinen Ihmisimisläheisempi kuin kasvatettu eläin.» et aspiriinia ja alkonneet, että tietyt ke- s a u i o n s e p o f ‘ e is j a y o ^ u je i a e t s i s j n e y s n i e f e i s j g j n i e i s j i u o p e i u a y limeen tietyllä taval-n | e is u u ¡> |)|ja u i!S 8 e iu e t n n u j u ib a ib a o e p e o t u M p e e f|a u in ie A n y e p A , e ttä ihm isessä vaila nla ise t. Päätyöm­ me on uusien kemikaalien myrkyllisyyden aivoja vahingoittavaa sairautta, joka tu n ­ testaus. Ei ole olem assa turvallista kem i­ netaan reyensyndroom an nim ellä (Iltakaalia, ja jokainen yksilö reagoi eri taval­ Sanomat 13. 6. 86) KK la samaan lääkkeeseen. Siten eläinkokeet * Reum alääkkeistä ongelm ia voivat o lla epätyydyttäviä. Lisää tie to a ei välttäm ättä saada testaamalla useammal­ Lääketiede -86 -päivillä keskusteltiin ki­ la eläim ellä.» vunhoidosta ja e rityise sti reum asairauk­ sien kivunhoito-ongelm ista. Reumakipulääkkeiden a ihe utta m ista vakavista sivu­ vaikutuksista on jo ssain m aissa keskus­ teltu runsaasti. Esim. Englannissa on v ii­ me vuosina po istettu lääkeainereaktioiden takia m yynnistä 7 kipulääkettä, kos­ ka ne ovat aiheuttaneet suolistoverenvuo­ toja, m aksavaurioita, verim uutoksia ja OSOITTEEN MUUTOS ihottum aa. Suom essa on tällä hetkellä ADRESSÄNDRING fr .. myynnissä 16 eri reumakipulääkettä. (Hei­ nolan Reumasäätiön dos. Jukka M artion mukaan ne ovat verraten tu rva llisia käyt­ E n t in e n o s o i t e / Den fO r r a a d r e s s e n N im i / Namn tää.) Terve elämä 1/86. TL * Kondori katoaa

J a k e iu o s o lt e

V iim einen luonnossa elänyt lisäänty­ m iskykyinen kaliforn lan kondorinaaras kuoli tam m ikuussa lyijym yrkytyksen a i­ heuttamaan nälkilntym iseen. Luonnossa on jä lje llä vielä 4 kondoriyksilöä, jo ista rii­ dellään kuum asti. P itäisikö ne pyydystää ja liittää tarhoissa oleviin 22 kondoriin, vai p itä isikö ne jättää rauhaan siinä to ivo s­ sa, että ne vielä pystyisivät lisääntymään. (Tiede 2000, 2/86)

P o s tu u n / P ostn r

* Ruotsin sudet Ruotsissa on jä ljellä 8 sutta, jotka asus­ tavat V ärm lannissa lähellä Norjan rajaa. M onien paikkakuntalaisten m ielestä R uotsissa on 8 s u tta liikaa. Susia on ta ­ pettu laittom asti ja viim eksi löytyi am mut­ tu nuori susi, jonka raato oli silvottu. (Tie­ de 2000, 2/86) TL

U u si o s o i t e J a k e lu o s o lt e

»Täysi-ikäinen istukka käyttäytyy kuten useat eri elim et. Sitä voi käyttää m unuai­ sina, maksana tai keuhkoina. Se erittää monia hormoneja ja tekee parhaansa suo­ jellakseen vauvaa, vaikka äiti o tta isi m itä tahansa lääkettä. Se voi antaa tie to a im ­ m unologisesta prosessista. Istukka kas­ vaa e rittäin nopeasti ja sen kasvu lakkaa nopeasti, joten se voi kertoa m eille pal­ jon kasvuprosessista.» »Meidän m ielestäm m e istukka antaa suunnattom at m ahdollisuudet tu tk im u k ­ selle. Sitä voi käyttää vanhuuden tu tk im i­ seen, lääkkeiden testaam iseen ja epänor­ maalin kasvun ja kasvainten tutkim iseen. Sillä voisi olla suunnaton osuus syöpätut­ kimuksessa.» »Istukan on oltava ju u ri oikeanlainen. Ihanteellinen istukka saadaan toisen tai kolmannen lapsensa synnyttäneeltä äidil­ tä. Emme halua diabeetikkoäidin tai tupa­ koivan äidin istukkaa, koska soke ritau ti ja tupakointi vaikuttavat verisuoniin. Pihtisynnytyksessä istukka joutuu tulemaan »kamppaillen ulos ja on liian »väsynyt». Keisarinleikkauksessa istukka ei ole suo­ rittanut loppuun työtään. Pitkässä synny­ tyksessä istukka on »uupunut», eikä se­ kään ole hyvä.» Umpilisäke on myös hyödyllinen. Vuon­ na 1976 ju lka istu am erikkalainen raport­ ti osoittaa, että um pilisäkkeestä o te ttu ­ ja laskim osuonia voi joissakin tapauksis­ sa käyttää aikuisen jalan valtim oissa ja si­ ten estää kuolio ja sitä seuraava amputaatio. KÄÄNNÖS: LEENA TOLVANEN

Miksv-tta k o t i ­ maan p o s t i l i i ­ ken teessä A v g ifts iiitt l

lArii.es rnst-

tr jf L

/ U td e ln in g s a d re s s OSOITETOIKtPAIKKA / ADRESSANSTAL7

/ Den n ya a d r e s s e n : / U td e ln in g s a d re s s

P o stln ro / Postnr

Koe-eläinten Suojelu r.y.

QSOITETOIMIPAIKKA / ADRESSANSTALT

Mäkelänkatu 8 P ä iv ä y s ja a l l e k i r j o i t u s / C at un och u n d e r s k r lft

00550 HELSINKI VIRHEELLISEN POSTIOSOITTEEN KÄYTTÖ AIHEUTTAA LÄHE­ TYKSEN VIIV ÄSTYM ISE N . ANVÄNDANDET AV FELAKTIG POSTADRESS LEDER T I LL ATT FÖRSÄNDELSEN FÖRDRÖJS.

15

•enAes

/ 6*+n«Ztl Tietoa turkistarhoilta

M etsästysg

* Eläinrääkkäyksestä ep äilty s iirtä n y t nu trioita an Myrskytään (Pitäjänsanom at 16. 1. 1986) Eläinrääk­ käyksestä epäilty V irtasalm elainen nutrioitten tarhaaja on ilm oittanut sikäläisel­ le p o liis ille siirtäneensä eläim ensä M yrs­ kytään. Eläinlääkäri ja nim ism ie s lo p e tti­ vat osan tarhan e läim istä ja antoivat tar­ haajalle m ahdollisuuden jatkaa jä lje lle jääneiden eläinten pitoa, m ikäli täm ä löy­ tää n iille asiallisen paikan ja hyvät e lin ­ o losuhteet. Viranom aiset epäilevät ky­ seistä tarhaajaa eläinrääkkäyksestä, s il­ lä tarhan lantakasasta on lö yd e tty ku o l­ leita n u trioita , jo is ta to is ilta on syöty ja l­ ka ja to is ilta sisälm ykset todennäköisesti ravinnon puutteessa. Myrskylässä asiasta ei tied etä m itään. HL

* Poromiehiä s» kaadosta Tai\ (HS 19. 3. 198 Kahta taivall syytetään kahde Poromiehet jä ljit kalla. — Ensinn eläin, jo nka saa la ja toisekseen ampua. HL

* P enikkatautia lö ytyi h ille re istä Pohjanmaalla — kaikki tarhan eläim et lo p e te ttiin (HS 9. 3. 1986) P enikkatautia Pohjanmaan tu rk is ta r­ h o illa ei ole saatu kuriin. T autiin on kuol­ lu t kym m eniä h ille re itä ja satoja on lope­ tettu. Myös Kanadasta Suomeen tuoduis­ ta ketuista kymmeniä kuoli penikkatautiin karanteenitarhoilla Pohjanm aalla ja Pohjois-Karjalassa. Tauti pääsi leviämään laa­ jem m allekin. M iten on m ahdollista, että karanteenitarhoilta leviää tau te ja m uual­ le? Karanteenin ideahan on ju u ri tautien leviäm isen estäm inen! Herää kysym ys m illaine n on hygienian ja hoidon taso maamme tu rkista rh o illa ? Entä kuka kor­ vaa turkistarh ojen aiheuttam at tuh ot maamme luonnolle? HL * Beaglen am puja pu littaa 7000 markkaa (IL 10. 5. 1986) Kettutarhaan eksyneen beaglen am pu­ nut turkistarhaaja tu o m ittiin Kemijärven käräjillä maksamaan koirasta 2800 m ark­ kaa, eläinlääkärikuluja 200 ja oikeuden­ käyn tikuluja 4000 markkaa. — Tämäkin esim erkki oso itta a m iten tappam inen on ih m isillä herkässä. Tokihan koiran nyt o li­ si saanut tarhasta ulos elävänäkin. HL

M a a la is ten eläinrakkautta * 37 lam m asta kuo li nälkään (IL 2.1.4. 1986) Nivalan M aliskylä llä on paljastunut tör­ keä eläinrääkkäystapaus. P oliisi löysi 37 ruuan ja veden puutteeseen kuollutta lam­ masta, jo is ta karitso ja 18. Eläim et olivat nälissään syöneet navetan seinää. K uol­ le ista lam paista neljä lö y d e ttiin navetan ulkopuolelta. Ensim m äiset ovat kuolleet nälkään luultavasti jo tammikuussa. Näin­ kö hyvin suom alainen talo np oika hoitaa eläimiään? Mikseivät naapurit ole tehneet m itään eläinparkojen hyväksi? Kyllä nyt jo ka kylä llä tunnetaan to iste n tavat ja eläin tenp ito. HL 14

* M erikotkan ai Vaasassa (HS Vaasan lähist* am pum istapaus ep äiltyjä on kaki ja. A iku ise sta st ta löytyi kym m er kauksen jä ljiltä , k o te loitu ne et ar m erikotkan surrr m enetys, niin ha

•ue^ednj u e e iu e tiiB u a q »eAn»nof au essof ‘es so ju iu ie ^ o tte e ie g u i ei» -}Oj e[ e p a ja is m e p e u e u ie tid -u iu i B|S)|n»m|!eA unAesue>(edn» fr8 -a n»»e»sa» uo B s s ijn n ig s u ! essas!i|aa»ai»a5|ee|0!q uo iS |do!|A u m n x . UMS>|0|n» UMIUB)UB UjUJSIU -e^ aiu uasjB oiO jsA i u a s iu iq ! 6 } b jj3 a uBBuesjB||ds epiOA ia eis>|0|n» u a p ia ^ o ^ e u o j uee>|niu uBfi^aj u a s ^ n u ij^ in j. -BBrndBAsntjOJdiA ueui -u iau a BjiBBuuou ee»»naq|e essapÄa»i»A u a s iu im n e u u||oqo>||e !»uio>| -edn» e»»a ‘uaas>|0 |n i u a q n s 'im u u n iin» essas>|ntu!>|»nx ee |n d ej)( u a iu o i S8- a n u p i n i uo B||as)|Oi!B| u b is b lu jb j uo isid on A u |6 u iS |a H .

siä sikiövaurioita. T oisin kuin T halid om i­ din kohdalla lääkettä valmistava yritys on raportoinut sikiövaurioiden riskistä ja on painattanut p o tila ille hoito-ohjeen, jossa m uistutetaan, että raskaaksi tulem ista on vältettävä kuurin jälkeen kuukausi. Yhdys­ valloissa tehdyssä tutkim ukse ssa on to ­ dettu, että 36:sta lääkettä nauttineesta naisesta 22 % :lla ilmeni keskenmenoja ja 14 % synnytti epämuodostuneen lapsen. N aisilla on 26 kertaa tava llista suurem pi riski synnyttää vakavasti epäm uodostu­ nut lapsi, jo s he käyttävät m ainittua lää­ kettä ju u ri ennen raskaaksi tu le m ista tai sen aikana. (P ohjois-H elsingin A lu e u u ti­ set 5. 3. 86 ja O utrage 43/86) KK

'uaasjuim BjSfuouuBJ •J3A uBBions a |o »BAja »aa>|o>| »BAB»qa» B||!iu|B|a e»»a T n uu apo » uo as»; BjBiqo! uas>|nui!)|»nx eiiounB A uas>|eq!|uepÄs B||U|0>| p jn a q -|b b u ib x 'B||B»sn|B B||BAn>|)|!!i uBBuias>|on! ua»»|s uu»»a»o>ied e l eu -B aliin u e n n i B ju o o u jjo q un»»a»oÄs a ||io i ‘«/(jijO K ui>|ua»!m| unipa» s n u i|)|» n i 'uaas)|B m |uep A s u a p io fm a q jn e»sn»mneA u a ip io ia is ua» •si|oqBUB 58- a un»»!)|»n» B||as)|0»!B| u b |6 o |0 !s A j uo»sidoi|A u n |n o , 'Bfo)u|UJ!0 )U !|a efa |e e u i ■ jo u uaauA»uAsB»SBA b b » u b jb b a e //u /o y u /y e u /e Bssaaq|BAnddo| uap -nBysBj snuias»|ABJ o u o n q |B» o»SBBd e»»a ‘||o Buasyoin» u a syn u n y -»nx ‘uBBiuopmBAuaauiBuayos uaauA»uAsB»SBA BisyninyjBA uo»SBBd u o u ia BB»»|A|as B uasynpoyjB » b s s b ib u e m o y B |A 3 |o e u e e ^ s e j b iu -auiuiA y 98- a uM»»ap|d (so»|B| uB iu iaiio iq ) BSSO»S|do||Ä u |6 u iS |a H .

VS S 3W O nS V ll3 * 0 * N iy i3

o o o 0 1

m

<

C O

2 03 2 S Ä f 15

S1 — 57. (/> ■ 0)

en

“ *

z

0) o </>£. yr © £5T :

Te

Ympäristöni »suojelee * Hirvenm etsäs (US 3. 5. 1986) Suojelutarkoiti____ mailla, jo ita ei vielä ole siirretty metsähal­ lituksen tai m etsäntutkim uslaitoksen hal­ lintaan, voidaan sallia hirven m etsästys ellei se selvästi ole ristiriida ssa luonnon­ suojelun kanssa. Ym päristöm inisteriö on antanut asiasta ohjeet lä ä n in h a llitu kse l­ le. — Jo on aikoihin eletty, jo s valtion ra­ hoilla suojelutarkoituksiin ostetuilla mail­ la saa am m uskella eläim iä! Onko ym pä­ ristö m in iste riö ö n kin pe siytynyt in to h i­ m oisia m etsästäjäm iehiä, kuten maa- ja m etsätalousm inisteriöön (joka muuten on maamme korkein eläinsuojeluviranom ainen)? HL Kuva: Nordiska Sam fundet m ot Plägsamma D jurförsök

v m u m

•

3

O: O: m

2 ?

CT CT

en

* A s p iriin i on vaarallista Kaikki lasten aspiriini-valm isteet ja m uut asetyylisalisyylihappo-kuum elääkkeet ja -särkylääkkeet otetaan viranomais­ ten määräyksestä vaarallisina pois m yyn­ n istä Englannissa ja koko Isossa-Britanniassa. Pelätään, että nämä lääkkeet voi­ vat aiheuttaa la psille vaarallista mm. aivoja vahingoittavaa sairautta, jo ka tu n ­ netaan reyensyndroom an nim ellä (IltaSanomat 13. 6. 86) KK

o

en e

lavana on luovuttaa KuninKaane Maailman Luonnon Säätiölle tarkoite ttu shekki. Ku­ ningas on säätiön puheenjohtaja. Kante­ lun mukaan m aataloushallitus to im i vas­ to in m ääräyksiä m yöntäessään apinalle tuontiluvan. — On järkyttävää, että Maail­ man Luonnon Säätiön puheenjohtaja pi­ tää apinoita sirkuspelleinä. Ruotsin kunkku on ennenkin jo u tu n u t hankauksiin eläinsuojeluväen kanssa m etsästyshar­ rastuksistaan ja Silvian turkeista. M aail­ man Luonnon Säätiö harjoittaa pahanlaista henkistä p ro s titu u tio ta pitäm ällä tä l­ la ista he nkilöä puheenjohtajanaan. * BB aikoo pelastaa Kreikan eläim et (IS 16. 6. 1986) B rigitte Bardot on pyrkinyt Kreikan pre­ sidentin puheille keskustellakseen tämän kanssa eläinten huonosta koh telu sta Kreikassa. Maassa rääkätään eläim iä m i­ tä ju lm im m in. Esim erkiksi häikäilem ättö­ mät eläinten kauppiaat vahingoittavat eläim iä tahallaan, jo tta ne voidaan sitten viedä Italian ja Ranskan m akkaratehtail­ le. Kreikassa kun on voim assa laki, joka estää terveiden eläinten viennin. Toisena suurena häpeätahrana BB pitää kulkukoi­ rien ja -kisso je n julm aa kohtelua. Esimer­ kiksi lasten huvina on valella eläim iä ben­ s iin illä ja sytyttää ne sitten tuleen. — K ii­ tos BB ja voim ia taiste luu n eläinten o i­ keuksien pu olesta Toivottavasti tulet jo s­ kus Suom eenkin lopettam aan eläinten rääkkäämisen tu rkista rh o illa ja m aata­ loustuotannossa. HL * Aknelääkkeestä sikiövaurioita Sveitsiläisen lääketehtaan Hoffm annLa Rochen aknelääke Roaccutan sai m yyntiluvan Suom essa helm ikuun alus­ sa. Lääke aiheuttaa T halid om id in kaltai-

* E läinsuojelija tu o m ittiin vankeuteen Saksalainen eläinten puolustaja, A nd­ reas W olff, tu o m ittiin kuudeksi kuukau­ deksi vankeuteen helm ikuussa avustettuaan Anim al Liberation Frontia (eläinten vapautus-järjestö) to im itta m a lla ryhmän käyttöön B erliinin Y lio p isto n koe-eläintilojen avaimen. Ryhmä vapautti 18 koiraa ja 3 kissaa ylio p isto sta . Ju ttu a käsite llyt tuom ari huom autti ensin, että maailmalla leviää uusi tie to isu u s ja ajattelutapa suhteessamme eläim iin ja ju lis ti vasta sit­ ten W o lff’n tuo m ion , m utta lievensi sen heti toista iseksi voim assa olevaksi eh­ donalaiseksi tuo m ioksi. (AV-Magazine, June -86) KK

•

* Reumalääkkeistä ongelm ia Lääketiede -86 -päivillä keskusteltiin ki­ vunhoidosta ja e rityise sti reum asairauk­ sien kivunhoito-ongelm ista. Reumakipulääkkeiden aihe utta m ista vakavista sivu­ vaikutuksista on jossain m aissa keskus­ te ltu runsaasti. Esim. Englannissa on vii­ me vuosina po istettu lääkeainereaktioiden takia m yynnistä 7 kipulääkettä, kos­ ka ne ovat aiheuttaneet suolistoverenvuo­ toja, m aksavaurioita, verim uutoksia ja ihottum aa. Suom essa on tällä hetkellä myynnissä 16 eri reumakipulääkettä. (Hei­ nolan Reumasäätiön dos. Jukka M artion mukaan ne ovat verraten tu rva llisia käyt­ tää.) Terve elämä 1/86. TL

Lord Dovvding Fund, bulletin 21/1984:

IS T U K K A antaa suunnattom at m ahdollisuudet tutkim ukseen Yhteiskunnassam m e lapsen syntym ä on iloinen tapahtuma. Kaiken jännityksen keskellä harvat ihm iset tulevat ajatelleek­ si tarkem m in tärkeää elintä, jo ka tulee esiin lapsen jälkeen — istukkaa. Tiede­ miehet ovat kuitenkin jo alkaneet oivaltaa, että istukka on e rittäin tärkeää ihm iskudosta, ja liikem iehet seuraavat perässä. T u tkija t ovat osoittaneet, e ttä istukka sisältää m onia horm oneja, proteiineja ja mineraaleja, jo ita voidaan käyttää lääkkei­ siin, kosm etiikkaan ja la n n o itte isiin . Tie­ demiehet Iso-Britanniassa käyttävät jo is­ tukkaa uusien lääkkeiden testaam iseen ja sairauksien tutkim iseen. Bedford Collegessa, Lontoossa, työ s­ kentelevä tri Rebecca Beaconsfield on vii­ den vuoden ajan tu tkin u t istukoita yhdes­ sä m iehensä kanssa. Hänen pro fe ssori­ ntiehensä ryhtyi käyttäm ään ihm isen is­ tukkaa lä äketieteelliseen tutkim ukseen tultuaan tyytym ä ttöm ä ksi eläinkokeiden tu lo ksiin . Tri Beaconsfield selittää: »Istukka käyt­ täytyy m elkein kuin täydellinen ih m is­ olento. Se on paljon ihmisläheisempi kuin esim. laboratoriossa kasvatettu eläin.» »Olemme testanneet aspiriinia ja alko­ holia istukalla ja havainneet, että tietyt ke­ m ikaalit vaikuttavat elimeen tietyllä taval­ la. On todennäköistä, että ihm isessä vai­ kutukset o lisiva t sam anlaiset. Päätyöm­ me on uusien kemikaalien myrkyllisyyden testaus. Ei ole olem assa turvallista kem i­ kaalia, ja jokainen yksilö reagoi eri taval­ la samaan lääkkeeseen. Siten eläinkokeet voivat o lla epätyydyttäviä. Lisää tie to a ei välttämättä saada testaamalla useammal­ la eläimellä.»

OSOITTEENMUUTOS

i r . o . m ................ / . . . 1 9 ................

E n t in e n o s o i t e

/ Den f ö r r a

N im i / Naitin

* Kondori katoaa V iim einen luonnossa elänyt lisäänty­ m iskykyinen kalifornian kondorinaaras kuoli tam m ikuussa lyijym yrkytyksen ai­ heuttamaan nälkiintym iseen. Luonnossa on jä lje llä vielä 4 kondoriyksilöä, jo ista rii­ dellään kuum asti. Pitäisikö ne pyydystää ja liittää tarhoissa oleviin 22 kondoriin, vai p itä isikö ne jä ttä ä rauhaan siinä toivo s­ sa, että ne vielä pystyisivät lisääntymään. (Tiede 2000, 2/86)

P ost rnro / P ostn r

* Ruotsin sudet Ruotsissa on jä ljellä 8 sutta, jotka asus­ tavat Värm lannissa lähellä Norjan rajaa. M onien paikkakuntalaisten m ielestä R uotsissa on 8 sutta liikaa. Susia on ta ­ pettu laittom asti ja viim eksi löytyi am m ut­ tu nuori susi, jonka raato oli silvottu. (Tie­ de 2000, 2/86) TL

M ik a tta k o ti­ maan p o s t i l i i ­ ken teessä A\»j 1 ( t s i 1 i t t 1 Lnzi>tr* p o st- I t-Tj f L»

ad rcsscn :

”

J a k e lu o s o it e

U u si o s o i t e

KÄÄNNÖS: LEENA TOLVANEN

a lk a e n

ADRESSÄNDRING

J a k e 1u o so 1te

»Täysi-ikäinen istukka käyttäytyy kuten useat eri elim et. Sitä voi käyttää m unuai­ sina, maksana tai keuhkoina. Se erittää monia hormoneja ja tekee parhaansa suo­ jellakseen vauvaa, vaikka äiti o tta isi m itä tahansa lääkettä. Se voi antaa tie to a im ­ m unologisesta prosessista. Istukka kas­ vaa e rittäin nopeasti ja sen kasvu lakkaa nopeasti, jo te n se voi kertoa m eille pal­ jo n kasvuprosessista.» »Meidän m ielestäm m e istukka antaa suunnattom at m ahdollisuudet tu tkim u k­ selle. Sitä voi käyttää vanhuuden tu tk im i­ seen, lääkkeiden testaam iseen ja epänor­ maalin kasvun ja kasvainten tutkim iseen. Sillä voisi olla suunnaton osuus syöpätut­ kimuksessa.» »Istukan on oltava ju u ri oikeanlainen. Ihanteellinen istukka saadaan toise n tai kolmannen lapsensa synnyttäneeltä äidil­ tä. Emme halua diabeetikkoäidin tai tupa­ koivan äidin istukkaa, koska sokeritauti ja tupakointi vaikuttavat verisuoniin. Pihtisynnytyksessä istukka joutuu tulemaan »kamppaillen ulos ja on liian »väsynyt». Keisarinleikkauksessa istukka ei ole suo­ rittanut loppuun työtään. Pitkässä synny­ tyksessä istukka on »uupunut», eikä se­ kään ole hyvä.» Umpilisäke on myös hyödyllinen. Vuon­ na 1976 ju lka istu am erikkalainen raport­ ti osoittaa, että um pilisäkkeestä o te ttu ­ ja laskim osuonia voi jo issakin tapauksis­ sa käyttää aikuisen jalan valtim oissa ja si­ ten estää kuolio ja sitä seuraava amputaatio.

/ U td e ln ln g s a d r e s s OGOITETOIKIPAIXXA

/

ADRESSANSTALT

/ Den n y a a d r e s s e n : / U td e ln ln g s a d r e s s

P ost ln ro / Postnr

Koe-eläinten Suojelu r.y.

0 6 0 ITLTOIMI PAIKKA / ADRESSANSTALT

Mäkelänkatu 8 P a iv iy s ja a l l e k i r j o i t u s / Datun och u n d e r s k r lft

00550 HELSINKI VIRHEELLISEN POSTIOSOITTEEN KÄYTTÖ AIHEUTTAA LÄHE­ TYKSEN V IIV ÄSTYM ISE N . ANVÄNDANDET AV FELAKTIG POSTADRESS LEDER T I L L ATT FÖRSÄNOELSEN FÖRDRÖJS.

15

LÄÄKELAKIA UUDISTETAAN

VAIHTOEHDOT TERVEYDEN­ H O ID O S S A EDISTÄVÄT ELÄINSUOJELUA

HANNELE LUUKKAINEN

Eduskunta on saanut kä­ siteltäväkseen ehdotuksen uudeksi lääkelaiksi. Lakiesitys tähtää lääkeh uollon u u d ista­ m iseen. Esityksen kaunopu­ h eisena tarkoituksena on p i­ tää y llä lääkkeiden käytön tur­ vallisuutta ja edistää sitä sekä varm istaa lääkkeiden asian­ m ukainen valm istus ja saata­ vuus koko m aassa. Tavoittee­ na on m yös lääkkeiden saata­ vuus koh tu u llisin k ustan nu k­ sin.

SAANA SAARINEN

Terveydenhoidon valinnan­ vapaus ry on kan salaisjärjes­ tö, jo k a p y rkii lu o n n o n m u kai­ sin kein oin edistäm ään ter­ veyttä ja sairauksien yksilöllis­ tä hoitoa. Yhdistys on tehnyt m e rkittäv iä a lo itte ita m uun m uassa luonnonlääkkeiden saannin turvaam iseksi la in ­ säädännössä. M e n e illä än on n im ien keruu kan salaisadres­ siin V alinnanvapautta tervey­ denhoitoon. ja epävirallinen lääketie­ Eläinsuojelu de ovat varsin lähellä toisiaan. On

olennaista, että nykyisille v ira llis ille ter­ veydenhoidon m enetelm ille on olem assa vaihtoe htoja ja m yöskin vapaus käyttää niitä. M itä parem m in pystym m e hoita­ maan terveyttäm m e luonnonm ukaisin m enetelm in, sitä vähemmän tarvitsem m e e lä im illä te s ta ttu ja kem iallisia lääkkeitä. K an salaisjärje stöillä on olennainen mer­ kitys täm än valinnanvapauden turvaam i­ sessa, sillä on lukuisia esim erkkejä siitä, kuinka tätä vapautta yritetään rajoittaa. T unnetuim pia esim erkkejä lienee pik­ ku Petteri Kotamäen tapaus. Pahasta a l­ lergiasta kärsinyt Petteri m äärättiin pakkohuostaanottoon siksi, että vanhemmat olivat käyttäneet hoidossa täydentävää lääketiedettä harjoittavan lääkärin neuvo­ m ia m enetelm iä, hyvin tulo ksin . Terveydenhoidon valinnanvapaus ry eli THVV on yksi m erkittävim piä kansalais­ jä rje stö jä epävirallisen lääketieteen ken­ tällä. Se on avoin, aa tte ellisesti, p o liitti­ sesti ja ta lo u d e llise sti sito u tu m a to n yh­ d istys, jo ka pyrkii luonnonm ukaisin kei­ noin edistäm ään terveyttä ja sairauksien y k s ilö llis tä hoitoa. THVV:n ju u re t ovat 1960-luvun alussa, erityisesti thalidom idikatastrofissa. Useat ih m iset ryhtyivät m iettim ään, m iten lääkeainelakia tu lis i tarkentaa, jo tta tulevat katastrofit voitaisiin estää. Tällöin kuvaan astuivat luonnonlääkkeet, jo ilta puuttuvat sivuvaikutukset. Ryhmä luonnonlääkkei­ tä käyttäviä ih m isiä perusti 1970-luvun alussa THVV:n turvaamaan m ahdollisuuk­ sia saada luonnonlääkkeitä. Tavoite sai vastakaikua, ja jäseniä tu li pian yli 600. THVV:n aloittee sta Suomen lääkeainelakia on u u sittu luonnonm ukaisten lääk­ keiden saannin helpottam iseksi. Uusi laki tu li voim aan vuonna 1983. Vuonna 1982 p e ru ste ttiin Suom en Luonnonlääke Oy, joka tuottaa maahan korkealaatuisia luon­ nonlääkkeitä. V oitto käytetään tied ottam i­ seen. THVV on jä rjestä nyt m yös lu kuisia vaihtoehtolääkinnän ja -sairaanhoidon kursseja ja luentosarjoja. THVV:n tulevaisuuden ta vo itte e t ovat seuraavat: — Saada sairaaloihin ja terveyskeskuk­ s iin vaihtoe htoiset ho itom u odo t kou­ lulääketieteen ho itojen rinnalle. 16

iavoitteet jäävät kuitenkin pelkäksi sanahelinäksi, koska lääkelailla ei py­ ritä muuttamaan lääkkeiden tuotannossa, ja k e lu s s a tai m yynnissä olem assa olevia rakenteita. Jatkossakin siis yksityise t he nkilöt eli lääketehtaiden om ista ja t ja apteekkarit tulevat saamaan sitä enem ­ män vo itto ja m itä enemmän kansa ostaa ja syö lääkkeitä. Esim erkiksi R uotsissa apteekkilaitos on valtion om istuksessa. Lääkehuollon pitäisi perustua ohjaavalle neuvonnalle ja terveyskasvatukselle eikä lääkkeiden myynnin m aksim oin tiin n iin ­ kuin nyt on laita. U udistuksesta on kokonaan unohdet­ tu kuluttajan näkökulm a. Lääkkeiden käyttäjähän maksaa lääkkeistä ka lliis ti paitsi rahalla usein myös om alla tervey­ dellään, kun johonkin vaivaan syödyt lääk­ keet aiheuttavat uusia tauteja. Entä kun lääkkeet eivät parnnakaan lupaamiaan tauteja? — Eikö s illo in ole kyse ku lu tta ­ jan harhauttam isesta? M issä on ku lu tta ­ jansuoja palautusoikeuksineen ja rahat takaisin -periaatteineen lääkkeiden koh­ dalla? Lakiesityksen pohjana olevassa h a lli­ tuksen te rveysp oliittisessa selonteossa esitetään mm. että lääkkeiden m yyn tilu ­ p a jä rje s te lm ä ä pitää kehittää siten, että Frajataan tarpeettom ien rinnakkaisvalm is­ teiden ja hyödyltään kyseenalaisten val­ m isteiden tulo markkinoille. Näin siis tun­ nustetaan, e ttä m eillä on m yynnissä tar­ peettom ia rin na kkaisva lm isteita ja hyö­ dyltään kyseenalaisia lääkkeitä, joiden testaamiseen on m itä ilm eisim m in tuh lat­ tu valtava määrä eläimiä. Vuonna 1984 oli 42:lla tu o ta n to la ito k ­ sella m inisteriön m yöntäm ä lupa apteek­ kitavaroiden tehdasm aiseen va lm istu k­ seen. Myönnetyissä luvissa ei yleensä ole yks ilö ity tuo ta n to la ito sta tai valm istetta­ via lääkkeitä. Asianmukaisen lääkevalvon­ nan kannalta tätä ei voida pitää riittävä­ nä, vaan lupaehdoissa tu lis i tarkem m in yksilöidä lääketurvallisuutta koskevat vaa­ tim ukset.

T

— Turvata y ksilö llin e n valinnanvapaus h o ito to im e n p ite itä harkittaessa. — Kehittää vaihtoehtoista terveydenhoi­ don opetusta ja kou lu tu sta (lääkäreil­ le, vaihtoehtoisten terapioiden harjoit­ ta jille , kiinnostuneille). — Seurata terveydenhoidon kentän tilan­ netta ja tehdä tila ntee n vaatim ia eh­ d o tuksia ja aloitteita . — Kehittää terveydenhoitoalueen k u lu t­ tajasuojelua ja po tila ide n o ike u stu r­ vaa (esim. seurata ja valvoa uusien lääkkeiden k e h ittä m istä ja kokeilua). — Saada vaihtoehtoiset hoitom uodot ja luonnonlääkkeet sairausvakuutuslain piiriin. — Tukea luonnonm ukaisen ravinnon val­ m istu sta ja viljelyä sekä vaikuttaa li­ säaineiden käytön m inim oim iseen. — Tehdä yh te istyö tä m uiden sam oihin ta vo itte isiin pyrkivien yhdistysten ja yksityiste n kanssa. — Pitää lääkkeiden käytön ja h o itotap o­ jen seurantarekisteriä, johon voi il­ m oittaa myös työeläm ässä ja m uual­ la ilm enevät terveysongelm at. THVV ju lka isi kesän alussa adressin

Kuva: J o u n i Harala V alinnanvapautta terveydenhoitoon. Ad­ ressin te ksti on seuraava: »Olemme seu­ ranneet ju lkisu u te e n tu llu tta kiiste lyä vi­ ranom aisten ja yksilöid en vä lillä terveyd e nh oito to im en pite ide n valinnanvapau­ desta. M ielestäm m e yksilön vastuuta om asta ja huollettaviensa terveydestä tu ­ lee tukea eikä s itä saa häneltä tarpe etto­ m asti riistää. Edellytäm m e ih m iskeske i­ syyden palauttam ista terveydenhuoltoon ja yksilöllisen valinnanvapauden kunnioit­ tam ista sairauden hoitoon ja terveyteen liittyviä toim enpiteitä valittaessa.» Kansalaisvelvoitteen voi käydä allekirjoittam as­ sa esim erkiksi luontaistuotekaupassa. Jos haluat liittyä THVV:n jäseneksi, voit maksaa 30— 60 markan (harkinnan m u­ kaan) jäsenm aksun yhdistyksen po stisiir­ to tilille 4031 24-0. T ukim aksuja ja la h jo i­ tu ksia yhd istys ottaa myös k iito llise n a vastaan. Y hd istys toivoo m yös saavansa tie to a h o itoko kem uksista ja lääkkeiden vaikutuksista, m ieluum m in kirjeitse. Tie­ dot käsitellään luottam uksellisesti. Yhdis­ tyksen oso ite on Terveydenhoidon valin­ nanvapaus ry — Valfri hälsovärd rf PL 193, 00121 H elsinki.

R in nakkaisvalm isteita runsaasti Nykykäytännön mukaan jokainen lää­ kevalm iste, jo ka on voitu oso ittaa te h o l­ taan ja lääkkeelliseltä arvoltaan jo hyväk­ syttyä lääkevalm istetta vastaavaksi, on myös saanut m yyntiluvan. Tämä on jo h ­

tanut maassamme e rittäin runsaaseen rinnakkaisvalmisteiden määrään. Tehdas­ valm isteisia lääkevalmisteita onkin mark­ kinoillam m e enemmän kuin m uissa poh­ joism aissa. M arkkinoillam m e on yli 3600 lääkevalm istetta, jo tka sisältävät yhteen­ sä 900 eri lääkeainetta. M arkkinoilla ai­ noana lääkevalm isteena olevia lääkkeitä löytyy noin 400 lääkeaineesta. Loput ovat m arkkinoillam m e toim ivien yli 100 lääke­ tehtaan päällekkäisiä tuo tteita . Eniten käyte tyistä lääkeaineista kuten m ikrobija psyyken lääkkeistä jokainen lääketeh­ das haluaa kiskoa vo ito t irti. Useat eri ni­ miset rinnakkaisvalmisteet aiheuttavat va­ kavan yliannostusvaaran po tila ille, jo tka käyttävät m onia lääkkeitä. V uodesta 1964 alkaen lääkin töha llitus on m yöntänyt yhteensä noin 9000 farm a­ s e u ttista erikoisva lm iste tta koskevaa myyntilupaa. Vuoden 1984 lopussa oli voi­ m assa 3654 lupaa, jo is ta 900 on annettu viim eisen viiden vuoden kuluessa. Viim e­ vuosina uusia lupia on siten m yönnetty lähes 200 vuosittain eli yksi lupa joka to i­ nen päivä! Lakiesityksen perusteluissa kerrotaan, e ttä »Farm aseuttisten erikoisvalm isteiden m yyntilup ia on peruutettu harvoin. Vaikka valm isteen o lisi m yöhemmin huo­ m attukin olevan ep ätarkoituksenm ukai­ nen tai käyttäjälleen vaarallinen, ei myyn­ tilu pa a ole peruutettu vaan valm istaja on itse poistanut valm isteen myynnistä. Far­ m akologisessa tutkim uksessa lo pu llista näyttöä esim erkiksi vaarattom uudesta ei voida saada pelkästään n iillä tu tkim u ksil­ la, jo ita myyntilupaa myönnettäessä edel­ lytetään. Näin m yyntiluvan m yöntäm isen hetkellä tiedossa olevat tosise ika t lääk­ keen tehosta ja turvallisuudesta eivät kos­ kaan voi o lla absoluuttisia.» Siksi e sityk­ sessä suositellaan, että »Lääkevalmis­ teen m yyntilupa tulisi voida peruuttaa s il­ loin, kun m yyntiluvan m yöntäm isen jä l­ keen on osoitettu, ettei lääkevalmiste täy­ tä jo ta in m yyntiluvan edellytyksistä». Esityksessä s iis tunnustetaan, että 1) lääkkeiden m yyntilupia ei ole peruutet­ tu, vaikka lääkkeet on tod ettu epätar­ koituksenm ukaisiksi tai käyttäjille vaa­ rallisiksi 2) m yyntiluvan saamisen e d ellyttä m illä tu tkim u ksilla (= eläinkokeet) ei saada lo p u llis ta näyttöä lääkkeen vaaratto­ m uudesta 3) lo pu llinen koekani on aina lääkkeen käyttäjä — ihm inen. N iinpä lakiesityksessä esitetäänkin, että »Myyntiluvan edellytysten selvittäm i­ sessä varsinkin lääkevalm isteen tehon ja turvallisuuden osalta ovat kliin ise t lääketutkim ukse t keskeisessä asemassa. K lii­ nisellä lääketutkim uksella tarkoitetaan ih­ miseen kohdistuvia lääkkeillä suo ritetta­ via tutkim uksia». T oisin sanoen, jo s ha­ lutaan tietä ä m iten lääke vaikuttaa ih m i­ seen, sitä on tu tkitta va ihm isillä. Suurin osa nykyisistä k liin is is tä lääketutkim uksista suoritetaan lääketeollisuu­ den toim eksiannosta. Laista ei kuite n­ kaan löydy säännöksiä näille kokeille. Lääkkeen valmistajan tulee vain tehdä en­ nakkoilm oitus lääkintöhallitukselle k liin i­ sestä lääketutkim uksesta. Vuosittain lää­ k in tö h a llitu kse lle jätetään noin 300 tä l­ laista ilm oitusta. Eli maassamme tehdään vuo sittain noin 300 lääkekoetta ih m isille vain ilm oitusm enettelyn turvin? Lääkeval­

vonnan kannalta on vakava epäkohta, et­ tei k liin is is tä lääketutkim uksista ole lain­ säädännössä rajoituksia. Tulevaisuuden kannalta tärkein on lääkelakiesityksen 21 §, jossa luetellaan m yyntiluvan edellytykset: 1) e ttä valm iste on tod ettu lääkkeenäpä lääkehuollon kannalta tarkoituksenm u­ kaiseksi, 2) ette i s itä sen käyttötarkoituksen huo­ mioon ottaen voida pitää käyttäjälleen vaarallisena, 3) e ttä se täyttä ä farmakopean tai m uut vastaavat sille asetettavat valm istus­ ta ja laatua koskevat vaatim ukset, 4) että se on hinnaltaan koh tuullin en sekä 5) sen koostum us ja m uut m erkinnät on asianm ukaisesti ilm o ite ttu . Ensim m äinen kohta edellyttää, että »lääkevalmisteella on osoitettu olevan riit­ tävästi vaikutusta sairauden tai sen oireen parantamiseksi, lievittäm iseksi tai ehkäi­ sem iseksi. R iittävä vaikutus eli lääkkeen teho voidaan oso ittaa tie te e llis in m ene­ telm in kliin isillä lääketutkim uksilla.» Lää­ kehuollon tarkoituksenmukaisuus tarkoit­ taa lääkevalm isteiden lukumäärän ra jo it­ tam ista ja rinnakkaisvalm isteiden vähen­ täm istä. Toinen myyntiluvan edellytys liittyy lää­ kevalmisteen turvallisuuden toteamiseen. »Vaarattomuuden toteam inen edellyttää uusien lääkeaineiden osalta laajoja eläi­ m illä ja ih m is illä su o rite ttu ja lääketutkim uksia. M onesti vasta laajam ittainen eri puolilta maailmaa tapahtunut väestön pit­ käaikainen a ltistu m in en lääkkeelle voi paljastaa sen vaarattom uuden tai vaaral­ lisuuden. Lääkevalm isteelle, jo lla on to ­ dettu olevan suuri teho sairauden tai sen oireen hoidossa voidaan m yöntää m yyn­ tilu pa , vaikka lääkkeellä tie d e ttä isiin kin olevan myös haittavaikutuksia.»

Lakiuudistus vähentäisi rin nakkaisvalm isteita Mikäli lakiesitys menee eduskunnassa läpi tässä muodossaan, se tulee vähen­ tämään ratkaisevasti rinnakkaisvalm istei­ den määrää, ja uusien lääkkeiden luvat tu­ levat tarkempaan arviointiin. M utta se ei ole lääketehtaiden eikä apteekkareiden edun m ukaista. Ne tulevat taa tu sti teke­ mään kaikkensa vaikuttaakseen lain sisäl­ töön ed uskuntakäsittelyn aikana. T odellinen lääkelakiuudistus antaa edelleenkin odottaa itseään, s illä kuten Suomen Farmasialiiton puheenjohtaja Ul­ la A itto ko ski on sanonut (HS:n alakerta 17. 7.1986) »jatkossa olisi pystyttävä käy­ mään keskustelua lääkehuollon perusta­ vo itte ista siten, e ttä ta vo itte ita asettavat myös potilas, kuluttaja ja terveydenhuol­ to. Asiaa voisi lähestyä kansliapäällikkö Bror VVahlroosin m aataloustulopoliittisen analysoinnin tapaan. K äytäisiin läpi m o­ nopolien asema, kilpailu , hintasäännöstely ja m ahdolliset ka rte llit. Lisäksi p itä i­ si kiin n ittä ä huom iota rahavirtoihin, var­ sinkin kun yhteiskunta to im ii maksumiehenä.» Sillä Suomessahan lääkkeitä ostetaan valtavia määriä. Vuonna 1984 kotim aisen lääketeollisuuden m yynti oli tukkuhintaisena 900 m iljoonaa markkaa, minkä lisäk­ si maahamme tu o tiin lääkkeitä 800 m il­ joonan markan arvosta. Ja kun suomalais­ ten lääkkeiden syönti ei ole o llu t tarpeek­ si suurta lääketehtaiden mielestä, ne ovat pyrkineet voim akkaasti lisäämään vientiään. E rityisesti kehitysm aiden asukkaat ovat lääketehtaiden arm oilla. 17

M ILLA, USKOLLISIN YSTÄVÄNI

K A K S I IH M IS T Ä KUO LLUT L Ä Ä K K E ID E N S IV U V A IK U T U K S IIN SU O M E S SA HANNELE LUUKKAINEN Suom essa nyt kaksi vu o tta voim assa olleen lääkevahinkovakuutuksen perus­ teella on korvattu 64 lääkevahinkoa. Kah­ dessa tapauksessa lääkkeen aiheuttam a sivuvaikutus on o llu t niin vakava, että po­ tila s on kuollut. Lääkevahinkovakuutuksen a sia n tu n ti­ jalääkäri professori Eero Ikkala pitää v ii­ me vuoden aikana korvattuja kahta kuo­ lem antapausta ennakkoarvioiden m ukai­ sina! — Ajatelkaa, kaksi ih m istä on kuol­ lu t eläinkokeissa »turvallisiksi te s ta ttu ­ jen» lääkkeiden sivu vaiku tuksiin viim e vuonna, ja lääkärin m ielestä kyseessä on vain tila s to llis e s ti norm aalitapaus. Vas­ taavia tapauksia ei ole tiedossa aikaisem ­ m ilta vuosilta, koska korvausjärjestelm ä tu li voimaan vasta 1984.

V IH R E Ä R IS T I TIED O TTA A : Koska toim isto om m e on tu llu t useita kyselyjä siitä m iten HÄRKÄTAISTELUJA vastaan voitaisiin protestoida, haluamme ju lka ista allaolevan tekstin , jonka voi k ir­ jo itta a osoitteella: M in iste r of Tourism State T ourist O ffice Madrid Spain I/We stro n g ly protest against BULL­ FIGHTS and against the use of horses in these perform ances. This kind o f enter­ tainm ent involves extrem e cruelty to ani­ mals and is a discredit to civilized people. Such brutal treatm ent of anim als should belong to the past in a country of high cul­ ture. Käännös: Esitän/Esitäm m e vastalauseen ja tk u ­ vasti jä rje s te tty jä HÄRKÄTAISTELUITA vastaan maassanne ja myös sitä vastaan, e ttä niissä käytetään hevosia. T ällaiset näytelm ät, jo tk a ovat törkeää eläinrääk­ käystä, ovat häpeäksi sivistyn e ille ih m i­ sille. K u lttu u riva ltio issa pitä isi m oisten eläim iin kohdistuvien julm uuksien kuulua m enneisyyteen.

M uita kuin kuolem aanjohtaneita lääkevahinkoja on sattu n u t yli 60! T o d e llisu u ­ dessa luku on varm asti m oninkertainen, sillä tuskin kaikki osaavat hakea korvaus­ ta Lääkevahinkovakuutuksesta. T iedoksi: Lääkevahinkovakuutus kor­ vaa Suomessa m yytyjen lääkkeiden käyt­ täjälleen aiheuttam at vahingot. Lääkevahingolla tarkoitetaan odottam atonta ruu­ m iillis ta sairautta tai vammaa, jo nka lää­ ke on aiheuttanut. Korvaus maksetaan, jo s vahinko on jo htan ut vähintään 14 päi­ vän työkyvyttöm yyteen, pysyvään ruu­ miinvammaan tai kuolemaan. Kustannuk­ set ja ansionm enetykset lääkevahingon yhteydessä korvataan niiden ylittäessä 500 markkaa. Eli alle kahden viikon ta­ pauksia ja henkisiä vam m oja ei oteta edes korvauskäsittelyyn!

GR O N A KORSET INFORMERAR: Da vär byrä fè tt m otta manga förfragningar om hur man kan protestera mot TJURFÄKTNINGARNA I Spanien, vill vi publicera följande te xt som kan sändas tili: M in iste r o f Tourism State T ourist O ffice M adrid Spain I/We strong ly protest against BULL­ FIGHTS and against the use of horses in these perform ances. This kind of enter­ tainm ent involves extrem e cruelty to ani­ mals and is a discredit to civilized people. Such brutal treatm ent of anim als should belong to the past in a country of high c ul­ ture. Ö versättning: Jag/Vi protesterar m ot att TJURFÄKTNINGAR fortfarande arrangeras i Spanien och att hästar fàr användas där. Med allt vad dessa skàdespel innebär av grovt djurplägeri är de förnedrande fö r en civiliserad nation. I en ku ltu rsta t bör dylika grym heter m ot d ju r höra tili det förgängna.

LAKIMIES NEUVOO — MITEN LAADIN TESTAMENTIN Yhdistyksem m e on saanut lukuisia kir­ jeitä, jo issa huolestuneet eläinten ystä­ vät tiedustelevat, m iten sellainen testa­ m entti laaditaan, että haluttu rahasumma varm asti tulee Koe-eläinten suojelu ry:n hallintaan. Eräskin jäsen kirjoittaa: » . . . M inulla on sukulaisia, jo ille om ai­ suu te n a menee kuolem ani jälkeen, m ut­ ta haluaisin kuitenkin m uistaa myös eläi­ miä. M iten m inun pitä isi siis m enetellä, jo tta voin testam entata teidän yhdistyksellenne ja sitä kautta eläim ille hiukan ra­ haa?» Kysyim m e asiaa SYP:n lakim ieheltäm me ja hän selvittää tässä käytäntöä. Toi-1 vomme, ettei kukaan loukkaannu tästä, sillä tämä on todella kysymys, joka on as­ karruttanut m onia eläinten ystäviä. Tu­ lem m e toistam aan neuvot lehtem m e jo ­ ka num erossa, jo tta n iistä m ahdollisesti kiinnostuneet uudet jäsenet voisivat hyö­ tyä niistä. Testamentti on tehtävä kirjallisesti, sen pitää o lla a lle kirjo ite ttu ja kahden esteet­ tömän samanaikaisesti läsnäolevan hen­ kilön todistam a.* Testam entti voi koskea tekijänsä koko om aisuutta tai vain tiettyä osaa, esim. rahasummaa. Testam entissa ei ole pakko käyttää m i­ tään määrättyä sanamuotoa, pääasia että siitä ilmenee, kuka on saaja ja m istä omai­ suudesta on kysymys. Testam entintekijän eläessä ei testa­ m en ttia tarvitse valvoa tai rekisteröidä; vasta hänen kuoltuaan on testam e ntin­ saajan valvottava testam entti alioikeudes­ sa. Ellei perinnönjättäjällä ole lähisukulai­ sia eikä testam enttia ole tehty, menee pe­ rin tö valtiolle. Esteellisiä todistamaan ovat esim. omaiset.

lähi-1

ESIMERKKI TESTAMENTTIKAAVASTA: TESTAMENTTI Viim eisenä tahtonani ia testam e nttina ni määrään, että k u o ltu a n i on ka ikki omaisuu teni menevä Helsingissä kuun päivänä 198 rouva H e lsin ki Vartavasten k u tsu ttu in a ja sam anaikai­ sesti saapuvilla olleina todistam m e täten että rouva , jonka me hyvin tunnem m e, on om a kätise sti a l­ le kirjo itta n u t edellä olevan testam enttinsa selittäen sen viim eiseksi tahdokseen, sekä että hän on tämän teh nyt vapaasta tahdostaan ja täysin käsittäen o ikeu sto i­ men m erkityksen. Paikka ja aika edellä m a in itu t

18

Haluan kertoa te ille pienen surullisen tarinani. En vain osaa pukea sitä niin kau­ niiksi sanoiksi kuin pitä isi. Jokainen, jo l­ la on koira, tietää varm asti m iten ihana, uskollinen ja korvaamaton ystävä se on. Ja jokainen, jo ka on parhaan ystävänsä menettänyt, tietää miten tuskallista se on. Ja taas ne, jo tka eivät ole sitä kokeneet, eivät voi edes kuvite lla m iten kipeältä se tuntuu. M inä sain unohtum attom an ystäväni, kun olin 12-vuotias. Isä osti Millan minulle kevätjuhlapäivänä vuonna 1976. O lin hal­ tioissani pienestä, suloisesta, sekarotui­ sesta koiranpennustani. M enetin täydel­ lise sti sydäm eni s ille heti. Me kasvoimm e yhdessä. M illa o li m i­ nulle lapsuuden ystävä ja paras kaveri. K oulunkäynnistä ei m einannut tu lla enää mitään, koska ajatukseni olivat Millan luo­ na. En voinut sietää ajatusta, että M illa oli yksin kotona ja m inä koulussa. Me kuu­ luim m e yhteen ja yhdessä meidän o li o l­ tava. Ja tulihan sieltä koulusta sitten lintsattua, että pääsi M illan kanssa pitkille , | ih an ille kävelym atkoille. Olen kuullut, että to isissa perheissä lapselle o ste ttu koira jää vanhempien huoleksi. Sitä ei m inun vanhem pieni tar­ vinnut pelätä. Ja s iitä r iitti ih m e tte le m is­ tä naapureillekin. M inä nim ittä in vietin kaiken vapaa-aikani M illan kanssa. Ystä­ ville, jo ille en saanut ottaa Millaa mukaan, en koskaan mennyt. M illa oli m in ulle henki ja elämä. Minä tod ella rakastin sitä koiraa! Aika kului. M illasta kasvoi kaunis, hyväpiirteinen, vii­ sas koira. M illa sai seitsem än su lo ista pentua, jo tka menivät kuin kuum ille kivil­ le. Ja rakkaudella ja kärsivällisyydellä ko u lu tin Millaa, niin, että se vo itti jopa leikkim ieliset tottelevaisuuskilpailut. Oli tod ella hienoa, e ttä kilpailu n ainoa seka­ rotuinen koira vo itti ne. O lin suu nn atto­ man ylpeä maailman parhaasta koirasta­ ni! Usein sanoin ystävillen i, että M illassa on jo kaise sta siinä olevasta rodusta vain ne parhaat puolet. M illa o li tod ella hieno koira. Puuttui vain, että se o lis i osannut puhua, niin se o lis i o llu t kuin ihm inen. . M utta m inulle M illa oli rakkaampi kuinykF sikään ihm inen.

Vuodet vierivät, yksi toisensa jälkeen. Asuinpaikkakunta ehti m uuttua M illan elämän aikana kolm asti. Aina se kotiu tui hienosti ja sai paljon uusia koirakaverei­ ta ja myös ihm iskavereita uu sista asuin­ ym päristöistä. M illa o li kaikkien rakasta­ ma. Se oli niin rauhallinen ja h illitty kaik­ kialla. M illa o li oman arvonsa tunteva. Se tiesi, että se oli m in ulle to d e lla rakas. Ja se m yös näytti sen. Hännän he ilu tuksilla, hellillä pusuilla ja koko olemuksellaan. Minua ei elokuvissa käynti eikä ulkomaan­ matkat kiinnostaneet, M illa o li n iitä pal­ jo n tärkeäm pi. M illa vietti viim eiset elinvuotensa om a­ kotitalossa, paikassa jo ta se rakasti. Se nautti ulkona olem isesta. Kesällä se oli ympäri vuorokauden ulkona ja talvella se tu li vain yöksi sisälle. M inun oli hyvä o l­ la, kun näin e ttä M illa oli onnellinen. Tuli kevät, läm m intä ja kaunista. Elämä näytti ihanalta. Oli perjantai ja haikein m ielin jä tin M illan töih in lähtiessäni, niin kuin m onena aamuna ennenkin. Se oli joka aamu yhtä vaikeaa. Vaikka M illa o li­ kin jo to ttu n u t yksin jääm iseen työajaksi ja od otti kauniisti aina paluutani. Lohdut­ tauduin sinä aamuna sillä, että oli perjan­ tai ja koko pitkä viikonloppu edessä, jo l­ loin M illan ei ta rvitsisi o lla yksin m in u u t­ tiakaan. M utta en voinut tietää, että se oli elämäni karmein perjantai. Saavuin töistä kotiin ja M illa oli iloisesti häntäänsä heiluttaen minua vastassa, niin kuin aina. Se oli pirteä ja elämänsä kun­ nossa, tai niin ainakin luulin. Iltapäivä me­ ni kotiaskareissa ja puoli kahdeksan illalla laskin M illan ulos. Se lähti iloise sti hauk­ kuen pihalle. Jätin oven auki ja laitoin itse kengät jalkaan — kym m enisen m in uu ttia ehti kulua, ennenkuin menin perässä ulos. . . . ei ääntäkään, ei inahdustakaan. M il­ la o li ku o llu t! Se makasi om alla pihalla, täysin liikkum attom ana. Se ei he ng ittä­ nyt, sen sydän ei lyönyt. M illa oli nukku­ nut pois. M iksi? Miten? Sitä ei kukaan tie­ dä, eikä sitä saa kukaan koskaan tietää. Jotain ainutlaatuista, korvaamatonta ja ra­ kasta oli poissa. Se oli m in ulle sellainen shokki, että tu skin toivun s iitä koskaan. M illa oli vas­ ta kahdeksanvuotias. Eikä se o llu t eläes­ sään sairastanut mitään. M ikä oli saatta­ nut aiheuttaa sen kuoleman, m iksi M illa vietiin m in ulta pois? Se tuska ja suru, m i­ kä on sisälläni, on sietäm ätön. Tuntuu kuin o lis in jäänyt yksin koko maailmaan, koska yksikään koira m aailm assa ei kos­ kaan voi korvata m in ulle Millaa. M illa vei sydäm eni mukanaan ja puolet m inusta. M illa lla o li hyvä elämä, vaikka se lo p p u i­ kin kesken. Nyt M illa nukkuu eläinten hautaus­ maalla. Sydämen m uotoinen m u isto la a t­ ta ja kukkam eri peittävät M illan pienen haudan. Joka viikko käyn siellä. Kyyneleet tulevat aina s ilm iin i. Istun hiljaa haudan vieressä, kosketan m ultaa ja kuiskaan: »M illa rakas, mamman om a M illa-kulta.» Vaivun hetkeksi kauniisiin m uistoihin, ai­ kaan jo llo in uskoin tiem m e olevan ero t­ tam attom at. Vaikka tiem m e näin erosivat, niin rak­ kauteni M illaan ei koskaan kuole! Iku ise sti M illaa kaivaten Saija

OLETKO AIKEISSA OTTAA KISSAN? MIKSI ET OTTAISI KERRALLA KAHTA?

* Kissasi pysyisi enemmän kissamaisena, kun se sai­ si seurustella lajitovereidensa kanssa. * Elämisen laatua voidaan mitata kissojen lukumää­ rällä. * Kissaton koti on kuin kalaton akvaario. Kysy kissaa tai kahta: H elsingin eläin­ suojeluyhdistyksen KISSAJAOSTO p. 659 320 m a— pe klo 16— 20 ja su klo 12— 16. Kaikki kissat eläinlääkärin tarkastamia, rokotettuja ja sisäsiistejä. Täysikasvuiset kissat leikattuja.

RYHTYISITKO KISSAKUMMIKSI TAI TILAPÄISEKSI HOITOKODIKSI? K aduilta ja m etsistä löytyy jatkuvasti kisso ja enemmän kuin ho itoko te ih im m e mahtuu. V o isitko sinä ottaa ho iviisi jo n ­ kun he itteillejätetyn kissarukan? Talvi on tulo ssa ja ulkona harhailevia kissoja uh­ kaa nälkäkuolem a ja jäätym inen. AUTA! Palkkioksi saat kunnon kehräystä ja hy­ vän mielen. Kissojen auttam iseen tarvitaan myös varoja mm. eläinlääkärim aksuihin. Tarvit­ semme kuum eisesti lisää a n teliaita kissakum meja, jo tka säännöllisin la h jo itu k ­ sin tukevat eläinten pelastustyötä. V oisit­ ko sinä kerätä esim erkiksi tuttavapiiristä­ si tai työpaikaltasi rahaa kissapoloja var­ ten? KODITTOMIEN KISSOJEN AVUSTUSTILI: SYP 200120-500059 KISSAMAISET KIITOKSET/ Hanu Luukkainen 19

FRANCISCUS ASSISILAINEN, ITKETKÖ MEIDÄN PUOLESTAMME!

PILVI LASSILA TIINA LIUKKONEN

LIISI HILTUNEN

Suom essa on to tu ttu pitämään salaat­ tia ainoastaan yhtenä osana ateriaa, pääruuan lisukkeena, m utta salaatista saa yk­ sinäänkin helposti kokonaisen aterian. Näin syksyisin to riko ju je n pöydät not­ kuvat raikkaista, tuo re ista ja e d u llisista k o tim a isista hedelm istä, m arjoista ja vi­ hanneksista, jo tka suorastaan h o u k u te ­ levat kokeilemaan ja loihtimaan uusia ma­ kuelämyksiä. Ohessa on m uutama rauta­ pitoinen resepti alkuunpääsyn he lp otta­ m iseksi; m utta huomaat varm asti pian että reseptejä ei liie m m ä lti kaivata, jos vain on m ie liku vitusta!

RAUTAISTA TIETOA M o n e t a s ia t askarruttavat kasvissyö jiksi aikovaa ih m is ­ tä. Yksi on raudan saanti. S a ­ m an kysym yksen h e ittävät keskustelu un usein ne, jo tk a vieroksuvat ja jopa halveksivat vegetaristeja. O lem m e oppineet, e ttä veriruuista, m aksasta, m u n u a i­ sista ja lih asta saa p a ljo n rau­ taa. Tottahan se onkin, s illä niistä saatavan raudan im eyty­ m inen on su h teellisen teho­ kasta. M u tta on m yös run­ saasti h edelm iä, vihanneksia ja s iem en iä jo tk a takaavat riit­ tävän raudan saannin. Ihm iselim istössä on rautaa 3— 5 g, jo s ­ ta yli puolet on veren pu nasoluissa he­ m oglobiinin osana. Raudan tärkein tehtä­ vä onkin o sa llistu a hapen kuljettam iseen kaikkialle elim istöön ja taas h iilidio ksid in kuljettam inen pois elim istöstä . Rautaa on myös mm. energia-aineen­ vaihduntaan osallistuvissa entsyymeissä, lihaksissa, veriplasm assa sekä varastoi­ tuneena maksaan, pernaan ja luuytimeen. Lisäksi rauta on välttäm ätön use ille val­ koso lu ille, ja se to im ii tulehduksen vas­ taisena aineena vielä selvittäm ättä olevil­ la m ekanism eilla. Ravinnon sisältäm ästä raudasta im ey­ tyy vain 5— 10 % . Kasvisruoka sisältää vain non-hemirautaa, joka ei im eydy yhtä tehokkaasti kuin veriperäinen hemirauta. K uite nkin e rila ise t hedelm ähapot (ome­ na-, sitruuna- ja askorbiinihappo eli C-vitam iini) pystyvät tehostam aan raudan im eytym istä niin paljon, että raudan saan­ ti on riittävä. E rittäin hyviä raudanlähteitä ovat vih­ reät vihannekset, e rityise sti persilja, pi­ naatti ja nokkonen, palkokasvit, täysjyvävilja, vehnänleseet, pähkinät ja jo nkin ver­ ran kuivatut hedelm ät. Suom alainen ai­ kuisväestö saa pääosan raudasta v ilja ­ tuo tte ista . Hyviä raudanlähteitä arvioi­ taessa tulee ottaa huom ioon sekä ruuan rautasisältö että se, kuinka paljon ja kuin­ ka usein näitä ruokia syödään. 20

Vihreä houkutus pieni kukkakaali sip uli kurkku vihreä paprika tu o re tta pinaattia

^

kastike: ranskalainen salaatinkastike m austettuna paprikajauheella, tillillä , p e rsiljalla ja p ipp urilla Huuhdo kasvikset ja silppua ne sopivan koko isiksi paloiksi. Sekoita ainekset ke­ vyesti kulhossa ja kostu ta kastikkeella.

Itäm ain en ihastus Raudan puute eli anemia on yleinen on­ gelm a sekä keh ittyneissä e ttä keh itys­ m aissa hu olim atta raudan runsaudesta maaperässä. Syitä tähän on useita: yk s i­ puolinen ravinto, te o llis e s ti pu hd istetut ja ja lo ste tu t tuo tte e t, runsaat verenvuo­ dot, pitkäaikaiset tule hd ukse t ja reumatau dit sekä kehitysm aissa lisäksi loiset. Raudan saantisuositukset ovat la p s il­ le, a iku isille m ie hille sekä vanheneville naisille 10 mg/pv, ja m urrosikäisille ja he­ delm ällisessä iässä o leville na isille 18 mg/pv. Alle m inim isaannin saa 56 % suo­ m alaisista m iehistä ja 40 % naisista. Etenkin n u orilla n a isilla raudan puute on yle isim p iä puutostauteja. Anemian oireita ovat mm. väsymys, kal­ peus, palelem inen, ruokahaluttom uus, herm ostuneisuus, hengästyminen ja suo­ rituskyvyn heikkenem inen (m itä pienem ­ pi hem oglobiinipitoisuus, sitä herkemmin rasitus nostaa pulssia). Vaikea raudanpuute voi näkyä hiustenlähtönä, kynsien haurastum isena ja kasvun hida stu m ise­ na. On kuitenkin syytä m uistaa, että omin päin aloitettu rautavalmisteiden käyttö voi johtaa liiasta raudasta johtuvaan sairaus­ tilaan. Lähteet: Syö parem m in, elä terveem m in; Valitut Palat Terveen elämän hakem isto; toim . Saana Saarinen, WSOY Kodin suuri keittiö kirja sto; Weilin & Göös Ravintoaineet, kuinka pa ljo n ja m istä n ii­ tä saa; Valitut Palat

kiinankaalia porkkanoita om enoita ananasta herneitä vihanneskrassia persiljaa kastike: 3 osaa m aissiöljyä 2 osaa ananasmehua 1 osa viin ie tikka a sinappia ja pippuria

läm me ikään kuin näyttäen m eille tie tä vuorelle. A loim m e heti kutsua sitä veli Koiraksi. Y ritim m e saada selville, m inkä takia koira tahtoi seuraamme. Eväämme ei s ille kelvanneet, vaan pelkästä palve­ lun halusta se kai oli lähtenyt matkaan. Kunnon fransiskaanihan se oli. Vuoden päällä h ilje ntym isp aika ssa asusti paljon valkoisia kyyhkysiä. O ttaessani kuvaa eräästä kyyhkysestä joku toinen kyyhky­ nen tip u tti päähäni risun. R iittää n iillä eläim illäkin huumorintajua, ajattelen mie­ lessäni. Kun pääsemme takaisin kaupun­ gin portille, veli Koira jättää m eille hyväs­ tit ja liitty y toiste n ihm isten seuraan, jo t­ ka ovat m enossa vuorelle. S ellaista sat­ tuu, kun on kyse Franciscuksen kotika u­ pungista. O lim m e m yös la Vernan vuorella, jo s ­ sa aikoinaan mm. F ranciscuksen »oppi­ las» Johannes Giovanni ju okse nteli m et­ sissä iloiten yksinkertaisuudessa ja nou­ da tti fransiskaanista köyhyysihannetta: täysin »paljaana» om ista m atta mitään m uuta kuin Jum alan läsnäolon. Santa Maria Degli Angelin kirkko Assisin alakaupungissa jäi m in ulle erityise s­ ti m ieleen. Franciscus-patsaan käsissä pesivät oikeat, kesyt kyyhkyset, ruu suis­ sa, jo ih in Franciscus on koske tta nut ei ole piikkejä ja pienessä Itkukappelissa on itkevän Franciscus A ssisilaisen kuva. Vaikka m onet A ssisin kau pu nkilaisis­ ta elävät Franciscus A ssisilaisesta voi tu ­ risti s ilti saada jo ta in irti fransiskaanien ihanteista, jos vain m alttaa pysähtyä ajat­ telemaan ja katselem aan. S uom alaiselle se vain on kovin vaikeaa. M in ulle matka A ssisissa jäi vain pintap uo lise ksi. En m alttan ut pysähtyä, joten paljon jäi saa­ matta. Ehkä m inun pitä isi elämässäni omaksua italialainen elämänasenne: ei te­ ho kkuu tta tai kiirettä. Kun esim. kysyim ­ me Assisin kahvilassa, m illoin kahvila sul­ jetaan illalla, kahvilan pitäjä vastasi: »Ei ainakaan nyt ihan heti. Ehkä illa lla yhdel­ tä to ista tai yöllä yhdeltä. En tiedä vielä.»

, *

Huuhdo ainekset h u o le llise sti. Paloittele kiinankaali, om enat ja ananas. Raasta porkkanat. S ilppua pe rsilja sekä vihan­ neskrassi. S ekoita ainekset kevyesti ja kostu ta salaatti kastikkeella.

P ap u salaatti vihreitä papuja pari sip ulia persiljaa kutu nju ustoa tai raejuustoa kastike: 2 osaa auringonkukka- tai mais­ siö ljyä 1 osa om enaviinietikkaa tai s it­ ruunamehua 1 osa vettä suolaa, m ustapippuria Kiehauta p u h d iste tu t pavut nopeasti ja huuhtele ne kylm ällä vedellä. Kuori ja p il­ ko sip uli hienoksi. K uutioi kutunjuusto. Pane pavut vadille, siro tte le sip u lisilp p u ja persiljajuustoseos päälle. Sekoita kas­ tike ja kaada papujen päälle.

Kävelen ylös A ssisin kaupunkiin ja y ri­ tän m iettiä, m illa ise lta Franciscus A ssi­ silaisesta mahtoikaan tuntua, kun hän ai­ koinaan käveli ylös samaa tietä. Katselen vapaana liikku via kanoja p e llo illa ja oliivipuuviljelyksiä. Yritän hengittää sisääni italialaista ilmaa, jo tta siinä samassa sai­ sin tunnelm aa F ranciscuksen ym päris­ töstä. M iten m inä p ystyisin unohtamaan kaiken materian ja kokemaan itseni osak­ si luom akuntaa, niin että pystyisin p itä ­ mään eläim iä siskoinani ja veljinäni? Kuinka voisin nähdä luonnon takana o le­ van tod ellisuu de n, Jum alan? V oisiko Ju ­ mala tu lla konkreettisem m aksi luonnon avulla? Suuria kysym yksiä, jo ih in tuskin saan vastausta. »Franciscus o p e tti v e lji­ ään ylistäm ään kaikissa luoduissa Jum a­ laa ja lengendat kertovat, kuinka hän eli jatkuvasti riem uiten, kuinka hän rakasti

Eremon vuoren kyyhkynen.

Itkukappelin itkevä Franciscus Assisilainen.

paitsi kärsiviä myös eläim iä, kuinka hän saarnasi lin n u ille , poim i tou kkia tieltä, niin ettei n iitä po lje tta isi, saattoi käänty­ mykseen G ubbion kylää ahdistaneen su­ den jn e .1» Franciscus piti eläim iä tasavertaisinaan, koska kaikilla on kuitenkin sama Isä. Tämä ajatus onkin ehkä vaikut­ tanut F ranciscukseen niin syvästi, ettei ole voinut edes syödä näitä veljiään. Hä­ net tunnetaankin siten m yös kuuluisana kasvissyöjänä.2 Sem inaariryhmämm e suuntasi kulkun­ sa F ranciscuksen ja la n jä ljille . Kuljim m e mm. Eremon vuorelle, jonne fransiskaa­ neilla on tapana m ennä hiljentym ään. He­ ti kun pääsim me kaupungin u lko p u o le l­ le liitty i seuraamme koira. Se kulki edel-

Yritän pitää m atkankin jälkeen m ieles­ sä kuvaa itkevästä Franciscus A s s is ila i­ sesta ja kuvittelen hänen sanovan m eil­ le: »Ettekö näe tai ymmärrä, m iten elämä saadaan rikkaam maksi? MITEN te taistelettekaan luontoa vastaan pitäm ällä s il­ männe kiinni sorrolta, mikä kohdistuu elä­ viä ole n to ja kohtaan ja siten te kie llä tte Luojannekin.»

1 Franciscus A ssisilainen kutsu köy­ hyyteen, S. A. Teinonen s. 9. 2 Terve eläm ä 6— 7 85 s. 12. 21

In fr KOONNUT: KAARINA KIVIVUORI

K ulunut kesä on o llu t yhdistyksen to i­ m istossa k iire is tä aikaa. Ilm oituksem m e eri lehdissä ovat tuoneet paljon yhteyden­ o tto ja ja uusia jäseniä. Viim e lehdessähän käynnistim m e varainkeruukampanjan lehdissä ilm oittam ista varten. Tähän men­ nessä ilm o itta m ise e n on kertynyt p a ritu ­ hatta markkaa. Y hdistys on ilm o itta n u t kevään ja kesän m ittaan seuraavissa leh­ dissä: K uponki-uutiset (49.800 mk), Koiram m e-lehti (3.500,—), Kissa-lehti (600 mk). Eläinten Viikko (4— 10 lokakuuta) lähes­ tyy taas. Eläinten Viikoksi on valm istunut yhdistyksen uusi esite, raportti e läin ko­ keista Suomessa. E sitettä voi tila ta to i­ m istostam m e, sam oin eläin suo je lun eri alueista kertovaa Eläinten V iikon teemaesitettä. Jokainenhan voi osallistua viikon viettoon levittäm ällä tieto a eläinkokeista ja koe-eläinten suojelusta. Kysy myös alueosastojen yh d ysh e n kilö iltä p a ika lli­ sesta ohjelm asta. Eläinten V iiko lla 9. 10. järjestäm m e e läin suo je luiltam at ravintola Kaisaniem essä H elsingissä. Illan e s iin ty jiä ovat mm. Heinäsirkka, country-yhtye Rednecks, Carola Liem ola ja Maria Dolores. Tasokkaan ohjelm an lisäksi illa llis k o rtin hintaan sisä ltyy herkullinen kasvispufä. Tilaisuudessa luovutetaan Koe-eläinten Suojelun Säätiön vuoden -86 apurahat. Tarkem pia tie to ja gaalaillasta löydät täs­ sä lehdessä olevasta ilm oitukse sta.

Koe-eläinten Suojelu ry on vedonnut Y leisradioon ja MTV:hen, että ne ryh tyi­ sivät toim e np iteisiin lopettaakseen eläinsirkus- ja delfiininäytösten esittämisen te­ levisiossa. Korkealuokkainen sirkus voi ta rjo ta ka tso jille huvittavaa, m ie le n kiin ­ to is ta ja tasokasta ohjelm aa alistam atta eläim iä sirku sp e lle iksi. Hyvät luonto- ja eläinelokuvat esittävät eläim en lu o n ta i­ sessa ympäristössään ja antavat katso jil­ le oikeam m an kuvan kuin vankeudessa elävä, usein häiriintynyt ja pelokas sirkuseläin. Myös V altakunnallinen Eläinsuojelu liitto , H elsin gin E läinsuojeluyhdistys sekä Vihreä R isti ry olivat a lle k irjo itta ji­ na vetoom uksessa. Vetoomukseen ei ole vielä saatu vastausta Y leisradiosta tai MTV:stä, m utta SMP:n eduskuntaryhm ä on ilm o itta n u t tutkivansa asiaa ja ryhty­ vänsä siinä m ahdollisesti toim enpiteisiin.

KOKKOLAN ALUEOSASTO KOKOONTUU lauantaisin klo 14— 16, Isokatu 29 (»Mer­ kuriuksen talo») 6. 9. 86 alkaen. Kokkolan ja Keski-Pohjanm aan jäsenet tervetuloa toim im aan! Jos et vielä ole jäsen, voit liit­ tyä kokouksessam m e. 22

Mitä, kissa tko muka eivät pidä vedestä? — kattia kanssa! Minä menen kylpyyn! Kuva: R aili Vesanen

KOE-ELÄINTEN SUOJELU RY:N ALUEOSASTOT/ YHDYSHENKILÖT Esbo (svenska krets): Pamela W ickström , Hansav. 26,02780 ESBO, tel. 90-811 240 Haukipudas: T iina Ahokas, Hepokuja, 90830 HAUKIPUDAS Hum ppi: M inna Kupari, 43640 HUMPPI (Karstula) Joensuu: Raili Könönen, Sukkulat. 10 b B 1, 80260 JNS, puh: 973-309 90 Kokkola: Virva llvesaava, Porm estarink. 34, 67100 KOKKOLA, puh. 968-137 38 Kuopio: Anne M iettinen, Neulamäent. 16 F 46, 70150 KUOPIO Lahti: A nita Louhijoki, Viipurin valtatie 11 B 21, 15150 LAHTI, puh: 918-522 550 Lappeenranta: Sari Kupiainen, Vuokonk. 15, 53810 LPR, puh: 953-277 95 Mänttä: Anne Lahtinen, Koskelank. 21, 35800 MÄNTTÄ, puh: 934-412 239 Punkalaidun: Tiina Pakkanen, Urjalant. 25, 31900 PUNKALAIDUN Tampere: Mia Savolainen, Vastam äki, 37120 NOKIA, puh: 931-400 197 Turku: Tarja Lehtinen, M äntysaari, 21330 PAATUNEN, puh: 921-472 062 Uusikaupunki: Mona Toivonen, Saarnisto 23500, UKI, puh: 922-230 24 V ih ti: Irina Hornamo, Järventaus, 03220 TERVALAMPI, puh: 913-739 55 Ylitornio: Kaisu Niska, Käpylänpuisto II A 2, 95600 YLITORNIO Jyväskylä: Jaana Raitio, Hirvenp. 6,40270 PALOKKA Rauma: Päivi Laine, Pum pput. 3 B 25, 26660 RAUMA, puh: 938-251 639 Miehikkälä: Ulla Jarva, Hauhia, 49700 MIE­ HIKKÄLÄ Vaasa: K ristin a Räback, Rastaankj. 8, 65230 VAASA, puh: 961-212 421 Kajaani: Raija Manninen, Soidink. 14 E 31, 87500 Kajaani, puh: 986-392 90 Kalajoki: Kirsi Ridell, c/o Pentti Törnvall, Tyngäntie, 85100 Kalajoki, puh: 983601 83 Pusula: Irma Teikari, 03850 Pusula Pälkäne: O uti N u uttila , Peltisepänkj. 9, 36600 Pälkäne, puh: 913-662 36

LAHJOITUKSIA HEINÄKUUN PUOLEENVÄLIIN M ENNESSÄ ^ Tiina Hämäläinen 10,— , Marianne A ro m a a^^ ^ 50,— , Kerttu Pihkatie 100,— , Heli Taskinen 70,— , Signe Hänninen 100,— , Leena Vähätalo 100,— , Teuvo Teräväinen 50,— , Pirkko Valta­ nen 100,— , Helena Salomäki 100,— , Tarja Val­ imen 30,— , Tuija Hytölä 17,60, Ulla Lahtinen 50,— , Leena Lehtonen 100,— , Päivi Aro 100,— , Sole Raitalinna 50,— , ML Jutila 30,— , Anneli Perälahti 250,— , Kirsi Rouvinen 150,— , Ebba von Wendt 200,— , Merja Mynttinen 50,— , Rit­ va Varpukari 20,— , Eila Hiltunen 50,— , Kirsik­ ka Meinander/Kristiinan yo ja lukio 127,— , Martta Liukkonen 10,— , Birgit Keski-Opas 500,— , Sami Taivainen 25,— , Sari Mäenpää 20,— , Anna-Marle Varano 100,— , Riitta Varpula 50,— , KOP Seinäjoki 80,— , Maarit KeskiOpas 1.000,— , Tuula Hadi 50,— , Ritva Jump­ panen 11,— .Ojahaan lasten ja lapsenmielisten sanomien 2 tuotto 70,— , Mia Napri 50,— , Jaa­ na Kupila35,— , Tarja Peltonen 20,— , Armi Äkräs (?) 50,— , Jaana Leinonen 10,— , Anna-Maija Lindfors 100,— , Killi-klssa 62,65, Hannele Sandell »ilmoituksiin» 30,— , Venla Kokko 100,— , Pirkko Pato-Oja 200,— , G. S. 200,— , Kirsi Toi­ vo 50,— , Tiina Reponen 50,— , Kitty Längström 80,— , Rolle Alho 100,— , Minna Pyykkönen 50,— , Niina Pirkkanen (nimi on epäselvästi) 100,— , Antti Aho 20,— , Kyllikki Nurmi 50,— , T. Pitkänen 120,— , Anna-Liisa Lahti 20,— . Anne­ li Dahlström 200,— , Aimo Patvo 100,— , M. Har konmäki 100,— , Nokianvirran Yläaste, O p p ila s -^ ^ kunnan keräystuotto 1.322,60, M. Auer 30,— , S. Airola 20,— , E. Olkkonen 100,— , Kari Simonen 20,— , Airi Simonen 100,— , Päivi Tiippana 100,— , Tiina Koivunurmi 123,10, Helena Pieti­ läinen 20,— , Hannele Tirkkonen 250,— , L. Ojala-Piiroinen 30,— , Tarja Loginov 50,— , G. H. De Coek 100,— , S-R. Raja-Alho 400,— , G. S. 1.000,— , Niina Sevän 30,— , B. Laakasuo 200,— , Inkeri Laine 100,— , Maaret Keinänen 50,— , Mirja Horn 50,— , Susanna Vasala 217,30, T. Holopainen 116,40, Sanna Parikka 50,— , Hil­ ja Sokka 50,— , Seppo Kankare 50,— , Tiina Kauppi 80,— , Liisa Ruutsalo 100,— , Anne Rundberg 50,— , Seija Heikkinen 100,— , Leila Olin 200,— , Ulla Turpeinen-Rahmel 50,— , Su­ san Rauhamo 64,65, Leena Ahola 50,— , Kari Koivula 10,— , Taina Rehmonen 1.000,— , Aila Lampinen 20,— , Tiina Österberg 20,— , Niilo Jäykkä 4.760,— , Oy Viheraluerakennusliike Ka­ levan Taimi Ab 150,— , Anne Piisilä 200,— , Ka­ ri Hinnari 50,— , Ulla Hopeasaari 40,80, A. Ny­ ström 30,— , Ritva Laanti 500,— , Tarja Tallgren 20,— , Gunilla Martinsen ja Thomas Backman 250,— , Taina W ecksell 20,— , Sirpa Tuominen 250,— , Anneli Skippari 15,— , Harkonmäki 100,— , Minna Jäntti 30,— , Susanne Lundqvist 50,— , Oili Kujala 10,— , Rauno Karanen 30,— , Nina Hara 50,— , Airi Stenholm 50,— , Kaisa Aho 20,— , Tuire Kantoluoto 100,— , Heidi Petrow 15,— , Anja Mönkkönen 20,— , Nimestä ei saa yhtään selkoa 50,— , Päivi Törmänen 20,— . Irma

•

•

Teikari 13,— , Kaija Hapola 50,— , Carita Björqvist 50,— , Oy Lillje Pile Ab 100,— , Kyllikki Nur­ mi 50,— , Päivi Lahtia 53,94, Sanna Järvinen 50,— , Hannu Jäppinen 30,— , Lahja Lehikoinen 100,— , Hannele Udd 50,— , A. Jario 50,— , Sari Mäenpää 20,— , Päivi Arfman 50,— , Kaarina Sepponen 50,— , Seppo Aaltonen 100,— , Juha Londän 100,— , Birgitta Sivula 20,— , L. Jääske­ läinen 10,— , Kaija Partanen 100,— , Tamara Vasiljeva 30,— , Marina Dahlström 20,— , Irja Ku­ jala 50,— , Marika Auer 30,— , Alvi Hietala 100,— , Kaarina Reimalahti 50,— , Elma Kiiski­ nen 3.000,— , Johanna Sainio 50,— , Anne Pirt­ timäki 50,— , Seija sukunimi epäselvä 50,— , Rauha Kaisla 50,— , Leila Lehti 100,— , Jari Luokkala 100,— , Tyyne Lehti 100,— , H. Sutela 50,— , Anneli Skippari 55,— , Tytyrin ala-asteen 6 B luokka 72,30, Kyllikki Nurmi 50,— , Lieksan Kauppaoppilaitoksen oppilaat 1 A 140,— , Eija Romppanen 50,— , Viola Vuokklniemi 100,— , ei nimeä 10,— , Tamara Vasiljeva50,— , P. Vuoksi 1.000,— , Taina Knuuttila 100,— , Anne Jouhtinen 100,— , Helen Lunden 250,— , Katja Salmi­ nen 50,— , Marita Laakso 50,— , Nina Walle 10,— , Rita Malmberg 20,— , Rauni Tuisku ilmoi­ tuksiin 50,— , Peski Vilppi perh. ilmoituksiin 100,— , Helena Simola 20,— , K. Jokiranta 20,— , Tuija Lihtonen ilmoituksiin 1.000,— , Anne Jouhtinen 25,— , Tarja Lötjönen 50,— , Leena Keinänen 200,— , Saimi Koitolahti 280,— , Sari Mäenpää 20,— , Tiina Liukkonen 50,— , Irja Mä­ kinen 50,— , Pirkko Vehasvuo 50,— , R. ja N. Lindqvist 50,— , Irmeli Haavisto-Kurlttu 280,— , I. Jokiranta 50,— , Pekka Hirvimäki 200,— , Mervi sukunimi epäselvä 100,— , Susanne Byman 40,— , Pirkko Salminen 70,— , Tuija Rusthollkarhu 100,— , Eini Kaartamo 10,— , Kirsi Leppäkoski 30,— , Maria & Ben Wolfram 800,— , Mat­ ti Ronkainen 30,— , Marja-Leena Vihmo 50,— , Kirsi Huusman 100,— , Marja-Leena Huolman 60.— , Tarja Korhonen 10,— , Kirsi Kiviniemi 30,— , Merja Helander 150,— , Seija Pernu 30,— , Leena Salmi 30,— , Martta Haikola 50— , Anne Saine 50,— , Eija Seppo 50,— , Raija Ahonen 50,— , Ruth Märd 100,— , Maire Suhonen 20,— , Lahja Kajasilta 100,— , Angela Halibunda 50,— , Reetta Haajanen 50,— , Eino Kiiski 10,— , Han­ na Lappalainen 10,— , Leena Hirvonen 10,— , Arja Kurki 20,— , Eeva Sutinen 15,— , Leena Tu­ runen 10,— , Inkeri Arvela 20,— , Eeva Kilpi 100,— , Aino Seppälä 20,— , Kyllikki Nurmi 50,— , Marita Sjöström 300,— , Märtha Frostell 20,— , Tamara Vasiljeva 40,— , S-L L. 100,— , Raili Ellonen 300,— , Peter Blumenthal 50,— , G. S. 400,— , Christel Slätis 100,— , Miira Viitanen 30,— , Koirakerho Luppakorvat 130,— , Hanne­ le Sandell 20,— , S. Vuorinen 100,— , Senja Affram 500,— , Sari Mäenpää 20,— , Tuija Laisola 50,— , Auli Liljalahti 100,— , Helvi Kummoinen 50,— , Marjatta Sievänen 100,— , Outi Oinonen 100,— , Susanna Vasara 10,— , Helvi sukuni­ mestä ei saa selvää 100,— , Sari Putkonen 50,— , Tiina Liukkonen 16,35, Kyllikki Nurmi 50,— , Suomen Japaninpystykorvayhdlstys 460,— , Eira Lindfors 30,— , Thyra Halme 50,— , Terttu Andberg 150,— , Hilkka Sahlberg 150,— , Kirsti Leisto 30,— , Raili Elo 45,— , Vilho Hepokoski 30,— , Maarit Hartikainen 40,— , Marjo Pyykkönen 30,— , Terttu Aulanko 142,— , Paraistentien steinerkoulu 8 C 323,40,— , AnnaMaija Lindfors 100,— , Mirja Horn 100,— , Jar­ mo Paavola 20,— , Sinikka Olkinuora 50.— , Ju­ ha Rouvinen 100,— , Annamari Koistinen 20,— , Peski Vilppi perh. 100,— , Heimo Aaltonen 15,— , »Eläinten ystävä» 50,— . Eeva Lemmetyi­ nen 150,— , Marja-Leena Saukko 141,15,— , Kati & Katja Luukkonen 64,55, Tiina Oksman 100,— , Maarit Santala 10,— , »yksi pieni jäsen» 10,— , Aimo Mattila 10,— , Riikka & Ulla Pitkänen 200,— , Iiris Pietikäinen 10,— , Hilding Hästesko 300,— , Ewa Wenelius 20,— , Inger och Brita Bolte 1.000,— . Kokkolan alueosastolle saapuneita lahjoituk­ sia: Kerttu Marttila 100,— .

Metso, S. Nauha, I. Metsäkylä, T. Ahola, A.-M. Laxell, S. Tolonen, M. Jääskeläinen, K. Räsä­ nen, A. Ruponen, A. Virtanen, N. Haahkola, A. Kaukinen, P. Laiho, J. Lailukoski, S. Tuomivaa­ ra, A. Vitikka, R. Olander, Jyväskylän koeeläinten suojelu, Suomen Pankin Teatterikerho Fyrkka, K. Nurmi, T. Sipiläinen, Kaarin Manni­ nen, E. Mehtonen, Kokkolan alueosasto, A. Vii­ tanen, L. Siitonen. Syöpäkampanjaan: S. Martikainen, S. Salmi, K. Leisto, Gunvor Räisänen, O. Oinonen, S. Tanskanen, I. Sauro, L. Tolvanen, S. Peltonen, T. Kanervo, S. Pellinen, K. Turunen, L. Sjöberg, P. Kivelä, M.-L. Stählberg, A. Dahlström, T. Rau­ nio, T Huuhko, I. Haavlsto-Kurittu, I. Alisalo, M. Alanko, H. Sandell, P. Kiiveri, I. Lehtimäki, M.-L. Loukasmäki, A. ja T . Lindroos, Sokoloff, M. Turppa, A. Lintunen, S.-R. Raja-Alho, M. Ra­ jamäki, P. Leppänen, T. Huuhko, M. Ottelin, S. Maunuksela, C. Matikainen, S. Haila, T. ja S. Su­ ni, E. Davidow, S. Niemi, R. Palojärvi, H. Seitasaan, R. Kareinen, M. Aalto-Kauttua.

VIHREÄ RISTI HAKEE TOIMISTOTILAA Voiko joku vuokrata halvalla pienivaraiselle eläinsuojeluyhdistykselle vaatim at­ tom an to im is to tila n H elsingistä. Vastaukset o so itte e lla Vihreä Risti ry, Vironk. 5 C, 00170 Hki tai puh. 90-484 217 (Stenius).

GRÖNA KORSET SÖKER BYRÄLOKAL Finns det nägon som kan hyra b illig t ät en liten djurskyddsförening ett rum i H elsingfors. Svar tili Gröna Korset rf, Estnäsg. 5 C, 00170 Hfors eller tel. 90-484 217 (Stenius). * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

SIJAISKOTEJA LÖYTÖKISSOILLE O uluun perustetaan kissajaosto, JOS tarpeellinen määrä sijaiskoteja ilmaantuu. Kissajaoston tehtävänä tulee olemaan kissojen pyydystäm inen/vastaanottam i­ nen, elinkelpoisten kissojen leikkauttam i­ nen/hoitam inen/sijoittam inen uuteen ko­ tiin (ja pahasti villiintyne ide n ja sairaiden nukuttam inen eläinlääkärillä). Jos voit ta rjo ta s ijaisko din O ulusta tai ym päristöstä, niin ota yh te yttä ja vaikket voisikaan ta rjo ta sijaisko tia, niin apuasi tarvitaan kuite nkin m onissa tehtävissä. K issaterveisin

S y y s te r v e is iä R a u m a lta Pian se sitten on kesä taas ohi ja le h­ det alkavat p u to illa puista. Kovinkaan ta­ pahtum arikkaaksi ei tätä kesää voi ku t­ sua, s illä ih m isiä on to si vaikea tavoittaa kesälom ien ja ihanien m ökki-ilm ojen vuoksi. On o llu t opettavaista myös huo­ mata, m iten tänä aikana on hankala saa­ da k o ko u stilo ja käyttöönsä. Keväästä m iellyttäviä m uistoja tuo mie­ leen raum alaiseksi suurtapahtum aksi lu on neh dittu P ihapiirin Kevät -näyttely, jossa saimme tilaisuuden olla esillä. Kak­ sipäiväiset m essut veti väkeä m uualtakin kuin Rauman seudulta. Kävijöitä sano­ taan olleen n. 20 000. Siinä määrin tu n tu i yleisöä kiinnostavan myöskin eläinsuoje­ luasiat, että e sitteet pääsivät loppumaan kesken. Joita kin kappaleita saim m e ku i­ tenkin kaiveltua e sille ja tilanteen pelas­ ti myös näyttävä kuvaesittely. Tästä opim ­ me, että ensi vuonna varaudumme parem­ min. Nyt syksyn kynnyksellä heitetään uima­ puvut ja rantapallot nurkkaan ja paneudu­ taan yhdistystoim intaan oikein toden te ­ olla. Antoisaa tulee olemaan ainakin oras­ tava y h te istyö Rauman Ratsastajat -seu­ ran kanssa. Lähitulevaisuuden yhte istyö­ kum ppaniksi toivom m e m yös Luonnon­ suojeluyhdistystä. Toivom m e jäsenien olevan yhä a k tiiv i­ sempia ja esittävän rohkeasti ideoitaan ja ajatuksiaan, s illä onhan m eitä Raumanseudullakin yli sata. S ellaisella porukal­ la saa jo ihm eitä aikaan niin halutessaan. Olemme yrittäm ässä jäsenkortistoa ajan tasalle ja pyydäm m ekin n iitä uusia Rau­ man piiriin kuuluvia jäseniä, jotka ovat liit­ tyneet tämän vuoden toukokuun jälkeen, viskaamaan m eitä po stikortilla, jo sta käy ilm i nimi- ja osoitetiedot. Saman asian voi hoitaa m yös puhe lin soito lla . Tapahtum arikasta syksyä ja reipasta m ie ltä kaikille ilto je n hämärtyessä. Vuo­ den ku lu ttu a on kesä taas! Terveisin Sari Posti: Päivi Laine Pum pputie 3 B 25, 26660 Rauma Puh: 938-251 693/Sari Kivilähde Ps. Vielä voit tila ta t-paitoja painatuksel­ la: NO FOR VIVISECTION. Lisätie dot ja tila u kse t sam oista o s o itte is ta kuin edel­ lä. &

K irsti Leisto Raivaajantie 18 90140 Oulu

VOITKO ANTAA KODIN KANILLE?

LAHJOITUKSET SÄÄTIÖLLE 1 . 1 . - 4 . 8. -86 A.-K. Mäkinen, L. Carrell, M. Varjos-Malmström, L. Laakso, E. Tiihonen, S. Väyrynen, Rau­ ha Renvall, O. Torsti, A. Kurki, P. Airio, S. Men­ nä, S. Vuorinen, R. ja K. Hukkila, I. Arneva, M.

ISOJA JA PIENIÄ KANEJA LUOVUTE­ TAAN HYVIIN KOTEIHIN: SINIKKA NUR­ MELA. PUH. 981-510 319 (Siika-aho) ja 981-511 558 (Holappa). NUMEROT OVAT LÄHINAAPUREILLENI, VOIT JÄTTÄÄ TARVITTAESSA SOITTOPYYNNÖN.

M yös A n ri ja Argos toivottavat hyvää syksyä.

EDVARD WESTERMARCK

TERVEISIA ENGLANTILAISILTA LÖYTÖELÄIMILTÄ

E L Ä IN R A K A S S U O M A L A IN E N TIEDEM IES

HANNELE LUUKKAINEN KAI OULASVIRTA

Edvard W esterm arck (1862 — 1939) on tie te en historian suurhenkilö. Hän lo i aikanaan m uu allakin varsin tunnetun suom alaisen sosiaaliantropolog isen koulukunnan, ja Westermarekiä pidetään suom alai­ sen sosiologian isänä. W es­ term arck vaikutti m yös E ng­ lannissa professorina ja oli ns. evolutionistisen koulukunnan tunnetuin edustaja. A v io liitto a ja sen syntyhistoriaa koske­ vassa pääteoksessaan vuodelta 1889 W esterm arck pyrki osoittam aan, että avi­ o liito n alkum uoto on yksia vioisuu s eikä kuten s illo in a ja te ltiin ryhm ä avio liitto tai prom iskuiteetti. W estermarck tutki myös uskontoa ja moraalia. W esterm arckin toinen pääteos ilm es­ tyi englanninkielisenä vuosina 1906 ja 1908. »Moraalin synty ja kehitys» -teos on kaksiosainen ja yli 1500-sivuinen. Teok­ sen toisessa osassa (London: M acM illan 1908; teoksen luvun 44 sivut 490— 514) W esterm arck po htii m eitä kiinnostavaa eläinten kohtelun etiikkaa.

K u lttuurieroja W esterm arckin mukaan eläinten koh­ telu on moraalisen arvioinnin kohde jo al­ kukantaisilla heim oilla. Näkemykset vaihtelevat huom attavasti. Yhtäältä on o le ­ massa alkukantaisia heim oja, jo issa ei esiinny sym patioita eläim iä kohtaan. Esi­ merkiksi tasmanialaiset kiduttavat m ielel­ lään eläim iä jo htue n ehkä heidän kyvyt­ töm yydestään ym m ärtää eläinten kärsi­ m yksiä tai lapsenom aisesta ute lia isu u ­ desta. T oisaalta e siin tyy mm. eläinten koston pelosta, ta lo u d e lliste n syiden ja taikauskoisten käsitysten takia altruism ia eli epäitsekkyyttä. Borneon dyakeilla esim erkiksi on ta i­ kauskoinen pelko tappaa orankeja, kos­ ka he uskovat, e ttä orankit ovat metsään veroja pakoon paenneita ihm isiä. Erääs­ sä alkukantaisessa heim ossa ku n n io ite ­ taan kurkia, koska ajatellaan, että ne alun­ perin olivat epäoikeudenm ukaisia tu o ­ m ioita antaneita tuomareita. Alkukantais­ ten heim ojen p iirissä uskotaan yle isesti, että eläim en tappam inen jo htaa kostoon jo ko kuolleen eläim en hengen tai saman la jin m uiden edustajien toim esta. Usein eläinrakkaus ei johdu vain talou­ d e llis is ta tmv. syistä vaan m yös aidosta sym patiasta. W estermarck (s. 494) k irjo it­ taa: »V illi-ihm inen tuntee olevansa lähei­ sem m ässä suhteessa eläinm aailm aan kuin hänen sivistynyt kanssaihmisensä ja 24

hän pitää itseään ja eläim iä perustaltaan tasa-arvoisina. Afrikan paim enheim ojen miehet pitävät karjansa kanssa oleskelus­ ta ja käyttävät paljon aikaa karjan . . . ko­ ostam iseen ja palvomiseen. Paimen tu n ­ tee jokaisen eläimen laumassaan, kutsuu sitä nim eltä ja tu n te e llise sti tarkkailee sen e riko isia piirteitä.» Käsiteltyään eläinten kohteluun liitty ­ viä näkemyksiä alkukantaisissa heim ois­ sa W esterm arck s iirty y tarkastelem aan vastaavia käsityksiä kehittyneem pien yh­ teisöjen piirissä, etenkin sitä, m iten eläi­ m iin liittyvä t m oraaliset tavat heijastuvat laeissa ja u sko n n o llisissa teoksissa. H indulaisuudessa on määräys, jonka mukaan »henkilö, jo ka vahingoittaa vaa­ ratonta oliota tuottaakseen itselleen mie­ lihyvää, ei koskaan tule olemaan o n n e lli­ nen, ei elävänä eikä kuolleena». Kalasta­ ja t ovat kuolem an jälkeen samassa ase­ massa kuin vangit, tuh opo ltta ja t ja petol­ liset ystävät. Eri eläinten tappam inen — mukaanlukien kalat ja käärmeet — aiheut­ taa syyllisen jo utum isen alempaan kas­ tiin . Useiden hindujen m ielestä on suu­ rempi rikos tappaa lehm ä kuin ihm inen. M onien itäm aisten uskontojen eläinrakkaus ilm enee kärjistetyssä m uodossa jainalaisuudessa. Estääkseen eläim iä kuolemasta vahingossa jainalainen kävel­ lessään lakaisee maan edestään. Jaina­ lainen ei syö lihaa, ei hunajaa eikä m yös­ kään hedelmiä, jo s niissä voi o lla matoja. W esterm arck m o ittii kristin usko ssa usein esiintyvää ihm iskeskeisyyttä, joka painottaa ihm isen erikoisasem aa eläin­ kuntaan nähden. On väitetty, että ihm isel­ lä ei ole m itään velvollisu uksia eläim iä kohtaan eikä e lä im illä ole mitään oikeuk­ sia. T oisaalta löytyy kristin usko n p iiristä m yös to ise n la isia näkem yksiä — m a in it­ takoon tässä kohden vain Franciscus Assisilaisen nim i.

Tilanne Euroopassa W esterm arckin mukaan »välinpitäm ä­ tön suhtautum inen eläinten kärsim yksiin on lu on neh tinu t yle istä m ie lip id e ttä Eu­ roopan m aissa m elkein nykyhetkeen saakka». Ihm isten ajattelem attom uus on a iheuttanut paljon tarpeetonta tuskaa. Vaikka edistym istä on tapahtunut, asian­ laita on o le e llise sti vielä m ainitunlainen. Jopa humaanimman eläinten kohtelun puolesta puhuva liike ei ole täysin vapaa ristiriitaisu uksista . V ivisektiota vastuste­ taan ankarasti m utta sam alla pu oluste­ taan tai unohdetaan, m iten eläim iä koh­ dellaan urheilum etsästyksessä. M etsäs­ tettävällä eläim ellä on puolustajien m u­ kaan aina m ah do llisuus selvitä. Tämä on kuitenkin erinom ainen väite — W ester­ m arck sanoo — vain, jo s Pohjois-Amerikan intiaanien tavoin uskom m e, että eläin ei voi koskaan tu lla tapetuksi ilman omaa suostum ustaan. W esterm arck ei tietystikä än halua sanoa, että v ivise ktio ­ ta ei pitä isi vastustaa, vaan, että tämän lisäksi o lisi kaiken järjen mukaan pu utut­ tava m yös urheilum etsästykseen.

N äköaloja Eläinten kohtelun etiikkaa käsittelevän luvun lopussa W esterm arck kirjoittaa, että m ihinkään etiikan kysym ykseen ei ole liittyn yt suurempia näkemyseroja kuin kysym ykseen, m issä m äärin eläinten on ­ ni voidaan uhrata ihm isten hyväksi. Westermarckin mukaan äärimmäisiä näkökan­ to ja vo ita isiin lieventää. Eläinten kärsi­ mysten parempi ymmärrys voisi tasoittaa to is ta ääripäätä. Toisaalta o lis i vakavas­ ti suhtauduttava myös näkemykseen, että ih m iset eroavat varsinkin k e h ittym ä ttö ­ m istä e läim istä m elkoisesti. Emme siis saisi suhtautua ylim ie lise sti myöskään käsitykseen, että eläim iä ja ih m istä voi­ daan tie tyssä määrin kohdella eriarvoisesti. Vaikka järkiperäinen analysointi voi j o n - f l ^ kin verran tasoittaa äärinäkemyksiä, m in­ käänlaista yksituum aisuutta näkemyksis­ sä voidaan tuskin odottaa. Tämä siitä syystä, että m oraaliarvostelm at viim e kä­ dessä perustuvat tu n te is iin ja eläinten kohteluun liittyvie n m oraaliarvostelm ien tunneperusta vaihtelee huomattavasti eri yksilöillä. W estermarck näyttää tässä kohden ole­ van järkeisuskon vastustaja. W ester­ marck nim ittä in ajattelee, että m oraaliar­ vostelm ien perustana ovat kiito llisuu den ja kaunan tunteista yleistym ällä yhteisöis­ sä esiin kasvaneet m oraaliset tunteet. M oraaliset tunteet ilm aisevat hyväksy­ m istä tai paheksum ista tiettyä tekoa koh­ taan — ja näkökulma on yhteisöllinen, yk­ silön kannalta pyyteetön ja puolueeton. M oraaliarvostelm an »Varastaminen on väärin» perustana on paheksum isen tu n ­ ne, jo ka kohdistuu kaikkiin teko ihin, jo t­ ka rikkovat käyttäytym issääntöä vastaan. Järkiperäinen keskustelu ei siis voi m ur­ taa näiden m oraalisten tun te ide n yliva l­ taa. Puheena olevassa kohdassa W e s t e r - ^ ^ m arck kuite nkin painottaa m o r a a lis te n ^ ^ tunteiden ylivaltaa enemmän kuin m uual­ la teoksessaan. W esterm arck näyttää esi­ m erkiksi teoksensa loppupäätelm issä painottavan järjen m erkitystä enemmän kuin tunteiden. W esterm arck kirjoittaa: »M eillä on kaikki syyt uskoa, että a lt­ ruistinen perusvirhe tulee jatkuvasti yleis­ tymään samoin kuin niihin perustuvat mo­ raaliset käskyt. M eillä on myös kaikki syyt uskoa, että järkiperäisen ajattelun vaiku­ tus m oraalisiin arvostelm iin tulee ja tk u ­ vasti lisääntym ään ja että tun te elliset an­ tip a tia t ja m ie ltym ykset tulevat vähene­ mään . . . » W esterm arckin mukaan e e ttise t käsi­ tykset vaihtelevat huom attavasti eri k u lt­ tuureissa. Ehkä ym m ärtäessäm m e, että monessa m uussa kulttu urissa suhtaudu­ taan eläinten oikeu ksiin m yönteisem m in kuin Suomessa, osaamme ennakkoluulot­ tom am m in asettaa vallitsevat käsitykset kyseenalaisiksi. Näin tehdessäm m e voim m e — W esterm arckin n. 80 vuotta sitten esittä m ien ajatusten hengessä — laajentaa m oraalisen a ltru ism in sovelta­ m isalaa yhä enemmän eläim iä koskevak­ si.

Torquay, pieni id ylline n merenrantakaupunki Englannin lounaisrannikolla on kuuluisa palm urannoistaan ja kie liko u ­ luistaan. Tarkka eläinsuojeluvaistolla va­ rustettu ku lkija löytää kaupungin la ida l­ ta myös löytöeläinasem an, jonne kannat­ taa poiketa. Torquayn löytöeläinasem aa ylläpitää vanha ja arvostettu englantilainen eläinsuojelujärjestö RSPCA (Royal Society for the Prevention o f C ruelty to Animals), joka on niin varakas, että s illä on vastaa­ via löytöeläinasem ia useissa kaupungeis­ sa eri p u o lilla Englantia. RSPCA to im ii lahjoitusvaroin ilm an valtion tukea. M ut­ ta varakkaat eläinrakkaat en glantilaiset ovat testamenteillaan tehneet laajamittai­ sen eläinsuojelutyön m ahdolliseksi, k Torquayn löytöeläinasem a to im ii pie­ n ie s s ä talossa, jonka katutasossa on to i­ m isto ja eläinten vastaanottohuone sekä eläinlääkäritilat. Pihatasossa ja k e lla riti­ loissa on eläinten sä ilytystilat. Viereises­ sä liikeh uo ne istossa on RSPCA:n o m is­ tama lem m ikkieläintarvikekauppa, jonka tu o to lla rahoitetaan löytöeläinasem aa. Vierailupäivänäni oli löytynyt pitkäkar­ vainen gincercat, joka o d o tti häkissä eläinlääkärin tarkastusta. V alm iita kotia odottavia kisso ja m ajaili alakerrassa pa­ risenkym m entä, joukossa pari pentuetta­

kin. Iso ille kisso ille on kuulem m a valkea saada koteja. Yksi m usta ja yksi harmaaraidallinen kissa ovat odottaneet kotia jo yli vuoden. N iinpä ne saivatkin liikkua ta­ lossa vapaasti ja auttoivat henkilökuntaa nuorem pien hoidossa. Yksi koirankokoinen kissa asui va kitu ise sti kaupan puo­ lella, se kun tu li hyvin toim een m yyjien collie n kanssa. T odellinen vahtikissa. Karanteenitiloissa kyhnytti suuri valkoi­ nen joutsen, jo ka oli loukannut itsensä. Lintualtaat, jo issa pestään öljyn tahrim ia lintuja , olivat nyt onneksi tyhjiä. Ö ljytuhot ovat Englannissa vakava uhka m eri­

lin n u ille ja työllistävät eläinsuojeluväkeä alati. Lähtiessäni keräsin mukaani pinon yh­ distyksen e s itte itä tehokasvatuksesta, turkistuotannosta, ketunmetsästyksestä, sirkuksista jne. sekä ostin kaikki eri eläin­ ten hoito-ohjeet, jo tk a yhd istys on varta vasten painattanut. Jatkossa m yös me tiedäm m e m iten löytöaasia tai vuohta on hoidettava. Ostam ani rintanapit »oil sp o ils — who pays» ja »I have paid for RSPCA» saivat ansaittua huom iota eng­ lantilaisten silm issä maassa liikkuessani.

i

PARTURI

KAMPAAMO

K o e - eläinten suojelu ry:n ja Helsingin elä i n s u o j e l u y h d i st y s ry:n jäsen.

NERVANDERINKATU

IO

9 > 6 7 dk 25

KAUNEUTTA ILMAN ELÄINKOKEITA B EAU TY W ITH O U T CRUELTY, B W C -ko sm e tlikka sa rja n tu o tte ita e i te sta ­ ta e lä im illä , eikä n iid e n v a lm is tu k s e s s a k ä y te tä m u ita e lä in k u n n a n tu o tte ita k u in m e h ilä isva h a a ¡a la n o liin ia . T u o tte e t ova t k o rk e a la a tu is ta k o s m e tiik k a a , jo ta m yy­ dään Euroopassa, P oh jo is-A m erikassa se­ kä A u s tra lia s s a . S uo m essa B W C -ko sm e tiika n m a a h a n tu o ­ ja on K IN K A JU OY, jo n k a k a ik k i o s a k k e e t o m is ta a K o e -e lä in te n s u o je lu ry. Y htiö n tu o tta m a v o itto k äyte tä än yh d is ty k s e n toi-

IHONHOITO Sireeninkukkakäsivoide 120 ml S ireeninkukkapuhdistusvoide 50 g A uringonkukkavehnävoide 50 g Kosteusvoide 50 g Avocadokosteusvoide 120 ml K urkku pu hd istusm aito 120 ml R uusunterälehtikasvovesi 120 ml Kasvonaam io 100 ml K uorintavoide 110 ml Yolanda vartalovoide 120 ml Yolanda talkki 100 g

42,— 47,— 58,— 58,— 57,— 5 1 ,49,— 47,— 61,— 46,— 35,50

MEIKKIVOITEET 25 g

42,—

PEITEKYNÄ

3 5 ,-

KIVIPUUTERI, läpikuultava 12 g IRTOPUUTERI, läpikuultava 20 g

40,— 5 7 ,-

HUULIPUNAT

33,50

HUULIPUNAKYNÄT

35,—

HUULIKIILTO

2 5 ,-

HUULTENRAJAUSKYNÄT

2 6 ,-

KYNSILAKAT 13 ml

33,50

KYNSILAKAN POISTOAINE 50 ml

31,50

POSKIPUNAT

33,50

POSKI PUNAKYNÄT

4 5 ,-

m in ta a n ja s tip e n d e in ä v a ih to e h to tu tk im u s m e n e te lm ie n k e h ittä m is e e n . O sta e s s a s i B W C -tu o tte ita tu e t e lä in s u o ­ je lu ty ö tä ja v o it o lla varm a tu o tte id e n tu r­ v a llis u u d e s ta ja k o rk e a s ta la ad usta. T oim ita m m e tu o tte e t p o s tits e , p o s tie n n a ­ ko lla , to im itu s a ik a on n. 2 vk. H in to ih in lis ä tä ä n p o s tik u lu t. Y li 300,— tila u k s e t p o s tik u lu itta .

LUOMIVÄRIT

33,50

LUOMIKYNÄT

35,—

RIPSIVÄRIT Musta Ruskea Harmaa Laivastonsininen

33,50

KULMAKYNÄT Musta Ruskea

18,—

RAJAUSKYNÄT Musta Ruskea Harmaa

19,—

M yö n n ä m m e K oe -eläin te n s u o je lu ry.n jä ­ s e n ille jä s e n a le n n u k s e n , jo k a on vuonna 1986 10 % . A le n n u k s e n s a a m is e k s i on jä ­ sen en m e rk ittä v ä tila u k s e e n jä s e n n u m e ­ ro, e lle i n u m e ro o le tie d o ssa , m a in in ta jä ­ se n y y d e s tä ko. sarakkeeseen. T u o tteiden p a la u tu s o ik e u s 8 vrk tila u kse n va s ta a n o tta m is e s ta . A lle 18-vuotiaan tila u k s e e n h o lh o o ja n a l­ le k irjo itu s .

SHAMPOOT 150 ml Lootuksenkukka (norm aalit hiukset) Rosm ariini (rasvaiset hiukset) M anteliöljV (kuivat hiukset) Henna, värjäämätön

27,— 27,— 2 7 ,29,50

HIUSTEN HOITOAINEET Henna H oitoaine, värjäämätön Henna H iusho itoku uri

55,50 66,—

MÄNNYNHAVUVAAHTOKYLPY 150 ml

2 7 ,-

YOLANDA KYLPYÖLJY 120 ml

52,50

KAJALKYNÄ Musta Laivastonsininen

Matala suojakerroin 1— 2

51,—

35,— 19,—

Keski suojakerroin 3— 4

51,—

SILMÄMEIKINPOISTOAINE 50 ml

31,50

Korkea suojakerroin 5— 6

55,50

M eikkikynien te ro itin

2 9 ,-

Suojaava voide s.k. 7 — 9 50 ml

4 6 ,-

HAJUVEDET 8 ml Kyphi Yolanda G emina 3

96,— 96,— 67,—

Kosteuttava voide auringon oton jälkeen 100 ml

49,—

IRTOPUUTERI LUOMI VÄRIT

33,50

MIEHILLE A urelius partavesi A urelius roll-on deodorantti

74,— 27.—

DEODORANTTI 30 ml roll-on Beau Madonna Lily Yolanda

2 3 ,23,— 27,—

,\2 P

PUH.

ALLEKIRJOITUS

N

JÄSENNUMERO TILAUS:

—

KINKAJU O Y -------Mäkelänkatu 8, 00550 Helsinki 55, puh. 90-736 405

26

M m

AURINKOVOITEET 100 ml

OSOITE

K a u n e u tta ilm a n e lä in k o k e ita

A iku isten repussa on tällai­ nen kuva ja sen koko on 30 x 38 cm, syvyys 12 cm. Värit: musta, harmaa, vaal. turkoosi, fuksian punainen.

UUTUUSTUOTTEET

TILAAJA

□ Tilaan värikartan Tee tila ukse si tällä kup on gilla tai soita 90-736 405. Toim itam m e tuotteet postitse, postienna­ kolla, h in to ih in lisätään po stikulut. A lle 18-vuotiaan tilaukseen holhoojan al­ le kirjo itu s. T arjo u stu□otteista o tte ista ei jasenaiennusta jäsenalennusta

UUTUUKSIAUUTUUKSIAUUTUUKSIAUUTUUKSIAUUTUUKSIA

W

#

VASTUSTANI

■ELÄINKOKEITA 5

Verryttelyasu on iloisen oranssi ja läm m in päällä syksyn koleudessa. Meiltä saa nyt myös ruskeaa, tuke­ vaa paperikassia, jo ta kantam alla voit levittää tärkeää eläinsuojelusanomaa.

Lasten repussa on kissaperhe ja sen koko on 23 x 26 cm, syvyys 6 cm. Värit: vaal. punainen ja kirkkaan­ sininen.

OSTA TU O TTEITA M M E - TUET T O IM IN T A A M M E VERRYTTELYASU (C ollege paita ja -housut), Koot: S, M, L, XL, h in ta 180,— kpl ......... lasten koot: 110— 160 cm , 150,— kpl ........ väri: oranssi ................ painatus: koiran kuva ja te ksti »Ei eläinkokeille» housuissa te ksti »Animalia» C O LLEG EPAITA koot: S— XL, hinta 125,— lasten koot 110— 160 cm , 95,— väri ja painatus: kts. verryttelyasu COLLEGE-PAITA hinta 120,— koot: S— XXL painatus: yh d istystu n n u s värit: harmaa kpl vaal.sininen kpl kpl ............ hiekka kpl ............ m usta

kpl ............ kpl

koko koko

koko koko

vaihtoehtoväri koko koko koko koko

HUOM! M erkitse värivaihtoehto s iltä varalta, että tilaam asi väri on lopussa. PIKEE-PAITA (kaulus t-paita), hinta 65,— koot: S— XL (koko M puuttuu) kpl väri: turkoosi keltainen kpl teksti: »Vastustan eläinkokeita» (vasen rinnus)

koko koko

T-PAITA, hinta 50,— koko värit: valkoinen S, M, L, XL, XXL kpl koko sininen: S, L, XL, XXL kpl HUOM! M erkitse paita- ja verryttelya sutilauksiin m yös oma kokonum erosi (pituus ja esim. 34,44 jne.), näin saat sin ulle m a h d o llisim ­ man sopivan vaatteen. KÄÄNNÄ 27

JOUKKOJULKAISU

O STA T U O T T E IT A M M E - TUET T O IM IN T A A M M E PIPO, hinta 35,— yksi koko, teksti: »Koe-eläinten Suojelu ry» väri: valkoinen, vihreä teksti vihreä, valkoinen teksti

kpl kpl

YHDISTYKSEN RINTANEULA, hinta 50,— hopeaa, eläinryhm ä kohokuviona

kpl

KIRJA »Kani ei osaa itkeä», hinta 40,— Uma Aaltosen k irjo itta m a lasten- ja nuortenkirja

kpl ...............

PUHELINMUISTIO hinta 15,— kannessa yhdistyksen nim i ja puhelinnum ero sekä te ksti »Vastusta tu ska llisia eläinkokeita!»

kpl ...............

TARRA, hinta 5,— pyöreä tarra, halkaisija 10 cm te ksti »Vastusta tu ska llisia eläinkokeita» KORTTINIPPU, hinta 10,— eläinaiheisia kortteja 6 kpl

ESITTEET

kpl.. ...............

nippua

KYNÄ, hinta 6,— kuulakärkikynä, punainen te ksti: yhdistyksen nim i ja puh.

kpl.. ...............

KYNÄ, hinta 3,— kuulakärkikynä, teksti »Auta kärsiviä eläimiä»

kpl.................

POSTIMERKKI LAJITELMA, hinta 25,— 80 suom alaista m erkkiä 80 ulkom aista m erkkiä

pussia pussia

tilaan kpl .................. E läinkokeita Suom essa Eläinkokeet lääketieteessä ................. Eläinkokeet syöpätutkim uksessa ................. Eläinkokeet psykologisessa tutkim ukse ssa ................. V aihtoehtoja e läin koke ille .................. O piske lijae site .................. K osm e tiikka te ollisu ude n eläinkokeet (mukana lis ta n iistä valm istajista, jo tka eivät testaa tuo tteita an elä im illä .................. — Joukkoesite (esim. postilaatlkkojakeluun) ................. — Y leisesite eläin suo je lusta ................. — T urkistarhausesite ................. — Vihkonen »N äkökohtia eläinkokeista, ................. lä htöko htia keskusteluun» — Y hdistyksen säännöt ................. — J u lis te »Hyväksytkö kidutuksen» ........... — Ju liste »Täytyykö kauneuteen liitty ä .......... julm uutta» — Tilauskaavakkeita ................. — Jäsenm aksulom akkeita .'. — L a h jo itu sp a n kkisiirto ja ........................................................ .................. Y llä lu e te llu t e sitte e t ja ju lka isu t ovat ilm aisia, m utta toivom m e t i­ laajan maksavan postim aksun. Tilata voit myös puhelim itse: 90-736 113. — — — — — — —

AV-VÄLINEET

— Dia-sarja (36 kuvaa eläin koke ista selityksineen) — Kuvanäyttely (20 eläinkoekuvaa teksteineen, sopiva kirjastojen, koulujen ym. ilm o itu sta u lu ille ) KIRJEENSULKIJ AM ERKIT, hinta 10,—/arkki — V id eo film i eläin koke ista ja vaihtoe htom e nete lm istä(» S uffe r the Animals», suom. äänitys, n. 25 m in., VHS) arkissa 20 m erkkiä ja neljä eri aihe tta arkkia — V ideofilm i eläinkokeista ja lääketieteestä, m onipuoliset ja laajat KIRJEENSULKIJAMERKIT/BREVMÄRKE, hinta 6,— /arkki perustelut sille, m iksi eläin koke ita ei tarvita (»Progress VVithout pyöreä punainen m erkki, 35 kpl/arkki Päin», suom. äänitys, 2 x 30 m in., VHS) teksti: »Vastusta tu ska llisia eläinkokeita» arkkia — V id e o film i, joka on kuvattu salaa am erikkalaisissa la bo ratorio is­ »Stoppa plägsam m a djurförsök» kartor sa (ei su o site lla lapsille, engl. ääni, mukana seuraa suom. ääni­ kasetti, n. 15 min., VHS) RINTANAPIT/ROCKMÄRKE, hinta 6,— — V id eo film i Pennsylvanian ylio p isto ssa tehdystä aivovammatut— yhd istystunn us (eläinryhmä) kpl................. kim uksesta apinoilla, film i tu tk ijo id e n kuvaama, e läin suo je lija t — »Ei eläinkokeita» (kissan kuva) kpl................. saivat film in käsiinsä m urtautum alla kyseiseen laboratorioon — »Eläimet pois sirkuksista» (elefantti) kpl................. (engl. ääni, n. 20 min., VHS) — »Anna eläinten elää, valitse tekoturkki» kpl................. — V id e o film i apinanpoikasesta, jo nka eläinten vapautusryhsaL — »Stoppa plägsam m a djurförsök» kpl................. pelasti psyko lo gisista näön riistoko keista keväällä -86 K a l^ ^ U niassa (engl. ääni, VHS) AUTOTARRA, hinta 5,— Av-materiaalin laina-aikaon 1— 2 viikkoa tilanteesta riippuen. Lainaaja pitu us 48 cm, te ksti »Vastustan eläinkokeita» kpl ............... maksaa p o stiku lu t ja vastaa siitä, että lainam ateriaali palautetaan BILDEKAL, pris 10,— m oittee tto m assa kunnossa takaisin. text: »Stoppa plägsam m a djurförsök» s t .................... SVENSKSPRÄKIGT MATERIAL: REPPU ADRESSI, hinta 20,— (o n n itte lu ih in ym.)

kpl.................

A iku isten reppu, hinta 75,— värit: m usta, harmaa, vaal. turkoo si, fuksian punainen kuva: kissa, alla te ksti »Vastustan eläinkokeita» (kts. ohessa) Lasten reppu, hinta 40,— (le ikkiko uluikä isille) värit: vaal. punainen, kirkkaan sininen kuva: kissaperhe (kts. ohessa) PAPERIKASSI, hinta 1,50 mk ruskea, tukeva paperikassi painatus m olem m in puolin, te kstit: »Ei eläinkokeille!» (koiran kuva, yhdistyksen nim i ja osoite) ja »Tee jo ta in kaunista: käytä ko sm e tiik­ kaa, jo ta ei testata eläim illä»

— Brochyr om föreningens m älsättningar och ve rksa m h e t st. — Häfte »Synpunkter pä vivisektion» (utgängspunkter fö r d iskus­ sion) st. — D jurförsök i Finland 1984— 86, du plicat — Dia-serie om djurförsö k (36 b ild e r med svensk text, länas ut för tvä veckor i taget) Om du vill ha mera om fattande svenskspräkigt material, var sä vänlig och kontakta värt kansli. M aterialet fäs gratis, men vi önskar att beställaren stär fö r postavgifterna.

TILAUS Lähetä tila ukse si yhdistyksen to im isto o n , Mäkelänk. 8, 00550 Hel­ sinki. Tilauksen voi tehdä myös puhelim itse. Toim itam m e yli 30 mk:n tila u kse t POSTIENNAKOLLA. Lähetyksiin lisätään po stitus- ja pakkauskulut. M erkitse vaa tetila uksiin m ahdollisim m an tarkat kokotiedot sekä m ahdollinen värivaihtoehto. M uistathan ilm oittaa myös nim esi ja o so itte e si!

TILAAJAN/BESTÄLLARENS: NIM I/NAM N .................................... OSOITE/A DRESS ........................... POSTINUMERO/POSTNUMMER