No 38 & 2019 Kalenterimaailma on Helsingin yliopiston almanakkatoimiston tiedotuslehti, joka ilmestyy kerran vuodessa. Lue verkossa: almanakka.helsinki.fi/julkaisut/kalenterimaailma. Seuraa Almanakkatoimistoa Facebookissa: facebook.com/almanakkatoimisto
Luontoa, taidetta ja toimintaa Suomessa on jälleen painettu tulevalle vuodelle miljoonia kalentereita. Tarkkaa määrää ei kukaan tiedä, mutta kymmenen miljoonan kalenterin raja ylitetään tänäkin vuonna. Miltä uudet kalenterit näyttävät? Yliopiston almanakkatoimistoon saapuu aina loppuvuonna runsaasti näytteitä suomalaisilta kalenterikustantajilta. Näytekalentereista tarkistetaan, mitä tilattuja aineistoja niissä on käytetty ja ovatko copyright-merkinnät asianmukaiset. Samalla toimistossa saadaan kokonaiskuva siitä, miltä suomalainen kalenteritarjonta näyttää. Kaupallisten kalenterikustantajien valikoima on tunnetusti laaja ja graafisesti tasokas, ja tuotteita on kehitelty monenlaisiin tarpeisiin. Valtaosa näytekalentereista on kuitenkin erilaisten pienten yhdistysten, koulujen ja urheiluseurojen kalentereita. Myös monet isot firmat, kuten jäte- ja energialaitokset, apteekit ja ruokakaupat painavat kalentereita asiakkailleen. Kalenteritarjonnassa näkyy suomalaisen yhteiskunnan koko kuva.
vakalentereita. Tyypillisin kuva-aihe on Suomen luonto: eläimet, kukat ja kauniit maisemat. Taidekalentereissa luotetaan suomalaisten suosikkeihin, kuten Helene Schjerfbeckiin tai Martta Wendeliniin. Tuotteet kertovat myös julkaisijastaan: autoharrastajien kalenterissa on vanhoja autoja, luisteluseuran kalenterissa luistellaan ja talofirman kalenterissa esitellään talomallistoa. Erilaiset perhekalenterit ovat myös yleistyneet. Pöytä- ja taskukalentereita painetaan yhä paljon, vaikka sähköinen kalenteri on monilla työpaikoilla syrjäyttänyt perinteiset allakat. Juliste- ja hiirimattokalentereita tehdään samoin. TARROJA JA TUUNATTAVUUTTA Kalenteritrendeissä korostuu nyt oman käden jälki. Taskukalenterin kantena
saattaa esimerkiksi olla vain tyhjä muovitasku, jonka käyttäjä voi täyttää haluamallaan kuvalla. Näin kalenterista saa helposti käyttäjänsä näköisen. Omilla kuvilla valokuvaamoista tilattavat seinäkalenterit ovat myös suosittuja. Yhä useamman kalenterin mukana tulee nykyään pieniä symbolitarroja, joilla voi tehdä omia merkintöjä kalenteripäiville. Moniin kalentereihin on myös jätetty aiempaa enemmän kirjoitustilaa ja erilaisia taskuja käyttäjän omille aineistoille. Kierrätyskin on kunniassaan: joissakin kalentereissa kuukausikuvat voi käyttää myöhemmin postikorttina. Ympäristöystävällisyys näkyy myös käytetyissä paperilaaduissa. Muotitrendejä seurataan samoin tarkkaan: kalentereissa korostuvat kauden muotivärit. Minna Saarelma-Paukkala
KUVAKALENTERI ON YKKÖNEN Suurin osa saapuneista näytekalentereista on perinteisiä vaakamallisia ku-
Kalenteriopas uudelle vuosikymmenelle s. 2 Uusia merkkipäiviä vuonna 2020 s. 3 • Kirjaesittelyjä s. 4
2
2019
Kalenteriopas uudelle vuosikymmenelle Yliopiston almanakkatoimistossa on nykyään kolme kokopäivätoimista työntekijää. Toimistoa johtaa Minna Saarelma-Paukkala, joka on nimistöntutkimuksen dosentti, ja hänellä on apunaan kaksi maisteria, julkaisugraafikko Onerva Ollila ja tähtitieteilijä Asko Palviainen. Kolmikon jäsenillä on jo vanhastaan kokemusta populaarikirjoittamisesta, ja nyt he ovat runsaan viiden vuoden ajan julkaisseet esimerkiksi kuukausittaisia blogeja almanakkatoimiston verkkosivuilla sekä
lehtiartikkeleita niin tässä Kalenterimaailma-lehdessä kuin muuallakin. Näin kolmikolle on kertynyt varastoon hyvä valikoima tekstejä, jotka on nyt laajennettu ja yhdistetty uudeksi kalenterikirjaksi. Ajankohta kirjan julkaisemiselle on hyvin sopiva, kun vuodelle 2020 on almanakkaan tulossa taas uutta liputuspäivää, uutta merkkipäivää ja runsaasti uusia nimipäiviä. Ajan tasalla: Suomalainen kalenteri tänään -kirjan (2019) kustantajaksi tuli Otava, joka julkai-
Minna Saarelma-Paukkala (vas.), Asko Palviainen ja Onerva Ollila esittelivät uutta kirjaansa Helsingin kirjamessuilla 27.10.2019.
si myös almanakkatoimiston edellisen kalenterioppaan, tekemäni Aikakirjan, kaksikymmentä vuotta sitten. ASIANTUNTEVAA ALMANAKKATIETOA Ajan tasalla -kirjasta löytyvät taustat ja perustelut vuoden 2020 uudistuksille ja muille viime aikojen kalenterimuutoksille. Kirjaan on otettu runsaasti kalenteritietoutta, jota almanakkatoimistoon on vuosien varrella kertynyt mutta jota ei ole aikaisemmissa kalenterioppaissa. Esimerkiksi Suomen työntekijät voivat nauttia joka vuosi vähintään seitsemästä arkivapaapäivästä, joskus jopa kymmenestä, kuten vuonna 2024 ja 2025. Ilahduttavan tarkasti kirjassa esitellään myös naapurimaittemme Viron ja Ruotsin omia kansallisia merkki- ja liputuspäiviä. Virossa on paljon maan lähihistoriaan viittaavia merkkipäiviä, ja Ruotsissa taas liputetaan sekä nykyisille että entisille kuninkaallisille. Kummassakaan maassa ei ole sellaista sumaa kulttuurihenkilöille omistetuista merkkipäivistä kuin Suomessa. No jaa, on Ruotsissa sentään Nobeldagen. Seuraava kalenteriamme koskeva muutos saattaa tapahtua vuonna 2021, kun Euroopan unionissa luovutaan vuosittaisesta kesäajan käytöstä. Tai sitten ei, sillä päätöksenteko EU:ssa on edelleen levällään, ja kesäajan lopettamisesta voi tulla yhtä pitkällinen tarina kuin oli kesäajan käyttöönotto Euroopassa neljäkymmentä vuotta stten. Almanakkatoimiston kolmikko on tehnyt hyvää jälkeä, sillä Ajan tasalla on pätevä, sujuvasti kirjoitettu ja asiantunteva kirja tämän päivän kalenterikysymyksistä Suomessa. Heikki Oja Professori, Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtaja 1995–2012
3
2019
Uusia merkkipäiviä vuonna 2020 Suomalaiseen kalenteriin saadaan ensi vuonna yksi uusi liputuspäivä ja yksi uusi merkkipäivä ilman lipunkuvaa. Lisäksi suomalaiseen nimipäiväkalenteriin tulee 35 ja suomenruotsalaiseen 38 uutta nimeä. Uusi liputuspäivä on lapsen oikeuksien päivä 20.11., joka on nyt katsottu vakiintuneeksi liputuspäiväksi. Sisäministeriö on vuodesta 2013 suositellut yleistä liputusta tänä päivänä. Kalenterissa se on ollut ilman lipunkuvaa jo vuodesta 2002. Elokuun viimeiselle lauantaille tulee uutena merkkipäivänä Suomen luonnon päivä. Päivää on vietetty vuodesta 2013, ja nyt se merkitään kalenteriin ilman lipunkuvaa. Sisäministeriö on suositellut tälle päivälle liputusta vuodesta 2017 lähtien, mutta sen liputusta ei vielä ole katsottu vakiintuneeksi.
Suomalaisia nimipäiväkalentereita on 1990-luvulta lähtien uudistettu viiden vuoden välein. Nimilistojen ylläpidosta vastaa Helsingin yliopisto, jolla on niihin tekijänoikeus. Vuoden 2020 uudistukset laadittiin ensi kerran elossa olevan väestön nimistön pohjalta, jotta mahdollisimman moni suomalainen voisi löytää oman nimensä kalenterista. Uudistuksista vastasivat Minna Saarelma-Paukkala ja Leila Mattfolk. Minna Saarelma-Paukkala
Ajasta allakkaan
SUOMALAISEN NIMIPÄIVÄKALENTERIN UUDET NIMET Naistennimet (20): Adele, Aida, Bertta, Cecilia, Daniela, Elle, Erin, Fiona, Iita, Inna, Jasmiina, Lila, Luna, Malla, Meea, Minka, Minni, Neela, Selina, Unna Miestennimet (15): Andreas, Edvin, Elia, Eliel, Felix, Niila, Nikolas, Oskar, Oula, Petja, Petrus, Rene, Teo, Venni, Viktor
Tilaa uutiskirjeemme!
17.1.2020–29.8.2021
Millä tavoin ajan kulkua on seurattu eri kulttuureissa? Entä millaisia olivat suomalaisten käyttämät riimusauvat ja vanhat almanakat? Helsingin observatorion ja Yliopiston almanakkatoimiston yhdessä toteuttama näyttely vie kiehtovalle retkelle ajanlaskun maailmaan. Helsingin observatorio, Kopernikuksentie 1 Avoinna to klo 12–20, pe–su klo 12–16
Tykkää meistä Facebookissa!
Osoitelähde: Yliopiston almanakkatoimiston asiakasrekisteri Paino: Unigrafia Oy, Helsinki 2019
Almanakkanimiä kirjallisuudessa
Iloa Inspiskalenterilla Miisa Rotola-Pukkila eli Mmiisas on Suomen suosituimpia tubettajia. Hän on julkaissut tänä vuonna Inspiskalenteri by Mmiisas -nimisen kalenterin Otavan kustantamana. Kalenteri on lukuvuosikalenteri, jonka erikoisuus on se, ettei sitä ole valmiiksi päivätty tietylle vuodelle. Kalenteri on jaettu kuukausiin, ja aukeamilla on ruudukko aina yhdelle viikolle. Käyttäjä merkitsee itse päivämäärät ja viikkonumerot. Kalenteri on suunniteltu inspiroimaan ja ilahduttamaan nuorta käyttäjäänsä. Sen värikkäiltä sivuilta löytyy myös reseptejä ja Mmiisasin vinkkejä tyyliin: ”Hymy on sun kaunein asuste. Muista käyttää sitä.” Mukana on myös tarroja, joita voi lisätä kalenteripäiville: ”Loma alkaa!”, ”Treffit”, ”Käy kaupassa”, jne. Almanakkatoimiston näkökulmasta olisi toivonut kalenterista löytyvän nimipäivät. Liputuspäiviäkään tai muita kalenteripäiviä ei ole valmiiksi merkitty. Teoksen lopusta löytyvät kolmen vuoden (2019, 2020 ja 2021) kalenteriruudukot. Inspiskalenteri toimii ehkä parhaiten omien sisäisten tuntemusten kirjaamiseen eikä niinkään ajankulusta perillä pysymiseen. Katri Niinikangas
Millaisia ovat kirjallisuuden Kyllikit, Liisat, Martat tai Siirit? Anne Helttusen ja Tuula Uusi-Hallilan teos Naisia nimittäin – Kirjallisuutemme naishahmoja (SKS 2019) tarkastelee suomalaisessa kaunokirjallisuudessa esiintyviä naisia näiden etunimien kautta. Teoksessa käsitellyt 50 nimeä löytyvät lähes kaikki suomalaisesta almanakasta. Ainoa poikkeus on yhdysnimi Anna-Liisa – tosin nimistä Anna ja Liisa on kirjassa myös omat lukunsa. Näin teos tuo uusia näkökulmia myös suomalaisten nimipäivänimien tarkasteluun. Valitut nimet esitellään kirjassa aakkosjärjestyksessä, Ainosta alkaen ja Venlaan päätyen. Suomalaista kaunokirjallisuutta kahlataan samalla 1800-luvulta 2000-luvulle: Minna Canthista, Aleksis Kivestä ja F. E. Sillanpäästä aina Sirpa Kähköseen, Leena Lehtolaiseen ja Hannu Väisäseen. Kaunokirjallisuuden henkilönnimet ovat usein huolellisesti valittuja. Koska Uuden testamentin Martta oli ahkera ja touhukas, sellainen on myös monen romaanin Martta-hahmo. Samaan tapaan
Iloista joulua ja hyvää kalenterivuotta 2020! Olemme tänäkin vuonna tehneet joululahjoituksen Punaisen Ristin katastrofirahastoon.
Yliopiston almanakkatoimisto Minna, Onerva, Katri ja Asko
Elisabetit ovat usein sovinnaisia, Kaarinat kauniita, Liisat arkisia, Magdaleenat syntisiä ja Tiinat tomeria. Nimien valintaan vaikuttavat niin aiempi kirjallinen traditio kuin muu kulttuurikonteksti. Koska nimi tuo kantajansa persoonaan monenlaisia lisäsävyjä, sen valinta ei ole suinkaan yhdentekevä asia. Naisia nimittäin -kirjan tarinoissa näyttäytyy suomalaisten naisten – äitien, tyttärien, vaimojen ja rakastajattarien – koko elämä. Naisia on kirjallisuudessamme moneksi: niin alistettuja ja pettyneitä kuin vahvoja ja itsenäisiä oman tiensä kulkijoita. Minna Saarelma-Paukkala
ISSN 2342-7116 (Painettu) ISSN 2342-7124 (Verkkojulkaisu) Vastaava toimittaja: Minna Saarelma-Paukkala Taitto: Katri Niinikangas Julkaisija: Helsingin yliopiston Kalenteripalvelut Oy, Yliopiston almanakkatoimisto Postiosoite: PL 14, 00014 Helsingin yliopisto Käyntiosoite: Kopernikuksentie 1, 00130 Helsinki Puhelin: 02941 22942 Sähköposti: almanakka@helsinki.fi Internet: almanakka.helsinki.fi