360 l/h. Pitkäikäinen ja hiljainen 1800W induktiomoottori alumiinipumpulla. Pistoolikahva, 5 m
Greenville 3
Grillausala 70 x 43,5 cm.
Painepesuri 165 barin maksimipaineella ja 110 barin jatkuvalla työskentelypaineella. Vedentuotto 360 l/h. Pitkäikäinen ja hiljainen 2100W induktiomoottori kestävällä alumiinipumpulla. 8 m letkukela. Vakiovarusteena Kärcher -adapteri. virtajohto, 6 m korkeapaineletku, 1 pesuainepullo, 1 tulovesisuodatin, 1 adapteri Kärcher-tarvikkeille sekä 1 säädettävä viuhkasuihkusuutin. Takuu 2 vuotta.
Pituus 58 cm, leveys 36 cm. Valurauta. 7,5 kW, kaasun kulutus 546g/h. Kaasu butaani/propaani, kaasun paine 28-30 mbar. Laiteluokka I3B/P(30) 135bar 165bar
Pop Up katos 3x6m
Kipinäverkko ja grillausritilä, Ø 43 cm. Takuu 1 vuosi. 60x60x38 cm
Iso ja näyttävä nuotioalusta, grillausritilän korkeutta voidaan säätää portaattomasti. Grillausritilän Ø 61 cm RST.
Kirjoittaminen ja musiikin tekeminen ovat olleet paras selviytymiskeino.
Laura Juntunen
Johanna Porkola aloitti Äänekosken seurakunnan kappalaisena
Päätoimittajalta 12 16
Syyskuussa vuonna 2013 Äänekoskelta alkanut tapahtumaketju thaimaalaisten marjanpoimijoiden oikeuksista ja asemasta johti myöhemmin mittaviin poliisitutkimuksiin Suomessa, Ruotsissa ja Thaimaassa.
Kun 50 rohkeaa marjanpoimijaa lähti peräämään oikeuksiaan ja palkkojaan sekä vaatimaan inhimillisiä työoloja, nähtiin toimituksessamme marjabisneksen mädännäisyys. Kun lopen uupuneet thaimaalaiset kävivät oikeutta Äänekoskelta käsin, riensivät apuun paikalliset henkilöt sekä toimijat: SPR, seurakunta, Martat ja Suolahden Työttömät ry. Prosessi täällä venyi viikkojen mittaiseksi jännitysnäytelmäksi.
Aihe nousi valtakunnan otsikoihin, mutta asiasta kertoi ensimmäisenä ÄKS ja marjanpoimijoiden kohtelu ja marja-alan korruptio on ollut esillä siitä lähtien. Jos kotimaiseen marjaan pistetään mausteeksi ihmiskauppa, korruptio ja kartelliskandaali, ei kotimainen marja pakastamallakaan voi maistua kuluttajan suussa makoisalle.
Edelleenkään nämä tutuksi tulleet poimijat eivät ole saaneet oikeutta asialleen, vaikka marjabisneksen harjoittajat ovat saaneet tämän tästä syytteitä ja tuomioita ihmiskaupasta. Viime viikolla Kilpailu- ja kuluttajavirasto kertoo paljastaneensa valtakunnallisen kartellin marja-alalla ja esittää yhteensä noin 9,4 miljoonan euron seuraamusmaksuja neljälle luonnonmarja-alan yhtiölle laittomista osto- ja tietojenvaihtokartellista. Seuraamusmaksujen määräämisestä päättää markkinaoikeus.
Kun tarkastelee näiden yhtiöiden taustoja, huomaa rötöstelyn jatkuneen samojen henkilöiden toimesta kuin vuonna 2013. Eräs näistä jehuista uhkaili minua oikeustoimilla, tehosti sanomaansa vielä tönimällä. Nyt häntä syytetään 140 poimijan ihmiskaupasta, ja asia on siirtynyt syyteharkintaan - sekä laittomasta ja härskistä riistokartellista.
Aiheesta lisää seuraavassa ÄKSässä.
Marjo Steffansson
Lahjattomat esittää Mämmen
metsäpirtillä Heikki Luoman käsikirjoittaman komedian Akkaralli. Kuva: Venla Tarvainen.
Kun akkoja alkaa lappaa
Teatteriryhmä Lahjattomat tarttui jo historiansa viidenteen näytelmään. Tällä kertaa Mämmen metsäpirtillä nähdään maalaiskomedia, Akkaralli, joka laittaa nauruhermot sykkimään.
Marjo Steffansson
Heikki Luoman käsikirjoittaman Akkarallin on ohjannut Jaana HirvijokiPiispanen. Tapahtumat sijoittuvat Kyyjärvelle, kuvitteelliseen Hurmalaisen lypsytilalle, jota emännöi Bertta yhdessä aikamiespoikansa Veijon kanssa. Käsissään talon ohjaksia tiukasti pitävä vanhaemäntä Bertta on lähdössä poikansa yllyttämänä veteraaniporukan kanssa Viron matkalle. Veijon kielloista huolimatta Bertta on salaa tilannut lomittajan navettaan. Veijo puolestaan soittaa Kontaktipalveluun saadakseen sitä kautta aviopuolisoehdokkaan taloon äidin poissa ollessa. Kun naisia alkaa lappaa riesaksi asti, on soppa valmis.
IDEA TYÖPAIKAN näytelmäkerhosta kyti osastonhoitaja Jaana HirvijokiPiispasen mielessä pitkään. Alun alkaen Äänekosken terveyskeskuksen henkilökunnasta koostunut teatteriseurue Lahjattomat toimii nyt yhdistyksen nimissä periaatteella näytelmä kerran vuodessa.
– Olemme saaneet Tehyn ja Superin osastoilta tukea toimintaan, kun ammattiyhdistysten jäsenille tarjotaan lippu näytelmään, Hirvijoki-Piispanen kiittelee.
Edelliset näytelmät ovat olleet yleisömenestyksiä.
– Ollaan aina saatu jännittää, löytää-
kö yleisö meidät, mutta olemme saaneet yllättyä positiivisesti, toivottavasti ihmiset löytävät myös tämän, ohjaaja toivoo.
MEININKI ON ollut sen verran hyvä, että porukan sisältä on löytynyt innokkuutta jatkaa yhdessä tekemistä. Näyttämölle ja yleisön eteen astuminen vaatii heittäytymistä, ja siitä ei tunnu olevan pulaa.
– Meillä on mukana työkavereita sekä jo eläköityneitä työkavereita. Me tehdään tätä puhtaasti tekemisen ilosta, ei hampaat irvessä ja pakosta. Karonkassa päätetään jatkuuko harrastus vielä ensi vuonnakin, Hirvijoki-Piispanen sanoo. Prosessi on pitkä: ensin pitää valita näytelmä, sellainen joka sopii naisvaltaiselle, kolmivuorotyötä tekevälle sakille.
– Toiveena on, että ennen joulua pidetään jo ensimmäiset lukuharjoitukset ja sen jälkeen tekeminen tiivistyy. Työvuorolistoja sovitellaan sen mikä voidaan, mutta aina ei kaikki pääse paikalle harjoituksiin. Se antaa omat haasteensa.
– Näytelmän valintaa säätelee Lahjattomien pääluku. Akkaralli sopi meidän porukalle todella hyvin. Näytelmä on vauhdikas, hauska ja hyväntuulinen, jossa sattuu ja tapahtuu – eikä kaikki mene aina ihan suunnitelmien mukaan. Toivottavasti katsojat viihtyvät, ohjaaja Jaana Hirvijoki-Piispanen vinkkaa.
HIRVIJOKI-PIISPANEN on ohjannut Lahjattomia sen ensitahdeista saakka. – Aina mä mietin, että mihin on tullut ryhdyttyä, että osaanko mä ollenkaan. Näytelmän valmiiksi saattaminen on yhteispeliä, juuri sitä, mitä työelämässäkin tarvitaan. Tällaisessa harrasteryhmässä ohjaajan tehtävänä on pitää fiilistä yllä ja katsoa, että harjoitukset tulee pidettyä. En osaa puuttua suorituksiin ammattiohjaajan tavoin, mutta kun katson siviilin näkökulmasta käsin, antaa sekin oma mausteensa.
Myös lavastus ja puvustus syntyvät yhteistyössä.
– Jokainen saa käyttää omia vahvuuksiaan tekemisessä, tämä on harrastus, jossa saa toteuttaa itseään, HirvijokiPiispanen hymyilee.
Ensi-ilta koputtelee jo ovella, tunnelma tiivistyy ja jännitys kasvaa. Perjantaina 5. kesäkuuta avataan metsäpirtillä esirippu ensimmäistä kertaa Akkarallille.
– Kun ensi-ilta lähestyy alkaa tekemisessä olla totisempi ote. On hienoa, että tämmöinen porukka on löytynyt, jolla on ajatuksena, ettei tekemisen tarvitse olla totista. Koemme, että olemme velkaa yleisölle, että saamme tarjottua heille sellainen kokemus, että lähtee kotia kohti hymyssä suin, Jaana Hirvijoki-Piispanen naurahtaa.
Akkaralli Mämmen metsäpirtillä ensi-ilta 5.6. klo 18
Suolahden vaneritehdas on jo vaiennut. Pääluottamusmies Osmo Kääriäinen ja työsuojeluvaltuutettu Pasi Hartikka ovat jättämässä tutun tehtaan haikein sydämin.
Vanerit on nyt valmistettu
Kun pyörähti Suolahden vaneritehtaan portilla, oli tunnelma aavemainentehdas oli vaiennut, piipusta ei nouse savu ja hiljaisuus täyttää tienoon. Tuttu kohina vaikeni 21.5.2026.
Marjo Steffansson
Vaneritehdas on antanut elantoa jo useammalle sukupolvelle. Kumpuniemessä valmistettiin vaneria 106 vuotta. Tehtaasta saadulla palkalla on rakennettu taloja, kesämökkejä, ostattu autoja ja veneitä, matkustettu, kerrytetty omaisuutta ja saatu pötyä pöytään.
Metsä Woodin Suolahden tehtailla työskentelee tällä hetkellä 131 henkilöä. – Kumpuniemen voimalaitosta ajettiin alas muutaman päivän ajan. Kun kattila laitettiin kylmäksi, lakkasi puristimille ja kuivaamolle höyryä tulemasta. Sorvaus loppui jo tiistaina 19. toukokuuta, eli silloin valmistettiin viimeiset vanerit, työsujeluvaltuutettu, irtisanottu-
jen listalla oleva Pasi Hartikka kertoo.
VIIMEINEN ulosmarssi tehtaan portista tapahtuu 11. kesäkuuta. Sen jälkeen pidetään lomat pois, ja noin sadalla alkaa työnhaku ja ansisidonnaisen päivärahan maksatus.
– Tehtaalla riittää vielä töitä, vaikka ei vaneria valmistetakaan enää. Tehtyjä vanereita pakataan, siivoillaan paikkoja, kasataan tavaroita ja pistetään paperia silppuriin. Tunnelma tehtaalla on aika hiljainen. Jotenkin aistin, että vanhemman pään työntekijät ovat tavallaan helpottuneita, kun löysässä hirressä roikkuminen loppuu, nuorempi väki ei välttämättä edes ymmärrä mitä tapahtuu, se vähän huolestuttaa, sanoo pääluottamusmies, eläkkeelle jäävä Osmo Kääriäinen
Päiväraha on tänään 76 euroa, 40 päivän jälkeen se tippuu 20 prosenttia, 170 päivän jälkeen se tippuu vielä viisi prosenttia lisää.
– Jos päiväraha on 55 euron luokkaa ja yleistuki 37,50 euroa, sillä on pärjääminen tiukassa. Tehtaalla on töissä muutama pariskunta, joten heidän talouteensa työn loppuminen on vakava paikka, Kääriäinen laskee.
Työttömäksi jää noin 150 henkilöä. Hartikka sanoo, että tilasto näyttää het-
roon, Pärnuun. Sen jälkeen tuotanto Suolahdessa alkoi vähentyä. Hartikka ja Kääriäinen tietävät, että vanerin kysyntä nousee, kunhan Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan loppuu ja uudelleenrakennus alkaa.
– Mielestäni yhtiö toimii ajattelemattomasti, kun on laittanut kaikki yhden kortin, kertopuubisneksen, varaan. On ajateltu, että puurakentaminen kasvaa ja kertopuun kysyntä kasvaa. Mutta kyllä liimapuupalkkeja osataan tehdä muuallakin kuin Suomessa, Kääriäinen sanoo. Toimittajan utelu mahdollisesta uudesta toimijasta Kumpuniemen alueella ei tuota tulosta.
– Ei olla kuultu mitään. On putsattu jalostustehdasta kuntoon, että saadaan kertopuutavaralle varastotilaa, Hartikka sanoo.
– Jalostustilat ovat vanhanaikaiset, tehdashallit matalat ja pelkään pahoin, että rakennukset ajetaan maantasalle siinä vaiheessa kun voimalaitos puretaan. Jalostehalli on ihan hyvä ja hallina havuvaneripuoli ja viimeistelyn loppupää ok. En ole kuullut, että kukaan olisi ollut kiinnostunut halleja ostamaan, vuokralaisia saattaa paremmin löytää, Kääriäinen sanoo.
ENSIMMÄINEN tieto tehtaan alasajatosta saatiin vastaanottaa 26.10.2024. Tieto ei tullut pommina korsuun, sillä muutos oli näkyvissä.
– Koivutehtaan alamäki nähtiin siinä, kun jalostustehdas siirrettiin Viroon vuonna 2018. Silloin tuotannosta leikattiin 30 prosenttia - ja kannattavuus laski sillä henkilöstömäärällä, joka tehtaalla työskenteli.
Sekä Kääriäisellä että Hartikalla on pitkät työurat takana ja pitkät kokemukset edunvalvonnan puolelta.
ken paremmalta, kun tehtaalta siirtyi Äänekosken tehtaille viitisenkymmentä henkilöä kesätöihin.
– Hyvä, että saivat töitä, ja ehkä myös tulevana kesänä töitä osaaville käsille löytyy. Pitäisi kuitenkin saada kahdessa vuodessa vuoden verran töitä, että pääsisi takaisiin ansiosidonnaiselle päivärahalle. Järjestelmä ei ole hyvä keikkatyöläisille, sillä tuki tippuu. Pätkätöitä ei kannata tehdä, Kääriäinen sanoo.
Ihmettelen, eikö siellä Espoossa tiedetä, mitä tällaiset muutokset merkitsevät työntekijöille.
1920 ALOITTANUT tehdas työllisti alkuvuodesta 180 henkilöä. Tuotantokapasiteetti oli 160 000 kuutiota havuvaneria. Tällä hetkellä havuvanerille on kysyntä heikkoa. Koivuvanerille olisi ostajia, mutta puuta ei tahdo riittää. Metsä Group alkoi vuonna 2018 keskittää koivuvanerin valmistusta Suolahdesta Vi-
– Viimeiset vuodet ovat olleet raskaimmat, se täytyy myöntää. On tullut koronaa, on Ukrainan sota ja tämä. On ollut henkisesti todella raskasta, kun on kävellyt hallissa ja nähnyt työkaverien kasvavan huolen. Shokki on jatkunut turhan pitkään, kun aikataulua on kiristetty ja epävarmuus sen myötä lisääntynyt. Toivoa ei olla missään vaiheessa herätetty, Hartikka sanoo.
Kääriäinen kritisoi ylintä johtoa. – Meille sanottiin, että olipa aikataulu mikä tahansa, niin koivutehdasta pyöritetään maaliskuun loppuun saakka, vaikka ei olisi tilauksia - ei käynyt näin, vaan porukkaa laitettiin pakkolomalle. Havuvaneripuoli piti toimia tämän vuoden loppuu, sitten syyskuun loppuun ja viimeisin aikataulumuutos tuli maaliskuussa, että tuotanto alasajettiin nyt. Ihmettelen, eikö siellä Espoossa tiedetä, mitä tällaiset muutokset merkitsevät työntekijöille. Täältä käsin katsottuna näyttää siltä, että paniikkinappula on pohjassa, eikä osata katsoa eteenpäin. Päätöksiä on helppo tehdä sieltä norsunluutornista käsin, Kääriäinen harmittelee.
Kiitosta tulee tehtaan paikallisjohtaja Jouko Pussille.
– Hänelle annetaan synninpäästö. Hän on toiminut henkilöstön suuntaan esimerkillisesti. Hän on tehnyt sen minkä on pystynyt.
Ortopedian asiantuntija Äänekoskella
Asiantuntevaa ortopedista hoitoa nivel-, olkapää- ja tapaturmavammoihin.
Varaa aikasi mehilainen.fi tai 010 414 00 (pmv/mpm)
Mehiläinen Äänekoski Kauppakatu 1
Johanna Ojanperä Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri
Kaikki korut ja kellot -20%
ÄKSÖN-tarjous voimassa la 6.6.2026.
PAIKALLINEN, YKSITYINEN KAUPUNKILEHTI
Torikatu 2, 2. krs, Äänekoski • Avoinna sopimuksen mukaan
ILMOITUKSET: Marjut Parola • marjut@aksa.fi • 040 730 4234
Yksityishenkilöiden pikkuilmoitukset -50%
Lehti-ilmoituksen lisäksi verkkobanneri -50% Voit lukea prittilehden verkkosivuiltamme ilman maksumuureja www.äks.fi
LAUANTAINA 13.6. klo 11 - 15
• LIVEMUSIIKKIA
• VUODEN UURASTAJAN VALINTA
• HYVÄÄ MIELTÄ JA TEKEMISTÄ KAIKENIKÄISILLE
• SUOLAHDEN SIIRTOLAPUUTARHALLA OVET AVOINNA
• KLO 11 ALK. TOIMI-LAIVA RISTEILEE 30 MIN VÄLEIN TAI KUN LAIVA ON TÄYNNÄ
Tervetuloa koko perheen tapahtumaan!
SUNNUNTAINA 14.6. klo 11
• GOSPEL-KIRKKO WANHAN ASEMAN AUKIOLLA
MUSIIKISSA ALBERTIT JA MUSTOSET
KIRKON ULKONAANAVUN KAUTTA
UKRAINALAISTEN AUTTAMISEEN
• KIRKKOKAHVIT CAFE MÖLJÄSSÄ
TAPAHTUMAN JÄRJESTÄÄ
TAPAHTUMAA TUKEMASSA:
ÄÄNEKOSKI
Reilusti reilua peliä
Huiman T11 -joukkue on jo saavuttanut monta huimaa asiaa, ei vain hyvää menestystä turnauksissa.
Marjo Steffansson
Emoseura Äänekosken Huima ry palkitsi T11-joukkueen ansioistaan koko seuran Vuoden joukkueena helmikuussa 2025 järjestetyssä gaalassa.
T11 pääsi elokuussa 2024 paikan Palloliiton valtakunnalliseen Helmariliigan lopputurnaukseen Eerikkilään ja samalla mittaamaan tasoaan Suomen huippuseuroja, kuten HJK:ta, FC Honkaa ja KuPSia vastaan.
Tänä keväänä joukkue palkittiin Äänekosken kaupungin kulttuuri- ja liikuntagaalassa Vuoden reilun pelin joukkueena
HISTORIALLINEN nousu Liiga Pohjoiseen. Paikka korkeimmalla sarjatasolla: Helmikuussa 2025 joukkue teki seurahistoriaa matkustamalla Ouluun karsintapeliin, jossa se varmisti paikan kovaan T14 Liiga Pohjoiseen.
– Tämä on Huiman historian ensimmäinen liigapaikka. Joukkue taistelee alueellisessa Liiga Pohjoisessa pisteistä ja sitä kautta jatkopaikasta ja pääsystä SM -lopputurnaukseen, kertoo valmentaja Mikko Lemetyinen Lemetyinen kertoo, kuinka joukkue on hioutunut yhteen.
– Tässä on mukana pelaajia, jotka ovat pelanneet jo kymmenen vuoden ajan yhdessä. Porukka on muovautunut yhteen ja on joukkueena tiivis nippu. Joukkuetta voisin kuvailla ahkeraksi ja sitkeäksi, jota on ollut mu-
Kesämanteli raikaa taas
Joulumanteli täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta — Kesämanteli raikaa jo kolmatta kesää.
Marjo Steffansson
Kesämantelia on jo osattu odottaa, sillä onhan se soinut ÄKSän kanavalla jo kahtena kesänä. Kolmas kerta starttaa perjantaina 5. kesäkuuta. Ärmyn koneistossa tonttulakit on heitetty syrjään hellehattukauden koittaessa. Alkavaa kesää tahdittaa taas Kesämanteli, jota voi kuunnella joka perjantai suven loppuun
kava valmentaa, vuodesta 2024 joukkuetta luotsannut Lemetyinen kertoo.
15-VUOTIAS, keskikenttää hallitseva Vilma Tähkävuori on pelannut jalkapalloa jo kymmenen vuotta.
– Kausi on alkanut, ei niin toivotulla tavalla, joten parantamisen varaa on, jotta päästään lokakuun alussa pelattavan Laura Kalmariin, SM-lopputurnaukseen, jonne valitaan Pohjoisen liigan syyskierroksen kuusi parasta joukkuetta.
Maalivahti Emma Piilonen on tullut mukaan viisi vuotta sitten.
– Jalkapallo on paras harrastus ikinä. Olen saanut joukkueesta myös hyviä kavereita, Piilonen sanoo.
Harjoittelua on läpi vuoden ja viisi kertaa viikossa
saakka. Pekka Oulin ja Janne Poikolaisen hyppysissä organisoidut Mantelit ovat maistuneet ja innostaneet musiikin äänittämiseen ja mikä parasta, yhdessä tekemiseen. Humpan juonena on, että paikalliset muusikot pääsevät pistämään kesäiset rallit soimaan tästä lähtien perjantaisin.
– Kesäbiisi-idea ei ollutkaan ihan pöljä, sillä innokkuutta tuli jälleen musiikin julkaisuun, Joulumantelia alusta asti luotsannut Pekka Ouli kertoo.
Kesän soittolistaan voi lisätä vaikka kaikki Joulumantelin lähes 300 vetoa, vaikkapa sen jälkeen kun on kuunnellut kaikki Kesämantelin kappaleet. ÄKSän päätoimittaja Marjo Steffansson voi vain huokailla onnesta, kun on päässyt osalliseksi tallentamaan paikallista musiikkia. – Tämä on aivan huikea hieno juttu, ja tosi mieluisa asia meille. On ilo ja kunnia olla tallentamassa äänekoskelaista musiikkia ja kappaleille sekä julkaisemalla kokoonpanojen ja kappaleiden syntytarinoita, Steffansson iloitsee.
Niin Joulumanteli että Kesämaneli ovat ÄRMYN kulmakiviä kuten myös Janne Poikolainen, joka on aikaansa säästämättä jeesinyt soittajia sekä pitänyt tarkkaa kirjaa julkaisuaikataulujen suhteen.
Kesämanteli kuuluu ÄKSän verkossa kesäperjantaisin 5.6. alkaen.
käydyt treenit ovat tavoitteellista.
– Harrastus vie aikaa, ja aion pelata niin pitkälle kuin pääsee, Tähkävuori lisää.
– Ylipainehalli tuli todella tarpeeseen, sillä talvikautena treenejä pidettiin koulun salissa. Nyt on tilanne aivan toinen.
TORSTAINA 11. kesäkuuta joukkue näyttäytyy Äänekoskella päänurmella, kun vastustajaksi tulee Rovaniemeltä FC Santa Claus YJ .Tapahtumassa on kioski sekä kuulutus. Ottelu alkaa klo 13.
– Toivomme paikalle kannustajia, joukkueen riveistä hihkaistaan.
Äksön avaa Äänekosken kesän
Äänekoski Äksön tuo kesäistä tapahtumatunnelmaa kaupungin keskustaan. Tapahtuma on maksuton ja avoin kaikille.
Marjo Steffansson
Äänekoski Äksön tuo kesäistä tapahtumatunnelmaa kaupungin keskustaan lauantaina 6.6.2026 klo 10–15. Tapahtuma on maksuton ja avoin kaikille. Päivän aikana keskustassa järjestetään monipuolista ohjelmaa koko perheelle. Luvassa on musiikkia, esityksiä, torimyyntiä sekä erilaista toimintaa eri puolilla tapahtuma-aluetta.
Ohjelmassa
• Mimmit-duo klo 10.30
• Lumo Company: Indigo nykysirkus klo 12
• Folk Saimaa klo 13.30
• Kehu kirjaa-karaoke pääkirjastolla. Tule vinkkaamaan oma lempikirjasi tai kuuntelemaan muiden kirjasuosituksia! Aikuisten kirjakaraoke klo 11.15 ja Lasten kirjakaraoke klo 13. Kirjasto on Äksönin ajan auki klo 10 - 15. Tule tekemään oma pinssi! Pinssipaja on auki koko tapahtuman ajan.
Lisäksi päivän aikana:
• Kivijalkakauppojen erikoistarjouksia ja tempauksia
• Perinteinen peräkonttikirppis kaupungintalon parkkipaikalla
• Monitoimiaukiolla voi tutustua rekkaan, traktoriin ja VPK:n autoon
• Keskusaukiolla kurvaavassa Kesäkaarassa riittää tekemistä
• Uusien gravel-pyöräreittien avajaiset
• Herkkuja ja pop up -pisteitä
Vilma Tähkävuori, valmentaja Mikko Lemetyinen sekä Emma Piilonen ovat valmiina alkavaan jaliskauteen.
26.6. PERJANTAI
KYLÄILTA RIIHELLÄ
Riihikahviolla Riihitie 94, Liimattala
Ovet avoinna 17-20
klo 18 Satujen lumoa diasatu
Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu.
27.6. LAUANTAINA
KESÄPÄIVÄT KYLÄTALOLLA ( Kirkkotie 10 )
10.00 Tervetuloa, Kyläyhdistyksen pj Martti Isoviita
10.10 Kömin Kilta esittelee toimintaansa
10.20 Pro Patria-taulujen esittely, Markku Louekari
10.35 Reijo Leppänen esiintyy
11.00 Kesäpäivien avaus
11.20 Veeti Tarvainen esiintyy
12.00 Vuoden konginkankaalaisen julkistus
12.20 Reijo Leppänen esiintyy
13.00 Yhdistysten arvonnat
JATKOT ZILLINGISSÄ
MARTTOJEN KIRPPUTORI
la 27.6. klo 9-14 (Konginkankaantie 199)
VOHVELEITA JA MAKKARAA!
• Pro Patria -taulujen esittely
• Veteraani matrikkeli myynti
PAIKALLA PITSAPAKU JA MUIKUNMYYJÄ
TAIDEKOTI KÄPYLINNA AVOIMET OVET
La 27.6 klo 12-16
Käpykolontie 24a, Liimattala
OLETKO KESÄPÄIVIEN KOVIN LAUKOJA?
Huiman juniorijalkapallo T12 tuovat paikalle laukaisututkan
Pieksämäen maalaiskunnassa sijaitsevassa Venetmäen kylässä kasvanut Laura Juntunen ei viihdy suurkaupungissa.
– Kun on kotoisin kylästä, jossa on sata asukasta, niin sitä on vaikea kaupunkilaiseksi muuttua, Laura naurahtaa tämän hetkisen lempipaikkansa, Suolahden Wanhan aseman edustalla olevassa sinisessä hetkessä.
Vanhemmat erosivat Lauran ollessa kahdeksanvuotias.
– Me muutettiin eron jälkeen Pieksämäen keskustaan. Lapsuudenkodissa oli epästabiilit olosuhteen, ja jo silloin piti oppia selviytymään. Mutta jos jotain lapsuudesta jäi, niin äärimmäinen rakkaus luontoon ja vesistöön. Suolahti on minulle täydellinen paikka, kun täällä voi mennä järvelle, patikoimaan tai laavulle. Täällä on kaikkea hienoa, ja olen saanut yllättyä monta kertaa, kun löydän uuden, upean rannan.
Laura löysi itselleen vastakappaleen Mikosta. Nuoruudenrakkaus kesti loppuun saakka.
– Olin 18-vuotias kun tapasin Mikon Pieksämäeltä, yökerhosta. Kiinnostus alkoi pikkuhiljaa, ensitreffeille lähdettiin junalla Kuopioon katsomaan Timo Rautiainen & Trio Niskalaukausta. Se keikkalippu on rakas muisto, kehystettynä kodin seinälle. Kun oltiin oltu yhdessä 20 vuotta, käytiin Lutakossa juhlistamassa - ja kuuntelemassa Timo Rautiaista.
Nuoripari muutti yhteen, mutta mieluista työ- tai opiskelupaikkaa ei Pieksämäki tarjonnut.
– Mulla oli lukupäätä, mutta en halunnut lähteä lukioon, sillä halusin päästä suoraan ammattiin. Muutettiin Kuopioon, jossa aloitin datanomiopinnot ja Mikko lähti töihin.
Kuopiossa meni neljä vuotta ja kaksospojat, Anton ja Julius syntyivät vuonna 2005. Naimisiin mentiin vuonna 2008.
– Sain suoritettua opinnot loppuun, kun Mikon kanssa vuorottelimme kotona. Mikon vanhemmat asuivat Kuopiossa ja saimme heistä myös apua poikien hoitoon.
It-alan työt olivat tiukassa. Laura haki Tampereen yliopistoon tietojenkäsittelyä oppimaan.
– Muuttoauto pakattiin kohti Tamperetta, mutta huomattiin vuoden päästä, että kaupunki on mielle aivan liian iso paikka. Hain Jyväskylän yliopistoon ja pääsin sisään, olen hyvä esimerkki että
ilman valkolakkiakin voi päästä käsiksi akateemiseen tutkintoon.
Elämä asettui Jyväskylään 15 vuodeksi. Tietotekniikka-alaa opiskellut Mikko sai töitä pätkissä, mutta Lauralle avautui vakituinen työ
LAURA ETSI Jyväskylästä 50 kilometrin säteellä olevia paikkoja, johon perhe voisi asettua.
– Ainoa järkevä oli Äänekoski. Sitten alkoi armoton Etuoven selailu, ja kun eteen tuli vaaleanpunainen rintamamiestalo Suolahdessa, tiesin, että siinä on meille uusi koti.
Muuttokuorma tuotiin Mutapohjaan elokuussa 2023.
– Tuli hetkiä, että mitä ollaan tekemässä, kun mennään keskelle ei mitään, missä ei tunneta ketään. Tavarat löysivät paikalleen, ja me asetuimme taloksi.
Yhteistä onnea kesti vain viiden kuukauden ajan, kun Mikko kuoli vaikeaan sairauteen joulukuussa, syntymäpäivänsä jälkeisenä päivänä, vain 44 vuotiaana.
– Oli vaikea hyväksyä sitä, kun lääkärit sanoivat, että todennäköisyydet selviytyä olivat huonot, sitä jaksoi pitää toivoa yllä ihan loppuun saakka. Vaikka Mikko oli sairastanut pitkään, tuli kuolema lopulta yllätyksenä. Alku oli vaikeaa, ja jäin yksin kotiin miettimään, mitä tehdä. Ajattelin, etten selviä tästä, kun en voi lähteä minnekään tilittämään ihmisille mistä mä olen tullut ja miten olen päätynyt tähän tilanteeseen.
Selviytyminen on vaatinut pitkän sairausloman, vertaistukea ja keskustelua. Laura sanoo, että ystävät ja ihmisten tuki vetivät hänet takaisin pinnalle.
– Kirjoittaminen ja musiikin tekeminen ovat olleet paras selviytymiskeino. Mikon kanssa ei ennätetty ruuhkavuosien keskellä panostaa musiikkiin, mutta uuteen kotiin oli tarkoitus rakentaa kotistudio.
Mikko sairastui vuosia sitten sappiteitä ahtauttavaan, harvinaiseen PSC- tautiin. Etenevä sairaus aiheutti keltaisuutta, kutinaa, väsymystä ja sappitiehyttulehduksia.
– Vuonna 2009 Mikon iho alkoi kutista aivan vimmatusti. Ajateltiin ensin, että kyseessä on atooppinen ihottuma, mutta pian selvisi oireen juurisyy. Oli hurja katsoa vierestä, kun toinen voi pahoin.
Laura kertoo, kuinka Mikko kielsi itseltään sairauden koko kuvan.
– Kun oon tämmöinen insinööri, niin totta kai luin kaiken mitä sairaudesta vain löysin. Keskimääräinen elinikä sairauden toteamisesta on 12 vuotta. Kun on kyseessä suomalainen mies, niin meneekö hän lääkäriin, ennen kuin on pakko? Itsemääräämisoikeutta piti opetella kunnioittamaan. Kun joutui vierestä seuraamaan
läheisen ihmisen elämän hiipumista, se on vaikein asia. Kun pitää tsempata lapsia, ja pitää itsensä kasassa ja uskoa, että elämä jatkuu.
Laura kertoo Mikon olleen viimeisen päälle perheihminen. Hän pohtii, että se on syy, miksi puoliso kielsi itseltään sairauden vakavuuden niin pitkään. Oivallus tuli liian myöhään vuonna 2019, kun iho muuttui keltaiseksi.
– Lopulta hän katsoi minua silmiin ja kysyi, että ”mokasinko mä tän homman?” Sanoin, että toivottavasti et kuole, ja nyt hoidetaan se mikä voidaan. Että nyt otetaan kaikki mahdollinen hoito vastaan.
Mikko joutui joulukuun 2023 alussa osastohoitoon Novaan, ajatuksena oli, että sairaus pystytään hoitamaan. Toiveet olivat korkealla, sillä leikkaustakin mietittiin.
– Kun tuli sepsis, alkoivat elintoiminnat hiipua. Se oli shokki meille kaikille, kun vuorokaudessa tilanne muuttui aivan toiseen suuntaan.
EIKÄ
TÄSSÄ vielä kaikki, vaikka sanotaan, että ihmiselle annetaan kannettavaksi vain sen minkä jaksaa kantaa, tuntuu tarinaa kuunnellessa, että vähempi olisi riittänyt Laura löysi rinnastaan kyhmyn vuonna 2018, 34-vuotiaana.
– Ajattelin, että on parasta tutkia, jotta saa ainakin yönsä nukuttua. Syöpähän se oli, vielä luokitukseltaan. aggressiivinen. Sain kaikki raskaat hoidot: sytostaatti- ja sädehoidot sekä radikaalin leikkauksen. Lapset olivat pieniä, ja koetin pitää tunnelman positiivisena, vaikka välillä oli todella rankkaa saada ihan normaalit arjen askareet tehtyä.
Hormonitoiminta oli poissa ja Laura sai kokea vaihdevuosioireista seitsemän vuoden ajan. Vasemmasta kädestä jouduttiin poistamaan imusolmukkeet, ja siitä syystä jäi käsi tunnottomaksi.
– Nyt alkaa olla elämä tasapainossa, mutta vielä on edessä korjausleikkauksia.
On hurjaa muistella aikaa, sillä ennätin jo suunnitella omat hautajaiset. Olen todella kiitollinen länsimaiselle lääketieteelle ja kaikelle avulle joka sain.
LAURA KERTOO, että kokemus purkautuu nyt musiikkiin. Lyriikat syntyvät kuin itsestään.
– Harjoittelin teininä kitaransoittoa, mutta se harrastus loppui lyhyeen, kun isä ilmoitti, että kitaraa ei kannata soittaa.
Laura kertoo olleensa musiikin suurkuluttaja, kuuntelijan roolissa. Nyt kotona raikuu karaoke, biisejä syntyy, kun luovuus on lähtenyt kukkimaan. Kitara on löytänyt taas kainaloon ja soinnut alkavat löytää kuulijan - haastetta riittää, sillä tunnoton käsi haittaa opettelua.
– Voin sanoa löytäneeni itseni uudes-
Laura Juntunen
s. 1984 Pieksämäellä, asuu Suolahdessa
· kolme lasta, sinkku
· it-tradenomi
Rakastaa: musiikkia
Inhoaa: ilkeitä ihmisiä
Henkilö: Jimi Hendrix
Paikka: Suolahti
Eläin: kissa
Ruoka: pizza
Juoma: vesi
Musiikki: metalli
Elokuva: Gladiaattori
Kirja: Taru Sormusten herrasta
Motto: Tee niitä asioita joita rakastat.
taan ja se tunne inspiroi aivan valtavasti. Olen pohtinut, onko täällä pohjavedessä tai tuossa Keiteleessä jotain, joka aiheuttaa luovuuden puuskia.
Laura lähti mukaan Ärmyn toimintaan.
– Kävelin vuosikokoukseen ja hyppäsin heti syvään päähän, kun minut valittiin Ärmyn hallitukseen. Haluan olla elvyttämässä paikkakunnan musiikkitarjontaa, varsinkin alle 18-vuotiaille.
TÄLLÄ HETKELLÄ taloa asuttaa peruskoulun päättävä Meea-tytär ja kissa. Laura tekee etätöitä kotoa käsin.
– Onneksi mä olen nörtti, niin kontolleni jäänyt talotekniikka ei säikäyttänyt. Ajattelen, että se unelma, jota ajateltiin Mikon kanssa yhdessä rakennettavan, onnistuu minulta yksinkin. Toisaalta mä olen niin hupsu, että mulla voi olla mahdollisuus löytää vielä seuraava tyyppi, joka soittelee ja laulelee mun kanssani. Laura toivoo, että hänen selviytymistarinansa toisi apua jollekin. – Ja haluan näyttää, että pieneen yhteisöön tuleva uusi tyyppi ei ole pelottava. Harjoittelen soittamaan kitaraa, käyn laulutunneilla ja nautin jokaisesta päivästä. Tänä keväänä huomasin ajattelevani, ettei leskeys ja raskaat kokemukset saa määrittää minua. Paine ja stressi ovat saaneet väistyä, nyt on maadoittunut ja rentoutunut olo. Muistot kulkevat mukana ja kannattelevat tavallaan, Mikon kitarat, tietyt esineet ja valokuvat ovat hyvin tärkeitä minulle. Nyt aika tehdä niitä asioita joita rakastan. Olen elänyt jo yhden elämän, tervetuloa seuraava!
Pieksut pysyy tantereessa
Konginkankaan Rengit on rakastettu, huumorihenkinen maalaisbändi, joka on esiintynyt 28 vuotta (1997–2025).
Marjatta Huhta
Rengit on tuttu Konginkankaan Kyläpäiviltä, kirkosta, seurakuntakodeilta, Konginkankaan museon musiikkihetkistä, vanhusten palvelutaloilta, Hiekkalan riiheltä, toreilta, rannoilta, kouluilta, syntymäpäiviltä. Omaleimainen paikallisbändi on saanut vastaanottaa pyyntöjä esiintyä etäämmälläkin, Jyväskylässä, Linnanmäellä, Kaustisten kansanmusiikkijuhlilla, Tukholmassakin.
Bändin perusti Konginkankaalla Valto Rautiainen yhdessä Pauli Honkosen, Raimo Rautiaisen, Antero Pellisen ja Erkki Rautiaisen kanssa vuonna 1997. – Minä olen syyllinen tähän bändiin. Renkien ensiesitys oli vaatimattomasti 700 hengelle Maataloustuottajien yhdistyksen 80-vuotisjuhla ja Tervetuloa taloon – tapahtumassa 27.7.1997 Leila ja Veijo Mulilla Lantelan tilalla. Laulettiin ainakin sumialaisia lauluja, Nuottamarssia, Lossimiehen laulu, On tyyni järvenpinta, muistelevat miehet. Kaverukset innostuvat vielä nytkin rallattamaan: ”Isossa talossa ku sikkaa tapettii, niin paljon oli nylykijöitä…”, sanoo Valto Rautiainen.
Valtolla on mahtava basso, hän soittaa haitaria ja kitaraa. Pauli soittaa mandolii-
nia ja viulua. Kaikki laulavat.
– Homma oli alkuun varsin vakavasti otettavaa, ”seriöösiä”, sanoo Valto, jolla Ruotsissa vietetty työaika tunkee Valton puheessa ruotsinkielisinä sanoina läpi. Tavoitteena oli tehdä kunnolla hyvää musiikkia. Laulettiin äänissä. Valto teki sovitukset ja koitti kitaraa tai haitaria.
Pellinen lauloi 1-bassoa. Valto alinta bassoa ja Raimo ja Erkki 1-tenoria. Myöhemmin bändiin liittyivät Olavi Liimatainen, Juhani Jokihalme, Markku Sikiö, Martti Ilves (2003–), Antti Laiho, Timo Boman, Antti Sällinen, Kari Leppänen, Jukka Nieminen (kitara), Pekka Oksanen (äänentoisto), Hannu Sinikorpi, Antti Hytönen, Erkki Lehtolahti, Juhani Boman ja Viljo Salmu
Huumormies Jussi Jokihalme toi soittimiin mukaan sontatalikon.
– Jussi puhui hyviä juttuja, ja kun Jussi puhui, se meni ihmisiin. Se on joillakin ihmisillä sellainen lahja. Kun auton katolla oli heinäpaali, Jussi pani talikon paaliin ja kierti liikenneympyrässä pariin kertaan. Se oli soittopeli, joka pysyi Jussin mielestä hyvin vireessä, rengit muistelevat.
Bändin tunnuslauluksi tuli Valto Rautiaisen säveltämä ja sanoittama laulu, Maalaiselämää. Siinä sai reippaasti ”polokasta pieksulla” lattiaan.
Konginkankahalle synnyin, täällä kai myös kuolen.
Syntii paljon tehdä ei, siit’ pitää naapur’ huolen.
Maalaiselämää, se on maalaiselämää!
Pieksut pitää tantereessa, se on tärkeää!
Se on vetävä ralli, todistavat miehet.
– Maalaiselämässä saa polokaista pieksulla. Siinä on paljon asiaa maalaiselämästä. Vanhat ihmiset tykkäs reippaista lauluista. Se vaikutti kappaleiden valintaan. Sitten se meni enemmän rillumarei, kertoo Valto.
Mistä tuli idea rengiksi pukeutumiseen? Valto kertoo, miten hän oli ollut puuceessä lukemassa Expressen-lehteä, jossa kerrottiin ruotsalaisyhtyeestä ”drängarna”, jotka olivat tehneet tavaramerkin pukeutumisesta. Niinpä hankittiin pieksut jalkaan, raitapaidat ja liivit. Valto kertoo, miten menivät Räihän koululle esiintymään.
– Sovittiin, ettei lauleta Maalaiselämää, kun tulee pappikin. Kun tilaisuus oli lopuillaan, pappi pyysi vielä laulamaan sen laulun, jossa pieksu menee tantereeseen. Niin sopi laulu hyvin hengellisen ohjelmiston lomaan.
Ohjelmisto on koostunut monenlaisesta musiikista, hengellisestä tanssimusiikkiin, lavojen jenkoista ja valsseista kaihoisaan kansanmusiikkiin, suomalaisiin klassikoihin ja vielä Valto Rautiaisen itse säveltämiin ja sanoittamiin balladeihin.
Valto, Pauli ja Martti juttelevat laulamisen merkityksestä Rengeissä. Valto kertoo, miten alkuun yhtyeellä oli laatua, musikaalista elämystä: Pauli oli varma viulun kanssa, Raimo, Antero ja Martti hyviä laulajia. Vähitellen ohjelmisto muuttui kevyemmäksi ja esitettiin ilman sovituksia.
Martti kertoo, miten aikaa laulamiselle oli vasta eläkkeelle jäätyä, kun oli sitä hommaa.
– Noapurissa asui Rautiaisen Aino. Hänen kanssaan oli joskus puhuttu laolamisesta. Aino sanoi: ei piä paikkansa, minä kun oon pihalla, laulus kuuluu pihalle asti, kun olet kyntämässä.
Rengit on tehnyt Konginkangasta näkyväksi omalla mieleenpainuvalla tavallaan. Renkejä verottaa ikääntyminen ja monien jäsenten siirtyminen parempiin pitoihin. Jussi Jokihalmeen hautajaisissakin laitettiin talikko mukaan, niin on kiinteä yhteys musiikkiin – ja huumoriin. 2025 lienee ollut bändin viimeinen toimintavuosi. Pukeutumisellaan Rengit ovat olleet mieleenpainuva muistutus maalaiselämän kauaksi kaikonneesta työvaltaisen maanviljelyn ajasta.
Rengit sai Konginkankaan kyläyhdistyksen jakaman Vuoden konginkankaalainen -palkinnon vuonna 2012. Kömin Kilta lahjoitti bändille Konginkangasviirin 25-vuotisen taiteilijataipaleen musiikkihetkessä vuonna 2022. Rengit ovat tehneet maineikasta kotiseututyötä maalaiselämän ja Konginkankaan kunniaksi. Jalat maassa -asenne taitaa olla yhtyeen keskeinen viesti.
– Pieksut pysyy tantereessa, se on tärkeää!
Konginkankaan Rengit ovat tehneet maineikasta kotiseututyötä maalaiselämän ja Konginkankaan kunniaksi. Jalat maassa -asenne taitaa olla yhtyeen keskeinen viesti.
PIKKUKIHOKKI
Drosera intermedia
HENTOKATKERO Comastoma tenellum
LAPINESIKKO
Primula stricta
LIUSKAKURJENPOLVI Geranium dissectum
Suomen kauneimpia kukkaharvinaisuuksia
Suomi on pohjoinen kylmän ilmaston maa, jonka kukat ovat herkkiä ja hentoisia –ja siksi niin rakastettuja. Moni kukkamme on kuitenkin käynyt harvinaiseksi.
Jos kohtaat jonkin näistä kaunokaisista, älä poimi vaan kiitä onneasi. Jokainen luonnonvarainen kasvi on elintärkeä luontomme monimuotoisuudelle.
Pidetään Suomen luonto monipuolisena.
BALTIANKÄMMEKKÄ Dactylorhiza baltica
POMMERINVIRNA
LUHTAORVOKKI Viola uliginosa
HÄMEENKYLMÄNKUKKA
Pulsatilla patens
AHOKISSANKÄPÄLÄ
Antennaria dioica
TUNTURIARNIKKI Arnica angustifolia
MAAILMAN YMPÄRISTÖPÄIVÄÄ VIETETÄÄN 5. KESÄKUUTA.
Suomen media-alan ja graafisen teollisuuden tavoitteena on olla hiilineutraaleja vuonna 2030.
KESÄINEN LUKUPAKETTI KESÄSANOMAT
JUHANNUSVIIKOLLA
Vicia cassubica
Taide ja kirkko kutsuivat Äänekosken uutta pappia
Johanna Porkola aloitti Äänekosken seurakunnan kappalaisena reilu kuukausi sitten.
– Teatterivuosina Italiassa minulle tuli sisäinen kutsu lähteä opiskelemaan teologiaa. Olen saanut olla siellä ja täällä ja kokea elämää - ei tarvitse harmitella, että on jättänyt mahdollisuuksia kokeilematta.
SIIRTOLAISTYÖSSÄ
KANADASSA
2020-luvun alussa Porkola työskenteli Sudburyssä suomalaisten siirtolaisten parissa. Vanhemman polven seurakuntalaisten suomalainen identiteetti on vahva, ja kirkon jäsenyys on osa identiteettiä, nuoremmilla esimerkiksi suomen kieli oli hakusassa. Seurakunta onkin kaksikielinen.
Porkola oli seurakunnan toiseksi ainoa työntekijä – se toinen oli osa-aikainen sihteeri -, joten vapaaehtoisuus oli voimissaan ja tarpeen.
– Seurakuntalaiset olivat sitoutuneita vastuunkantoon. Se oli kuin kuva alkuseurakunnasta.
Esimerkkinä vapaaehtoisuuden voimasta Porkola kuvailee äitienpäiväjuhlan järjestämistä.
– Seurakuntalaisista löytyi heti kakun hankkija, kahvin keittäjä ja ruusujen hakija.
Hierarkia oli matala, ja vastuuta uskallettiinn jakaa vapaaehtoisille.
Suomessa seurakunta hahmotetaan enemmän palveluorganisaationa.Usein myös seurakunnan työntekijän on vaikea luottaa ja antaa tehtäviä.
– Minä toivon lisää seurakuntalaisten osallisuutta. Ei pidä kysyä, mitä seurakunta antaa minulle, vaan mitä minä voin tehdä kirkon hyväksi.
Porkolalla on kokemusta työskentelystä seurakuntayhtymissä eri puolilta Suomea.
Mukavia kohtaamisia ja ketterästi toimiva itsenäinen seurakunta. Näin luonnehtii Äänekosken seurakuntaa Johanna Porkola, joka aloitti työnsä kappalaisena reilu kuukausi sitten.
Äänekosken seurakunta
Johanna Porkolan vastuualueita ovat aikuistyö ja vapaaehtoistyö sekä jumalanpalveluselämä Äänekosken ja Hietaman kirkoissa.
Porkola haluaa panostaa erityiseti vapaaehtoisuuteen.
– Vapaaehtoisia on jo, mutta haluan kutsua lisää ihmisiä miettimään, mitä he voisivat tehdä seurakunnassa.
Porkolalla on takataskussa muutama ideaa.
– Toivon jumalanpalvelusryhmiä: seurakuntalaisia toivottamaan tervetulleeksi messuun, antamaan virsikirjoja, jakamaan ehtoollista, rukousryhmiin ja järjestämään kirkkokahveja.
Eikä kirkkokahvien järjestelykynnyksen tarvitse olla korkea.
– Vaikka pystykahvit keksitarjoilun kanssa – siinä on helppo jäädä vaihtamaan ajatuksia jumalanpalveluksen jälkeen.
Myös esirukouspalvelua on toivottu. Seurakunta voisi kouluttaa sielunhoita-
jia, joiden kanssa keskustella mieltä painavista asioista.
– Esirukouspalveluun sitoutuneet voisivat jäädä istumaan kirkonpenkkiin jumalanpalveluksen jälkeen, ja heidän luokseen voi mennä puhumaan. Uskon, että siinä olisi vastausta ihmisten yksinäisyyteenkin.
TEATTERISTA TEOLOGISEEN TIEDEKUNTAAN
Äänekoskelle Porkola tuli Kuopion seurakuntayhtymästä. Hänen sukujuurensa ovat Savossa, Kainuussa ja Karjalassa. Porkola on ollut seurakuntanuori ja ripari-isoinen.
Mitä kristinusko hänelle merkitsee? – Jeesus on Raamatun inspiroivin hahmo. Hän on sovittanut syntimme ja antanut armahduksen. Hänessä olen saanut toivon ja ilon, joka kantaa vaikeissakin elämänvaiheissa. Siitä toivosta haluan pappina kertoa.
Porkolalle pappeus on toinen ammatti. Ensin häntä kutsui esittävä taide. Porkola opiskeli teatteri-ilmaisua yksityisessä teatterikoulussa ja sen jälkeen taidekasvattajaksi Jyväskylässä.
Mikä on lempivirtesi?
Virsi 409: Suo Jeesus paras opettaja. Vaikea päätös, sillä rakastan kaikkia virsiä ja yhdessä veisaamista.
Mikä on sinulle tärkein kirkollinen juhlapyhä? Pääsiäinen. Jeesuksen ylösnousemuksessa on elämä.
Mikä on sinulle läheisin kirkollinen toimitus?
Hautajaiset ovat aina olleet minulle kaikista läheisin toimitus. Koen olevani tarpeellinen, ja minulle on luontevaa kohdata surevia ihmisiä. Olen kokenut menetyksiä ja surua, joten minun on mahdollista vakuuttaa, että surusta ja kaipauksesta kyllä pääsee eteenpäin. Mutta: kaste on tärkein, ja se on Jumalan työ, ei minun.
– Äänekoskellakin olen opettanut Koskelan Tanssissa.
Porkola näytteli työkseen kansainvälisessä teatteriryhmässä eri puolilla Eurooppaa. Ryhmä työskenteli muun muassa gregoriaanisen kirkkomusiikin parissa.
– Isoissa seurakuntayhtymissä säästyy rahaa, mutta jäävätkö seurakuntalainen ja seurakunnan työntekijä päätöksenteossa katveeseen, Porkola sanoo. Uutena kotikaupunkina Äänekoski on ”sopivan iso”. Ulkoilureitit saavat kiitosta.
– Paikkakunnan tehdashistoria on minulle uusi juttu. Se on tullut vähitellen tutuksi, kun ihmiset kertovat siitä hautajaisissa.
UUSIA ALKUJA TIEDOSSA
Kuluva vuosi merkitsee muutoksia Äänekosken seurakunnassa. Juho Hintikka aloittaa kirkkoherran vuosiloman sijaisena kesäkuun alussa ja kirkkoherran virassa syyskuuussa.
Uuden kirkkoherran lisäksi seurakunnan johtotiimissä tapahtuu muitakin muutoksia. Diakoni Marjut Lahti tarttui toukokuun puolivälissä Osallisuuden ja yhteistyön rakentajien yksikön esihenkilön tehtävään, ja Kasvun ja perhetyön rakentajien yksikköön valitaan syksyllä uusi esihenkilö. Johtotiimissä jatkavat talous- ja hallintojohtaja Minna Nirkkonen ja suntio Riitta Kaikuranta.
Kirkkovaltuustovaalit järjestetään syksyllä. Ehdokasasettelu päättyy 15.9. Ennakko- ja kotiäänestys on 3.11.-7.11. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 15.11. Ehdokkaaksi asetutaan valitsijayhdistysten kautta.
Jo joutui armas aika ja suvi suloinen…
Tätä aikaa on odotettu! Suvivirren 571 kolme ensimmäistä säkeistöä pulppuavat kesän ihanuutta ja Jumalan ylistystä. Neljännessä säkeistössä käännytään Jeesuksen puoleen:
KASTETUT: Daniel Arturo Corveleyn, Olivia Ida Maria Corveleyn, Aurora Lida Josefina Pullinen, Emiel Toivo Johannes Hämäläinen
SEURAKUNTA VERKOSSA
Radiokirkko sunnuntaisin klo 10 Äänekosken kirkosta. Messulinkki kotisivujen etusivulla. Messu on kuunneltavissa myös tallenteena seuraavan viikon ajan. Torstaisin klo 18 hartaus seurakunnan Facebookissa.
La 6.6. klo 15 Romanttisesti laulaen kesään –Välke-kuoro laulaa ja laulattaa Sumiaisten srk-kodissa. Mukana Saila Korhonen, flyygelitorvi. Lippu 5 €, sis. Kahvituksen.
Su 7.6. klo 18 Yhteiskristillinen lauluilta Sumiaisten srk-kodissa. Lauletaan yhdessä hengellisiä lauluja lauluyhtye Kadoshin säestyksellä. Mari ja Ilkka Hirvonen tuovat terveisiä Espanjan turistityöstä. To 11.6. klo 18 Kaunis on maa –konsertti Hietaman kirkossa. Henna-Riikka Wacklin, huilu, Silja Makkonen, harmonikka ja Rauni Parantainen, laulu. Vapaa pääsy. Järj. Akmo
Aamupuuro tiistaisin klo 7.30–10 srk-kodissa. Kesätauolla heinäkuun.
Diakoniatoimisto avoinna ti ja to klo 9–11, suljettu 19.6 - 22.7
Su 7.6. klo 13 Messu kirkossa, Lampinen, Janhonen.
Aamupuuro keskiviikkoisin klo 8–10 srk-kodissa. Klo 9 hartaushetki. Kesätauolla heinäkuun.
Oi Jeesus Kristus jalo ja kirkas paisteemme, sä sydäntemme valo, ain asu luonamme. Sun rakkautes liekki sytytä rintaamme, uo meihin uusi mieli, pois poista murheemme.
Virren harvemmin lauletuissa 5. ja 6. säkeistöissä puhutaan sielun virvoituksesta Hengen ja Jumalan sanan kautta.
Kuudes säkeistö on erityisesti rukousta sadon puolesta, syntyihän virsi suurien katovuosien aikaan Ruotsissa v. 1694. Runoi-
VIHITYT: Linnea Eliina Kaasinen ja Joosua Julius Räisänen
Diakoniatoimisto avoinna ma 8.6. klo 10–12, seuraavan kerran 6.7.
Aamurukous ma 8.6. klo 9 srk-kodin Kotipesässä.
La 6.6. klo 15 Romanttisesti laulaen kesään – Välke-kuoro laulaa ja laulattaa srk-kodissa. Mukana Saila Korhonen, flyygelitorvi. Lippu 5 €, sis. kahvituksen.
Su 7.6. klo 18 Yhteiskristillinen lauluilta srk-kodissa. Lauletaan yhdessä hengellisiä lauluja lauluyhtyeKadoshin säestyksellä. Mari ja Ilkka Hirvonen tuovat terveisiä Espanjan turistityöstä.
Su 14.6. klo 13 Laaja 1. konfirmaatiomessu kirkossa, Summala, Kurtti.
Aamupuuro torstaisin 4. ja 11.6. klo 7.30–9.30 srk-talossa. Sen jälkeen kesätauko.
Puikkopiiri on kesätauolla.
Diakoniatoimisto päivystää to 11.6. klo 10–12. Muulloin voi varata ajan diakoniatyöntekijältä.
Su 7.6. klo 10 Messu kirkossa, Porkola, Niskala. La 13.6. klo 10 alkaen seurakunta mukana Suolahden kyläpäivillä: satamassa kahvit ja arvontaa. Klo 12–14 Kirkko avoinna tutustumista ja hiljentymistä varten, opas paikalla kirkkomuseo Hildassa.
Su 14.6. klo 11 seurakuntien yhteinen Gospelkirkko Wanhalla asemalla. Puhe Tarja Seppänen, juonto Jarmo Moisio, yhteislauluja, kirkkokahvit.
Aamupuuro torstaisin klo 7.30–10 srk-keskuksessa ja aamuhartaus kirkossa klo 8.30. Viimeinen puuroaamu tänä keväänä to 11.6, syksyllä jatketaan 6.8 alkaen
lija oli todennäköisesti Gotlannin piispa Israel Kolmodin.
Huoli sadosta ja elannosta näkyy vielä selvemmin ruotsinkielisessä virsikirjassa (535), jonka kuudes säkeistö suorana käännöksenä kuuluu:
Siunaa vuoden sato ja kastele maamme. Anna kaikille ihmisille ravinto, siunaa järvet ja rannat.
Vuodata hedelmällisyys korkeudesta alas
avaraan maahan. Täytä sielumme ilolla ja sanasi suloisuudella. Suvivirren sanoin on hyvä rukoilla tämänkin kesän alussa.
Vivi-Ann Janhonen
Kanttori
KUOLLEET: Kaisu Raakel Huopaniemi 101 v., Kirsti Kaarina Heimonen 94 v., Helvi Valovirta 92 v., Anja Markreeta Raatikainen 84 v., Heli Marjatta Kuosmanen 80 v., Pertti Sakari Flink 76 v., Tuula Maarit Ikonen 70 v., Mirja Ellen Helin 69 v.
Kirkko auki tutustumista ja hiljentymistä varten arkisin klo 9-15. Myös eteisen wc:t käytettävissä hautausmaalla kävijöille. Kirkon Olkkarin toiminta jää kesätauolle. Ruokapankki avoinna ke ja pe 9-11.30. Osoitteessa Kauppakatu 12 Diakoniatoimisto päivystys kesällä Ke klo 9–11
To 4.6. klo 17 Ilosanomapiiri Hietaman Tuulenpuiskussa. Luetaan ja tutkitaan yhdessä Raamattua Ilosanomapiiri- kysymysten avulla.
Pe 5.6. klo 18 Lähetyksen nuotioilta Rusinkalliolla, Muhluniementien päässä, Sakari Ylönen (Sley), Janhonen, Halinen.
Su 7.6. klo 10 Messu kirkossa, Lampinen, Janhonen, Grace-lauluryhmä, Markku Aho, kantele ja Jaana Hyppönen, huilu.
Su 7.6. klo 15 Kansainvälinen jumalanpalvelus seurakuntasalissa, Porkola. Musiikissa seurakuntalaisia Tuomo Mustosen johdolla.
To 11.6. klo 18 Kaunis on maa –konsertti Hietaman kirkossa. Henna-Riikka Wacklin, huilu, Silja Makkonen, harmonikka ja Rauni Parantainen, laulu. Vapaa pääsy. Järj. Akmo
Su 14.6. klo 10 Messu kirkossa, Porkola, Kurtti. Rauhanyhdistys Lantelantie 32
Su 7.6. klo 14 Perheseurat
Su 14.6. klo 16 Perheseurat
Ma 8.6 klo 9.30–11.30 Puistoperhekerho Suolahden sataman leikkipuistossa.
Ma 15.6 klo 9.30–11.30 Puistoperhekerho Suolahden sataman leikkipuistossa.
SUOLAHTI
Rakkaamme
Kaisu Raakel
HUOPANIEMI
s. 23.3.1925 Viitasaari k. 4.5.2026 Äänekoski
Jokainen ovenavaus tuonpuoleiseen tuo vähän lähemmäksi sen, että minäkin olen täällä vain vieras
VALTUUSTON KOKOUS
Valtuuston kokous pidetään maanantaina 8.6.2026 kello 18.00 alkaen
KAUPUNGINTALON KESÄSULKU
Kaupungintalo pidetään suljettuna ajalla 29.6.2026–2.8.2026. Lue lisää kesän palveluista ja poikkeusauikatauluista aanekoski.fi
Ääneseudun Ilona ry., Kotakennääntie 2. Ilona avoinna arkisin klo 9-16 ja pe 9-15. Ruokailu klo 11.30, Ilm. klo 9.30 mennessä. Hinta 4 euroa. Kahvi 1 euro. Kaupan hävikkiä jaossa keskiviikkoisin klo 9. Oma kassi mukaan! Lukion ruoka tauolla. Ryhmät kesätauolla. Liikkarin kuntosali ja vesijumppa jatkaa kesälläkin. Ilona avoinna koko kesän. Tulossa kesäkauden avajaiset Ilonassa (Kovala peruttu!) ja kesäteatteriretki.
Yhteystiedot:
Carita 040 591 9061, Eero 0400 115 361, Sirpa 040 769 8522, Ville 044 247 9658.
Autofiksaamo
Jytypesu Oy
Nanokeraamiset takuupinnoitukset uusiin ja käytettyihin autoihin alk.250€.
Valtuutettu käsittelypiste
Takuu pinnoituksille
Rahoitus / osamaksu
Sijaisautot veloituksetta
Ajanvaraus 24/7
Yli 10 000 auton kokemus
Nivo A1
Nivo X3 128 Gt äly-
KEPEIN ASKELIN KESÄÄN!
Snabb 2 W StepIn
Sneaker -naisten ja miesten kävelykengät
Helppo ja nopea pukea kumartumatta uuden
Halti StepIn -systeemin ansiosta. Joustava, sau maton päällisneulos.
Välipohja vaimentaa iskuja tehokkaasti. Konepestävä, kevyt ja hengittävä.
4999 (80 €)
Naisille valkoinen, violetti ja musta. Miehille tummansininen ja musta.
Go Walk Flex Sandal - Illuminate -naisten ja miesten Go Walk
Flex Sd - Easy Entry urheilusandaalit Kudottu päällinen tävällä jalkahihnalla, muotoiltu Goga Mat® -pohjallinen, sekä kevyt ULTRA GO® -pehmustus.
6999 (89 €)
AIKATAULU
• 9.6. Sumiainen, Kyläkauppa Voikukka
• 16.6. Konnevesi, tori
• 23.6. Konginkangas, Sale • 30.6. Viitasaari, tori Olemme paikalla klo 11–15.
Toyotan maailmanluokan laatu, kestävyys ja luotettavuus – nyt täyssähköisenä. Nämä kaikki uutuudet myös Business-malleina ja nelivetoina. Tule, tutustu ja vakuutu.
Nyt sähköautomallistoon edullinen Toyota Easy Osamaksu -rahoitus
Toyota bZ4X Touring saapuu koeajettavaksi liikkeisiimme kesäkussa!
CO₂-päästöt 0 g/km, WLTP-toimintamatka jopa 395 km(2 TOYOTA C-HR+ Active 77 kWh AWD 45 590 €(1, energiankulutus 144 Wh/km, CO₂-päästöt 0 g/km, WLTP-toimintamatka jopa 548 km(2 TOYOTA bZ4X Active 57,7 kWh 2WD 39 990 €, energiankulutus 139 Wh/km, CO₂-päästöt 0 g/km, WLTPtoimintamatka jopa 444 km(2 TOYOTA bZ4X TOURING Active Tech 74,7 kWh 2WD 49 100 €(3, energiankulutus 140 Wh/km, CO₂-päästöt 0 g/km, WLTP-toimintamatka jopa 591 km(2 (2Kulutus ja toimintamatka on testattu laboratoriossa keskivertoajoa jäljittelevällä WLTP-mittauksella. Tulokset on tarkoitettu automallien väliseen vertailuun, eivätkä päde tarkasti liikennekäytössä. Kulutukseen ja toimintamatkaan vaikuttavat mm. ajotapa, nopeus, lämpötila, sää- ja ajo-olosuhteet sekä auton kuormaus. Ajoakkujen koot ovat bruttokapasiteettejä. Lopulliset autokohtaiset arvot vahvistetaan ajoneuvokohtaisella COC-todistuksella. (1Kampanjahinta, voimassa toistaiseksi. (3Hinta on ennakkohinta. Pidätämme oikeuden muutoksiin. *Kampanja koskee uusia tilauksia valikoiduille Toyota bZ4X AWD, Toyota C-HR+ AWD ja Urban Cruiser AWD -malleille ja on voimassa toistaiseksi. Kampanja ei koske Toyota bZ4X Touring AWD -mallia. **Kampanja koskee uusia yksityisasiakastilauksia malleille Toyota bZ4X, Toyota bZ4X Touring, Toyota C-HR+ ja Urban Cruiser. Kampanja on voimassa 30.6.2026 asti ja auto on rekisteröitävä viimeistään 30.6.2026. TAKUU 3 v/100 000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 v. Säännöllisesti huollettujen sähköautojen akkutakuu 8 v/160 000 km kun akun heikentyminen alle 70 %:iin alkuperäisestä kapasiteetista ja EV-järjestelmän takuu 5 v/100 000 km. AKKUTURVA Toyota-sähköautojen ajoakuille myönnetään 10 v/1 milj. km kattava Toyota-määräaikaishuollon aktivoima EV-akkuturva. Ei koske Proace-tuoteperhettä ml. Proace City -mallit. ESIMERKKILASKELMA: Toyota bZ4X 57,7 kWh Active 39 990 € (sis. toimituskulut 600 €). TOYOTA EASY OSAMAKSU 325,49 €/kk. Sopimusaika 60 kk. Kilometrit 50 000 km. Käsiraha 20 % (7 998 €). Suurempi viimeinen osamaksuerä / taattu hyvityshinta 16 516,25 €. Korko 1,99 %. Käsittelymaksu 15 €/kk. Perustamiskustannus 399 €. Todellinen vuosikorko 3,11 %. Luoton määrä 31 992 €. Luoton ja kustannusten yhteismäärä 35 735,43 €. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Toyota Finance Finland Oy, Korpivaarantie 1, Vantaa. TOYOTA HUOLTOSOPIMUS 18,83 €/kk. Sopimuskausi 60 kk. Kilometrit 75 000 km. Kuvan autot erikoisvarustein.
