No 35 & 2016 Kalenterimaailma on Helsingin yliopiston almanakkatoimiston tiedotuslehti, joka ilmestyy kerran vuodessa. Lue verkossa: almanakka.helsinki.fi/julkaisut/kalenterimaailma. Tilaa myös uutiskirjeemme osoitteesta www.almanakka.helsinki.fi
Almanakkatoimisto siirtyi some-aikaan Yliopiston almanakkatoimisto löytyy nykyään myös Facebookista. Oma Facebooksivu avattiin heinäkuussa, ja marraskuun lopulla sivulla oli jo noin 700 tykkääjää. Almanakkatoimiston päivityksissä kerrotaan ajankohtaisista kalenteriasioista. Maanantaisin julkaistaan alkaneen viikon nimipäivät ja onnitellaan sankareita. Muita aiheita ovat viime kuukausina olleet mm. mätäkuu, naistenviikko, unikeonpäivä, kekri, syyspäiväntasaus ja kissojen nimipäivät. Päivityksissä on esitelty myös kalenteriaiheisia kirjoja ja vanhojen almanakkojen mainoksia. Toisinaan Facebookissa julkaistaan linkkejä myös muiden toimijoiden, kuten sisäministeriön, Kansalliskirjaston ja Ylen kalenteriaiheisiin päivityksiin ja verkkosivuille. Lisäksi Facebookissa kerrotaan Almanakkatoimiston verkkosivuilla julkaistavista blogeista. Kun Yliopiston almanakka ja Yliopiston nimipäiväalmanakka 2017 olivat ilmestyneet, Facebookissa järjestettiin arvonta, jonka pääpalkintona oli kalen-
terisetti. Yli 200 osallistujan joukosta arvonnan voitti Ari Vilén. Arvontaan osallistuneet kertoivat värikkäästi suhteestaan almanakkaan: "Yliopiston almanakka on suomalaista kulttuuriperintöä parhaimmillaan. Siinä menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus kohtaavat", totesi Paula Sjöblom. Minna Saarelma-Paukkala
Iloista joulua ja hyvää kalenterivuotta 2017! Olemme tänäkin vuonna tehneet joululahjoituksen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Yliopiston almanakkatoimisto Minna, Katri ja Asko
amme! Käy tykkäämässä sivust lmanakkatoimisto /a www.facebook.com
Lokakuussa Almanakkatoimiston Facebook-sivuilla järjestettiin arvonta, jossa pyydettiin tykkääjiltä kalentereihin liittyviä muistoja.
Nimipäiväalmanakka juhlii Suomea s. 2 Kalenteriaiheisia kirjauutuuksia s. 4
Nyt tuunataan kalentereita s. 2–3
2
2016
Nimipäiväalmanakka 2017 juhlii satavuotiasta Suomea Asiantunteva tietopaketti suomalaisten etunimistä!
Nyt tuun
Sisältää mm. - suomalaisen, suomenruotsalaisen ja saamelaisen nimipäiväkalenterin 2017 sekä itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi vuoden 1917 nimipäivät - nimiasiantuntijoiden artikkelit: Suomen väestön etunimet, suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen nimipäiväkalenterin erot - vuonna 2015 syntyneiden lasten suosituimmat nimet - mitä laki sanoo etunimistä? ISSN 1238-6073 B6-koko, nid., 76 s. + kannet. Hinta 10,50 €
Tilaa itselle tai pukinkonttiin Unigrafian verkkokaupasta: shop.unigrafia.fi Yliopiston nimipäiväalmanakka 2017 on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.
Yliopiston mobiilialmanakka 2017 Nyt nimipäivät, liputuspäivät ja muut tärkeät kalenteritiedot kulkevat helposti mukana omassa älypuhelimessa tai tabletissa! Yliopiston almanakan mobiilisovellus on julkaistu vuodelle 2017. Se on saatavilla iOS-, Windows- ja Android-käyttöjärjestelmille. Sovelluksen on toteuttanut Mobile Means Oy. Sen löytää kunkin mobiililaitteen omasta sovelluskaupasta hakusanalla "almanakka". Hinta on 3,99 euroa.
Kalenteriaskartelu on valmiiden kalentereiden muokkaamista ja koristelemista oman tarpeen mukaisesti. Kalentereita on koristeltu jo vuosikymmeniä, esimerkiksi teinikalentereita idoleiden kuvilla. Nykymuotoisena harrastus syntyi Yhdysvalloissa ja on levinnyt internetin välityksellä, erityisesti Instagramissa ja Pinterestissä. Monet kalenteriaskartelijoista ovat innostuneet harrastuksesta muun paperiaskartelun, esimerkiksi leikekirjojen tai korttiaskartelun, kautta. Toiset ovat taas aina olleet "kalenteri-ihmisiä". Kalentereita muokataan ja koristellaan esimerkiksi tarroilla ja värikynillä. Jotkut myös askartelevat kalenterin alusta alkaen itse. INKA SAI UUDEN HARRASTUKSEN Inka Paavilainen on 22-vuotias Kalenterimania-yhteisön ylläpitäjä. Hän asuu Keravalla avomiehen, yhden liskon ja kolmen käärmeen kanssa. Paavilainen kiinnostui kalenteriaskartelusta nähtyään Instagramissa kuvan tuunatusta kalenterista. Hän löysi pian Kalenterimanian ja innostui. Hän on aina ollut kalenteri-ihminen ja paperiaskartelija, ja kalenteriaskartelu yhdistää nämä molemmat. Osalle Kalenterimanian jäsenistä nimipäivät ja suomalaiset kalenteripäivät ovat tärkeitä. Käytettävät kalenteripohjat ovat kuitenkin usein ulkomaisia. Paavilaiselle tärkeimpiä ovat tuttujen nimipäivät, muina päivinä koristelu
3
2016
unataan kalentereita Inka Paavilainen
Inka Paavilainen suunnittelee seuraavan viikon kalenteriaukeaman yleensä edellisenä viikonloppuna.
voi tarpeen vaatiessa peittää nimet. Liputuspäivistä hänkin on kiinnostunut. Paavilainen on kokeillut mobiilikalenteria, mutta ei oppinut käyttämään sitä. Suurin osa muistakin Kalenterimanian jäsenistä käyttää perinteiseen tapaan vain paperikalenteria. YHTEISÖ AUTTAA JA KANNUSTAA Paavilaiselle harrastuksessa melkein tärkeintä on kalenteriaskartelun ym-
pärille syntynyt yhteisö. Hän on löytänyt sen kautta hyvän ystävänkin. Yhteisö kannustaa ja innostaa. Sieltä löytyy myös apua ja inspiraatiota. Paavilainen muokkaa yleensä viikonloppuna seuraavan viikon aukeaman. Se on hetki omaa aikaa, ja ankeakin viikko voi tuntua miellyttävämmältä kauniisti koristeltuna. Kalenteriaskartelulla voi olla myös terapeuttinen vaikutus, monet käyttävät kalenteriaan päiväkirjamaisesti. Paavilainen on aina piirtänyt ja as-
karrellut, ja kalenteri on hänelle helposti lähestyttävä tuunattava. Se on arkinen käyttöesine, joka kulkee aina mukana. Tämä tekee kynnyksen matalaksi. Kalenteria on helppo tuunata ja siihen ei liity mitään pakkoa tai sääntöjä. Yksinkertaisimmillaan alkuun pääsee lyijykynän ja ruutuvihkon kanssa. Katri Niinikangas
Lisää tietoa www.kalenterimania.com.
Osoitelähde: Yliopiston almanakkatoimiston asiakasrekisteri Paino: Unigrafia Oy, Helsinki 2016
Aikamoista ajantietoa ja uskonnollisia juhlia Kirjakauppoihin on tänäkin vuonna ilmestynyt uusia kalenteriaiheisia teoksia. Esittelemme tässä kaksi kiintoisaa uutuutta. Mauri Kunnaksen Aikamoinen ajantieto (Otava 2016) on kattava tietopaketti suomalaisen kalenterin merkkipäivistä. Kirjassa käydään kuukausi kuukaudelta läpi kaikki almanakkaan merkityt liputuspäivät, kirkolliset pyhät ja muut merkkipäivät. Lisäksi siinä kerrotaan muistakin merkkipäivistä, kuten kirjan ja ruusun päivästä 23.4. tai autottomasta päivästä 22.9. Teoksessa esitellään myös kalenterin vanhoja nimipäiviä, joihin liittyy värikästä kansanperinnettä. Esimerkiksi nuutinpäivään (13.1., aiemmin 7.1.) ovat kuuluneet joulunajan päättävät nuuttipukit, ja Katariinan päivä 25.11. on ollut yleinen lampaiden keritsemispäivä. Aikamoinen ajantieto on huolellisesti koottu tietoteos, jonka asiallista tekstiä keventävät niin Kunnaksen mainiot piirrokset kuin muut pienet hauskuudet. Teoksesta löytyy esimerkiksi reseptejä runebergintorttujen ja juhannusjuuston valmistukseen sekä vinkkejä uudenvuoden taikojen tekemiseen. Kullekin kuukaudelle on myös oma kalenterisivunsa, jonka päiväruutuihin on merkitty erikoisempia merkkipäiviä, kuten maailman nörttien päivä 9.1., lyijykynäpäivä 30.3. tai kansainvälinen pilvientarkkailupäivä 7.4. Aikamoinen ajantieto saattaa ensisilmäyksellä näyttää lastenkirjalta Mauri
Kunnaksen hauskan kuvituksen vuoksi. Se on kuitenkin pätevä hakuteos myös aikuiselle lukijalle. KIRJAVAA TAPAKULTTUURIA Tuija Pyhärannan, Joona Raudaskosken ja Olli Seppälän Adventista ramadaniin – Uskonnolliset juhlat Suomessa (Kirjapaja 2016) tarkastelee eri uskontojen juhlaperinteitä. Esitellyiksi tulevat niin kristilliset juhlapyhät, joita Suomen luterilaiset, ortodoksit ja katolilaiset viettävät kukin tavallaan, kuin juutalaisten, muslimien, hindujen, buddhalaisten ja muiden uskonnollisten ryhmien juhlat. Jos naapurissasi asuu intialainen hinduperhe tai somalialainen muslimiperhe, minkälaisia juhlia he viettävät ja miksi? Kirja esittelee nimenomaan ne juhlat, joita Suomessa käytännössä vietetään. Tietoa juhlatavoista on hankittu niin kirjallisista lähteistä kuin uskontojen edustajia haastattelemalla. Lisäksi kirjoittajat ovat itse käyneet tutustumassa mm. bahá'í-yhteisön uudenvuoden juhlaan, Jehovan todistajien Jeesuksen kuoleman muistojuhlaan ja hindujen värikkääseen holi-juhlaan. Kirjan pääpaino on siten elävässä juhlakulttuurissa, ei teoreettisessa uskontotietoudessa. Jotkut näistä juhlista ovat viime
vuosina tulleet myös maamme valtaväestölle tutuiksi, kuten muslimien ramadan-paaston päättävä id al-fitr. Tuntemattomampia edustanevat taas buddhalaisten vesijuhla tai mormonien yleiskonferenssi. Adventista ramadaniin etenee länsimaisen kalenterivuoden mukaisesti tammikuusta joulukuuhun. Koska eri uskonnot noudattavat erilaisia ajanlaskujärjestelmiä, niiden juhlapäivät eivät joka vuosi osu samoille suomalaisen kalenterin päiville. Tästä syystä niille ei anneta kirjassa tarkkoja aikoja. Täsmälliset päivämäärätiedot löytyvät tarvittaessa verkosta, esimerkiksi osoitteesta: juhlakalenteri.fi Suomessa ei ole aiemmin ilmestynyt tämäntyyppistä tietokirjaa, joten Adventista ramadaniin on tervetullut lisä kalenterikirjallisuuteemme. ”Haluamme tuoda yhteen luterilaisen valtaväestön ja uskonnollisten vähemmistöjen juhlaperinteet. Myös lukijalla on nyt mahdollisuus vertailla niitä ja löytää luontevia tapoja ylittää uskonnollisia ja kulttuurisia kuiluja”, kirjoittajat toteavat teoksen esipuheessa. Minna Saarelma-Paukkala
ISSN 2342-7116 (Painettu) ISSN 2342-7124 (Verkkojulkaisu) Vastaava toimittaja: Minna Saarelma-Paukkala Taitto: Katri Niinikangas Julkaisija: Helsingin yliopiston Kalenteripalvelut Oy, Yliopiston almanakkatoimisto Postiosoite: PL 14, 00014 Helsingin yliopisto Käyntiosoite: Kopernikuksentie 1, 00130 Helsinki Puhelin: 02941 22942 Sähköposti: almanakka@helsinki.fi Internet: almanakka.helsinki.fi