Akavan yleisesitys tammikuu 2017

Akava ry Yleisesitys

Menestystä ja turvaa yhdessä 

Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö.



Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on noin 610 000 jäsentä.



Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä antaa monenlaista turvaa, kuten työ- ja virkaehtosopimukset, neuvottelujärjestelmän, luottamusmiesverkoston sekä oikeudellisia palveluja ja urapalveluja.



Akava, sen jäsenjärjestöt ja neuvottelujärjestöt tekevät yhdessä työtä, jotta akavalaiset menestyvät ja voivat hyvin työurallaan.



Akavan puheenjohtajana toimii Sture Fjäder.

Työelämän turvaverkko Akava-yhteisö osallistuu työelämän lainsäädännön, työttömyys- ja sosiaaliturvan sekä eläkejärjestelmän valmisteluun, osana työelämän turvaverkkoa.

Työelämän turvaverkko

• Henkilöjäsenet • Opiskelijat

Jäsenjärjestöt

Akava-yhteisö osallistuu työelämän lainsäädännön, työttömyys- ja sosiaaliturvan sekä eläkejärjestelmän valmisteluun, osana työelämän turvaverkkoa.

Jäsen



Akava

• Akavalaisten yhteiset asia

• Omaa järjestöä koskevat asiat

Neuvottelu- • Sektorikohtaiset asiat järjestöt

Yhteiskunnallinen vaikuttaja kaikilla toiminta-alueillaan  Yhteiskuntapolitiikka  Talous- ja veropolitiikka  Työelämäasiat  Sosiaali- ja terveyspolitiikka  Koulutuspolitiikka  Työllisyyspolitiikka  Elinkeinopolitiikka  Järjestö- ja opiskelijatoiminta 

Vaikutusvalta perustuu asiantuntijuuteen ja tutkimukseen.



Akava vaikuttaa valtakunnallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla keskusjärjestönä ja jäsenliittojensa kautta.

Tavoitteet 

Suomi saa kasvua ja elinvoimaa työllisyydestä



Koulutuksen on aina oltava kannattavaa.



Työuria pidennetään parantamalla työhyvinvointia sekä kehittämällä työelämää, työntekijöiden osaamista, tasa-arvoa ja panostamalla työvoimapalveluihin.



Työn kannustavuutta lisätään alentamalla työhön kohdistuvia veroja.



Julkinen talous on saatava tasapainoon ja kuntoon, kuntalaisille on taattava uudistuksilla hyvät palvelut siten, että henkilöstö otetaan mukaan uudistuksiin. Vahva kasvu ja työllisyys mahdollistavat kestävät julkiset palvelut.



Suomen kilpailukyky rakentuu osaamisesta. Osaaminen ja sen jatkuva parantaminen on varmistettava kaikilla tasoilla. Korkeakoulujen laadullista ja rakenteellista kehittämistä on jatkettava

Organisaatio Liittokokous Työvaliokunta

Hallitus

Elinkeinopoliittinen toimikunta • Ammatinharjoittajien ja yrittäjien jaosto • Julkisen sektorin jaosto

Järjestötoimikunta Akavan opiskelijoiden valtuuskunta

Puheenjohtajisto

Koulutus- ja työvoimapoliittinen toimikunta

Sosiaali- ja terveyspoliittinen toimikunta Työelämän toimikunta • Työelämän tutkijat

• Opiskelijoiden työjaosto

Alueverkostot (15) Aluejohtoryhmät

Arvot Jäsenen asialla

Avoin yhteistyĂś Aktiivinen vaikuttaja

Perustietoa akavalaisista 

Noin 610 000 jäsentä, joista 112 000 opiskelijoita, kuuluvat 35 jäsenliittoon.



Järjestäytyminen tutkintopohjaista, myös ammattikunnan tai tehtäväaseman mukaan.



Työvoimaan kuuluvien keski-ikä 42 vuotta



Yli puolet naisia



44 prosentilla jäsenistä alle 18-vuotiaita lapsia



Vakituinen työsuhde ja kokoaikatyö 85 prosentilla.  Työttömyys lisääntynyt  Nuoret naiset usein määräaikaisessa työsuhteessa.



Miesten kokonaisansiot keskimäärin 4 900 euroa, naisten 3 920 euroa.  Akavalaiset maksavat lähes puolet valtion ansiotuloverosta.

Akavan jäsenliitot ja jäsenmäärät 1.1.2016* Agronomiliitto Akavan Erityisalat Akavan Yleinen Ryhmä AYR Diakoniatyöntekijöiden Liitto Dtl DIFF Ingenjörerna i Finland Esimiehet ja Asiantuntijat YTY Insinööriliitto IL Kirkon Akateemiset AKI Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT KTK Tekniikan Asiantuntijat Kuntoutusalan asiantuntijat Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL Metsänhoitajaliitto Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Professoriliitto Päällystöliitto Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia

* Suomen poliisijärjestöjen Liiton SPJL jäsenmäärätiedot ovat huhtikuulta 2016 Lähde: Akavan jäsenliittojen ilmoitukset

5 897 28 714 757 1 803 3 226 10 264 70 119 5 810 1 155 8 928 6 299 7 720 2 459 26 795 121 621 2 462 3 923

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA Suomen Ekonomit Suomen Eläinlääkäriliitto Suomen Farmasialiitto Suomen Hammaslääkäriliitto Suomen Lakimiesliitto Suomen Lääkäriliitto

2 391 52 168 2 650 7 897 7 153 16 298 25 516

Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL Suomen Psykologiliitto Suomen Puheterapeuttiliitto Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL Suomen Työterveyshoitajaliitto Tekniikan akateemiset TEK Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat Tieteentekijöiden liitto Tradenomiliitto TRAL Upseeriliitto

11 104 7 027 1 550 7 344 1 705 72 020 1 243 7 056 30 450 6 178

23 314 Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL Yhteensä

12 245 4 790 608 051

Esimerkkejä akavalaisista ammateista ja tutkinnoista

lääkäri asiantuntija

meteorologi

diplomi-insinööri museomestari

toimintaterapeutti

tradenomi

opettaja

upseeriagronomi puheterapeutti

fyysikko

työterveyshoitajakirjastonhoitaja lakimies psykologi insinööri tutkija farmaseutti

palopäällikkö lastentarhanopettaja

kääntäjä ekonomi

sosiaalityöntekijä kemisti

arkkitehti

myynnin ja markkinoinnin ammattilainen terveydenhoitaja raja- ja merivartija

ympäristötarkastaja hammaslääkäri professori liikennelentäjä teknikko tuotepäällikkö poliisi metsänhoitaja mikrobiologi siivoustyönjohtaja eläinlääkäri

isännöitsijä

yrittäjä

Akavalaisten työnantajat 2016 1%

3%

7%

Valtio; 6,5 % Kunta; 34,0 % Seurakunta; 1,4 % 34%

Yksityinen; 55,0 Ammatinharjoittajat; 2,6 % Muut; 0,5 %

55%

1%

Lähde: Jäsenliittojen ilmoitukset 2016

Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenmäärät 2015 Yhteensä 2 146 000

27 %

47 %

SAK (1 008 000) STTK (550 000) Akava (589 000)

26 %

Keskusjärjestöjen jäsenmäärissä on mukana työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja vapaajäsenet Lähde: Palkansaajakeskusjärjestöjen kustannustenjako

Akavan keskeiset kuntavaalitavoitteet Tulevaisuuden kunta on sivistyskunta • Tulevaisuudessa kaikilla kuntalaisilla on vähintään toisen asteen tutkinto • Laajat sivistyspalvelut ovat kuntien perustehtävä

Suomi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallimaaksi • Kuntien toimintaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä vahvistetaan.

• Sosiaali- ja terveyspalveluiden taso, laatu ja saatavuus määritellään valtakunnallisesti.

Työnteon edellytyksiä ja kuntien elinvoimaisuutta on parannettava • Kokonaisveroaste ei saa nousta. Palvelumaksut eivät saa aiheuttaa kannustinloukkuja.

• Vain elinvoimaiset kunnat voivat tarjota laadukkaat palvelut.

Henkilöstön hyvinvointi parantaa tuottavuutta • Henkilöstölle mahdollisuus osallistua oman työn kehittämiseen ja muutosten suunnitteluun.

• Lisää henkilöstön täydennyskoulutusta ja mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen.