Akavalainen 2/2011

Akavalainen 2 | 2011

Puhutaan eduskuntavaaleista Akavan puheenjohtajakisa käynnissä Korkeakoulujen aloituspaikkamääriä punnitaan

Akavalainen 2 | 2011 ”Liittyminen oli hankalaa, tietoa löytyi lähinnä suomeksi… en kuulu mihinkään järjestöön.” maahanmuuttajan kommentti järjestäytymistutkimuksessa

sivu 22

Ida Pimenoff

4

10

18 Akavalainen Järjestö- ja tiedotuslehti, jonka osoitteellinen jakelu kattaa keskusjärjestö Akavan hallinnon ja aluetoimijat, akavalaiset luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut, akavalaisten liittojen hallitusten ja hallinnon jäsenet sekä Akavan yhteistyökumppanit ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistuvat intressipiirit.

Painos 11 000 kpl Lehti verkkojulkaisuna: www.digipaper.fi/akavalainen

Akavalainen 2 | 2011

4

Puolueet puntaroivat Akavan hallitusohjelmatavoitteita

8

Lyhyet

10

Matti Viljanen jättää taakseen puheenjohtajuusvuodet Akavassa

12

Neljä puheenjohtajaehdokasta esittäytyy

16

Suositteluviestintä toimii liiton jäsenkampanjassakin

17

Akavalaisten liittojen jäsenmäärä jatkanut kasvuaan

LakiWoman

18

Perhevapaista likilaskuinen esitys

20

Koulutuspaikat päätetään laskelmien ja poliittisen köydenvedon pohjalta

22

Maahanmuuttajien järjestäytymistä tutkittu

24

Kevään Työelämäkiertue kävi liki 20 korkeakoulussa

25

Opiskelijatoiminta avasi yhteistyöreittejä Virossa

26

Yliopiston ja kirkon sektoreilla päästiin sopimukseen

27

Aivotyöläisen selviytymisvinkki: tietoähkyn selättäminen

28

Palkkaeron kapeneminen vaatii kolmikantaista jämäkkyyttä

29

Talous- ja energia-asiat leimaavat Euroopan palkansaajien huippukokousta

30

Senioriverkosto täydentää akavalaista järjestötoimintaa

32

Tutkittua

33

Innovatiivinen työpaikka ymmärtää myös työelämän laadun päälle

34

Ajankohtaista

35

Nytt från Akava

Julkaisija ja kustantaja Akava ry Rautatieläisenkatu 6 00520 Helsinki puhelin 020 7489 400 etunimi.sukunimi@akava.fi www.akava.fi

Päätoimittaja Hannamaija Helander Toimitussihteeri Maria Salminen Toimituksen sihteeri Tarja Paajonen Taitto Aija Aalto

Aikakauslehtien liiton jäsen Painopaikka Kirjapaino PunaMusta ISSN 0789-6263 Ilmestymispäivä: 8.4.2011 Seuraava lehti ilmestyy: 17.6.2011 Kannen kuva: Ida Pimenoff Kuvassa (vas.): Karoliina Puuska, Mari Puoskari, Juhani Mönkkönen ja Armi Murto

Pääkirjoitus Stressitestejä

Y

dinvoimaloiden stressitestejä ryhdyttiin vaatimaan ripeästi Fukushiman onnettomuuden jälkeen, kun vahinko oli jo tapahtunut. Ihmiskunta koettaa pitää naruja käsissään, mutta luontoa ei voi taltuttaa.

Muistissa ovat tuoreen katastrofin lisäksi viime vuoden tuhkapilvi, Haitin maanjäristys ja vuoden 2004 tapaninpäivän tsunami.

Maapallon stressitesti jättää varjoonsa kaikki muut testit. Kuinka suuren väestön maapallo pystyy ruokkimaan?

Ihmiskunta voi koettaa ennakoida paremmin itse aiheuttamiaan kriisejä.

EMU-maiden stressitestit ovat seurausta muutaman maan talouskaaoksesta ja tilastojen vääristelystä. Samaan sarjaan kuuluvat pankkien stressitestit. Nämäkin testit otettiin käyttöön vasta vahingon tapahduttua.

Parasta olisi testata ennalta. Tässä muutamia ehdotuksia testeiksi: Korkeakoulujen stressitesti. Riittävätkö rahat laadukkaaseen tutkimukseen ja opetukseen? Työllistyvätkö opiskelijat oman alansa töihin valmistuttuaan?

Nuorison stressitesti. Kansanedustajien keski-ikä on huidellut yli viidenkympin.

Se ei ole aiemmin juuri nuoria stressannut.

Entä nyt?

Palkansaajien stressitesti. Uusi hallitus ja sen hallitusohjelma on stressitesti kaikille palkansaajille. Stressiä aiheuttavat ainakin verotus, eläkeikä ja työttömyys.

Kansaedustajaehdokkaiden stressitesti.

Tämä on jo käynnissä, ja testin huipennus on sunnuntaina 17.4. Testaa!

Hannamaija Helander

Puheenjohtajan palsta Aika äänestää – ja aika lähteä

E

duskuntavaaleissa akavalaiset muodostavat ison ja aktiivisen äänestäjäkunnan. On tutkittu, että korkeasti koulutetut äänestävät ahkerammin kuin muut. Akavalaisten rooli yhteiskunnallisina vaikuttajina on merkittävä.

Akava laati hallitusohjelmatavoitteensa jo viime vuonna ja valmisteli ne hyvin perusteellisesti yhdessä liittojen kanssa.

Akavan hallitusohjelmatavoitteet sisältävät ratkaisuja moniin keskeisiin etenkin akavalaisia koskeviin asioihin. Niillä me haluamme luoda onnistumisen edellytyksiä laajemminkin suomalaiseen yhteiskuntaan.

Seuraavalla vaalikaudella Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä on vahvistettava.

Se takaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden jatkumon ja yhteiskuntarauhan. Kansalaisten pitää äänestää ja siten vaikuttaa sellaisten vahvuuksien syntymiseen, joilla taataan Suomen ja sen kansalaisten menestyminen.

Olen jättämässä puheenjohtajan tehtävät toukokuun lopussa. Haluan nyt kiittää kaikkia teitä, joita olen tavannut näiden vuosien aikana eri puolella Suomea.

Olen nähnyt ja kokenut, miten voimakas ja myönteinen Akavan sisäinen henki on.

Kiitos pitää antaa niille, jotka ovat rohkeita rakentajia, sillä riitelyllä emme saavuta mitään. Sitoutuneisuus Akava-yhteisössä on viime vuosien aikana parantunut merkittävästi. Luottamus Akavan edunvalvontatyöhön on tehnyt huikean harppauksen eteenpäin.

Akavan keskustoimiston henkilökunta tekee valtavasti työtä akavalaisten eduksi.

Todella lämmin kiitos koko henkilökunnalle, hallinnolle, aluetoimikuntalaisille, luottamusmiehille, yhteyshenkilöille sekä liittojen ja neuvottelujärjestöjen ihmisille.

Yhdessä olemme enemmän.

Matti Viljanen Akavalainen 2 | 2011

Akavan hallitusohjelmatavoitteet puoluepuntarissa:

Puolet tavoitteista käy kaikille Vaalikisaa käyvät puolueet puoltavat joukolla työurien pidentämiseen liittyviä Akavan hallitusohjelmatavoitteita. Vaatimus valtion tuottavuusohjelman keskeyttämisestä sen sijaan kohtaa eniten vastustusta Akavalaisen puoluekyselyssä.

A

kavalainen-lehti kysyi kahdeksalta eduskuntapuolueelta, mitä mieltä ne ovat Akavan hallitusohjelmatavoitteista.

Puolueilla oli myös mahdollisuus kommentoida puheenjohtajansa nimissä tarkemmin niitä tavoitekohtia, joista ne ovat eri kannalla kuin Akava.

Seitsemän puoluetta vastasi kyselyyn. Useista tiedusteluista huolimatta Akavalainen ei saanut Perussuomalaisten vastauksia.

Akavan hallitusohjelmatavoitteet: Verotus

samaa mieltä

Julkinen talous tasapainotetaan ensisijaisesti työllisyysastetta nostamalla.

Kaikki

Palkansaajien ansiotulojen verotusta ei kiristetä.

Vas.

Palkansaajien ylin rajaveroaste rajataan 50 prosenttiin.

Kesk. SDP

Vas.

Vihr.

Verotuksen painopistettä siirretään kulutus- ja haittaverotukseen.

SDP

Vas.

Puheenjohtaja Mari Kiviniemi, Suomen Keskusta: ”Tällä hetkellä ei ole mahdollisuutta työn verotuksen keventämiseen.

Jatkossa, kun talouskasvun myötä liikkumatilaa on enemmän, on verotusta mahdollista keventää. Työtulon verotuksen rajaveroasteiden alentamisella on merkitystä kannusteena osaamiseen kehittämiseen.”

Puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliitto: ”Palkkatulojen syrjiminen suurten pääomatulojen kustannuksella on lopetettava. Pääomatulot on otettava tasa-arvoisesti yhtenäisen progressiivisen tuloverotuksen piiriin.

Pääomatulojen lisäksi verotuottoja voidaan saada mm. kitkemällä harmaata taloutta, palauttamalla yritysten Kela-maksu sekä säätämällä Windfall- ja uraaniverot sekä rahoitusmarkkinavero.

eri mieltä

Akavalainen 2 | 2011

Veronalennukset on suunnattava pienituloisille. Suurituloisten palkkaverotusta on kiristettävä hieman.

Arvonlisäveroja ei saa kiristää, koska ne kohdistuvat suhteellisesti raskaimmin pieni- ja keskituloisiin.”

Puheenjohtaja Anni Sinnemäki, Vihreä liitto: ”Marginaaliveroastetta tärkeämpi mittari työn tekemisen kannustimille on ns. työllistymisveroaste, joka mittaa sitä, kuinka suuri osa työstä saatavista ansioista häviää, kun sosiaaliturvaetuudet pienenevät tai verot kasvavat. Tästä syystä työn verotusta on edelleen kevennettävä erityisesti pienimmissä tuloluokissa, jotta työn tekemisestä ja teettämisestä tulee aiempaa kannattavampaa.

Vihreät suuntaavat veronkevennykset ensi vaalikaudella pienituloisille. Muissa tuloluokissa emme halua kiristää työn verotusta.”

Työelämän kehittäminen

samaa mieltä

Toiminnan epävarmuus ei voi olla määräaikaisuuden laillinen peruste.

eri mieltä

KD

Neuvotteluaikaa henkilöstön vähentämistilanteissa pidennetään, Kaikki mikäli työnantaja on laiminlyönyt yhteistoimintavelvoitettaan.

Järjestöille säädetään kanneoikeus.

Puheenjohtaja Päivi Räsänen, Suomen Kristillisdemokraatit (KD): ”Kannatamme työelämän kehittämistä niin, että pätkätöistä päästäisiin eroon, ja määräaikaisten työsuhteiden määrää voitaisiin selvästi vähentää. Pienyrittäjien näkökulmasta tarvitaan kuitenkin joustoja, jotta

myös toiminnan epävarmuuden aikoina olisi mahdollista palkata työvoimaa edes määräaikaisiin työsuhteisiin.”

Kiviniemi, Kesk.: ”Työnantajan laitonta toimintaa ei pidä hyväksyä. Ammattiliittojen kanneoikeuden puolesta ja vastaan on

Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo

Kesk.

Kok.

perusteensa, eikä asiasta ole päästy yksimielisyyteen. Pitäisi etsiä vaihtoehtoisia keinoja, joiden avulla päästäisiin samaan tavoitteeseen, kuten viranomaisaloitteinen prosessi tai muut riidanratkaisumenettelyt.”

samaa mieltä

Isien perhevapaita lisätään ottamalla käyttöön 6+6+6 -malli.

eri mieltä

KD

Kesk.

Kok.

SDP

Perhevapailta saatavia etuuksia ei leikata tulotason mukaan.

SDP

Tasa-arvolain edellyttämien palkkakartoitusten sisältöä täsmennetään.

Räsänen, KD: ”Kannatamme vanhempainvapaan pidentämistä 18 kuukauteen, mutta haluamme antaa perheille valinnanvapauden sen jaksotuksesta, ja siitä, kumpi vanhempi jää lapsia hoitamaan kotiin. Myös yksinhuoltajaäitien lapsilla tulee olla oikeus yhtä pitkään kotihoitoon vanhempainvapaan turvin.”

Kiviniemi, Kesk.: ”Keskustan tavoite on uudistaa perhevapaat. Kiireellisimmät uudistukset ovat nuorten naisten aseman parantaminen työmarkkinoilla, vanhemmuuden kustannusten tasaisempi jakaminen ja isien parempi mahdollisuus käyttää perhevapaita sekä mikroyritysten taloudellisen vastuun helpottaminen ja alle puolitoistavuotiaitten lasten kotihoidon tuen korotus.”

Kaikki

Puheenjohtaja Jyrki Katainen, Kansallinen Kokoomus: ”Perhevapaiden kehittäminen on aloitettava tekemällä isyysrahakaudesta joustavampi ja yksinkertaisempi. Päivähoidosta ja päivähoitomaksuista on saatava myös joustavampia siten, että perheen tarvitsema hoitoaika otetaan huomioon. Osittaista hoitorahaa ja pienten lasten yksityisen hoidon tukea on korotettava.”

Puheenjohtaja Jutta Urpilainen, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue: ”SDP kannattaa vanhempainvapaiden jakamista, mutta täsmällistä kantaa nimenomaan 6+6+6 -malliin meillä ei ole. Se, voidaanko vapaata venyttää noin pitkäksi, on taloudellinen kysymys. Joudumme siis hallitusohjelman kohdalla vastaamaan ´ei´, vaikka periaatetta kannatamme.”

Akavalainen 2 | 2011

Työurien pidentäminen

samaa mieltä

Työaikapankkijärjestelmä lisätään työaikalakiin. Osa-aikatyömahdollisuuksien Kaikki ja muiden joustavien työaikajärjestelyjen käyttöönottoa tuetaan lainsäädännöllä.

Työnantajien vastuuta ikääntyneiden työllistämisestä lisätään.

Kaikki

Työuria pidennetään tehokkaammin parantamalla työhyvinvointia kuin eläkejärjestelmää muuttamalla.

Kaikki

Eläkejärjestelmään tehtävät muutokset valmistellaan kolmikantaisesti.

Kaikki

Koulutuspolitiikka

samaa mieltä

Korkeakoulujen perusrahoitusta lisätään.

Kaikki Korkeakoulujen rahoitusmalli uudistetaan siten, että se perustuu merkittävältä osin ydintoiminnan laatuun ja laadun kehittymiseen. Valmistuneiden työllisty-

eri mieltä

Vas.

misen määrää ja laatua kuvaavat kriteerit sisällytetään rahoituksen perusteisiin.

Korkeakoulujen duaalimallia vahvistetaan.

Kesk.

Vas.

Arhinmäki, Vas.: ”Korkeakoulujen perusrahoitusta on vahvistettava niiden omista lähtökohdista. Työllistyneiden määrä ja laatu ovat vain yksi kriteeri, jota ei ole syytä asettaa rahoituksen perusteeksi. On tarkasteltava myös esi-

merkiksi läpäisyastetta, opintojen ohjausta ja opiskelijatyytyväisyyttä.

Korkeakoulujen duaalimalli on kannatettava, mutta onko sitä varsinaisesti tarvetta vahvistaa? Tavoitteita eri koulutusten osalta on pyrittävä selkiyttämään.”

Työvoimapolitiikka

samaa mieltä

Korkeasti koulutettujen ohjaus- ja neuvonta- Kaikki palveluja TE-toimistoissa lisätään.

Työvoimakoulutuksen koulutustarjontaa yksilöllistetään.

Lisätietoa Akavan hallitusohjelmatavoitteista: www.akava.fi

Akavalainen 2 | 2011

Kaikki

Elinkeinopolitiikka

samaa mieltä

eri mieltä

Tutkimus- ja tuotekehityspanostukset ovat vähintään neljä prosenttia Kaikki bruttokansantuotteesta koko hallituskauden ajan.

Koulutus-, tutkimus- ja innovaatiomäärärahojen osuus EU:n budjetissa kaksinkertaistetaan.

Kesk.

Palkkatyön ja yrittäjyyden välillä olevat esteet sosiaaliturvassa poistetaan.

Kaikki

Suomen päästöleikkausvaatimukset toteutetaan vuoteen 2020 mennessä.

Kaikki

Kiviniemi, Kesk.: ”EU-tasolla tarvitaan merkittävää lisäystä koulutus-, tutkimus- ja innovaatiomäärärahojen osuuteen.

Lisäyksistä ovat päävastuussa jäsenvaltiot itse kansallisesti.”

Julkinen sektori

samaa mieltä

eri mieltä

Kuntien määrä vähennetään puoleen.

Kesk.

RKP

Vas.

Kuntien ohjauksessa siirrytään valtakunnallisesti määriteltyyn laatuohjaukseen.

Kesk.

Julkisen sektorin hankintaosaamista parannetaan.

SDP

Kaikki

Valtion tuottavuusohjelma keskeytetään.

KD

Kesk.

Kok.

RKP

Vihr.

Räsänen, KD: ”Tuottavuus ei parane, jos osaavaa henkilökuntaa vähennetään niin, että palvelujen laatu kärsii. Monissa palvelutehtävissä tuottavuus voi suhteellisesti jopa lisääntyä, kun osaavaa henkilöstöä lisätään. Tuottavuutta tulee lisätä tietotekniikan käyttöä hyödyntämällä, johtamista parantamalla ja hallintoa keventämällä.”

Katainen, Kok.: ”Valtion tuottavuusohjelmaa ei pidä keskeyttää. On etsittävä keinoja, joilla valtionhallinnon tuottavuutta parannetaan aidosti. Ensisijaista on hyvä hallinto – se, että valtionhallinnon tehtävät ja kansalaisten tarvitsemat palvelut hoidetaan parhaimmalla mahdollisella tavalla.”

Puheenjohtaja Stefan Wallin, Ruotsalainen kansanpuolue: ”Kuntaliitoksia jatketaan tarpeen mukaan myös ensi vaalikaudella, mutta eivät ne ole mikään poppakonsti, vaan keino turvata palveluita.

ta ratkaisujen tulee nousta alueelliselta tasolta. Tämän vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista ilmoittaa etukäteen kuntien tulevaa lukumäärää.

Pakkoliitoksia emme kannata.”

Ei ole viisasta lyödä lukkoon tiettyä kuntamäärää etukäteen. Paikallispoliitikkojen oma-aloitteisuus on tulevaisuudessakin ratkaiseva tekijä.

Valtion tuottavuusohjelma on edennyt pääosin tavoitteiden mukaisesti, ja sitä pitää jatkaa. Valtio käyttää työvoimaa aikaisempaa vähemmän, eikä ole todettu, että palvelutaso olisi jotenkin romahtanut.”

Sinnemäki, Vihr.: ”Valtion tuottavuusohjelma on varmasti monella työpaikalla muodostunut kirosanaksi. On kuitenkin hyvin tärkeää käyttää laman myötä niukentuneet verovarat nykyistä tehokkaammin. Tämän vuoksi tuottavuusohjelmaa on syytä jatkaa, vaikka uudistukset eivät aina onnistu heti.

Tuottavuushankkeissa työntekijöiden on oltava mukana pohtimassa, miten asiat voidaan tehdä uudella tavalla tehokkaammin ja vaikuttavammin.”

Arhinmäki, Vas.: ”On järkevää, että kuntaliitoksia tehdään ja kuntien määrä vähenee, mut-

kuvitus: Heli Pukki koonnut: Maria Salminen Akavalainen 2 | 2011

Lyhyet Työpankkikokeilun osallistujista kolmannes työllistyi edelleen n SATA-komitean aloitteesta vuonna 2009 alkanut työpankkikokeilu työllisti viime vuonna 189 heikossa työmarkkina-asemassa ollutta henkilöä. Heistä 63 siirtyi työpankkien kautta toisen työnantajan palvelukseen. Kaksi kolmasosaa työllistetyistä oli osatyökykyisiä.

Kokeilussa oli mukana neljä eri puolella Suomea toimivaa työpankkia. Tarkoitus on kehittää saatujen kokemusten pohjalta

hyvä, pienillä julkisilla tuilla toimiva toimintamalli.

Työpankit ovat sosiaalisia yrityksiä, jotka palkkaavat työttömiä työnhakijoita yrityksen omaan tuotantoon tai alihankintaan.

Työpankin työntekijälle maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, ja hänelle pyritään tarjoamaan kokoaikaista työtä.

Jos työpankin työntekijä on halukas ja kykenevä työskentelemään jossakin muussa yrityksessä,

työpankki vuokraa hänet joko ilman palkkatukea tai palkkatuettuna. Vuokratyön loputtua työntekijä palaa tekemään työpankin omia töitä tai hänelle tarjotaan esimerkiksi koulutusta. Tavoitteena on, että työntekijän vuokrannut yritys palkkaa hänet myöhemmin omille palkkalistoilleen.

Lisätietoa työpankkikokeilusta: www.stm.fi

Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen työterveysyhteistyönä

Plugi

n Sosiaali- ja terveysministerin asettama Työterveyshuoltotyöryhmä jätti maalikuun alussa raporttinsa, joka käsittelee työterveyshuollon kehittämistä, työterveyshuollon valtakunnallista kattavuutta ja työkyvyttömyysprosessia koskevia esityksiä.

Kolmikantaisen Työterveyshuoltotyöryhmän puheenjohtajana toimi valtiosihteeri Vesa Ranta-

halvari. Akavan edustajana työryhmässä oli Paula Ilveskivi. Ryhmän työ oli jatkoa johtaja Jukka Ahtelan työelämäryhmälle, jonka toimenpide-ehdotuksia valmistelemaan perustettiin keväällä 2010 kolme työryhmää.

Ryhmä esittää työterveysyhteistyön vahvistamista: työterveyshuollolla tulee olla nykyistä vahvempi rooli työntekijän ter-

Aikuiskoulutustukea haettu ennätysmäärin n Viime vuoden elokuussa voimaan astunut lakimuutos paransi aikuiskoulutustuen saamisehtoja ja nosti tuen määrää lähes 40 prosenttia. Sen jälkeen töistä opintovapaalle lähtijöitä on riittänyt ruuhkaksi asti. Viime vuoden aikana Koulutusrahasto sai lähemmäs 12 000 aikuiskoulutustukihakemusta, ja loppuvuonna 2010 hakemusten määrä kasvoi noin 63 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Akavalainen 2 | 2011

veyden ja työkyvyn edistämisessä.

Yhteistyössä korostuu työnantajan vastuu työkyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä yhdessä työntekijöiden kanssa.

Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen työterveysyhteistyönä Työryhmän loppuraportti on saatavilla osoitteessa www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1554348

Aikuiskoulutustukea maksettiin vuoden 2010 aikana melkein 9 000 henkilölle. Keskimääräinen aikuiskoulutustuki oli 1 302,15 euroa kuukaudessa.

Suurin osa edunsaajista (42,1 %) opiskeli ammattikorkeakouluissa, kolmasosa (30,2 %) yliopistoissa, neljännes (25,2 %) ammatillisissa oppilaitoksissa ja loput (2,5 %) muissa oppilaitoksissa.

Valtaosa edunsaajista oli naisia (80,5 %), ja edunsaajien keski-ikä oli 39,4 vuotta.

Lyhyet Korkeasti koulutettuja suosiva maahanmuuttopolitiikka yleistyy maailmalla Folkersma toteaa, että globaali kilpailu osaajista kiihtyy. Suomeen tulee kuitenkin edelleen vähemmän korkeasti koulutettuja kuin meiltä lähtee. Eri maiden välillä on suuria eroja vetovoimaisuudessa, mihin vaikuttavat esimerkiksi lupajärjestelmien toimivuus, työpaikkojen määrä, työkieli ja historia.

Muuttovirrat vaihtelevat alati, ja maahanmuuton lisäksi on huomioitava maastamuuton vaikutukset. Osaajien kierto voi toimia taloutta ja tuottavuutta rikastuttavana voimana.

Raportti: www.eurooppalainensuomi.fi Plugi

n Eurooppalainen Suomi on julkaissut raportin Meno-paluu Eurooppaan - maahanmuutto ja siirtolaisuus eilen, tänään - ja huomenna. Se käsittelee siirtolaisuutta ja maahanmuuttajia, siirtolaisuuden historiaa, Euroopan unionin turvapaikkajärjestelmää, maahanmuuttopolitiikkaa ja monikulttuurisuutta.

Akavan kansainvälisten asioiden asiamies Liisa Folkersma käsittelee artikkelissaan maahanmuuttopolitiikkaa. Hän nostaa esiin valikoivan maahanmuuttopolitiikan yleistymisen monissa siirtolaisia vastaanottavissa maissa – siirtolaisia vastaanottavat maat suosivat entistä useammin korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia.

Laittomasti Suomessa olevan henkilön palkkaamisesta työnantajalle seuraamusmaksu musmaksun. Lisäksi työnantaja vastaisi työntekijän palkkasaatavien lähetyskustannuksista toiseen valtioon.

Tietyissä tilanteissa välitön ja pääasiallinen toimeksiantaja sekä mahdolliset muut alihankkijat olisivat velvollisia maksamaan työnantajan kanssa yhteisvastuullisesti seuraamusmaksun, kun työnantajana ollut alihankkija on palkannut säännöksissä tarkoitetun työntekijän.

Työnantajasanktiodirektiivin 2009/52/EY täytäntöönpanosta vastaa sisäasianministeriö, jolle jatkovalmistelu siirtyi. Esitys asiasta on tarkoitus saada eduskuntaan heti vaalien jälkeen.

Plugi

n Kolmikantainen työryhmä, joka selvitti työnantajasanktiodirektiivin toteuttamista työ- ja elinkeinoministeriön johdolla, ehdottaa seuraamusmaksua laittomasti maassa olevan työntekijän palkanneelle työnantajalle. Maksusta säädettäisiin työsopimuslaissa ja sen määräisi Maahanmuuttovirasto.

Maksu olisi 1 000–30 000 euroa. Maksua korottaisivat mm. työntekijän mahdollisen palauttamisen kustannukset. Työnantajavelvoitteiden hyvä hoitaminen alentaisi maksua.

Esityksen mukaan lähetetyn työntekijän työnantaja olisi myös velvollinen maksamaan seuraa-

Akavalainen 2 | 2011

Viljanen vaihtaa vapaalle Matti Viljanen on pidellyt puheenjohtajan nuijaa eri organisaatioissa 15-vuotiaasta lähtien. Hän laskee sen kädestään Akavan puheenjohtajana 25.5., kun liittokokous valitsee hänelle seuraajan. Sen jälkeen matka jatkuu ensin Pariisiin ja sitten Laitilan Limokorpeen.

M

atti Viljanen arvioi, että suurin muutos hänen nelivuotisen puheenjohtajuutensa aikana oli keskitetystä tulopolitiikasta luopuminen.

Viljanen ei ikävöi tupoja: – Niiden avulla ei pystytty hoitamaan alojen erityiskysymyksiä, eikä palkkalinja aina sopinut akavalaisille. Tupon kaltaiset kolmikantaiset sopimukset tuovat kuitenkin yhteiskuntaan vakautta ja ennustettavuutta, jota tarvittaisiin yhä.

Viime aikoina yhteiskunnallisen vaikuttamisen merkitys Akavan edunvalvonnassa on korostunut entisestään. Akavan suhteet sidosryhmiin ovat kehittyneet suotuisasti ja vaikuttavuus on hyvässä nousussa. Tämä näkyy selvästi hallitusohjelmatavoitteiden lobbauksessa.

– Akavan toimintaa helpottaa se, ettei se ole sidoksissa puolueisiin, vaan ovet ovat auki joka suuntaan, sitoutumaton Viljanen pohtii.

Ida Pimenoff

Yhtenäisyydestä voimaa

10

Akavalainen 2 | 2011

Vaikka palkkaneuvottelut ovat siirtyneet muualle, keskusjärjestöillä riittää tehtävää.

– Joitain asioita on järkevää hoitaa keskitetysti, sillä se säästää kaikkien voimavaroja. Sitä vartenhan liitot perustivat Akavan 60 vuotta sitten.

Viljasen mielestä Akavan sisäistä yhtenäisyyttä on yhä varaa parantaa.

– Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa on olennaista, että koko orkesteri soittaa samaa sävelmää.

Sisäinen eheys on tie ulkoiseen vaikuttavuuteen.

Viljanen painottaa strategiatyön tärkeyttä.

– Jokainen organisaatio, joka kehittää itseään, menestyy. Niin kuin yksilötkin. Meilläkin on yhä pohdittava esimerkiksi sitä, miten kaikki 34 jäsenjärjestöä voisivat olla hallinnossa mukana.

Työurien pidentämisessä vielä sarkaa

Viljanen arvioi, että akavalaisten kannalta suurin saavutus hänen kaudellaan oli sosiaalitupo. Siitä Viljanen nostaa esiin etenkin omaehtoisen koulutuksen saamisen työttömien aktiivitoimenpiteiden joukkoon ja työttömyyspäivärahojen noston.

– Eläkeikäkeskustelu on saatu suunnattua pelkästä eläkeiän nostosta olennaiseen eli työurien pidentämiseen. Sitä voi pitää palkansaajajärjestöjen yhteistyön ansiona.

Työurien parissa Viljanen saa vielä puurtaa ennen toukokuun loppua, koska tavoitteena on saada niistä kirjaus hallitusohjelmaan.

Akavalaisten määrä kasvaa

– Kaikki mitä teemme, teemme yksittäisen akavalaisen eteen. Vaatimuksemme pohjautuvat tietoon, eivät arvailuun, sillä keräämme paljon tietoa jäsenkunnasta.

Liittojen tehtävänä on vakuuttaa korkeasti koulutetut siitä, että järjestäytyminen kannattaa. Siinä palvelun nopeus ja laatu ovat keskeisiä.

Muutenkin jäsenmäärä on lama-aikana kasvanut tavanomaista vauhdikkaammin.

– Akava ei ole koskaan historiansa aikana kasvattanut jäsenmääräänsä suhteellisesti näin paljon.

Se kertoo siitä, että akavalainen toiminta houkuttelee.

Korkea työttömyys herätti lopulta

Matti Viljanen on aina puhunut antaumuksella koulutuksen puolesta.

– Koulutusmäärien on vastattava työmarkkinoiden kysyntää.

Onneksi tässä on tapahtunut kehitystä parempaan. Vasta korkeasti koulutettujen historiallisen suuri työttömyys avasi päättäjien silmät, vaikka joillain aloilla ongelma on ollut olemassa jo 15 vuotta.

– Koulutuksessa laadun on oltava tärkein kriteeri, ei aluepolitiikan.

Ruostuu se kovakin osaaminen

Viljanen uskoo, että ne, jotka oivaltavat muutoksen mahdollisuuden, pärjäävät.

– Akavalaisetkin tarvitsevat jatkuvaa osaamisen päivittämistä.

Pelkkä tutkinto ei riitä. Jos osaaminen vanhenee, työmarkkinakelpoisuus heikkenee.

– On hyvä, että koulutuksen merkitys Suomen menestykselle nähdään yhä laajemmissa piireissä. Akavalaiset ovat yhteiskunnan vetureita, jotka tuottavat hyvinvointia muillekin. Jos veturia ei huolleta, eivät vaunutkaan liiku, insinöörineuvos vertaa.

Tyhjän saa pyytämättäkin

Työn kova verotus kurittaa kaikkia

– Akavalaisten valtti työehtosopimusneuvotteluissa on yhtenäisyys. Toiseksi on oltava uhkakuva eli valmius työtaisteluun. Tyhjän saa pyytämättäkin, monet työehtosopimusneuvottelut käynyt Viljanen muistuttaa.

Viljasen puheenjohtajuuskaudella Akavaan siirtyi useita liittoja STTK:sta.

Väistyvä puheenjohtaja on pettynyt eduskuntavaalien alla käytävään verokeskusteluun.

– Suomessa ei ymmärretä, että työstä rankaiseva veromalli kurittaa koko kansakuntaa. Korkeasti koulutetut luovat työtä myös muille. Siksi heidän työskentelyedellytystensä on oltava kunnossa. Ostovoiman ohella tärkeää on

työssä jaksaminen, kuten työajat.

Palkansaajien verotusta pitää alentaa vastaamaan vanhojen EUmaiden tasoa. Pääomatuloja verotetaan paljon lievemmin kuin ylimpiä palkkatuloja.

– On vähintäänkin kohtuullista, että lisäpalkasta puolet jää työntekijän omaan lompakkoon.

Verkostoista voimaa

Viljanen jättää tyytyväisenä taakseen 30 työvuotta palkansaajaliikkeessä. Akavan puheenjohtajuus tarjoaa hienon näköalan yhteiskuntaan. Hän kuitenkin myöntää, että paikka on lopulta aika yksinäinen.

– Ilman sitoutunutta ja osaavaa henkilökuntaa Akavan toimistossa en olisi jaksanut tätä pestiä.

Iloinen seuramies jää kaipaamaan työkavereitaan eri puolilla pöytää.

– Onneksi minulla on laajat yhteiskunnalliset verkostot ja paljon ystäviä. Ilman verkostoja tuntisin itseni alastomaksi.

Pariisin kautta korpeen

Viljanen aikoo heti vapaaherraksi jäätyään matkustaa Pariisiin kolmen lapsensa kanssa.

– Pariisi on lempikaupunkini.

Siellä on laaja kulttuuritarjonta, kiintoisa historia ja loistavia ravintoloita, tunnettu kulinaristi luettelee.

Kesän Matti Viljanen viettää vaimonsa kanssa Laitilan Limokorvessa, missä hän rentoutuu sukunsa maatilalla kasvattamalla porkkanoita ja samoilemalla metsässä. Syksyllä metsästyskausi pitää miehen ulkotöissä.

Heinäkuussa 62 vuotta täyttävä Viljanen ei jää eläkkeelle. Hän on jo saanut muutamia työtarjouksia, joista ei kuitenkaan paljasta enempää.

– Mihinkään kokopäiväiseen kellokorttityöhön en ryhdy. Katson, että minulla on tunnit täynnä toukokuun 25. päivä. Tiiviin työuran takia minulta on jäänyt paljon tekemättä ja kokematta, joten aion ottaa vähän takaisin.

Hannamaija Helander Akavalainen 2 | 2011

11

Akavan puheenjohtaja Akavalle valitaan uusi puheenjohtaja kevään liittokokouksessa 25.5.2011. Toistaiseksi ehdolla ovat Suomen Ekonomiliitto SEFEn neuvottelujohtaja Sture Fjäder, Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi, Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki ja Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve. Akavan sääntöjen mukaan ehdokkaita voi esittää vielä liittokokouksessakin.

Sture Fjäder, neuvottelujohtaja Suomen Ekonomiliitto SEFE:

Olen kannustava ja reilu, vastuuta antava esimies ja työtoveri; näin ihmiset kasvavat ja jaksavat tehtävissään.

kuttaa. Minulla on hyvä paineensietokyky ja turnauskestävyyttä.

n

53-vuotias asuu perheineen Helsingissä n kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti n rivijäsen ja taustavaikuttaja Kokoomuksessa n työmarkkinatoiminnassa vuodesta 1986 n

Toimiessani SEFEn edunvalvontajohtajana olen tiimini kanssa panostanut viimeiset kymmenen vuotta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja lehdistökontaktien luomiseen. Vahvojen suhteiden avulla pystyisin nostamaan Akavan tunnettuutta ja painoarvoa.

Hallitsen yhteiskuntapoliittisen substanssin, osaan esiintyä ja vai12

Akavalainen 2 | 2011

Akavan keskeisiä tavoitteita tulevalla nelivuotiskaudella on maan hallitusohjelmaan vaikuttaminen niin, että Akavan tärkeät tavoitteet otetaan huomioon. Kestävyysvaje- ja huoltosuhdekeskustelua on hallittava Akavan näkökulmasta: toimenpiteisiin tulee lähteä talouskasvun kasvattamisen, ei leikkausten, kautta. Lisäksi talous- ja veropolitiikassa on valittava linja, joka johtaa kasvuun. Koulutuspolitiikan resurssien pitää olla kunnossa kaikilla tasoilla; Suomi elää osaamisesta.

Suomalaista työelämää pitäisi kehittää siten, että perhevapaajärjestelmässä parannetaan perhevapaalta palaajan suojaa.

Palkkaepätasa-arvoon naisten ja

miesten välillä pitää puuttua voimakkain keinoin. Ikärasismi pitää kitkeä pois. Ikääntyneitä ei saa potkia vastoin tahtoaan pois työelämästä eläkeputkeen. Johtamista pitää kehittää paremmaksi.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen mielenterveydellisistä syistä on otettava aiheena vakavasti ja näiden eläkkeiden määrää pitää vähentää. Jaksamiseen ja työssä viihtymiseen pitää panostaa. Pätkätöiden määrää on vähennettävä.

Suomalaisen korkeasti koulutetun palkka ja ostovoima ovat liian alhaisia suhteessa pohjoismaisiin tai eurooppalaisiin samankaltaisiin ryhmiin. Pahimmat ongelmat liittyvät siihen, että kaikilla akavalaisilla ryhmillä ei ole työehtosopimuksia, erityisesti yksityisellä sektorilla.

ehdokkaita esittelyssä Esittele itsesi. Mainitse mottosi työelämässä.

Mitkä ominaisuutesi tekisivät sinusta sopivan puheenjohtajan tehtävään ja mitä toisit Akavaan?

Miten suomalaista työelämää pitäisi kehittää?

Mitkä ovat korkeasti koulutettujen suurimmat pulmat työelämässä?

Heikki Kauppi, toiminnanjohtaja Tekniikan Akateemisten Liitto TEK:

Tavallista yritetään tehdä, mutta priimaa pukkaa tulemaan.

Selvitetään ensin, ja hermostutaan vasta sitten.

n

56-vuotias asuu perheineen Helsingissä n diplomi-insinööri, sähkövoimatekniikka ja energiatalous, ekonomi, MBA n Kokoomuksen jäsen, mukana palkansaajavaltuuskunnassa jäsenenä n työmarkkinatoiminnassa vuodesta 1982 n

Annetaan tutkimuksen puhua, mitkä ominaisuuteni tekisivät minusta sopivan Akavan puheenjohtajaksi. Viittaan Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin toimistolla tehdyn ns. 360° -analyysin tuloksiin (poimintana neljä ensimäistä seikkaa luettelosta): olen luotetta-

va ja uskallan toimia hyväksi toteamieni asioiden puolesta. Pyrin päättäväisesti tavoitteisiin ja epävarmuuden sietokykyni on hyvä.

Lisäksi minulla on toimivat suhteet muihin työmarkkinajärjestöihin ja pystyn edustamaan Akavaa kaikin puolin kunnialla tilanteessa kuin tilanteessa sekä kotimassa että ulkomailla.

Akavan keskeiset tavoitteet tulevalla nelivuotiskaudella on varsin mainiosti listattu Akavan hallitusohjelmatavoitteissa.

Työelämän lakien ja sopimusten noudattamista pitää parantaa.

Ammattijärjestöjen kanneoikeus olisi oivallinen keino. Kaikkien palkansaajien ammattitaitoon pitää panostaa koko työuran ajan. Ikäsyrjinnästä pitää päästä eroon. Työurat eivät pitene, jos yli 50-vuotiaat saneerataan rutii-

ninomaisesti matalasuhdanteissa pitkäaikaistyöttömiksi. Ikääntyvistä tulee saada haluttua työvoimaa. Tämä edellyttää ammattitaidon jatkuvaa kehittämistä sekä panostuksia työterveyteen ja työhyvinvointiin. Muutosturvaa on edelleen kehitettävä, jotta muutos olisi mahdollisuus.

Akateeminen työttömyys johtuu suureksi osaksi koulutustarpeiden kehnosta ennakoinnista ja liian runsaasta kouluttamisesta joillekin aloille. Palkattomat ylityöt ja vapaa-aikana työtehtävissä korvauksetta matkustaminen ovat ongelma: yksityisen sektorin akavalaisista vain noin viidennes saa työaikalain mukaiset korvaukset ylitöistään, valtionhallinnossa vielä harvempi. Suomalaisen korkeasti koulutetun palkkataso on alempi kuin muissa kehittyneissä teollisuusmaissa.

Akavalainen 2 | 2011

13

Salla Luomanmäki, toiminnanjohtaja Akavan Erityisalat:

Sitoudun tavoitteisiin ja teen mitä lupaan.

Olen rehellinen ja avoin.

n

47-vuotias asuu perheineen Helsingissä n filosofian maisteri, pääaine yleinen historia, lisäksi täydennyskoulutusta, mm. markkinointijohdon tutkinto MJD n ei aktiivinen politiikassa, ay-toiminta valintana yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa n työmarkkinatoiminnassa vuodesta 1991 n

Kaikenlaisesta syrjinnästä on päästävä. Työn tekemistä pitää kehittää ja muuttaa ihmisläheisemmäksi, ihminen ei ole vain toteuttaja.

Näin myös työn arvostus vahvistuisi. Työn ilon ja työn merkityksen kokeminen olisi nykyistä vahvempaa.

Tuottavuus on tärkeä tavoite, mutta nykyisin yhä suuremmin vain työvoiman vähentämistä, pakkotahtisuutta ja työntekijän selkänahasta ottamista. Tuottavuus ja tuloksellisuus synty-

Antonin Halas

Soveltuisin Akavan puheenjohtajaksi mm. monipuolisen koulutukseni ansiosta, joka auttaa ymmärtämään erilaisia akavalaisia tahoja. Humanistina yhteiskunnalliset kysymykset ovat minulle erityisen tärkeitä. Minulla on monipuolinen kokemus järjestötyöstä ja toimimisesta akavalaisena luot-

tamushenkilönä sekä pitkä työkokemus järjestömaailman ulkopuolelta. Myös kokemus viestinnästä ja markkinoinnista antaisivat hyvän pohjan tehtävään. Olen kokenut tiiminvetäjä. Toisin Akavaan näkyvyyttä, kiinnostavuutta, yhtenäisyyttä ja rakentavaa otetta.

vät osaamisesta, kehittämisestä ja työhyvinvoinnista. Näitä voi konkreettisesti mahdollistaa ja edistää.

Korkeasti koulutettujen työttömyys on kasvanut huolestuttavasti. Korkea koulutus ei ole enää työpaikan ja toimeentulon tae. Korkeasti koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkaus ei vastaa työn vaatimuksia, merkityksellisyyttä eikä koulutusta.

Se ei ole lähelläkään suomalaisten keskipalkkaa. Erityisesti ongelma koskee julkista sektoria.

Akavalaisten harmaat työt ovat suuri ongelma, toisin sanoen korvaamattomat ja kirjaamattomat ylityöt mm. epämääräisen kokonaistyöajan puitteissa sekä työmatkat omalla ajalla. Niiden poistamiseksi on tehtävä määrätietoista työtä.

Liittokokous val n Keskusjärjestö Akavan ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Liittokokous valitsee neljän vuoden välein Akavan puheenjohtajan. Hän toimii myös Akavan hallituksen puheenjohtajana. Akavassa puheenjohtajuus on päätoiminen tehtävä.

Viimeksi Akavan puheenjohtaja valittiin vuonna 2007.

14

Akavalainen 2 | 2011

Heikki Pälve, toiminnanjohtaja Suomen Lääkäriliitto:

Tavoite ja tahto takaa tuloksen.

yrittämisestä kilpaillulla sektorilla sekä hyvinvointisektorin merkityksestä kansakunnalle.

n

56-vuotias asuu perheineen Turussa n lääketieteen ja kirurgian tohtori, anestesiologian erikoislääkäri n työmarkkinatoiminnassa vuodesta 2001 lähtien n Kokoomuksen jäsen, Turun kaupunginvaltuuston jäsen n

Olen johtanut monen organisaation muutosta menestyksellisesti.

Olen erittäin kokenut työmarkkinatoiminnassa ja järjestöjohtajana. Työelämätaustani on hyvin monipuolinen. Olen helposti lähestyttävä, kestän paineet enkä ole riitaantunut tiukoissakaan tilanteissa. Minulla on kokemusta

Työmarkkinakentän muutokset edellyttävät muutoksia Akavassakin. Akavan ja akavalaisten järjestöjen yhdessä tulee saada kapasiteettinsa tehokkaaseen käyttöön.

Se edellyttää päämäärien ja keskeisten arvojen määrittämistä tälle vuosikymmenelle ja organisaation uudistamista. Akavan painoarvoa palkansaajakeskusjärjestönä pitää parantaa.

Työajan käsite on muuttunut.

Työaika ja vapaa-aika eivät ole täysin erotettavissa. Pitkät työrupeamat ovat väistämättömiä monissa kehittämis-, asiantuntija- ja projektitöissä sekä esimiestyössä. Työaikapankkiratkaisut voivat edistää työssä jaksamista, lisätä työhyvinvointia ja motivoida rahakorvausta paremmin.

Työmarkkinakykyisyys edellyttää työkykyä ylläpitävää koulutusta, joka myös varmistaa parhaiten jaksamisen eläkeikään. Ikäjohtamisessa tulee saada uusi paradigma, jossa ymmärretään kokemuksen voima. Nuorten työllistyminen vaatii koulun ja työelämän yhteistyötä ja eteneminen usein sukkulointia eri työnantajien välillä.

Työehtojen ei tule vaikeuttaa tätä.

Yrittäjyyden esteet pitää poistaa, samoin työllistämisen kynnykset.

Koulutus ei ole määrä- vaan laatukysymys.

Keskeiset ongelmat liittyvät kannustavaan palkkaukseen sekä työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Korkeakoulutettujen ylityö on pääsääntöisesti korvauksetonta ja verotus kireää. Suomi tukeutuu osaamiseen, joten kannusteiden tulee olla kohdallaan. koonnut: Ritva Siikamäki kuvat: Ida Pimenoff

itsee puheenjohtajan Akavan jäsenjärjestöt ovat liittokokouksessa edustettuina ja käyttävät valtaa jäsenmääriensä mukaisessa suhteessa. Jäsenjärjestö saa asettaa liittokokoukseen yhden edustajan alkavaa seitsemää ääntä kohden, kuitenkin enintään kymmenen edustajaa.

Järjestöjen äänimäärä liittokokouksessa perustuu laskennallisiin jäsenmääriin – kukin järjestö saa yhden äänen jokaista alkavaa 500 jäsentä kohden, kuitenkin enintään 1/3

jäsenjärjestöjen yhteenlasketusta äänimäärästä.

Akavan liittokokouksessa on tavallisesti läsnä yli sata liittojen edustajaa. Vaalikokouksessa on yleensä tupa täynnä, sillä puheenjohtajan valinta on keskeinen järjestön toiminnalle. Puheenjohtajavalinnasta näyttää nytkin tulevan kova kisa, johon on syntynyt vipinää kokouksen

lähestyessä ja muutaman liiton ilmoitettua ehdokkaastaan.

Liittojen tuki on ratkaisevaa valinnassa. Puheenjohtajan valinnassa harvoin mennään äänestykseen asti, mutta sekin on mahdollista. Edellisessä valinnassa vuonna 2007 osa liitoista veti ehdokkaansa pois kokouksessa, joten Matti Viljasen valinta oli yksimielinen.

Lue lisää: Monta muuta kysymystä, vastausta sekä mahdollisten muiden ehdokkaiden esittelyä: www.akava.fi/puheenjohtajavaalit Akavalainen 2 | 2011

15

Suosittelukampanjalla uusia jäseniä Kaverilta kaverille etenevällä suositteluviestinnällä on paikkansa myös järjestöjen jäsenkampanjoinnissa. Kampanja toimii sitä tehokkaammin, mitä yksinkertaisempi se on. Suosittelijan omalla motivaatiolla on suuri merkitys onnistumisen kannalta.

S

16

Akavalainen 2 | 2011

Suosittelijat kertoivat olevansa tyytyväisiä, kun saattoivat todeta suositteluviestin menneen perille uuden jäsenen tultua liittoon.

Läheistä palvelua helppo suositella

Tarja Paajonen

uusta suuhun kulkeva wordof-mouth -viestintä on epävirallista, kuluttajien välistä viestintää.

Kuluttajamarkkinointitutkimusten mukaan wom-viestintä on ensisijainen vaikuttamisen lähde.

Se eroaa puskaradiosta siinä, että wom-viestintä on kontrolloitua.

Näin kuvaa elintarviketieteiden maisteri Nea Leinonen, joka selvitti pro gradu -tutkielmassaan Agronomiliiton kampanjaa, jossa alan opiskelijoita kannustettiin suosittelemaan ammattijärjestön jäsenyyttä opiskelijatovereilleen.

Hän tutki wom-viestintään vaikuttavia tekijöitä, muun muassa sisäistä motivaatiota, suosittelijan ja organisaation välistä suhdetta sekä palkitsemista.

Suosittelijan oma motivaatio on yksi merkittävimmistä tekijöistä suosittelumarkkinoinnin onnistumisessa. Motivaatio kumpuaa sekä yhteisöllisyydestä että yksilöllisyydestä. Yhteisöllinen suosittelija haluaa jakaa mielipiteitään sekä olla avuksi.

Ne, jotka mielellään jakavat mielipiteitään, kertovat tekevänsä sen joko tyytyväisyydestä tai tyytymättömyydestä tiettyyn asiaan.

Ne, jotka eivät mielellään jakaneet mielipiteitään eteenpäin, sanoivat sen johtuvan liikamarkkinoinnin varomisesta. Lisäksi he mainitsivat syyksi haluttomuutensa ottaa vastaan kielteistä palautetta asiasta, jota itse suosittelee.

Yksilöllisiä motivaatiotekijöitä suosittelun taustalla ovat halu näyttää, että tietää, keskipisteenä oleminen sekä kokeilunhalu.

– Kun tietää, mistä puhuu, nauttii siitä, että tuo esille oman

– Työskentelin Agronomiliiton opiskelijasihteerinä ja olin itse mukana suunnittelemassa markkinointikampanjaa, josta sittemmin tuli tutkimuskohteeni, Nea Leinonen sanoo.

tietämyksensä jostakin asiasta.

Toisaalta osalle tutkittavista huomion keskipisteenä oleminen oli epämiellyttävää, Leinonen kuvailee.

Palkitsemisella on paikkansa

Agronomiliiton kampanjassa palkittiin ainoastaan suosittelija, mitä tutkimuksessa haastatellut pitivät epäoikeudenmukaisena. Heidän mielestään reilumpaa on palkita joko pelkästään liittyjä tai sitten molemmat.

Jäsenhankintakampanjassa uusia jäseniä hankkineet pitivät palkitsemista omana etunaan ja ansaitsemiskeinonaan. He myös katsoivat, että liiton hyvä palvelu innostaa suosittelemaan.

– Suosittelu tapahtuu todennäköisemmin, jos suosittelijalla on aitoa halua suositella organisaatiota. Organisaation kokeminen helposti lähestyttävänä kannustaa suositteluun, Leinonen arvioi.

Leinosen mielestä suosittelukampanja on sitä tehokkaampi, mitä yksinkertaisempi se on.

Mukana olevia on muistutettava suosittelusta, ja viestin on oltava selkeä. Suosittelu toimii myös paremmin, jos palvelu tai tuote, kuten liitto, koetaan läheiseksi ja helposti lähestyttäväksi.

– Suosittelijan ja suosituksen vastaanottajan välisellä suhteella on myös merkitystä, Leinonen lisää.

Hän arvelee, että suosittelu läheiselle ihmiselle toimii parhaiten tai se saattaa olla jopa edellytys suosittelun syntymiselle. Tutkimuksessa saatiin viitteitä myös siitä, että suosittelijana toimitaan mieluiten oman ikäiselle tai nuoremmalle henkilölle.

Kirsi Tamminen, Uusi Insinööri -lehti

Akava myönsi tänä vuonna ETM Nea Leinoselle Pohjolastipendin ansiokkaasta tutkimustyöstä. Stipendi myönnetään jäsenjärjestöjen toimittamien esitysten perusteella.

Akavan ammattiliitot kasvoivat yli 6 000 jäsenellä Akavalaisten liittojen jäsenmäärä jatkoi viime vuonna kasvua, joka on ollut nähtävissä koko 2000-luvun ajan. Yhteensä jäsenmäärä kasvoi reilulla kuudella tuhannella vuonna 2010. Akavan jäsenjärjestöjen tarkka jäsenmäärä on nyt 552 813.

E

niten jäsenmääräänsä kasvattivat Tradenomiliitto TRAL, Akavan Erityisalat, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia sekä Suomen Lääkäriliitto.

Akavalaiset valitsevat pääsääntöisesti sen ammattiliiton, joka on heidän koulutuksensa kannalta sopivin. Ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa opiskeleville sekä niistä valmistuneille Akavan jäsenjärjestöt ovat luonteva valinta järjestäytymiselle. Liitot yleensä

tekevätkin itsensä tutuiksi jo opiskeluaikana. Toiseksi tärkeimpänä akavalaisena järjestäytymisperiaatteena on oma ammatti.

Ammattiliiton jäsenyydellä haetaan yleisesti turvaa. Palkka- ja työsuhdeturvan sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan saaminen ovat merkittävimmät ammattiliiton jäsenyyteen kannustavat syyt. Turvan lisäksi akavalaiset hakevat liiton kautta mahdollisuutta ammatilliseen kehittymiseen ja henkilökohtaista apua työelämän ongelmatilanteisiin.

Tuoreen järjestötutkimuksen mukaan akavalaiset katsovat keskusjärjestönsä onnistuneen edunvalvonnassa viimeisten neljän vuoden aikana selvästi aikaisempaa paremmin. Lisäksi akavalaisten usko oman keskusjärjestönsä vaikutusvallan kasvuun jatkossa on noussut.

Risto Kauppinen järjestöyksikön johtaja Tilastotiedot akavalaisten liittojen jäsenmääristä: www.akava.fi/jasenmaarat

Akavalainen 2 | 2011

17

Perhevapaista likilaskuinen esitys Kahden vuoden pohjatyö vanhempainvapaajärjestelmän uudistamiseksi ei lupaa kukkeampaa tulevaisuutta naisten ura- ja palkkakehitykseen.

V

anhempainvapaatyöryhmä sai lähes kahden vuoden työnsä päätökseen ja luovutti loppuraporttinsa sosiaalija terveysministeri Juha Rehulalle maaliskuussa. Muistio sisältää runsaasti taustatietoa esimerkiksi perhevapaajärjestelmän merkityksestä erilaisten perheiden hyvinvoinnin kannalta. Se antaa hyvät eväät järjestelmän uudistamistarpeiden arviointiin. Laajuudestaan huolimatta lopputulos jäi kuitenkin palkansaajanäkökulmasta epätasapainoiseksi ja vaatimattomaksi. Akava jätti eriävän mielipiteen työryhmän loppuraporttiin.

Akavan tavoitteena 6+6+6

Akavan mielestä vanhempainvapaajärjestelmä on uudistettava 6+6+6 -malliksi. Siinä laki takaa kummallekin vanhemmalle yksilöllisen kuuden kuukauden vapaajakson, ja näiden lisäksi vanhemmat voivat jakaa haluamallaan tavalla yhden kuuden kuukauden jakson. Työryhmä päätyi kuitenkin esittämään 6+6+6 -mallia vain yhtenä toteutusvaihtoehtona.

Tämä malli olisi iso askel valinnanvapauden ja joustavamman vanhempainvapaajärjestelmän suuntaan. Se ei veisi keneltäkään pois nykyisin käytettävissä olevia vanhempainvapaita vaan ainoastaan lisäisi isien itsenäisen vapaan osuutta merkittävästi.

Malli toteuttaisi erinomaisesti niitä odotuksia, joita vanhempainvapaiden uudistamiseen on kohdistettu. Se vahvistaisi isien 18

Akavalainen 2 | 2011

vanhemmuutta, edistäisi työn ja perheen yhteensovittamista, tukisi lasten ja perheiden hyvinvointia sekä parantaisi naisten työmarkkina-asemaa ja työelämän tasa-arvoa.

Lakimuutos edeltää asennemuutosta

Isille nykyisin kiintiöityä isyysvapaata kyllä käytetään, mutta vapaasti jaettava vanhempainvapaa ei ole juuri saanut suosiota isien keskuudessa. Naisten jääminen äitiysvapaalle synnytyksen lähestyessä ymmärretään annettuna tosiasiana, ja lyhyen isyysvapaankin käyttö jo hyväksytään. Sen sijaan isän irrottautuminen työstään pidemmälle vanhempainvapaalle on liian usein tosiasiassa mahdotonta työnantajan kielteisen suhtautumisen vuoksi.

Asian korjaaminen edellyttää lakimuutosta, joka takaa isille itsenäisen oikeuden taloudellisesti turvattuun, riittävän pitkään isyysvapaaseen. Sitä päivää ei tule, jolloin tilanne kohenisi kuin taikaiskusta pelkän asennemuutoksen voimin.

Isien perhevapaiden käyttö vähentäisi naisten syrjintää työhönotossa, tukisi naisten urakehitystä ja kaventaisi sukupuolten välisiä palkkaeroja. Työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvat ”riskit” eivät liittyisi vain hedelmällisessä iässä oleviin naisiin.

Työryhmän loppuraportissa olisi lisäksi kaivattu syvällisempää tarkastelua vanhempainvapaiden

vaikutuksista sukupuolten tasaarvoon työelämässä. Tutkimusta ja selvityksiä aiheesta olisi kyllä ollut käytettävissä.

Säästöt jätettiin selvittämättä

Loppuraporttiin sisältyvien vanhempainvapaamallien kustannusvaikutukset on eritelty muistiossa ainoastaan bruttomenoina, mutta järjestelmästä saatavia säästöjä ja vaihtoehtoiskustannuksia ei ole yritettykään selvittää. Säästöjä saataisiin varmuudella pienten lasten päivähoidon ja kotihoidontuen ja siihen liittyvien kuntalisien kustannuksiin. Puhumattakaan siitä, miten naisten työssäolo vaikuttaisi heidän taloudelliseen asemaansa, kuten ura- ja palkkakehitykseen sekä eläketasoon.

Pelkkien bruttolaskelmien valossa 6+6+6 -malli on saatu tarkoituksellisesti näyttämään kalliilta ja siksi toteuttamiskelvottomalta. Poliittisen päätöksenteon tueksi valmisteltava taustatyö ei saa olla taloudellisten vaikutusten arvioinnin osalta näin alkeellista.

Järjestelmän uudistamisen pitää perustua laskelmiin, joista nettorahoitustarve käy ilmi mahdollisimman tarkasti.

Päivärahojen korotustarvekin unohtui

Vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvia kustannuksia on tasattava nais- ja miesvaltaisten alojen kesken. Se onnistuu parhaiten järjestelmällä, jossa isillä ja äideillä on yhtäläinen, tosiasiallinen mah-

Plugi

dollisuus ja oikeus käyttää vanhempainvapaitaan.

Työryhmän loppuraportti ruotii kattavasti niitä suoria kustannuksia, joita vanhemmuudesta aiheutuu työnantajille. Myös järjestelmästä työnantajille koituvat epäsuorat kulut muistetaan käsitellä. Loppuraportissa olisi ollut kohtuullista ottaa palkansaajanäkökulma huomioon yhtä täsmällisesti.

Vanhempainvapaisiin liittyvät sosiaalivakuutusetuudet ovat ratkaisevia lapsiperheiden hyvinvoinnin ja taloudellisen aseman kannalta. Työryhmän mietintö ei silti lainkaan tuo esiin sitä, että palkansaajien vanhempainvapaisiin liittyviä päivärahoja on syytä korottaa. Se tarkastelee näitä sosiaalivakuutusetuuksia ainoastaan

siitä näkökulmasta, miten niitä kompensoidaan työnantajille.

Pienten lasten perheiden taloudellisen turvan osalta on tuotu esiin ainoastaan tarve nostaa kotihoidon tukea. Kotihoidon tuki kyllä edistää perheiden hyvinvointia, mutta viimeaikaisen tutkimuksen mukaan se voi muodostua loukuksi naisille, jotka ovat pitkään poissa työelämästä.

Akavalaiset palkansaajat maksavat tuloistaan prosenttiperusteiset sosiaalivakuutusmaksut ja kerryttävät verotuloja – he ovat siis isolla panoksella rahoittamassa vanhempainvapaajärjestelmää.

Etuuspuolella taitteet kuitenkin leikkaavat heidän etuuksiensa tasoa. Tämä voi olla opinto- ja asuntolainojaan maksavalle nuorelle perheelle todellinen este van-

hempainvapaan pitämiselle. Paitsi että päivärahojen tasoa tulee nostaa, näistä etuuksista on myös poistettava taitteet, etteivät etuudet leikkaudu tulotason mukaan.

Entäs se tasa-arvo?

Työryhmän loppuraportissa linjattu vanhempainvapaajärjestelmän ja siihen liittyvien sosiaalivakuutusetuuksien kehittäminen tuskin riittää lisäämään isien perhevapaiden käyttöä ja edistämään sukupuolten tasa-arvoa. Tämänkin työn jälkeen vanhemmuuden ja perhevastuun kantaminen näyttää jäävän pääasiallisesti naisten tehtäväksi.

Paula Ilveskivi lakimies Akavalainen 2 | 2011

19

Plugi

Koulutustarpeen ennakointilaskelmat:

Aloituspaikkojen ryteikkö kaipaa raivausta Oppilaitoksista pitäisi valmistua sopiva määrä ammattitaitoisia osaajia kullekin alalle.

Nyt suunnitellaan koulutustarjontaa viiden vuoden päähän. Päätökset koulutuspaikoista muotoutuvat laskelmien ja poliittisen harkinnan tuloksina.

K

oulutustarpeen ennakoinnilla on kaksi tavoitetta: saada osaavaa työvoimaa ja turvata ammatillisesti suuntautunut koulutus jokaiselle nuorelle. Pyritään siis siihen, että tulevaisuuden työmarkkinoilla työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaisivat mahdollisimman hyvin määrällisesti ja laadullisesti.

Parhaillaan on menossa koulutustarjonnan suunnittelu vuodelle 2016. Tämän ennakoinnin tulokset alkavat näkyä työmarkkinoilla vuoden 2020 paikkeilla ja täydellä vaikutuksellaan suurin piirtein ensi vuosikymmenen puolessa välissä.

Epävarmakin ennuste tyhjää parempi

Poliittisten päätösten pohjaksi tarvitaan jokin laskelma, jonka 20

Akavalainen 2 | 2011

menetelmistä ja oletuksista voidaan taittaa peistä. Epävarmakin laskelma on parempi kuin ei mitään, koska nyt esimerkiksi kiistelyssä oikeista koulutusmääristä voidaan käyttää yhteistä perustaa ja pohjata samoihin oletuksiin.

Kritiikki voidaan kohdistaa menetelmään eikä vain sen tuottamiin tuloksiin.

Määrällisen ennakoinnin pohjaksi otetaan esitys siitä, millainen Suomen toimialarakenne on tulevien 10–15 vuoden aikana. Näkemys perustuu joihinkin oletuksiin yhteiskunnan, talouden ja teknologian kehityksestä. Näitä oletuksia varioimalla saadaan aikaan eri skenaarioita, mahdollisia tulevaisuuden kehityssuuntia.

Skenaarioihin liitetään laskelmat kunkin toimialan työllisten ammattirakenteesta. Tätä varten

tehty ammattirakenne-ennuste muutetaan siihen kehitetyllä ns. ammattien ja koulutuksen vastaavuusavaimella koulutusrakenteeksi. Koulutusrakenteen lisäksi otetaan huomioon työvoiman poistumat toimialoilta ja oletukset eri oppilaitosten koulutuksen tehokkuudesta. Laskelman tuloksena saadaan lopulta tieto, kuinka paljon aloituspaikkoja tarvitaan eri koulutusasteilla ja opintoaloilla.

VATT tekee pohjatyön

Koulutus- ja työvoimatarpeen määrällistä ennakointia on uudistettu parin viime vuoden aikana.

Aikaisemmin työ- ja elinkeinoministeriössä laadittu toimialaennuste on siirretty Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijaryhmän tehtäväksi. Jatkotyö tehdään Opetushallituksessa,

lähinnä Koulutustarjonta 2016 -ryhmässä.

Ennakoinnin tuloksia hyödynnetään Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (Kesu), joka valmistuu opetus- ja kulttuuriministeriössä vuoden 2011 aikana. Kehittämissuunnitelmaan kirjataan lopulliset tavoitteet muun muassa nuorisoikäluokan koulutuksesta ja aloituspaikkamääristä.

Poliittisen keskustelun kautta lopputulokseen

On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten laskelmien tuloksia osataan soveltaa lopullisia koulutustarjontapäätöksiä tehtäessä.

Koulutustarjonta esimerkiksi viiden vuoden kuluttua ei toteudu täsmälleen laskelmien pohjalta, sillä väliin tulee poliittinen harkinta. Ja hyvä onkin, että tulee –

laskelmat kun osoittavat joissakin tapauksissa epärealistisia tai ainakin epätoivottavia tuloksia.

Onhan esimerkiksi niin, ettei puhdistuspalvelualan koulutuspaikkoja oikeasti voida lisätä reilulla 3 400 prosentilla tai viestintä- ja informaatiotieteiden paikkoja vähentää kolmannekseen.

Akava jäsenliittoineen on kiinteästi mukana vaikuttamassa tässä vaiheessa.

Aloituspaikat vähenemään päin etenkin korkeakouluissa

Tämänkertainen ennakointi tehdään tilanteessa, jossa nuorisoikäluokkien koko on pienempi kuin ennakoitu avautuvien työpaikkojen ja työvoiman tarve. Työikäisen väestön väheneminen on alkanut, ja sen oletetaan jatkuvan pitkälle 2030-luvulle saakka. Seurauksena

on, että aloituspaikkojen kokonaismäärä vuonna 2016 vähenee laskelman perusteella kolmisen prosenttia verrattuna vuoteen 2009.

Koulutusasteittain tarkasteltuna muutos merkitsee, että painopiste siirtyy ammatillisen peruskoulutuksen suuntaan, ja aloituspaikat ammattikorkeakouluissa sekä yliopistoissa vähenevät.

Akavalaisesta näkökulmasta koulutustarjontalaskelmien aloituspaikkamuutokset vaikuttavat pääsääntöisesti järkeviltä. Useilla aloilla, joilla jo pitkään on kärsitty koulutuksellisesta ylitarjonnasta, on uusien laskelmien perusteella tarvetta aloituspaikkamäärien vähentämiseen.

Heikki Taulu työvoimapoliittinen asiamies

Työllisyysrakenne, toimialaryhmän työllisten osuus kaikista työllisistä vuonna 2005 ja vuoden 2025 tavoiteskenaariossa % 100

0,7

0,5

7,1

7,2

Energia, lämpö- ja vesihuolto Liikenne ja tietoliikenne

16,0

17,2

Kauppa, hotelli- ja ravintola-ala

5,4

Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut

9,1

Sosiaalipalvelut

8,1

Terveydenhoito

7,1

Koulutus

5,7

Julkinen hallinto ja maanpuolustus

Pylväät kuvaavat työllisten määrän jakautumista Suomen talouden toimialaryhmiin vuonna 2005 ja ennakoinnin tavoiteskenaarion mukaan vuonna 2025.

80 5,3 7,6

60

7,1 6,7 7,3

40 12,1

13,9

6,9 7,4

20 18,0

0

Rahoitus ja liike-elämän palvelut Rakentaminen

14,6

Teollisuus

5,3

3,8

Alkutuotanto

2005

2025 tavoite

Kun verrataan vuoden 2005 toimialaryhmien työllisten osuuksia ja vuoden 2025 tavoiteuraa, todetaan esimerkiksi, että teollisuuden osuus työllisistä putoaa 18 prosentista 14,6 prosenttiin. Vastaavasti sosiaali- ja terveydenhoitopalveluiden osuus nousee 14,7 prosentista 17,2 prosenttiin.

Lähde: VATT-tutkimukset 161, Politiikkatoimien vaikutukset työvoiman tarpeeseen Suomen taloudessa 2010–2025, Juha Honkatukia, Jussi Ahokas, 2010.

Akavalainen 2 | 2011

21

Kaverin sana painaa, kun maahanmuuttaja hakeutuu liittoon Viron- ja venäjänkieliset maahanmuuttajat liittyvät Suomessa ammattiliittoon yleensä tuttavan suosituksesta, kertoo tuore haastattelututkimus. He haluavat toimia työelämässä ja ammattiliiton jäsenenä ammatillisen identiteetin kautta.

Kohtelu ”maahanmuuttajana” on tarpeetonta, jopa ärsyttävää.

S

uomi muuttui maastamuuttomaasta maahanmuuttomaaksi vasta 1990-luvun asussa. Suomessa ulkomaalaisia asuu eurooppalaisittain vähän, vain kolme prosenttia. Vieraskielisiäkin on vain nelisen prosenttia väestöstä.

Maahanmuuttajien työttömyys on Suomessa keskimäärin noin kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Yleistäen voidaan sanoa, että teollisuusmaista ja lähempää tulevat työllistyvät paremmin kuin kauempaa tulevat. Sekä koulutustaso että maassaoloaika vähentävät työttömyyttä. Kattavia tilastoja Suomeen muuttavien koulutusasteesta ja työllistymisestä koulutusta vastaavasti ei kuitenkaan ole.

Suurimpia maahanmuuttajaryhmiä ovat venäjänkieliset (52 000) ja vironkieliset (25 000).

Virolaisten maahanmuuttajien työllisyysaste on samalla tasolla suomalaisten kanssa, noin 70 prosenttia. Venäläisten maahanmuuttajien työttömyysaste puolestaan on lähes 30 prosenttia.

Maahanmuuttajat järjestäytyvät ammattiliittoihin suhteellisesti vähemmän kuin kantaväestö.

Palkansaajakeskusjärjestöjen tutkimuksessa haastateltiin viron- ja venäjänkielisiä maahanmuuttajia siitä, mitä mietteitä suomalaisiin ammattiliittoihin järjestäytyminen heissä herättää.

Kokemukset entisestä kotimaasta vaikuttavat

Tutkimukseen osallistuneilla nuorilla ei juuri ollut kokemuksia am22

Akavalainen 2 | 2011

mattiliitoista lähtömaassaan, kun taas vanhemmilla työntekijöillä ne olivat pääosin kielteisiä. Ammattiliittoon oli Suomessa liitytty yleensä kaverin tai sukulaisen suosituksen pohjalta, ei luottamusmiesten kautta. Liittymisen syyt olivat pragmaattisia, kuten parempi työttömyysturva ja apu ongelmatilanteissa, akavalaisilla myös ammatilliset syyt. Tieto liiton toiminnasta oli kuitenkin keskimäärin vähäistä, ja vain muutama haastatelluista osallistui aktiivisesti liiton toimintaan. ”Liittyminen oli hankalaa, tietoa löytyi lähinnä suomeksi, luottamusmies puhui pelkästään suomea, tiedonsaanti oli vaikeaa, työkaverit kuuluivat moniin eri liittoihin. Yksi venäläinen tyttö meiltä sanoi, ettei saa kysyä pomolta, koska ammattiliitto toimii ikään kuin pomoa vastaan. En ole kiinnostunut politiikasta… en kuulu mihinkään järjestöön. Kolme lasta ja työ, se olisi mahdotonta.”

Alkuvaiheen infoa lukuun ottamatta suurin osa haastatelluista ei kaivannut ammattiliitoilta erillispalveluja maahanmuuttajille.

Henkilökohtaisia kontakteja kuitenkin pidettiin tärkeinä.

Erityisesti akavalaisiin liittoihin kuuluvat vastaajat arvioivat, ettei puutteellinen kielitaito ole esteenä liiton toimintoihin osallistumiselle. Ammattiliittojen

katsottiin auttavan jäseniä ongelmatilanteissa.

Toisaalta liittoja kritisoitiin vanhoihin poteroihin jäämisestä ja jopa protektionismista – siitä, että ne eivät uskalla puuttua rakenteellisiin ongelmiin kuten työttömyyteen.

Maahanmuuttaja-käsite koetaan leimaavaksi

Useat haastateltavista korostivat maahanmuuttajien omaa vastuuta sopeutumisessa. Suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa kuvattiin passivoivaksi ja tehottomaksi.

Moni vastaajista oli joutunut työelämässä vähintään hienovaraisen syrjinnän kohteeksi. ”Työhistoriassani on yksi tapaus, josta olen edelleen vihainen.

Sain palautetta, että en osaa edes antibioottia kirjoittaa, minusta ilmeisesti kanneltiin. Tulin sieltä työpaikasta pois. Minulla oli Suomen parhaat työnohjaajat, jotka auttoivat tilanteen yli. Mutta siitä jäi sellainen tunne, että mua vahditaan, nimenomaan työyhteisö vahtii. Potilaiden kanssa olen aina tullut toimeen, mutta osastonhoitajat ja ylilääkäri sen sijaan voivat olla rasisteja. Joskus on jopa kysytty, mitä mä täällä teen.”

Maahanmuuttaja-käsitteellä nähtiin olevan ikäviä merkitysvivahteita, osa koki sen jopa loukkaavaksi. Haastatteluissa nousi esille, että työssään menestyneitä ja yh-

David Trood/Gorilla

Työttömyyskassan jäsenyys ja työsuhdeneuvonta ovat tyypillisiä syitä maahanmuuttajan jäsenyydelle ammattiliitossa. Akavalaisissa liitoissa maahanmuuttajajäseniä kiinnostavat myös ammatillista kehittymistä tukevat palvelut.

teiskunnallisesti aktiivisia maahanmuuttajia ei pidetty ”tyypillisinä maahanmuuttajina”. Näiden haastateltavien suomalaiset työkaverit olivat todenneet heidän olevan ”poikkeuksia” tai ”yksi meistä” – ei siis tyypillisiä maahanmuuttajia.

Enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja

Haastateltujen maahanmuuttajien syyt liittyä ammattiliittoon sekä heidän kokemuksensa jäsenyydestä ovat pitkälti yhtäläisiä kuin erityisesti suomalaisilla nuorilla. Yhä edelleen vanhempien

ja kavereiden suositus liittyä ammattiliittoon merkitsee paljon. Jos tämä linkki puuttuu, eikä työpaikalla olla aktiivisesti yhteydessä tulijaan, ei ammattiliiton jäsenyys välttämättä nouse luontevasti esille.

Niillä aloilla, joilla on vahva ammatillinen identiteetti ja korkeampi järjestäytymisaste, liittyminen on luontevampaa. Koulutustasolla ja kielitaidolla näyttää olevan yhteys myös yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen. Työelämän alkutaipaleella aktiivisesta neuvonnasta, tukitoiminnasta ja koulutuksesta voisi kuitenkin olla paljon hyötyä, sillä tutkimuksen haastattelujen mukaan ”ei niitä liittojen paksuja kirjoja kukaan jaksa lukea”.

Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi, joten kantaväestön mielipiteet ja asenteet ratkaisevat paljon. Suomeen muutetaan pitkälti perhesyistä tai työn perässä, ja yli puolet Suomeen pysyvästi muuttaneista on kotoisin EUmaista ja entisen Neuvostoliiton alueelta.

Kohtelu ”maahanmuuttajana” tai oman etnisen ryhmän edustajana ärsyttää haastateltavia. Ammatillinen identiteetti on tärkeä.

Maahanmuuttajatkin haluavat tulla kohdelluiksi ennen kaikkea ammattitaitonsa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella.

Liisa Folkersma kansainvälisten asioiden asiamies

Akavan, SAK:n ja STTK:n haastattelututkimus kartoitti viron- ja venäjänkielisten maahanmuuttajien kokemuksia ammattiliitoista ja suomalaisesta työelämästä. Tutkimukseen haastateltiin 60 pääkaupunkiseudulla asuvaa eri aloilla työskentelevää maahanmuuttajaa, jotka ovat järjestäytyneet ammattiliittoihin.

Tutkimuksen toteutti SAK:n maahanmuutto- ja monikulttuurisuusasioiden asiantuntija Eve Kyntäjä. Selvitys sisältyy Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan -yksikön laatimaan julkaisuun, joka tarkastelee maahanmuuttajia työelämässä. Tutkimus on osa EU-rahoitteista Itämeren työmarkkinayhteistyöhanketta Baltic Sea Labour Network, jossa käsitellään rajat ylittäviä työmarkkinakysymyksiä Itämeren alueella.

Akavalainen 2 | 2011

23

Ida Pimenoff

Mikä on korkeakoulutetun loppusijoituspaikka, pohtivat kansanedustajaehdokkaat Helsingin yliopistolla järjestetyssä Työelämäkiertueen vaalipaneelissa.

Kuvassa vas. Armi Murto (r.), Matti Niemi (sd.) sekä Elina Das Bhowmik (kesk.).

Työelämän kynnyksellä, ja äänestääkin pitäisi:

Työelämäkiertue opasti opiskelijaa

A

kavan opiskelijatoiminnan Työelämäkiertue 2011 vieraili kevään aikana kymmenellä paikkakunnalla ja liki 20 korkeakoulussa. Akavan opiskelijatoimijat, akavalaisten liittojen opiskelija-asiamiehet ja aktiivit jakoivat ajantasaista tietoa sekä työnhausta että järjestäytymisen eduista suurelle opiskelijajoukolle eri puolilla maata.

Akavan kiertuepisteet ovat opiskelijoille helposti lähestyttäviä. Kiinnostavat keskustelut alkavat usein kuin huomaamatta – esimerkiksi opiskelijan kerrottua omasta työnhakutilanteestaan tai ihmeteltyä ääneen, että ”mikä tuo Akava oikein on, kun nimi kuulostaa niin tutulta”. Pian ollaankin jo keskellä vilkasta kor24

Akavalainen 2 | 2011

keakoulu- tai työvoimapoliittista ajatustenvaihtoa.

Työelämäkiertue 2011 oli Akavan ja sen liittojen yhteinen projekti, ja tiivis yhteistyö sujui sulavasti kiertuepisteissä. Liitot saivat kiertueella näkyvyyttä, ja työelämätiedottamisen lomassa mukaan liittyi aina muutama uusi opiskelijajäsen.

Työelämäesitteille oli vilkasta kysyntää. Akavan opiskelijatoiminnan julkaisemat Valppaana työelämässä -opas sekä Työelämäkiertueelle uutena ilmestynyt Kesätyöopas olivat suosittuja. Äänestyspäätösten tueksi tarjottiin mahdollisuutta kuulla, mitä kansanedustajaehdokkaat miettivät opiskelijoita koskevista kysymyksistä. Kiertuepaikkakun-

nilla pidettiin opiskelijoille suunnattuja eduskuntavaalipaneeleja, joissa nuoret korkeasti koulutetut ehdokkaat keskustelivat opiskelija-aiheista. Työeläkevakuuttajat TELAn kanssa yhteistyönä järjestetyissä paneeleissa puhuttiin muun muassa työurien pituudesta, opiskelijoiden jaksamisesta, korkeakouluharjoittelusta ja sopivasta eläkeiästä.

Kohti kestävää, tasa-arvoista työuraa Tutustu opiskelijavaltuuskunta AOVAn hallitusohjelmatavoitteisiin Akavan verkkosivuilla: www.akava.fi/opiskelijat/aova

Opiskelijat avasivat ovia

Viro-yhteistyölle Akavan opiskelijatoiminta käynnisti toimintavuoden 2011 avaamalla väylää yhteistoiminnalle Virossa. opiskelijatoimintaa, erilaisia koulutuksia nuorille on silti järjestetty. Työllistymiseen liittyvät asiat kiinnostavat luonnollisesti myös virolaisia korkeakouluopiskelijoita paljon. Taligan mukaan erityisesti huoli harjoittelupaikkojen löytymisestä on erittäin ajankohtainen kysymys Virossa.

Aloituspaikat ja harjoittelupulmat puhuttavat Virossakin

Tie vei myös Tarttoon. Tarton yliopiston psykologian laitoksen lehtori Maie Kreegipuu, joka on toiminut vuosia Psykologien liiton johtokunnassa, oli mitä parhain henkilö kertomaan alan ajankohtaisia työllisyys- ja koulutuskuulumisia.

Virossa pähkäillään osittain hyvin samanlaisia kysymyksiä kuin Suomessakin. Koulutuksen aloituspaikkamäärät, EU-säädökset ja yliopistoharjoittelun ongelmat puhuttavat Suomenlahden kummallakin puolella. Toisaalta omaleimaisuuttakin on paljon, ja muun muassa Viron säädökset psykologien ammattinimikkeiden käytöstä poikkeavat suomalaisesta käytännöstä melkoisesti. Psykologien liiton jäsenmäärän kasvun suhteen Kreegipuu oli toiveikas.

Vierailulla tavattiin myös Viron psykologian opiskelijoiden yhdistyksen aktiiveja.

Vierailu Viroon oli hyödyllinen ja osoitti, että suomalais-virolaista yhteistyötä kannattaa jatkaa Akavan opiskelijatoiminnassa.

Jaakko Poikonen kenttäasiamies

Plugi

K

ontakteja Viron suuntaan on toki ollut aiemminkin, mutta säännöllistä yhteistyötä opiskelijatoiminnan saralla ei ole juuri ollut. Vaikeuksia on tuonut jo se, ettei Virossa ole Akavan kaltaista korkeasti koulutetuille tarkoitettua ammatillista keskusjärjestöä.

Paras vaihtoehto yhteistyökuvioiden suunnitteluun on toinen Viron suurista keskusjärjestöistä EAKL (Eesti Ametiühingute Keskliit). EAKL:ään kuuluu 19 jäsenliittoa, jotka toimivat hyvin laajalla alueella kunnallisista virkamiehistä aina teollisuustyöläisiin asti.

Akavan opiskelijatoiminnan ja Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liiton (SOOL) opiskelijatoimijoiden edustajat tapasivat EAKL:n puheenjohtaja Harri Taligan ja saivat kattavan tietopaketin virolaisen ammattiyhdistysliikkeen nykykuulumisista.

Taliga ei epäröinyt myöntää, että EAKL:llä on vielä paljon tehtävää, jotta ammattiyhdistysliike saavuttaisi Virossa vastaavanlaisen aseman kuin Suomessa. Neuvostoaikojen muisto saa vanhemmat sukupolvet yhä hyljeksimään liittoja, eikä nuoremmilla ole oikein käsitystä järjestäytymisen hyödyistä. Siksi järjestäytymisaste on pysynyt alhaisena, eikä vähäisillä resursseilla ole helppoa houkutella uusia jäseniä.

Toisaalta Taliga näkee viimeaikaisessa kehityksessä myös myönteisiä puolia. Kun tieto järjestäytymisen eduista leviää, myös nuoret kiinnostuvat toiminnasta. Vaikkei EAKL:llä olekaan varsinaista

Akavalainen 2 | 2011

25

Arja Vehmas jättää syksyllä taakseen tehtävänsä JUKOn neuvottelupäällikkönä.

Lehden ilmestyessä hän on lomalla.

Ritva Siikamäki

Yliopistosektorille ja kirkon sektorille on vastikään saatu sopimus palkankorotuksista.

Neuvottelupäällikkö Arja Vehmas toteaa, että korotustaso vastaa muun julkisen sektorin tasoa.

Molemmilla sektoreilla on vielä paljon tehtävää.

Yliopiston ja kirkon palkankorotuksista sopimus

J

ulkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn yliopistosektorin neuvottelukunta hyväksyi 7.3. neuvottelutuloksen vuoden 2011 palkantarkistuksista. Ratkaisu tuo 1,2 prosentin yleiskorotuksen 1.4. ja 0,9 prosentin järjestelyerän 1.5.2011. Yliopistoissa työskentelee noin 18 000 jukolaisiin liittoihin kuuluvaa palkansaajaa.

– Yliopistosektorin siirtyminen yksityiselle sektorille yliopistolain uudistuksen myötä toi ison muutoksen neuvotteluasetelmaan. Viime kierrokseen nähden on tapahtunut paljon selkiytymistä, joskin jännitteitä uudesta tilanteesta on jäljellä, kertoo Arja Vehmas.

– Yksityisen työnantajan velvoitteet vaativat sekä yliopistoilta että henkilöstöltä oppimista ja tottumista. Tärkeä lähtökohtaero on muun muassa, että sopimuksella on nyt sopimuksen eikä enää määräyksen luonne.

Opettajat ja tutkijat ovat kokonaistyöajan piirissä, mikä vaatii heiltä itseltään ja esimiehiltä uudenlaista vastuuta työajan ja työmäärän hallinnasta. Moni työnte26

Akavalainen 2 | 2011

kijä ei tiedä, että kokonaistyöajan piirissä olevassa työsuhteessa ei synny oikeutta vuosilomaan ja lomakorvauksiin, vaan ainoastaan lomarahaan.

Lyhytaikaiset, määräaikaiset palvelussuhteet ovat edelleen ongelmana yliopistoissa. Projektimitoitukset ovat usein liian tiukkoja, eikä niissä oteta huomioon työntekijälle kuuluvaa vapaa-aikaa.

– Projektiluontoinen työ ei sinänsä ole hyväksyttävä peruste määräaikaiselle työsopimukselle, muutoin kuin selkeän lyhytkestoisen projektin kohdalla, huomauttaa Vehmas.

Järjestelyerä käytetään työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän vaativuusosion kehittämiseen.

Palkkausjärjestelmäuudistuksen toteutuksessa on ollut yliopistosektorilla ongelmia: esimerkiksi henkilökohtaisen suoriutumisen arviointia ja pisteytystä ei ole tehty kuten järjestelmä olisi edellyttänyt.

JUKOn kirkon neuvottelukunta hyväksyi 10.3. neuvottelutuloksen vuoden 2011 palkantarkistuksista, jotka tulevat voimaan

yleisessä palkkausjärjestelmässä 1.5. alkaen. Yleiskorotus on 1,1 prosenttia. Järjestelyerä 0,9 prosenttia käytetään vuosisidonnaista palkanosaa koskevan järjestelmän uudistamiseen. Osapuolet pyrkivät edistämään harkinnanvaraisen palkanosan käyttöönottoa sopimuskauden loppuun (31.1.2013) mennessä. JUKO edustaa kirkon sopimusalalla runsasta 6 000 jäsentä.

Vehmaksen mukaan kirkon sektorilla neljä vuotta sitten tehty palkkausjärjestelmän uudistus ei ole kaikilta osin toteutunut seurakunnissa. Vuosisidonnaisen ja harkinnanvaraisen elementin yhteensovittaminen ei ole ollut helppoa. Jatkossa on tarkoitus korjata vuosisidonnaiseen palkanosaan perustuvaa järjestelmää niin, että se muodostaa harkinnanvaraisen palkanosan kanssa paremman kokonaisuuden. Parissa seurakunnassa on meneillään työaikajärjestelmäkokeiluja uusien työaikakäytäntöjen soveltuvuudesta.

Nykymallissa hengellisen työn tekijöillä ei ole työaikaa seurakuntien palveluksessa.

Pitkä järjestöura kohta takana Neuvottelupäällikkö Arja Vehmas odottaa uutta elämänvaihetta hyvillä mielin, kun pitkä ura Akava-yhteisössä on päättymässä.

Arja Vehmas on koulutukseltaan biokemisti, ja hän aloitti työelämässä Merentutkimuslaitoksen tutkimusalus Arandalla.

– Kemistiliiton toiminnanjohtajan sijaisuudesta alkoi työni järjestömaailmassa. Tulin Akavataloon huhtikuussa 1982. Toimin sijaisuuden jälkeen vielä reilut neljä vuotta Kemistiliiton järjestösihteerinä ennen kuin siirryin Akavan toimiston neuvotteluosastolle vuonna -86, hän kertoo.

Vehmas on hoitanut neuvottelutoimintaa kaikilla sektoreilla, viimeksi yliopisto- ja kirkon sektorilla.

Pisimpään hän on tehnyt akavalaista

julkisen sektorin neuvottelutoimintaa. Hän katsoo laajan kokemuksen olleen tärkeä voimavara haastavassa työssä.

– Neuvottelujärjestön perustaminen julkiselle sektorille oli aikanaan iso muutos – se vaikutti neuvottelujärjestön ja keskusjärjestön työnjakoon sekä rooleihin merkittävästi.

Palkkausjärjestelmän rakentaminen yliopistosektorille oli pitkä urakka, yli neljä vuotta. Mutta neuvottelutyö on pitkäjänteistä ja monet asiat ovat sopimuskaudesta toiseen työn alla.

Yhteistyössä onnistumisen avaimet Vehmas kiittelee järjestöjen välisen yhteistyön voimistuneen esimerkiksi yliopistosektorilla. Vaikka akavalaisten asema yhteiskunnassa ja työelä-

mässä on kohentunut paljon vuosien mittaan, yhteistyötä on syytä vaalia ja vahvistaakin kaikilla sektoreilla.

Yksittäisen henkilön samaistuminen Akavaan on tärkeää. Yhteishenkeä ja yhteisötunnetta Vehmas haluaa kannustaa koko Akava-yhteisössä.

– Työ järjestössä on ollut mukaansa tempaavaa. Itsenäistä, vaihtelevaa työtä ja hyvät työolosuhteet.

Työyhteisöltä on saanut tukea. Tietysti vuosien varrelle on mahtunut huolia ja murheitakin, mutta ne on käsitelty.

Hänen mielessään väikkyvät ne monet mieluisat asiat, joihin voi pian keskittyä kokopäivätoimisesti.

Ritva Siikamäki

Aivotyöläisen selviytymisvinkki 4

Montako sanaa pystyt pitämään yhtä aikaa muistissa? Neljä onnistunee helposti, viides voi tuottaa jo ongelmia, ja kymmenennen kohdalla joutuu varmasti ponnistelemaan.

Tämä näkyy, kun aivoja tutkitaan aivosähkökäyrällä eli EEG:llä.

– Neljällä ja kymmenellä sanalla EEG:n antama vaste on erilainen, eli ihminen käyttää eri strategioita muistamiseen, professori Christina M. Krause psykologian laitoksen kognitiotieteen yksiköstä sanoo.

Mitä aivoissa tarkemmin tapahtuu, on edelleen arvoitus. Kaikkien korkeamman tason henkisten toimintojen hermostollinen tausta on selvittämättä.

Se tiedetään, että useamman sanan muistaminen kiihdyttää aivojen ponnistelua, lisää inhimillisiä virheitä sekä muuttaa olon epämukavaksi ja stressaantuneeksi.

– Sähköpostin käyttötavan muututtua viestimisen määrä räjähti vuosituhannen alussa, mutta aivom-

me ovat yhä melkein samanlaiset kuin kivikauden ihmisillä, Krause puntaroi.

Miten infoähkyltä voi suojautua?

Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskuksen erikoistutkija Virpi Kalakoski kehottaa luomaan työrutiinin, jossa keskittyy yhteen asiaan kerrallaan ja välttää varsinaista tehtävää häiritseviä keskeytyksiä. Sähköpostista kannattaa poistaa hälytykset, ja uudet viestit on parasta selata kerralla tiettyyn aikaan päivästä.

– Luetut viestit kannattaa joko deletoida tai siirtää vaikkapa sen viikonpäivän kansioon, jolloin hoitaa asian. Se on parempi tapa kuin että skannaa hoitamattomia viestejä yhä uudelleen läpi, Kalakoski neuvoo.

Nopeaa reagoimista pidetään hyveenä, mutta se katkaisee helposti meneillään olevan tehtävän, ja koko päivä menee pieniä asioita hoitaessa.

Samuli Siirala

Torju kuormittavaa tietoähkyä

Asia kerrallaan Pyri keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Sulje työhuoneen ovi, kun haluat olla rauhassa.

Selaa sähköpostia keskitetysti, älä kaiken päivää. Mieti, milloin on tehokkaampaa soittaa tai ottaa asia puheeksi käytävällä.

Pidä välillä etäpäiviä, jos kotonasi on työrauha.

Antti Kivimäki Akavalainen 2 | 2011

27

Sukupuolten palkkaeron kaventaminen

Vaikeaa, mutta mahdollista Palkkaeron kuromisessa suunta on oikea, mutta vauhti ei riitä tavoitteeseen pienentää palkkaeroa 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Silti ei ole luovuttamisen aika, vaan kolmikannassa on kaikin mahdollisin keinoin haettava ratkaisuja.

M

iesten ja naisten palkkaero on pysytellyt sitkeästi lähes samana, keskimäärin 18 ja 20 prosentin välillä miesten hyväksi. Tilanteen oikaisemiseksi työmarkkinakeskusjärjestöt sitoutuivat vuonna 2005 laajaan naisten ja miesten samapalkkaisuutta edistävään kolmikantaiseen ohjelmaan. Sen päätavoitteena on palkkaeron kaventuminen vuoteen 2015 mennessä enintään 15 prosenttiin.

Kokonaisarviointi ohjelman toisesta toimintakaudesta valmistui viime helmikuussa. Sen mukaan palkkaero on hieman kaventunut työ- ja virkaehtosopimusratkaisujen, työn vaativuuteen perustuvien palkkausjärjestelmien, tasa-arvosuunnitelmien sekä naisten työuralla etenemisen ansiosta.

Korjausliike on kuitenkin liian hidas yltääkseen samapalkkaisuusohjelman päätavoitteeseen.

Työmarkkinakeskusjärjestöt eivät silti ole valmiita heittämään kirvestä kaivoon. Samapalkkaisuusohjelmaa on jatkettava myös uudella hallituskaudella. Ohjelman toimintatapoja ja organisaatiota on tehostettava, ja eri toimijoiden vastuunjakoa on selkiytettävä. Kaikki jatkohankkeet on valmisteltava ja toteutettava kolmikantaisesti.

Palkkausjärjestelmät kuntoon

Ahtaat roolimallit romukoppaan

Ajanmukaiset palkkausjärjestelmät ovat keskeisiä samapalkkaisuuden lisäämisessä. Työmarkkinakeskusjärjestöt pyrkivät yhteistyössä kasvattamaan palkkatietämystä ja tukevat palkkausjärjestelmien vaikutusten selvittämistä edelleen.

Tasa-arvoinen ja syrjimätön palkkaus on jatkossakin osa sopimus- ja palkkapolitiikkaa. Samapalkkaisuustavoitteita on edistettävä kaikilla neuvottelu- ja sopimistasoilla.

Työpaikkojen ohjeistamista tasa-arvosuunnittelussa jatketaan. Työmarkkinakeskusjärjestöt seuraavat tasa-arvosuunnittelun kehittymistä ja pyrkivät parantamaan suunnittelun laatua ja työpaikkojen sitoutumista tasa-arvotyöhön.

Koulutus- ja uravalintojen eriytyminen naisten ja miesten tehtäviin selittää osaltaan palkkaeroa. Koulutuksen ja työelämän yhteistyötä on tiivistettävä kaikilla koulutusasteilla, ja opinto-ohjauksessa on rohkaistava perinteistä poikkeaviinkin ratkaisuihin. Selvitystyö, jossa laajasti tutkittaisiin piilovaikutteisia sukupuoliodotuksia erityisesti mediassa, on kannatettava ehdotus.

Isiä tulee kannustaa perhevapaiden käyttöön ja perhevelvoitteiden tasaisempaan jakamiseen.

Jatkossa tulee selvittää myös muiden työn ja perheen yhteensovittamiseen tähtäävien järjestelyjen merkitystä samapalkkaisuuden edistämisessä.

Maria Salminen

Kaikkien ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden kokonaispalkat vuonna 2009 Euroa/kk

5 500 5 000 4 500

Miesten kokonaispalkka keskimäärin: 4 800 euroa/kk

4 000 3 500

Naisten kokonaispalkka keskimäärin: 3 800 euroa/kk

3 000

Palkkaeroa akavalaisittain: ylemmän korkeakoulututkinnoin suorittaneiden naisten kokonaispalkka hilautuu parikymmentä prosenttia jäljessä vastaavista miesten kokonaispalkoista.

28

Akavalainen 2 | 2011

2 500 25–34 -v.

35–44 -v.

45–54 -v.

55–64 -v.

Palkkatiedot koskevat kokoaikatyötä päätoimessa, ja niihin sisältyvät tulospalkkiot.

Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2009

Lehtikuva

Ajankohtaiset tapahtumat antavat ETUCille aihetta pohtia muun muassa sitä, miten ay-liike voi tukea kansalaisyhteiskunnan rakentamista arabimaissa.

Euroopan palkansaajien keskusjärjestö ETUC kokoontuu toukokuun puolivälissä etsimään sopua järjestön toimintalinjauksista lähivuosille. Muun muassa luonnonvoimat ja arabimaiden kuohunta ovat varmistaneet sen, ettei kongressia voida vetää läpi valmiiden nuottien mukaan.

Euroopan palkansaajajärjestöt suuntaavat Ateenaan

S

amaan aikaan kun Suomessa käydään hallitusneuvotteluja tänä keväänä, myös Euroopan palkansaajat valmistelevat omaa “hallitusohjelmaansa”. Näkymät ovat haastavat, ja rautaa on taottavana monella suunnalla.

Euroopan unioni on luomassa taloutta varten uusia pelisääntöjä.

Ne vaikuttavat suoraan esimerkiksi julkiseen sektoriin ja verotukseen. Tällä tietoa kansalliset valtionbudjetit aletaan lähettää hyväksyttäväksi ensin Brysseliin, vasta sen jälkeen omaan parlamenttiin. Tarkoitus on estää ennakolta Kreikan kaltaisten hurjastelujen toistuminen ja niiden seurausten kaatuminen muiden niskoille. Varsin osuvasti ETUC kokoontuu juuri Ateenaan hyväksyäkseen linjauksensa uusien “Kreikan tautien” ehkäisemiseksi.

Energia-asiat kiilasivat vahvasti esiin

ETUCin ulkosuhteissa on myllerrystä muun muassa arabimaiden tilanteen vuoksi. Myös ay-puolen on oltava valmiina tukemaan kansalaisyhteiskunnan rakentamista näissä maissa. Ay-järjestöjen luominen olisi aloitettava

melkeinpä alusta, sillä arabimaissa ne ovat olleet tähän saakka pannassa. Toinen haastava kenttä on Venäjä, missä ay-järjestöjä ja vapauksia ajetaan yhä ahtaammalle.

Globalisaatio pitää entistä paremmin pystyä kääntämään mahdollisuudeksi.

ETUCilla piti olla ilmasto- ja energiakysymyksistä linjaukset suurin piirtein sovittuina odottamassa sinetöintiä Ateenan kongressissa. Japanin ydinvoimalakatastrofi ja arabimaiden kuohunnan aiheuttamat öljyn hintahypyt ovat kuitenkin sekoittamassa pakkaa.

Työelämäasioita puidaan vakaammalta pohjalta

Työelämän asioissa ETUCin suunta sen sijaan näyttää suhteellisen selvältä jo ennen kongressia.

Näköpiirissä on työaikojen käsittelyä, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista, työsuojelua ja tasa-arvoa. Työntekijöiden liikkuvuus on ikuisuusaihe, joka pysynee hyvin esillä. Siitä pitää huolen muun muassa meneillään oleva direktiiviremontti, joka koskee liikkuvien työntekijöiden ammattipätevyyksien tunnustamisjärjestelmää.

Kongressin kiivaimmat keskustelut työelämän asioista käytäneen palkoista. Monilla ETUCin jäsenjärjestöillä olisi halua saada aikaan eurooppalaisia päätöksiä vähimmäispalkoista. Pyrkimyksenä on estää palkkadumppaus ja kilpailun vääristyminen. Silti ei ole vielä yhteisymmärrystä sen paremmin tällaisen EU-tason päätöksen tarpeellisuudesta kuin sen sisällöstäkään. Kipakan lisämausteen tähän keitokseen tuo euromaiden pääministereiden päätös, että palkkakehitystä aletaan seurata suhteessa kansantalouksien tuottavuuden nousuun ja kilpailijamaihin.

Kongressin asialistan viimeisimpinä ovat osaamisasiat. Koulutuksen ja tutkimuksen merkitys tulevien työpaikkojen kehittymiselle tunnetaan ja tunnustetaan yleisesti. Kädenvääntöä ETUCin huippukokouksessa käydäänkin lähinnä esimerkiksi siitä, miten koulutuksen ja tutkimuksen tukemista toteutetaan ja rahoitetaan.

Markus Penttinen kansainvälisten asioiden päällikkö Akavalainen 2 | 2011

29

Anitta Valtonen

Senioriverkosto on uusi akavalainen vaikutuskanava Järjestötoiminnassa mukana olleilla akavalaisilla on energiaa ajaa etujaan myös eläkkeelle jäätyään. Pioneeriryhmä on käynnistänyt senioriverkoston, joka haluaa saada äänensä kuuluviin, kun eläkeläisiä koskevista asioista päätetään.

A

kavan jäsenjärjestöissä on kaikkiaan 50 000–60 000 eläkeläisjäsentä ja runsaasti porukkaa eläkeiän kynnyksellä. Heistä moni miettii työuransa pidentämistä ja toimeentuloaan eläkkeellä eli asioita, joita käsitellään useissa työryhmissä ja komiteoissa. Aktiivisimmat haluavat vaikuttaa työryhmien ratkaisuihin, ja senioriverkosto on siihen mainio kanava.

30

Akavalainen 2 | 2011

Melkein joka liitossa eläkeläisjäseniä

Akava kartoitti elokuussa 2010 jäsenliittojen senioritoiminnan.

Vastaus saatiin 30 jäsenliitolta. Järjestöyksikön johtaja Risto Kauppisen mukaan selvitys osui otolliseen aikaan, sillä monissa akavalaisissa liitoissa keskustellaan nyt aktiivisesti eläkeläisjäsenten asioista. Monet liitot saivat kyselystä pontta omalle senioritoiminnalleen.

Lähes kaikissa liitoissa eläkeläiset voivat säilyttää liiton jäsenyyden. Itsenäisiä seniorijärjestöjä ovat vain Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ja Päällystöliiton evp-yhdistys. Eläkeläisten asema ja jäsenedut vaihtelevat liitoittain paljonkin. Osassa liitoista eläkkeelle jääneiden ei tarvitse lainkaan maksaa jäsenmaksua. Enimmillään eläkeläisjäsenen maksu on 360 euroa vuodessa.

– Toivon Akavan kuuntelevan meitä, kun eläkeläisiä koskevia asioita käsitellään, senioriverkoston vetäjä Sirkka-Liisa Tarjamo sanoo Risto Kauppiselle.

Jäsenetuina seniorit saavat yleensä liiton jäsenlehdet ja kalenterin. Muita etuja ovat matkavakuutus tiettyyn ikään asti, mahdollisuus käyttää liiton lomamökkiä, liiton neuvontapalvelut sekä eläkeläisjäsenille järjestetyt tilaisuudet. Noin puolet vastanneista liitoista järjestää senioritoimintaa. Monessa liitossa eläkeläiset voivat myös osallistua liiton toimielinten toimintaan kuten varsinaiset jäsenet.

Kauppisen mukaan useimmissa liitoissa jäsenyys alkaa opiskelijana ja jatkuu vielä eläkepäivilläkin. Jäsensuhdetta tulee hoitaa hyvin alusta loppuun saakka. Siksi on hyvä, että verkostoissa eri liittojen jäsenkäytännöt tulevat muillekin tutuiksi ja niistä voi halutessaan ottaa mallia.

Akavan senioriverkoston vetäjä, opetusneuvos Sirkka-Liisa Tarjamo tekee eron valtakunnallisen ja paikallisen senioritoiminnan välillä.

– Kollega on aina kollega.

Liittojen senioritoiminta kokoaa heitä yhteen juuri heille sopivaan toimintaan. Yleisakavalainen senioritoiminta puolestaan käsittelee yhteisiä edunvalvontateemoja.

Esimerkiksi OAJ:ssä valtakunnallinen järjestö huolehtii edunval-

vonnasta ja paikalliset yhdistykset lähinnä virkistystoiminnasta.

Sekä Tarjamo että Kauppinen toivovat liittojen järjestävän valmennustilaisuuksia eläkeikää lähestyville jäsenilleen.

– Eläkeläisiä koskevan ajankohtaisen informaation lisäksi niissä voisi käsitellä sitä, mitä eläkkeelle jääminen merkitsee taloudellisesti ja henkisesti.

Epävirallinen verkosto toimii joustavasti

Sirkka-Liisa Tarjamo on avainhenkilö Akavan senioriverkoston takana. Toimiessaan pitkään Opetusalan Seniorijärjestö OSJ:n puheenjohtajana hän näki, mikä potentiaali eläkkeelle jääneissä akavalaisissa on. Yhdessä muutaman muun aktiivin kanssa hän viritti keskustelua akavalaisesta senioritoiminnasta.

Epävirallisen verkostomuodon todettiin sopivan toiminnalle, jolloin vältytään kankeilta organisaatiomuodoilta sääntömääräisine kokouksineen. Verkostomaisuus ei kuitenkaan tarkoita asioiden heppoista käsittelyä, sillä toiminnan vetäjät ovat määrätietoisia ja osaavia toimijoita.

Verkoston ensimmäinen tapaaminen pidettiin tammikuussa 2010. Senioriverkoston kokouksiin on Tarjamon mukaan ollut helppo saada luennoitsijoita muun muassa Akavasta, Veronmaksajain Keskusliitosta ja eri tutkimuslaitoksista. Ensi syksynä hankkiudutaan eduskuntaan kertomaan verkoston tavoitteista.

Verotus, ostovoima ja vanhuspalvelulaki

Eläketulon verotuksen kohtuullistaminen kuuluu akavalaisten seniorien edunvalvonnan kärkihankkeisiin.

– Tavoite on, ettei verotuksemme ole ainakaan korkeampi kuin palkansaajien verotus. Tavoitteemme on myös parantaa eläkeläisten ostovoimaa, jota nakertavat taitettu indeksi ja vuoden 2010 alusta voimaan tullut elinaikakerroin. Mielestämme työeläkeindeksin tulee paremmin seurata yleistä ansiotason kehitystä, Sirkka-Liisa Tarjamo sanoo.

Hän kertoo myös, että uusi vanhuspalvelulaki on parhaillaan viimeisteltävänä sosiaali- ja terveysministeriössä.

– Uuteen lakiin kootaan hajalla eri laeissa olleet vanhuspalveluja koskevat lait. Uudessa laissa määritellään palvelut, joihin tietyn ikäiset ihmiset ovat oikeutettuja.

Tehtävä on hankala, sillä jo lakiin tulevasta ikärajasta on käyty kovaa vääntöä.

– Kotitalousvähennys on meille tärkeä ja haluamme sen säilyvän. Verotuksen uudistamista pohtinut alivaltiosihteeri Martti Hetemäen työryhmä esitti sen pienentämistä, mitä me vastustamme. Sen lisäksi, että se auttaa monia eläkeläisiä huolehtimaan kodistaan, se lisää pienyrittäjyyttä ja vähentää harmaata taloutta.

Anitta Valtonen

Arvokas lisä järjestötoimintaan Järjestöyksikön johtaja Risto Kauppinen kertoo, että senioriverkosto on Akava-yhteisölle hyvin tervetullut uusi järjestötoiminnan muoto. Se on luonteva kanava käsitellä seniorijäsenistöä koskevia teemoja yleisakavalaisesta näkökulmasta, mikä täydentää liittojen eläkeläisjäsenilleen suuntaamia palveluja.

Edunvalvontajohtaja Minna Helle toteaa, että Akava-yhteisössä kuunnellaan herkällä korvalla myös seniorijäsenkunnan näkemyksiä ja edunvalvontalinjauksia.

– Keskusteleva ilmapiiri antaa tilaa erilaisille katsantokannoille esimerkiksi taitettuun indeksiin liittyvissä kysymyksissä. Akava ei kuitenkaan pidä työeläkkeiden indeksiturvan muuttamista sen osalta mahdollisena, sillä remontti olisi kallis ja koituisi jatkossa työelämään tulevien ikäluokkien maksettavaksi.

Maria Salminen Akavalainen 2 | 2011

31

Tutkittua Psykoterapia saatava työterveyshuollon käyttöön masennuksen hoidossa n Työterveyslaitos selvitti työterveyslääkärien ja -hoitajien toimintatapoja ja käsityksiä masennuksen hoidosta kolmessa eri työterveyshuollossa vuosien 2009 ja 2010 välillä.

Osoittautui, että työterveyshuollon voimavarat ja prosessit eivät ole kaikilta osin hoitosuositusten mukaisia. Masennuksen

hoito koetaan vaativaksi, ja masennuspotilaita ohjataan herkästi tietyille lääkäreille. Kuitenkin jokaisella yrityksellä tulisi olla työterveyshuollossa omalääkäri, joka tuntee työpaikan olosuhteet ja voi näin vastata potilaan seurannasta.

Masennuksen hoidossa kaivataan psykiatrien

ja psykologien asiantuntemusta. Työterveyshuollon ammattilaiset ja psykiatrit tarvitsevat yhteistä koulutusta masennuksen hyvästä hoitokäytännöstä, vastuista ja tehtävistä työterveyshuollossa.

Lääkäreiden mukaan psykoterapiamahdollisuuden puute on suurin yksittäinen masennuksen

hoitoa vaikeuttava tekijä. Psykoterapia ei kuulu Kelan hyväksymiin työterveyshuollon sairaanhoidon kustannuksiin.

Akuuttivaiheen psykoterapia pitäisi saada työterveyshuollon käyttöön.

Tutkimustulokset esiteltiin Suomen Lääkärilehdessä 10/2011.

Kansanedustajaehdokkaat yleisimmin akavalaisissa liitoissa n SAK:n Työelämän vaalikoneeseen vastanneista kansanedustajaehdokkaista 72 prosenttia ilmoittaa kuuluvansa johonkin ammattiliittoon. Akavalaisen liiton jäseniä on heistä eniten, 30 prosenttia.

SAK:laisen ammattiliiton

jäseniä ehdokkaista on 22 prosenttia.

Eduskuntapuolueiden ehdokkaista suurin akavalaisten osuus on Vihreillä, 61 prosenttia.

Vähiten akavalaisia kansanedustajaehdokkaita on Perussuomalaisilla

(16,5 prosenttia) ja Vasemmistoliitolla (19,7 prosenttia).

Eduskuntapuolueista vähiten ammattiliittojen jäseniä on RKP:n ehdokkaissa: heistä vain joka toinen kertoo kuuluvansa liittoon. Eniten

ammattiliittojen jäseniä on SDP:n ja Vasemmistoliiton ehdokkaissa.

SAK:n vaalikoneeseen vastasi kolme neljäsosaa kaikista kansanedustajaehdokkaista.

Työttömyyseläke ohjaa irtisanomaan ikääntyneitä n Jyväskylän yliopistossa hyväksytyssä väitöstutkimuksessaan Anna Pärnänen tarkasteli kymmenen organisaation ikäpoliittisia linjoja suhteessa henkilöstöönsä. Tutkimus pohjautui henkilöstöpäällikköjen, luottamushenkilöjen ja ikääntyneiden työntekijöiden haastatteluihin vuosina 2000 ja 2001.

– Tutkimus purkaa käsitystä, että työntekijöillä

olisi mahdollisuus vapaasti valita työssä pysyminen tai työstä poistuminen, Pärnänen toteaa.

Hän jatkaa, että suomalaisessa työelämässä vallitsee sukupolvisopimus, joka painottaa nuorten oikeutta ja velvollisuutta palkkatyöhön.

Työttömyyseläke on ollut useissa organisaatioissa käytössä irtisanomistilanteissa. Se on näh-

ty perusteltuna väylänä vähentää henkilöstöä, sillä sen on katsottu takaavan irtisanotulle kohtalaisen toimeentulon.

Organisaatioista löytyi neljä ikäpoliittista linjaa.

Teollisuusyrityksissä tapahtui käänne 2000-luvun vaihteessa, jolloin työttömyyseläkeputken suosimisen tilalle astui varhaisen työstä poistumisen välttäminen. Jul-

kisen sektorin ikäpolitiikkaa tutkimus kuvaa kokemusta arvostavaksi mutta nuoruutta kaipaavaksi. Yksityisissä palvelualan yrityksissä henkilöstön ikä on osa palvelun tuottamista. Neljänneksi ikäpolitiikan linjaksi erottui tilannekohtaisuus ja passiivisuus muutamissa yrityksissä, joissa työttömyysreittiä on käytetty irtisanomisväylänä.

Liikkuva työ haastaa työhyvinvoinnin kehittäjiä n Yhä useampi, Suomessa jo noin kolmannes työntekijöistä, tekee mobiilia ja monipaikkaista työtä. On suuri haaste varmistaa terveellinen ja turvallinen työympäristö myös näissä oloissa.

32

Akavalainen 2 | 2011

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu on tutkinut yhdessä Turun ammattikorkeakoulun kanssa neljän yrityksen liikkuvien työntekijöiden hyvinvointia. Ne selvittivät mobiilin ja monipaikkaisen työn kuormitus- ja

riskitekijöitä. Lisäksi on kehitetty menetelmiä, joilla työterveyshuolto ja henkilöstöhallinto voivat tukea mobiilin työn tekijää.

Tarkoituksena on muun muassa saada liikkuva työyhteisö ymmärtämään, että työaikarajat

ovat jaksamisen kannalta tärkeitä.

Tutkimuksesta lisätietoa hankkeen rahoittaneen Työsuojelurahaston verkkosivuilta: www.tsr.fi > hae numerolla 108288.

Matti Niemi/Gorilla

Innovaatiot eivät synny tyhjiössä

Kaiken takana osaava ja sitoutunut työntekijä Innovatiiviset työpaikat ovat laadukkaan työelämän ja paremman kilpailukyvyn siemen. Pelkällä t&k -rahoituksen lisäämisellä ei pitkälle päästä, jos osaajien sitoutumisesta ei vaivauduta huolehtimaan.

I

nnovaatioista on tullut sana, joka vilahtaa usein taloustieteilijöiden ja poliitikkojen puheissa. Innovaatioista toivotaan pelastusta sekä yritysten että kansantalouksien kilpailukykyyn.

Eurooppa ei pysty kansainvälisillä markkinoilla kilpailemaan hinnoilla, vaan paremmilla tuotteilla ja palvelukonsepteilla. Myös osakemarkkinoilla sijoittajat arvioivat kohteitaan pikemminkin yritysten uudistumispotentiaalin kuin niiden aiemmin saavuttamien tulosten pohjalta.

Työelämän tutkijat jäljittävät tietoa siitä, millaiset työyhteisöt, työn organisointitavat ja johtaminen edistävät innovatiivisuutta eli uudistamis- ja oppimiskykyä työpaikoilla. Perinteisen teknologiaan liittyvän innovaatiotoiminnan rinnalle on syntynyt uusia käsitteitä kuten ”innovatiivinen työpaikka” tai ”työelämäinno-

vaatiot”. Käsitteillä viitataan työpaikkoihin, joissa toimintaa kehitetään johdonmukaisesti siten, että uudistukset parantavat sekä organisaation toiminnan tuloksellisuutta että työelämän laatua.

Innovatiivinen työpaikka on esimerkiksi työyhteisö, jossa työn organisointia ja esimiestyötä kehitetään niin, että henkilöstö saa enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omien työmenetelmien, työprosessien tai tuote- ja palvelukonseptien uudistamiseen. Tällainen kehittäminen on tuottanut hyviä tuloksia erityisesti asiakaspalveluyrityksissä ja julkishallinnon organisaatioissa. Niissä työntekijät työskentelevät lähempänä asiakasta kuin organisaation johto, ja heillä on paremmat mahdollisuudet tunnistaa asiakkaiden tarpeet ja toiveet. Puhutaan työntekijä- tai asiakaslähtöisistä palveluinnovaatioista.

Kirjoittaja osallistui asiantuntijana EU:n Talous- ja sosiaalikomitean asettamaan innovatiivisia työpaikkoja käsittelevään työryhmään.

Työryhmän Innovative workplaces as a source of productivity and quality jobs -loppuraportti: www.eesc.europa.eu Työryhmän tehtävä oli haasteellinen muun muassa siksi, että toistaiseksi vain hyvin harvassa Euroopan maassa tunnetaan käsite “innovatiivinen työpaikka”.

Asiantuntijat avainryhmä

Teknologisetkaan innovaatiot eivät synny tyhjiössä tai vain tuotekehitys- ja tutkimusrahoitusta kasvattamalla. Niihinkin tarvitaan määrätietoista organisaatiorakenteiden ja henkilöstön kehittämistä. Kaikki uutta luova toiminta edellyttää osaavia, motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä, joilla on kyky ja halu suunnitella, kehittää ja toteuttaa uudistuksia. Parhaimmillaan kehittäminen tuottaa oppivia organisaatioita, joissa jokainen työntekijä on myötävaikuttamassa työorganisaationsa jatkuvaan uudistamiseen.

Kehittämis- ja uudistamistyön vetureita työpaikoilla ovat korkeasti koulutetut ammattiryhmät.

Heidän työtehtäviinsä kuuluu leimallisesti suunnittelua ja tuotekehitystä, toimintatapojen uudistamista sekä uudistusten läpivientiä työyhteisöissä. Innovaatioiden noustua yritysten ja organisaatioiden menestyksen kivijalaksi on yhä tärkeämpää, että näiden avainryhmien osaamisesta, työkyvystä, hyvinvoinnista ja motivaatiosta pidetään huolta.

Ulla Aitta työelämän tutkija Akavalainen 2 | 2011

33

Kuntasektorin luottamusmiesvaalit tänä keväänä n Kuntasektorille valitaan JUKOn luottamusmiehet tänä keväänä. Vaalit pidetään huhtikuun loppuun mennessä. JUKOlla on kunnissa ja kuntayhtymissä yli tuhat luottamusmiestä ja noin 490 pääluottamusmiestä. Valinnat koskevat kolmivuotista toimikautta 1.8.2011–31.7.2014.

Pääsopijajärjestöllä on oikeus nimittää kuntaan ja kuntayhtymään aina pääluottamusmies.

JUKOlla on yleensä pääluottamusmiehen lisäksi yksi tai useampia luottamusmiehiä. Luot-

tamusmiesten määrä, tehtävät ja ajankäyttö perustuvat paikalliseen sopimukseen, joka on syytä tarkistaa ajan tasalle ennen vaalia.

Luottamusmiehet vastaavat JUKOn paikallisesta toiminnasta.

Se on viime vuosina korostunut edunvalvonnassa.

JUKO on lähettänyt vaaliohjeen nykyisille luottamusmiehille.

Ohjeen punainen lanka on jäsenten mahdollisuus vaikuttaa luottamusmiesten valintaan. Vaalien toteutustapa päätetään paikallisesti.

Yleisimmin valinta tehdään vaali-

kokouksessa, mutta myös uurnavaaleja järjestetään. Toivottavaa olisi, että jukolaisten eri ryhmien asiantuntemus saataisiin turvattua valinnoissa.

JUKO järjestää peruskursseja pääluottamusmiehille ja varapääluottamusmiehille sekä yhteistoimintakursseja. Tiedot kursseista ovat JUKOn luottamusmiessivustolla. Myös JUKOn jäsenliitot kouluttavat luottamusmiehiä.

Työmarkkinajärjestöt jakoivat tuottavuusyhteistyökunniamaininnat 2011

Rodeo

n Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat palkinneet seitsemän yritystä ja organisaatiota hyvästä ja tuloksekkaasta tuottavuusyhteistyöstä. Tuottavuusyhteistyökunniamaininnan saajat ovat Naantalin

34

Akavalainen 2 | 2011

kaupunki, Oras Oy, Siparila Oy, Logica, Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymä sekä Finnair ja Työterveyslaitos.

Kunniamaininnat jaettiin Helsingissä järjestetyssä Tuottavuu-

den pyöreän pöydän seminaarissa maaliskuun lopulla.

Tuottavuuden pyöreän pöydän sihteeristön katsaus vuonna 2011 on luettavissa Akavan verkkosivuilta: www.akava.fi/tuottavuus

Uusi julkaisu ergonomiasta

Akavalaisen osoitteenmuutoksista

n Työterveyslaitos on laatinut uuden julkaisun ergonomiasta. Hyvän toimintaympäristön luomiseksi tarvitaan ergonomiaa eli sekä tietoa ihmisestä että keinoja, joilla ihmisen vaatimukset otetaan huomioon suunnittelun ja kehittämisen eri vaiheissa.

Julkaisua voi tilata Työterveyslaitoksen verkkokaupasta, www.ttl.fi

n Akavalla ei ole keskitettyä osoiterekisteriä. Jos osoitteesi on muuttunut, sinulle tulee useita lehtiä tai et muista syistä halua saada lehteä enää, ilmoitathan muuttuneet tiedot jäsenliittoosi. Jos toimit luottamushenkilönä, ilmoitathan muuttuneet tiedot myös neuvottelujärjestön toimistoon.

Voit käyttää Akavan verkkosivuston (www. akava.fi) palautelomaketta tietojen lähettämiseen.

Ilmoitathan, missä tehtävässä toimit (ts. aluetoimikunta, jäsenliitto tai luottamusmiesorganisaatio) sekä mielellään myös sähköpostiosoitteesi, niin asian hoitaminen helpottuu.

Nytt från Akava Partierna tog ställning till Akavas mål för regeringsprogrammet n Akavalainen frågade de åtta riksdagspartierna vad de anser om Akavas mål för regeringsprogrammet. Partierna hade även möjlighet att i ordförandes namn närmare kommentera de mål som de inte instämmer i. Sju partier läm-

nade sitt svar. Trots flera uppmaningar fick Akavalainen inget svar från Sannfinländarna.

Partierna ställer sig eniga bakom Akavas mål att förlänga yrkesbanan. Alla är även ense till exempel om att de offentliga fi-

nanserna i första hand ska balanseras genom höjd sysselsättningsnivå. Akavas krav på att avbryta statens produktivitetsprogram stöter däremot på det största motståndet.

Akavas ordförandekandidater presenterar sig Heikki Pälve. Enligt Akavas stadgar kan kandidater nomineras ända i förbundskongressen.

Akavalainen frågade ordförandekandidaterna om deras motton i arbetslivet.

Fjäder: ”Som chef och arbetskamrat är jag rättvis och uppmuntrande och låter var och en ta ansvar; det gör att människorna växer och orkar i sina uppgifter.”

Tid att rösta – och tid att avgå n Akavas medlemmar utgör en stor och aktiv väljarkår i riksdagsvalet. Undersökningar visar att högt utbildade röstar flitigare än andra. Akavamedlemmarna har en betydande roll som påverkare i samhället.

Akava upprättade sina mål för regeringsprogrammet redan i fjol efter en grundlig beredning tillsammans med förbunden. Akavas mål för regeringsprogrammet inkluderar lösningar på många viktiga frågor som i synnerhet berör Akavas medlemmar. Med hjälp av dem vill vi skapa förutsättningar för framgång på bredare front i det finländska samhället.

Under nästa valperiod måste Finlands konkurrenskraft och sysselsättning stärkas.

På så sätt säkerställer man välfärdssamhällets tjänster och samhällsfriden även i framtiden.

Finländarna bör rösta och därigenom bidra till uppkomsten av sådana krafter som garan-

Kauppi: ”Strävan är att det ska bli bra, men det brukar bli utmärkt. Det gäller att lugnt reda ut saker och ting och inte bli nervös.”

Luomanmäki: ”Jag förbinder mig till uppställda mål och gör vad jag lovar. Jag är ärlig och öppen.”

Pälve: ”Tydliga mål och en stark vilja garanterar resultat.”

Ordföranden

terar framgång för Finland och de finska medborgarna.

Jag kommer att avgå från ordförandeposten i slutet av maj. Nu vill jag tacka alla er som jag mött under årens lopp på olika håll i Finland. Jag har fått se och uppleva hur stark och positiv den interna andan inom Akava är. Tacket för det bör riktas till alla modiga konstruktiva krafter, för genom gräl uppnår vi ingenting.

Engagemanget inom Akava har ökat avsevärt under de senaste åren. Förtroendet för Akavas intressebevakning har tagit ett enormt steg framåt.

Personalen vid Akavas centralbyrå arbetar verkligen hårt för medlemmarnas bästa. Jag vill rikta ett varmt tack till hela personalen, administrationen, de regionala kommittéernas medlemmar, de förtroendevalda, kontaktpersonerna samt alla inom förbunden och förhandlingsorganisationerna. Tillsammans är vi mer.

Samuli Siirala

n Vid vårens förbundskongress 25.5.2011 väljs en ny ordförande för Akava. Hittills är kandidaterna Finlands Ekonomförbund SEFEs förhandlingsdirektör Sture Fjäder, Teknikens Akademikerförbund TEKs verksamhetsledare Heikki Kauppi, Akavas Specialorganisationers verksamhetsledare Salla Luomanmäki och Finlands Läkarförbunds verksamhetsledare

Matti Viljanen Akavalainen 2 | 2011

35

&

Kunnon työ Maailma kylässä 28.–29.5.2011

Kaukomaiden karnevaali Maailma kylässä 2011 helsingin Rautatientorilla ja Kaisaniemen kentällä 28.–29.5.2011. tule, tutustu ja osallistu Kunnon työn teemateltalla! globaali tuotantoketju ja työntekijän oikeudet, kestävä kehitys ja monikulttuurisuus, eettinen kulutus ja vastuullinen tuotanto, talkoomatkat ja suora osallistuminen. osastot avoinna la 28.5. klo 11–20 ja su 29.5. klo 11–18.

Mukana myös akava, Specia, uil ja YKl. tuottajana SaSK.

Ohjelm assa

Decen t Work -klubi Komea Seppo & Rytm maailm io anmus iikkiyhty rkesteri, pe 27.5 e Kuuk .2011 k umina lo 19–0 Ravint ola pa 2. cifico , helS inginK Puhta atu 15 at vaa t t e et -mu Mekon g-lavall otinäy a Rauta tös tientori Tietois lla su 2 kuja 9.5.

Mekon g- ja ta iga-lav alla la ja Rauta su. tiento rilla Kunno n työn teemate ammatt ltassa iliitot ja esittäy kampa puhtaa tyvät njaverk t vaatte ostot: et, Mak play fa e it fa ir 2012 ir ja .