No 37 & 2018 Kalenterimaailma on Helsingin yliopiston almanakkatoimiston tiedotuslehti, joka ilmestyy kerran vuodessa. Lue verkossa: almanakka.helsinki.fi/julkaisut/kalenterimaailma. Seuraa Almanakkatoimistoa Facebookissa: facebook.com/almanakkatoimisto
Kalenteri uudistuu vuonna 2020 Vuosi 2020 tuo jälleen muutoksia almanakkaan. Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin saadaan 35 uutta nimeä ja suomenruotsalaiseen 38. Lapsen oikeuksien päivälle 20.11. lisätään lipunkuva ja elokuun viimeiselle lauantaille merkitään Suomen luonnon päivä. Onerva Ollila
Nimipäiväuudistuksia tehdään nykyään viiden vuoden välein, edellisen kerran vuodelle 2015. Vuoden 2020 uudistuksista vastasivat dosentti Minna Saarelma-Paukkala ja filosofian tohtori Leila Mattfolk. Uudistukset laadittiin nyt ensi kerran elossa olevan väestön nimistön pohjalta, kun aiemmin tarkasteltavana ovat olleet uudistusta edeltäneen 50 vuoden aikana annetut etunimet. Tavoitteena oli, että mahdollisimman moni suomalainen voisi löytää oman etunimensä kalenterista. UUSIA KANSAINVÄLISIÄ NIMIÄ Uudistusten pohjana oli Väestörekisterikeskuksen aineisto, joka sisälsi maaliskuussa 2018 elossa olleiden suomen- ja ruotsinkielisten kansalaisten ensimmäiset etunimet. Perusehtona suomalaiseen kalenteriin pääsylle oli, että nimi esiintyy ensimmäisenä etunimenä vähintään 500 henkilöllä. Suomenruotsalaisessa kalenterissa rajana oli 50 nimenkantajaa. Suomalaiseen kalenteriin hyväksyttyjen nimien joukossa on useita vierasperäisiä etunimiä, kuten Adele ja Daniela tai Rene ja Teo. Mukana on myös vanhojen kalenterinimien lempi-
Kalenteriuudistuksen julkistus 29.8.2018 keräsi Tiedekulmaan runsaan yleisön. nimiasuja, kuten Minni (< Vilhelmiina) tai Venni (< Verneri). Yhtään uutta suomenkielistä nimeä ei tässä uudistuksessa kalenteriin saatu.
Myös suomenruotsalaiseen kalenteriin tulee useita kansainvälisiä etunimiä, kuten Lily, Charlie ja Morgan. Minna Saarelma-Paukkala
Kalenterin uudet merkkipäivät s. 2 • Muutoksia kesäaikajärjestelyyn? s. 3 Almanakkoja digitoitu Kansalliskirjastoon s. 3 • Kirjaesittelyjä s. 4
2
2018
Lapsen oikeuksien päivälle lipunkuva
Kalenteriin saadaan vuonna 2020 uusi merkkipäivä: Suomen luonnon päivä. Merkintä tulee elokuun viimeiselle lauantaille, ilman lipunkuvaa. Suomen luonnon päivää on vietetty vuodesta 2013. Kansalaisia on innostettu nauttimaan luonnosta niin lähimetsissä, järvillä kuin kansallispuistoissa. Keväällä 2016 Suomen ympäristökeskus SYKE, Suomen luonnonsuojeluliitto, Metsähallitus sekä Biologian ja maantieteen opettajien liitto tekivät
Helsingin yliopistolle anomuksen päivän merkitsemisestä liputuspäivänä kalenteriin. Suomi on tiettävästi ainoa maa, jossa on ollut yleinen liputus luonnolle. Tämä tapahtui sisäministeriön suosituksesta ensi kerran itsenäisyyden juhlavuonna 2017 ja uudelleen tänä vuonna. Vakiintuneena liputuspäivänä sitä ei kuitenkaan vielä voida kalenteriin merkitä. Minna Saarelma-Paukkala Onerva Ollila
Vuonna 2020 kalenteriin saadaan uusi liputuspäivä: lapsen oikeuksien päivä 20.11. Päivä on nyt katsottu vakiintuneeksi liputuspäiväksi. Sisäministeriö on vuodesta 2013 lähtien suositellut kansalaisille yleistä liputusta lapsen oikeuksien päivänä, ja liput ovatkin liehuneet tuolloin saloissa eri puolilla maata. Päivämäärä 20.11. viittaa sekä vuoteen 1959 että 1989. Vuonna 1959 YK:ssa saatiin aikaan ensimmäinen lapsen oikeuksien julistus, ja vuonna 1989 täydellisempi lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin samalla päivämäärällä. Merkintä lapsen oikeuksien päivä on ollut suomalaisessa kalenterissa 20.11. vuodesta 2002, mutta ilman lipunkuvaa. Päivää ehdottivat aikoinaan kalenteriin Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Unicef-yhdistys. Minna Saarelma-Paukkala
Suomen luonnon päivä kalenteriin
UUDET NIMIPÄIVÄT 2020
Konalan koulun 6. luokan oppilaat Ilkka Saarnio, Neera Suvisalo, Heidi Vakkilainen ja Jasmin Poimio keskustelevat lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan kanssa lapsen oikeuksista. Uudet naistennimet
Uudet miestennimet
Nya kvinnonamn
Adele 16.12. Aida 22.4. Bertta 24.8. Cecilia 22.11. Daniela 11.12. Elle 10.2. Erin 7.11. Fiona 2.3. Iita 14.9. Inna 29.8. Jasmiina 9.7. Lila 20.5. Luna 16.10 Malla 14.3. Meea 27.4. Minka 11.4. Minni 26.5. Neela 20.4. Selina 23.3. Unna 2.12.
Andreas 30.11. Edvin 9.3. Elia 9.4. Eliel 9.4. Felix 6.9. Niila 6.12. Nikolas 6.12. Oskar 1.12. Oula 29.7. Petja 29.6. Petrus 29.6. Rene 16.7. Teo 9.11. Venni 17.8. Viktor 22.3.
Amelia 19.5 Annina 22.10 Ava 6.6 Carla 28.1 Caroline 20.5 Celina 23.3 Charlotte 12.5 Christine 24.7 Claudia 7.7 Emmy 19.5 Juni 30.10 Leona 28.9 Lia 5.1 Lily 20.5 Lova 25.8 Meja 20.7 Naomi 4.1 Nicolina 6.12 Noomi 4.1 Nova 12.9
Ramona 15.7 Silja 22.11 Stephanie 26.12 Tanja 13.10 Thelma 5.12
Nya mansnamn Charlie 28.1 Colin 7.11 Jack 24.6 Jasper 20.10 Leon 28.9 Levi 18.8 Malte 28.11 Melker 20.10 Milo 7.9 Mio 4.2 Morgan 14.6 Neo 12.9 Ron 5.9
3
2018
Muutoksia kesäaikajärjestelyyn? Suomalaisissa kalentereissa on maalis- ja lokakuun viimeisille sunnuntaille merkitty kesäajan alkaminen ja päättyminen. Nyt kellojen siirtelystä aiotaan Euroopan unionin alueella kuitenkin luopua. Euroopan komission ehdotuksen mukaan EU-maissa siirryttäisiin kesäaikaan viimeisen kerran 31.3.2019, ja sen jälkeen eri jäsenmaissa jäätäisiin joko kesäaikaan tai siirryttäisiin lokakuussa pysyvästi talviaikaan. Uutislähteiden mukaan kellojen siirtelyn lopettaminen saattaa kuitenkin siirtyä vuoteen 2021 tai vielä eteenpäin, sillä kaikki EU:n jäsenmaat eivät välttämättä ehdi tehdä aiheesta päätöstä vuoden 2019 maaliskuuhun mennessä. Suomessa esimerkiksi Finnair on tuo-
nut esiin huolensa siitä, että kansainvälistä lentoliikennettä ajatellen aikataulu on liian kireä. Almanakkatoimisto katsoo, että kellojen siirtelyn lopettamisessa tulisi olla ainakin vuoden–puolentoista siirtymäaika, koska seuraavan vuoden kalenterit painetaan jo hyvissä ajoin edellisenä vuonna. Kalentereihin jäävät virheelliset merkinnät kesäajan alkamisesta ja päättymisestä voivat aiheuttaa kalentereiden käyttäjille ongelmia. Liikenne- ja viestintäministeriön asettamaa kellonajan siirtelystä luopuminen -hanketta voi seurata valtioneuvoston hankeikkuna-verkkosivulla https://valtioneuvosto.fi/hankkeet. Hakusanalla ”kesäaika” oikea hanke löytyy nopeasti. Onerva Ollila
Almanakasta on moneksi – myös verkossa Almanakka on perinteisesti ollut Suomen laajalevikkisimpiä julkaisuja. Helsingin yliopistolla oli privilegio eli erioikeus almanakkojen laatimiseen ja julkaisemiseen vuodesta 1834 alkaen. Suomenkielisiä almanakkoja on laadittu sekä Helsingin että Oulun horisontin mukaan, ruotsinkielisiä vain Helsingin horisontin mukaan. Helsingin horisontin mukaiset almaEsko Jämsä
nakat vuosilta 1810–2017 digitoitiin vuoden 2017 lopulla Kansalliskirjaston Mikkelin toimipisteessä. Ne löytyvät digi.kansalliskirjasto.fi -palvelusta. Vanhimmat almanakat ovat palvelussa vapaasti käytettävissä, kun taas uudemmat, joihin liittyy tekijänoikeuksia, ovat luettavissa vain paikalliskäytössä Kansalliskirjaston ja muiden vapaakappalekirjastojen työasemilla.
Almanakat voi hakea esiin valitsemalla ensin etusivulta Aikakauslehdet ja kirjoittamalla nimekekentässä avautuvaan rajaus-kenttään Almanakka tai Almanach, jolloin saa listan sekä suomen- että ruotsinkielisistä kalenterisarjoista. Näistä voi valita haluamansa sarjan, minkä jälkeen hakutoiminto tuo nimekelistan näytölle, joskin vain tekijänoikeudesta vapaista aineistoista. Digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun almanakat täydentävät Almanakkatoimiston sivuilla olevia, vain varsinaisiin almanakkatietoihin rajoittuvia digitoituja almanakkoja. Tarjoamalla käyttöön kokonaiset almanakat Kansalliskirjasto avaa ikkunan niiden valistukselliseen sisältöön – olihan niissä huomattavasti tietoa vuotuisista asioista ja nimistä sekä yleistajuisia ja valistavia artikkeleja vaikkapa sienestämisestä, kunnallishallinnon järjestämisestä tai muinaismuistojen suojelusta. Pasi Koste, Johanna Lilja, Tuula Pääkkönen (Kansalliskirjasto)
Osoitelähde: Yliopiston almanakkatoimiston asiakasrekisteri Paino: Unigrafia Oy, Helsinki 2018
Aikaseikkailu lapsille
Almanakkamme isästä sarjakuvan keinoin Sigfrid Aronus Forsius (n. 1560–1624) oli tähtitieteilijä, astrologi, pappi, runoilija, almanakantekijä – ja paljon muuta. Forsius laati Ruotsi-Suomen ensimmäisen almanakan 1608 ja sai Ruotsin kuninkaalta erioikeuden almanakkojen laatimiseen koko valtakunnassa. Yhteensä hän toimitti 12 almanakkaa vuosien 1608 ja 1623 välillä. Kati Rapian ja Juha Hurmeen Pyrstötähti ja maailmanlopun meininki. Suomenniemen ensimmäisen tähtitieteilijän elämä ja seikkailut (Teos 2018) käy läpi Forsiuksen monipuolisen elämän hurjine käänteineen. Tarina alkaa, kun Forsius kumppaneineen saa Kaarle yhdeksänneltä käskyn lähteä Jäämerelle kartoittamaan valtakunnan rajaseutuja. Tutkimusmatkan jälkeen seuraavat vaiheet kirkkoherrana Kemiössä, vankina Örebrossa, professorina Uppsalassa, pappina Gråmunkeholmenilla ja lopulta kirkkoherrana Tammisaaressa. Vauhdikasta tarinaa kuljettavat Rapian kekseliäs kuvitus sekä hauskasti nykykieltä ja vanhaa suomea yhdistelevä teksti. Myös teksti on Rapian kynästä, mutta sen taustana on Juha Hurmeen Niemi-romaanin Forsiuksesta kertova luku. Onerva Ollila
Mitä on aika? Vaikka aika on meille tuttu asia, kukaan ei osaa sanoa, mitä se oikein on. Aikaa ei voi nähdä, mutta se vaikuttaa elämäämme ihan joka päivä ja hetki. Joskus tuntuu, että aika matelee, joskus se taas kiiruhtaa. Ajasta on vaikea saada otetta. Marketta Vaismaan kirjoittama ja Carlos da Cruzin kuvittama Aikakirja (Lasten Keskus 2018) on riemastuttava johdatus ajan olemukseen. Kirjassa pieni Hilkka-tyttö tapaa kiireisen Aikaihmisen ja pääsee tämän kanssa vauhdikkaalle tutkimusmatkalle ajan pyörteisiin. Matkan aikana Hilkalle selviää, kuinka aikaa on jaettu vuosiin, kuukausiin, päiviin ja tunteihin, ja millaisia kalentereita on ollut muinaisilla roomalaisilla, egyptiläisillä tai kiinalaisilla. Entä mistä tammikuu on saanut nimensä tai miksi viikossa on seitsemän päivää? Kirjassa kerrotaan myös
Iloista joulua ja hyvää kalenterivuotta 2019! Olemme tänäkin vuonna tehneet joululahjoituksen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Yliopiston almanakkatoimisto Minna, Onerva ja Asko
maapallon eri aikavyöhykkeistä ja kesäajasta – kreivin aikaa unohtamatta. Ennen vanhaan aikaa mitattiin aurinkokellolla tai tiimalasilla, myöhemmin käyttöön tulivat kaappikellot ja rannekellot, käkikellotkin. Tämän kirjan kanssa ei aika käy pitkäksi. Hengästyttävän seikkailun lopussa Hilkka huomaa kuitenkin, ettei aikaa saa kiinni juoksemalla, vaan pysähtymällä. Minna Saarelma-Paukkala
ISSN 2342-7116 (Painettu) ISSN 2342-7124 (Verkkojulkaisu) Vastaava toimittaja: Minna Saarelma-Paukkala Taitto: Onerva Ollila Julkaisija: Helsingin yliopiston Kalenteripalvelut Oy, Yliopiston almanakkatoimisto Postiosoite: PL 14, 00014 Helsingin yliopisto Käyntiosoite: Kopernikuksentie 1, 00130 Helsinki Puhelin: 02941 22942 Sähköposti: almanakka@helsinki.fi Internet: almanakka.helsinki.fi