Etiketti 3/2016

ALKON LEHTI ASIAKKAILLE

3/2016 TUMMIEN VIINIEN RIBERA DEL DUERO OKTOBERFEST-OLUITA TÄYSI KYMPPI MAKUELÄMYS ON YKSILÖLAJI

Syksyisen pitopöydän

Kruunupää

JU O MA N JU U RILLA TEKSTI MARITA KOKKO KUVA ISTOCKPHOTO

Jään lumoa Ensilumi peittää viinitarhan köynnökset lähellä saksalaisen Stuttgartin kaupunkia. Kun Keski-Euroopan viinitarhoilla on pääsato kerätty, jätetään köynnöksiin vielä terveitä rypäleitä odottamaan pakkasöitä.

Jään kohmettamat rypäleet kerätään aamuvarhain käsin ja murskataan vielä jäisinä. Rypäleiden vesi jää puristimeen jäänä ja sallii mehun tiivistyä vahvaksi.

Siitä syntyy hitaasti kypsyen Eiswein, joka viileänä ja vaaleana hivelee viinin­ ystävän makuhermoja.

Eisweinin valmistuksella on pitkät perinteet. Tarina kertoo, että jäätyneistä rypäleistä olisi tehty Keski-Euroopassa viiniä jo Rooman vallan aikana ensimmäisellä vuosisadalla.

Maineikkaimpana Eisweinin valmistusmaana pidetään perinteisesti Saksaa, ja suurimpana tuottajamaana Kanadaa.

Klassinen rypäle Eisweinin valmistukseen on viileissä kasvuoloissa viihtyvä Riesling.

Eisweinin alkoholipitoisuus on suh­ teellisen alhainen, kevyimmillään kuusi prosenttia. Eiswein on makeaa, mutta runsaan hapokkuutensa ansiosta ras­ kaus on siitä kaukana. Se on jälkiruokien ja juustojen pirteä kumppani. Laadukkaimmillaan jääviini on nautinto, jota sopii maisteltavaksi sellaisenaan.

2

3|2016

3

PÄÄ K IRJO IT U S ALKO

ALKON LEHTI ASIAKKAILLE

3/2016 TUMMIEN VIINIEN RIBERA DEL DUERO OKTOBERFEST-OLUITA TÄYSI KYMPPI MAKUELÄMYS ON YKSILÖLAJI

Syksyisen pitopöydän

Kruunupää

51. vuosikerta Julkaisija Alko Oy Arkadiankatu 2 00100 Helsinki Postiosoite: PL 99, 00101 Helsinki Päätoimittaja Sari Karjalainen p. 020 711 5456 sari.karjalainen@alko.fi Toimitusneuvosto Alko: Hille Korhonen (pj), Maritta Iso-Aho, Sari Karjalainen, Kaisa Kokko, Pekka Litmanen, Otavamedia: Samppa Haapio, Kaisa Mikkola

Koe uuden ajan Alko

T

iedätkö mihin Helsingin keskustassa rakennettiin vuonna 1913 Nikolajeffin Autopalatsi? Samainen rakennus tunnettiin myöhempinä vuosikymmeninä myös Hankkijan talona. Rakennus sijaitsee Lasipalatsin ja Eduskunnan lisärakennuksen välissä ja tunnetaan nykyään Arkadia-talona.

Arkadia-talossa sijaitsee tänä päivänä Alkon lippulaivamyymälä, ja se avattiin uudistettuna aivan vastikään, 2.9.2016. Myymälä on Alkon koko myymäläketjun suurin, ja se sijaitsee kahdessa kerroksessa.

Uudistetussa myymälässä viinien maailma on edelleen vertaansa vailla, mutta uutta erityispainotusta ovat saaneet myös oluet, viskit, samppanjat ja kuohuviinit sekä alkoholittomat. Näiden kaikkien maailmat kätkevät sisäänsä aivan omat tunnelmansa.

Lippulaivamyymälässä on omia ainutlaatuisia ratkaisuja, mutta se toimii myös kokeilualustana Alkon uuden myymäläkonseptin jatkuvalle kehittä-

miselle: myymälän avulla testataan, mikä voisi olla parasta uuden ajan Alkoa tämän päivän asiakkaiden muuttuville toiveille ja tarpeille.

Arkadian yli 3 000 tuotteen valikoimasta löydät ystävällisen ja asiantuntevan palvelun saattelemana sopivan juoman niin rennon viikonloppuaterian kans­sa kuin innokkaiden harrastajien maistelu­ hetkeen.

Ja muuten, jos olet etsimässä sopivaa juomaa viemiseksi, tuliaisiksi tai lahjaksi, Arkadian myymälä on oikea löytöaitta myös siihen. Myymälässä on runsas valikoima niin lahjapakkauksia kuin juomatarvikkeita aina viilennettävistä jääkuutioista samppanjasapeliin.

Sari Karjalainen PS. Lue seuraavasta Etiketti-lehdestä artikkeli uudistuneesta Arkadiasta.

K A NAVAT Alko palvelee myös sosiaalisessa mediassa. Löydät meidät helposti:



INSTAGRAM alko_oy





FACEBOOK facebook.com/alkopalvelee



TWITTER twitter.com/Alko_Oy



 4

3|2016

ALKO www.alko.fi www.etiketti.fi ETIKETTIKLUBI alko.fi/etikettiklubi

Kuulaita makuja Kotimainen satokausi jatkuu pitkälle syksyyn. Sienet ja marjat ovat syksyisen luonnon väriläiskiä. Juurekset ovat makoisimmillaan ja metsästysaika hemmottelee riistan ystäviä.

Katso herkulliset reseptit ja juomavinkit: etiketti.fi

Toimitus Otavamedia OMA Oy etunimi.sukunimi@otavamedia.fi puhelinvaihde 09 15 661 Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia tuottaja Samppa Haapio, Erja Aalto, Marina Ahlberg, ulkoasu Miikka Tikka (AD), Antti Pulkkinen Painopaikka PunaMusta Oy, Joensuu Etiketti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Seuraava Etiketti ilmestyy 24.11.2016 Juttuvinkit osoitteeseen samppa.haapio@otavamedia.fi.

Lehti on saatavana maksutta Alkon myymälöistä sekä vuositilauksena (25 €) liittymällä Etikettiklubin jäse­ neksi. Etikettiklubin jäsenpalvelu ja osoitteenmuutokset: p. 020 692 775 (ark. 9–16) tai etikettiklubi@alko.fi.

Etiketti ei vastaa tilaamatta lähetetyn materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti. Etiketissä käytetty paperi on EU-ympäristö­merkitty.

ISSN 0780-508X

Sisältö 06 Alkupalat 12 Tummien viinien

Ribera del Duero

Ribera del Dueron alueen poikkeukselliset olosuhteet jalostavat luonteikkaita punaviinejä.

20 Kokkien kokki

12

Ravintola Olon keittiöpäällikön Jari Vesivalon täydellisin makuelämys ei ole koettu Michelin-ravintolassa.

24

24 Oktoberfestin olutsato Esittelyssä kymmenen raikasta ja maltaista Oktoberfest-olutta.

28 Olutta, kiitos!

Alkon olutvalikoima on makujen runsaudensarvi.

Valintoja helpottaa jako kahdeksaan oluttyyppiin.

30 Hirven herkulliset kaverit

Hirvipaisti on klassikkoherkku, joka saa uuden päivityksen herkullisista kasvislisäkkeistä ja kastikkeista.

38 Voiko punaviinikastikkeesta

tulla humalaan?

Alkon alkoholintarkastuslaboratorio selvitti asian.

39

39 Saanatunturin takataskussa Suomen pohjoisin Alko on avattu Kilpisjärvelle.

30

42 Miten syntyy makuelämys?

Maistamisen elämys vaatii muutakin kuin makunystyrät.

46 Maistuvaa ja hyvää tekevää

Ruokakirjailija-bloggari Virpi Mikkosen reseptit ovat sokerittomia, gluteenittomia ja hurmaavan herkullisia.

50 Meri-Tuuli Mocktailkoulussa Meri-Tuuli Lindström osallistui juontajana Alkon Mocktailkoulu-videosarjan tekemiseen.

51 Kolumni

Nuori Baba Lybeck kasvatti oman paprikan. Uskalsiko hän maistaa sitä?

28

20

Alkupalat

Kauden makuja ja ilmiöitä, vastuuaiheita ja kansainvälisiä tuulia.

KOONNEET SAMPPA HAAPIO, SAARA SELKÄMAA, ROBERT SUNDMAN, MARIA ÖFVERSTRÖM

Alkoholismista realistisesti teatterin keinoin Näyttelijä-ohjaaja Heikki Törmi käsikirjoitti yhdessä Sami Parkkisen kanssa näytelmän Fragile – särkyvää. Näytelmä tuo esiin piilotettuja kokemuksia, joita alkoholismi lähipiirissä aiheuttaa.

TARINAN NÄKÖKULMA ON NUOREN TYTÖN, JOKA KOHTAA ÄITINSÄ ALKOHOLISMIN. ”Esitys sai keväällä Kansallisteatterissa erin-

omaisen vastaanoton. Näytelmä osuu erityisesti heihin, joilla on omakohtaisia kokemuksia alkoholismista lähipiirissään. Se tuo esiin piilotettuja tunteita, jotka näytelmän keinoin avautuvat kohdattaviksi”, kertoo Heikki Törmi, Kajaanin kaupunginteatterin näyttelijä-ohjaaja ja psykodraamaohjaaja.

MISTÄ IDEA NÄYTELMÄÄN SYNTYI? "Samuli Edelmann kuuli Tanssii

Houstonin kanssa -näytelmästäni, joka on alkoholistin tarina alkoholistin näkökulmasta. Hän ehdotti, että esitys kiertäisi kouluissa, mutta päädyimme yhteistuumin erilliseen näytelmään tuodaksemme esiin lapsen näkökulman. Raitistuneena alkoholistina minulle oli tärkeää, että alkoholismista kerrottaisiin mahdollisimman realistisesti."

Näytelmää kehittivät Konsta Mäkelä, Yrjö Nieminen, Samuli Edelmann, Sami Parkkinen, Miia Tervo, Elina Hietala ja Kalle Chydenius. Kaikilla oli joko omakohtainen tai läheisen kokemus alkoholismista. Fragile – särkyvää -näytelmää lähtivät tukemaan Alko Lasten seurassa -ohjelmallaan sekä Suomen Kulttuurirahasto.

ihmisyyden ja myös riippuvuuksien, kuten alkoholismin kuvaamiseen. Teatterin tulee olla kiinni yhteiskunnassa ja ihmisten elämässä."

MILLOIN NÄYTELMÄ LÄHTEE KIERTUEELLE? "Esityksiä on mar-

ras-joulukuussa Turussa, Oulussa ja Kajaanissa. Neuvottelemme lisäesityksistä Kansallisteatteriin ensi kevääksi."

MITEN SUHTAUDUT SUOMALAISEEN ALKOHOLIPOLITIIKKAAN?

"Olen Alkon monopolin vankka kannattaja. Kuulostaa pelottavalta, että asiantuntijoiden perusteluista piittaamatta on tulossa ratkaisuja, jotka aiheuttavat pahoinvointia ja kustannuksia."

6

3|2016

TEKSTI MARITA KOKKO KUVA MIIKA KAINU

MITEN TAIDE TAITTUU YHTEISTYÖHÖN YHTEISKUNNALLISTEN TAHOJEN KANSSA? "Teatteri ja taide ovat erinomaisia keinoja

kalenteri

29.8.

Oktoberfest-oluet alkoivat saapua myymälöihin.

10.10.

Glögit alkavat saapua myymälöihin.

3

Viinipussien kierrätyskampanja sai uuden ilmeen

LuontoPortin sienten tunnistustyökalu helpottaa kasvien ja sienten tunnistamista.

Verkkoselaimella toimivalla työkalulla voi tunnistaa yli 80 Suomessa esiintyvää sientä.

Tunnistamisen voi aloittaa mistä tahansa tuntomerkistä.

SIENET.LUONTOPORTTI.FI

ANDERS FAGERHOLM

www.alko.fi/vastuullisuus

UNOHDA KIRJAT ALKO

ja energiaa vastuullisuusviestintäänsä ottamalla osaa keväällä Mainostajien Liiton AdProfit-kilpailun juniorisarjaan. Sen tuloksena myymälöiden viinipussikeräyksen kierrätyskampanja sai Haaga-Helian ammatti­korkeakoulun opiskelijoiden Anni Turusen ja Laura Ylä-Ajoksen ideaan perustuen täysin uudistuneen ilmeen. Samalla 13 uutta myymälää liittyi mukaan keräykseen.

Ja miksi pussit kannattaa palauttaa Alkoon? Niistä saadaan kierrätyspoltto­ ainetta, jolla korvataan kivihiiltä sementin valmistuksessa. Olennaista on, että ennen kaikkea pussien alumiini pystytään hyödyntämään, koska se sitoutuu tuotantoprosessissa sataprosenttisesti lopputuotteeseen. Tämän kierrätyksen järjestäminen on samalla Alkon sitoumus Itämeren suojeluun Baltic Sea Action Groupin jäsenenä.

Palauta siis sinäkin hanapakkausten sisäpussit sekä viinipussit Alkon Helsingin, Uudenmaan sekä Lounais-Suomen myymälöihin. Keräysastia löytyy näillä alueilla lähes kaikista myymälöistä.

ALKO HAKI UUSIA IDEOITA

x s i e n i t i e t oa v e r ko s sa

OPI UUTTA

Oma Metsä -blogin taustalla on keruu­ tuotetarkastaja Tarja Siuvatti.

Hän on kasveista, erityisesti sienistä ja yrteistä, kiinnostunut yrittäjä. Blogiin hän kirjoittaa paljon sieniretkistään ja löydöistään. Siuvatti järjestää myös erilaisia sieni- ja yrttikursseja ja käy luennoimassa aiheesta. Hän jakaa tätä tietouttaan myös blogissa.

WWW.OMAMETSA.COM

OMAA SATOA HYÖDYNTÄEN

Raskausajan täysraittiuden puolesta vietettiin kansainvälistä FASD-päivää, johon Alko osallistui avaamalla myymälänsä 9.9.2016 klo 9.09. Tempauksella Alko viestii raskausajan täysraittiuden puolesta.

Alkoholia ei kannata käyttää raskausaikana, koska alkoholin käytön turvallista rajaa ei tunneta. Puolison on tärkeää tukea raskaana olevan raittiutta vähentämällä omaa juomistaan tai lopettamalla koko­naan.

Asiakkaat saavat tietoa avaamisajankohdasta verkkosivuilta www.alko.fi. Lisätietoa FASD:sta: www.kehitysvammaliitto.fi.

PERJANTAINA 9. SYYSKUUTA

Kalkkisten huvilan ruokavuosi -blogi kertoo nimensä mukaisesti siitä, mitä ruokaa Asikkalan Kalkkisissa asuva toimittaja Ina Ruokolainen viljelee, kerää, ostaa ja valmistaa. Sienestystä harrastava Ruokolainen jakaa blogissaan myös hyödyllisiä vinkkejä liittyen lähiruokaan ja metsästä keräämiseen.

RUOKAVUOSI.BLOGSPOT.FI

7

A L KUPA LAT ISTOCKPHOTO

Satokauden pulleat kaunottaret ja sen pienemmät sukulaiset, talvikurpitsat, ilmestyvät kauppojen heviosastoille, tietää, että syksyn satokausi on lähenemässä loppuaan. Tästä ajankohdasta kannattaa ottaa vaari, sillä kurpitsa on mitä parhain raaka-aine esimerkiksi keittoihin, patoihin ja salaatteihin. Kurpitsansiemeniäkään ei kannata syljeksiä roskiin, vaan ne kannattaa hyödyntää paahtamalla uunissa tai pannulla.

Kurpitsat ovat kurkun ja vesimelonin sukulaisia ja tulevat alkuaan Keski-Amerikasta. Raaka-aineena kurpitsaa käytetään ympäri maailman. Suomessa kasvatetaan yleensä kahta kurpitsaa: sitä tavallista pyöreää ja oranssia sekä jättikurpitsaa, joka on komean ulkomuotonsa takia täydellinen halloween-koristeluihin.

Hevi-osastolta löytyy toki myös muita lajikkeita ja valikoima on ilahduttavasti kasvanut viime vuosina.

Uusi tulokas on esimerkiksi myskikurpitsa, joka on muodoltaan pitkulainen ja maultaan makean pähkinäinen. Sen kuori on ohuempi kuin muiden lajikkeiden.

Hokkaidon eli japanilaisen talvikurpitsan malto on omiaan patoihin, sillä sen rakenne pysyy kiinteähkönä keitettäessä. Spagettikurpitsalla voi vetää nenästä lapsia, sillä sen sisus muistuttaa keitettynä pastaa.

Koristekurpitsaa ei kannata sijoittaa lautaselle vaan sen viereen: se on kaunis katsella, mutta syömäkelvoton.

KUN ORANSSIT JÄTTILÄISKURPITSAT

VINKKI: Valitse kokoonsa nähden painava

kurpitsa, jossa ei ole pehmeitä kohtia! Tarkista, että kurpitsa ei anna periksi pohjasta painaessa.

LÄHDE: KOTIMAISET KASVIKSET RY, SATOKAUSIKALENTERI

3x

mocktailkoulu

8

ALKON MOCKTAILKOULUSSA Suomen eturivin baarimestarit ovat kehittäneet kahdeksan

trendikästä alkoholitonta cocktailia. Videot löytyvät osoitteesta alko.fi/mocktailkoulu.

HOT BERRIES IN A TIN

FRESH G BERRY

Karpalomehusta, mansikka­ siirapista ja kuningatarhillosta marjaisen makunsa ammen­ tava mocktail saa tulista pot­ kua parista Tabasco-tipasta.

Tämä jos mikä lämmittää syksyiset illat.

Saitko mansikkasatoa talteen pakkaseen? Tätä inkivääriolutpohjaista mocktailia raikastavat mansikoiden lisäksi verigreippilohkot ja sitrus­basilikan lehdet.

3|2016

HARVEST MOON HOPTAIL

Tämän hoptailin eli olut­ pohjaisen cocktailin pää­ raaka-aine on alkoholiton vehnäolut tai belgialainen witbier. Se saa kaverikseen appelsiinia, sitruunaa ja kananmunanvalkuaisen.

ALKON LEHTI ASIAKKAILLE

kalenteri

31.10.

2/2016 RIESLINGIN JUURILLA: MOSEL JA RHEINGAU IPA-BUUMI JATKUU VAHVANA TOMMI KINNUNEN KOKKAA PUUHELLALLA

Halloween tai kekri, järjestä syysjuhlat!

Alkomaisesti myös verkossa ALKON VERKKOKAUPPA avataan kuluttajille

marraskuussa. Uusi alko.fi tarjoaa kuluttajille asiantuntevan ja henkilökohtaisen palvelun myös verkossa. Alkomaisesta palvelusta pitävät huolta osaavat asiakaspalvelijamme, jotka palvelevat verkkokauppa-­asiakkaita muun muassa chatin välityksellä.

Asiakas pääsee verkkokaupan myötä entistä helpommin tutustumaan koko valikoimaan, sillä kaikki Alkon tuotteet ovat tilattavissa verkkokaupan kautta.

Yritykset ovat käyttäneet verkkokauppaa heinäkuusta.

•••

Mitä on?

24.11.

•••

Äänestä Suomelle uusi kansallisruoka 100-VUOTTA täyttävän Suomen kansallisruo-

ka valitaan äänestyksessä, jossa jokainen suomalainen voi antaa äänensä. Suolaista tai makeaa suosikkiaan voi ehdottaa 30.9.2016 saakka www.kansallisruoka.fi -verkkosivuilla. Kansallisruokaraati valitsee ehdotuksista kaksitoista finalistia, joista valitaan 3.10.–6.12.2016 järjestettävällä kansanäänestyksellä Suomen kansallisruoka. Äänestyksen tulos julkistetaan tammikuussa 2017.

Etiketti-lehden 2/2016 kiinnostavin juttu oli Rieslingin juurilla.

Jälkiruoissa maistuvat

kesän marjat

Viinillä on kuten millä tahansa tuotteella ympäristövaikutuksia viljelystä aina logistiikkaan asti.

V I LJ E LY Viljelyssä energiaa kuluttavat: • Veden pumppaus ja jäteveden käsittely • Hallantorjunta propellien ja lämmittimien avulla.

1 000 kg

LÖYTYIKÖ OSTAMASI viinipullon pohjalta

pientä lasinsirumaista kiveä? Löytösi oli luultavasti viinikiveä, jota syntyy, jos viiniä on säilytetty liian kylmässä.

Viinikivi on kristallisoituneita viinihapon suoloja, jotka eivät vaikuta viinin makuun eivätkä siis tee viinistä huonoa. Se ei ole myöskään valmistajan tekninen virhe vaan puhdasta kemiaa: viinissä olevat kalium ja kalsium kiteytyvät kylmässä. Viinin kaataminen karahviin eli dekantoiminen korjaa tilanteen, ja viini on valmista nautittavaksi.

KYSYIMME LUKIJOILTA:

VIININ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

rypälettä tarvitsee kypsyäkseen poimittavaksi

Viinikivi

Etiketti 4/2016 ilmestyy!

• Kastelu • Moottoroidut laitteet • Kasvinsuojeluruiskutukset

50-100 kg 130 l 550 000 l = 700 l

maatalouskemikaaleja

polttoainetta vettä

viiniä

VALM I S T US Valmistuksessa energiaa kuluttavat: • Pumput ja muut moottoroidut laitteet • Viininvalmistamotilojen lämpötilan säätely

• Valaistus • Valmistustankkien jäähdytys esimerkiksi käymisen ja kylmästabiloinnin aikana

PAK K AUS on ketjun toiseksi suurin kuormittaja: Mitä suurempi pakkaus ja kevyempi materiaali, sen parempi.

n.500 g kevytlasipullo n.300 g

Normaali lasipullo

muoviset PET-pullot vain

n. 50 g

K U LJ E T US on suurin yksittäinen CO2-kuormittaja:

Eniten kuormittaa lentorahti ja sen jälkeen maantiekuljetus, junakuljetus, kylmäkuljetus konteissa laivalla,

vähiten laivarahti konteissa.

9

A L KUPA LAT VILLE RINNE

Alkolainen osaaja

Henkireikä Alkossa työskentelevän Tarja Savelan työpäivä päättyy, hän kulkee kotiinsa Pyynikin metsän halki. ”Ihmettelen lintujen ääniä ja rentoudun. Metsä on inspiroiva paikka, jossa palaudun hektisenkin työpäivän jälkeen ja keksin helposti kaikkea uutta”, Savela kertoo.

Metsä onkin hänelle paitsi paikka rentoutua, myös harrastus itsessään. Marjastamisen, sienestämisen ja ulkoilemisen lisäksi Savela hoitaa metsää, ja on suorittanut jopa metsurin tutkinnon. ”Olen maalta kotoisin, ja minulla on oma metsätila. Aikanaan kun se siirtyi haltuuni, niin halusin saada lisätietoa siitä, miten pöpelikköä ylipäänsä käsitellään. Menin Tampereella metsänomistajan kurssille, ja vahingossa sitten paljastui, että tämähän olikin ammattitutkinto. Sain paperit kahden vuoden jälkeen”, Savela naurahtaa.

Tarja Savelan mukaan hänen metsärakkautensa ja maanläheisyytensä näkyy myös omassa suhteessa ruokaan ja juomaan. Makuaan hän kuvailee maanläheiseksi. ”Tykkään hyvin yksinkertaisista ruuista ja viineistä sekä puhtaista ja selkeistä mauista. Olen melko eettinen ja luomuun suuntautunut.”

Metsän lisäksi myös ruoka ja juoma ovat hänen intohimojaan. Juuri siksi myös Alko on mielekäs paikka olla töissä. ”Alkossa pääsee tavallaan jakamaan omaa harrastustaan muillekin”, hän kertoo.

KUN TAMPEREEN SOKOKSEN

Eko-ostoskassi

Savelan mielestä Alko onkin työpaikkana monessa suhteessa kuin metsä: hienojen yksityiskohtien summa, josta on vaikeaa erotella sitä kaikkein parasta puolta. ”Alkossa on kivoja asiakkaita, mukavia kollegoja, hyviä tuotteita ja paljon kaikkea mahtavaa. Yhtä puolta ei voi nostaa ylitse muiden.”

Tarja Savelalle metsä on paitsi rentoutumisen paikka, myös harrastus itsessään.

Alko historia

Tuotteen ekologisuus ei tarkoita näyttävyydestä tinkimistä. Tästä on hyvä esimerkki uusi ostoskassimme, jossa yhdistyvät niin tyylikäs ulkonäkö kuin kierrätysmateriaalin käyttö. Yhden kassin valmistamiseen on käytetty reilut kaksi kierrätettyä PET-pulloa.

Tämän pieneen tilaan menevän, kestävän ja pestävän kassin löydät isoimpien myymälöidemme kassalta omasta telineestään hintaan 4,90 €.

Ensimmäinen Alkon itsepalvelumyymälä avattiin 19.3.1962 Helsingin Vanhalla Kauppakujalla. Se sijaitsee osoitteessa Pohjoisesplanadi 35, Esplanadin puiston kupeessa.

10

3 |2016

Tilhien hienostunut herkku sopii syödä pihlajanmarjoja. Ne ovat tuoreina kirpeän happamia, mutta pakkanen pyöristää marjat makeiksi. Pihlajanmarjat ovat myös erittäin vitamiinipitoisia.

Tuttu kotipihlaja on tarkemmin katsottuna eksoottisen kaunis: isot kukinnot tuoksuvat huumaavasti ja lehdet ovat näyttävät.

Hienoimmillaan pihlaja on syksyllä, jolloin marjatertut hehkuvat punaisina ja lehdet ruskan väreissä. Ei ihme, että suomalaiset ovat pitäneet pihlajaa pyhänä puuna. Maaseudulla sellainen koristaa melkein jokaista pihaa.

Runsas C-vitamiinipitoisuus, kuidut sekä E- ja K-vitamiinit tekevät pihlajanmarjoista ravintoarvoltaan mainioita, mutta harva syö pihlajanmarjoja sellaisenaan. Voimakas maku on kirpeän hapan, mutta ensimmäisten pakkasten jälkeen maku pyöristyy.

Jos etsit hyytelöön sopivia pihlajanmarjoja, maistele eri puiden marjoja ja valitse mieluisimmat. Jos haluat ilahduttaa pihapiirin tilhiä, kerää samalla oksakimppu talteen marjoineen ja vie se talvipakkasten aikaan ulos.

Pihlajanmarjoista tehdään muun muassa hilloja ja mehua. Pihlajanmarjahyytelöä kannattaa kokeilla jälkiruoaksi kovien voimakkaiden juustojen kanssa.

TEKSTI PIRKKO KOIVU KUVA ISTOCKPHOTO LÄHDE ARKTISET AROMIT

MUIDENKIN KUIN LINTUJEN

JUOMASUOSITUS Jos tarjoat pihlajanmarjahyytelöä tumman tai vaalean riistalihan kanssa, juomaksi sopii esimerkiksi Teroldego- tai Barbera-rypäleestä tehty punaviini Pohjois-Italiasta, samoin nebbiolo-, malbec- tai petit verdot -viinit. Oluista sopivat tummat lageroluet ja alet. Samat juomat sopivat myös pihlajanmarjahyytelön ja juuston kanssa.

MARJAISA & RAIKAS

MEHEVÄ & HILLOINEN

Pihlajanmarjahyytelö 4–5 pientä purkillista valmista hyytelöä 1 kg pihlajanmarjoja 2 dl vettä noin 600 g hillosokeria (3 rkl marjalikööriä)

VALMISTUS 1. Kerää kypsiä pihlajanmarjoja, riivi ne tertuista ja huuhtele vedessä.

2. Laita kaksi desilitraa vettä kattilaan ja keitä marjoja kannen alla, kunnes niistä irtoaa mehu. Tämä vie noin 15–25 minuuttia.

3. Siivilöi mehu. Älä murskaa marjoja, jos haluat kirkasta hyytelöä.

4. Sekoita mehun joukkoon hillosokeri, jota on tilavuudeltaan saman verran kuin mehua eli 1 desilitra sokeria mehudesilitraa kohti.

5. Keitä mehu-sokeriseosta hiljalleen 10–15 minuuttia ja sekoita samalla.

6. Kuori seoksen pinnalta mahdollinen vaahto. Tee hyytelökoe: kaada pienelle lautaselle lusikallinen seosta ja pane se jääkaappiin muutamaksi minuutiksi. Vedä lusikalla vako keskelle. Jos hyytelö on valmista, vako ei umpeudu. Jos vako umpeutuu, keitä seosta vielä varovasti lisää noin 5–10 minuuttia.

7. Halutessasi voit maustaa hyytelöseosta lisäämällä siihen likööriä, joka on tehty puolukasta, vadelmasta, pihlajanmarjoista tai muista punaisista marjoista.

8. Kaada kuuma seos kuumennettuihin lasitölkkeihin ja sulje.

VIVAHTEIKAS & KEHITTYNYT

11

Duero-joki on vanhaa rajaseutua, siitä muistona lukemattomat linnakkeet, kuten Castillo de Peùaranda, vartioivat jokilaaksoa.

12

3 |2016

TUMMIEN RYPÄLEIDEN KOTI Ribera del Dueron alueeseen pohjoisessa Espanjassa sopii paikallisten sanonta ”yhdeksän kuukautta talvea, kolme kuukautta helvettiä”. Mutta jo roomalaiset tiesivät, että ankarat olosuhteet jalostavat tummista, paksukuorisista Tempranillo-rypäleistä meheviä punaviinejä.

TEKSTI SAMPPA HAAPIO KUVAT JUUSO PALONIEMI KARTTA KATRI SULIN

13 ◊

E

spanjan kolmanneksi pisimmän joen, Dueron, lähteet ovat Sorian maakunnassa pohjoisessa Espanjassa. Joki virtaa halki Castilla y Leónin ylänköalueen aina Portugalin puolelle laskeakseen lopulta Atlantin valtamereen.

Quintanilla de Onésimon pikkukylässä, Ribera del Dueron viinialueen läntisessä osassa, joki virtaa ohi keskiaikaisen myllyn – joka on kunnostettu EU-rahalla Michelin-suosituksen saaneeksi hotelli­ ravintolaksi – ja kuohuu ali 1500-luvulla rakennetun kivisillan. Sillalle kuuluu remontin pauke ja surina, vaikka kylä on vasta heräilemässä aurinkoiseen aamuun. Äänet johdattavat meidät huomaamattomaan talorykelmään, missä viimeistellään Dominio de Pinguksen viinitalon kylmätilojen laajennusta. ”Uudet tilat tulevat olemaan valmiit tämän vuoden satoon mennessä”, kertoo meidät vastaanottamaan saapunut enologi Julia Zhdanova.

Ribera del Dueron viinirypäleet poimitaan syksyllä yöaikaan, jolloin lämpöä on noin 10 astetta. Näin ne saapuvat tilalle mahdollisimman viileinä ja tuoreina.

Pinguksessa uusilla tiloilla halutaan varmistaa kylmäketjun katkeamattomuus, jotta homeen ja tautien uhka saataisiin minimoitua.

Castilla y Leónin, jonka neljän provinssin alueella Ribera del Duero sijaitsee, ilmasto-olosuhteet ovat äärimmäiset: talvisaikaan öisin saattaa olla lähes kaksikymmenentä astetta pakkasta, kesäisin taas lämmintä on jopa neljäkymmentä astetta. Vuoro­ kausivaihtelu voi olla kymmeniä asteita. Vähäiset

14

3 |2016

sademäärät ja 3 000 tuntia vuodessa porottava aurinko kuivattavat karun maiseman nopeasti keltaiseksi. Alue onkin Espanjan toiseksi kuivinta aluetta.

Ei siis ihme, että jo Kolumbuksen aikaan Castilla y Leónin aluetta kuvattiin sananparrella ”yhdeksän kuukautta talvea, kolme kuukautta helvettiä”.

Dominio de Pinguksen tuottamat viinierät ovat pieniä, mutta valmistukseen suhtaudutaan tarkkuudella. Enologi Julia Zhdanova tutkii tulevan erän väriä.

Peter Sisseckiin, jonka lapsuuden lempinimi päätyi myös viinitilan nimeen. Hän saapui Riberaan 1980-luvulla työskentelemään Hacienda Monasterion tilalla. Oppinsa hän oli ammentanut Ranskan klassikkoalueilla.

Sisseck löysi aikoinaan 4,2 hehtaaria vuonna 1929 istutettuja köynnöksiä, ja ne muodostavat edelleen Pinguksen viinitarhojen ytimen. ”Vanhat viiniköynnökset ansaitsevat kunnioituksemme. Hyödynnämme esimerkiksi biodynaamisia menetelmiä ylläpitääksemme tarhojen elinvoimaisuutta. Haluamme, että ne säilyvät tulevillekin sukupolville.” ”Oikeastaan viininteon suurin vaikeus on siinä ettei tee liikaa. Kun työskentelin Monasteriossa, tein omaa viiniäni iltaisin ja öisin. Minulla ei ollut PINGUS HENKILÖITYY tanskalaiseen

"Vanhat viiniköynnökset ansaitsevat kunnioituksemme. Haluamme niiden säilyvän tulevillekin sukupolville."

Ribera del Duero Espanja

KA RTA LLA

5 parasta 1) RUTA DEL VINO Ruta del Vino, “Viinireitti” kulkee halki Ribera del Dueron viinialueen.

Duero-joki kiemurtelee kumpuilevan maaston halki tarjoten paikoin henkeäsalpaavia maisemia. Ruta del Vino on merkitty kyltein kadunvarsille ja matkailu­ infoista kannattaa napata mukaansa opas, josta löytyvät kattavasti viinitilat ja majapaikat.

2) ISOT KAUPUNGIT Ribera del Dueron pääkaupunki Aranda de Duero, roomalaisaikaisesta akveduktistaan tunnettu Segovia etelässä sekä noin 35 kilometriä lännessä sijaitseva Valladolid ovat mainioita vaihtoehtoja niille, jotka haluavat aistia espan­jalaista kuhisevaa kaupunkikulttuuria.

3) ARKKITEHTUURI Viinitilojen ja alueen pikkukylien arkkitehtuuri on melkein matkan arvoinen jo sinänsä.

Viinitilan rakennukset voivat sijaita vanhassa linnassa, luostarissa tai vaikka ultramodernissa lasipalatsissa. Pikkukylien pittoreskit, kivitalojen välissä luikertelevat kapeat kujat huokuvat historiaa.

Joka kylässä on kirkko tai luostari, ja maisemia hallitsevat jylhät linnoitukset.

4) VIRKISTY VIINISPASSA Ribera del Duerossa viini on kaikkialla. Nouseva turismin ala on viinispat.

Niissä voi ostaa erilaisia valitsemaasi viiniin perustuvia viinihoitoja, kuten naamioita tai kylpyjä, ja hoidon jälkeen voit nauttia herkullisen illallisen. Joissakin paikoissa voit saada käyttöösi oman henkilökohtaisen butlerin.

5) TAPAS-BAARIT ­ JA BODEGAT Espanja on kuuluisa tapas-baareistaan.

Varsinkin isommissa kaupungeissa, kuten Valladolidissa ja Aranda de Duerossa on lähes joka nurkalla toinen toistaan idyllisempi bodega, joka houkuttelee virkistäytymään lasillisella paikallista viiniä jamón ibericólla ryyditetyn suupalan kera.

15 ◊

1 3

4

mahdollisuuttakaan puuttua liikaa viinin valmistumiseen. Pieni laiskuus on hyväksi viininteossa”, Sisseck naurahtaa.

Tätä on tosin vaikea uskoa Sisseckiä kuunnellessa.

Hänen pienellä viinitilallaan työhön suhtaudutaan pedantisti. Esimerkiksi ”atomilaboratorioksi” kutsuttu huippulaboratorio tekee paitsi yhteistyötä espanjalaisten yliopistojen kanssa, myös tarjoaa palvelujaan muille tuottajille.

SISSECK ON YKSI TUOTTAJISTA, joka

on osa Riberan ”jälleenrakennusta”. Elämä alueella on perinteisesti ollut ankaraa, ja 1970- ja 1980-luvuilla moni paikallinen viljelijä lähetti jälkikasvunsa opiskelemaan muita aloja, kun maatalous ei lyönyt leiville. ”Harvoja laatutaloja lukuun ottamatta alue tuotti rypäleitä bulkkiviineihin. Moni viljelijä päätyikin repimään vanhat viiniköynnökset maasta ja vaihtamaan ne esimerkiksi viljaan, josta sai paremman hinnan”, kertoo oppaanamme toiminut Laura Velasco de Dios Espanjan ulkomaankauppainstituutista.

Sittemmin asiat ovat tyystin muuttuneet. Yksi tärkeä asia oli Ribera del Dueron saama DO-merkintä vuonna 1982. Sen myötä toiminta ammattimaistui

16

2

3 |2016

ja investointeja alkoi virrata alueelle. ”Moni Riberasta lähtöisin ollut koulutettu nuori on palannut jatkamaan perheen viininviljelyä. Köynnöksiä on myös istutettu uudelleen”, Velasco kertoo.

Käsityö ja paikallisuus, kuten Riberan ala-alueiden esiin nostaminen, on nousussa. Vanhat köynnökset ovat suuria ylpeydenaiheita. Monessa talossa arvos­tetaan luonnonmukaisia viljelymenetelmiä, ja kuten esimerkiksi Pinguksessa, viiniä kasvatetaan biodynaamisesti. itä-länsi-suunnassa halkovalta N-122-päätieltä oikealle. Kapeneva tie kohoaa yhä korkeammalle. Maaperä on karua, jopa vuoristoista, ja valkoiset kalliot kohoavat viiniköynnösten keskeltä, kun alamme lähestyä Bodegas y Viñedos Aaltoa.

Hetkinen... Alvar... Aalto? En usko, että olen ensimmäinen suomalainen, joka asiaa kysyy meitä vastaanottamaan saapuvalta Javier Zaccagninilta.

Zaccagnini ei ensin kuule kysymystäni, sillä tilalle ollaan paraikaa rakentamassa kokonaan uusia tiloja, ja kysymykseni hukkuu rakentamisen meluun.

Käveltyämme pohjoisespanjalaisen auringon alla TIE POIKKEAA RIBERA DEL DUEROA

1. Dominio de Pingus henkilöityy tanskalaiseen Peter Sisseckiin.

2. Idyllinen Peñaranda de Duero on tyypillinen Ribera del Dueron alueen pikkukylä.

3. Valladolidin upean katedraalin rakennustyöt ovat edelleen kesken.

4. Bodegas y Viñedos Aalton enologi Antonio Moral tutkii tilan viiniköynnöksiä.

5 6

7

hehkuvan viinitarhan laitaan on haastattelun aika. ”Totta on, että olisimme halunneet Alvar Aallon suunnittelevan uudet tilamme, mutta surullista kyllä, olemme pahasti myöhässä. Kun tilan nimeä mietittiin ennen sen perustamista vuonna 1999, nimen haluttiin olevan persoonallinen. Tila sijaitsee korkealla, alto, ja toinen A-kirjain varmistaa, että olemme aakkosten kärjessä”, Zaccagnini kertoo. ”Sinänsä nimi ei Alvar Aaltoon viittaa, joskin tiedämme, kuka hän on ja pidämme hänen tyylistään.

Viinintekijänä toki toivon, että vaikka ensi kerran suomalainen ostaa viiniä sen nimen perusteella, niin toisella kerralla ostetaan, koska se oli niin hyvää!”

Myös Aalto luottaa rypäleissä vanhoihin, Ribera Del Dueron ilmastoon ja maaperään sopeutuneisiin Tempranillo-rypäleisiin. Tumma, paksukuorinen rypäle on Ribera del Dueron ehdoton valtalaji. Muiden rypäleiden, kuten Grenachen – tai kuten paikalliset kutsuvat, Garnachan – viljelyalat ovat muutamia prosentteja.

Alue tuottaa käytännössä vain puna- ja roseéviinejä. Alueen punaviinit ovat tyypillisesti tummia, hapokkaita ja meheviä. Tammea käytetään kohtuudella, ja viinien runsaita tanniineja pidetään yleisesti laadukkaina.

Riberan viinejä ei voi olla vertaamatta lähellä sijaitsevaan ja toistaiseksi kuuluisampaan Riojan alueen tuotantoon. Niihin verrattuna Ribera del Dueron viinit ovat tavallisesti tuhdimpia ja hedelmäisempiä.

DUERO-JOKI JA SEN SIJAINTI SISÄMAAN YLÄNGÖLLÄ

luovat mikroilmastoja, ja savinen maaperä pidättää vettä muuten kuivalla alueella. Vierekkäiset tarhat saattavat tuottaa aivan erilaisia viinejä. ”Jokainen viinitarha, tila ja jopa siellä käytetty hiiva vaikuttavat viinin ainutlaatuisuuteen. Jos sama viininvalmistaja menisi naapuritilalle tekemään viiniä, lopputulos on aivan erilainen”, Fernando Benito Hernando Bodegas Briegosta toteaa.

Bodegas Briego on kolmen veljeksen – Gaspar, Fernando ja Javier Benito Hernandon – pitämä viinitalo Ribera del Dueroa halkovasta N-122-valtatiestä etelään pienessä Fompedrazan kylässä. Maa on kivistä ja kuivaa jopa Riberan mittapuun mukaan, ja viiniköynnökset joutuvat koville. ”Olemme maanviljelijäperheestä. Isämme jouduttua onnettomuuteen ollessamme teini-ikäisiä, otimme perheen elannosta vastuun. Istutimme

5. Keittiömestari Carlos Garcia ja alueen perinteinen juottokaritsa. Karitsa tarjoillaan vain leivän, salaatin ja totta kai herkullisen viinin kanssa.

6. Tapas-baarit ovat erottamaton osa espanjalaista juoma- ja ruokakulttuuria.

Sara Virtus tarjoilee viiniä ja tapaksia Jamoniería Sarmiento -baarissa.

7. Bodegas Briegon veljessarja: Fernando (vas,), Gaspar ja Javier Benito Hernando.

Katso video: Mihin ruokiin Ribera del Dueron viinintekijät viininsä yhdistävät? etiketti.fi > Juoman juurilla

17 ◊

Fakta viini

ALUEEN TÄRKEIN RYPÄLE Ribera del Dueron ylivoimaisesti tärkein rypäle on Tempranillo, tai kuten paikalliset kutsuvat, Tinto Fino tai Tinta del Pais, jotka ovat alueen ilmastoon ja maaperään sopeutuneita Tempranillo-klooneja. Alue tuottaa käytännössä pelkästään punaviinejä, jotka ovat tyypillisesti väriltään syvän punaisia ja maultaan tukevan tanniinisia. Mausta tunnistaa tyypillisesti erilaisia marjoja, kuten mustaviinimarjaa ja mustikkaa. Tempranillo kattaa yli 90 prosenttia tarhoista. Jossain määrin alueella kasvatetaan Garnachaa ja muita lajeja. Alue tuottaa käytännössä pelkästään puna- ja roseéviinejä.

TIESITKÖ?

Ribera del Duerossa on tuotettu viiniä jo yli kaksi vuosituhatta, aina roomalaisajoista lähtien. Pitkistä perinteistä huolimatta alue sai Denominación de Origen (DO) -luokituksen vasta vuonna 1982. Tuolloin alueella toimi vain 12 viinitaloa, kun nykyään niitä on noin 300.

ALKON VALIKOIMISSA Ribera del Dueron alue on nousemassa perinteisten espanjalaisalueiden, kuten Riojan ja Penedesin rinnalle. Alkon valikoimissa löytyy tällä hetkellä reilut kymmenen viiniä Ribera del Duerosta. Hinnat vaihtelevat noin kymmenestä eurosta 40 euroon. Kaikki viinit ovat punaviinejä, ja useimmat osuvat makutyyppiin mehevä ja hilloinen. Alko.fi:ssä Ribera del Dueron viinit löytyvät Kastilia-Leónin alueen alta.

18

3 |2016

KUVA JA RESEPTI SANNA KEKÄLÄINEN

Tämä pohjoisespanjalainen klassikko­ruoka on saanut innoituksensa Jamie Oliverilta. Kanin voi korvata vaikkapa possun sisäfileellä.

Laura Velasco de Dios nauttii lasillisen Riberan punaista.

tuohon aikaan viiniköynnöksiä muille ja mietimme, miten saisimme elantomme vähemmällä vaivalla. Päätimme perustaa oman viinitalon ja antaa viiniköynnösten tehdä työt”, Gaspar ja Fernando naurahtavat.

Myös Briego luottaa biodynaamiseen viljelyyn – tosin sertifioimattomaan. ”Meidän mielestämme sertifikaatti ei ole kaupallisesti kovin tärkeä, haemme lähinnä parempaa laatua”, Gaspar kertoo.

Briegossa istutettiin viisi vuotta sitten tammimetsä tryffeleineen. ”Tiettävästi tämä on ensimmäinen tryffeliviljelmä alueella. Pari vuotta vielä pitää odottaa, että saamme aamiaiskananmuniemme kanssa tryffeliä!”

Jos tryffeli on suhteellisen uusi kasvatettava Ribera del Dueron viljelyksillä, niin lammas ei totisesti ole. Alueen perinneherkku on juottokaritsa. Se on alle kuukauden vanha karitsa, joka ei ole saanut ravinnokseen muuta kuin emänsä maitoa. Karitsa paistetaan puu-uunissa hitaasti saviastiassa kypsentäen, mausteenaan ainoastaan suolaa.

Itse asiassa lammas on alueella niin tärkeä, että Fompedrazassa palkattiin vielä jokunen vuosi sitten päätoiminen lammaspaimen.

Muuten Ribera del Dueron alueen perinteinen ruoka on konstailematonta ja yksinkertaista: pääruoka on usein lammasta tai porsasta, jonka kanssa tarjotaan leipää ja salaattia. Tapakset ja erilaiset muhevat lihapadat ovat yleistä tarjottavaa.

Ja vaikka paikallista juottokaritsaa ei olisikaan saatavilla, Peter Sisseckin mukaan paikalliset punaviinit sopivat erinomaisesti pohjoismaiseen makumaailmaan: ”Ribera del Dueron viinit sopivat syksyisten makujen, kuten erilaisten riistaruokien ja patojen kumppaniksi. Ruoka saa olla tuhtia. Oma suosikkini on paikallinen herkku juottokaritsa.”

Turismi on alueella vielä suhteellisen pientä, mutta nousussa. Alueella toimii lukuisia erikokoisia ja -tasoisia hotelleja. Monilla viinitiloilla on majoituspalveluja, ja hyvä vaihtoehto on majoittua alueen isompiin kaupunkeihin, Segoviaan, Aranda de Dueroon tai hieman kauempana sijaitsevaan, mutta jo suurkaupunkiin Valladolidiin.

Millaisia terveisiä lähettäisitte sitten suomalaisille ”enoturisteille”? ”Parasta Ribera del Duerossa ovat viinit. Ja kaikkihan tietävät, että espanjalainen ruoka ja viini tekevät ihmisen iloiseksi”, Fernando Benito Hernando nauraa.

Kania punaviinissä eli espanjalainen kanipata 4–6 annosta • 30 min + 2 h • helpohko 2 kania (yht. n. 2,5 kg) 6 salottisipulia 3 valkosipulinkynttä 0,75 dl oliiviöljyä 2 tl jauhettua paprikaa 2 rosmariininoksaa 1 plo (7,5 dl) punaviiniä (kasvislientä) 2 prk (à 250 g) grillattuja paprikoita suolaa ja pippuria myllystä va l m i s t u s

1. Leikkaa kani tasakokoisiksi paloiksi. Kuori sipulit. Puolita valkosipulit ja puolita tai lohko salottisipulit.

2. Paista kanipalojen pintaan kaunis väri pannulla öljyssä. Paistaminen kannattaa tehdä muutamassa erässä. Ota kanipalat hetkeksi sivuun.

3. Kuullota sipulit pehmeiksi öljyssä padassa.

Lisää joukkoon kanit, paprika ja rosmariini. Kaada viini pataan. Kiehauta seos ja vähennä lämpö keskilämmölle. Peitä kannella ja anna kypsyä n. 1,5–2 tuntia tai kunnes kani on pehmeää. Lisää joukkoon kasvislientä, jos pata tuntuu kuivalta.

4. Lisää joukkoon valutetut paprikat. Mausta seos suolalla ja pippurilla. Jatka kypsentämistä vielä noin 10 minuuttia.

5. Tarjoa kani maalaisleivän ja vihreän salaatin kanssa. Voit myös halutessasi keittää padan kaveriksi riisiä. j uom a s uo s i t us

Valitse kanipadan kumppaniksi vivahteikasta ja kehittynyttä tai rotevaa tai voimakasta punaviiniä Espanjasta. Ribera del Dueron Tinto Fino eli Tempranillo täydentää kauniisti kanipadan yrttistä mausteisuutta mehevällä hedelmäisyydellään ja tasapainoisella tammisuudellaan.

VIVAHTEIKAS & KEHITTYNYT

ROTEVA & VOIMAKAS

19

HE N K ILÖ

KOKKIEN KOKKI Ravintola Olon keittiöpäällikkö Jari Vesivalo arvostaa yksinkertaisia, aitoja makuja. Työpäivän täydellisin hetki on illallistarjoilun keskittynyt tunnelma.

TEKSTI KRISTA KORPELA-KOSONEN KUVAT ROOPE PERMANTO

MUMMOLA, LEIVINUUNI JA LEIVINUUNISTA PÖYTÄÄN NOSTETUT

vastapaistetut rieskat. Päälle sipaisu tuoretta voita. Helsinki­ läisen Ravintola Olon keittiöpäällikkö ja ravintoloitsija Jari Vesivalon on vaikea keksiä täydellisempää makuelämystä.

Vesivalo on yksi Suomen arvostetuimpia kokkeja. Kokki­ kollegat ja keittiömestarit äänestivät hänet tänä vuonna kokeista parhaimmaksi eli Kokkien kokiksi. Hän on hätyy­ tellyt kärkipaikkaa aikaisemminkin, sillä kahtena edellisenä vuonna hän päätyi äänestyksessä sijaluvulle kaksi.

Vesivalo on uransa aikana työskennellyt muun muassa sellaisissa tunnetuissa huippuravintoloissa kuin G.W. Sund­ mans, Savoy ja Chez Dominique. Vuodesta 2011 lähtien Michelin-tähditetyssä Olossa hän on vastannut keittiön toiminnasta yli seitsemän vuoden ajan. Mummolan rieskan veroista makukokemusta ei siitä huolimatta ole tullut vuo­ sien varrella vastaan. ”Se on maailman täydellisin annos. Parempaa en ole itse­ kään ikinä tehnyt”, Vesivalo vakuuttaa.

on karja­ lanpaisti, jota äiti teki usein sunnuntaisin. Arkisin Vesivaloilla kokoonnuttiin yhteisen aterian ääreen aina kello 16. Perhe­ päivälliseltä ei saanut olla poissa, ja aika usein ruokahetkeen osallistui myös paras kaveri Kimmo Pusa.

Kun Kimmo Pusa 18-vuotiaana päätti muuttaa Imatralta Helsinkiin ravintolakouluun, Jari Vesivalolle oli heti selvää, että hän lähtee mukaan. ”Harrastin silloin judoa SM-tasolla, eikä Imatralta enää löytynyt sopivia harjoituspaikkoja. Kimmo pääsi ravintola­ koulu Perhoon kokkilinjalle, mutta vuotta nuorempana minun piti valita tarjoilijalinja. Olin judon takia paljon opinnoista poissa, ja päädyin paikkaamaan väliin jääneitä tunteja keittiöön. Silloin huomasin ensimmäisen kerran, että tämähän on ihan valtavan mielenkiintoista hommaa.”

TOINEN NUORUUSVUOSILTA TUTTU SUOSIKKIMAKU

20

3 |2016

Ravintola Olon perustamisesta on tänä vuonna kulunut 10 vuotta.

Himoittu Michelin-tähti Ololla on ollut vuodesta 2011 lähtien.

Jari Vesivalo vastaa keittiön toimin­nasta yhdessä 15 huippuammatti­laisen tiimin kanssa.

21 ◊

”Toivoisin, että ehtisin käydä useammin mielenkiintoisissa ravintoloissa syömässä.

Niitä löytyy ympäri maailmaa, mutta pelkästään Pohjoismaissa on ainakin 15 paikkaa, joissa haluaisin ruokailla”, Jari Vesivalo sanoo.

22

3 |2016

Mummolan uunituoreen rieskan veroista makukokemusta ei ole tullut vuosien varrella vastaan.

Sanat henkilö

Valmistumisen jälkeen Vesivalo teki tarjoilijan töitä yhden kesän, mutta palo keittiötyöhön oli jo syttynyt. Syksyllä alkoi oppisopimuskoulutus hotelli Strand Intercontinentalin keittiössä. ”Keskenhän se jäi, kun piti lähteä armeijaan.”

Armeijan jälkeen Vesivalo työskenteli pari vuotta pienessä leipomossa ja ravintoloissa muun muassa Savonlinnassa ja Imatralla. Sitten paras kaveri Kimmo käänsi kokkiuralla taas uuden lehden. ”Kimmo soitti Munkkiniemen Solnasta ja kertoi, että olisi työpaikka tarjolla. Pakkasin koko omaisuuteni isoon jääkiekkokassiin ja hyppäsin seuraavaan junaan. Ehdin Solnaan jo iltavuoroon töihin.”

JARI VESIVALO SANOO, ETTÄ PARAS OPPI kokin

uralla on ollut asioihin tarttuminen ja itse tekeminen. Oma mielenkiinto alaa kohtaan on ollut vahva kannustin.

Varsinaista ammatillista esikuvaa Vesivalolla ei ole ollut, mutta uran varrella on ollut mahdollisuus työskennellä monien huippuluokan keittiömestareiden kanssa. ”Ruoanvalmistuksessa ei ole koskaan vain yhtä oikeaa tapaa, siksi ala vaatii jatkuvaa opettelua.

Tässä ammatissa ei ole ikinä täysin valmis, se pitää mielen virkeänä.”

Vesivalon keittiöfilosofia pohjautuu pitkälti pelkistämiseen ja raaka-aineiden selkeyteen. Kaiken on maistuttava hyvältä, mutta ilman ylimääräistä kikkailua, raaka-aineiden parhaita puolia korostaen ja kunnioittaen. ”Raaka-aineet on käytettävä, kun ne ovat parhaimmillaan, on the peak. Kesällä korostuu vihannesten käyttö, syksyllä vuorossa ovat muun muassa sienet. Talvi on juuresten ja riistan aikaa”, hän sanoo.

Ideoita uusiin ruoka-annoksiin Vesivalo hahmottelee usein kynän ja paperin kanssa. Keskelle paperia hän kirjoittaa tulevan annoksen pääraaka-aineen, jonka ympärille alkaa vähitellen hahmottua koko annoksen makujen harmoninen kirjo. ”Idean uuteen annokseen voi antaa esimerkiksi jokin maku, kuva, tuoksu tai muisto.”

Vesivalon mukaan ruoan ja viinin liitto on parhaimmillaan järisyttävän hieno kokemus, kun tarkkaan mietityn kokonaisuuden maut ja kontrastit täydentävät toisiaan.

”Itse tykkään silti usein keskittyä nauttimaan ruoan ja viinin erikseen. Rakastan viinejä, monet punaviinit ovat ihan huikeita.” ennen kaikkea keittiövuoroja. Sitä tunnetta, kun saa annosten valmistelussa keskittyä omaan suoritukseen ennen H-hetkeä. Näitä hetkiä on Olon päivärytmissä kaksi: lounas- ja illallistarjoilu eli -serviisi. ”Jos joutuisin luopumaan serviisistä, luopuisin koko työstä.”

Keittiöpäällikkö Vesivalon päiviin kuuluu paljon muutakin kuin serviisiin valmistautumista. On palavereja, paperitöitä, sähköposteja ja tapaamisia.

Työpäivät venyvät yleensä myöhäiseen iltaan tai yöhön asti.

Seuraava päivä alkaa aamulla kello seitsemän. Aamun tunnit ovat Jari Vesivalolle tärkeää perheaikaa.

Hän huolehtii tyttäriensä aamutoimista ja vie sen jälkeen 7- ja 10-vuotiaat sisarukset kouluun. ”Maanantaisin Olo on kiinni. Silloin yritän kuntoilla ja viettää enemmän aikaa lasten kanssa. Saatamme tehdä yhdessä ruokaa. Viimeksi valmistimme pizzaa, johon tytöt kävivät kahdestaan ostamassa ainekset lähikaupasta. Sitä tuli niin hurja kasa, että mummolaankin riitti vietävää.”

JARI VESIVALO RAKASTAA TYÖSSÄÄN

tauon jälkeen valmistaa tyttärilleen lasagnea. Parin tunnin kokkailun jälkeen uunista tuli ulos täydellinen lopputulos: sopivan kostea ja pinnaltaan herkullisen rapea. ”Minusta se oli tosi hyvää, mutta lapsille lasagne ei oikein maistunutkaan. Tämä on aika tavallista meillä, että tytöt pitävät ruokiani vähän kummallisina. He ovat tottuneet kouluruokaan ja mummolan antimiin”, Vesivalo nauraa.

Siksi Vesivalolla on kaikille kotikokkaajille tärkeä ohje: älä pelkää epäonnistumisia. Joskus ruoasta ei ehkä tule aivan sitä, mitä kokki on mielessään ajatellut. Epäonnistuminen voi kuitenkin poikia uusia ideoita ja oivalluksia. ”Rohkeasti vain kokeilemaan myös uudenlaisia ruokaohjeita. Pidä homma kuitenkin riittävän yksinkertaisena, sillä yksinkertaiset maut ovat usein ne kaikkein hienoimmat.”

KERRAN VESIVALO PÄÄTTI MONEN VUODEN

Keittiö­ päällikkö Jari Vesivalo Kun istuttaa kaksi ihmistä vierekkäin ja tarjoaa heille saman aterian, makukokemus ei koskaan ole täysin samanlainen.

Ravintolan maine on aina vain yhden päivän mittainen, huomenna on onnistuttava uudestaan.

Ruoan ja viinin liitto on parhaimmillaan järisyttävän hieno kokemus.

Suomalaisen ruokakulttuurin rikkaus on neljän vuodenaikamme tuoma vaihtelu raaka-aineiden luonnollisiin sesonkeihin.

Täydellinen jälkiruoka on kuin taivaassa tehty liitto vasta poimittuja metsämansikoita, ketunleipää ja hunajalla makeutettua tuoretta kermaa.

23

KAU DEN OLU ET TEKSTI MIKKO SALMI KUVAT ROOPE PERMANTO

Oktoberfest tuo ystävät yhteen Sadonkorjuun myötä ilahduttavat jälleen Oktoberfest-oluet, joita on tänä vuonna peräti kymmenen.

Pehmeän maltaiset, raikkaat oluet saapuivat kauppoihin elokuun lopussa.

Münchenin Oktoberfestin, maailman suurimman vuotuisen olutjuhlan, saattelemana Alkon valikoimiin on elokuun lopussa saapunut kymmenen mielenkiintoista Oktoberfest-olutta.

Alkuperäisten Oktoberfestiin osallistuvien panimoiden oluiden lisäksi mukana on myös uutuuksia Suomesta ja Tanskasta. ”Oktoberfest on hyvin laajan asiakaskunnan mielenkiinnon kohde, sehän on nimenomaan seurallista ajanviettoa. Oluet ovat lähtökohtaisesti mainiosti suomalaiseen suuhun sopivia.

Ne ovat maltillisesti humaloituja ja runsaan maltaisia sekä juotavuudeltaan hyviä. Ne ovat myös helposti ja monipuolisesti ruokaan yhdisteltäviä”, sanoo oluiden tuotepäällikkö Tomas Salmi.

Tasapainoinen suutuntuma, kevyt hedelmäisyys ja pyöreän pehmeä maltaisuus tekevätkin Oktoberfest-tyyppisistä oluista luontevia pareja monille ruokalajeille. Perinteisimmillään ne käyvät tietenkin makkaroiden, hapankaalin, sieniruokien ja riistan sekä pataruokien seuraksi mutta myös raikkaiksi kumppaneiksi salaateille ja leikkeleille. Mietoina seurustelujuomina ne ovat paikallaan illanistujaisten janonsammuttajina.

Tänä päivänä valikoimalta edellytetään laajuutta ja uutuuksia, niinpä klassisten saksalaisten oluiden rinnalle on löytynyt uusia tulokkaita, jotka tarjoavat Oktoberfest-oluttyyppiin kukin omanlaistaan, uutta näkökulmaa. ”Tuotteista kuusi edustaa perinteikästä saksalaista osaamista ja neljä tarjoaa aiheeseen mielenkiintoista pienpanimovinkkeliä – ehkä niitä voisi sanoa myös hatunnostoksi Oktoberfesteille”.

24

3 |2016

Mallaskosken Oktoberrauch Hennosti savulta, kevyesti aprikoosilta ja mausteiselta tuoksuva olut on kullanruskea ja samea. Keskitäyteläinen runko ja keskiasteinen humalointi. Mallasleipäinen maku kannattelee olutta grilliruokien, porsaan, patojen ja mausteisempien makkaroiden kumppanina.

Prykmestar Oktoberfestbier Runsaasti vaahtoava, kullanruskea olut tuoksuu kevyen mausteiselle ja kuivahedelmäiselle. Tasapainoinen, keskitäyteläinen olut on karamellimaltaisena ja keskiasteisesti humaloituna onnistunut valinta pataruoille, miedoille makkaroille ja porsaalle.

Ayinger Kirtabier Kuparinruskean, samean oluen tuoksussa erottaa kevyttä toffeisuutta, jalohumalan aromia ja hentoa paahtuneisuutta. Suutuntuma on täyteläinen ja humalointi keskiasteinen.

Mallasleipäinen makumaailma sopii hyvin grilliruoille, kanalle, porsaalle sekä mausteisille makkaroille.

Hacker-Pschorr Oktoberfest Märzen Mallasleipäiset, kuivatun aprikoosin ja sitruksen tuoksut yhdistettynä jalohumala-aromiin leimaavat tämän meripihkanruskean oluen tuoksumaailmaa. Keskitäyteläinen ja keskiasteisesti humaloitu runsas maku käy yksiin mausteisten makkaroiden, pataruokien ja porsaan kanssa.

Hofbräu Oktoberfestbier Kuivahedelmäinen, hennon sitruksinen ja jalohumala-arominen oljenkeltainen olut on keskiasteisesti humaloitu ja keskitäyteläinen.

Raikas ja mallaskeksimäinen maku sopii porsas- ja makkararuoille, herkullisille padoille sekä tietenkin seurusteluun.

25 ◊

Spaten Oktoberfestbier Tuoksultaan viljaisen ja jalohumala-aromisen oluen väri on oljenkeltainen. Oluen humalointi on keskiasteinen ja suutuntuma keskitäyteläinen. Kevyt kermaisuus yhdistettynä raikkauteen saa oluen sopimaan pikkulämpimien, mietojen makkaroiden ja porsaan kaveriksi sekä seurusteluolueksi.

Paulaner Oktoberfestbier Kevyen hedelmäiseltä ja jalohumala-aromiselta tuoksuva oljenkeltainen olut on rungoltaan keskitäyteläinen, humaloinnin ollessa keskiasteinen. Maltainen ja aromikas

26

3 |2016

seurusteluolut löytää paikkansa pikkulämpimien, mietojen makkaroiden ja porsasruokienkin kaverina.

Löwenbräu Oktoberfestbier Viljankeltainen ja kevyesti sitruksinen olut antaa tuoksussaan myös hentoa yrttisyyttä ja jalohumalan aromia. Aromikas, keskiasteisesti humaloitu seurusteluolut sopii täydentämään rasvaista kalaa, mausteisia makkaroita sekä porsasruokia. Olut on maltainen ja keskitäyteläinen.

Stadin Panimo Städtchen Oktoberfest Märzen Kinuskinruskea, samea uutuus antaa tuoksuteltavaksi sitruksisia, hedelmäisiä ja mallaskeksimäisiä aromeita.

Suussa keskitäyteläinen ja keskiasteisesti humaloitu.

Oluen kevyt yrttisyys ja raikkaus sointuvat pikkulämpimien, keittoruokien, porsaan ja mietojen makkaroiden pariksi.

Fakta oluet

Mikkeller Oktoberfestpretzel Yrttiseltä, sitruksiselta ja kuivatuilta hedelmiltä tuoksuva olut on kullanruskea ja samea. Keskitäyteläinen suutuntuma vie karamellimaltaiseen, keskiasteisesti humaloituun ja muroiseen makumaailmaan. Vivahteikkaan oluen pariksi käyvät sieniruoat, porsasruoat ja kaikenlaiset makkarat.

Kaikki alkoi kuninkaallisista häistä Kruununprinssi Ludvig Baijerilaisen häistä vuonna 1810 alkunsa saanut Oktoberfest on maailman kuuluisin ja suurin oluttapah­ tuma. Juhlapaikalle, Münchenin Theresien­ wiesenille, saapuu joka syksy noin kuusi miljoonaa kävijää. Valtavissa, koristelluissa teltoissa nautitaan kuuden paikallisen pani­ mon oluita ja perinteistä baijerilaista ruokaa torvimusiikin säestyksellä.

Aidot Oktoberfest-oluet on pantu ilman lisäaineita saksalaisen 500-vuotiaan puh­ tauslain eli Reinheitsgebotin mukaisesti.

Juhlaan osallistuvat panimot ovat Augusti­ ner, Hacker-Pschorr, Hofbräuhaus, Löwen­ brau, Paulaner sekä Spaten. Kaikki oluet ovat kirkkaan kullankeltaisia, keskiasteisesti humaloituja ja tasapainoisen maltaisia.

1800-luvulla tapahtuman vetonauloina olivat hevosajelut, maatalousnäyttely ja karusellit. Olutta sai alkuun ostaa kioskeis­ ta, jotka kasvoivat teltoiksi vuonna 1896.

Erilaiset paraatit hevosvaljakkoineen ovat aina kuuluneet kuvaan ja pukeutuminen näyttäviin perinneasuihin on paikallisille itsestäänselvyys. Oktoberfest käynnistyy tänä vuonna lauantaina 17. syyskuuta ja päättyy maanantaina 3. lokakuuta.

PROST! Kauden oluet alkoivat saapua myymälöihin 29.8.

27

OLUTTA, KIITOS – MUTTA MINKÄLAISTA? Alkon olutvalikoima on jaettu kahdeksaan oluttyyppiin, joiden tavoitteena on auttaa asiakasta valinnoissaan niin myymälöissä kuin verkossakin. Perusvalikoiman lisäksi jokainen uusi sesonki tuo maukkaan lisänsä palettiin. Räätälöimme tienviitat olutharrastukseen kolmelle eri asiakastyypille. Tunnistatko itsesi?

TEKSTI SAMPPA HAAPIO KUVITUS PIETARI POSTI ASIANTUNTIJA JUUSO BYCKLING/ALKO

Kahdeksan oluttyyppiä Oluttyypit tunnistaa värikoodeista.

LAGER

Raikkaita, maltilla humaloituja ja helposti lähestyttäviä pohjahiivaoluita.

TUMMA LAGER

Pehmeitä pohjahiivaoluita, jossa yhdistyy helppo nautittavuus ja tumman maltaan karamelliset ja suklaiset aromit.

PILS

Aromaattisia ja kuivahkoja sekä usein rohkeasti humaloituja pohjahiivaoluita.

VAHVA LAGER

Pohjahiivaoluita, joissa makeutta ja runsaamman alkoholin tarjoamaa pyöreyttä.

Makumaailma vaaleaa lageria runsaampi.

VEHNÄOLUT

”Olutbongari”

”Pidän vahvoista mauista. Haluan, että olut sopii ruoan kanssa ja että olut on elämys. Rohkeitakin kokeiluja on hauska tehdä. Mikä näin syksyllä olisi kiinnostavaa?”

Asiantuntijat vinkit: ”Erikoisuus-makutyypin alta löytyy monia mielenkiintoisia ja erilaisia tuttavuuksia. Esimerkiksi saison on perinteinen, napakka ja rapsakka belgialainen kausiolut. Se on raikasta ja hedelmäistä, usein sitruksista, mutta se sopii myös hyvin lämpimään syksyyn ja se on erinomainen ruokajuoma.”

ERIKOISUUS

”Viileneviin iltoihin sopivat voimakkaat stoutit ja porterit. Niiden parista löytyy todella haastavia ja antoisia tuttavuuksia. Esimerkiksi imperial stouteissa maistaa häkellyttäviä ja hersyviä makumaailmoja!”

PORTER & STOUT

28

3 |2016

Kesäisen hedelmäisiä pintahiivaoluita. Oluet vaihtelevat vaaleista, kirkkaista oluista tumman sameisiin.

ALE

Pintahiivaoluita, jolle on ominaista makea karamellinen hedelmäisyys ja monipuolinen aromimaailma.

PORTER & STOUT

Pintahiivaoluita, joiden tumma väri ja vahva paahteinen maku ovat peräisin tummista mallaslaaduista.

ERIKOISUUS

Erikoisuudet ovat harvinaisempia tai vaikeammin yhdistettävissä tunnettuihin oluttyyppeihin. Maku vaihtelee kirpeän raikkaasta täyteläisen makeaan.

”Viiniharrastaja”

”Olen aktiivinen viiniharrastaja, mutta olutta olen juonut harvoin. Miten tällainen viini-ihminen pääsisi syvemmälle sisään oluiden maailmaan?”

Asiantuntijat vinkit: ”Oluiden maussa suurin yksittäinen viinistä erottava tekijä on katkeruus, ja pitkälti juuri se tekee oluesta erilaisen ruokajuoman. Ale-oluissa on katkeruudeltaan hyvin erilaisia oluita, mutta esimerkiksi belgialaisten perinteisten vaaleiden ale-oluiden makumaailma on maukas, makeahko ja mausteinen, mutta katkeruutta on maltillisesti.”

ALE

”Erikoisuus-oluttyyppi tarjoaa mielenkiintoisia tuttavuuksia myös ei-olutihmisille. Yksi on niin sanottu sour ale, hapanolut, jonka makumaailma voi olla hyvinkin viinimäinen. Se on perinteinen spontaanikäymisolut, jossa makuun kuuluvat yleensä maitohapon aikaansaama hapokkuus ja happamuus.”

ERIKOISUUS

”Kevyitä lagereita” ”Pidän oluesta, mutta olen koko aikuisikäni juonut keveitä lagereita. Joskus on tehnyt mieli tehdä kokeiluja, mutta juomien kirjo on ollut niin suuri, että olen sitten päätynyt tuttuihin ja usein kotimaisiin oluisiin.”

Asiantuntijat vinkit: ”Kokeilisin perinteisiä lagereita esimerkiksi Tšekeistä ja Saksasta. Makumaailma on lagereihin mielty­ neelle helposti lähestyttävä, mutta makuun tulee uusia sävyjä ja muhkeampia elementtejä.”

LAGER

”Toinen antoisa suunta on yhdysvaltalaiset pienpanimolagerit. Makukirjohyppy on jo melkoinen, sillä niitä humaloidaan usein reilusti.

Käytetyt humalalajikkeet ovat tyypillisesti aromaattisia ja tuovat makuun rapsakkuutta ja raikkautta.”

VAHVA LAGER

29

Hirvittävän hyvää

Hirvenfilee on syksyisen pitopöydän kruunupää.

Aatelinen saa arvoisensa hovin herkullisesta kastikkeesta, mehevistä perunoista ja koukuttavan hyvästä kasvislisäkkeestä.

Reseptit Hirvenfilee + Olutkastike + Punaviinikastike Kermamuhennetut espressosienet Litistetyt perunat • Manchego-perunapaistos Lämmin ranskalainen perunasalaatti Uunipaahdetut parsakaalit Kvinoasalaatti • Balsamicoglaseeratut uunipunajuuret

30

3 |2016

XXXXXXXXXXXXX ALKO

TEKSTI SANNA KEKÄLÄINEN KUVAT REETTA PASANEN JUOMASUOSITUKSET TAINA VILKUNA / ALKO

Kvinoasalaatti

4 annosta • 20 min + 1 h • helpohko 700 g kurpitsaa tai bataattia 0,5 dl oliiviöljyä 2 dl kvinoaa 4 dl kasvislientä 2 dl pistaasipähkinöitä Kastike 0,5 punasipuli 2 rkl punaviinietikkaa sormisuolaa, rouhittua mustapippuria 0,75 dl oliiviöljyä Lisäksi kourallinen tuoretta lehtipersiljaa ja 1 dl granaattiomenansiemeniä sekä rucolaa

va l m i s t u s

1. Leikkaa kurpitsa kuorettomiksi paloiksi. Laita ne pellille ja valuta päälle öljyä.

Paahda 225-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia tai kunnes palat ovat kypsiä.

2. Huuhtele kvinoa huolellisesti ja valuta siivilässä. Kiehauta kasvisliemi kattilassa.

Lisää kvinoa ja keitä hiljalleen poreillen kannen alla 15 minuuttia. Siivilöi pois ylimääräinen keitinvesi. Anna jäähtyä.

3. Paahda pistaasipähkinöitä muutama minuutti kuivalla, kuumalla paistinpannulla. Rouhi ne karkeiksi paloiksi.

4. Valmista kastike: kuori ja hienonna punasipuli. Kaada joukkoon viinietikka

ja mausta suolalla ja pippurilla. Anna maustua noin 5 minuuttia. Lisää öljy.

5. Yhdistä kurpitsat, keitetty kvinoa ja kastike. Sekoita tasaiseksi. Kääntele joukkoon hienonnettua tuoretta lehtipersiljaa ja pistaaseja. Viimeistele granaattiomenansiemenillä ja halutessasi rucolalla.

Katso videolta, miten kvinoasalaatti syntyy: etiketti.fi > Reseptit

31

Balsamico-glaseeratut uunipunajuuret

Uunipaahdetut parsakaalit

8 punajuurta 4 rkl oliiviöljyä sormisuolaa, mustapippuria myllystä 2 tl balsamiviinietikkaa 2 rkl juoksevaa hunajaa 3 rkl hienonnettua ruohosipulia tai lehtipersiljaa

400 g parsakaalia tai broccolinia 1 valkosipulinkynsi 3 rkl oliiviöljyä sormisuolaa, mustapippuria myllystä

4 annosta • 20 min + 1 h • helppo

va l m i s t u s

1. Kuori ja lohko punajuuret. Laita palat uunivuokaan.

Valuta päälle öljyä. Mausta suolalla ja pippurilla.

Paista 175-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia.

2. Sekoita mukaan balsamiviinietikka ja hunaja.

Jatka paistamista noin 15 minuuttia tai kunnes punajuuret ovat kypsiä. Viimeistele yrteillä.

32

3 |2016

4 annosta • 15 min + 10 min • helppo

Lisäksi: 1 rkl raastettua appelsiininkuorta 2 rkl appelsiinimehua 3 rkl hienonnettua minttua 1 dl paahdettuja, rouhittuja cashewpähkinöitä 1 rkl oliiviöljyä va l m i s t u s

1. Jos käytät parsakaalia, leikkaa se pitkiksi paloiksi. Levitä uunipellille.

2. Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi.

Yhdistä se oliiviöljyyn. Sekoita joukkoon suola ja pippuri. Kaada seos kasvien päälle.

Paista 200-asteisessa uunissa broccolinia noin 10 minuuttia tai parsakaalia noin 20 minuuttia.

3. Raasta appelsiinista kuori ja purista mehu. Kaada ne kypsille broccolineille tai parsakaaleille. Lisää minttu ja kevyesti rouhitut cashew-pähkinät. Viimeistele öljyllä.

Kokonaisena paistettu hirvenfilee

4 annosta • valmistusaika 20 min + 1 vrk • helppo 600 g hirven sisäfileetä Marinadi 1 salottisipuli 2 valkosipulinkynttä 3 rkl rypsiöljyä 1 dl punaviiniä muutama murskattu katajanmarja 2 laakerinlehteä 2 rkl hienonnettua rosmariinia 1 tl suolaa voi-öljyseosta paistamiseen sormisuolaa ja mustapippuria myllystä va l m i s t u s

1. Tee marinadi. Kuori ja viipaloi sipulit.

Sekoita niiden joukkoon öljy, punaviini, katajanmarjat, laakerinlehdet ja rosmariini.

Lisää suola ja sekoita hyvin. Lisää liha ja kääntele se hyvin seoksessa. Anna maustua vähintään yksi vuorokausi viileässä.

2. Ota liha lämpimään vähintään tunti ennen paistamista. Lämmitä uuni 125 asteeseen.

3. Paista fileen pintaan pannulla kaunis väri voi-öljyseoksessa. Työnnä paksuimpaan kohtaan paistolämpömittari.

4. Kypsennä liha uunissa, kunnes sen sisälämpötila on 58 astetta. Tällöin liha on medium. Jos haluat kypsempää lihaa, jatka paistamista, kunnes mittari osoittaa 64 astetta.

5. Mausta liha suolalla ja pippurilla.

Anna levähtää noin 10 minuuttia folioon käärittynä. Leikkaa liha viipaleiksi.

33

Katso video, miten valmistuu klassinen olutkastike. etiketti.fi > Reseptit

Olutkastike

Punaviinikastike

1 salottisipuli 1 rkl rypsiöljyä 2 dl lagerolutta 2 dl ranskankermaa 1 rkl kokojyväsinappia 2 tl juoksevaa hunajaa sormisuolaa, mustapippuria myllystä (maissitärkkelystä)

1 valkosipulinkynsi 2 salottisipulia 3 rkl oliiviöljyä 1 oksa rosmariinia 4 rkl balsamiviinietikkaa 4 dl punaviiniä 4 dl lihalientä 2 rkl voita

va l m i s t u s

va l m i s t u s

1. Kuori sipuli ja hienonna se mahdollisimman pieniksi paloiksi. Kuullota silppua pannulla öljyssä muutama minuutti. Lisää olut, ranskankerma, sinappi ja hunaja.

2. Anna porista keskilämmöllä noin 5 minuuttia.

Mausta suolalla ja pippurilla.

1. Kuori ja hienonna sipulit. Kuullota niitä pannulla öljyssä muutama minuutti.

Lisää pannulle rosmariini. Jatka paistamista muutama minuutti koko ajan sekoitellen.

2. Kaada pannulle balsamiviinietikka ja keitä, kunnes se on haihtunut. Lisää punaviini ja jatka keittämistä, kunnes nestettä on jäljellä reilu desi. Lisää lihaliemi ja keitä, kunnes kastiketta on jäljellä noin 3 desilitraa. Poista rosmariini. Lisää joukkoon voi ja sekoita.

4 annosta • 10 min + 5 min • helppo

j uom a s uo s i t us

Voimakas ja makeahko vahva lager on perinteinen ja toimiva valinta yrttimarinoidulle hirvenfileelle olutkastikkeella. Myös hedelmäiset ja vivahteikkaat alet komppaavat kauniisti olutkastikkeen aromimaailmaa.

VAHVA LAGER

4 annosta • 20 min • helpohko

j uom a s uo s i t us

Punaviinikastikkeen hapokkuus ja hienostuneisuus vaativat samoja elementtejä myös juomavalinnalta. Vivahteikas ja kehittynyt punaviini Ranskan Bordeaux’n alueelta on klassinen ja hirvenfileen omaa makua kunnioittava valinta.

ALE

vinkki! Haluatko paksumpaa

kastiketta? Voit halutessasi saostaa sen maissitärkkelyksellä pakkauksen ohjeen mukaan.

VIVAHTEIKAS & KEHITTYNYT

Kermamuhennetut espressosienet 4 annosta • 10 min + 5 min • helpohko

1 salottisipuli 6 dl puhdistettuja metsäsieniä 1 rkl voita 1 iso prk (0,33 l) ruokatai kuohukermaa 2 rkl espressokahvia 0,5 tl sokeria sormisuolaa mustapippuria myllystä

va l m i s t u s

1. Kuori ja hienonna sipuli. Leikkaa sienet sopivankokoisiksi suupaloiksi. Kuullota sieniä kuivalla, kuumalla pannulla, kunnes niistä ei enää irtoa nestettä.

2. Lisää pannulle voi ja sipuli. Paista sekoitellen muutama minuutti. Kaada pannulle kerma ja espresso.

Keitä noin 5 minuuttia.

3. Mausta seos sokerilla, suolalla ja pippurilla. Viimeistele halutessasi ruohosipuli- tai muulla yrttisilpulla. j uom a s uo s i t us

Entäs jälkiruoka?

Katso videolta, miten valmistuvat herkulliset paahdetut portviinimarjat. etiketti.fi > Reseptit

34

3 |2016

Kermaisten espressosienten makumaailmaa voi vahvistaa valitsemalla ruokajuomaksi mehevän ja hilloisen, kevyesti kahviaromisen punaviinin Etelä-Afrikasta.

MEHEVÄ & HILLOINEN

35

Lämmin ranskalainen perunasalaatti 4 annosta • 20 min + 20 min • helppo 1 kg laadukkaita perunoita 2 kevätsipulia 1 salottisipuli 3 valkosipulinkynttä 1 dl oliiviöljyä 0,75 dl valkoviiniä 1 rkl dijonsinappia 4 rkl hienonnettua lehtipersiljaa sormisuolaa, mustapippuria myllystä va l m i s t u s

1. Puhdista perunat ja keitä suolalla maustetussa vedessä kypsiksi.

2. Hienonna kevätsipulit ja laita ne hetkeksi sivuun.

Kuori ja hienonna salotti- ja valkosipulit. Kuumenna öljy pannulla ja kuullota salotteja ja valkosipulia noin minuutti koko ajan sekoitellen. Ota pannu pois lämmöltä. Lisää kevätsipuli, valkoviini, sinappi ja yrttisilppu.

3. Puolita tai viipaloi lämpimät perunat. Sekoita niiden joukkoon kastike. Mausta suolalla ja pippurilla.

vinkki! Sekoita perunasalaattiin sinappinen

yrttikastike ranskalaiseen tyyliin. Soosin salaisuus piilee valkoviinissä.

36

3 |2016

Litistetyt perunat 4 annosta • 10 min + 1 h 5 min • helppo

8 pientä rosamunda-perunaa 75 g provolonejuustoa (myös mozzarella käy) 1 tl suolaa 1 tl rouhittua valkopippuria myllystä 50 g voita 4 rkl hienonnettua lehtipersiljaa va l m i s t u s

1. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Pese perunat ja laita ne uunivuokaan. Kypsennä perunoita uunissa 50 minuuttia tai kunnes ne ovat kypsiä.

2. Kuutioi juusto. Painele perunat litteiksi.

Mausta suolalla ja pippurilla. Laita päälle juustoa ja voita. Kypsennä uunissa noin 10 minuuttia. Viimeistele lehtipersiljalla.

Jos uuniperuna tuntuu jotenkin liian arkiselta, niin litistä se! Lisää päälle juustoa ja yrttejä, niin tuttu pottu saa hauskan ulkomuodon lisäksi mukavan makupäivityksen.

Manchegoperunapaistos

4 annosta • 20 min + 55 min • helpohko 1 kg kiinteitä perunoita 2 salottisipulia 2 valkosipulinkynttä 2 dl raastettua manchegojuustoa 1 tl suolaa 0,5 tl rouhittua mustapippuria myllystä 3 dl kuohukermaa 2 rkl sinappia Vuoan voiteluun: 1 rkl voita va l m i s t u s

1. Kuori perunat ja leikkaa ne ohuiksi viipaleiksi. Kuori sipulit ja viipaloi ne ohuiksi paloiksi. Voitele uunivuoka.

2. Lado perunat, sipuli ja juustoraaste kerroksittain vuokaan. Ripottele väliin suolaa ja rouhi mustapippuria.

Mausta kerma sinapilla. Kaada seos perunoiden päälle.

3. Paista 200-asteisessa uunissa noin 55 minuuttia tai kunnes paistos on kypsää.

Tutuistakin tutuin perunapaistos saa upean, pyöreän maun manchegojuuston avulla.

37

Kysyttyä Mistä tietää, mikä viinipullo kannattaa varastoida viinikellariin? Entä mikä tekee viinin luomuksi? Voiko punaviinikastikkeesta tulla humalaan?

vasta, kun tila on noudattanut luomuviljelyn periaatteita kolme vuotta.

Etenkin Euroopassa on tuottajia, jotka tiukkojen luomukriteerien vuoksi eivät sertifioi tuotantoaan, vaikka soveltaisivatkin monia luomuperiaatteita. Luomuun sitoutuminen sulkisi pois joitain toimia, esimerkiksi sellaisia, joilla sato voitaisiin hätätilanteessa pelastaa hometaudeilta. Kaikki tuottajat eivät halua ottaa riskiä.

••• VOIKO PUNAVIINIKASTIKKEESTA TULLA HUMALAAN? Jaakko Pirhonen Alkoholintarkastuslaboratoriosta vastaa:

 

OLEN HAAVEILLUT VIINIKELLARISTA. MISTÄ TIETÄÄ, MIKÄ VIINI KANNATTAA VARASTOIDA? Alkon asiakaspalvelu vastaa:

Valtaosa maailman viineistä on tarkoitettu juotavaksi muutaman vuoden sisällä pullotuksesta. Viinin kellarointiin ei ole valitettavasti mitään yksioikoista vastausta. Yksinkertaisimmillaan voisi todeta, että varmimmin kehittyvät viinit tulevat klassisten alueiden hyvien tuottajien hyvistä vuosikerroista. Toisaalta tähänkin löytyy poikkeuksia.

Viinin iän ja kypsytyskestävyyden spekulointi perustuu pitkälti siihen, että tuoretta vuosikertaa verrataan tuottajan aikaisempiin vuosikertoihin ja niiden kehittymiseen. Tästäkin huolimatta arviot ovat vain suuntaa antavia. Monet alun perin vähäpätöisiksi arvioidut vuosikerrat ovat yllättäneet vuosikymmentäkin myöhemmin. Asiantuntevan henkilökunnan ja viinimedian arviot ovat kuitenkin mainio lähtökohta.

Kypsytyskestävyyteen vaikuttavat tekijät ovat viinin makeus, hapot, hedelmän tai marjaisen aromin määrä sekä alkoholi. Pitkäikäisimpiä viinejä ovat laadukkaat portviinit ja madeirat, jotka voivat säilyä satoja vuosia.

•••



MIKÄ TEKEE VIINISTÄ LUOMUN? Alkon asiakaspalvelu vastaa:

Luomu on EU:n jäsenmaissa lakisääteinen, viranomaisten valvoma sertifikaatti. Koska EU on viinien merkittävin markkina-alue, myös muun maailman luomutuottajat noudattavat pitkälti EU:n vaatimuksia.

Luomusertifikaatti edellyttää, että 95 prosenttia tuotteen valmistuksessa käytetyistä aineista on luonnonmukaisesti tuotettuja. Tuotannossa ei käytetä synteettisiä lannoitteita tai torjunta-aineita. Myös lisä­ aineiden käyttö on tarkasti säädeltyä, sallittuja aineita on noin 40. Maataloustuote voi saada sertifikaatin

38

3 |2016

Alkoholin keittäminen liuoksesta pelkillä keittiövälineillä on helpommin ajateltu kuin tehty. Etanolin kiehumispiste on noin 78 celsiusastetta, joten se haihtuu helpommin kuin vesi. Mutta mitä vähemmän liuoksessa on etanolia, sitä vähemmän sitä haihtuu suhteessa veden haihtumiseen. Teimme laboratoriossa testin, missä yritimme keittää punaviinistä alkoholitonta. Viiniä keitettiin yli kaksi tuntia, minkä jälkeen siinä oli edelleen pieni määrä alkoholia. Punaviinistä ei siis käytännössä saa täysin alkoholitonta keittiövälinein.

Mutta jos miettii, voiko kastiketta tarjota lapsille tai alkoholia käyttämättömille henkilöille, kannattaa suhteuttaa alkoholipitoisuus normaaliin elämään: jos kahdeksan desilitran kastikkeen valmistukseen on käytetty desilitra punaviiniä, sen alkoholipitoisuus on yksi tilavuusprosentti, ja alkoholia haihtuu lisää valmistuksen aikana. Lopullinen alkoholin määrä vastaa normaalin vappusiman alkoholipitoisuutta, ja kastiketta harvemmin nautitaan muutamaa lusikallista enempää.

M YY M Ä L Ä Kilpisjärvi

KANSAINVÄLISTÄ KUHINAA

KILPISJÄRVELLÄ Matkailijat piipahtavat tiuhaan Kilpisjärven pienessä mutta monipuolisessa Alkossa.

TEKSTI ANSSI TAPIO KUVAT JANNE KOSKENNIEMI, ILKKA PÖYKKÖ, ISTOCKPHOTO

on asukkaita satakunta, ja matkaa Norjan rajalle vain noin kahdeksan kilometriä. Syrjäisestä sijainnista huolimatta kylä on kaikkea muuta kuin hiljainen; jylhän Saanatunturin takataskussa sijaitsevan kylän kautta kulkee keväästä syksyyn runsaasti matkailijoita. Kilpisjärven keskustaan on vastikään avattu uusi Alkon myymälä. ”Kilpisjärvi on pohjoisen reitin varrella, joten asiakaskunta on hyvin kansainvälistä. Norjalaiset ovat ainakin näin aluksi olleet selvästi PIENESSÄ KILPISJÄRVEN KYLÄSSÄ SUOMEN KÄSIVARRESSA

Sami Halmekivi on luotsannut Kilpisjärven Alkoa kesäkuusta lähtien.

Miehen vastuulla ovat myös Muonion, Enontekiön ja Kolarin Alkot.

39 ◊

1

1. Bente Hoiseth ja Elisabeth Skare saapuivat Norjan Storfjordista punaviiniostoksille.

Myymäläpäällikkö Sami Halmekivi tietää norjalaisten suosivan makeita viinejä.

2. Ellen-Maarit Juuso tutki Kilpisjärven Alkon valkoviinivalikoimaa.

3. Kilpisjärven kylän maisemaa hallitsee jylhä Saanatunturi.

suurin asiakasryhmämme”, Kilpisjärven Alkon myymäläpäällikkö Sami Halmekivi kertoo ehtiessään pitää pienen tauon.

Halmekiven havainto on helppo todentaa. Jokaisessa hyllyvälissä kuuluu norjankielistä puhetta, ja vaikka myymälä on lähes tupaten täynnä, paikalla ei satu olemaan yhtään suomalaista asiakasta.

Punaviinejä tutkailevat Elisabeth Skare ja Bente Hoiseth tulivat Kilpisjärvelle Norjan puolelta, Storfjordista. ”Olemme päivämatkalla, ja tulimme katsomaan tätä uutta liikettä”, Skare kertoo.

Ystävysten ensivaikutelma myymälästä on hyvä.

Pienestä koosta huolimatta valikoima vaikuttaa laajalta, ja varsinkin kaksikon etsimiä punaviinejä löytyy monipuolisesti. ”Tiedän yleensä tarkkaan mitä haluan, mutta henkilökunta on täällä ystävällistä, ja kertoo lisää”, Skare sanoo.

”Kilpisjärvi on pohjoisen reitin varressa, joten asiakaskunta on hyvin kansainvälistä.”

40

3 |2016

2

Oslosta Pohjois-Norjaan lomalle tullut Anders Almkvist valitsee koriinsa italialaista punaviiniä, mutta myös oluet kiinnostavat. ”Loman aikana haluaisin ehkä kokeilla jotain suomalaista olutta”, Almkvist kertoo.

Hän sanoo yllättyneensä, että Suomenkin puolella ja Kilpisjärven kokoisella pienellä paikkakunnalla on tarjolla paljon norjalaisten suosimia viinejä.

Vuonomaan asukkaille maistuu etenkin italialainen punaviini, ja se näkyy Kilpisjärven valikoimissa. ”Italia on ainoa maa, jolle meillä on oma osasto”, Halmekivi sanoo. myös usein matkailijoita. He suosivat vähemmän makeita viinejä kuin norjalaiset. Olutpuolella menekkiä on etenkin alella, varsinkin kesällä. Syksymmällä haetaan palan painiketta eväsreppuun, mikä tuo valikoimaan lisämausteensa. ”Suomalaiset kysyvät usein muovipulloja. Ne ovat kevyitä kantaa eivätkä mene kovin helposti rikki repussa”, myyjä Ilkka Pöykkö kertoo. Hän on toinen Halmekiven vetämän Kilpisjärven Alkon myyjistä.

Kilpisjärven Alko avasi ovensa K-Market Kilpishallin rakennuksessa juhannuksen jälkeen. Tuoreet tilat ovat viihtyisät, ja hyllymetrit on käytetty tehokkaasti.

SUOMALAISET ASIAKKAAT OVAT

Ilkka Pöykkö myyjä

3

”Aikaisemmin Kilpisjärvellä oli Suomen suurin tilauspalvelupiste, ja siksi tänne myymälä avattiinkin”, Halmekivi sanoo.

Hän kertoo, että myymälässä on panostettu määrän sijaan laatuun. Pienen myymälän etuihin kuuluu, että jokaisen asiakkaan palveluun on aikaa. ”Silloinkin, kun myymälä on tupaten täynnä, niin kuin nyt, teemme parhaamme”, Halmekivi lupaa.

SAMI HALMEKIVELLE POHJOISEEN MATKAAVIEN

mielenmaisema on tuttu. Hän on ollut Alkon palveluksessa pian vuosikymmenen. Alkujaan Lahdesta kotoisin oleva mies muutti opintojen perässä Rovaniemelle, ja päätyi avoimen työhakemuksen kautta Alkon palkkalistoille. Nyt hänellä on kesäkuussa avatun Kilpisjärven Alkon lisäksi vastuullaan myös Enontekiön, Muonion ja Kolarin Alkot.

Ja kun Lapissa ollaan, eniten kysytään kumppania paikallisherkulle porolle. Sellainen on löytynyt esimerkiksi argentiinalaisesta malbecista tai italialaisesta ripassosta. Tunturin kalaruokien, kuten lohen, raudun ja vaaleiden jalokalojen seuraksi on haettu muun muassa hyviä chardonnayviinejä. ”Erikoisin juomavinkki piti keksiä Muoniossa, kun asiakas kysyi, mikä sopisi kurpan kanssa. Kurppa on poron vatsalaukkuun tehtyä makkarantapaista perinneruokaa. Kurpan seuralaiseksi löytyi lopulta mehevä ja hilloinen punaviini.”

TEILLÄ ON ASIAKKAITA SEKÄ KOTIMAASTA ETTÄ NAAPURIN PUOLELTA NORJASTA. MITEN SE NÄKYY MYYMÄLÄSSÄNNE?

Suurin osa asiakkaista on matkailijoita.

Norjalaisille maistuvat italialainen punaviini ja makeammat juomat. Kielimuurin takia on joskus hieman hankala ymmärtää asiakasta, mutta hyvin se lopulta sujuu, ja onneksi Sami on apuna kielitaitoisempana. Suomalaiset ovat olleet erittäin tyytyväisiä uudesta Alkosta.

Täällä oli ennen tilauspalvelu, eivätkä matkailijat osanneet aina varautua siihen, että juomia ei saanutkaan heti.

ONKO TULLUT HANKALIA KYSYMYKSIÄ?

Norjalaiset asiakkaat kyselevät monesti tullin rajoituksia, paljonko mitäkin juomaa saa viedä rajan yli. Niitä on tullut selvitettyä.

MITÄ TEET, KUN ET OLE TÖISSÄ?

Muutin tänne Oulusta viime kesänä. Olen aiemminkin tehnyt sesonkitöitä Kilpisjärvellä, 13–14 vuotta. Säästä riippuen ulkoilen paljon, harrastan retkeilyä ja melontaa.

ANNA VINKKI SYKSYN JUHLAJUOMAKSI.

Syksyn tullen kääntyisin lämmittävien punaviinien, kuten esimerkiksi amarone-viinien puoleen.

41

I L MI Ö

Tyypillisesti onnistunut ateriakokonaisuus alkaa hennoilla mauilla ja kulkee kohti voimakkaampia elämyksiä.

42

3 |2016

Kuohuva juoma on elämys paitsi makuaistille, myös näkö-, kuulo- ja hajuaistille.

VIIDEN AISTIN ELÄMYS Maku koetaan kaikilla aisteilla ainutlaatuisessa hetkessä.

Mielenkiintoisen menun suunnittelussa kannattaa luottaa omaan persoonallisuuteen.

TEKSTI PÄIVI BRINK KUVAT ISTOCKPHOTO, HANNA OKSANEN

ja syntyy tilanteen kokonaisuudesta. Esimerkiksi viini, joka maistui ihanalta kesällä rantalaiturilla, saattaa maistua ihan erilaiselta takkatulen loimussa marraskuussa. Onnistuneita aistikokemuksia onkin vaikea toistaa, koska muuttujia on niin monta”, kertoo akatemiatutkija, dosentti Mari Sandell Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta.

Aistiminen tapahtuu suurelta osin muualla kuin kielellä, vaikka kieli onkin tärkeässä osassa prosessissa. ”Kun syömme, makumolekyylit kulkeutuvat kielen makureseptoreihin, jotka maistavat viittä eri makua: makea, karvas, suolainen, umami ja hapan. Maut ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja voivat vahvistaa toisiaan. Maistamiseksi kutsumamme kokonaiselämys syntyy kuitenkin viiden aistin voimin.” ”AISTIKOKEMUS ON AINA YKSILÖLLINEN,

ovat mukana makukokemuksen synnyssä. Ruokalajit nautitaan eurooppalaisessa ruokakulttuurissa tietyssä gastronomisessa järjestyksessä, joka on yksinkertaisimmillaan: alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka. ”Alkuruoka ja mahdollinen alkudrinkki lämmittelevät aisteja ja valmistavat niitä ruokailuun. Nautinto alkaa näköaistimuksella, kun vielä ihastellaan juoman ja ruoan ulkonäköä ja tarjolle asettelua. Kuohuvassa juomassa ihaillaan kuplia, ja ne voidaan myös NÄKÖ-, TUNTO-, KUULO-, HAJU- JA MAKUAISTI

kuulla. Aluksi hemmotellaan aisteja ja kutsutaan kokemukseen, ei vielä anneta kylläisyyden tunnetta tai tukahduteta aisteja liian runsailla mauilla. Tuoksut herättelevät ruokahalua voimakkaasti jo ennen maistamista. Suussa ruoka sekä tuoksuu, maistuu että tuntuu”, Sandell sanoo.

Pääruoasta rakennetaan yleensä aterian kohokohta. ”Onnistuneessa menussa on nouseva kaari. Lämpö vapauttaa tehokkaasti haihtuvia aromiyhdisteitä, mikä lisää aistikokemuksen vahvuutta. Alkuruoka onkin usein kylmä, ja vasta pääruoan kohdalla aisteja hemmotellaan täydellä teholla. Jälkiruoan makeus tai juustojen voimakkaat aromit ovat taas erilaisia aistimaailmaltaan. Näin kiinnostus pysyy yllä. Lopuksi juodaan usein kahvia, joka pyyhkii pois muut maut”, Sandell kertoo.

Gastronomian Akatemian keittiömestari Markus Aremo ohjeistaa kotikokkeja, että syötyään alku-, pää- ja jälkiruoan ihmisen pitäisi vielä olla virkeä ja haluta jatkaa iltaa. ”Alkuruoassa pidän parhaana joko karvaan ja suolaisen tai makean ja happaman yhdistelmää.

Ne herättelevät ruokahalua. Läpi aterian tarjotaan kohtuudella kaikkea, eikä ruokaa pidä olla liikaa.

Aloitetaan hennoista mauista, ja kuljetaan kohti voimakkaampia. Mitä makeampi jälkiruoka on, sitä myöhemmin se tarjotaan. Minusta olut ja viini sopivat

43 ◊

Maistamiseksi kutsumamme kokonaiselämys syntyy kaikkien viiden aistin voimin.

Top 5

ruokajuomaksi parhaiten, koska ne tukevat ruuan makua ja auttavat sitä kehittymään. Suosittelen rakentamaan visuaalisesti rauhallisen kokonaisuuden ja ilottelemaan harkitusti mauilla”, Aremo pohtii.

Gastronomian Akatemia on kokkien yhteisö, joka kouluttaa keittiömestareita ja toisaalta ruoanlaiton harrastajia. ”Yleisin kotikokin virhe on huonojen raaka-ainei­ den käyttö. Kotikokin on hyvä haastaa itseään jatkuvasti kehittymään ruoan valmistajana ja raaka-­ aineiden valitsijana. Samalla hän harjaannuttaa myös aistejaan olemaan vastaanottavainen uusille kokemuksille”, Aremo toteaa. ”TOISET IHMISET OVAT JOILTAKIN AISTEILTAAN her-

kempiä kuin toiset ja maistavat esimerkiksi makean, happaman tai karvaan voimakkaasti. Erot makumieltymyksissä johtuvat toisaalta tottumuksesta, mihin voimme vaikuttaa, ja fyysistä tekijöistä, joita emme voi muuttaa. Mieltymykset ovat osin periytyviä, mutta esimerkiksi sisarukset voivat pitää erilaisesta makumaailmasta. Kasvatus ei sekään välttämättä ole määräävä tekijä. Geenit vaikuttavat pohjalla, mutta voimme kouluttaa aistejamme”, Sandell toteaa.

Kokeneet maistamisen ammattilaiset tunnistavat makuominaisuudet nopeasti. ”Esimerkiksi viiniekspertit ovat harjoitelleet todella paljon. Heidän erinomaisuutensa on enemmän koulutuksen tulosta kuin synnynnäistä, ja he opettelevat myös verbalisoimaan kokemuksensa”, Sandell sanoo.

44

3 |2016

Merkittävä osa mieltymyksistä johtuu taustamuuttujista. ”Esimerkiksi ihmisen arvomaailma ja henkilökohtaiset motivaatiot voivat vaikuttaa siihen, miten jokin ruoka tai juoma makukokonaisuudeltaan koetaan”, Sandell kertoo.

Astringoivuus, happamuus, karvaus ja makeus ovat monen ruokajuoman ominaisuuksia. Ihmiset reagoivat niihin eri tavoin myös maistamistesteissä. ”Punaviinien tanniinisuus on yksi astringoivuuden alalaji. Sen aiheuttama suuta kuivattava tuntemus herättää ihmisissä joko positiivisen tai negatiivisen reaktion”, Sandell sanoo.

Jotkut maistavat karvauden hyvin voimakkaasti. ”Karvaus on oluen tyypillinen makuominaisuus.

Suolaisuudella saadaan helpotettua karvautta, ja siksi olut ja suolainen ruoka tukevat toisiaan. Olisi hienoa, jos kehitettäisiin lisää kiinnostavia alkoholittomia ruokajuomavaihtoehtoja, jotka toimisivat hyvin yhteen erilaisten aterioiden kanssa”, Sandell pohtii.

Vaikka makumieltymykset ovat erilaisia, keittiömestari Aremo painottaa, että sekä harrastaja- että ammattikokin tulisi ilmaista itseään tehdessään ruokaa. ”Ruoka on tekijänsä näköistä, ja sen pitääkin maistua persoonalliselta. Ruoanlaiton pitäisi olla rento, mutta keskittynyt tapahtuma, jossa ei yritetä miellyttää jokaista maistajaa. Esimerkiksi ravintolassa keittiömestari tekee päätöksen siitä, mikä kyseisen ravintolan makumaailma on. Niin kotona kuin ravintolassakin mauista voidaan sitten vaihtaa mielipiteitä”, Aremo sanoo.

• Jokainen maistaja ­ on yksilöllinen.

• Onnistunutta aistikokemusta on vaikea toistaa samanlaisena.

• Mielipiteitä jakavat erityisesti karvaus, happamuus, makeus, astringoivuus ja suo­ laisuus.

• Onnistunut menu jättää virkeän olon, yllättää ja kertoo ­tekijästään.

• Kokin ei kannata pyr­ kiä miellyttämään kaik­ kia vaan mieluummin ilmaisemaan itseään.

Mari Sandell

akatemiatutkija, dosentti Turun yliopisto

Markus Aremo keittiömestari Gastronomian Akatemia

”Erot makumieltymyksissä johtuvat toisaalta tottumuksesta, mihin voimme vaikuttaa, ja fyysistä tekijöistä, joita emme voi muuttaa.”

45

LU OTTORES EP T INI

Sokerittoman ja gluteenittoman – mutta silti viettelevän – herkun kehitteleminen on Virpi Mikkosen mielipuuhaa.

46

3 |2016

VIRPI MIKKONEN

Hyvä ruoka, parempi olo

Ruokakirjailija-bloggaaja Virpi Mikkosen mielestä ruoan on paitsi maistuttava hyvältä, myös tehtävä ihmiselle hyvää. Kiitos hyvää – Pikaruokaa -kirjassaan reseptitaiteilija näyttää, ettei nopeiden ja helppojen ruokien tarvitse olla epäterveellisiä.

TEKSTI ROBERT SUNDMAN KUVA RIIKKA KANTINKOSKI JUOMASUOSITUS TAINA VILKUNA, ALKO

En jaksa juurikaan kikkailla tai hifistellä. Tykkään siitä, että ruoka valmistuu helposti, on maukasta ja tekee ihmiselle hyvää. Suosin eettistä sekä mahdollisimman ekologista ruokaa, ja kokkaankin pääasiassa gluteenittomia kasvisruokia tai luonnollisesti makeutettuja herkkuja. Juhlapöytään saatan kattaa riistaa. Ruokajuomina taas toimivat kotona maustetut kuplavedet tai erittäin kuiva luomuvalkoviini, joista valitsen yleensä rieslingiä.

MILLAINEN ON RUOKA- JA JUOMAFILOSOFIASI?

MISTÄ SAAT IDEOITA RESEPTEIHISI? Niitä

tulee ihan kaikkialta. Joskus päähän saattaa pälkähtää sopiva ajatus – toisinaan taas näen ihanan, minua inspiroivan kuvan. Tykkään herkuista ja olen perso kaikelle makealle, mutta valkoista sokeria en käytä. Usein mietin, miten voisin toteuttaa jonkun perinteisen herkun noudattamalla ruokafilosofiaani.

VOIKO TERVEELLINEN HERKKU MAISTUA HYVÄLTÄ? Tietysti

voi! Valkoinen, prosessoitu sokeri tai vehnäjauho ovat ravinneköyhiä, eivätkä edes hirveän maukkaita ainesosia. Esimerkiksi kookospalmusokeri tai kotimainen luomuhunaja makeuttavat ihanasti, ja vehnäjauhon voi korvata vaikkapa manteli- tai kookosjauholla.

MIKÄ ON RESEPTISI MENESTYKSEEN? Monesti

kysytään, millainen on hyvä ruokavalio. Ja sitten haetaan jotain täydellistä, kaikille sopivaa.

Sellaista ei ole olemassakaan! Sama pätee elämässä. Se, että oppii luottamaan omaan intuitioon ja sydämensä ääneen johdattaa meidät usein oikeille poluille. Pettymyksistäkin voi ammentaa jotain hyvää, jos pystyy ensin syrjäyttämään surun ja kiukun.

LUOTTORESEPTISI? Sekä

lapset että aikuiset tykkäävät täytetyistä uunibataateista. Se onkin monipuolinen ja täyteläinen resepti, jossa on raikkaat maut. Raaka-aineet löytyvät jokaisesta kaupasta, bataatit valmistuvat vaivatta ja reseptiä on helppo varioida. Kastikkeen eli täytteen voi tehdä myös kuppimallisiin pikkusalaatteihin ja nauttia näin raikkaita kikherne-curry-”tacoja”.

Täytetyt uunibataatit (2 annosta)

2 pienehköä bataattia oliiviöljyä Täyte: 1 sipuli 4 dl kikherneitä (kypsiä) 2 dl kookosmaitoa 1–2 rkl maapähkinävoita 1 tl currya 1 tl merisuolaa muutama rouhaus mustapippuria myllystä Pinnalle: limen mehua tuoretta korianteria murskattuja maapähkinöitä va l m i s t u s

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Pese ja halkaise bataatit pituussuunnassa. Öljyä bataattien leikkuu­ pinta kevyesti ja aseta ne leikkuupinta alaspäin leivinpaperilla vuoratulle uuninpellille. Paista uunissa noin 20 minuuttia. Valmista sillä välin täyte.

Pilko sipuli. Öljyä paistinpannu ja kuullota sipulia kevyesti. Lisää kikherneet, kookosmaito, maapähkinä­ voi ja mausteet. Kypsennä noin 10 minuuttia.

Paistoajan loputtua käännä bataatit leikkuupinta ylöspäin ja paista vielä noin 5 minuuttia tai kunnes bataatti on pehmeä haarukalla kokeiltaessa. Ota bataatit uunista ja nosta lautasille. Lusikoi päälle kikherneseosta, purista päälle reilusti limemehua ja ripottele pinnalle korianteria ja maapähkinöitä. j uom a s uo s i t us

Lisäraikkautta melko vähähappoiseen, täy­ teläiseen ja makeahkoon ruokaan tuo puolikuiva, aromikas tai raikas riesling Alsacesta, Chilestä tai Yhdysvalloista. Kannattaa kokeilla myös puolikui­ vaa, hapokkaan raikasta roseeviiniä Italiasta tai Ranskasta. Myös hedelmäinen ja maukas siideri Ranskasta tai Englannista toimii tämän herkun kanssa hienosti. Oluista puolestaan vehnäolut tai lager raikastavat jälkimakua mukavasti.

PIRTEÄ & HEDELMÄINEN

VIVAHTEIKAS & RYHDIKÄS

47

ILMOITUS

n y s k y s loppu

ETIKETTIKLUBIN

pruuvit

Tule

Mukaan!

Loppusyksyn pruuveissa löydät uusia ulottuvuuksia viineistä ja oluista – rennosti maistellen mukavassa seurassa. Luvassa on tyylikkäitä jälkiruoka- ja väkeviä viinejä, Toscanan klassikoita sekä joulupöytään tai pukinkonttiin sopivia viinejä ja oluita.

Thomas Suni, klubimestari

JÄLKIRUOKAVIINIT JA VÄKEVÄT VIINIT Pruuvissa maistellaan ja vertaillaan mielenkiintoisia makeita jälkiruokaviinejä ja väkeviä viinejä. Maistelun lomassa keskustellaan erilaisten viinityyppien sopivista käyttöyhteyksistä ja pohditaan, miten jälkiruokaviini valitaan. Pruuvi kestää noin 2 tuntia.

Jäsenhinta 22 € + osuus yhteishankintana ostettavista viineistä 15–30 €.

KLASSIKKOALUE TOSCANA Klassikkoalue Toscanan viinien tyyli on hienostuneen maanläheinen sekä alkuperäisiä makuja kunnioittava. Pruuvissa tutustutaan maistellen ja keskustellen sikäläisiin ryhdikkäisiin viineihin, jotka ovat omiaan ennen kaikkea ruokapöytään. Pruuvi kestää noin 2 tuntia.

Jäsenhinta 22 € + osuus yhteishankintana ostettavista viineistä 15–30 €.

JOULUNAJAN VIINIT Onko joulun viini aina punainen? Millainen juoma kruunaa juhlapöydän? Mikä viini on omiaan pukinkonttiin? Ajankohtaisessa tilaisuudessa maistellaan monipuolisesti joulusesongin viinejä, rennosti keskustellen ja kysellen. Tilaisuus kestää noin 2 tuntia.

Jäsenhinta 22 € + osuus yhteishankintana ostettavista viineistä 15–25 €.

JOULUN JA TALVEN OLUET Mistä on jouluun ja talveen sopivat oluet tehty? Ainakin niistä löytyy karamellisia, kahvisia, suklaisia, luumuisia, hedelmäisiä ja mausteisia aromeja – aivan kuin joulun ja talven herkuistakin. Maistelu kestää noin 2 tuntia.

Jäsenhinta 22 € + osuus yhteishankintana ostettavista oluista 10–20 €.

VIINI TUTUKSI Erinomainen tilaisuus harrastuksensa alkutaipaleella oleville viininystäville – aiempaa viinitietämystä tai maistelukokemusta ei tarvita. Saat perustiedot viineistä ja opit, miten viinejä kannattaa maistella, jotta niiden aromimaailma avautuu antoisasti. Tilaisuus kestää noin 2,5 tuntia.

Jäsenhinta 22 € + osuus yhteishankintana ostettavista viineistä 10–20 €.

HELSINKI klo 17.00 Alkon koulutustila, Arkadiankatu 2 (sisäänkäynti Paasikivenaukiolta)

Viini tutuksi

ma 17.10. to 20.10.

Talven oluet ma 24.10. ti 25.10. ke 26.10.

Klassikkoalue Toscana to 27.10. ma 31.10. ke 2.11. ti 8.11. ke 9.11. ma 14.11.

Jälkiruoka- ja väkevät viinit ti 1.11. ma 7.11. to 10.11. ke 16.11.

Joulunajan viinit ti 22.11. ke 23.11. to 24.11. ma 28.11. ti 29.11. to 1.12.

PORI klo 18.00 7th Floor, Yrjönkatu 15 A , 7. krs

Joulunajan viinit

ti 29.11.

KUOPIO klo 18.00 Technopolis Kuopio, Microkatu 1, M-osa Klassikkoalue Toscana to 20.10.

Jälkiruoka- ja väkevät viinit to 3.11.

Talven oluet to 10.11.

Joulunajan viinit to 8.12.

Wanha Walimo, Vesijärvenkatu 25

to 27.10. to 17.11. to 24.11. to 8.12. to 15.12.

Jälkiruoka- ja väkevät viinit Klassikkoalue Toscana

Jälkiruoka- ja väkevät viinit Klassikkoalue Toscana Joulunajan viinit

Alkon aluetoimisto, Linnankatu 11 A

to 27.10. to 17.11.

Sampo-talo, Kauppapuistikko 11 D, 7. krs

to 3.11. to 17.11. to 24.11. to 8.12.

to 27.10. to 17.11. to 8.12.

TAMPERE klo 18.00 Alkon aluetoimisto, Aleksanterinkatu 22 b, 3. krs

Klassikkoalue Toscana

VAASA klo 18.00 Klassikkoalue Toscana Talven oluet Jälkiruoka- ja väkevät viinit Joulunajan viinit

TURKU klo 18.00

Alkon aluetoimisto, Hallituskatu 20 A, 2. krs

SEINÄJOKI klo 18.00 Tiedekatu 2, 3. krs (D-talo)

LAHTI klo 18.00 Viini tutuksi Klassikkoalue Toscana Talven oluet Joulunajan viinit Jälkiruoka- ja väkevät viinit

ROVANIEMI klo 18.00

to 8.11. ma 21.11.

Jälkiruoka- ja väkevät viinit to 10.11.

Joulunajan viinit to 24.11. ke 7.12.

Talven oluet to 1.12.

Jälkiruoka- ja väkevät viinit ke 19.10. ke 2.11.

Klassikkoalue Toscana ti 8.11. ke 16.11. ti 22.11.

Joulunajan viinit ti 29.11. to 8.12.

Talven oluet ke 7.12.

JYVÄSKYLÄ klo 18.00 Alkon aluetoimisto, Kauppakatu 24, 5. krs Klassikkoalue Toscana Joulunajan viinit

ke 19.10. to 15.12.

OULU klo 18.00 Alkon aluetoimisto, Kirkkokatu 14

Klassikkoalue Toscana to 20.10.

Talven oluet to 10.11.

Jälkiruoka- ja väkevät viinit to 24.11.

Joulunajan viinit to 1.12.

huomIo, Helsinki!

Remontti Arkadian tiloissamme on valmis, joten kaikki Helsingin pruuvit järjestetään taas tutussa osoitteessa Arkadiankatu 2 (sisäänkäynti Paasikivenaukiolta).

KLUBILAINEN, ILMOITTAUDU MUKAAN PRUUVAAMAAN Voit ilmoittautua kaikkiin pruuveihin ke 28.9.2016 alkaen, puh. 020 692 771 (ppm/pvm), ma–pe 9–20, la 9–18.

Kaikkien kurssien viimeinen ilmoittautumispäivä on 2 viikkoa ennen kurssipäivää.

Maisteltavat juomat hankitaan Etikettiklubin avulla yhteisostona, ja kustannus jaetaan sellaisenaan osallistujien kesken. Pruuvit laskutetaan viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen. Pruuvia ei järjestetä, jos ilmoittautuneita on alle 10. Ilmoittautuminen on sitova. Kaikkien osallistujien maksun suuruus määräytyy mukanaolosi perusteella.

TÄTÄ EI KERROT T U

TEKSTI ROBERT SUNDMAN KUVA TEEMU KURKO

Mocktailkoulun penkillä Kokkaava juontaja Meri-Tuuli Lindström oppi kahdeksalta baarimestarilta, kuinka valmistaa drinkkejä ilman alkoholia.

MUUN MUASSA JUNIOR MASTERCHEFISTÄ monelle

tuttu kokki, ruokastailisti ja juontaja Meri-Tuuli Lindström johdatteli cocktaileista kiinnostuneet nautiskelijat kesällä mocktailien maailmaan. Hänen juontamassaan Alkon mocktailkoulu -videosarjassa nähtiin yhteensä kahdeksan jaksoa, joissa jokaisessa vieraileva baarimestari tutustutti katsojan yhteen uuteen mocktail-juomaan.

Mocktail on – kuten nimestäkin voi päätellä – cocktailin kaltainen, mutta alkoholiton drinkki. ”Jokainen baarimestari sai itse inspiroitua teemasta ja tuoda näin oman kädenjälkensä esille”, Lindström kertoo.

Juontaja itse innostui lähtemään mukaan puhtaasta rakkaudesta ja kiinnostuksesta erilaisiin juomiin sekä niiden valmistamiseen. Myös huippuammattilaisten kanssa työskentelemisen Lindström koki mahtavan kutkuttavaksi oppimistilaisuudeksi. ”Se oli erityisen houkuttelevaa! Nämä baarimestarit ovat alansa huippuja ja osallistuvat kansainvälisiin kilpailuihin”, hän kertoo.

Lindström kertoo yllättyneensä kuvauksissa siitä, kuinka vähän mocktailien valmistus lopulta eroaa cocktailien valmistamisesta. Samat lainalaisuudet pätevät niin alkoholillisiin kuin alkoholittomiinkin

50

3 |2016

drinkkeihin: on niin sheikkausta, rakennusta kuin hämmentämistäkin, ja lopputulokset muistuttivat baarista tuttuja juomia. ”Kaikissa juomissa oli se cocktailin fiilis. On mahtavaa, että voin tarjota juhlissa monipuolisia alkoholittomia vaihtoehtoja”, Lindström toteaa. ”Opin esimerkiksi, että erilaisten siirappien valmistaminen käy usein melko helposti, jopa muutamassa minuutissa. Niiden pohjalta voi rakennella helppojakin juomia – vaikkapa lisäämällä vain alkoholitonta kuohuviiniä. Myös kananmunanvalkuainen käy helposti alkoholittomiinkin mocktaileihin, se tuo niihin mukavaa kermaisuutta.”

Kuvauksista mieleen jäi erityisesti mansikkateemaisen jakson tekeminen. Sitä varten juontajan oli hankittava tukusta peräti 35 rasiallista marjoja kuvausrekvisiitaksi. ”Ja niitähän jäi yli. Neljästä tein sitten siirappia kotona, muutama rasia jaettiin kuvausryhmälle ja osa myös kuvauspaikkaa vastapäätä työskenteleville raksamiehille. He ilahtuivat niistä kovasti.”

Katso video: Näin syntyvät herkulliset mocktailit Alkon mocktailkoulussa: alko.fi/mocktailkoulu

Meri-Tuuli Lindström ja Mikko Kemppinen maistelevat Kemppisen luomaa Watermelon Punch -mocktailia.

KUVITUS SEESA LIPPO

KO LUM NI

Paha maku voikin olla hyvä

L

aitan pienet siemenet kukkaruukkuun ja peitän ne varovasti mullalla. Ruukun päälle laitan muovikelmun ja pian kelmun sisäpuolelle muodostuu pieniä pisaroita. Omassa pienessä kasvihuoneessaan siemenet alkavat itää. Runsaan viikon kuluttua mullasta jo puskee pieni vihreä taimi.

Seuraan taimen kasvua tarkasti. Joka aamu herättyäni käyn ensimmäiseksi tarkistamassa, miten kasvattini voi. Kastelen sitä ja juttelen sille mukavia. Se kasvaa ja voimistuu silmissäni.

Eräänä aamuna huomaan taimessa muutoksen – sen latvaan on tullut nuppu. Eikä vain yksi nuppu, vaan kolme. Juoksen äidin luokse riemuiten ja ylpeänä. Hän kertoo, että kukkia on pölytettävä kun ne aukeavat. Kaivan valmiiksi esille pienen siveltimen ja odotan malttamattomana.

Nuppujen aukeamiseen menee mielestäni aivan liian kauan aikaa.

Ikuisuuden jälkeen pienet valkeat kukat viimein koristavat taimen huippua.

Otan siveltimen ja käyn varovasti läpi kaikki kukat vuorotellen. Siitepöly on kirkkaan keltaista ja tarttuu kukasta kukkaan. Pelkään, ettei se riitä. Mitä, jos siitä ei tulekaan mitään?

Odotan malttamattomana. Välillä kyllästyn kokonaan ja jätän taimen oman onnensa nojaan. Se on ehkä hyvä, sillä muuten saattaisin kastella sen hukuksiin. Mutta sitten, eräänä aamuna huomaan: Se onnistui. Pieni, vihreä raakile. Menee vielä pari viikkoa ennen kuin se muuttuu punaiseksi ja sitten on vihdoin sadonkorjuun aika.

Ihan oikea, itse kasvatettu pieni paprika.

On vain yksi ongelma – minähän en tykkää paprikasta. Jostakin syystä en ole koskaan innostunut paprikan mausta. Kahdeksanvuotiaan ehdottomuudella olen päättänyt, että paprika on pahaa. Nyt tilanne on toinen. Olen kasvattanut oman paprikan.

Se on pienen pieni ja kirkkaan punainen, kuin kaupasta ostetun ison paprikan vauva. Se on herkullisen näköinen ja ihan itse tehty, ylpeyden aiheeni. Uskaltaisinko syödä sen?

Päätän yrittää. Tilanne on juhlallinen. Muistan sen edelleen, kuin eilispäivän. Leikkaan pieniä siivuja paprikastani ja syön ne sellaisenaan.

Makea ja pehmeä maku leviää suuhuni.

Se on mehukas. Ei ollenkaan karvas ja kirpeä, niin kuin olen olettanut. Harmittaa, ettei sitä ole enempää. Sen jälkeen olen paprikaa syönyt ilolla.

Nykyään ajatellaan, että uuden maun oppiminen vaatii 10–15 maistamiskertaa. Minä opin pitämään paprikasta yhdellä kertaa, mutta se vaati oman paprikan kasvattamisen. Samalla opin jotakin oleellista: makumaailma on rikkaus, ei kannata sulkea siltä ovia. Paha maku voikin olla hyvä. Se on vain omasta päätöksestä kiinni.

baba lybeck on toimittaja sekä Uutisvuoto-ohjelman ylituomari ja juontaja.

51

Valikoimissamme on yli 300 erilaista luomuviljeltyä tai eettisesti sertifioitua juomaa. Tunnistat ne tuotetiedoissa olevista symboleista.