Perussuomalaiset Sannfinländarna VAASAN VASAS
VAASAN PERUSSUOMALAISTEN VIRALLINEN ÄÄNENKANNATTAJA - JOULUKUU 2013
Kohti EU-vaaleja Sunnuntaina 25.5.2014 valitaan Suomen 13 edustajaa Euroopan parlamenttiin. Perussuomalaiset asettaa täyden 20 ehdokkaan listan vaaleihin. Suurin osa ehdokkaista on jo nimetty. Muutama odottaa vielä vahvistusta.
Eurovaalikampanja lähtee todenteolla käyntiin heti vuodenvaihteen jälkeen. Tavoite on kolme Perussuomalaisten edustajaa 751 europarlamentaarikon joukkoon. Eurovaaleihin keskitämme voimamme ensi keväänä. Näissä vaaleissa ehdokkaita voi äänestää joka puolella Suomea. Kampanjaa pitää käydä niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Jokaisen ehdokkaan. Kannustan perussuomalaisia tekemään vaalityötä ehdokkaidemme hyväksi, yli vaalipiirien. Ottakaa rohkeasti yhteyttä ehdokkaisiin ja kutsukaa heitä vierailemaan kotikunnissanne. Vuoden 2015 vaaleissa EU-kriittisten ääni tulee kuulumaan kuuluvammin kuin koskaan, koko Euroopan alueella. On vihdoin aika saada europarlamenttiin oikea aito oppositio. Se on demokratiaa se.
Vaasa näytti syksyn 2012 kuntavaaleissa, kuinka ahkera työ palkitaan. Yhden valtuutetun ryhmästä tuli kerralla yhdeksän valtuutetun vahva joukko. Onnittelut siitä. Ahkera työ ei ole kuulemani mukaan katkennut vaalivoittoon, vaan toritilaisuuksia ja muita tapaamisia kansalaisten kanssa on jatkettu samaan malliin. Tässä on esimerkkiä kaikille. Kansalaista pitää kuulla niin ennen vaaleja kuin vaalien jälkeenkin. Tämä pätee niin valtuutettuihin, kansanedustajiin kuin myös europarlamentin jäseniin. Kaikki olemme kansan edustajia päättävissä elimissä. Viisautemme kansan asioista ei täyty vaalipäivänä. Haluan tässä yhteydessä muistaa viime vuoden lopulla edesmennyttä Harri Leppälää, johon vuosien ajan henkilöityi
Vaasan vaalipiirin toiminta. Hän oli piirissänne Perussuomalaisten isähahmo ja väsymätön veturi. Kaikki kunnioitukseni hänelle. Joulu ja joulun kiireet lähestyvät. Joulu on kuitenkin aika hiljentymiselle ja menneen vuoden tapahtumien summaamiselle. Olkaa läheistenne kanssa. Kuunnelkaa heitä ja kertokaa omat ilonne ja huolenne heille. Uuden vuoden voi aloittaa uusin voimin ja virkein mielin. Rauhaisaa joulun aikaa ja onnellista uutta vuotta 2014. Timo Soini Perussuomalaisten puheenjohtaja
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini.
Raija Koivisto jatkaa Vaasan perussuomalaisten puheenjohtajana Raija Koivisto.
Tohtorikoulutettava, projektitutkija Raija Koivisto valittiin uudelleen yksimielisesti Vaasan Perussuomalaiset ry:n syyskokouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi myös ensi vuodelle.
Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin Ville Jussila, Vesa Kela, Jukka Mäkynen, Liisa Stolt, Risto Suni, Lauri Karppi, Matias Kvist ja Mauri Ollila. Yhdistyksen sihteerinä toimii Mikael Ö. Varalle hallitukseen valittiin Jonne Blåfield, Seppo
Jussila, Maria Tolppanen, Matti Anttonen, Juha Rantala, Janne Viianen, Jouni Helle ja Risto Rintamäki. Perussuomalaisten EteläPohjanmaan piirin hallituksen varsinaiseksi jäseneksi valittiin Vaasasta Jukka Mäkynen ja
www.vaasanperussuomalaiset.fi
varalle Raija Koivisto. Piirikokousedustajiksi valittiin puolestaan Jussila, Kela, Mäkynen, Stolt, Suni, Karppi, Kvist, Ollila, Koivisto ja Rantala. Varalle Blåfield, Viljanmaa, Anttonen, Tolppanen, Viianen, Helle, Rintamäki, Vahtera ja Ö.
2
VAASAN PERUSSUOMALAISTEN VIRALLINEN ÄÄNENKANNATTAJA - JOULUKUU 2013
Hyötyturismi ei tuo euroja! Euroopan unionin alueella on niin työllisten kuin työttömienkin kohdalla vapaa liikkuvuus. Työttömyys on yhtä suuri tragedia perheelle, olipa kotimaa Kreikka tai Suomi, Ruotsi tai Espanja. Ero on työttömyys- ja sosiaaliturvassa. Suomessa on Euroopan ja koko maailman parhaimmistoon kuuluvat sosiaalietuudet. Se on yksi asia, miksi Suomi vetää hyötyturisteja. Hyötyturismin suurin houkutin kotimaasta lähdölle on pohjoisen Euroopan sosiaaliturva. Hädässä olevat ihmiset tulevat sinne, missä voi olla paremmat mahdollisuudet elää. Tämä on ymmärrettävää, mutta valitettavasti se johtaa siihen, että pieni Suomi sukeltaa yhä syvempää suohon. Olemme unionin kolmanneksi pienin maa. Meidän rahamme eivät riitä direktiivien mukaisiin maksuihin. Direktiivit määräävät, että suomalainen sosiaaliturva, työttömyysturva ja lapsilisät kuuluvat paitsi unionin kansalaisille, myös kolmansien maiden, siis unionin ulkopuolisten maiden kansalaisille. Direktiivien mukaan Suomen on maksettava esimerkiksi intia-
laiselle tai ruandalaiselle, joka jää puolenvuoden työssäolon jälkeen Suomessa työttömäksi, suomalainen työttämyysturva, myös ansiosidonnainen työttömyysturva, jos henkilö kuuluu liittoon. Tämän lisäksi hänen lapsilleen on maksettva lapsilisät. Jos taas unionin alueelta, Kreikasta, Espanjasta, Portugalista jne. Suomeen tullut hyötyturisti jää täällä työttömäksi, hän saa vastaavan työtyömyysturvan, sillä erolla, että hän saa matkustaa omaan maahansa kolmeksi kuukaudeksi suomalaisen työttömyysturvan varassa etsimään itselleen töitä. Koko tämän ajan hänen lapsilleen maksetaan suomalaista lapsilisää, vaikka lapsi ei olisi koskaan edes käynyt Suomessa. Suomella ei mene enää hyvin ja koko Euroopalla menee huonosti. Joka neljäs työikäinen, työkykyinen ja työhaluinen euroopalainen on työtön. EU:sa asuu liki 500 miljoonaa ihmistä. Euroopan työttömyysaste on yli 26 %. Työtä vailla on 60 miljoonaa ihmistä. Se on yli 10 kertaa enemmän kuin Suomessa on edes kansalaisia. Jos Euroopan työttömät tulevat Suomeen jakamaan hyvää sosiaalitur-
Homo politicus – inhimillinen tekijä Elämme haastavia aikoja. Kaupunki sakkaa taloudellisesti ja pinnan alla kuohuu. Vuoden mittaan on esiin pulpahdellut moninaisia epäselvyyksiä. Palstoille ovat nousseet niin koulusijoitukset, tulospalkkiot kuin hankintasopimuksetkin, puhumattakaan leikkauksista ja lomautuksista. Päämäärätön ja lyhytkatseinen vastuuton päätöksenteko koskettaa vakavasti tavallisten ihmisten elämää aiheuttaen turhaa huolta, murhetta ja unettomia öitä.
Kansanedustaja Maria Tolppanen (ps) vaatii EU-parlamenttiin ihmisiä, jotka ovat aidosti ja oikeasti suomalaisten asialla.
vaamme, mistä otamme rahat heille maksettaviin direktiivin mukaisiin sosiaalietuuksiin. Tiedämme, että Suomessa toteutetusta lainsäädännöstä 85% määrätään EU:ssa. Vain 15% lainsäädännöstämme on kansallista omaa tahtoa ja päätäntää. Tämän takia on äärimmäisen tärkeää äänestää
kevään EU-vaaleissa. EU-parlamenttiin on saatava ihmisiä, jotka aidosti ja oikeasti välittävät Suomesta ja suomalaisista ja pitävät heidän puoliaan direktiivien viidakossa. Maria Tolppanen Perussuomalaiset kansanedustaja
Perussuomalaisuus voimissaan Vaasassa Olen ollut mukana politiikassa lähes 30 vuotta. Vaasan vaalipiirin kansanedustajana toimin 24 vuotta ja nyt Perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtajana ovat tuoneet tiettyä perspektiiviä politiikkaan. Vaasa on tietenkin ollut erityisen seurannan kohteena, koska kaupunki on vaalipiirin väkirikkain kaupunki.Vaasa on puolueellemme myös kaksikielisenä kaupunkina erityisen haasteellinen paikkakunta. Puolueemme menestyksestä ja kannatuksen kehittymisestä Vaasassa voi todeta, että se on ollut suorastaan käsittämätöntä. Vuoden 2004 kuntavaaleissa emme saaneet Vaasaan omaa listaa, vaan kannattajamme ryhmittyivät silloin Pro Vaasaliikkeen taakse. Seuraavissa vuoden 2008 kuntavaaleissa saimme jo oman ehdokaslistan aikaiseksi, ja saimme listalle viisi ehdokasta ja 1,9 prosentin kannatuksen viime joulukuussa menehtyneen Harri Leppälän johdolla. Harrista tulikin sitten Perussuomalaisten ensimmäi-
nen vaasalainen kaupunginvaltuutettu. Leppälän työ valtuustossa oli vakuuttavaa. Siitä kuulsi todellinen elämänkokemus ja -tuntemus, joka perustui niin omiin vaikeisiin henkilökohtaisiin kokemuksiin kuin havaintoihin ympäröivästä elämästä. Harrilta ei myöskään puuttunut rohkeutta puuttua todellisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, maahanmuutto mukaanlukien. Viime eduskuntavaalit olivat Perussuomalaisille myös koko vaalipiirin alueella menestyksekkäät. Saimme kolme kansanedustajaa, joista yksi eli Maria Tolppanen on Vaasasta. Tolppanen on tuonut lisänostetta puoluetyöhön niin Vaasassa kuin lähiympäristössäkin. Perussuomalaisten tulevaisuus näyttää olevan Vaasassa myös hyvällä tolalla. Onhan vaasalainen 19-vuotias Matias Kvist Perussuomalaisten Nuorten hallituksessa ja lisäksi hän on Perussuomalaisten Nuorten Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja.
PÄÄKIRJOITUS
Kaupungilla on monella tapaa käsissään ratkaisun avaimet. Säästöpaineiden keskellä on syytä kiinnittää huomiota myös itsekeskeiseen kulttuuriimme, jossa heikompi ei saa jalansijaa ihmisarvoisesta elämästä, ei työstä, ei sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta. Menestyä voi vain paras. Sairaat ja vammaiset suljetaan seinien sisälle, yksin hiljaa häpeämään itseään. Me etsimme niitä avaimia, joilla avata ovi siihen arvokkaaseen yhteisölliseen yhteiskuntaan, jonka kodin, uskonnon ja isänmaan edessä kaatuneet meille perinnöksi jättivät.
Mennyt aika on opettanut paljon. Opettanut täydestä sydämestä arvostamaan terveyttä ja turvallisuutta ja niitä elämän pieniä asioita. Paljon opetti myös vuosi aikaa taaksepäin katsoen poisnukkunut entinen puheenjohtajamme Harri Leppälä. Opetti heikkoina hetkinä uskomaan elämään ja vahvana taistelemaan oikeudenmukaisuuden puolesta. Läpinäkyvyydellä ja avoimuudella voimme rakentaa hyvinvoivaa huomista, joka säilyy kestävänä myös tuleville sukupolville.
Perussuomalaiset on ihmisen puolue. Vaasan Perussuomalaiset välittävät. Välitäthän sinäkin.
Tekemisen meininki Perussuomalaisilla on nyt Vaasassa tekemisen meininki. Puheenjohtajana on Raija Koivisto, akateemisesti koulutettu nainen. Lisäksi yhdistys on palkannut osa-aikaiseksi ”työmiehekseen” Juha Rantalan, jonka toimenkuva kattaa puoluetyön laidasta laitaan.
Raija Koivisto puheenjohtaja Vaasan Perussuomalaiset
Jälkikirjoitus: Vaasan Perussuomalaisten nousu syksyn 2013 kunnallisvaaleissa oli koko puolueen suurimpia kuntatason voittoja kautta aikojen. Toinen historiamme merkkipaalu ohitettiin lokakuussa, kun Juha Rantala aloitti yhdistyksemme työmiehenä. Pitkän linjan ammattilaisena hän on jälleen työstänyt käsiisi lehden, jolla äänemme kuuluu kaupungissa. Mikäli perussuomalaisuus herättää ajatuksia tai kysymyksiä, voi Juhaan olla yhteydessä puhelimitse 045 168 1484 tai sähköpostitse juharantala1@hotmail.com.
Tämä lehti on erinomainen osoitus tuosta tekemisen meiningistä. Omalla lehdellä saadaan vietyä Vaasan Perussuomalaisten sanomaa eteenpäin totuuden mukaisesti. Piirin puheenjohtaja Raimo Vistbacka.
Uskon, että tämä lehti vastaa onnistuneesti niihin toiveisiin ja odotuksiin, joita Vaasan alueella asuvat perussuomalaisista kiinnostuneet henkilöt ovat aktiiveihinsa kohdistaneet. Saihan Vaasan Perussuomalaisten kunnallisvaalilehtikin sisältönsä mukaista kiitosta jopa yli puoluerajojen. Toivon, että mahdollisimman
moni tämän lehden lukija liittyy kasvavaan joukkoomme. Onnittelut ja kiitokset Vaasan Perussuomalaisille aktiivisesta ja tuloksekkaasta työstä perussuomalaisuuden hyväksi! Raimo Vistbacka Perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja
Vaasan Perussuomalaiset Joulukuu 2013 Julkaisija: Vaasan Perussuomalaiset Päätoimittaja: Juha Rantala Toimitusneuvosto: Vaasan Perussuomalaiset Sivunvalmistus: Taneli Jokela/ammattilehti.fi Paino: UPC Print Oy Painosmäärä: 32.000 kpl Jakelu: Itella Oy Jakelualue: Vaasa www.vaasanperussuomalaiset.fi
VAASAN PERUSSUOMALAISTEN VIRALLINEN ÄÄNENKANNATTAJA - JOULUKUU 2013
3
Valtuutettu Jukka Mäkynen (ps) ihmettelee:
Mitä vikaa on isänmaallisuudessa? Jukka Mäkynen (s. 61) ei suinkaan ole vain sitä miltä hän näyttää tai sitä mitä hänestä puhutaan. Kovan ja ehkä karskinkin kuoren alta löytyy lopulta herkkä ja ajatteleva ihminen. Kamppailu- ja kontaktilajien elävä vaasalaislegenda myöntää, että rajuntuntuinen harrastus toi myös elämän suhteen tietyn pelisilmän, ja vaikka Jukka onkin kovan elämänkoulun läpikäynyt, on se toden totta myös opettanut yhtä sun toista. Näin ei voi sanoa läheskään kaikista. Jukka on sosiaalinen ja mukava tyyppi, joka kantaa tosissaan huolta yhteiskuntamme vähäosaisista, eritoten veteraaneista ja vanhuksista. - On tämä touhu mennyt meillä kummalliseksi. Kun tykkää isänmaasta ja haluaa, ettei näitä vanhuksia jätetä ja unohdeta, jotka tämän kaiken ovat meille kerran rakentaneet, niin saa päälle vielä rasistin leiman. Isänmaallisuudesta on tullut jonkinsorttinen kirosana. Kaiken maailman globaalisuuden hengessä meidän pitäisi sitten olla koko maailman sosiaalitoimisto. Eihän siihen viisimiljoonaisen pienen kansan rahkeet ja varat yksinkertaisesti riitä, puhisee toista kauttaan Vaasan kaupunginvaltuustossa vaikuttava Mäkynen. Politiikassa on erinomainen
tapa kerätä irtopisteitä lupaamalla kaikille kaikkia hyvää. Varsinkin paljon keskustelua herättänyt pakolaisasia on juuri tällainen poliittinen perunalaari. - Kyllä Suomi ja varsinkin Vaasa on jo kantanut kortensa hyvin pakolaisasioiden kekoon. Nyt täytyy lyödä jarruja päälle. Meillä valtionvelka, työttömyys, syrjäytyminen sekä taloudellinen ja henkinen taantuma ovat sillä tasolla, että jo omillakin menee heikosti. Se, että otamme pakolaisia tätä vauhtia mitä nyt tapahtuu, niin juuri se on omiaan lisäämään tätä kuuluisaa rasismia. Täällä eivät voi hyvin omat eikä mamut, sanoo Mäkynen. Politiikan raketti Perusvaasalaisella, kirvesmies Mäkysellä on menossa toinen kausi Vaasan kaupunginvaltuustossa. Mäkynen istuu myös kaupunginhallituksessa ja teknisessä lautakunnassa kh:n edustajana. Lisäksi hän toimii varapuheenjohtajana sotaveteraanien neuvottelukunnassa, luotta-
mustoimessa, jota hän erityisesti arvostaa. Politiikkaan hän lähti mukaan syksyllä 1999, kun Pro Vaasan perustanut Oiva Lehtonen tuli juttusille. - Itse asiassa juttelimme Oivan kanssa minun torilla pitämästäni grillistä, joka ei sopinut sitten millään kaikkien pirtaan. Siinä samassa jutustelu siirtyi politiikkaan ja Oiva pyysi minua mukaan Pro Vaasan touhuihin. Hetken tuumittuani suostuin ja sillä tiellä ollaan vieläkin. Joku voisi sanoa Jukan nousua kuntapolitiikan kärkivaikuttajaksi Vaasassa rakettimaiseksi. - Itse en istu raketin selkään, vaan kutsun sitä kovaksi työksi. Olin kaksi kautta varavaltuutettuna ja sen jälkeen tärppäsi, ja menin Pro Vaasan listoilta valtuustoon vuoden 2007 vaaleissa yhdessä Oivan, Heikin ja Ainon kanssa. Samoissa vaaleissa Leppälän Harri valittiin muuten ainoana perussuomalaisena valtuustoon, ja lähes välittömästi alkoi tiivis yhteistyömme.
- Vuoden työskentelyn jälkeen tulin siihen tulokseen, että katsoin viisaimmaksi siirtyä perussuomalaisiin. Ei siihen mitään dramatiikkaa liittynyt, vaan Pro Vaasassa ymmärrettiin kantani täysin. Itse katsoin, että perussuomalaiset on tulevaisuuden puolue, ja jonka arvomaailma on kaikkein lähimpänä omaani. Vaasan oma jytky Perussuomalaisuuden aalto puhalsi yli Suomen eduskuntavaaleissa ja sama tahti jatkui myös kuntatasolla. Vaasassa perussuomalaisilla oli oma valtakunnallisestikin huomiota herättänyt jytkynsä, jossa puolue nosti valtuustopaikkansa yhdestä yhdeksään. Jukka muistelee, että mitään ei saatu ilmaiseksi, vaan työtä vaalivoiton eteen tehtiin todella rajusti. - Tapahtumia riitti ja myös meidän oma vaalilehtemme herätti ansaittua huomiota. Vähäänkyröönkin ehdittiin perustaa oma osasto ennen kuntaliitosta. Tuolloin oli myös Leppälän Harrin kohtalokkaaksi muo-
Valtuutettu Jukka Mäkynen (ps) vakuuttaa, että perussuomalaiset ovat tulleet jäädäkseen myös vaasalaiseen kuntapolitiikkaan, vaikka se tuntuu lähes painajaismaiselta ajatukselta asiaa kysyttäessä vallan kahvassa korruptoituneilta vanhoilta puolueilta.
dostunut sairaus edennyt niin pahaksi, että Jukka valittiin Vaasasssa perussuomalaisten puheenjohtajaksi. - Minua kysyttiin mukaan myös vuoden 2011 eduskuntavaaleihin. Katsoin etten ollut siihen vielä tuolloin valmis, Harri oli. Nyt tilanne on toinen. Mäkynen on erittäin iloinen siitä, että perussuomalaiset ovat voittaneet kansan luottamuksen huolimatta median jatkuvasti vähättelevistä ja puoluetta aliarvioivista kirjoitteluista. - Meidän valttimme on se,
että uskallamme kertoa asioista niiden oikeilla nimillä. Ihmiset ovat oppineet luottamaan meihin, kun olemme pitäneet lupauksemme. Väitän, että olemme ainut puolue, joka on reilusti kansan asialla. Vaasassa esimerkiksi virkamiehet ovat vuosikymmenien ajan ohjailleet valtuuston tekemisiä. Me olemme tuon touhun kyseenalaistaneet. Teksti ja kuva: Juha Rantala
Vesa Kela:
Lähiruoka on mahdollisuus Suomalainen ruoantuotanto on taas uuden haasteen edessä. Suomalainen ruoantuotanto on taas uuden haasteen edessä. Viljelijöiden saamaa tilatukea leikataan, koska EU:n maatalousbudjetti pienenee. Maaseudun autioituminen ja ruoantuotannon supistuminen on valtava kansataloudellinen tappio. Jatkossa saisimme tyytyä ulkomailta tuotuun ruokaan, jonka terveellisyys ja tuotantotapa voivat olla hyvin kyseenalaisia. Elintarvikekauppa on Suomessa keskittynyt ja se nostaa ruoan hintaa merkittävästi. Uskon, että suomalaisen ruoantuotannon mahdollisuus on lähiruoka. Lähiruoan markkinointia ja lähijakeluketjua on kehitettävä. Vaasan seudulla on erinomaiset mahdollisuudet puhtaaseen lähiruokaan. On luotava kanavat, joiden kautta lähimaaseutukuntien maataloustuotteet saadaan kuluttajan
ulottuville. Näin luomme uutta paikallista liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja alueelle, myös Vaasaan. Tämä olisi samalla myös rakentavaa yhteistyötä kuntien välillä. On kaikkien etu, että ympärillämme on elinvoimaisia kuntia. Lähiruoan kauppapaikka linja-autoaseman tontille? Vaasassa lähiruoan kauppapaikka voisi syntyä linjaautoaseman tontille. Alueelle voisi sijoittua elintarvikkeiden erikoiskauppoja, ravintoloita sekä maaseutuun liittyvää tietoa ja viihdykettä. Saisimme myös virikkeellistä ja laadukasta kaupunkitilaa. Lähialueella on ollut aikaisemmin elintarviketuotantoon liittyvää yritystoimintaa, joten ratkaisu olisi myös alueen historiaa kunnioittava.
kiimme. On mahdollista, että saamme uusia vientituotteita kehittämistämme ratkaisuista tai palveluista.
ohjelma. Se olisi yksi palanen tässä energiaklusterissa, josta kaupunkimme on ja tulee varmasti olemaan tunnettu.
Ruoka on myös energiaa, joten uudenlaiset ruoantuotantoon liittyvät innovaatiot ja logistiset ratkaisut sopivat mainiosti energiakaupun-
Ehdotin keväällä 2013 eräässä toisen asteen koulutuslautakunnan kokouksessa, että Vaasaan tulee kehittää lähiruokaan liittyvä koulutus-
Vesa Kela Vaasan Perussuomalaiset kaupunginvaltuutettu www.vesakela.fi
Kaupunginvaltuutettu Vesa Kela (ps) löytää lähiruoasta mahdollisuuden. - Kuva: Juha Rantala
VAASAN kaupungin täyttäessä lokakuussa kunnioitettavat 407 vuotta juhli kaupungin eliitti tapahtumaa hienosti iltajuhlassa. Vaasan Perussuomalaiset päätti järjestää kauppatorille oman juhlansa myös tavallisille veronmaksajille. Tarjolla oli makkaraa, mehua ja mukavaa yhdessäoloa. Ja niin kuin aina perussuomalaisten toritapahtumissa, oli suosio taattu. Tarinaa riitti politiikasta aina kaikenlaisiin elämän iloihin ja suruihin. Kansanedustaja Maria Tolppanen ja kaupunginvaltuutettu Jukka Mäkynen olivat tyytyväisiä päivän antiin. 3-vuotias Emma-tyttö rattainensa kyselee Seppo Jussilalta kuulumisia. Vai menikö se päinvastoin...? - Kuva: Juha Rantala
4
VAASAN PERUSSUOMALAISTEN VIRALLINEN ÄÄNENKANNATTAJA - JOULUKUU 2013 Lauri Karppi:
vastaanoton jälkeen vasta nyt tehdään ensimmäistä kertaa kotoutumissuunnitelmia, ja niitäkin vain pienelle osalle vastaanotetuista.
Keskustelu humanitaarisesta maahanmuutosta jatkuu niin kauan kun siihen liittyvät epäkohdatkin säilyvät muuttumattomana. Näitä epäkohtia on paljon, eivätkä ne varmasti ole tuntemattomia muidenkaan puolueiden jäsenille.
Ongelman ydin Tässä ollaan ongelman ytimessä. Missään vaiheessa ei olla mietitty sitä, montako pakolaista kunnan tai valtion on mahdollista kotouttaa järkevästi. Senhän pitäisi tietenkin olla lähtökohta, kun vastaanotetaan ihmisiä huonosti sopeutuvista kulttuureista. Vastaanoton määriä sen sijaan vedetään hatusta, ja vasta sitten kun pakolaiset ovat saapuneet, aletaan miettimään, pitäisikö heille järjestää kileten opetusta ja muuta perehdytystä tähän yhteiskuntaan. Vaikka resurssit eivät riitä, ei se vaikuta vastaanoton määrään millään lailla. Ei ainakaan, ellet sinä ole hereillä kaikissa mahdollisissa vaaleissa!
“Kyllä meillä on varaa”
Valtuutettu Lauri Karppi (ps) huomauttaa, että mm. Vaasan kaupunginvaltuustossa pakolaisten vastaanottoa perustellaan jatkuvasti järjenvastaisesti. - Kuva: Juha Rantala
Silti Suomen mittakaavassa perussuomalaiset on ainut puolue, joka näistä epäkohdista uskaltaa puhua ja ehdottaa korjaavia toimenpiteitä. Paikallisesti onneksi järjen valo vilkahtelee välillä myös muiden puolueiden riveissä, toki yleensä reippaassa vähemmistössä. Vaasan valtuustossa olen systemaattisesti huomauttanut aina, kun pakolaisten vastaanottoa perustellaan järjenvastaisilla tavoilla. Pidän näiden epäkohtien esilläpitämiseni ansiona myös sitä, että kaupunginhallituksella oli kanttia esittää vaikeassa taloustilanteessa pakolaisten vastaanoton lopettamista. Vaikka muutamat kh:n jäsenet puheenjohtajansa johdolla sitten käänsivätkin takkin-
sa valtuuston kokouksessa, päästiin kuitenkin asiasta taas puhumaan, ja sentään vähän hiljennettiin ongelman kasvua kun vastaanottomäärää tarkistettiin alaspäin. Kun maahanmuutosta keskustellaan julkisesti valtuuston kokouksessa, paljastuu, etteivät maahanmuuton innokkaimmat puolestapuhujat oikein keksi kannalleen mitään järkeviä perusteluja. Olemme kuulleet toinen toistaan hullunkurisempia, kliseisiä heittoja, joita ei selvästikään ole itse ajateltu lainkaan. Kunhan toistetaan papukaijamaisesti aikaisemmin kuultua. Heikoilla matkassa Valtuuston kokoukset videoidaan, ja olen niitä myös
jälkeenpäin kopioinut youtubeen, jotta niitä olisi helpompi jakaa. Kaikkien pitäisi nähdä omin silmin, kuinka heikolla valmistautumisella ja asian ymmärtämisellä tässä asiassa ollaan liikkeellä. Valtuuston kokouksessa 11.11.2013 RKP:n Helena Boucht-Lindeman kertoi, että me tarvitsemme pakolaisten vastaanottoa helpottamaan työvoimapulaa. Siis tässä tilanteessa, kun Suomessa on työttömiä useita satoja tuhansia. Kokoomuksen Juha Silander perusteli pakolaisten vastaanottamista sillä, että maahanmuutto on kokonaisvaikutukseltaan Suomelle taloudellisesti hyödyllistä. Huomautin, että pakolaisten
vastaanottaminen on yksiselitteisesti taloudellinen taakka, eivätkä yritysten itsenäisesti muista maista palkkaamat työntekijät ja asiantuntijat muuta sitä asiaa mitenkään. Kristillisten May-Gret Axell kertoi, että työhönottajat syrjivät maahanmuuttajia, ja tästä syystä pitää vastaanottaa lisää pakolaisia. Myös tämän lausahduksen logiikka jäi minulta pimentoon. Ilmeisesti Axell haluaa ”opettaa” työhönottajia vastaanottamalla mahdollisimman paljon pakolaisia. Demarien Anita Niemi-Iilahti sanoi, että Vaasan on vastaanotettava pakolaisia, koska ”täällä osataan niin hyvin järjestää kotoutus”. Kotoutumista ei kuitenkaan mitata mitenkään. Kymmenien vuosien
Lauri Karppi Vaasan Perussuomalaiset kaupunginvaltuutettu
Risto Suni:
Syntyykö työssäkäyntialueen kokoinen suur-Vaasa? irtisanomissuoja päättyy vasta vuonna 2017. Uskon, että myös muualla suunniteltavissa kuntaliitoksissa koetaan sama viiden vuoden ongelma. Ollaan tilanteessa, missä todellisia rakenteellisia muutoksia on mahdoton toteuttaa tehokkaasti. Toteutuneissa kuntaliitoksissa ainakin KouKielikysymysten lisäksi kolme volassa ja Salossa tulee viisi muuta seikkaa estävät kuntavuotta täyteen ensi vuoden liitokset. alussa. Molemmissa esimerkMerkittävin este on liitoskun- kikaupungeissa irtisanomitien henkilöstölle tuleva viiden suhan alla on kerralla satoja vuoden irtisanomissuoja. Nyhenkilöitä. Tätä emme kai toivo kykäytännön mukaan kaikkien Vaasassa tapahtuvan. Hallitukkuntaliitoksissa mukana olesen ja työmarkkinaosapuolten vien kuntien henkilöstöllä on on lyhennettävä irtisanomistämä viiden vuoden irtisanosuojaa merkittävästi esimerkikmissuoja. Vaasan ja Vähänkysi yhteen vuoteen. rön liitoksen myötä henkilöstön Toinen este kuntaliitoksille
Kuntaliitokset ovat mielestäni ainakin taloudellisesti mahdottomia muutamien lähivuosien aikana.
on Vaasan kaupungin talouden heikentynyt tila. Rikkaalla ja paljon verotuloja saavalla kaupungilla on liian suuret menot. Hyvinä vuosina on ollut helppo kasvattaa menoja. Nykytilanteessa tiukkaa talouskuria edellyttävät päätökset ja toimet ovat vaikeita toteuttaa. Näyttää kuitenkin siltä, että ainakin kaupunginhallituksessa ja ylimmässä virkamiesjohdossa löytyy vastuunkantajia. Voidaan kai luottaa, että kaikki järkevät säästötoimet toteutetaan peruspalvelutasoa laskematta. Ylisuuri henkilöstö pahin pullonkaula Kolmas ja pahin este kuntaliitoksille on kaupungin ylisuu-
reksi kasvanut henkilöstö. Kaupungin menoista yli puolet tulee henkilöstöstä. Henkilöstömenojen säästötoimet on aloitettu. Yt-neuvotteluja on käyty henkilöstöryhmien kanssa melko vaatimattomin tuloksin. Kaupungin virallinen tavoite on vähentää henkilöstöä vuosittain sadalla henkilötyövuodella. Mielestäni tavoite on aivan liian vaatimaton. Jos näin tapahtuu kaupungilla on vuoden 2017 alussa vieläkin lähes 6000 palkollista, siis aivan liian paljon. Oleellista, rakenteellista muutosta ei ole tapahtunut. Alkuun saatettua henkilöstön säästölinjaa on jatkettava ja tehostettava. Päällekkäiset tehtävät on yhdistettävä. Ulko-
puolelta tapahtuva rekrytointikielto on edelleen pidettävä pääosin voimassa. Kahdesta kielestä johtuvat päällekkäiset toiminnot hallinnossa on poistettava. Lisäksi omia toimia on lisättävä, samalla kun konsulttipalveluita on vältettävä. Samoin eläkeikään tulleita on siirrettävä myös eläkkeelle. Osa-aikaeläkkeelle siirtymistä on lisättävä. Vuorotteluvapaaseen o suhtauduttava erittäin kriittisesti. Kaupungin henkilöstöosaston on kehitettävä henkilötiedostoaan sellaiseksi, että se on todellisena apuna kaupungin sisäisessä rekrytoinnissa. Sisäisiä siirtoja on voitava tehdä myös yli toimialarajojen. Kaupunginhallituksen ja -valtuuston on tuettava kau-
Risto Suni. - Kuva: Ville Jussila.
punginjohtajan toimia mahdollisimman yksimielisesti. Mikäli kuvaamani muutokset toteutuvat edes pääosiltaan voi Vaasasta syntyä työssäkäyntialueen suuruinen kaupunki. Risto Suni Vaasan Perussuomalaiset varavaltuutettu
Vaasan Perussuomalaisten Tea Laaksoharju:
Vammaiset haluavat olla myös mukana työelämässä EU-direktiivit suovat vammaisille täyden tasa-arvon ns. fyysisesti terveiden rinnalla ja ne kieltävät heidän syrjimisensä työmarkkinoilla. Vuonna 2009 YK hyväksyi ”Vammaisten oikeuksien yleissopimuksen”, jonka ovat ratifioineet kaikki muut länsimaat paitsi Suomi. Perussuomalaisten kansanedustaja Maria Tolppanen on kansanedustajista ainoa, joka on esittänyt sen ratifioimista. Tämä yleissopimus korostaa Vaasan Perussuomalaisten Tea Laaksoharjun mukaan nimenomaan vammaisen henkilön oikeutta työhön ja huomioonotta-
mista työmarkkinoilla. - Jokainen normaali, tervehenkinen ihminen haluaa tehdä työtä ja olla omalla työpanoksellaan rakentamassa yhteiskuntaa. Vammainen henkilö ei ole tässä mitenkään poikkeus. Tänä päivänä on koulutettuja, ammatillisesti päteviä vammaisia, mutta siitä huolimatta asenteiden jäykkyys sekä epäluulot vammaisia kohtaan laahaavat perässä, ajastamme jäljessä ja niinpä heidän työllistymisensä on heikkoa, sanoo
Laaksoharju. Vammaiseläkkeet ovat auttaneet vammaisia elämään säällistä, ihmisarvoista elämää ja nostaneet heidät pois kerjäläisen asemasta, jossa he elivät aina toisen maailmansdan jälkeiselle ajalle asti, kunnes sosiaalihuoltoa ruvettiin Suomessa kehittämään todenteolla 60-luvulla. -Vammaiseläkkeestä tuli kuitenkin myös keino lakaista vammaiset pois silmistä ja lokeroida
heidät omiin vammaisjärjestöihinsä ja niiden toimintoihin sivuun yhteiskunnasta. Tänä päivänä olemme tilanteessa, jossa myös vammaiset haluavat osallistua työelämään, jonka kautta heistä tulee yhteiskunnan kehityksessä mukana olevia päteviä ihmisiä ja varteenotettavia vaikuttajia, painottaa Tea Laaksoharju. Työelämän kautta jokaisen ihmisen itseluottamus ja usko omiin kykyihin kasvaa. Pitkälle edennyt teknologia ja innovaatiot mahdollistavat Laaksoharjun mielestä vaikeavammaistenkin työnteon ja erilaisten apu-
välineiden hankintoihin työpaikat saavat tukea valtiolta vammaisia työllistäessään. - Tänä päivänä työkykyiset vammaiset haluavat olla veronmaksajia, eivätkä elää muiden verotuloista, mikä tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin työtä tekevä vammainen, korostaa Laaksoharju. - Mitään asennekasvatusta en usko tarvittavan. Riittää, että vammaisista tulee näkyviä ja erilaisuudesta normaali ilmiö ja että vihdoin kasvamme ulos siitä kapea-alaisesta näkemyksestä, että yhteiskunta on vain valkoisille, heteroille ja fyysisesti terveille.
- Vammainenkin haluaa tehdä työtä ja olla näin omalta osaltaan rakentamassa tätä yhteiskuntaa. Suodaan heille tähän mahdollisuudet, sanoo Vaasan Perussuomalaisten Tea Laaksoharju. Sallikaamme kaikkien kukkien kukkia.
VAASAN PERUSSUOMALAISTEN VIRALLINEN ÄÄNENKANNATTAJA - JOULUKUU 2013
5
PERUSVAASALAISTA MAARAKENNUSTA
Matias Kvist:
Isänmaallisuus on tärkeä arvo Matias Kvistiä seuratessa ja kuunnellessa ei voi välttyä ajatukselta, että tuo fiksu nuorimies vielä vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen eduskunnasta käsin. 19-vuotiaaksi hänellä on selkeät päämäärät ja poliittiset arvot, jotka hän myös pystyy ymmärrettävästi ja kansanomaisesti perustelemaan. - Minua on politiikka vetänyt puoleensa jo hyvin nuoresta. Noin 12-vuotiaasta minua kiinnostivat yhteiskunnalliset asiat ja harmitti eritoten meidän yhteiskuntamme eriarvoisuus, työväestön ja vähäosaisten kyykyttäminen, sekä sitä kautta epäoikeudenmukaisuus. Kvist kertoo, että on lähtöisin työväenluokkaisesta perheestä. Vasemmistoliiton ja demarien ajatusmaailma liipasi läheltä. Jotain kuitenkin puuttui... - Seurasin töllöttimestä vuoden 2007 eduskuntavaalikeskusteluja, jossa ilmiö nimeltä Timo Soini puhui asiat halki. Se säväytti kerralla. Soini ja perussuomalaiset nostivat politiikan uudelle tasolle, he puhuivat asioista ensi kertaa niiden oikeilla nimillä. Kvist kertoi samantien oivaltaneensa, että nämä ns. työväenpuolueet ovat hylänneet juurensa, aatteensa ja samalla valitettavasti myös kannattaja-
kuntansa. - Isänmaallisuus on ollut minulle aina erittäin tärkeä asia. Haluan olla mukana puolueessa, jonka arvomaailmasta löytyy sijaa suomalaisuudelle. Haluan olla myös mukana rakentamassa tätä yhteiskuntaa sellaiseksi, jossa meidän kaikkien on hyvä olla ja elää. Juuri perussuomalaiset ovat valmiina puolustamaan yhteiskuntamme vähäosaisia ja luomaan yhteiskunnan, jossa on tasapuoliset mahdollisuudet menestyä. Työtä arvostettava Matias Kvistillä on selvä poliittinen agenda, joka kulminoituu kahteen pääkohtaan. Ensinnäkin hänen sydämen asiana on turvata työtätekevälle sellainen palkka, jolla voi tämän päivän Suomessa elää ja tulla kohtuullisesti toimeen. Toiseksi hyvinvointiyhteiskunta on turvattava , mutta tämä ei tarkoita hyysäys-yhteiskuntaa.
- Emme saa ottaa mallia USA:sta, jossa tavalliset ihmiset saavat tehdä kahta-kolmea työtä limittäin, että pystyvät elättämään perheensä. Meillä kysymys on siinä, miten saamme työttömät töihin. Tähän asiaan ei meillä ole riittävästi kiinnitetty huomiota. Ja lähtökohtana täytyy totta kai olla se, että ensin työllistetään työttömät suomalaiset, ja vasta sen jälkeen pohdimme muita vaihtoehtoja. Ei puolessa miljoonassa suomalaisessa työttömässä todellakaan kaikki ole työtä vieroksuvia, niin kuin eliitti hieman liioitellen antaa ymmärtää, puhisee Kvist. Myös työn arvostus on nostettava meillä Kvistin mielestä uudelle tasolle. - Jokaista työntekijää on kunnioitettava, on sitten kyseessä siivooja tai johtaja. Euroopasta ja Eurooppa-politiikastakin Matias Kvistillä on selkeä näkemys. - Euroopan unionin tilalle
olisin valmis tarjoamaan vahvaa eurooppalaista yhteistyötä. Tulevaisuuden Eurooppa tulee taatusti rakentumaan vahvoihin kansallisvaltioihin. Euroopassa saa ja pitää olla kulttuurieroja - sehän on vain rikkautta. Liikunnasta potkua Matias Kvist liputtaa intohimoisesti paitsi perussuomalaisten, niin myös Vaasan Palloseuran puolesta. - Itse lopetin futisharrastukseni jokin aika sitten, mutta seuraan kyllä tiiviisti mitä palloilurintamalla tapahtuu. Kuntoa pidän yllä lenkkeillen ja silloin tällöin sählyä pelaamalla. Kvist toteaa, ettei liikunnan merkitystä voi koskaan olla liikaa korostamatta. Se on tärkeää niin nuorille kuin hieman varttuneemmillekin. - Suomessa urheiluseurat tekevät todella laadukasta työtä niin kilpa- kuin harrasteurheilun parissa. Tämän
Vaasalainen nuori perussuomalainen Matias Kvist sanoo, että perussuomalaiset on ainoa uskottava suomalainen poliittinen muutosvoima. Hän on varma, että poliittinen flow jatkuu myös tulevissa vaaleissa.
takia toivon, että yhteiskunta panostaa tulevaisuudessa liikuntaan ja liikuntapaikkoihin. Se on kuin rahaa panisi pankkiin, varsinkin nuorten kohdalla se on myös satsausta tulevaisuuteen. - Liikunnasta saa puhtia myös politiikan tekoon, vakuuttaa Kvist, joka on iästään huolimatta vaikuttamassa puolueessaan jo monessa luottamustehtävässä. Hän on perussuomalaisten nuorten hallituksen jäsen, Ete-
lä-Pohjanmaan perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja, Vaasan Perussuomalaisten hallituksen jäsen sekä EteläPohjanmaan piirin hallituksen varajäsen. Vauhti on Matiaksella ollut kova, mutta vauhtisokeudesta ei kannata puhua. Jalat ovat tukevasti maassa, niin kuin Pohjanmaalla on tapana. Teksti ja kuva: Juha Rantala
6
VAASAN PERUSSUOMALAISTEN VIRALLINEN ÄÄNENKANNATTAJA - JOULUKUU 2013
Matti Anttonen:
Biokaasun käyttöönotto vaatii määrätietoisuutta ja rohkeutta Syyskuussa (1.9.) Pohjalaisessa pohjalainen liikennöitsijä syystäkin ihmetteli, miksi kaupunki on pakottamassa paikallisliikenteen linja-autot kaasukäyttöisiksi. Stormossenin Leif Åkers selvitteli myöhemmin (16.9.) biokaasun etuja, jotka ovat kiistattomat. Stormossen tuottaa suuret määrät biokaasua, joka olisi helppo jalostaa liikennekäyttöön. Liikennekäytön aloittamisessa on yksi iso mutta. Kuinka biokaasua voidaan myydä, jollei ole käyttäjiä? Ja kuinka saada käyttäjiä kaasuautoille, jollei polttoainetta ole vielä saatavilla? Ilmeisesti tästä syystä kaupunki kaavailee biokaasulla toimivien autojen hankkimista vuoden 2015 alusta. Vaasan päättäjien kannattaisi katsoa isompaa kuvaa. Biokaasulaitoksia on Stormossenin lisäksi Laihialla, Ilmajoella, Lapualla ja sellainen on tulossa ainakin Jepualle. Näistä laitoksista ainakin Jepuan ja Ilmajoen laitoksilla on selkeät aikeet myydä biokaasua myös liikennekäyttöön. Eli verkosto olisi varmasti kasvamassa nopeasti ja sitä kautta kysyntäkin.
Muualla Suomessa pienautoilijat ovat olleet suuri asiakasryhmä. Esimerkiksi monet taksinkuljettajat käyttävät kaasua. Yli 20 kaasun tankkauspistettä ympäri Suomea osoittaa, että käyttäjiä on. Samoin kaasuautoja on saatavilla ja bensalla tai dieselillä toimiva auto on mahdollista muuttaa kaasukäyttöiseksi muutamalla tuhannella eurolla. Bensaa vaihtoehtoisena polttoaineena käyttävät autot (bifuel) kulkevat biokaasulla 200 - 700 km, minkä jälkeen polttoaine vaihtuu automaattisesti ilman, että kuljettaja huomaa muutosta. Eivät uudetkaan bifuel-autot ole mahdottoman kalliita tavallisiin bensa- tai dieselmalleihin verrattuna. Etua Wärtsilästä Vaasan etu on, että täällä on kaasumoottoreita valmistava Wärtsilä ja sitä kautta kaasuasennusosaamista. Eli mahdollisuudet uusille yrityksille kaasuautoihin liittyvän liiketoiminnan parissa. Mikäli
mainitut naapurilaitoksetkin aloittavat biokaasun myynnin liikennekäyttöön, niin Pohjanmaalla olisi kaasua reilusti yli tuhannelle kaasua käyttävälle autolle. Biokaasun käyttöön houkuttelee ympäristöystävällisyyden ja paikallisuuden lisäksi hinta: muualla Suomessa biokaasua myydään bensaa ja dieseliä edullisemmin, jolloin sen käyttö maksaa investoinnin takaisin. Kaupungin paikallisliikenteessä kaasun käyttöön liittyy monta lisähaastetta, joista suurin on tankkaus. Tankkaus vie aikaa hieman kauemmin, jos se vaatii erillisen käynnin tankkausasemalla päivän aikana. Bussit olisi monessa mielessä helpoin tankata varikolla päivän päätteeksi, mutta se vaatisi erillisen ja kalliin investoinnin. Kilpailutusta mietittäessä tämä on tärkeä kysymys: lähinnä tankkauspaikkaa sijaitsevan varikon toimija hyötyy suhteessa muihin, vaikka se ei
Matti Anttonen (ps) sanoo, että biokaasun käyttöön houkuttelee ympäristöystävällisyyden ja paikallisuuden lisäksi myös hinta. - Kuva: Ville Jussila
ole kenellekään optimaalinen ratkaisu. Eikä polttoaineen tuotanto-ongelmien sattuessa kaasubussilla tee mitään. Kannattaisikohan kuitenkin ottaa selvää kokemuksista muualta Suomesta, miten siellä on onnistuttu käyttöönottovaiheessa? Fiksulla mark-
kinoinnilla löytyisi varmaan tarpeeksi muita käyttäjiä, jotka ovat valmiit investoimaan uusiin ajoneuvoihin. Biokaasun käyttöönotossa perussuomalainen linja on kotimaista suosiva: tarvitsee vain laittaa paikallinen liikennepolttoaine saataville, niin ostajat
ovat jo jonossa. Matti Anttonen Vaasan Perussuomalaiset
Ville Jussila:
Kuntaliitosepäilyt osoittautuneet ainakin toistaiseksi turhiksi Vaasa ja Vähäkyrö yhdistyivät yhdeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2013. Asian teki todella mielenkiintoiseksi se, että molemmat liitososapuolet ovat aika täydellisesti toistensa vastakohtia. Vähäkyrö oli perinteinen maalaiskunta peltoineen ja jokivarsi-idylleineen, kun taas Vaasa on täysverinen kaupunki korkeine taloineen ja leveine katuineen. Yhdistymisessä oli myös siinä mielessä mielenkiintoa, että yhteistä maarajaa ei ollut, vaan välissä on muutaman kilometrin verran Mustasaaren kuntaa. Nyt kun on pian mennyt jo vuosi liitoksen yhteiseloa, alkaa pikkuhiljaa hahmottua Vähässäkyrössä asuvillekin mistä tässä oikein on kysymys. Ennen ja jälkeen kuntaliitosta
suurimmat pelot ja epäröinnit kohdistuivat Vähänkyrön terveyspalveluihin ja vanhustenhoitoon. Ymmärrän täysin, että nämä asiat ovat tärkeitä säilyttää tällä alueella. Onneksi Vaasa näyttää pitävän kiinni suunnitelmista sekä yhdistymissopimuksesta, ja pelot ovat osoittautuneet enemmän tai vähemmän turhiksi. Sekä uusi terveyskeskus että vanhusten palvelukeskus Fyrrykaratano ja sen laajennus sekä peruskorjaus tulevat toteutumaan lähiaikoina. Terveyskeskus sai hienot ja toimivat
väistötilat tien toiselta puolelta Vähäkyrö-talon alakerrasta, jossa toimii myös Vähänkyrön yhteispalvelupiste. Rahat eivät riitä aivan kaikkeen Vähäkyrö sai neuvoteltua yhdistymissopimukseen kaikkiaan 21,3 miljoonaa euroa investointi- ja kehittämisohjelmaan. Näyttää siltä, että tässä muuttuvassa tilanteessa rahat eivät tule riittämään aivan kaikkeen mitä oli suunniteltu. On selvää, että kustannusten nousun vuoksi joudutaan jotain karsimaan tai ainakin toteuttamaan vähän vaatimattomammin. Tässä onkin nyt päättäjillä ja virkamiehillä syytä olla ajan hermolla, etteivät kustannukset nouse turhaan viivyttelyn ja vetkuttelun takia. Mikä tulee olemaan Vähään-
kyröön tehtävien investointien taso, kun yhdistymissopimus loppuu 2015? Toivottavasti yhdistyneellä Vaasalla on silloin myös visioita kehittää maaseutuaan entisestään toimivammaksi ja elinvoimaisemmaksi. Nähtäväksi jää. Tähän mennessä voi olla vain tyytyväinen siihen miten meidät maalaiset on otettu osaksi kaupunkia. Ainoastaan sellainen seikka tässä vähän häiritsee, että vaasalaiset eivät oikein tunnu tietävän mitä liitoksessa oikein saivat. Monesti kuuluu jopa sanottavan, että ”Fyrrykyröön” on pitkä matka. Toivotankin kaikki kantavaasalaiset tervetulleiksi tutustumaan Vähäänkyröön. Varsinkin kesäaikaan kannattaa tehdä maisemakierros Merikaarrosta vanhalle kirkonkylälle Jokivarsitien kautta.
Valtuutettu Ville Jussila (ps) toivoo, että Vaasalla on myös jatkossa visioita kehittää Vähääkyröä entistä toimivammaksi ja elinvoimaisemmaksi. - Kuva: Elina Jussila.
Vähälläkyröllä on pitkä ja tutustumisen arvoinen historia pohjalaisena pitäjänä ja kuntana. Tervetuloa tutustumaan!
Ville Jussila Vaasan Perussuomalaiset kaupunginvaltuutettu
VAASAN PERUSSUOMALAISTEN VIRALLINEN ÄÄNENKANNATTAJA - JOULUKUU 2013
7
Toivotamme Kaikille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2014 Iloista joulua ja onnellista uutta vuotta 2014!
Koivisto Raija, Aleksi ja Emma
Sydämellistä itsenäisyyspäivää ja hyvää joulun odotusta Jukka Mäkynen kaupunginvaltuutettu
Rauhallista joulua ja onnekasta vuotta 2014! Maria Tolppanen kansanedustaja
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta
Tulkoon joulu rauhallinen, Uusi vuosi onnellinen! Vesa-Matti Saarakkala kansanedustaja
Joulutähti tuiki, loista, arkimurheet meiltä poista. Joulumieli meille luo, Tunnelma iloinen tuo. Ville Jussila kaupunginvaltuutettu
Risto Suni
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Taneli Jokela
Joulutähti taivahan, onnen saatat tupahan! Tulet kauniit loistavat, joulun ilot saapuvat. Mauri Ollila kaupunginvaltuutettu
Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!
Hyvää perussuomalaista Joulua toivottaa
Reijo Hongisto kansanedustaja
Asko Salminen
Antakaa Herralle, te kansojen sukukunnat, antakaa Herralle kunnia ja väkevyys. Psalmit 96:7 Joulunodotuksin Vesa Kela
Lämpimät joulutervehdykset ja rauhalliset uuden vuoden odotukset
Liisa Maria Stolt Matias Kvist Seppo Jussila Mikael Ö Heikki Hassinen
Tumma taivas jouluyönä, tähdet tuikkii valovyönä, ilmassa on ripaus taikaa, Rauhallista Joulunaikaa! Juha Rantala
Make ja Sanna
Matti Vahtera Janne Viianen Jouni Helle Jarno Koljonen Sinikka Havulehto
VARATTU