Aksa_390 by ÄKS-lehti

Eikä juhlita suotta

Kesäkauden avajaiset!

Pelargonia 12cm

Petunia, lobelia, lumihiutale, mijoonakello

Tomaatintaimet Eri lajikkeita

Meiltä siemenperunat!

Nurmikon-

Herukka, pensasmustikka, tyrni, marja-aronia, karviais pensaat

Puutarhakalkki Perinteinen hieno 25 kg

Pienet kesäkukantaimet samettiruusu, petunia ym. Fintex

Laajensimme kukka ja pensas valikoimaa!

Perhe omenapuu 2-lajikkeella

Kastelulannoite 1,2kg

Herkkuperuna lannoitteet 2,5kg Istukassipuli sekoitus

Monivuotiset köynnökset

Angervo, hortensia pensaat

Alppiruusu Kotimainen meillä menestyvä Kääpiövuorimänty

Kompostiheräte 5,5L

Tuijamulta 40L Kuorikate

Ravinne neste 1L

Luonnonlannoite 25L Komposti ja huussikuivike

Puutarhakeinu Maria 3-ist.

Riipputuoli 80cm

Kasvihuone 4,6m2 Green Land Solid

Hyvä valikoima eri kasvihuoneita

Kesä kukkamulta

Lavakaulukset

390/202 6

Seuraava

ÄKS ilmestyy

3.6.2026

ÄKS.FI

Päätoimittajalta

Ikäihmisten hoiva jakautuu kotiin annettaviin palveluihin, tehostettuun palveluasumiseen ja ympärivuorokautiseen hoivakotipaikkaan. Takana on buumi, jolloin viimeksi mainittuja palveluita lähdettiin karsimaan raskaalla kädellä. Puhuttiin vakuuttavaan ääneen, että tulevaisuudessa seniorikansalaiset ovat hyväkuntoisia ja asuvat kotona ihan loppuun saakka.

Vanhusten parissa 1980- ja 1990-luvulla vapaa-ajan ohjaajana työskennelleenä kyseinen höpinä jota hienosti visioksi kutsuttiin, pisti ihmetyttämään siellä vanhainkodin kahvihuoneessa.

Äänekoskellakin ollaan hävitetty entisiä kunnallisia vanhusten asumisen paikkoja ja nyt niitä yksityisten puolella nousee kuin sieniä sateella. Kun kuunteli A-Studiossa käytävää keskustelua, pisti naurattamaan. Nyt ollaan sitä mieltä, että vanhusten ympärivuorokautisia asumisen paikkoja olisi ryhdyttävä kiireesti lisäämään. Yllättyneet parijonoon, kiitos.

Suuret ikäluokat koputtelevat viimeisten päiviensä turvapaikkojen ovia. Kynnys niihin tuntuu olevan todella korkealla, sillä entistä huonokuntoisempia vanhuksia jätetään pärjäämään omaan kotiinsa. Puhun omasta kokemuksesta: muistan kuinka koetin saada omalle äidilleni hoivapaikkaa järjestymään, kun kävin hänen luonaan kolmesti päivässä ja kotisairaanhoito saman verran. Tätä rallia kesti vuoden, kunnes sain äidilleni sen vihoviimeisen sjoituspaikan. Siinä laihtui äiti ja siinä väsähti tytär. Ei jäänyt hyvä muisto.

Kun katson Jyväskylässä yksin asuvan muistisairaan kummitätini tilannetta, on huoli pinnassa. Hän on kuulemma niin hyvässä kunnossa, että ei pääse edes jonoon. Läheisenä koen kyseessä olevan heitteillejättö - liekö tehty huoli-ilmoitus auttaa yhtään mitään?

Messujärjestelyistä vastaa Äänekosken kaupunki, ja käytännön toteutuksesta huolehtii lukion yrittäjyyskasvatuksen väki.

Rautakauppa on alana sellainen, että työ ei lopu edes tekemällä.

Messuilla tavataan!

Äänemessut järjestetään Pankkarilla tulevana lauantaina ja valmistelut käyvät kuumana.

Marjo Steffansson

Kaikki myyntipaikat on myyty loppuun, ja tapahtumaan on tulossa noin sata näytteilleasettajaa. Äänekosken lukiolta vinkataan, että ruoka- ja juomatarjontaa on tarjolla enemmän kuin aiempina vuosina. Mukana on myös noin 20 nuorta yrittäjää tuotteineen ja palveluineen.

Äänemessut on yleismessut, jonka ideoivat ja järjestävät Äänekosken kaupunki ja lukion yrittäjyyskasvatuksen nuoret. Nuorten ideat ja osaaminen näkyvät vahvasti tapahtumassa ja sen toteutuksessa. Messuohjelmisto on monipuolinen. Messuille on vapaa pääsy ja viime vuosina Äänemessuilla on ollut tuhansia kävijöitä.

ÄÄNEKOSKEN kaupunki ja lukio hakevat yhdessä aktiivisesti ja rohkeasti uusia innovaatioita ja ratkaisuja yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen. Äänemessut on yksi oivallus ja esimerkki siitä. Äänekoski on nuorten kaupunki!

Messujärjestelyistä vastaa Äänekosken kaupunki, ja käytännön toteutuksesta huolehtii lukion yrittäjyyskasvatuksen

väki. Yhteensä 45 nuorta on mukana messujen järjestelyissä tai toimii tapahtumassa yrittäjänä. – Koko opiskelijaporukka on ollut suunnittelussa ja järjestelyissä todella aktiivisesti ja hienosti mukana. Työ on sisältänyt sekä koulutuksellista oppimista että konkreettista tekemistä. Yrittäjyyskasvatuksen kurssi koostuu muun muassa tapahtumatuottamisen turvallisuusasioista ja turvallisuuskävelystä, asiakaspalvelusta, myynnistä, viestinnästä ja markkinoinnista. Ison tapahtuman järjestämisessä oppii paljon uutta. Tapahtumaa rakennetaan pala palalta, ja työ konkretisoituu lopulta messupäivänä. Nuoret ovat myös suunnitelleet messupäivän ohjelman, jossa korostuu tänä vuonna erityisesti paikallisuus. Ohjelmaa on tasatunnein, apulaisrehtori Sami Kallioinen kertoo.

NUORET KERTOVAT oppineensa yrittäjyyskasvatuksen kurssilla talven ja kevään aikana paljon tapahtumajärjestämisestä.

– Erityisen positiivisena yllätyksenä on koettu se, kuinka paljon yrityksiä on saatu mukaan messuille. Opiskelujen lo-

massa tapahtumajärjestäminen on ollut erilainen väliprojekti, johon on kuulunut runsaasti käytännön tekemistä. Messuvieraiden pysäköintialue löytyy Halpahallin ja Puuilon vastapäätä olevalla kentällä.

– Nuoret toimivat tapahtumapäivänä myös pysäköinninvalvojina.

Alustava Äänemessujen ohjelma la 23.5. klo 10-16

• klo 10.15 Avaussanat, Äänekosken kaupunki

• klo 11.00 Doris von Balkan ja Pupu Parkkonen esiintyvät

• klo 12.00 Perhe edellä puuhun, TE4 -musiikkiesitys

• klo 13.00 Veeti Tarvainen, haitarimusiikkia

• klo 14.00 Katutanssinäytös, Koskelan tanssi

• klo 15.00 Veeti Tarvainen, haitarimusiikkia

• klo 16.00 Messut päättyvät

Äänemessut Pankkarilla la 23.5. klo 10-16, os. Vanha Vaasantie 462, 44100 Äänekoski. Vapaa pääsy.

Marjo Steffansson

Kosketuksessa Outi Salovaara

Valtteri Kinnunen

Varsin yhteisöllistä tekemistä

Piilolanniemessä sijaitsee kaikille kaupunkilaisille avoin kohtaamispaikka, yhteisöpuutarha.

Marjo Steffansson

Kaikkien kaupunkilaisten yhteinen puutarha on tarkoitettu hyöty- ja virkistyskäyttöön. Puutarhan ylläpidosta on ottanut koppia aktiivinen Äänekosken asukasyhdistys ry. Toista kesää peräkkäin yhteisöpuutarhalla talkoissa puurtaneiden käsiparien työ alkaa kantaa satoa. Puutarhan pinta-ala on 1,2 hehtaaria. Yhteisöpuutarhan tavoitteena on kasvien kasvattamisen ohella ihmisten kohtaaminen ja yhdessä tekeminen. Tavoitteena on, että puutarha sitouttaa asukkaita asuinalueeseensa ja sen kehittämiseen ja tarjoaa vaikuttamisen kanavan. Muiden puutarhojen tapaan yhteisöpuutarhakin muuttuu ja kehittyy koko ajan.

– Yhteisöpuutarhalla on paljon mahdollisuuksia - siellä voi järjestää tapahtumia, viljellä omia kasveja ja viettää aikaa luonnon keskellä. Tarkoitus on tuoda paikalle leluja lasten käyttöön, olemme saaneet Valtralta kaksi polkutraktoria lasten iloksi, kertoo Eija Pitkänen Äänekosken asukayhdistys ry:stä.

KEVÄÄLLÄ 2021 perustettu yhteisöpuutarha on muuttanut muotoaan vuosien kuluessa. Alunperin puutarha -hankkeen tavoitteena on ollut kiertotalous, kaupungin viheralueiden monipuolistaminen, luonnon monimuotoistaminen,

kuntouttava työtoiminta, kestävä kehitys, yhteisöllisyys ja hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen. Moni hieno juttu on voimissaan, mutta nyt alkaa puutarha näyttää jo muotoaan, sillä asukasyhdistyksen talkoojoukko on tehnyt valtavan työn. – Oli hommaa saada kasvit, yrtit ja perennat esiin rikkakasvien joukosta. Yhteisöpuutarhaa sai suorastaan etsiä pajujen ja heinien joukosta. Kun saatiin maata näkyville, istutettiin yrttikukkulalle kukkasten lisäksi erilaisia hyötykasveja kasvamaan, Pitkänen sanoi.

TALKOOPÄIVÄNÄ kävi mukava sutina, kun 14 talkoolaista laittoi tuulemaan. Kitkemistä, kasvatuslaatikoiden perustamista, kastelua sekä uuden, suuren kasvulaatikon valmistusta sekä kompostin kouhintaa. Riitta Peräinen Keski-Suomen Maa- ja kotitalousnaisista toimii hankevetäjänä kotitarveviljelyn kehittäminen Viitarsaaren, Äänekosken ja Saarijärven alueilla - hankkeissa. – Tämä on minulle jo tuttu paikka entuudestaan. Täytyy nostaa hattua tälle asukasyhdistyksen porukalle, joka on tehnyt jo tässä vaiheessa suuren työn. Minulla on mukana siemenperunaa ja hernettä, joita on tarkoitus istuttaa tähän uuteen, suureen kasvatuslaatikkoon, Peräinen sanoo ja vinkkaa, että satoa voi käydä napsimassa, kunhan sen aika koittaa.

Maaseudun sivistysliiton Heli Kallio-Kauppinen tuli paikalle Keski-Suomen Kestävät kylät hankkeen nimissä.

Hankkeen myötä on saatu hankittua materiaalia kasvatuslavan valmistukseen. Hankkeessa tehdään erilaisia ympäristötekoja, tämä on yksi kohde 45:stä. – Tämä on meille teemapäivä, jonka aikana valmistuu kasvulava, jossa hyödynnetään puutarhakompostin tuotetta sekä harvavointijätettä. Kun katsoo alkavaa kasvukautta, voi sanoa, että paljon on tehty töitä, että ollaan päästy tähän pisteeseen. Tällä hetkellä suurin sato taitaa olla tuolla kompostilaatikoissa, Kallio-Kauppinen naurahtaa.

Yhteisöpuutarhan talkoopäivässä saatiin aikaiseksi näkyvää jälkeä. Yrttikukkula on kitketty ja sieltä on jo satoa noukittavaksi asti.

– Ollaan tehty talkoita satojen tuntien verran. Meillä on ollut mukana tiivis porukka, Pitkänen lisää.

– Asukkaat voivat varata alueen omatoimiviljelyyn tarkoitettuja kasvatuslaatikoita maksuttomasti asukasyhdistykseltä. Paikalla on kolmisenkymmentä kasvatuslaatikkoa, joista puolet on nyt varattu, Eija Pitkänen vinkkaa.

PUUTARHAAN merkitään Saa ottaa! -kyltillä vapaasti ottaa mausteita tai kukkasia omaan käyttöön. Alueelle perustettu yrttikukkula näyttää jo kasvavan vihreää. Ruohosipuli on jo siinä mallissa, että sitä voi käydä nappaamassa maustamaan keittoa tai salaattia.

– Yrttikukkulan kasvit ovat kaikkien asukkaiden vapaassa käytössä ja joista satoa saa poimia, Pitkänen sanoo.

Osa alueista jätetään hoitamatta tarkoituksella luonnon kiertokulun vuoksi, jotta puutarhaan saadaan lisää luonnonkasveja ja pölyttäjille töitä. Puutarha toimii ekologisella ajatuksella eli siellä ei käytetä lannoitteita ja kasvujäte hyödynnetään kompostien kautta takaisin kiertoon.

Pitkänen toivoo mukaan uusia viherpeukaloita. Osallistujat saavat käyttää puutarhavajan työvälineitä ja grilliä ja kaupunki tuo paikalle kasteluvettä. – Toiveena on saada kyltti tuonne Eerolankadun alkupäähän, jotta tänne löytää paremmin. Kun vielä saisimme nuo pajukot raivattua rannasta, tulisi tuo kaunis järvimaisema esiin, Pitkänen toivoo. Alun alkaen Äänekosken yhteisöpuutarha on ensimmäinen Suomessa toteutettu, laajamittainen ja kunnallinen Green Care -projekti.

Äänekosken kaupungin yhteisöpuutarha sijaitsee Kuhnamojärven rannalla, osoitteessa Eerolankatu 12, Äänekoski. Vapaana olevia kasvatuslaatikoita voi tiedustella: Äänekosken asukasyhdistys ry, puh. 040 726 0186

paikallisilla palveluilla

Saunailta Keiteleen rannalla

Vuokraa sauna tai järjestä oma tapahtumasi Kivilahdessa

Kivilahden Hyvinvointikeskus 0400 722146

Laaja valikoima kesäkukkia, hyötykasveja, yrttejä ja valmiita istutuksia!

Tulevia tapahtumia:

23.5. ÄÄNEMESSUT klo 10-16 Pankkarilla

28.5. PIDENNETTY AUKIOLO KLO 7-20

Tietoa tulevista tapahtumista löydät kokonpuutarha.fi/tapahtumat

27,- 25,- 39,-

Meiltä löydät laajan valikoiman Nomination Composable-kuviopaloja eri aiheilla.

Kesän juhliin! ALMA riipus, hopeaa, zirkoni 129,-

KELLOT | KORUT | LAHJATAVARAT | PALKINNOT PARISTOJEN VAIHDOT | KELLOJEN JA KORUJEN KORJAUKSET

Ilossa ja surussa – Me olemme apunasi.

Kukat Hautauspalvelut

Kivet, muistolaatat, kaiverrukset

PUUTARHA AVOINNA ti-pe klo 8-19 la-su klo 9-16 Maanantait suljettu TERVETULOA!

Tärttämäentie 322, Äänekoski 040 767 8919 kokonpuutarha.fi

ma-pe klo 8-9.30

Aamiaisbuﬀét

6,50 €

Palvelemme:

Alle 8 v - 3,30 € Kokoa mieleisesi aamiainen runsaasta valikoimasta! Lounasbuﬀét 11,90€ ma-la klo 10.30-14 alle 8v. (aikuisen seurassa) 2,00 €

tILAA HERKUT KESÄN JUHLIIN verkkokaupasta tai kahvilasta Lounas sis. runsaan salaattipöydän, kahvin ja pienen makean

Osoite: Matkakatu 2, Äänekoski. Puh. 010 231 2298 | Katso aukioloajat www.caﬃtella.ﬁ

UUSI

METALLINKIERRÄTYSPIHA ÄÄNEKOSKELLA!

Romukulma palvelee nyt osoitteessa Koukkuniemenkatu 25. Ostamme metalleja mm.

LYIJYAKUT | ALUMIINIT | KUPARIT | RST/HST MESSINGIT | KATALYSAATTORIT

SÄHKÖKAAPELIT | MUUT METALLIT

AVOINNA: Ti ja pe: klo 9:30-12:00 ja 13:00-17:00 Palvelemme myös sopimuksen mukaan.

ROMUTAMME MYÖS AUTOJA! Muista meidän vaihtolava- ja noutopalvelu.

Koukkuniemenkatu 25, Äänekoski 0400 603 280 | asiakaspalvelu@romukulma.fi www.romukulma.fi

Kulttuurin ja oppimisen keskus

Koivula, vaikka se olikin ollut rakas ja tärkeä ensimmäinen oma koti, kävi auttamatta ahtaaksi kasvaville lapsilaumille. Vuonna 1890 Kömin pellolle kohosi uusi, massiivinen hirsirakennus, joka myöhemmin opittiin tuntemaan nimellä Vapari. Se edusti aikansa moderneinta koulurakentamista suurine, valoa tulvivine

ikkunoineen ja korkeine huoneineen, jotka paransivat luokkien ilmanlaatua – seikka, jota alettiin tuolloin korostaa valtakunnallisestikin terveydellisin perustein.

TÄMÄ AIKAKAUSI oli suurten ja karismaattisten opettajahahmojen kulta-aikaa. Kirkonkylän sivistyselämää hallitsi erityisesti Gustaf Laitisen poikkeuksellisen pitkä ja vaikuttava kausi (1884–

1907). Hänen jälkeensä vastuun sivistystyön jatkamisesta ottivat muun muassa Ida Laitinen ja Aimo Ritoniemi. Vapari ei ollut pelkästään lasten opinahjo; se toimi koko kylän henkisenä ja kulttuurisena keskuksena, jossa järjestettiin iltamia, kokouksia ja juhlia. Kun varsinainen opetus siirtyi myöhemmin uudempiin tiloihin, alkuperäinen Koivula ei jäänyt tyhjilleen, vaan se palveli monipuolisesti kyläyhteisöä muun muassa papin puus-

ÄKSän historiasarja kertoo KeskiSuomen ensimmäisestä maaseudulle perustetusta koulusta.

tellina, nuorisoseurantalona, isorokkosairaalana vuonna 1916 sekä myöhemmin suojeluskunnan talona.

KANSALLISESTI tarkasteltuna Vaparin aikakausi osui yksiin Suomen kohtalonvuosien kanssa. Se oli itsenäistymisen, sortovuosien ja kansallisen itsetunnon rakentamisen aikaa. Erityisen suuri murros koettiin vuonna 1921, jolloin Suomessa säädettiin yleinen oppivelvollisuuslaki. Laki poisti viimeisetkin esteet koulunkäynniltä ja teki siitä jokaisen lapsen oikeuden ja velvollisuuden sosiaalisesta asemasta riippumatta. Konginkankaalla tämä tarkoitti oppilasmäärien vakiintumista ja tarvetta entistä järjestelmällisemmälle koululaitokselle.

SAMOIHIN aikoihin virisi keskustelu lasten fyysisestä jaksamisesta. Vaikka kotoa tuodut eväät – usein vain leipä ja maito – olivat edelleen arkipäivää, vähävaraisten lasten ruokailuun alettiin kiinnittää huomiota kunnallisella tasolla. Tämä oli esinäytöstä sille suurelle sosiaaliselle innovaatiolle, josta Suomi myöhemmin tuli tunnetuksi. Vaparin hirsiseinien sisällä kasvatettiin sukupolvia, jotka näkivät Suomen itsenäistymisen ja olivat rakentamassa uutta tasavaltaa. Rakennus seisoi sivistysmajakkaana Kömin pellolla, yhdistäen vanhan ajan kansaopetuksen ja heräävän modernin yhteiskunnan vaatimukset.

vain to-la

Kesällä palvelemme: ma-la 8–21 su 11–18 ma-la

Kesällä palvelemme: ma-la 8–21 su 11–18

TEEMME LUOTETTAVASTI

JA AMMATTITAIDOLLA

• Maansiirtotyöt

• Perustusten kaivuut

• Teiden rakentamiset ja peruskorjaukset

Puh. 050 338 1778 Kauppatie 1, Konginkangas

KONGINKANKAAN

1800-luvun loppupuolella Konginkankaan väkiluku kasvoi ja sivistystahdon vahvistuminen asetti uusia vaatimuksia koulun tiloille. Konginkankaan Kylätalolla. ( Kirkkotie 10).

• Vanhojen talojen perustusten salaojitukset

• Patolevyjen ja eristysten asennukset

Toimitamme myös laadukkaat CE-merkityt sorat ja kalliomurskeet

Soita ja kysy lisää!

Ari Liimatainen 0400 345 174 www.haapasora.fi

Myyjiä, musiikkia ja mukavaa tunnelmaa.

Järj. Konginkankaan Kyläyhdistys

Myyntipaikat 20€ / Tanja 040 542 0652

Pekka Hokkanen

Ruusujen maailma on tuoksuva, värikäs ja monimuotoinen. Ruusuja voi käyttää puutarhan monissa osissa, mutta erityisesti ne viihtyvät aurinkoisella paikalla. Maanpeiteruusut leviävät mukavasti kattamaan isojakin alueita. Perinteiset ruusulajikkeet, joita löytyy lähes aina vanhojen omakotitalojen puutarhoista, ovat erittäin kestäviä ja runsaskukkaisia. Toki niitäkin pitää välillä leikata. Leikkaus innostaa ruusun ahkerampaan kukintaan. Sitten on suurikukkaiset jaloruusut, joiden värivalikoima ulottuu sinertavistä kaikkien punaisen ja lilan sävyjen kautta valkoisiin ja kirkkaan keltaisiin. Niiden istutuksessa on omat niksinsä, jotta ne pärjäävät talven yli.

RUUSUPENKIN perustaminen onnistuu, jos maa on läpäisevää ja ravinteikasta. Läpäisevä tarkoittaa, että maa imee veden hyvin, pidättää sitä jonkin verran mutta vesi ei jää seisomaan eikä maa ole liian tiivis, kuten esimerkiksi savimaa on. Maata voi parantaa sekoittamalla siihen kompostia ja hiekkaa tai soraa. Ruusupenkin multa voi sisältää paljonkin hiekkaa ja pienirakeista soraa. Esimerkkipenkki on rakennettu turvepohjaiseen maahan, jota on parannettu kompostimullalla. Koska paikka on rinne istutusportaineen, vesi ei jää kasvien juurille. Tämä on tärkeää erityisesti tal-

Kekkilä

Perusta ihana Ruusutarha

Tässä jutussa puhutaan jaloruusujen istutuksesta ja hoidosta. Vinkkien avulla pääsee mukavasti ruusuharrastuksen alkuun.

ven tullessa. Maahan jäänyt vesi jäätyy ja jäädyttää kasvin juuret.

JALORUUSUT tulee istuttaa syvälle. Se tarkoittaa, että ruusu istutetaan 10-20 senttimetriä syvemmälle kuin se on ostopurkissaan. Jaloruusut ovat lähes kaikki vartettuja. Se tarkoittaa, että ruusun juuret ovat jonkin toisen, yleensä hyvin kestävän ryhmäruusun juuret, joihin jaloruusun oksat on vartettu. Kun jaloruusu istutetaan syvälle, ei juurakosta helposti työnny toisen ruusukasvin ver-

Kesäkukat

soja. Jaloruusussa ne tunnistaa helposti, koska jaloruusun lehdet ovat selvästi tummenpia ja suurempia kuin juurakon ruusun lehdet. Perusrungon lehdet ovat vaaleamman vihreitä ja pieniä. Juurakosta nousevat ei-jalot versot pitää heti poistaa. Muutoin vahva juurakko syrjäyttää jaloruusun ja lopuksi paikalla kasvaa tavallinen perusruusu.

Jaloruusun talvenkestävyyttä voi parantaa suojauksella.

Erityisesti ensimmäisenä talvena kannattaa ruusu suojat maata myöten

esimerkiksi hallaharsolla. Ennen suojausta ja talven tuloa täytyy ruusu leikata alas. Se tarkoitaa, että kaikki oksat leikataan 2-3 silmun päähän maasta. Vartta jää noin 15 senttimetriä. Leikkaaminen kannustaa ruusua kukintaan. Leikkaamatta jätetty jaloruusu ei välttämättä tee suurta määrää kukkia seuraavana kesänä. Myös talvisuojaus onnistuu paremmin, kun ruusu on leikattu alas. Keväällä ei kannata liian aikaisin avata suojausta, koska kirkas kevätaurinko saattaa kuivattaa kasvin. Lisäksi kevään runsas uvvalo saattaa vaurioittaa lehtiä, jotka eivät vielä ole ehtineet tuottaa suoja-aineita.

Vuosi vuodelta jaloruusut jaksavat kasvattaa yhä enemmän kukkavarsia. Kun juurakko on tarpeeksi suuri, kasvissa on paljon voimaa. Jokavuotinen lannoitus ruusulannoitteella auttaa talvehtimista ja edistää kukintaa.

Lakka Betonilaatta harmaa sileä/ura 300x300

Vinyylilankku Specta Tilauksesta 9 eri lankkukuosia

Elina Sukuvaara

Toisena kesänä ruusut ovat jo tuplanneet kokonsa ja kukkamäärän.

VTS TILIASEMA OY

os. Porthanintie 4, 3kers • toimisto@vtstiliasema.fi

• Isännöinnit • Kirjanpidot • Palkanlaskenta

• Laskutus • Toimistotyöt • Metsäveroilmoitukset

Raili Kinnunen 040 136 6018

Anna-Leena Tanttu 040 136 6026

Sari Hämäläinen 040 136 6037

Katja Hyppönen 040 132 1773

Kodintekniikka Huonekalut

Kirjakauppa

MA-PE 9:00-17:00

Sisustus

Ompelimo

Kotiapu, kotihoito, kotihoiva, sairaanhoito: kaikki kodin ja terveyden palvelut

Second Hand

23.4.-13.8., ViiSu-rastit eli harjoitussuunnistukset torstai-iltaisin eri sijainneissa 24.5.-26.7. Suovanlahden kylä: 24.5. Kuorojen kokoontuminen, 11.7. Lähiruokatapahtuma, 13.-26.7. Taidenäyttely, Suovanlahden Maamiesseura, Maamiesseurantalo, Kivenniementie 6

30.5.-29.8. Huopanankosken kioskin kesä: 30.5., 11.7., 8.8. SeVen karaoke, 5.6. ja 21.8. Virsiä ja viiniä, 19.6. juhannus, 4.7. Kristian Meurman ja Asiainkannattajat, 18.7. Tanssiorkesteri Neliveto, 20.7. JSP (Asp, Kemppainen, Kauppinen), 25.7. Jouni Raitio Duo, 29.8. Kauden päättäjäiset, Sininentie 1554 A

26.5.-29.8. Kahvila Myllytuvan kesä: tiistaisin bingo, 28.5. ja 11.6. Musavisa, 30.5. Kesän avajaiset, 6.6. ja 18.7. Lastenpäivä, 18-20.6. juhannusohjelmaa, 4.7. Olutjooga, 6.8.Päättäjäiset, 29.8 Venetsialaiset. Vesannontie 2124

30.5. Kesänavajaiset show-dj Etutukka, Hotelli Pihkuri, Kappelintie 5 5.-6.6. Rompetoripäivät, Torinranta, Porthaninkuja

6.6.-15.8. Niinilahden lavan kesätanssit: 6.6., 20.6., 27.6., 4.7., 11.7., 8.8., 15.8., Ilmolahdentie 1026 12.-13.6. Mid Finland Summermeeting, 12.-13.6. Iltatapahtuma K-18, 13.6. Koko perheen kaupunkitapahtuma sekä kalustonäyttely, keskusta-alue 12.6.-8.8. Ilmolahden kylä: 12.6. Kyläkeskustan talkoot, Ilmo- ja Emoslahdenteiden risteys, 13.6. Avoimet kylät -päivä kyläkeskustassa, 24.6. Lastentapahtuma kylärannassa (Majatie 85A), 8.8. Hirvikeittojuhla kyläkentällä (Sohvintie 1), Ilmolahden kyläseura 13.6.-29.8. Kymönkosken kylä: 13.6. Avoimet kylät -päivä, 23.8. Kesäkirkko, 29.8. Venetsialaisiltamat, Kymönkosken nuorisoseura, Nuorisoseurantalo, Kellantie 1 13.6.-29.8. Niinilahden kylä: 13.6. Avoimet kylät -päivä, 11.7. Lasten tapahtuma, 29.8. Maalaismarkkinat, 3.6.-26.8. kylätalon pihasauna lämpiää joka toinen keskiviikkoilta, Niinilahden kyläyhdistys, kylätalo, Niinijoentie 77. 16.6. Vanhojen Viitasaari-aiheisten kuvien esittelyä ja keskustelua, Viitasaari-Seura, kaupungintalo, Keskitie 10 19.-21.6. Juhannus: Kokkoja ja muuta tapahtumaa eri puolilla Viitasaarta, tarkemmat tiedot verkossa 21.6.-22.8. Tervamäen kappelin kesäkonserttisarja: 21.6. Juhannuskonsertti, 19.7. Come again - Palaathan!, 2.8. Eirolan muusikkoperheen kamarimusiikkikonsertti, 9.8 Gran Duo, 22.8. Varjoja ja virtuositeettia, Tervamäentie 62 24.6.-4.7. Taiteen Aika -taidenäyttely, Taidepuodin galleria, Keskitie 1 24.6.-29.7. Porthanin puiston lauluillat keskiviikkoisin Kari Keurulaisen johdolla, Rantatie 26.6. Lauluja Fridalle - Musiikillinen monologi, Kirkko, Kirkkotie 14

27.6. Wilma-markkinat, keskusta-alue, LC Viitasaari Porthan

28.6. Arvon päivät - esitelmä ja keskustelutilaisuus, tilaisuuden jälkeen veistospuiston esittelykierros, Tuulensuu, Järkiniementie 75 29.6.-19.7. Löytänän kesäteatteri: Jeppe Niilonpoika, Löytänän kylätalo, Rinteentie 19 29.6.-19.7. Kesä + Löytänä + Taidenäyttely, Jyväskylän taiteilijaseuran taidenäyttely, Löytänän kesäteatterin esityspäivinä

30.6.-5.7. Musiikin aika, eri sijainneissa

4.7.-15.8. Hietalan Hirsinavettagalleria: taidetta, esitelmiä, musiikkia, museokalustoa ja muuta ohjelmaa lauantaisin 4.-25.7. sekä 15.8. Mikko Alatalon konsertti ja yhteislaulutilaisuus, Kannastie 3 6.7.-9.8. Kymönkosken XIX TaideKesä: Juurillaan-taidenäyttely sekä kurssit: 12.-14.6. Batiikki, 8.-9.8. Luova kirjoittaminen, kursseille ennakkoilmoittautuminen, Kymönkosken nuorisoseura, nuorisoseurantalo 10.-11.7. Traktorijatzit, Kahvila Myllytupa, Vesannontie 2124 12.7. Huopanan kyläjuhla, Huopanankosken kioski, Sininentie 1554 A 18.7. Mäntylän soutu-uistelu, Toulaudentie 1521, Mäntylän osakaskunta ja kyläyhdistys 1.-2.8. Keskiaikamarkkinat Kartano Wiitatuvalla, Kokkolantie 16 A

pikkasen parempia kesätapahtumia

Siellä, missä sinäkin. Matkalla eteenpäin.

Tarkemmat tiedot ja läpi kesän täydentyvä tapahtumalistaus verkkosivuilla www.visitviitasaari.ﬁ

Seuraa myös tapahtumajärjestäjien omaa tiedotusta!

Yrityspuisto Viitasaarella, Nelostien varressa

Tutustu pikkasen parempiin tontteihin verkkosivuilla wiilo.ﬁ - tarjolla myös valmiiksi asfaltoituja alueita!

Mika Paananen, 040 185 1309, mika.paananen@viitasaari.fi

Sijoitu Viitasaarelle –kauttamme löydät sopivat toimitilat yrityksellesi

Tarjoamme ratkaisukeskeistä palvelua yli 50 vuoden kokemuksella. Vuokraamme tiloja mm. teollisuudelle, kaupallisille palveluille ja toimistoiksi.

Työmoraali korkealla tasolla

Mämmellä asuva Valtteri Kinnunen käynnistelee rautakauppiasuraa Viitasaaren Rautanetissä. Verenperintönä tullut rakentaminen ja rautakauppa-ala pitävät miehen kiireisenä.

Valtteri syntyi suurperheeseen sisaruskatraansa puolessa välissä. Arvo-isä toimi alkuun Kinnulan kunnassa rakennusmestarina ja äiti RaijaLiisa huolehti perheen arjen pyörittämisestä.

– Kun menin yläasteelle, äiti lähti kauppaan töihin. Samassa taitteessa isä perusti rakennusalan yrityksen.

Vuonna 2009 äiti lähti kauppiasuralle perustaen Kinnulaan Raksis -nimeä kantavan rautakaupan.

– Vanhempien yritykset yhdistyivät viisi vuotta sitten sukupolven vaihdoksen yhteydessä, ja perheyrityksen puikoissa on nykyään veljeksiä sekä yksi vävyistä. Äiti ja isä käyvät yhä kiireapuna kaupalla. Sukupolven vaihdoksen myötä liiketoiminta on luonnollisesti kehittynyt tekijöidensä näköiseksi ja toimii nykyään nimellä Rautis Oy, Valtteri kertoo.

– Rautiksen katon alta saa perinteisten rautakauppatarvikkeiden lisäksi myös apuja remontteihin ja isompiinkin rakennusurakoihin.

Ostimme Viitasaarella pitkään toimineen Rautakauppa Mehton loppuvuodesta ja avasimme tammikuussa kaupan uudelleen. Uudistuneen myymälän avajaisia vietettiin maaliskuussa.

– Myymälän uudistaminen jatkuu ja laajennamme valikoimaa kysynnän mukaan. Minun on tarkoitus alkaa pyörittämään uutta kauppaa, kunhan kauppa tulee kunnolla tutuksi, Valtteri toteaa.

Valtteri myöntää, että on ollut hässäkkä päällä ja päivät ovat venyneet pitkäksi.

Rakennusala on ollut ominta tähän päivään saakka.

– Niistä tuli mitta täyteen, joten kokeillaan nyt kaupallista alaa. Näyttää siltä, että rakentaminen ei lähde miehestä, sillä Valtteri oli vielä viime viikolla pystyttämässä hirsirakennusta Kaarinassa, ja tuossa pihassa oleva asuntovaunu odottaa valmistumista.

LAPSUUDEN harrastukset olivat urheilupainotteisia. Leikkikavereita ja kilpakumppaneita löytyi omasta perheestä. Kun Valtteri oli 10-vuotias, muutti perhe Kangaskylälle, viiden kilometrin päähän Kinnulan kirkolta. Siellä oli kyläkoulu, jossa Valtteri kävi vitos-ja kutosluokan.

– Mäkihyppy oli kovassa huudossa. Joka talvi rakennettiin laudoista hyppyrimäki, josta leiskautettiin kymmenmetrisiä hyppyjä. On todellinen ihme, ettei sattunut haavereita, sillä vauhti ja näyttämisen halu oli kova. Kylältä löytyi myös kaukalo, jota itse jäädytettiin ja aurattiin, että päästiin pelaamaan jääkiekkoa. Se on harrastus, joka on säilynyt tähän päivään saakka. Käyn kerran viikossa Kannonkoskella pelaamassa kuntokiekkoa kotipuolen kaveriporukan kanssa.

Yläkoulu oli kylällä, ja kun peruskoulun päättötodistus oli takataskussa, oli suunta oman kunnan lukioon.

– Sitä kokeilua kesti kaksi viikkoa, kun tajusin, ettei opinnoista taida tulla mitään. Koin, että seinä nousee pystyyn kielten opiskelussa. Isä soitti Viitasaaren Poken tutulle opettajalle, ja kysyi, pääseekö poika sisään, vaikka koulu oli jo alkanut. Paikka vapautui talonrakentajalinjalle, josta valmistuin ajallaan. Ala tuntui enemmän omalta, olinhan kasvanut rakennusalaa seuraten ja olipa alalle ajautunut lähimmät ystävänikin. Työ on sellaista, jonka oppii parhaiten tekemällä, ei pulpetista käsin. Opiskeluista meni kaksi vuotta isän firmassa työharjoittelua tehden, Valtteri naurahtaa.

Valmistumisen jälkeen oli vuorossa armeijan harmaisiin sonnustautuminen Kajaanissa ja reserviupseerikoulu Haminassa.

– Heti sen jälkeen työllistyin isäni yritykseen.

Parin vuoden jälkeen muutettiin Tuovi-vaimon kanssa Jyväskylään ja rakennettiin Tikkakoskelle paritalo.

tytettiin muun muassa hirsitaloja. Yksi ensimmäisistä pystyttämistäni hirsitaloista olikin tämä meidän koti Mämmelle. Tänne ei ollut sen kummempia kytköksiä, kuin että löytyi mieleinen tontti. Sinällään sijainti on nyt hyvä, kun tästä on helppo pyyhkäistä Viitasaarelle. Tuovi käy töissä vammaispalvelusäätiöllä Suolahden ja Äänekosken toimipisteissä.

– Tuli tehtyä Arjolle monenlaisia töitä. Chileen suuntautuvia työkomennuksia on takana nyt kymmenkunta, joiden kesto on ollut parista viikosta pariin kuukauteen kerrallaan.

Valtteri kertoo rakentaneensa muun muassa Chillaniin hirrestä yhden skandinaavisen talon ja yritykselle ison pääkonttorin. Nämä ovat aiheuttaneet ihmetystä paikallisessa väestössä. Chilessä ei rakenneta lamellihirsitaloja ainakaan kovin paljon, jos ollenkaan. Puu siellä on nopeakasvuista, jonka vuoksi suomalainen puu soveltuu paremmin rakentamiseen.

Viime reissulla Valtterin mukana taloprojektissa oli kaksi suomalaista työkaveria.

– Ja muutama paikallinen, joille suomalaisen työn laadun tarkkuudessa on ollut opeteltavaa. Jos suomalaiselle ja chileläisille annettaisi tehtäväksi rakentaa samanlaiset talot, olisi lopputulokset hyvin erilaiset. En ostaisi paikallisten rakentamaa taloa itselleni.

Kun on päässyt käymään kaukana, huomaa, että Suomessa on asiat todella hyvin.

Rautakauppa on alana sellainen, että työ ei lopu edes tekemällä.

NELOSTIE tuli tutuksi, kun auton nokka kääntyi työmatkalle Äänekosken suuntaan. Valtteri aloitti työt PMHeikkisillä vuonna 2012 ja työskenteli siellä vuoteen 2016 saakka.

Valtteri myöntää, että kielten opiskelusta olisi ollut hyötyä. Hän on tehnyt reissutöitä maapallon toiselle laidalle, Chileen.

– Menin töihin Röntysen Arjolle, Forest Exportille. Hän bongasi minut leipiinsä, kun olin rakentamassa hänelle taloa. Rakensimme monenlaista ja pys-

– Englannilla ei olisi pärjännyt, kun espanjaa puhutaan, sekään kieli ei ole tarttunut, vaikka olen siellä monesti käynyt. Reissut saavat nyt jäädä, olen sitoutunut Viitasaaren myymälään, Valtteri sanoo.

TYÖPÄIVÄT tuppaavat venymään. Valtteri sanoo, että harvoin pääsee kotiin ajoissa.

– 11-vuotias Nooa harrastaa jalkapalloa ja painonnostoa, joten kuljetukset ovat usein Tuovin harteilla. Kunhan uusi työ asettuu uomiinsa, toivon, että saan päiviin tolkkua. Vielä on monenlaista paperihommaa, liikkeen kalus-

Valtteri Kinnunen

s. Kinnulassa 10.12.1989, asuu Mämmellä · naimisissa, yksi lapsi, · yrittäjä

Rakastaa: perhettä

Inhoaa: epärehellisyyttä

Henkilö: vaimo

Eläin: Sulo-koira

Paikka: koti

Elokuva: vanhat kotimaiset

Kirja: Reino Lehmuslaihon ja Ilkka Remeksen tuotannot

Musiikki: Suomi-rock

Ruoka: itse tehty

Juoma: kahvi

Motto: Asioilla on tapana järjestyä

tamista ja rakentamista sekä tuotteiden päivitystä ilmassa. Onneksi vastuu isosta työmäärästä on jakautunut isolle porukalle. Toivon, että saadaan kauppa käymään ja sekä vanhat että uudet asiakkaat löytävät meidät. Nyt on sesonki alussa, ja toivon, että alamaissa ollut rakennusala nousee, sillä se näkyisi heti asiakasvirrassa.

TULEVAISUUDESSA on tarkoitus laajentaa myös eräpuolelle, eli tuoda myyntiin patruunoita ja muuta metsästykseen tarvittavaa välineistöä. – Jos aikaa riittäisi, kävisin itsekin enemmän metsällä. Olen mukana metsästysporukassa, jonka kanssa käydään muutaman kerran vuodessa metsästämässä. Se on hyvää vastapainoa työlle. Minulla kun on todella korkea työmoraali, niin pitää opetella välillä rauhoittaa itsensä. On vaikea olla tekemättä mitään, sitäkin on syytä alkaa opettelemaan. Taidan olla luonteeltani aika tyypillinen yrittäjä, ja rautakauppa on alana sellainen, että työ ei lopu edes tekemällä, Valtteri Kinnunen naurahtaa.

Teksti & kuvat: Marjo Steffansson

KATSO

Perhe- ja perintöoikeudelliset asiakirjat: testamentit ja edunvalvontavaltakirjat, perukirjat ja ositukset sekä perinnönjaot.

SARI PARKKONEN, JURISTI, VT

Puhelin 050 546 2892

KAUPPAKATU 13 C, 44100 ÄÄNEKOSKI www.lakiasiatsariparkkonen ﬁ

Seuraava ÄKS ke 3.6.

HAMMASLÄÄKÄRI TAPIO SAKKI OY

Kotakennääntie 31, Äänekoski puh. 014 512 636

RENGASKAIVON KUNNOSTUS JA HUOLLOT 050 542 7998

Kylätalkkarin kaivohuolto www.talkkarikuivalainen.fi

LIITO-ORAVA Pteromys volans

MERVI-HIRVI Alces alces

KUSTAVIN MERIKOTKA Haliaeetus albicilla

Suomen luonnon

superjulkkiksia

BUBI-HUUHKAJA Bubo bubo

On hienoa, että villieläimet kiinnostavat suomalaisia ja että niiden seikkailuista uutisoidaan taajaan. Jotkin tarinat ovat iloisia, mutta usein tarinan taustalla on surullinen syy: eläimet seikkailevat paikkoihin, joihin ne eivät kuulu, koska niiden elintilat kapenevat.

TURUN AHMA Gulo gulo HAMINAN MURSU Odobenus rosmarus

Pidetään Suomen luonto monipuolisena.

PULLERVO-NORPPA Pusa hispida saimensis

SAUKKO Lutra lutra

JUSSI-JOUTSEN Cygnus cygnus

ILVESKOLMIKKO Lynx lynx

Aurinkoista energiaa

Suolahteen avataan Aurinkotekniikan varastomyymälä, jonka artikkelit tarjoavat energiaratkaisuja kotitalouksille ja yrityksiin.

Marjo Steffansson

Asemakadun varrella sijaitsevaan 400-neliöiseen liiketilaan on asennettu kippiovi, josta lähtee aurinkopaneeleita ja akkuja ympäri Suomen. Aurinkotekniikan pääkallopaikka sijaitsee Riihimäellä, ja Suolahteen paluumuuton tehnyt toimitusjohtaja Joonas Kinnunen on paikalla uudessa varastomyymälässä sopimuksen mukaan. Avajaisia vietetään 11. kesäkuuta.

– Pistämme avajaishulinat pystyyn Suolahden kesäpäiville, esitellään tuotteita ja erilaisia akku-ja kiinnikeratkaisuja, latauspisteitä sekä ilmalämpöpumppuja. Joten tervetuloa tutustumaan, kahvitkin tarjotaan, Joonas Kinnunen toivottaa.

Uutisten mukaan ilmalämpöpumppujen suosio on kasvussa. Kinnunen ymmärtää buumin.

– Asiakkaat ovat hoksanneet, että il-

malämpöpumppua voi pyörittää aurinkosähköllä, jolloin kesäisin viilennys tulee kaupan päälle oikealla tavalla mitoitetuilla paneeleilla, Kinnunen sanoo.

Hän tietää että asumisen mukavuuteen halutaan satsata ja nyt ekologinen aurinkosähkö on kovin kysyttyä. Mökkiläisille aurinkosähkö tuo turvaa sekä huolettomuutta, kun aurinko pitää kylmänä niin grillimakkarat kuin kesäjuomatkin.

– Nyt on menossa ostajan markkinat, kun rakennusala laahaa alamaissa. Aurinkopaneelijärjestelmä maksaa äkkiä itsensä takaisin, sillä nyt on verrattain edullisiakin järjestelmiä saatavana, Kinnunen kertoo.

AURINKOTEKNIIKKA perustettiin 10 vuotta sitten. Kinnunen on ollut mukana kahden vuoden ajan, mutta hänellä on alalta pitkä kokemus.

– Olin perustamassa Lumme-energian sähköisen liikenteen toimintaa,

Aurinkosähköjärjestelmä on nykyaikaisen kodin energianhallinnan ytimessä. Akut ja ohjausjärjestelmät tehostavat sen toimintaa, maksimoivat oman aurinkosähkön käytön ja pienentävät asumiskustannuksia, kertoo Aurinkotekniikan Joonas Kinnunen.

jolloin käytimme Aurinkotekniikkaa asennuskumppanina 1500 asennuksen verran - suomeen on toimitettu 6000 aurinkojärjestelmää. Yhtiö ja työntekijät ovat tuttuja, ja työllistämme 20 henkilöä, sesongin aikana enemmän ja meidän edustajia löytyy Suomen isoista kaupungeista. Nyt on tarkoitus ottaa haltuun pohjoista Suomea, joten on kustannustehokasta avata varasto ja myymälä Suolahdessa. Tulemme myös aukaisemaan rekrytoinnit täällä, ja pyritään siihen, että saadaan työllistettyä paikallisia asentajia, Kinnunen laskee.

AURINKOENERGIA on puhdasta, päästötöntä ja alkuinvestoinnin jälkeen lähes ilmaista energiaa.

– Olemme suunnitelleet, myyneet ja asentaneet Suomessa tuhansia omakotitalojen aurinkosähkövoimaloita. Pientalojen aurinkosähkötarpeiden ymmärtäminen on vahvinta osaamistamme ja olemme myös edelläkävijöitä kotitalousakkujen rintamalla. Akustomme teho on jopa 4 megawattia, ja näitä on jo asennettu ympäri Suomen. Lempäälän asuntomessualueelta löytyy viisi kohdetta varustettuna meidän tuotteillamme.

Vaikka kaamosaikamme on pitkä, on aurinkosähkö kannattavaa.

– Aurinkosähkötarpeiden ymmärtäminen on vahvinta osaamistamme, ja mitoitamme aurinkopaneelit miten aurinko tuottaa. Aurinkoisina päivinä saadaan isotehoiset akut latinkiin pilvisiä päiviä varten. Meillä on asiakkaita, jotka eivät käytä kesäkauden aikana ostosähköä, vaan ovat täysin omavaraisia, lisäksi akut hyödyntävät pörssisähköä kalliina kuukausina. Pidän kirjaa omasta sähkön kulutuksesta, ja viime vuonna tuli säästöä noin 1500 euron verran.

Aurinkotekniikan markkinoimat paneelit kiinnitetään Suomessa valmisteltulla kiinnitysjärjestelmällä, Kinnunen toivoo rakennusvalvonnan ulottuvan myös aurinkopaneelien kattoasennuksiin.

– Suomen lisäksi kiinnitysjärjestelmäämme viedään Pohjoismaihin, Baltiaan ja Eurooppaan, Kinnunen kertoo.

Kuten vuosikymmeniä kestävä ystävyys, talosi tarvitsee rakkautta ja huolenpitoa vanhentuakseen arvokkaasti. Myrskyssä ja poutasäällä. Suojaamalla talosi Tikkurilan ulkomaalilla teet ympäristövalinnan ja nautit kauniista lopputuloksesta pitkään. Tule tutustumaan paikalle ja ota talosi kuva mukaan.

Kasvukautta pidentämässä

VP-Lux on kasvanut yrityksenä - ja mikä sen parempi mainos, sillä yrityksen pihvi on kasvien hyvinvointi ja onnistunut kasvatus niin alan harrastajille kuin aloitteleville viherpeukaloille.

Marjo Steffansson

VP-Luxin toimitusjohtaja Väinö Pakkala ryhtyi yrittäjäksi kun kiinnostus viherkasveihin ja sisäviljelyyn alkoi yltyä. Hän huomasi pian, että harrastus kävi kalliiksi, kun tarvittavat materiaalit ja tarvikkeet maksavat Suomessa paljon.

– Tilasin aikani tarvikkeita ulkomailta, kunnes keksin alkaa itse valmistaa itse lamppuja. Perustin yrityksen vuonna 2009, kun kysyntä kasvoi. Samalla laajensin valikoimaa sisäkasvatukseen tarvittaviin tuotteisiin, joita oli rajallisesti Suomessa saatavilla.

Pakkala ei valmista enää itse lamppuja. Hän muistelee hymyillen aikaa, jolloin leikkeli peltejä kasvatuslamppuihin.

– Väsäilin lamppuja illat pitkät kotisohvalta ja lopulta ulkovarastosta käsin. Kun olin myynyt niitä eri foorumeilla, alkoi kyteä ajatus, että tästä voisi saada

leipää pöytään, muistelee Pakkala yrityksen alkusysäystä.

Teollisuuskadun Koukkuniemen päässä sijaitseva VP-Lux on kasvanut niin kooltaan kuin tuotteiltaan. 15 vuoden aikana on neliöitä tullut lisää, ja yritys käsittää nyt noin 600 neliön tilan, jossa palvellaan ovesta sisään astuvia asiakkaita ja lähetään tuotteita ympäriinsä.

– Olin ensin tuossa vieressä olevassa kaarihallissa, josta muutimme Suolahteen ja sieltä viideksi vuodeksi Hirvaskankaalle. Tällä tontilla ollaan oltu nyt useamman vuoden ajan. Verkkokauppa toimii ja paketteja lähtee ympäri Suomen, ulkomaita myöten.

VALIKOIMA ON kasvanut ja viherkasviharrastajat ovat löytäneet yrityksen. Kevätsesonkiin kuuluu lannoitteet ja syksyllä valojen kysyntä taas luonnollisesti lisääntyy.

– Valikoima on laaja: meiltä löytyy sammaltolppia, lannoittaita, ruukkuja ja rahkasammalta.

Kasvukausi on lämmön myötä siirtynyt myös ulkokasvatuksen puolelle.

– Meiltä löytyy hyvät puhtaat ja huokoiset kasvualustat. Kookosmullalle tuntuu olevan oikea buumi, kun halutaan hypoallergista mullatonta kasvualustaa.

Kookosmultaseos valmistetaan itse. Kookoskuidun sekaan laitetaan oikeassa

suhteessa perliittiä joka tekee rakenteesta ilmavan. Lannoittamaton seos antaa Pakkalan mukaan kontrollia kasvatukseen ja kookoskuitu pitää kosteuden hallinnassa ilman yliturvotusta.

– Teemme myös asiakkai den toiveiden mukaiset sekoi tukset jotka pussitamme valmiik si sopivan kokoisiin säkkeihin, Pakkala vinkkaa.

Asiakkaina ovat yksityiset harrastajat ja yritykset.

– Jos haluaa testata bakteerivapaata kookoskuitua viherkasveilleen mullan sijasta, niin myymme tuotetta vaikka litran mitalla. Jättisäkkiä ei tarvitse heti ostaa, vaan voi kokeilla tuotteen kasvutehoa, Pakkala sanoo.

LUONNONVALON lisääntyessä alkavat myös parveke- ja takapihaviljelijät heräillä kaamoksen vallasta.

– Parvekkeeltaan saa mukavasti omaa luomutuotantoa kun vain ryhtyy itse kasvattamaan. Syksyn tullen voi kasvatusharrastusta jatkaa nykyaikaisilla led-lampuilla, jotka ovat hyvin pitkäikäisiä. Olemme pystyneet pitämään hintatason maltillisena, ehkäpä juuri kasvatukseen käytettä-

Väinö Pakkalan tie yrittäjäksi alkoi harrastuksen kautta.

vät valot ovat meillä se kysytyin tuote. Käyn itse alan messuilla ympäri Eurooppaa ja tutustun toimittajiin ja testaan myös itse myymieni valojen tehoa.

HUONEKASVIHARRASTUKSEEN kuuluvat kasvatusalustoiden, kasvihuoneiden ja valaistuksen lisäksi myös tuholaisten ja kasvitautien torjunta, siemenet, mullat, lannoitteet ja ravinteet. – Meillä on hyvä valikoima erilaisiin kevätkylvöihin, muun muassa mustikansiemeniä, Viime vuosina kotikasvatus on kasvanut, kun halutaan viljellä omat kurkut. paprikat, chilit ja tomaatit. Niitähän voi kasvattaa ympäri vuoden, kunhan vain valaistus on kunnossa, Väinö Pakkala sanoo

• Vaihtolavapalvelut

info@ymparistonhuolto.fi ymparistonhuolto.fi

Outi Salovaara

Syntynyt 1964 Äänekoskella. Asuu Lappeenrannassa.

Ammatti: Vapaa toimittaja ja tietokirjailija. Kirjoittanut juttuja muun muassa Helsingin Sanomiin, Ilta-Sanomiin, Suomen Kuvalehteen, Seuraan ja Iltalehteen. Kirjat: Matkalla kadonneessa maailmassa. Neuvostoliiton perillisten jäljillä (Atena 2023) Ruplaruhtinaat. Venäläisen bisneksen hämähäkinverkot Suomessa (Atena 2025)

Outi Salovaara Mystinen maa kiehtoi

Luokkakavereiden kanssa tehty Leningradin-matka sytytti Outi Salovaaran kiinnostuksen Venäjään, mutta kielen hän opiskeli vasta paljon myöhemmin.

Teijo Piilonen

Työn alla Venäjän hybridivaikuttamista Suomessa käsittelevä tietokirja, joka ilmestyy 2027 (WSOY).

Perhe: Puoliso ja kaksi aikuista lasta.

Harrastukset: kuntosali, lenkkeily, lukeminen.

Nopeat

Keitele vai Saimaa? – Äänekosken Järvenpään Pudasjärvi!

Maaseutu vai kaupunki?

– Miljoonakaupunki, pikkuinen kylä tai autiomaa – kaikki käy.

Huima vai SaiPa?

– No Huima TIETYSTI.

Metsä Group vai UPM?

– Ilman muuta Metsä, vanha kesätyöpaikkani Äänekoskella ja Jyväskylässä 1980-luvulla.

Pietari vai Pariisi?

– Pakko kai sanoa Pariisi, koska viisumittomana en enää pääsisi Venäjälle syyllistymättä laittomaan maahantuloon.

Trump vai Putin?

– Kaikki diktaattorit ja sellaisiksi haluavat ihan aatteista ja ilmansuunnista riippumatta ovat syvältä. Olen vannoutunut eurooppalaisen parlamentaarisen demokratian kannattaja.

Asuin lapsuuteni Äänekosken Järvenpäässä, josta kävin Mämmen alakoulua. Koulubussi haki meidän kylän lapset aamulla ensimmäisinä ja toi iltapäivällä viimeisinä takaisin. Matka kesti melkein tunnin, mutta en pitänyt sitä mitenkään vaikeana. Matkustin toissa vuonnakin viisi päivää bussilla Moldovaan, joten jaksan kyllä istua. Mämmen koulusta jäi kivoja muistoja. Opettajista Kari-Juhani Myyrä oli värikäs persoona. Hän piti kuria, mutta oli toisaalta löysempi ja huumorintajuisempi kuin muut opettajat. Tykkäsin tosin paljon piirtää, ja sain maalata vesiväreillä minkä tahansa aineen tunnilla – mutta kuuntelin samalla kyllä opetusta. Kerran luokassa oli hiiri, joka hiipi kaapin alle. Myyrä konttasi karttakepin kanssa kaapin luona ja huuteli, että ”hiiri, täällä on Myyrä!”.

YLÄASTEELLA ja lukiossa Hiskinmäellä meidän luokalla oli paljon venäjän lukijoita: Tanin Erkki, Siirtolan Jaana, Björkmanin Annamaija, Poutiaisen Ilpo… Minä ajattelin, että venäjä olisi liian vaikea kieli ja kirjaimetkin erilaisia kuin meillä, eikä sitä kannattaisi opiskella.

Jotenkin Neuvostoliitto kuitenkin kiinnosti, ja sain ujutettua itseni mukaan, kun venäjän opiskelijat kävivät Leningradissa opettajansa Kinnusen Arjan johdolla. Olin käynyt vähän aikaisemmin äidin kanssa Odessassa, jonne Hämäläisen pariskunta, Ansa ja Pentti, järjestivät matkan. Mentiin linja-autolla Leningradiin ja sieltä lentäen Odessaan.

Olin ihan järkyttynyt, kun mentiin rajan yli. Taloista maalit olivat rapisseet, autot olivat vanhoja ja tiet hirveässä kunnossa. Mielikuvani romahtivat, sillä tällaisesta ei Suomessa kerrottu.

Pahinta kuitenkin oli kyttääminen, kyylääminen ja eriarvoisuus. Muistan, että Odessassa näin elämäni ensimmäisen kerjäläisen, mikä oli järkytys. Meillä

oli herttainen opas, venäläinen suomea puhuva nainen. Oppaan mukana oli sellainen ukko berberi päällä, se ei puhunut mitään, mutta oli joka paikassa mukana. Yritin jututtaa, mutta se ei puhunut mitään. Muut sanoivat, että se on se KGBtyyppi. Minä olin ihan että mikä?

Odessassa oli hieno Berjozka-kauppa. Joku paikallinen mies yritti mennä sinne, mutta hänet käännytettiin pois. Minä olin vain turisti ja teinityttö Suomesta, mutta pääsin sisään. Ajattelin että tämä on ihan paska systeemi. Halusin kuitenkin uudestaan luokkakavereideni kanssa Neuvostoliittoon. Siinä oli jotain valtavan kiehtovaa, että miten vieressä voikin olla noin erikoinen maa jossain rautaesiripun takana.

HISKIMÄELTÄ jäi mieleen äidinkielen opettaja Leena Tani, aivan hurmaava ope! Kun Vuorisen Terho metelöi tunnilla, niin Leena sanoi, että jos et ole hiljaa niin tulen ja pussaan sinua. Kerrankin Terho oli hiljaa.

Ja kuka voisi unohtaa Lehtosen Lellua, englannin opettajaa! Hän oli ainoa, jonka tunnilla piti nousta seisomaan vastatessa. Kerran Salmijärven Jyrki myöhästyi tunnilta ja alkoi pokkana selittää Lellulle: ”There were some wild Indians…”, ”Siellä oli joitakin villejä intiaaneja…”

Aarnion Matti oli ihana, mutta hänellä oli tapana jakaa fysiikan kokeet paremmuusjärjestyksessä. Tiesin että omani tulee aina viimeisenä, sillä olin surkea fysiikassa. Kirjoitin viisi ainetta ja sain viisi ällää, mitä en osannut itsekään odottaa. Kirjoitin ruotsin, englannin, saksan, äi-

dinkielen ja reaalin.

En oikein tiedä mistä se tuli, mutta hain ja pääsin opiskelemaan kauppatieteitä Jyväskylään. Olin jo silloin kiinnostunut journalismista, mutta ajattelin, että Tampereelle tiedotusoppiin olisi liian vaikea päästä. No, kauppatieteisiinkin oli silloin yllättävän vaikea päästä. Aloitin sivuaineena espanjan opiskelun, ja opiskelin espanjaa yhteensä seitsemän vuotta. Valmistuin Jyväskylästä, mutta kaupallinen ala tuntui vieraalta ja päätin kuitenkin hakea tiedotusoppiin. Pääsinkin sisään, ja se tuntui heti oikealta. Sen jälkeen ei ole tarvinnut ammatinvalintaa miettiä.

En vielä Tampereellakaan opiskellut venäjää, vaan jatkoin espanjaa ja opiskelin vähän ranskaakin. Venäjän aloitin vasta kun menin töihin Etelä-Saimaaseen Lappeenrantaan. Se oli sitä aikaa, kun Neuvostoliitto oli hajonnut ja Kaakkois-Suomessa oli joka paikka täynnä venäläisiä. Rupesin käymään Venäjällä juttureissuilla ja tajusin aika nopeasti, että eihän täällä pärjää, jos ei osaa kieltä. Pietarin metrossakin oli silloin kyltit vain kyrillisillä kirjaimilla.

Kävin muutaman kuukauden venäjän intensiivikurssin Suomessa ja sen jälkeen aika monta kuukauden mittaista kielikurssia Pietarissa. Paikan päällä oli pakko puhua venäjää, ja siitä se lähti. Huvikseni kirjoitin pitkän venäjän ylioppilaskokeen joitakin vuosia sitten ja sain E:n. Kuulin myöhemmin, että muiden kuin äidinkielenään venäjää puhuvien on melkein mahdoton saada L:ää.

EN ENÄÄ saa viisumia Venäjälle, sillä minut on länsimaisena journalistina ilmeisesti luokiteltu joksikin vihamieliseksi agentiksi. En ehkä kyllä enää uskaltaisi mennäkään sinne, koska Kremlin touhu menee koko ajan mielivaltaisemmaksi. Äänekoskella käyn silloin tällöin Irmaäitiä ja siskoja moikkaamassa ja kouluaikaisen kaveriporukan eräänlaisissa luokkakokouksissa. Suuri kiitos etenkin Jaanalle, Erkille ja Terholle, jotka jaksavat niitä järjestää!

Hiskinmäen koulun venäjän opiskelijoita 1981 Leningradissa.

Toiminta laajeni isosti

Romukulman Krisse Huupponen, Mika Kulmala ja Petri Huupponen iloitsevat uusista tiloista ja isosta yhteistyösopimuksesta Metsä Groupin kanssa.

Marjo Steffansson

Metalliromun kierrätys- ja vastaanottopalveluita tarjoava Romukulma on kasvattunut toimintaansa. Sen mahdollistaa Koukkuniemessä sijaitseva reippaan hehtaarin kokoinen tontti, jossa kierrätys ja keräys onnistuu sujuvastija ympäristöystävällisesti.

Yrittäjät Mika Kuoppala, Petri Huupponen ja Krisse Huupponen iloitsevat yrityksensä kasvutahdista. Kun päästiin solmimaan yhteistyösopimus myös Metsä Groupin kanssa, on se yrittäjien sanoin: jos ennen kaivettiin lusikalla niin nyt isolla kauhalla. Romukulmassa kierrätetään metallia kotitalouksilta ja yritysasiakkailta ja asiakkaalle maksetaan myös lyijyakuista, kuparista ja katalysaattoreista - myös auton renkaat vanteineen otetaan vastaan.

– Jos on kumit päällä, ei vanteista makseta mitään, mutta asiakas pääsee niistä kätevästi eroon. Romuautot nostetaan kyytiin ja hoidamme samalla romutustodistuksen, Mika Kuoppala vinkkaa.

Yritys perustettiin juuri koronan alla. Toiminta alkoi helmikuussa 2020.

– Muuton myötä lopetettiin harrastaminen ja päästiin tekemään oikeasti töitä,

Autofiksaamo

ROMUKULMA hoitaa myös Metsä Groupin Äänekosken tehtaiden metallinkierrätyksen. Tämä tukee myös suuryrityksen strategiaa vihreästä siirtymästä ja tavoitteesta kohti hiilineutraalia toimintaa, kun metallijätteen kierrätyspaikka löytyy Äänekoskelta. Samalla kuljetuskustannukset säästyvät ja luonto kiittää. – Tähän saakka on tehty teelusikalla ja nyt tehdään kaivinkoneella, Petri Huupponen kuvailee.

Asfaltoitu piha, tasainen kenttä, vaaka ja koura-auto sekä materiaalinkäsittelykone helpottavat tekemistä sekä tuovat asiakkaalle sujuvan kokemuksen.

Jytypesu Oy

– Lajittelu on tehostunut laitehankintojen myötä, kun nyt pystytään ottamaan vastaan isompia määriä romuja. Asiakkaiden on helppo tulla peräkärryineen paikalle, kun pääsee kätevästi pyöräyttämään ympäri, Kuoppala iloitsee.

SESONKI on nyt päällä. Kun lumet sulaa, alkaa kotitalouksissa ja yrityksissä siivousvimma ja Romukulmassa säpinä. – Vähäluminen talvi ja lämmin kevät aloitti sesongin jo aikaisin. Isompia tarpeita varten meiltä löytyy myös nouto- ja vaihtolavapalvelu. Tyypillisin kotitalouden metallijäte on puhkipalanut puukiuas ja grilli. Hakupalvelua sujuvoittaa kouraauton, jolla saadaan painavat ja isot artik-

kelit kyytiin. Pyrimme asiakaslähtöiseen toimintaan, yrittäjät sanovat.

KUPARILLA on hyvä hinta, ja sen mukaan asiakkaalle maksetaan. – Jännityksellä odotetaan mikä on huomisen hinta, kun yhä jatkuvat sotatila Euroopassa ja maailmalla vaikuttaa myös täällä Koukkuniemessä, Kuoppala sanoo. Lyijyakut painavat paljon. Romukulmaan tulee usein kyselyjä, otetaanko akkuja vastaan.

– On ollut kiva nähdä, kun asiakas lähtee iloisesti yllättyneenä, kun hänen kierrätykseen tuomista romuista maksetaan riihikuivaa rahaa, Krisse Huupponen sanoo.

ROMUKULMA on tehnyt hyvää myös paikallisten urheiluseurojen juniorityölle. – Jäähallin pihasta löytyy metallinkierrätyslava, jonka tuotto menee Urhon jääkiekkojunioritoimintaan. Äänekosken Tokmannin pihassa taas on lava Huiman jalkapallojunnuille ja hoidamme myös 4H:n viisi lavaa, jotka löytyvät Äänekosken taajamista. Kierrättää voi aina kun ollaan paikalla, virallisesti tiistaisin ja perjantaisin. Mutta aina saa soittaa, ollaan paikalla pakkaamassa tai käsittelemässä. Autamme erittäin mielellämme ja vastaamme kysymyksiin, Krisse Huupponen sanoo.

Romukulmassa luotetaan paikallisiin toimijoihin.

– Yhteistyö paikallisten yritysten kanssa on ollut hyvää esimerkiksi tontin rakennusvaiheessa, apu on löytynyt läheltä, Petri Huupponen sanoo.

ENERGIA

290€

Nanokeraamiset takuupinnoitukset uusiin ja käytettyihin autoihin alk.250€.

Valtuutettu käsittelypiste

Takuu pinnoituksille

Rahoitus / osamaksu

Sijaisautot veloituksetta

Ajanvaraus 24/7

Yli 10 000 auton kokemus

PERJANTAINA 22.5. KLO 9-14

ESITELLÄÄN MITSUBISHI ILMALÄMPÖ- JA ILMAVESILÄMPÖPUMPPUJA SEKÄ

MAALÄMPÖPUMPPUJA

PAIKALLA SCANOFFICEN EDUSTAJA

TAPAHTUMASSA ESILLÄ

IHKA AITO SM PRO-LUOKAN DRIFTING AUTO

KAHVI JA MAKKARATARJOILU!

Krisse Huupponen naurahtaa.

tyy ystäviä, vertaistukea ja tunne yhteisöön kuulumisesta. Toiminta ulottuu niin maaseudulle kuin kaupunkeihin. Mukana on noin 750 yhdistystä sekä yli 20 000 jäsentä. Toiminta on suunnattu

Maa- ja kotitalousnaiset on tärkeä yhdistys paitsi jäsenilleen myös koko yhteiskunnalle. Se tuo ihmisiä yhteen, vahvistaa paikallista identiteettiä ja lisää ylpeyttä omasta kotiseudusta.

Rakkaamme Aino SAVOLAINEN

o.s Hynnä

s. 16.12.1930 Sakkola

k. 25.4.2026 Äänekoski

Kaik’ on niin hiljaa mun ympärilläin. Kaik’ on niin hellää ja hyvää. Kukat suuret aukee mun sydämessäin, ne tuoksuvat rauhaa syvää

Kaipauksella muistaen lapset ja lastenlapset perheineen

Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Suuret kiitokset Suolahden kotihoidon, Tukipuun ja Eerolanrannan henkilökunnalle Ainon hyvästä hoidosta ja huolenpidosta.

Rakkaamme

Jaakko Anselmi VUORINEN

s. 18.7.1952 Suolahti k. 8.3.2026 Äänekoski

Aamun tullen sydän sammui. Loppui vaivat maalliset. Kauniit muistot meille jäivät. Suru suuri sanaton.

Syvästi kaivaten ja rakkaudella muistaen

Merja

Pasi, Jeremias ja Pinja, Topias, Armas

Jari

Heli ja Harri, Lotta, Iiris

Raimo perheineen

Antti perheineen Sukulaiset ja ystävät

Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos suruumme osaa ottaneille.

Rakkaamme

Aira Tuulikki

SAVOLAINEN

s. 8.5.1930 Toholampi k. 1.4.2026 Äänekoski

Lähti lentoon enkeli taivaan, tuli luokse väsyneen, sairaan, kosketti hiljaa posken nukkaa, silitti hellästi hopeista tukkaa. Nosti siivilleen äitimme armaan, vei turvaan paikkaan varmaan. Isän viereen, tähtien taa. Luokse Jumalan kaikkivaltiaan

Rakkaudella muistaen

Helena, Mikko ja Atte

Erkki ja Eila

Anna-Leena, Jarmo, Joona ja Verneri

Toni ja Eija

Niina perheineen

Noora perheineen sukulaiset ja ystävät

Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta.

KIRKKO OLKOON

NIIN KUIN PUU

Puu, istutettu partaalle vetten, Luojamme luota voiman se saa…

tai vaikeasti lähestyttävä, vaan osa jokapäiväistä elämää. Kirkko on paikka, jossa rukous ja riemu saavat kohdata. Se on tila, jossa saa sekä hiljentyä että iloita, jakaa elämänsä koko kirjon.

Puun juuret työntyvät maahan, mutta oksat kurottavat taivasta kohti. Tässä kuvassa tiivistyy kristillinen elämä: juurtuminen todellisuuteen ja perinteeseen sekä samalla suuntautuminen kohti tulevaa, Jumalan johtamana. Kirkko elää ajassa, mutta se saa voimansa syvemmästä lähteestä. Siksi se voi myös kantaa hedelmää, lohtua ja myötätuntoa ympärillään oleville ihmisille.

Virsi 949 muistuttaa myös, että kirkon tärkein tehtävä on olla turvan ja välittämisen paikka. Se ei ole vain rakennus tai organisaatio, vaan elävä yhteisö, jonka “lehvien alla” jokainen ihminen ja

eläin saa levätä ja kokea rakkautta.

Tässä ajassa viesti on ajankohtainen ”maailmassa, jossa moni kokee epävarmuutta ja yksinäisyyttä”, kirkkoa tarvitaan puuna, joka tarjoaa yhteen kuuluvuutta, suojaa ja toivoa.

Olkoon siis kirkkomme parhaalla paikalla keskellä kylää ja kasvakoon sen lehvät suuriksi ja vihreiksi.

Siunattua viikkoa Sinulle

Tommi Kurtti

Seurakuntamuusikko

Irma Elisabet Saloniemi 99 v., Aino Savolainen 95 v., Matti Johannes Niskanen 93 v., Hertta Liisa Halttunen 86 v., Taisto Aatos Koljonen 85 v., Pentti Olavi Wacklin 84 v., Pentti Juhani Mäkelä 79 v., Pentti Ilmari Hämäläinen 76 v., Sakari Tapio Takala 71 v., Pekka Juhani Salmela 68 v.

torstaisin klo 7.30–10 srk-keskuksessa ja aamuhartaus kirkossa klo 8.30. Huom! Aamupuuroa ei Äänekoskella to 21.5. keskiviikkoisin klo 17 srk-salissa Kirkon Olkkarin toiminta jää kesätauolle. Olkkari muuttaa kesän aikana osoitteeseen Kauppakatu 12. avoinna ke ja pe 9-11.30. Diakoniatoimisto päivystys ke ja pe klo 9–11, ajanvarauksella p. 040 502 5481.

Ilosanomapiiri Hietaman Tuulenpuiskussa. Luetaan ja tutkitaan yhdessä Raamattua Ilosanomapiiri- kysymysten avulla.

Suvilaulukirkko ja Kirkkoherra Elina Tourusen läksiäiset Rantapuistossa kaupungintalon alapuolella. Hintikka, Tourunen, musiikkiryhmä. Mukana seurakunnan työntekijöitä ja valtuutettuja. Kirkkokahvit, muurinpohjalettuja ja makkaraa. Mahdolliset muistamiset pyydetään osoittamaan Kirkon ulkomaanavulle, www.kirkonulkomaanapu. fi/lahjoita/, muistamisen voit lahjoittaa myös paikan

Ekumeeninen veden pyhitys. Hartaus Äänekosken kirkossa (Vellamontie 1a), Tourunen, musiikissa Tiina Mertanen. Ristisaatto Äänejärven rantaan, jossa vedenpyhityksen toimittaa isä Kaarlo Saarento. Järj. Jyväskylän ortodoksinen seurakunta, Äänekosken tiistaiseura sekä Äänekosken ev.lut. Seurakunta.

Ke 27.5. klo 17 Iskelmä iltahartaus Lauletaan yhdessä iskelmää Soinnikas (toimintaryhmän kuoro) säestyksellä. Ryhmää säestää Tommi Kurtti ja puheen pitää Jyrki Rossi. Lauletaan mm. Satulinna, Anna mulle tähtitaivas ja Paratiisi. Tervetuloa!

Ke 27.5. klo 18 Ritvanpäiväseurat Lehmosilla, Järvenpääntie 165, Äänekoski. To 28.5. klo 18 Miesten saunailta Laajaniemen leirikeskuksen saunarakennuksessa. Yhdessäoloa saunan, Sanan ja pienen iltapalankin merkeissä. Pe 29.5. klo 12 Rukous vainottujen kristittyjen puolesta Äänekosken kirkolla. Open Doorsin -rukousryhmässä kokoonnumme rukoilemaan joka toinen perjantai (parilliset viikot) vainottujen kristittyjen puolesta eri puolilla maailmaa. Paula Forsgren. Pe 29.5. klo 17 Kohtaamispaikan retki Laajaniemen leirikeskukseen. Lähtö kimppakyydein Olkkarin edestä klo 16.30. Laajaniemen takkatuvassa yhdessäoloa, hartautta, iltapala. Mahdollisuus saunoa ja uida.

Su 31.5. klo 10 Kirkossa Pyhän Kolminaisuuden päivän messu, Porkola, Janhonen.

Rauhanyhdistys Lantelantie 32

Pe 22.5. klo 18.30 Miestenilta

Su 24.5. klo 16 Seurat

Ti 26.5. klo 13 Varttuneiden kerho

LAPSET, NUORET, PERHEET

Su 24.5. klo 13 Koko seurakunnan yhteinen Suvilaulukirkko Äänekosken rantapuistossa (kaupungintalon alapuolella).

SUOLAHDEN KYLÄPÄIVÄT

LA 13. - SU 14.6.

Suolahden Wanha Asema

Lauantai 13.6. klo 11-15

• paikallisia toimijoita

Sunnuntai 14.6. klo 11 alk.

• Gospel-kirkko

TERVETULOA!

Live musaa!!

Kesän menomestat!

Ensi-ilta: ma 29.6. 18.00

ke 1.7. 18.00

to 2.7. 18.00

la 4.7. 14.00

su 5.7. 14.00 ti 7.7. 18.00

ke 8.7. 18.00 to 9.7. 14.00

la 11.7. 14.00

su 12.7. 14.00 ti 14.7. 18.00 ke 15.7. 18.00 to 16.7. 14.00 la 18.7. 14.00 su 19.7. 14.00

Löytänän kesäteatterissa

Peruslippu 38€ Eläkeläislippu 35€ Ryhmälippu 32€ Lapset 20€ (K7) LIPUT MYÖS: loytanankesateatteri.fi Sisustussaari, Viitasaari Kahvi&Kuppi, Pihtipudas 29.6.–19.7.2026

PIILOLAN PÄIVÄKODIN AVOIMET OVET

Piilolan päiväkodin toiminta päättyy 1.8.2026. Päiväkodilla järjestetään avoimet ovet ke 10.6.2026 klo 15–18 entisille asiakasperheille ja henkilökunnalle. Tervetuloa muistelemaan yhteisiä hetkiä ja menneitä vuosia!

ÄÄNEMESSUT – KOE ENEMMÄN!

Äänemessut Pankkarilla la 23.5.2026 klo 10-16. Messujärjestelyistä vastaa Äänekosken kaupunki ja lukion yrittäjyyskasvatuksen väki. Mukana on noin sata näytteilleasettajaa ja paikallista ohjelmaa. Vapaa pääsy. Tervetuloa mukaan! Lue lisää aanemessut.fi.

TERVETULOA KIRJASTOON

Kirjastossa tapahtuu! Satutunteja, lukupiirejä, novellikoukkuja... Lisätietoja kaupungin tapahtumakalenterissa!

Digineuvontaa Suolahden kirjastossa tiistaisin klo 13 - 15 (12.5. - 15.9.). Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumisia. Digineuvontaa myös Äänekosken pääkirjastossa 26.5. asti (ma - ti, klo 12 - 16).

Sinfonia on the Move Äänekosken pääkirjastossa to 28.5. klo 17.30. Klassista musiikkia kaikille! Vapaa pääsy, tervetuloa!

Teatteriryhmä Lahjattomat esittää Heikki Luoman komedianäytelmän

AKKARALLI

Näytelmän tekijäoikeuksia valvoo Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry. Kuvan luomiseen on käytetty tekoälyä.

Ennakkolippujen varaus ma-pe klo 16-18, p. 045 106 6855/ Jaana Hirvijoki-Piispanen tai lahjattomat.teatteri.ryhma@gmail.com. Lippuja myös ovelta.

Mämmen Metsäpirtti Metsäpirtintie 29, Äänekoski

NÄYTÖKSET:

suositusikäraja K12 ENSI-ILTA

pe 5.6. klo 18

La 6.6. klo 15

Su 7.6. klo 15

Ti 9.6. klo 18

Pe 12.6. klo 18

Su 14.6. klo 15

Liput 15€, kesto n. 2h sis. väliajan Väliajalla kahviota pitää Metsäpirtin väki.

Yksityinen, paikallinen kaupunkilehti jaetaan Äänekoskella ja Uuraisten taajaman joka kotiin. Jakelu 11.000 kpl, normaalisti kahden viikon välein, joka toinen keskiviikko. Verkkosivuillamme uudet uutiset päivittäin! www.äks.fi

Toimitusjohtaja: Pirjo Hakkarainen. 040 565 0941 • pirjo@aksa.fi

Torikatu 2, 2. krs, 44100 Äänekoski Avoinna sopimuksen mukaan.

Paino: Botniaprint, Kokkola • Jakelu: SSM

TOIMITUS

Päätoimittaja

Marjo Steffansson 040 841 2945 marjo@aksa.fi

ILMOITUKSET

Myyntipäällikkö

Marjut Parola 040 730 4234 marjut@aksa.fi

Ilmoitusvalmistu ilmoitus@aksa.fi

Sivunvalmistus Sampo Rossi

ILMOITUS

Olli Riipinen – Juha Varis – Lotta Lehtikari – Helena Vierikko

kuva Ruusa Kautto

Ääneseudun Ilona ry., Kotakennääntie 2. Ilona avoinna arkisin klo 9-16 ja pe 9-15. Ruokailu klo 11.30, Ilm. klo 9.30 mennessa. Hinta 4 euroa. Kahvi 1 euro. Maanantaisin neulekahvila Ilonassa klo 12-14. Ma kuntosali liikkarilla klo 13.30-15. Suopungin ryhmä kesätauolla. Ti lautapelikerho klo 16-18! Keskiviikkoisin Puuroryhmä Juhanankuja 2 ke klo 9-10. To vesijumppa klo 14 Vesivelhossa. Nuortenilta to klo 16-18 Ilonassa. Hyvinvointiryhmä torstaisin. Ryhmä jäävät kesätauolle toukokuun lopussa ja jatkuvat taas syyskuussa. Lukion hävikkiruokaa jaossa arkisin klo 12.50. Omat rasiat. Kaupan hävikkiä jaossa keskiviikkoisin klo 9. Oma kassi mukaan! Tulossa kesäkauden avajaiset ja kesäteatteriretki. Ke 27.5. Klo 10-14 Ilonassa Pihakirppis! Tule myymään omia tai lahjoita! Vohvelikahvila! Yhteystiedot: Carita 040 591 9061, Eero 0400 115 361, Sirpa 040 769 8522, Ville 044 247 9658. / www.ilonary.net

Tarja Illikainen

MYYTÄVÄNÄ saunallinen matkailuvene

Tritton 36

Myyntijohtaja, LKV tarja.illikainen@flowlkv.fi 040 560 2002

Varpu Heikkinen

Myyntineuvottelija varpu.heikkinen@flowlkv.fi 045 136 3274

Jelena Kuikka

Myyntineuvottelija jelena.kuikka@flowlkv.fi 040 594 9775

Toimisto avoinna sopimuksen mukaan. Kauppakatu 15, 44100 Äänekoski www.flowlkv.fi

SYKSY 2026

PE 11.9. KLO 19.00

VAPAAT ÄÄNET:

JOAKIM BERGHÄLL & ADELE SAUROS

RUNOJA RAUHALLE

+ T.I.M. (NO-FR)

Liput alkaen 20 €, ovelta 25 € PAINOTALO, ISO SALI

PE 18.9. KLO 19.00

TANGO DEL NORTE

Liput alkaen 20 €, ovelta 25 € PAINOTALO, ISO SALI

TO 22.10. KLO 19.00

MARIA YLIPÄÄ & YSTÄVÄT

Liput alkaen 28 €, ovelta 33 € PAINOTALO, ISO SALI

KE 11.11. KLO 19.00

THE MIRACLE - A NIGHT WITH QUEEN

Liput alkaen 34 €, ovelta 38 € PAINOTALO, ISO SALI

JÄRJESTÄÄ:

Liput ennakkoon Tiketistä ja tuntia ennen ovelta.

Kaikki Äänekosken 9-luokkalaiset pääsevät kulttuuritoimen tapahtumiin maksutta, mikäli tapahtumassa on tilaa. Konsertteihin voi olla käytössä erillinen kiintiö K9-korttilaisille. Ennakkoilmoittautuminen kulttuuri@aanekoski.fi. Äänekosken kaupungin liikuntapalveluiden seniorikortilla vapaa pääsy 1-2 vapaavalintaiseen kulttuuritoimen tapahtumaan kalenterivuoden aikana, mikäli tapahtumassa on tilaa. Konsertteihin voi olla käytössä erillinen kiintiö seniorikorttilaisille. Tiedustelut ja ennakkoilmoittautuminen kulttuuri@aanekoski.fi tai 0400 189 263.