No 40 & 2021 Kalenterimaailma on Helsingin yliopiston almanakkatoimiston tiedotuslehti, joka ilmestyy kerran vuodessa. Lue verkossa: almanakka.helsinki.fi/julkaisut/kalenterimaailma. Seuraa Almanakkatoimistoa Facebookissa: facebook.com/almanakkatoimisto
Uusia tuulia kalenterialalla Syksyn aikana on taas myyty miljoonia kalentereita suomalaisille. Paperisilla seinä- ja taskukalentereilla on yhä kysyntää, vaikka digitalisaatio etenee yhteiskunnassa nopeasti. Miltä näyttävät tulevaisuuden kalenterimarkkinat? Perinteisiä kirjamessuja ei järjestetty viime vuonna Helsingissä eikä Turussa, mutta tänä syksynä tilanne oli jo toinen. Meno lokakuun messuilla ei tosin ollut yhtä vilkasta kuin aiemmin, mutta kalentereita löytyi useilta osastoilta. Helsingin kirjamessuilla oli tänä vuonna myös kaksi kalenteriaiheista lava esiintymistä. Suosittu tubettaja Mmiisas kertoi Inspiskalenteri By Mmii-
DIGITALISAATIO UHKAA JA INNOSTAA Digitalisaatio on päivän sana, ja yhteiskuntamme on vahvasti siirtymässä digitaaliseen aikaan. Niin viranomaisten kuin yritysten palvelut löytyvät yhä Kuva: Minna Saarelma-Paukkala
Keväällä 2020 alkanut korona-aika ei osoita Suomessa vielä laantumisen merkkejä, mutta yhteiskunta on monilta osin jo vapautunut. Kalenterien myyntiin pandemialla ei näytä olleen suurempaa vaikutusta. Moni suomalainen on hankkinut kalenterinsa verkkokaupasta, kun kauppakeskuksissa ei ole käyty vanhaan tapaan. Nyt niihinkin uskalletaan taas ostoksille.
sas 3 -uutuudestaan, joka sisältää myös reseptejä ja ajatuksia hyvinvoinnista. Samoin messuilla haastateltiin tubettaja Elisa Malikia, jonka Mun vuosi – Bujoilijan kalenteri esitellään tämän tiedotteen takasivulla. Ehkä tulevina vuosina kalenterit ovat näkyvämminkin esillä kirjamessujen ohjelmassa?
Helsingin kirjamessuilla oli tänä syksynä yleisöä lähes entiseen tapaan.
Muutoksia vuoden 2023 kalenteriin s. 2 • Kirjaesittelyjä s. 3–4 Christine Stukaloff vetää Almanakkatoimiston digihanketta s. 3
2
Kuva: Minna Saarelma-Paukkala
2021
2023: Muutoksia merkkipäiviin Suomalaisen kalenterin merkkipäiviin tulee vuonna 2023 kolme muutosta.
1
Suomen luonnon päivä lisättiin kalenteriin vuonna 2020, mutta vuonna 2023 tälle päivälle tulee myös Suomen lipun kuva. Päivää vietetään elokuun viimeisenä lauantaina. Sisäministeriö on suositellut liputusta tälle päivälle vuodesta 2017, ja keväällä 2021 Yliopiston almanakkatoimiston hallitus päätti, että päivän liputus katsotaan nyt vakiintuneeksi.
Suosittu tubettaja Mmiisas tunnustautui kirjamessuilla innokkaaksi paperikalenterien käyttäjäksi. useammin verkosta, ja paperikonttoreiden aika on ohi. Mitä tämä merkitsee kalenterialalla? Yliopiston almanakkatoimiston hallitus päätti lokakuussa käynnistää digitalisointihankkeen, jonka tarkoituksena on sujuvoittaa yhtiön toimintaa. Verkkosivuja uudistetaan ja asiakaspalvelua kehitetään. Paperikalentereihin luotetaan yhä, ja niiden uskotaan pitävän pintansa ainakin 5–10 vuotta, mutta entä sen jälkeen? Millaisia ovat tulevaisuuden digitaaliset kalenterit – ja millä tavoin niissä näkyvät nimipäivät ja muut merkkipäivät? Projektipäällikkö Christine Stukaloffilla (s. 3) on isoja kysymyksiä selvitettävänään. Minna Saarelma-Paukkala
tuksen muistopäivä. Kirkolliskokous päätti 6.8.2021, että tämän pyhäpäivän nimeksi tulee reformaation päivä, koska sanan reformaatio käyttö on vakiintunut. Reformaation päivää vietetään vuosittain 22. sunnuntaina helluntaista eli lokakuun lopulla tai marraskuun alkupuolella. Kirkolliskokouksen päätös tuli voimaan heti, mutta termit ovat aluksi käytössä rinnakkain. Almanakkatoimiston aineistoissa nimenmuutos näkyy vuosikerrasta 2023 lähtien. Kuva: Miina Sillanpään säätiö
2
Lokakuun 1. päivälle tulee vuonna 2023 uusi merkkipäivä: Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä. Päivä merkitään kalentereihin vakiintuneena liputuspäivänä, sillä sisäministeriö on suosittanut sille liputusta jo vuodesta 2016. Miina Sillanpää (1866–1952) oli ensimmäinen suomalainen naisministeri ja yksi ensimmäisistä, vuonna 1907 valituista naiskansanedustajista (sos.dem.). Hänen päiväkseen valikoitui 1.10., koska sinä päivänä vuonna 1906 tulivat voimaan uusi vaalilaki ja valtiopäiväjärjestys. Vaalilaki toi Suomeen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden.
3
Suomalaisessa kalenterissa on pitkään ollut merkintä uskonpuhdis-
Joko tunnet Ison Yliopiston almanakan? • Koko 130 x 185 mm, parikierresidottu • Suomessa painettu muoviton tuote • Kaksi viikkoa aukeamalla, lisäksi kuukausisuunnitelmat ja vuosikalentereita • Kalenterisivuilla suomalaiset nimipäivät ja merkkipäivät, ns. myrskynmerkit ja pyhäpäivien tekstit • Auringon nousu- ja laskuajat viideltä paikkakunnalta, taivaankappaleiden nousu- ja laskuajat sekä muuta tähtitieteellistä tietoa • Ortodoksiset, juutalaiset ja islamilaiset juhlapäivät • Ajankohtainen artikkeli • Aakkosellinen suomalainen, suomenruotsalainen, saamelainen ja ortodoksinen nimipäiväkalenteri
• Tietoa suomalaisten nimistä • Tori- ja markkinapäivät • Säätaulukoita • Teemapäivät ja tapahtumat • Suomen kaupungit ja EU-tietoa • 41 maan vapaapäivät • Tietosivuja Suomesta ja maailmalta • Kalakalenteri ja Onnenkalenteri • Jäteopas, ulkomaanpuheluopas ja muuta hyödyllistä tietoa • Muistiinpanosivuja • 16-sivuinen maailmankartta • FSC®-sertifioitu tuote
Osta almanakkaperheen tuorein ja tietorikkain kalenteri Ajaston verkkokaupasta www.ajasto.fi
Miina Sillanpää aloitti työt 12-vuotiaana Forssan puuvillatehtaassa. Hän ajoi aktiivisesti työläisnaisten asiaa.
3
2021
Almanakkatoimistoon uusi projektipäällikkö Maailman digitalisoituessa myös kalenterialan sähköisiä mahdollisuuksia halutaan kartoittaa. Almanakkatoimistossa on käynnistetty digitalisointihanke, jota johtaa projektipäällikkö, KTM Christine Stukaloff. ”Kalentereiden maailma on todella kiehtova!” Christine Stukaloff huudahtaa innostuneena. Hän on toukokuusta lähtien vastannut Almanakkatoimiston hankkeesta, jonka tarkoitus on digitalisoida yrityksen palveluita sekä kehittää liiketoimintaa ja markkinointia. Kesän ja alkusyksyn aikana valmistui esiselvitys ja varsinainen hanke polkaistiin käyntiin lokakuussa. Stukaloffilla on vankka kokemus digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Hän on aiemmin työskennellyt mm. kehitysyhteistyöjärjestö World Visionissa asiakashallintajärjestelmän kansainvälisissä käyttöönottoprojekteissa sekä Finnairilla – monien muiden positioiden ohella – uusien palveluiden, sähköisen kaupankäynnin ja verkkosivustojen kehittämiseen liittyvissä tehtävissä. Almanakkatoimiston hankkeen tarkoitus on digitalisoida yrityksen palveluita sekä kehittää liiketoimintaa
Kuva: Sakari Röyskö
ja markkinointia. Projekti on aloitettu kartoittamalla toimiston sisäisiä prosesseja ja tutustumalla asiakas-
näkökulmaan: asiakkainamme on hyvin erilaisia tahoja, esimerkiksi suuria painotaloja, järjestöjä, museoita, valokuvausliikkeitä ja pienyrityksiä, joilla kaikilla on erilaiset tarpeet ja mahdollisuudet. ”Kesän ja syksyn aikana olin yhteydessä 60 asiakkaaseen. Pääsin tutustumaan heidän toiveisiinsa ja ajatuksiinsa kalenterialan tulevaisuuden näkymistä”, Stukaloff kertoo. Digihankkeen seuraavassa vaiheessa keskitytään asiakashallinnan parantamiseen ja verkkosivuston kehittämiseen. Tulevaisuudessa tavoitteena on nähdä painetun kalenterin rinnalla digitaalinen kalenteri nimi-, juhla- ja liputuspäivillä. ”Haluamme toiminnallamme vaikuttaa asiakkaidemme onnistumiseen kalenterialalla tarjoamalla heille kehittyviä ja uudenaikaisia palveluita ja kalenteripohjia”, Stukaloff summaa. Onerva Ollila
Elämänviisautta Puluboin tapaan Puluboi on pienten ja vähän isompienkin lukijoiden rakastama pulu, joka tutkii maailmaa omalla vinkeällä tyylillään. Veera Salmen Puluboin tähtimietteellinen kirja (Otava 2021) on jo kahdeksas Puluboi-teos, ja sen havaintokohteena on avaruus – tai siis avaluus. Kirja sisältää kyllä tietoa vaikkapa planeetoista, tietenkin Puluboin lennokkain sanankääntein, mutta puhdasverisen tietokirjan etsijät joutuvat hakoteille. Maailmankaikkeuden mittakaava toimii kuitenkin hyvänä pe-
rustana Puluboin syvällisille aatoksille. Ystävänsä Mulmelin kanssa Puluboi pohdiskelee olevaisen olemusta ja elämän oivalluksia. Miten toimitaan riidan keskellä? Miten olla yhdessä, vaikka ollaan erilaisia? Miten pyydetään anteeksi? Kenties kirjan tärkein oppi onkin, että vaikka olemme kaikki erilaisia, olemme kaikki saman avaruuden asukkeja. Ja samat kohteliaisuussäännöt pätevät ihan kaikkialla, koko linnunradan laajuudella. Onerva Ollila
Osoitelähde: Yliopiston almanakkatoimiston asiakasrekisteri Paino: Punamusta Oy 2021
Matalan kynnyksen bujoilua
Agricolan viimeinen matka
Tubettaja Elisa Malik tunnetaan erityisesti bujovideoistaan. Bujo eli bullet journal on kalenterin, luonnoskirjan ja muistilistojen yhdistelmä, jonka pistekuvioiduille sivuille voi rakentaa itse haluamansa sisällön. Täysin tyhjästä luotava bujo antaa luovuudelle tilaa, mutta koko sisällön työstäminen alusta asti itse vie runsaasti aikaa. Elisa Malikin Mun vuosi 2021–2022 – bujoilijan kalenteri (Otava 2021) tekee bujoilusta helppoa ja nopeaa. Bujoa on viety piirun verran kalenterin suuntaan: joka kuukauden otsikkosivut ja kuvitusteemat ovat valmiina. Samoin päivämerkinnät on painettu valmiiksi. Käyttäjän tehtäväksi jää täyttää, värittää ja muuten elävöittää bujoa. Bujoilijan kalenterin kunkin kuukauden aloittaa tavoitesivu ja kuukauden lopussa on muutama bujolle ominainen tracker eli visuaalinen seurantatyökalu. Niiden avulla voi seurata haluamaansa rutiinia, unirytmiä, mielialaa ja rahankäyttöä. Myös omille trackereille tai muille sisältösivuille on jätetty jonkin verran tilaa. Tekstit ja piirrokset ovat Malikin käsialaa. Parhaimmillaan bujo toimii käyttäjälleen peilinä omasta arjesta ja johdattaa kohti tavoitteita. Jos homma tuntuu itse tehtynä liian työläältä, Bujoilijan kalenteri on vaihtoehto tutustua harrastukseen matalalla kynnyksellä. Onerva Ollila
Huhtikuun 9. päivä on kalenterissamme ”Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä”. Piispa Mikael Agricolaa (n. 1510–1557) muistetaan etenkin raamatunkääntäjänä ja suomen kirjakielen isänä. Agricolan kuolinpäivä 9.4. on myös vakiintunut liputuspäivä. Roope Lipastin romaani Mikaelin kirja (Atena 2021) kertoo Agricolan matkasta rauhanneuvotteluihin Moskovaan vuonna 1557. Kustaa Vaasa lähetti Turun piispan korkea-arvoisen valtuuskunnan mukana Venäjälle sel-
ILOISTA JOULUA JA HYVÄÄ KALENTERIVUOTTA 2021! Olemme tänä vuonna tehneet lahjoituksen yhteistyökumppanimme Diakonissalaitoksen työlle syrjäytymisvaarassa olevien nuorten hyväksi.
vittämään venäläisten ja ruotsalaisten rajakiistoja. Talvinen rekimatka on hyinen ja ankara, eikä vastaanotto vieraassa maassa ole aina ystävällinen. Paluumatkalla Agricola saa sairauskohtauksen ja kuolee pian seurueen saavuttua Ruotsin puolelle Uudenkirkon pitäjään. Romaanin toinen päähenkilö on Mikaelin vaimo Birgitta, jolla on omat puuhansa ja vastoinkäymisensä piispantalon emäntänä Turussa. Pariskunnan tarinoita yhdistää pakanallisista parannuskeinoista kertova Agricolan käsikirjoitus, jota Mikael piilottelee matkallaan ja Birgitta kotona – ja joka vie Birgitan jopa oikeuteen Turussa. Mikael haudataan Viipurin tuomiokirkkoon, eikä Birgitta pääse hautajaisiin. Vaimon on totuttava siihen, ettei mies enää palaa kotiin. Lipasti kirjoittaa 1500-luvun elämästä niin uskottavasti, että Agricolan vaiheista olisi mielellään lukenut kattavammankin kuvauksen. Kirjailijoilla on toki vapautensa, joten tarkkana historiankirjoituksena ei tätäkään teosta ole syytä pitää. Minna Saarelma-Paukkala
ISSN 2342-7116 (Painettu) ISSN 2342-7124 (Verkkojulkaisu) Vastaava toimittaja: Minna Saarelma-Paukkala Taitto: Onerva Ollila Julkaisija: Helsingin yliopiston Kalenteripalvelut Oy, Yliopiston almanakkatoimisto Postiosoite: PL 14, 00014 Helsingin yliopisto Käyntiosoite: Kopernikuksentie 1, 00130 Helsinki Puhelin: 02941 22942
Yliopiston almanakkatoimisto Minna, Onerva, Christine ja Asko
Sähköposti: almanakka@helsinki.fi Internet: almanakka.helsinki.fi