No 36 & 2017 Kalenterimaailma on Helsingin yliopiston almanakkatoimiston tiedotuslehti, joka ilmestyy kerran vuodessa. Lue verkossa: almanakka.helsinki.fi/julkaisut/kalenterimaailma. Seuraa Almanakkatoimistoa Facebookissa: facebook.com/almanakkatoimisto
Kalentereita kirjamessuilla Katri Niinikangas
Kirjamessut ovat monelle kirjanystävälle syksyn kohokohta. Tänä vuonna Helsingin messuilla oli mukana myös monia kalenterikustantajia – sekä Yliopiston almanakkatoimisto. Helsingin Messukeskus täyttyi jälleen kirjojen ystävistä lokakuun lopulla, 26.–29.10. Valtavassa hallissa kävi melkoinen kuhina, kun ihmiset ostivat innokkaasti kirjoja ja messulavoilla haastateltiin uutuusteosten kirjoittajia. Moni messuvieras lähtikin kotiin painavien kirjakassien kanssa. Suomalaiset kalenterintekijät osallistuivat tänä vuonna messuille tavallista näkyvämmin. Maamme suurimman kalenterikustantajan Ajasto Paperproducts Oy:n osastolla myynti näytti käyvän vilkkaasti. Edulliset tarjoukset houkuttelivat väkeä tarttumaan tulevan vuoden kalentereihin. Ajasto oli messuilla nyt ensimmäistä kertaa. ”Kokemus oli suunnittelijoillemme oikein miellyttävä, he saivat paljon arvokasta palautetta”, kertoo Ajaston kaupallinen johtaja Jere Martin. ”Kaupallisesti tapahtuma oli haastavampi korkeiden kustannusten takia. Kirjamessut eivät ole tapahtumana edullisimmista päästä, mutta kävijämäärä yllätti positiivisesti. Messujen funktio oli
Yliopiston almanakkatoimisto oli esillä myös messujen Magialavalla perjantaina, kun toimittaja Pasi Heikura haastatteli Minna Saarelma-Paukkalaa tämän uudesta Etunimikirjasta.
Tutkijoiden yössä tapahtui s. 2 • Kalenteriaiheista luettavaa s. 3 Mobiilialmanakka 2018 s. 4 • Nimipäiväalmanakka 2018 s. 4
2
2017
lähinnä tuotteiden esittelyssä.” Omilla osastoillaan olivat kirjamessuilla myös mm. Putinki Oy sekä muutamat pienemmät kalenterien tekijät, kuten Minna-Kortti, Inge Löök ja Yläkuu kustannus. Lisäksi moni iso kustannustalo myi kirjojen ohella kalentereita. Esimerkiksi Otavan osastolta saattoi ostaa niin Moni kirjojen ystävä on myös paperikalenterien ystävä.
Yliopiston almanakkoja kuin vaikkapa suosittuja Herra Hakkarainen -kalentereita. Erikoisempia kalentereita tuli vastaan myös pienten yritysten ja yhdistysten pöydillä. Messujen aikana järjestettiin lisäksi bujoilutyöpajoja, joissa askarreltiin porukalla persoonallisia kalentereita. Harrastus näyttää innostavan etenkin nuoria naisia. ALMANAKKA-ASIAT KIINNOSTIVAT Yliopiston almanakkatoimisto oli myös ensi kertaa mukana kirjamessuilla. Raikkaan ja valoisan osaston oli suunnitellut graafikko Onerva Ollila. ”Halusin tehdä osastostamme avoimen ja kutsuvan paikan, jonne olisi helppo tulla juttelemaan”, Ollila kertoo. Osastolla käytiin mukavia keskusteluja kalenteriasioista kiinnostuneiden ihmisten kanssa. Joku halusi tietää kuun vaiheiden merkitsemisestä almanakkaan, toinen kyseli nimipäiväuudistuksista ja kolmatta kiinnostivat kalenterinteon kustannukset. Erikoissuunnittelija Asko Palviainen sai vastata moniin tähtitieteellisiin kysymyksiin. ”Perinteinen Yliopiston almanakka ja sen tähtitieteelliset tiedot kiinnostavat selvästi ihmisiä”, Palviainen toteaa. Ehkä ensi vuonna näemme kirjamessuilla enemmänkin kalenterikustantajia? Moni kirjojen ystävähän on myös paperikalenterien ystävä. Minna Saarelma-Paukkala
Tutkijoiden yössä tapahtui Almanakkatoimisto oli mukana eurooppalaisessa Tutkijoiden yö -tapahtumassa 27.9.2017 Helsingin observatoriolla. Tapahtumia järjestettiin ympäri Eurooppaa ja Suomessa 12 kaupungissa. Observatorion tapahtumassa olivat Almanakkatoimiston lisäksi mukana Fysiikan tutkimuslaitos ja HY-Ilmaisinlaboratorio, Helsingin yliopiston ilmakehätieteet ja F2K (fysiikan laitos). Tapahtuma toteutettiin työpajatyöskentelynä. Päivällä paikalla oli 4.–9.-luokkalaisia koululaisia ja illalla ovet avattiin kaikille kiinnostuneille. Almanakkatoimiston työpajassa tutkittiin pöytäpelin avulla suomalaista almanakkaa: Reilut kymmenen vuoden 2017 kalenterin merkkipäivää tai tapahtumaa piti ryhmätyönä sijoittaa aikajärjestykseen. Apuna sai käyttää Yliopiston almanakkaa. Tehtävä osoittautui kinkkiseksi sekä lapsille, nuorille että aikuisille. Oikeitakin rivejä kyllä nähtiin. Sekä koululaisille että iltayleisölle vierain kalenterin
merkkipäivä taisi olla lapsen oikeuksien päivä 20.11. Fysiikan tutkimuslaitoksen työpajassa tutustuttiin hiukkasfysiikkaan ja havainnollistettiin, kuinka maailmankaikkeuden pienimpiä rakenneosia voi havaita ja tutkia. Ilmakehätieteiden työpajassa tutkittiin ilmastonmuutoksesta aiheutuvia ääri-ilmiöitä ja sitä, miten niihin voi varustautua. F2K:n työpajassa pohdittiin tyhjiökonetta ja nestetyppeä apuna käyttäen, mitä ihmiselle tapahtuisi avaruudessa, jos hän olisi siellä alasti! Koululaiset vierailivat kussakin työpajassa vain viisitoista minuuttia, joten tahti oli kiivas. Napakat sukellukset tieteeseen tarjosivat kuitenkin kosolti oivalluksia. Onerva Ollila
Kalenterin merkkipäivien asettaminen aikajärjestykseen on yllättävän hankala tehtävä kokeneellekin almanakankäyttäjälle.
2017
3
Kalenteriaiheista luettavaa ETUNIMISTÄ KATTAVASTI
Almanakkatoimiston johtajan, nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkalan Etunimikirja (SKS 2017) lähestyy suomalaisten etunimiä monipuolisesti ja tuoreesti. Teoksen fokus on 2000-luvun nimitrendeissä, mutta myös historia aina esikristillisen ajan nimistä alkaen käydään kiteytetysti läpi. ALKAISINKO BUJOILLA? Bujo-termi on lyhenne sanoista bullet journal. Bujo on kalenterin, muistilistan ja luonnoskirjan yhdistelmä, joka auttaa suunnittelemaan elämää ja parhaimmillaan johdattaa käyttäjänsä löytämään unelmansa ja saavuttamaan ne. Miia Pölläsen teos Bujoilun voima: järjestä elämäsi – saavuta unelmasi (WSOY 2017) on perusteellinen ja helppokäyttöinen opaskirja bujoilun aloittamiseen.
LIPPU KUULUU KAIKILLE Pekka Haaviston Lipunnosto ja räätälin viisaus (Kirjapaja 2017) näyttää aluksi tavanomaiselta vaalikirjalta. Kirjan kannessa hymyilee presidenttiehdokas, joka kertoo lukijoille ajatuksiaan suomalaisen yhteiskunnan ja maailman kehityksestä. Toisaalta Lipunnosto on tietokirja, jonka aiheena ovat suomalaisen kalenterin viralliset ja vakiintuneet liputuspäivät. Kirjan jo-
Teoksessa tarkastellaan kaikkien Suomen kansalaisten nimiä äidinkieleen katsomatta. Vähemmistöjen, kuten suomenruotsalaisten, saamelaisten, viittomakielisten sekä suurimpien maahanmuuttajaryhmien nimiin luodaan lisäksi erityissilmäys. Oman lukunsa kirjassa saa jo 1700-luvulta alkunsa saanut suomalainen nimipäiväperinne. Nimipäiväkortit, kahvihetket ja onnittelulaulut ovat tuttuja monille, mutta harvempi tietää, että nimipäivää on juhlistettu esimerkiksi antamalla päivänsankarille nimipäiväseppele tai tanssimalla aamuun asti pelimannin säestyksellä.
Lopuksi kurkistetaan vielä muiden maiden nimitrendeihin, jotka tietysti antavat vaikutteita myös meille. Myös erilaiset lempi- ja hellittelynimet, kuten vauvojen työnimet, sekä yritysten ja tuotteiden nimissä esiintyvät etunimet tulevat käsitellyiksi. Kirjan vahvuus on sen yleistajuisuus: kuka tahansa nimistä kiinnostunut pysyy helposti kärryillä. Tekstiä rytmittävät nimiaiheiset sananlaskut, sitaatit ja laulun säkeet. Kirjoittaja antaa myös nimenantoon liittyviä vinkkejä ja nostaa esille näkökohtia, joita kannattaa ottaa huomioon lapsen nimeä valitessa. Onerva Ollila
Teoksen mukaan bujo antaa käyttäjälleen kaikki muutoksen työkalut, ja sen käyttäminen johdattaa ihmisen kohti omia tavoitteitaan. Bujoa voi käyttää niin töissä, vapaa-ajalla kuin johonkin tiettyyn harrastukseen liittyen. Toteutus kuulostaa helpolta: ”Tarvitaan vihko ja kynä. Siinä se.” Vihkoon kirjoitetaan eri tason suunnitelmia: vuoden, kuukauden, viikon, päivän. Alkuun lisätään sisällysluettelo, johon merkitään kaikki sisäsivujen otsikot. Sisäsivuille tehdään erilaisia listoja, joiden toteutumista seurataan erityisin merkein. Bujossa fokus on tässä päivässä, pidemmän tähtäimen kalenterit ovat lähinnä muistilistoja.
Sisäsivuille varataan tilaa myös suttusivuille ja luonnoksille. Jos haluaa, bujon voi tietysti myös koristella piirroksilla, värikoodeilla ja washi-teipeillä. Bujon ydin on kuitenkin tarroja ja koristeita syvemmällä. Koska bujoilussa keskitytään tähän päivään, se pakottaa miettimään joka päivä, mihin aikansa käyttää. Tältä osin bujoilu lähestyy mindfulnessia. Kalenteriin tottuneelle tämänkaltainen elämän suunnittelu on luontevaa. Maailma pursuaa kiinnostavaa tekemistä ja impulsseja lähetetään joka puolelta. Kaikki keinot ärsyketulvan hallitsemiseksi ovat tervetulleita! Onerva Ollila
kainen luku on omistettu yhdelle liputuspäivälle, ja luvut etenevät kalenterijärjestyksessä. Miksi Haavisto on tarttunut liputuspäiviin? Valinta on itse asiassa mainio, sillä liputuspäivät heijastavat vahvasti suomalaisen yhteiskunnan arvoja. Maamme historiasta kertovat itsenäisyyspäivän ohella mm. kaatuneitten muistopäivä ja puolustusvoimain lippujuhlan päivä. Kulttuuriarvojamme kuvastavat monet merkkimiesten, kuten Aleksis Kiven ja Jean Sibeliuksen päivät. Minna Canthin päivä ja vappu tähdentävät yhteiskunnallista tasa-arvoa ja suomalaista työtä. Kansainvälisyyteen liittyvät taas Eurooppa-päivä ja YK:n päivä. Perhearvoja
edustavat äitienpäivä ja isänpäivä. Haavisto valaisee monipuolisesti liputuspäivien taustoja ja liittää niihin lapsuus- ja nuoruusmuistojaan sekä poliittisia pohdintojaan. Kirjassa liikutaan niin eduskunnan käytävillä ja YK:n jeepissä Irakissa kuin kesäteatterissa Kangasalla tai Laina-tädin nimipäivillä Yrjönkadulla. Teksteissä limittyvät historia ja nykypäivä, kansallinen ja kansainvälinen, henkilökohtainen ja yleinen, asiatiedot ja kannanotot – jopa niin, että kokonaisuus on hieman epätasainen. Kirjan kantava ajatus on silti selvä: Suomi on monimuotoinen, ja lippu kuuluu kaikille suomalaisille. Minna Saarelma-Paukkala
Osoitelähde: Yliopiston almanakkatoimiston asiakasrekisteri Paino: Unigrafia Oy, Helsinki 2017
Lataa uusi Yliopiston mobiilialmanakka 2018 Uusi vuosi pyörähtää pian käyntiin – muista päivittää kalenterisi! Kun lataat Yliopiston mobiilialmanakan älypuhelimeesi tai tabletillesi, kulkevat kaikki tärkeät kalenteritietosi helposti mukana. Almanakkaan teet kätevästi myös muistutukset ja merkinnät. Löydät mobiilialmanakasta nimi-, liputus- ja markkinapäivät sekä planeettojen liikkeet. Uusi mobiilialmanakka 2018 on nyt saatavilla Android-käyttöjärjestelmille. iOS-versio iPhoneille julkaistaan vielä tämän vuoden puolella. Seuraa Almanakkatoimiston Facebook-sivuja, niin tiedät koska uudet versiot ovat saatavilla. Pääset lataamaan sovelluksen omasta sovelluskaupastasi hakusanalla ”almanakka”. Sovelluksen hinta on 3,99 euroa.
Nimipäiväalmanakka 2018 saatavilla verkosta
Iloista joulua ja hyvää kalenterivuotta 2018! Olemme tänäkin vuonna tehneet joululahjoituksen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Yliopiston almanakkatoimisto Minna, Onerva ja Asko
Asiantunteva tietopaketti suomalaisten etunimistä! Sisältää mm. - suomalaisen, suomenruotsalaisen ja saamelaisen nimipäiväkalenterin - nimiasiantuntijoiden artikkelit: nykyiset ja sadan vuoden takaiset nimipäivät, vuosina 1918 ja 2016 syntyneiden ruotsinkielisten lasten nimet - vuonna 2016 syntyneiden lasten suosituimmat nimet - mitä laki sanoo etunimistä?
ISSN 2342-7116 (Painettu) ISSN 2342-7124 (Verkkojulkaisu)
ISSN 1238-6073 B6-koko, nid., 76 s. + kannet. Hinta 10,50 €
Käyntiosoite: Kopernikuksentie 1, 00130 Helsinki
Tilaa itselle tai lahjaksi Unigrafian verkkokaupasta: shop.unigrafia.fi
Sähköposti: almanakka@helsinki.fi
Vastaava toimittaja: Minna Saarelma-Paukkala Taitto: Onerva Ollila Julkaisija: Helsingin yliopiston Kalenteripalvelut Oy, Yliopiston almanakkatoimisto Postiosoite: PL 14, 00014 Helsingin yliopisto
Puhelin: 02941 22942 Internet: almanakka.helsinki.fi