ÄKS 74

Äänekosken kaupunkisanomat NRo 74 · 8.1.2014

4H:n uusi kissanainen s. 3

Oiva hymyilee s. 5

Terve uusi vuosi s. 10-11

Kosketeltavana Mika Noronen s. 13

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000 | Seuraava ÄKS 22.01.2014

2

74 · 20 14

| Ä ks

74/2014

Seuraava ÄKS ilmestyy 22.01.2014

– Nuorena minut laitettiin maailmaa kiertämään enkä ole sen koomin pysähtynyt.

10

Matti Utter

7

Upendo tekee paljon hyvää

Toimittajalta Marjo Steffansson

X74

Kissanaiseksi kissanaisen paikalle Äänekosken 4H-yhdistyksen uusi toiminnanjohtaja omistaa kissan ja pitää tärkeänä sitä, että nuoret voivat tulla ideoidensa kanssa rohkeasti vetämään hihasta.

K

atri Seppänen on kotoisin Jyväskylän Säynätsalosta, mutta asuu tällä hetkellä Laukaassa. Äänekoskesta tulee ensimmäisenä mieleen tehdas.

– Säynätsalo on myös tehdaspaikkakunta, joten sitä kautta ajatukset heti liikkuvat sinne suuntaan, Seppänen nauraa.

– Mieheni on töissä Suolahdessa, ja asuikin siellä muutaman vuoden. Olin itse Rovaniemellä Lapin yliopistossa lukemassa yhteiskuntatieteitä, mutta silloin tällöin tuli oleskeltua täälläkin päin, hän muistelee.

– Hirveästi ei ole muita mielikuvia Ääneseudusta. Kaunista ja vihreää seutuahan tämä on kesäisin, odotan innolla kevättä ja kesää Sumiaisissa, sitä on kehuttu niin kauniiksi.

Loppujen lopuksi Jyväskylän yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi valmistunut nuori nainen toimi kaksi vuotta Jyvässeudun 4H:n hankkeessa, jonka tavoitteena oli maahanmuuttajanuorten työllistämisen edistäminen. Se täytti toiveet työstä paitsi kansainvälisyysasioiden, myös nuorten parissa.

– Siinä tuli semmoinen tajuaminen, miten oma maailmansa nuorisopuoli on, ja että siinä haluan olla mukana.

Toivon, että täällä minut opittaisiin tunnistamaan ja vaikka kadulla nykäistäisiin äKs

| 74

· 2 0 14

hihasta, jos on joku juttu minkä haluaa toteuttaa. Haluan olla mahdollistamassa nuorten mahtavia ideoita, Seppänen suunnittelee.

Seppänen kertoo, että 4H:ssa häntä kiehtoo eniten yhdistyksen vaalima yritteliäisyyden asenne.

– Ihan pienestä saakka lapsia ja nuoria kasvatetaan luottamaan omiin vahvuuksiinsa ja luomaan omaa polkuaan aina työelämään asti. Se ei tarkoita, että kaikista tulisi yrittäjiä, vaan että he oppivat olemaan yritteliäitä ja oma-aloitteisia. Äänekosken ollessa suhteellisen vieras ympäristö, alkaa uuden toiminnanjohtajan valtakausi lähinnä seutukuntaan ja toimijoihin tutustuessa.

– Paljon on opittavaa jo siinä, kuka kukin on ja kuka mitäkin hoitaa. Ensi vuoden toimintasuunnitelmaa on kyllä jo tehtynä, ja sitä sitten lähdetään toteuttamaan, hän avaa.

Vapaa-ajallaan Seppänen hyppää suksille tai laudalle.

– Hurahdimme mieheni kanssa hiihtämiseen aivan täysin, hän nauraa. Aikaisemmin aurinkoinen talvipäivä houkutteli rinteeseen, mutta nyt kutsuvat kiiltävät ladut. Ääneseudun reiteistä ei vielä ole kokemusta, mutta ehkä jo ensi keväänä onkin.

– Kunhan päivät pitenevät, pitää ot-

taa sukset mukaan ja käydä työpäivän jälkeen hiihtämässä, Seppänen suunnittelee. Mitenkäs Äänemäki?

– Pakkohan sielläkin on käydä testaamassa lautailumahdollisuudet, kun kerran täällä ollaan, Seppänen hymyilee.

Niin, ja otsikko. Sattuu nimittäin olemaan niin, että myös väistyvällä toiminnanjohtajalla Elina Wilenillä on kissa, 9-vuotias Mäisky. Katri Seppälän 5-vuotiaan katin nimi on Veeruska. 4H:ta pyöritetään siis oikein kissaihmisten voimin!

TiesiX?

Riina Nygrén

- Äänekosken 4H:lla on esimerkiksi liikunta, kokki- ja kädentaitokerhoja ympäri Äänekoskea.

- Tavoitteena on muun muassa kouluttaa nuoria ja lisää heidän työelämävalmiksia sekä lisätä ympäristön ja luonnon tuntemusta.

- Yhdistyksen nuorista löytyy innokkaita dogsittereitä, kotitöiden taitajia, esiintyjiä, poniajelujen tarjoaja ja jopa pienten metsätöiden tekijä. Tuorein tulokas on tammikuussa aloittanut 15-vuotiaan tytön mittavaatteista valmistava 4H-yritys.

Tiedottaminen, viestintä, median hallinta. Hienoja sanoja ja yllättävän vaikeita. Jos nämä eivät ole hanskassa, niin soppa on valmis. Äänekoskella on luotu erilaisia strategioita tiedottamisen suhteen ja useasti on astuttu banaaninkuoreen. Vika on siinä, että tiedotetaan vähän, jollekin tai ei ollenkaan. Pantataan tietoa, lyödään luuri korvaan, ei vastata puhelimeen, sähköpostiin tai tekstiviestiin. Tiedottamisen sietämätön keveys ja hallitsemattomuus saa kuntalaiset raivon partaalle, ja taas täyttyy keskustelupalstat niillä ei toivotuilla negatiivisilla viesteillä.

Top tykkänään ja komento takas!

Tarttis vissiin tehdä jotain, että opittaisi tiedottamisen jalo taito. Ei sen luulisi olevan niin vaikeaa, että tarvitaan konsultti paikalle kertomaan, mitä kerrotaan ja missä järjestyksessä. Kun on yksinkertaista kertoa asioista nyt. Tai heti, kun jotain uutta ilmenee. Ja tiedottaa vaikka siitä, että tiedotettavaa ei ole. ÄKSän tehtävä on muiden TIEDOTUSvälineiden ohella tiedottaa asioista. Ripeyden ja tasapuolisen tiedottamisen perään huuteluun ei luulisi olevan tarvetta enää vuonna 2014.

Tiedottamisen klenkkaaminen on johdon osaamattomuutta kenties. Toisaalta se voi olla myös hallintokuntien silmäätekevien piittaamattomuutta. Jos jokainen hallintokunta hoitaa omaa tonttiaan omilla periaatteillaan, kattila porisee hellalle ja taas kuntalainen tarttuu terävään ja ajattelevaan kynään ja laittaa viestin keskustelupalstalle ihan syystä.

Tiedottaminen on kärkiasia ainakin silloin, kun on kysymyksessä aihe, joka on piikki kuntalaisen vereslihassa. Asemakadun koulu, lukio, nuorisotilat, Suolahden uimahalli, Hirvaskangas – tässä muutama vinkki piikeistä. Onnistuttaisiinko tänä vuonna paremmin kuin menneenä?

Vakio pals tat: Av aus Ka l ent er i

4 6-7

Äk s ymi es

14

3

Avaus

Maria Kaisa Aula

1

Suomalainen

Lapsella on oikeus tuntea sukulaisensa

99 Rainbow

Broilerin fileesuikale 300 g (4,98/kg)

Vertaa ja totea Suomalainen

2

99

Atria Jauheliha 9,5% 400 g (7,48/kg)

0

85

X-tra Uunilenkki 400 g (2,13/kg)

0

49

HK Burgeri 100 g (4,90/kg)

Juhlapyhät ovat olleet minulle omasta lapsuudestani asti sukulaisjuhlia. Muistan isovanhempien sekä tätien ja setien perheiden luona kyläilyt ja yhteiset joulupäivälliset.

Kynttilät vietiin poisnukkuneiden lähisukulaisten haudoille. Leikkiaikaa serkkujen ja pikkuserkkujen kanssa oli pitkinä pyhinä entistäkin enemmän.

Sukurakkaus ja sukulaisten tunteminen on arvo, jonka olen halunnut myös omille lapsilleni välittää. Minua itseäni on auttanut se, että tiedän ”mistä olen pois” ja millaisia juuria vanhemmillani on Kemijokivarressa. Historian tuntu auttaa sijoittamaan itsensä osaksi isompaa tarinaa.

Nykyisen työelämän pyörityksessä ei paljon arkena ehdikään sukuloimaan tai kyläilemään. Pitkät joulunpyhät olivat kuin keidas: voi istahtaa alas, laittaa ruokaa isommalle porukalle, syödä yhdessä, pelata ja vaihtaa kuulumisia lähisuvun kesken.

Kuuntelin joulun alla seminaarissa lastenpsykiatri Jari Sinkkosta. Hän oli listannut kymmenen lapsen hyvinvoinnin tärkeää asiaa otsikolla ”mitä lapsi tarvitsee?”. Yksi näistä Sinkkosen tukipilareista oli oman suvun ja juurien tunteminen. Hän kannusti katsomaan lasten kanssa vanhoja valokuvia, tapaamaan sukulaisia sekä kertomaan juttuja - niin mukavista kuin harmittavistakin tilanteista.

Onneksi skypet ja muut teknologiat ylittävät maantieteellisiä rajoja lasten ja sukulaisten välillä. Henkistä etäisyyttä ja aikuisten välisiä jännitteitä on hankalampaa ylittää. Riitaisat erot ja parisuhteiden purkautumiset voivat etäännyttää lapset sukulaisistaan, isovanhemmistaan tai jopa toisesta vanhemmastaan.

Lapsiasiavaltuutettuna saan näistä aiheista paljon postia. Nykyinen lainsäädäntö ei tarpeeksi tue lapsen oikeutta määritellä itse henkilöitä, joihin hän haluaa pitää yhteyttä vanhempien eron jälkeen. Lakia tärkeämpi lapsen suoja on kuitenkin vanhempien halu sovintoon. Lapsen lähisuhteita ei saa ottaa aikuisten valtapelin välineeksi.

Joskus yhteyksiä sukuun katkoo myös lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle lastensuojelutoimena. Lastensuojelulaki kyllä korostaa lähisuhteiden ylläpitämistä mutta käytännön työssä osaamista tarvitaan vielä lisää.

Lähisuhteiden arvoa lapselle ei voi mitata rahassa. Niiden vaaliminen ei myöskään ole ensisijaisesti rahasta kiinni.

Maria Kaisa Aula Lapsiasiavaltuutettu Viitasaarelta

Pikakelaus

0

19

1

Valio Jogurtit 200 g (0,95/kg)

99

Rainbow Kahvi 500 g (3,98/kg)

1

29

Flora Margariinit 400 g (3,23/kg)

0

99

kg

Navel Appelsiini Kreikka, 1-lk

S-market Äänekoski Matkakatu 2, 44100 Äänekoski Arkisin 7–21 Lauantaisin 7–18 Sunnuntaisin 12–18

4

keskimaaosk

4

99

Valio Hyvä suomalainen arkijuusto 750 g (6,65/kg)

5

99

Serla Talouspaperi valkoinen tai wc-paperi keltainen 16–24 rll /pkt (0,37–0,25/rll)

ÄÄNEKOSKEN RAUHANYHDISTYKSEENKIN kuuluva valtakunnallisen yhdistyksen pääsihteeri Tuomas Hänninen joutui Helsingin Sanomien 6. tammikuuta uutisoinnin mukaan jättämään tehtävänsä jouduttuaan epäillyksi lasten hyväksikäytöstä.

SUOLAHDEN HARJULANKATU 1 sijaitseva, erittäin huonossa kunnossa oleva kiinteistö myytiin eurolla joulukuun kolmas päivä varmistuneessa asuntokaupassa.

SUOLAHDEN ALKO sulki ovensa 31. joulukuuta iltakuudelta. Viimeisen ostoksen teki entinen työntekijä Maija Piitulainen ja Pertti Lindstedt kajautti trumpetillaan ilmoille kappaleen ”Olen kuullut on kaupunki tuolla”. Keski-Suomen vanhimman Alkon tarina päättyi.

RAKENNUSLIIKE PORROKKI hävisi Telakkakadun kiistan Äänekosken kaupungille Keski-Suomen käräjäoikeudessa. Porrokki joutuu maksamaan kaupungille yli 1,35 miljoonaa. Rakennusliike ilmoitti käräjäoikeudelle olevansa tyytymätön 20. joulukuuta annettuun päätökseen.

Esimerkkejä pysyvästi edullisista hinnoistamme.

Voimassa 2.2.2014 asti.

KAUPUNKI SAA valtionavustusta uuden terveyskeskuksen rakentamiseen yhteensä 598 000 euroa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) Kosteus- ja hometalkoot –toimintaohjelmasta.

74 · 20 14

| Ä ks

Gallup Mikä on hyvin Äänekoskella? ÄKS kierteli kaupungil-

la ja kyseli, mikä täällä on positiivista ja mistä on syytä iloita.

Oiva hymyilee Äänekoskella

Seija Salminen: – Meillähän on kohta uusi terveyskeskus ja minuakin on hyvin hoidettu. Ostopaikkana Äänekoski on hyvä ja täältä löytyy kuntoilupaikat, kun on uimahallit ja kuntosalit.

Oiva kertoo yrityksen elintarviketurvallisuudesta. Äänekoskella hymynaamat ovat leveitä, pian ne ovat helposti näkyvillä myös asiakkaille.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ohjelman mukaan paikallinen valvontaviranomainen antaa vuoteen 2015 mennessä kaikkiin elintarvikealan yrityksiin Oiva-merkkejä. Oiva-raportteja on julkaistu vuoden 2013 toukokuun alusta alkaen.

Neljä erilaista Oiva-hymynaamaa arvioivat yrityksen elintarviketurvallisuutta kuntien elintarvikevalvojien tekemien tarkastusten mukaisesti.

– Eviran tarkoituksena on näin yhtenäistää valvontaa valtakunnallisesti.

Tarkastusten teko on myös helpompaa, kun sen kaava on looginen. Näin myös asiakkaiden on yhä helpompi ymmärtää elintarvikevalvontaa ja teemme asiasta entistä läpinäkyvämpää, kertoo Laukaan ympäristöterveydenhuollon terveystarkastaja Jouni Jänkävaara. Äänekoskella yhteensä 59 yritystä on arvioitu Oiva-merkillä: 29 yritystä sai

parhaimman eli oivallinen-arvosanan, 28 sai "hyvän" ja vain kaksi yritystä sai merkinnän "korjattavaa". Huonoin arvosana ei ole tällä hetkellä voimassa missään äänekoskelaisessa yrityksessä.

– Pääsääntöisesti jokaisen elintarvikkeita käsittelevän yrityksen pitäisi saada merkintä kevään aikana Äänekoskellakin. Vain muutamaan ei ole tarkastusta vielä tulossa. Hyvin vähän täällä on korjattavaa ollut ja nekin tapaukset liittyvät usein puhtaanapitoon tai sitten omavalvontaa ei ole toteutettu riittävän huolellisesti. Kaiken kaikkiaan tilanne on täällä hyvin hallinnassa, Jänkävaara arvioi.

Neljä yritystä oli petrannut tulostaan tarkastajan uusintakäynneillä. Eräs paikallinen yritys sai elokuun arvioinnissa "huonon" tarkastustuloksen, mutta korjasi "hyvään" ja syksyn tarkastuksissa kahden yrityksen toimissa oli korjattavaa. Neljäs yritys petrasi "hyvästä" "oi-

valliseen".

Vuoden alusta alkaen yritysten on julkaistava Oiva-raporttinsa sisäänkäyntiensä läheisyydessä.

Arviointikriteereissä tarkastellaan muun muassa tilojen siisteyttä ja riittävyyttä, ruoan valmistusta sekä elintarvikkeiden säilytystä ja koostumusta.

Myös henkilökunnan toiminta ja koulutus, kuljetukset ja takaisinvedot sekä pakkausmateriaalit tarkastetaan.

– Arvio kertoo siis nimenomaan elintarviketurvallisuudesta yrityksessä, ei esimerkiksi palvelun tasosta, Jänkävaara huomauttaa.

Oivan nettisivuilta osoitteesta www. oivahymy.fi löytyy listaus kaikista Suomen arvioiduista elintarvikealan yrityksistä ja niiden saamista raporteista.

Taija Kolehmainen

Suolahti veti uimareita

Kirkosta erotaan vauhdilla

Suolahden uimahallissa uitiin viime vuonna ahkerammin aiemmin. Kävijöitä oli 26 175 henkilöä, kun vuonna 2012 uimareita oli 25 457 kappaletta. Äänekosken uimahallilla kävijöitä oli viime vuonna 60 161, edellisvuosiin verrattuna uimareiden määrä tuli alaspäin.

– Halli oli yhden päivän vähemmän auki viikossa, mutta asiakkaita oli silti 24 uimaria enemmän jokaista auki ollutta päivää kohden. Meillä käy paljon väkeä myös Äänekosken ulkopuolelta muun muassa Hankasalmelta, Laukaasta, Konnevedeltä ja Sumiaisista, Suolahden uimahallilta kerrotaan.

Erityisesti loppuvuoden pimeät ja sateiset päivät sekä lumeton maa on saanut ihmiset etsimään vaihtoehtoista te-

Kirkosta erotaan kiihtyvää tahtia. Erokirkosta.fi-palvelun kautta on eronnut kirkosta jo 400 000 ihmistä. Lähes kymmenen prosenttia evankelis-luterilaisen kirkon eli valtionkirkon jäsenistä on käyttänyt palvelua kirkosta eroamiseen.

Trendi näkyy myös Äänekosken seurakunnassa sillä viime vuonna 193 äänekoskelaista päätti jättää kirkon eroakirkosta.fi -palvelun kautta. Vuonna 2012 äänekoskella eroilmoituksen palvelun kautta jätti 175 henkeä. Piikki osuu vuoden vaihteeseen jotta vältytään seuraavan vuoden kirkollisverolta. Joulukuussa erosi 49 henkilöä ja vuoden 2012 45.

Kaikkiaan Äänekoskella erotiin kirkosta yli 300 sielun verran vuonna 2013.

äKs

| 74

· 2 0 14

kemistä talven ilonpidoille.

– Nytkin allas on täynnä. Joulukuun viimeisenä perjantaina uimareita oli vajaa parisataa iltapäivän aikana. Pitkän joulutauon jälkeen olimme viikonlopun auki ja ihmiset toivoivat, että perheet pääsisivät useamminkin yhdessä uimaan viikonloppuisin tänne Suolahteen.

Suolahden uimahalli on auki arki-iltapäivisin, ja Äänekosken uimahalli VesiVelhoon uimarit pääsevät kaikkina muina päivinä paitsi maanantaina.

Taija Kolehmainen

Kalevi Rautiainen: – Ikäni olen täällä asunut ja minulle palveluja on aina ollut riittävästi tarjolla. Äänekoskella on erityisen kaunis luonto ja siitä on hyvä nauttia näin eläkepäivinä.

Tekla Palonen: – Eikös täällä ole kaikki hyvin? Terveydenhuolto toimii minun mielestäni ja harrastusmahdollisuuksia on nuorille reilusti. Asun Hirvaskankaalla ja sieltäkin löytyy tarvittaessa kauppaa ja apteekkia.

Jarkko Liimatainen – Kesä on täällä parasta, varsinkin kun pelaan fudista. Asun Äänekosken keskustassa ja tässä on kaikki tarvittava lähellä.

5

Eilen tänään

Komeimmat maisemat hakusessa!

Huima aikoo palata maan futishuipulle Äänekoskella 10. tammikuuta 1999

Äänekosken Huima on käynnistänyt kahden vuoden mittaisen projektin noustakseen Suomen jalkapalloeliittiin.

Sisä-Suomen lehden uutinen kertoo Kakkosessa pelaavan seuran vahvistaneen sekä joukkuettaan että taustaorganisaatiotaan.

Uusina miehinä Heikki Nurmen valmentamaan ryhmään tulevat JJK:sta Petri Kuhmonen, Petteri Kihlman ja Mika Etelälahti sekä maalivahtivalmentaja Jori Särkkä. Myös Jani Javanaisen (PP-70) kanssa neuvottelut ovat loppusuoralla.

Joukkueen ulkomaalaisvahvistuksia ovat puolalainen Piotr Pomorski ja kosovolainen Arben Shosholli. Lisäksi sopimus italialaisen Antonio Masullon kanssa on viimeistelyä vaille valmis.

Huima-futiksen uutena toiminnanjohtajana aloitti vuodenvaihteessa Harri Lahtinen. Junioripäällikkönä toimii Marko Ikonen.

Huima lähtee kolmannelle Kakkosen kaudelleen kahdeksan Kolmosen kauden jälkeen. 1980-luvulla Huima pelasi vielä ykkösdivisioonaa. Huiman budjetti etelälohkossa on 400 000 markkaa.

Myöhemmin tapahtunutta: Huima kamppaili pitkään lohkon kakkossijasta ja jatkokarsintapaikasta, mutta jäi lopulta lohkon viidenneksi. Kahden vuoden projektin päätteeksi sarjataso lopulta muuttui, kun Huima putosi syksyllä 2000 Kolmoseen.

■■ Nyt etsitään Äänekoskenkin läpi kulkevan Vihreän Väylän komeimpia ja mielenkiintoisimpia maisemia yhdessä asukkaiden, yrittäjien ja yhteistöjen sekä Mahdollisuutena Maisema -hankkeen kanssa.

Maisemiin liittyviä tarinoita pyritään vahvistamaan ja yksilöimään luontokohteita. elämyksellisyyden syventäminen ja yksilöiminen.

– Hankkeessa pyritään erityisesti innostamaan yrittäjiä huomioimaan omaa lähiympäristöään ja hyödyntämään sitä yrittäjyydessä. Maisemakohdekartta on vain taustamateriaalina yrittäjille, mutta varsinaista maiseman tuotteistamista toteutetaan pienryhmissä yrittäjälähtöisesti, MaMa:n projektisuunnittelija Paula Rantanen tarkentaa.

Mitä mielenkiintoisia Äänekosken luontokohteita Vihreältä Väylältä löytyy?

Hitonhaudat – Vihreällä Väylällä on kaksi Hitonhautaa, Laukaassa ja Sumiaisissa. Sumiaisten kohteen muodostaa kaksi rotkovajoamaa luonnonsuojelualueella ja se sijaitsee aivan Sumiaisten kirkonkylän lähellä. Alueella kulkee luontopolku ja sen historiasta sekä luonnosta kertovia opastauluja.

Keiteleen kanavareitti ja kosket

ken, Kuusaan, Kuhankosken ja Vaajakosken sulkujen avulla toisiinsa. Etenkin puunjalostusteollisuuden kehittyminen vaikutti aikoinaan vesiyhteyksien kehittymiseen. Nykyisin koskien ympäristöön on kehittynyt aktiivista matkailuyrittäjyyttä.

Maiseman tuotteistaminen Vihreällä Väylällä -infotilaisuus torstaina 16. tammikuuta Kuusan Nuorisoseurantalolla. Tapahtuma on ilmainen ja kaikille avoin. Järj. Vihreä Väylä -hanke, Mahdollisuutena Maisema -hanke Taija Kolehmainen

– Alueen maisemalle yksi keskeinen elementti on Keiteleen kanavareitti ja sen kosket. Kanavareitti yhdistää Keiteleen ja Päijänteen Paatelan, Kapeenkos-

Pubivisailu aikaistuu

Fifty Sixty -meininkiä Äänekoskella!

■■ 50 – 60-luvun poppia ja rockia soittava Fifty Sixty -orkesteri saapuu villitsemään kansaa Pub Markukseen tammikuun alussa. Samuli Hyvösen keväällä 2013 perustama bilebändi tulkitsee ”villien vuosien” klassikkomusiikkia rokimmalla otteella. Orkesterin laulaja Tony Romeo muistetaan Voice of Finland -ohjelman ensimmäiseltä tuotantokaudelta, jossa hän kilpaili Michael Monroen joukkueessa. Vaikka yhtye on ollut kasassa vain vuoden verran, on se herättänyt huomiota hyvillä esiintymisillään ympäri Suomen. Luvassa on takuuvarmasti vauhdikas show!

■■ Pub Markuksen suosittu Tietokilpailu siirtyy yleisön pyynnöstä alkamaan aikaisemmin, uusi kellonaika on kello 21.00 joka sunnuntai.

Yli kymmenen vuotta Markuksen sunnuntai-iltoja piristänyt visailu jatkaa aivonystyröiden rassaamista kevyesti uudistuneena. Illan aloittaa perinteinen tietokilpailu, jossa aiheena on yleistieto, viihde, urheilu ja ajankohtaiset aiheet ja vaihtuvina kertoina pelataan vielä lisäksi erillinen musavisa tai kuvavisa. Lisäksi tarjolla on spesiaali-yllätyksiä. Visailemaan voi tulla yksin tai isommalla porukalla. Pub Markuksen sunnuntain tietokilpailu on aina ilmainen ja illan parhaat palkitaan loistavilla palkinnoilla.

Teppo Seppänen Pub Markuksen ilmainen tietokilpailu joka sunnuntai kello 21.00. Vapaa pääsy.

Fifty Sixty Pub Markuksessa perjantaina 10. tammikuuta. Liput 5 euroa.

KHL-matka Pietariin

3 pv 28.2.2014

alk./hlö.......

497 €

Sis. junamatkat, majoituksen, viisumin, ottelulipun, kuljetukset perillä ja runsaan ohjelman.

Lue lisää: www.pohjolanmatka.fi/erikoismatkat

Risteilymatkat

Risteily+hotelli

Kylpylämatkat

Europa-risteily

Europa-risteily+

Hemmottelua ja kuntoutusta

Tallinnaan 39

alk............. hlö/C4 € Lähdöt päivittäin paitsi ti. Sis. kuljetukset, oma ostosbussi Tallinnassa!

Päivä Tukholmassa 14.1., 18.1., 6.2., 22.2., 24.2., 27.2., 10.3…

Viking

alk.........hlö/C4 50 € Silja alk .... hlö/C4 81 € Hinta sis. kuljetuksen.

yö Tallinnassa alk ............ hlö/C4

36 €*

Hotellimatkat

Tallinna 2 yötä

alk.

68€*

Miniristeily

Viking Grace 8.2.

51

alk .........hlö/B4 € Esiintyjänä Jonne Aaron!

Viron kylpylöistä Valitse mieleisesi kylpylä ja matkan pituus! Esim.

4 pv to-su 30.1.

Tallinna ...........alk. 162 €* 5 pv su-to 9.2.

Haapsalu.......alk. 246 €* 8 pv su-su 9.2.

Pärnu ............... alk. 341 €* 2014 uudet kohteet:

Health Center & Hotel Wasa (ent. Sõprus) Pärnussa ja Pühajärve Spa Pühäjärvella.

Oslo ja

vuonojen Norja 7 pv 21.7.

alk .............

760 €*

Erikoismatkat

Carmen Tallinnassa 2 pv 5.4. alk./hlö.....

135 €*

KORTILLA MERKITYISTÄ MATKOISTA BONUSTA!

* Tähdellä merkityt hinnat ovat alkaen satamasta, liittymäkuljetus lisämaksusta alk. 40 €.

Toimistomme avoinna ma–pe 10–17 • JYVÄSKYLÄ, Väinönkatu 28 • Ryhmämyynti 0201 303 304 • Tilausajot 0201 303 329

Palvelumaksu 12 €/varaus, netistä 0 €/varaus. Puhelujen hinnat kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min.

6

Kiertomatkat

SOITA JA VARAA 0201 303 303 (ma–pe 9–17) Online-myynti 24h www.pohjolanmatka.fi

74 · 20 14

| Ä ks

Musiikki

Näyttelyt

■■ Fifty Sixty Pub Markuksessa, K-18.

Luvassa 50- ja 60-luvun covereita laidasta laitaan. Liput 5 euroa.

■■ 26.11.2013-30.1.2014 Anna WildRose – kollaaseja ja esinekoosteita Äänekosken taidemuseossa. Avoinna ti-to klo 12-15, su klo 12-16. Suljettuna joulun aikaan 24.-26.12. sekä 31.12.-1.1. Pääsymaksu 3/2 euroa.

Pe 10.1.

La 11.1.

■■ Klo 15 Olga Kolarin pianokonsertti Äänekosken kaupungintalolla. Pianoimprovisaatiota ja runoja sekä Henry Kolarin valokuvaesitys. Liput 10/8 euroa.

■■ Klo 22-04 Darude ravintola Voodoossa, K-18. Liput 10 euroa.

La 18.1.

■■ Nuthin Junkies plays Lynyrd Skynyrd, K-18. Liput 5 euroa.

Ke 8.1.

Liikunta

■■ klo 18-19.15 Alkuperäinen Yang-taiji Asemakadun koululla (Asemkatu 16), Alkuperäisen Yang-tyylin taijin alkeiskurssin ensimmäinen tunti on ilmainen tutustumistunti. Jatkossa lajin harrastaminen viikkotunnilla. Ilmoittautumiset puh. 050 331 4311, itcca.jyvaskyla@gmail. com. Järj. ITCCA Jyväskylä ry

Hoikkasalissa: Eija Oksasen maalauksia ja veistoksia Avoinna 8.–29.1.2014, ma– ke 12–19, to–pe 12–16.

Näin kohotat kuntoasi ■■ Liikuntaryhmien vetäjänä kansalaisopistolla, Äänekosken Kuntokeskuksella ja Huiman naisjaostossa toimiva Johanna Järvinen tietää jo vuosien kokemuksella, että nyt on kuntoilun kuumin buumi päällä.

– Kyllä sen kaikkialla huomaa, että uudeksi vuodeksi halutaan terveellisempää elämää. Minun neuvoni on se, että maltillisesti pitää tämäkin elämäntapamuutos käynnistää. Kuuriluontoisena terveyteen panostaminen ei tuota tulosta pitkällä tähtäimellä, Järvinen painottaa.

Aloita siis vaikka kevyellä kävelylenkillä. Se kun ei ole sidottu paikkaan eikä aikaan.

– Ota ystävä mukaan, niin tulee positiivinen painostus ja terapia kaupan päälle.

Järvinen painottaa, ettei kaikkea muutosta kannata yrittää kerralla. Pohdi, onko helpompi aloittaa ruokavaliosta vai liikunnasta.

– Ja liikunnan suhteen kannattaa aina jättää pieni nälkä seuraavaa kertaa varten!

Järvinen vetää Jumppamaraton-tapahtumassa kolmen tunnin liikuntarykäyksen tammikuun alussa.

Jumppamaraton torstaina 9. tammikuuta kello 18-20.30 Koulunmäen koulun liikuntasalissa. Zumba ja Kuntojumppa-tunnit 5 euroa, venyttely 3 euroa.

To 9.1.

■■ klo 18-20.30 Jumppamaraton Koulunmäen koulun liikuntasalissa (Koulunmäen 4). Klo 18 Zumba, klo 19 Kuntojumppa (lämmittely, sykkeennosto, tasapainoilu, kehonhallinta ja lihaskunto), klo 20 venyttely ja lopuksi rentoutusharjoitus. Lämpimät, joustavat vaatteet mukaan. Zumba ja Kuntojumppa 5 euroa/tunti, venyttely 3 euroa. Ohjaajana Johanna Järvinen. Järj. Suolahden Urho/ SaBa 98-99

La 11.1.

■■ klo 15 Urho Edustus – Kiekko-Karhut Suolahden jäähallissa

Su 12.1.

■■ 8.-29.1.2014 Eija Oksasen maalauk- 6. Ruokkii: Digivaluma? sia ja veistoksia Hoikkassalissa. Avoinna ma-ke klo 12-19, to-pe klo 12-16. Va- 7. Tarjoaa laajakaistaa: Suolahti, olet viipaa pääsy. te?

Muut tapahtumat

Ma 13.1.

■■ klo 20.30 Ilmainen pubibingo Pub Markuksessa, K-18.

Ke 15.1.

■■ alkaen klo 15 eurovaaliehdokas Timo Harakka Cafe Annassa ■■ klo 13-16 Maiseman tuotteistaminen Vihreällä Väylällä -infotilaisuus Kuusan Nuorisoseurantalolla. Asukkaat pääsevät vaikuttamaan Vihreän Väylän maisemakohteiden valintaan. Työ jatkuu myöhemmin yritysten ja yhteisöjen kanssa työpajoissa. Tapahtuma on ilmainen ja kaikille avoin. Järj. Vihreä Väylä -hanke, Mahdollisuutena Maisema -hanke

La 18.1.

Ainoat oikeat

■■ klo 16-17 Ilmainen luistelukoulu aloitteleville luistelijoille Liikuntapuistossa. Pakollinen varustus kypärä kasvosuojalla, luistimet ja juomapullo. Lisätietoja puh. 0400 916 691, esa.kalenius@ aanekoski.fi. Järj. Koskelan Kiekko Tanssi & Teatteri

La 11.1.

■■ klo 20-01.30 Teuvo Oinas & Kiintotähti Kartanon Kievarissa. Liput 15 euroa.

La 18.1.

■■ klo 20-01.30 J. Eskelinen & Onnen Kulkurit, Jaska Mäkynen & Nelostie Kartanon Kievarissa. Liput 15 euroa.

8. Auttaa autoja pulasta: Punahilkka selvänä nousee?

9. Myy vaikka mitä: Ruskakivekset?

10. Toimii media-alalla: Matkasi punakuono keskenään?

To 16.1.

Ma 20.1.

Su 19.1.

Uusi vuosi tuo muutoksia. Kirjainten paikatkin voivat muuttua ihan tyystin läpeensä kerrassaan! Siksipä arvuuttelemme kymmentä äänekoskelaisyritystä anagrammikkaasti. Eli mikä on tämä yritys, joka…

1.On yli satavuotias: Ikimanteli kolmelle?

■■ 30.11.2013-31.1.2014 Äänekosken taiteilijaseuran Talvinäyttely Suolahden 2. Harrastaa nappikauppaa: Kosteus?

Ikkunagalleriassa.

3. Helpottaa näkemistä: Hipin lomak■■ 3.-19.12. Tuila Vuorisen maalauk- keet? sia ja Sirpa Kemppaisen katiskaverkkoja rautalankaveistoksia Hoikkassalissa. 4. Tietää karaokelaitteista: Todella kirAvoinna ma-ke 12-19, to-pe 12-16. Poik- java? keuksena torstaina 5.12. klo 12-15 ja 6.12. suljettu.

5. Osaa kasvattaa: Touhuporkkana?

■■ klo 16-17 Ilmainen luistelukoulu aloitteleville luistelijoille Liikuntapuistossa. Pakollinen varustus kypärä kasvosuojalla, luistimet ja juomapullo.. Lisätietoja puh. 0400 916 691, esa.kalenius@ aanekoski.fi. Järj. Koskelan Kiekko ■■ Urho -03 – JyKi Suolahden jäähallissa. Vapaa pääsy!

Äksymyxiä

■■ klo 20.30 Ilmainen pubibingo Pub Markuksessa, K-18.

Elokuvat Ikäraja: K7, lippu 10 euroa ■■ Ke 8.1. klo 19 ■■ To 9.1. klo 19

Paranormal Activity: Merkityt Ikäraja: K16, lippu 10 euroa ■■ Pe 10.1. klo 21 ■■ La 11.1. klo 20.30 ■■ Su 12.1. klo 19.30 ■■ La 18.1. klo 20.30

Ei kiitos

Ikäraja: K12, lipun hinta: 10.00 € Pe 10.1. klo 18.30 ■■ La 11.1. klo 18 ■■ Su 12.1. klo 17 ■■ To 16.1. klo 19 ■■ Pe 17.1. klo 19 ■■ La 18.1. klo 18 ■■ Su 19.1. klo 18

TAVATAAN TORILLA

X PriX PALKINTOKYSMYS: Äänekoski on ollut merkittävässä roolissa eräässä valtakunnallisessa järjestössä. Mikä on tämä tunteita herättävä liki 80-vuotias järjestö, jonka ylin päättävä elin kokoontui Äänekoskella kesällä 1990? Muutama vuosi sen jälkeen järjestön pomoksi valittiin äänekoskelaismies.

Vastaus ÄKSän toimitukseen Torikatu 4:ään tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi viimeistään maanantaina 6. tammikuuta. Oikeaan osuneiden kesken arvomme 15 euron lahjakortin Pirjon Burgeriin.

Viimeksi arvuuttelimme näin: Viinasta seurasi kirveen oppinut. Kenestä Äänekoskella musisoineesta on kysymys?

Oikea vastaus on tietysti Lauri Ihalainen, tuo Pertti Viinasta SAK:n puheenjohtajana seurannut nykyinen työministeri.

Pihtiputaalta kotoisin oleva ja musiikkia harrastava Ihalainenhan opiskeli Äänekoskella kirvesmieheksi 60-luvulla.

Oikeaan osui 7 vastaajaa. Se on Mirja Remonen, joka pääsee kyselemään ministeritason herkkuja Pirjon Burgerista.

Taija Kolehmainen

äKs

| 74

· 2 0 14

7

X+1 Rakastan: Retkeilymatkustusta Inhoan: Veroja, erityisesti kilometriveroa Eläin: Leijona Henkilö: Tarja Halonen Ruoka: Silakkalaatikko Juoma: Olut Paikka: Koti Musiikki: Perus tanssimusiikkia Kirja: Eino Leinon runot Elokuva: Vanha Titanic Motto: Tässä menen enkä muuta voi, siitä tämä elämänmeno jatkuu toistaiseksi.

Parasta Äänekoskella: 1. Ihmiset 2. Luonto 3. Palvelut

Matti-V. Utter • Syntyi 30.7.1946 Suur-Miehikkälässä • Perheessä kaksi veljeä ja yksi sisko, adoptoitiin Keuruulle vuonna 1948.

• Marjo-tytär syntyi vuonna 1969 ja Mauripoika vuonna 1972 • Töissä Keuruun Konepajalla ja Keuruun Autolla ennen armeijaa vuonna 1966, Tiwin lastulevytehtaalle samana vuonna 41 vuotta.

• Muutto Äänekoskelle vuonna 2007

8

74 · 20 14

| Ä ks

teksti ja kuvat Taija Kolehmainen, Jöämeri-kuva Utterin arkisto

Matti Utter

Lievää kylähulluutta Lehti-ilmoituksella Matti Utter adoptoitiin Keski-Suomeen eikä sen junamatkan jälkeen ole miehen matka pysähtynyt.

Kaikkea kun on kokeiltava, niin lieväksi kylähulluksikin on häntä joskus kutsuttu.

K

uusineuvos Matti-V. Utter olisi voinut päätyä monelle muullekin paikkakunnalle senssi-ilmoituksensa perästä. Mutta tässä hän on nyt majapaikkaansa pitänyt tasan seitsemän vuotta Äänekosken Pukkimäellä eikä valittamista ole. Täältä sentään on Keuruuta lyhyempi matka Jäämerelle, jonne tulee matkattua vähintään kerran vuodessa.

Juuri niistä reissuistaan ja muista tempauksistaan Matti Utter on tuttu nimi usealle keskisuomalaiselle. Tunnustettu lievä kylähullu ja kuusineuvos. Sitten tuli eläke, Äänekoski ja joulukuusi sai jäädä taakse.

Mutta jos kurkataan aivan ihmiselämän alkutaipaleelle, niin olisi saattanut matka loppua lyhyeen aivan Venäjän rajan tuntumassa, Suur-Miehikkälässä, jo ennen kuin Matti-poika oppi kävelemään.

– Äiti oli töissä rajavartiolaitoksen siivoojana. Kotona isommat sisarukset leikkivät tulitikuilla ja tulipalohan siitä syttyi. Olivat muut napanneet minut kuulemma mukaansa sängyn alle piiloon. Ellei olisi serkku sattunut huomaamaan mökistä nousevaa savua ja tullut hakemaan meitä ulos, niin olisimme kaikki palaneet tuhkaksi talon mukana, Matti kertaa kuulemaansa tarinaa, vaikka omaan mieleen ei muistikuvaa siitä ole jäänytkään.

Jo ennen tätä oli perheen isä lähtenyt selittelemättä kävelemään matkoihinsa eikä hänestä sen koomin kuultu mitään.

Matti tuntee miehen vain veljensä lähettämästä valokuvasta. Äiti taas ei pystynyt huolehtimaan yksin viidestä lapsestaan, joten nuorimmaisen oli lähdettävä.

Niin laitettiin Keskisuomalaiseen ensimmäinen päivä heinäkuuta vuonna 1948 ilmoitus, jossa luki, että “kaksi vuotta täyttävä POIKALAPSI annetaan omaksi hyvään kotiin. Arv. vastaukset 2 viikon ajalla.” Nimimerkkinä oli Pojalle koti.

– Ilmoitukseen vastasi keskisuomalainen pariskunta, joka ei ollut saanut omia jälkeläisiä. Biologinen äitini toi ja jätti minut Keuruun juna-asemalle ilman mitään osoitetta yhteydenottoon. Niin minä päädyin ompelijan ja muurarin taloon ainokaiseksi lapseksi, Matti kertoo.

Perhe oli rakastava ja suku otti pojan omakseen. Matilla on edelleen tallella Lyyli-Sofia-ottoäitinsä salaa keräämä leikekirja pojan lapsuudesta ja nuoruudesta.

Kansakoulussa alkoi kiinnostaa kulttuuri: Matti osallistui teatterikerhoon ja kirjoitti runoja. Pääsipä hän muutamiin

äKs

| 74

· 2 0 14

firmojen pikkujouluihin esiintymäänkin.

PERHETTÄ KOETELTIIN, kun kuusikymppinen Viljo-isä kuoli keuhkosyöpään yllättäen vuonna 1962. Mutta sellaista on elämä ja maan päälle jäävien on sitä jatkettava.

Matti teki töitä ja kävi hitsaajan ja levysepän kurssit, konepajalla riitti tekemistä. Parikymppisenä hän käveli vapaaehtoisesti Jyväskylän sotilaspiiriin ja ilmoittautui asepalvelukseen. “Ihan mihin vain” oli nuoren miehen paikkatoive.

Ei siinä mitään kutsuntoja tarvittu.

Vajaa kuukausi ja Kajaani vei pojan pohjoiseen. Palvelus päättyi kuitenkin kesken kaiken armeijan säästökampanjan kourissa. Mutta ei siihen aikaan tarvinnut toimettomaksi jäädä. Töitä riitti kasvavassa Suomessa kaikille halukkaille.

– Armeijan laukku oli vielä mukana, kun nousin junasta ja menin suoraan lastulevytehtaan konttoripäällikön puheille kysymään, että ottaisivatko he minut töihin. Konttoripäällikkö sanoi, että no jäätkö heti ja minä pyysin, että saanko laukun viedä kotiin ensin.

Hyvin valitsi Matti paikkansa, sillä metsäteollisuus toi leivän pöytään seuraaviksi vuosikymmeniksi. Elätettävänä oli kaksi lasta ja vaimo. Ahkerasti mies toimi noina vuosina myös ammattiyhdistysliikkeessä ja työsuojelun varavaltuutettuna. Tulipahan testattua käytännössä myös tehtaan turvallisuusjärjestelyjäkin.

– Menetin peukaloni, kun ketjuratas imaisi rukkasen mukaansa ja sormi murtui puristimen väliin. Parin päivän päästä tuli kuulemma suojus laitteeseen.

Elämä oli kiireistä, sillä viikonloppuisin Matti kävi freelancer-muusikkona kiertämässä keikkoja ympäri Suomen.

Rumpujen soitto oli alkanut vahingossa armeijassa ja miehen kertoman mukaan Reijo Taipale neuvoi häntä musiikin tiellä. Sitten tulivat yövartijan työt Ruotsin laivalla ja rummut jäivät.

Vuonna 2006 Keski-Suomen Keskuskauppakamari myönsi Matille Kultaisen ansiomerkin yli 40 työvuodesta Finnforestin lastulevytehtaalla, joka vielä samana vuonna myytiin Puhos Boardille ja jonka tuo jälkimmäiseksi mainittu ilmoitti lopettavansa lähes samantien.

Siihen loppui eläkeikää jo kurottelevan miehen työura kuin seinään vain vuosi tunnustuksen jälkeen.

– Sillä minä ymmärrän äänekoskelaisiakin, täältä on samalla tavalla laitettu ihmisiä työttömäksi. Vaikka kyllä minä

uskon, että metsäteollisuudella on vielä vahva jalansija tulevaisuuden Suomessa.

Tuntuu, että jatkuvasti sillä alkaa mennä paremmin näiden hiljaisempien aikojen jälkeen.

ENNEN ÄÄNEKOSKEA on kuitenkin syytä puhua siitä joulukuusesta, josta Matti Utter on tunnettu. Miehestä on kirjoitettu useampaankin otteeseen niin paikallislehtiin, Keskisuomalaiseen kuin Aamulehteen ja radioonkin. Kerran jopa Sisä-Suomen Lehden kanteen. Tammikuun alku on mitä mainioin aika tapauksesta kertoakin, sillä näin siinä kävi, että eräs vuosi Matti ei viitsinyt purkaa kuustaan ajoissa.

– Ajattelin, että olkoot siinä sitten valoineen ja koristeineen. Ajallaanhan se karisti neulasensa, mutta minä ostin muovisen ikikuusen tilalle, ja aina se oli yhtä komea vuodenajasta riippumatta!

Jouluvalot paloivat yhtä putkea kuudentoista vuoden ajan. Naapuruston lapset tulivat välillä ihmettelemään, että kuusi keskellä kesää ja kylillä minut tunnettiin kuusineuvoksena, Matti nauraa.

Enää hänellä ei kuusesta ole kuin tituleeraus jäljellä. Kun työt Keuruulta loppuivat, laittoi mies tavaransa kasaan ja muutti Äänekoskella kihlattunsa luokse.

Näin eläkkeellä valokuvaus, matkailu ja sääntarkkailu ovat elämän suola.

– Vuodesta 1980 lähtien olen matkustanut lähes joka vuosi Jäämerelle, yleensä jopa pari kertaa. Kerran reissulla Ruotsin halki kävi niin, että autosta hajosi kytkin. Pysähtyä ei passannut kuin mäkien päälle ja tullin ohi ajettiin kahdeksaakymppiä. Poliisille vilkutin tien päältä, että ei hätää, meillä ei vain toimi kytkin, Matti muistelee.

Kamera on miehen mukana aina. Sillä on ikuistettu kaikki matkat ja siinä sivussa kunnioitettavat 650 linja-autoa.

– Hirvaskangas on erinomainen paikka löytää turistibusseja. Ne ovat erityisen upeita, Matti vinkkaa.

Mutta kuinkas hän alunperin päätyi niitä tänne Keuruulta asti kuvailemaan?

KUN VAIMO aikanaan rupesi kulkemaan omia teitään ja ero tuli, päätti Matti hakea itselleen uutta matkustusseuraa muualta.

– Laitoin lehden senssipalstalle rehviilmoituksen, jossa mainostin, että lapinmatkaaja etsii seuralaista. Monta kertaa soi puhelin, ja naisia oli vaikka mistä. Päättelin, että Äänekoskelta olisi lyhin matka Jäämerelle, joten otin yhteyttä Terttuun. Ajattelin vaihtavani kerralla

nuorempaan, mutta lopulta hymmäytinkin itselleni vain päivän nuoremman emännän.

Tertun kanssa Matti matkustelikin paljon aina siihen asti, kun Terttu sai ensimmäisen vakavan epilepsiakohtauksensa viisi vuotta sitten. Sen jälkeen tuli kaikki muukin eikä liikkuminen enää onnistunut. Matista tuli täysipäiväinen omaishoitaja kolmeksi vuodeksi. Se oli rankkaa aikaa.

– Pillereitä piti jakaa yli parikymmentä päivässä ja pitää niistä tarkkaa kirjanpitoa. Ja kun se Terttu vielä polttaakin niin paljon! Se on kyllä huono tapa, kun menee terveys ja rahat hukkaan.

– Hoitajat jo kyselivät, että kuinka minä jaksan ja lopulta päätös hoitopaikan hakemisesta varmistui, kun Terttu menetti täysin tajuntansa sairaanhoitajan tarkastuskäynnillä. Tukipuussa on nyt hyvä, siellä on ammattihoitajat ja virikettäkin, kun hanurit soivat tuon tuosta.

Matti jäi asumaan itsekseen kerrostaloon Pukkimäelle. Kolme kertaa päivässä hän käy Tertun luona.

Kihloissa pariskunta on ollut jo 17 vuotta. Toisia sormuksia ei Matti usko koskaan nimettömiin tulevankaan.

– Eivät Tertun lapset koskaan hyväksyneet minua, niin päätettiin, että ei mennä naimisiin. Hyvin on mennyt näinkin.

Omiin lapsiinsa Matti pitää tiukasti yhteyttä, ovathan he hänen kanssaan kiertäneet matkoillakin. Nyt perheessä riittää vilinää, kun ukilla on kolme pojanpoikaa. Kaikki varsin villejä tapauksia. Biologinen sukukin löytyi nuorena miehenä pitkän etsinnän jälkeen.

– Tammisaaresta asti tulivat äidin uuden perheen lapset katsomaan sitä ihmettä, kun Matti palasi kotiin kahdenkymmenen vuoden kadoksissa olon jälkeen. Äitikin täytti tammikuussa 102 vuotta ja asuu edelleen itsekseen rivitalossa.

– Niin se meni, että nuorena minut laitettiin maailmaa kiertämään enkä ole sen koomin pysähtynyt. Mitä nyt matkakohteet ovat nykyään hieman lähempänä. Kyllä tekee taas mieli tien päälle, Matti huokaa.

Tässä menen enkä muuta voi, kuten Matti itse ilmaisisi.

9

Suolahden Urhon F-juniorijoukkue voitti marraskuussa pelatun Elenia cup -turnauksen.

Pallo ei jää talvellakaan Jalkapallo on koko perheen laji ja sitä harrastetaan ympäri vuoden. Äänekosken junioritoivot treenaavat jo kovasti ensi kautta varten.

Suolahden Urhon 04-05-juniorit ovat iskussa. Talvella hiotaan tekniikkaa ja liikkuvuutta ahkerasti. Ahkeruus ja into näkyy tuloksissa, kun syksyllä joukkue haki turnausvoittoja.

– Joukkueen kehitys on ollut aivan mahdotonta viimeisten parin vuoden aikana. Syöttelypeli toimii ja pojat osaavat hakea paikkaa aivan eri tavalla nyt, tiedottaja ja huoltaja Reija Hakkarainen kehuu joukkuetta.

Apuvalmentaja Harri Laukkanen kertoo, että syksyllä ja talvella treenejä ovat monipuolistaneet esteradat, parkouraaminen ja akrobatiaharjoitukset.

– Tämä on ollut jymymenestys pelaajien keskuudessa!

Siinä liikkuvuus lisääntyy. Mielenkiintoa on lisännyt myös mahdollisuus käydä pelaamassa JJK:n riveissä. Vastapainoksi Huiman -05-joukkuelaisia on vieraillut meillä. Paikkakunnan jalkapalloilua pitäisi mielestäni nostaa yhä enemmän li-

säämällä yhteistyötä joukkueiden välillä, Laukkanen toteaa.

Junioriharrastaminen on koko perheen laji. Huiman Mikko Keljo, Anton Kari ja Mari Hovinen, jotka elävät jalkapallontäyteistä elämää. Keljo ja Kari ovat tulevaisuuden toivojen, pojat 03 -joukkueen valmentajat. Kentän laidalla ja huoltotiimissä on mukana myös Mari Hovinen joukkueenjohtajan ominaisuudessa.

– Jalkapallo on harrastus, joka vie koko perheen mukaan, Hovinen kertoo.

Hovisen pyykkikone pyörii siinä missä auton rattikin. Menossa mukana, ei vain pelireissuilla, vaan myös harjoituksissa tiukasti vaihtopenkillä istuva Hovinen kiittelee valmentajakaksikkoa vuolaasti.

– Katso nyt, pojat tekevät juuri niin kuin sanotaan, Hovinen pyörittelee silmiään.

HIRVASKANKAAN KAUPPAKESKUS

Pentikille saapuu kevään uutuudet!

Avoinna: ma-pe 10-18, la 10-17, su 12-16

www.spektri.net

10

Koruja

Pipoja

Tilitoimistopalveluja ammattitaidolla • Yrityksen perustaminen • Kirjanpidot • Kausiveroilmoitukset • Palkanlaskennat • Palkkojen ym. vuosi-ilmoitukset • Laskutukset • Tilinpäätökset • Veroilmoitukset Kauppakatu 12 A 12, 44100 Äänekoski tilipalvelu.marja-leena@kotinet.com www.tilipalvelumarja-leena.fi

Puh. 040 589 0158 - realisointi - kirppis - huonekaluliike

Taija Kolehmainen, Marjo Steffansson

Tulossa uuttaPariisista...

KATTAVAT HAUTAUSPALVELUT SURU- JA JUHLASIDONNAT Kauppakatu 10, 44100 Äänekoski puh. (014) 514 572 · khlumpeenkukka@gmail.com ma-pe 9-17, la 9-14, su 9-14 (vuoroviikoin)

Kotioloissa kymmenvuotiaita pojankoltiaisia, kun saa käskeä useammin kuin kahdesti.

Joukkue kokoontuu treeneihin kahdesti viikossa ja osallistumisprosentti on huima, yleensä treeneihin saapuu liki kaikki joukkueen jäsenet.

Urhossakin se tiedetään, että innostuneet vetäjät, hyvä meininki ja yhteispeli pitävät nuoret harrastuksen parissa.

Siitä on lyhyt matka menestymiseen.

– Nyt on luvassa harjoituspelejä, mahdollisesti turnauksia ja aika alkaa taas keskittyä tiukemmin pelillisiin juttuihin, Laukkanen tiivistää kevään ja kuivien kenttien odotuksen.

Puseroita Tunikoita

Laukkuja

Farkkuja

ark. 9.30-17.30, la 9.30-14.00 kauppakatu 10, Äänekoski

Seuraava ÄKS 22.1.2014 Avoinna: ma 10-17.30 ti-to 10-15.00 info@suolameri.fi Koskikeskus, Äki, 2.krs.

Luonnollista kosmetiikkaa Kuolleelta mereltä Laadukkaita DSM Mon Platin tuotteita: vartalonhoitoon, kasvohoitoon ja hiustenhoitoon.

Sopii erittäin hyvin kuivalle ja vaativalle iholle.

Tervetuloa tutustumaan! www.suolameri.fi · Merja Kajander 040 571 7512

74 · 20 14

| Ä ks

Terveyden suola Onko suola ihmiskunnan siunaus vai vitsaus? ÄKS etsi vastauksia suolan terveysvaikutuksiin niin keuhkovaivojen kuin ihonkin hoidossa.

Hengitystiet auki Suolan hengittäminen poistaa keuhkoista ja hengitysteistä limaa, bakteereita ja muita epäpuhtauksia. Näin hapenottokyky paranee, suoritus- ja vastustuskyky vahvistuvat ja tukkoinen olo helpottuu. Suola toimii myös ennaltaehkäisevästi, koska sen avulla hengitystiet pysyvät paremmin auki.

Suolan on kuitenkin oltava esimerkiksi puhdasta vuorisuolaa. Äänekoskelainen Merja Paananen on etsinyt apua suolahoidoista ylätiehengitysvaivoihin, astmaan ja ihottumaan. Nyt hän kävi sellaisessa pitkän tauon jälkeen Suolahden Suolahuoneella.

– Kokeilin suolahoitoa ensimmäisen kerran noin kymmenen vuotta sitten. Otin silloin viiden kerran hoitosarjan ja olen sittemmin käynyt suolahoidossa aina, kun siihen on ollut mahdollisuus. Hengitystieongelmien lisäksi hoito kosteutti ihoa luonnollisesti, Paananen kertoo.

Suolahoidossa istutaan tai pötkötellään 40 minuuttia valkoisessa suolalla vuoratussa himmeästi valaistussa huoneessa kertakäyttö-

takki tai vaikka uimapuku päällä. Generaattorin avulla hengitysilmaan puhalletaan suolahiukkasia.

– Suolahoitoa voi myös käyttää rinnakkain lääkehoidon kanssa niin hengitystiekuin ihosairauksienkin hoitoon tai jopa saada lääkkeet pois kokonaan, Suolahuoneesta vastaava Kimmo Lamminniemi lisää.

Esteitä hoidoille ovat munuaissairaus, sepelvaltimotauti, sydämen tahdistin, korkea verenpaine, kasvain ja raskaus.

– Jo yksi hoitokerta helpotti oloani ja illalla poskiontelot tyhjenivät. Vaikutus jatkui vielä seuraavana aamuna. Päätin ottaa suolahoidon taas yhdeksi aseeksi taistelussa hengitystievaivoja vastaan.

Hengitystieongelmiin saa apua kotikutoista myös itse tehtävästä suolahengityksestä. Sellaisen voi valmistaa lisäämällä suolaliuosta höyryävän kuumaan veteen.

Merja Paananen, Taija Kolehmainen

- KUULITKO? - Anteeksi mitä?

- Äänekoskella on aloittanut Kuulopal velu!

Ihon ravitsija Tärkeintä on ymmärtää suolanlaadun vaikutus: tavallisesta ruokasuolasta ei helpotusta saa mihinkään ihon vaivoihin. Teollisen käsittelyn aikana siitä nimittäin poistetaan kaikki mineraalit ja lisätään tilalle paakkuuntumisenestoainetta sekä jodia.

Parhaimmillaan mineraalirikkaissa vuorilta kerättävässä kristallisuolassa ja esimerkiksi Kuolleenmeren suolassa on kehon tarvitsemia magnesiumia, kalsiumia, kaliumia, natriumia ja sinkkiä.

Kauneudenhoidossa nämä mineraalit imeytyvät kehoon ihon kautta.

– Kuolleenmeren suolatuotteet auttavat hyvin ongelmaihoon. Suomen talvi kuivattaa ja kuluttaa ihoa erityisen paljon. Ihon elpyminen on kokonaisuus, jossa tarvittavat ainesosat saadaan niin ravinnosta kuin ihonhoidostakin. Kun siihen lisää vielä ul-

koilman, niin tulokset näkyvät nopeasti, Suola Meren yrittäjä Merja Kajander toteaa.

Kajander perusti joulukuussa Äänekoskelle yrityksen, joka myy Kuolleenmeren suolasta tehtyä kosmetiikka. Ainesosa on tuttua Israelissa paljon matkustelleelle Kajanderille.

– Siellä suolaa käytetään paljon ihonhoidossa. Tuotteet ovat siitä hyviä, että ne sopivat lähes jokaisen käytettäväksi. Erityisesti psoriasiksesta ja atooppisesta ihottumasta kärsivät saavat suolasta helpotusta.

Mineraalipitoisesta suolasta tehty kylpy jaloille tai jopa koko keholle poistaa kuonaaineita ja vähentää kehon happamuutta. Suolakuorinta taas poistaa ihon kuollutta ihosolukkoa ja stimuloi verenkiertoa.

Taija Kolehmainen

PAINONHALLINTAA AMMATTITAIDOLLA ??.??

›Kuulontutkimukset ›Kuulonapuvälineet ›Turvapuhelimet ›Kuulonsuojaus

›Kuulokojeet ›Huolto ›Paristot ›Tarvikkeet

Info 11.1.2014 klo 15:00 Aloitus 18.1.2014 klo 15:00 ASEMAKATU 10, 44200 Suolahti

Kuulopalvelu ÄÄNEKOSKI

Kauppakatu 11, 2. kerros · Asiakaspalvelu: 040 648 7435

äKs

| 74

· 2 0 14

ILMOITTAUTUMISET / KYSYMYKSET Personal trainer

Personal trainer

045 855 2952

040 539 5907

Sini-Maaria Pirkkalainen

Kimmo Lamminniemi

WWW.LIKEA.FI · WWW.PROMAX.FI 11

ÄÄNEKOSKEN KANSALAISOPISTON KEVÄÄN UUDET KURSSIT SUOMEN KIELEN ALKEET -FINNISH FOR BEGINNERS ti ja to 7.1-17.4 ti 13.00-15.15, to 13.00-15.15 Koskela, op. Anne Rahkonen. Kurssimaksu 20e.

TIETOTEKNIIKAN KERTAUS JA JATKOKURSSI ma 13.1-10.3 klo 10.00-12.15 Koskela, Op. Satu Luukkainen. Kurssimaksu 50e. Ilm. 7.1 mennessä.

RUOTSIN KERTAUSKURSSI ma 13.1-14.4 klo 16.00-17.30, op. Tiina Jäntti, Koskela. Kurssimaksu 30e. Ilm. 7.1 mennessä SAKSAN KESKUSTELUPAINOTTEINEN JATKOKURSSI ma 13.1 – 14.4 klo 17.00-18.30 Koskela, op. Anne Rahkonen. Kurssimaksu 30e.

1-3 LUOKKALAISTEN LAULURYHMÄ ti 14.1-25.3 klo 14.15-15.00 op.

Marjut Kossi-Saarela, Koskela. Kurssimaksu 30e. Ilm. 7.1. mennessä VAUVAMUSKARI 3-12 kk-ikäiset ti 14.1-25.3 klo 14.40-15.25 Koskela, op. Merja Kopare. Kurssimaksu 40e.

ITALIAN ALKEET MATKAILIJOILLE ke 15.1 - 9.4 klo 17.30-19.00 Koskela, op. Maija Penttinen. Kurssimaksu 30e. Ilm. 8.1 mennessä.

ITÄMAISEN TANSSIN LEMPEÄT ALKEET to 16.1-10.4 klo 12.00-13.00 Koskela, op. Tiina Hämäläinen. Kurssimaksu 30e. llm. 9.1 mennessä.

VENEILIJÄN (VHF) RADIOKURSSI pe-la 17.1-18.1 , 24-25.1 klo pe 17.00-19.45, la 10.00-15.30 Koskela. Op. Jyrki Savonen. Kurssimaksu 35e. Ilm. 10.1 mennessä.

PAPERIPOSLIINI pe 17.1 klo 17.00-20.00 Info /suunnittelu, la 18.1 klo 10.00-15.00 saven työstäminen, la 1.2 klo 10.00-15.00 lasittaminen, la 8.2 klo 14.00-15.00 töiden nouto, Suojarinteen Terapiatalo. Op. Leila Ylönen. Kurssimaksu 35e. Ilm. 10.1 mennessä.

SUKUTUTKIMUKSEN JATKOKURSSI ma 20.1-10.2 klo 18.00-20.15 Koskela, op. Ritva Sampio. Kurssimaksu 30e. Ilm. 13.1 mennessä.

ROHKEUTTA ESIINTYMISEEN ma 20.1-7.4 klo 16.30-18.45 Koskela, Op. Sari Anria. Kurssimaksu 30e. Ilm. 13.1 mennessä.

ENSIAPUKURSSI I ma 20.1-10.2 klo 17.30-20.30 Koskela, op. Jarkko Väätäinen. Kurssimaksu 30e Ilm. 13.1 mennessä.

KORUJA JA ASUSTEITA NAHASTA ke 22.1-5.3 klo 18.00-21.00 Koskela, op. Helena Vuorio. Kurssimaksu 35e. Ilm. 15.1 mennessä.

TUNNEWIISAAT SANATAIDERYHMÄ to 23.1-3.4 klo 17.15-18.45 Koskela, op. Jarna Pihlajamäki. Kokoontumiset joka toinen viikko yht. 6 kertaa. Kurssimaksu 25e. Ilm. 16.1 mennessä.

LEMPEÄ JA TULINEN: Makuja Kiinasta la 25.1 klo 11.00-16.00 Koulunmäen yläaste, op. Pirjo Kunnari. Kurssimaksu 30e (sis.ruokailun).

Ilm. 16.1 mennessä.

KEHRUUKURSSI la-su 25-26.1 klo 10.00-16.00 Kotitalousneuvonta, op. Tuija Karvonen. Kurssimaksu 30e. Ilm. 17.1 mennessä.

PAPERIBATIKKI to 23.1 klo 18.00-20.15, la-su 1-2.2 klo 10.00-15.00 Telakkakadun koulu, op. Sirpa Hasa. Kurssimaksu 30e. Ilm. 17.1 mennessä.

OMA PUUTARHAOTUS to 6.2-3.4 klo 17.30-20.30 Taidemuseon piharakennus, op. Stiina Koivukangas. Kurssimaksu 40e. Ilm. 30.1 mennessä.

VÄHEMMÄN ON ENEMMÄN –raivaa tilaa tärkeälle ja inspiroivalle ke 12.2 , 5.3 , 19.3 ja 2.4 klo 18.00-20.15 Koskela, op. Leena Niskanen.

Kurssimaksu 30e. Ilm. 5.2 mennessä.

FARKKUJEN UUSI ELÄMÄ la-su 15.2-16.2 klo 10.00-15.00 Koskela, op. Hilkka Arisalo- Kettunen. Kurssimaksu 30e. Ilm. 7.2 mennessä.

HOPEASAVI la-su 15-16.2 klo 10.00-16.00 Taidemuseon piharakennus, op. Maija-Leena Autio. Kurssimaksu 30e. Ilm. 7.2 mennessä.

KREIKKAA MATKAILIJOILLE to 20.2-24.2 klo 19.15-21.30 Koskela, op.

Demi Smoloktou. Kurssimaksu 35e. Ilm. 10.2 mennessä.

KYNÄRUISKUMAALAUS pe-su 21-23.2, pe klo 18.00-20.45 la-su 10.00-16.00 Taidemuseon piharakennus, op. Ari Liiimatainen. Kurssimaksu 35e. Ilm. 14.2 mennessä.

VÄLIMEREN HISTORIAA, KULTTUURIA, RUOKA JA KIELET ma 3.3-7.4 klo 17.00-18.30 Koskela, op. Demi Smoloktou. Kurssimaksu 30e. Ilm. 17.2 mennessä.

MOSAIIKKIA KOTIIN JA PUUTARHAAN ma 3.3 klo 17.30 info, pe-su 14-16.3 työskentely Kotitalousneuvonta, op. Tuija Karvonen. Kurssimaksu 35e. Ilm. 21.2 mennessä.

KUVANSIIRTO (Kangas, puu metalli, lasi.) ti 4.3 klo 18.00-19.30 Info/ suunnittelu, la 8.3 klo 10.00-16.00 kuvien työstäminen, Koskela. Op. Heidi Korpela. Kurssimaksu 25e. Ilm. 25.2 mennessä.

DIGIKUVAT KUVAKIRJAKSI la-su 8-9.3 klo 10.00-15.00 Koskela, op.

Satu Luukkainen. Kurssimaksu 35e. Ilm. 28.2 mennessä.

LAVATANSSI, polkka, masurkka, jenkka/sottiisi ALKEET la 8.3 klo 13.00-16.00 Koskela, op. Katariina Hiukka. Kurssimaksu 15e. Ilm. 3.3 mennesä.

KANKAANPAINANNAN TYÖPAJA-DIGIKUVASTA PRINTTIKANKAAKSI 10.3-30.3 Taidemuseon piharakennus, op. Tuija Karvonen/Satu Luukkainen. Ma 10.3 klo 17.30 info Koskelassa. Tarkempi aikataulu ilmoitetaan myöhemmin. Kurssimaksu 45e. Ilm 3.3 mennessä.

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUS ti 11.3 klo 17.30-20.30 Koskela, op.

Tuula Rahkonen. Kurssimaksu 15e. Ilm. 4.3 mennessä.

KORTTIPAJA to 13.3-27.3 klo 17.15-19.45 Koskela, op. Elina Lahti.

Kurssimaksu 25e. Ilm. 6.3 mennessä.

LAVATANSSI, polkka, masurkka, jenkka/sottiisi JATKO la 15.3 klo 13.00-16.00 Koskela, op. Katariina Hiukka. Kurssimaksu 15e. Ilm. 10.3 mennesä.

VILJELYÄ PARVEKKEELLA JA PIHALLA ti 25.3 -8.4 klo 17.00-20.00 Koskela, op. Tuula Rahkonen. Kurssimaksu 20e. Ilm. 18.3 mennessä.

LINTUKURSSI to 27.3-8.5 klo 18.00-19.30 Hiskinmäen koulu, op.

Kimmo Tuikka. Kurssimaksu 30e. Ilm. 20.3 mennessä.

PISANKAMUNIENMAALAUS la-su 29.3-30.3 klo 10.00-16.00 Taidemuseon piharakennus, op. Elina Jurvela. Kurssimaksu 30e. Ilm. 21.3 mennessä.

10 RUOKAA PAREMPAAN UNEEN ke 9.4 klo 18.00-21.00 Koulunmäen yläaste, op. Pirjo Kunnari. Kurssimaksu 25e. (sis iltapala) Ilm. 2.4 mennessä.

RISUPUNONTA la-su 12.4-13.4 klo 10.00-16.00 Taidemuseon piharakennus, op. Sirpa Saarenpää. Kurssimaksu 30e. Ilm. 4.4. mennessä.

LUONNONYRTTIKURSSI ma-ti 19-20.5 klo 17.00-21.00 Koulunmäen yläaste, op. Anni Markkanen. Kurssimaksu 30e. Ilm. 12.5 mennessä.

Ilmoittautumiset joko osoitteessa:www.koskelansetlementti.net/ äänekosken kansalaisopisto/ilmoittautuminen tai puh. 020 632 2931 tai 020 632 2932.

TERVETULOA OPISKELEMAAN!

12

www.koskelansetlementti.net

Äänekoskelta paljon hyvää Tansaniaan Viimeisten puolentoista vuoden aikana Upendo-kirpputorien toiminta on kasvanut ja kehittynyt. Tulevaisuuden haaveet ovat isoja.

Sen jälkeen, kun Äänekosken keskustan hyväntekeväisyyskirpputori Upendo muutti Valintatalon tiloihin Kauppakadulle, on toiminta kasvanut vastaavan Maire Jakosen mukaan “omiin sfääreihinsä”.

– Olen ihan yllättynyt, kuinka ihmiset käyvät kiertämässä kirpputorilla ja myös tuomassa lahjoituksia, Jakonen sanoo.

Toiminnasta saatavat rahat suunnataan lyhentämättöminäh Upendon avustuskohteeseen Tansaaniaan. Viime vuonna seudun neljä kirpputoria tarjosivat mahdollisuuden opiskeluun yhteensä 91 lapselle ja nuorelle peruskoulussa, ammattikoulussa tai korkeakoulussa.

– Vuosi sitten tammikuussa raken-

simme Maasai-nimiseen kylään toisen vesikaivon, jota rahoitettiin Konginkankaan kirpputorin tuotoilla. Oli upea ymmärtää, että kuinka tärkeä ja uskomaton apu nämä kaivot ovat koko kylälle!

Opiskelija- ja vesiprojektin lisäksi upendolaiset pitävät yllä Suomen valtion kanssa rakentamaansa Upendo-kotia, jossa asuu kahdeksan orpoa ja Tansanian yhteyshenkilö Antony Maskati. Nyt Jakosen haaveissa on isompi orpokoti.

– Sellaisesta olen unelmoinut, että ellei tänä vuonna, niin mahdollisimman pian voisimme rakentaa ison orpokodin jopa 60 lapselle. Ja toinen haave on perustaa Suomeen vielä muutama Upendo-kirpputori Äänekosken ulkopuolelle.

– Ilman meitä ja kirpputorilla kävi-

jöitä näillä ihmisillä ei olisi terveydenhuoltoa, ei ruokaa eikä mahdollisuutta opiskeluun. Tässä auttamistyössä on ihmisten henki kiinni, sen vuoksi isoin kiitos kuuluukin asiakkaille ja lahjoittajille, jotka mahdollistavat toiminnan, Jakonen kiittelee.

Vuoden 2014 opiskelijaprojektiin osallistuvien lasten ja nuorten määrä päätetään tammikuun aikana. Ensisijaisesti tuotot menevät perustoimintaan eli opiskelijoille ja Upendo-kodin ylläpitämiseen. Ylijäävät rahat suunnataan muihin avustuksiin Antonin avuntarpeen arvioinnin mukaisesti.

Taija Kolehmainen

Siihen loppui huuto Vasta äskettäin avatun Äänekosken Kuulopalvelu takana on nuori pariskunta.

Sumiaisista kotoisin oleva yrittäjä Jarkko Väätäinen on työskennellyt kuulon kanssa muun muassa puolustusvoimissa, poliklinikalla ja ambulanssilla. Nyt hän ja Marjo Väätäinen tarjoavat Äänekoskella kuulon yksityisiä palveluita, joita ei täältä aiemmin saanut.

ovat Jyväskylässä ja me halusimme tarjota palveluja helpommin, siellä missä niitä tarvitaan. Esimerkiksi pohjoisessa Keski-Suomessa välimatkat tahtovat olla pitkiä. Muut eivät olleet halukkaita lähtemään Jyväskylän ulkopuolelle ja meillä oli hankala löytää yhteistyökumppania, mutta lopulta saimme hieman taustatukea.

Mitä Kuulopalvelu tarjoaa äänekoskelaisille?

– Tiivistetysti meillä on kaikki kuulemiseen liittyvät palvelut: Teemme kuulotutkimuksia, myymme apuvälineitä kuulemiseen ja tarjoamme kuulosuojaimet teollisuudesta nukkujille. Huollamme ja myös toimitamme huoltoon muualta hankittuja koneita.

Mitä teitte ennen tämän yrityksen perustamista?

Jarkko: Sairaanhoitajaksi valmistumisen jälkeen olen työskennellyt kuulon kanssa useissa eri paikoissa, muun muassa korva-nenä-kurkkutautien poliklinikalla ja puolustusvoimilla lääkinnän kenttäjohtajana.

Marjo: Valmistuin lähihoitajaksi ja työskentelin niin vammautuneiden kuin vanhustenkin parissa.

Huolehtivatko ihmiset kuulostaan tarpeeksi hyvin?

– Eivät huolehdi. Meille tullaan yleensä vasta siinä vaiheessa, kun vaurio on jo tapahtunut tai joku huomauttaa kuulonalenemasta. Neuvoja kuulon suojaamiseen kannattaisi kysellä jo aiemmin. Tutkimuksissa huomaa helposti, että onko kyseessä meluvamma vai onko henkilö esimerkiksi muusikko.

Melunsuojauskin voi olla huomaamatonta.

Toisessa kädessä perinteiset Peltorit ja toisessa yksilöllisempi ratkaisu.

Mikä on työssänne parasta?

– Se että saa palvella asiakkaita ja työssä huomaa, kuinka suuri annettu apu on. Eräskin asiakas oli erittäin tyytyväinen, kun uusi kuulokoje toimi heti ja huutaminen loppui siihen. Lisäksi meillä on aikaa keskityä asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin.

Miksi perustitte Kuulopalvelun Äänekoskelle?

– Lähimmät tämän alan yritykset

Mitä teette vapaalla?

– Kaiken ajan vie tällä hetkellä talon remontti. Meillä on myös kaksi kissaa ja koiraa. Lisäksi pyrimme käymään salilla, kun ehdimme.

Taija Kolehmainen 74 · 20 14

| Ä ks

Mika Noronen

Suolahdesta Sotshiin Mika Norosen urheiluinnostus syttyi Suolahdessa.

O

len syntynyt Kajaanissa ja asunut koko lapsuuteni ja nuoruuteni Kuopiossa. Pienestä pitäen olen kuitenkin viettänyt viikonloppuja ja kesiä Suolahdessa, josta molemmat vanhempani ovat kotoisin. Kummankin suvut ovat ainakin 15 polvea taaksepäin vahvasti keskisuomalaisia, Korpilahtea tai Viitasaarta kauemmaksi ei mennä.

Kolme vuotta nuoremman veljeni kanssa kävimme usein ilman vanhempiammekin Suolahden mummoloissa.

Mummolat olivat vain 500 metrin päässä toisistaan, joten oli helppo juosta toiseen, jos toisesta karkit loppuivat!

Isäni Jouni Norosen vanhemmat Heikki ja Kaisa Noronen asuivat Väinönkujalla isossa talossa, jossa oli jälkeläisten ollessa paikalla hulinaa ja joka oli sellainen vanhan ajan mummola. Isälläni oli kuusi sisarusta, joten serkkuja riitti pihapeleihin.

Parhaita lapsuusmuistoja ovat ne huolettomat kesäpäivät, kun jo silloin urheilumiehenä tunnettu tätini mies Auvisen Make keräsi porukat ja pisti jalkapallopelit ja viestijuoksut pystyyn mummon pihamaalle.

Kuopioon verrattuna tuntui ihan uskomattomalta, että Suolahdessa pääsi aina pelaamaan futista ruohokentälle, eikä kukaan tullut häätämään pois. Kentät olivat vieläpä hyvässä kunnossa.

Heikki Noronen oli innokas urheilumies, samoin kuin kaikki isän suvun miehet. Pesäpallossa SM-pronssiakin voittanut Heikki kertoi, että juoksi satasen aikoinaan 11,4. Hän lupasi, että saan minkälaiset piikkarit tahdon, jos pääsen samaan. Vaikka en koskaan ollutkaan mikään sprintteri, olen siihen tavallaan päässyt, sillä olen juossut sähköajanotolla äKs

| 74

· 2 0 14

11,70. Valitettavasti isoisäni ei ollut enää tuota juoksua näkemässä.

Kun isä ja hänen veljensä ja muita suvun miehiä oli koolla, niin urheilusta puhuttiin paljon. Uudenvuoden aikaan katsottiin mäkiviikkoa ja spekuloitiin kisoja ja muuta urheilua tuntikausia. Me lapset istuimme ja kuuntelimme. Lopulta se saattoi kääntyä politiikkaan.

Harrastin pitkään yleisurheilua, 400 ja 800 metriä olivat päämatkani. Minusta ei tullut huippu-urheilijaa, mutta sain kuitenkin urheilun parista ammatin. In-

nostuksen urheiluun sain hyvin pitkälti juuri Suolahden kokemuksistani.

Sukuselvityksemme mukaan isoäitini Kaisa Noronen (os. Raitanen) oli suoraan 14:nnessä polvessa Antti Väisäsen perillinen. Antti Väisänen perusti 1500-luvun lopulla Paatelan jakokunnan, jonka maille lähes koko nykyinen Suolahti on rakennettu. Äitini Raija Norosen isä Valde Hänninen tunnettiin sataman ja Riihivuoren tehtaan kovana työmiehenä. Hänestä kerrottiin monenlaisia voimamiestarinoita, että hän muun muassa jaksoi nostaa 300 kiloa painavan rautatiekiskon maastavetotekniikalla ja että hän työtovereineen

olisi ollut mallina Lastaajapatsaalle.

Hänellä oli elämässä selkeät arvot: aina pitää olla rehellinen ja oikealla tavalla nöyrä, sillä vaikka olisi kuinka vahva, aina tulee joku vahvempi. Se oli sellaista tukkimiehen filosofiaa, jota hän opetti minullekin. Täytyy sanoa, että sillä on ollut käyttöä myös Helsingissä. Maaseudun ihmisten elinvoima kumpuaa perusasioista, kun taas pääkaupunkiseudulla ollaan usein aika pinnallisia.

Isovanhemmistani Valde ja Kaisa kuolivat vasta muutama vuosi sitten. Kävin heidän luonaan säännöllisesti, sillä he olivat minulle tärkeitä henkilöitä.

Heissä oli sellaista hiljaista viisautta, jonka periytyminen jälkipolville on tärkeää. He kuuntelivat myös minun asioitani. Kaikki isovanhempani lepäävät nykyisin Suolahden hautausmaalla.

Toisinaan kun urheilumatkoillani ajelen Keski-Suomessa, poikkean Suolahdessa ja pysähdyn hetkeksi istumaan satamassa ja katsomaan kirkkaana välkehtivää Keitelettä. Minulle Suolahti on ollut monessa mielessä ihanteellinen lintukoto. Haluaisin sen ajatuksissani sellaisena myös pysyvän, vaikka tiedänkin, että sieltä on kantautunut myös toisenlaisia uutisia.

Vaikka pidänkin Kuopiota varsinaisena kotikaupunkinani, niin geneettisesti olen useiden sukupolvien ajalta vahvasti keskisuomalainen ja jollain lailla se veri on aina vettä sakeampaa.

- Syntynyt 10.1.1974 Kajaanissa, asuu Espoossa - Olympiakomitean viestintäpäällikkö vuodesta 2012 lähtien.

Matkustaa Sotshiin tammikuun lopulla hoitamaan Suomen joukkueen tiedotusta.

- Työura ennen Olympiakomiteaa: Urheiluliiton viestintäpäällikkö (2005-2012), yleisurheilun MM-kilpailujen 2005 tiedottaja (2003-2005), tutkija Loughborouhgin yliopistossa Englannissa (2002-2003), tutkimusassistentti New Yorkin osavaltion yliopistossa Yhdysvalloissa (2000-2002), tuntiopettaja Minna Canthin yläasteella Kuopiossa (1998-2000). ”Olen tällainen pitkän linjan drop out, sillä väitöskirja on tekemättä, vaikka minulla on kaksi maisterin tutkintoa. Urheilu pelasti minut tieteeltä!”

- Koulutus: Filosofian maisteri Joensuun yliopistosta 1999, Master of Arts, State University of New York 2002, Johtamisen erikoisammattitutkinto, Helsingin yliopisto 2009.

- Muuta: Kaksi SM-mitalia ja kymmenen SM-pistesijaa pikaja keskimatkojen juoksussa nuorten sarjoissa. Valmentaa maajoukkuetason 10-ottelijoita Aki Salmista ja Ville-Pekka Backlundia.

Perhe: Vaimo Paula ja lapset Venla,6, ja Valtteri, 3.

NOPEAT Keitele vai Kallavesi?

Kansallisromantiikan nälkään Keitele, kalastukseen Kallavesi.

Roto Paatelainen vai Jorma Kinnunen?

Jorkku, perustelut löytyvät Urho Salon kirjasta ”Pikkujättiläinen”.

Kesä- vai talviolympialaiset?

Ihan lämpömittarin perusteella kesäolympialaiset.

Freestylen slopestyle vai naisten mäkihyppy?

Kiinnostavia uutuuksia kummatkin, mutta mäkihyppy, koska maallikon silmin on käsittämätöntä, kuinka sieltä kukaan uskaltaa tulla alas.

Suomi hakemaan talviolympiakisoja vai ei?

Kyllä, jos haun tueksi saadaan taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhtälö.

13

ÄKSY MIE S

Sotshin kisakone

M

e täällä Suomen Olympiakomiteassa pidettiin hätäkokous, kun huomattiin, että suomalaisen suksi ja hyppy kulkevat huolestuttavan hyvin. Porukkaa pitäisi valita enemmän kuin kisakone vetää. Siksi päätettiin tasapuolisuuden nimissä, ettei lähetetä Sotshin olympialaisiin yhtään urheilijaa. Ei tule paha mieli kellekään, kun kaveri lähtee, mutta itse jää rannalle.

Koska kansan on vaikea tämä päätös niellä (kun on sairaslomatkin kisojen ajaksi varattu), tässä tulevat perustelut laji lajilta. Ne eivät ole hääppöisiä, mutta parempiakaan ei keksitty.

Suomalaisen laskettelu-urheilun alamäki on jatkunut jo vuosia. Viimeinen suuri laskettelu-urheilija on ”Häkä” Häkkinen. Hänen päätään ei palella. Hän on poikkeuksellinen laskettelija, koska hän on tehnyt merkittävimmät tuloksensa tasamaalla auton katolla matkaten.

Suomen Olympiakomitea aikookin ehdottaa, että vastedes laskettelulajit siirretään tasamaalle. Näin katoaa olosuhde-etu jodlaajilta.

Suomi ei lähetä yhtään lökäpöksylajien edustajaakaan Sotshiin. Kumparelasku on pelkkä ortopedien märkä uni, ja kaikenlaiset sukset jalassa ja musiikin tahdissa suoritettavat pellehypyt ovat muuten vain naurettavia. Ei haluta antaa sellaista kuvaa maailmalle, että meillä urheilu on hauskaa.

Mäkihyppy oli pitkään niin pahassa alennustilassa, että etsittiin sopivia edustajia kiertämällä kapakoita. Saatiin helposti kasaan täysi joukkue, mutta ongelmaksi tuli se, ettei yksikään hyppääjä pysynyt pystyssä edes grillin jonossa.

Katseltiin sitten vanhoja videoita menestyksen päiviltä, jolloin hyppääjällä oli takatukka ja mäessä etutuuli. Itkettiin vähän. Ja kun menestystä loppuvuodesta alkoi vähän tulla, arveltiin, että ei se voi kahta kuukautta jatkua. Tulee takatuulia ja muuta juomaripeliä.

Hiihtäjien jättäminen pois kisakoneesta tuntui kaikkein vaikeimmalta, onhan hiihdon suosio räjähtänyt käsiin sen jälkeen kun televisiossa alkoi pyöriä sellaisia tositeeveeohjelmia kuin ”Arvostele mun kuokkatyyli” ja ”Kids skiing”.

Myös koskettava draamasarja ”Pertsa

liisterissä” on kerännyt miljoonayleisön.

Sitä paitsi hiihtäjien näytöt ovat kiistattomat. Syyksi me keksittiin, ettei tuollainen menestys voi syntyä ilman lisäaineita. Jos voikin, Wada keksii kyllä jotain jännää.

Jääkenttien sankarit ja sankarittaret olisivat ansainneet paikkansa kisakoneeseen, mutta jos heidät olisi otettu mukaan, myös riitaisat kivenpyörittäjät (curling) olisi pitänyt ottaa tasapuolisuuden vuoksi mukaan. Sitä ei haluttu tehdä.

Ja pakko myöntää, että miesten jääkiekkojoukkue on palvelutaloon valmis jo.

Tyhjänä kisakone ei tietenkään lennä.

Urheilupiireissä on paljon johtajia sekä monenmoista tärkeää erikoisasiantuntijaa. He lähtevät (avec) puolustamaan kabinetteihin Suomen sinivalkoisia värejä.

Suomen lipunkantajana toimii Sini Saarela. Suomi aikoo näet ehdottaa arktista laivakiipeilyä olympialajiksi.

Reijo Honkonen

Vas taukset Oikeat vastaukset sivulla seitsemän oleviin kysymyksiin: 1. Kelloliike Tammelin 2. Suoteks 3. Helmen optiikka 4. Radio ja TV Kella 5. Kokon puutarha 6. Gulav midia 7. Viestilaitehuolto 8. Äänekosken hinauspalvelu 9. Tarvikekeskus marktopoy@gmail.com 10. Äänekosken Kaupunkisanomat

LVI-TYÖT AMMATTITAIDOLLA

· LVI-alan asennukset, huollot, kunnostukset, mittaukset ja säädöt · Käytössämme myös viemärikamera, lämpökamera sekä ilmastointikanavien puhdistuslaitteisto · Tarviketoimitukset

T.Hakkarainen Äänekoski

WWW.LVIMOPET.FI

· LVI-asennukset ja tarvikkeet · Mittaus- ja säätötyöt · Öljypoltinasennukset ja -huollot · Wehoputs-huollot ja tarvikkeet TEOLLISUUSKATU 48, 44150 ÄÄNEKOSKI · 0207 343 190 JARKKO 040 630 0323 · TEEMU 040 630 0251

14

Valtuutettu romuautojen vastaanottopiste Ostamme romu- ja kolariautoja Kattava valikoima uusia ja vanhoja henkilö- ja pakettiautojen varaosia

www.koskenautopurkaamo.fi Jaska p. 0400 588 984, Markku 0400 588 287 74 · 20 14

| Ä ks

A

Löydä oma polkusi

ik

ui

sk

ou

lutu

PERJANTAINA 10.01.

s

POKE Aikuiskoulutus tarjoaa mahdollisuuden osaamisen täydentämiseen olitpa työelämässä, työtä vailla tai harkitsemassa ammatinvaihtoa. Myös oppisopimuksella.

Lisätietoa, hakeutuminen>>>www.poke.fi/aikuiskoulutus tai (014) 5192 400

Johtaminen, liiketalous

Palveluala

Tunne yrityksesi talous alk. 21.1.2014 (Äänekoski.), oppisopimus

Laitoshuoltajan ammattitutkinto alk. 31.1.2014 (Äänekoski)

Työnjohto- ja esimieskoulutus alk. 21.2.2014 (Äänekoski)

Kotityöpalvelujen ammattitutkinto alk. 14.3.2014 (Äänekoski)

Luonnonvara-ala

Päihdetyön ammattitutkinnon osa, päihdetyön asiakastyössä toimiminen alk. 7.1.2014 (Äänekoski)

Metsäalan perustutkinto, metsäenergian tuottaja/metsuri-metsäpalvelujen tuottaja alk. 20.1.2014 (Saarijärvi)

FIFTY SIXTY Fifty Sixty soittaa 50- ja 60-luvun covereita laidasta laitaan

LAUANTAINA 18.01.

Tekniikka

Eläintenhoitajan ammattitutkinto, klinikkaeläinhoitaja alk. 13.1.2014 (Saarijärvi)

Lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto, osa lämpöpumppulämmityslaitteistotyöt alk. 7.1.2014 (Äänekoski)

Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto alk. 3.2.2014 (Saarijärvi)

Sähköasentajan ammattitutkinto alk. 19.2.2014 (Äänekoski)

Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto alk. 3.2.2014 (Saarijärvi)

Sähköyliasentajan erikoisammattitutkinto alk. 4.3.2014 (Äänekoski)

Liput 5e

NUTHIN JUNKIES

Ympäristöhuollon ammattitutkinto alk. 5.2.2014 (Saarijärvi)

plays Lynyrd Skynyrd Liput 5e

WWW.PUBMARKUS.FI

www.poke.fi/aikuiskoulutus

Avustajatoiminta on Keski-Suomen Sairaskotisäätiön hallinnoima työvoimapoliittinen hanke.

Keski-Suomen Sairaskotisäätiö on vahva toimija Keski-Suomen alueella, veteraani- ja vanhustyön osaaja. Avustajatoiminta tarjoaa Sotiemme Veteraaneille kotona selviytymisen apua jäsenpalveluna, sekä työllistää vanhustyöhön soveltuvia ja motivoituneita henkilöitä, jotka ovat oikeutettuja palkkatukeen. Työllistämisen lisäksi ohjataan kouluttautumaan ja tuetaan henkilöitä jatkokouluttautumisessa ja/tai työllistämisessä.

AVOINNA 09-02, AINA

Seuraava ÄKS 22.1.2014

Eija Oksasen maalauksia ja veistoksia Äänekosken kaupunginkirjaston Hoikkassali 8.- 29.1.2014, ma-ke 12-19, to-pe 12-16 Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Lisätietoja: www.avustajatoiminta.fi ja www.keski-suomensairaskotisaatio.fi –sivustoilta.

Asemakaavojen luonnoksia nähtävillä 7.1. – 31.1.2014 Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluissa (Hallintokatu 4, III kerros) ja kotisivuilla (www.aanekoski.fi/ kaavoitus). Kirjalliset mielipiteet on toimitettava viimeistään 31.1.2014 klo 15 mennessä os. Äänekosken kaupunginhallitus, PL 24, 44101 Äänekoski.

1. Pukkimäen pohjoisosan asemakaavan muutos Kaavamuutoksen tavoitteena on luoda edellytykset alueen ominaispiirteiden säilyttämiselle ja rakennuskannan tiivistämiselle, minkä lisäksi vanhentuneita kaavamääräyksiä tarkistetaan.

2. Kannelsuon asemakaava Kannelsuon asemakaavan tavoitteena on valtatien 4 parannukseen liittyvät aluejärjestelyt, nykyisen asutuksen rakentamismahdollisuuksien helpottaminen sekä uusien asuintonttien kaavoittamismahdollisuuksien selvittäminen.

Tiedustelut puhelimitse: projektipäällikkö Kirsi Valkonen puh.050- 302 6171

Myyntineuvottelija Marjut Juntunen puh. 040 730 4234 marjut.juntunen@aksa.fi

puh. 040 841 2945

Mari Koistinen mari.koistinen@aksa.fi 8

TORIKATU 4,

9-15

Lisätietoja: kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, p. 020 632 2035 kaavasuunnittelija Mirva Jylhä, p. 020 632 2036 (Pukkimäki) suunnitteluavustaja Paula Junikka, p. 0400 115 240 (Kannelsuo) Kaavojen voimaantulo Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 24.6.2013 § 69 Kartonkitehtaan asemakaavan muutoksen.

Kaupunginhallitus on hyväksynyt 3.6.2013 § 219 Kaupunginosien nimien asemakaavan.

Päätökset ovat lainvoimaisia.

7.1.2014 Kaupunginhallitus

ALE

ON ALKANUT

jopa

-60%

Tule pullakahville ja tapaamaan

Tykkää meistä issa

Eurovaaliehdokas Timo Harakkaa keskiviikkona 15.1. Cafe Annaan alkaen klo 15.

ALE

Äänekosken sosialidemokraattinen yhdistys ry

Saat uudet uutiset aikajanallesi päivittäin! www.facebook.com/AanekoskenKaupunkiSanomat

Rahastajantie 2, 44100 ÄÄNEKOSKI

• www.okauto.fi • www.toyota.fi • www.vaihtoautot.net

• Automyynti avoinna ark. 9-17, la 10-14 • Huolto, avoinna ark. 7.30-16 puh. 010 5228 460 • Varaosat, avoinna ark. 7.30-16.30 puh. 010 5228 465 Marko Hakkarainen puh. 010 5228 456

Petteri Kovanen puh. 010 5228 457

Lankapuhelimesta 8,35 senttiä/puhelu + 6,0 snt/min.

Matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Hinnat sis. alv 24 %.