Akavalainen3/2010

Akavalainen 3 | 2010

Hyvinvointi turvattava uudella kasvulla Ikää käytetään syntipukkina työpaikoilla Eurotalous kuohuttaa palkansaajaliikettä

Akavalainen 3 | 2010

Kuntien kulutusjuhla on tiensä päässä.

sivu 11

4 Lyhyet 7 Kasvuohjelman kolmikantatyöstä saatava ratkaisuja työttömyyteen Jukka Lehtinen

8 Akava-yhteisö edistämään hallitusohjelmatavoitteita 11 Julkisen sektorin tuottavuutta ravisteltava 14 Akavalaisista 94 prosenttia pitää ammatillista järjestäytymistä vähintään melko tarpeellisena.

12 Ikä syntipukkina työpaikan ongelmille 13 LakiWoman 14 Palkka- ja työsuhdeturva ovat ammattiliiton jäsenyyden kärkisyitä

Pia Westerholm

16 Hyvän jäsensuhteen aineksista toimintamalli akavalaisille liitoille 19 Asian laita 23 Pätkätyön yleistyminen ei ole vain pätkätyöläisen huoli.

Pitäisikö EU:n ulkopuolelta tulevaa työperäistä maahanmuuttoa lisätä?

20 Suomalaisten vaateyritysten vastuullisuusvalvonta heikkoa 21 Kesän ITUC-huippukokous miettii globalisaation hallintaa 22 Aka-noita 23 Selviytymisen opas pätkätyöläisille ja pätkätyöpaikoille

Nina Dodd

24 Muuttajat 24 Johanna Toivosen ura meni uusiksi Tanskan-vuosien jälkeen.

Akavalainen Rautatieläisenkatu 6 00520 Helsinki puhelin 020 7489 400 www.akava.fi Päätoimittaja Hannamaija Helander hannamaija.helander@akava.fi Toimitussihteeri Maria Salminen maria.salminen@akava.fi Toimituksen sihteeri Tarja Paajonen tarja.paajonen@akava.fi Taitto Aija Aalto aija.aalto@elisanet.fi Aikakauslehtien liiton jäsen Painopaikka Kirjapaino PunaMusta ISSN 0789-6263 Painos 11 000 kpl Ilmestymispäivä: 18.6.2010 Seuraava lehti ilmestyy 24.9.2010 Kannen kuva: Timo Raunio

Akavalainen 3 | 2010

Puolison ulkomaankomennus vei vientitehtävistä kotiäidiksi.

Paluumuutosta avautui uusi ura kieliasiantuntijana.

26 Eurooppalaiset palkansaajajärjestöt barrikadeilla leikkauksia vastaan 28 Työelämä kuormittaa muistia monin tavoin 30 Tekes rahoittaa työorganisaatioiden kehityshankkeita Rakennusalan konsulttitoimisto osallistui usean yrityksen yhteishankkeeseen 32 Tutkittua 33 Työelämätalkoot-kiertue tavoitti työuraa pohtivat opiskelijat hyvin 34 Ajankohtaista 35 Nytt från Akava

Pääkirjoitus

Kesän pääasia

N

yt on aika panna varpaat kesäkuntoon!

Myös hiukset, huulet, kynnet, jalat ja monet muut ruumiinosat kaipaavat muodonmuutosta, ainakin jos on uskominen naistenlehtiä. Minusta pääasia olisi saada pää kesäkuntoon – ei päältäpäin, vaan sisäpuolelta.

Aivojemme on todettu muuttuneen nopeasti digitaalisen vallankumouksen myötä. Myös tunteemme ja käyttäytymisemme muuttuvat digipommituksessa sekä hyvään että huonoon suuntaan. Joudumme olemaan jatkuvasti tarkkaavaisia, sillä digiärsykkeitä tulee tarjolle kirjaimellisesti monesta tuutista ja yhtä aikaa. Jatkuva aivojen hälytystila estää yhteen asiaan keskittymisen.

Kesälomalla akavalaistenkin pitäisi päästä – ja osata päästää – irti työstä, vaikka he mobiililaitteiden avulla voivat olla tavoitettavissa vaikka Timbuktussa. Kannattaisiko kokeilla digipaastoa kesälomalla?

Kesäharrasteet voi hakea reaalimaailmasta. Itse vaihdan kesällä tämän palstan pieneen viljelypalstaan. Siellä voi keskittyä kerrallaan johonkin hyvin konkreettiseen, vaikkapa maan kääntämiseen. Käsillä tekeminen on oivaa vastapainoa aivotyölle.

Varsinainen palkkio on odotettavissa loppukesällä, kun satoaika alkaa. Aivotyöläisellä taas saattaa mennä kauan ennen kuin hän pääsee keräämään työnsä hedelmät.

Puutarhapalsta on rajallinen alue, sen näkee yhdellä silmäyksellä ja sitä pystyy kohtuullisesti hallitsemaan. Sen sijaan työpaikalla monet tuskailevat työnsä hallitsemattomuutta, josta osa johtuu digiähkystä.

Kesällä on hyvä viljellä uusia ajatuksia, ilman pakkoa tai aikatauluja. Tartu kesään!

Hannamaija Helander

Puheenjohtajan palsta

Hallitusohjelmaan vaikutetaan yhdessä

T

ulopolitiikan aikana työelämän kehittäminen tapahtui kolmikantaisesti tupo-ryhmissä. Kun tupoja ei enää tehdä, maan hallitusohjelman merkitys on entistä suurempi. Jotta työelämäkysymyksiä saadaan edistettyä, ne on saatava mukaan maan hallitusohjelmaan.

Akavan hallitus hyväksyi keskusjärjestön hallitusohjelmatavoitteet vastikään.

Päätavoitteemme suuntaavat uuteen kasvuun ja hyvinvointiin.

Koska Suomen talous on vaikeassa tilanteessa, kulutuskysyntää ei saa heikentää työtulojen verotusta kiristämällä.

Työuria on pidennettävä ensisijaisesti huolehtimalla työntekijöiden hyvinvoinnista ja osaamisesta. Järjestöille pitää säätää kanneoikeus työntekijöiden oikeusturvan ja työelämän vakauden parantamiseksi.

Koko koulutusketjun voimavarat ja laatu pitää turvata. Akava haluaa saada kor-

keakoulujen rahoituksen ja rahoitusmallit kuntoon, jotta koulutuksen laatu varmistetaan. Julkista tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta on nostettava tuntuvasti.

Kuntakentällä on tehtävä vielä suuria muutoksia. Kuntien määrä on vähennettävä puoleen nykyisestä. Valtion ohjaus on uudistettava, jotta kuntien talous saadaan kuntoon.

Akavalaisten tavoitteiden saavuttamisessa yhteistyö on voimaa – niin myös hallitusohjelmaan vaikuttamisessa. Jokaisella liitolla on omia tavoitteitaan, mutta meillä on myös yhdessä hyväksytyt tavoitteet, joilla ajamme kaikkien akavalaisten asiaa.

Toivon kaikkien vievän niitä innokkaasti päättäjien tietoon.

Syksyllä on odotettavissa paljon työtä.

Rentouttavaa ja mukavaa kesää!

Matti Viljanen Akavalainen 3 | 2010

Lyhyet

Nuorten työllistämisen tueksi Sanssi-kortti ja palkkatuki n Nuorten työllistymisen edistämiseksi on otettu käyttöön Sanssi-kortti, joka on kohdistettu työnantajalle ja pohjautuu palkkatukeen. Kortin tavoitteena on aktivoida nuoria hankkimaan työpaikka itse ja välittämään työnantajille tietoa palkkatuesta.

Työnantaja voi olla kunta, yritys tai muu työnantaja, kuten järjes-

tö, yhdistys, säätiö ja sosiaalinen yritys, mutta ei valtio.

Sanssi-kortti on tarkoitettu erityisesti alle 30-vuotiaiden vastavalmistuneiden työllistämiseen, joilla on ammatillinen tai muu tutkinto, mutta jotka eivät ole vielä saaneet työpaikkaa. Vastavalmistunut nuori voi saada Sanssikortin työ- ja elinkeinotoimistosta työllistymissuunnitelman teon yhteydessä. Nuori voi osoittaa Sanssi-kortilla työnantajalle työnhaun yhteydessä, että hänen kanssaan on sovittu palkkatuen käytöstä ja että palkkatuki myönnetään, jos

työnantajaan liittyvät myöntämisedellytykset täyttyvät.

Peruskoulusta ja lukiosta valmistuvat ohjataan ensisijassa koulutukseen. Sanssi-kortin käytölle ei heidänkään kohdalla ole estettä, jos TE-toimisto pitää palkkatuen käyttöä tarkoituksenmukaisena keinona edistää nuoren kokonaistilannetta. Vastavalmistunut voi olla myös nuori, jonka valmistumisesta on kulunut pidempi aika eikä työpaikkaa ole vielä löytynyt.

Lisätietoja: www.sanssi.fi

Rodeo

Työpaikat mukaan edistämään savuttomuutta

Akavalainen 3 | 2010

n Työmarkkinakeskusjärjestöt kannustavat julkilausumassaan kaikkia työpaikkoja ja terveydenhuollon toimijoita toimiin, joilla tuetaan tupakasta vieroitusta ja kannustetaan tupakoinnin lopettamiseen.

Yli puoli miljoonaa työikäistä suomalaista tupakoi päivittäin.

Vuosittain yli 6 000 tupakoijaa kuolee ennenaikaisesti tupakoinnista aiheutuviin sairauksiin. Valtaosa kuolemista johtuu sydän- ja verisuonisairauksista ja syövistä.

Ennenaikaisten kuolemien takia menetetään työvoimasta keskimäärin 2 000 työikäistä vuosittain. Tupakointi lisää sairastelua ja heikentää tuottavuutta, mikä merkitsee työnantajalle arviolta 2 000 euron lisäkulua työntekijää kohti vuodessa. Jos tämä suhteutetaan 550 000 tupakoivaan työntekijään, kokonaiskustannus

työpaikoille on jopa 1,1 miljardia euroa vuodessa.

Tupakoinnin lopettaminen tuo työntekijälle välitöntä hyötyä terveyden kohentumisena: toistuvat tulehdussairaudet jäävät pois ja yleiskunto paranee. Riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin ja syöpiin vähenee. Savuttomat työpaikat ovatkin yksi keino pidentää työuria ja parantaa työympäristön laatua.

Työterveyshuollolla on keskeinen asema työntekijöiden tupakoinnin lopettamisen tukemisessa. Työttömien työikäisten tupakoinnin lopettamiselle tulee saada tarvittavaa tukea terveyskeskuksista. Tupakoinnin haittojen vähentämisessä olennaista on myös tupakoinnin aloittamisen vähentäminen.

Lisätietoja: www.savutonsuomi.fi

Lyhyet

Työsuhdematkalippu on verovapaata 300 euroon asti Työsuhdematkalippu voidaan toteuttaa hyödyntämällä olemassa olevia matkakortti- ja lippujärjestelmiä. Työnantaja voi esimerkiksi sopia lipunmyyntiorganisaation tai liikennöitsijän kanssa siitä, että nimettyjen työntekijöiden lipun hinta laskutetaan työnantajalta, joko kokonaan tai osittain. Tämän jälkeen työntekijä voi käydä ostamassa työsuhdematkalipun.

Työsuhdematkalippua ei voi käyttää pidemmille matkoille kuin työmatkaan. Lippua voi käyttää myös vapaa-ajan matkoihin.

Lisätietoa: www.vero.fi/artikkeli/4372

Rodeo

n Vuoden 2010 alusta käyttöön otettu uusi työsuhdematkalippu muutti työnantajan maksaman matkalipun kokonaan verovapaaksi luontoiseduksi 300 euroon saakka vuodessa. Työnantajan tarjotessa 300 euroa vuotuisena verovapaana etuna ei tarvitse tehdä selvitystä siitä, mitkä ovat työntekijän työmatkan todelliset kustannukset.

Työntekijälle ei kerry verovähennyskelpoisia työmatkakustannuksia sen summan osalta, josta hän on saanut verovapaan lippuedun. Sen sijaan hänen maksamansa osa hinnasta ja palkaksi katsottu osuus ovat vähennyskelpoisia.

Uudet sosiaaliturvasäännökset koskevat kaikkia EU-kansalaisia n Euroopan unionin jäsenmaasta toiseen liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvasäännökset uudistuivat toukokuun alussa. Tarkoitus on varmistaa, ettei kansalaisen oikeus sosiaaliturvaan katkea EU-valtiosta toiseen muuttaessa.

Uusi asetus sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta koskee kaikkia EU:n jäsenvaltioiden sosiaaliturvan piiriin kuuluvia kansalaisia, myös työelämän ulkopuolella olevia. Se sisältää

säännökset eläkkeistä, sairaus- ja työttömyysetuuksista, työ- ja ammattitautietuuksista sekä perheetuuksista.

Kuten tähän asti, henkilö voi jatkossa kuulua vain yhden EUmaan sosiaaliturvan piiriin kerrallaan. Häntä koskevat sen valtion sosiaaliturvasäännökset, jossa hän on palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Henkilö, joka ei ole työssä, kuuluu asuinmaansa sosiaaliturvan piiriin.

Toisesta EU-maasta töitä etsivälle työttömälle maksetaan työttömyyspäiväraha Kelasta tai työttömyyskassasta. Aiemmin maksajana oli maa, jossa työnhaku tapahtui.

Lisätietoja Kelan ja Eläketurvakeskuksen verkkosivuilta: www.kela.fi www.etk.fi

Ammattiliiton apuun syrjintätapauksissa luotetaan n Vastikään julkaistussa Eurobarometri-tutkimuksessa kartoitettiin EU-kansalaisten näkemyksiä syrjinnästä vuonna 2009. Kun kysyttiin, minkä tahon puoleen he mieluiten kääntyisivät joutuessaan syrjinnän kohteeksi, 55 prosenttia vastaajista 27 EU-maassa

mainitsi ensimmäiseksi poliisin.

Samoin suomalaisista vastaajista 55 prosenttia turvautuisi ensisijaisesti poliisiin.

Toiseksi eniten suomalaiset mainitsivat auttavaksi tahoksi ammattiliitot: tätä mieltä oli puolet suomalaisvastaajista. Eurooppa-

laisista keskimäärin vain 27 prosenttia on valmiita kääntymään ammattiliiton puoleen.

Eurobarometri-tutkimukseen Syrjintä EU:ssa 2009 vastasi 27 EU-maassa lähes 27 000 henkilöä ja Suomessa tuhat henkilöä.

Akavalainen 3 | 2010

Lyhyet

Työterveyshuoltoa kannustetaan panostamaan työkyvyn tukemiseen den ja työterveyshuollon kanssa työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamisesta työpaikalla. Lisäksi edellytettäisiin, että työpaikalla on käytössä sairauspoissaolojen seurantajärjestelmä.

Jos työpaikalla ei yhteistyössä sovittaisi työkyvyn hallinnan toteuttamisesta, Kelan maksama korvaus ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista olisi 50 prosenttia.

Akava kannattaa uudistusta, sillä se kannustaa työnantajia vahvistamaan työntekijöiden työkyvyn jatkuvaa ja suunnitelmallista ylläpitoa.

Plugi

n Hallitus esittää muutoksia ennalta ehkäisevän työterveyshuollon korvaustason ehtoihin.

Tavoitteena on saada kaikki työpaikat ottamaan työkyvyttömyyden ehkäisy vakavasti.

Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2011 alusta. Uudistus on osa Sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA) sekä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen työelämätyöryhmän ehdotuksia.

Jatkossa ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista maksettaisiin 60 prosentin korvaus niille työnantajille, jotka ovat sopineet yhdessä työntekijöi-

Valtion tuottavuusohjelma merkinnyt vain irtisanomisia n Valtiontalouden tarkastusvirasto havaitsi tuloksellisuustarkastuksessaan, että henkilöstön vähennykset ovat olleet etusijalla valtion tuottavuusohjelmassa. Samalla on jäänyt epäselväksi, miten toimenpiteet ovat lisänneet tuottavuutta. Tarkastusvirasto toteaa, että valtion tuottavuusohjelman alkaessa vuonna 2003 tuottavuuden parantaminen näytti aidosti olleen ohjelman ensisijainen tavoite, mutta vuoden 2005 hallituksen kehyspäätöksestä lähtien tavoite on ollut henkilöstön vähentäminen.

Akavalainen 3 | 2010

Akavan mielestä valtion tuottavuusohjelma on keskeytettävä.

Valtion ei pidä omilla toimillaan lisätä työttömyyttä ja syventää laman vaikutuksia julkiselle sektorille.

Myös valtion aluehallintouudistuksessa asetettiin mittavia henkilöstön vähennystavoitteita, vaikka uudistuksen yhtenä tarkoituksena oli asiakaspalvelun parantaminen. Viime syksynä hallitus teki valtiosektorilla lisäksi budjettileikkauksia, joilla kustannettiin hallituksen työllisyyspakettia. Tämäkin on johtanut henkilöstön vähentämiseen.

Tarkastusvirastokin toteaa, että hallinnonaloilla on tehty myös sellaisia henkilöstön vähennyksiä, jotka eivät liity tuottavuutta tehostaviin hankkeisiin tai prosesseihin.

Tuottavuuden parantaminen sinänsä on kannatettava tavoite, mutta irtisanomisten sijaan keinoiksi tulee valita esimerkiksi työtapojen kehittäminen ja tietotekniikan käytön tehostaminen.

Talouskasvun resepti laadittavana Eläkejärjestelmään on viime aikoina kohdistunut kovia muutospaineita, joita on perusteltu tarpeella pidentää työuria ja pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta.

Nyt eläkeneuvotteluihin on saatu välirauha, eikä muutoksia ole tiedossa tämän hallituskauden aikana. Akava katsoo, että julkinen talous tasapainottuu parhaiten hoitamalla työllisyyttä ja etsimällä taloudelle uudet kasvu-urat.

N

äihin ongelmiin haetaan parhaillaan ratkaisua kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman viidessä kolmikantaisessa työryhmässä.

Aihealueina ovat muun muassa tuottavuuden kasvattaminen, julkisen sektorin rakenteet, työllisyyden parantaminen sekä ostovoima. Työryhmien tulisi löytää eväät, joiden avulla voidaan luoda kestävää talouskasvua tulevina vuosina.

Myös työttömyysturvan rahoituksen varmistamiseen etsitään ratkaisuja. Työttömyyden ja lomautusten lisääntyessä työttömyysturvan rahoitusjärjestelmä on kovilla ja työttömyysvakuutusmaksuihin kohdistuu kova nousupaine. Jotta maksujen korotukset voitaisiin pitää kohtuullisina, Akavan mielestä valtion tulisi jatkossa kustantaa pysyvästi lomautusten kustannuksia ja viime kädessä taata työttömyysturvan rahoitus.

Eläkekeskusteluun välirauha

Kasvuohjelman työuratyöryhmän toimeksiannosta väännettiin kättä kuukausien ajan. Myös eläketurvan heikennysesityksistä keskusteltiin neuvotteluissa. Maan hallitus ja työmarkkinajärjestöt totesivat toukokuun alussa, ettei eläkejärjestelmän muutoksille ole nyt edellytyksiä. Neuvottelujen jatkoksi päätettiin aloittaa selvitystyö, jossa kartoitetaan erilaisia malleja mahdollisen tulevan eläkeuudistuksen pohjaksi. Työura-

työryhmän aikataulu on erotettu muusta kasvuohjelmasta, jonka takarajana on ensi syyskuun puoliväli.

Akava ei näe tarvetta äkkiliikkeille eläkepolitiikassa, sillä eläkkeellesiirtymisikä on nousussa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Sopiva eläkeuudistuksen aikataulu voisi olla esimerkiksi vuonna 2013, johon mennessä vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutuksista eläkkeellesiirtymisikään saadaan kattavampaa tietoa.

On muistettava, että julkisen talouden 12 miljardin euron kestävyysvaje ei johdu eläkejärjestelmästä. Eläkejärjestelmä on vakaalla pohjalla. Työurien pidentäminen lisää valtion verotuloja ja kasvattaa tulevien eläkkeiden os-

Voimavarat tulee nyt keskittää työllisyyden hoitamiseen ja uusien talouden kasvu-urien etsimiseen.

Kestävyysvaje ei johdu eläkejärjestelmästä.

tovoimaa. Yhtenä valtiovarainministeriön huolena onkin se, että elinaikakerroin, joka kompensoi elinajanodotteen pitenemistä, leikkaa eläkkeitä liikaa ja niiden ostovoima heikkenee.

Hallitusohjelman pohjustusta?

Kasvuohjelman työryhmien ensimmäinen määräaika on jo ennen kesälomia. Jos siihen mennessä saavutetaan yksimielisiä ehdotuksia, ne voidaan sisällyttää hallituksen vuoden 2011 budjetin valmisteluun. Pidemmän aikavälin asioiden toteuttaminen ei ole yhtä yksiselitteistä. Mikäli nykypohjainen hallitus jatkaisi, on kasvuohjelmassa todettavilla linjauksilla suuri mahdollisuus päätyä osaksi seuraavaa hallitusohjelmaa.

Mikäli hallituspohja muuttuu, tilanne on toinen.

Olisi joka tapauksessa erittäin tärkeää, että työryhmät löytäisivät vastauksia ainakin työttömyyden kiperimpiin ongelmiin. Tällainen on erityisesti nuorten ja vastavalmistuneiden työllisyystilanne.

Myös nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen tarvittaisiin lisätoimia. Akavan kärkitavoitteita ovat lisäksi muun muassa kuntasektorin ohjausjärjestelmän uudistaminen sekä ansiotuloverokiristysten estäminen.

Minna Helle edunvalvontajohtaja Akavalainen 3 | 2010

Akavan hallitusohjelmatavoitteet:

Uusi kasvu takaa hyvinvoinnin Seuraava hallituskausi on suomalaiselle yhteiskunnalle murrosvaihe, jolloin on rakennettava pohja uudelle kasvulle ja tulevaisuuden hyvinvoinnille. Siihen tarvitaan korkeaa osaamista, työllisyyttä ja tuottavuutta sekä kohtuullista työtulojen verotusta.

A

kavan hallitus hyväksyi toukokuun lopulla Akavan hallitusohjelmatavoitteet. Edunvalvontajohtaja Minna Helle on tyytyväinen, että tavoitteet saatiin kuntoon hyvissä ajoin ennen ensi vuoden eduskuntavaaleja, ja valmistelu tapahtui laajana akavalaisena yhteishankkeena.

– Nyt pohjatyö on tehty ja tästä tositoimet vasta alkavat. On aivan ratkaisevaa, että koko Akava-yhteisö lähtee viemään näitä kaikille akavalaisille yhteisiä tavoitteita eteenpäin. Seuraavaksi laadimme yhteisen suunnitelman vaikuttamistyölle. Lisäksi pidämme silmällä etenkin taloustilanteen kansainvälistä kehitystä, jonka vuoksi saattaa tulla tarvetta tarkentaa tavoitteitamme lähempänä eduskuntavaaleja.

Tuloverokiristykset torjuttava

Suomen menestys nojaa uuteen kasvuun, korkeaan työllisyysasteeseen ja osaamiseen. Siksi palkansaajien ansiotulojen verotusta ei saa kiristää millään tulotasolla.

– Yksityisen kulutuksen osuus on yli puolet bruttokansantuotteesta, joten kotimarkkinoiden toiminta on turvattava. Tämän merkitys nähtiin viime vuonna, kun elvyttäminen ja verohelpotukset pitivät kotimarkkinoita käynnissä vaikean suhdanteen yli. Viennin romahdus ei päässyt vetämään

Akavalainen 3 | 2010

koko kansantaloutta samaan syöveriin, arvioi talouspoliittisen yksikön johtaja Pekka Immeli.

Korkeaa osaamista ja innovaatioita on tuettava selvästi aiempaa määrätietoisemmin. Maan nykyisellä hallituksella on ollut tavoitteena nostaa tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kokonaispanostus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta, mutta tässä ei ole onnistuttu. Tavoite on pidettävä seuraavassa hallitusohjelmassa, ja tällä kertaa se on myös toteutettava.

Korkeakoulujen rahoitusmalli uusiksi

Korkeakoulujen rahoitus pitää uudistaa. Akavalainen työttömyysongelma on hyvin pitkälle nuorten ja vastavalmistuneiden työttömyyttä. Korkeakoulusta valmistuminen ei ole tasapainossa siihen, miten koulutusta vastaaviin tehtäviin pystytään työllistymään. Pahin ongelma on ammattikorkeakoulusektorilla, jossa koulujen rahoitus perustuu pitkälti opiskelijamäärään. Kaikkien korkeakoulujen rahoituskriteereihin on lisättävä laadullinen työllistyminen.

– Tämä Akavan pitkäaikainen vaatimus sai tuulta alleen taannoisen työelämätyöryhmän eli Ahtelan prosessin yhteydessä, mutta vieläkään se ei ole edennyt toteutukseen. Niinpä jatkamme

asian jumputtamista, edunvalvontajohtaja lupaa. Koulutuksen järjestäjillekin kuuluu vastuu valmistuneiden työllistymismahdollisuuksista.

Rahoituksen kriteeriksi on otettava lisäksi se, millaista aikuiskoulutusta korkeakoulu tarjoaa.

Ammattitaito ja osaaminen ovat parhaat valttikortit työllistymiseen, ja niiden tukeminen yksilön koko työuran ajan on kasvualustana Suomen menestykselle.

Työllistämistoimenpiteiden ja työllisyyskoulutuksen kohdentaminen ei ole nykyisin tarkoituksenmukaista. Vallalla on toimintakulttuuri, jossa mieluummin tarjotaan mahdollisimman monelle koulutusta ja unohdetaan tarkastella koulutuksen sisältöä ja tuloksekkuutta työllistymismahdollisuuksien kannalta. Koulutusta on kohdennettava selvästi voimakkaammin.

Palkansaajien oikeusturvaa kohennettava

Palkansaajien oikeusturvakeinoja on vahvistettava, jotta työelämän vakaus turvataan. Heillä on tällä hetkellä liian heikot mahdollisuudet puuttua tilanteisiin, joissa työnantaja rikkoo työehtosopimuksia tai lainsäädäntöä.

Työmarkkinajärjestöille on annettava oikeus ajaa kannetta yhteisesti jäsentensä puolesta. Minna

Helle muistuttaa järjestöjen kanneoikeuden tarjoavan ratkaisuja myös paljon puhuttuihin työrauhaongelmiin.

– Usein laittomat työtaistelutoimet eli työehtosopimuksen voimassa ollessa tapahtuneet mielenilmaukset saavat alkunsa työnantajan toimimisesta tavalla, jota palkansaajat eivät voi hyväksyä.

Järjestöjen kanneoikeus ehkäisisi työehtojen tietoista rikkomista ja kilpailuvääristymiä samalla vähentäen painetta spontaaneihin mielenilmauksiin.

Perhevapaajärjestelmän uudistus tulee ajankohtaiseksi seuraavalla hallituskaudella. Järjestelmä kaipaa perusteellista remonttia, jotta sukupuolten välinen tasa-arvo edistyy. Pitkään on toivottu perhevapaiden jakautumista tasaisemmin vanhempien kesken ja sitä varten on tehty lainsäädäntöuudistuksia isille kohdennetuista vapaista, mutta ilman riittävää tulosta. Nykytilanteessa naisten uraja palkkakehitys kärsii kohtuuttomasti perhevapaiden takia.

– Malli, jossa kohdennetaan kuusi kuukautta perhevapaasta äidin, kuusi kuukautta isän ja kuusi kuukautta kumman tahansa käytettäväksi, toisi vihdoin riittävän parannuksen tilanteeseen. Koko perhettä ajatellen tämä on hyvä ratkaisu. Samalla tulee tarkistaa perhevapaista saatavien korvausten taso, jotta perheiden talous ei romutu vanhempien ollessa perhevapailla, Helle toteaa.

Minna Helle kritisoi hallitusta liiasta pehmeydestä tasa-arvoon liittyvissä toimissaan. Esimerkkinä hän mainitsee nykyiseen hallitusohjelmaan sisältyvän tavoitteen tasata sukupuolten välisiä palkkaeroja viidellä prosentilla vuoteen 2015 mennessä.

– Ainoa konkreettinen toimenpide tavoitteen edistämiseksi oli tukea kuntasektorin palkkaratkaisua siten, että korotuksia voidaan kohdistaa koulutetuille naisvaltaisille aloille. Tästä ovat hyötyneet

Timo Raunio

Perhevapaat remonttiin

Akavalainen 3 | 2010

Työaikapankeista säädettävä lailla

Akava on sitoutunut tavoitteeseen pidentää työuria kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Akavalaisten kannalta työurien pidentämisessä keskeistä on se, kuinka hyvin työajat joustavat sekä tukevat työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Siksi työaikapankkijärjestelmät on saatava käyttöön työpaikoilla, ja lisäksi tarvitaan enemmän mahdollisuuksia osaaikatyöjärjestelyihin. Nämä uudistukset vaativat toteutuakseen lainsäätäjän toimenpiteitä, sillä riittävää edistystä ei tapahdu muuten.

Kunnat puoleen nykyisestä

Kuntasektorilla radikaalit toimenpiteet ovat välttämättömiä, jotta kulukehitys saadaan kuriin ja akavalaisilla kuntien palveluksessa työskentelevillä on eettisesti kestävät olosuhteet tehdä työtään.

Kuntien määrää on karsittava rajusti, jopa puoleen tai sen alle.

Valtion on tiukennettava kuntien ohjausta. Rahoitusjärjestelmä, joka tällä hetkellä perustuu eisitovaan informaatio-ohjaukseen, on sidottava laatuohjaukseen. Se vaatii kunnallisten palvelujen laadun määrittelemistä: mitä on tehtävä ja millä laadulla.

Sama palvelujen laatutaso kaikkialla Suomessa edistäisi merkittävästi kansalaisten yhdenvertaisuutta. Vastuu priorisointipäätöksistä kuuluu valtakunnan poliittisille päättäjille, ei talousvaikeuksissa kamppaileville kunnille.

– Kuntapolitiikka on hyvin 10

Akavalainen 3 | 2010

hankala aihe poliitikoille. Monet valtakunnallisen tason poliitikot ovat samalla kunnallispäättäjiä, ja heidän kannatuksensa mitataan neljän vuoden välein kuntavaaleissa. Nyt on pakko tehdä loppu kuntapolitiikan pyhän lehmän asemasta suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa. Poliitikkojen on uskallettava tehdä vaikeita ratkaisuja, Minna Helle sanoo.

Valtion tuottavuusohjelma on keskeytettävä ja rakennettava uudelta pohjalta. Sen alkuperäinen tarkoitus oli parantaa asiakaspalvelua ja tehdä toiminnallisia uudistuksia, mutta se jäi täysin rajujen henkilöstövähennysten jalkoihin.

Valtion on työnantajapolitiikassaan keskityttävä lisäämään työllisyyttä. Tuottavuusohjelmassa on suunnattava huomio työtapoihin, muun muassa tietotekniikan käytön tehostamiseen ja asiakaspalvelun parantamiseen.

Suomelle aktiivinen globalisaatiopolitiikka

Minna Helteen mukaan tämän hallituskauden aikana ei ole juuri keskusteltu globalisaatiosta valtakunnantasolla. Suomen on oltava paljon aktiivisempi keskustelija ja konkreettisten ratkaisujen esittäjä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Tarvitaan näkemystä siitä, miten globalisaation varjopuoliin voidaan puuttua, ja miten Suomi voi globalisaatiosta hyötyä.

Tärkeää on, että hallitus on mukana toteuttamassa Euroopassa sellaista politiikkaa, joka suojelee työntekijöiden perusoikeuksia.

– Suomen on sitouduttava toimimaan esimerkiksi työntekijöiden työaikasuojelun parantamiseksi jatkossa. Nykyinen hallitus on päinvastoin ollut edistämässä sellaista politiikkaa EU:ssa, joka polkee työntekijöiden työaikasuojelua ja työaikaan liittyviä oikeuksia. Euroopan parlamentti puolestaan on ajanut palkansaajien kannalta oikeanlaista työaikapolitiikkaa.

Vain konkretia etenee toteutukseen

Edunvalvontajohtaja Helle kiittelee, että kolmikantainen lainvalmistelutyö on ollut toimivaa kuluvalla hallituskaudella. Samalla on kuitenkin tullut yhä ilmeisemmäksi se, että asiat edistyvät heikosti, jos konkreettisia toimenpiteitä ei ole kirjattuna hallitusohjelmaan. Tämä näkyy erityisesti kysymyksissä, joissa työntekijä- ja työnantajapuolen intressit poikkeavat toisistaan.

Esimerkiksi työelämän lainsäädännön osalta on eletty hyvin hiljaisia aikoja.

– Työelämän lainsäädännössä on isoja epäkohtia, eikä niihin ole puututtu. Hallitusohjelmassa on esitetty pehmeitä kirjauksia muun muassa määräaikaiskysymyksistä, jotka eivät ole johtaneet mihinkään.

Määräaikaisuuksien perusteita koskevaa lainsäädäntöä on muutettava, jotta edistystä tapahtuu, Minna Helle korostaa.

Timo Raunio

muun muassa koulutetut akavalaiset naisvaltaiset ryhmät. Palkkakuopan korjaamisessa on kuitenkin vielä paljon tehtävää.

Maria Salminen

Huolettoman taloudenpidon ajat ovat ohi Julkisen sektorin toimintaa on tehostettava. Sen välttämättömyys nousi esille sekä pohjoismaisen hyvinvointimallin että tuottavuuden näkökulmasta Akavan talouspoliittisessa seminaarissa toukokuussa.

J

ohtaja Juhana Vartiainen, Konjunkturinstitutet, käsitteli taantuman vaikutusta tuottavuuteen, työllisyyteen ja pohjoismaiseen hyvinvointimalliin. Työllisyys on heikentynyt tässä taantumassa Pohjoismaissa yllättävän vähän verrattuna edelliseen lamaan, vaikka vientikysynnän lasku iski rajusti. Yritykset ovat pitäneet yllättävän hyvin kiinni työvoimastaan parempia aikoja odotellen, mikä on pienentänyt tuottavuutta.

Vartiainen korosti elvytyspolitiikan ja vastuullisen talouspolitiikan merkitystä taantumasta selviytymisessä. Pohjoismaissa on ollut tavoitteena pitää julkinen talous tasapainoisena tai ylijäämäisenä. Viimeaikaisten elvytystoimien laajuus on vaihdellut eri Pohjoismaissa. Työttömyysturva on osaltaan tasoittanut taantuman vaikutuksia. Kotitalouksien ja yritysten odotukset ovat nyt pysyneet luottavaisina, eikä yksityinen kulutus ole romahtanut.

toisa öljyteollisuus. Palvelutason säilyttäminen edellyttää Suomessa työurien pidentämistä ja eläkeiän nostoa.

Vartiainen ennakoi talouskasvun alkavan tänä vuonna – olkoonkin, että Kreikan ongelmat jarruttavat kehitystä euroalueella.

Lama voi olla hyödyksikin, sillä se pakottaa uuteen ajatteluun.

Säästöpaineet väistämättömiä

Julkinen sektori on kasvanut, mutta sen tuottavuus ei. Päinvastoin, esimerkiksi kunnallisten palvelujen tuottavuus ei ole kehittynyt lainkaan tai on heikentynyt, vaikka kuntien toimintamenot ovat kasvaneet voimakkaasti. Lillrankin mukaan kuntien kulutusjuhla ei ole ratkaissut sosiaalisia ongelmia.

Kuntatalouden kuormitus pahenee jatkossa, kun väestörakenteen muutos heikentää huoltosuhdetta merkittävästi. Kunnallisten palvelujen tuottavuutta on kehitettävä. Lisäksi Lillrank

Pohjoismaiden julkisen talouden rahoitusongelmat ja säästöpaineet ovat kotikutoisia ja juontavat noin kymmenen vuoden päähän. Yhdysvaltalaisia asuntomarkkinoita tai rahoituslaitoksia ei voi niistä syyttää. Kaikissa Pohjoismaissa on korkea tavoitetaso julkisille palveluille, mutta Suomi on heikommassa asemassa kuin Ruotsi ja Norja. Ruotsin eläkejärjestelmän sopeutumismekanismit suojaavat taantuman vaikutuksilta, ja Norjan taloutta tukemassa on tuot-

Tuottavuutta on syytä ravistella

Professori Paul Lillrank Aaltoyliopiston teknillisestä korkeakoulusta käsitteli julkisen sektorin tuottavuutta. Lähtökohtana tuottavuuden kehittämisessä on tuottaa enemmän tavaroita tai palvelutuotteita pienemmällä panostuksella. Resurssien lisääminen ei automaattisesti tuo lisää tuottavuutta. Lillrank letkautti, että voisi jopa edellyttää, että julkisissa palvelussa puolitettaisiin resurssit ja kaksinkertaistettaisiin tuotos.

Kuntien kulutusjuhla ei voi jatkua

herätteli tarkastelemaan kunnan roolia palvelujen tuottajana uudesta näkökulmasta: mitkä palvelut kuuluvat kunnan tuotettavaksi ja kuuluuko palvelumaksujen olla verotuettuja? Entä mitkä palvelut olisi parempi tuottaa markkinaehtoisesti?

Palvelutuotantojärjestelmään kuuluu aina tuottajan ja asiakkaan kohtaaminen. Palvelutapahtuman suoritusta ei voi kaikissa tapauksissa tehostaa pilaamatta tuotetta tai sen laatua. Sen sijaan niitä palvelujärjestelmän osia, jossa asiakkaan läsnäolo ei ole välttämätön, voidaan hoitaa teollisella tehokkuudella.

Lisää tehoa metropolivaltiolla?

Palvelukuluihin on syntynyt vinoutumaa, kun viranomaisrooli ja palvelutuotanto ovat sekoittuneet julkisen sektorin toiminnassa. Julkisen sektorin organisaatio on rakennettu julkisen vallan käyttöä varten, joten se ei taivu palvelutuotantoon ongelmitta. Syntyy kulttuurisia ristiriitoja, jotka monesti vaikeuttavat julkisiin palveluihin liittyvää päätöksentekoa.

Lillrankin mielestä verorahoitteinen järjestelmä ei hoida mandaattiaan hyvin. Julkisen sektorin tuottavuuden kehittämisessä on kyse poliittisesta päätöksenteosta.

Lillrankin mielestä kuntien määrää on karsittava reippaasti. Hän esitti Suomesta kaupunkikeskittymien metropolivaltiota, jotta julkisen sektorin tuottavuus saadaan kuntoon.

Ritva Siikamäki Akavalainen 3 | 2010

11

Ulla Willberg

Ikää käytetään hyvänä syntipukkina, jonka alle peittyy työpaikan ongelmia, kuten huonoa töiden organisointia, epäreilusti jaettuja työtehtäviä tai kehnoja tietokoneohjelmia.

Ikääntyminen leimaa varsinkin vanhempia naisia, joita ei haluta enää kuunnella. Näin sanoo ikästereotypioista väitellyt Sari Irni.

Työpaikan ongelmat iän piikkiin

Se on siinä iässä

P

ankin johtotehtävissä toimiva nainen luonnehtii vanhempia miehiä mukaviksi, mutta vanhemmissa naisissa on hänestä kireyttä, joka voi johtua vaihdevuosista. Ravintola-alan esimiehen mukaan yli 45-vuotiaat naiset kohtelevat muita ihmisiä kauhealla tavalla.

– Haastatteluissa tuli esiin oletuksia, että ikääntyminen muuttaa naiset ryhmänä hankaliksi ja ärtyisiksi. Eräässä uutisoinnissa väitöskirjani tutkimustuloskin kääntyi niin, että vanhemmat naiset ovat nyt todistetusti kiukkuisia. Pointtihan on, että kyse on ikään liittyvistä kyseenalaisista oletuksista ja stereotypioista. Esimerkiksi vaihdevuodet eivät haittaa valtaosaa naisista. Ne ovat lähinnä kulttuurinen selitys, Åbo Akademin tutkija Sari Irni sanoo.

Parempi selitys voi olla, että pätkätöitä tekevät nuoret eivät tohdi tuoda esiin epäkohtia. On pakko olla joustava, ettei työpaikka mene alta. Eläkeikää lähestyvät uskaltavat avata suunsa, minkä vuoksi heillä on vaara leimautua hankaliksi. Irni huomasi myös, että vanhemmille naisille kertyy ylimääräisiä työtehtäviä, jotka 12

Akavalainen 3 | 2010

voivat aiheuttaa heissä tyytymättömyyttä.

– Sillä lailla tämä on sukupuolittunutta, että ikääntyneitä miehiä ei leimata ryhmänä. Heidät osataan nähdä yksilöinä. Ikääntyneen rooliin asettautuminen on helpompaa, koska he ovat usein paremmissa asemissa. Eräs miestoimittaja naureskeli, että nyt voi sanoa ’tuoppas nuoremmakses kahvia’.

Moni mitätöi itse itseään

Ikä saatetaan ottaa selitykseksi myös silloin, kun ei jakseta tai osata.

– Väsymys tulkitaankin ikääntymisestä johtuvaksi – ei siitä, että tehdään 12-tuntisia työpäiviä. Kokeneilla asiantuntijoilla on osaamista, jonka vuoksi töitä kertyy. Näin oli eräällä pankkitoimihenkilöllä, jolle asiakkaat mielellään hakeutuivat. Kun hän väsyi, hänen taitojaan ja osaamistaan ei arvostettu vaan hänet siirrettiin syrjään. Hän jäi miettimään, mitä muutkin nyt ajattelivat, Irni mainitsee.

Ulkoapäin tuleva mitätöinti voi tarttua ja tehdä epävarmaksi.

– Työntekijä luulee, että ei osaa tai opi, koska on liian vanha.

Oikea syy voi olla kehno tietokoneohjelma. Kuvitellaan usein, että tietotekniikka on kaikille nuorille helppoa. Se asettaa nuoretkin hankalaan asemaan. Heiltä saatetaan odottaa liikaa.

Pitkä kokemus tuo arvostusta johtotehtäviin edenneille, mutta ei välttämättä muille.

– Työntekijöissä kokemus onkin lukkiutunutta tai luutunutta.

Kun vanhemmat työtekijät kritisoivat, se tulkitaan muutosvastarinnaksi, ei aktiiviseksi oman työn kehittämiseksi. Kaikki radikaali ja muutokseen tähtäävä määrittyy nuorten ominaisuuksiksi.

– Muutosvastarinnan syyt kannattaa aina selvittää. Taustalla voi olla vaikkapa tieto, että samaa kokeiltiin jo kymmenen vuotta sitten, eikä se toiminut.

Seurauksena voi olla eläkeputki

Tutkimusaineisto perustuu laajempaan tutkimusprojektiin, johon haastateltiin iän ja työn kohtaamisesta yli 56-vuotiaita työntekijöitä sekä luottamusmiehiä ja henkilöstöpäälliköitä kym-

menestä eri alan organisaatioista, muun muassa julkiselta sektorilta, rahoitusalalta, teollisuudesta ja mediasta. Yhteensä 60 henkilöä haastateltiin.

– Huolestuttavinta on, että väärät tulkinnat ikääntymisen vaikutuksista estävät korjaamasta todellisia epäkohtia ja näkemästä työntekijöiden taitoja.

Näitä oletuksia ja väärinymmärryksiä on taustalla esimerkiksi valinnoissa, joilla työnantajat laittavat ikääntynyttä väkeä pois, Irni epäilee.

Ne myös työntävät valitsemaan oma-aloitteisesti eläkeputken.

– Se voi olla vastarinnan muoto. Ei ole vain niin, että ihmiset väsyvät itse työhön. Uupumuksen ja kyllästymisen taustalla on väsymistä työelämän epäoikeudenmukaisuuksiin, Irni herättelee työurien pidentäjiä.

– Olisi tärkeää, ettei työterveyshuollossakaan selitetä asioita

ikääntymisellä vaan kuunnellaan ja mietitään työn kokonaisuutta.

Sukupuoleen kohdistuvat odotukset istuvat tiukassa

Irni tutki myös suhtautumista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin työpaikoilla. Hän luki noin sata kyselyvastausta ja teki haastatteluja. Niistä ilmeni, että kaikkien oletetaan työssä yhä olevan heteroja, vaikka Suomessa on vähintään satatuhatta homoa tai lesboa.

Työntekijän on lisäksi oltava selvästi mies tai nainen, vaikka hän saattaa olla jotakin siltä väliltä.

Irniä huolestuttaa eniten transsukupuolisten tilanne. Heillä on vaara jäädä kokonaan työelämän ulkopuolelle, sillä asiaa ei tunneta riittävästi edes terveydenhuollossa, vaikka jokaisella on lain mukaan oikeus saada lähete erikoissairaanhoitoon.

– Ongelmana ovat tässäkin väärät ennakko-oletukset. Hete-

ronormatiivisuus on työpaikoilla sokea piste. Ei edes tajuta, kuinka se syrjii. Tietämättömyydellä hukataan valtavasti osaamista ja tuotetaan uupumusta. Ihmiset ovat oikeasti joutuneet vaihtamaan työpaikkaa ja alaa ilmapiirin vuoksi. Jakkupukualoilla sukupuoleen kohdistuvat odotukset ovat usein voimakkaimpia.

Irni huomauttaa, että kyse on paljosta muustakin kuin suvaitsevaisuudesta. Esimerkiksi työtaidoista, yrityksen menestyksestä sekä siitä, että osataan palvella hyvin.

– Kaikkien tulisi tiedostaa, että asiakas saattaa olla muuta kuin hetero. Muutoin ehkä toimitaan tietämättä epäasiallisesti. Asiallisesti toimivien työtaitoja ei puolestaan ymmärretä arvostaa.

Sari Irnin väitöskirja Ageing Apparatuses at Work tarkastettiin toukokuussa Åbo Akademissa.

Ulla Willberg

13

Ammattiliittojen arvostus yhä korkea Toukokuussa julkistetusta työmarkkinapoliittisesta kyselystä ilmenee, että ammatillinen järjestäytyminen on kovassa kurssissa. Työtaistelujen oikeutuksesta ollaan laajalti yksimielisiä.

S

uomalaisista 88 prosenttia ja akavalaisista peräti 94 prosenttia pitää ammatillista järjestäytymistä nykyaikana vähintäänkin melko tarpeellisena.

Järjestäytymisen merkitys korostuu kaikissa ikäryhmissä, mutta nuoret ovat varautuneempia kuin vanhemmat ikäluokat. Edelliseen, kaksi vuotta sitten tehtyyn tutkimukseen verrattuna 25–34 -vuotiaiden ryhmässä järjestäytymisen tarpeellisuuteen suhtaudutaan nyt kriittisemmin. Toisaalta nuorimpienkin eli 15–24 -vuotiaiden

ryhmästä 82 prosenttia pitää järjestäytymistä vähintään melko tarpeellisena.

Tärkeimmät syyt kuulua ammattiliittoon ovat ennallaan.

Vastaajista 53 prosentille on tärkeintä palkka- ja työsuhdeturva, 26 prosentille ansiosidonnainen työttömyysturva ja 7 prosentille jäsenyyden tuoma yleinen turvallisuus elämässä.

– Nämä perustelut viittaavat ilahduttavasti siihen, että ammattiliiton jäsenyyden edut pelkän työttömyyskassan jäsenyyteen ver-

rattuna tunnetaan varsin hyvin.

Onneksi suurella osalla kansalaisista näyttää olevan tiedossa, että pelkkä työttömyyskassan jäsenyys ei anna riittävää turvaa nykyisessä työelämässä, Akavan järjestöyksikön johtaja Risto Kauppinen mainitsee.

Työtaisteluoikeudesta pidetään kiinni

Vastaajista 88 prosenttia pitää työtaistelua oikeutetuimpana silloin, jos työnantaja ei noudata työelämää koskevia lakeja tai sopimuk-

Mitkä näistä keinoista hyväksyt julkisen sektorin talouden turvaamiseksi?

Hyväksyy

Ei hyväksy

Työurien pidentäminen työhyvinvointia parantamalla 73

24

Opiskeluaikojen lyhentäminen nopeutt., opiskelun aloitusta 73

24

Valtion ja kuntien omaisuuden myyminen 62

34

Käyttömaksujen tai taksojen korotukset 47 Verojen korottaminen 43 Valtion ja kuntien henkilöstön vähentäminen 40 Palveluiden säästöt tai karsinta 30

57 69

Työurien pidentäminen eläkeikää korottamalla 30 Velkaantumisen lisääminen 21 Valtion ja kuntien henkilöstön palkanalennukset 21 Sosiaalietuuksien ja -tukien leikkaaminen 16 Eläkkeiden leikkaaminen 4 Työmarkkinailmasto 2010

%

0

52 54

68 75 76 82

94 10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

TNS Gallup Oy 2010

Enemmistö kansalaisista hyväksyy työurien pidentämisen, jos se tehdään parantamalla työhyvinvointia tai nopeuttamalla opiskeluun hakeutumista ja lyhentämällä opiskeluaikoja. Laajimmin vastustetaan julkisen sektorin talouden turvaamista eläkkeiden ja sosiaalietuuksien leikkauksin.

14

Akavalainen 3 | 2010

sia. Lähes yhtä moni hyväksyy työtaistelutoimet, jos työnantaja yksipuolisesti pyrkii heikentämään työoloja. Akavalaisten piirissä on kannatusta työtaistelulle myös silloin, kun pyritään vauhdittamaan sopimusneuvotteluja.

Enemmistö eli 65 prosenttia vastaajista ei halua palkansaajien työtaisteluoikeuteen puututtavan.

Luku on laskenut vuodesta 2007, jolloin se oli 75 prosenttia. Akavalaisista vastaajista 62 prosenttia katsoo, että työtaistelu- ja lakkooikeus on säilytettävä nykyisellään.

Tutkimus osoittaa, että etujärjestöjen arvostus on Suomessa vakaalla pohjalla. Eri etujärjestöjen arvostuslukemat liikkuvat 60 prosentin molemmin puolin, ja Akavan osalta vastaajista 57 prosenttia toteaa arvostavansa järjestön työtä. Risto Kauppisen mielestä Akavan kannalta tulos on hyvä paitsi siksi, että lukema on jonkin verran noussut edellisvuosista, myös siksi, että arvostus näyttää kasvaneen samaa tahtia akavalaisten liittojen kokonaisjäsenmäärän kasvun kanssa.

Vastaajilta kysyttiin kantaa myös siihen, tulisiko palkansaajien keskusjärjestöt yhdistää yhdeksi keskusjärjestöksi. Kaikista vastaajista 41 prosenttia kannatti sitä ainakin jossain määrin. Akavalaisista 76 prosenttia oli torjuvalla kannalla, kun vastaavat luvut SAK:n ja STTK:n jäsenillä olivat 54 ja 53 prosenttia.

– Akavalaisten jäsenyyden taustalla vaikuttaa niin vahva koulutus- ja ammattikuntaidentiteetti, että ajatus jättimäisestä kaikkien palkansaajien keskusjärjestöstä saattaa jäsenistä tuntua vieraalta, arvioi Kauppinen.

Maria Salminen

Jukka Lehtinen

Etujärjestöjä arvostetaan – yhdistää ei haluta

Kolme neljästä akavalaisesta vierastaa ajatusta yhdestä palkansaajien keskusjärjestöstä.

Tutkinto- ja ammattikuntapohjaisella järjestäytymisellä on vankka kannatus.

Kuvassa akavalaisia, jotka osallistuivat toukokuussa Akavan Uudenmaan aluetoimikunnan tilaisuuteen.

TNS Gallupin työmarkkinapoliittista ilmastoa luotaava tutkimus palkansaajakeskusjärjestöjen Akavan, SAK:n ja STTK:n toimeksiannosta tehtiin henkilökohtaisina haastatteluina maalis–huhtikuussa 2010. Siihen osallistui 1 021 vastaajaa. Virhemarginaali tutkimuksessa on +- 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tutkimusraportti on luettavissa Akavan verkkosivuilta: www.akava.fi/tyomarkkinapoliittinen_mielipideilmasto

Akavalainen 3 | 2010

15

Akavalaiset liitot huolehtivat jäsenhankinnasta hyvin ja pitävät arvossa perusperiaatetta: ammattiliitot ovat jäseniään varten. Jäsenmäärän kartuttamisen ohella on ylläpidettävä tehokasta edunvalvontaa ja laadukkaita jäsenpalveluja koko jäsenyyden ajan. Akava-yhteisölle kootaan toimintamallia hyvän jäsensuhteen hoitoon.

Jäsensuhteen eteen on työskenneltävä suunnitelm

A

kavan jäsenjärjestöjen jäsenmäärät ovat jatkaneet kasvuaan jo pitkään.

Koulutus- ja ammattikuntapohjainen järjestäytymisperiaate on akavalaisten liittojen vahvuus. Lisäksi Akavan järjestöyksikön johtaja Risto Kauppinen kiittää kasvusta liittojen sinnikkyyttä jäsenrekrytoinnissa.

– Uusista jäsenistä huolimatta jäsenmäärä ei välttämättä kasva, jos samaan aikaan liitosta lähtee väkeä. Jäsenyydestä on syytä huolehtia tosissaan ja tehdä suunnitelmallista työtä jäsensuhteen eteen.

16

Akavalainen 3 | 2010

Akava on pitänyt jäsenjärjestöjen kanssa kaksi työpajaa, joiden pohjalta laaditaan akavalaista jäsensuhteen hoitomallia, kertoo Kauppinen.

Tuoreen työmarkkinapoliittista ilmastoa kartoittaneen tutkimuksen mukaan 94 prosenttia akavalaisten liittojen jäsenistöstä pitää järjestäytymistä erittäin tai melko tärkeänä. Päämotiiviksi ammattiliiton jäsenyydelle nousee liiton tarjoama palkka- ja työsuhdeturva. Toisena merkittävänä tekijänä mainitaan työttömyysturva. Yleinen käsitys on, että suuri

jäsenmäärä antaa liitolle pontta ajaa paremmin omiensa etuja.

Lisäksi ammattiliiton jäsenyyden katsotaan tuovan yleistä turvaa elämään.

– Nämä tutkimustiedot ovat liitoille hyvä pohja jäsensuhteen hoitoon. On kuitenkin muistettava, että yksilön jäsenyys riippuu hyvin monenlaisista tunne- ja järkisyistä. Ja maailma ympärillämme muuttuu kaiken aikaa, Kauppinen huomauttaa.

Suomen Lakimiesliiton järjestöpäällikkö Olli Niemi toteaa, että jäsenistö odottaa liitoltaan ennen

Comma

mallisesti kaikkea tuloksekasta edunvalvontaa ja laajaa palvelutarjontaa sekä työ- että vapaa-ajan tarpeisiin.

– Jäsenen saama henkilökohtainen neuvonta ratkaisee myös paljon: liiton luottamushenkilöiden ja työntekijöiden on pystyttävä kertomaan kattavasti ja palveluhenkisesti jäsenelle, miten hän saa liitostaan parhaan mahdollisen hyödyn, Niemi lisää.

Mikä vieraannuttaa liitosta?

Jäsenellä eli asiakkaalla on valta ja vapaus valita ja vertailla, mistä saa rahoilleen parhaan vastineen.

Nykyiseen asiakaskäyttäytymiseen kuuluu, että tätä vapautta myös käytetään, eikä välttämättä sitouduta yhteen palveluntarjoajaan. Asiakkaat odottavat palveluilta läpinäkyvyyttä, eettisyyttä ja saatavuutta monien eri kanavien kautta. Jäsenten epätyypilliset työsuhteet asettavat vielä omat haasteensa jäsensuhteen hoitamiselle liitoissa.

– Nämä seikat tulisi ottaa huomioon edunvalvonnan ja palvelujen suunnittelussa. Jos liitto ei näy siellä, missä jäsenet liikkuvat, se jää asiakkaiden mielikuvissa etäiseksi, vanhakantaiseksi ja sen toiminta epäselväksi. Jäsen alkaa ihmetellä, miksi oikeastaan maksaa jäsenmaksua, Risto Kauppinen pohtii.

Jäsenmaksulleen saamaansa vastineeseen tyytymätön ja eroamisaikeissa oleva jäsen ei liene täysin tuntematon ilmiö missään ammattiliitossa. Ainakaan Lakimiesliitossa asiaa ei ole sivuutettu pelkällä olan kohautuksella.

– Tapanamme on ottaa eroilmoituksen tehneeseen jäseneemme yhteyttä ja keskustella tilanteesta – sen syistä sekä mahdollisuuksista vielä vaikuttaa jäsenen lopulliseen päätökseen.

Olemme saaneet rohkaisevia kokemuksia, joissa yhteydenottomme on johtanut päätökseen jatkaa jäsenyyttä, järjestöpäällikkö Olli Niemi sanoo.

Hänen mukaansa muita tyypillisiä eroamisaikeisiin liittyviä syitä ovat eläkkeelle tai yrittäjäksi siirtyminen tai asema työnantajavirkamiehenä.

Sosiaalinen media: siellä missä jäsenetkin

Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki kertoo, että liitto on tyytyväinen päätökseensä ryhtyä vahvistamaan jäsensuhteita myös sosiaalisen median kautta. Se antaa uusia ulottuvuuksia järjestöllisen imagon rakentamiseen.

– Sosiaalinen media on hyvä silta vuorovaikutukseen, yhteisöl-

lisyyteen ja sitouttamiseen puolin ja toisin. Jäsen itse voi olla siinä aktiivinen ja aloitteellinen viestijä sekä liiton että toisten jäsenien suuntaan. Sosiaalinen media on väline, jolla jäsenemme antavat meille erittäin arvokkaita tietoja ajan ilmiöistä ja heille tärkeistä asioista. Tämä käyttäjätuotanto on idean ydin ja kantava voima.

Luomanmäki tähdentää, että sosiaaliseen mediaan ei ammattiliitonkaan kannata mennä vain menemisen ilosta tai siksi, kun siitä niin paljon puhutaan. Asia on valmisteltava hyvin ja mietittävä tarkkaan sisältöä. On välttämätöntä, että järjestö vaalii sivujensa ajankohtaisuutta.

– On jaksettava olla pitkäjänteinen sosiaalisen median käytössä – kikkailulla ei pitkälle pääse.

Lisäksi täytyy muistaa, että käyttäjäkunta on hyvin kriittistä ja valistunutta väkeä. Sosiaalisen median keskeinen ominaisuus on henkilökohtaisuus, ja järjestön on oltava sinut tämän tosiasian kanssa: sosiaalisessa mediassa järjestö saa kasvot.

Jäsensuhteen hoitomalli lähtee segmentoinnista

Yhdistystoiminnan perusajatuksena on jäsenten tasa-arvoinen kohtelu. Tämä ei kuitenkaan saa estää jäsenpalvelujen monipuolista kehittämistä. Yksilöllisyyden nimissä palvelut tulisi räätälöidä kunkin jäsenen yksilöllisiin tarpeisiin sopiviksi, mikä taas ei ole mahdollista liittojen resursseihin nähden.

Risto Kauppinen suosittelee pitkälle menevän räätälöinnin sijasta ratkaisuksi jäsenkunnan segmentointia. Jäsenistö voidaan jakaa ryhmiin, joille voidaan kohdentaa erityyppisiä edunvalvonta- ja palvelukokonaisuuksia.

Jäsenten ryhmiin jaottelua voi tehdä monella tapaa. Jakokriteereinä voivat olla esimerkiksi demografiset tekijät kuten ikä, sukupuoli, tulotaso tai asuinalue.

Toisaalta jaottelua voidaan tehdä vaikkapa jäsenistön arvomaailmojen perusteella tai sen pohjalta, Akavalainen 3 | 2010

17

missä uravaiheessa jäsen on. Jälkimmäisessä mallissa ryhmittelyssä ovat mukana opiskeluvaihe, työuran alkutaival, ammatillisen kehittymisen vaihe ja ammatillisen kypsyyden vaihe. Jokaisessa vaiheessa jäsenten tarpeet ja arvostukset vaihtelevat työn, perheelämän ja vapaa-ajan suhteen.

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK on laatinut jäsenpalvelustrategiansa tällaisen elinkaarimallin pohjalta. TEKissä on havaittu tämän auttavan liittoa hahmottamaan, millaisilla palveluilla pystytään tehokkaimmin vastaamaan jäsenten tarpeisiin.

– Jäsenten erilaisten ura- ja elämänvaiheiden seuraaminen on tärkeää, mutta yhtä tähdellistä on huomioida niiden väliset siirtymät. Palveluumme kohdistuu hyvin erilaisia vaatimuksia sen mukaan, tapahtuuko jäsenen siirtyminen työelämän vaiheesta toiseen suunnitellusti vai äkillisesti, ja merkitseekö se jäsenelle myönteistä vai kielteistä kehitystä. Strategiamme on mielestäni toiminut hyvin, ja se näkyy myös jäsenmäärämme karttumisena, arvioi yksikönjohtaja Joel Salminen.

Risto Kauppisen mukaan Akavan jäsenjärjestöjen käyttöön laadittava hyvän jäsensuhteen hoitomalli lähtee jäsenistön segmentoinnista. Siinä edunvalvonta- ja jäsenpalvelut on jaettu erilaisiin koreihin eri jäsenryhmien tarpeiden mukaan.

– Malliin on kirjattu jäsensuhteen hoitamisen perusasiat, joita liitot voivat hyödyntää ryhtyessään tuumasta toimeen. Tärkeää on sekä uusien edunvalvonta- ja jäsenpalvelutarpeiden tunnistaminen että nykyisten palvelujen kehittäminen. Näistä aineksista syntyy liiton uusi jäsenyysstrategia, jonka pohjalta se voi laatia toimintasuunnitelman ja määritellä sen käytännön toteutuksen, Kauppinen kuvaa.

Mikä veti jäseneksi?

Akavalainen-lehti kysyi muutamilta akavalaisilta, mitä liiton jäsenyys heille merkitsee, ja mitä he pitävät ammattiliiton päätehtävänä.

Karoliina Haggren Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat ry (TAJA ry): – Heti valmistuttuani 1980-luvulla liityin Ylihoitajayhdistykseen, josta myöhemmin tuli TAJA. Koko ammattikuntamme kuuluu valtaosin liiton jäsenistöön, vaikka ylihoitajat ovat maamme sairaaloissa yhä enemmän siirtyneet erilaisiin asiantuntijatehtäviin. TAJA merkitsee ennen kaikkea akavalaista edunvalvontaa ja jäsenpalvelua. Olen saanut liitosta aina tarvitsemani avun. Liiton koulutuspäivät ovat erittäin onnistuneita tilaisuuksia, joissa aiheet ovat ajankohtaisia, kiinnostavia ja hyödyllisiä kaikille alamme ammattilaisille.

Merja Korpela Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry: – Pääsyy jäsenyyteeni oli liiton työsuhdeturvana ja oikeudellisina neuvontapalveluina tarjoama tuki.

Oman ammattialan liitossa on hyvässä seurassa – jäsenistöön on luontevaa ja mieluista kuulua. Liiton tärkein tehtävä on ajaa jäsentensä asiaa ja antaa jäsenelleen tarpeen tullen turvaa, neuvontaa ja apua.

Martti Nykänen KTK Tekniikan Asiantuntijat ry: – Liiton jäsenyys on kuulunut ilman muuta asiaan koko ammattiurani ajan. Turva ja neuvonta ovat liiton tärkeimmät palvelut jäsenelle. Työsuhdeasioissa ammattiliitto pystyy nopeimmin ja tehokkaimmin panostamaan palveluunsa, kun se tukee ja vahvistaa paikallistasolla luottamusmiesten osaamista.

Otso Nykänen Suomen Lakimiesliitto: – Liiton jäsenyys on minulle ammatillinen itsestäänselvyys. Liiton perustehtävänä on palvella jäsenistönsä ammatti-identiteetin vahvistumista sekä ylläpitää vahvaa edunvalvonta-asemaa. Kun tämä perusta on kunnossa, liitto pystyy tarjoamaan jäsenilleen juuri niitä palveluja, joita he tarvitsevat.

Maria Salminen

18

Kuvat Jukka Lehtinen

Akavalainen 3 | 2010

Asian laita

Pitäisikö EU:n ulkopuolelta tulevaa työperäistä maahanmuuttoa lisätä?

Akavan liittokokousedustajat jakautuivat tasan kahteen leiriin, kun Akavalainen kysyi heidän kantaansa työperäisen maahanmuuton lisäämisestä.

Eduskunnan käsiteltävänä on useita esityksiä ulkomaalaislain muuttamiseksi. Maan hallitus esittää helpotuksia EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oleskelulupien ehtoihin.

Hallituksen esityksen mukaan työntekijälle voitaisiin myöntää oleskelulupa enintään viideksi vuodeksi jo ensimmäisellä hakukerralla. Eduskunnan valiokuntakäsittelyssä on suosittu lähtökohtaa, että oleskelulupa myönnettäisiin pääsääntöisesti ensin vuodeksi ja vain erityisistä syistä viideksi vuodeksi.

Lisäksi hallitus on esittänyt, että luovutaan käytännöstä, jossa lupapäätöksiä voidaan harkita työvoiman saatavuuden mukaan kyseisellä alalla tai alueella.

Akava muiden palkansaajakeskusjärjestöjen tapaan puoltaa saatavuusharkinnasta luopumista, mutta se edellyttää tehokasta ja riittävästi resursoitua työehtojen noudattamisen valvontaa.

Kyllä 50%

Vaikea sanoa

Liittokokousedustajien kommentit kyselyssä heijastavat varsin monipuolisesti sitä vilkasta keskustelua, jota aiheesta on käyty politiikan kentällä ja tiedotusvälineissä. Toisin kuin tasatuloksesta voisi päätellä, vastausten perustelut eivät aina ole selvästi työpe-

räisen maahanmuuton lisäämisen puolesta tai sitä vastaan. Osalla vastaajista kanta on jotakin siltä väliltä.

Erään vastaajan mielestä EU:n ulkopuoleltakin tulevaa työvoimaa on tarpeen saada Suomeen, mutta hän ei kannata aktiivisia toimia sen lisäämiseksi. Toinen ehdottaa, että ennen päätöstentekoa kartoitetaan, kuinka suuri joukko työvoimaa käyttää vapaan liikkuvuuden oikeutta EU:n sisämarkkinoilla nykyään.

Työttömyyden takia ei kannatusta

Kielteisen vastauksen antaneet muistuttavat Suomen vaikeasta työllisyystilanteesta.

Moni suosittelee, että mieluummin työllistetään kotimaista työtöntä työvoimaa.

Tärkein tehtävä on käyttää olemassa olevaa työvoimareserviä ja parantaa työoloja.

Muutama epäilee, että työperäinen maahanmuutto tarkoittaa pikemminkin sosiaalitukien varaan heittäytymistä. He edellyttävät sen varmistamista tarkkaan, että maahanmuuttajat pääsevät kiinni työn syrjään.

Työperäistä maahanmuuttoa pidetään ongelmallisena myös työyhteisöjen toiminnan kannalta. Eräs vastaaja kommentoi, että työskenneltyään sekä monikult-

Ei 50%

tuurisessa että kansallisesti homogeenisessa työyhteisössä hän katsoo monikulttuurisen työyhteisön olevan vaikeammin johdettava ja vähemmän tehokas. Hän arvelee kielivaikeuksien alentavan tuottavuutta ja työn laatua monissa tehtävissä sekä kaipaa keskustelua tästä aiheesta. ”Pakkohan sitä on lisätä”

Monen myönteisesti vastanneen mielestä Suomi tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän osaavaa työvoimaa myös ulkomailta. Jotkut vastaajista haluavat rajoittaa EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman lisäämisen vain niille aloille, joille on odotettavissa työvoimapulaa.

Useat korostavat kansallisten pelisääntöjen noudattamista kaikissa työsuhteissa. Lisäksi yksi vastaaja esittää työnantajien vastuun kasvattamista esimerkiksi siten, että työntekijälle voidaan myöntää vuoden oleskelulupa sillä edellytyksellä, että hänen työnantajansa tekee vähintään kolmen kuukauden palkkasummasta ennakkotalletuksen.

Lisäksi painotetaan, että EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman koulutus ja osaaminen on tunnistettava ja hyödynnettävä. Lääkäriä ei tarvita taksinkuljettajaksi.

Avarakatseisuutta kaipaava työvoiman liikkuvuuden kannattaja huomauttaa Suomen olevan pieni osa globaalia toimintakenttää: – Ei tänne mitään ryysistä tule kuitenkaan.

Akavalainen-lehti kysyi, mitä mieltä Akavan liittokokousedustajat ovat EU:n ulkopuolelta tulevan työperäisen maahanmuuton lisäämisestä. Kyselyyn vastasi 42 liittokokousedustajaa.

Akavalainen 3 | 2010

19

Henna Soronen

Puhtaat vaatteet -kampanja järjesti toukokuussa Helsingin Maailma kylässä -festivaaleilla vaihtoehtoisen muotinäytöksen, jossa esiteltiin eettisiä ja vähemmän eettisiä vaatteita.

Vaatteen alkuperästä kannattaa kysellä kaupassa Vastuullisen suomalaiskuluttajan ei ole helppoa tehdä eettisiä ostopäätöksiä vaatekaupassa. Suomalaisten vaateyritysten hankinnat kaikkein heikoimpien työolojen maista ovat lisääntyneet. Vastuullisuusvalvontaa ei kuitenkaan ole tehostettu.

M

erkittävä osuus suomalaisille myytävistä vaatteista tulee huonosti valvotuista tai valvomattomista työoloista. Kehnojen työolojen, alhaisen palkkatason ja huonon valvonnan maita ovat muun muassa Bangladesh, Kiina, Vietnam, Thaimaa ja Indonesia.

Tämä ilmenee tietotoimisto FinnWatchin kyselytutkimuksesta, jossa kartoitettiin vaatekaupan vastuullisuusvalvontaa. Se kattoi 28 yritystä, jotka myyvät Suomessa vaatteita tai urheiluvaatteita ja -välineitä. Tutkimuksen julkisti keväällä Puhtaat vaatteet -kampanja.

Ohjeistoista huolehdittu, valvonta puutteellista

Useimmilla kyselyyn vastanneilla yrityksillä on käytössään yh20

Akavalainen 3 | 2010

teiskuntavastuun ohjeisto, jota pari yhtiötä on kehittänyt kattavampaan suuntaan. Ohjeiston toteutuksessa ja valvonnassa on kuitenkin yhä paljon puutteita.

Kymmenen kolmestatoista kotimaisesta vaateyhtiöstä ilmoittaa, ettei niillä edelleenkään ole minkäänlaista vastuullisuusvalvontaa tai että tarkastukset hoidetaan laadunvalvonnan yhteydessä. Toisin sanoen vaatteiden tekijöiden työoloja ei ole uskottavalla tavalla valvottu. Urheilualan 11 suomalaisyhtiöstä vain yksi käyttää ulkopuolisia tarkastuksia, eikä sekään anna tietoja tarkastusten tuloksista tai edes hankintaketjustaan.

Kaikki selvitykseen osallistuneet tavaratalo- ja marketketjut yhtä lukuun ottamatta ovat hoitaneet vastuuvalvontansa liittymällä yritysten eettiseen BSCI-järjes-

telmään (Business Social Compliance Initiative). Se tekee tehdastarkastuksia yritysten yhteiseen käyttöön. Jäsenyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että läheskään kaikki jäsenyhtiölle vaatteita tuottavat tehtaat olisivat BSCI:n tarkastusten piirissä tai olisivat läpäisseet tarkastuksen.

– Vastuuvalvonnassa on olennaista, että riippumattomat tahot tekevät tarkastuksen ennalta ilmoittamatta ja työntekijöitä haastatellaan työpaikan ulkopuolella, arvioi Akavan kansainvälisten asioiden asiamies Liisa Folkersma.

Kysele ja anna kuluttajapalautetta

Brittiläisen Oxfam-järjestön teettämän palkkavertailun mukaan jopa puolet aasialaisista tekstiili- ja vaatetustehtaista maksaa säännöl-

lisesti työntekijöilleen vähemmän kuin laillinen minimipalkka edellyttäisi. Useissa vaatteita tuottavissa maissa laillisella minimipalkallakin jäädään kauas elämiseen riittävästä palkkatasosta. Suomenkin markkinoille tuodaan vaatteita Bangladeshistä, jonka tilanne lukeutuu pahimpiin: alan minimipalkka pitäisi kolminkertaistaa, jotta sillä yltäisi minimitoimeentuloon.

Puhtaat vaatteet -verkosto painottaa, että suomalaiset yritykset tarvitsevat kunnolliset toimintaohjeistot ja niiden toteutumiselle luotettavan ulkopuolisen valvonnan. Kuluttajaboikotteja ei toivota, koska niistä saattaa seurata, että vaatteita valmistavat työntekijät menettävät työpaikkansa. Samasta syystä yrityksille suositellaan, että

liikesuhteiden katkaisemista tavarantoimittajaan käytettäisiin vasta viimeisenä keinona.

FinnWatchin tutkimusraportti ehdottaa vähintään alkuperämaan merkitsemistä Suomessa myytäviin vaatteisiin.

– Kuluttajan kannattaa kysellä vaatteen alkuperästä kaupassa ja antaa palautetta liikkeeseen tai vaikkapa yrityksen nettisivujen kautta. Tämä saattaa kuulostaa mitättömältä puuhalta, mutta se oli yksi keinoista, joilla esimerkiksi Reilun kaupan tuotteita saatiin ruokakauppoihin. Yrityksissä lasketaan yhden palautteen vastaavan parin sadan muun asiakkaan toiveita, neuvoo Finnwatchin tutkija Outi Moilala.

Puhtaat vaatteet -verkosto kuuluu kansainväliseen

Clean

Clothes

-kampanjaan, joka pyrkii kohentamaan työoloja tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden globaalissa tuotantoketjussa. Suomi liittyi kampanjaan viime maaliskuussa, jolloin eurooppalaisia osallistujamaita kertyi yhteensä 15. Jäseniä ovat ammattiliitot ja eri tavoitteita kuten naisten oikeuksia ja köyhyyden vähentämistä edistävät kansalaisjärjestöt.

Lisätietoja kampanjasta, verkoston jäsenistä ja yhteyshenkilöistä Suomessa: www.puhtaatvaatteet.fi

Ritva Siikamäki

Toinen ITUC-huippukokous pohtii globalisaation hallintaa Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC järjestää toisen maailmanlaajuisen kongressinsa Kanadan Vancouverissa kesäkuun lopulla. Toiminnan kehittämisen ohella suurtapahtumassa haetaan ratkaisuja globalisaation hallintaan.

I

nternational Trade Union Confederation ITUC edustaa 312 jäsenjärjestöä, joissa on 176 miljoonaa jäsentä. Järjestön tavoitteena on vahvistaa ayliikkeen maailmanlaajuista toimintaa, ja neljän vuoden välein järjestettävä kongressi on sen toiminnassa merkittävä etappi. Kesäkuun 2010 kokoontuminen keskittyy etsimään keinoja globalisaation hallintaan talouskriisin jälkimainingeissa.

Kaikkien ITUC:in jäsenjärjestöjen on oltava demokraattisia ja riippumattomia ay-keskusjärjestöjä, joten esimerkiksi Kiinan puolivaltiollista, yli sadan miljoo-

nan jäsenen keskusjärjestöä ei ole hyväksytty mukaan. Suomesta jäseniä ovat Akava, SAK ja STTK, jotka myös osallistuvat Vancouverin kongressiin. Samoin tapahtumassa ovat edustettuina muun muassa korkeasti koulutettujen pohjoismaiset keskusjärjestöt.

Maailman palkansaajien ääni

ITUC edustaa palkansaajia ja ay-liikettä globaaleissa neuvottelupöydissä esimerkiksi Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa. Se on aktiivinen toimija kauppapolitiikassa ja julkaisee työntekijöiden perusoikeuksia käsittelevät vastineensa

Maailman kauppajärjestö WTO:n kauppapoliittisiin maatutkintoihin.

Lisäksi ITUC koordinoi työntekijäpuolta kolmikantaisesti toimivassa kansainvälisessä työjärjestö ILO:ssa. ILO on määritellyt työntekijöiden maailmanlaajuiset perusoikeudet, jotka koskevat samapalkkaisuutta ja työntekijöiden järjestäytymis- ja neuvotteluoikeutta sekä kieltävät lapsi- ja pakkotyön ja syrjinnän. ITUC julkaisee vuosittain niin sanotun mustan kirjan näiden perusoikeuksien loukkauksista eri maissa.

Vuoden 2010 painos mustasta kirjasta julkaistiin 9.6. ILO:n kansainvälisen työkonferenssin yhteydessä Genevessä. Se on luettavissa ITUC:n verkkosivustolta: www.ituc-csi.org Liisa Folkersma kansainvälisten asioiden asiamies Akavalainen 3 | 2010

21

Aka-noita

Harvoin tarjolla

T

unnette varmastikin Kari Hotakaisen Finlandia-palkitun romaanin Juoksuhaudantie, jossa Hotakainen esittelee kiinteistönvälittäjä Jarmo Kesämaan.

Muistatte ehkä Kesämaan tunnuslauseenkin: ”Me emme myy taloja, me myymme unelmia.”

Aivan samasta on kysymys työnantajankin pokaamisessa. Me emme myy työpanostamme, me myymme unelmia.

Kas näin. nnn Wanhan ajan luotettavuutta ja ammattitaitoa jugendhenkisessä maisterissa. Osaamista ylläpidetty ajan henkeen. Tunnelmanluojana WordPerfect-taidot. Näitä ei enää valmisteta! Kaikki isot elämänmuutokset tehty. nnn Koulutustaitoisen tilaisuus! Reipas nuorimies pariisilaiskielitaidoin trendikkäältä alalta, korkeakoulun lähituntumasta. Lyhyeen työpäivään mahtuu kaikki oleellinen. Edullinen vastike, hyvät yhteydet. Ei välittäjille.

22

Akavalainen 3 | 2010

nnn Arvostetusta suuryrityksestä tarjolla täysin moderni johtaja. Yksilöllisessä CV:ssä useita tutkintoja. Täysin koneistettu, mm. älypuhelin, laptop, gps, sykemittari. Karisman lämmössä viihtyy suurempikin joukko alaisia. Aistikkaat pintamateriaalit viimeistelevät kokonaisuuden. nnn 5 x eximia, 2 x approbatur, 15 op. Pienehkön yhtiön tarpeisiin valoisa, tehokas harjoittelija. Koulut ja päiväkoti lähimenneisyydessä. Ainutlaatuiset näkymät pitkälle uralle. Opinto-ohjaajan v. 2009 suunnittelemat opinnot. Tähän ihastut! nnn Tämä on nähtävä! Idylliseltä alalta vastavalmistunut, persoonallinen humanisti. Uusien vaatimusten mukaisessa tutkinnossa jännittäviä yksityiskohtia.

Käytännönläheinen, idealistinen tunnelma alkaa jo aamukahvilla. nnn Toimiva, hyväkuntoinen toimistotyöntekijä. Loistava vaihtoehto virastoon tai dynaamisempaankin yritykseen. Työtavoissa funkkista. Tilava kalenteri.

Hulppeat ihmissuhdetaidot. Heti vapaa.

Pätkätyössä ei tarvitse pärjätä yksin!

antaa neuvoja pätkätyötä tekevälle, hänen esimiehelleen ja työkavereilleen. Se sopii muun muassa perehdytyksen tueksi. Julkaisu soveltuu lisäksi henkilöstön edustajien ja ammattijärjestöjen toimijoiden käyttöön. Se perustuu Sikke Leinikin väitöstutkimukseen aiheesta ja TJS Opintokeskuksen työelämähankkeisiin.

Määräaikaisten työsuhteiden eli pätkätyön yleistyminen ei ole vain pätkätyöläisen huoli. Ilmiö vaikuttaa työyhteisöjen toimintaan ja työmarkkinoihin sekä yhteiskuntaan monin tavoin. Noin 15 prosenttia Suomen työvoimasta tekee työtä määräaikaisessa palvelussuhteessa. Tyypillinen pätkätyöläinen on korkeasti koulutettu nuori nainen, joka työskentelee julkisella sektorilla hoiva- tai opetusalalla. Esimerkiksi opetus- ja varhaiskasvatusalalla 20–25 prosenttia työntekijöistä toimii määräaikaisella sopimuksella.

Pelon ja toivon välissä

Pätkätyöntekijä kokee usein, että hänen pitää osoittaa olevansa erityisen pätevä ja osaava – seuraavan työsuhteen toivossa. Pätkätyötä leimaa käväisemisen ja irrallisuuden tunnelma, joka ei kannusta työn tai työyhteisön kehittämiseen. Pätkätyöntekijä jää usein koulutusten ja työyhteisön yhteisten rientojen ulkopuolelle. Taloudellinen epävarmuus kuuluu pätkätyöhön. Moni pitää pätkätyötä kuitenkin työttömyyden, eikä enää niinkään pysyvän työn vaihtoehtona.

Pia Westerholm

Pätkätyössä! Selviytymisen opas

Täysivaltaiseksi työyhteisön jäseneksi

Tuore julkaisu tarjoaa keinoja helpottaa pätkätyöntekijän työtä ja urahallintaa sekä niiden työyhteisöjen toimintaa, joissa teetetään pätkätyötä. Julkaisu kuvailee, miten työyhteisöt, esimiehet ja organisaatioiden omistajat voivat helpottaa pätkätyöläisen elämää työpaikoilla. Työpaikoilla on ennen kaikkea huolehdittava kaikkien työntekijöiden riittävästä perehdytyksestä, oikeudenmukaisuudesta, työtehtävien selkeydestä ja kohtuullisesta määrästä sekä hyvästä ilmapiiristä.

Rajoja ja tasapuolisuutta

Opas on tiivis esitys pätkätyötä tekevän oikeuksista ja velvollisuuksista työelämässä. Se valottaa ilmiötä myös tutkimuksen näkö-

kulmasta ja tarkastelee sen yhteiskunnallista merkitystä. Opas korostaa, että pätkätyöntekijän ei tarvitse pärjätä yksin tai ajatella pätkätyötä omana erityispiirteenään. Pätkätyöläisen täytyy huolehtia omasta jaksamisestaan ja omasta elämän hallinnastaan. Pätkätyön ei saa antaa nielaista, vaikka se olisi innostavaa ja jokaisessa pätkässä pitäisi voittaa työyhteisön luottamus.

Julkaisun tiedot: Sikke Leinikki: Pätkätyössä! Selviytymisen opas 116 s.

Kirjaa voi tilata TJS Opintokeskuksesta hintaan 15 euroa: www.tjs-opintokeskus.fi/aineistot Ritva Siikamäki Akavalainen 3 | 2010

23

Muuttajat

Rohkea hyppy tuntemattomaan kannatti Puolison työ vei nuoren maisterin Tanskaan.

Paluukuormaan hän pakkasi kaksi pikkupoikaa ja yhden harvinaisen kielen. asioinut yksin. Neuvolassa tutustuin toisiin nuoriin äiteihin, ja aloin rakentaa ystäväverkostoja.

Nina Dodd

Epäröimättä kotiäidiksi

H

ei, sinä nuori äiti! Olisiko mukavaa, jos neuvolan terveydenhoitaja kutsuisi samalle vastaanotolle sinun ja lapsesi lisäksi koko korttelin samanikäiset tenavat äiteineen?

Tällainen oli käytäntö Kööpenhaminan Frederiksbergissä 1990-luvulla.

Johanna Toivonen, 47, arvosti tätä.

– Kun meitä oli monta, joku aina keksi kysyä jotain sellaista, mitä itselle ei tullut mieleen. Sillä tavalla yhdestä käynnistä sai paljon enemmän irti kuin jos olisi 24

Akavalainen 3 | 2010

Toivonen asui puolisoineen Tanskassa kuusi vuotta. Mukava työpaikka Marimekon vientisihteerinä sai jäädä, kun miehelle tarjoutui haastava työ Euroopan radiotaajuuksia suunnittelevassa virastossa.

– En epäröinyt irtisanoutumista ollenkaan. Ajattelin, että lähtö ulkomaille on hieno tilaisuus kokea jotain uutta.

Toivonen oli tuore filosofian maisteri, Turun yliopistosta valmistunut saksan, ranskan ja englannin kääntäjä. Muuttopäätös oli helppo, sillä perheessä ei vielä ollut lapsia, ja kieli-ihmisenä Toivonen ajatteli löytävänsä töitä Kööpenhaminasta.

– Aivan ensimmäiseksi kuitenkin aloin opiskella tanskaa.

Aikuisopistossa tunteja oli joka päivä yhdeksästä kahteentoista.

Iltapäivät kuluivat läksyjä tehden.

Tehosatsaus kannatti, sillä kahden kuukauden kuluttua hoitelin jo sujuvasti asioita uudella kielellä.

Opinnot jatkuivat aikuiskasvatustieteen luennoilla Roskilden yliopistossa. Ja sitten haikara ilmoitti tulevansa vierailulle. Perheeseen syntyi kahden vuoden välein kaksi poikaa, eikä Toivonen enää suunnitellut työuraa Euroopan vanhimmassa kuningaskunnassa.

Vaikka perheenäidin arki rullasi lasten ja runsaasti matkustavan puolison ehdoilla, Toivonen ei pelännyt menettävänsä markkina-arvoaan työmarkkinoilla eikä tullut höperöksi neljän seinän sisällä.

– Ajattelin, että vielä minä töitäkin ehdin tehdä. Minulla oli omat sosiaaliset kuvioni toisten nuorten äitien kanssa ja viihdyin oikein hyvin. Muutamien tanskalaisperheiden kanssa olemme tekemisissä vieläkin.

Kun perhe palasi kotimaahan kolmetoista vuotta sitten, kääntäjän muuttokuormassa oli tuliainen yli muiden: tanskan kieli, jota vain harva osaa Suomessa.

Työkalenteri täyttyi

Kotiin palattuaan Toivonen otti yhteyttä entiseen työnantajaansa Marimekkoon, jonka Amer oli myynyt Kirsti Paakkaselle. Toivonen palkattiin vientimyyjäksi, pääalueena Tanska.

Nyt perheessä oli kaksi alle kouluikäistä lasta ja kaksi runsaasti matkustavaa aikuista. Onneksi lähellä asuivat myös Toivosen äiti ja isä, jotka tarvittaessa riensivät pelastamaan pahimmista pinteistä.

Runsaat messu- ja esittelyreissut alkoivat kuitenkin tuntua niin isolta rasitteelta, että Toivonen päätti ottaa riskin ja heittäytyä freelanceriksi samana syksynä, jolloin esikoinen lähti kouluun.

– Halusin saada lisää päätösvaltaa työaikoihini. Halusin olla

kotona silloin, kun lapset tulevat koulusta.

Kokonaan tyhjän päälle Toivonen ei jättäytynyt. Marimekossa tarvittiin edelleen tanskan osaajan apua. Lisäksi hänellä oli kontakteja työväenopistoon.

Sana alkoi kiertää, ja vähitellen kalenteri täyttyi käännös- ja opetustöistä.

– Opiskeluaikana vannoin, ettei minusta ainakaan opettajaa tule, eikä varsinkaan kääntäjää, mutta näin siinä kävi, Toivonen nauraa.

Nyt Toivonen on sitä mieltä, että opetus- ja käännöstyöt täydentävät ihanteellisesti toisiaan.

Kääntäminen on pitkäjänteistä, hiljaista puurtamista ja tutkimista. Opetustyö puolestaan on intensiivistä vuorovaikutusta ja elävää toimintaa toisten ihmisten kanssa. On tavallista, että samaan päivään mahtuu molempia.

– Aamulla parin tunnin opetuskeikka jossain yrityksessä. Sen jälkeen kääntämistä työhuoneella, ja illaksi työväenopistoon opettamaan, Toivonen kuvailee.

Toivonen tekee käännöstöitä Ylen televisiokanaville. Opetusasiakkaita ovat yritykset, yksityiset henkilöt, Helsingin yliopisto, muutamat kielikoulut sekä suomen- ja ruotsinkielinen työväenopisto. Toivonen työsti äskettäin ilmestyneen Dansk? - Ja, tak! Tanskaa pohjoismaalaisille -oppikirjan yhdessä tanskalaisen Karin Guldbaek-Ahvon kanssa.

Uhkana polkuhinnat

Toivosen esikoinen käy lukiota ja kuopus viimeistelee yläastetta. Äidin ei enää moneen vuoteen ole tarvinnut olla kotona vastaanottamassa koulusta palaavia poikia.

Miten on, joko olisi aika siirtyä freelancerista yhden työnantajan leipiin?

– Kyllä se välillä käy mielessä.

En kuitenkaan halua luopua ihanasta vapaudestani ja monipuolisista töistäni, joten jatkan freenä.

Omat varjonsa tulevaisuuteen heittää alalla yleistyvä hintojen

poljenta. Audiovisuaaliset kääntäjät ovat huolissaan kansainvälisten firmojen invaasiosta.

– Ne myyvät palveluitaan alle torihintojen ja valtaavat tällä taktiikalla markkinoita. Ulkoistamisesta on tullut mörkö myös meidän alallamme, Toivonen harmittelee.

Kääntäjät eivät ole kuitenkaan luovuttaneet, vaan taistelevat töidensä puolesta yhteisrintamassa.

– Samaa hintapoljentaa on alkanut ilmetä myös opetusalalla.

Laatu ei ole enää tärkein, vaan hinta ratkaisee.

Hyggeä on ikävä

Uutta näkökulmaa työntekoon Toivonen kertoo saaneensa äskettäisestä ASLAK-kuntoutuksesta, johon hän osallistui kääntäjä- ja tulkkikollegoiden kanssa. Yhdessä mietittiin ajankäytön ohjaamista, toimeksiantojen valintaa ja omien töiden hallintaa.

– Tämä työ on toisinaan raskasta sen vuoksi, ettei kivoista toimeksiannoista millään malta kieltäytyä, ja kun haluaa tehdä kaiken mahdollisimman hyvin, yhteen työhön menee enemmän aikaa kuin on ennalta ajatellut.

Myös ikä alkaa tuntua. Toivosen mukaan nopea siirtyminen kääntäjästä opettajaksi ja päinvastoin ei enää suju yhtä lennokkaasti kuin nuorempana. Vaikka työn monipuolisuus on hauskaa, sen repaleisuus on rasite.

Tanskalaisesta elämänmenosta Toivonen kaipaa hyggeä. Se merkitsee jotain mukavan oleilun ja hetkeen tarttumisen tapaista, eikä sanalle ole suoraa vastinetta suomen kielessä.

– Hygge on sitä, että syödään ja juodaan ja seurustellaan kiireettömästi yhdessä. Kun tanskalainen vie työpaikalle pullat ja keittää työkavereille kahvit, se on hyggeä. Ja kun ulkoilmakonsertin musiikki hukkuu iloisen puheensorinan alle, myös se on hyggeä, Toivonen hymyilee.

Paula Launonen

Korkeasti koulutetut lähtijät ja palaajat lähes tasoissa Suomalaisten korkeasti koulutettujen maasta- ja maahanmuutto vaihtelee suhdanteiden mukaan. Maastamuutto on ollut jatkuvasti maahanmuuttoa suurempaa, mutta ero on kaventunut viime vuosina.

Vuonna 2008 Suomesta muutti ulkomaille reilut 2 600 vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta, ja korkeasti koulutettujen paluumuuttajien lukumäärä oli lähes 2 200. Alustavien tilastotietojen mukaan viime vuonna maastamuuttajia ja paluumuuttajia oli yhtä suuri määrä, hieman yli 2 000 henkeä.

EU-alueelle lähteneille yli 11 500 Kelan päätöstä Väestörekisterikeskuksen tilasto vuodelta 2009 kertoo, että Euroopan unionin jäsenvaltioissa asui vakinaisesti yhteensä lähes 124 000 äänioikeusikäistä Suomen kansalaista. Tästä joukosta enemmistö eli 60 prosenttia on naisia.

Kelan tilastotiedot antavat kuvaa EU-alueelle työkomennukselle lähtevien henkilöiden määrästä, sillä Kela antaa heille päätöksen kuulumisesta Suomen sosiaaliturvan piiriin EUmaassa oleskelun aikana. Vuonna 2009 Kela antoi noin 3 500 tällaista päätöstä.

Kelan ulkomaan yksikön johtaja Maini Kihlman kertoo, että Kela antoi viime vuonna kaikkiaan yli 11 500 päätöstä siitä, kuuluuko EU-alueelle töihin lähtevä henkilö Suomen sosiaaliturvan piiriin vai ei. Luku on kuitenkin ainoastaan suuntaa antava.

– EU-alueelle töihin lähtevät kuuluvat pääsääntöisesti työskentelymaan sosiaaliturvan piiriin. Meillä ei ole kattavaa tietoa kaikista suomalaisista, jotka ovat muuttaneet EU-alueelle paikallisen työnantajan palvelukseen, sillä vain osa heistä ilmoittaa siirtymisestään Kelalle, Kihlman lisää.

Maria Salminen Akavalainen 3 | 2010

25

Kreikan talouskriisi ja vastaavat vaikeudet muissa Euroopan maissa ovat nostaneet esiin palkansaajajärjestöjen perimmäisen olemuksen: ne ovat kansalaistoimintaa.

Palkansaajajärjestöt ovat olleet kärkipaikoilla kokoamassa joukkoja vastustamaan leikkauslistoja ja alasajoja.

Palkansaajajärjestöt yhteiskuntakriisin ukkosenjohdattimia

A

y-liike on järjestänyt satoja viimeaikaisia mielenosoituksia ja -ilmauksia Euroopan maissa. Työntekijäjärjestöt ovat ukkosenjohdattimien tapaan kanavoineet poliittisten päättäjien tietoon kansalaisten hädän ja hämmennyksen. Tehtävä on langennut palkansaajajärjestöille luonnostaan, sillä ne edustavat jäsenmäärältään Euroopan suurinta kansalaistoimintaan perustuvaa järjestökoneistoa.

Leikkaukset koskevat laajalti korkeasti koulutettuja

Säästöjä ja leikkauksia on tehty eri puolilla Eurooppaa – esimerkiksi Virossa, Latviassa, Unkarissa, Italiassa, Espanjassa, Portugalissa, Irlannissa, Isossa-Britanniassa sekä näkyvimmin Kreikassa. Luettelo saattaa vielä pidentyä. Suomessakin ensi vuoden eduskuntavaalien jälkeinen tilanne on toistaiseksi arvoitus.

Leikkaukset ovat monesti kohdistuneet Euroopan korkeasti koulutettuihin, joita onkin usein nähty barrikadeilla. Espanjassa opettajien palkkoja leikattiin 5–8 prosenttia. Ison-Britannian julkiselta sektorilta aiotaan irtisanoa satoja tuhansia työntekijöitä.

Irlannissa ja Virossa palkanalen26

Akavalainen 3 | 2010

nukset ovat olleet arkipäivää kaikille tehtaan insinööreistä sosiaalityöntekijöihin.

EMU: lepsuilulle loppu

Moni palkansaajajärjestö on arvostellut leikkauksia sillä perusteella, että ne vievät uudelta nousulta ja elvytykseltä eväät. Yhtenä pääsyynä 1930-luvun laman syvyyteen olivat juuri kamreerinomaiset säästöt keskellä lamaa.

Tosin Virossa tilanne on osittain toisenlainen. Menoleikkauksia on tehty, jotta hinnalla millä hyvänsä pystyttäisiin täyttämään EU:n talous- ja rahaliitto EMU:n kriteerit, saamaan eurovaluutta käyttöön ensi vuoden alusta ja siitä apua taloudelliselle nousulle.

Viron palkansaajajärjestöt eivät ole sinänsä asettuneet vastustamaan euron käyttöönottoa. Lähinnä ne ovat varoittaneet siitä, ettei palkkasopimusten kruunuja pidä pyöristää väärään suuntaan valuuttaa muutettaessa.

Euroopan unioni on nykyisten vaikeuksien vuoksi muuttamassa talous- ja rahaliiton sääntöjä. Monesti on kysymys vain siitä, että olemassa olevia sääntöjä aletaan noudattaa tai palataan entisen kaltaisiin. Muutama vuosi sitten sääntöjä väljennettiin tällä hetkellä

talouskurin ykkösmestarina esiintyvän Saksan johdolla. Palkansaajajärjestöt ovat olleet ainakin toistaiseksi huomiota herättävän hiljaisia talous- ja rahaliiton sääntöjen kiristämisestä ja palauttamisesta. Aiemmin monet ay-järjestöt ovat olleet niiden löysäämisen puolella, mitä Akava taas ei ole koskaan puoltanut.

Palkansaajajärjestöiltä tarvitaan rakentavia vastauksia

Palkansaajajärjestöjä on puolestaan arvosteltu siitä, että ne ovat vain vastustaneet leikkauksia tuomatta todellisia vaihtoehtoja tilalle. Monien maiden luottokelpoisuus on heikoilla ja vaihtoehdot vähissä. Eläkkeiden rahoitus oli vaikeuksissa ympäri Eurooppaa jo ennen kriisiä, ja väestön ikääntyessä tilanne vain pahenee. Mitä uskottavia vaihtoehtoja ay-liikkeellä on tarjota?

Irlanti oli ensimmäisiä talouskriisiin joutuneita Euroopassa, ja siellä ay-liike onkin esittänyt vaihtoehtoista, pohjoismaisempaa yhteiskuntamallia. Irlannin palkansaajakeskusjärjestö muistuttaa kärkkäästi Pohjoismaiden päässeen kriiseistä Euroopassa vähimmällä. Pohjoismaista on

Akavan linjauksia EU:n talouspolitiikasta

Lehtikuva

n

romahtanut vain Islanti, jossa esimerkiksi rahamarkkinoiden säätelystä ei ollut tietoakaan. Irlanti on eurooppalaisittain lähes veroparatiisi, ja siellä veroja pitäisi korottaa reilusti kohti Pohjolan tasoja. Näillä varoilla tulisi panostaa muun muassa teknologiseen kehitykseen ja vihreisiin työpaikkoihin. Säätelyn vapautuksessa on tehty ylilyöntejä.

Portugalissa ay-liikkeen vastaveto hallituksen säästökuurille on ehdottaa palkankorotuksia, EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen

kriteerien löysentämistä, koulutuksen tehostamista, sosiaaliturvaetuuksien korottamista ja rikkaiden veronkorotuksia.

Vaihtoehtoja leikkauksille?

Vastausta on pohdittu myös palkansaajajärjestöjen kansainvälisissä elimissä. Euroopan palkansaajien keskusjärjestön ETUC:n kesäkuisessa hallituksessa kehotettiin leikkausten sijasta pitämään yllä elvytystä, kunnes nousu alkaa. Sitten voidaan ryhtyä talouden tervehdyttämiseen. OECD:n

EU:n taloudellista yhteistyötä on tiivistettävä. n EU:lle on annettava lisää toimivaltaa talouspolitiikassa. n EU:lle on annettava nykyistä voimakkaammat valtuudet puuttua rikkomuksiin. n Euroopan keskuspankin itsenäisyyttä ei saa vaarantaa. n Keskuspankille on annettava oikeudet pankkivalvontaan. n Eurovaluutan liittymisehdot on pidettävä nykyisellään, niitä ei saa löyhentää. n Vakaus- ja kasvusopimuksen valvontaa tulee tehostaa. n Vakaus- ja kasvusopimusta on noudatettava täysin. n Sopimuksen rikkomisesta tulee määrätä sitovat seuraukset. n Sisämarkkinoiden toimintaa lähellä oleviin veromuotoihin tarvitaan EU-vähimmäistasoja. n Sisämarkkinoiden veropohjaa on yhtenäistettävä. n Verotuskysymyksissä vaadittava määräenemmistöpäätöksiä, ei yksimielisyyttä. n Talouden pitkäaikainen kestävyys on turvattava. n Budjetit tehtävä kestäviksi noususuhdanteessa, jotta laskusuhdanteessa on joustonvaraa. n Maiden elvytyspaketit on sovitettava yhteen paremmin. n Yleiseurooppalainen palkkajäädytys ja palkanalennukset ovat vaarallisia.

neuvoa-antava ay-elin TUAC myös pohtii vaihtoehtoista linjaa.

Laajasti katsoen palkansaajajärjestöjen vastaus rakenteellisiin ongelmiin antaa kuitenkin vielä odottaa itseään. Ratkaisuja tarvitaan euroalueen talouspolitiikan uskottavuuden palauttamiseen, kilpailukyvyn puutteeseen etenkin Etelä-Euroopassa, eläkejärjestelmien kestävyyteen ja muihin vastaaviin kysymyksiin.

Markus Penttinen kansainvälisten asioiden päällikkö Akavalainen 3 | 2010

27

Ritva Siikamäki

Muistin kuormitusta

voi huojentaa

Välillä sitä huomaa kiusallisella tavalla, että hyväkin muisti voi pettää.

Harmin paikka, mutta sen jälkeen on hyvä pohtia, miksi näin kävi.

Muistin toimintaa voi tukea kuormitustilanteessakin pienillä keinoilla.

M

uistin toiminta häiriintyy herkästi. Samankaltaiset asiat uhkaavat helposti sekoittua, joten esimerkiksi samantapaisten lyhenteiden ja koodien muistaminen on vaikeaa. Työympäristöissä esiintyy jatkuvasti sekä näkö- että kuuloärsykkeitä, jotka häiritsevät työmuistin toimintaa. Työterveyslaitoksen Työ ja terveys 2009 -kyselyn tulosten mukaan lähes puolet työntekijöistä katsoo, että työtä haittaavia keskeytyksiä esiintyy melko usein tai jatkuvasti. Joka viides vastanneista ilmoitti kohtaavansa usein tai melko usein muistiongelmia työssään.

28

Akavalainen 3 | 2010

Keskeytinkö pahasti?

Toistuvat keskeytykset vaikeuttavat varsinaiseen tehtävään palaamista. Kun jo tehtyjä asioita pitää tarkistaa, virhemahdollisuus kasvaa. Mieleen painaminen, mielessä säilyttäminen ja mieleen palauttaminen kärsivät häiriöistä. Hälyn ja keskeytysten vähentäminen on hyvä alku työssä tarvittavan muistin parantamiselle.

Kaikkia keskeytyksiä ei kukaan voine poistaa työpäivästään, mutta työpaikan yhteisin sopimuksin voi parantaa työmuistin toimintaedellytyksiä. Yhteinen käytäntö, jossa sovitaan ns. työrauhatunneista, luo edellytyksiä

keskittyneelle työnteolle ja tukee muistin toimintaa. Työhuoneen oven sulkeminen voi olla merkki halusta olla rauhassa. Lisäksi omat työtehtävänsä voi pyrkiä jaksottamaan kokonaisuuksiksi. Sähköposti- ja tekstiviesti-ilmoitukset voi kytkeä pois päältä ja puhelut voi välillä siirtää vastaajaan, jotta ne eivät katkaise keskittymistä esimerkiksi kirjoitustyössä. Jos tehtävä keskeytyy, kannattaa merkitä, mihin jäi, niin jatkaminen helpottuu.

Kertaus toimii

Vaikka työmuisti välillä tekee tepposia, asioita voi muistaa kymme-

Työelämässä on paljon muistia kuormittavia tilanteita. Muistin tueksi kannattaa käyttää itselle sopivia välineitä.

Arkikielessä muisti-käsitteellä viitataan yleensä pitkäkestoiseen säilömuistiin, mutta tavallisessa elämässä

Valehtelevatko muistot?

Yksityiskohdat ovat alttiita virheille muistin toiminnassa, sillä muisti ei ole nauhuri tai tietokoneen muistin kaltainen tallennusväline. Todentuntuiset muistot eivät välttämättä vastaa todellista tapahtumien kulkua. Muistot värittyvät toisaalta jo tapahtumahetkellä, toisaalta ajan kuluessa ja muistellessa. Muistikuva muotoutuu odotusten, tietämyksen, kokemusten, mielleyhtymien ja keskustelujen sulautuessa toisiinsa. Jälkikäteen on mahdotonta erottaa muistikuvan eri osasten

alkuperää. Sen vuoksi menneiden tapahtumien yksityiskohdista kiisteleminen voi olla ajanhukkaa.

tarvitaan muitakin muistin osa-alueita. Työmuisti on tärkeä asiantuntijatyössä ja monessa muussakin työtehtävässä: se käsittelee asioita, joita

Asiantuntijan muisti terävimmillään omalla alalla

tarvitaan käsillä olevassa tehtävässä.

Asiantuntijatyössä muistin toimintaa tukee se, että opituilla tiedoilla ja taidoilla on mahdollista kiertää työmuistin rajoituksia.

Asiantuntijatyötä tekevät omaksuvat omalta alaltaan uutta nopeasti ja pystyvät näin paikkaamaan muistin toimintaa. Pitkä opiskelu ja työkokemus luovat laajan tietopohjan, jota asiantuntija hyödyntää työssään. Asiantuntijan lyhytja pitkäkestoinen oppiminen sekä tiedon jäsentely oman alan asioissa on nopeaa ja tehokasta.

työmuistia eli tätä hetkeä koskevaa

Lähes kaikki työtehtävät edellyttävät muistia. Se on ajattelun työtila, jonka avulla pidetään asioita mielessä, vertaillaan tietoja tai kokemuksia uusiin asioihin, ratkaistaan ongelmia ja käydään läpi vaihtoehtoja. Työmuisti on rajallinen, ja sen piirissä on kerrallaan vain pieni osa ympäröivästä havaintotiedosta ja aiemmista kokemuksista.

Auta muistiasi

Väsymys heikentää muistin toimintaa

• vältä häiriöitä ja keskeytyksiä

Motivaatiot ja asenteet vaikuttavat oppimiseen ja muistamiseen.

Univaje, uupumus, stressi, masennus ja monet elämäntilanteeseen liittyvät tekijät voivat viedä voimia, jolloin oppiminen ja muistaminen vaikeutuu. Työympäristöt ovat nykyisin varsin kuormittavia ja kiireisiä. Työyhteisössä on hyvä ottaa esille yhteiset käytännöt, joiden avulla kuormitusta voi keventää. Monet tilapäiset muistiongelmat korjautuvat tilanteen palatessa normaaliksi, ellei kyse ole muistisairaudesta. Jos muisti pätkii pahasti eikä tilanne korjaannu kotikonstein, on syytä pohtia ongelmien syitä ja laajuutta sekä tarvittaessa hakeutua lääkäriin.

• keskitä huomiosi käsillä olevaan asiaan

• ole järjestelmällinen • käytä muistilappuja, muistioita,

ajastettuja muistutuksia tai

hälytyksiä sekä tarkistuslistoja

• anna aikaa ja tilaa oppimiselle • tauota työtäsi • huolehdi riittävästä levosta ja

palautumisesta.

Lähde: Erikoistutkija PsT Virpi Kalakosken luento: Kun muisti työssä pettää. Miten muistia voi parantaa.

Samuli Siirala

nien vuosienkin takaa, ellei pode muistisairautta. Jokainen voi oppia uutta – vielä vanhalla iälläkin.

Omaan ammattialaan tai muuhun omaan osaamiseen kuuluvien asioiden muistaminen ei aiheuta samanlaista päänvaivaa kuin aivan uusi ala. Kiinnostavia tietoja ja tapahtumia jaksaa kertailla mielessä ja näin ne tallentuvat muistiin paremmin kuin yhdentekeviltä tuntuvat asiat.

Kertaaminen ja asioiden ryhmittely auttavat oppimista. Miellekarttojen, mielikuvien ja kaavioiden käyttö tai erityyppisten havaintojen yhdisteleminen tukee asioiden mieleen painamista ja myös tulevaan suuntautuvan muistin toimintaa. Esimerkiksi matkalle pakkaaminen käy kätevämmin, kun käy mielessään läpi eri paikkoja, tilanteita ja tapahtumia, joita on edessä. Isoja tehtäväkokonaisuuksia on hyvä jakaa pienempiin palasiin. Itselle luontevia muistikeinoja kannattaa hyödyntää, ja lisäksi voi opetella uusia muistitaitoja. Käyttipä mitä muistin apukeinoja tahansa, on annettava aikaa oppimiselle.

Kertaileminen tukee oppimista, samoin säännöllinen harjoittelu.

Umpiväsyneenä pänttääminen ei oikein kannata, sillä vireystila vaikuttaa oppimiseen ja mieleen painamiseen.

Lisätietoa: Virpi Kalakoski: Pieni kirja muistista. Työterveyslaitos 2009.

Seuraavassa Akavalaisessa alkaa

Ritva Siikamäki

uusi juttusarja Sama pää kesät, talvet – Aivotyöläisen selviytymisvinkit.

Akavalainen 3 | 2010

29

Rohkeat edelläkävijät uudistavat toimintatapojaan Työn luonteen murros pakottaa työyhteisöt kehittämään johtamistaan, osaamistaan ja työn tukirakenteita. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes etsii rohkeita edelläkävijöitä, jotka ovat pikkuparannusten sijaan valmiita uudistamaan toimintatapojaan kokonaisvaltaisesti.

T

ekesin uudella työorganisaatioiden kehittämisen rahoituksella edistetään innovatiivisten työ-, organisaatio- ja johtamiskäytäntöjen syntymistä. Tavoitteena on parantaa samanaikaisesti työpaikkojen tuottavuutta ja hyvinvointia.

– Organisaatioiden suuri haaste on työn luonteen muuttuminen tieto- ja ajattelupainotteiseksi. Muutokseen kannattaisi suhtautua avarakatseisesti, jos haluamme pysyä mukana kansainvälisessä kilpailussa, teknologiajohtaja Tuomo Alasoini korostaa.

Hän vastaa työorganisaatioiden kehittämisasioista Tekesissä.

Puuhastelusta eturivin kokeiluihin

– Työprosesseihin ja tiimityöskentelyyn on saatu parannuksia monissa yrityksissä. Tulevaisuudessa tarvitaan kuitenkin vielä rohkeampaa etunojaa ja sellaisia työpaikkoja, jotka uskaltavat lähteä toteuttamaan laajempia kehityshankkeita.

Tästä syystä Tekesin uudessa rahoituksessa painotetaan innovatiivisuutta ja kokonaisvaltaisia vaikutuksia – sellaisia tuloksia, joista hyötyvät myös muut organisaatiot kuin oman projektinsa toteuttanut yritys.

Alasoini näkee merkittävänä mahdollisuutena sen, että työorganisaatioiden kehittämistoiminta 30

Akavalainen 3 | 2010

on sijoitettu teknologian ja innovaatioiden kehittämistä rahoittavaan Tekesiin.

– Saamme laadukkaampia tuloksia yhdistämällä työorganisaation parantamisen teknologian ja liiketoiminnan kehittämiseen.

On myös organisaatioiden etu, että rahoitusta haetaan samasta paikasta.

Tulokset puntariin

Miten varmistetaan, että kehittämisprojektit tuottavat työyhteisöissä aitoja tuloksia, eivätkä kutistu pelkiksi juhlapuheiksi?

– Edellytämme, että hankkeet ovat yritysten kannalta strategisesti merkittäviä. Organisaatiolla on oltava vahva motivaatio, ja lisäksi henkilöstön ja johdon on sitouduttava kehittämiseen yhteistyössä. Kiinnitämme huomiota myös siihen, että rahoituksella hankittavat asiantuntijapalvelut ovat laadukkaita, vastaa Alasoini.

Tekes seuraa myös projektien onnistumista. Alasoini uskoo, että työorganisaatioiden kehittämisen rahoitus tuottaa merkittäviä innovaatioita, joita voidaan levittää ja hyödyntää yhteiskunnassa laajemmin.

– Kokemukset aikaisemmista julkisesti tuetuista työelämän kehittämisen ohjelmista ovat olleet hyviä – eihän tätä muuten jatkettaisi.

Työorganisaatioiden kehittämisen rahoitus n Työelämän kehittämisohjelma Tykes myönsi vuosina 2004–2009 yhteensä 68,6 miljoonaa euroa työpaikkojen tuottavuuden ja työelämän laadun kehittämiseen. Rahoituksen hakuaika päättyi vuoden 2009 syksyllä. Tykes sai kuuden vuoden aikana 1 899 hankehakemusta. Niistä yhteensä 1 164 hanketta voitiin rahoittaa.

n Vuoden 2010 alussa Tekes julkisti uuden TYKE-rahoituksen työorganisaatioiden kehittämiseen. Uudella rahoituksella vakinaistetaan aiemmin määräaikaisesti, ohjelmamuotoisesti toteutettu rahoitus.

n Tekes myöntää työorganisaatioiden rahoitusta kaikenkokoisille yrityksille ja julkisyhteisöille.

n Rahoitus suunnataan innovatiivisiin, ulkopuolista asiantuntemusta hyödyntäviin projekteihin, joissa kehitetään uusia työ-, organisaatio- ja johtamistapoja henkilöstön ja johdon yhteistyönä.

n Työorganisaatioiden kehittäminen on mahdollista yhdistää myös laajempaan teknologian ja liiketoiminnan kehittämishankkeeseen.

Lisätietoa sekä rahoituksen hakuohjeet: www.tekes.fi/info/tyke

Jarmo Teinilä

Kalliotilojen suunnitteluun erikoistunut konsulttitoimisto Saanio & Riekkola Oy on mukana verkostohankkeessa, jossa kehitetään asiantuntijaorganisaation osaamisen johtamisen prosesseja. Hanke on saanut rahoitusta Tekesin työorganisaatioiden kehittämiseen tarkoitetuista varoista.

Toimitusjohtaja Reijo Riekkola Saanio & Riekkola Oy:stä katsoo yrityksen osallistumisen Tekesin rahoittamaan yhteishankkeeseen olleen rikastuttava kokemus.

Monipuoliset taidot valttia asiantuntijayrityksessä

S

aanio & Riekkola Oy:n toimitusjohtaja Reijo Riekkola kertoo yrityksen lähteneen Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian koordinoimaan kehityshankkeeseen keväällä 2009.

Yrityksen kehittämistavoitteen lisäksi päätökseen vaikutti pyrkimys pitää hyvää huolta työntekijöistä ja heidän asiantuntemuksestaan.

– Osaamisen kehittäminen on strategiamme yksi painopistealue ja se korostuu myös hankkeessa.

Työn pääkohteiksi nousivat tiedon jakamiseen ja asiakkuuksien hoitamiseen liittyvät kysymykset.

Henkilöstön osaamiskartta ja -tarpeet selville

Hanke käynnistyi alkukartoituksella, jonka tulokset analysoitiin ja otettiin jatkotyöskentelyn pohjaksi. Henkilökunta vastasi kyselyyn kiitettävästi, ja heidän palautteensa oli hyvin linjassa yrityksen tavoitteiden kanssa. Henkilöstö osallistui ryhmätöihin, joissa päästiin vaihtamaan näkemyksiä tarkemmin.

– Laadimme osaamiskartan työntekijöiden osaamisalueista.

Lisäksi kartoitimme ryhmätöissä, millaista tietoa kukin työssään tarvitsee. Yllätykseksemme substanssiosaamisen lisäksi korostuivat muun muassa atk-, esimies-, projektipäällikkö-, asiakassuhde-, kieli- ja esiintymistaidot sekä laatujärjestelmien ja juridiikan tuntemus, sanoo Riekkola.

Muutaman vuoden sisällä Saanio & Riekkola Oy on monen muun suomalaisyrityksen tapaan suuren muutoksen edessä, kun tavallista suurempi määrä työntekijöitä siirtyy eläkkeelle. Hiljaista tietoa pyritään siirtämään suunnitelmallisesti työntekijöiden välillä.

Projektit toteutetaan eri-ikäisten työntekijöiden yhteistyönä.

Asiakkuuksien hoito jalostuu

– Ryhmätöissä pohdimme sitä, mitä asiakkaat meiltä odottavat.

Tuloksissa korostui, että asiakkaamme ovat hyvin erilaisia. Jo se, että harjoitus tehtiin, on ollut hyödyllistä ja terävöittänyt asennettamme asiakkuuksien hoidossa.

Analysoidut ryhmätöiden tulokset on tarkoitus koota vihjekirjoiksi koko henkilöstön käyttöön.

Liiketoiminnallisten hyötyjen odotetaan konkretisoituvan tulevina vuosina.

Verkostohankkeen hyödyt

Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian koordinoimassa hankkeessa ovat Saanio & Riekkolan lisäksi mukana Säätölaitehuolto Oy, Aker Arctic Technology Oy sekä neljä Vantaan kaupungin työyhteisöä.

Reijo Riekkola pitää usean yrityksen yhteishanketta rikastuttavana kokemuksena, sillä erilaisten organisaatioiden kokemukset ja hankkeen etenemisen seuranta laajensivat näkökulmaa.

– Tekesin rahoituksella pystyimme käyttämään ulkopuolista asiantuntijaa ja hyödyntämään resursseja laajemmin. Pelkällä omalla rahoituksella hanke olisi jäänyt selvästi pienemmäksi.

Pirjo Rötkönen

Akavalainen 3 | 2010

31

Tutkittua Kuormittava työ vie keski-ikäisen unet n Nukahtamisvaikeudet, yöaikainen heräily ja liian varhain katkeavat yöunet ovat yleisiä keski-ikäisillä työssäkäyvillä suomalaisilla. Uniongelmia aiheuttavat työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormitus sekä vaikeudet työn ja perhe-elämän yhdistämisessä.

Näin todettiin Helsingin yliopiston Helsinki Health Study -projektiin

liittyvässä tutkimuksessa. Siihen osallistui lähes 6 000 Helsingin kaupungin palveluksessa työskentelevää 40–60 -vuotiasta työntekijää.

Fyysisesti raskas työ ja työympäristön kemialliset aineet, melu, home ja muut altisteet liittyivät naisten uniongelmiin. Fyysisesti raskas työ ei lisännyt miesten uniongelmia, mutta työ-

ympäristön altisteet lisäsivät. Työstressi vaikeutti sekä naisten että miesten nukkumista. Työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeudet häiritsivät erityisesti naisten unta.

Työoloista aiheutuvia uniongelmia ilmeni tutkimukseen osallistuneilla ikään, siviilisäätyyn tai ammattiasemaan katsomatta. Myöskään epäterveelliset elämäntavat tai

lihavuus eivät selittäneet, miksi kuormittavat työolot haittaavat nukkumista.

Uniongelmat liittyvät muihin terveysongelmiin. Ne ennustavat sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä, joten ne tulee huomioida paremmin muun muassa työterveyshuollossa.

Puolisoiden kokonaistyöajoissa puntit tasan n Ansio- ja kotityöstä koostuva kokonaistyöaika jakautuu kahden ansaitsijan perheissä melko tasaisesti puolisoiden kesken Suomessa, Saksassa ja Isossa-Britannias-

sa. Espanjassa ansiotyössä käyvät naiset tekevät runsaasti kotitöitä, joten miesten kokonaistyöaika on pienempi kuin naisilla. Kaikissa neljässä maassa miehet teke-

vät enemmän ansiotyötä kuin naiset, ja kotitöiden osalta asetelma on päinvastainen.

Tiedot käyvät ilmi Hannu Pääkkösen sosiaalipolitiikan alaan

kuuluvasta väitöstutkimuksesta, johon vertailutiedot oli kerätty vuosina 1999–2003. Pääkkösen väitöskirja tarkastettiin Tampereen yliopistossa.

Tukijärjestelmä ei huomioi työttömän elämäntilannetta tai persoonaa n Työttömiä nuoria kuullaan tukijärjestelmässä parhaiten, jos he sopeutuvat yhteiskunnan arvoihin. Tähän päätyi Matilda Wrede-Jäntti tutkimuksessaan, jossa seurattiin 36 työtöntä helsinkiläisnuorta 10 vuoden ajan.

Tutkija toteaa, että nuoret työttömät eivät ole yhdenmukainen joukko, jolla olisi samantapaiset lähtökohdat, re-

surssit ja toiveet. Tutkimus tuo esiin sitä, kuinka monitahoinen elämä on ja miten monella tavalla työelämää ja työttömyyttä voidaan ymmärtää. Lisäksi se kuvaa, miten erot nuorten taustoissa ja heidän saamassaan epävirallisessa tuessa voivat johtaa eroihin minäkuvissa ja näkemyksissä tulevaisuudesta, ammatinvalinnoista, palkkatyöstä sekä aktivointipolitiikasta.

Tutkimuksen mukaan työvoimatoimisto ohjaa kaikkia nuoria työttömiä yhteen ja samaan suuntaan: opiskelemaan ja tekemään työtä mahdollisimman nopeasti.

Opiskelun ja työn sisällön pohdinta jää tapaamisissa sivuosaan. Ne nuoret, jotka ovat jo alun alkaen saaneet ”oikeat” arvot ja oppineet toimivia neuvottelutekniikoita, voivat työvoimatoimiston

tapaamisessa helpommin kokea, että heihin suhtaudutaan tosissaan.

Tutkija suosittelee, että kiinnitetään huomiota sekä mikrotason toimintaan työttömien kohtaamisessa työvoimatoimistoissa että makrotasoon, yhteiskunnan rakenteisiin.

Wrede-Jäntin sosiaalityön väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopistossa.

Tulospalkkaus on suurentanut palkkaeroja n Tulospalkkauksen yleistyminen on kasvattanut palkkaeroja yksityisellä sektorilla viime vuosina. Palkkaerot ovat kasvaneet yritysten ja toimipaikkojen sisällä, eivät niinkään niiden välillä.

Palkkarakenteiden muutos yksityisellä sektorilla 32

Akavalainen 3 | 2010

on suurentanut erityisen voimakkaasti korkeampipalkkaisen, johtotehtävissä toimivan henkilöstön palkkaeroja.

Muutos käynnistyi palvelualoilla 1990-luvun puolivälissä ja teollisuudessa vasta vuosituhannen vaihteessa,

ilmenee tuoreesta Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen selvityksestä. Tutkimusraportti toteaa, että Suomessa tulospalkkojen osuus kokonaisansioista on edelleen varsin vaatimaton.

Tulospalkkauksen merkityksen ja palkkaerojen arvioidaan jatkossa yhä kasvavan, joten tulospalkkojen perusteiden tulisi olla työpaikoilla läpinäkyviä ja mielekkäinä pidettyjä.

Työelämätiedoilla kova kysyntä Opiskelijan työelämätalkoot -kiertueella

A

kavan ja jäsenliittojen Työelämätalkoot-kiertue osoittautui tänä vuonna erityisen tarpeelliseksi, sillä taantuma on herättänyt opiskelijoissa monia kysymyksiä ja huolia tulevasta. Työttömyysturva ja työttömyyskassaan liittyminen nousivat kiertueen suosituimmiksi keskustelunaiheiksi.

Lisäksi infopisteessämme käyneitä opiskelijoita askarrutti tuleva työura. Kuopiossa insinööriksi opiskeleva Hannele Oikari kertoi, että työelämä mietityttää jatkuvasti. Hän mainitsi saaneensa tietoa työelämästä lähinnä Insinööriopiskelijaliitosta, ei niinkään omasta oppilaitoksesta.

Kiertueella selvisi, että järjestäytymisellä on opiskelijoiden keskuudessa myönteinen kaiku.

Koska nuorilla ei ole kokemusta järjestäytymisestä, he usein kysyvät varsin tarkkoja perusteluita, miksi ammattiliiton jäsenyys kannattaa. Oikeustieteen opiskelija Cea Röntynen, joka vieraili Vaasan yliopiston infopisteessämme, summasi järjestäytymisen eduiksi, että se antaa varmuutta ja turvaa.

Samalla saa mahdollisuuden vaikuttaa omaan ja muiden tulevaisuuteen.

Akavan ja jäsenliittojen keväisellä korkeakoulukiertueella yhteistyökumppanina toimi Työeläkevakuuttajat TELA ry. Opis-

kelijoille jaettiin tietoa muun muassa työharjoittelusta, kesätyöstä ja osa-aikatyöstä. Työelämätiedolla oli kysyntää, sillä esimerkiksi kiertuetta varten painetut esitteet pääsivät loppumaan kahteen otteeseen.

Seuraava kiertue on ensi syksynä. Akava Camp -kiertue esittäytyy 12 viikon aikana 17 paikkakunnalla 28 korkeakoulussa.

Tapaamisiin Akava Campin merkeissä syksyllä!

Elina Havu kenttäasiamies

Tavataan

SuomiAreenalla 22.7.

Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn keskustelutilaisuus:

Työurat – yksilö vai yhteiskunta?

Kuka voittaa vuonna 2050? to 22.7.2010 klo 12–13.15 Porin kaupungintalon piha Keskustelijoina: edunvalvontajohtaja Minna Helle, Akava tiedottaja Janne Pelkonen, TELA erityisavustaja, Annika Saarikko, STM puheenjohtaja Teppo Säkkinen, Suomen Lukiolaisten Liitto puheenjohtaja Simo Takanen, SAMOK tilaisuuden juontaa puheenjohtaja Tuomas Meriniemi, AOVA

Akavalainen_Opiskelijat_SuomiArena_PorinJazz.indd 1

6/3/2010 9:48:26 AM

Akavalainen 3 | 2010

33

Nimityksiä

Reilu Peli -koulutuksesta ohjeet epäasiallisen kohtelun karsimiseen työpaikoilta

TJS Opintokeskus tarjoaa ensi syksystä alkaen uutta Reilu Peli -koulutuskokonaisuutta, joka opastaa, miten puuttua epäasialliseen kohteluun työelämässä.

Kesäkokouksessaan Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n valtuusto valitsi järjestön uudeksi puheenjohtajaksi kaudelle 2010–2014 kasvatustieteen tohtori Olli Luukkaisen. OAJ:n koulutusasiain päällikkö Luukkainen aloittaa puheenjohtajan tehtävässä 1.8.2010.

Akava myönsi vuoden 2010 ansiomerkit Hopeiset ansiomerkit tunnustuksena Akavan, Akava-yhteisön ja yhteiskunnan hyväksi tehdystä työstä myönnettiin puheenjohtaja Keijo Houhalalle KTK Tekniikan Asiantuntijat ry:stä, metsänhoitaja Mauri Hyytiälle Metsänhoitajaliitosta ja yksikönjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikille Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry:stä.

Akavan järjestötoimikunta myönsi maaliskuussa 26 pronssista ansiomerkkiä hopeisin lehvin ja 27 pronssista ansiomerkkiä. Jäsenliitot tai aluetoimikunnat luovuttavat ansiomerkit saajilleen omien tilaisuuksiensa yhteydessä.

Luettelo vuoden 2010 ansiomerkkien saajista: www.akava.fi/ ajankohtaista

34

Akavalainen 3 | 2010

Työpaikkakiusaaminen on valitettavan tavallinen ilmiö, johon liittyviä kysymyksiä nousee toistuvasti esiin TJS Opintokeskuksen työelämän koulutuksissa. Reilu Peli -koulutuksissa käsitellään epäasiallisen kohtelun tunnistamista ja ennaltaehkäisemistä sekä siihen liittyvien tilanteiden selvittelyä työpaikoilla.

Ammattijärjestöjen asiantuntijoille järjestetään koulutuspäivä 5.10.2010, joka tutustuttaa Reilu Peli -aineistoon ja sen käyttömahdollisuuksiin. Ilmoittautuminen koulutuspäivään on 7.9.2010 mennessä.

Työsuojeluvaltuutetuille ja luottamusmiehille järjestetään kahden päivän koulutus 4.11.2010 ja 9.12.2010. Koulutuksessa jaetaan tietoa käytännön työvälineistä epäasialliseen kohteluun liittyvien tilanteiden selvittelyä varten. Lisäksi käsitellään sitä, miten työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies voi löytää roolinsa työpaikkakiusaamista ennaltaehkäisevässä työssä. Ilmoittautuminen kahden päivän koulutukseen on 7.10.2010 mennessä.

Kouluttajana toimii kehittämisasiantuntija Päivi Lohi-Aalto, joka on toimittanut aiheesta ensi syyskuussa ilmestyvän materiaalin.

Tämä materiaali sisältyy koulutukseen.

Reilu Peli -koulutusta on saatavissa myös tilauskoulutuksena.

Koulutusten hinta: n 110 euroa/päivän koulutus n 195 euroa/kahden päivän koulutus.

Peruutus 14 vrk ennen tilaisuutta kuluitta. Kurssia edeltävien 13 vrk aikana tehdystä peruutuksesta veloitetaan puolet kurssimaksusta. Peruuttamatta poisjääviltä veloitetaan koko kurssimaksu.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut: toimisto@tjs-opintokeskus.fi tai (09) 229 3030.

Nytt från Akava Ny tillväxt säkerställer välfärden n Följande regeringsperiod innebär en brytningspunkt för det finländska samhället, varvid det gäller att bygga en grund för ny tillväxt och välfärd. Akava lägger i sina mål enligt regeringsprogrammet tyngdpunkten på att främja ekonomisk tillväxt, hög kompetens och sysselsättning.

Beskattningen av löntagarnas förvärvsinkomst får inte skärpas på någon inkomstnivå. Den offentliga forsknings- och produktutvecklingsfinansieringen mås-

te utökas avsevärt så att vi satsar totalt minst fyra procent av vår BNP under hela regeringsperioden på detta ändamål.

Staten måste öka den kommunala ekonomiska styrningen så att kommunerna får kontroll över sina stigande utgifter och serviceproduktionens kostnadseffektivitet kan säkerställas. Det krävs även kvalitetsstyrning för att fastställa en bindande minimiomfattning och minimikvalitet för den kommunala servicen.

Arbetskarriärerna ska i första hand förlängas genom att man satsar på arbetstagarnas hälsa, uppmuntrar till kontinuerlig kompetensutveckling bland befolkningen i arbetsför ålder, förebygger diskriminering av äldre arbetstagare och säkerställer arbete för nyutexaminerade.

Organisationer måste få rätt att väcka talan enligt lag. Detta för att förbättra arbetstagarnas rättsskydd och öka stabiliteten i arbetslivet.

Löntagarorganisationerna som åskledare för samhällskrisen n Sparåtgärder och nedskärningar har genomförts på olika håll i Europa, och i många fall har de drabbat de högutbildade. Många löntagarorganisationer har kritiserat nedskärningarna för att de klipper vingarna av det spirande ekonomiska uppsvinget och stimuleringsåtgärderna.

Europeiska unionen håller till följd av de aktuella problemen på att ändra reglerna för den eko-

nomiska och monetära unionen EMU. Löntagarorganisationerna har åtminstone hittills varit uppmärksamhetsväckande tysta när det gäller planerna på att skärpa och återinföra reglerna. Tidigare har många fackförbund – dock aldrig Akava – förespråkat en uppluckring av reglerna.

Olika alternativ har diskuterats i fackförbunden på olika håll i Europa och inom löntagarorga-

nisationernas internationella organ. Det rekommenderas att stimuleringsåtgärderna vidmakthålls tills det ekonomiska uppsvinget är ett faktum. Därefter kan man börja arbeta på att skapa en sundare ekonomi.

Generellt sett låter dock löntagarorganisationerna vänta på sig när det gäller att hitta lösningar på de strukturella problemen.

Vi ska påverka regeringsprogrammet tillsammans n Under inkomstpolitikens era skedde utvecklingen av arbetslivet i trepartsbaserade inkomstpolitiska grupper. Nu när inkomstpolitiska avtal inte längre ingås, har regeringsprogrammet fått en allt större betydelse. För att arbetslivsfrågor ska kunna främjas måste de inkluderas i landets regeringsprogram.

Akavas styrelse godkände centralorganisationens mål enligt regeringsprogrammet på sitt senaste möte. Jag vill här ta upp några av våra huvudmål.

Eftersom Finlands ekonomi för tillfället befinner sig i kris är det viktigt att konsumtionsefterfrågan inte försämras genom att beskattningen skärps.

Arbetskarriärerna ska i första hand förlängas genom att arbetstagarnas hälsa förbättras och kompetensen stärks. Organisationerna måste få rätt att väcka talan enligt lag för att arbetstagarnas rättsskydd och stabiliteten i arbetslivet ska kunna förbättras.

Ordföranden

Resurserna och kvaliteten inom hela utbildningskedjan måste garanteras. Akava vill att högskolefinansieringen och finansieringsmodellerna ska åtgärdas för att utbildningens kvalitet ska kunna säkerställas. Den offentliga forsknings- och produktutvecklingsfinansieringen måste höjas betydligt.

Inom kommunsektorn är det nödvändigt att genomföra stora förändringar. Antalet kommuner måste minskas med hälften.

Den statliga styrningen måste ses över för att kommunerna ska få sin ekonomi i balans.

Samarbete är den största resursen för att vi ska nå våra mål – och det gäller att samarbeta också för att påverka regeringsprogrammet. Varje förbund har sina egna mål, men vi har också gemensamma mål för att driva alla Akava-medlemmars sak. Jag hoppas att alla bidrar till att göra beslutsfattarna medvetna om dessa.

På hösten står vi åter inför ett digert arbete. Njut av en avslappnande sommar!

Matti Viljanen Akavalainen 3 | 2010

35

Lennokkaampaa käyttöä vakuutuslaskuillesi.

Bonusasiakkaanamme voit maksaa Pohjolan vakuutuksia OP-bonuksilla, ja aloittaa vaikkapa rentouttavan askarteluharrastuksen. Piipahda Osuuspankkiin ja tuo mukanasi vanha vakuutuslaskusi, niin katsotaan yhdessä mitä sille voidaan tehdä.

Osuuspankista saat kaikki kodin ja perheen vakuutukset. OP-bonusasiakas on sellainen Osuuspankin omistajajäsen tai Helsingin OP:n asiakas, jonka oma tai perheen yhteinen pankkiasiointi on vähintään 5 000 euroa.