Sivistysyhteiskunta 2117

S

i

S

T

y h I S

V

I

Y S T K

E

U

a 2 1 1 7 N

t

Sivistysyhteiskunta 2117

S is älly s

4

CRISTINA ANDERSSON

10

16

22

28

34

46 MIKAEL JUNGNER

Robotit oppivat ihmisiltä MARKKU OLLIKAINEN Sivistys pelastaa planeettamme TANELI TIKKA Sivistys ei voi polkea paikallaan MIKA A ALTONEN Sivistysyhteiskunta palauttaa vallan kansalle ULL A NORD Koulutus ehkäisee syrjäytymistä KARI MÄKINEN Inhimillinen Suomi kantaa vastuunsa

40 MARIA TEIKARI JA MILL A HALME

Maailma muuttuu verkostojen voimalla

Sivistyksestä on tullut suorittamista 52 CÁTIA SUOMAL AINEN PEDROSA

Monikulttuurinen taide muuttaa asenteita 58 TIMO KORPI

Sivistys on kamala sana Sarjakuvat ovat tärkeää sivistystyötä

64 TIITU TAKALO

70 JUHO SA ARI

Sivistysyhteiskunnassa ihmiset ovat yhdenvertaisia 75 AKAVAN SIVIST YSTEESIT

TEKSTIT VALTTERI VÄKEVÄ JA PAULA LAUNONEN, S. 34 JA 52 • KUVAT LIISA TAKALA ULKOASU JA TAITTO AINO AHTIAINEN • ISBN 978-952-7281-00-0 • PAINOPAIKKA LIBRIS OY ILMESTYMISPÄIVÄ 28.11.2017 WWW.AKAVA.FI/SIVISTYSYHTEISKUNTA

Es ip u he

MILLAINEN ON SIVISTYSYHTEISKUNTA VUONNA 2117?

I

TSENÄINEN SUOMI TÄY T TÄ Ä TÄNÄ VUONNA SATA VUOT TA . Kuluneen vuosisadan aikana maastamme on rakennettu sivistysyhteiskunta ja pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta. Niiden perustana on erityisesti koulutus ja osaaminen. Mikä on suunta tästä eteenpäin?

Sitä pohditaan artikkelisarjassamme Sivistysyhteiskunta 2117.

Olemme lähteneet ajatuksesta, että seuraava kansallinen projektimme voisi olla uudenlaisen sivistysyhteiskunnan rakentaminen. Haastattelimme kolmeatoista asiantuntijaa yhteiskunnan eri sektoreilta.

Kysyimme heidän näkemystään sivistyksestä ja siitä, millainen tulevaisuuden sivistysyhteiskunnan pitäisi olla.

Pelastaako sivistys maapallon ilmastonmuutokselta? Pitääkö tulevaisuudessa kaikkien osata koodata? Tuleeko roboteista poliitikkoja? Entä millainen käsitys sivistyksestä on vuonna 2117?

Vastauksia – tai ainakin hyviä arvioita – näihin kysymyksiin on seuraavilla sivuilla.

Monet haastattelemistamme asiantuntijoista ovat sitä mieltä, että elämme maailman parhaassa valtiossa. Suomen menestystarinan jatko perustuu niihin ratkaisuihin, joita teemme nyt.

Haastattelut on julkaistu tänä vuonna Akavalainen-verkkolehdessä.

Keräsimme juhlavuoden kunniaksi ne kaikki yksiin kansiin luettavaksenne. Julkaisun lopussa on Akavan sivistysteesit, jotka kiteyttävät, mitä kaikkea sivistys voi olla.

Toivotamme mukavia ja sivistäviä lukuhetkiä!

Sture Fjäder Akavan puheenjohtaja

Cristina Andersson tanssittaa Airarobottia, joka on saanut nimensä Aira Samulinin mukaan.

4

Sivistysyhteiskunta 2117

ROBOTIT OPPIVAT IHMISILTÄ Tietokirjailija Cristina Andersson toivoo, että robotisaatioon suhtauduttaisiin Suomessa vakavasti . Hän ennustaa, että jossakin vaiheessa osa poliitikoistakin on robotteja.

O

N KLISEISTÄ SANOA , että menneisyys ja tulevaisuus kohtaavat jossakin paikassa. Helsingin Vanhankaupunginkosken vieressä sijaitsevaan Airo Island -keskukseen tämä sanonta sopii kuitenkin niin hyvin, että olisi sääli jättää se käyttämättä.

Kun kävelee ovesta sisään ja portaat ylös, voi ihailla ensin menneisyyttä. Airon naapurissa on Tekniikan museo ja osa sen esineistöstä on säilössä täällä. On esimerkiksi Imatran valtionhotellin vanha höyrykone vuodelta 1898 ja lokomobiili eli pyörillä kulkeva höyrykone vuodelta 1911.

Kun astelee seuraavat portaat ylätasanteelle, saapuu tulevaisuuteen. Täällä sijaitsee itse Airo Island,

jonka nimen loppuosa tulee siitä, että ollaan pienellä saarella. Etuosa taas tulee sanoista ”artificial intelligence” ja ”robotics”. Keskuksessa puuhataan siis keinoälyn ja robotiikan kanssa. Niiden uskotaan mullistavan pian maailman – aivan kuten höyrykoneet tekivät omana aikanaan.

VIIDEN VUODEN PÄÄSTÄ ROBOTIT OVAT ARKIPÄIVÄÄ

Meidät ottaa vastaan tietokirjailija, yrittäjä ja robotiikan asiantuntija Cristina Andersson. Hän nappaa hyllystä lelukissan näköisen esineen, joka alkaa maukua ja heilutella tassujaan aivan kuin oikea kissa. Laite 

CRISTINA ANDERSSON • Työskennellyt yrityskonsulttina vuodesta 1990 • Tietokirjailija, jonka julkaistuja teoksia ovat

mm. Bohobusiness (Talentum 2016) ja Voittava kierre (WSOY 2008) • Yksi keinoälyyn ja robotiikkaan keskittyneen Airo Island -yhdistyksen perustajista • Puhunut työn tulevaisuudesta mm. Euroopan parlamentissa ja komissiossa • Harrastaa klassista laulua ja runoutta

Cristina Andersson

5

on interaktiivinen robottikissa, jonka sensorit reagoi– Kirjaa tehdessä huomasimme nopeasti, että maavat esimerkiksi rapsutukseen ja silitykseen. ilmalla on tällainen ilmiö kuin robotisaatio, josta ei Viereisellä pöydällä taas on Aira. Se on Aira puhuta Suomessa mitään.

Samulinin mukaan nimetty noin puolen metrin korkuinen pikkurobotti, joka osaa ihmisesikuvansa tavoin SIVISTYS ON IHMISYYDEN PERUSKIVI opettaa esimerkiksi tanssiliikkeitä.

Kirjan ilmestymisen jälkeen Andersson on puhunut Molemmat laitteet ovat hyviä osoituksia siitä, robotisaatiosta ja keinoälystä sadoissa tilaisuuksissa että robotit alkavat olla yhä enemmän läsnä ihmisja haastatteluissa. ten arjessa. Robottikissa maksaa esimerkiksi alle sata Hänen sanomansa on, että vaikka robotit uhkaaeuroa ja on näin ollen lähes kenen tahansa hankittavat viedä meiltä työt, henkiset kyvyt tekevät ihmisestä vissa. Tästä huolimatta robotteihin suhtaudutaan yhä voittajan. Äly, luovuus, kekseliäisyys, tunne-energia, science fiction -henkisenä utopiana. taiteellisuus ja oppimiskyky ovat ominaisuuksia, joita Andersson uskoo, että tilanne muuttuu pian. robottien on vaikea jäljitellä. Puhutaan siis tämän jut– Viiden vuoden sisällä roboteista tulee arkipäitusarjan ydinteemasta: sivistyksestä. vää ja ne auttavat meitä ihmisiä elämään parempaa – Sivistys on meidän voimavaramme ja koko ihmielämää. Maailmalla on jo robotteja, jotka kuljettavat syyden kulmakivi. pizzaa ja hakevat ruokaa kaupasta.

Siksi ihmisen kannattaisikin Myös kotiapulaisrobotteja on yhä Anderssonin mielestä pyrkiä jatkuenemmän. vaan itsensä sivistämiseen. Se on ” M I C R O S O F T KO K E I L I meidän valttimme kilpailussa väsymättömiä koneita vastaan. Hän puhuu etenkin niin sanotun vapaan ROBOTTIA. SE EHTI Anderssonilla on erikoinen tausta sivistystyön puolesta. robotiikan ja keinoälyn parissa – Ihmiset haluavat oppia vaikOLLA TOIMINNASSA työskenteleväksi henkilöksi. Hän kapa rakentamaan käkikelloja ja V U O R O K AU D E N ei näet ole koodari, tietokonenörtti kursseille jonotetaan. Se on upeaa, tai muutenkaan teknisten asioiden sillä vapaa sivistystyö on tämän E N N E N KU I N O P P I osaaja. Lukion jälkeen Andersson kansan voimavara. Sen pariin R A S I S T I K S I .” opiskeli yliopistossa kasvatustiehakeudutaan oppimisen himosta. teitä ja uransa alussa hän työskenKäkikellojen rakentelu ei ehkä teli opettajana muun muassa kaupkuulosta kansantalouden kannalta paopistossa. erityisen fiksulta, mutta Anderssonin mielestä ei pidä Andersson perusti 1990-luvun alkupuolella yri­ ajatella opintojen kohdetta vaan itse opiskelua. tyksen ja ryhtyi liikkeenjohdon konsultiksi. Hän alkoi – Tärkein asia ovat oppimistaidot ja ne kehittyvät viedä oppimisen ilosanomaa yrityksiin ja puhui kymparhaiten opiskelemalla. Oppimiskykyyn liittyy nimitmenen vuotta tiimien ja organisaatioiden oppimiskytäin merkittävä siirto-ominaisuus. Jos olet hyvä oppivystä. Sen jälkeen Andersson perehtyi muun muassa maan jotakin yhtä asiaa, opit muutakin. voittamisen psykologiaan ja kirjoitti aiheesta kirjan.

Mielenkiintoista kyllä, juuri robotit voivat tehdä Robotit ja keinoäly tulivat Anderssonin elämään jatkossa vapaata sivistystyötä ja opettaa ihmisille vuonna 2011, kun hän keskusteli ystävänsä dosentti asioita. Andersson kertoo, että esimerkiksi Aira-roJari Kaivo-Ojan kanssa Suomen henkisestä tilasta. bottiin on ohjelmoitu esitelmä Troijan sodasta.

He tulivat siihen lopputulokseen, että ihmisten luo– Kun se kertoo, että miehet ratsastivat, se esittää vuus pitäisi saada kukkimaan. itse ratsastavaa miestä.

Niinpä Andersson ja Kaivo-Oja päättivät järjestää ”boheemit bileet”. Bileitä ei kuitenkaan tullut, vaan ROBOTTI OPPI HUONOILLE TAVOILLE syntyikin kirja nimeltä Bohobusiness. Sen alaotsikko Sivistysyhteiskunnan tilasta on syytä olla huolissaan oli ”ihmiskunnan voitto koneesta”. robottienkin vuoksi. Ne eivät nimittäin elä tyhjiössä, EI TULLUT BILEITÄ, TULI KIRJA

6

Sivistysyhteiskunta 2117

T V I I T TA AVA A

Cristina Anderssonista on tullut viime vuosina robottien ja keinoälyn puolestapuhuja.

vaan oppivat asioita ihmisiltä. Andersson kertoo taas esimerkin.

– Microsoft kokeili tviittaavaa robottia. Se ehti olla toiminnassa vuorokauden ennen kuin oppi rasistiksi.

Robotti muun muassa tviittasi, että kaikki feministit pitäisi tappaa ja Obama on gorilla. Se oppi nämä asiat ihmisiltä, ei muilta roboteilta. Kyllä ihmisillä on tässä parannuksen paikka. Meidän täytyy syventää, laajentaa ja parantaa sivistystämme. Kokonaiskuva ei näytä nyt hyvältä.

Eteen voi tulla jatkossa tilanteita, joissa robotti peittoaa sivistymättömän ihmisen. Näin on jo tapahtunut maailmalla. Andersson kertoo Hollannin Rotter-

damissa tehdystä kokeilusta, jossa sosiaalipalveluissa otettiin käyttöön vastaanottorobotti, joka neuvoi ihmisiä eteenpäin ja ratkaisi ongelmia.

– Siellä huomattiin, että kantaväestö, eli valkoiset, hakeutuivat yhä ihmisen luo, kun taas muslimit menivät robotin luo. Tuli mieleen, että syrjintää kokeva vähemmistö menee varmaan mielellään robotin luokse, koska se ei ajattele ihmisestä mitään, vaan vain auttaa.

Andersson uskoo, että vastaava ilmiö voi näkyä tulevaisuudessa vanhustenhoidossa. Hän kertoo Valviran viimevuotisesta tutkimuksesta, johon vastasi lähes 8000 sosiaalialan työntekijä. Peräti 93 prosenttia 

Cristina Andersson

7

Airo Islandissa voi tutustua paitsi robotteihin myös tekniikan historiaan. Tilassa on esillä vanhoja höyrykoneita viereisen Tekniikan museon kokoelmista.

8

Sivistysyhteiskunta 2117

heistä kertoi havainneensa vanhusten kaltoinkohtelua.

– Näemme vielä päivän, jolloin joku vanhus sanoo, että tänne ei tarvitse ihmishoitajien tulla.

käsin. Aluksi tavoitteena on korvata heikentynyt ruumiinosa kyberosalla, mutta jossakin vaiheessa ihmiset haluavatkin luopua vaikkapa oikeasta kädestään, jotta saavat vahvemman kyberkäden.

TEKNOLOGIA RATKAISEE IHMISKUNNAN ISOT ONGELMAT

EDUSKUNNASSA TARVITAAN TEKOÄLYÄ

Andersson suhtautuu kaikesta huolimatta positiiviAnderssonin mielestä Suomessa ei vieläkään tajuta, sesti robottien ja ihmiskunnan yhteiseen tulevaisuuettä robotisaatio on iso mullistus, joka on vääjäämättä teen. edessä.

– Uskon, että kaikki ihmiskunnan isot ongelmat – Eräskin innovaatiovirkamies sanoi, että se ei voidaan ratkaista teknologian avulla. Hollannissa on jo ole Suomelle ollenkaan tärkeä asia, sillä meillä ei tarkehitelty robotti, joka pystyy purjehtimaan ja puhdisvita valmistavaa teollisuutta. Mutta robotit tulevat tamaan merta. Se liikkuu Rotterdamin satamassa ja kaikkialle. Ei kannata ajatella, että työt katoavat vain kerää roskia, erityisesti muovia. tehtailta. Jenkeissä on jo robottilakimies, joka kiistää Isossa roolissa ovat juuri Airo Island -keskuksen parkkisakkoja ja on voittanut satoja tuhansia juttuja. kaksi osaamisaluetta: keinoäly Robotteja ja keinoälyä pitäisi ja robotiikka. Kun ne yhdistyvät, Anderssonin mukaan oppia hyöalkaa Anderssonin mukaan tapahdyntämään kaikilla yhteiskunnan tua. osa-alueilla, jopa korkean tason ”TULEMME VIELÄ – Nämä ovat oikeastaan kaksi päätöksenteossa.

N Ä K E M Ä Ä N PÄ I VÄ N, teknologiaa, joita ei voi erottaa. Äly – Ministereiden kannattaisi on vain äly ja robotti tekee mitä se ottaa keinoäly avuksi, sillä tietoa J O L L O I N J O KU opetetaan tekemään. Kun nämä siton tällä hetkellä niin paljon, että VA N H U S S A N O O, E T TÄ ten yhdistyvät, robotti voikin tehdä me ihmiset olemme tosi pieniä sen monta eri asiaa. edessä. Keinoäly pystyy hakemaan TÄ N N E E I TA R V I T S E Alan asiantuntijat uskovat jopa, sekunnin murto-osissa tiedon, I H M I S H O I TA J I E N että niin sanotut syväoppivat robojohon meillä menee vuosia. Se voi tit tulevat olemaan koko ihmiskunkoostaa ehdotuksia, joista ihmiT U L L A .” nan suurin mullistus, suurempi nen tekee johtopäätöksiä ja päättää kuin polttomoottori, antibiootti tai mitä tehdään. mikropiiri.

Andersson kertoo, että suuryriKaikki eivät suhtaudu näin luottavaisesti keinoätykset, kuten Tieto ja Volkswagen käyttävät jo keinolyn ja robottien yhdistymiseen. Puhutaan esimerkiksi älyä johtoryhmässään. Voisiko meillä olla tulevaisuusingulariteetista. Se tarkoittaa hetkeä, jolloin tekodessa jopa robottiministereitä ja kansanedustajia? äly kiihdyttää teknologisen kehityksen ja sosiaalisen – Kyllä. Robotteja voisi jo nyt olla kansanedusmuutoksen niin nopeaksi, että ihminen saattaa pudota tajien ja ministerien avustajina. Ne voisivat käydä kelkasta. Visioidaan Terminator-elokuvien kaltaista valtavat materiaalimäärät läpi. Jos niille syöttää tulevaisuutta, jossa vihamieliset robotit yrittävät tappuolueen arvot, ne voivat tehdä materiaalisia julkipaa ihmiset sukupuuttoon. lausumia. Lisäksi meillä pitäisi olla erityinen keiAndersson ei tähän usko. Hän nimittäin ennustaa, noälyministeri, joka tuottaisi ennusteita erilaisista että ihminen ja kone yhdistyvät tulevaisuudessa. parametreista.

Jo nyt puhutaan niin sanotusta puettavasta teknoloVaikka ministerirobotit kuulostavat hauskalta tiegiasta. Biohakkereilla on ihollaan antureita, jotka tarkteiskuvitelmalta, Anderssonin mielestä robotisaatioon kailevat esimerkiksi vireystilaa ja ryhtiä. pitäisi pystyä suhtautumaan vakavasti.

– Ihmisen ja teknologian yhdistyminen on jo käyn– Tämä on niin suuri asia, että se pitäisi ottaa tärnissä. Jos menettää vaikka jalkansa, ihmiselle voidaan keäksi asiaksi kaikkien muiden tärkeiden asioiden rintehdä kyberjalka, jota hän pystyy ohjaamaan aivoista nalle, hän vetoaa.

Cristina Andersson

9

Professori Markku Ollikainen on huolissaan sivistysyhteiskunnan tulevaisuudesta.

Syynä ovat vuosia jatkuneet leikkaukset koulutuksesta.

10

Sivistysyhteiskunta 2117

SIVISTYS PELASTAA PLANEETTAMME Ympäristöekonomisti Markku Ollikaisen mielestä tietoisuus ympäristöasioista on olennainen osa sivistystä.

Hän kaipaa koko yhteiskunnan toimintamalliin muutosta.

P

ALMUJEN SIIMEKSESSÄ ilma on kostea ja lämmin. Hiki nousee iholle ja puiden lehdille tiivistyneet vesipisarat ropisevat hiljakseen aluskasvillisuuden sekaan. Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan palmusalissa on trooppinen tunnelma, vaikka ulkona onkin kalsean kylmä keli.

Eksoottisten kasvien seassa kävelee ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen. Hän tutkii työkseen sitä, miten markkinataloutta voisi ohjata kohti kestävää kehitystä. Kyseisen talous- ja ympäristötieteitä yhdistelevät tieteenalan ansiosta ovat syntyneet esimerkiksi ideat päästökaupasta ja haittaveroista keinoina korjata ympäristöongelmia.

Nyt olemme kuitenkin kutsuneet Ollikaisen keskustelemaan sivistysyhteiskunnasta ja sen tulevaisuudesta. Ensin silti pari sanaa ympäristöasioista.

PALMUJEN SIJAAN LUVASSA ON RÄNTÄÄ

Lämpimässä kasvihuoneessa seisoessa mieleen tulee väkisinkin takavuosilta tuttu termi ”kasvihuoneilmiö”, jota käytettiin kuvailemaan ilmaston lämpenemistä.

Ollikaisen mukaan tätä sanaa ei enää juurikaan kuule.

– Nykyään puhutaan ilmastonmuutoksesta, joka on paljon parempi ilmaisu. Kasvihuoneilmiö tarkoittaa vain hiilidioksidin määrän nousemista, kun taas ilmastomuutos pitää sisällään kaikenlaiset muutokset, professori sanoo. 

MARKKU OLLIKAINEN • Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopistossa • Suomen ilmasto­paneelin puheenjohtaja

• Valittu useasti vuoden luennoitsijaksi • Kirjoittanut liki 80 tieteellistä artikkelia kansainvälisiin tiedejulkaisuihin ja julkaissut yli 200 tutkimusraporttia

Markku Ollikainen

11

Niitä onkin luvassa. Ollikaisen mukaan jo lähitusuudessa. Sanoin, että Saimaa voisi esimerkiksi olla levaisuudessa maapalloa uhkaa yhtäällä aavikoitumialue, jossa voisi harkita tällaista menettelyä veden laanen, toisaalla tulvat. Kaikki tämä on seurausta pääsdun parantamiseksi. Kuuntelijat tyrmäsivät ehdotuktöjen määrän kasvusta, joka taas nostaa maapallon sen heti sanomalla, että Suomen perustuslaki kieltää lämpötilaa ja johtaa muun muassa edellä mainittuihin sellaisen. Niistä ajoista on onneksi tultu pitkälle. ikäviin seurauksiin.

Ollikaisen mukaan etenkin Suomen liittyminen Vaikka lämpimässä palmuhuoneessa on varsin Euroopan unioniin vuonna 1995 muutti ympäristömukava viettää iltapäivää, Ollikainen muistuttaa, että asioita myönteiseen suuntaan.

Suomen luontoon ei ole luvassa palmuja.

– EU pystyy katsomaan asioita maiden intres– Ilman päättäväisiä toimia ilmasto lämpenee sien yläpuolelta ja miettimään yhteistä hyvää yksitmeillä vuosisadan loppuun mennessä sen verran, että täisen maan edun sijaan. Se muutti Suomen käytänJyväskylän korkeudelle tulee Keski-Euroopan ilmasto. töjä todella paljon. EU on tuonut meille paljon hyviä Tammi ja pyökki alkavat kasvaa ja kuusi katoaa. Muuasioita, ja tämä on yksi niistä. toksen vauhtia kuvaa se, että muuttolinnut etenevät joka vuosi yhden kilometrin kohti pohjoista.

SIVISTYS ON SYDÄMEN ASIA Moni talvea vihaava pitää ilmaston lämpenemistä Mutta liittyvätkö ympäristöasiat tämän juttusarjan positiivisena asiana. Heille Ollikaisella on ikäviä uutisia. varsinaiseen teemaan, eli sivistykseen ja sivistysyh– Talvet lämpenevät Suomessa teiskuntaan? Siitä otetaan pian suhteessa enemmän kuin kesät, selvää, mutta selvennetään aivan mutta se tarkoittaa sitä, että hyvä ensimmäiseksi termit. Sivistysyh”SIVISTYSYHTEIS talvi menee pois ja tilalle saadaan teiskunnasta Ollikaisella on selkeä KU N N A S S A räntäsateinen loskatalvi. Myös mielikuva. kesän sademäärät kasvavat jat– Mielestäni sivistysyhteisPOLITIIKKAA TEHDÄÄN kossa – ja kesäkuun keskilämpötila kunta kykenee avoimeen älylliseen K E S KU S T E L E M A L L A on itse asiassa jo laskenut. keskusteluun kaikista haasteista, joita se kohtaa ja hyödyntää saataAV O I M E S T I JA YMPÄRISTÖASIAT vissa olevan tiedon niin tieteestä HUOLELLISESTI KIINNOSTAVAT NYT kuin muualtakin. Politiikkaa tehPÄÄTTÄJIÄ dään keskustelemalla avoimesti ja E N N E N PÄ ÄT Ö K S I Ä .”

Tulevaisuus näyttää synkältä, huolellisesti ennen kuin tehdään mutta onneksi Ollikainen ja hänen päätökset. kollegansa yrittävät vaikuttaa Professorin mukaan sivistysyhasioiden kehitykseen. Professori saapui haastatteluun teiskunnalle on toki ominaista tieteen ja tutkimuksen suoraan eduskunnasta, jossa hän oli talousvaliokunvaaliminen. Itse sivistyksen määritteleminen on hannan kuultavana. Kyseinen visiitti liittyi hänen työkalampaa, mutta onnistuu pienen pohdinnan jälkeen. hönsä Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajana.

– Kyllähän sivistys näin tutkijan näkökulmasta – Tehtävämme on antaa tieteeseen perustuvaa tarkoittaa oppineisuutta ja sofistikaatiota. Se on traneuvontaa politiikan tekijöille, kuten hallitukselle ja ditioiden ymmärrystä ja tuntemista, sekä tarvittaessa eduskunnalle. Nyt työn alla on hallituksen energia- ja niiden rikkomista tai vaalimista. Voisi ajatella, että ilmastostrategia, ja useimmat valiokunnat ovat pyytäsivistykseen kuuluvat myös sydämen sivistyksen asiat, neet meitä arvioimaan sitä. hyvä käyttäytyminen ja kaikki muut hyveet, jotka liiteNykyään ympäristöekonomistin mielipiteitä tään hyvään elämään. halutaankin kuulla. Ollikainen kertoo, että tietoisuus ympäristöasioista on vuosien saatossa parantunut ja SIVISTYNYT HUOMIOI YMPÄRISTÖN asenteet muuttuneet suopeammaksi.

Juuri edellä mainittu sydämen sivistys on syy siihen, – Muistan kun puhuin vuonna 1984 ensimmäisen miksi tietoisuus ympäristöasioista on Ollikaisen miekerran päästökaupasta juristeille suunnatussa tilailestä olennainen osa sivistystä.

12

Sivistysyhteiskunta 2117

Ilmaston lämpenemisen myötä kuusen kaltaiset havupuut ja pohjoisen perinteiset eläinlajit joutuvat ahtaalle. Markku Ollikaisen mielestä menetämme silloin jotakin korvaamattoman ainutlaatuista.

Sivistyneisyyteen kun kuuluu vastuullinen käyttäytyminen ympäröivää maailmaa kohtaan.

– Ei se voi olla vain kapea-alaista tietämystä perinteisistä humanistisista teemoista. Nekin laajentuvat, ja olemme nähneet ympäristöasioiden nousun vaikkapa ympäristöestetiikan ja kirjallisuuden ekokritiikin muodossa.

Nykyään kieltämättä huomaa, että ympäristötietoisuus on yhä useammalle tapa osoittaa omaa sivistyneisyyttään. Yksityisautoilua häpeillään ja harva jakaa esimerkiksi lihansyöntikuvia sosiaalisessa mediassa.

Ollikaisen kuplassa tämä muutos ei kuitenkaan juuri näy.

– Liikun aika militanttien ihmisten parissa. Meidän opiskelijamme ovat ympäristötietoisia jo kouluun tullessaan ja tekevät muutenkin ympäristön kannalta hyviä henkilökohtaisia valintoja.

Ympäristöekonomian pariin hakeutuu professorin mukaan ”maailmanparantajiksi” luokiteltavia ihmisiä, joille tyypillistä on esimerkiksi eläinrakkaus ja toimiminen ympäristöjärjestöissä.

HUMANISMI ON HYVÄÄ BISNESTÄ

Ollikainen on huolissaan paitsi maailman, myös sivistysyhteiskunnan tulevaisuudesta. Syynä ovat etenkin yliopistoihin kohdistuneet leikkaukset.

– Onko akateemista ihmistä, joka ei olisi huolissaan kaiken tämän jälkeen? Viidentoista viime vuoden ajan on syöty pohjaa kaikelta, ja etenkin humanististen ja yhteiskuntatieteellisten aineiden sorto on silmiinpistävää.

Sama trendi näkyy Ollikaisen mukaan sekä Suomessa että ulkomailla. Kollegat ovat huolissaan niin Yhdysvalloissa kuin Britanniassa. Kaikkialla halutaan, että akateeminen maailma palvelisi yhä enemmän teollisuutta ja elinkeinoelämää.

Tieteellisen tutkimuksen sijaan panostetaan yhä enemmän puolisoveltaviin opintoihin, ja siirtyminen liike-elämästä tuttuun tulosjohtamiseen voimistaa Ollikaisen mielestä entisestään tätä negatiivista kehitystä. Ajatellaanko koulutuspäätöksiä tehdessä siis liikaa rahaa? 

Markku Ollikainen

13

”KLASSISET TIETEET O VAT S I V I S T Y K S E N K A N TAVAT A L AT. E I KU I H D U T E TA N I I TÄ .”

Ympäristöekonomistin mukaan Suomeen ei ole luvassa samanlaisia trooppisia olosuhteita kuin Yliopiston kasvitieteellisen puutarhan palmuhuoneessa, jossa tämä kuva on otettu.

14

Sivistysyhteiskunta 2117

– Minun puolestani saa ajatella, mutta sitä ei saisi ajatella väärin. Nyt luullaan, että leikkaamalla koulutuksesta saadaan rahaa johonkin muuhun. Valitettavasti leikataankin rahaa siitä, millä voitaisiin tehdä rahaa tulevaisuudessa. Koulutus olisi ajateltava investointina tulevaan tietoon ja osaajiin.

Erityinen karhunpalvelus on Ollikaisen mielestä humanistisilta aloilta karsiminen.

– Silloin katoavat kulttuurin ja perinteiden tutkimus, jotka ovat hyvän liiketoiminnan olennaiset palikat. Niiden myötä menee kyky sopeuttaa asioita vallitseviin oloihin ja pitkien linjojen ymmärrys. Tämä taas tarkoittaa, että ei synny yhtä hyvää liiketoimintaa kuin ennen.

jäljessä. Eräs opettajatuttuni sanoi, että kun hän tuli Ruotsista Suomeen, tuntui kuin oltaisiin menty 15 vuotta ajassa taaksepäin.

Ja miten tämä 15 vuoden takamatka kurotaan kiinni?

– Ensin pitäisi miettiä, miten esimerkiksi Suomi ja Ruotsi eroavat toisistaan. Tai Suomi ja Tanska. Missä on isoja eroja? Niitä on aika monessa asiassa, mutta sanoisin, että sekä Ruotsi että Tanska satsaavat radikaalisti enemmän tieteeseen, Norjasta nyt puhumattakaan.

Ollikainen haluaisi laittaa koulutusjärjestelmän remonttiin ja opiskelijoille paremmat kannustimet.

MYÖS YHTEISKUNNAN PITÄÄ MUUTTUA

Kuten aiemmin mainittiin, sivistysyhteiskunta ei tarkoita pelkkää tiedon ja tutkimuksen vaalimista. Siihen SIVISTYS PELASTAA MAAILMAN kuuluu koko yhteiskunnan toimintamalli ja se, miten Mutta onko meillä varaa olla huolissamme sivistysyhongelmia ratkaistaan. Ollikaisen mielestä juuri tällä teiskunnan tulevaisuudesta ja ylisaralla kaivattaisiin eniten muuopistojen määrärahoista, kun ovella toksia. on paljon vakavampia uhkia – esi– Kaipaan yhteiskuntaan lisää ” K A I PA A N merkiksi koko planeetan elinkelpoiavoimuutta. Päätöksentekoa pitäisi Y H T E I S KU N TA A N suutta uhkaava ilmastonmuutos? demokratisoida. Se antaisi meille Ollikaisen mielestä on. moniarvoisen yhteiskunnan, joka L I S Ä Ä AV O I M U U T TA .

– Meillä on jo olemassa tektaas on se ilmapiiri ja kasvualusta, PÄ ÄT Ö K S E N T E KO A ninen potentiaali, jolla saataisiin josta syntyy asiallisia progressiivihiilidioksidipäästöt alas. Ongelsia ratkaisuja.

P I TÄ I S I mana on nyt politiikan tekeminen, Ollikaisen mukaan Suomessa D E M O K R AT I S O I D A .” eli kansainvälisten sopimusten tuijotetaan kuitenkin yhteiskunaikaansaaminen ja yhteisen kolnallisia päätöksiä tehtäessä liilektiivisen tahdon luominen. Niillä kaa isoja vanhoja rakenteita, eikä taas ei ole mitään tekemistä luonnontieteellisen tutkinähdä mitä kaikkea uutta aluskasvustosta puskee. muksen kanssa, vaan ne ovat yhteiskuntatieteiden ja – Näiden jäykkien rakenteiden murtaminen olisi humanistisen tutkimuksen asioita. tosi tärkeää. Ne ulottuvat aina asumisen ratkaisuista ja Siksi näihin aloihin panostaminen auttaisi Ollikaavoituksesta ihan kaikkeen mitä elämässä tehdään. kaisen mukaan ratkaisemaan isoja maailmanlaajuisia Joillekin ryhmille on yhä olemassa hirmuisia etuja, ongelmia. Toimiva sivistysyhteiskunta voisi siis pelasjoista pidetään kiinni kynsin hampain. taa hyvässä tapauksessa koko maailman.

Ollikainen näkeekin, että tämän kulttuurin muutos – Klassiset tieteet ovat sivistyksen kantavat alat. Ei on välttämätön tulevaisuuden sivistysyhteiskunnan kuihduteta niitä, Ollikainen vetoaa. kannalta. Hän uskoo, että murros tapahtuu. Näin on käynyt aiemminkin ja käy jatkossakin.

OTETAAN MALLIA MUISTA POHJOISMAISTA – Esimerkiksi 20 vuotta sitten päättäjät saivat Miten sivistysyhteiskunta sitten pelastetaan ja miten tehdä likimain mitä tahansa. Eduskunta eli kuin pelsitä pitäisi lähteä rakentamaan, kun katsotaan aina lossa ja poltti rahaa, eikä kukaan katsonut perään. sadan vuoden päähän tulevaisuuteen? Ollikainen Tapahtui asioita, jotka eivät voisi toteutua missään kehottaa ensin tutkailemaan muita Pohjoismaita. sivistysyhteiskunnassa. Muutos on aina hidas, mutta – Mehän ollaan täällä Suomessa aikamoinen takatäysin välttämätön, jotta pääsemme yhteiskuntana pajula ja muita Pohjoismaita kulttuurisesti hirveästi eteenpäin.

Markku Ollikainen

15

SIVISTYS EI VOI POLKEA PAIKALLAAN Tiedon innovaatiojohtaja Taneli Tikka uskoo, että kohta kenenkään ei tarvitse osata koodata. Sivistys sen sijaan on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää.

T

ANELI TIKAN T YÖPAIKALL A Tieto-yhtiön pääkonttorissa voi jo nyt nähdä, millaisia uusia keksintöjä toimistoihin on tulossa lähitulevaisuudessa.

Etsimme sopivaa neukkaria haastattelun tekoa varten. Tikka hipaisee käytävän varrella olevaa isoa näyttöä, jossa näkyy rakennuksen pohjapiirros. Sen avulla hän katsoo, mistä löytyy vapaita neuvottelu- ja työtiloja. Yhdellä painalluksella Tikka vaihtaa toiseen kerrokseen ja skaalaa kuvaa isommaksi.

Siinä ei toki ole mitään ihmeellistä, että kosketusnäytöllä voi tarkkailla neukkarien varaustilannetta. Tämä

laite tekee paljon muutakin. Tikka näppäilee ruudun alalaidasta esiin valikon: nyt näemme eri huoneiden lämpötilan, ilmankosteuden ja ilman hiilidioksidipitoisuuden.

Voimme myös katsoa reaaliaikaisesti, missä ihmiset ovat ja mitä heillä on mielessään. Tiedon työntekijät liikkuvat ruudulla pieninä palloina. Osalla heistä on kasvokuva ja jotkut ovat laittaneet kohdalleen puhekuplan, jossa pyörii teksti. Yksi mainostaa tulevia firman pikkujouluja ja toinen vitsailee tekevänsä ”käärmeöljybisnestä”.

Tämän kaiken mahdollistavat rakennukseen asennetut noin 6000 anturia. Ne mittaavat asioita ja välit-

TANELI TIKKA • Työskentelee Tiedon innovaatiojohtajana • Työskennellyt yli 30 yrityksessä mm. toimitusjohtajana, hal-

lituksessa ja neuvonantajana • On tällä hetkellä muun muassa televisio­­yhtiö MTV:n hallituksen jäsen • On ollut mukana partiolaisten toiminnassa 30 vuoden ajan • Harrastaa filosofiaa ja lukee vapaa-ajallaan scifi-kirjallisuutta • Valittiin 2010 vuoden tietotekniikkavaikuttajaksi ja 2014 vuoden nuoreksi hallitustekijäksi • Aku Ankka -lehti valitsi 2010 Tikan ”tosielämän Roope Ankaksi”

16

Sivistysyhteiskunta 2117

Taneli Tikka uskoo, että teknologia tekee ihmisten elämästä yhä parempaa. Kun pystymme ennustamaan asioita tarkemmin, sairaudet, rikokset ja luonnonvarojen haaskaaminen vähenevät.



Ta n e l i T i k k a

17

tävät tiedot sitten tietokoneelle. Ohjelma on yksi Tikan osaston keksinnöistä, jota markkinoidaan muillekin yrityksille. Me löydämme sen ansiosta vapaan neuvotteluhuoneen ja suuntaamme sitä kohti.

– Seuraavien 10–20 vuoden aikana sama tapahtuu isoilla toimialoilla, jotka eivät ole enää satojen, vaan tuhansien miljardien eurojen bisnestä: globaali asuminen, terveys, energia, liikenne, finanssimaailma, ruoka, logistiikka…

LAAJA VAIKUTTAVUUS MOTIVOI Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Tikka kertoo, Taneli Tikan CV on hengästyttävää luettavaa. Hän on että datan ansiosta kyky ennakoida asioita paranee 39-vuotiaaksi ehtinyt olla todella monessa mukana. valtavasti ja sen ansiosta negatiiviset asiat elämässä 18 vuoden aikavälille mahtuu ainakin 57 työtehtävää vähenevät ja jopa häviävät. ja toimenkuvaa toimitusjohtajan pesteistä hallitus– Sadan vuoden päästä ihmiset eivät ole juurikaan paikkoihin. Seassa on niin viestintäalan yritystä kuin sairaana, koska hoidamme terveyttä emmekä sairautta.

IRC-galleriaakin.

Kaikki tarpeet, halukkuudet ja mieltymykset tiedeYksi punainen lanka Tikan työuralla on uusi tään etukäteen. Lempituotteesi ei ole ikinä loppu, sillä teknologia. Hän oli perustamassa jo vuosituhannen järjestelmä on ennustanut sen tarpeen viisi minuuttia vaihteessa Taika-nimistä yritystä, joka teki sosiaalista ennen kuin haluat sitä. Eikä mikään ole ikinä rikki, sillä mediaa ennen kuin koko some-sanaa ja ilmiötä oli edes kaikki on huollettu ja tsekattu etukäteen. olemassa. Näkemyksensä ansiosta Tiedon pääkonttori sijaitsee Tikka on valittu muun muassa vuosopivasti Nokian vanhoissa tiloissa. den tietotekniikkavaikuttajaksi.

Suomessa pohditaan näet usein, ”SADAN VUODEN Alle 40-vuotiaan teknolomikä voisi olla ”seuraava Nokia”. Jos gia-asiantuntijan luulisi paiskivan Tikalta kysyy, se on juuri jokin dataPÄ Ä S TÄ I H M I S E T hommia mieluummin pienessä pohjaista bisnestä tekevä yritys.

E I VÄT O L E J U U R I K A A N startupissa kuin Tiedon kaltaisessa – Olemme tehneet malleja, joista jättiyrityksessä. Täällä Tikka on näkee kuinka pitkälle vaikkapa kouSAIRAANA, kuitenkin ollut jo kolme ja puoli lutuksessa tai terveydenhuollossa KO S K A H O I D A M M E vuotta. Miksi ihmeessä? hyödynnetään dataa ja sen mahdol– Minua motivoivat asiat, joilla lisuuksia. Näissä malleissa on kahT E R V E Y T TÄ on laajempaa vaikuttavuutta. En deksan tasoa ja usein ollaan vasta E M M E K Ä S A I R AU T TA .” halua tehdä tuntematonta pientä tasolla kolme tai neljä. Näillä aloilla juttua. Teen mieluummin tunteon vielä isot hyödyt ottamatta irti. matonta isoa juttua, joka vaikuttaa laajalti, Tikka perustelee neukkarin pöydän toiselta TULEVAISUUTTA EI TEHDÄ puolelta.

MENNEISYYDEN OPEILLA Ja isojen juttujen kanssa hän myös työskentelee.

Tikka kertoo, että hänen osastollaan on jo kehitelty noin sata erilaista aihiota datapohjaiseen bisnekseen.

TULEVAISUUDESSA KUKAAN EI TULE Osa niistä on päätynyt toteutukseen, kuten aiemmin SAIRAAKSI nähty konttoritiloja tarkkaileva järjestelmä. Paljon Tikan titteli on innovaatiojohtaja ja hänen osastonsa puhutulla sote-sektorillakin tapahtuu. keskittyy koneoppimiseen, tekoälyyn sekä datapohjai– Teemme Espoon kaupungin kanssa hanketta, seen liiketoimintaan. Tikka uskoo, että varsinkin data jossa tekoälyn avulla tunnistetaan etukäteen mahdolon tulevaisuuden ala. lisia ongelmia ja sellaisia espoolaisia, jotka hyötyisi– Siitä on muodostumassa puhdasta makeaa vettä vät siitä, että heitä autetaan heti ennaltaehkäisevällä muistuttava luonnonvara. tuella, jotta heidän tilanteensa ei menisi vielä huonomTikan mukaan olemme aivan murroksen partaalla. paan suuntaan.

Valokuvaaminen muuttui digikuvaamiseksi ja musiiTikan mukaan pelkkä teknologia ei kuitenkaan kin jakelu Spotifyn kaltaisiksi palveluiksi, mutta vielä tee firmoista tulevaisuuden menestyjiä, sillä myös toiisompia mullistuksia on edessä. mintatapojen pitää muuttua. Hän kritisoi yritysmaa-

18

Sivistysyhteiskunta 2117

ilmaa ja etenkin isoja organisaatioita siitä, että niiden toiminta perustuu ikivanhoihin jäykkiin malleihin, siinä missä uusi maailma vaatii nopeaa reagointia ja ketteryyttä.

– Monet yritykset toimivat yhä teollisen vallankumouksen opeilla, jotka ovat pahimmillaan 150 vuotta vanhoja. Toiminta on urautunutta. Tehdään tunnettuja ratkaisuja tunnettuihin ongelmiin. Samoilla eväillä ei voi tehdä nopeita innovatiivisia irtiottoja, sillä systeemi ei luotu sitä varten.

Tikan mielestä yritykset luottavat liikaa siihen, että ne osaavat arvata etukäteen, mitä ihmiset tekevät.

Tehdään tulosennusteita, bisneskatsauksia, prosesseja, liiketoimintasuunnitelmia ja matriisiorganisaatioita. Tällainen malli on hänen mukaansa aivan liian jäykkä nykyaikaan – ja etenkin tulevaisuuteen.

– Ei pystytä toimimaan ja oppimaan tarpeeksi nopeasti.

FIRMOISTA TULEE PERHEITÄ TAI SOLUJA

hallinnollinen esimiestyö puuttuu kokonaan ja kaikilla yrityksessä on kaikki valtuudet.

– Jokaisella organisaation jäsenellä on siis maksimitoimivaltuudet tehdä kaikkea. Nykyäänhän firmat suhtautuvat ihmisiin puoliksi valvottavina lapsina.

Ajatellaan, että ihminen pystyy henkilökohtaisessa elämässään ostamaan puolen miljoonan euron asunnon, mutta töissä hän tarvitsee luvan saksien tilaamiseen.

Tikan mukaan tulevaisuuden voittajaorganisaatiot luottavat täysin ihmisiin.

– Työntekijät saavat tehdä kaikkea mihin pystyvät.

Ja jos jokin menee pieleen, sitten kokoonnutaan porukalla ja keskustellaan miksi kävi huonosti.

Valvonnan lisäksi yritysten välinen kilpailu poistuu solumallissa.

– Jos törmäämme porukkaan, joka tekee samaa asiaa kuin me, heidän kanssaan voi alkaa tehdä ”MONET YRITYKSET yhdessä töitä ja kulkea samaa tarkoitusta kohti.

T O I M I VAT Y H Ä Kuulostaa futuristiselta, mutta TEOLLISEN tällä tavalla toimivia yrityksiä alkaa jo olla. Tikka mainitsee esimerkVA L L A N KU M O U K S E N kinä Patagonia-vaatemerkin sekä O P E I L L A , J O T K A O VAT Supercell-peliyrityksen, jonka nimessäkin englanninkielinen PA H I M M I L L A A N solu-sana esiintyy.

1 5 0 V U O T TA VA N H O JA .”

Mihin suuntaan yrityskulttuurin pitää muuttua, jos halutaan pärjätä tulevaisuuden dynaamisessa maailmassa? Tikka laittaisi rahansa kahteen erilaiseen toimintatyyliin: perhe- tai solumalliin.

Perhemallisessa yrityksessä firmaa vetävät matriarkat tai patriarkat, jotka luovat yrityskulttuurin. He määrittelevät miten firma toimii ja mikä sen visio on. Tavallisesta johtajavetoisesta organisaatiosta tämä malli eroaa siinä, että muut työntekijät ovat samaa ”perhettä” tai ”sukua”.

– Ylhäältä saneltua strategiaa tärkeämpää on silloin se, mitä perhe ajattelee asioista. Yrityksessä ei tarvitse miettiä kuka raportoi ja kenelle. Se on ihan sama, koska olemme serkuksia ja osa samaa perhettä. Siksi firma pystyy muuttamaan toimintaansa lennossa ja organisoitumaan saman tavoitteen eteen.

Tikan mukaan perhemalliin sisältyy vain yksi riski: mitä jos perheenpäät ovatkin väärässä? Solumallisessa yrityksessä tätäkään ongelmaa ei ole. Se muodostuu yksittäisistä ihmisistä, jotka taas muodostavat orgaanisen kokonaisuuden, solun, joka on matkalla yhdessä sovittua pitkän tähtäimen tavoitetta kohti.

Solumalli on jännittävä muun muassa siksi, että

IHMISEN KANNATTAA OLLA SIVISTYNYT BUDDHA

Tikka maalaili aiemmin kaunista tulevaisuudenkuvaa siitä, miten datapohjainen liiketoiminta parantaa elämää. Hän silti myöntää, että teknologiaa voi käyttää myös pahantekoon. Sen avulla voi esimerkiksi etsiä uhreja rikoksille.

Tästä pääsemme tämän juttusarjan kattoteemaan, eli sivistykseen. Tikka uskoo, että sen merkitys kasvaa jatkossa yhä suuremmaksi.

– Tulevaisuudessa ihmisen täytyy olla entistä tarkempi etiikasta ja moraalista. Teknistä kompetenssia enemmän merkitsee se, mihin teknologiaa käytät.

Uskon, että voittaja on se, joka pystyy tekemään eniten oikeita ja hyveellisiä asioita.

Tikka kertoo ”Hercules vastaan Buddha” -teoriasta, jonka mukaan teknologia on voimanpesä Hercules ja ihminen Buddha. Herculeksella on aina meitä 

Ta n e l i T i k k a

19

Taneli Tikka uskoo, että teknologia tekee ihmisten elämästä yhä parempaa. Kun pystymme ennustamaan asioita tarkemmin, sairaudet, rikokset ja luonnonvarojen haaskaaminen vähenevät.

isommat lihakset ja se pystyy urotekoihin, joihin ihminen ei kykene. Tekoäly voi vaikkapa käydä läpi miljardi kirjanpidon tositetta hetkessä.

– Ihmisen ei kannata kilpailla ja yrittää olla Hercules, vaan Buddhaa muistuttava hahmo, joka miettii polkua valaistumiseen ja kysyy: miten, miksi ja mitä.

Ihmisen kannattaa käyttää viisauttaan asioiden miettimiseen. Tätä hyvänä Buddhana olemista oman sivistykseni kehittäminenkin on.

Tikka uskookin, että eettisfilosofiset pohdinnat ovat jatkossa yhä tärkeämpiä.

20

Sivistysyhteiskunta 2117

– Teknologia ajaa meitä siihen suuntaan. Sillä on helppo tehdä typerää, vitsikästä ja moraalitonta tuosta vaan. Yhä enemmän merkitsee se, että ymmärrät mitä kannattaa tehdä. Meistä riippuu, mitä urotekoja Hercules lähetetään tekemään.

KOODAUSTA EI PIAN TARVITSE OPETELLA

Tuleeko koodaamisesta tässä yhä teknistyvässä maailmassa osa yleissivistystä? Viime vuosinahan on puhuttu siitä eräänlaisena tulevaisuuden kansalaistaitona.

– Olisi hyvä, jos ihmiset ymmärtäisivät koodauksen kohti. Instat ja Snäpit vievät ajan, joka olisi ennen käyperusperiaatteet, mutta ei kaikkien tarvitse osata kootetty kirjallisten taitojen harjoittamiseen. data. Se alkaa olla jopa hassu ajatus, sillä pian edes kooTikka ei pidä tätä suurena uhkakuvana. daajien ei tarvitse osata koodata. Järjestelmistä tulee –Todennäköisesti he tekevät itse videoita, katsovat nimittäin niin hyviä, että ne generoivat itse koodia. niitä ja omaksuvat tietoa toisella tavalla kuin sukupolTikka kertoo, että siinä missä ihmiset kirjoittavat vet ennen heitä. Sivistys vain muuttaa muotoaan ja nyt käsin koodia rivi riviltä, jatkossa tekoäly kirjoittaa menee perille toisella tavalla. saman algoritmin ja säätää sen automaattisesti kohdilPikemminkin Tikka haluaisi kritisoida vanhempia leen. Hän uskoo, että 10–50 vuoden päästä koodaamisukupolvia, jotka pitävät itseään sivistyneinä. nen on artesaanityötä, jossa veistellään asioita digitaa– Sivistys kehittyy jatkuvasti. Siihen kuuluu lisesta raaka-aineesta. Silloin tarvitaan pikemminkin kokeellisuus ja nopea oppiminen. En pidä täysimäävisiota siitä, mihin suuntaan koodia haluaa viedä. räisesti sivistyneenä sellaista ihmistä, joka on vain Sen sijaan tekoälyn käytöstä voi hyvinkin tulla osa lukenut läpi taidehistorian ja politiikan historian yleissivistystä. kokeilematta, testaamatta ja kehittämättä sivistystään.

– 20 vuoden säteellä tekoälyjärjestelmien tehokMinulle olennainen osa sivistystä on sen tulevaisuus. kaasta käytöstä tulee yhtä tarpeellinen kansalaistaito Tikka ei silti väheksy historiantuntemusta. kuin älypuhelimen käyttö on nyt. Silloin pitää osata – On hyödyllistä ymmärtää, miten tähän on tultu ja keskustella tekoälyn kanssa, kysyä mille pohjalle nykyisyys rakentuu. siltä oikeassa muodossa kysymyksiä Se antaa parhaimmillaan erinomaija pyytää sitä valmistamaan asioita set eväät jatkaa käytännön tasolla ” T E KO Ä LY N oikealla tavalla. eteenpäin.

K ÄY T Ö S TÄ T U L E E Mitä muuta teknologian maailmasta nousee osaksi yleissivisULOS KAIKUKAMMIOSTA! Y H TÄ TA R P E E L L I N E N tystä? Tikka toivoo, että ainakin Yhden teknologian sivistykselle K A N S A L A I S TA I T O ymmärrys tekoälyä ja robotiikkaa aiheuttaman uhan Tikka kuitenkin kohtaan kasvaisi. nostaa haastattelun lopuksi esiin.

KU I N Ä LY P U H E L I N T E N – Toivon, että hehkutettaisiin – Huomasimme jo Taika-yriK ÄY T T Ö O N N Y T.” vähemmän sitä, kuinka robotit vietyksemme perustamisen aikoivät työpaikat ja tekoäly loputkin. hin vuonna 1999, että jos ihminen Tai että tekoäly saavuttaa ihmisen voi suodattaa muiden ihmisten tason. Olisi ymmärrettävä, että puhetta ja mielipiteitä, hän päätyy ne ovat tavattomasti meitä jäljessä, sillä ihminen ja kaikukammioon ja kuulee vain mielipiteitä, joista itse ihmisaivot ovat niin kompleksinen järjestelmä. tykkää. Vaihtoehtoiset näkökulmat ja soraäänet jäävät Tikka pitää epätodennäköisenä sitä, että koneet pois. menevät joskus ohi ihmisestä.

Yrityksen perustajat nimesivät tämän ”freedom – Ne lähinnä automatisoivat tylsiä rutiinitehtäviä. from speech” -ilmiöksi.

On yhä paljon asioita, jotka vaativat sivistyksen sovel– Nyt lähes 20 vuotta myöhemmin se alkaa näkyä. tamista käytännössä, ja sitä on todella vaikea tehdä tek- On muodostunut saarekkeita, jotka suodattavat myös nologian avulla. Vie sata vuotta, ennen kuin päästään sivistystä pois. Silloin ei kehity ajattelua, vuoropuhelähellekään sitä tasoa. Sivistyksen kaltaista monimutlua, empatiaa ja laajempia näkökulmia asioihin. Se on kaista asiaa ei ole helppo kopioida koneisiin noin vain. huolestuttavaa.

Tikka uskoo, että ongelma voidaan kuitenkin ratNUORISTA EI KANNATA HUOLESTUA kaista – sivistyksen avulla.

Viime aikoina on puhuttu sivistyksen laskusuhdan– Koulutuksella ja yleisellä sivistystyöllä voidaan teesta ja oltu huolissaan etenkin nuorista. Osa heistä ei tehdä paljon sen eteen, että ihmiset tiedostavat asian kuulemma osaa enää lukea ja kirjoittaa kunnolla. Tässä haitallisuuden eivätkä valitse sitä vaihtoehtoa, että asiassa syyttävä sormi kääntyy helposti teknologiaa menevät pyörimään kaikukammioon itsekseen.

Ta n e l i T i k k a

21

SIVISTYSYHTEISKUNTA PALAUTTAA VALLAN KANSALLE Tulevaisuudentutkija Mika Aaltosen mielestä sivistyneessä yhteiskunnassa pitäisi pystyä keskustelemaan yhdessä vaikeistakin asioista.

H

A ASTAT TELUN PITÄISI ALKA A , mutta meillä on pieni ongelma: haastateltava on kadonnut jonnekin. Istumme valokuvaajan kanssa kahdestaan Helsingin yliopiston Kaisa-kirjaston kahvilassa, jonka tiskillä tutkija Mika Aaltonen vielä hetki sitten oli hakemassa kahvia kanssamme.

Pienen odottelun jälkeen Aaltonen ilmestyy pöytään paksu kirja kädessään: hän on tehnyt tällä välin ex tempore -ostoksia kirjakaupan kahvilassa. Kotiin lähtee teos, joka käsittelee Alvar Aallon uraa kuvataiteilijana.

Yllättävä kirjaostosreissu sopii hyvin Aaltosen elä-

mänfilosofiaan: hän pyrkii kehittämään joka päivä sekä kehoaan että mieltään. Nyt mukaan tarttui siis lisäravinnetta aivoille.

Aaltonen on onnistunut tavoitteessaan ja saavuttanut molemmilla edellä mainituilla osa-alueilla hyviä tuloksia.

Monet muistavat hänet entisenä ammattijalkapalloilijana, joka edusti Suomea maajoukkuetasolla vuosina 1982–1994. Aaltonen pelasi yhden kauden Inter Milanissa ja oli ensimmäinen suomalainen, joka teki sopimuksen Italian korkeimmalla sarjatasolla pelaavan joukkueen kanssa. Uransa aikana Aaltonen ehti

MIKA A ALTONEN • Koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori sekä ennakoinnin ja kompleksisuuden asiantuntija • Työs-

kentelee tutkimusjohtajana FCG, Finnish Consulting Group -yrityksessä • Työskennellyt Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuksen laitoksella • Julkaissut 12 kirjaa mm. kaksi teosta yhdessä tanskalaisen futurologin Rolf Jensenin kanssa • Muita kansainvälisiä julkaisuja Sustainability Manifesto yhdessä Shellin skenaariojohtajana tunnetun Ian Dunlopin kanssa ja Arktinen myrsky Yhdysvaltain hallituksen neuvonantajana työskennelleen Michael Loescherin kanssa • Entinen ammattijalkapalloilija, joka pelasi mm. Suomen maajoukkueessa ja Sveitsissa, Italiassa, Saksassa ja Israelissa

22

Sivistysyhteiskunta 2117

Mika Aaltonen on menestynyt monella elämän osa-alueella.

Ensin hän oli huippujalkapalloilija, nyt tutkija, jolla on laajat kansainväliset verkostot.



Mika Aaltonen

23

Aaltosen mielestä jokaisen sukupolven pitäisi selvitä haasteistaan niillä resursseilla, jotka sillä on käytössä, eikä siirtää ongelmia eteenpäin lapsilleen ja lapsenlapsilleen.

pelata myös FC Bolognassa, AC Bellinzonassa, Hertha Berliinissä ja Hopoel Beer Shevassa.

FUTISURAN OHESSA MAISTERIKSI

Samalla kun Aaltonen potki palloa maailman viherkentillä, hän piti kiinni periaatteestaan ja kehitti henkistä puoltaan. Aaltonen opiskeli ensin maisteriksi ja sai ammattilaisuransa ohessa tehtyä lähes valmiiksi väitöskirjansa Turun kauppakorkeakouluun.

Jalkapallon pelaaminen huipputasolla ei ole mitään harrastelua. Miten ihmeessä sen ohessa on mahdollista opiskella?

24

Sivistysyhteiskunta 2117

– On se mahdollista. Harjoitukset vievät vain kaksi tai neljä tuntia päivässä, ja ihminen on tuolloin vielä nuori, pirteä ja hyväkuntoinen. Kaikki riippuu siitä, miten sen loppuajan käyttää. Toki on olemassa iso sosiaalinen paine, että aikansa käyttäisi jollakin toisella tavalla, Aaltonen toteaa.

Jalkapallosta puhutaan usein älykkölajina. Aaltosen mielestä se ei kuitenkaan suoraan valmenna akateemiselle uralle, sillä kentällä tarvitaan aivan erilaista älykkyyttä kuin yliopistomaailmassa.

– Pelinä jalkapallo on kyllä fiksu, kun siinä on niin paljon muuttuvia osia: tekniikkaa, fysiikkaa, taktiikkaa ja useita erilaisia ihmisiä.

HUIPPUYLIOPISTOISSA TÖRMÄÄ HISTORIAAN suudessa käydään. Pohdimme, mitkä ovat ne koneet, Aaltosen akateemista uraakin on leimannut kansainvälineet, tapahtumat, asiat ja ihmiset, jotka tulevaivälisyys. Hän on muun muassa ollut vierailevana tutki- suutta muokkaavat, Aaltonen kertoo. jana kolmessa eri yliopistossa: London School of Economicsissa, Pariisin CNAMissa ja gregoriaanisessa NYT MENEE KOMPLEKSISEKSI yliopistossa Roomassa.

Aaltonen ei ole tulevaisuudentutkijan leimasta erityiNäissä opinahjoissa eurooppalainen sivistys ja sen innoissaan. Mieluummin hän puhuisi tässä haassen pitkä historia ovat läsnä. Aaltonen kertoo, että tattelussa esimerkiksi kompleksisuudesta. Siis mistä?

CNAMissa esimerkiksi ylpeillään usein sillä, että – Kompleksisuus tarkoittaa sitä, että ei ajatella Ranskan vallankumous alkoi sieltä. tulevaisuuden olevan jossakin tuolla kaukana huo– Roomassa taas tapasin useita katolisen kirkon menna. Tulevaisuus on tässä hetkessä, niissä valinfuturisteja. Keskustelu gregoriaanisen säätiön puheen- noissa ja päätöksissä, joita me koko ajan tehdään. johtajan kanssa alkoi siten, että hän laittoi gregoriaaKompleksisuuteen liittyy Aaltosen mukaan olennisen kalenterin pöydälle ja kertoi, että tämä kehitetnaisesti kontekstuaalisuus ja aika-paikka-sidonnaitiin tuossa viereisessä rakennuksessa. Sitten aloimme suus. Hän ottaa esimerkiksi johtamiskirjallisuuden, puhua jesuiittojen doktriinista. jossa näitä asioita ei useinkaan huomioida.

Aaltonen kuuluu brittiläiseen – Niissä teoksissa esitetään Royal Society of Arts -järjestöön ideaalisia ratkaisuja tilanteisiin, ja on sen Itämeren alueen osaston ja usein nämä ratkaisut tulevat ” T U L E VA I S U U S O N perustaja.

Yhdysvaltojen itä- tai länsiranniTÄ S S Ä H E T K E S S Ä , – Kyseessä on 260 vuotta kolta. Sitten asioita sovelletaan eri vanha valistusorganisaatio, jonka puolilla maailmaa kaikilla aloilla N I I S S Ä VA L I N N O I S S A jäseniä ovat olleet muun muassa samalla tavalla. Lopulta tulee pää JA PÄ ÄT Ö K S I S S Ä , Karl Marx ja Adam Smith. Näin kipeäksi, kun ei se juttu toimikaan he aloittavat oman esittelynsä ja meillä niin hyvin.

J O I TA M E KO KO A JA N kysyvät sitten, että mitä annettavaa T E H D Ä Ä N.” sinulla on meille?

SIVISTYSTÄ EI OLE ILMAN TALOUTTA JA YHTEISKUNTAA KATSE TULEVAISUUTEEN

Aaltonen tunnetaan akateemisessa maailmassa etenkin tulevaisuudentutkijana. Väiteltyään kauppatieteiden tohtoriksi hän johti viisi vuotta Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuksen laitoksen Helsingin toimistoa.

Tällä saralla hän on tehnyt pitkään yhteistyötä tanskalaisen Rolf Jensenin kanssa. Jensen julkaisi vuonna 1999 The Dream Society -nimisen bestseller-teoksen, joka nosti hänet yhdeksi maailman tunnetuimmista tulevaisuudentutkijoista.

Aaltonen ja Jensen ovat kirjoittaneet yhdessä kaksi kirjaa: Mr & Mrs Future ja 5 suurta kysymystä (2012) ja The Reneissance Society (2013). Tällä hetkellä he kehittelevät taas uutta konseptia, jossa visioidaan tulevaisuuden maailmaa.

– Puhumme siinä kahdesta asiasta. Ensimmäinen on ”battlefields of tomorrow” ja toinen ”engines of the future”. Esittelemme kolme taistelukenttää, joilla taistelua ihmisten, yritysten ja valtioiden välillä tulevai-

Kompleksisuuden kautta Aaltonen lähestyy tämänkin haastattelun teemaa, eli sivistystä ja sivistysyhteiskuntaa.

– En halua käydä idealistista keskustelua, jossa puhutaan pelkästä sivistyksestä. Minulle on tärkeää, että keskustelu käydään kontekstin sisällä, hän linjaa.

Näin tapahtuukin. Kun Aaltoselta kysyy, mitä sivistys hänen mielestään on, tutkija piirtää ensin sormellaan kahvilan pöytään kolme ympyrää. Ne ovat sivistys, talous ja yhteiskunta. Nämä kaikki ovat Aaltosen mukaan riippuvaisia toisistaan, eikä vain yhteen ”siiloon” kannata keskittyä.

Sitten seuraa pitkä puheenvuoro Suomen talouden alamäestä: huoltosuhteen heikkenemisestä, velkaantumisesta ja vientiteollisuuden vanhanaikaisesta rakenteesta.

Aaltosen mukaansa huono taloudellinen kehitys johtuu osittain jähmeistä rakenteista: instituutioista ja intressiryhmistä, jotka pitävät omista eduistaan kiinni 

Mika Aaltonen

25

ja estävät kipeästi tarvittavan muutoksen. Tästä päästään lopulta sivistyksen merkitykseen. Sivistyneistö nimittäin on se taho, joka voisi edistää yhteiskunnan muutosta.

– Tämän kaltaisen järjestelmän muuttamiseksi tarvitaan ulkopuolisia tiedonlähteitä ja riippumattomia kriittisiä ajattelijoita, Aaltonen summaa.

Hän toteaa kuitenkin, että asioiden muuttaminen on sivistyneistölle hyvin vaikeaa. Sen ovat huomanneet tutkijat ja yliopistoväki niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

– Instituutiot, liitot ja suvut ovat paaluttaneet asemansa niin syvälle historiaan, että aina ei löydy sellaista argumenttia, jolla niiden mielen saisi muuttumaan.

SIVISTYSYHTEISKUNTA OTTAA KANSALAISET MUKAAN

Aaltonen on työskennellyt pitkään saksalaisen Stefan Bergheimin kanssa, joka johtaa ihmisten elämänlaadun parantamiseen keskittynyttä think tankia.

He ovat pohtineet muun muassa hyvän yhteiskunnan rakennetta. Sieltä tulee termi ”seldom heard voices”.

Se tarkoittaa ihmisiä, joiden ääni ei yleensä päätöksenteossa kuulu. Saksassa heitä on jo otettu mukaan päättämään asioista, mutta meillä Suomessa on vielä työtä tehtävänä.

– Otetaan esimerkiksi vaikkapa suomalainen eläkejärjestelmä, jossa päätöksentekijät ovat yli 50-vuotiaita miehiä. Itse järjestelmässä ovat kuitenkin mukana miehet, naiset ja eri sukupolvet. Ei se ole olemassa vain eläkeläisille. Kestävä ratkaisu olisi sellainen, jossa olisivat mukana monenlaiset ihmiset.

Sitten laitetaan asia kontekstiin. Aaltonen linjaa, että ideaalinen sivistysyhteiskunta on sosiaalisesti ja moraalisesti oikeudenmukainen yhteiskunta, jonka ensisijainen tavoite ei ole talouskasvu, vaan kestävällä pohjalla oleva kasvu. ” E N S I M M Ä I S TÄ

Millainen sitten olisi Aaltosen unelmien sivistysyhteiskunta, jos hän saisi toivomansa muutokset läpi? Aaltonen sanoo, että se perustuisi ennen kaikkea rehelliK E R TA A I H M I S KU N N A N syydelle, avoimuudelle ja kriittisyyHUIMIA VISIOITA TARVITAAN delle. Sivistyneessä yhteiskunnassa Lopuksi katsomme vielä sadan H I S T O R I A S S A KO V I N pitäisi pystyä keskustelemaan vuoden päähän tulevaisuuteen.

VA S T U S TA JA K AT S O O yhdessä myös vaikeista asioista.

Miltä suomalainen sivistysyhteis– Kuten Locke sanoi, läpinäkykunta näyttää tuolloin? Aaltonen A A M U L L A P E I L I S TÄ .” vyys ja oikeudenmukaisuus ovat ne toteaa, että näin pitkälle ennusarvot, joiden varassa yhteiskunta taminen on vaikeaa jopa tulevaivoi kehittyä. Ensin tulee rehellisyys suudentutkijalle, sillä muuttujien ja läpinäkyvyys, mistä seuraa hyvinvointi. Ei niin, että määrä kasvaa valtavaksi. tavoitellaan ensin kasvua ja voittoa, ja siitä seuraisi – On kuitenkin tärkeää, että pohditaan oikeasti pithyvinvointi. kiä näkymiä. Jos ajattelemme vain kvartaali, vuosi tai Skarpattavaa olisi Aaltosen mukaan etenkin päävaalikausi kerrallaan, me itse asiassa työnnämme nykytöksenteossa. hetkeä eteenpäin sellaisenaan. Jos haluamme erilaista, – Meille on perustettu edustuksellisen demokrapitää keksiä millainen se erilainen olisi. tian mandaatilla instituutioita, jotka tekevät asioista Aaltonen ottaa esimerkiksi science fictionin, joka päätöksiä sen sijaan että ihmiset voisivat tehdä pääon kuvitteellisilla tulevaisuudennäkymillään muokantöksiä omasta elämästään. Kyse on melkeinpä demonut ihmisten mielikuvitusta. Tämä taas on johtanut kratian illuusiosta. Se taas on vaikuttanut siihen, että oikeisiin keksintöihin. Autot eivät vieläkään lennä, ihmiset eivät koe enää politiikkaa omakseen. mutta lähes jokaisella on jo taskussaan videopuheluiAaltonen toteaakin, että yhteiskunnan uudishin soveltuva puhelin. tumisen kannalta olisi tärkeää ottaa kaikki ihmiset Toisena esimerkkinä toimivasta tulevaisuuden mukaan. visiosta hän mainitsee kommunistisen manifestin.

– Mielestäni ihmisiltä voidaan kysyä muutakin, – Se määritteli valtavan massan arjen ja oli siksi kuin että kuka tanssii tai laulaa parhaiten. Heiltä voi niin vaikuttava teos. Se osoitti, kuinka tärkeää on kysyä ihan asiakysymyksiä heidän omasta elämästä. osuva, perusteellinen ja faktapohjainen esitys siitä,

26

Sivistysyhteiskunta 2117

Vaikka maailmassa tapahtuu synkkiä asioita, Aaltonen on luonteeltaan optimisti. Hän pyrkii myös etsimään ympärilleen muita luottavaisia ihmisiä, joiden kanssa on helppo rakentaa parempaa tulevaisuutta.

millaista elämää elämme nyt ja millaista meidän pitäisi elää jatkossa.

Mistä aiheesta pitäisi nyt kirjoittaa manifesti?

Aaltosen mielestä yhteiskunnan suurin tulevaisuuden haaste on kestävä kehitys.

– Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa kovin vastustaja katsoo aamulla peilistä. Me olemme taistelleet tauteja ja petoja vastaan, mutta nyt pitäisi pystyä elämään, kuluttamaan ja tekemään töitä niin, että planeetta pysyy pystyssä. Kaikki organismit jotka tuhoavat ympäristönsä, tuhoavat lopulta myös itsensä.

Välttyäksemme tuholta tarvitsemme Aaltosen

mukaan juuri sivistystä. Jotta uudistuksia voi tapahtua, tarvitaan tiedostavia ja tietäviä kansalaisia.

– Tieto auttaa yksilöjä tekemään päätöksiä, jotka ovat perustellumpia ja kestävämpiä sekä hänen itsensä että yhteisön kannalta.

Aaltonen uskoo, että näemme sivistyksen saralla vielä huimia kehitysloikkia.

– Tulevaisuudessa oppiminen on yhtä luontevaa kuin hengittäminen, ja ihmisten osaaminen tulee siitä elämästä mitä he elävät. Opiskelu ei tapahdu enää niinkään koulujen ja muiden instituutioiden sisällä, vaan arjessa, Aaltonen ennustaa.

Mika Aaltonen

27

KOULUTUS EHKÄISEE SY R JÄY T Y M I STÄ Syrjäytymistä vastaan taisteleva Me-säätiö luottaa tutkimuksen ja datan voimaan . Ulla Nord toivoo, että resursseja siirrettäisiin rohkeammin ennaltaehkäisevään työhön .

K

UN ME-SÄ ÄTIÖ PERUSTET TIIN VUONNA

se sai enemmän mediahuomiota kuin sosiaalialan toimijat yleensä.

Syynä tähän olivat säätiön perustajat, Supercell-peliyhtiön Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja.

Mobiilipeleillä rikastunut kaksikko päätti alkaa taistella syrjäytymistä vastaan ja lahjoitti säätiölle alkupääomaksi 200 miljoonan euron arvosta yhtiönsä osakkeita. Haastatteluissa kerrottiin, kuinka Me-säätiö toisi hyväntekeväisyyteen lisää start-up-henkeä: isoja unelmia ja riskinottoa.

Tunnelma Me-säätiön toimistolla Helsingin 2015,

Ruoholahdessa näyttääkin kieltämättä hieman start-up-yrityksen konttorilta. On tyylikäs harmaa kokolattiamatto, lasiset väliseinät ja modernin sirot kalusteet.

Perimmäisestä huoneesta löytyy säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord. Hän seisoo vaaleanharmaan toimistokaapin edessä ja näpyttelee sen päällä olevaa Applen harmaata läppäriä.

Nordin aikataulut ovat myös kuin start-up-yrityksestä: kalenteri on pakattu tupaten täyteen ja tapaamisten välistä löytyy juuri ja juuri 40 minuuttia aikaa haastattelulle. Siirrymme siis saman tien viereiseen neuvotteluhuoneeseen.

ULL A NORD • Me-säätiön toimitusjohtaja • Työskenteli 17 vuotta Helsingin Diakonissalaitoksella ja veti siellä muun

muassa etsivän nuorisotyön Vamos-palvelukokonaisuutta • Työskennellyt myös opettajana ala-asteella ja päiväkodissa • On yksi presidentti Sauli Niinistön kokoaman arjen asiantuntijoiden työryhmän jäsenistä • Koulutukseltaan toiminta­ terapeutti. Sai vuonna 2016 työstään yhteiskunnallisena vaikuttajana Vuoden toimintaterapiateko -kunniamaininnan

28

Sivistysyhteiskunta 2117

Me-säätiön Ulla Nord unelmoi maailmasta, jossa jokainen ihminen kokee olevansa merkityksellinen ja tärkeä. 

Ulla Nord

29

SEURAAVAKSI LUVASSA: HISSIPUHE

Start-up-yritysten perustajat opettelevat usein ulkoa niin sanotun hissipuheen. Sitä tarvitaan, jos samaan hissiin osuu potentiaalinen sijoittaja tai yhteistyökumppani. Hänelle täytyy näet pystyä kertomaan omasta yrityksestä kaikki olennainen lyhyen hissimatkan aikana.

Millainen olisi Nordin hissipuhe Me-säätiöstä?

Hän naurahtaa kysymykselle, mutta aloittaa puheensa viipymättä.

– Me-säätiö on säätiö, jonka mielestä maailmassa ei pitäisi olla meitä ja heitä. On vain me. Me uskomme, että me-sanan sisälle kuuluvat kaikki, jotka ovat tässä yhteiskunnassa. Kaikille meille pitäisi löytyä merkityksellistä ja tärkeää tekemistä, yhteisö ja paikka, johon kuulua. Sillä päästään jo pitkälle.

Kuvitteellinen hissi pysähtyy hetkeksi ottamaan lisää matkustajia. Nord vetää henkeä ja jatkaa.

– Olemme myös hyvin innovatiivinen säätiö, jolla on iso visio. Uskomme, että Suomessa ei ole 30 vuoden päästä yhtään syrjäytynyttä lasta ja nuorta, kunhan uskallamme tehdä rohkeasti asioita toisin ja rakennamme uusia työmuotoja, joilla saadaan aikaiseksi rakenteellisia muutoksia yhteiskunnassa.

Taas vedetään henkeä.

– Uskomme myös siihen, että kaiken kehittämistyön pitää pohjautua olemassa olevaan dataan ja tilastoihin. Meillä on tämän maan parhaat tilastot ja data, joita hyödynnämme kehittämistyössämme. Uskomme yhdessä tekemiseen. Jos me kaikki tuomme parhaan osaamisemme yhteiselle alustalle, voimme saada mahdollisimman suuria vaikutuksia aikaiseksi.

Hissipuheeseen kului noin yksi minuutti ja 20 sekuntia. Ei huono suoritus. Ainakin amerikkalaisen pilvenpiirtäjän hississä tällaisen puheen ehtii pitää, ja jää vielä aikaa vaihtaa käyntikorttejakin.

HEIKOMPIEN PUOLUSTAMINEN ON ITSESTÄÄN SELVÄÄ

Vaikka tässä nyt start-upeista puhutaankin, Nordin tausta ei ole koodauksen maailmassa. Hän tulee suoraan sosiaalityön kovasta ytimestä. Ennen Me-säätiötä Nord oli 17 vuotta töissä Helsingin diakonissalaitoksella ja teki töitä pääasiassa lasten, nuorten ja perheiden parissa.

Ammatinvalinta oli hänelle itsestään selvä.

– Olen kotoisin maalta, isosta perheestä. Yhteisöllisyys ja toisista huolehtiminen tulee jo sieltä. Olen

30

Sivistysyhteiskunta 2117

ollut aina sosiaalinen ja oikeudenmukainen. Jos näin pienenä että jotakuta kiusattiin, puutuin siihen. Minulle on itsestään selvää, että heikompaa puolustetaan. Olen halunnut aina tehdä töitä ihmisten kanssa.

Diakonissalaitoksella Nord kehitti muun muassa etsivän nuorisotyön Vamos-konseptin, jonka tavoitteena on auttaa koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevia nuoria.

– Rakastin työtäni siellä, mutta tuntui, että en pysty sen kautta vaikuttamaan riittävästi yhteiskunnallisiin asioihin. Kun tämä paikka sitten avautui, ajattelin heti, että tuo on se työ mitä haluan tehdä. Tässä voisi olla taloudelliset resurssit ja mahdollisuus edistää minulle tärkeitä teemoja.

YHTEISTYÖ MUUTTAA MAAILMAA

Vaikka 200 miljoonaa kuulostaa paljolta, Me-säätiö on silti pieni tekijä sosiaalialalla. Vertailun vuoksi:

Me-säätiö pyrkii taistelemaan eriarvoistumista vastaan. Ulla Nordin mukaan kuilu hyvä- ja huono-osaisten välillä on kasvanut yhä suuremmaksi.

Suomen sosiaalimenot ovat yli 60 miljardia euroa vuodessa. Tähänkin juttusarjaan haastateltu professori Juho Saari on verrannut osuvasti valtiota ruotsinlaivaan ja pieniä säätiöitä purjeveneisiin.

Nord uskoo silti, että pienen purjelaivan kipparikin voi muuttaa maailmaa, kunhan rahat laitetaan sinne missä niillä on suurin vaikutus. Vielä tärkeämpää on kuitenkin yhdessä tekeminen: tarvitaan armada pikkuveneitä, jotta iso laiva liikahtaa.

Me-säätiön tavoitteena onkin haastaa yhteiskunnan eri toimijat pohtimaan ja kehittämään asioita yhdessä.

– Meillä Suomessa on ollut tähän asti hirveän vahva yksin tekemisen kulttuuri. Palvelut toimivat siiloissa, joissa hoidetaan vain tiettyjä asioita. Myös monet järjestöt toimivat niin. Mielestäni sellaisen aika on nyt ohi. Vain yhdessä tekemällä voimme saada aikaiseksi isompia vaikutuksia.

ME-TALO OLI ONNISTUMINEN

Yhteistyötä Me-säätiö on kahden ensimmäisen toimintavuotensa aikana tehnyt esimerkiksi televisiosta tutun Madventures-kaksikon, Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin kanssa. Heidän kanssaan perustettiin Startup Refugees -verkosto, joka tukee turvapaikanhakijoita työllistymisessä ja yrittäjyydessä.

Nord nostaa yhdeksi Me-säätiön isoimmaksi onnistumiseksi Me-talot. Ne ovat lähiöiden kokoontumispaikkoja, jotka on rakennettu alueen asukkaiden tarpeiden mukaan.

– Emme mene sinne valmiin konseptin kanssa, vaan kuuntelemme alueen ihmisiä ja kysymme, mitä siellä erityisesti tarvitaan. Tulokset ovat olleet mielettömän hyviä. Esimerkiksi ensimmäinen Me-talo Turun Pansiossa tavoittaa jo yli 1000 pansiolaista, mikä on paljon, sillä kyseisessä kaupunginosassa asuu noin 5000 ihmistä. 

Ulla Nord

31

Nordia viehättää erityisesti se, että Me-talot kokoavat eri-ikäisiä ja erilaisessa elämäntilanteessa olevia.

– Yhdessä Me-talossa on esimerkiksi koulupäivän jälkeen ”mummola”, jossa voidaan tehdä asioita yhdessä. Moni nuori on saanut ensimmäisen työkokemuksensa Me-talosta ja ymmärtänyt sen myötä mille alalle haluaisi lähteä kouluttautumaan.

YHTEISKUNNAN ARVOT OVAT KOVENTUNEET

Nordin mielestä sivistys on kokonaisvaltainen paketti, joka käsittää paljon muutakin kuin perinteisen koulutuksen, kulttuurin ja taiteen.

– Sivistys on myös sitä, että uskomme tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, siihen että yhteiskunta tarjoaa kaikille taustasta tai varallisuudesta riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua, kouluttautua ja kokea merkityksellisiä asioita.

SIVISTYKSELLÄ TAISTELLAAN Me-säätiön toimitusjohtaja on kuitenkin huolisSYRJÄYTYMISTÄ VASTAAN saan tällaisen ajatusmaailman häviämisestä. Hän on Koulutuksesta päästään luontevasti tämän juttusarhuomannut, että ihmisten arvot ovat koventuneet viijan kattoteemaan: sivistykseen. Se on Nordin mukaan meisten kymmenen vuoden aikana. isossa roolissa, kun työskennellään syrjäytymistä – Ajatellaan, että on ihmisen oma syy, jos he ovat vastaan. huonossa tilanteessa. On tullut sellainen ”ryhdisty – Me-säätiön strategisista kärjistä ensimmäinen ja tee asioita” -ajatus. Yhteiskunnassa näkyy nyt on koulutus. Mietimme, miten pystymme varmistaselvästi yhteisöllisyyden puute ja yksilökeskeisyys, maan tulevaisuudessakin sen, että kaikki lapset ja siinä missä 10 vuotta sitten oli vahvempana ajatus nuoret saisivat tasa-arvoisen kousiitä, että pidetään lähimmäisestä lutuksen ja saavuttaisivat sellaiset huolta. akateemiset taidot, joilla kykenee Mistä tämä johtuu? Nord ei ” O N TÄY S I N selviämään jatko-opinnoista. osaa sanoa, mutta arvelee, että yksi R E A L I S T I S TA , E T TÄ Tilastot puhuvat karua kieltä. syy voi olla yhä koveneva kilpailu Nord kertoo, että joka vuosi 10 000 työpaikoista ja toimeentulosta.

3 0 V U O D E N PÄ Ä S TÄ nuorta jää vaille jatko-opintopaikS Y R JÄY T Y N E I D E N kaa ja moni keskeyttää ammatilDATA-ANALYYTIKKO LOUHII liset opinnot, koska heillä ei ole TAVOITTEET MÄÄRÄ VOISI OLLA opiskeluun vaadittaa kirjoitus- ja Kuten alun hissipuheessa kuuN O L L A .” laskutaitoa. limme, Me-säätiön visio on rohkea: – Tähän ongelmaan puuttumise tähtää siihen, että Suomessa ei nen on todella iso osa meidän sääolisi vuonna 2050 yhtään syrjäytytiön perustehtävää. Miten voisimme rakentaa sellaisen nyttä lasta ja nuorta. Ensialkuun tämä kuulostaa mahkoulutusjärjestelmän, jossa huonommin pärjäävät dottomalta tavoitteelta: ainahan yhteiskunnassa on saisivat tarvitsemaansa tukea ja pärjäisivät tulevaihuono-osaisia ja syrjäytyneitä. suudessa?

Nord vakuuttaa kuitenkin, että kyseessä ei ole Ensimmäiset pilottihankkeet pyörivät jo. Me-säämikään hatusta tempaistu luku. tiö on esimerkiksi järjestänyt Kaikille kone -keräykMe-säätiöön on nimittäin palkattu data-analyysen, jossa hankitaan tietokoneita niitä tarvitseville tikko, joka ”louhii” työkseen dataa ja selvittää esimerlapsille ja nuorille. kiksi työttömien nuorten määrää ja nuorisotyöttömyyNord haluaisi myös, että jokaisella nuorella olisi den keskeisisiä syitä. Tämän datan pohjalta on tehty yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa ja nauttia laskelmia siitä, millä aikataululla syrjäytyneiden laskulttuuripalveluista. ten ja nuorten määrä voisi realistisesti laskea.

– Huono taloudellinen tilanne asettaa ihmisen – On täysin realistista, että 30 vuoden päästä syreriarvoiseen asemaan. Haluamme, että jokainen lapsi jäytyneiden määrä voisi olla nolla. Silloin pitää kuitenja nuori voisi saada edes sen yhden harrastuksen. Että kin siirtää painopiste rohkeasti ennaltaehkäisevään hekin saisivat merkityksellistä tekemistä ja kokemuktyöhön. Meillä on tähän vahva tahtotila sekä mahdollisia. suus ottaa riskejä ja tehdä asioita toisin.

32

Sivistysyhteiskunta 2117

Ulla Nordin mielestä yksin tekemisen aika on suomalaisessa yhteiskunnassa ohi.

Isoja muutoksia saadaan hänen mukaansa aikaiseksi vain yhteistyöllä.

ME-SÄÄTIÖ ON MYÖS TUTKIMUSLAITOS

Sen lisäksi että säätiö tutkii olemassa olevia tilastoja, se tuottaa itsekin tutkimustietoa. Keväällä 2018 valmistuu nimittäin ensimmäinen Me-säätiön rahoittama tutkimus, jossa tutkitaan kolmessa sukupolvessa syrjäytyneitä perheitä. Hanketta vetää jutun alussa mainittu ja tähän juttusarjaan haastateltu professori Juho Saari.

Nordin mukaan tutkimustiedosta on hyötyä vaikuttavampien toimintamallien suunnittelussa.

– Jos siinä tutkimuksessa nousee esiin asioita jotka pitäisi tehdä toisin, voimme käynnistää sen poh-

jalta pilottikunnissa uudenlaisia palvelukokonaisuuksia.

Vaikka kyseinen tutkimus on vielä kesken, jo tässä vaiheessa voidaan sanoa, että sivistystyöllä on iso rooli tämänkin ongelman ratkaisussa.

– Monessa syrjäytyneessä perheessä on tietynlaista näköalattomuutta. Kodin kautta ei ole voinut saada mallia siitä, miten elämässä voi päästä eteenpäin. Siksi pitäisi pystyä antamaan ulkopuolelta tietoa ja esimerkkejä siitä, miten asioita voi tehdä toisin.

Koulutus ja mahdollisuuksien antaminen ovat todella tärkeitä.

Ulla Nord

33

Arkkipiispa Kari Mäkisen mukaan puhuttaessa marginaaliin joutuneista uhkana tai takkaana huoli kohdistuu enemmistön hyvinvointiin, ei osattomaksi jääneisiin.

34

Sivistysyhteiskunta 2117

INHIMILLINEN SUOMI KANTAA VASTUUNSA Arkkipiispa Kari Mäkinen näkee sadan vuoden päässä vastuullisen Suomen , joka vähentää globaalia eriarvoisuutta ja edistää inhimillisiä arvoja.

K

ETJUN VARASSA ROIKKUVA L AIVAN PIENOIS-

on tehnyt pitkän matkan Chilestä Suomeen, kaltereiden takaa kappelin kattoon. Huolellisesti viimeistelty puutyö muistuttaa ajankohdasta 1970-luvun alussa, jolloin pohjoinen valtio tarjosi turvan toiselta puolelta maapalloa karkotetulle ja paenneelle vajaalle 200 ihmiselle.

Tiedossa ei ole, miten pienoismallin rakentajalle kävi: kidutettiinko poliittinen vanki hengiltä vai onnistuiko hän pakenemaan kenraali Augusto Pinochetin hirmuvallan alta.

MALLI

ISÄNTÄ LÄHTEE JA LAIVA JÄÄ

Arkkipiispa Kari Mäkisen mukaan laivan toi arkki-

piispan taloon Turun kauppakorkeakoulun professori Luis Alvarez. Lahja on kiitollisuudenosoitus chileläispakolaiset avosylin vastaanottaneelle Suomelle.

Alvarez oli kuusivuotias uuteen maahan tullessaan.

Vaikka muu perhe myöhemmin palasi Chileen, hän jäi.

Varsinais-Suomessa varttunut Alvarez kertoo ajatuksistaan Ilta-Sanomien haastattelussa tammikuussa 2016: ”Tajusin, kuinka etuoikeutettu sitä on ollut, kun on saanut käydä koulua Suomessa ja vieläpä hyvää koulua. Vanhemmat voi olla timpureita tai miljardöörejä ja voit silti mennä yliopistoon sisään ja saada saman koulutuksen. Kun miettii koko maailmaa, se on suuri etuoikeus.” 

KARI MÄKINEN • Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Turun arkkipiispa vuodesta 2010 • Siviilipalvelusmies ja teolo-

gian tohtori • Toiminut työuransa aikana seurakuntapastorina, tutkijana ja apulaisprofessorina • Siirtyy eläkkeelle kesäkuussa 2018 • Puolustaa vähemmistöjen oikeuksia

Kari Mäkinen

35

Laiva jää paikalleen kappelin kattoon Turun Agricolankadulle, kun Mäkinen kesällä 2018 pakkaa työhuoneen seiniä kiertävän tuhansien niteiden kokoelmansa muuttolaatikoihin ja siirtää kirjahyllyt virka-asunnosta yksityiseen kotiinsa.

INHIMILLINEN HÄTÄ SAI KASVOT

täjät ja viranomaiset ovat koventaneet otteita ja kiristäneet linjaa.

– Vapaaehtoistyössä olemme saaneet näköalan toisenlaisiin kulttuureihin ja huomanneet, että tulijat ovat ytimeltään samanlaisia ihmisiä kuin me – arvoineen, ambitioineen, tarpeineen ja tunteineen.

–Tätä taustaa vasten on vaikea ymmärtää, miksi perheen yhdistämistä ja oikeusapua on vaikeutettu.

Poliittisten päätösten heijastama kova ja sulkeutunut Suomi ei ole se näkymä, jota haluan katsella.

Mäkinen lisää, että epäluulo on juurtunut paitsi poliittisiin päätöksiin myös julkisuuden puhetapaan, jossa turvapaikanhakija tarkoittaa samaa kuin turvallisuusriski.

– Turvallisuushuolen sijasta puheen painopiste olisi asetettava oikeudenmukaisuuteen ja ihmisarvoon. Ratkaisu ei ole kontrollin lisääminen vaan turvaverkkojen vahvistaminen.

Eläköitymisen kynnyksellä on hyvä hetki pohtia, miten Suomi on muuttunut Mäkisen papinuran aikana, erityisesti viimeisinä vuosina, jolloin hän on ottanut kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin evankelis-luterilaisen kirkon ylimmän johtajan asemassa.

– Pakolaisuudesta ja maahanmuutosta keskusteltiin myös 2010, jolloin aloitin arkkipiispana. Sävyt ja sisällöt olivat kuitenkin paljon vaimeampia kuin nyt.

Toki tiesimme esimerkiksi sen, että Välimeren maissa on paljon paperittomia, mutta aihe ei kiinnostanut, koska ongelma ei koskettanut Suomea.

Pian katajaisen kansan oli kuitenkin pakko herätä horroksesta, HISTORIASTA VOI OPPIA kun Euroopan unioni sopi yhteisEpäluottamuksen lietsominen sekä ” R AT K A I S U vastuusta, jonka mukaan vuonna ulkoisilta uhilta suojautumisen ja 2015 alueelle tulleet 1,2 miljoonaa sisäänpäin kääntymisen tarve ovat E I O L E KO N T R O L L I N turvapaikanhakijaa jaettiin eri arkkipiispan mielestä outoja ilmiL I S Ä Ä M I N E N VA A N maihin. Pakolaisia Eurooppaan oli öitä historiansa vakainta vaihetta tietysti tullut aiemminkin, vaan elävässä oikeusvaltiossa.

T U R VAV E R K KO J E N ei koskaan yhtä suurta määrää Hän kiittää vanhempiensa VA H V I S TA M I N E N.” lyhyessä ajassa. sukupolvea, joka rakensi verovaSuomi oli ennen kokemattoroilla kustannettavan koulutusjärman haasteen edessä, kun nopealla jestelmän, sosiaaliturvan, eläkejärtempolla oli järjestettävä vastaanjestelmän sekä terveydenhuollon. otto 32 500:lle köyhyyttä, sotia ja mielipidevainoja Mäkinen huomauttaa, ettei suomalaisen yhteispaenneelle ihmiselle. kunnan kehityksen moottorina ole ollut itsekäs oman Ajankohtaislähetyksiin ilmestyi kuvia Välimeedun tavoittelu vaan yhteinen motivaatio tarjota jokaireen hukkuneista ihmissalakuljetusten uhreista, ja eri selle mahdollisuus ottaa paikkansa yhteiskunnassa foorumeilla alettiin pohtia, voiko bussinkuljettajana syntyperään, sukupuoleen, ihonväriin ja varallisuutyöskentelevä sikhi pitää turbaania, tai haittaako islateen katsomatta. minuskoisen lähihoitajan huivi tehtävän hoitamista.

– Onko muistimme näin lyhyt? Olemmeko unohta– Pakolaisuus tuli keskelle arkeamme, ja inhimillineet, mitä tapahtui 1930- ja 1940-luvuilla, kun kansalnen hätä sai kasvot, Mäkinen kiteyttää. lisia erityispiirteitä korostaneet populistiset liikkeet nousivat?

EPÄLUULON POLITIIKKAA JA PUHETTA Nyt kun samantapaiset ideologiat taas leviävät Arkkipiispan mielestä turvapaikanhakijamäärän yllät- Euroopassa, olisi tärkeä ymmärtää, miten kohtaloktävä kasvupiikki on vaikuttanut suomalaiseen yhteiskaita seuraukset voivat olla, kun vedotaan kansalliseen kuntaan sekä myönteisesti että kielteisesti. Yhtäällä erityisyyteen ja suhtaudutaan torjuvasti muihin. kansalaiset ovat aktivoituneet auttamaan tulokkaita ja – Historian ei tarvitse toistua, mutta siitä voi tekemään vapaaehtoistyötä, toisaalla poliittiset päätoppia, arkkipiispa toteaa.

36

Sivistysyhteiskunta 2117

Arkkipiispa pitää toivon perustana sitä, että yhteiskunnallisia epäkohtia korjataan rohkeasti. Toivo kumpuaa hänen mielestään myös yksinkertaisista arjen hetkistä, kuten lasten iltapuuron keitosta.

SAARNASTUOLISTA SOMEEN

Paitsi yhteiskunnallisen keskustelun sisältö ja sävyt, myös kommentoinnin rytmi ja foorumit ovat Mäkisen lähtiessä eläkkeelle jotain muuta kuin ensimmäisinä vuosina arkkipiispaksi vihkimisen jälkeen.

Toimenkuva ei aluksi sisältänyt mukanaoloa sosiaalisessa mediassa, mutta nyt Twitterin ja Facebookin uutisvirta päivittyy jatkuvasti massiivisen kirjoituspöydän päälle telakoidun läppärin näytöllä.

– Sosiaalinen media on muuttanut vuorovaikutuksen reaaliaikaiseksi, ja asioihin odotetaan välitöntä reaktiota. En ole kovinkaan ketterä Facebookissa ja Twitterissä, mutta osallistun keskusteluun aina silloin, kun se tehtäväni kannalta on tärkeää.

Kun samaa sukupuolta olevien avioliitto tuli Suomessa mahdolliseksi 1.3.2017, arkkipiispa kommentoi Facebook-päivityksessään:

”Tänään ajattelen erityisesti teitä, joille avioliiton mahdollisuus nyt avautuu. Olen oppinut teiltä paljon Jumalan antaman elämän ja Jumalan antaman rakkauden rikkaudesta ja moninaisuudesta. Kiitän Jumalaa teidän olemassaolostanne.”

UJOSTI JA HILJAISESTI USKOVAT

– Siitä olen tietysti iloinen, että seksuaalivähemmistöjen yhteiskunnallinen asema on viime vuosina mennyt aina vain parempaan suuntaan. Avioliittokysymyksessä painopiste on siirtynyt yhteiskunnan ratkaisuista kirkon ratkaisuihin, ja sitä keskustelua nyt käydään.

Tasavertaisen avioliittolain aikaansaamisesta arkkipiispa voinee kiittää omaa aktiivisuuttaankin, vaikka ei maallisen vallan edustaja olekaan.

Mäkisen sukupuolivähemmistöjen oikeuksia puo- 

Kari Mäkinen

37

Mäkinen myöntää, että ei ole kovinkaan ketterä Facebookissa ja Twitterissä. Hän kuitenkin osallistuu keskusteluun sosiaalisessa mediassa aina silloin, kun pitää sitä tehtäviensä kannalta tärkeänä.

38

Sivistysyhteiskunta 2117

lustavista kannanotoista eivät tietysti kaikki ole pitäEntä mihin toivo voi perustua? neet. Puritaanien närkästys on ruuhkauttanut esimerOnko meillä oikeasti toivoa, kun ilmastonmuutokkiksi eroakirkosta.fi-sivuston välittömästi ulostulojen sen tiliin lasketut myrskyt yltyvät yhä tuhoisammiksi jälkeen. ja globaalin talouden kummallinen logiikka tuntuu Toisaalta arkkipiispan mielipiteet ovat tuoneet repivän aina vain syvemmän railon köyhän ja rikkaan evankelis-luterilaisiin seurakuntiin uusia jäseniä maailman välille? ihmisistä, jotka haluavat olla osa kristillistä ja suvait– Toivo voi perustuu ihmisiin, jotka tekevät rohsevaista yhteisöä. keasti ja ponnekkaasti töitä näiden kysymysten ratkaiValtavirta kulkee kuitenkin kirkosta ulos. Esisemiseksi. Toivo elää myös yksinkertaisessa arjessa, merkiksi vuonna 2016 lähtijöitä oli 50 000 ja tulijossa keitetään iltapuuro lapsille luottaen siihen, että joita 17 000. Kirkkoon kuului 72 prosenttia väestöstä. huomenna on taas uusi päivä.

Mäkisen mukaan tilanne on pysynyt pitkään samanlaisena.

SUOMI VUONNA 2117 – Tietysti pitää katsoa peiliin ja miettiä, missä Sata vuotta on pitkä aika – varsinkin kun ajatellaan kohdassa on parantamisen varaa. Ilmeisesti olemme taaksepäin. onnistuneet monissa asioissa, Kun Mäkisen isovanhempien koska näinkin suuri osa kansasta sukupolvi aikanaan haaveili paremkuuluu kirkkoon. Ihminen haluaa masta, toiveissa oli täysi vatsa ja kuulua yhteisöön, jonka toiminkengät koko lapsikatraalle, ehkä ”IHMISELLÄ nalla on merkitystä. kahvikupponen silloin tällöin.

Mäkinen lisää, että vain osa He eivät osanneet unelmoida ON MAHDOLLISUUS uskonnollisuudesta toteutuu Suomesta, jossa perheet askaroivat R AT K A I S TA kirkon seinien sisällä. Esimerkkinä viikonloppupuhteinaan japanilaihän mainitsee suuren suosion sia susheja ruokapöytään ja verKO N F L I KT E JA saavuttaneen pitkäperjantain tailevat kenkien hintoja nettikauV I I S A A L L A TAVA L L A .”

Via Crucis -kulkueen. poissa.

– Suomalainen uskonnollisuus – Yhtä vähän me voimme tietää, on luonteeltaan ujoa ja hiljaista. minkälainen Suomi on sadan vuoSe on sisäinen tunne, josta ei kauden kuluttua, Mäkinen huomauttaa. heasti selvin päin puhella, Mäkinen Oman elinaikansa suurimtiivistää. maksi muutokseksi arkkipiispa mainitsee Suomen kansainvälistymisen, ja se muutos on pysyvä.

PERUSPILAREINA PYHÄ JA TOIVO – Sadan vuoden kuluttua Suomi on nykyistä moniPyhä. Toivo. Kaksi hengellistä ulottuvuutta, joita ilman kulttuurisempi ja monikielisempi. Ratkomme yhdessä ihmiskunta ei Mäkisen mukaan tule toimeen. Mutta isoja kysymyksiä, jotka koskevat koko maailmaa. Kanmitä kauniit sanat oikeastaan tarkoittavat? namme vastuumme globaalista kehityksestä, olemme – Pyhä on jotain, jonka edessä ihminen tuntee mukana vähentämässä eriarvoisuutta ja edistämässä perimmäistä nöyryyttä ja riippuvuutta. Pyhän kokeinhimillisiä arvoja, Mäkinen ennustaa. mus saattaa yhtä hyvin olla pyhässä tilassa, esimerLopuksi arkkipiispa muistuttaa, että Suomessa kiksi kirkossa tai tuossa työhuoneeni viereisessä eletään parhaillaan pisintä aikakautta vailla aseellisia kappelissa, mutta yhtä hyvin pyhän taju voi tulla luonkonflikteja ja materiaalista kurjuutta. Näin tukevalta tokokemuksessa. pohjalta on hyvä suunnata tulevaisuuteen vailla turhia – Pyhä merkitsee aina sellaista, että ihminen pelkoja. havaitsee oman rajallisuutensa ja tunnistaa ilmi– Se on aikamoinen saavutus. Jos rauha ja vakaus öitä, joita ei voi hallita eikä hyödyntää. Pyhän edessä ovat olleet mahdollisia edelliset 70 vuotta, niin sama kumarrutaan nöyrästi, ei nöyristellen, kuten vallan voi jatkua edelleen. Ihmisellä on mahdollisuus ratedessä. kaista konflikteja viisaalla tavalla.

Kari Mäkinen

39

MAAILMA MUUTTUU VERKOSTOJEN VOIMALLA Naisten työelämäverkosto O mpeluseuran perustajat Maria Teikari ja Milla Halme uskovat, että sivistysyhteiskunta perustuu koulutukseen ja tasa-arvoon .

H

OTELLI KÄMPIN BA ARISSA vallitsee iltapäivän tunteina ylellinen tunnelma. Samppanjalasit kilisevät ja kristallikruunut roikkuvat katosta. Tämä on oiva paikka tavata naisten työelämäverkoston Ompeluseuran perustajat, eikä syynä ole ainoastaan tilan porvarillinen charmi.

Kämpissä perustettiin vuonna 1892 toinen menestyksekäs naisverkosto, Naisasialiitto Unioni. Sen tekemälle pohjatyölle perustuu myös Ompeluseuran toiminta. Molemmat ovat naisten oikeuksien asialla.

Ompeluseuran tähtäimessä on työelämä ja sen epätasa-arvoiset käytännöt – esimerkiksi ne paljon puhutut lasikatot. Verkostoa pyörittävät Maria

NAISVERKOSTOLLE OLI TILAUS

Ompeluseura sai alkunsa vuonna 2014, kun Teikari perusti Facebook-ryhmän, jossa naiset voisivat keskustella työelämästä toisten naisten kanssa. Hän ei ollut aluksi mitenkään vakuuttunut ideansa erinomaisuudesta.

– Ennen ryhmän perustamista lähetin eräälle ystävälleni viestin ja kysyin, onko tämä ihan paska idea.

Hän vakuutteli, että ei ole, anna mennä vaan.

Aluksi Teikari kutsui mukaan parikymmentä

MARIA TEIKARI • Tutkinto: HTM • Työpaikka ja työ-

MILL A HALME • Tutkinto: HTM (julkisoikeus) • Työ-

tehtävä: Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry, palve-

paikka ja työtehtävä: SOSTE Suomen sosiaali ja ter-

lujohtaja • Harrastukset: Laulu, kuntoliikunta, tanssi, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, eläinvideokerho

40

Teikari ja Milla Halme, joiden kanssa istumme nyt salin nurkkaan pyöreän pöydän ääreen.

Sivistysyhteiskunta 2117

veys ry, viestintäpäällikkö • Harrastukset: Lenkkeily, elokuvat, maailmanparantaminen

Milla Halme (vas.) ja Maria Teikari pyörittävät huippusuosittua Ompeluseura-naisverkostoa.



M a r i a Te i k a r i & M i l l a H a l m e

41

Maria Teikari (vas.) epäili aluksi koko Ompeluseuran mielekkyyttä, mutta verkoston nopeasti kasvava suosio todisti epäilykset vääriksi.

Milla Halmeen mielestä on ihanaa, että jäsenten kirjo on nykyään suuri.

läheistä työkaveriaan, jotka taas kutsuivat omia kavereitaan. Pian jäseniä oli tuhat, sitten kaksituhatta, sitten kolmetuhatta. Oli selvää, että uudenlaiselle naisverkostolle on kysyntää.

Parissa vuodessa Ompeluseurasta kasvoi ilmiö. Sen suosio räjähti viimeistään keväällä 2016, jolloin jäsenmäärä tuplaantui ja uusien jäsenten ottaminen jouduttiin hetkeksi lopettamaan. Nykyään jäseniä on noin 25 000 ja verkosto on alkanut järjestää tapahtumiakin.

– Aluksi mukana oli lähinnä kaltaisiamme työuran alussa olevia ihmisiä. On ihanaa, että nykyään jäsenien kirjo on suurempi. Siellä on näkynyt niin pitkäaikaistyöttömiä kuin ensimmäisiä eläköityviäkin, Halme kertoo.

NAISTEN KESKEN VALLITSEE HYVÄ HENKI

Ompeluseuraa on pidetty vastavetona miesten hyvä veli -verkostoille. Ryhmän luonne on kuitenkin hyvin toisenlainen. Siellä ei keskustele pieni luottoystävien porukka, vaan tuhansia toisilleen tuntematonta naista.

Siitä huolimatta ilmapiiri on solidaarinen: muita neuvotaan, rohkaistaan ja tuetaan.

42

Sivistysyhteiskunta 2117

Moni mies voisi itse asiassa olla kateellinen näin hyvästä ryhmähengestä – ja on kuulemma ollutkin.

Heillä ei kuitenkaan ole Ompeluseuraan asiaa, edes sivustakatsojina. Kyseessä on suljettu ryhmä. Ulkopuoliset eivät siis näe mistä jäsenet keskustelevat.

Juuri tähän perustuu Teikarin ja Halmeen mielestä verkoston suosio. Se on eräänlainen turvapaikka, jossa voi keskustella asioista pelkäämättä vihapuhetta tai aggressiivisia reaktioita.

Ja kun ihminen uskaltaa kertoa omista ongelmistaan avoimesti, hän saattaa huomata, että moni muukin on samanlaisessa tilanteessa.

– Kun sama asia toistuu ja toistuu keskusteluissa, ihminen ymmärtää, että tämä ei olekaan henkilökohtaista, vaan osa rakenteellista ongelmaa. Samalla saa neuvoja siitä, miten voi toimia niissä tilanteissa, Halme sanoo.

Yksi Ompeluseuran vakioaiheita on esimerkiksi äitiyslomalle siirtyminen ja sieltä palaaminen. Teikari kertoo, että lukuisat naiset ovat huolestuneita siitä, onko oma työpaikka enää jäljellä, kun töihin palaa.

TYÖELÄMÄ MUUTTUU KAHVIHUONE KERRALLAAN

Halme ja Teikari uskovat, että Ompeluseura voi muuttaa maailmaa. Kun tietoisuus ongelmista leviää, on todennäköistä, että asioille tehdään jotakin.

– Politiikassa pohditaan ja ratkotaan asioita isolla spektrillä. Me taas pyrimme muuttamaan työelämää kahvihuone kerrallaan, Halme kuvailee.

Ompeluseurasta on kasvanut kaiken muun lisäksi merkittävä työnvälityskanava. Siellä jaetaan työpaikkailmoituksia, ja moni on löytänytkin uuden työn yhteisön kautta.

– Usein ne ovat ihan avoimessa haussa olevia paikkoja, jotka ovat mol.fi:ssäkin. Moni kertoo silti, että ei olisi hakenut kyseistä työtä, jos se ei se olisi tullut vastaan Ompeluseurassa. Silloin siitä tuli yhtäkkiä lähestyttävämpi, naisen ja tavallisen ihmisen paikka, Halme sanoo.

Teikari ja Halme arvelevat, että tulevaisuuden työelämän verkostot ovat ainakin entistä isompia. Koska työpaikoilla ratkottavat ongelmat ovat kansainvälisiä, myös verkostot ylittävät maiden rajat.

He eivät usko, että sukupuolella on tulevaisuudessa enää merkitystä. Naisverkosto voi olla auttamattoman vanhentunut idea vuonna 2117, sillä tasa-arvo ymmärretään jatkossa paljon laajemmin.

Tästä kehityksestä on nähtävissä ituja jo meidän ajassamme. Ompeluseuran pyörittäjät haluaisivat nimittäin laajentaa näkökulmaansa naisten tasa-arvotyöstä vähemmistöihin.

– Meitä kiinnostaa esimerkiksi muiden kuin valkoihoisten ja fyysisesti terveiden ihmisten huomioiminen työelämässä, Teikari sanoo.

SIVISTYS RAKENTUU

NAISVERKOSTOJEN AIKA VOI PÄÄTTYÄ

KOULUTUKSELLE JA TASA-ARVOLLE

Mutta millainen on Ompeluseuran tulevaisuus, ja onko sillä paikka vuoden 2117 sivistysyhteiskunnassa, jota kohti tässä artikkelisarjassa matkustetaan?

Entä miltä näyttää koko sivistysyhteiskunnan tulevaisuus? Teikarin mielestä täytyy ensin määritellä, mitä sivistys tarkoittaa. 

M a r i a Te i k a r i & M i l l a H a l m e

43

Teikari ja Halme ovat kumpikin edenneet heti työuransa alkuvaiheessa esimiestehtäviin. He arvelevat, että yksi syy tähän on aktiivinen toiminta opiskelijajärjestöissä.

Niissä annettiin vastuuta jo nuorella iällä.

44

Sivistysyhteiskunta 2117

– Minulle se on ennen kaikkea sydämen sivistystä, misesta ja muista tosi teknisistä asioista, jotka voivat joka on jalompaa kuin pelkkä tieto. Sivistykseen kuuolla joillekin iso kynnys, Halme sanoo. luu viisaus ja empaattisuus. Tämä taas liittyy vahToisaalta apua näissä asioissa voivat jatkossa tarvasti sivistysyhteiskuntaan. Siellä on saatavilla tietoa, jota juuri Ompeluseuran kaltaiset vertaisverkostot, mutta se ohjaa myös myötätuntoon ja viisauteen. jossa ihmiset jakavat itse tietoa toisilleen. Kyse on siis Halmeen mielestä sivistysyhteiskunta vaatii kanoikeastaan modernista kansansivistystyöstä. salaiselta osaamista. Hän käyttää filosofi Kai AlhaHalme ja Teikari uskovat, että yhteiskunnalliset selta termiä ”osallisuustaju”. tahot voisivat ottaa oppia Ompeluseuran toiminnasta.

– Se tarkoittaa esimerkiksi kykyä hahmottaa – Sitä kautta voisi löytyä kustannustehokkaita itsensä osaksi ihmisyhteisöjä. Sivistysyhteiskunnassa keinoja pitää ihmisistä huolta. Vuorovaikutusta ei ihmiset kykenevät keskusteluun ja ratkaisujen tekemi- ole se, että laitetaan kysymys sosiaaliseen mediaan ja seen – myös haastamisen ja jopa riidan kautta. katsotaan, vastaako joku siihen. Vaaditaan läsnäoloa Molemmat uskovat, että sivistysyhteiskuntaan ja sekä keskustelukulttuurin ja turvallisen ilmapiirin luosen tulevaisuuteen kohdistuu juuri nyt tiettyjä uhkia. mista, Teikari ohjeistaa.

Yksi näistä on populismi.

– On vaarallista, jos sanotaan, TULEVAISUUTTA LUODAAN että koulujen opetus ei ole enää luoPUHUMALLA SIITÄ tettavaa. Ihmisiä johdetaan harhaan Tulevaisuuden visioissa mainitaan ” S U O M I O N TÄ L L Ä vastakkainasettelun, uhkakuvien usein digitalisaatio ja robotit, jotka ja erilaisten ihmisten syyttämisen tulevat viemään meiltä kaikilta H E T K E L L Ä H YV I N avulla, Halme toteaa. työt. Halme ja Teikari toivovat kuiV O I VA N JA Y H D E N Teikari nostaa esille tuloerot. tenkin, että katse käännettäisiin – Sivistys ei ole kiinnostava ihmiseen ja yhteiskunnan arvoihin.

V E R TA I S E N VA LT I O N asia, kun ihmisellä on nälkä. Jos – Pitäisi pohtia, miten hyvinI D E A A L I .” edellytykset ihmisarvoiselta elävoivan yhteiskunnan ja kykenemältä on viety, silloin sanomalehvän kansalaisen idea saavutetaan MILL A HALME den avaaminen ei enää kiinnosta. jatkossakin. Haluaisin, että meillä Ja siihen taas pääsee populismi käytäisiin arvokeskustelua. Jos aleiskemään. taan visioida sadan vuoden päähän, se vaatii tiettyjen Halme toteaa, että nämä kaksi asiaa kulkevat oikeasioiden sanomista ääneen. Pitää todeta, että näihin astaan käsi kädessä. tavoitteisiin pyritään, Halme sanoo.

– Kun voi luottaa, että yhteiskunta on tasa-arvoiTeikari on samoilla linjoilla ja muistelee tulevaisuunen perustarpeissa, voi luottaa siihen, että saatu tieto den tutkimuksen opintojaan. Siellä kerrottiin, että puhe ja opetus on tasa-arvoista. tulevaisuudesta luo samalla tulevaisuutta. Nyt tuo puhe keskittyy kuitenkin harmittavan paljon uhkakuviin.

TIETO VOISI LEVITÄ VERKOSTOISSA – Pelätään ihmisryntäyksiä etelästä ja sotakoneita Millaisia eväitä ompeluseuralaiset antaisivat päätidästä. Mutta jos jollakin valtiolla on mahdollisuudet täjille, jotka alkavat rakentaa tulevaisuuden sivistys­ selviytyä, se on turvalliselle maaperälle ja puhtaan yhteiskuntaa? veden ääreen rakennettu Suomi, jossa on kaikkein – Koulutuksesta ei pitäisi leikata, Teikari linjaa. tasa-arvoisin yhteiskunta.

Hän sanoo jopa kaipaavansa kansalaistaitoa takaiHalmekin on optimistinen maan tulevaisuuden sin opetussuunnitelmaan. Kokemus on osoittanut, suhteen. että ihmiset kaipaisivat opetusta esimerkiksi työha– Suomi on tällä hetkellä hyvinvoivan ja yhdenkemuksen tekemisen kaltaisissa asioissa. Tämä näkyy vertaisen valtion ideaali. Me ollaan jo parhaita, joten esimerkiksi Ompeluseuran keskusteluissa. ei pidä katsoa taakse päin, vaan ennemminkin pohtia – Hirveän paljon keskustellaan muuttuneista työn- mikä täällä on niin huippua, että se kannattaa säilyttää hakukanavista, kuten videohakemuksista, cv:n taittajatkossakin, hän painottaa.

M a r i a T e i k a r i & MJi u l lhaoHSaalamrei

45

SIVISTYKSESTÄ ON TULLUT SUORITTAMISTA Viestintätoimiston toimitusjohtajana nykyisin työskentelevä Mikael Jungner uskoo, että tulevaisuudessa arvostetaan enemmän vuorovaikutustaitoja kuin kirjaviisautta.

K

AIKKIHAN MIKAEL JUNGNERIN TIETÄVÄT.

Koko kansalle hän tuli tutuksi viimeistään ryhtyessään Yleisradion toimitusjohtajaksi vuonna 2005.

Jungnerin meriitteihin kuluu muun muassa se, että hänen aikanaan Yle alkoi viedä sisältöjään nettiin. Moni naureskeli hankkeelle, mutta joutui myöhemmin myöntämään, että Jungner oli oikeassa ja osasi nähdä tv-sisältöjen siirtymisen verkkoon paljon ennen muita.

Ylestä Jungner siirtyi vuonna 2010 politiikkaan ja vaikutti esimerkiksi SDP:n puoluesihteerinä. Tuolloin hän muun muassa poistatti työhuoneestaan oven avoimemman johtamiskulttuurin nimissä.

Helmikuusta 2015 lähtien Jungner on ollut viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja ja vähemmän julkisuudessa kuin aiemmissa työtehtävissään. Ennakkoluulottomat tempaukset jatkuvat silti yhä: viime joulukuussa hän ehdotti, että suomen kieltä pitäisi uudistaa koneiden paremmin ymmärtämään muotoon esimerkiksi etsimällä vaihtoehtoja ”sanojen pääteviidakolle”.

Kyseinen Facebook-päivitys sai paljon mediahuomiota ja lehdissä naureskeltiin ”jungnerilaiselle uudiskielelle”, jossa sanottaisiin ”minä mennä koulu”.

SIVISTYS POLKEE PAIKALLAAN

Nyt olemme kutsuneet ennakkoluulottoman ajattelijan puhumaan sivistyksestä ja työelämän tulevaisuu-

MIKAEL JUNGNER • Viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja • Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liiton MTL:n

hallituksen puheenjohtaja • Yleisradion toimitusjohtaja vuosina 2005–2010 • SDP:n puoluesihteeri vuosina 2010–2012 • SDP:n kansanedustaja vuosina 2011–2015

46

Sivistysyhteiskunta 2117



Mikael Jungner

47

Mikael Jungnerin mielest채 sivistys ei voi tarkoittaa kiveen hakattuja totuuksia, sill채 jokainen sukupolvi m채채rittelee sivistyksen merkityksen uudelleen.

48

Sivistysyhteiskunta 2117

desta. Haastattelupaikka on symbolinen. Olemme Café pienestä asti. Siellä oli käytännössä mahdotonta luoda Engelissä, Senaatintorin laidalla. Ympärillä kohoavat itsensä uusiksi. Yhteisö asetti raamit, joista oli vaikea sivistysyhteiskunnan maamerkit, kuten Helsingin ylipäästä irti. opiston päärakennus, Kansalliskirjasto, ValtioneuvosIsoissa kaupungeissa asiat ovat toisin. ton linna ja Helsingin Tuomiokirkko.

– Kun pääkaupunkiseudulla asuu 1,5 miljoonaa Kahvilan pöydissä istuu muutama läppärityöläiihmistä, he voivat vapautuvat toisten odotuksista ja nen, jotka lienevät niin sanotun uuden työn edustajia. muuttua, eikä se aiheuta suuria ongelmia.

Jungnerilla on sanansa sanottavana siitäkin, mutta puhutaan kuitenkin ensin sivistyksestä.

YRITYKSET OVAT TULEVAISUUDEN – Suomessa arvostetaan tällä hetkellä sivistyksen SIVISTYSYHTEISKUNNAN TEKIJÖITÄ suhteen vääriä asioita. Siitä on tullut rutiini, jota suoOnko perinteisillä instituutioilla sitten mitään tekeritetaan. Mennään oopperaan kuuntelemaan jotain, mistä uuden ajan sivistysyhteiskunnan kanssa? Jungmikä on määritelty nuotilleen satoja vuosia sitten, ner ei laske tässä asiassa ainakaan valtion varaan.

Jungner kritisoi.

– Minun näkökulmastani valtiovalta on tällä hetHänen mielestään sivistyksen pitäisi olla muutkellä halvaantunut. Siihen on syynä krooninen veltuva ja elävä asia, mutta tällä hetkellä se on Suomessa kaantuminen, uudistusten monimutkaisuus ja poliitlähinnä ikivanhojen mallien kopioimista. tinen peli. Sen myötä valtion kyky ohjata Suomea on – Mielestäni sivistystä on esiheikentynyt huomattavasti. merkiksi Yhdysvaltain itä- ja länsiJungnerin mukaan valtion ”SIVISTYKSEN UUSI rannikoilla tapahtuva ajattelu, josta paikan ovat ottaneet elinvoimaiset syntyy jotain ihan uutta, uusia oivalseudut, kuten Helsinki ja Tampere.

M I T TA L I I T T YY luksia. Joissakin paikoissa tehdään Tehokkaimmin Suomea muuttavat S I I H E N TA PA A N, sivistystä ja joissakin kopioidaan kuitenkin yritykset. sitä. Suomessa suurin osa kansasta – Futuricen ja Reaktorin kaltaiJ O L L A I H M I S E T O VAT on kopiointipuolella, ja se on sääli. set yritykset ovat määritelleet työK A N S S A K ÄY M I S I S S Ä Millä tavalla meidän pitäisi yhteisön vuorovaikutuksen uudelsitten jatkossa sivistää itseämme? leen ja levittävät sen ilosanomaa.

T O I S T E N S A K A N S S A .”

Jungner uskoo, että tulevaisuudessa Nyt myös perinteiset yritykset ovat perinteisen kirjaviisauden kurssi lähteneet kopioimaan sitä mallia. laskee entisestään ja sen tilalle tulevat empatiakyvyt.

Ja miten tämä liittyy sivistysyhteiskuntaan? Jung– Näen, että uusi sivistyksen mitta liittyy siihen ner sanoo, että kyse on pohjimmiltaan tasa-arvoisemtapaan, jolla ihmiset ovat kanssakäymisissä toistensa masta tavasta jakaa tietoa. kanssa. Se ulottuu small talkista siihen, että halutaan – Perinteinen malli on se, että menet opinahjoon, ymmärtää toisia ja toisaalta kerrotaan oma tunnetila jossa lahjakkaimmat ja fiksuimmat pääsevät pisimsellaisena kuin se on. mälle. Sitten ovat ihmiset, jotka eivät jaksa tai halua opiskella ja tekevät suorittavampaa työtä. Tämä muuKAUPUNGIT PELASTAVAT SIVISTYKSEN rahaispesähierarkia on nyt muuttumassa sellaiseksi, Tulevaisuuden sivistysyhteiskunnassa tarvitaan siis jossa porukka luo vuorovaikutuksessa jotain uutta. ainakin empatiaa ja sellaista ajattelua, joka luo uusia Jungner uskookin, että tulevaisuuden sivistysoivalluksia. Miten niitä saataisiin meille Suomeen? yhteiskunnassa ihmiset ratkovat ongelmia ja tekevät Jungnerin mielestä uudenlaisen sivistysajattelun töitä tasa-arvoisina. tärkein edellytys on kaupungistuminen: se että tietyllä – Uuden sivistyksen mittari on mielestäni se, alueella asuu riittävästi ihmisiä. Vain isoissa joukoissa miten ihmiset saadaan tekemään asioita yhdessä. ihmiset voivat vapautua muiden odotuksista ja ajatella uudella tavalla.

KOHTI ANTIIKIN KREIKKAA – Kävin kouluni Vaasassa. Se oli silloin pieni Jungnerin mukaan elämme kuitenkin vielä ”teollista paikka, joka määritteli kaikkien roolit ja luonteet ihan mutterivaihetta”, jossa sivistys on kaapattu osaksi 

Mikael Jungner

49

”loputonta hierarkioiden merta”. Tulevaisuudessa Ruoan saanti on varmaa ja ulkoiset uhkatekijät minitieto liikkuu vapaasti ihmisten välillä. missään. Uudessa maailmassa asia ei ole näin. Sen – Halutessaan kaikki tietävät kaiken. Prosessit ovat myöntää myös Jungner. Hän toteaa, että kaikki kanit avoimia ja niihin voi osallistua halutessaan, mutta ei ole eivät välttämättä pärjää häkin ulkopuolella. pakko. Jokaisella on siis mahdollisuus vaikuttaa. Siinä – Uusi maailma rakentuu oma-aloitteisuudelle. on vähän samaa kuin niissä kiiltokuvissa, joita on maaSe on ominaisuus, jota kaikilla ei ole. Valitettavasti lattu antiikin Kreikasta, jos unohdetaan orjat ja muut. kuljemme koko ajan kohti meritokratiaa, jossa omilla Sivistyksen hierarkioiden häviämisestä on jo nähansioilla saa enemmän kuin ennen. Se on haastava tävissä merkkejä. Jungner ottaa esimerkiksi työttömät polku ja on iso riski, että ihmiselle itselleen aletaan tohtorit. sälyttää vastuuta omasta pärjäämisestä.

– Joku kymmenen vuotta sitten oli itsestään selvää, Jungner haaveilee yhteiskunnasta, joka korosettä jos luet tohtoriksi, pääset puikkoihin. Tässä ajassa taisi yksilönvapautta, mutta ei jättäisi vastuuta tohtorin arvo ei tarkoita samalla tavalla mitään. Esineelmenestymisestä yksilön harteille. listetyn ja kaavoihin kangistuneen sivistyksen merkitys – On tärkeä tarjota kaikille hyvän elämän edellyon romahtanut. tykset, vaikka et olisi perinteisesti katsottuna tuottava Yksilön kannalta on kuitenkin lohdullista, että eriihminen. Se ei tarkoita vain asuntoa ja ruokaa, vaan laiset todellisuudet elävät rinnakkain. myös sitä, että voit matkustaa ulkomaille sekä käydä – Meillä on yhä myös monta elokuvissa ja konserteissa. perinteistä urapolkua, joita pitkin voit edetä ja menestyä. Ja sitten KANSANLUONNE ON RIKKI ”UUSI MAAILMA on tämä uusi siinä rinnalla. Se on Millainen ihminen sitten pärjää RAKENTUU OMAyhteiskunnan kannalta lohdullista. tulevaisuuden hyvinvointiyhteisVaikka kehitys jauhaa maailmalla, kunnassa? Jungner sanoo, että ALOITTEISUUDELLE. Suomen ei tarvitse olla etunenässä, tarvitsemme oma-aloitteisuuden SE ON OMINAISUUS, kunhan napataan jossain vaiheessa lisäksi haastattelun alussa mainitkiinni mahdollisuuksista. tua empatiaa – sitä että osaamme J O TA K A I K I L L A ottaa muut ihmiset huomioon ja E I O L E .”

KANIT ULOS HÄKISTÄ! toimia heidän kanssaan.

Vaikka uusi ja vanha malli elävät Yhteisöllisen toiminnan nyt rinnakkain, muutos on Jungnesijaan meillä arvostetaan kuitenrin mielestä ennen pitkää väistämätön. kin tällä hetkellä enemmän yksilösuorituksia. Tämä – Sen voima lähtee siitä, että se kumpuaa ihmiselle näkyy Jungnerin mukaan arvostetuimpien ammatlajityypillisestä tavasta tehdä asioita ja olla vuorovaitien listoilla, joiden kärkipäässä keikkuvat aina lenkutuksessa. Teollisen ajan tehokkuus oli kahle, joka täjät, kirurgit ja muut yksilösuorituksiin perustuvat pakotti ihmiset tietynlaiseen tapaan toimia. Nyt se työt. kahle on kuitenkin jäämässä taakse, mikä näkyy niin Hän harmittelee sitä, että tunteisiin suhtaudutaan koulutuksessa kuin työssä.

Suomessa välinpitämättömästi tai väheksyvästi. Sen Monet kokevat tämän muutoksen ahdistavana. lisäksi Jungner haluaisi eroon sääntöuskovaisuudesta.

Pahimmillaan perinteiset vakaat organisaatiot kaatuHän muistelee lukeneensa tutkimuksen, jonka mukaan vat, ja vakityöt vaihtuvat projektisilppuun. Jungnerin jopa 70 prosenttia suomalaisista kokee sääntöjen noumielestä ei pitäisi ahdistua, vaan iloita vapaudesta. dattamisen tärkeäksi osaksi minäkuvaansa.

– On hassua, että tämä ahdistaa monia. Minua se Nämä kolme kansallista luonteenpiirrettä – innostaa. Toisaalta jos kymmenen sukupolvea suomayksilösuoritusten arvostaminen, empatian puute ja laisia on opetettu häkkikaneiksi ja nyt ovet avataan, sääntöuskovaisuus – vaikeuttavat Jungnerin mukaan niin vaatiihan se aikaa, että uskallat tulla ulos. menestymistämme uudenlaisessa maailmassa.

Häkkikaneja on toisaalta helppo ymmärtää. Elämä – Tämä paletti oli tosi kova juttu vielä 90-luvulla häkissä on kenties tylsää, mutta toisaalta turvallista. ja varmasti yksi Suomen menestyksen syistä. Silloin

50

Sivistysyhteiskunta 2117

Vaikka Mikael Jungnerilla on paljon ajatuksia siitä, millainen on hyvä yhteiskunta, hän ei kaipaa takaisin politiikkaan. ”Ehkä joskus”, Jungner kommentoi.

pärjäsivät kaikki prosessien hiomiseen erikoistuneet yritykset, kuten Nokia. Mutta tässä kompleksisessa maailmassa se ei enää toimi.

Tietoverkot ja globalisaatio ovat ajaneet maailman tilanteeseen, jossa suomalaisten perinteinen tapa toimia on lähinnä riippakivi.

– Vuorovaikutus on lisääntynyt eksponentiaalisesti ja se tapahtuu dynaamisessa systeemissä. Se tarkoittaa sitä, että maailmassa on syy-seuraussuhde, mutta sen näkee vasta jälkikäteen, ei etukäteen. Tällaisessa maailmassa sääntöorientoitunut, faktoihin pohjaava malli ei toimi.

SUOMI VOISI NÄYTTÄÄ MUILLE NÄRHEN MUNAT

Mikä siis ratkaisuksi? Miten muuttaa suomalaista kansanluonnetta? Jungnerilla on tarjota resepti tähänkin. Ensimmäinen lääke on kansainvälistyminen: tarvitsemme Suomeen ihmisiä maailmalta tuomaan uusia ajatuksia.

Sen lisäksi tarvitsemme sallivuutta. Jungner nostaa hyväksi esimerkiksi tasa-arvoisen avioliittolain, joka oli hänen mielestään jopa isompi asia koko Suomelle kuin avioliittoon aikoville vähemmistöjen edustajille. Se toi kaivattua moninaisuutta.

Ja sitten tarvittaisiin vielä vähän tottelemattomuutta. Sitäkin on kuulemma luvassa.

– Olen todella optimistinen sen suhteen, mitä peruskoulussa nyt tapahtuu. Siellä on menossa tottelemattomuuden ja kyseenalaistamisen nostaminen.

Tunteet ovat nyt jopa tärkeämpiä kuin faktat.

Kaiken tämän lisäksi meidän kannattaisi panostaa vielä tiedon vapaaseen liikkumiseen sekä aiemmin mainittuun moderniin versioon antiikin Kreikan ideaalista ja tasa-arvoisista vaikutusmahdollisuuksista.

– Suomi on siinä mielessä hienossa asennossa, että se on perusteiltaan hemmetin tasa-arvoinen ja vuorovaikutus on todella mutkatonta. Jos täällä saisi itämään näitä ajatuksia, Suomi näyttäisi närhen munat lähes kaikille kansakunnille, Jungner visioi.

Mikael Jungner

51

Kulttuurikeskus Caisan johtaja Cátia Suomalainen Pedrosa on huolissaan siitä, ettei väestön rivakka kansainvälistyminen peilaudu suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään toden­ mukaisesti.

52

Sivistysyhteiskunta 2117

MONIKULTTUURINEN TAIDE MUUTTAA ASENTEITA Cátia Suomalainen Pedrosa johtaa helsinkiläistä kulttuurikeskusta sillä ajatuksella, että tulevaisuudessa sitä ei tarvita.

R

UUSUNPUNAISET LINSSIT putosivat silmiltä kolisten ja kovaa. Vuosi oli 1998, ja 18-vuotias Cátia Suomalainen Pedrosa vietti baari-iltaa opiskelukavereidensa kanssa Orivedellä. Tuore ylioppilas oli tullut kansan­opiston musiikkilinjalle viettämään välivuotta.

Hänelle oli kotona Portugalissa kerrottu toimittajaäidin synnyinmaasta Suomesta vain hyviä asioita.

Ihana illuusio tuhansien järvien hyvinvoivasta lintukodosta romahti hetkessä, kun kantasuomalainen natsiporukka tuli uhoamaan kansainvälisen opiskelija­ ryhmän pöytään. Aggressiiviset liivimiehet lupasivat karkottaa tulokkaat vaikka väkivallalla, jos nämä eivät

muutoin ymmärtäisi poistua maasta.

– Olin ollut Suomessa vain muutaman viikon, kun itkin äidille puhelimessa, että täällä on ihan oikeaa rasismia. Eikä pelko siihen jäänyt, sillä jengi varjosti meitä muualta tulleita aina, kun liikuimme opiston ulkopuolella.

Kulttuurikeskus Caisan johtajana työskentelevä Suomalainen Pedrosa toteaa nyt, lähes 20 vuotta myöhemmin, että ristiriitaiseen todellisuuteen herääminen vaikutti taustalla, kun hän päätti, ettei välivuoden jälkeen palaisi Portugaliin.

ELÄMÄNTEHTÄVÄ LÖYTYI

Vaikka politiikan ja kansainvälisten suhteiden opinnot 

CÁTIA SUOMAL AINEN PEDROSA • Syntynyt Azoreilla, Terceria-saarella 1980 • Kulttuurikeskus Caisan johtaja elokuusta

2016 • Opiskellut Suomessa sekä musiikkitieteen maisterin että kulttuurituottajan tutkinnot • Ei tämänhetkisiltä kiireiltään ehdi soittaa kaksimetristä, 12-kiloista kontrabassobalalaikkaa • Haluaa suomalaisestradeille eri puolilta maailmaa pohjoiseen kolkkaan kotiutuneita taiteilijoita

Cátia Suomalainen Pedrosa

53

odottivat yhteiskunnallisesti orientoitunutta musii-näyttely, kolme New Spanish Cinema -leffamatineaa, kinharrastajaa Lissabonin yliopistossa, matka jatkui latinalaisen Amerikan kitarakonserttisarja Voz de proOrivedeltä Helsinkiin. funda madera sekä monenlaisia esityksiä ja työpajoja Virallisen kotouttamisjakson jälkeen vuonna 2000 lapsille.

Suomalainen Pedrosa aloitti musiikkitieteen opis– Caisa tarjoaa puitteet Suomeen tulleille taiteilikelun Helsingin yliopistossa ja valmistui maisteriksi joille. Toivomme, että tätä kautta he löytävät työtilaikahdeksan vuotta myöhemmin. suuksia myös muualta. Samalla osoitamme, että maaOpintojensa ohessa tarmokas nainen rikastutti hanmuuttajat voivat tehdä muitakin töitä kuin siivota, pääkaupungin kansainvälistä kulttuuritarjontaa muun ajaa bussia, hoitaa vanhuksia tai skannata tuotekoomuassa latinalaisen Amerikan elokuvafestivaalia järdeja marketin kassalla. jestävän Cinemaissín taustajoukoissa.

Suomalainen Pedrosa korostaa, ettei hän komHän liittyi myös venäläisemigranttien perustamentillaan arvota mitään työtä tai tehtävää toista maan Helsingin balalaikkaorkesteriin – eikä aikaaparemmaksi tai huonommaksi. Hän on vain huoliskaan, kun järkälemäisen kontrabassobalalaikan saan siitä, ettei väestön rivakka kansainvälistyminen soittaja valittiin satavuotiasta peilaudu yhteiskuntaan ja työeläorkesteria ylläpitävän yhdistyksen mään todenmukaisesti. puheenjohtajaksi. ”A L A M M E – Suomi on osoittautunut TILASTOT TUKEVAT Y M M Ä R TÄ Ä , M I T E N oikeaksi valinnaksi ensinnäkin TAVOITETTA siksi, että olen saanut täällä maail– Caisassa maahanmuuttajat ja R A J O I T T U N U T TA man korkeatasoisimman koulutukkantasuomalaiset toteuttavat proON NÄHDÄ MUIDEN sen ja toisekseen sen vuoksi, että duktioita yhdessä. Asenteet muutlöysin elämäntehtäväni suomalaituvat, kun annamme auktoriteetin KU LT T U U R I E N sen yhteiskunnan kansainvälistämija vastuun ulkomaalaistaustaiselle E D U S TA JAT sessä, Suomalainen Pedrosa kertoo. taiteilijalle. Alamme ymmärtää, – Jälkimmäisestä kiitän ositmiten rajoittunutta on nähdä muiS O V E LT U V I K S I VA I N tain Orivedellä kokemaani rasisden kulttuurien edustajat soveltuTIETYNLAISIIN tista hyökkäystä, jonka myötä viksi vain tietynlaisiin ammatteioivalsin, ettei Suomi olekaan niin hin.

A M M AT T E I H I N.” suvaitsevainen kuin olin aiemmin Selustatukea missiolleen olettanut.

Suomalainen Pedrosa saa Helsingin kaupungin tilastoista: MAAHANMUUTTAJASTA ON MONEKSI Vuoden 2016 lopussa helsinkiläisiä oli 635 000.

Caisan nettisivujen pääkuvassa punanenäisellä Heistä vajaa 15 prosenttia eli 94 000 oli ulkomaalaisklovnilla on paksut pullonpohjalinssit ja säikky katse. taustaisia. Äidinkielenään muuta kuin kotimaisia kieVasenta poskea hivelee käsi, jonka pinkin hansikkaan liä puhui 14 prosenttia eli 88 132 helsinkiläistä. sormiosat näyttävät mustekalan lonkeroilta.

Varhaiskasvatus- ja peruskouluikäisistä vieraskieVai onko turkoosilla turbaanilla päänsä peittänyt lisiä oli lähes 19 prosenttia ja toisen asteen koulutuktyyppi klovni? Kasvonpiirteistä tulee mieleen hyvin sen ikäluokasta 17 prosenttia. syönyt rekkakuski ja leuan alla näkyvän kukikkaan Väestöennusteiden mukaan vuonna 2050 helsinkauluksen pitsikoristeesta edesmenneen mummon kiläisiä voi olla jopa 866 000. Kasvusta 70 prosenttia kotitakki. tulee maahanmuutosta.

Arvoituksellisen hahmon alla oleva teksti kannusSuomalainen Pedrosa lähettää terveisiä helsinkitaa: Ahmi kulttuuria! Nauti Caisan syksyn herkkuvaliläisille teattereille, konserttisaleille ja muille taidekoimasta. yhteisöille. Hän toivoo, että joka puolella ryhdytään Tarjolla on muun muassa kurdistanilaisen kuvamiettimään strategioita kansainvälistyvän väestön taiteilijan Dana Danishmandin Minun Helsinkini palvelemiseksi.

54

Sivistysyhteiskunta 2117

Suomalainen Pedrosa toteaa, että kulttuurin kuluttajia ovat koulutetut keski-ikäiset naiset ja pohtii, miten käy, kun heidän määränsä vähenee.

Hän kysyy, mistä löydetään uudet yleisöt ja pääsylippujen maksajat.

– Perinteisesti kulttuuria kuluttavat korkeasti koulutetut keski-ikäiset kantasuomalaisnaiset. Kun heidän suhteellinen määränsä vähenee, mistä löytyvät uudet yleisöt ja pääsylippujen maksajat?

– Mikäli uusia yleisöjä halutaan löytää maahanmuuttajista, on taiteen näkökulmien ja esittäjien heijastettava heidän todellisuuttaan, Suomalainen Pedrosa painottaa.

VÄYLÄT AUKI TAIDETALOIHIN

Lomamatka Kanadaan kesällä 2017 kiteytti Suomalainen Pedrosalle tavoitetilan, jota kohti hän päivittäin työssään kulkee.

Voittoa tuottamattoman Canadian Stage -teatteriyhteisön tuottama William Shakespearen näytelmä Loppiaisaato (Twelfth Night) oli nykyaikaan tuotu tulkinta, jonka rooleissa näkyi vähintään yhtä 

Cátia Suomalainen Pedrosa

55

Kulltturikeskus Caisa avaa Suomalainen Pedrosan mukaan erilaista taustoista tuleville taiteilijoille väyliä suomalaisten taideinstituutioiden palvelukseen.

56

Sivistysyhteiskunta 2117

paljon aasialaisesta ja afroamerikkalaisesta alkuperästä kertovia kasvoja kuin aikanaan Amerikan mantereelle Euroopasta muuttaneiden vaaleita pigmenttejä.

– Näytelmää katsoessani ajattelin jälleen, että eihän meillä Suomessa näy muita kuin kantasuomalaisia näyttelijöitä.

Suomalainen Pedrosa lisää, ettei kulttuurikeskus Caisan tehtävä ole säilyttää Helsingin taide-elämän etnistä kirjoa omassa kuplassaan, vaan avata erilaisista taustoista tuleville taiteilijoille väyliä suomalaisten taideinstituutioiden palvelukseen.

– Toivon näkeväni päivän, jolloin Caisaa ei enää tarvita. Se on päivä, jolloin esimerkiksi Helsingin kaupunginteatterin taiteellisen henkilökunnan koostumus vastaa väestörakennetta.

KAIKUKUJALLE UUSI CAISA

suomalaiseen yhteiskuntaan huomattavasti kivuttomammin kuin moni muu ulkomaalainen.

Tietä ovat tasoittaneet äidiltä saadut sukunimi ja vaalea iho sekä hyvä suomen kielen taito.

Entä onko jotain, mitä portugalilais-suomalainen kulttuurivaikuttaja haluaisi tuoda kasvuympäristöstään Lissabonin läheltä Barreiron kaupungista Helsinkiin?

Mitä me täällä Pohjolassa voisimme oppia eteläeurooppalaisesta elämänmenosta?

– Lapsuudenkotini on kymmenkerroksisessa talossa, jossa totuin kiinalaisiin, brasilialaisiin, intialaisiin, angolalaisiin, guineabissaulaisiin ja kapverdelaisiin naapureihin. Toivon tietysti, että Suomessakin tällainen taustojen monipuolisuus olisi itsestäänselvyys.

Suomalainen Pedrosa kertoo kysyneensä tätä haastattelua varten myös Helsingin yliopiston Biotekniikan Instituutissa työskentelevältä portugalilaiselta puolisoltaan, mitä tämä haluaisi tuoda synnyinmaastaan Suomeen. ”EIHÄN MEILLÄ – Mies kaipaa spontaania sosiS U O M E S S A N ÄY aalisuutta. Hänen mielestään täällä on hankala luoda kontakteja, vaikka M U I TA KU I N toisaalta hän myöntää, että sitten K A N TA S U O M A L A I S I A kun jää on murrettu, ystävyys on yleensä syvällisempää ja kestävämN ÄY T T E L I J Ö I TÄ .” pää kuin Portugalissa.

Helsinkiläisen kulttuurielämän monikulttuuristaminen on Suomalainen Pedrosan mielestä innostava tehtävä, joka edellyttää yhtä lailla pitkäjänteistä rutiinien sietoa kuin aktiivista vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa.

– Olin viimeksi eilen puhumassa ammattikorkeakoulun opiskelijoille johtajan työstä. Kerroin heille, ettei tämä mitään glamouria ole, vaan arkista puurtamista.

Kulttuurikeskuksen johtaja viettää paljon aikaa työpöydän ääressä erilaisien hallintovelvoitteiden ja raportoinnin parissa, ja vastuulla on kymmenen ihmisen organisaatio.

Syksyllä 2018 Kaisaniemestä Kallioon muuttavan Caisan tiimiläisten juuret ovat Suomen lisäksi muun muassa Portugalissa, Algeriassa, Kongossa, Nigeriassa, Vietnamissa ja Boznia-Hertzegovinassa.

– Tuleva muutto on meille yhteinen, mukava haaste. Saamme suunnitella Kaikukujalle Elannon entiseen leipätehtaaseen remontoitavat tilat toiveidemme mukaan, ja samalla tietysti pohdimme, miten 21-vuotiaan Caisan toimintaa kannattaisi uudistaa.

OTETAAN OPPIA PORTUGALISTA

Pohtiessaan omaa tilannettaan maahanmuuttajana Suomalainen Pedrosa olettaa, että hän on sujahtanut

EI ENÄÄ POSKISUUKKOJA

Säännöllisesti lapsuudenkotiinsa vanhempiaan tervehtimään matkustava Suomalainen Pedrosa nauraa omassa käyttäytymisessään havaitsemalleen muutokselle.

Paikallisen perinteen tapaan äiti ja tytär istuvat päivittäin tuntikausia läheisessä korttelikahvilassa 50 sentin hintaisen kahvikupin äärellä.

Aina paikalle osuu myös tuttuja, joista osa jatkaa matkaansa ja osa jää vaihtamaan kuulumisia. Hyviin tapoihin kuuluu, että kaikkia tervehditään.

– Usein äiti huolestuu siitä, etten ole tervehtinyt tuttuja, johon minä vastaan, että tietysti olen tervehtinyt.

– Näissä tilanteissa olen tajunnut, miten paljon Suomessa asuminen on vaikuttanut käyttäytymiseeni. Äidin mielestä minä en tervehdi, kun en pussaile kavereita poskelle. Minusta on tullut niin suomalainen, että poskipusuttelu tuntuisi tosi oudolle.

Cátia Suomalainen Pedrosa

57

SIVISTYS ON KAMALA SANA Timo Korpi alias Timo Wilderness esittelee maailmalle suomalaista suopainia ja saunakulttuuria. Hän ei pidä sivistykseen liittyvästä elitistisestä mielikuvasta.

F

INL ANDIA-TALON KAHVIL ASSA on kymmeneltä aamupäivällä rauhallista. Matalien sohvapöytien äärellä pidetään kokouksia ja näpytellään läppäreitä. Välillä kuuluu espressokoneen korinaa.

Tämän rakennuksen arkkitehti Alvar Aalto vei aikoinaan Suomea maailmankartalle, ja niin on vienyt vastapäätä istuva mustaan huppariin pukeutunut nuori mieskin.

Hän on videobloggaaja Timo Korpi, joka tunnetaan paremmin taiteilijanimellä Timo Wilderness.

Hänen Suomea esittelevät nettivideonsa ovat keränneet Youtubessa parhaimmillaan yli miljoona näyttö-

kertaa ja tuhansia Facebook-jakoja.

Niissä Timo Wilderness esittelee muun muassa alastomia suopainijoita ja kertoo Sompasaunasta, joka on talkootyöllä ilman viranomaisten lupia rakennettu yleinen sauna. Vaikka aiheet ovat varsin klassista Suomikuvastoa, videot eivät ole pölyntuoksuisia matkailumainoksia. On nopeita leikkauksia, tyylikästä grafiikkaa ja kauko-ohjattavan dronen avulla kuvattua ilmakuvaa.

Kaikki Wildernessin videot on tehty suoraan kansainväliselle yleisölle, siis englanniksi. Niiden ansiosta moni suomalainenkin on tajunnut, että tämä on oikeastaan aika kiehtova maa, jossa tapahtuu hienoja asioita.

TIMO KO R PI • Helsinkiläinen vloggaaja ja videoalan yrittäjä • Tekee nettivideoita nimimerkillä Timo Wilderness,

jonka hän keksi syöttämällä oman nimensä Googlen käännöskoneeseen • Esittelee Suomen erikoisia nähtävyyksiä Welcome To Finland -videosarjassaan • On tehnyt myös tv-ohjelmia Ylelle • Opiskeli laskentatoimea Helsingin kauppakorkeakoulussa

58

Sivistysyhteiskunta 2117

Timo Korpi tekee videoblogiaan erilaisella asenteella kuin monet muut. Hän julkaisee kourallisen hiottuja videoita vuodessa, siinä missä useimmat laittavat ulos pari videota viikossa.



Timo Wilderness

59

Korpi on innostunut viime aikoina autoilusta. Hän hankki hiljattain ajokortin ja valkoisen Toyota Corollan.

60

Sivistysyhteiskunta 2117

SUOMALAINEN ON SUOMALAISUUDEN ASIANTUNTIJA

Hän kuvailee olevansa elämyshakuinen ihminen.

– On ihanaa, että joku asia täyttää mieleni kokonaan. Minulle se on ainoa tapa elää ja pitää itseni vireänä. Näiden tempausten kautta pystyn myös tutustumaan itseeni ja muihin ihmisiin sekä erilaisiin elämänkatsomuksiin.

Nyt Korpi kertoo sukeltaneensa syvälle erilaisiin fantasiamaailmoihin.

– Olen aika eskapistisessa elämänvaiheessa, ja olen ympäröinyt itseni fantasialla. Katson Game of Thronesia, pelaan välillä Pokemon Gota ja luen iltaisin Harry Pottereita. Syvin syöveri on se, että olen alkanut rakentaa Taru Sormusten Herrasta -pienoismalleja.

Toinen viime aikojen hurahdus Korven elämässä on kiinan kielen opiskelu. Hän haaveilee, että voisi perustaa jossakin vaiheessa kiinankielisen Youtube-kanavan.

Korpi on suomalaisen videobloggaamisen pioneereja.

Hän aloitti nettivideoiden tekemisen seitsemän vuotta sitten. Alkupään videot Korpi kertoo jo poistaneensa netistä. Ne olivat vielä harjoittelua, mutta parin viime vuoden aikana hän on löytänyt oman tyylinsä.

Samalla yleisö on löytänyt Timo Wildernessin.

Kulminaatiopiste oli edellä mainittu suopainivideo, jossa vierailtiin Nummijärvellä Pohjanmaalla.

– Se oli jopa suomalaisille uusi aihe, ja videosta tuli hyvä ja kiinnostava. Olen siitä edelleen ylpeä, Korpi sanoo.

Hän oli tehnyt videoita myös matkoiltaan Kaakkois-Aasiasta ja Euroopasta, mutta vasta suomalaiset erikoisuudet räjäyttivät katsojapankin. Lähiaiheisiin keskittyminen oli Korven mukaan luonteva ratkaisu.

– On helppoa puhua ihmisille suomalaisuudesta, koska sen SIVISTYS JAKAA KANSAN asiantuntija minä olen. Olen yksi Vaikka Korpi on laaja-alaisesti ”MONI ON VIHANNUT niistä harvasta 5–6 miljoonasta kiinnostunut maailmasta ja sivisKO U LU N K ÄY N T I Ä . ihmisestä maailmassa, joten ehkä tää itseään oma-aloitteisesti, hän ei minun kannattaisi kertoa siitä. Ei mielellään kutsu itseään sivistyS E O N K AU H E A muualla asuvia ihmisiä välttämättä neeksi. Syynä tähän on kyseisen TA PA T U L L A kiinnosta, mitä mieltä joku suomatermin elitistinen pohjavire. lainen on jostakin aiheesta x.

– Sivistys on todella huono JÄ S E N E K S I TÄ H Ä N Korpi oli liikenteessä hyvään sana. Se tarkoittaa käytännössä Y H T E I S KU N TA A N.” aikaan. Hänen ensimmäiset Suosamaa kuin sofistikoitunut. mi-aiheiset videonsa ilmestyi Korpi kritisoi sitä, että sivisvät Youtubeen keväällä 2015. Pari tyksestä on tullut eräänlainen vuotta myöhemmin alkoi itsenäisyyden juhlavuosi, raja-aita, joka jakaa kansan kahteen leiriin: sivistyneeja Suomea esitteleviä videoita tekivät kaikki kynnelle seen eliittiin ja tavalliseen rahvaaseen. Hän uskoo, että kykenevät tahot. sama ilmiö selittää osaltaan esimerkiksi Yhdysvalto – Se oli hyvä aika, kun pahin trendi ei ollut vielä jen viime presidentinvaalien tulosta. päällä. Löysin tietyn markkinaraon, sillä kotimaanMiten tähän on jouduttu Suomessa? Korpi osoittaa matkailun ja lähiasioiden puolesta puhuvia ei tuolloin syyttävällä sormellaan koululaitosta. vielä juurikaan ollut.

– Siellä ihmiset jaetaan niihin, jotka onnistuvat ja niihin, jotka pyyhkivät päästötodistuksella takapuolensa.

ALASTONTA MATKAILUA JA On mielestäni todella ymmärrettävää vihata sivistystä.

FANTASIAMAAILMOJA Korpi on itse opettajan poika ja sanoo olleensa Korpi on kotonaan suopainin kaltaisten erikoisemhyvä koulussa, mutta ymmärtää miksi nuo vuodet pien aiheiden parissa. Hän on nimittäin harrastanut tekevät monista loppuiäkseen sivistysvastaisia. itsekin erikoisia tempauksia. Vuonna 2013 Korpi mat – Tiedän, että moni on vihannut koulunkäyntiä. kusti ystävänsä kanssa Euroopan halki ilman vaatteita Se on kauhea tapa tulla jäseneksi tähän yhteiskuntaan. ja rahaa. Tästä reissusta hän teki Ylelle tv-ohjelman Suuri auktoriteetti laittaa lapset pakolla tekemään jotanimeltä Alaston matka. Yhdessä vaiheessa taas Korpi kin epämiellyttävää. Totta kai se synnyttää voimakkaita asui vuoden ajan hylätyissä taloissa. tunteita. 

Timo Wilderness

61

KOULUA VOI LARPATA

Korpi toivoo, että hän voisi joskus keskittyä tutkimaan kasvatusta ja etenkin peruskoulua. Hän haluaisi selvittää, miten oppiminen voisi olla kivempaa ja sallivampaa.

– Minua kiinnostaisi tietää, miten se voisi palvella sitä, että ihmisessä itsessään herää halu osallistua ja rakentaa yhteiskuntaa.

Korpea kiinnostavat muun muassa erilaiset koulukokeilut.

– Tanskassa on larppikoulu, jossa larpataan eli live-roolipelataan aineita. Sen tarkoitus on leikillistää ja pelillistää oppimista. Näin siitä tulee kokemuksellista. Hirveän kiinnostavia ovat myös suomalaiset kokeilut, joissa leikitään kaupunkia. Lapsille jaetaan työt, kuka on pormestari, kauppias, kuski ja niin edelleen. Siinä opitaan vuorovaikutusta leikin kautta.

Näissä asioissa meillä on Korven mielestä petrattavaa.

– Yksi sivistyksen tarkoitus on se, että sivilisaatio säilyisi täällä suurin piirtein tällaisena. Sitten tullaan ilmastonmuutokseen, fossiilisten polttoaineiden loppumiseen ja tällaisiin ongelmiin. Eihän Suomi toimi tällä hetkellä maailman mittakaavassa näitä asioita edistäen.

Onko Suomi siis sivistysyhteiskunta? Korven mielestä ei.

– Meidän elämäntapamme on todella ongelmallinen sivilisaation säilymisen kannalta. Jos näistä asioista ei puhuta samassa lauseessa, ollaan hakoteillä sen suhteen, mitä on sivistys ja sivistynyt elämäntapa.

ÖLJY ON HUUMETTA

Vaikka Korpi kritisoikin suomaIHMISKONTAKTIA laista elämäntapaa, hän myöntää ”MEIDÄN Vaikka Korpi on nettivideoiden olevansa yhtä lailla osa sitä, eikä E L Ä M Ä N TA PA M M E pioneeri ja asiantuntija, hän ei haluaisi saarnata liikaa aiheesta. silti usko, että sivistyksen tulevai – Meillä kävi huono tuuri, kun ON TODELLA suus perustuu videoihin. Hänen öljyn ja fossiilisten polttoaineiden ONGELMALLINEN mukaansa ne eivät voi korvata koskaltaisia energianlähteitä sattui kaan oikeiden ihmisten seuraa. olemaan helposti käytössämme.

S I V I L I S A AT I O N – Ihmisten muodostamat verÖljyhän on ihan hirveä huume, ja S Ä I LY M I S E N kostot ovat tärkeitä oppimiselle öljyöverit ovat koko vuosimiljooja sivistymiselle sekä sosiaaliselle nan kovin trippi. Meillä nykyihmiK A N N A LTA .” sivistykselle. Youtuben algoritmit sillä on ollut sen ansiosta todella eivät ole niin hyviä, että oppisimme hauskaa ja on edelleen. sen avulla kaiken tarvitsemamme.

Korpi pohtii, millaiseen lasku Parhaiten videot toimivatkin Korven mukaan humalaan öljyöverit johtavat. Hän näkee tulevaisuuerilaisten teknisten asioiden ja taitojen opiskelussa: dessa ainakin kaksi mahdollista skenaariota. lähes joka asiaan kun löytyy Youtubesta jonkinlainen – Voi olla, että kaikki fossiiliset polttoaineet polopetusvideo. tetaan loppuun, ja sen myötä elämäntapamme menee – Olenhan itsekin oppinut kaiken teknisen täysin uusiksi. Toinen vaihtoehto on, että ihminen ammattitaitoni Youtuben tutoriaalivideoiden avulla. keksii lyhyessä ajassa jonkin vaihtoehtoisen energian

muodon, joka pyörittää kaikkea infrastruktuuria.

SUOMI EI OLE SIVISTYSYHTEISKUNTA Korpi teki Ylen Kioski-ohjelmalle videota, jossa Lopuksi sukellamme suomalaisen sivistysyhteiskunnan koko energiakysymys olisi selitetty auki ja katsojille tilaan. Aivan ensimmäiseksi Korpi haluaa määritellä, olisi kerrottu, millainen on maailma öljyn jälkeen. Tehmiten sivistynyt yhteiskunta hänen mielestään toimii. tävä osoittautui kuitenkin mahdottomaksi.

– Mielestäni sivistys on kaikkea sitä, mikä pitää – Yritin todella paljon, mutta en vain löytänyt vassivilisaatiota yllä ja kehittää sitä. Se voi tarkoittaa tauksia kysymyksiini. todella monia muitakin asioita kuin lukeneisuutta.

Timo Wilderness aikoo silti jatkaa yleisönsä sivisSe voi olla esimerkiksi empatiaa, vuorovaikutusta, tämistä tästä ja muista tärkeistä aiheista. ymmärrystä ja rakentavaa käytöstä.

– Kaiken tekemiseni keskiössä on yleissivistys.

VIDEO EI KORVAA

62

Sivistysyhteiskunta 2117

Korpi on kiinnostunut erikoisuuksista.

Finlandia-talolta hän halusi etsiä kohdan, jossa arkkitehti Alvar Aalto oli muokannut rakennuksen muotoja säästääkseen pihalla seisovia puita.

Timo Wilderness

63

Tiitu Takalon teokset syntyvät Tampereen Tammelassa.

Päässä on Suomen sarjakuvaseuran ansioituneelle sarjakuvantekijälle antama Puupäähattu.

64

Sivistysyhteiskunta 2117

SARJAKUVAT OVAT TÄRKEÄÄ SIVISTYSTYÖTÄ Palkittu sarjakuvapiirtäjä Tiitu Takalo käsittelee teoksissaan sekä suuria historiallisia teemoja että arkoja henkilökohtaisia aiheita. Sivistykseen hän suhtautuu tee-se-itse-asenteella.

I

KKUNAL AUDALLE ASETELLUT PURKIT pursuavat kyniä. Viereisellä pöydällä on avoin mustepurkki, jonka viereen on roiskunut mustaa väriä.

Tiitu Takalo kastaa kynän musteeseen ja alkaa värittää piirustuspöydällä olevan sarjakuvasivun ruutuja.

Olemme Takalon kodin yhteydessä olevassa työhuoneessa. Se sijaitsee Annikin puutalokorttelissa, Tampereen Tammelassa. Paikka tunnetaan muun muassa Annikin runofestivaalista, jota on järjestetty korttelin sisäpihalla useana vuonna.

Nykyään se on monille tuttu Takalon vuonna 2014 ilmestyneestä sarjakuvaromaanista Minä, Mikko ja

Annikki, joka voitti Sarjakuva-Finlandian ja vuodesta 1944 asti jaetun Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon.

Lisäksi Takalo on saanut parhaille sarjakuvantekijöille myönnettävän Puupäähatun. Menestys ei ole ihme. Takalo on yksi Suomen taitavimpia sarjakuvantekijöitä. Piirustusjälki on kaunista ja kuvakerronta niin sulavaa, että katse leijailee ruudusta toiseen.

Aihevalinnatkaan eivät ole mitä tahansa kolmen ruudun kepeää vitsailua. Minä, Mikko ja Annikki on esimerkiksi noin 240-sivuinen järkäle, joka kertoo Tampereen teollistumisen historian, Annikin puu- 

TIITU TAKALO • Ammatti: sarjakuvataiteilija • Asuu Tampereella puolisonsa ja koiransa kanssa • Palkittu Sarjaku-

va-Finlandialla 2015, Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnolla 2015 ja Puupää-hatulla 2017 • Valmistui Tampereen ammattikorkeakoulusta kuvataiteilijaksi ja työskenteli jonkin aikaa myös ammattitaiteilijana • Julkaissut kahdeksan sarjakuva-albumia vuosina 2004–2014

T i i t u Ta k a l o

65

Takalo ei halua olla tiedonhankinnassa vain netin varassa. Jos pitää esimerkiksi piirtää auto, hän saattaa etsiä mallin vanhasta tietosanakirjasta.

Minä, Mikko ja Annikki -teos toi Sarjakuva-Finlandian ja Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon.

Puupäähattu myönnettiin menestyksekkäästä urasta sarjantekijänä.

Tässä työn alla on omaelämäkerrallisen sarjakuvan sivu, jossa Takalo ja hänen puolisonsa kohtaavat sairaalan teho-osastolla.

talokorttelin tarinan ja siinä sivussa vielä sen, miten Takalo ja hänen puolisonsa löysivät toisensa ja päätyivät asumaan Annikille. Historia ja nykyisyys nivoutuvat taitavasti yhteen.

Kunnianhimon tasosta kertoo se, että Takalo työsti kyseistä sarjakuvaromaania kolmen vuoden ajan.

Alkuvaiheessa hän kävi osa-aikaisesti päivätöissä, mutta loppumetreillä työviikko oli seitsemänpäiväinen ja työpäivät kymmentuntisia.

SARJAKUVA SIVISTÄÄ

Jopa moni itseään sivistyneenä pitävä mieltää sarjakuvat lasten viihteeksi. Tampereen kaupungin kirjapalkintoraatikin väitteli kuulemma siitä, voiko kyseisen tunnustuksen antaa sarjakuvalle. Takalo sanoo, että hän itse törmää enää harvoin taidemuotoaan koskeviin ennakkoluuloihin.

– Se johtuu siitä, että elän kuplassa. Ympärilläni on ihmisiä, jotka lukevat sarjakuvia ja tietävät, että niiden piirtäminen on jonkun työ ja että ne voivat olla aikuisille suunnattuja.

Välillä tuo kupla kuitenkin puhkeaa.

66

Sivistysyhteiskunta 2117

– Olin kerran kirjamessuilla myymässä sarjakuvakirjoja, kun tiskille tuli kaksi ihmistä, joille sanoin, että tässä olisi kotimaista sarjakuvaa. He vastasivat: ”voi kun meidän pojat on jo niin vanhoja, että he eivät enää lue sarjakuvia”. Siinä tiivistyi monien asenne: pojat lukevat sarjakuvia, kunnes täyttävät 14 vuotta.

Se on Takalon mielestä harmi, sillä sarjakuvat ovat aikuisillekin hyvä tapa sivistyä. Hän ottaa esimerkiksi Art Spiegelmanin Holokaustia käsittelevän, Pulitzer-palkitun Maus-teoksen sekä Keiji Nakazawan Hiroshiman pojan.

– En ole erityisen kiinnostunut toisesta maailmansodasta, mutta niiden ansiosta innostuin itse lukemaan lisää aiheesta. Näissä teoksissa on mukana myös tunnetaso, ei vain faktataso. Se kiinnostaa minua aina historiallisissa jutuissa.

SEKÄ TIETOA ETTÄ TEKOJA TARVITAAN

Takalon ensimmäiset sarjakuvat julkaistiin 2000luvun alussa kopiokoneella monistetuissa omakustannelehdissä, joita myytiin muun muassa punk-keikoilla. Tee-se-itse-ajattelu näkyy yhä esi-

merkiksi siinä, miten hän suhtautuu itsensä sivistämiseen.

– Minulla ei ole akateemista koulutusta, enkä ole teoreettinen ihminen. Koen silti, että olen sivistynyt. Jos en tiedä tarpeeksi jostakin aiheesta, alan tutkia sitä.

Takalon mielestä koulutus on osa sivistystä, mutta sen ei tarvitse aina olla jonkin instituution tuottamaa.

Tärkeintä on asenne ja halu sivistyä: se, että on kiinnostunut maailmasta ja siitä, mitä oman navan ulkopuolella tapahtuu.

Pelkällä tiedollakaan ei silti pitkälle pötkitä. Takalo sanoo, että joidenkin täytyy myös tehdä asioita.

– Olin aikoinaan mukana feministien toiminnassa. Kaikki muut siellä olivat yliopistolta ja puhuivat kirjoista, joita en ollut lukenut. Mietin, voinko olla mukana, kun olen niin sivistymätön. Ystäväni lohdutti minua ja sanoi, että jonkun täytyy myös piirtää tutkimusmateriaalia näille akateemiselle ihmisille. Joku tekee vielä gradun 2000-luvun alun omakustannesarjakuvien naiskuvasta.

Lopulta näin kävikin, ja Takalon sarjakuvat päätyivät akateemisen tutkimuksen kohteeksi.

SELVIYTYMISTARINA MUUTTUU SARJAKUVAKSI

Juuri nyt Takalon piirustuslaudalla on hyvin henkilökohtainen teos. Hän värittää uutta sivua Memento Mori -sarjakuvaan. Se alkaa joulukuusta 2015, jolloin hän sai aivoverenvuodon.

Omaelämäkerrallista selviytymistarinaa on nyt kasassa yli 65 sivua ja Takalo julkaisee sitä blogissaan parin viikon välein, muutama sivu kerrallaan.

Haastattelun tekohetkellä työn alla on kohtaus, jossa hänen puolisonsa Mikko tulee ensimmäiselle vierailulle sairaalan teho-osastolle. Vaikka Takalo on aina ammentanut aiheita omasta elämästään, tilanne on nyt tavallista haastavampi.

– Tähän asti hahmot ovat olleet vain sairaanhoitajia, lääkäreitä ja ambulanssihenkilökuntaa, eli tuntemattomia ihmisiä. Se ei ole aiheuttanut kauheasti mitään tunteita. Mutta nyt kun piirsin kohtaamista täällä teho-osastolla, tajusin että liikutaan ihan eri tunnetasolla.

Asian ajatteleminenkin saa Takalon huokaisemaan syvään. Hän ei silti epäröi kertoa rankoista henkilökohtaisista kokemuksistaan julkisesti. 

T i i t u Ta k a l o

67

Sarjakuvapiirtäjälle pitää työhuoneella seuraa Kaapo, 14-vuotias yorkshirenterrieri. Se on seniorikoira: ihmisen iässä laskettuna noin 98-vuotias.

68

Sivistysyhteiskunta 2117

– Kukaan ei pakota piirtämään ruutua, jossa minulle laitetaan teho-osastolla katetri. Piirrän sen silti. Haluan kuvata sitä, millaista sairaalassa on. Yhtäkkiä joku vain tulee ja vetää housut jalasta. Siellä on aivan arkipäivää sorkkia ihmisen virtsaputkia.

SIVISTYS JA HYVINVOINTI EIVÄT KOHTAA

toisiaan sekä politiikassa että sen ulkopuolella, eikä siihen puututa. Sivistys on hyvää käytöstä ja nyt huonoa käytöstä katsotaan sormien läpi.

Takalo toivookin, että sivistyneistö pyrkisi rohkeammin haastamaan nykytilanteen. Muuten ihmiset voi vallata toivottomuus.

– Se on hirveän huono tunne, sillä ihmiset jotka eivät voi vaikuttaa ympäristöönsä, ovat vähemmän kiinnostuneita yhteiskunnallisesta toiminnasta.

Mikä siis ratkaisuksi?

– Jos näkee esimerkiksi rasistista käytöstä yleisellä paikalla, jokaisen pitäisi puuttua siihen. Muuten se on rasismin kohteena olevalle viesti, että kaikki hyväksyvät asian. Tiedän, että puuttuminen ei ole helppoa, mutta rohkeutta tarvitaan. Aina tulee parempi olo, jos reagoi vääryyksiin.

Vakava omakohtainen sairastuminen sai Takalon näkemään hyvinvointiyhteiskunnan nurjan puolen.

Hätätilanteessa hoito kyllä toimi erinomaisesti, mutta jälkikäteen oli hankalampaa. Aivoverenvuoto aiheutti väliaikaisen työkyvyttömyyden ja Takalo joutui taistelemaan saadakseen lääkärin suosittelemaa kuntoutusta.

– Se oli todella työlästä. Huomasin, että sairastuneen ihmisen pitäisi pystyä olemaan tosi vahva, jotta hän saa sitä hoitoa, joka hänelle kuuluu.

Takalon mukaan hoidosta jääTULEVAISUUDESSA vätkin usein paitsi juuri kaikkein YMMÄRRETÄÄN heikoimmassa asemassa olevat, YKSILÖLLISYYTTÄ ”J O S N Ä K E E vakavasti sairaiden lisäksi esimerEntä millainen on vuoden 2117 kiksi päihdeongelmaiset. sivistysyhteiskunta? Takalo toivoo, R A S I S T I S TA K ÄY T Ö S TÄ Vaikka terveydenhuoltoa pideettä silloin ymmärretään paremY L E I S E L L Ä PA I K A L L A , tään perinteisesti hyvinvointivalmin yksilöiden erot. tion tehtävänä, hänen mielestään – Ihannemaailmani on sellaiJ O K A I S E N P I TÄ I S I ongelma liittyy tiiviisti myös sivisnen, jossa ihmisiä ei määritellä P U U T T UA S I I H E N.” tysyhteiskuntaan. etnisen perimän, sukupuolen tai – Meillä on hirveästi tutkimusiän mukaan. Yksilöiden välillä on tietoa esimerkiksi aivoverenvuoenemmän eroja kuin esimerkiksi don, masennuksen ja narkomanian sukupuolten. Minun sivistyneessä hoidosta, mutta resursseja ei silti ohjata sinne. maailmassani ei sanota, että ”siihen tuli joku mies”, Sivistysyhteiskunnan tuottama tutkimustieto ja vaan että ”siihen tuli joku ihminen”. hyvinvointivaltion käytännöt eivät siis kohtaa. Takalo Takalo uskoo, että sadan vuoden päästä ei esimeruskoo, että syynä tähän on raha. kiksi enää puhuta naistaiteilijoista tai -tutkijoista – – Hyvinvointivaltiota on ajettu alas 90-luvun kuten nykyään yhä tehdään. lamasta asti. On vähennetty sekä lääkäreiden että mie– Se on ihan käsittämätöntä! Vielä 1990-luvulla lenterveyspuolen resursseja. Sitten ihmetellään, kun vastasin toimittajien kysymyksiin siitä, miten teoktulee ääri-ilmiöitä kuten kouluammuskeluita. siini vaikuttaa se, että olen nainen. Nyt se tuntuu aika turhalta.

EPÄOIKEUDENMUKAISUUTEEN Millaisia uudet identiteetit sitten ovat, jos esimerPITÄÄ REAGOIDA kiksi sukupuoleen ja ihonväriin perustuvista luokitteMillaisena Takalo näkee sivitysyhteiskunnan nykytiluista luovutaan? Miten Takalo määrittelisi itsensä? lan? Hän kertoo, ettei kokenut vielä vuosi sitten sivis– Olen sanonut monesti, että olen pohjoisen havutystä uhatuksi. metsävyöhykkeen asukas. Maantiede on vaikuttanut – Sitten Yhdysvaltoihin tuli presidentti, joka voi kaikkeen ympärilläni: arkkitehtuuriin, kulttuuriin ja laukoa täysin sivistymättömiä juttuja ja se on ihmisille luontoon. Se on vaikuttanut identiteettiini enemmän ok. Meidänkin kulttuurissamme ihmiset nimittelevät kuin se, että olen suomalainen.

T i i t u Ta k a l o

69

Professori Juho Saari harrastaa vanhojen asiakirjojen lukemista.

Tässä kuvassa kädessä on sattumanvaraisesti Kansallisarkiston hyllystä valittu teos, jossa kerrotaan muun muassa Könnin kellosuvun historiasta.

70

Sivistysyhteiskunta 2117

SIVISTYSYHTEISKUNNASSA IHMISET OVAT YHDENVERTAISIA Suomalaisen köyhyyden ja huono-osaisuuden asiantuntijan Juho Saaren mielestä sivistyksen edistäminen on hyvinvointiyhteiskunnan keskeisimpiä tehtäviä.

J

UTUTAMME SOSIA ALI- JA TERVEYSP OLITIIKAN

Juho Saarta. Hänet tunnetaan suomalaisen köyhyyden, huono-osaisuuden ja yksinäisyyden tutkijana. Saari johtaa pääministeri Juha Sipilän perustamaa työryhmää, jonka tavoitteena on saada eriarvoistuminen pysähtymään.

Olemme sopineet haastattelun teemaan sopivasti Kansallisarkistoon. Paikka on Saarelle muutenkin tuttu. Hän on käynyt täällä jo vuosien ajan lukemassa vanhoja asiakirjoja harrastuspohjalta – siis sivistymässä. Viimeksi hän kertoo selanneensa Suojelu­ poliisin asiakirjatoisintoja 1950-luvulta.

– Se oli mielenkiintoista aikaa Suomessa, sillä yhteiskunta muuttui todella lyhyessä ajassa. Vielä 1950-luvun alusta löytyy pappien lausuntoja siitä, että kouluissa poikien wc:n seinällä on rivoutta ja kunnanPROFESSORIA

toimistossa esiintyy hävytöntä toimintaa, kun naisilla on housut. Viisi vuotta myöhemmin hameet lyhentyivät kovaa tahtia ja papiston ongelmat muuttuivat toisenlaisiksi.

SIVISTYSYHTEISKUNNALLA ON KAKSI PERUSPILARIA

Saarta haastatellaan usein hyvinvointiyhteiskuntaan liittyen, mutta hänellä on hyvä käsitys myös sivistysyhteiskunnasta. Saaren mielestä se perustuu kahdelle peruspilarille. Ensimmäinen niistä on ihmisten yhdenvertainen kohtelu.

– Sivistysyhteiskunnassa yhteiskunnalliset erot ja jaot eivät määrittele ihmisiä. Kaikki rakentuu sen päälle. Ei voi olla sivistysyhteiskuntaa, jossa ihmiset ovat rakenteellisesti eriarvoisessa asemassa. 

JUHO SA ARI • Muun muassa köyhyyttä tutkinut sosiaali- ja terveyspoliitikko • Professuuri Itä-Suomen ja Tampereen

yliopistoissa • Yli 400 tieteellistä julkaisua • Kotoisin Kalajoelta • Tutkinut harrastuksena muun muassa vuonna 1953 tapahtunutta Kalajoen kapinaa • Harrastaa historiaa ja vanhojen asiakirjojen sekä lehtien lukemista

Juho Saari

71

Toinen peruspilari on ihmisten kyky käsitellä informaatiota ja symboleja.

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kansakunta lukee, valokuvaa, innovoi, ylipäätään muuttaa ympäristöään symbolien avulla toiseen muotoon.

Lapio- ja koneyhteiskunnasta on melkoinen matka erinäisten käsitteiden käyttämiseen.

Saaren mielestä elämme nyt sivistysyhteiskunnassa.

– Vaikka tiettyjä vuotokohtia on, ihmiset kokevat pääsääntöisesti kuuluvansa samaan kansakuntaan.

Meillä on enenevässä määrin kykyä käsitellä symboleja ja informaatiota.

Saaren mukaan olemme siirtymässä informaation käsittelyssä hiljalleen visuaaliseen yhteiskuntaan.

Lukemisen ja laskemisen sijaan ihmiset käyttävät yhä enemmän aikaansa visuaalisten viestien parissa.

asiaan merkittävän muutoksen. Hän lähti siitä, että joka osastolla pitää olla taulut ja soittimet.

KYKY SIVISTYÄ VAIHTELEE

Vaikka Saari on suomalaisen köyhyyden ja huono-­ osaisuuden asiantuntija, hän liikkuu työnsä puolesta erittäin hyväosaisten ihmisten parissa. Saari istuu usean yrityksen ja säätiön hallituksessa ja kokoustaa säännöllisesti korkean tason poliittisten vaikuttajien kanssa.

Saarelle on siis tullut tutuksi se ihmisryhmä, jota on tapana kutsua sivistyneistöksi. Ymmärtävätkö he huono-osaisia?

– Kyllä ymmärtävät. Esimerkiksi kirjallisuudessa ja taiteessa eriarvoisuuden kysymykset ovat aina olleet merkittävässä osassa. On kansainvälisestikin tavattoman poikkeuksellista, että meillä sanomalehti ja tv-lupamaksu ovat olleet toimeentulotuessa HYVINVOINTI JA SIVISTYS hyväksyttävä menoerä.

OVAT NAIMISISSA Saari mainitsee hyvänä esi”J O S E L Ä M Ä O N VA I N Moni muistaa koulunpenkiltä Masmerkkinä kirjastot. Suomessa S E LV I Y T Y M I S TÄ low’n tarvehierarkian, jossa sivisniissä voivat viettää aikaa he, joilla tykseen liitetyt henkiset tarpeet ei ole muuta paikkaa. Samasta JA N I U K KU U D E S S A löytyvät aivan pyramidin huipulta. asiasta kertoo vahva julkinen tuki E L Ä M I S TÄ , I T S E N S Ä Sinne päästäkseen ihmisen täytyy orkestereille. Hyvää tahtoa mahtyydyttää muun muassa fysiologiset, dollisimman tasa-arvoiseen sivisS I V I S TÄ M I N E N sosiaaliset ja turvallisuuteen liittytystyöhön siis on, mutta aina se ei JÄ Ä T O I S E E N R O O L I I N.” vät tarpeet – ne, joista hyvinvoinkuitenkaan toteudu. tiyhteiskunta viime kädessä vastaa.

– Totuus on, että kulttuurilaiRakentuuko sivistysyhteiskunta tokset ovat vahvasti keskiluokan siis hyvinvointiyhteiskunnan päälle? Saaren mielestä ei. paikkoja. Julkinen valta kyllä luo mahdollisuuksia, – Olen kirjoittanut paljon siitä, miksi Maslow oli mutta ihmisten kyky käyttää niitä vaihtelee voimakväärässä. Henkinen autonomia ja fyysinen terveys kaasti. Jos elämä on pelkkää selviytymistä ja niukeivät ole hierarkkisessa suhteessa, vaan kietoutuvat kuudessa elämistä, itsensä sivistäminen jää toiseen toisiinsa. Henkinen kapasiteetti vaikuttaa esimerkiksi rooliin. kykyyn pitää yllä terveyttä.

Saari muistuttaa, että toimintakyky on ryhmäomiVaikka hyvinvointivaltion perustehtävä on tuottaa naisuus. hyvinvointia ja terveyttä, se ei Saaren mukaan synny – Ihminen on täsmäohjus, joka ohjautuu sohvalle, pelkistä hyvinvointipalveluista ja tulonsiirroista. jos ryhmä ei kannusta muuhun. Tämä vaikuttaa enem– Olennaista on ihmisten sivistys, jonka keskeisiä män kuin palvelun hinta tai saatavuus. Kulttuuripalsymboleja ovat esimerkiksi Yleisradio ja kirjastokortti. veluiden suurin käyttäjäryhmä ovat keskiluokkaiset Saari kertoo myös, että sivistys ja hyvinvointi on naiset. Se johtuu siitä, että ryhmä vie ihmisiä näiden jo ”naitettu yhteen” useilla yhteiskunnan alueilla. palveluiden pariin.

Hän ottaa esimerkiksi sairaalat, joissa ymmärretään nykyään taiteen merkitys ihmisten hyvinvointiin.

TULEVAISUUS ON SIRPALEINEN – Mielenterveyspuoli oli tässä asiassa edelläkäLähdetään nyt matkustamaan kohti vuotta 2117. Miltä vijä ja etenkin Ilkka Taipaleen työ Kellokoskella toi näyttää sivistysyhteiskunta tuolloin? Saari muistut-

72

Sivistysyhteiskunta 2117

Kansallisarkiston käytävät ovat tulleet Saarelle tutuksi historian harrastamisen myötä. Viime aikoina hän on viettänyt paljon aikaa myös Kansalliskirjastossa.

taa taas kahdesta peruspilarista: ihmisiä yhdistävästä kansalaisuudesta ja heidän kyvystään käsitellä informaatiota. Sadan vuoden päästä molemmat ovat isojen haasteiden edessä.

– Kansalaisuuden taustalla olevat asiat muuttuvat nopealla tahdilla. Millainen on esimerkiksi kotitalous tai perhe? Jos elät pitkän elämän, sinulla voi olla 5–6 pitkää parisuhdetta ja erilaisia lapsikombinaatioita.

Mikä mahtaa olla perheesi ja sukusi? Elätkö ystäväyhteiskunnassa vai suvun keskellä?

Saari uskookin, että ihmisten todellisuudet eriytyvät toisistaan ja syntyy hyvin monenlaista kansalaisuutta. Eikä helppoa ole informaation käsittelykään,

sillä sen määrä kasvaa ajan kanssa valtavaksi.

– Tietoa on saatavilla rajattomasti ja se on hyvin edullista. Näyttää hyvin haasteelliselta, että voisimme tuottaa yhden sivistyskäsityksen.

KOULUTUS KANNATTAA JATKOSSAKIN

Tulevaisuus näyttää varsin monimutkaiselta ja arvaamattomalta. Millaisia neuvoja Saari antaisi tämän hetken päättäjille, jotka rakentavat pohjaa vuoden 2117 sivistysyhteiskunnalle? Hän kehottaa satsaamaan koulutukseen.

– Vaikka vielä ei voida päätellä, mihin suomalaiset tarvitsevat tietoa silloin, tiedämme jo nyt, että sitä 

Juho Saari

73

Juho Saari pitää tulevaisuuden ennustamista vaikeana, ellei jopa mahdottomana. Hän uskoo kuitenkin, että sadan vuoden päästä meillä ei välttämättä ole yhtä yhtenäistä sivistyskäsitystä.

tarvitaan. Pitää siis opettaa ihmisiä käsittelemään informaatiota. Tässä asiassa koulutus on tavattoman tärkeässä asemassa.

Saaren mielestä olennaista on terve kriittisyys ja kyky ymmärtää tiedon laatua.

– Hyvin usein järjestelmät ovat itseään korjaavia, kuten Wikipedia. Mutta jos jollakin on intressi tuottaa systemaattisesti väärää informaatiota, se on tavaton haaste. Miten erotamme oikean tiedon?

Soppaa sekoittaa entisestään se, että perinteiset instituutiot korvautuvat pienemmillä verkostoilla.

Kun aiemmin oli selvää, että uutiset tulivat Ylestä, nyt ne putkahtelevat Twitteristä, Youtubesta ja Faceboo-

74

Sivistysyhteiskunta 2117

kista. Saari uskoo, että sivistyksen arvo säilyy tässäkin murroksessa.

– Näin on tapahtunut aina. Esimerkiksi kansanrunouden tutkimuksen merkitys on muuttunut vuosikymmenten aikana.

Lopuksi Saarella on itsenäisyyden juhlavuoteen sopiva lohdun sana heille, joita muutos ahdistaa.

– Jos jossakin maassa pitää asua näiden kaikkien murrosten keskellä, Suomi on ihan varteenotettava kohde. Huonompikin säkä olisi voinut käydä. Täällä on tehty paljon työtä vuosisatojen aikana, ja meillä on kollektiivista pääomaa ja varallisuutta, jonka varaan voimme rakentaa tulevaisuutta.

A KAVA N S I V I ST YST E E S I T Määrittelimme Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi , mitä sivistys mielestämme on .

SIVISTYS KUULUU KAIKILLE

Sivistys on: Matka Ymmärrys mistä tulemme auttaa arvioimaan tulevaa.

Mahdollisuus Voimme kouluttautua, työllistyä ja osoittaa taitojamme.

Virtaa Tiedonhalu vie meitä eteenpäin.

Ajattelukykyä Tunnistamme muitakin sävyjä kuin mustan ja valkoisen.

Hyvinvointia Huolehdimme jokaisesta.

Luovuutta Annamme tiedolle ja taiteelle siivet.

Avarakatseisuutta Se on suvaitsevaisuuden, vastuullisuuden ja tasa-arvon perusta.

S I V I S T YS O N A K AVA A S I A .