014 523 125 ark. 8-18, la 9-15, su 11-15 Meiltä yli 50 000 tuotetta!
Lämpöpumppu Nordland
Pietarin verkot meiltä
Hyvää Juhannusta!
Veneen polttoainesäiliö Venevinssi 900kg
kpl 29€ kpl
Vesisäiliö nature 250L Laituripenkki
Matkajääkaappi 25L M25L Party Cooler 50L
Kompressorijääkaappi 85L
Saunanpesuaine 1L, Yleispuhdistusaine mänty 1L
Matkajääkaappipakastin 12/24V/230V 35L
Belinda komposti-ja huussikuivike 80L
Avokelasetti combo start
Oksasakset
Juhannuksen aukioloajat: pe 19.6. juhannusaatto 8-14, la 20.6. ja su 21.6. suljettu
Trimmeri dc-gt 18V runko 59€ kpl 99€ kpl Trimmeri dc-gc 18V runko Pensasleikkuri dc-ht 36V runko 79€ kpl Maaliruisku dc-csg 18V runko 49€ kpl 69€ kpl 59€
pkt
Sähköperämoottori 36lps Kolmelapaisella potkurilla varustettu tehokas ja varmatoiminen sähköperämoottori. Venee airot
Ø 58cm, grillauskorkeus 56,8cm, vartaan korkeus 88cm
Kelluva haavi Patriot Hydro-X M 110-150cm Teleskooppihaavi, kokoontaittuva
2990 kpl
Erilliseen tulipesään tehdään tuli, savu ohjataan erilliseen savustustilaan. Tulipesässä omat emaloidut grillausritilät 39 x 37 cm suoraan hiilloksen päällä grillaamiseen.
Paalauslanka tex2000 4kg, 2kpl/pkt
Fintex maalit meiltä myös sävytettynä
Meiltä T4E ilma-aseet!
Kuusi poltinta ja sivukeitin Ruostumatonta terästä Grillausala 77 x 41,5cm Lämpömittari Piezo sytytys
Vankkarakenteinen, teräksinen peräkärry pihatraktorin tai mönkijän perään.
Kesä! Ja sitä on vielä jäljellä, juhannuskin vielä viettämättä. Oli keli mikä tahansa, en anna sääolosuhteen mökkireissua häiritä. Nyt on tullut aika ladata akkuja, on meinaan ollut melkoisen raskas vuosi tämä. Jos aurinko nauraa, niin sitten mä istun laiturin nokassa tai veneen kokassa - ja Antti saa soutaa. Jos pilvet itkee, niin sitten mä luen kirjaa sateen ropinassa. Mulle käy kumpikin vaihtoehto.
Meinaan pitää lomaa - vuosiin ei ole näin päässyt tapahtumaan. Sähköposti saa rallattaa ja uutisia tulla ja mennä, mutta 24.30.6. pysyn irti älylaitteista. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin onnistun, heh, sillä yrittäjyyden liekkiä on vaikea saada sammutettua.
Sain olla mukana Suolahden vaneritehtaan viimeisessä työpäivässä. Edellinen yö meni valvoessa ja tehtaan portin lähestyessä oli olo kuin hammaslääkärin odotushuoneessa. Jännitti. Olen siinä mielessä huono toimittaja, että toisen tragedialla on vaikeaa lähteä mässäämään. Päätin olla vain kuulolla.
Minut on kasvatettu tehtaan leivällä. IsäIlpo oli siellä 42 vuotta, ja Tyyne-mummokin joskus aikoinaan. Mun luokkakavereiden vanhemmat ja isovanhemmat, lapsuuskodin naapurit ja Urhon seuratovereiden vanhemmat myös. Suolahtelaisten talot, mökit, veneet, autot ja piikkarit olivat tehtaalta saadulla palkalla ostetut.
Toivotan kaikille tsemppiä ja sellaista tulevaisuutta, että valo näkyy. Kiitos, kun sain olla todistamassa 106-vuotiaan tehtaan loppumista, vaikka se olikin hyvin murheellinen päivä. Se raportti on luettavissa ÄKSän verkossa.
Kiitos lukijoille, kiitos ilmoittajille! Ja vielä iso kiitos kaupungin virkamiehille, jotka ovat kukin lomansa ansainneet. Melkoinen puristus on heilläkin takanansa.
Muistakaa nauttia, toivottavasti kesä on rakkautta ja ystävyyttä tulvillaan, satoi tai paistoi.
Marjo Steffansson
Aikanaan ryhdyin yrittäjäksi, ettei tarvitse koko päivää käyttää töihin, että pystyy myös urheilemaan.
Kosketuksessa Samuel Heinonen
Isonkivenrannassa kuullaan kuulumiset ja tartutaan löylukauhan varteen. Valtran eläkeläiset saunovat tutussa saunassa, aina keskiviikkoisin. Poikkeuksena juhannusviikon kohokohta: aattosauna.
Kipinä Korisliigaan!
Juhannuksenakin saunotaan yhdessä
Valtran eläkeläisten keskiviikon kesäsauna saa kiitosta. Yhteinen saunahetki koetaan hyvin merkittäväksi tapahtumaksi.
Marjo Steffansson
Valtra osti Ruotinkylän tien varrelta, Keiteleen rannalta alueen henkilöstönsä virkistyskäyttöön sekä juhlapaikaksi että edustustilaksi. Alue on ostettu Viikin suvulta 1960-luvun lopulla ja paikalle pystytettiin saunarakennus vuonna 1972. Sauna toimii yhä tänä päivänä alkuperäisessä tarkoituksessaan, kun saunalle kokoonnutaan henkilöstön tiimipäiviin. Mikä mukavinta, tarjoaa yritys eläkeläisilleen kesäkeskiviikkoisiin mahdolllisuuden rantasaunan leppeisiin löylyihin sekä yhdessäoloon. Ahkeraksi tunnetut eläkeläiset järjestävät Isonkivenrannassa myös muuta mukavaa, kuten pilkkikisat. Toimittaja pääsi kuokkavieraaksi kesän ensimmäiseen saunahetkeen. Tuvassa loimotti takka ja makkara paistui tikun nokassa ja maistui saunan ja uinnin päälle. Joku heitti talviturkin harteiltaan kun toinen taas empi ja päätti heittää sen vasta juhannussaunan yhteydessä. – Juhannusviikolla saunotaan keskiviikon sijasta perjantaina, juhannusaattona. Se on meillä vuosikymmenten mittainen perinne jo. Pistetään koivut tuohon pääoven pieleen juhannuksen kunniaksi. Ja kyllä täältä ainakin yksi
vastamies löytyy, Erkki Jämsen kertoo. VALTRAN eläkeläisten joukko on ryhmittynyt siten, että lämmitysvuorot on jaettu tarkasti ruudukkoon. Naiset istuvat pitkällä penkillä, miehet pöydän ympärillä. Työelämä on pitkä rupeama ihmisen elämänkaaressa, ja sen myötä on solmittu elinikäisiä ystävyyssuhteita. Paikalla on itseoikeutetusti myös työkavereiden puolisot, jotkut jo leskeksi jääneitä.
– Ei me juurikaan muistella millaista oli tehdä työtä, mutta jos miehiä kuuntelee, niin ne pitävät huolen siitä puolesta, On tosi mukava nähdä työkavereita ja vaihtaa kuulumisia. Tämä keskiviikon saunavuoro rytmittää mukavasti kesän kalenteria, naurahtaa Ritva Tuomikoski
SAUNA ON suomalaiselle paikka, jossa kuulee parhaat jutut. Värssynpätkä ”Kun soivat kiukaan mustat urut, unhoittuvat arjen surut” todetaan olevan täyttä asiaa.
– Täällä käy meitä eläkeläisiä parin kymmenen molemmin puolin.
Seniorikansalaiset haluavat olla kiinni päivän polttavissa asioissa. Tämän päivän työelämä saa pyyhkeitä.
– Ennen aikaan oli hirveän kiva olla töissä, kun saatiin nauraa ja pitää lystiäkin sekä pitää luppoaikaa työn lomassa. Mutta kyllä me aina kaikki työt tehtiin, mitä piti, Tuomikoski sanoo.
Saara Hämäläinen kertoo, että aina on kiva tulla.
– Näkee tuttuja ja saa saunoa. En käy kovin tiukkaan järvessä, mutta kyl-
lä minä muutaman kerran uin. Parasta Suomen kesässä on rantasauna, täällä on ihan hyvät löylyt, ja viihdyn saunan päälle täällä monta tuntia, tällä on hyvää tekevä vaikutus, Hämäläinen sanoo.
ISONKIVENRANTA saunoineen on tärkeä kohtaamispaikka leskeksi jääneelle Olavi Kettuselle
– Kun vaimoni Aili nukkui pois pari vuotta sitten, kysyin miten minulle käy.. Sanottiin, että kuulun kalustoon ja saan yhä kulkea pilkkikisoissa ja pelaamassa bocciaa. Valtra tuli vaimon kautta totaalisesti tutuksi, Kettunen sanoo.
Erkki Jämsen jäi eläkkeelle vuonna 2001. Hän tuli yhtiön palvelukseen vuonna 1969.
– Se oli läpi elämän kestänyt pesti. Olin mukana katsomassa, kun nämä hirret tuotiin paikalle ja pääsin heti saunaan kun kiuas lämpeni. Täällä saa hyvät löylyt ja monet juhlat on täällä pidetty, Jämsen sanoo.
– Minun tyttären häät tanssittiin täällä. Tämä on ehdottoman tärkeää meille. On upeaa tulla viettämään tänne juhannusta, se on ollut perinne jo monta kesää. Täällä käy meidän eläkeläisten kanssa myös vielä työelämässä olevia valtralaisia, joiden kanssa on kiva jutella nykyaikaisesta traktorinvalmistuksesta. Pidetään osaltamme paikkaa kunnossa ja siinä samalla saadaan hyötyliikuntaa: siivotaan rantaa, niitetään ruohikkoa ja mätetään puita liiteriin talkoilla, tämä on meille erittäin tarpeellinen hetki, Olavi Kettunen lisää.
Kipinän nousu ilahduttaa
Äänekoskelaisen koripalloyleisön rakastama Paavo Koskivaara, Susijengin pitkäaikainen päävalmentaja Henrik Dettmann ja Huimalegenda Mikko Honka ovat innoissaan kaupungin paluusta pääsarjaan.
Teijo Piilonen
Paavo! Paavo! Paavo!
Paavo Koskivaara, 81, muistaa elävästi nuo rytmikkäät huudot.
– Ne kuuluivat jo pukukoppiin, kun oltiin valmistautumassa otteluun Huimaa vastaan Äänekoskella, hän muistelee 1970- ja -80-luvun kuumia vuosia.
Pitkän uran sekä pelaajana että valmentajana tehnyt Koskivaara suhtautui lajiin intohimoisesti, aivan kuten äänekoskelainen yleisökin. Uudenkaupungin Urheilijoiden valmentaja sytytti Hiskinmäen ja myöhemmin Liikuntatalon katsojat.
– Sieltä on paljon rakkaita muistoja. Lähetän Äänekoskelle sellaisia terveisiä, että oli aina todella kivaa käydä ja pelata siellä. Hienoa että kaupunki on taas pääsarjassa!
Koskivaara teki kovan uran myös pelaajana. Pentti Salmi nosti hänet 1960-luvulla HKT:n edustusmiehistöön, joka oli runkona sen ajan kovalle maajoukkueelle. HKT:n kanssa Koskivaara teki ensimmäisen ulkomaan matkansa – kävi pelaamassa Real Madridia vastaan Euroopan cupia. Maajoukkuepelejä kertyi 67.
Hän kuului myös 1970-luvun kohujoukkueen Playboysin pelaajiin. Siitäkin hänellä on muistoja juuri Äänekoskelta, sillä juuri siellä Playboys varmisti nousunsa SM-sarjaan keväällä 1972. Pari vuotta myöhemmin seura oli jo mestari. Myöhemmin Koskivaara oli mestaruussarjan johtoryhmässä, jossa hän vastusti ulkomaalaispelaajien määrän lisäämistä. Hänen mielestään se oli pitänyt rajata kahteen.
– Nyt voi olla ottelu, jossa on kentällä 8 ulkomaalaista ja 2 suomalaista. Kyllä siinä jää omien junioreiden peliaika vähäiseksi, hän murahtaa.
– Monilla joukkueilla on rahasta tiukkaa. Jos joukkueilla olisi oman kylän poikia, niin kuin esimerkiksi Äänekoskella ja Uudessakaupungissa oli aikoinaan, niin kyllä ne vetäisivät yleisöä.
KOSKIVAARAN tavoin myös Susijengin päävalmentajana huikean uran tehneellä Henrik Dettmannilla on hyviä omakohtaisia muistoja Äänekoskelta: hänen sinivalkoinen maajoukkueuran-
sa nimittäin alkoi Liikuntatalolta vuonna 1984.
– Olin ensimmäistä vuotta nuorten maajoukkueen valmentajana. Voitettiin siellä karsintaturnaus ja päästiin EM-kisoihin Hollantiin ja Ruotsiin.
Myös Dettmann iloitsee Äänekosken paluusta pääsarjaan.
– On hienoa, että Keski-Suomi on taas mukana. Se lisää varmasti kiinnostusta lajiin maakunnassa. Siellähän myös JBA on tehnyt todella hyvää työtä lajin levittämiseksi.
Dettmann on luonnollisesti kuullut äänekoskelaisseurojen välillä kovastikin kipinöineestä paikallisväännöstä.
– Ehkä se on meidän metsäkansan tapa, aina pitää olla joku jonka kanssa voi kinastella. Toisaalta kyllä jokin Forssan koripallo oli parhaimmillaan silloin kun paikalliskilpailu oli kovimmillaan.
Dettmann näki Kipinän – ja myös heidän kannattajiaan, kun joukkue pelasi Helsingissä HBA Märskyä vastaan.
– Oli kiva nähdä Kipinän rumpuryhmä, kyllä siinä oli intohimoa. Mutta liigassa tarvitaan vielä isompi rumpuryhmä, siellä ei kovin pienellä kipinällä pärjää, hän kuvainnollistaa.
Kipinän voitto Oulusta finaaleissa oli yllätys myös Dettmannille.
– Urheilussa on tilaa myös sattumille. Nyt toivotaan, että työtä aletaan tehdä pitkäjänteisesti, jotta Keski-Suomi pysyy liigassa.
MIKKO HONKA, 74, on yksi Kipinän paikalliskilpailijan Huiman suurimmista legendoista. Hän oli avainpelaajia, kun sinikeltaiset nousivat SM-sarjaan keväällä 1975 ja myös kahdella ensimmäisellä pääsarjakaudella.
Eläkepäiviksi kotiseudulleen muuttanut Honka seurasi tiiviisti molempien
joukkueiden otteita divisioona 1A:ssa. – On erittäin hienoa, että Kipinä on päässyt noin pitkälle ja että Äänekoski palaa taas pääsarjaan. Se on tärkeää koko Keski-Suomen koripallolle.
Nyt hän toivoo, että Kipinä saisi liigaan mitat täyttävän joukkueen.
– Kolmella jenkillä ei liigassa pärjätä, tarvitaan myös hyviä kotimaisia pelaajia. Pituus on aina ollut äänekoskelaisilla ongelma, omasta takaa ei tahdo löytyä parimetrisiä senttereitä, hän viittaa historiaan.
Honka ei ole likeisesti kummankaan seuran toiminnassa mukana ja korostaakin, että hänen tietonsa paikalliskilpailun tilanteesta ovat huhujen varassa. Hän toivoo kuitenkin, että seurat voisivat tehdä yhteistyötä.
– En tiedä taustoja, mutta en usko että sille olisi mitään isoja esteitä. Mielestäni olisi järkevää yhdistää voimia, hän sanoo.
– Onnistuivathan Huima ja Urho jalkapallossakin, mikseivät sitten Huima ja Kipinäkin onnistuisi. Urheilullinen näkökulma pitäisi aina huomioida ensimmäisenä, hän linjaa.
Henrik Dettmann
Mikko Honka
Konginkankaan kesäpäivät
26.6.-28.6.
26.6. PERJANTAI
KYLÄILTA RIIHELLÄ
Riihikahviolla Riihitie 94, Liimattala
Ovet avoinna 17-20
klo 18 Satujen lumoa diasatu Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu.
27.6.
LAUANTAINA
MARKKINATUNNELMAA
KYLÄTALOLLA KLO 10 ALK. ( Kirkkotie 10 )
28.6. SUNNUNTAI
klo 15.00 MIKKO TÖYSSY JA RAUTATIEN SOITTAJAT HYVINKÄÄ Konginkankaan kirkossa
Tervetuloa koko perheen tapahtumaan!
TAPAHTUMAN JÄRJESTÄÄ KONGINKANKAAN KYLÄYHDISTYS RY
BIOLAN TALOUSKOMPOSTORI 200L
• Biojätteiden ympärivuotiseen kompostointiin
• Lämpöeristys varmistaa toiminnan myös talvella
• Tiivis ja vahva rakenne
• Jatkuvatoiminen kompostori
• Ruskea ja vihreä
329,-
• Verkkolaitteet • Kameravalvontalaitteet • Muut tuotteet (Kaapelit, laturit, ulkoiset kiintolevyt ja muistitikut yms. tietokonetarvikkeet)
Toimisto avoinna sopimuksen mukaan. Kauppakatu 15, 44100 Äänekoski www.flowlkv.fi
Sirjuksesta keskikesän menoihin
Pellava mekko + jakku
Menee koolle 38-44
Värit: oranssi, vpun, valkoinen, hiekka ja khaki
Kaislalaukku 49,yhteensä 125,.fi
Verkkokauppa Kauppakatu 11, Äänekoski • ma-pe 11-17, la 10-14
Huikeaa historiaa talteen
Sirkanpolun varrella on majoituskapasiteettia isommallekin porukalle - tai sitten yksin matkustaville tai Äänekoskelle reissutöihin tuleville.
Marjo Steffansson
Suokiinteistöt Oy:n Vita Alanko ja Heikki Härtsiä ovat kunnostaneet pitkäjänteisesti entisen Keski-Suomen opiston tiloja. Majoitusta löytyy kolmesta rakennuksesta: niin kutsutuista, vuonna 1921 rakennetusta Kivitalosta, vuonna 1961 valmistuneesta Mineriitistä ja 1979 rakennetusta Tiilitalosta. Jokaisessa on oma, aikakauteensa liittyvä uniikki tunnelmansa. Vuodepaikkoja on huimat 130! – Olemme halunneet kunnioittaa vanhaa ja olemassa olevaa, ja sisustaneet huoneita osin opiston aikaisia tavaroita ja huonekaluja hyödyntäen ripauksella suo-
malaista ajatonta ja maailmalla tunnettua designia, Vita Alanko kertoo.
ISÄNTÄPARI on kiitollisuudella ottanut vastaan hyvää asiakaspalautetta. Moni kiittelee sijaintia, luonnonrauhaa, kulttuurimaisemaa sekä siisteyttä. Kun majoitukseen sisältyy kaunis maisema ja mahdollisuus päästä uimaan yksityiseen rantaan, ja kun on vielä mahdollisuus laittaa grilli kuumaksi ja nauttia kesäillasta linnunlaulussa, on se monelle matkaa taittavalle, työn vuoksi majoittumaan tulevalle tai lomaa viettävälle iso plussa. – Monet sanovat, että hotellit on jo nähty ja ovat hyvin iloisia, kun päästään majoittumaan tänne. Vanha Koulu on saanut asiakkailta Booking.com -palve-
Vintille unohtuneet vuosikurssitaulut ovat taidokkaasti tehdyt ja kertovat ajankuvaan kansanopiston historiasta. 30 taulua saa vihdoinkin ansaitsemaansa huomiota.
lussa arvosanaksi 8,7, josta olemme hyvin iloisia, Alanko kiittelee.
SEITSEMÄN vuoden aikana on tapahtunut paljon. Kun koulutustoiminta opistolla loppui vuonna 2017 olivat rakennukset tyhjillään vuoden päivät. Vita Alanko ja Heikki Härtsiä ovat satsanneet rakennusten korjaukseen ja ylläpitoon satojen tuhansien eurojen edestä. – Olemme myös samalla työllistäneet paikallisia yrittäjiä, muun muassa lvi-, sekä sähköalalta. Myös Äänekosken Energia on hyötynyt toiminnastamme, Härtsiä laskee.
Kun talot siirtyivät yhtiön Suokiinteistöt Oy:n alle, alkoi pitkäjänteinen työ, jonka saatossa on eteen tullut lähinnä hyviä yllätyksiä. Härtsiä ja Alanko jaksavat hämmästellä, kuinka 125 vuotta tontilla toiminut opisto ei loppuessaan ansainnut kunnioitusta, joka sen pitkälle historialle olisi kuulunut. Kun toiminta loppui, lähdettiin talosta kuin hauki Suojärven rannasta.
– Näytti siltä, että on vain laitettu ovi kiinni ja poistuttu. Rehtorin pöydällä oli puoliksi juotu kahvikuppi, ja kaikki talon paperit ja tavarat oli jätetty niille sijoille, tuosta vaan. Minusta se on häpeällinen tahra opiston pitkään historiaan, Härtsiä harmittelee.
HISTORIA onkin melkoinen ja erittäin mielenkiintoinen. Alanko ja Härtsiä ovat löytäneet monenlaista tavaraa, ja onkin tarkoitus tehdä erillinen huone, joka käsittelee opiston historiaa. Kivitalon ullakolta löytyneet kolmekymmentä vuosikursseista kertovaa taulua 1920-luvulta alkaen ovat upeita, käsinmaalattuja ja opiskelijoiden kuvin koristettu taideteoksia. Ne kertovat myös ajankuvaa ja niitä katsoessa kuuluu sen ajan opistolaisen ääni.
– Olemme saaneet myös Keitelejazzin julisteet näytteille. Kun niitä tutkii, voi vain todeta, että meillä on ollut täällä todella upea festivaali. Meillä on paljon asioita mistä voimme olla ylpeitä, Heikki Härtsiä sanoo. Alanko perusti Facebookiin Toveripäivät -sivun, johon voi tulla mukaan, jos on opistolla opiskellut tai siellä työskennellyt.
– Herätellään opiston henki eloon. Toivomme, että ensi keväänä Toveripäiville saadaan suuri joukko entisiä opistolaisia tapaamaan toisiaan ja muistelemaan tärkeitä internaattivuosia.
Wallilassa rakkauden
juhlaa ja kesäteatteri
Keski-Suomen opiston päärakennus, Yrjö Blomstedtin suunnittelema jugendlinna valmistui vuonna 1912. Nyt se elää uutta elämää, uusissa käsissä.
Marjo Steffansson
Upea rakennus tarjoaa mahtavat puitteet elämän tärkeimpiin ja merkityksellisimpiin juhliin. Kuluvana kesänä Wallilassa tanssitaan kuudet häät, vietetään synttäreitä, sukujuhlia ja muistellaan pois nukkuneita. Wallilan vintillä voi myös majoittua, huoneita on 18 ja yksi sviitti. Majoittujille ja tilaisuuksia järjestäville tarjoutuu mahdollisuus myös rantasaunaan.
Wallilassa on parhaillaan käynnissä kaikille avoin
taidenäyttely, jossa hulppeaan saliin sekä mielenkiintoiseen yläkertaan on ripustettu paikkakunnalla asuvien tai täällä vaikuttaneiden taiteilijoiden teoksia: grafiikkaa, maalauksia ja valokuvia sekä Wallilassa kuvattu musiikkivideo Huolihevonen.
Aivan uutta on Wallilan pysäkille seisahtava kesäteatteri Meksikon pikajuna, jonka taustalta löytyy vahvaa osaamista. Esitys on hyvän mielen musiikkikupletti, jossa kuullaan elokuvamusiikkia Suomi Filmin kultaajoilta. Esityksen on ohjannut myös roolissa oleva Jonna Ortju, muissa rooleissa Minna Tuomainen, Jarmo Zitting ja Aulis Kuusinen. Kapellimestarina toimii Matti Ekman.
– Esitykset tuodaan ison salin näyttämölle, ja kahvitukset hoidetaan talon henkeen kuuluvasti, Wallilan emäntä, Piia Flink-Liimatainen vinkkaa. Ensi-ilta on 15.7.
Wallilan vintillä on 18 upeaa huonetta, joissa kylppäri sekä wc.
Tilaa valokuituliittymä omakotitaloon OmaFibernetasiakasportaalista ja ansaitset itsellesi 100 € K-ryhmän lahjakortin!
Mene osoitteeseen omafibernet.fi, tarkista saatavuus, vahvista tilaus ja lahjakortti on sinun!
Lahjakorttikampanja pätee kaikkiin liittymänopeuksiimme, voimassa toistaiseksi.Tarjouksen ehtona on sitoutuminen 24kk määräaikaiseen liittymäsopimukseen. Sopimuskauden kokonaishinta alkaen 597,6€. Saatavilla rajatuilla alueilla.
omafibernet.fi asiakaspalvelu@fibernet.fi 010 739 0300 Avoinna arkisin klo 8-16
Konginkankaan kotiseutukesä
Kotiseutuyhdistys Kömin Killan kesän 2026 näyttely Kotirintamalla koettua kertoo paikallishistoriaa sodan ajan elämästä Konginkankaalla ja Suomessa.
Uusi Vätälän reitti alkaa miellyttävästi heti kievarin vastapäätä, puutarhamaisen kappelihautausmaan laidalta. Kyltitykseen saatiin Äänekosken kaupungin taloudellinen tuki. Kylttien suunnittelivat ja pystyttivät Hietaman kylätoimikunnan aktiivit ja Kartano-Kievari.
Matkailijalle jo toinen kivikausireitti Hietamalle
Suositun Tervavuoren reitin (avattu 2024) kaveriksi avattiin 6. kesäkuuta niin kutsuttu Vätälän reitti kivikautisiin muistoihin Äänekosken Hietamalla.
Kartano-Kievarin pihasta lähtevät reitit mukavan lyhyitä kävelyreittejä, joilta palataan kievarille takaisin. Yöpyjät ja kievarin ravitsemat päiväkulkijat toivoivat kauniille Hietaman laaksolle lyhyitä kävelypolkuja ja Vätälän reitti on edellistä kevyempi kulkea. Sen nähtävyyksiä ovat paitsi kesäinen laakso mutkittelevan joen varrella, myös erikoinen kaunis kappelikirkko ja vuosituhantinen Hietaman haapa.
Harvinaisen haapapuun muistavat seudulla kaikki. Se ei ole ihme, sillä sen ikä voi olla tuhansia vuosia. Sen on todettu olevan yksi eränkävijöiden erämaan rajamerkki jo keskiajalla.
Kesäkuussa 1943 kirjoitti lauluvihkoonsa muuan Orvokki valssin isän paluusta: ”Niin hiljaa sä luotamme lähdit, oi isä rakkahin. Pois kauaksi tuonne luo taiston vaaroihin. Niin yksin me jäimme sua tänne kaipaamaan. Ja valveillakin näimme sun kotiin palaavan.”
Kotirintamalla koettiin äkkilähtöjä, kuumia kyyneleitä, kaipausta, pelkoa ja epävarmuutta. Miesten työt kaatuivat jäljelle jääneiden naisten, lasten ja vanhusten ja puolikuntoisten hoidettaviksi. Naisten oli opittava äestämisestä puintiin ja myllyjauhatukseen karjan- , lasten- ja talonhoidon lisäksi. Konginkankaan paloaseman rakentamista kiihdytti tarve ilmavalvontaan. Siellä päivystivät lotat kolmen tunnin vuoroissa ja toiset nukkuivat kerrosvuoteissa asemalla. Pimennysverhoja asennettiin ja lotat tarkastivat pimennyksen laatua. Suojeluskuntatoiminta oli aktiivista mm. Koivulan talossa ja Lottalassa. Myös asekätkentään liittyvää historiaa löytyy Konginkankaalta.
Kenttäposti kuljetti kirjeitä yllättävän säntillisesti, kaksikin kertaa viikossa. Asemasodan aikana sotilailla oli aikaa tehdä puhdetöitä mielitietylle siviilissä. Näistäkin on esimerkkejä museolla. Nuoret olivat nuoria sodankin aikana. Tanssikielto oli asetettu, mutta paperilaput kiersivät kädestä käteen ja nurkkatansseja pidettiin salaa. Ker-
rotaan, että pojat niistä eivät useinkaan sakkoja saaneet, mutta tytöt useammin, kun eivät ehtineet piiloon.
Propaganda toi milloin mitäkin lehtisiä, joista pohdittiin, mikä oli totta, mikä ei. Siirtoväkeä tuli ensin kerran. Sitten he palasivat Karjalaan ja tulivat uudelleen, lopullisesti.
Hautajaiset olivat arkipäivää. Isänmaallisuus sai monia muotoja. Isänmaallisia lauluja ja virsiä laulettiin. Monet sepittivät isänmaallisia runoja. Korkeimman voimaan vedottiin ja rukoiltiin omaisten puolesta.
Pula-aikana perustettiin kansanhuolto ja siitä alkoi hyödykkeiden säännöstely. Ruokaan, vaatteita, rakennustarvikkeita sai vain ositetun määrän. Jälleenrakentamista hidasta tavarapula. Laastin määrä/ uuni oli rajoitettu ja sillä ei kuulemma kunnon uunia saanut muurattua, kertovat rintamamiestalojen uunimaakarit.
Kaikesta tästä kertoo Kömin Killan näyttely Kotirintamalla koettua. Sen ovat koostaneet Sirpa Kinnunen, Jari Hämäläinen, Marjatta Huhta ja Ahti Ojanen. Tervetuloa!
Museonäyttely avoinna: 27.6.–31.7.2026 ti–la 10.00–15.30 Kirkkotie 2, Konginkangas. Vapaa pääsy.
Konginkankaan Kyläpäivien aikaan 27.6. klo 10-15.30 myydään korvikekahvia ja pettuleipää. Tule näkemään ja kokemaan!
Kömin Killan musiikkihetket
Museon pihassa tai sateen sattuessa seurakuntakodilla (Kirkkotie 3). Kahvit ja rupattelua. Vapaaehtoinen kahviraha.
Ke 1.7. klo 13 Kesäpäivä Kangasalla Kauko Maskulainen tekstit, musiikissa Susanna Hytönen ja lapset
Ke 8.7. klo 13 Runoherrat ja rengit Timo Pasanen ja Esko Korjonen lausuvat, Renkien rippeet musisoivat
La 18.7. klo 15 Riihikahviolla Kommelluksia Kömin aalloilla & Helmer Pesosen bändi Näytelmäryhmän improvisoitua komediateatteria musiikin lomassa
Ke 22.7. klo 13 Tanssin tahtiin Vanhaa tanssimusiikkia Sami Sällinen, haitari ja Esa-Pekka Takala, huilu. Marjatta Takala juontaa.
Ke 29.7. klo 13 Kesähetki laulaen Kesäkonginkankaalainen Heljä Antola Crowe kutsuu kaikki paikalliset ja kesävieraat kesäkauden laulajaisiin
Marjatta Huhta
Sumiaisten festarin 20-vuotisjuhlakesä
Sumiaisten Rautalankafestivaali SHAKE*26 juhlii 11. päivänä heinäkuuta 20. kesää väkevän suomalaisen nostalgiamusiikin voimin.
Vuosijuhlassa muistellaan menneitä tapahtumavuosia. Mukana on muutama aikaisemminkin Sumiaisissa esiintynyt kokoonpano, mutta paikalle on tulossa myös kiinnostavia uusia nimiä.
– Haluamme tarjota Äänekosken kesään yhden hieman isomman musikkitapahtuman. Sumiaisten hiekkarannalla soi kitaravetoinen voimamusiikki nyt jo 20kerran. Toivottavasti saamme väen liikkeelle entiseen malliin, vetoaa SHAKE*26:n festivaalipäällikkö Jaakko Soikkeli
Tamperelaisen Kaseva-yhtyeen melodinen musiikki on koskettanut suomalaisia vuosikymmeniä. Kaseva on tamperelainen poprock-yhtye, joka tunnetaan herkästä musiikistaan ja stemmalaulustaan. ”Kun maailma elää”, ”Vanha mies”, ”Stripteasetanssija” ja ”Mari” ovat jääneet suomalaisten mieleen. Alusta loppuun itse tehty musiikki on antanut bändille ansaitusti tittelin Suomen Beatleseinä.
TANSSILAVOJEN ja konserttisalien kiistaton rautalankatyylin mestari, ylöjärveläinen A.Aalto on porskut-
Urheiluhieroja / Ortopedinen Osteopaatti / jalkojenhoitaja AT KATRI TUOMAALA
Puh. 044 295 5578
Sumiaisraitti 19, Sumiainen
tanut menestyksellä eteenpäin yli 30 vuotta. Energinen ote ja omaperäinen saundi sytyttävät yleisön. Ohjelmistosta löytyy myös koskettavia balladeja.
Energiaa ei puutu myöskään Keuruu-Saarijärvi-akselilta ponnistavalta Vaiettu Salaisuus-yhtyeeltä.
Ehkä esitämme
Sammyn
Daa-da daa-da -biisin
hänen muistokseen, pohtii Muska.
Sekä A.Aalto ja Vaiettu Salaisuus mahtuvat molemmat kategorioihin: iskelmämusiikki, tanssimusiikki ja rautalanka. Vauhdikkaimmillaan molemmat ovat oikeasti rock.
Sumiaisiin saapuu myös maamme ensimmäisten naisrokkareiden ryhmään kuuluva Marija, ”Muska” Babitzin. Hän aloitti muusikon uransa 1960- ja 1970-lukujen taitteessa. Häntä säestää puolisonsa, Hannu, ”Kala-Hande” Salakan luotsaaman Hot Dogs -bändi. Pitkään Yhdysvalloissa asunut Muska löysi sieltä ohjelmistoonsa muun muassa Janis Jopilinin ja Tina Turne-
KESÄINEN PALVELEVA SUMIAINEN
rin kappaleita, jotka ovat säilyneet ohjelmistossa vuosien ajan.
FESTARI SATTUU Muskan veljen Aleksandr ”Sammy” Babitzinin syntymäpäivään. Sammy kuoli liikenneonnettomuudessa Hietamalla huhtikuun 29. päivän vuonna 1973. Tiedossa voi olla tunteikkaita hetkiä. – Ehkä esitämme Sammyn Daa-da daa-da -biisin hänen muistokseen, pohtii Muska.
Sumiaisissa on sattumoisin esiintymässä Kasevan Jouko Järvinen, joka soitti Sammyn bändissä keväällä 1973.
Jyväskylän Poppari-ravintolassa ja nyt myös Hotelli Hirven Musaklubissa nostalgisissa illoissa soittavasta Poppari-bändistä saapuu Sumiaisiin tiivis ja energinen Poppari-trio, Veksa Nyberg, basso ja laulu, Juha Ahtilinna, kitara ja laulu sekä Juha Murtolahti, rummut ja laulu. Tiedossa on melodista ja vauhdikasta pop- ja rockmusiikkia.
Sumiaisten festivaalin pääjärjestäjä on Lions Club Sumiainen ry ja ruokahuollosta vastaa Lions Club Äänekoski/Helmi. Talkoojoukossa on mukana ihmisiä paikallisista yhdistyksistä, myös seudun muista LC-klubeista.
Airi Mikkonen
Savonlantie 6, Sumiainen
P. 050 468 7967
• Autojen huollot ja korjaukset
• Vanteiden korjaustyöt
• Renkaat ja vanteet
• Koneistukset ja korjaustyöt
• Erä- ja luonto-opas
• Melonnanohjaaja
• Kanoottien ym. varusteiden vuokraus
• Retkeilypaikka Nuotioniemi, Sumiainen
Rantamäkelän Tila
Johanna Korhonen 040 594 1097 Polttopuut ja kausituotteet
HyvänTähen Teijo p. 040 550 0804 teijo@hyvantahen.fi, hyväntahen.fi
Olemme ÄKS lehden jakelupiste
7v. SYNTTÄRIT
juhannuspäivänä la 20.6. klo 12-18
Menossa mukana
• Tubettaja Metsa Man
• Trabant
Popparia ja mehua tarjolla!
Sumiaisraitti 28, Sumiainen • 050 543 4213
KAIVINKONETYÖT:
• 2,5t • 8t • energiakoura • purkukoura
• laiturit • LVI-Työt Kalle Koskinen 045 271 2939
Majoitusta Levillä www.tuumailevi.fi
Risto Korhonen
Teksti: Marjo Steffansson
Lääkäritalo kuin kartano
Piilolantien varrelle rakennettiin kunnanlääkärin asuintalo, jossa toimi myös vastaanotto. Piilolan päiväkoti loppuu kesän myötä ja nyt on mietinnässä uusi käyttötarkoitus.
Vuonna 1928 valmistunut kunnansairaala sai vierelleen komean lääkäritalon, jossa asui usea kauppalanlääkäri perheineen. Piilolantie 18 on paikallisesti maisemallisesti, rakennushistoriallisesti ja historiallisesti merkittävä, arkkitehti Matti Hämäläisen suunnittelema kunnanlääkärin asunto- ja vastaanottorakennus. Rakennuksen tilavuus on noin 2200 kuutiota, sisältäen kaksi kerrosta sekä kellarikerroksen, yhteenlaskettu kerrosala on noin 415 neliömetriä.
Klassisen ja funkisaikakauden sävyjä noudattava rakennus on muodoltaan neliskanttinen, mutta yksi pyöreä ikkuna ja loiva aumakatto tuovat sille sympaattista henkeä. Rakennuksen pohjoispuolelta löytyy tyylikäs funktionalistinen porras, jossa on pelkistetty ja pyöristetty kaide ja seinämä. Toiset kaksi pääsisäänkäyntiä vastaavasti klassisen symmetrisiä ja monitahoisia.
Äänekosken kauppalanhallitus haki rakennuslupaa kauppalan järjestysoikeudelta elokuussa 1937. Hakemuksen mukaan lähetettiin rakennuspiirusten lisäksi ”työselitykset kaksin kappalein” toiveena, että myönnetään lupa rakentaa niiden mukainen lääkärin asuntorakennus kortteliin numero 21, Äänekosken kauppalan II kauppalanosaan. ”28.8.1937 päiväämässään hakemuksessa on Äänekosken kauppalanhallitus, asiamiehenään rakennusmestari Antero Jokinen, anonut rakennuspiirustustensa vahvistamista ja asetuksen mukaista rakennuslupaan neliöön numero 21. Mitä näin on tapahtunut ja asiakirjat muuten sisältävät on järjestysoikeus ottanut tämän asian tutkittavakseen ja harkitsee
oikeaksi, nojautuen 24.1.1931 annettuun asemakaavalakiin ja 29.1.1932 annettuun rakennussääntöön, hakemukseen suostua:” vastaa kauppalan järjestysoikeus.
TALOSSA ASUI ja työskenteli usea kunnanlääkäri perheineen. Lääkäri oli kunnioitettu henkilö, joiden persoonat ja tavat ovat jääneet muistoihin ja sitä myöten tarinoihin.
Ensimmäisensä vastaanottoa uuteen lääkäritaloon tuli pitämään tohtori Toivo Armas Salonen, josta tuli äänekoskelaisille varsin legendaarinen hahmo. Hän oli taitava kirurgi, toiminut ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjän armeijassa rintamalääkärinäkin. Vieläkin muistellaan Salosen tehokasta yskänlääkettä, jonka keskeiset osat olivat ilmeisesti pirtu ja salmiakki. Kunnan sairaalassa tohtori Salonen ja ylihoitaja Sanni Rakel Auermaa muodostivat työparin, joka sai lähes ihmeitä aikaan.
Jaakko Tola sai Äänekoskelta kunnanlääkärin viran vuonna 1952. Poikansa, Olli oli tuolloin yksivuotias. Televisiotuottajana, ohjaajana, dramaturgina ja käsikirjoittajana elämäntyönsä tehnyt Olli Tola tunnetaan tv-sarjoista Metsolat, Fakta homma, Pasila, Pirunpelto, Siskonpeti, Pakanamaan kartta, Karppi, Syke ja Ivalo. Tolat asuivat Äänekoskella vuoteen 1955 saakka.
– Kunnanlääkärin virkatalo oli valtavan iso kaksikerroksinen talo, niin iso että meillä ei ollut edes huonekaluja kaikkiin huoneisiin. Tonttia reunusti kuusiaita, jonka toisella puolella kulki Pässinrata, jonka varteen oli ehdottoman kiellettyä mennä. Tietenkin me menimme sinne naapurissa asuneen Könkkölän Kallen kanssa, hän oli minua vuoden
”Saranasta siltaan, aamusta iltaan”
vanhempi ja ainoa saman ikäluokan kaveri siinä pihapiirissä. Kallella oli alkava lihassairaus, joka vaikutti hänen kävelyynsä. Ei se meitä juuri haitannut, kaikkea touhuttiin yhdessä. Veljeni seurasi isän jalanjäljissä lääkäriksi, muisteli Olli Tola ÄKSän Kosketuksia -juttusarjassa. Myöhemmin talossa isännöi lääkäri Jussi Miinalainen. Hän oli myös taitava lääkäri ja kirurgi, ja suoritti jopa vaativia leikkauksia kunnansairaalassa. Kun Miinalainen siirtyi uusiin tehtäviin Sisä-Suomen sairaalaan vuonna 1962, vastaanotti kauppalanlääkärin pestin Kalervo Mäkinen.
KALERVO MÄKINEN asutti taloa perheineen vuoteen 1967 saakka. Kun Mäkinen otti talon sekä kunnan asukkaat hoitaakseen elokuussa 1962, oli hänellä ja vaimollaan, Hiskimäellä opettajana toimineella, Sisko-Kaisalla kolme las-
ta, Jaakko, Pentti ja Inkeri. Syntymäkodikseen komean funkistalon saivat vielä Antti (s.1962) ja Heikki (s. 1964) – lääkäreitä molemmat.
Arkkitehti Pentti Mäkinen muistaa lukeneensa, että rakennuksessa olisi sota-aikana toiminut puhelinkeskus. Hän sanoo, kuinka talon koko, sijainti ja vastaanottotoiminta antoivat sille julkisen rakennuksen luonnetta, ollen silti rajattuun puutarhaan liittyvänä kodinomainen.
– Tietenkin tilaratkaisut keittiötiloineen, palvelijan huoneineen ja portaineen sekä sähköinen kutsuntakellojärjestelmä kertoivat kunnanlääkäritoiminnan aikakaudesta ja statuksesta. Mielenkiintoinen rakennukseen kiinteästi liittyvä puutarha purettuine talousrakennuksineen lienee inventoitu ennen tehtyjä suuria muutoksia, Pentti Mäkinen arvelee. Hän luonnehtii arkkiitehdin silmin rakennuksen olevan symmetrinen ja pohjoismaisen klassismin peruja.
– Mutta sitä on rikottu tai jouduttu rikkomaan sen kahden pääkäyttötarkoituksen vuoksi, kun keittiölle on pitänyt järjestää oma suojattu sijainti sekä asumiseen ja vastaanottotoimintaan liittyvänä. Pääsisäänkäynti asuntoon ikäänkuin kääntää selkänsä kahdelle sisäänkäynneille, jotka ovat kadulta käsin helpoimmin saavutettavia ja vastaanoton sisäänkäynnin ollessa sieltä näkyvin, Pentti Mäkinen sanoo.
Teemme päästöttömiä määräaikaisia sähkösopimuksia koko Keski-Suomen alueelle!
Tee sopimus osoitteessa aanekoskenenergia.fi tai soita 020 632 3800
Pihapiirissä oli rakennus, jossa sauna, varasto sekä autotalli.
Hän pohtii, kuinka alakerran tilajärjestelyissä oli edustavuus sisänäkymineen kodinomaisuutta tärkeämpi tekijä. – Olohuonetiloja oli mahdollisuutta säädellä lasiovin ja hieno yksityiskohta on lasitettu olohuoneen erkkeri parvekkeen alustilana. Toinen hieno, on porras aulaan ja yläkerran halliin liittyvänä, kun porras syöttää mukavasti ja hienovaraisesti rakennuksen keskiakselin sivussa sen asuintiloja.
Yläkerrassa oli palvelijan huone, jossa asui ulkomaiset stipendiaatit, jotka tulivat meille englantia puhuvista maista, kielikylpyyn lapsena päässyt Pentti Mäkinen sanoo.
PENTTI MÄKINEN katsoo, kuinka funkishenkinen matala aumakatto on ikäänkuin viite tasakattoon ja ikkunajaot ja julkisivun sommittelu klassistisia, samoin kuin rakennukseen nouseminen ulkopuolisilla porras- ja edustajärjestelyillä.
– Pyöreä ikkuna palvelusväen portaassa ja keittiön portaan muotoilu viittaavat puolestaan funkishenkiseen ajatteluun. Rakennuksessa oli ennen muuttoamme siirrytty öljylämmitykseen ja kellarissa oli suuri polttoainetila tyhjillään. Keittiön tekninen varustelutaso oli nykymittapuun mukaan erittäin vähäinen ja automaattipesukone hankittiin yläkerran kylppäriin. Piilolantie asfaltoitiin meidän aikana ja sen valaisimet
Lääkäritaloksi rakennettu Piilolantie 18 on paikallista, modernia julkiseen palvelu-toimintaan aikanaan suunnattua tyypillistä rakennusperintöä.
vaihdettiin elohopeahöyrylamppuihin.
Pentti Mäkinen muistelee lapsuuttaan kuusiaidan molemmin puolin.
– Naapuruston leikkikaverini Vanhamäen Jukan kanssa teimme nuotion onkalomaiseen majaan kuusiaidassa, mutta savu paljasti aikeemme ajoissa Jukan isälle. Puretun pässinradan varrella oli talvisin hiihtolatu joka yhtyi Viinamäen ladulle. Sain kouluun mennessä oman polkupyörän, jolloin koko kauppala oli tutkimusaluetta. Rannekellon sain myös, varmaan, jotta osaisin tulla ajoissa kotiin. Ne merkitsivät suurta vapauden tunnetta aikaan ennen kännyköitä. Ympäristö oli tällöin tietyllä tavalla turvallisempi ja ihmiset osasivat katsoa ja sanoa kulmilla ja liikenteessä liikkuvien lasten perään, Pentti Mäkinen sanoo.
INKERI MÄKINEN muistelee aikaa Äänekoskella perheensä parhaana ajanjaksona, hän oli kuusivuotias kun Mäkiset tulivat Polvijärveltä Piilolaan. Hän kertoo, että heille oli tavallista, että koti oli samassa yhteydessä kuin vastaanotto. – Näin me oltiin eletty ennenkin ja se oli lapsen maailmassa turvallista, kun elämä jatkui samaa rataa. Meidän piti elää jämptisti, sillä vastaanottoa piti kunnioittaa, se kun sijaitsi kodin eteisen viereisessä huoneessa, aivan tavallisen oven takana.
Mutta itse talo oli ihmeellinen, suuri ja upea.
– Kun muutimme siellä talossa oli riippumiseen tarkoitetut renkaat ja me kyllä roikuttiin! Ja mikä puutarha käytävineen: kolmion muotoinen ruusupenkki ja muita ihanasti tuoksuvia kukkia ja pensaita, joita kauppalan puutarhaväki kävi huoltamassa. Äiti sanoi, sen olevan englantilaisen puutarhan mukaan suunniteltu, Inkeri Mäkinen sanoo.
Siihen aikaa kunnanlääkäri toi mukanaan instrumentit sekä vastaanoton huonekalut.
– Ja niitä hankittiin aina tarpeen mukaan ja rouva Pietikäinen piti huolta vastaanoton siisteydestä. Lääkärin täytyi huolehtia ei vain potilaista, vaan hoitaa itselleen sijainen, jos aikoi lomailla, ja nämä sijaiset asuivat myös virkatalossa, muistelee Inkeri Mäkinen.
Kuusiaidan raosta vei kinttupolku
vaaleanpunaiseen sairaalaan.
– Isi asteli sinne usein ja polusta muodostui syvä.
Hän muistaa, kuinka huolellisesti hoidettu kotipiha tarjosi tekemistä, kun kuusiaidan ja rakennuksen välinen nurmikko innosti juoksuun ja sulkapallon pelaamiseen.
– Kuusiaidan takana oli marjapensaita ja hyvä niin, sillä äiti oli ahkera mehustaja, Inkeri Mäkinen hymyilee.
Pihapuissa humisi tuuli ja olivat loistavia kiipeilyyn. Inkeri sanoo talon olleen liikunnallinen: perheen lapset purkivat energiaa juoksemalla talossa ylös, alas ja ympäriinsä. Iso talo innosti seikkailemaan.
– Kellarissa oli yksi huone täynnä koksia. Kiipeilimme piilipuussa ja hopeapajussa ja niistä sain mukavan piilopaikan unelmoinnille ja leikit syntyivät kuin itsestään. Surin, kun pässinradan puolen komea poppeli jouduttiin kaatamaan. Vanhemmat ottivat puusta alun, joka juurtui mökille ja puu nimettiin pikkuveljeni mukaan Antin poppeliksi.
Pihan perällä, Pukkimäen suunnalla oli matala rakennus, jossa oli sauna, autotalli ja varasto.
– Varaston ovea ei saanut kunnolla kiinni ja kun sinne kurkisti, näki pahvilaatikoita vuosilukuineen. Oli sanottu, että niihin ei kosketa, sillä laatikoissa oli potilaiden maksukuittien kannat nimineen.
Lääkäri Mäkisen aikaan sattui Äänekoskella kaksi tragediaa: sellutehtaan räjähdys ja Piilolan vanhan koulun piharakennuksen traaginen tulipalo.
– Muistan, kuinka isi oli vakava, ja me
lapset ymmärsimme, että jotain kamalaa on tapahtunut. Kotona ei isin töistä puhuttu, äiti piti kiinni kodin rakenteista, ja meillä vietettiin joulut ja juhannukset vaikka oven takana olisi ollut isä hoitamassa potilaitaan. Pikkulapsille kotiin tulee aina vahva kiintymyssuhde, ja Äänekosken kodista jäi vahva ja lämmin muistijälki. Kun eteen tuli muutto Valkeakoskelle vuonna 1967, jäi Äänekoski läheiseksi, sillä perheen kesämökki Ruotinkylällä kiinnitti meidät tänne, lapsuutensa mökkiä hallinnoiva Inkeri Mäkinen sanoo.
Saarijärven terveyskeskuslääkärinä toimiva ja Suolahdessa asuva Antti Mäkinen on yllekirjoittaneen puoliso. Hän muistaa syntymäkodistaan monia asioita, vaikka oli viisivuotias kun perhe muutti "Koskelta Koskiin”. – Sen, missä oppi ajamaan pyörällä, muistaa kyllä ikuisesti.
MÄKISTEN jälkeen taloon asettui vielä lääkäri Leo Saloranta perheineen sekä lääkäri Seppo A. Salo. Kun kansanterveyslaki astui voimaan vuonna 1972 ja moni asia muuttui. Vuonna 1975, kun uusi terveysasema valmistui, ei varsinaiselle lääkäritalolle katsottu olevan enää tarvetta, ja rakennus päätettiin muuttaa päiväkodin käyttöön sopivaksi. Nyt Piilolan päiväkodissa on vietetty viimeiset kevätjuhlat, ja rakennuksen jatkovaihtoehdosta on tulossa esitys kaupunginhallitukseen.
Vuonna 1963, leikkikehässä lokakuussa syntynyt Antti jota veljensä Jaakko viihdyttää.
ÄKSän historiasarja kertoo Keski-Suomen ensimmäisestä maaseudulle perustetusta koulusta.
Kivikoulun aika ja suuret ikäluokat
Vuosi 1935 merkitsi Konginkankaan Kirkonkylän sivistyshistoriassa monumentaalista käännekohtaa, kun kirkon välittömään läheisyyteen kohosi uusi, uljas ja arkkitehtonisesti vaikuttava koulurakennus, joka opittiin tuntemaan "kivikouluna".
Pekka Hokkanen
Tämä massiivinen hanke oli vastaus 1930-luvun kasvaviin oppilasmääriin ja tiukentuviin paloturvallisuusmääräyksiin. Rakentaminen oli kunnalta valtava taloudellinen ponnistus, joka mahdollistui valtion merkittävällä tuella: valtio myönsi rakennusavustuksia 10–50 prosenttia ja kuoletuslainaa 20–60 prosenttia kustannuksista, minkä lisäksi se korvasi opettajien palkoista peräti 90 prosenttia. Tämä heijasti valtakunnallista kehitystä, jossa valtio otti yhä suuremman vastuun kansanopetuksen laadusta ja infrastruktuurista.
SOTAVUODET 1939–1945 toivat dramaattisen katkon rauhanomaiseen kouluarkeen. Kirkonkylän koulu muuttui rintaman takaiseksi huoltokeskukseksi: rakennusta käytettiin sotilasmajoitukseen ja sotasairaalaksi, ja luokkahuoneet täyttyivät sänkyriveistä. Siviiliväestön sitkeydestä kertoo kuitenkin se, että opetus pyrittiin turvaamaan vaikeissakin oloissa, vaikka opettajat ja vanhemmat oppilaat olivat rintamalla. Kesken jatkosodan,
vuonna 1943, Suomessa tehtiin yksi sivistyshistoriamme merkittävimmistä sosiaalisista päätöksistä: laki maksuttomasta kouluruokailusta. Sota-ajan elintarvikepulassa tämä takasi jokaiselle lapselle vähintään yhden lämpimän aterian päivässä, mikä oli elintärkeää kansanterveyden kannalta.
SOTIEN JÄLKEEN koettiin "suurten ikäluokkien" aika, joka täytti Kirkonkylän koulun ääriään myöten. Konginkankaan väkiluku saavutti historiallisen huippun-
sa vuonna 1950, jolloin pitäjässä asui noin 4 200 asukasta. Tämä oli aikakausi, jolloin opettaja oli kyläyhteisön järkähtämätön auktoriteetti ja esikuva. Koulu oli paitsi opetuksen paikka, myös sosiaalinen keskus, jonka pihapiirissä sadat lapset kirmailivat välitunneilla keinujen ja polkupyörien keskellä. Opettajapariskunnat asuivat koululla, ja heidän elämänsä kietoutui saumattomasti kylän arkeen –maitohinkkien viemisestä aina yhteisiin talkoisiin ja juhliin.
Kansallisessa katsannossa 1950- ja
1960-luvut olivat Suomen jälleenrakennuksen ja nopean kaupungistumisen aikaa. Kirkonkylän koulu seisoi sivistysmajakkana, joka valmistui nuoria muuttuvaan maailmaan. Samalla kun tekninen kehitys toi ensimmäiset autot koulun pihaan, perinteinen kansakouluideaali alkoi hitaasti väistyä modernimman pedagogiikan tieltä. Kivikoulu säilyi kuitenkin vankkana sivistysperinnön vaalijana läpi näiden murrosvuosien, kasvattaen sukupolvia, jotka tulivat rakentamaan modernia hyvinvointi-Suomea.
Konginkankaan opettajayhdistys 1960. Alarivi vas: Aino Koponen, Tekla Rautiainen, Hilkka Paijola, Sirkka Koskela, Aarne Lehtinen (kansakouluntarkastaja), Sirkka Toivonen, Heli Rautiainen ja Aune Hytönen. Takarivi vas: Markku Sikiö, Vesa Koskela, Eero Verkasalo, Ritva Verkasalo, Toivo Parantainen, Aira Railo, Olavi Paijola, Riitta Moisio, Aili Kumpulainen, Maila Liimatainen ja Iina Reinikka (sijainen). Kuva: Aune Hytösen aineisto.
• muutto- ja kotisiivoukset • TALONMIES- JA KIINTEISTÖHOITOPALVELUT
ÄÄNEKOSKEN
KAUPUNGIN 2026
Kesäkirje
RentouttavaaÄänekoskella!mökkikesää
Toivottaa, Äänekosken kaupungin väki
KYLÄBUSSIN KYYTIIN!
Äänekoskella liikennöi palveluliikenne-periaatteella toimiva Kyläbussi. Kyläbussi palvelee Äänekosken kyliä mahdollistamalla asukkaiden ja kesämökkiläisten pääsyn palveluiden ääreen. Kyläbussipalvelu on kaikille tarkoitettua, avointa asiointiliikennettä. Liikennöintipäivät ovat maanantaista perjantaihin. Lue lisää www.aanekoski.fi/kylabussi
ÄÄNEKOSKEN KIRJASTOT
PALVELEVAT JOKA TAAJAMASSA
Äänekosken kaupungin kirjastot palvelevat joka taajamassa myös kesällä ja laajentuneilla omatoimiajoilla pääset lähikirjastoihin myös viikonloppuisin. Tarjoamme kattavat palvelut myös alueen kesäasukkaille vakituisesta asuinkunnasta riippumatta. Tervetuloa!
Onko ulkona liian kuuma, tuleeko kaatamalla vettä tai onko muuten vain tylsää? Tule pelailemaan kirjastoon! Kaikista Äänekosken kirjastoista löydät lautapelejä iltapäivän iloksi, ja lisäksi pääkirjastolla pääset pelaamaan PS4-konsolilla ja tietokoneella. Peliajan voi varata pääkirjaston neuvonnasta - huomaathan, että tarvitset ajan varaamiseen Keski-kirjastokortin!
Konsolilla ja tietokoneella voi pelailla ma-to klo 12-19 ja pe klo 12 - 16.
KESÄN AUKIOLOAJAT ÄÄNEKOSKEN KIRJASTOISSA:
ÄÄNEKOSKEN PÄÄKIRJASTO:
MA–TO 10–19
PE 10–16
(LEHTISALI AVOINNA MA–PE KLO 8 ALKAEN)
LA–SU KIRJASTO SULJETTU 1.6.–31.8.
SUOLAHDEN KIRJASTO:
OMATOIMIAJAT:
MA–PE 8–12
LA–SU 8–14
HENKILÖKUNTA PAIKALLA:
MA–KE 12–19
TO–PE 12–16
SUMIAISTEN KIRJASTO:
OMATOIMIAJAT:
MA–SU 8–21
HENKILÖKUNTA PAIKALLA: TI 12–19 TO 8–15
KIRJASTOSSA EI HENKILÖKUNTAA PAIKALLA VIIKOILLA 30 JA 31.
KONGINKANKAAN KIRJASTO:
OMATOIMIAJAT:
MA–SU 8–21
HENKILÖKUNTA PAIKALLA: TI 12–19 TO 8–15
KIRJASTOSSA EI HENKILÖKUNTAA PAIKALLA VIIKOILLA 29 JA 30.
ÄÄNEKOSKEN PÄÄKIRJASTO: to 18.6. kirjasto suljetaan klo 16 pe 19.6. kirjasto ja lehtisali suljettu
SUOLAHDEN KIRJASTO: pe 19.6. kirjastossa ei asiakaspalvelua, omatoimikäyttö klo 8–14
Osta ihanat
Äänekoski-printtituotteet mökkituliaisiksi
Äänekosken pääkirjastolta tai taidemuseolta!
PYSYVÄ KOTI
ÄÄNEKOSKELLE?
Elämää katsoo uusin silmin, kun työura jää taakse ja eläkepäivät koittavat.
Maallemuuton tutkimuksen mukaan tässä kohtaa elämää myös saatetaan kaivata muutosta asuinympäristöön. Usein saatetaan päätyä muuttamaan pysyvästi mökkipaikkakunnalle, lähelle palveluja. Äänekoskella muuttajille suunnattuja palveluja kehitetään parhaillaan EU:n osarahoittamassa Keskustaajamien Älykkäät kylät -hankkeessa.
Yleistyvä ilmiö vapaa-ajan asuntojen muuttamisesta pysyväksi asunnoksi on laitettu merkille myös Äänekoskella. Hankkeen aikana pyritäänkin tuomaan myös tähän liittyvät palvelut ja neuvot helpommin ja selkeämmin saataville.
Tutustu myös vapaana oleviin tontteihin ja rakenna tulevaisuutesi Äänekoskelle!
TESTAA UUDET REITIT!
Tervetuloa kokemaan Äänekoski matkailureittien kautta. Melontareitit vievät kirkkaiden järvien rauhaan, pyöräilyreitit kulkevat Keiteleen rantoja pitkin ja kulttuurireitti johdattaa Suolahteen ja Konginkankaalle Akseli Gallen-Kallelan matkojen äärelle.
Tutustu reitteihin alla olevan QRkoodin kautta tai osoitteessa visitaanekoski.fi
Lajitteluasema Koukku, Nuottatie 5 Henkilökuntaa paikalla ma-to klo 10-16
Lisäksi mahdollisuus itsepalveluasiointiin: ma-pe klo 8-18, lisäksi touko-lokakuussa la klo 10-14
Ohjeet itsepalveluasiointiin yhtiön kotisivuilta!
Sumiaisten lajitteluasema, Haketie 10 Henkilökuntaa paikalla touko-syyskuu ti klo 15-17
Sumiaisten asemalla ei itsepalvelumahdollisuutta.
PRO NEMUS-VIERAILUT
Äänekosken biotuotetehtaan yhteydessä sijaitsevassa Metsä Groupin Pro Nemus - vierailukeskuksessa pääset tutustumaan elämyksellisellä ja mieleenpainuvalla tavalla suomalaisen puun mahdollisuuksiin. Äänekosken kaupunki järjestää opastettuja yleisövierailuja Pro Nemukseen kuukausittain.
Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan! aanekoski.fi/pronemus
TERVETULOA ÄÄNEKOSKEN KESÄTAPAHTUMIIN 2026!
KESÄKUU
2.-6.6. Lasten kulttuuripäivät
2.6. klo 15-17 Äänekosken frisbeegolfkeskus avajaiset /Suojarinne
2.6. klo 18.00 Teatteri IloSeOn: Puunhaltija /Hietama
17.6.-2.8. Onnen maa- musiikkinäytelmä / Kartano Kievari
19.6. Juhannuskokko /Cafe Rantapuisto
20.9. Juhannustanssit /Cafe Rantapuisto
25.6. klo 17 Karaoke /Camping Sumiainen
26.6. klo 14-16 Äänekosken kaupungin avoin vuorob/Pro Nemus
26.6. klo 16-18 Äänekosken kaupungin avoin vuoro /Pro Nemus
27.-28.6. Konginkankaan kesäpäivät
27.6. The Payback Jam XIX /Painotalo
28.6. AlpakkaJooga /Kivelä
12.6. klo 14.30 Anu, Sanna & kesän kikatuskamut /Cafe Rantapuisto
13.6. klo 14 Karaoke /Camping Sumiainen
HEINÄKUU
1.7. klo 9-11 Äänekosken kaupungin avoin
vuoro /Pro Nemus
1.7. klo 12-14 Äänekosken kaupungin avoin
vuoro /Pro Nemus
1.7. klo 14-16 Äänekosken kaupungin avoin
vuoro /Pro Nemus
5.7. AlpakkaJooga /Kivelä
9.7. AlpakkaJooga /Kivelä
11.7. klo 10-15 Sumiaisten kyläpäivä
11.7. Sumiaisten Rautalankafestivaali
SHAKE*26
11.7. klo 12-18 Suvi Express-risteily
Viitasaarelle /Paatelanportti
13.-26.7. Kirppis Mämmen Metsäpirtillä
Kurkkaa kesän tapahtumat QR-koodin kautta tai www.aanekoski.fi/ tapahtumakalenteri
LINKKI LIIKENNÖI ÄÄNEKOSKELLA!
Jyväskylän seudun joukkoliikenne Linkki liikennöi myös Äänekoskella, Äänekoskelta Jyväskylään ja lähikuntiin. Linkki-linja-autot linjat 140 ja 141 liikennöivät Äänekoskelle. Sähköisestä reittioppaasta tai Linkki-sovelluksesta löydät kätevästi aikataulut ja reitit. Huomaathan, että kaikki Linkki-liikenteen aikataulut eivät näy Matkahuollon aikatauluissa, joten käytäthän Linkki-reittiopasta! Paperisia aikatauluja on jaossa Äänekosken kaupungintalolla ja Äänekosken kirjastoissa.
TERVETULOA ÄÄNEKOSKEN TAIDEMUSEOON!
MAISA JOKIPII (1938–2021)
Keraamikko – retrospektiivinen näyttely 10.6.–30.8. Äänekoskelta lähtöisin oleva Maisa Jokipii valmistui Taideteollisesta oppilaitoksesta keraamikoksi vuonna 1961. Samana vuonna hän voitti kahviastiastolla 1. palkinnon Taideteollisen oppilaitoksen keramiikkakilpailussa.
Näyttelyssä on esillä Jokipiin käyttö- ja taidekeramiikkaa 1960-luvulta 1990-luvulle.
ÄÄNEKOSKEN TAIDEMUSEO
Kuhnamontie 1, Äänekoski
Avoinna ke–pe klo 11–17, la–su klo 11–15 (suljettu 19.–20.6.)
Pääsymaksu 5/3/0 €, Museokortti käy
Löydä syy hidastaa! Tutustu upeisiin verkkosivuihin www.visitaanekoski.fi
16.-18.7. Keskustan liikkeiden kesämyyjäiset 18.7. klo 12-18 Suvi Express-risteily
Viitasaarelle /Paatelanportti
18.7. klo 14 Patrizio Buanne /Kartano Kievari
18.7. klo 18 Stand Up Tommi Ylimäinen ja Iikka Kivi /Kartano Kievari
21.7. AlpakkaJooga /Kivelä
25.7. klo 12-18 Suvi Express-risteily Viitasaarelle /Paatelanportti
25.7. klo 11-14 Kivelän Avoimet ovet
25.7. klo 15 Ääneseudun karaokeyhdistyksen Kesäpäivän konsertti /Liimattala
27.7. klo 19 Tapani Kansa -Laulaja, Musiikkinäytelmä/Kartano Kievari
31.7. Secto Rally Finland Saarikkaan erikoiskoe
ELOKUU
7.8 2026 klo 17-20 Elorieha /Rantapuisto
12.8. klo 19 Olavi Virta – Musiikkinäytelmä /Kartano Kievari
14.8. klo 19.00 Jarkko Ahola /Kartano Kievari 15.8. Urhon kesäpäivät /Suolahti
20.8. JYP-Kärpät /Suolahti
22.8. Kaupungin nimikko-ottelu HuimaUrho /Liikuntapuisto
28.-30.8. Kyläkiertue
MATONPESUPAIKAT Löydät Äänekosken kaupungin ilmaiset matonpesupaikat QR-koodin takaa.
LÖYDÄ LATAUSPISTEET sähköautojen latauspisteet ja muun mökkiläisille suunnatun tiedon löydät visitaanekoski.fi/info/kesamokkilaiset
TEKEMISTÄ
LAPSILLE
Jos mökillä aika käy pitkäksi, tarjoaa Äänekoski paljon tekemistä lapsille. Joko olet testannut uuden
Rantaviidakko leikkipuiston tai hurvitellut Huuhan liikennepuistossa?
Tutustu 29 leikkipuistoon QR-koodilla!
OLE OSA YHTEISÖÄ!
Mökki on vapaa-ajan asukkaan toinen koti. Haluamme että viihdyt Äänekoskella ja koet olevasi osa meitä. Liity Facebook -ryhmään Äänekosken mökkiläiset, jossa voitte verkostoitua toisten mökkiläisten kanssa, etsiä palveluita ja vaihtaa kuulumisia. Tule mukaan! Seuraa meitä somessa: Äänekosken kaupunki Hallintokatu 4 44100 Äänekoski www.aanekoski.fi
Äänekosken kaupunki - City of Äänekoski ja Visit Äänekoski @aanekoskenkaupunki ja @visit_aanekoski
Samuel Heinonen
Samuel Heinonen
Syntynyt: Vuonna 1989 Suolahdessa.
Asuinpaikka: Jyväskylä vuodesta 2012.
Ammatti: Metsäalan yrittäjä. Yrittäjä Metsänterä-yrityksessä, jonka hän perusti yhdessä Toni Saaren kanssa. Saari suunnisti pitkän matkan SM-ykköseksi vuonna 2015.
Koulutus: Maa- ja metsätieteiden maisteri Helsingin yliopistosta, metsäinsinööri Tampereen ammattikorkeakoulusta
Seura: Kalevan Rasti
Aiemmat seurat: Rasti E4, Jämsän Retki-Veikot, Vaajakosken Terä, Paimion Rasti.
Saavutukset: Tiomilan voitto 2026
Kalevan Rastissa, SM-viestin voitto
Kalevan Rastissa vuonna 2024, Jukolan viestissä 5. Kalevan Rastissa vuonna 2024, 8. Paimion Rastissa vuonna 2019.
Parhaat henkilökohtaiset sijoitukset: SM-kisoissa: 5. SM-erikoispitkällä vuonna 2024, 8. SM-pitkällä vuonna 2024.
Nopeat
Yksilökisa vai viesti? Molemmat.
Päivä vai yö?
Päivä.
Kartta vai kompassi? Kartta.
Vesuri vai raivaussaha?
Vesuri.
Utah Jazz vai Koiviston Kipinä? Koiviston Kipinä.
Keitele vai Päijänne? Keitele.
Thierry Gueorgiou vai Jari Litmanen? Thierry.
Rastin
Kuva
Kodin metsäpolulta suunta
Asuin lapsuuteni Suolahden Honkapohjassa, josta tykkäsin kovasti. Kuljin koulumatkani Majalan koululle metsäpolkua pitkin ympäri vuoden. Äiti yritti laittaa taskulamppua mukaan talvella kun oli pimeää, mutta en suostunut, sanoin että kyllä ne valot sieltä näkyvät. Metsässä tuli muutenkin leikittyä ja touhuttua, joten suhde metsään syntyi jo lapsuudessa.
Majalan koulu oli hyvä ja turvallinen kyläkoulu. Mieleen jäi johtajaopettaja Päiviö Turtiainen, joka asui koululla ja oli koulun hengen luoja. Hyviä elämänarvoja pidettiin kunniassa. On hyvä kysymys, miksi koulu sittemmin lakkautettiin, siellä oli tietääkseni lakkautushetkelläkin 6070 oppilasta.
Yläasteelle siirtyminen Suolahden Telakkakadun koululle oli iso muutos. Maailma laajeni, mutta se oli minulle vaikeaa aikaa. Tuntui että keskustan pojat pitivät itseään kovin kaupunkilaisina, ja me muualta tulleet oltiin maalaisia. Tietynlainen lapsuus jäi siinä vaiheessa taakse eikä minulla ollut hirveästi kavereita yläasteen aikana.
ENEMMÄN oli kavereita urheilun kautta, joka alkoi Urhon yleisurheilukoulussa. Suolahdessa ei ollut hiihtokoulua, ja sain sitten mennä Huiman hiihtokouluun Äänekoskelle. Urheilukipinä oli minussa syttynyt jo varhain. Muistan harmistuneeni tosissani, kun en joskus 8-vuotiaana pärjännyt pankin yleisurheilukisoissa yhtä hyvin kuin jalkapalloa ja jääkiekkoa pelanneet pojat. Ehkä se kipinä syttyi juuri siitä harmituksesta. Ensimmäinen suunnistuskokemukseni Majalan koululla oli hämmentävä. Siellä oli Tiistairastit ja samalla lapsille rastireittirata. Kukaan ei kertonut minulle, mikä sen idea on. Siinä on mahdollisuus seurata siimaa rastilta rastille, tai sitten suunnistaa rastilta toiselle suorempaa
reittiä. Ajattelin että tämähän on ihan huijareiden laji, kun näin muiden menevän oikoreittiä.
Pari vuotta myöhemmin keksin kuitenkin, että pidän kovasti juoksemisesta ja etenkin juoksemisesta metsässä. Menin sitten Rasti E4:n suunnistuskouluun. Tärkeä hetki innostukselle oli vuonna 2001, kun Suomessa järjestettiin suunnistuksen MM-kisat. Katselin televisiosta, kun Pasi Ikonen voitti pikamatkan maailmanmestaruuden ja Suomi viestin. Jani Lakanenkin oli mitaleilla normaalimatkalla.
Nuorena taisin olla jollain lailla lahjakas sekä hiihdossa että suunnistuksessa.
Vuonna 2004 olin Hopeasomman loppukilpailussa hiihdossa ja suunnistuksessa kymmenes Koululiikuntaliiton mestaruuskisoissa, vaikka tein viiden minuutin virheen yhdellä rastilla. Hiihtokisassa ihmettelin kovasti, kun kärkipään nuoret testailivat monia suksia. Itselläni oli vain yhdet kilpasukset ja sitten oli isän sukset, joilla verryttelin.
15-vuotiaana urheiluun tuli muutaman vuoden tauko. Kun aloitin uudestaan 18-vuotiaana, menestys oli aika surkeaa. En kuitenkaan lannistunut, sillä urheilu tuntui taas mukavalta.
OLIN YLÄASTEELLA 9,5:n oppilas ja lukioon menossa. Siinä vaiheessa tuli kuitenkin vähän ongelmia, ja lopulta menin vähän myöhemmin Äänekosken ammattiopiston kaupalliselle linjalle. Asuin Likolahdessa kaupungin rivitaloissa, jotka eivät ehkä ole mukavimpia naapurustoja Äänekoskella, mutta minulle paikka sopi hyvin koska siitä pääsi suoraan
hiihtämään.
Sen jälkeen on kyllä kouluja tullut käytyä, olen valmistunut ammattikorkeakoulusta metsäinsinööriksi ja käynyt kahtakin yliopistoa. Valmistuin Helsingin yliopistosta metsänhoitajaksi ja opiskelin myös Jyväskylän yliopistossa tietojärjestelmätieteitä. Lukio on käymättä, mutta olen kuitenkin maisteri.
Noin 22-vuotiaana jouduin tekemään valinnan hiihdon ja suunnistuksen välillä. Valitsin suunnistuksen, koska olen aina tykännyt enemmän juoksemisesta kuin tasatyönnöstä rullasuksilla. Myös taloudelliset syyt vaikuttivat. Kohtuullisella rahalla saa parhaat suunnistuskengät mitä maailmasta löytyy tai parhaan otsalampun, mutta samalla rahalla ei tahdo saada nykyään edes yhtä suksiparia.
Aikanaan ryhdyin yrittäjäksi, ettei tarvitse koko päivää käyttää töihin, että pystyy myös urheilemaan.
Kävin ensimmäisen kerran Tiomilassa Rasti E4:n joukkueessa. Minut pistettiin ”långa nattenille”, joka on ollut neljäs tai viides osuus ilman hajontoja. Ajateltiin että olen fyysisesti hyvä ja että siinä vaiheessa olisi kavereita reitillä. No, eihän siellä ollut, kaikki olivat menneet. Sain taivaltaa aika yksin, ja aamu valkeni kun tulin vaihtoon. Sanon aina, että olen suunnistanut sekä långa nattenin että hela nattenin!
Halusin uudestaan Tiomilaan, mutta Rasti E4 ei lähtenyt mukaan. Siirryin silloin Jämsän Retki-Veikkoihin. Vuonna 2012 muutin Jyväskylään ja vaihdoin Vaajakosken Terään, jossa oli ihan maailman kärkipään suunnistajia.
Kun siellä toiminta alkoi hyytyä, niin sain uusia haasteita Paimion Rastista, jossa pääsin juoksemaan lapsuuden idolini Pasi Ikosen kanssa. Ystävystyimme, ja hänen tyttärestään tuli kummilapseni. Kävin juuri häntä tervehtimässä. Aika pieni tyttö jäi ilman isää, kun Pasi kuoli.
Tämän kevään Tiomila-voitto oli tietysti iso juttu sekä minulle että koko joukkueelle. Kyllä siinä itku tuli, minulta ja muiltakin.
Metsässä aina hyvin viihtyneestä Samuel Heinosesta kasvoi huippusuunnistaja ja legendaarisen Tiomila-viestisuunnistuksen voittaja.
Teijo Piilonen
Ura suunnistajana alkoi Rasti E4:ssä.
Samuel Heinonen suunnisti Tiomilan voittoon Kalevan
Vaikka tiemme erkani päällä maan, jäi meille muistojen silta.
Sillä sillalla kanssasi olla saamme joka ainoa päivä ja ilta.
Vappu Katri ja Kamel
Emilia, Minttu, Oskari ja Amanda Nelli ja Sauli Sukulaiset ja ystävät
Veli siunattiin 3.6.2026 läheisten läsnä ollessa.
Uurnan lasku on su 28.06.2026 klo 13.00. Muistotilaisuus heti uurnan laskun jälkeen Äänekosken kirkon seurakuntasalissa, os. Vellamontie 1, 44120 Äänekoski
Tilaisuuteen ilmoittautuminen ja mahdolliset ruokarajoitteet viimeistään 19.6.2026 045 356 4868 Vappu tai 044 2829 275 Katri. Kiitos kaikille Veliä hoitaneille.
Kesä toi uuden alun ja taas uuden mahdollisuuden. Kesä on tuonut eteemme kasvun ihmeen, uutta luodaan silmiemme edessä. Kesä on seurakuntatyön näkökulmasta erityistä aikaa. Luonto tarjoaa puitteet toisenlaisille tapahtumille vaikkapa lähetyksen nuotioiltojen muodossa. Seurakunnan kalenterissa ison siivun haukkaavat kesän
KASTETUT Oliver Tero Tapani Pitkänen, Veikka Marius Heikkinen
SEURAKUNTA VERKOSSA
Radiokirkko sunnuntaisin klo 10 Äänekosken kirkosta. Messulinkki kotisivujen etusivulla. Messu on kuunneltavissa myös tallenteena seuraavan viikon ajan. Torstaisin klo 18 hartaus seurakunnan Facebookissa.
Su 21.6. klo 15
Kapeen
Oskari Ylimäki. Kahvi ja pulla (3 € käteismaksu).
MUSIIKKIA
Su 28.6. klo 15 Kesäinen konsertti Konginkankaan kirkossa, Rautatien Soittajat Hyvinkää, laulusolistina Mikko Töyssy, kapellimestarina Hannu Simoinen, Käsiohjelma 10 € ovelta.
Ke 8.7. klo 18 Kesäillan säveliä Sumiaisten srk-kodissa Tommi Kurtti
To 9.7. klo 18 Konsertti Sumiaisten srk-kodissa, Eläviä kuvia, Merja Mäkelä, laulu ja Heikki Pellinen, piano. Vapaa pääsy.
Pe 10.7. klo 18 Kesäillan säveliä Sumiaisten srk-kodissa. Yhteislaulua, Seppo Savilehto, Juha-Pekka Liimatainen, Janhonen.
KONGINKANGAS
Aamupuuro tiistaisin klo 7.30–10 srk-kodissa. Heinäkuun kesätauolla
Diakoniatoimisto avoinna to 18.6. klo 9–11, muulloin voi ottaa yhteyttä puhelimitse diakoniatyöntekijöihin.
La 20.6. klo 13 Kansanlaulumessu kirkossa, Hintikka, Niskala, Marianne Mäenpää laulaa.
Su 28.6. klo 15 Konsertti kirkossa, Rautatien Soittajat Hyvinkää, laulusolistina Mikko Töyssy, kapellimestarina Hannu Simoinen, Käsiohjelma 10 € ovelta.
Su 5.7. klo 13 Messu kirkossa, Pilistveren rippikoulun konfirmaatio, Hintikka, Kurtti.
Ti 7.7 klo 17 Yhteiskristillinen Raamattu- ja rukouspiiri srk-kodissa.
Su 12.7. klo 13 Konfirmaatiomessu kirkossa Laaja 3 konfirmaatio, Lampinen, Kurtti.
rippileirit. Vajaat parisataa nuorta kokoontuvat isosten ja seurakunnan työntekijöiden kanssa pohtimaan elämää ja erityisiä kasvun vuosia. Riparilaisilla on edessään tärkeät itsenäistymisen vuodet, monet avautuvat mahdollisuudet.
Ripareilla pohdimme yhdessä mitä Pyhän Jumalan siunaus ja mukana olo merkitsee ihmisen elämässä. Luottamus Jeesukseen tuo pysyvyyttä ja avaa nä-
köalaa tulevaisuuteen. Sama luottamus Jeesukseen Kristukseen vie eteenpäin ja antaa vakautta myös meille seurakuntana. Jeesus on antanut meille tehtävän viedä sanomaa eteenpäin aina uusille sukupolville ja välittää ja tukea toinen toistamme. Meidän tehtävänämme on ottaa haaste vastaan ja toimia siten, että ei mikään voima tai valta tai oma halu pääse meidän ja Jumalan väliin, eikä pääse haittaamaan tai luomaan ristiriito-
KUULUTETUT: Sami Mikael Liimatainen ja Riina Karoliina Niskanen VIHITYT: Tero Valtteri Pitkänen ja Maija-Stiina Oinonen
Aamupuuro keskiviikkoisin klo 8–10 srk-kodissa. Klo 9 hartaushetki. Heinäkuussa kesätauko. Diakoniatoimisto avoinna ma 6.7. ja ma 13.7. klo 10–12, muulloin voi ottaa yhteyttä puhelimitse diakoniatyöntekijöihin.
Aamurukous maanantaisin klo 9 srk-kodin Kotipesässä.
Pe 19.6. klo 17 Seurat ja juhannusjuhla srk-kodissa. Klo 19 viikkomessu kirkossa, jonka jälkeen makkaran paistoa rannassa. Tuotto Viron lapsi-, nuoriso- ja pyhäkoulutyölle. Seppänen, Turtiainen, Roseniuksen pojat.
Ke 1.7. klo 18 Lähetyksen nuotioilta Salme Tourusella, Saarikkaantie 413. Nimikkolähettimme Liliann Keskinen tuo terveisiä Inkerinkirkon työstä.
To 2.7. klo 18 Lähetyksen nuotioilta, Niinimäentie 98, Illassa kuulumisia viron pyhäkoulu-, lapsi-, ja nuorisotyöstä, musiikkia ja makkaranpaistoa.
Su 5.7. klo 13 Messu kirkossa, kesäsumialaisten kirkkopyhä, Vuojus, Janhonen, Sumiaisseudun harmonikat Helmer Pesosen johdolla.
Ma 6.7. klo 9 Aamurukous Kotipesässä.
Ke 8.7. klo 18 Kesäillan säveliä srk-kodissa, Heidi Kurtti, laulu ja piano, Tommi Kurtti, piano ja haitari.
To 9.7. klo 18 Konsertti srk-kodissa, Eläviä kuvia, Merja Mäkelä, laulu ja Heikki Pellinen, piano. Vapaa pääsy.
Pe 10.7. klo 18 Kesäillan säveliä srk-kodissa. Yhteislaulua, Seppo Savilehto, Juha-Pekka Liimatainen, Janhonen.
La 11.7. klo 14 Kirpputori kirkon pihassa, makkaranpaistoa kirkon laavulla. Tuotto Viron lapsi- ja nuorisotyön hyväksi.
Su 12.7. klo 13 Rautalankamessu kirkossa, Summala, Maisa & Original sound.
Ma 13.7. klo 9 Aamurukous Kotipesässä.
Aamupuurot ja puikkopiiri ovat tauolla. Diakoniatoimisto päivystää to 2.7. ja ti 14.7. klo 10–12, muulloin voi ottaa yhteyttä puhelimitse diakoniatyöntekijöihin.
Su 21.6. klo 10 Messu kirkossa Suolahden kirkko, Hintikka, Niskala.
ja meidän välillemme ja siten estämään yhteistä työtämme.
Hyvää ja aurinkoista kesää kaikille, ja Pyhän Jumalan siunausta.
Juho Hintikka
Kirkkoherra vs.
KUOLLEET: Pentti Johannes Mölsä 91 v., Aune Anna-Liisa Rautiainen 90 v., Viola Anneli Talvikki Tapper 90 v., Olavi Johannes Ilomäki 88 v.,
Su 28.6. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Porkola, Niskala.
Su 5.7. klo 10 Messu kirkossa. Vuojus, Janhonen.
Aamupuuro kesätauolla, tavataan taas to 6.8. Kirkko auki tutustumista ja hiljentymistä varten arkisin klo 9-15. Myös eteisen wc:t käytettävissä hautausmaalla kävijöille.
Kirkon Olkkarin toiminta jää kesätauolle. Olkkari muuttaa kesän aikana osoitteeseen Kauppakatu 12. Ruokapankki avoinna ke ja pe 9-11.30, osoite Kauppakatu 12 Diakoniatoimisto päivystys ke 17.6., ke 1.7. ja ke 8.7. klo 9–11. Muulloin voi ottaa yhteyttä puhelimitse diakoniatyöntekijöihin.
To 18.6. klo 17 Ilosanomapiiri Hietaman Tuulenpuiskussa. Luetaan ja tutkitaan yhdessä Raamattua Ilosanomapiiri- kysymysten avulla.
Su 21.6. klo 10 Messu kirkossa, Tarja Seppänen, Juhani Hintikka.
Su 28.6. klo 10 Konfirmaatiomessu kirkossa. Lampinen, Kurtti.
To 2.7. klo 17 Ilosanomapiiri Hietaman Tuulenpuiskussa. Luetaan ja tutkitaan yhdessä Raamattua Ilosanomapiiri- kysymysten avulla.
Su 5.7. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Porkola, Kurtti.
La 11.7. klo 18 Viikkomessu Hietaman kirkossa, Summala, Hanna Kaasinen.
Su 12.7. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa, Hannu Huttunen, Kurtti.
Rauhanyhdistys Lantelantie 32
La 11.7. klo 18 Viikkomessu Hietaman kirkko
La 11.7. klo 20.30 Puheenvuoro ry:llä
Su 12.7. klo 12 Kesäseurat ry:llä
SUMIAINEN
SUOLAHTI
ÄÄNEKOSKI
Veli Antero Kautto 80 v.
Juhannushartaus
Honkaristillä. Hintikka,
ÄSeRa - olet hyvässä seurassa!
Ääneseudun Ratsastajat ry julkaise juhlaliitteen
ÄKS - Äänekosken Kaupunkisanomiin toiminnan tukemiseksi
keskiviikkona 29.7.2026
Marjut Parola • marjut@aksa.fi • 040 730 4234
Äänekosken Urheilijoiden viikkokisat kutsuvat lapset liikkumaan kesän aikana
Äänekosken Urheilijat järjestävät tuttuun tapaan lasten yleisurheilun viikkokisoja kesä–heinäkuussa maanantaisin Äänekosken liikuntapuiston stadionilla. Perinteiset viikkokisat tarjoavat jälleen lapsille ja nuorille mahdollisuuden kokeilla yleisurheilua matalalla kynnyksellä.
Kilpailuissa on sarjat 5-, 7-, 9- ja 11-vuotiaille sekä yli 11-vuotiaille, ja kesän aikana kilpaillaan monipuolisesti eri lajeissa.
Kilpailut alkavat aina kello 18.00, ja ilmoittautuminen tapahtuu kilpailupaikalla kello 17.30 alkaen. Seurakisoihin osallistuminen on maksutonta. Järjestäjät toivovat vanhempia mukaan myös toimitsijatehtäviin kilpailujen aikana.
Sisä-Suomen
Kuulo ry
ASEMAKAAVOJA NÄHTÄVILLE JA VIREILLE
1. Yrittäjänkadun asemakaavan muutos, luonnos nähtävillä 16.6. – 20.7.2026 2. Koiviston koulun ympäristön asemakaava, ehdotus nähtävillä 16.6. – 20.7.2026
3. Äänekosken sataman asemakaavan muutos, vireilletulo osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 16.6. – 20.7.2026
Kaava-aineistot ovat nähtävillä kaupungin kotisivuilla osoitteessa www.aanekoski.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/vireilla-olevia-kaavoja, kaupungintalon ala-aulassa ja kaupungintalon kesäsulun aikaan myös pääkirjastolla.
Kaava-aineistoista voi antaa kirjallista palautetta aineistojen nähtävilläoloaikana Äänekosken kaupunginhallitukselle kirjeellä os. Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski tai sähköpostilla osoitteeseen: kirjaamo@aanekoski.fi. Maankäyttöpalvelut 16.6.2026
RENGASKAIVON KUNNOSTUS JA HUOLLOT 050 542 7998 Kylätalkkarin kaivohuolto www.talkkarikuivalainen.fi
tulevanuohous.fi 050 306 3659
Kuuloauto on Kuuloliiton ja sen vapaaehtoisten tarjoama matalan kynnyksen palvelu, jossa voi testauttaa kuulon sekä saada tietoa kuulosta, kuulonkuntoutuksesta ja paikallisen kuuloyhdistyksen toiminnasta. Kuuloauton kuulotesti on tarkoitettu heille, jotka epäilevät kuulonsa heikenneen, mutta eivät vielä käytä kuulolaitetta.
KUULOAUTO ÄÄNESEUDULLA
Ma 29.6. klo 10-16, Äänekoski , Kirjasto Wessmanninkatu 2 Ti 30.6. klo 10-16 Suolahti, Vanha Asema Kuulotestistä vapaaehtoinen maksu. www.sisasuomenkuulo.fi
Ääneseudun Ilona ry., Kotakennääntie 2. Ilona avoinna arkisin klo 9-16 ja pe 9-15. Ruokailu klo 11.30, Ilm. klo 9.30 mennessä. Hinta 4 euroa. Kahvi 1 euro. Lukion ruoka tauolla. Ryhmät kesätauolla. Liikkarin kuntosali ja vesijumppa jatkaa kesälläkin. Ilona avoinna koko kesän.
8.7.2026 klo 19 Ilonan kesäteatteriretki ”Avioliittosimulaattori”- esitykseen Laukaan Kuusaan Kanavateatteriin. Ilmoittaudu! 20 euroa. Sis lippu, matkat ja mehu ja makkara väliajalla.
Yhteystiedot:
Carita 040 591 9061, Eero 0400 115 361, Sirpa 040 769 8522, Ville 044 247 9658.
Yksityinen, paikallinen kaupunkilehti jaetaan Äänekoskella ja Uuraisten taajaman joka kotiin.
Jakelu 11.000 kpl, normaalisti kahden viikon välein, joka toinen keskiviikko. Verkkosivuillamme uudet uutiset päivittäin! www.äks.fi
TOIMITUS
Päätoimittaja
Marjo Steffansson 040 841 2945 marjo@aksa.fi
Mukavaa kesää ja Hyvää Juhannusta toivottaa Ilonan väki!
Äänekosken vierasvenelaiturin läheisyydessä kaupungin kauneimpiin maisemiin.
kolmen
NISKASEN POLKUPYÖRÄHUOLTOKIERTUE 2026
AIKATAULU
• 16.6. Konnevesi, tori
• 23.6. Konginkangas, Sale
• 30.6. Viitasaari, tori Olemme paikalla klo 11–15.
Osta netistä, tilaa kotiin tai nouda myymälästä. www.niskanen.fi/verkkokauppa
(1,
TYÖHINNASTO
RENKAIDEN VAIHDOT alk. 10
Muut työt, kuten jarrujen ja vaihteiden säätö alk. 15 €
Varaosat veloitetaan erikseen.
Laajemmista huolloista hinta-arvio ja pyörä huolletaan liikkeessämme.
Toyotan maailmanluokan laatu, kestävyys ja luotettavuus – nyt täyssähköisenä. Nämä kaikki uutuudet myös Business-malleina ja nelivetoina. Tule, tutustu ja vakuutu.
KOKO SÄHKÖAUTOMALLISTO KOEAJETTAVISSA MEILLÄ!
Nyt sähköautomallistoon edullinen Toyota Easy Osamaksu -rahoitus!
0 g/km, WLTP-toimintamatka jopa 548 km(2 TOYOTA bZ4X Active 57,7 kWh 2WD 39 990 €, energiankulutus 139 Wh/km, CO₂-päästöt 0 g/km, WLTPtoimintamatka jopa 444 km(2 TOYOTA bZ4X TOURING Active Tech 74,7 kWh 2WD 49 100 €(3, energiankulutus 140 Wh/km, CO₂-päästöt 0 g/km, WLTP-toimintamatka jopa 591 km(2 (2Kulutus ja toimintamatka on testattu laboratoriossa keskivertoajoa jäljittelevällä WLTP-mittauksella. Tulokset on tarkoitettu automallien väliseen vertailuun, eivätkä päde tarkasti liikennekäytössä. Kulutukseen ja toimintamatkaan vaikuttavat mm. ajotapa, nopeus, lämpötila, sää- ja ajo-olosuhteet sekä auton kuormaus. Ajoakkujen koot ovat bruttokapasiteettejä. Lopulliset autokohtaiset arvot vahvistetaan ajoneuvokohtaisella COC-todistuksella. (1Kampanjahinta, voimassa toistaiseksi. (3Hinta on ennakkohinta. Pidätämme oikeuden muutoksiin. TAKUU 3 v/100 000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 v. Säännöllisesti huollettujen sähköautojen akkutakuu 8 v/160 000 km kun akun heikentyminen alle 70 %:iin alkuperäisestä kapasiteetista ja EV-järjestelmän takuu 5 v/100 000 km. AKKUTURVA Toyota-sähköautojen ajoakuille myönnetään 10 v/1 milj. km kattava Toyota-määräaikaishuollon aktivoima EV-akkuturva. Ei koske Proace-tuoteperhettä ml. Proace City -mallit. URBAN CRUISER
