Issuu

Ansaitse lahjakortti!

VALOKUITU KOTIIN. 100 € SINULLE. KUULOSTAAKO HYVÄLTÄ?

Tilaa valokuituliittymä omakotitaloon OmaFibernetasiakasportaalista ja ansaitset itsellesi 100 € K-ryhmän lahjakortin!

Mene osoitteeseen omafibernet.fi, tarkista saatavuus, vahvista tilaus ja lahjakortti on sinun!

Lahjakorttikampanja pätee kaikkiin liittymänopeuksiimme, voimassa toistaiseksi.Tarjouksen ehtona on sitoutuminen 24kk määräaikaiseen liittymäsopimukseen. Sopimuskauden kokonaishinta alkaen 597,6€. Saatavilla rajatuilla alueilla.

omafibernet.fi asiakaspalvelu@fibernet.fi 010 739 0300 Avoinna arkisin klo 8-16

Seuraava ÄKS ilmestyy

29.7.2026

393/202 6 ÄKS.FI

Päätoimittajalta

Kun tein viereistä juttua edunvalvonnasta, mieleen nousi kipeät muistot muutaman vuoden takaa. Hoidin aivoinfarktin saaneen muistisairaan äitini asioita. Ja voin sanoa, että ei käynyt kuin tanssi se asioiden hoitaminen.

Kun edunvalvontavaltuutus puuttui, en voinut hoitaa kaiken maailman asioita tuosta vaan. Äidin asioiden hoito ei ollut vain hidasta vaan pysähtyi kokonaan. Kun oli jo huolta äidin terveydentilasta ja yleensäkin jamasta, tuntui tällainen varsin kohtuuttomalta taistelulta. Moni arkinen asia meni solmuun ja tuli lopulta maksamaan paljon, ja aivan turhaan.

Esimerkiksi puhelinliittymän sulkeminen osoittautui varsin mutkikkaaksi tehtäväksi. Tein useita soittoja operaattorille - joka oli vielä kaiken lisäksi saanut myytyä seniorikännykkää käyttäneelle äidilleni internetyhteydet kaikilla mausteilla. Ei auttanut selitykset, että äiti on puhekyvytön, laitoksessa asuva henkilö, joka ei to-del-lakaan käytä kännykkää, ei soita puheluita, eikä osaa enää edes vastaanottaa sellaisia.

Ja voitte vain arvata, että hermo paloi ja sitten tuli paha mieli.

Tästä viisastuneena tehtiin heti koko perheen voimin edunvalvontavaltuutukset, myös lapseni sellaiset laativat, sillä tulevaisuuttaan ei voi ennustaa. Mutta tulevaisuuteen voi vaikuttaa yhdellä hyvin laaditulla paperilla.

Kerrataan vielä: jos sinulta puuttuu edunvalvontavaltuutus niin läheisesi voivat joutua monimutkaiseen, pitkäkestoiseen viranomaisprosessiin. Oikein tehty edunvalvontavaltuutus antaa mahdollisuuden toimia heti eikä hetken päästä.

Muista varmistaa, että asiat hoidetaan niin kuin itse haluat.

Marjo Steffansson

On hyvä herätellä ihmisiä miettimään, siihen on tässä ajassa tarvetta.

Marja Mäkinen

Veikon museossa pääsee aikamatkalle

Sinikka Halminen suosittelee jokaista täysi-ikäistä tekemään itselleen edunvalvotavaltakirjan, sillä elämä on täynnä hyviä ja huonoja yllätyksiä.

Ennemmin kuin myöhemmin

Eteen voi tulla tilanne, jolloin pitäisi sulkea puhelinliittymä, lopettaa lehtitilaus, irtisanoa vuokra-asunto tai myydä kiinteistö - nämä eivät onnistu ilman vahvaa tunnistautumista tai henkilökohtaista kontaktia palveluntarjoajaan.

Kun laatii itse edunvalvontavaltakirjan, saa päättää kenet valtuuttaa hoitamaan asioitaan, silloin kun ei enää itse pysty. Suomi on byrokraattinen valtio, eikä asiat tapahdu sormea napsauttamalla.

– Jos sitä ei ole tehnyt, niin toki edunvalvojan saa, mutta se on käräjäoikeuden määräämä virallinen edunvalvoja, henkilö. Tällä hetkellä yhdellä edunvalvojalla saattaa olla yli 200 asiakasta, eli silloin emme voi puhua enää kovin henkilökohtaisesta palvelusta, mutta he pitävät varmasti hyvää huolta asiakkaansa raha-asioista, sanoo Sinikka Halminen

Omia asioitasi hoitamaan voit valtuuttaa täysi-ikäisen oikeustoimikelpoisen henkilön. Se voi olla ystävä, puoliso tai lapsi tai lapset. Edunvalvonta ei ala nappia painamalla.

–Edunvalvontavaltakirja astuu voimaan vasta siinä vaiheessa kun sitä tarvitsee. Lääkärin todistuksen avulla lähdetään hakemaan vahvistusta alkuperäiseen valtakirjaan Digi- ja väestötietovirastosta. Sen lisäksi tarvitaan hakemus vahvistamisesta sekä valtuuttajan lausuma. Vahvistus kestää noin kuusi kuukautta ja edunvalvontavaltuutus päättyy henkilön kuolemaan.

EDUNVALVONTAVALTAKIRJA kannattaa tehdä ennemmin kuin myöhemmin. Siinä vaiheessa jos jotain sattuu yllättäen, jos sairastuu tai loukkaantuu vakavasti, voi edunvalvontaa olla hankala alkaa järjestämään.

– Suosittelen jokaista täysi-ikäistä tekemään itselleen edunvalvotavaltakirjan, sillä elämä on täynnä hyviä ja huonoja yllätyksiä. Et voi tietää tulevaa, ei voi aavistaa käykö sinulle tai minulle niin, ettei voi hoitaa tai päättäää enää omista asioista fyysisen tai psyykkisen vamman vuoksi.

EDUNVALVONTAVALTAKIRJAAN ei laiteta koskaan salasanoja näkyviin, eikä niitä saa laittaa minnekään muuallekaan näkyviin.

– Edunvalvontavaltakirjassa voidaan määritellä kaikki asiat mihin henkilö valtuutetaan, mutta pääsääntöisesti sinne kannattaa kirjata hyvin laaja oikeus tiettyihin asioihin, ettei lähde yksilöimään liikaa, jolloin jonkun asian hoito voi jäädä antamatta.

Halminen suosittelee tekemään pankkiasioiden hoitoon annettavaa valtuutusta suoraan oman pankin konttorissa. Talousasiat menevät nopeasti solmuun, jos ei pääse niitä hoitamaan.

– Pankit haluavat mielellään tavata valtuutetun ja valtuuttajan henkilökohtaisesti. Yleensä sillä käynnillä annetaan

valtuutetulle verkkopankin käyttöoikeudet. Tilin käyttöoikeudet saa myös edunvalvontavaltakirjalla, jos on taloudelliset valtuutukset annettu oikein.

EDUNVALVONTAVALTAKIRJAN laatiminen ei tarkoita, että antaisi oman elämänsä toisen käsiin.

– Kannattaa käydä suomi.fi -sivulla, josta löytyy käytännönläheisiä valtuutuksia, kuten ajoneuvojen ja luottojen vakuuksien hoitoon, apteekissa asiointiin, potilastietojen luovuttamisen hyvinvointisovellukseen, sähköisten viestien hallinnointiin, veroasioiden tai terveydenhoitoon, Halminen vinkkaa.

Sometilien sulkeminen ei onnistu edunvalvontavaltakirjalla.

– Esimerkiksi Facebookissa voi käydä tekemässä valtuutuksen jollekin henkilölle.

Edunvalvontavaltakirjan voi tehdä itse - tai elävällä ihmisellä netistä saatavan lomakkeen sijaan.

– Se kannattaa laatia nenätysten tai puhelimella asiantuntijan kanssa, jolloin saat kysymyksiisi vastaukset ja ymmärryksen mitä olet valtuutetulle antamassa - ja mitä et halua antaa. Valtakirjan laatiminen on kokonaisvaltainen keskusteluhetki, jonka haluan tehdä asiakkaan toivomalla tavalla ja nopeudella, Ikkunan puolella -yrityksen Sinikka Halminen sanoo.

Marjo Steffansson

Se lähti sokeritopasta

Veikon museossa pääsee mukavalle aikamatkalle. Samalla huomaa kuinka ihminen on ollut kekseliäs ja tekevä.

Marjo Steffansson

Ennen vanhaa sokeria valmistettiin tuotteeksi puhdasta ruokosokeria kuumentamalla. Sula massa kaadettiin tötteröön ja annettiin kuivua. Valmista tuotetta kutsuttiin sokeritopaksi. Kun Veikko Pellinen näki Palsanmäen huutokaupassa kyseisen tuotteen - vieläpä pakattuna puulaatikkoon, jossa mukana giljotiini, jolla saatiin kätevästi vuoltua sokeria kätevään käyttöön, hän ei osannut aavistaa, että se oli menoa. Veikon museon Veikko Pellinen naurahtaa muistolle. Puolentoista kilon sokeritoppa on nyt yksi esine satojen joukossa Rautionmäellä sijaitsevassa museossa. Ja vieressä kyläsepän tekemät sokerisakset siistissä rivissä.

– Siitä se keräilyinnostus sitten lähti, taisi 1990-luvun loppua. Sokeritoppa oli sellainen, mikä ei ollut koskaan vastaan tullut, ja ajattelin, että huudan sen itselleni. Hintaa en muista, markka-aikaa kun elettiin, Pellinen naurahtaa ja esittelee lohenpyrstöliitoksin tehtyä laatikkoa, jossa sokeritoppa makaa.

Pellinen myöntää, että mopo on karannut käsistä. Kun on harrastanut vanhojen tavaroiden keräämistä jo 30 vuoden ajan, hän tietää että laji on vaarallinen.

– Se vie mennessään ja vie samalla rahat. Mistä olen maksanut eniten paperirahaa, on Bebo-merkkinen moottorisaha, jonka sain itselleni 250 eurolla. Jos olisi ylimääräistä rahaa, niin ostaisin diesel-moottorisahan, siitä pyydetään 2500 euroa.

PELLINEN kiertää huutokauppoja, rompetoreja sekä selaa internetiä. Myös ystävien löydöt ovat päätyneet museoon.

– Jos näkee tai löytää jotain erikoista, niin sehän on saatava. Moottorisahoja olen kerännyt alusta saakka, ja jos vielä saisin kokoelmaani punaisen Hyry -merkkisen moottorisahan, olisin todella onnellinen. Se on suomalainen saha, ja niitä on tehty vähän. Siinä on vielä yksi erikoisuus: sinivalkoinen Hyry oli myyntituote, mutta punainen niin sanottu varaosa-Hyry, jonka sai lainaksi jos vei oman Hyrynsä huoltoon.

Veikon Museossa pääsee kurkistamaan entisajan työvälineisiin: on metsätöihin liittyvää työkalua, suutarin työvälineitä, kalastukseen kuuluvaa sekä kaupan alan ja kodin tarvekaluja.

– Leimakirveitä on nelisenkymmentä ja moottorisahoja noin 80, vanhin vuodelta 1953.

VEIKON MUSEO sai oman rakennuksen vuonna 2018. Pellinen kuskasi keräämiään esineitä erilaisiin Köyhyydenkylässä järjestettyihin kihauksiin näytteille, alkoi kaverit miettiä rakennushommaa. Rautionmäellä on talkoohenki yhä voimissaan.

– Kun vielä sain Sumergialta lahjoituksena Astamyrskyn kaatamia runkoja, niin sitten alkoi talkoot. Antti Smolander toimi mestarina ja rakennuksen pohjaa isonnettiin kolme kertaa. Ensin oli puhe yksiker-

roksista kunnes siihenkin ajatukseen tuli vielä kerros lisää, Pellinen naurahtaa.

Olipa hyvä, että urakka paisui, sillä eihän esineet olisi muuten millään mahtuneet.

– Nyt alkaa tehdä jo tiukkaa. Pitäisikö laajentaa, Pellinen hörähtää.

KAIKKI TAVARAT ovat hyvässä järjestyksessä. Kun kiertelee ja katsoo tavaroita, pääsee aikamatkalle lapsuuden mummolaan. Jokaisella esineellä on tarina kerrottavana ja samalla huomaa, kuinka ihminen on ollut kekseliäs, kun ei ole ollut sähköä ja nykyajan systeemeitä käytössä. Kädentaidot ovat olleet voimissaan.

– Ihmisten on pitänyt keksiä asioita, että on pärjännyt. On nähty vaivaa, tehty kauniita tavaroita, kun hereillä olon tunnit on käytetty tekemiseen, eikä telkkarin tai internetin katsomiseen.

Jos joku esine on valtavan rakas, se on sellainen, joka ei ole museossa, vaan tuvassa visussa tallessa.

– Meillä on 1920-luvulta kuusi Viipurin kaupungin kunnalliskodin lautasta. Ne eivät tule ikinä tänne, vaan pysyvät piilossa.

Veikon museo on avoinna sopimuksen mukaan.

– Kannattaa soittaa, ennen kuin lähtee tulemaan. Kyllä ovet avataan, jos kotona ollaan.

Punaisen Hyryn lisäksi on yksi pieni asia, joka pyörii mielen päällä.

– Eihän sulla olisi jäänyt kuparista vuoden 1949 markkaa taskun pohjalle pyörimään?

Veikon museo, Rautionmäentie 573, p. 050 912 9140, vapaa pääsy

Veikon museon Veikko Pellinen on kerännyt vanhaa tavaraa jo kolmen vuosikymmenen ajan.

HEINÄHULINAT

Tarja Illikainen

Varpu Heikkinen

36 • Suolahti

Uudet kauppiaat Eliisa ja Elmo

toivottavat sinut tervetulleeksi K-Rautaan!

Raskas kuorma? ME TOIMITETAAN!

Nopeat ja luotettavat kuljetukset suoraan kotiin tai työmaalle! Pakettiautotoimitus kotipihaan alkaen 35€

Avoinna: Arkisin 7-18, lauantaisin 9-15

Rahastajantie 1, Äänekoski • 014 549 5400

Myyntijohtaja, LKV tarja.illikainen@flowlkv.fi 040 560 2002

Myyntineuvottelija varpu.heikkinen@flowlkv.fi 045 136 3274

Jelena Kuikka

Myyntineuvottelija jelena.kuikka@flowlkv.fi 040 594 9775

Toimisto avoinna sopimuksen mukaan. Kauppakatu 15, 44100 Äänekoski www.flowlkv.fi

Lounas sis. runsaan salaattipöydän, kahvin ja pienen makean

aamiainen runsaasta valikoimasta!

klo 10.30-14 alle 8v. (aikuisen seurassa) 2,00 € tILAA HERKUT KESÄN JUHLIIN verkkokaupasta tai kahvilasta

Osoite: Matkakatu 2, Äänekoski. Puh. 010 231 2298 | Katso aukioloajat www.caﬃtella.ﬁ

5€rll rullia tapetteja! TOSI HALVALLA!

• tukkuvarastomyymala.fi • Kauppakatu 5, Äänekoski

& kuvat: Marjo Steffansson

Iloinen huolehtija

Marja Mäkinen on huolehtinut läpi elämänsä. Hän on myös huolehtinut äänekoskelaisten suun- ja hampaiden terveydestä jo 37 vuoden ajan.

Marja syntyi heinäkuun helteisiin vuonna 1968. Konginkankaalla, Karoliinantiellä odotettiin jo innolla kolmannen polven syntymää. Laskettu aika oli jo mennyt.

– Äitini Kerttu koetti vauhdittaa syntymääni lähtemällä mustikkaan Nelostien taakse. Hän oli vielä eksynytkin siellä, naurahtaa Marja.

Oli onnea matkassa, ettei Marja syntynyt marjamättäälle. Tuleva äiti onnistui löytämään takaisin kotiin ja seuraavana päivänä Äänekosken sairaalaan, jossa sai vihdoin nyytin syliinsä.

– Äiti on tehnyt minut yksin, eikä minulla ole sisaruksia. Äidin lisäksi kasvatuksestani huolta pitivät Ester-mummo ja Toivo- pappa, papan rakentamassa rintamamiestalossa. Voin sanoa, että minulla oli vähän niinkuin kaksi äitiä ja pappa hyvä isähahmo. Äidillä oli paljon sisaruksia ja minulla sitä myöten serkkuja.

Lapsuus meni kuten maalaispitäjässä kuuluukin: oltiin ulkona, kesät uitiin, leikittiin ja kitkettiin perunaa.

– Sain turvallisen ja hyvän alun elämälle mummon ja papan kainalossa. Olen siitä kiitollinen ja osaan sitä arvostaa korkealle. Mummo oli hyvä kasvattaja ja sain oppia häneltä monta hyvää taitoa, kuten ompelemaan. Olin myös kova askartelemaan, rakentelin pahvilaatikoista nukkekoteja ja tein paperinukkeja. Oli mukavaa kun aina oli joku kotona.

Kun kuuntelee tarinaa, ymmärtää miksi Marja on tehnyt elämäntyönsä terveydenhoitoalalla. Äidin veli tuli Suojarinteen kehitysvammalaitoksesta kotilomalle ja hänen hoivaansa sai myös Marja osallistua.

– Hoidimme mummon kotona loppuun saakka, ja minä otin vastuuta huolehtimisesta kun jäin lukion jälkeen häntä hoitamaan.

MARJA ON OLLUT aina kova osallistumaan. Lapsena hän viihtyi seurakunnan kerhoissa ja kun koulu alkoi, hän löysi tiensä näyttämölle. Joulu- ja kevätjuhlien näytelmät olivat parasta mitä vain kokea saattoi.

– Olin iloinen ja nauravainen lapsi. Lapsuudessa haaveammattini oli tvkuuluttaja. Olen ollut aina lyhyt ja pullero, mutta ei minua ole koskaan kiusattu, ehkä iloinen ja avoin luonne on toiminut hyvänä puskurina kiusaamiseen.

Alaluokat meni Konginkankaan koulussa, ja oli hienoa päästä linja-autokyytiin isoon kouluun Koulunmäelle.

– Olin mukana tukioppilastoimin-

nassa ja jatkoin peruskoulun jälkeen lukioon. Hain taideteolliseen korkeakouluun, ja kun ovi ei sinne avautunut, jäin pitämään välivuotta ja huolehtimaan mummosta.

Tuli tammikuun haku, ja Marja pääsi lukemaan hammashoitajaksi Jyväskylään.

– Olen ollut Äänekosken terveyskeskuksessa töissä 37 vuotta, myöhemmin kouluttauduin työn ohessa suuhygienistiksi.

Hammashommien ei pitänyt jatkua läpi työvuosien, mutta kun pääsi rattaiden kyytiin, ei siitä osannut poiskaan hypätä.

– Ajattelin, että haen jollekin muulle alalle, mutta olin kuitenkin aina vaan töissä. Suuhygienistinä saan tehdä itsenäistä työtä, ja se sopii minulle. Se antaa tietyn vapauden tehdä omassa tahdissa ja omalla tavalla. Olen tehnyt jo vuosia oikomista, tavallaan saan toteuttaa kädentaitojani tässä työssä. Koen, että työni on kuin teatteria, jossa saan esiintyä jokaiselle potilaalle erikseen.

Paitsi että onpa Marja kouluttautunut Toholammilla sisustusartesaaniksi ja perustanut oman yrityksen, Sisustus Seepran. Valmistuin vuonna 2009. – Tein sisustussuunnittelua työn ohessa toiminimellä vuosina 2004-2011. Se oli oikein mukavaa vastapainoa leipätyölle.

Kun on visuaalista silmää ja kädentaitoja, niin mieli on vienyt myös Gradialle. Marja valmistui mediapalveluiden toteuttajaksi vuonna 2025.

NÄYTTELEMINEN on ollut mukana. Kansalaisopiston piirissä sai olla monessa roolissa, huippuohjaajan, Markku Hannulan käsissä. – Olin ensimmäisen kerran kansalaisopiston näytelmässä 12-vuotiaana, näytelmä Kansanhuolto, jolloin pääsin kaivamaan nenääni lapasen reiästä. Ensimmäinen iso näyttämö oli siis Konginkankaan työväentalo, nykyinen kylätalo. Myöhemmin lähdin mukaan työyhteisömme Lahjattomien seuraan, Miina ja Mummonmökki näytelmiin. Miinan roolissa oli mukava olla, ja jos näytelmäkirjailija Reijo Honkonen kirjoittaa kolmannen Miinan Mökki -näytelmän, ilmoittaudun ehdottomasti mukaan. Olin myös sateenkaaripapin roolissa Äänekosken teatterin Rakkausarvoitus -näytelmässä, Pilvi Hongan ohjauksessa. Nyt Marja seikkailee muumiomummona sairaanhoitajaystävänsä Henna Puustisen kanssa.

– Soteammattilaisena sekoitamme sopivasti faktaa ja fiktiota sekä komediaa ja tragediaa. Muumiomummot seik-

kailevat sotesopassa aitoon henkimaailman tyyliin, jossa on ripaus scifiä sekä elämän ihmeellisyyksiä myös rajan takaa katsottuna. Olemme käyneet eri tapahtumissa, ja menossa elokuun lopulla kulttuuritoimen järjestämälle kyläkiertueelle Konginkankaalle, Mämmelle ja Saarikkaalle.

Henna ja Marja huomasivat, että ajatukset käy yksiin muuallakin kuin näyttämöllä. Henna näytteli Mummonmökissä Miinan parasta ystävää, Elviiraa.

– Kun Honkosen Reijo sanoi, että ollaan valmiita vaikka Kansallisteatteriin, niin alettiin pohtia mitä tällaiset mummot voisi yhdessä tehdä. Ensin ajateltiin stand up - tyyppistä showta, mutta päädyimme sit down -komiikkaan.

Kun suonissa virtaa kekseliäs veri, huomaa ideoita pulppuavan. Kun aisapari on samalla sivulla, niin johan tapahtuu.

– Muumiomummoilta tulee myös kirjasarja. Ensimmäinen, Muumiomummot sotesotkuissa, julkaistaan vielä tämän kesän aikana. Kirja on omistettu sotealan työntekijöille. Koskaan ei saa menettää lapsenmielisyyttä, itselleen nauramisen taitoa ja iloa. Vakavallekin asialla voi nauraa, kunhan ei kadota asian ydintä. On hyvä herätellä ihmisiä miettimään, siihen on tässä ajassa tarvetta.

MARJA JA PUOLISO Petri rakensivat komean hirsitalon Akanniemeen, Keiteleen rantaan. Naimisiin mentiin vuonna 2002 ja samaan syssyyn päästiin parisuhdetestiin, yhteiseen rakennusurakkaan. Alvari oli syntynyt vuonna 1999, joten vietettiin varsin elämän makuista aikaa.

– Tavattiin näyttelemisen kautta. Kun talonrakennus alkoi, jäi näytelmäharrastus taka-alalle.

Talo on kaunis ja rantasauna kutsuu kun kiireiltä ennättää.

– Pihassa riittää rapsutettavaa, mutta annan itselleni armoa senkin suhteen. Tehdään niitä hommia sitten kun jaksaa ja on sille aikaa.

HOITOTYÖ jatkuu vuorokauden ympäri, sillä vaikka Marja tekee lyhennettyä työaikaa Äänekosken hammashoitolassa, hänen aamunsa alkaa ja päivänsä jatkuu äidistä huolehtimisella.

– Olen hänen omaishoitajansa. Äidillä on monenlaista kremppaa iän mukanaan tuomia sairauksia. Kun lähden aamulla töihin, nousee huoli pintaa - olen kuvannut tätä tilannetta, että se on sama kun jättäisi viisivuotiaan päiväksi yksin. Minulla on kova huoli meidän vanhusten hoivan tilasta. Kaikilla ei ole omaisia,

Marja Mäkinen os. Kautto s. 19.7.1968, asuu Akanniemessä · naimisissa, yksi lapsi, kaksi bonuslasta · bonusmummo viidelle · suuhygienisti, sisustusartesaani, mediapalveluiden toteuttaja, muumiomummo

Rakastaa: perhettä

Inhoaa: omahyväisiä ja itsekkäitä ihmisiä, riitaa ja valehtelua

Henkilö: äiti ja perhe

Paikka: koti

Eläin: koira

Musiikki: Suomi-pop

Elokuva: komediat

Kirja: Muumiomummot sotesotkuissa

Ruoka: paistetut muikut Juoma: vesi, saunan päälle lonkero

Motto: Ilolla eteenpäin vaikka hampaat irvessä.

jotka huolehtivat. Ei ole oikein, jos apua tarvitsevat seniorikansalaiset saavat pärjätä omillaan. Kun on tehnyt pitkään työtä terveydenhoitoalalla, on kurja huomata, kuinka asiat menevät huonompaan suuntaan.

Marja sanoo, ettei pyörää tarvitse keksiä uudelleen, mutta olisi syytä pakittaa vanhaan hyvään aikaan. – Kun terveyspalvelut siirtyivät pois kuntien vastuulta, unohdettiin ihminen. Nyt hoidetaan koneita ja järjestelmiä ja ne maksavat aivan hirveästi. Ennen kaikki oli paljon yksinkertaisempaa.

Marja myöntää huolensa, kun pohtii mihin järjestelmä meitä vie, vaikka toisaalta yhtenäiset potilastietojärjestelmät tuovat turvallisuutta ja helpottavat hoitoa.

– Kuka minua hoitaa - tai Alvaria. Nyt jo mennään hoito- ja hoivatyössä tukka putkella, eikä sekään tahdo riittää. Kukaan ei kohta enää jaksa, kun kukaan ei väitä aidosti. Ihmistä ei hoideta enää kokonaisuutena, vaan sammutellaan pieniä tulipaloja. Saa nähdä mitä ennättää tapahtua ennen kuin pääsen eläkkeelle.

Teksti

50 X-alueen uutista –mutta miltä vuodelta?

Tällä kertaa Äksän visassa arvuutellaan vuosilukuja. Kysymys on aina sama ja yksinkertainen: minä vuonna jokin Äänekosken seutua koskettanut uutinen tapahtui.

Ekana porukka kasaan. Sitten ruutupaperi ja kynä esille – ja 50 kysymyksen pariin. Ja saahan näitä yksikseenkin reenata. Oikeat vastaukset sivulla 10.

Minä vuonna...

1. Yhdyspankin toimitalo valmistui Viiskulmaan?

2. Sumiaisten kirkko vihittiin käyttöön?

3. Suolahtisali valmistui?

4. Äänekosken Huiman naiset voittivat koripallon Suomen mestaruuden?

5. Sumiaisten kunta perustettiin?

6. K-Citymarket aloitti Äänekoskella?

7. Koiviston kylän läpi kulkenut tie Kuopiosta Vaasaan valmistui ratsupolkuna?

8. Hietaman hautausmaa otettiin käyttöön?

9. Valmet-traktorien valmistaminen alkoi Suolahdessa?

10. Nokia Oyj lopetti toimintansa Äänekoskella?

11. Sammy Babitzin kuoli liikenneonnettomuudessa Hietamalla?

12. Koiviston Kipinä perustettiin?

13. Valio aloitti toimintansa Rotkolassa?

14. Mämmen lossi aloitti toimintansa?

15. Äänekosken kunta perustettiin?

16. SOK-tavaratalo valmistui Kauppakadulle?

17. Maantie Suolahdesta Äänekoskelle valmistui?

18. Äänekosken koulurakennus valmistui Koulunmäelle?

19. Mämmen mylly sai tuulimyllyoikeudet?

20. VR lopetti matkustajaliikenteen Äänekosken ja Saarijärven välillä?

21. Koivuvanerin valmistus Suolahdessa alkoi?

22. Työski eli Äänekosken työväentalo purettiin?

23. 23 kuoli Konginkankaalla tapahtuneessa linja-autoturmassa?

24. ÄKS-lehden ensimmäinen numero julkaistiin?

25. Suolahden kirkko rakennettiin?

26. Jyväskylän ja Suolahden välinen junarata valmistui?

27. Suolahden ja Äänekosken välinen leveäraiteinen junarata otettiin käyttöön?

28. Elina Tourusesta tuli ensimmäinen nainen Äänekosken seurakunnan kirkkoherrana?

29. Hotelli Keitele valmistui?

30. Talollinen Kalle Piilonen perusti sahan Äänekosken rannalle?

31. Keski-Suomen kansanopisto aloitti toimintansa?

32. Hotelli Hirvi valmistui?

33. Äänekosken kunta jaettiin Äänekosken ja Suolahden kauppaloiksi?

34. Suolahtelainen kansanedustaja Pekka Leppänen kuoli?

PISTELASKU

Oikea vastaus = 10 pistettä

Väärin yhdellä vuodella = 6 pistettä

Väärin kahdella vuodella = 4 pistettä

Väärin 3–5 vuodella = 2 pistettä

Väärin 6–10 vuodella = 1 piste.

Jos kukaan ei osu edes kymmenen vuoden tarkkuudella, lähimmäksi päässeille 1 piste.

35. Hirvaskankaan ABC aloitti toimintansa?

36. Äänekosken lukio valmistui?

37. Kaksi kuoli Hirven linjaauton suistuttua Kuhnamoon?

38. Suolahden Urhon kasvatti Matti Paatelainen voitti ensimmäistä kertaa jalkapallon SMsarjan maalikuninkuuden?

39. Suolahden tervatehdas lopetti toimintansa?

40. Äänekosken nykyinen kaupunginkirjasto valmistui?

41. Neljä työntekijää kuoli soodakattilan räjähdyksessä sulfaattiselluloosatehtaalla?

42. Äänekosken Huima pelasi viimeksi jalkapallon ykkösdivisioonassa?

43. Markkamäen omakotitaloalueen rakentaminen Markkamäessä alkoi?

44. Äänekosken Urheilijoiden Jorma Kinnunen heitti keihäänheiton maailmanennätyksen 92,70?

45. Suolahden nuorisoseuran talo eli Kukkula valmistui?

46. Honkolan koulu perustettiin?

47. Matilanvirran silta valmistui?

48. Opetus Äänekosken ammattikoulussa alkoi?

49. Elokuvaohjaaja Mikko Niskanen kuoli?

50. Vuonna 1906 käynnistynyt Äänekosken tehtaiden paperikone otettiin pois käytöstä?

Rakkaamme

Helvi

VALOVIRTA

os. Hytönen

* Veljemme

Pertti Tapani (Petteri) PELLINEN

s. 25.01.1962

k. 04.05.2026

Elämä ei ole vain eletyt päivät, vaan hetket, jotka muistetaan.

Muistaen

Sisarukset perheineen

Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa.

27.3.1934 Suolahti 9.5.2026 Äänekoski tk

Kun mummot kuolevat; heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää. Joistakin mummoista tulee puita ja he humisevat lastenlastensa yllä, suojaavat heitä sateelta ja tuulelta. Ja levittävät talvella oksansa lumimajaksi heidän ylleen. Lämmöllä muistaen tyttäret perheineen

Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta.

Rakkaamme Kaarlo Kalevi AHONEN

s. 20.7.1951 Petäjävesi k. 26.5.2026 Konginkangas Ei aukene tuttu ovi, ei saavu keinuun istujaa, joka kuunteli säveltä tuulen, mökkikoivun sirkuttajaa. Se istujan sija on tyhjä, kotipihakin vailla kulkijaa.

Ikävöiden

Jarno, Ville ja Nea, Veera Katri, Janne, Melina, Melissa, Meea Sisarukset, sukulaiset ja ystävät

Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotoista.

Rakkaamme Leo Kaarlo

SUOAHO

01.05.1967 Äänekoski

20.06.2026 Äänekoski

On vain hiljaisuus ja suru sanaton, mutt’ tiedämme sun hyvä olla on.

Kaivaten

Hannu Pekka ja Mirva Sami ja Noel Sukulaiset ja ystävät

Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos surussamme myötäeläneille.

NUORTEN ARVOSTAMINEN, ROHKAISU JA NEUVOMINEN

" Kenenkään ei pidä väheksyä sinua nuoruutesi vuoksi. Näytä sinä uskoville hyvää esimerkkiä puheissasi ja elämäntavoissasi, rakkaudessa, uskossa ja puhtaudessa." (1. Tim. 4:12)

Muistele hetki, miten sinua kuultiin nuorena? Miltä se tuntui, kun joku kuuli ja pysähtyi sinun ajatusten äärelle?

Nuoruus on erityistä aikaa, jolloin etsitään omaa paikkaa maailmassa, opitaan uutta ja kasvetaan kohti aikuisuutta. Jokaisella nuo-

KASTETUT: Eino Otto Veikko

Minkkinen, Julianna Helmi Ilona Neuvonen, Elsi Lilja Sofia Varis, Edina Elisabeth Ojanen

SEURAKUNTA VERKOSSA

rella on oikeus tulla nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi omana itsenään. Usein rohkaiseva sana tai aito kiinnostus voi antaa nuorelle uskoa omiin kykyihinsä ja tulevaisuuteensa.

Raamatun sanat muistuttavat, ettei ihmisen arvo tai mahdollisuus vaikuttaa riipu iästä. Nuoret voivat olla esimerkkejä toisilleen, aikuisille ja koko yhteisölle ystävällisyydessä, välittämisessä ja vastuunkannossa. Samalla me aikuiset olemme kutsuttuja tukemaan, kuuntelemaan ja neuvomaan nuoria heidän elämänsä eri vaiheissa.

Rippikoulu tarjoaa tähän erityisen mahdollisuuden. Leirillä nuoret saavat pohtia elämän suuria kysymyksiä, kokea yhteisöl-

VIHITYT: Marko Juhani Mikael Flyktman ja Ida Elina Pasanen, Sami Mikael Liimatainen ja Riina Karoliina Niskanen, Petri Johannes Christian Varis ja Nita Krista Eveliina Vehniäinen

Radiokirkko sunnuntaisin klo 10 Äänekosken kirkosta. Messulinkki kotisivujen etusivulla. Messu on kuunneltavissa myös tallenteena seuraavan viikon ajan. Torstaisin klo 18 hartaus seurakunnan Facebookissa.

Su 26.7. klo 10 Perinnekirkko Suolahden kirkossa. Vanha jumalanpalveluskaava ja edellisen virsikirjan virret. Kirkkomuseo Hilda 10 v. Museo auki, Hildan rinkelit ja kirkkokahvit tarjolla sanajumalanpalveluksen jälkeen.

Ti 28.7. klo 18 Kesäillan idylli, konsertti Sumiaisten srk-kodissa. Eilamaria Leskinen, sopraano ja Tuomo Hokka, harmonikka. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

KONGINKANGAS

Aamupuurot alkavat taas ti 4.8. Diakoniatoimisto avoinna to 23.7. ja ti 28.7. klo 9–11, muulloin voi ottaa yhteyttä puhelimitse diakoniatyöntekijöihin.

Su 19.7. klo 13 Messu kirkossa, Laaja 4. konfirmaatio, Hintikka, Janhonen.

Ti 21.7. klo 17 Yhteiskristillinen Raamattu- ja rukouspiiri srk-kodissa.

lisyyttä turvallisessa ympäristössä, tutustua toisiinsa, itseensä sekä Jumalaan. Parhaimmillaan rippikoulu on paikka, jossa jokainen tulee hyväksytyksi omana itsenään ja saa huomata olevansa tärkeä osa yhteisöä. Rohkaisu, kannustus ja toisten kunnioittaminen näkyvät leirin arjessa pieninä tekoina, joilla voi olla suuri merkitys.

Kun nuoria arvostetaan ja rohkaistaan, he uskaltavat käyttää vahvuuksiaan ja kasvaa omaksi itsekseen. Jokainen nuori tarvitsee ympärilleen ihmisiä, jotka uskovat häneenjoskus enemmän kuin hän itse osaa uskoa. Samalla on hyvä muistaa, että Jumala uskoo nuoreen jokaisella hetkellä ja kutsuu häntä

elämään ja kasvamaan rohkeasti omana rakastettuna itsenään.

Ehkä voimme lopuksi palata tekstin alun kysymykseen: miltä tuntui, kun joku pysähtyi kuuntelemaan sinua nuorena? Entä kuka voisi tänään kokea saman sinun kauttasi? Joskus nuoren elämään voi jättää pysyvän jäljen jo sillä, että pysähtyy hetkeksi aidosti kuuntelemaan, kannustamaan ja osoittamaan, että hän on tärkeä.

Heidi Rinne Kesäviranhaltija

KUOLLEET: Mirjam Kaarina Revonkorpi 95 v., Miina Annikki Niemelä 94 v., Leo Elotie 93 v., Aaro Johannes Grönroos 88 v., Eila Kyllikki Lehtinen 86 v., Jorma Antero Närhi 84 v., Matti Armas Nieminen 82 v., Matti Ensio Vacklin 81 v., Risto Juhani Tuulensuu 80 v., Markus Kristian Marjakorpi 79 v., Sirkka Maria Rautiainen 78 v., Kaarlo Kalevi Ahonen 74 v., Seppo Juhani Nurmi 74 v., Veli-Pekka Kumpulainen 66 v., Ari Hannes Kinnunen 64 v., Leo Kaarlo Suoaho 59 v.

Aamupuurot alkavat taas ke 5.8. Diakoniatoimisto avoinna ma 20.7. klo 10–12, muulloin voi ottaa yhteyttä puhelimitse diakoniatyöntekijöihin.

Aamurukous maanantaisin klo 9 srk-kodin Kotipesässä.

To 16.7. klo 18 Lähetyksen nuotioilta Räisäsellä, Sumiaistentie 1409.

To 23.7. klo 18 Lähetyksen nuotioilta Tiina ja Timo Ilveksellä, Salkkarintie 26.

Su 26.7. klo 13 Messu kirkossa, Oivanki riparin konfirmaatio, Summala, Janhonen.

Ti 28.7. klo 18 Kesäillan idylli, konsertti Sumiaisten srk-kodissa. Eilamaria Leskinen, sopraano ja Tuomo Hokka, harmonikka. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

Aamupuurot alkavat taas To 6.8. Diakoniatoimisto avoinna torstaisin ja tiistaisin klo 10–12, muulloin voi ottaa yhteyttä puhelimitse diakoniatyöntekijöihin.

Su 19.7 klo 10 Messu kirkossa, Seppo Mertanen, Tiina Mertanen.

Su 26.7 klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa, perinnekirkko vanha jumalanpalveluskaava ja edellisen virsikirjan virret, Huttunen, Janhonen. Kirkkomuseo Hilda 10v. Museo auki, Hildan rinkelit ja kirkkokahvit tarjolla sanajumalanpalveluksen jälkeen.

Aamupuurot alkavat taas To 6.8. Kirkko auki tutustumista ja hiljentymistä varten arkisin klo 9-14. Myös eteisen wc:t käytettävissä hautausmaalla kävijöille.

Kirkon Olkkarin toiminta kesätauolla. Olkkari on muuttanut osoitteeseen Kauppakatu 12.

Ruokapankki avoinna ke ja pe 9-11.30, osoite Kauppakatu 12 Diakoniatoimisto päivystys ke 22.7 ja ke 29.7. Muulloin voi ottaa yhteyttä puhelimitse diakoniatyöntekijöihin.

To 16.7. klo 17 Ilosanomapiiri Hietaman Tuulenpuiskussa. Luetaan ja tutkitaan yhdessä Raamattua Ilosanomapiiri- kysymysten avulla.

Su 19.7. klo 10 Messu kirkossa, Tarja Seppänen, Janhonen, saarna Hannu Lehmonen. Jumalanpalvelusryhmä.

Ke 22.7. klo 18 Lähetyksen nuotioilta Eila Kalavaisella, Hietamankoskentie 206. Rauhanyhdistys Lantelantie 32

Ti 21.7. klo 18.30 Seurat Mämmen kesäkirkossa, Kesäkirkontie 233b.

SUOLAHTI

ÄÄNEKOSKI

KODIN JA ASUMISEN PALVELUPALSTA

Kysy edullisia

loppuvuoden tarjouksia!

marjut@aksa.fi

040 730 4234

ymparistonhuolto.fi

Palvelut

• Lokakaivojen tyhjennykset

• Viemäreiden kuvaukset ja avaukset

• Vaihtolavapalvelut info@ymparistonhuolto.fi

www.rakennuspalvelujkautto.fi Rakennuspalvelu J. Kautto Oy puh. 050 587 2254

KAIKKI LVI-TYÖT JA HUOLLOT

• Ilma- ja maalämpöpumput

• Öljykattilahuollot ja korjaukset myös kiinteistöautomatiikka

• Käyttövesien ja lämpöjohtojen pintaputkitukset

• Ilmastointikoneiden ja keskuspölyimureiden suodattimet

MINÄ VUONNA -VISAILUN OIKEAT VASTAUKSET

11. 1973

12. 1945

13. 1953

14. 1904 15. 1911 16. 1961 17. 1921 18. 1931

19. 1850 20. 1978

21. 1920 22. 2001

23. 2004

24. 2011

25. 1940

26. 1898

27. 1943

28. 2014

29. 1975 30. 1882

Toimitusjohtaja: Pirjo Hakkarainen. 040 565 0941 • pirjo@aksa.fi

Torikatu 2, 2. krs, 44100 Äänekoski

Avoinna sopimuksen mukaan

Paino: Botniaprint, Kokkola • Jakelu: SSM

31. 1894 32. 1937 33. 1932 34. 2016 35. 2007 36. 2017 37. 1956 38. 1970 39. 1998 40. 1982

1965

1987

1947

1969

1909

1921

1966

1963

1990

1987

Ratakuja 2, Suolahti (014) 541 249 www.lvirossi.fi toimisto@lvirossi.fi

Teollisuuskatu 9, Äänekoski • p. 014 529 9100 ark. 7-16 • www.metsoputki.com

KAIVONPORAUKSET 014-761168

• Vesikaivot

• lämpökaivot

• Mökkikaivot

VESIKAIVOT 5,5"-6,5" halkaisijaLLA

• Porakaivojen huollot

www.porakaivoliikekallioniemi.fi

MONIPUOLISET SÄHKÖASENNUSPALVELUT SEKÄ SÄHKÖTARVIKEMYYMÄLÄ

Kallas 1, 44150 Äänekoski • P. 020 7189 805

• • Sijaitsemme Teollisuuskadulla

Palvelemme ma-pe 8-16

Vesa Melgin, Kangashäkki p. 040 620 4246 / www.kuljetusmies.ﬁ MUUTTOPALVELUT

VUOKRATTAVANA pintaremontoitu

Pieni, ylimmän 3krs YKSIÖ 25m2 Vuokra 350€ + vesi ja sähkö Ei hissiä, ei parveketta. Kotakennääntie 6, Ä:ki. S-Marketin, lukion ja Poken lähettyvillä. Puh. 040 565 0941

Ilmoitusvalmistu ilmoitus@aksa.fi

Sivunvalmistus

Sampo Rossi

Ilmoitushinnat: stissä ja tekstin jälkeen 2€/pmm

Värilisä 20€/lisäväri, 30€/4-väri

Seura- ja yhdistysilmoitukset 1,60€/pmm

Kuolinilmoitukset 1,60€/pmm

Hintoihin lisätään alv. 25.5%

Aineistot viimeistään pe klo 12.00.

Asumaan hoivakotiin –Mainiokodit ovat

täällä teitä varten

Etsitkö hoivakotipaikkaa itsellesi tai ikääntyneelle läheisellesi?

Viihtyisät kotimme tarjoavat yksilöllistä ja laadukasta hoivaa sekä sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien varrella. Ammattitaitoinen henkilökuntamme huolehtii asukkaiden hyvinvoinnista ympäri vuorokauden sekä ruokapöydässä tarjoillaan herkullisia ja ravitsevia aterioita. Panostamme toiminnallisuuteen ja asukkaiden osallisuuteen – jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan arkeensa. Omahoitaja tukee asukasta ja hänen läheisiään kaikissa elämäntilanteissa.

Mainiokotien palvelunumero

Soita ja kysy lisää hoivakotiemme asukaspaikoista p. 020 581 300

Meillä on vapaita asukaspaikkoja!

Mainiokoti Koskentupa Kuhnamontie 12, Äänekoski

Vellamo Kuuselantie 12, Konnevesi • Ruustinna Pappilantie 8,

Koulunmäenkadun uuden p-alueen suunnitelmat ovat nähtävänä kaupungin kotisivuilla (www.aanekoski.fi) ajalla 23.7.-5.8.2026

Muistutukset on toimitettava viimeistään 5.8.2026 klo 15.00 mennessä, os. Äänekosken kaupungin kaupunkirakennelautakunta, Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski tai sähköpostitse tekninen.hallinto@ aanekoski.fi.

Lisätietoja antaa Jukka Karppinen p. 040-559 1632, jukka.karppinen@aanekoski.fi

ÄÄNEKOSKEN METALLITYÖVÄEN AO 115

Teemme junamatkan tuuriin 22.8.2026

Junan aikataulu:

• Äänekoski klo 8.00

• Suolahti (uusi asema) klo 8.25

• Jyväskylä klo 9.12 (tämänhetkinen tieto raide 2)

• Tuuri klo 11.50

Paluu

• Tuurista klo 15.25

• Ähtärissä seisotaan tulevan junan vuoksi klo 15.47-16.07

• Jyväskylä klo 18.20

• Suolahti klo 19.46 ja Äänekoski klo 20.10

Perillä ruokailu Ravintola OnnenKivi (Tuuriin saavuttua)

Jäseniltä ja seuralaiselta omavastuu 10 €, sisältää ruokailun

Sitovat ilmoittautumiset 7.8.2026 mennessä.

Lea Kinnunen 050 3414696, tai hallitus

Maksu osaston tilille FI10 4746 0010 1173 62

Tietoa myös osaston nettisivuilla, metalli115

ASEMAKAAVAN VOIMAANTULO

Äänekosken kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 4.5.2026:

•Tervaniemen ranta-asemakaavan, § 42

Kaupunginvaltuuston päätös on lainvoimainen ja kaava on tullut voimaan.

Maankäyttöpalvelut 15.7.2026

Seuraava ÄKS ke 29.7.

MUSEO VÄKSYN AVOIMET OVET

Torstaina 30.7.2026 klo 13–19

Ohjelmassa kotiseutufilmejä klo 14 ja 16

Kuvaesittely Äänekosken v. 1932 pienoismallista klo 13.30 ja 17.30. Metallinetsinnän opastusta ja metallinetsintää museon takapihalla klo 16.30–17.30 Lisäksi päivän aikana drone -kuvauksen esittelyä

Museoon on ilmainen pääsy ja kävijöille tarjolla kahvia, mehua ja pullaa! Arvontaa kävijöiden kesken! Tervetuloa tutustumaan toimintaamme ja paikallishistoriaan!

Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistys Lisätietoja www.vaksy.com

Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistys

KIRPPIS

Mämmen Metsäpirtillä, Metsäpirtintie 29, Äki

TULE TEKEMÄÄN LÖYTÖJÄ!

• Vaatteita (myös naisten isoja kokoja)

• Antiikkia • Leluja ym. OSTOT KÄTEISELLÄ! OPASTUS 4-TIELTÄ!

Yhteydenotot: muli.leila@gmail.com puh. 040 591 6172

Avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16 KAHVIO!

Järj. Mämmen kyläyhdistys

SEURA- JA JÄRJESTÖPALSTA

Ääneseudun Ilona ry., Kotakennääntie 2. Ilona avoinna arkisin klo 9-16 ja pe 9-15. Ruokailu klo 11.30, Ilm. klo 9.30 mennessä. Hinta 4 euroa. Kahvi 1 euro. Ryhmät kesätauolla. Liikkarin kuntosali ja vesijumppa jatkaa kesälläkin. Torstaisin klo 10 Liikuntapuistossa Frisbeetä/ Roope. To 16.7. Ilonassa Pihakirppis klo 10-14. Voit myydä omia tai vaan ostella! Makkaraa ja kahvia myynnissä! Ilonassa myös synttäri ym. kortteja, villasukkia, runokirjaa ja teetä myynnissä! Ilona avoinna koko kesän. Kesäkirppis sisällä joka päivä!

Yhteystiedot: Carita 040 591 9061, Eero 0400 115 361, Sirpa 040 769 8522, Ville 044 247 9658.

ILMOITUS

Viitasaari

ILMOITUS

Äänekosken Urheilijat järjestää kansalliset yleisurheilukilpailut