Vasemmisto Kuntavaalit 2017

Parempi kunta - Sinun Äänekoski Vasemmiston kuntavaaliliite 2017

Ratkaisevat kuntavaalit Sinä päätät

V

ierailin yhtenä aamuna ennen töihin lähtöä leipäjonossa helsinkiläisessä lähiössä. Vaikka oli kylmä aamu ja satoi lunta, sadat ihmiset seisoivat ulkona odottamassa pääsyä ruokajakeluun. Vuosia siellä vapaaehtoistyötä tehnyt kertoi jonon olevan yhtä pitkä joka päivä, vuodenajasta riippumatta. Köyhyys ja yksinäisyys ei kelejä katso.

Juttelin useamman ihmisen kanssa, joka kertoi olevansa pettynyt päättäjiin ja politiikkaan. Puhuimme toimeentulotuen epäonnistuneesta siirrosta Kelaan, vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohdista ja kuinka vaikeaa on löytää kohtuuhintainen vuokra-asunto. Yksi mies sanoi minulle, että vaikka vaaleja tulee ja menee, ei asiat muutu. Se oli raskasta kuulla, vaikka ymmärrän hyvin, että hänestä tuntui siltä.

Eduskunnassa näkee hyvin, kuinka epätasaisesti valta jakautuu Suomessa.

Tässä maassa on valtavasti etujärjestöjen lobbareita ja vaikutusvaltaisia ihmisiä, jotka osaavat ajaa agendansa hyvinkin tehokkaasti. He osaavat hyödyntää omia verkostojaan, he osaavat puhua oikeilla argumenteilla ja tietävät miten päätöksentekoprosessit toimivat. Heidän mielipiteensä kyllä kuuluu, ja sitä kuullaan. He muistavat myös käydä äänestämässä.

Huhtikuun kuntavaaleissa valitaan taas kerran kuntapäättäjiä Suomen 311 kunnanvaltuustoon. Tällä kertaa nämä valtuutetut tulevat ratkaisemaan sen, miten kunta valmistautuu soteuudis-

Li Andersson Vasemmistoliiton puheenjohtaja 2

tukseen. Käytännössä on kyse esimerkiksi siitä, myykö kunta jo etukäteen terveyskeskuksensa tai tehostetun palveluasumisen yksikkönsä suurelle terveyskonsernille. On kyse siitä, pilkotaanko Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut eri yhtiöiden ja suurten terveyskonsernien bisnekseksi, vai pyritäänkö alentamalla asiakasmaksuja ja lisäämällä lääkäreiden ja sairaanhoitajien määrää helpottamaan ja nopeuttamaan vastaanotolle pääsemistä.

Huhtikuussa valittavat valtuutetut ratkaisevat myöskin sen, saavatko työttömien lapset olla päivähoidossa samoilla ehdoilla kuin työssäkäyvien vanhempien lasten. Niissä kunnissa, joissa päivähoito-oikeus on rajattu, on osaaikaisesti hoidossa olevat lapset muun muassa siirretty omaan ryhmään, jääneet ilman aamupalaa sekä missanneet lemmikkipäivän kaltaiset ohjelmat.

Valtuutetut ratkaisevat myös sen, minkäkokoisia ryhmiä päiväkodeissa ja peruskouluissa on. Muun muassa opettajat, koulunkäynninohjaajat, lähihoitajat ja sairaanhoitajat tekevät kunnissa äärimmäisen tärkeää työtä, mutta yleensä aivan liian niukoilla resursseilla. Kellokorttien ei pitäisi kuulua päiväkoteihin tai kotihoitoon.

Tulevat valtuutetut päättävät myös, minkälainen meidän arkiympäristö on.

He vaikuttavat joukkoliikenteen lippuhintoihin sekä siihen, kulkeeko ratikat tai bussit missä ja kuinka usein. He ratkaisevat sen, miten kunnianhimoisesti vähennetään ilmastopäästöjä ja miten paljon niitä kohtuuhintaisia vuokraasuntoja rakennetaan. Monissa kunnissa he päättävät myös siitä, miten ruokajonoja vähennetään ja järjestöjä avustetaan.

Minä sanoin leipäjonon miehelle, että äänestäminen ei suinkaan ole ainoa tapa vaikuttaa. Mutta vaikka valta muuten jakautuu yhteiskunnassa epäoikeudenmukaisesti, olemme ainakin äänestämisessä kuitenkin kaikki ihmisinä tasavertaisina. Sillä vaikutusvaltaisella lobbarilla on yhtä monta ääntä käytettävissä, kuin Myllypuron leipäjonon miehellä.

Sitä ääntä kannattaa huhtikuussa käyttää tulevaisuuteen katsovan, yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja ihmisten yhdenvertaisuutta puolustavan politiikan puolesta.

Maailma muuttuu kun sitä muutetaan, ja siihen muutoksen ovat kaikki vasemmistoliiton ehdokkaat sitoutuneet.

K

untavaaleissa valitaan uudet valtuutetut, joiden tekemät päätökset vaikuttavat meidän jokaisen arkeen. Sosiaali-ja terveyspalveluiden mahdollisesti siirryttyä maakunnille, jää kuntiin edelleen huomattava määrä päätösvaltaa. Jatkossakin valtuutetut päättävät: kulttuuritarjonnasta, liikuntapalveluista, ympäristön hoidosta, koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta, kaavoituksesta ja monesta muusta. Ei siis ole yhdentekevää, ketkä asioista ovat päättämässä. Äänekoskella on hyvä vauhti biotuotetehtaan rakentamisesta johtuen. Joitain muitakin myönteisiä työllisyysuutisia on seutukunnalle saatu. Korkea työttömyysaste on silti Äänekosken suurin haaste.

Kaupunki voi elinkeino- ja työllisyyspolitiikalla vaikuttaa omalta osaltaan työllisyysasteen nostamiseen. Tämä on aivan keskeinen tavoite uusille valtuutetuille puoluetaustasta riippumatta.

Vasemmistoliiton tulevat valtuutetut ovat sitoutuneet kehittämään Äänekoskea tasavertaisesti jokaisen taajaman osalta. Meille kuntalaiset ovat yhtä tärkeitä, asuvat he sitten Äänekosken, Suolahden, Konginkankaan tai Sumiaisten taajamissa. Äänekosken rikkaus on virkeät kylät, ja tätä haluamme olla kehittämässä.

Tässä vaalilehdessä on Äänekosken Vasemmistoliiton ehdokkaat ja keskeisimmät tavoitteemme, jotka koskevat niin koulutusta, varhaiskasvatusta kuin monia muitakin keskeisiä asioita. Vasemmiston ehdokkaat ovat kattava ja upea otos monen ikäisiä sekä erilaisissa elämäntilanteissa olevia äänekoskelaisia. Tunnen suurta ylpeyttä saada olla itsekin mukana tässä loistavassa porukassa.

Olenkin vakuuttunut, että löydät itsellesi sopivan ehdokkaan tästä hienosta joukosta. Vasemmistoliitolle annettu ääni on kannanotto inhimillisen politiikan puolesta.

Politiikan jossa ketään ei jätetä oman onnensa nojaan.

Juho Kautto Vasemmistoliiton toinen varapuheenjohtaja

Vasemmiston Vaaliliite 2017 2 Li Andersson Juho Kautto 3 Vasemmiston ehdokkaat 4 Elämänmenoa Äänekoskella 5 Sinun Äänekoski vaaliohjelma 6 Pala historiaa, Suomi 100: Matti Janhunen 7 Eila Tiainen Pinskutoimintaa

Liitteen kansikuva: Tanja Koskinen

Vasemmiston

31 ehdokasta 97 Jarno Haimakainen 28-vuotias perheenisä.

Ammatiltaan sähkömies, töissä vaneritehtaalla.

Julkisen terveydenhuollon kuuluu ja pitää olla kaikille maksuton.

102 Erkki Kautto Eläkkeellä oleva kirvesmies. Ääneseutua on kehitettävä tasapuolisesti.

Vasemmistoliiton Äänekosken ehdokkaat kuntavaaleissa 2017.

Tästä joukosta löydät takuulla sinun äänellesi sopivan!

108 Sirpa Martins 50-vuotias työnohjaaja.

Kaupungin hallituksen jäsen.

Kuntavaaleissa puhutaan ihmisen perustarpeista, peruspalvelut tuotetaan kunnassa ja ne kuuluvat kaikille!

103 98 Hasif Hamkar 31-vuotias perheenisä, linja-autonkuljettaja.

Haluan kehittää liikenneverkkoa ja joukkoliikennettä Ääneseudulla.

Juho Kautto 45-vuotias takaisin juurilleen muuttanut kaveri.

Tehdään yhdessä Äänekoskesta Suomen paras kunta.

109 Sami Mertaniemi 35-vuotias varastotyöntekijä.

Pidän kunnallisten peruspalveluiden säilyttämistä ja kehittämistä tärkeänä.

113

118

Eila Nurmi 63-vuotias eläkkeellä oleva tekninen avustaja.

Olen kiinnostunut kaupungin kaavoituksesta ja rakentamisesta

Liudmila Pöyhönen (sit.)

55-vuotias laitoshuoltaja.

Tasa-arvoinen kunta kaikille!

114 Anniina Ojajärvi 35-vuotias perheenäiti, palveluohjaaja.

Erityisesti minua kiinnostaa työllisyys sekä sosiaali- ja terveysasiat.

99 Riikka Happo 31-vuotias perheenäiti, lastenohjaaja ja tukiperheäiti.

Lapsiperheiden hyvinvointi on minulle sydämen asia!

100 Simo Holopainen 61-vuotias kiinteistönhoitaja.

Tulevalla vaalikaudella suurempi fokus vanhuspalveluiden laatuun ja riittävyyteen.

105 Ilkka Kovanen (sit.)

49-vuotias hankintapäällikkö Äänekoskelta. Teknisen lautakunnan puheenjohtaja.

106

110 Ilidio Monteiro Flores 50-vuotias koulunkäynninohjaaja, kotoisin Portugalista.

Lapsille ja nuorille on järjestettävä hyvä koulu sekä turvallinen koulumatka.

111 Jouni Neste 51-vuotias vanerityöntekijä. Ääneseutu monipuoliseksi alueelliseksi kasvukeskukseksi.

101

112

Jarkko Kaukometsä 46-vuotias elektroniikkaasentaja, työkyvyttömyyseläkeläinen. Äänekoski tarvitsee palveluja sen jokaisessa taajamassa.

Jarkko Niemi 44-vuotias paluumuuttaja ja perheenisä, ammatiltaan sähköasentaja. Äänekosken aluetaajamia on kehitettävä, ja terveys- ja nuorisopalvelut saatettava kuntoon.

Kuntavaaliliite 2017

Ari Linja-aho (sit.)

56-vuotias tapaturmaeläkkeellä oleva paperimies.

Harrastusmahdollisuudet on turvattava kaikenikäisille.

115 Arvo Oranen 69-vuotias eläkkeellä oleva paperityöntekijä.

Terveyspalvelut tulee hoitaa laadukkaasti yhteiskunnallisena palveluna.

Sinikka Rautiainen 56-vuotias, käytöntarkkailija, vuorotyöläinen. Äänekoski on hyvä paikkakunta elää, pidetään yhdessä huolta että se pysyykin.

Tiia Turunen 38-vuotias perheenäiti.

Moniosaaja.

Terveet julkiset rakennukset.

Säännölliset sisäilmamittaukset julkisille rakennuksille.

124 Hilkka Vepsä (sit.)

Eläkkeellä, työura kunnissa, lähinnä sosiaalitoimessa.

Asukkaita on kuunneltava!

125 Elina Viik 27-vuotias nuori äiti, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja.

Haluan vaikuttaa työllisyyteen, sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä Äänekosken taajama-alueiden tasavertaisuuteen.

121

Seppo Lahukka (sit.)

58-vuotias peltiseppä.

Kuntalaisten edut etusijalle!

107

Antero Rautiainen (sit.)

56-vuotias kokki.

Puolustan heikompia ihmisiä!

120

104 Tomi Kinnunen 38-vuotias äänekoskelainen kirvesmies ja muurari.

119

123

116 Kari Parkatti (sit.)

59-vuotias äänekoskelainen kiinteistönhoitaja.

117 Kari Perälä (sit.)

Eläkkeellä oleva historian opettaja.

Suomen kansan voima on sivistyksessä ja koulutuksessa.

Michelle Seppälä 24-vuotias perheenäiti, lähihoitaja. Työskentelee lasten ja varhaisnuorten kanssa.

On tärkeää, että lapsista, nuorista ja vanhuksista pidetään hyvää huolta.

122 Helena Seppälä-Kupari Eläkkeellä oleva ompelija.

Suuren perheen äiti ja isoäiti.

Tasa-arvoiset terveyspalvelut kaikille. Nämä ovat tärkeät vaalit, äänestä Vasemmistoa!

126 Matti Virtanen (sit.)

63-vuotias kulttuurijohtaja ja yrittäjä. Asiantuntemusta, kokemusta ja neuvottelutaitoa kunnalliseen päätöksentekoon.

Paremman elämän puolesta.

127 Jari Väätäinen 38-vuotias materiaalinkäsittelijä Sumiaisista.

Mikroyrittäjyyttä tukemalla lisää työpaikkoja.

Lue lisää ehdokkaista www.aanekoski.vas.fi 3

Riikka työskentelee maahanmuuttajanuorten kanssa ja opiskelee sosionomiksi. Ville työskentelee lasten ja nuorten kanssa, tmi: Ville Liekkiseltä voi tilata AVEKKIkoulutusta, hän on myös Muusikko.

Radikaaleinta on arki

Ääri-ilmiöiden ja ääripuheiden värittämässä maailmassa, Euroopassa, Suomessa ja Äänekoskella eletään rauhallisesti. Liekkisillä ja Nurmilla perheenjäsenet monessa polvessa tukevat toisiaan arjen onnistumisessa.

Liekkkiset Äiti Riikka ja isä Ville Liekkinen asuvat Suolahden Alkulassa omakotitalossa kolmen lapsensa ja koiran kanssa.

Heidän mielestään parasta täällä on lämmin tunnelma, pienimuotoisuus ja luonnon läheisyys, yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen ja yhdessä huolehtiminen.

Kunnallisista palveluista erityiskiitosta perheeltä sataa päivähoidolle ja varhaiskasvatukselle.

Myös lapsiperheiden vammaispalveluissa on onnistuttu.

Nuorisopalvelutkin on parantanut otettaan, mutta säännöllisyyttä kaivataan tilojen aukioloon ja varsinkin loma-ajat olisi huomioitava paremmin.

Kaikki nuoret eivät harrasta liikuntaa ja urheilua, mutta kaikki nuoret tykkäisivät jossakin kokoontua.

Harrastaville nuorille Äänekoski tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia.

Joukkoliikenteen avulla meidän musiikkikoululaiset pääsevät koululle, mutta pois sieltä ei sitten pääsekään.

Terveyspalvelujen keskittämisen yh4

teydessä Liekkisten mielestä ei ehkä riittävästi huomioitu vanhusväestöä ja lapsiperheitä. Äitiys- ja lastenneuvola sekä lasten hammashoito vaatii välillä akrobaattista logistiikkasuunnittelua työ- ja opiskelupäivien lomassa.

On ihan satumainen onni, että isovanhemmat ovat tässä lähellä auttamassa, kun vain omilta töiltään ehtivät.

Miten tämä asia onnistuu yksin kotonaan asuvilta vanhuksilta? Kun se linjaautokaan ei säännöllisesti kulje, huolehtivat Liekkiset.

Jälkikasvunsa ja kaikkien äänekoskelaisten kunnallisista perupalveluista huolissaan on perheen pappa ja pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu Simo Holopainenkin.

Voimakkaiden oikeistotuulien hyydyttämässä Suomessa eletään juuri tällä hetkellä poliittisesti harvinaisen merkittävää aikaa.

Näissä vaaleissa puhutaan mitä suuremmassa määrin suomalaisen demokratian tulevaisuudesta ja ihmisten peruspalveluista. Peruspalvelut tuotetaan kunnissa. Ei ole lainkaan yhdentekevää

tuotetaanko palvelut yksityisesti vai julkisesti. Yksityisellä palvelutuotannolla on yhteiskunnassa täydentävä roolinsa, mutta se ei saa nousta määräväksi. Jokainen meistä ymmärtää, että yksityinen sektori ei tee mitään hyvää hyvyyttään, mutta julkisella sektorilla tehdään. Julkisella sektorilla se tehdään lisäksi avoimesti, läpinäkyvästi ja demokraattisesti.

Ongelmista huolimatta Liekkiset katsovat luottavasti tulevaisuuteen. Äänekoskella on painotukset kohdallaan. On päätetty tehdä uudet, terveet koulut, on rakennettu uusia päiväkoteja ja tulevaisuuteen panostetaan.

Nurmet Äiti Katja, yrittäjä ja Isä Mikko Nurmi, toimistotyöntekijä asuvat Äänekoskella Mustaniemessä, rivarissa kahden lapsensa kanssa.

Keitelejazz oli Äänekosken maailman paras asia, toteaa Mikko keskustelun avaukseksi. On tämä muuten hyvä paikka asua. Kaikki palvelut ovat kävelymatkan

päässä. Pääsee yhtä nopeasti kaupungin keskustan vilinään, kuin rauhalliseen korpimaisemaan.

Santun mielestä koulu on paras! Koulujen työrauhasta on koko perhe kuitenkin aidosti huolissaan.

Onko opetustilanteissa riittävästi kasvattajia läsnä? Onko luokkakoot mitoitettu oikein? Ajaudutaanko liian usein ”läheltä piti”- tilanteisiin? Missä on ohjaajaresurssit erityisryhmien integraation onnistumiseksi? Ammutaanko liiallisella säästämisellä kaikkia jalkaan?

Nurmilla on huomattu, että kouluissa lasten ja nuorten eriarvoisuus alkaa jo näkymään ja heidän mielestä tasa-arvoinen koulutus on turvattava kaikille.

Tietoyhteiskunnalle, älypuhelimille ja teknologialle on asetettu paljon odotuksia niin opetuksessa, terveydenhuollossa kuin monessa muussakin tulevaisuuden palvelussa.

Mutta kyllä tässä tarvitaan ihmisiäkin toisiaan auttamaan ja palvelemaan, huomauttaa Eila- mummo.

Eivät monetkaan ikäihmiset vieläkään hallitse sitä taitoa tai edes omista tuommoisia laitteita.

Ja yhdessä Santun kanssa he pohtivat, Vasemmiston

- Missä se raha on, kun lasten kouluun ja muihin tärkeisiin asioihin sitä tarvittaisiin, kysyy Santtu perheineen. Perheyhteisö monessa polvessa, kahteen suuntaan ja rönsyineen tekee yhteisiä lomamatkoja ja jelppivät toisiaan arjessa.

mitä olisi parasta tehdä älypuhelimille kouluissa silloin, kun ne selvästi häiritsevät opetusta. Äänekoskella on hyvät harrastusmahdollisuudet. Harrastaa voi monella tasolla. Nurmet huolehtivat, että näin pi-

tää olla Äänekosken kaikissa taajamissa.

Taajamia on kehitettävä demokraattisesti ja tasa-puolisesti asukkaita kuunnellen.

Katja huolehtii asiaa jätehuollosta alkaen. Mitenkä se kierrättäminenkin on

tehty niin hankalaksi. Ihmiset ovat siinä taitavia ja vastuullisia, mutta järjestelmä toimii huonosti.

Toivottavasti Jazzien mukana ei katoa yhteinen tekeminen, koska sitä täällä kaivataan.

Sektoreita rikkovaa yhteistyötä, niin kuin vaikka frisbee- golffaajilla, Mikko huolehtii. Niin no toisaalta, onhan meillä täällä Äänekoskella tuo Neandertalin niemi, mies nauraa lopuksi.

Sirpa Martins

Parempi kunta - Sinun Äänekoski Vasemmistoliiton Äänekosken edustajien tavoitteet kunnallisvaalikaudelle 2017-2020.

Vasemmistoliitto odottaa kuntalaisten aktiivista osallistumista lähiympäristönsä elämän parantamiseen ja rakentamiseen.

1. Hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille • Saattohoitopaikoista ja vanhainkotipaikoista on pula. Vanhuspalveluihin on saatava oikea-aikaista hoitoa ja hoivaa kaikille sitä tarvitseville.

• Sosiaali- ja terveyspalvelut on turvattava SOTEuudistuksen valmistelussa.

2. Kohtuuhintainen asuminen ja hyvä ympäristö • Kohtuuhintaiset vuokra-asuntomarkkinat on turvattava.

• Joukkoliikennettä on kehitettävä työmatkoja, asiointia ja harrastustoimintoja tukevaksi.

Kuntavaaliliite 2017

3. Parempi työllisyys ja hyvät työehdot • Elinvoimayksikön toimintaa on suunnattava tasapuoliseen kyläyhteisöjen kehittämiseen.

• Kylien voimavaroja ja vahvuuksia on hyödynnettävä myös kaupungin panostuksilla. Näin syntyy työllisyyttä ja elinvoimaa myös keskusta-alueen ulkopuolelle.

• Kunnan yhtiöiden omistajaohjausta on kehitettävä.

Yhtiöiden työntekijöiden asema turvattava.

• Yhtiöiden toiminta avoimemmaksi kunnan päättäjille ja kansalaisille.

4. Maailman parhaat koulut ja varhaiskasvatus kaikille

• Terveet, turvalliset koulut ja tasa-arvoinen koulutus on koko Suomen ja suomalaisen yhteiskunnan peruspilari ja tulevaisuuden turva.

• Tasa-arvoinen varhaiskasvatus on turvattava kaikille, erityisesti vuorohoidon onnistumiseen ja saatavuuteen on jatkuvasti kiinnitettävä huomiota.

• Hyvään kuntaan kuuluvat monipuoliset kulttuurija vapaa-ajanpalvelut.

• Jäähalli Suolahteen ja monitoimihalli Äänekosken keskustaajamaan.

• Keski-Suomen opiston ja Suolahtisalin kiinteistöjen toiminnan tulevaisuus on äänekoskelaisten käsissä. Kaupungin on toimittava niin, että kiinteistöt säilyvät aktiivisessa käytössä. Kokonaisuus mahdollistaa alueella esimerkiksi kulttuuri- , matkailu-, koulutus- ja hoivapalveluita.

5

Matti Janhunen Sumiaisista Vähemmistökansallisuuksien Yliopistoon (LVKY). Opetus oli kovaa, kun opiskeltiin vallankumouksellista toimintaa.

Janhunen opiskeli kiivaasti neljä vuotta 1925 – 1929. Hän sai laajan punaupseerin koulutuksen. Opintojen jälkeen hän opetti suomalaisia kominternin sotilaspoliittisella osastolla Leningradissa ja Moskovassa.

H

arvat sumialaisetkaan tietävät Matti Janhunen -nimisestä henkilöstä. Janhunen oli syntynyt 1902 Sumiaisissa tai Rautalammilla.

Janhusen perhe muutti usein asuinpaikkaansa. Nuori Matti teki tyypilliseen tapaan metsä- ja maataloustöitä. Nuorella rengillä oli jyrkät mielipiteet ja punaisten tappioon johtanut sisällissota katkeroitti mieltä. Eivät edes aateveljet hyväksyneet Janhusen jyrkkyyttä. Toisaalta nuori renki tunnettiin teräväpäisenä miehenä.

Hänellä ei Suomessa ollut mahdollisuutta opiskeluun. Janhunen opiskeli omin päin venäjää ja puhui Venäjälle menosta; hän toteutti uhkauksensa, jätti Sumiaisten Sorvapohjan maisemat ja loikkasi Neuvostoliittoon.

Janhunen saapui kuohuvaan Leningradiin. Hän pääsi opiskelemaan Lännen

Janhunen palasi salaa Suomeen 1930-luvun alussa. Hänen tehtävänään oli kommunistien maanalaisen toiminnan organisointi. Etsivällä Keskuspoliisilla oli tiedot Janhusen liikkeistä ja tämä jäi kiinni: seurasi 10-vuotinen vankilakierre. Jatkosodan aikana Janhunen oli Koveron pahamaineisella keskitysleirillä lähellä Aunuksenkaupunkia. Leirillä oli hirveät olot, vankeja pahoinpideltiin ja heitä tapettiin nälkään. Janhunen tiedettiin vaaralliseksi kommunistiksi ja hänet vapautettiin vasta viimeisten neljän poliittisen vangin joukossa marraskuussa 1944, kun Valvontakomissio oli vaatinut näiden vapauttamista.

Pääministeri Paasikivi tiesi Janhusen pelottavat kyvyt vallankumouksellisena kommunistina ja otti tämän kuin valvontaansa. Janhunen sijoitettiin oikeusministeri Kekkosen nimittämänä vankilaolojen uudistuskomiteaan. Janhunen osoitti kyvykkyytensä, varsinainen asiantuntija kun oli. Kun Paasikivi kokosi kolmatta hallitustaan, hän ehdotti tasavallan presidentti Mannerheimille Janhusen nimittämistä sosiaaliministeriksi. Hallitus nimitettiin 17.4.1945 ja siitä

alkoi Janhusen ura ministerinä. SKDL sai eduskuntavaaleissa suuren vaalivoiton ja uuteen Pekkalan hallitukseen Matti Janhunen nimitettiin jälleen sosiaaliministeriksi, Paasikiven vaatimuksesta. Matti Janhunen oli sosiaaliministeri 26.3.1948 saakka; ministeripäiviä hänelle kertyi tasan 1200.

Janhunen oli Paasikiven valinta: lopulta Janhunen oli sovitteleva, yhteistyökykyinen mies ja ennenkaikkea pätevä asiantuntija. Paasikivi ei tunnetusti tomppeleita vierellään sietänyt. Janhunen hallitsi kommunistisen ideologian; hän päätoimitti vuosia Kommunisti-lehteä. Tuo entinen sumialainen renki hallitsi myös talouden luvut; Janhunen toimi Suomen Pankin tilintarkastajana sekä jäsenenä Enso Gutzeitin ja Alkon hallintoneuvostoissa.

Janhusella oli edessään valtava työ sosiaalisessa uudistustyössä. Hänellä oli merkittävä osa luotaessa suomalaista hyvinvointiyhteiskunnan perustaa 1940- ja 1950-luvulla. Ongelmia oli valtavasti: invalidit, orvot, lesket, evakot, sotakorvaukset. Näkyvimpiä Janhusen saavutuksia olivat hänen alaisuudessaan laaditut lapsilisä- ja kesälomalait. Lapsilisälain hyväksyminen 1948 oli Janhusen työnäyte: lapsilisät olivat ensimmäinen laajan toimeentuloturvan muoto Suomessa. Sosiaalimenojen osuus nousi kerralla Ruotsin ja Tanskan tasolle. Lapsilisäkulut olivat mittavat, kun lapsia oli paljon: vuonna 1947 syntyi 107 000 lasta, se on ennätys edelleen.

Suomi 100 SKDL kärsi 1948 karvaan vaalitappion eduskuntavaaleissa ja joutui ulos hallituksesta, mutta Paasikivi ei päästänyt Janhusta ”vallankumousta tekemään”, vaan sijoitti tai määräsi Janhusen KELA:n johtajaksi ”köyhän asiaa ajamaan”. Ja kyllä Janhunen mellastikin.

Suomesta alkoi kehittyä moderni hyvinvointivaltio.

Kommunistien toiminnassa hän toimi tiiviisti; Kommunisti-lehden päätoimittajuuden ohella hän oli mm. Kulttuuritalon rakennustoimikunnan puheenjohtaja 1955 – 1958.

Matti Janhunen kuoli 1963. Hänen elämäntarinansa ei ole tavanomainen. Kouluttamattomasta sumialaisesta rengistä kasvoi Leningradin Yliopiston kovassa koulussa määrätietoinen ja pelottava vallankumouksellinen, punaupseeri, päätyi yli 10 vuodeksi Suomessa vankityrmään ja Koveron keskitysleirille, kohosi ministeriksi ja arvostetuksi Kelan johtajaksi luomaan suomalaista hyvinvointivaltiota.

Harvalla poliitikolla on sellaista konkreettista jatkuvaa näyttöä kuin Janhusella. Joka kuussa kilahtaa Suomen äitien tilille lapsilisät: kuin postia Matti Janhuselta. Sallin suolahtelaisena mielelläni sen, että sumialaiset voivat edes vähän olla ylpeitä Janhusestaan: sinivalkoinen kommunisti, Isänmaan mies!

Kari Perälä

Mitä Vasemmistoliiton valtuutetut ovat saaneet aikaan tällä kaudella?

Ryhmämme valtuutetut ovat tehneet kuluvalla valtuustokaudella useita valtuustoaloitteita ja muita esityksiä, joista merkittävimpinä voi mainita seuraavat:

1. Valtuustoaloite siitä, mihin toimenpiteisiin Äänekosken kaupunginhallitus aikoo ryhtyä Keski-Suomen jo valmiiksi huonoa työllisyystilannetta rajusti heikentävässä palkkatukiuudistuksessa, uudistuksen ohjeistuksessa ja sen alueellisessa linjauksessa?

6

Kaupunki päätti lähettää työ- ja elinkeinoministeriölle selvityspyynnön/ kannanoton asiasta. Kaupunki perusti työttömyyttä selvittävän työryhmän ja synnytti hankkeen kaikkien pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi vuosina 2016-2018.

2. Ehdotus hakea Äänekoskea EU:n rakennerahastokaudella korkeamman investointien yritystukitason alueeksi. Äänekoski haki ja sai yritystukikauden vuosiksi 2014-2016. Keski-Suomen kansanedustajat ja maan oikeistohallitus ”ryöstivät” hanketuen Äänekoskelta Saarijärven seudulle vuoden 2017 alusta vuoteen 2020.

3. Ehdotus EU:n Viisarirahoituksen ulottamisesta aiemmasta pelkästä maaseuturahoituksesta myös Suolahteen ja

Äänekosken keskustaajamaan.

Päätöksenä Suolahti lisättiin EU:n Viisarirahoituksen piiriin vuodesta 2014 vuoteen 2020 asti.

4. Aloitteemme vanhustenhuollon lisäresursseista sai myönteisen päätöksen.

Vanhusten huollon laitoksiin palkattiin kaksi uutta hoitohenkilöä vuonna 2015.

5. Teimme aloitteen ulkomaisten perintätoimistojen käytön lopettamisesta kaupungin laskujen perinnässä. Aiheutuvat perintäkulut lisäävät maksuahdingossa olevien kuntalaisten maksutaakkaa perusteettomasti. Viime kädessä kaupunki itse maksaa köyhien kuntalaistensa perintämaksut omasta kassastaan ja ne hyödyttävät vain näitä perintätoimistoja.

6. Viimeisimpänä aloitteena teimme esityksen terveyskeskusmaksun poistamisesta. Perusteluna on, että maksujen perinnästä aiheutuu kunnalle merkittävät kulut ja maksusta johtuen jättäydytään hakeutumasta terveydenhoidon piiriin ja siitä seuraa vielä kalliimpia sairaanhoitoja yhteiskunnan maksettavaksi. Näiden kulujen yhteisvaikutus on suurempi kuin saatavat terveyskeskusmaksut ovat kunnan taloudelle.

Valtuutettuina olemme tyytyväisiä saavuttamiimme tuloksiin vaikka paljon jäi vielä kohennettavaakin.

Matti Virtanen valtuustoryhmän puheenjohtaja

Vasemmiston

Katson, että Elisabeth Rehnin kampanja sai nostetta tuosta tv-haastattelusta lähtien niin, että hän päätyi toiselle kierrokselle kamppailemaan Martti Ahtisaaren kanssa erittäin tasavertaisena.

Trollit ja valemediat ovat myös meidän arkeamme. Tänä Kuntavaaliliite 2017

Eila Tiainen Keski-Suomen Vasemmiston puheenjohtaja, toimittaja

o rh

Pi n s k

u

0 17

Mutta miksi muistella vanhoja nyt? Siksi, että poliittinen kielenkäyttö on taas noussut keskiöön lähinnä perussuomalaisten Rapalan vieheiden ja räjähtelevien lepakkojen myötä.

Myös Yhdysvaltain presidentin vaalit valemedioineen ja totuuden jälkeisine aikoineen on antanut aihetta tutkijoille pohtia, miten erottaa poliittisesta viestinnästä asian ydin ja miten arvottaa medioita.

Kun 2011 eduskunta kokoontui perussuomalaisten jytkyn jälkeen, istuntojen kielenkäyttö muuttui.

Näppituntumalla arvioiden valtiopäiville kokoontunut porukka oli aiempaa heterogeenisempi ja Timo Soinin johtamat joukot olivat jo kampanjoinnissaan käyttäneet muista poikkeavaa puheenpartta erityisesti maahanmuutto- ja isänmaakysymyksissä sekä sukupuolten tasa-arvoa käsittelevissä asioissa.

Jostain syystä tähän kielenkäyttöön ei eduskunnassa puututtu. Päinvastoin tuntui siltä, että muissakin puolueissa ryhdyttiin mukautumaan persujen puheenparteen erityisesti maahanmuuttoa koskevissa asioissa.

Mieleeni on jäänyt esimerkiksi tuolloin ministerinä olleen Jutta Urpilaisen omaksuma lausahdus: ”Maassa maan tavalla!”, joka lausutussa kontekstissa pyrki myötäilemään kriittisimpiä maahanmuuton arvostelijoita.

Ja sillä tiellä ollaan, ei vain täällä Suomessa vaan koko Euroopassa.

Oikeistolainen nationalismin puhuri myllertää Eurooppaa. Onneksi Hollannissa havahduttiin, mutta pian äänestetään vielä Ranskassa ja myöhemmin kesällä Saksassa.

Puheenparsi on kuin suoraan 1930-luvun Euroopasta!

Emmekä me täällä Suomessa jää siitä yhtään jälkeen.

Pahat ovat mielessä syntyvät analogiat.

totuuden jälkeisenä aikana näyttää siltä, että myös näihin päiviin saakka erittäin luotettavaksi arvioitu Yle on kadottamassa suuntaansa.

Monet arvostetut ja hyvät toimittajat ovat lähteneet ja nyt odottelemme ulkopuolisen selvityksen valmistumista.

Vaikka Yle saa rahoituksensa poliitikkojen eli eduskunnan kädestä, ei sen silti pitäisi menettää kriittisyyttään ja aloitekykyään tarttua merkittäviin asioihin, myös poliitikkojen, mukaanlukien pääministerin tekemisiiin.

On ennen kuulumatonta, että pääminsteri pääsi prime time -aikaan puhumaan Ylelle televisioon suoraan kansalle.

Tutkijakollegiumin jäsen Jouni Tilli on tehnyt ansiokkaan arvion uskonnollissävytteisestä puheesta, sen retoriikasta ja vaikutuspyrkimyksistä (SK 5/2017).

Hänen juuri ilmestynyt Mistä puhumme, kun puhumme politiikkaa -teos avaa ansiokkaasti kielellä ja puheella vaikuttamisen keinoja ja antaa lukijalle välineitä arvioida paremmin poliitikkojen puheiden tarkoitusperiä.

Myös Yle näyttää perustaneen oman sähköisen sivustonsa Politiikan ABC:n käsitteiden avaamiseksi.

Mutta selitysten ja selvitysten lisäksi toivoisi, että Yleltä riittäisi tarmokkuutta pohtia myös tiedonvälityksen perustehtäväänsä.

Esimerkiksi alueellinen toiminta on hyvistä resursseista huolimatta useimmiten juuttunut pelkkiin lillukanvarsiin samalla kun some-näkyvyys on kaupallisten toimijoiden painostuksesta kätketty bittiavaruuteen.

Tars tehdä jotakin! Luotettava ja monipuolinen media on tänä päivänä entistäkin tärkeämpi.

Tutkimuksista tiedämme, että ihmiset arvostavat ja ovat kiinnostuneita lähiympäristönsä asioista.

Monet paikallislehdet ja puoluelehdet ovat mediamurroksen aikana joutuneet lopettamaan, jolloin monipuolisen ja moniäänisen journalismin seuraaminen on vaihtunut erilaisiin someverkkoihin tai loppunut kokonaan.

Siksi onkin ihailtavaa, että Äänekoskella on yhä mahdollisuus seurata peräti kolmea paikallislehteä, joista yksi, tämä Äksä on riippumaton paikallinen ja paikallisten rahoittama julkaisu. Hyvä Äksä!

t2

– Elisabeth Rehn, oletteko te nainen vai ihminen?

Presidenttiehdokas Elisabeth Rehnille Ylen a-studiossa 1994 esitetty kysymys häkellytti kotisohvan hiljaiseksi.

Mutta ei onneksi ehdokas Rehniä, joka vastasi politiikan toimittajien Hannu Lehtilän ja Jorma Mellerin kysymykseen mielestäni loistavasti: – Olen ihminen. Satun olemaan myös naisihminen.

Napakka vastaus huonosti harkittuun, mutta selvästi toimittajien hegemoniaan pyrkivään kysymykseen käänsi pelikentän loppuohjelman ajaksi ehdokkaan hyväksi.

Itse kiinnostuin siinä määrin tästä tapauksesta, että päädyin seuraamaan presidenttiehdokkaiden kampanjointia Jyväskylän yliopistolle valtio-opin ja puheviestinnän yhteiseen seminaariin ja lopulta saattamaan puheviestinnän ja journalistiikan opintoni loppuun.

Pinskuilla aktiivista toimintaa U im a k e

Sokea Reetta politiikan suossa

Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi Suolahden Pinskut päättivät monipuolistaa liikunnallista toimintaansa vielä hankerahoituksen avulla.

Suolahdessa on jo vuosia toiminut Pinskujen aktiivinen uimakerho.

Kerhon suosio on kasvanut keväästä 2015 niin, että kerholaisia on uimahallissa keskiviikkoisin paikalla keskimäärin 60.

Kaikkiaan kerholaisia oli viime syksynä jo yli 200.

Uimakerhon kehittämistyöhön haettiin ja saatiin läänin hankerahoitusta.

Uimataitoja opetellaan ja harjoitellaan erilaisia merkkejä suorittamalla.

Pinskuohjaajien avuksi valvonta- ja huoltotehtäviin on tullut paljon lasten vanhempia ja isovanhempia.

Uimataitojen opettelun ja polskuttelun jälkeen kerholaiset nauttivat vielä yhteisen iltapalan uimahallin kahviossa.

Säpinää riittää.

Sählykerho kokoontuu torstaisin Telakkakadun koululla. Helmikuun lopulla pelattiin valtakunnalliset pinskujen Sählykkäät Juupajoella.

Järvi-Suomen pinskuja edustanut Suolahden Punainen Kipinä voitti mestaruuden päihittämällä selvin lukemin Helsinki-Uusimaan, Hämeen ja Länsirannikon joukkueet.

Puuhakerho kokoontuu tiistai-iltaisin kansantalossa. Kerhossa liikuntapainotteisia retkiä, discotansseja, pelejä, lauluja ja leikkejä. Puuhakerhossa askarrellaan, laitetaan ruokaa, kasvatetaan chilejä.

Pinskujen kerhot on lapsille avoimia ja maksuttomia.

Koulujen loma-aikoina järjestetään lisäksi leiri- ja retkitoimintaa sekä kansainvälistä valtuuskuntavaihtoa eurooppalaisten ja maailmanlaajuisten ystävyysjärjestöjen verkostojen kesken.

Michelle Seppälä Pinskujen toiminnanohjaaja 7

Turvallinen tulevaisuus tehdään nyt.

97 Jarno Haimakainen sähkömies

98 Hasif Hamkar linja-autonkuljettaja

104 Tomi Kinnunen kirvesmies, muurari

Ilkka Kovanen (sit.) hankintapäällikkö

119

Elina Viik ohjaaja

126 Matti Virtanen (sit.) kulttuurijohtaja, yrittäjä

Ari Linja-aho (sit.) paperityöntekijä, eläkeläinen

Sirpa Martins työnohjaaja

Michelle Seppälä lähihoitaja, toiminnanohjaaja

109 Sami Mertaniemi varastotyöntekijä

115 Arvo Oranen paperityöntekijä, eläkeläinen

121

120 Sinikka Rautiainen käytöntarkkailija

108

114 Anniina Ojajärvi palveluohjaaja

102

Jarkko Kaukometsä Erkki Kautto elektroniikka-asentaja, kirvesmies, eläkeläinen työkyvyttömyyseläkeläinen

107

113 Eila Nurmi tekninen avustaja, eläkeläinen

Liudmila Pöyhönen (sit.) Antero Rautiainen (sit.) laitoshuoltaja kokki

125

Simo Holopainen kiinteistönhoitaja

Seppo Lahukka (sit.) peltiseppä

101

100

106

112 Jarkko Niemi sähköasentaja

118

Riikka Happo lastenohjaaja, tukiperheäiti

105

111 Jouni Neste vanerityöntekijä

99

116 Kari Parkatti (sit.) kiinteistönhoitaja

122

123

Helena Seppälä-Kupari ompelija

Tiia Turunen markkinointimerkonomi, parturi-kampaaja

103 Juho Kautto opiskelija, puutarhuri

110 Ilidio Monteiro Flores koulunkäynninohjaaja

117 Kari Perälä (sit.) historian opettaja

124 Hilkka Vepsä (sit.) eläkeläinen

127 Jari Väätäinen materiaalinkäsittelijä

Parempi kunta - Sinun Äänekoski

Vaalipäivä su 9.4.2017 Ennakkoäänestys 29.3.-4.4.