Akavalainen 5/2011

Akavalainen 5 | 2011

Opetusministeri puolustaa säästöjä Raamisopimus vauhdittaa työelämän kehittämistä Lasikatto murtuu hitaasti

Akavalainen 5 | 2011 “Älä palaa Suomeen pimeimpänä aikana.” sivu 22

Jyrki Kemppaisen neuvo paluumuuttajille

17

22

28 Akavalainen Järjestö- ja tiedotuslehti, jonka osoitteellinen jakelu kattaa keskusjärjestö Akavan hallinnon ja aluetoimijat, akavalaiset luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut, akavalaisten liittojen hallitusten ja hallinnon jäsenet sekä Akavan yhteistyökumppanit ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistuvat intressipiirit.

Painos 11 000 kpl Lehti verkkojulkaisuna: www.digipaper.fi/akavalainen

Akavalainen 5 | 2011

4

Opetusministeri haluaa vahvistaa koulutuksen tasa-arvoa

8

Lyhyet

10

Osaamisen kehittämisellä voidaan pidentää työuria

12

Koulutuksen laatu korostuu resurssien pienentyessä

13

Monet koulutustaan vaatimattomimmissa töissä

LakiWoman

14

Raamisopimus lisää palkansaajien ostovoimaa

16

Akavan aikoo olla nykyistä vaikuttavampi ja näkyvämpi

17

Uudet johtajat tuovat vauhtia Akavaan

18

Joustavat työaikajärjestelyt on saatava lainsäädäntöön

19

Yrittäjäpalkinnon voittaja neuvoo työkseen uusia yrittäjiä

20

Lasikatto jarruttaa yhä naisjohtajien uraa

22

Työskentely ulkomailla voi viedä eläkkeen

24

Luovuuden johtaminen vaatii luottamusta ja rajoja

25

Presidenttiehdokkaat vastasivat työelämäkysymyksiin

26

Euroopassa tarvitaan elvytystä kiristysten sijaan

27

Hyvinvointi on nostettava kauppapolitiikan tavoitteeksi

28

Suomen paras kesätyönantaja on itsessään sosiaalinen innovaatio

29

Akavan opiskelijat kannustavat liittymään Green Office -verkostoon

30

Sosiaalinen media auttaa henkilöstön edustajia

31

Akavalaisille tarjolla uusia työhyvinvointipalveluja

32

Tutkittua

33

Nimiä

34

Nytt från Akava

Julkaisija ja kustantaja Akava ry Rautatieläisenkatu 6 00520 Helsinki puhelin 020 7489 400 etunimi.sukunimi@akava.fi www.akava.fi

Päätoimittaja Hannamaija Helander Toimitussihteeri Jaana Parkkola Toimituksen sihteeri Tarja Paajonen Taitto Aija Aalto

Aikakauslehtien liiton jäsen Painopaikka Kirjapaino PunaMusta ISSN-L 1795-8822, ISSN 1795-8822 (painettu) ISSN 2242-0983 (verkkolehti) Ilmestymispäivä: 9.12.2011 Seuraava lehti ilmestyy: 17.2.2012 Kannen kuva: Markku Ojala Kuvassa: Jukka Gustafsson

Pääkirjoitus Valetavoite

S

Ida Pimenoff

uomalaisia patistetaan paremmiksi. Meistä pitäisi tulla maailman tervein kansa vuoteen 2015 mennessä ja Euroopan osaavimpia vuoteen 2017 mennessä. Ensin ruumis ja sitten pää toteuttaa antiikin sanontaa ”Terve sielu terveessä ruumiissa”.

Sanonnan mukainen järjestys on ollut ohjenuorana myös työsuojelutyössä. Hyvä kunto auttaa jaksamaan työssä kuin työssä, mutta ei takaa tervettä sielua. Olisikin kätevää, jos mielenterveys varmistuisi pelkästään liikuntaseteleitä hyödyntämällä. Henkiseen työsuojeluun on kiinnitetty riittävästi huomiota vasta aivan viime vuosina, vaikka esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeistä vajaa kolmannes myönnetään mielenterveyden sairauksien perusteella. Työurien pidentäminen ei onnistu, vaikka terveys paranisi, kunto kohenisi ja eläkeikä nostettaisiin

sataan vuoteen, jos väki liukuu ennenaikaisesti eläkkeelle henkisten ongelmien takia.

Terveen sielun tavoittelussa työaikojen joustot ja hyvä johtaminen ovat avaintekijöitä. Jotta pysyy työelämässä markkinakelpoisena, uusia taitoja ja tietoja on hankittava koko työuran ajan – kaikissa ammateissa.

Raamisopimuksessa on eväitä lisätä työssäkäyvien elinikäistä oppimista.

Hyvä niin, sillä suomalaisten menestyminen maailmalla ei ole lihaksista, vaan aivoista kiinni.

Tavoitelistan lukusarjan alkuun tarvitaan lisäys: tehdään meistä suomalaisista ensin maailman realistisin kansa vuoteen 2013 mennessä. Työpaikoille ei tarvita valeterveitä eikä valeosaajia, vaan oikeasti terveitä ja osaavia ihmisiä.

Hannamaija Helander

Puheenjohtajan palsta Raamisopimus on palkansaajien joululahja aamisopimus on kelpo sopimus tässä taloustilanteessa. Se tuo työmarkkinoille vakautta ja hillitsee työttömyyden kasvua.

Ratkaisu kasvattaa palkansaajien ostovoimaa sopimuskauden kumpanakin vuonna.

Raamisopimuksella on myös itseisarvo.

Se osoitti, että palkansaajat ja työnantajat pystyvät yhteistyöhön taloudellisesti hankalana aikana. Myös hallitus tukee sopimusta.

Sen lupaamasta lähes 400 miljoonan euron tukipaketista hyötyvät etenkin palkansaajat.

Raamiratkaisussa on useita työelämän parannusesityksiä, joita olisi ollut lähes mahdotonta saada eteenpäin liittokohtaisissa neuvotteluissa. Nyt pääsemme käsiksi esimerkiksi työaikojen kuormittavuuteen.

Isyysvapaan pidentäminen puolestaan edistää tasa-arvoa. Täsmennykset yhteistoimintalakien henkilöstösuunnitteluun tekevät työpaikkojen toiminnasta nykyistä avoimem-

paa. Elinikäisen oppimisen edistämiseksi maan hallitus on valmis sijoittamaan koulutukseen, mitä pidän erittäin tärkeänä.

En pidä mahdottomana, että sopimukselle tulee jatkoa, kun se päättyy kahden vuoden kuluttua.

Palkansaajat ovat nyt sitoutuneet kahdeksi vuodeksi työrauhaan ja maltillisiin palkankorotuksiin. Edellytän, että myös yritysjohdon palkat ja optiot pysyvät säällisinä. Työtätekevän keskiluokan mitta voi täyttyä, jos yritysjohdon palkkioita ei suitsita. Johdon palkkakehitys on viime vuosina eriytynyt yhä räikeämmin keskiluokan palkkakehityksestä. Yrityksissä on suuri joukko korkeasti koulutettuja asiantuntijoita, joiden osaamisen varassa yritykset tekevät tulosta. Tulos ei synny muutaman johtajan voimin.

Hyvää joulun odotusta!

Laura Oja

R

Sture Fjäder Akavalainen 5 | 2011

Osaavimman kansakunnan asialla Opetusministeri Gustafsson haluaa vahvistaa koulutuksen tasa-arvoa ja työelämäyhteyksiä.

H

allituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansakunnaksi vuoteen 2020 mennessä. Opetusministeri Jukka Gustafssonin mielestä osaavimman kansakunnan asema edellyttää, että jokaiselle nuorelle taataan peruskoulun jälkeen jatko-opiskelupaikka ja mahdollisuus tutkintoon. Omaa osaamista on myös pystyttävä täydentämään koko elämän ajan.

Gustafssonin mukaan koulutuksella on keskeinen merkitys Suomen talouskasvulle ja hyvinvoinnille.

– Nykyisin puhutaan paljon tuottavuuden kasvusta, jonka merkitys korostuu, kun ikäluokat pienenevät. Tuottavuuden kasvu syntyy suurimmaksi osaksi osaamisen kasvusta. Saamme koulutuksella aikaan osaamista, jolla tähän tavoitteeseen päästään, Gustafsson kuvaa.

Osaavimman kansakunnan tavoite on haastava myös siksi, että samaan aikaan koulutukseen ja tutkimukseen käytettäviä resursseja lisätään kaikkialla maailmassa. Miten Suomi aikoo siis tässä kisassa pärjätä?

Opinto-ohjausta kehitettävä

Ministeri Gustafssonin mielestä suomalaisen koulutusjärjestelmän

Akavalainen 5 | 2011

keskeisimpiä haasteita ovat suuret keskeytysmäärät ja korkea-asteen pitkät valmistumisajat.

Hallitus on lisäämässä eri koulutusmuotojen tuloksellisuusrahoitusta, jolla tähdätään koulutuksen laadun parantamiseen.

Koulutuksen laatua mitataan muun muassa valmistuneiden määrillä, valmistumisajoilla ja työllistymisellä.

Gustafssonin mielestä opintojen ohjauksen ja työelämäyhteyksien kehittäminen kaikilla koulutustasoilla on äärimmäisen tärkeää.

– Erityisesti peruskoulun päättävien nuorten työelämätuntemusta on vahvistettava. Tämä on opinto-ohjaajien ja koko kouluyhteisön tehtävä. Monet lapset ja nuoret tietävät hyvin vähän eri ammateista ja työn sisällöstä, jolloin koulutusalavalintojen tekeminen on vaikeaa. Väärillä valinnoilla on yksilölle dramaattisia vaikutuksia, mutta harhailu tulee myös yhteiskunnalle kalliiksi.

Joutuisampia opintopolkuja

Gustafsson pitää opetus- ja kulttuuriministeriötä tärkeänä tekijänä työurien pidentämisessä.

– Meidän tehtävämme on nopeuttaa siirtymiä koulutusasteiden välillä ja vauhdittaa opintojen etenemistä kaikilla koulutusasteilla.

Edessä on suuria muutoksia sekä ammatillisten oppilaitosten että yliopistojen hakumenettelyihin. Tavoitteena on helpottaa ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien asemaa. Ministerin mielestä on tärkeää, että joustavuutta saadaan aikaan myös yliopistojen sisällä tiedekuntaa tai yliopistoa vaihtaville.

Säästötavoitteista pidettävä kiinni

Ammattikorkeakouluihin kohdistuvat sopeutussuunnitelmat ovat herättäneet tiukkaa vastustusta. Muun muassa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n valtuusto on ilmaissut, ettei se hyväksy opetus- ja kulttuuriministeriön ehdottamia rajuja muutostoimenpiteitä. Gustafsson pitää kuitenkin säästötavoitteista tiukasti kiinni.

– Hallitusohjelmaneuvotteluissa sovituista säästöistä ei voi tässä taloustilanteessa tinkiä. Toimenpiteet eivät silti ole kiveenhakattuja ja siksi selvitystyötä ammattikorkeakoulujen keskuudessa parhaillaan tehdään, Gustafsson muotoilee.

Gustafsson on joutunut selittelemään ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen karsimista. Ennen haastattelua hän vastasi eduskuntatalon portailla kulttuurialan

Markku Ojala

ammattikorkeakouluopiskelijoiden mielenilmaukseen. Hänen viestinsä oli, ettei kulttuurikoulusta olla missään nimessä ajamassa ammattikorkeakouluissa alas, vaan koulutuspaikkojen on vastattava työpaikkojen määrää nykyistä paremmin.

Kaikilla aloilla vähennystarpeita ei ole, päinvastoin.

– Esimerkiksi lastentarhaopettaja-, opetus-, hoiva- ja lääkärialan aloituspaikkoja tarvitaan kiistatta lisää. Kaupan ja teollisuuden puo-

lella ennustaminen on puolestaan vaikeampaa. On osattava katsoa tulevaisuuteen, millaista työvoimaa tarvitaan.

Gustafsson uskoo teknologiateollisuuden kilpailukyvyn ja menestymisen mahdollisuuksien säilymiseen. Teknologia-alan osaajia tarvitaan hänen mielestään edelleen. Ministeri nostaa esiin myös kaivosteollisuuden orastavan kasvun Lapissa, jonne on pidemmällä aikavälillä odotettavissa tuhansia uusia työpaikkoja.

Ammattikorkeakouluille itsenäisyyttä

Ammattikorkeakouluissa on tapahtumassa merkittäviä, hallintoa ja rahoitusta koskevia muutoksia, jotka eivät ole koulutuspaikkamäärien tavoin saaneet julkisuutta. Kyse on kuitenkin isosta murroksesta.

– Tavoitteenamme on kansainvälisesti arvostettu ammattikorkeakoulu, joka on osaajien kouluttaja, alueellisen kilpailukyvyn rakentaja ja innovaatioiden Akavalainen 5 | 2011

Kannusteita aikuiskoulutukseen

Gustafsson korostaa työnantajan vastuuta työntekijöiden lisä- ja täydennyskoulutuksesta. Raamisopimuksessa sovitut osaamisen kehittämistoimenpiteet saavatkin ministeriltä tunnustusta. Aikuiskoulutukseen on suunnitteilla myös kokonaisvaltainen uudistus: aikuiskoulutustilit.

– Suomessa on mahdollisuus saada aikuisiällä koulutusta hyvin monesta paikasta: yliopistoista, täydennyskoulutuskeskuksista, vapaan sivistystyön puolelta ja niin edelleen. Tavoitteenamme on luoda aikuiskoulutukseen tilijärjestelmä, joka tukee aikuiskoulutuksen kysyntälähtöisyyttä ja ohjautumista kansalaisten yksilöllisten tarpeiden mukaan, Gustafsson kertoo.

Koulutusoikeutta karttuisi suunnitelman mukaan henkilökohtaiselle tilille. Silloin moni, joka ei muuten aikuiskoulutukseen osallistuisi, saattaa innostua kouluttautumisesta. Tilimallin luomiseksi kerätään nyt kokemuksia niin kotimaasta kuin ulkomailta.

– On tärkeää, että saamme työmarkkinajärjestöt ja yritykset

Akavalainen 5 | 2011

mukaan kehittämään tätä järjestelmää.

Tasa-arvo koulutuspolitiikan ytimeen

Tasa-arvo on yksi ministeri Gustafssonin tärkeimmistä ohjenuorista.

Hänen mielestään kaikilla on oltava sosioekonomiseen taustaan katsomatta yhtäläiset mahdollisuudet oppia ja menestyä.

– Haluan saada koulutuksellisen tasa-arvon koulutuspolitiikan ytimeen. Meidän on käytävä syvällisempää ja periaatteellisempaa keskustelua siitä, miten koulutusmahdollisuuksia voitaisiin jakaa ja kohdentaa nykyistä tasa-arvoisemmin, Gustafsson vaatii.

Gustafssonin mukaan niin sanottua yhteiskunnallista kiertoa tapahtui Suomessa kiitettävästi 70–80-luvulle saakka, jonka jälkeen se on pysähtynyt lähes täysin. Inhimillisiä voimavaroja ja lahjakkuutta jää käyttämättä.

Muun muassa tuoreimman PISAtutkimuksen mukaan ylempien sosioekonomisten ryhmien lapset ovat 1,5 vuotta edellä alimpien ryhmien lapsia. Gustafssonin mielestä ero on kansainvälisesti pieni, mutta tosiasiallisesti merkittävä.

– Itse odotan varhaiskasvatuslain uudistukselta vastauksia tä-

Ministeri Jukka Gustafssonin mielestä koulutusmahdollisuuksien on oltava yhtäläiset kaikille. – Haluan saada koulutuksellisen tasa-arvon koulutuspolitiikan ytimeen.

Markku Ojala

kehittäjä. Uudistusprosessin tavoitteena on luoda toiminnalliset edellytykset tällaiselle ammattikorkeakoululle. Rahoitusjärjestelmää on saatava dynaamisemmaksi ja korkeaan laatuun kannustavaksi. Tällä hetkellä rahoitus perustuu pitkälti opiskelijamääriin, kun sen pitäisi perustua valmistuneiden määriin ja opetuksen laatuun, Gustafsson peräänkuuluttaa.

Gustafsson pitää ammattikorkeakoulujärjestelmää ja sen alueellista vaikuttavuutta erittäin tärkeänä.

– Ammattikorkeakouluilla on laajaa yhteistyötä alueensa yritysten kanssa. Ammattikorkeakouluissa on hyvä ja ajantasainen tieto esimerkiksi siitä, millaisia osaamis- ja palvelutarpeita alueen pienyrittäjillä on.

hän ongelmaan. Lastentarhojen ja koulujen välille on saatava parempi jatkumo. Varhaiskasvatuslain parannuksilla ja moniammatillisella yhteistyöllä on mahdollista päästä riittävän varhaisessa vaiheessa kiinni lasten kasvukipuihin. Myös tuntijakouudistuksella ja taito- ja taideaineiden lisäämisellä voidaan saada myönteistä kehitystä aikaan.

Arvokkaat yhteydet työelämään

Kolmikantayhteistyö on tuonut Gustafssonin mielestä koulutukseen paljon laadullisesti myönteisiä asioita. Esimerkiksi uuden raamisopimuksen kolmen päivän koulusoikeus on tärkeä periaatteellinen avaus ja vahvistaa aikuiskoulutuksen asemaa.

– Yhteistyö opetusministeriön, elinkeinoelämän, yrittäjien ja palkansaajien välillä on erittäin arvokasta. He näkevät etunenässä, mitä työelämässä tapahtuu ja miltä tulevaisuus näyttää. Jatkuva vuoropuhelu on tärkeää – onhan koulutuksen yksi päätehtävä tuottaa osaavaa työvoimaa työmarkkinoille.

Jaana Parkkola

Nauti

Virike päivässä, kaksi parhaassa.

Luottokunnan Virikeseteli kasvattaa työhyvinvointia: nauti liikunnanriemusta tai kulttuuri-iloista, mielesi mukaan.

Mikä mukavinta, etu on 400 euroon saakka verovapaa palkanlisä, josta ei joudu maksamaan tuloveroa.

Haluatko Virikeseteli-edun työpaikallesi?

Me voimme ottaa asian puheeksi puolestasi – ilman että nimeäsi mainitaan. Käväise vain kotisivuillamme www.luottokunta.fi/virikeseteli vinkkaamassa, kuka teillä päättää henkilöstöeduista tai työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Me kerromme hänelle, miksi Virikeseteli olisi oiva ratkaisu myös sinun työpaikallesi.

Lyhyet Suomeen Euroopan paras työelämä vuonna 2017 Delany Brendan/Comma Image

n Kansallisen työelämän kehittämisstrategian tavoitteena on parantaa työllisyysastetta, työelämän laatua, työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Strategian tavoitteena on, että suomalainen työelämä edustaa eurooppalaista huippua vuonna 2017. Työelämän kehittämisstrategiaa laaditaan kolmikantaisesti ja sen valmistelusta vastaa työja elinkeinoministeriö. Strategian on määrä valmistua huhtikuun 2012 loppuun mennessä.

Strategian tehtävänä on näyttää suuntaa työelämän kehittämiselle ja sen pohjalta voidaan käynnistää tarvittavia toimenpide- ja kehittämisohjelmia. Suurin haaste on kehittämistyön varmistaminen, jotta tavoitellut asiat toteutuisivat käytännössä. Tähän tarvitaan palkansaajaja työnantajajärjestöjä, joilla on jäsenistönsä kautta suora yhteys työpaikoille.

Työryhmä selvittää työvoiman käyttötapojen muutoksia n Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän, joka selvittää työmarkkinoiden ja yritystoiminnan muutoksia ja niiden vaikutuksia työn tekemisen muotoihin, työvoiman käyttötapoihin ja työaikakysymyksiin. Työryhmän toimikausi päättyy maaliskuussa 2012.

– Hanke on erittäin laaja ja aikataulu hyvin tiukka. Aikataulu mahdollistanee aihepiirien arvioinnin, mutta toimivat kehittä-

misehdotukset vaativat rajatumpia ja erillisiä toimeksiantoja. Akava edellyttää, että kehittämistyö kattaa myös julkisen sektorin työpaikat, sanoo Akavan johtaja Maria Löfgren. Löfgren ja Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala toimivat työryhmässä Akavan edustajina.

Akavan tavoitteena on karsia määräaikaisuuksien laitonta käyttöä ja tukea sellaisia lakimuutoksia, joilla lisätään määräaikaisten

palvelussuhteiden etukäteissuunnittelua ja seurantaa yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa.

– Toinen meille tärkeä asia on työssä jaksamisen parantaminen kehittämällä joustavia työaikajärjestelyjä. Myös työajan kuormittavuuden arvioimiseksi tarvitaan lainsäädäntömuutoksia, Löfgren toteaa.

Lisää joustavista työajoista ja työajan kuormittavuudesta voi lukea sivulla 18.

Työeläkeote kotiin jatkossa vain joka kolmas vuosi n Vuodesta 2013 lähtien yksityisalojen eläkelaitokset lähettävät vakuutetuille kirjallisen työeläkeotteen vain joka kolmas vuosi. Tällä hetkellä työeläkeote lähetetään vuosittain. Työntekijä voi tarkistaa eläkeotteensa myös sähköisenä eläkelaitoksen verkkopalvelussa.

Akavalainen 5 | 2011

Jos työntekijä huomaa tiedoissaan virheen, eläkelaitoksen on selvitettävä tietojen oikeellisuus. Eläkelaitoksella on jatkossa velvollisuus selvittää tietojen oikeellisuus takautuvasti kuuden vuoden ajalta. Tällä hetkellä selvitysvelvollisuus on rajattu viiteen vuoteen.

Työeläkeotetta koskevat säännökset sitovat vain yksityisten alojen työeläkelaitoksia. Vuodesta 2012 alkaen työeläkeotteella näkyvät kuitenkin myös julkisen puolen palvelussuhdetiedot.

Hallitus antoi esityksensä lakimuutoksista lokakuussa ja niiden on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2012.

Lyhyet Kuntoutusmalli akateemisille pätkätyöläisille n Määräaikaisiin työsuhteisiin liittyvä epävarmuus on tutkimustenkin mukaan yhteydessä stressiin ja henkiseen pahoinvointiin. Kuntoutussäätiön ja Avire-Kuntoutus Oy:n toteuttamassa TUULIhankkeessa luotiin akateemisille pätkätyöläisille kuntoutustarpeen

arviointikeinoja ja varhaiskuntoutusmalli.

Kuntoutusmallissa paneudutaan työn kuormittavuustekijöihin, työuraa koskeviin tavoitteisiin, stressinhallintaan, rentoutumisen opetteluun, voimavaroihin sekä unen laatuun ja

riittävyyteen. Hankkeeseen osallistuneet kokivat, että kuntoutus kohensi heidän kykyään huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, vahvisti henkisiä ja sosiaalisia voimavaroja sekä edisti työkykyä.

Tietoalan toimihenkilöt liittyivät Uuteen Insinööriliittoon n Tietoalan toimihenkilöt ry liittyi elokuun lopussa Uuteen Insinööriliittoon.

Tietoalan toimihenkilöt kuuluivat aiemmin Toimihenkilöliitto ERTOon.

Eyebyte / Alamy

Väkivaltatilanteisiin varautumista on työpaikoilla parannettava

n Työterveyslaitoksen Kunta10tutkimuksen mukaan kunta-alan työntekijöiden kokema väkivalta on lisääntynyt. Ilmiö on valitettavan tuttu myös akavalaisten keskuudessa.

Väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet tulee työturvallisuuslain mukaan ehkäistä mahdollisuuksien mukaan ennalta. Työnantajan on muun muassa laadittava menettelytapaohjeet uhkaavien tilanteiden ennakoimiseksi ja torjumiseksi.

Akavalaisia on kuntasektorilla töissä eniten opetus- sekä sosi-

aali- ja terveysaloilla, joilla lakia sovelletaan hyvin eri tavoin. Osa työnantajista on kirjannut yksityiskohtaisia ohjeita esimerkiksi kynien ja muiden aseiksi sopivien esineiden näkyvillä pitämisestä, ovien lukitsemisesta ja selän kääntämisestä asiakkaalle. Työntekijöille opetetaan myös itsepuolustustaitoja. Edelleen on kuitenkin työpaikkoja, joilla lain vaatima ohjeistus ja sen toimeenpano on puutteellista. Tämä asettaa työntekijät eriarvoiseen asemaan.

Oma haasteensa on se, että henkilökunta joutuu tietyissä ti-

lanteissa rajoittamaan väkivaltaisen asiakkaan itsemääräämisoikeutta ilman lakiin perustuvaa oikeutta. Tällaisia tilanteita syntyy erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon päivystävissä yksiköissä.

Jos lääkäri tai sosiaalityöntekijä joutuu puolustaessaan omaa, työtovereiden tai muiden asiakkaiden turvallisuutta puuttumaan asiakkaan väkivaltaiseen käytökseen kiinni pitämällä, on toimenpiteen oikeutusta perusteltava esimerkiksi rikoslain hätävarjelua ja pakkotilaa koskevilla säännöksillä.

Tilanne on sekä potilaan että henkilökunnan oikeusturvan kannalta ongelmallinen, kuten myös eduskunnan oikeusasiamies on todennut. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa kootaan parhaillaan yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta rajoittavia säädöksiä. Tässä yhteydessä on mahdollista vahvistaa työntekijöiden työturvallisuutta väkivaltatilanteissa, erityisesti tarkentamalla menettelytapaohjeita koskevaa kirjausta sekä puuttumalla oikeusturvan aukkoihin.

Tarja Arkio asiamies Akavalainen 5 | 2011

Päivityksen tarpeessa?

Osaamista pitää kehittää koko työuran ajan. Työnantajan täytyy antaa mahdollisuus ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen, mutta jokaisen on huolehdittava siitä myös itse.

V

aatimukset pitkistä työurista edellyttävät uudenlaista panostusta aikuiskoulutukseen ja järjestelmälliseen osaamisen kehittämiseen. Tutkintoon johtava koulutus ei silti menetä merkitystään – se luo pohjan jatkuvalle, työuran aikana tapahtuvalle osaamisen kehittämiselle.

Osaamisen kehittäminen ei ole synonyymi aikuiskoulutukselle, eikä se ole sama asia kuin henkilöstökoulutus. Osaamisen kehittäminen on laaja kokonaisuus, jolla tarkoitetaan henkilön osaamisen ja ammattitaidon kehittämistä koko työuran ajan.

Oma osaamisen kehittäminen voi vaatia kevyttä päivittämistä, laajentamista, syventämistä tai toisinaan osaamista täytyy suunnata kokonaan uudelleen. Tarvitsemme kaikkiin eri tilanteisiin koulutusmuotoja, aikaa sekä rahaa.

Lääke työurien pidentämiseen

Osaamisen kehittäminen on keskeinen keino parantaa tuottavuutta, lisätä innovaatioiden määrää, pidentää työuria ja lisätä työviihtyvyyttä. Tavoitteet ja odotukset kohdistuvat paitsi työnantajaan ja valtiovaltaan myös vahvasti kaikkiin akavalaisiin.

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen 13 prosenttia akavalaisista kokee, että heidän työnsä on koulutukseen nähden vaativampaa.

Tutkinnon tuottama osaaminen ei siis riitä – eikä voikaan riittää – edes työuran alkuvaiheessa, 10

Akavalainen 5 | 2011

vaan suunnitelmallista osaamisen kehittämistä tarvitaan alusta asti.

Tarpeet vaihtelevat runsaasti uran eri vaiheissa ja erityyppisissä urapoluissa.

Työantajilla tarkistuksen paikka

Työsopimuslain mukaan työnantajan on pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi. Akavan vuonna 2009 teettämän selvityksen mukaan 90 prosenttia akavalaisista on sitä mieltä, että työnantajien tulisi panostaa enemmän työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Kolmannes kyselyyn vastanneista akavalaisista ei ollut osallistunut lainkaan työpaikan järjestämään koulutukseen tammi–kesäkuussa 2009. Tärkeimpänä esteenä mainittiin työkiireet.

Lain mukaisten henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien toteuttamisessa on ryhdyttävä noudattamaan yhteistoimintalakia. Se velvoittaa työnantajan laatimaan yhteistoimintaneuvotteluissa henkilöstösuunnitelman ja koulutustavoitteet työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämisestä ja edistämisestä. Nyt yt-lakia ei tältä osin tunneta, eikä sitä myöskään noudateta. Työ- ja elinkeinoministeriö teki vuonna 2010 yhteistoimintalain toimivuuden arviointitutkimuksen, jossa selvisi, että 37 prosenttia yrityksistä ei ollut käynyt lainkaan lain mukaisia vuosittaisia yt-neuvotteluja.

Jokaisen ravisteltava asenteitaan

Useista tutkimustuloksista on käynyt ilmi, että sekä työntekijät että työnantajat pitävät hyödyllisinä koulutuksia, jotka kehittävät yhtä aikaa yksilön taitoja ja työpaikan toimintatapoja. Tämä näkyy myös täydennyskoulutusmuodoissa, joissa yhä enemmän haetaan ratkaisuja koko organisaation kehittämiseen. Työntekijätkin haluavat usein koulutusta, joissa yhdistyvät korkea-asteen opetus, muodollinen koulutus, uudenlaiset ohjaustavat ja – mikä tärkeintä – koulutuksen saumaton yhteensovittaminen työpaikan arjessa tapahtuvaan oppimiseen.

Jokainen akavalainen tarvitsee osaamisen kehittämisessä myös uudenlaista ajattelua ja asennetta. Akavan teettämässä kyselyssä selvisi, että yli puolet akavalaisista katsoo, ettei heillä ole tarvetta omaa ammattitaitoa ylläpitävään tai kehittävään aikuiskoulutukseen. Tulosta voidaan pitää huolestuttavana, sillä samaan aikaan kolmannes kyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että he tarvitsisivat lisäkoulutusta selviytyäkseen hyvin nykyisistä työtehtävistään.

Rahoitus ja koulutusmuodot vaativat kehittämistä

Hallitusohjelmassa luvataan selvittää aikuiskoulutuksen julkisen rahoituksen uudistamista. Hallituksen tavoitteena on vastata kansalaisten yksilöllisiin koulutustarpeisiin koulutustileillä. Näin ainakin osa valtion aikuiskoulu-

Delany Brendan/Comma Images

tukseen käyttämistä resursseista ohjattaisiin tulevaisuudessa yksilöiden kautta koulutuksen järjestäjälle. On erittäin tärkeää, että osaamisen kehittämiseen saadaan rahoitusmuotoja, jotka vähentävät yksilön osaamisen kehittämisen riippuvuutta välittömistä työnantajan intresseistä. Akavalle on tärkeää, mahdollisille koulutustileille kertyisi tulevaisuudessa

Osaamisen kehittämisellä voidaan lisätä työviihtyvyyttä ja pidentää työuria.

rahaa myös työ- ja virkaehtosopimusten perusteella.

Akava toivottaa tervetulleeksi uudet, kehitteillä olevat koulutusmuodot: erityispätevyydet ja oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen. Akavalaisen asiantuntijan osaamisen kehittymiselle on tyypillistä, että käytäntöä pyritään yhdistämään teoreettiseen tietoon ja halutaan ottaa etäi-

syyttä arkityöhön, jotta osaaminen syventyisi ja laajenisi. Moni meistä ei kuitenkaan kaipaa akateemista jatkotutkintoa. Meidän on kehitettävä uusia koulutusmuotoja, jotka rakentavat siltaa kiireisen arkityön, ohjauksen ja teoreettisen tiedon välimaastoon.

Ida Mielityinen koulutuspoliittinen asiamies Akavalainen 5 | 2011

11

Alamy

Suomi ei voi pärjätä kansainvälisessä kilpailussa korkeasti koulutettujen osaajien määrällä, vaan osaamisen laadulla.

Kun resurssit niukentuvat, koulutuksen laadun merkitys korostuu.

Koulutuksen laatuun on tartuttava

A

kava antoi lokakuussa lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriölle koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta. Akava korosti lausunnossaan koulutuksen laadun parantamista.

– Haluamme, että suomalainen osaaminen on kansainvälistä huippua. Akavan tärkein tavoite koulutuspolitiikassa onkin koulutuksen laadun parantaminen.

Kun resurssit niukentuvat, laadun merkitys korostuu, painottaa koulutuspoliittinen asiamies Ida Mielityinen.

– Koulutusmäärien tarkasteleminen on yksi kulmakivi laadukkaan koulutuksen turvaamiseksi. Suomessa pitää tarjota vetovoimaista koulutusta vahvoissa korkeakouluyksiköissä. Korkeakoululaitosta tulee kehittää kokonaisuutena. Laadukasta koulutusta voidaan tarjota, kun opetushenkilöstöä on riittävästi suhteessa opiskelijamääriin ja aloituspaikkamäärät vastaavat työelämän tarpeita.

Aloituspaikkoja vähennettävä

Akava otti lausunnossaan kantaa eri koulutusalojen aloituspaikkamääriin. Useilla aloilla on tarvet12

Akavalainen 5 | 2011

ta aloituspaikkojen vähentämiseen, mutta on myös aloja, joilla koulutuspaikkoja on syytä lisätä vuoden 2009 tasoon verrattuna.

Osalla aloista – kuten kulttuurialalla – suunnitellut leikkaukset ovat taas ylimitoitettuja. Akavan esitykset perustuvat Akavan jäsenliittojen näkemyksiin aloituspaikkamääristä.

Akavalaisten liittojen näkemyksen mukaan yliopistokoulutuksen aloituspaikkamäärää pitäisi niiden edustamilta aloilta vähentää noin seitsemällä prosentilla eli 1500 paikkaa. Ammattikorkeakoulutuksessa aloilla, joita akavalaiset liitot edustavat, aloituspaikkamäärän laskun pitäisi olla tuntuvampi, noin 16 prosenttia eli 4 500 paikkaa.

Kova vähentämispaine on suurilla koulutusaloilla, kuten kaupan ja tekniikan aloilta.

Työmarkkinajärjestöjen ja oppilaitosten yhteistyötä lisättävä

Akava pitää erittäin tervetulleina avauksia lisätä työmarkkinajärjestöjen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Järjestöillä on työelämästä runsaasti osaamista, josta opiskelijat hyötyisivät.

– Jos halutaan lyhentää opin-

toaikoja, opiskelijoiden työelämäyhteyksiä ja harjoittelua on kehittävä voimakkaasti, Mielityinen sanoo.

Yliopistojen rahoitusmalli ratkaisevassa asemassa

Yliopistojen rahoitusmalli on keskeinen koulutuksen laadun parantamisessa. Samoja perusperiaatteita tulisi noudattaa myös ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin kehittämisessä. Näin vahvistettaisiin korkeakoululaitoksen kehittämistä kokonaisuutena.

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä antoi ehdotuksensa yliopistojen rahoitusmalliksi marraskuussa.

– On hyvä, että malli palkitsee yliopistoja opiskelijoiden valmistumisesta kohtuuajassa, ja että rahoitus perustuu suoritettuihin tutkintoihin eikä tutkintotavoitteisiin. Tämän tulee kuitenkin tapahtua laadusta tinkimättä, mikä ehdotuksen pohjalta voi tuottaa vaikeuksia. Ehdotuksessa toteutuu yksi Akavan pitkäaikainen tavoite, kun työllistyminen on nostettu yhdeksi yliopistojen rahoitukseen vaikuttavaksi indikaattoriksi, Mielityinen iloitsee.

Jaana Parkkola

Monet koulutustaan vaatimattomammassa työssä

E

ri koulutusalojen välillä on melko suuria eroja siinä, miten koulutus vastaa työn vaativuutta. Professioaloilta, kuten lääketieteistä, farmasiasta, psykologiasta tai liikuntatieteestä tutkintonsa suorittaneet kokevat, että työ on usein vaativampaa kuin koulutuksen tarjoama osaaminen.

Sen sijaan monien generalistialojen koulutus antaisi valmiudet suoriutua nykyistä huomattavasti vaikeammistakin työtehtävistä.

Vaatimattomampiin työtehtäviin päädytään yleisimmin maatalousmetsätieteellisen, humanistisen, terveystieteiden, luonnontieteelli-

sen ja yhteiskuntatieteellisen alan koulutuksesta. Maatalous-metsätieteellisen alan suorittaneista jopa kolmannes ilmoittaa työn olevan vähintään osittain koulutustasoa vaatimattomampaa.

Syynä koulutustasoa vaatimattomampien tehtävien tekemiselle on melkein puolessa tapauksista se, että koulutustasoa vastaavien töiden saaminen valmistumisen jälkeen ei ole onnistunut. Varsin yleistä on myös ennen valmistumista saadussa työtehtävässä jatkaminen tai se, että nykyisiin tehtäviin on ajauduttu muun koulutuksen kautta. Vajaa viidennes koulutustasoa vaatimattomampia töitä tekevistä vastaajis-

ta ilmoittaa tekevänsä näin omasta tahdostaan.

Tulokset käyvät ilmi Aarresaari -verkoston vuosittain toteuttamasta kyselystä, jossa tarkastellaan viisi vuotta sitten yliopistosta valmistuneiden sijoittumista työelämään. Kyselyllä selvitetään myös tyytyväisyyttä saatuun opetukseen ja suoritettuun tutkintoon.

Lisätietoa tutkimustuloksista: www.akava.fi/aarresaaritutkimus Heikki Taulu työvoimapoliittinen asiamies

K U V I T U S : S A M U L I S I I R A L A © 2 011

Akavalainen 5 | 2011

13

Raamisopimus on kelpo paperi Työmarkkinoiden raamisopimuksesta tuli riittävän kattava, joten hallitus toteuttaa lupaamansa toimet. Sopimus hillitsee työttömyyden kasvua ja lisää palkansaajien ostovoimaa.

Hallitus tukee raamisopimusta Sopimus reiluksi kahdeksi vuodeksi Raamisopimuksen kokonaispituus on lähtökohtaisesti 25 kk. Siihen kuuluu kaksi palkankorotusjak-

Raamisopimusneuvottelut olivat maan hallituksen aloite. Se lupasi tukea maltillista palkkaratkaisua, koska sillä saadaan talouteen ja työmarkkinoille ennakoitavuutta.

Hallitus aikoo kompensoida palkansaajille vuo-

soa, joista ensimmäinen kattaa 13 kk, jolloin sopi-

den 2012 työeläkemaksun noususta 0,2 prosent-

muskorotus on 2,4 %. Toinen palkankorotusjakso

tiyksikön suuruisen osuuden ansiotuloverotusta

on 12 kk ja sopimuskorotus 1,9 %. Yhteensä raamis-

keventämällä. Toimenpiteen kokonaiskustannus

opimuskauden eli 25 kk:n keskimääräinen nousu on

on 120 milj. euroa. Hallitus peruu myös työttö-

2,1 % per vuosi.

myysvakuutusmaksun korotuksen, joka olisi ollut

Lisäksi maksetaan 150 euron kertaerä tammi-

palkansaajille 0,2 prosenttiyksikköä. Kädenojen-

kuussa 2012 tai silloin, kun raamin ensimmäinen

nuksena työnantajille hallitus alentaa yhteisöve-

jakso alkaa.

roa 1,5 prosenttiyksikköä eli 0,5 prosenttiyksikköä

Sopimuskorotuksella tarkoitetaan palkankorotusten lisäksi kaikkia kustannusvaikutteisia muutoksia työehdoissa, kuten työajan lyhennykset,

enemmän kuin vuoden 2012 varsinaisessa budjettiesityksessä.

Maan hallitus on sitoutunut työelämän kehittä-

luottamusmiespalkkioiden korotukset ja matka-

miseen liittyvien asioiden eteenpäinviemiseen ja

ajan korvaustason parannukset. Näin ollen ns.

rahoittamiseen. Laatupaketti sisältää valtion rahoi-

tekstimuutosten kustannusvaikutukset vähentävät

tusta vuodelle 2012 yht. 177 milj. euroa.

palkkojen sopimuskorotuksia.

Näin edetään Raamiratkaisun työelämän kehittämisasiat neuvotellaan pääosin kolmikantaisissa työryhmissä, joissa siis ovat palkansaajakeskusjärjestöjen, työnantajien ja hallituksen edustajat. Useimpien työryhmien määräaika on ensi vuoden aikana.

Lisätietoa raamisopimuksesta: www.akava.fi/raamisopimus Akavan puheenjohtaja arvioi sopimusta sivulla 3.

14

Akavalainen 5 | 2011

Työelämän kehittämiseen puhtia Raamiratkaisussa on useita työelämän parannuksia, joita olisi ollut lähes mahdotonta saada eteenpäin liittokohtaisissa neuvotteluissa. Ratkaisu ei sisällä heikennyksiä palkansaajille.

Vuorotteluvapaajärjestelmä säilyy elinvoimaisena, koska hallitus peruuttaa esittämänsä leikkaukset. Isien perhevepaat pitenevät kahdella viikolla ja niiden käyttö joustavoituu merkittävästi vuoden 2013 alusta.

Hallitus teettää kolmikantaisen selvityksen palkkakartoitusten toimivuudesta ja kehittämisestä.

Ehdotukset jatkotoimenpiteistä on tehtävä ensi vuoden toukokuun loppuun mennessä.

Työsuojelua koskevaa lainsäädäntöä täsmennetään niin, että työaikojen kuormitustekijät ja niiden vaikutus työkykyyn ja työssä jaksamiseen selvitetään etukäteen. Asia valmistellaan kolmikantaisesti 30.11.2012 mennessä.

Työttömyysturva paranee ja sen rahoitus varmistetaan, mikä on taantumassa erittäin tärkeää.

Tavoite on yksinkertaistaa ja selkeyttää työttömyysturvajärjestelmää.

Valtio osallistuu lomautuspäivärahojen rahoitukseen rahoittamalla ansiopäivärahan peruspäivärahaa vastaavan osuuden. Jos joutuu lomautetuksi täysien työpäivien ajaksi, työttömyyspäiviltä maksetaan korvaus ilman sovittelua. Jos lomautetaan osapäiviksi, sovittelun työaikaraja nousee vastaavasti 75:stä 80 prosenttiin alan enimmäistyöajasta.

Lomakorvausten jaksotuksesta luovutaan 1.1.2013 alkaen, joten työttömäksi jäävä saa työttömyyspäivärahaa heti työttömyyden alettua mahdollisen omavastuuajan jälkeen.

Yt-lakien henkilöstösuunnitelmiin tulee täsmennyksiä Akava pitää tärkeänä yt-lakien koulutussuunnitelmien saamista osaamisen kehittämisen välineeksi työpaikoilla. Sitä varten on luotava hyvät toimintamallit.

Yt-lakien henkilöstösuunnitelmia on tarkoitus täsmentää. Keskusjärjestöt laativat yhteisen mallin valmistelun pohjaksi 31.5.2012 mennessä seuraavista asioista: Henkilöstösuunnitelmasta pitää tehdä keskeinen työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan työkalu. Tavoite on, että henkilöstösuunnitelman laatimisen yhteydessä työpaikoilla käydään yhdessä läpi mm. työvoiman käyttöön ja osaamiseen sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyviä kysymyksiä.

Myös joustavien työaikajärjestelyjen käyttöä halutaan edistää. Esimerkkeinä joustavista työaikajärjestelyistä ovat mm. osa-aikatyömahdollisuudet sekä akavalaisille tärkeät työaikapankit ja etätyö. Keskusjärjestöt selvittävät lisäksi työaikapankkien käytön sopimusalakohtaiset esteet ja laativat suunnitelman niiden poistamiseksi.

Sekä toteutuneiden että tulevien määräaikaisten työsopimusten määrää, käyttötapoja ja perusteita käsitellään yhteistoiminnassa työpaikoilla.

Sijaisten tarve arvioidaan ennakkoon vuosittain.

Tämän jälkeen käynnistetään kolmikantavalmistelu edellä mainittujen asioiden sisällyttämiseksi yhteistoimintalakien henkilöstösuunnitelmaan. Työryhmän esitykset tehdään 30.11.2012 mennessä.

Osaamisen kehittämisen malleista neuvotellaan Raamisopimuksella halutaan edistää henkilöstö-

Hallitus on valmis myötävaikuttamaan osaa-

ryhmien mahdollisuuksia kehittää omaa osaamis-

misen kehittämiseen verokannustein, joita voivat

taan.

olla esimerkiksi yritysten taseeseen tehtävä koulu-

Tarkempia neuvotteluja käydään yhteistoimintalainsäädännön henkilöstö- ja koulutussuunni-

tusvaraus ja palkansaajien verovähennysoikeus.

Hallitus selvittää myös työntekijän mahdolli-

telmien kehittämiseksi. Myös aikuiskoulutustuen

suutta osallistua vuosittain osaamista lisäävään

käyttöä ja koulutusrahaston toimintaa aiotaan sel-

koulutukseen kolmen päivän ajan. Asiaa valmis-

vittää. Työmarkkinaosapuolet tarkastelevat asiaa

telee kolmikantainen työryhmä, jonka on saatava

yhteistyössä hallituksen selvitys- ja lainsäädäntö-

työnsä valmiiksi 31.5.2012 mennessä.

hankkeiden kanssa 30.4.2012 mennessä.

Akavalainen 5 | 2011

15

Ida Pimenoff

Akava aikoo olla jatkossa nykyistä vaikuttavampi ja näkyvämpi. Se haluaa olla vahvasti mukana rakentamassa Suomen ja akavalaisten hyvinvoinnin kasvua, toteaa Sture Fjäder.

Nyt keskitytään vaikuttamiseen

A

kavan liittokokous hyväksyi marraskuun lopussa Akavan strategian vuosille 2012–2019. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin mielestä strategian viesti on selvä: on aika keskittyä vaikuttamiseen.

– Toimintaa pitää tarkentaa.

Akavan on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja siihen, miten Akavan tavoitteet päätöksissä näkyvät. Vaikuttamistyö ja poliitikkojen lobbaaminen ovat uuden strategian myötä päätehtäviämme, Fjäder korostaa.

Fjäder muistuttaa, että Akava ei pysty tähän yksin – jäsenliitot tarvitaan vaikuttamistyöhön tiiviisti mukaan.

– Teemme työtä kaikkien akavalaisten eteen. Siitä kertoo myös Akavan missio: Menestystä ja turvaa yhdessä.

Syke mitataan jatkuvasti

Akava on määritellyt, millaista yhteiskuntaa ja työelämää se haluaa rakentaa. Strategiassa otetaan esimerkiksi kantaa Suomen talous-, koulutus- ja sosiaalipolitiikkaan. Akavan vuosittaiset toimintasuunnitelmat laaditaan strategian pohjalta, mutta anturit 16

Akavalainen 5 | 2011

ovat tiukasti kiinni myös Pasilan ulkopuolisessa maailmassa.

– Seuraamme esimerkiksi jatkuvasti miten Suomen hallitusohjelma etenee ja suuntaamme painopisteet sen mukaan. On tärkeää olla vaikuttamassa oikeissa paikoissa oikeaan aikaan, Fjäder kertoo.

Esimerkkeinä ajankohtaisista aiheista Fjäder mainitsee ammattikorkeakoulu-uudistuksen sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen.

Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan Akavan päättävissä elimissä jatkuvasti. Lisäksi eri sidosryhmille tehdään säännöllisesti kyselytutkimuksia, joilla selvitetään Akavan onnistumista.

Ay-liikkeen ei tarvitse olla ei-liike

Fjäder näkee, että Akavalla on nyt ainutlaatuinen tilaisuus olla mukana rakentamassa toimivaa ja tehokasta yhteiskuntaa.

– Haluamme olla enemmän kuin perinteinen ay-liike. Aina ei tarvitse sanoa ei.

Työelämän kehittäminen on mahdotonta, ellei ole työpaikkoja.

Fjäder mielestä Akavan on oltava elinkeinopoliittinen toimija, joka

on mukana luomassa yritystoimintaa Suomeen.

– Hyvinvoinnin ja työpaikkojen luomiseen tarvitaan kasvuyrittäjyyttä ja hyvää elinkeinopolitiikkaa, ei poteroihin vetäytymistä.

Kannustavuutta voidaan lisätä esimerkiksi verotuksella ja osaamisen kehittämisellä, Fjäder esittää.

Yhteinen ponnistus

Akava haluaa olla myös aiempaa avoimempi ja osallistavampi keskusjärjestö. Avoimuus näkyy käytännössä esimerkiksi siinä, että Akavan hallituksen kokoukset tulevat avoimiksi kaikille jäsenjärjestöille. Myös tammikuussa nimitettävät uudet toimikunnat voivat ottaa toimintaansa mukaan edustajia useammasta liitosta.

Fjäder kiittää jäsenliittojen aktiivisuutta strategian valmistelussa.

– Oli ilahduttavaa, että niin moni oli mukana. Jotta yhteiset tavoitteemme saavutetaan, on tärkeää, että liitot ovat mukana kertomassa Akavan yhteisistä asioista jäsenille.

Lisätietoa Akavan strategiasta 2012–2019: www.akava.fi/strategia Jaana Parkkola

Katse eteenpäin Uunituoreen strategian lisäksi uudet johtajat tuovat vauhtia Akavaan.

Laura Oja

Pekka Piispasen työ Akavan yhteiskuntapolitiikasta vastaavana johtajana alkaa vuoden alussa.

Maria Löfgren aloitti työelämäasioiden johtajana marraskuussa.

Verkosto-osaaja ja innokas puolimaratoonari

Pekka Piispanen siirtyy Akavaan Työeläkevakuuttajat TELAsta, jossa hän on toiminut johtajana vastuualueinaan yhteiskuntasuhteet ja viestintä. TELAa ennen hän työskenteli silloisessa Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliitossa ja sitä ennen politiikan parissa.

Työkokemuksistaan Piispanen mainitsee erityisesti Sauli Niinistön erityisavustajana toimimisen tämän valtiovarainministerivuosina. Kokemus oli Piispaselle oppikoulu, josta hän näkee olevan paljon hyötyä myös Akavan johtajan paikalla.

– Talous- ja elinkeinopolitiikka sekä verotusasiat tulivat silloin erittäin tutuiksi, kuten poliittinen päätöksenteko ja verkostot myös laajemmin, Piispanen summaa.

Tulevassa työssään Piispanen näkee tärkeimpänä tehtävänään yhteiskunnallisen vaikuttamisen.

– Akavan talous- ja koulutuspoliittisten tavoitteet on saatava näkymään nykyistä paremmin yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Erittäin tärkeää on päästä vaikuttamaan asioihin riittävän aikaisessa vaiheessa, Piispanen painottaa.

Tulevassa työssään hän tulee seuraamaan tarkasti, miten koulutukseen, osaamiseen ja verolinjauksiin liittyvät asiat etenevät Suomen hallitusohjelman toteutuksessa.

– Poliittisten päättäjien lisäksi Akavan tavoitteet on tuotava esiin

Työssä jaksamisesta on pidettävä huolta, tähdentää Akavan uusi johtajakaksikko.

myös laajemmalle yleisölle, jolloin mediayhteistyö korostuu.

Entä mikä on Piispasen lääke työssä jaksamiselle?

– Työn ja muun elämän tasapaino on äärimmäisen tärkeää. Tässä työssä se voi ajankäytön suhteen olla ajoittain haasteellista. Erityisesti juokseminen, luonnossa liikkuminen ja lukeminen ovat itselleni tärkeitä rentoutumiskeinoja, tänäkin vuonna kolme puolimaratonia juossut Piispanen kertoo.

Luottamuksen rakentaja ja vapaatyylin hiihtäjä

Piispasen johtajakollega Maria Löfgren vastaa Akavassa työelämäasioiden edunvalvonnasta, johon kuuluvat muun muassa työelämän lainsäädäntö, työelämän kehittäminen, sosiaalipolitiikka ja tasa-arvoasiat. Löfgren siirtyi tehtäväänsä Akavan lakimiehen paikalta. Aiemmin hän on työskennellyt Suomen Ekonomiliitossa ja yrityslakimiehen tehtävissä.

Piispasen tavoin myös Löfgren korostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädäntöön vaikuttamisen tärkeyttä. Työelämän

luottamuksen rakentaminen on hänelle ykkösasia.

– Tarvitsemme työelämässä nykyistä enemmän turvallisia ja yksilöllisiä ratkaisuja. Tämä ei onnistu ilman molemminpuolista, työnantajan ja työntekijän välistä luottamusta. Vuorovaikutuksen on oltava kunnossa.

On muistettava, että projektit ja hankkeet eivät tee töitä, vaan ihmiset.

Kaksi ala-asteikäistä lasta pitävät huolen siitä, että Löfgrenillä ei ole vapaa-ajalla aikaa ajatella töitä.

– Kun heiltä ehdin, on pakko päästä juoksemaan tai hiihtämään. Ja hiihtämään nimenomaan vapaalla tyylillä.

Jaana Parkkola

Uuden strategian myötä myös Akavan toimistoorganisaatiota on muutettu. Uudet yksiköt ovat yhteiskuntapolitiikka, työelämäasiat, kansainväliset asiat, viestintä, järjestö ja hallinto sekä toimistopalveluyksikkö.

Akavalainen 5 | 2011

17

Yhteistoimintaja työsuojelulainsäädäntöä on täsmennettävä, jotta työaikasuunnittelua ja työajan kuormittavuuden arviointia voidaan kehittää.

Eric Gevaert / Alamy

Joustavat työajat saatava mukaan lakipykäliin

J

oustamattomat ja ylipitkät työpäivät sekä muut työajan kuormitustekijät estävät työurien pidentämisen.

Työntekijät uupuvat ja jäävät pois työelämästä liian usein ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä. Tilanne vain pahenee, jos vanhuuseläkkeelle pääsy siirtyy myöhemmäksi, mutta työssä jaksamista ei tueta.

Työaikalainsäädännön ja työehtosopimusten laadulliset keinot ovat usein riittämättömät, jotta työaikajoustot voitaisiin ottaa käyttöön. Akava vaatii lainsäädäntöön muutoksia, jotka antavat työntekijälle mahdollisuuden siirtyä lyhyempään työaikaan erityisesti sosiaalisten ja terveydellisten syiden vuoksi. Myös työaikapankkijärjestelmä on kirjattava lainsäädäntöön.

Työaikojen kuormitustekijöiden selvittäminen ja arviointi ovat edellytyksenä onnistuneelle työaikasuunnitellulle. Esimerkiksi jatkuva säännöllisen työajan ylitys, vapaa-ajan käytön rajoitukset, toistuva työhön liittyvä matkustaminen ja muut palautumisen esteet vaarantavat työntekijän terveyden. Niiden aiheuttamien riskien poistamiseen on ryhdyttävä suunnitelmallisesti.

18

Akavalainen 5 | 2011

Suunnitelmallisuudella hyötyjä

Joustavat työaikajärjestelyt ylläpitävät työkykyä ja toimivat parhaiten, mikäli ne organisoidaan ja otetaan käyttöön henkilöstön kanssa yhdessä suunnitellen. Akavan tavoitteena on saada joustavien työaikajärjestelyjen käytön periaatteet ja seuranta osaksi työpaikan henkilöstösuunnitelmaa.

Jos keskusjärjestöjen raamisopimuksen kattavuusehto täyttyy, tavoitetta päästään toteuttamaan.

Myös työaikaseuranta on välttämätöntä, jotta työpaikoilla voidaan ottaa käyttöön yksilöllisiin tarpeisiin jalostetuttuja, joustavia työaikajärjestelyjä. Työaikaseuranta on puutteellista yli kolmanneksella ylemmistä toimihenkilöistä.

Työsuojeluvaltuutettu kaikille

Työntekijöiden yhteisesti valitseman työsuojeluvaltuutetun lisäksi toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan erikseen heitä edustava työsuojeluvaltuutettu. Työsuojelulainsäädäntö ei sen sijaan anna ylemmille toimihenkilöille oikeutta oman työsuojeluvaltuutetun valintaan.

Työsuojelulainsäädäntö laahaa tältä osin työsopimuslain ja yhteis-

toimintalainsäädännön jäljessä.

Ylempien toimihenkilöiden työaikasuojelun kehittäminen edellyttää, että myös heillä on oikeus valita keskuudestaan tähän henkilöstöryhmään kuuluva työsuojeluvaltuutettu.

Maria Löfgren johtaja, työelämäasiat

Neuvottelut työaikadirektiivistä käynnissä n

Työaikadirektiiviä yritetään jälleen uudistaa eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten välisissä neuvotteluissa. Palkansaajien edustaja ETUC ajaa neuvotteluissa muun muassa ylempien toimihenkilöiden työaikasuojelun parantamista. ETUC tavoittelee työntekijäkohtaista työajan seurantaa nykyisen työsuhdekohtaisen seurannan tilalle. Akavan mielestä tämä rajoittaisi työntekijän sivutoimimahdollisuuksia sekä siirtäisi vastuuta enimmäistyöajasta työntekijän itsensä kannettavaksi. Akava kannattaa enimmäistyöaikoja koskevia tiukennuksia, mutta haluaa, että työntekijäkohtaisen enimmäistyöajan käytännön ongelmat tuodaan esiin ja että asiaa ei vietäisi neuvotteluissa eteenpäin.

Uutta yrittäjää neuvoo parhaiten toinen yrittäjä Akavan ensimmäinen ammatinharjoittaja- ja yrittäjäpalkinto annettiin diplomi-insinööri Pekka Jussilalle.

Yrittäjyyden siemenet tarvitsevat kasvuapua

Jussila työskentelee toimitusjohtajana perustamassaan Hermia Yrityskehitys Oy:ssä, joka tarjoaa asiantuntijapalveluja kasvua tavoitteleville teknologia-alan yrityksille ja yrittäjiksi aikoville.

Hermia Yrityskehitys on auttanut useita satoja alkuvaiheen yrityksiä toiminnan käynnistämisessä, innovaatioiden kaupallistamisessa, verkostojen rakentamisessa ja rahoituksen hankkimisessa.

Jussila näkee suomalaisessa yritysten tutkimus- ja kehitystyössä on paljon tehottomuutta.

– Tutkimus- ja kehitystyöhön sysätään paljon rahaa, mutta tämä ei näy uusina työpaikkoina. Putki ei toimi, Jussila harmittelee.

Paras lääke tähän on Jussilan mielestä pääoman suuntaaminen

siemenrahoitusmarkkinoille eli aloittavien yritysten rahoitukseen.

Lisäksi tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät asian päälle.

– Nyt uuden kasvuyrityksen toimintaa ovat usein kehittämässä entiset suuryritysten johtajat, jotka ovat ikänsä olleet isojen yhtiöiden palveluksessa. Tarvittaisiin osaajia, jotka ymmärtävät aloittelevan liiketoiminnan haasteita ja osaavat neuvoa ihan perusteita: miten käydään kauppaa, peritään velkoja ja keskustellaan verottajan kanssa. Uutta yrittäjää neuvoo parhaiten toinen yrittäjä.

Jaana Parkkola

A

kavan yrittäjäpalkinnon tavoitteena on tuoda esiin akavalaisen, korkeasti koulutetun yrittäjyyden merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle.

Palkinnolla halutaan myös muistuttaa, että Akava toimii myös korkeasti koulutettujen yrittäjien ja ammatinharjoittajien edunvalvojana.

– Palkinnon voittanut Pekka Jussila on sekä omassa yritystoiminnassaan että luottamustehtävissään tehnyt hartiavoimin töitä akavalaisen yrittäjyyden edistämiseksi. Tarvitsemme hänen kaltaisiaan innostavia, idearikkaita ja yrittäjähenkisiä ihmisiä yhä enemmän, Akavan yrittäjäpalkintotyöryhmän sihteeri, lakimies Jaana Meklin kannustaa.

Yrittäjyyden sanansaattaja

Jussila on edistänyt akateemista yrittäjyyttä aktiivisesti myös ammattiliittoympyröissä. Hän on muun muassa ollut mukana käynnistämässä Tekniikan akateemiset TEKiin yrittäjyysvaliokuntaa, jonka tehtävänä on vastata akateemiseen kasvuyrittäjyyteen liittyviin haasteisiin.

– Yrittäjyysajattelun sovittaminen ammattiliiton toimintaan vaatii oman jumppansa. Myös TEKissä oli aluksi vastustusta, mutta nyt yrittäjyysvaliokunta nähdään tärkeänä osana liiton toimintaa. TEK tekee hyvää tutkimusta teknologia-alan yrittäjyydestä, mistä on iso apu työpaikkojen luomisessa.

Jussilan kädenjälkeä nähdään myös Tampereen teknillisessä yliopistossa, jossa hän on ollut mukana järjestämässä liiketoimintasuunnittelukursseja ja yritystallitoimintaa.

Jaana Parkkola

Aloittelevat yrittäjät tarvitsevat käytönnön apua, jota parhaiten osaavat antaa ne, jotka ovat itse käyneet samat vaiheet läpi, sanoo Pekka Jussila.

Akavalaiset yrittäjät n

n

n

n

Akavassa on ammatinharjoittajia ja yrittäjäjäseniä noin 24 000.

Akavalainen yrittäjyys on yleisintä sosiaali- ja terveysalalla. Lisäksi yrittäjiä on mm. tekniikan ja luonnontieteen sekä kaupallisella ja yhteiskunta tieteellisellä alalla. Taide- ja kulttuuri-alojen yrittäjien määrä on kasvussa.

Akavalaisista yrittäjistä 62 % toimii päätoimisina ja 38 % sivutoimisina.

Akavalainen yrittäjyys on tyypillisimmillään kokopäiväistä yrittäjyyttä ilman palkattuja työntekijöitä. Naisilla yksinyrittäjyys on

yleisempää kuin miehillä.

Akavalainen 5 | 2011

19

Naisten lasikatto on lujaa tekoa Yksityisellä sektorilla ja kunnissa naisjohtajat ovat edelleen selvänä vähemmistönä.

20

Akavalainen 5 | 2011

Naisten osaaminen vajaakäytössä

Keskuskauppakamarin selvitys auttaa puuttumaan niihin käytännön työelämän ongelmiin, jotka vaikeuttavat naisten uralla etenemistä yritysmaailmassa. Julkinen keskustelu pyörii usein pörssiyhtiöiden hallituspaikkojen jakautumisen ympärillä, mutta yhtä tärkeää on ottaa huomioon naisten asema operatiivisessa johdossa.

– Yrityksen mahdollisuudet saavuttaa tavoitteet tai jopa ylittää ne kasvavat, kun käytössä on paras mahdollinen osaaminen.

Toistaiseksi naisten osaaminen on vielä vajaakäytössä, toteaa Akavan asiamies Tarja Arkio.

Arkio uskoo, että tasa-arvoasioiden näkyvä edistäminen voi parhaimmillaan vahvistaa pörssiyhtiöiden brändiä ja lisätä houkuttavuutta sijoituskohteena, erityisesti yksityisten sijoittajien

keskuudessa. Pörssiosakkeiden kotitalousomistajista naisia on jo kolmannes.

– Vastuullinen kuluttaminen yleistyy, ja tämä heijastuu myös arvopaperimarkkinoille. Sijoittajien ostopäätöksiin vaikuttaa esimerkiksi se, miten yritys kohtelee henkilöstöään tai huolehtii ympäristöstään. Naisten urakehityksen edistäminen kertoo siitä, että yritys ottaa tasa-arvoasiat vakavasti.

Kiintiöpaikkoja harkittava

Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on kehittynyt suotuisasti. Tätä on edesauttanut listayhtiöiden hallinnointikoodi, joka velvoittaa, että hallituksessa on oltava molempia sukupuolia.

Vuonna 2004 hallituksen tasaarvo-ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi, että valtioyhtiöiden hallituksissa on oltava naisia vähintään 40 prosenttia. Tavoite saavutettiin

Marek Szweryn / Alamy

K

eskuskauppakamarin selvitys naisten asemasta suomalaisten pörssiyhtiöiden johtotehtävissä on karua luettavaa. Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajan Leena Linnainmaan sanoja lainaten tulos on ”kansainvälisesti vertailtuna pohjanoteeraus”: naiset puuttuvat lähes täysin pörssiyhtiöiden liiketoimintajohdosta.

Johtotehtävissä työskentelevät naiset vastaavat yleensä tukitoiminnoista henkilöstö-, viestintä-, lakiasiain- tai talousjohtajana.

– Jos naisia ei nosteta linjajohtoon, on turha odottaa, että naisia nähtäisiin toimitusjohtajina lähiaikoinakaan, Linnainmaa korostaa.

Suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat saivat ainoan naisvahvistuksensa aivan äskettäin, kun Nina Kopola aloitti Suomisen toimitusjohtajana joulukuun alussa.

nopeasti muutamassa vuodessa.

Sen sijaan muissa pörssiyhtiöissä 40 prosentin rajapyykki on vielä kaukana.

– Akavan kanta on, että mikäli tavoitteeseen ei muuten päästä, on harkittava kiintiöiden käyttöönottoa, Arkio sanoo.

Tasa-arvosuunnitelmilla tuloksia

Linnainmaan mukaan syinä naisten vähyyteen yhtiöiden johtopaikoilla voidaan pitää muun muassa asenteita, naisten liiallista itsekriittisyyttä, verkostoitumisen vähäisyyttä ja koulutusvalintoja.

Toimitusjohtajiksi edenneet miehet ovat tyypillisesti suorittaneet kaupallisen tai tekniikan alan tutkinnon.

– Koulutusvalinnat tuovat hitaita muutoksia naisten työmarkkina-asemaan. Viime vuonna jo puolet kauppatieteistä valmistuneista oli naisia, teknisiltä aloilta valmistuneista yli joka viides. Silti toimitusjohtajan tuolia ei tulisi lähtökohtaisesti osoittaa vain tietyn koulutustaustan omaavalle. Osaamisen laaja-alainen hyö-

dyntäminen voi tuoda yllättäviä, myönteisiä tuloksia, Arkio pohtii.

Keskuskauppakamarin mielestä naisten johtopaikkoja voidaan parhaiten lisätä laatimalla yrityksiin konkreettiset tasa-arvosuunnitelmat ja lisäämällä avoimuutta yritysten johtopaikkojen sukupuolijakauman kertomisessa.

– Elinkeinoelämän vastuuskunnan EVAn laatimat suositukset naisten aseman parantamiseksi kannattaisi ottaa jokaisessa yrityksessä käyttöön, Linnainmaa suosittelee.

Akavalaisten naisten tilanteessa parannettavaa

Yksityisellä sektorilla työskentelevistä korkeasti koulutetuista naisista 18 prosenttia toimii johtajana tai ylemmässä virkamiesasemassa, miehistä 34 prosenttia.

Valtiosektorilla korkeasti koulutetuista naisista 20 prosenttia työskentelee johtotehtävissä tai ylimpinä virkamiehinä, kun miehillä osuus on 19 prosenttia. Valtiolla miesten ja naisten osuus johtotehtävissä tasoittui vuoden 2010 alusta, kun miesvaltaisesti johdet-

tu yliopistosektori siirtyi yksityisen sektorin puolelle.

Kirkon piirissä tasa-arvo on edennyt, kun Irja Askolasta tuli Suomen ensimmäinen naispiispa. Myös Suomen kirkon pappisliiton Eija Nivala tekee historiaa liiton ensimmäisenä naispuheenjohtajana.

Kuntasektorilla naisten osuus johtotehtävissä ei juuri ole kasvanut. Kunnalla työskentelevistä korkeasti koulutetuista naisista seitsemän prosenttia toimii johtotehtävissä tai ylimpinä virkamiehinä, kun miehillä osuus on 18 prosenttia.

– Tällä hetkellä meillä ei esimerkiksi ole yhtään naista kymmenen suurimman kaupungin johdossa, Arkio huomauttaa.

Naisten vähyys myös ammattiliittojen hallituksissa on saanut julkisuutta. Arkion mielestä peiliin pitää katsoa.

– Tasa-arvotyötä on jatkettava myös Akavan omassa organisaatiossa. Vaikka jäsenkunnasta puolet on naisia, Akavan hallituksen jäsenistä vain joka neljäs on nainen.

Jaana Parkkola

Hyvää joulua ja onnea uudelle vuodelle!

Comma Image

Tänä jouluna Akava lahjoittaa tuhannelle malawilaiselle oppilaalle koulutarvikkeet koko vuodeksi Unicefin Kouluja Afrikkaan -hankkeen kautta.

Akavalainen 5 | 2011

21

Markku Ojala

Jyrki Kemppaiselle parin vuoden pesti Sveitsissä antoi uutta osaamista ja perspektiiviä. Palaaminen oli vaikeampaa kuin lähteminen.

Fiksusti ulkomaille Työskentely ulkomailla voi viedä oikeuden sosiaalietuuksiin.

Ikäviltä yllätyksiltä säästyy, kun asioista ottaa ajoissa selvää.

K

un Euroopan yleisradio-unioni EBU teki muutama vuosi sitten silloin Ylen päällikkönä työskentelevälle Jyrki Kemppaiselle houkuttelevan tarjouksen, mielessä eivät päällimmäisinä risteilleet ulkomaan pestin vaikutukset sosiaaliturvaan ja eläkekarttumaan.

Pitkän linjan urheilutoimittajan ja yleläisen sydän roihusi tehtävälle, jossa hän pääsi puolustamaan arvokisojen lähetysoikeuksien säilyttämistä julkisilla televisioyhtiöillä.

22

Akavalainen 5 | 2011

Sveitsin opetukset

Muuttokuorma Sveitsiin lähti syksyllä 2008. Suomeen Kemppainen palasi lokakuussa 2010.

Mikäli kysymys olisi ollut pelkästään perheenpään urasta, Genevessä olisi asuttu pitempään.

Puoliso ja lapset, jotka ovat nyt 8- ja 5-vuotiaita, halusivat takaisin kotiin.

– Vaimon halu jatkaa omaa työtään ja lasten koulunkäynti painoivat vaakakupissa eniten, Kemppainen sanoo.

Koska molemmat olivat ottaneet virkavapaata, työhönpaluu

sujui kitkatta. Kemppainen sai Ylessä uusia, kansainvälisten urheilulähetysoikeuksien neuvotteluihin liittyviä vastuita, joissa pääsi hyödyntämään EBU-kokemustaan. Ulkomailla työskentely antoi perspektiiviä kotimaisen työkulttuurin arviointiin.

– Suomessa asiat sujuvat mutkattomasti. Kun turhia hierarkioita ei ole, asiat etenevät. Ihmiset ovat puhelun tai sähköpostin päässä, joten kysyminen ja sopiminen on helppoa.

Reilu vuosi paluun jälkeen Kemppainen istuu Suomen Lii-

kunnan ja Urheilun toimistossa ja muistelee expat-kokemuksiaan Nuoren Suomen pääsihteerin pallilla.

Yleisenä linjanvetona hän toteaa, että lähteminen oli monin verroin helpompaa kuin palaaminen.

– Kun olet selvinnyt alun vaikeuksista ja päässyt kiinni uuteen kulttuuriin ja työ sujuu jo tehokkaasti, paluupäätöksen tekeminen on todella iso juttu. Siinä joutuu puntaroimaan, mitä elämältä oikeasti haluaa. Älä tule marraskuussa

Kemppainen kertoo mielellään muutamia vinkkejä akavalaisille, jotka harkitsevat työrupeamaa ulkomailla. Ensimmäiseksi on otettava selvää sosiaaliturvasta, ettei tule ikäviä yllätyksiä, jos esimerkiksi itse tai perheenjäsen sairastuu komennuksen aikana. Asemamaan eläkekäytäntöihin on myös perehdyttävä.

– Onneksi EBU:n henkilöstöosasto hoiti asioita puolestani.

Sveitsiläinen byrokratia ja ranskankieliset lomakkeet olivat yhdistelmä, jota itse en olisi hanskannut.

Myös palatessa on huolehdittava siitä, ettei sosiaaliturvaan tule katkoksia. Vakuutusten ja muiden virallisten sopimusten vuoksi henkilön on oltava kirjoilla Suomessa.

Kemppainen antaa Kelalle täyden kympin. Asiointi sujuu verkossa myös ulkomailta. Puhelinpalvelu on ystävällistä ja asiantuntevaa.

Tärkeimpänä neuvona paluumuuttajille Kemppainen kuitenkin sanoo, että älä tule marraskuussa.

– Mikäli mahdollista, ajoita kotiintulo vuoden alkupuolelle tai kevääseen. Vuoden pimeimpänä aikana paluu voi tuntua todella raskaalta.

Eri maiden eläkekäytännöissä eroja

Eläketurvakeskuksen Tiina Ahonen ja Kerstin Appel ratkovat

päivittäin ulkomaille lähtevien ja maailmalta palaavien suomalaisten eläkeoikeuksia.

Mitä useammassa maassa suomalainen työuransa aikana ehtii työskennellä, sitä haasteellisempaa on eläkkeen määrän arviointi ja hakeminen. Eri maiden käytännöt vaihtelevat.

– Eläke voi muodostua erilaisista lakisääteisistä tai ammatti-, ala- tai työnantajakohtaisista eläkkeistä, joiden maksaminen Suomeen ei ole itsestään selvää ja joiden hakemismenettelyt vaihtelevat, Eläketurvakeskuksen asiantuntijat sanovat.

Appel kehottaakin lähtijää selvittämään tulevan työnantajansa kanssa paikalliset eläkekäytännöt. Hakemisvaiheessa on syytä varautua pitkiin prosesseihin ja joskus pettymyksiinkin. Vaikka olisi kuinka säntillisesti hoitanut maksunsa kohdemaassa, ei ole varmaa, että sieltä koskaan maksetaan eläkettä Suomeen.

Esimerkiksi Venäjällä ei ole sosiaaliturvasopimusta Suomen kanssa. Norjasta eläkettä voi useimmissa tapauksissa saada aikaisintaan 67-vuotiaana. Tanskan eläkeikä on nousemassa 67 vuoteen, ja Ruotsin kanssa voi tulla tenkkapoo työkyvyttömyystilanteessa.

– Suomalaislääkärin kirjoittama työkyvyttömyyslausunto ei välttämättä mene Ruotsissa läpi, Appel sanoo.

Saksan vai Suomen säännöillä?

Myös Kelan Maini Kihlman kehottaa varautumaan yllätyksiin.

Hän ottaa esimerkiksi perheen, jonka isä lähtee työkomennukselle Saksaan suomalaisen firman lähettämänä. Suomalaiset sosiaalietuudet säilyvät, mikäli isällä on Eläketurvakeskuksen myöntämä lähetetyn työntekijän todistus, ja äiti pysyy kotona.

Tilanne muuttuu, mikäli äiti päättää mennä töihin paikalliseen yritykseen.

– Isän työn kautta on oikeus lapsilisään Suomesta ja äidin työn

Tietoa sosiaaliturvasta ulkomailla työskennellessä Kela: puh. 020 692 207, www.kela.fi > Maasta- ja maahanmuutto.

Tietoa eläketurvan karttumisesta ulkomailla työskennellessä Eläketurvakeskus: puh. 010 751 4216, ulkomaanasiat@etk.fi, www.etk.fi, www.tyoelake.fi

perusteella Saksasta. Tällöin on ratkaistava, kummasta maasta lapsilisä ensisijaisesti maksetaan, ja jos toisen maan lapsilisä on suurempi, voi se maksaa erotusta.

Kihlmanin mielestä suomalaiset ovat tuudittautuneet uskoon, että sosiaaliturva pysyy ennallaan, kun Suomen kansalaisuus säilyy.

Hän kehottaa lähtijöitä ottamaan yhteyttä Kelan ulkomaanyksikköön hyvissä ajoin ennen muuttoa. Ilmoittautuminen on tärkeä muistaa takaisin tullessakin.

– Tee heti muuttoilmoitus maistraattiin ja ota yhteys Kelaan.

Näin varmistat, ettei sosiaaliturvaasi tule aukkoja.

Paula Launonen

Muuttolinnun muistilista n Kun lähdet, ota yhteys Kelaan ja

Eläketurvakeskukseen. n Säilytä työtodistukset, sosiaali-

turva- ja eläkemaksutositteet. n Kun palaat, ilmoittaudu Kelaan ja

tee muuttoilmoitus maistraattiin. n Kun aikanaan haet eläkettä, olet

sitä vahvemmilla, mitä paremmin pystyt dokumentoimaan ulkomailla maksetut eläkemaksut. n Varaudu siihen, että ulkomailla

työskentely voi nakertaa ison aukon sosiaaliturvaasi.

Akavalainen 5 | 2011

23

Kulttuuripoliittinen ohjelma, johtamiskulttuuri, Richard Florida, luova luokka, taylorismi, Sydänmaalakka, 3 K, 3 I, 3 L, hiekkalaatikko, vastuu ja vapaus, innostaa, luotsata, visio, Angry Birds, kasvuala, 165 milj. euroa, liiketoiminta, kannattavuus, 350 000 tonnia betonia, painimatto, yksilöt, harrastajakehittäjät, lastenhuone, tikkari, prosentit tilasta ja ajasta, sinfoniaorkesteri, sellisti, intendentti, loistava Lintu, partituuri, harjoitukset, tes, järjestelmällisyys, harpisti, luppoaika, 15 sekuntia, karisma, auktoriteetti, nyanssimerkinnät, yhteistyö, luottamus.

Luovuuteen voi johtaa luotsaamalla Akavan luovuuden johtamisen seminaaria Musiikkitalossa sävytti hillitty, mutta innostunut tunnelma. Monipuolinen puhuja- ja kommentaattorijoukko toi osaavia näkökulmia ja ideoita.

Ritva Siikamäki

Johda luovuuteen

Tuomas Auvisen mukaan huono johtaminen tappaa luovuuden. Taustalla kommentaattorit ylitarkastaja Ismo Suksi sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto; markkinointiarkkitehti Minna Ritoluoma, Toinen Helsinki; apulaispäällikkö Juha Mustonen, ulkoasiainministeriön Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö ja asiakkuuspäällikkö Jaana Immanen, Aldata Solution Finland Oy

Luovan johtamisen konsultti Tuomas Auvinen peilasi luovien työntekijöiden johtamista menneen ajan työnkuviin ja toimintakulttuureihin sekä johtamisoppeihin. Luova luokka on laajentunut perinteisten kulttuuri- ja taidealojen ulkopuolelle. Yhä useampi asiantuntija yhä useammalla eri toimialalla käyttää työssään luovuutta, joten käskemiseen, kontrollointiin ja korjaamiseen perustuva johtaminen saa jäädä historiaan. Luovuutta ei itse asiassa voi johtaa, vaan luovuuteen pitää johtaa. Auvinen nimittää luovaksi hiekkalaatikoksi sopivaa vastuun ja vapauden yhdistelmää, jossa ei kuitenkaan voida luopua kaikista pelisäännöistä.

Ritva Siikamäki

Luovuus syntyy yksilöissä

KooPee Hiltunen ihmetteli, miksi luova työ ei voisi eikä saisi olla kannattavaa liiketoimintaa. Tilaisuuden juontaja, toimittaja Maarit Poussa kuuntelee.

24

Akavalainen 5 | 2011

Neogamesin toimitusjohtaja KooPee Auvinen kuvailee pelitoimialaa nuoreksi ja vientivoittoiseksi. Toimiala on kasvanut Suomessa kovalla vauhdilla ja nyt sen yritysten liikevaihto on noin 165 miljoonaa euroa vuodessa. Tosin ala lähti lentoon vasta voitettuaan yleisen hyväksynnän. Muun muassa viihdekäyttäjien ja harrastajakehittäjien innostus oli yksi alan nousun alkusykäyksistä: yksilöt muodostivat ensin ryhmiä ja perustivat yrityksiä niiden pohjalta.

KooPee Hiltusen mielestä luovan alan toiminnasta ja yritysten johtamisesta vallitsee kummallisia käsityksiä. Esimerkiksi pe-

lialan yrityksissä meno ei ole kuin lastenhuoneessa eikä niiden johtamista hoideta tikkareilla. Alalla työskentelee aikuisia, osaavaa porukkaa, jota voi johtaa olemalla ihminen ihmiselle. Luova ympäristö on tärkeä, mutta vähempikin riittää kuin, että perustetaan hervoton hanke, rahdataan satoja tuhansia tonneja betonia ja nimetään se luovuus- tai innovaatiokeskukseksi. Kun on kipinää ja taitoa tehdä, toimitilaksi käy mikä tahansa tila, vaikkapa vanha verotoimisto. Esimerkiksi painimatto riittää inspiraationlähteeksi.

Jätä yrittämättä, jos haluat epäonnistua

Luovan alan liiketoiminnan pitää olla kannattavaa, jotta voi tehdä luovaa työtä. Kannattavuuden pitää sallia kokeilujen tekeminen, myös kaupallistamatta jäävien tuotteiden kehittäminen. Hiltusen mielestä epäonnistumista ei ole: matkan varrella syntyy uusia ajatuksia ja kokemukset opettavat, vaikka tuote ei lähtisi lentoon.

Täydellinen epäonnistuminen on, ettei edes yritä.

Kaunis sointi vaatii järjestelmällistä työtä

Musiikkitalon johtaja Helena Hiilivirta oikoi taidealoihin liittyvää oletusta boheemista ja ajelehtivasta menosta. Hän kuvaili Musiikkitalon hallintomallia, jossa toimitilat ja käyttöajat on jaettu tarkkoihin osuuksiin lukuisten

Orkesterin ja kapellimestarin yhteistyö ratkaisee

Hiilivirran mukaan kapellimestarien johtamistyyli on kehittynyt viime aikoina. Asemaan ja auktoriteettiin nojaava tyyli on vähentynyt. Aiemmin harjoittamisessa

Helena Hiilivirta muistutti, että sinfoniaorkesterin kaunis sointi vaatii kurinalaista harjoittelua, selkeät toimintamallit ja yhteiset pelisäännöt – osaamisen lisäksi.

saattoi esiintyä kovia, jopa julmia, piirteitä. Soittajissa on valtava lahjakkuuspotentiaali, joka pääsee täydellisenä esiin osaavan kapellimestarin johdolla. Kun uusi kapellimestari kohtaa orkesterin ensikertaa harjoituksissa, ensimmäiset 15 sekuntia ratkaisevat, millaisessa sävyssä yhteistyö käynnistyy. Vaikka kapellimestari ei tekisikään vaikutusta, soittajat hoitavat työnsä. Huippusuoritus edellyttää kuitenkin, että molemmin puolin vallitsee luottamus ja kunnioitus.

Ritva Siikamäki

eri toimijoiden kesken. Yksittäinen esityksen, kuten sinfoniaorkesterin konsertin, taustalla on tiukka raami, joka muodostuu aikataulusta, ohjelmasta ja kustannuksista sekä järjestelmällinen ja tarkkaan aikataulutettu harjoittelujakso. Soittajilla on oma työehtosopimus, joka määrittää harjoituskäytännöt ja työsuhteen ehdot.

Kun yhteiset pelisäännöt ovat selkeät, soittajat voivat keskittyä esitykseen ja tulkintaan.

Ritva Siikamäki

Presidentti työelämän arvojohtajana Akavan, SAK:n ja STTK:n Uudenmaan aluetoimikunnat järjestivät presidentinvaalipaneelin: Suomalaisen työn tulevaisuus – arvoja vai ahneutta?

P

Jaana Parkkola

aneelikeskustelussa käsiteltiin laajasti presidentin valtaoikeuksia ja asemaa arvojohtajana, mutta työelämäasioista ja kolmikannastakin päästiin keskustelemaan.

Paavo Lipponen onnitteli palkansaajajärjestöjä raamiratkaisun syntymisestä ja totesi, että kolmikantainen sopiminen säilyttää jatkossakin asemansa.

Sauli Niinistö puolestaan pohti, nojaudutaanko Suomessa aina vaikeina aikoina kolmikantaan ja hyvinä aikoina paikalliseen

sopimiseen, mutta ei itse antanut kysymykseensä vastausta. Niinistö muistutti, että kolmikannassa on tärkeää muistaa roolit työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen välillä.

Timo Soinin mielestä on tärkeää kehittää työelämän laadullisia tekijöitä ja huolehtia työpaikkojen säilymisestä Suomessa. Soini ennusti, että perussuomalaisten ääni kuuluu tulevaisuudessa vahvasti myös palkansaajajärjestöissä.

Pekka Haavisto muistutti, että presidentti ajaa arvojohtajana omalta osaltaan myös työelämän

kehittämistä. Haavisto kiinnittäisi erityisesti huomiota työelämän tasa-arvoon, työssä jaksamiseen ja Soinin tavoin työpaikkojen säilymiseen Suomessa.

Itsekin yrittäjänä toimiva Paavo Väyrynen kannattaa lämpimästi työehtosopimuksia, mutta toivoo, että sopimusneuvotteluissa kuultaisiin yrittäjiä nykyistä enemmän.

Eva Biaudet antoi palkansaajajärjestöille kritiikkiä siitä, ettei työelämän tasa-arvo-ongelmia ole saatu vieläkään ratkaistua.

Biaudet’n mielestä yhdenvertainen työelämä on yksi hyvinvointivaltion perusedellytyksistä.

Jaana Parkkola

Vanhalla ylioppilastalolla käydyssä paneelissa olivat mukana Eva Biaudet, Pekka Haavisto, Paavo Lipponen, Sauli Niinistö, Timo Soini ja Paavo Väyrynen. Keskustelua juonsi Tarmo Ropponen.

Akavalainen 5 | 2011

25

Kulutuksen kannalla Euroopassa on tilausta elvytystoimille pelkkien kiristysten sijaan.

Keynes kunniaan

Nilsson nostaa kunniapaikalle John M. Keynesin, yhden maailman tunnetuimmista taloustieteilijöistä.

– Keynes puolusti investointeja ja kulutusta ylläpitäviä toimenpiteitä talousvaikeuksien aikana.

Kiristykset pienentävät ensin kysyntää, sitten työllisyyttä ja näin Ruotsalainen Veronica Nilsson toimii Euroopan palkansaajien keskusjärjestö ETUCin sihteeristössä, joka vastaa järjestön johtamisesta.

Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n ay-komiteassa.

26

Akavalainen 5 | 2011

ETUC

E

uroopan palkansaajien keskusjärjestön ETUCin sihteeristön jäsen Veronica Nilsson ei usko Euroopan unionin tuomiopäivään nykyisistä vaikeuksista huolimatta. Hän katsoo, että unioni tekee kaikkensa estääkseen euron romahduksen ja löytääkseen ratkaisut.

– Vaihtoehto euron pelastamiselle on yleinen katastrofi. Pelastuskuurin hinta on kuitenkin kova, Nilsson toteaa.

Hän puoltaa toisenlaisia lääkkeitä kriisin hoitoon. Kaikkea ei saa lastata työntekijöiden maksettavaksi. Budjettien kiristys- ja kuristustoimenpiteitä on tehty liikaa.

Euroopan keskuspankin korkoja on pidetty liian ylhäällä. Ottamalla käyttöön eurojoukkovelkakirjat ja ylikansallinen varainsiirtovero, niin sanottu transaktiovero, saataisiin varoja esimerkiksi elvyttäviin investointeihin.

Veronica Nilssonin mielestä palkansaajia tulisi kuunnella eurooppalaisessa talouspolitiikassa nykyistä tarkemmin.

talousongelmat pahenevat entisestään. Kreikan esimerkki osoittaa, että kuristuslinja ei toimi.

Nilsson myöntää, että on vaikea vastata kysymykseen, mistä saataisiin varat julkisiin investointeihin ja kulutuksen ylläpitoon.

Joka tapauksessa esimerkiksi Kreikalle olisi pitänyt antaa sopeutumisaikaa ja veloille pidempi maksuaika.

Palkansaajia kuunneltava paremmin

Nilsson pitää epäoikeudenmukaisena väitettä, että palkansaajat eivät ole kyenneet tarjoamaan uskottavia vaihtoehtoja päätetyille eurooppalaisille talouslinjauksille.

– Keynesiläinen lähtökohta jo sinällään tuo uskottavuutta.

Lisäksi palkansaajaliike on tehnyt monia käytännön ehdotuksia, esimerkiksi esitykset eurojoukkovelkakirjojen ja varainsiirtoveron käyttöönotosta.

Nilsson arvostelee palkansaajajärjestöjen liian vähäistä merkitystä talouslinjauksien ja -päätösten muodostamisessa. Ay-puolen ei tarvitse välttämättä nousta päätöksenteon osapuoleksi talouspolitiikassa, mutta sitä olisi syytä kuunnella tarkemmin. ETUCilla on nykyisin säännöllisiä tapaamisia Euroopan keskuspankin ja valtionvarainministereiden kanssa.

Lisäksi se tapaa kolmikantaisesti pääministereitä niin sanotussa sosiaalisessa huippukokouksessa.

Vaikuttamisen perinteet vaihtelevat

Tapaamisten ja kokousten rinnalla ETUC on järjestänyt monia talouspolitiikkaa koskevia mielenosoituksia. Pohjoismaiset palkansaajajärjestöt eivät ole osallistuneet niihin samalla innolla kuin Etelä- ja Keski-Euroopan ay-toimijat. Nilsson ei pidä tätä mitenkään kummallisena, sillä kussakin maassa on omat tapansa vaikuttaa.

– Jos Pohjolassa alettaisiin tehdä yhtä mittavia leikkauksia kuin etelässä, kansa lähtisi mitä todennäköisimmin kaduille. Viime aikojen mielenosoituksilla ei ole muutettu talouslinjauksia, mutta ne ovat näkyneet hyvin tiedotusvälineissä ja tuoneet esiin ay-liikkeen näkemyksiä, Nilsson huomauttaa.

Markus Penttinen kansainvälisten asioiden päällikkö

Kauppapolitiikka vaikuttaa kaikkiin Kauppapolitiikan tavoitteeksi on selkeämmin nostettava hyvinvoinnin ja työpaikkojen luonti.

Ei ainoastaan elinkeinoelämän asia

Lissabonin sopimuksen myötä kauppapolitiikasta neuvottelee pitkälti Euroopan komissio. Euroopan parlamentti määrittelee neuvotteluille kehykset ja hyväksyy lopulliset sopimukset. Vaikka aiheesta järjestetään julkisia kuulemistilaisuuksia, sopimustekstit ovat pitkälti salaisia ennen neuvotteluiden päättymistä. Tämä vaikeuttaa neuvotteluprosessiin osallistumista.

Euroopan komissio haastettiin tämän vuoden alussa oikeuteen salaisista tapaamisista suuryritysten edustajien kanssa EU–Intia-vapaakauppasopimusneuvotteluiden yhteydessä. Muutaman suuryrityksen etu ei automaattisesti merkitse koko yhteiskunnan etua. Vapaata kauppaa ei voi ajaa hinnalla millä hyvänsä Vaikka vetovastuu kauppaneuvotteluista on siirtynyt EU-tasolle, myös kotimaassa tehdään kauppaja vientipolitiikkaa. Suomen hallitusohjelmassa luvataan valmistella taloudellisten ulkosuhteiden ohjelma. Ohjelman valmistelussa on toistaiseksi kuultu lähes yksinomaan elinkeinoelämän edustajia.

Elinkeinoelämän rooli on toki merkittävä, mutta samalla on pidettävä tärkein päämäärä eli hyvinvoinnin lisääminen keskeisesti esillä.

Myös kauppapolitiikassa voidaan välttyä monilta ongelmilta, jos paikallinen yhteiskunta ja työolosuhteet tunnetaan hyvin. Esimerkiksi Coca Cola Companyn yhteiskuntasuhteiden johtaja Edward Potter on kertonut, että hän käyttää palkansaajien maailman kattojärjestö ITUCin raporttia työntekijöiden oikeuksien tilasta kouluttaessaan oman yrityksensä henkilöstöä.

Liisa Folkersma kansainvälisten asioiden asiamies Comma Image

K

auppapolitiikan sanasto ei puhuttele kovin monia, eikä ihme: investointien suoja, kotimainen sääntely, julkiset palvelut, suosituimmuusperiaate, toimitusmuodot, luonnollisten henkilöiden liikkuvuus, palveluntarjoajat, DDA, NAMA, GATS ja niin edelleen.

Kauppapolitiikka vaikuttaa kuitenkin olennaisesti palkansaajien ja koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Päätöksiä tehdään tulleista ja yritysten markkinoille pääsystä, mutta myös työntekijöiden liikkuvuudesta, työehdoista, julkisista palveluista ja maataloustuista.

Parhaimmillaan yhteisiin ja läpinäkyviin sääntöihin perustuva vapaa kauppa lisää kehitystä, tervettä kilpailua, hyvinvointia ja työpaikkoja. Euroopan parlamentin sanoin ”kauppapolitiikka ei ole itsessään päämäärä”, vaan ainoastaan keino lisätä hyvinvointia.

Tämän soisi näkyvän yhä enemmän myös käytännön kauppapolitiikassa.

Avoin keskustelu hyödyttää kaikkia

Kauppapolitiikka ja investoinnit on tuotava laajemmin julkiseen keskusteluun. Kansalaisjärjestöillä ja palkansaajilla on annettavaa sekä kauppapolitiikkaan että vienninedistämiseen. Ihmisoikeuksien, ympäristön, säällisten palkkojen, työolojen tai verotuksen polkeminen ovat koko yhteiskunnan tappio ja vääristävät taloudellisesta näkökulmasta myös kilpailua.

Vastuullinen ja läpinäkyvä kauppapolitiikka lisää palkansaajien ja koko yhteiskunnan hyvinvointia.

Akavalainen 5 | 2011

27

Uuden ajan konehuone näyttää työelämän mallia Suomen parhaaksi kesätyönantajaksi valittu Uuden Tehtaan Demola on itsessään sosiaalinen innovaatio.

Hermia Oy

Demolan monialaisissa ja kansainvälisissä tiimeissä kesätyöntekijät oppivat uutta, tekevät haastavia projekteja sekä luovat verkostoja ja mahdollisuuksia tulevalle työuralleen.

T

amperelainen Uuden Tehtaan konehuone Demola on valittu Suomen parhaaksi kesätyönantajaksi 2011.

Uuden Tehtaan toiminnasta vastaa innovaatioyhtiö Hermia Oy. Voittajan valitsi Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn raati, jonka puheenjohtajana toimi työministeri Lauri Ihalainen.

– Kesätöillä on iso merkitys omalle alalle työllistymisessä. Kesätyöpaikan hyvät käytännöt vaikuttavat opiskelijoiden osaamisen kehittymiseen, työkokemukseen ja työllistymiseen jatkossa. Nyt palkittu Demola on tästä hyvä esimerkki, Ihalainen kiittelee.

Demolan konemestari Ville Kairamo kertoo, että Demolassa kesätyöntekijät toimivat aktiivisesti oman alansa asiantuntijoina ja ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa eri alojen osaajien ja yritysten kanssa.

– Monialaiset ja kansainväliset projektitiimit kootaan mukaan valittujen opiskelijoiden osaamisen ja kiinnostuksen perusteella.

Kesätyö Demolassa ei tarkoita vain palkkaa ja CV-merkintää.

Opiskelijat tulevat Demolaan oppimaan uutta, tekemään haastavia projekteja sekä luomaan verkostoja ja mahdollisuuksia tulevalle työuralleen, Kairamo sanoo.

Ei vain CV-merkintä

Malli tulevaisuuden työpaikasta

Raadin mielestä Demola edustaa uutta työn tekemisen muotoa, jossa hyvä työilmapiiri, oppiminen, vastuunanto ja työntekijöiden tukeminen ovat keskeisiä. Demolassa eri alojen opiskelijat, ammattilaiset ja tutkijat kehittävät demotuotteita ja -palveluita yrityksille.

28

Akavalainen 5 | 2011

Voittajan valinnutta raatia miellytti erityisesti Demolan kyky vastata työmarkkinoiden muutokseen.

– Suomalainen työkulttuuri muuttuu radikaalisti. Työnantajien on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota johtamiskulttuuriin ja työn mielekkyyteen. Ne

ovat tekijöitä, joilla työnantajat kilpailevat osaavasta työvoimasta, sanoo AOVAn puheenjohtaja Ted Apter.

Raati kiitti Demolaa myös siitä, että työn tulosten immateriaalioikeudet pysyvät innovaation kehittäneellä opiskelijatiimillä.

Suurin osa projektien tuloksista lunastetaan heti yritysten käyttöön.

– Demola on ymmärtänyt, millaisia mahdollisuuksia aidon vastuun antaminen tarjoaa nuorille. Tähän suuntaan työelämä jatkossa kehittyy, Apter toteaa.

Samaa mieltä ovat kesätyöntekijät, jotka ilmoittivat Demolan kisaan.

– Demola edustaa minulle visiota siitä, mitä työnteko voi lähitulevaisuudessa olla muillakin kuin vain teknisten innovaatioiden sektoreilla. Tästä syystä voisi sanoa, että Demola itsessään on melkoinen sosiaalinen innovaatio, totesi yksi Demolan mukaan ilmoittaneista kesätyöntekijöistä.

Opiskelijat innovaatiotyön voimavarana

Ville Kairamon mukaan Demolan saama palkinto on heille merkittävä, koska sitä ovat ehdottaneet juuri opiskelijat eli tulevaisuuden huippuosaajat.

– Kokemukset osoittavat, että opiskelijoilla on valtava innovaatiopotentiaali, jolla voidaan saadaan aikaan tuloksia lyhyessäkin ajassa. Demolassa myös kokeneet asiantuntijat innostuvat ja oppivat nuoremmiltaan. Demolalle ja sen projektikumppaneille opiskelijat ovat innovaatiotyön olennaisin voimavara.

Jaana Parkkola

Tervetuloa

paperittomat kokoukset!

Ammattiyhdistysliikkeen on kannettava vastuuta ympäristön tilasta, painottavat Akavan opiskelijat.

A

kavan opiskelijavaltuuskunta AOVA hyväksyi syksyllä opiskelijatoiminnan ympäristöohjelman, jonka toimenpiteet on otettu koko Akavan opiskelijayhteisössä käyttöön.

Akavan opiskelijatoiminnan ympäristövaikutuksia tarkastellaan ohjelmassa ilmastonmuutoksen torjumisen, luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen säästämisen näkökulmasta. Käytännön toiminnassa ympäristökysymykset otetaan huomioon esimerkiksi antamalla aineettomia lahjoja, valitsemalla ympäristöystävällisiä kokouspaikkoja ja suosimalla kokousruokailussa lähi- ja luomuruokaa. Lisäksi kokoukset järjestetään paperittomina.

Korkeakoulukiertueet ovat yksi suurimmista ympäristön kuormittajista Akavan opiskelijatoiminnassa. Ympäristöohjelman myötä kiertueilla muun muassa suositaan ympäristöystävällisiä hotelleja ja kierrätetään kiertueständillä syntyvät jätteet. Jatkossa myös jaettavan rekrytointimateriaalin eettisyyteen ja ekologisuuteen kiinnitetään huomiota.

AOVA kannustaa liittymään Green Office -verkostoon

WWF:n Green Office on toimistoympäristöön räätälöity ympäristöohjelma. Kun organisaatio ottaa Green Officen käyttöön, sille laaditaan käytännönläheinen ympäristöohjelma, joka sisältää monia arjessa helposti tehtäviä valintoja ja toimintamalleja.

AOVA ei opiskelijayhteisönä voi hakea omaa Green Office -merkkiä, joten se kannustaakin Akavaa ja sen jäsenjärjestöjä liitty-

mään Green Office -verkostoon.

Opiskelijat haluavat omalla toiminnallaan vaikuttaa aktiivisesti Akava-yhteisön käytäntöihin esimerkiksi tulostamisen, energiankulutuksen ja kierrätyksen suhteen.

AOVAn mielestä ympäristönsuojelun tulisi olla osa ammattiliittojen perustehtävää. Näin ammattiyhdistysliike toimisi esimerkkinä kaikille suomalaisille, jotta he kiinnittäisivät huomiota omaan toimintaansa ja sen ympäristövaikutuksiin. Ensiaskel voi

olla jo se, että muistaa sammuttaa valot, kun poistuu työhuoneesta.

Elina Havu opiskelija-asiamies

WWW.JAMK.FI/AOKK

KEHITY KOULUTUSSUUNNITTELIJANA

: <Kh>hdh<^ E s Z<K^dKͳK^ : E (8 op) ^LJǀĞŶŶLJ ŬŽƵůƵƚƵƐƐƵƵŶŶŝƩĞůŝũĂŶ ƚLJƂŶŬƵǀĂŶ ŵŽŶŝŶĂŝƐƵƵƚĞĞŶ͕ ŬĞŚŝƚć ůŝŝŬĞƚŽŝŵŝŶƚĂŽƐĂĂŵŝƐƚĂƐŝ ũĂ ƉLJƐćŚĚLJ ĞŶŶĂŬŽŝŵĂĂŶ ŬĞŶƚćŶ ƚĂƌƉĞŝƚĂ͘ <ŽƵůƵƚƵŬƐĞĞŶ ƐŝƐćůƚLJLJ ǀŝŝƐŝ ŽƐĂůůŝƐƚĂǀĂĂ ůćŚŝŽƉŝƐͲ ŬĞůƵƉćŝǀćć :LJǀćƐŬLJůćƐƐć ƐĞŬć ĞƚćƚLJƂƐŬĞŶƚĞůLJć͘ Aika: <ŽƵůƵƚƵƐ ĂůŬĂĂ ǀƵŽĚĞŶǀĂŝŚƚĞĞƐƐĂ͕ ƚĂƌŬĂƚ Ɖćŝǀćŵććƌćƚ ƐŽǀŝƚĂĂŶ LJŚĚĞƐƐć ƌLJŚŵćŶ ŬĂŶƐƐĂ͘ /ůŵŽŝƩĂƵĚƵ ŵƵŬĂĂŶ ũĂ ůƵĞ ůŝƐćć ǁǁǁ͘ũĂŵŬ͘ĮͬŽƉĞůůĞ >ŝƐćƟĞƚŽũĂ͗ <ŽƵůƵƚƵƐƐƵƵŶŶŝƩĞůŝũĂ ŶŶĂ <ĂƵŬĂŶĞŶ͕ Ɖ͘ ϬϰϬ ϱϮϬϵ ϱϱϱ͕ ĞƚƵŶŝŵŝ͘ƐƵŬƵŶŝŵŝΛũĂŵŬ͘Į

Akavalainen 5 | 2011

29

Kun sosiaalista mediaa käytetään suunnitelmallisesti ja tarvelähtöisesti, se tarjoaa hyvän vuorovaikutuskanavan työntekijöille ja työnantajille.

Sosiaalinen media henkilöstön edustajalle oiva apu TJS Opintokeskuksen Reilu Peli verkosto on tuore esimerkki siitä, miten sosiaalinen media taipuu asiantuntijaverkoston käyttöön.

Verkostossa pureudutaan sähköisen yhteistyön voimin epäasialliseen kohteluun työelämässä.

muun muassa pohtia, miten tasapainottelu yksityisen ja työroolin välillä verkossa onnistuu; millaista verkkojulkisuutta työnantaja voi odottaa työntekijältä tai missä asemassa on sopivaa puhua työhön liittyvistä asioista.

Ihana kamala sosiaalinen media

Muutakin kuin Facebook

Verkossa pidetään yhteyttä, tunnustetaan päivän kuulumiset ja vinkataan kiinnostavista, ja turhemmistakin, asioista tärkeille ihmisille ja verkostoille. Sosiaalinen media on jokapäiväistä puuhaa, mutta se on silti edennyt takkuisasti ammatilliseen käyttöön. Organisaatioissa ei vieläkään mielletä sitä hyödylliseksi työvälineeksi.

Keskusteleva kulttuuri on läpinäkyvää, mikä voi tehdä sekä organisaatiot että yksittäiset käyttäjät varovaisiksi, sillä verkossa jaettu kommentti kuuluu aiempaa laajemmalle yleisölle. Kieltämisen tai kieltäytymisen sosiaalisen median käytöstä on voitava keskustella rakentavasti. On hyvä

Vaikka sosiaalinen media otetaan usein kivuttomasti organisaation viestintä- tai markkinointistrategian osaksi, työntekijöiden omaehtoista sosiaalisen median käyttöä on suitsittu tomerammin.

Työn kannalta tärkeisiin verkostoihin osallistuminen saattaa vieläkin kaatua työpaikan käyttörajoituksiin.

Epäilyksistä huolimatta työyhteisöjen kannattaa tutkia sosiaalisen median välineitä ja mahdollisuuksia. Mukana oleminen on tilaisuus seurata ja osallistua ammatillisesti kiinnostaviin keskusteluihin sekä rakentaa ja ylläpitää verkostoja organisaatioiden sisällä, välillä ja yli.

Tietointensiivisessä työssä verkostot ja ajankohtaisten keskuste-

lujen seuraaminen ovat välttämättömiä osaamisen ylläpitämiseksi.

Ahkerat some-käyttäjät todennäköisesti imevät tätä pääomaa verkosta jo nyt. Myönteisesti suhtautuvat organisaatiot voivat tuoda sen myös suunnitelmalliseen, yhteiseen käyttöön.

Reilulla pelillä avoimeen oppimiseen

Reilu Peli -verkosto käynnistyi keväällä 2011. Luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja asiamiehille rakennettiin sosiaaliseen mediaan vuorovaikutteinen, matalan kynnyksen yhteistyöverkosto.

Reilu Peli -verkoston kehittämiseen on osallistunut TJS Opintokeskuksen lisäksi joukko akavalaisten ja STTK:laisten liittojen asiamiehiä ja asiantuntijoita. Verkostoa on tutkittu VTT:n sosiaalisen median käyttöä tarkastelevassa Openrisk -hankkeessa. Tutkimusyhteistyökumppanina Reilu Peli -verkostossa on Oulun yliopiston Tietojenkäsittelytieteiden laitos.

Suvi Pihkala tutkija, Oulun yliopisto

Reilu Peli -verkosto on tarkoitettu liittojen asiamiehille, luottamushenkilöille ja työsuojeluvaltuutetuille. Verkostoon voi liittyä rekisteröitymällä verkoston sivuilla Ning-yhteisöpalvelussa. Lisätietoja: www.reilupeli.net

30

Akavalainen 5 | 2011

A-lomien mökit ja lomaosakkeet ovat edelleen akavalaisten käytettävissä jäsenetuhintaan. Lisäksi luvassa on uusia työhyvinvointipalveluja.

Comma Image

Akavalaisille uusia työhyvinvointipalveluja Palkansaajalomajärjestöt A-lomat, SAL ja T-lomat ovat perustaneet Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT -järjestön, jonka keskeisenä tehtävänä on kehittää työikäisille suunnattua kuntoremonttitoimintaa.

U

udistamisella halutaan vastata työelämän muutoksiin ja työurien pidentämisen tarpeeseen.

– Ensi vuonna akavalaiset hakevat terveyttä ja työhyvinvointia tukevat palvelut PHT:lta, ei A-lomilta. Ensimmäiset jaksot tulevat haettaviksi vuoden 2012 keväällä, A-lomien toiminnanjohtaja Mervi Luostarinen kertoo.

Raha-automaattiyhdistys on tukenut PHT:n pilottihanketta, jossa on kehitetty uutta, kuntoremontin korvaavaa palvelua. Mukana on ollut asiantuntijaosaamista monelta taholta.

Myös perhelomatoiminta siirtyy A-lomilta PHT:lle. Uutta perhelomakonseptia kehitetään parhaillaan.

– Tavoitteena on tarjota palveluja, jotka tukevat perheiden hyvinvointia, antavat eväitä vanhemmuuteen ja lisäävät perheiden sisäistä yhteenkuuluvuutta.

– A-lomat jatkaa yhteistyötä Perhelomat ry:n kanssa, ja esimer-

kiksi juuri nyt on käynnissä haku perhelomajaksoille Huhmarin lomakeskukseen, Luostarinen muistuttaa.

sa mukana olleiden suomalaisten kokemukset ovat olleet hyvin myönteisiä.

Intervac-kodinvaihdosta hyviä kokemuksia

Akavalaiset löytävät tietoa uusista ja vanhoista palveluista A-lomien ja PHT:n tulevilta verkkosivuilta.

– Toiminnan muutoksen myötä A-lomien tiedotusrooli korostuu ja siksi olemme uusimassa myös verkkosivujamme. Lisäksi lisäämme tiedotustoimintaa A-lomien jäsenjärjestöille ja sitä kautta kaikille akavalaisille, Luostarinen lupaa.

– Meille on tärkeää, että muutosten myllerryksessä akavalaiset löytävät PHT:n uudet palvelut ja myös kaikki vanhat palvelut, joita A-lomat tarjoaa. Tässä tiedotustyössä olemme tietysti kiitollisia, kun ammattiliittojen lehdistä ja verkkosivuilta löytyy tilaa tiedotusaineistollemme.

– A-lomien mökit ja lomaosakkeet säilyvät edelleen meillä, ja akavalaiset voivat vuokrata niitä jäsenetuhintaan. Osassa mökeistä on tehty isohkoja korjauksia, jotka lisäävät mökkien viihtyvyyttä, kertoo Luostarinen.

A-lomat jatkaa kansainvälisen Intervac-kodinvaihtojärjestelmän edustajana Suomessa. Intervacin ideana on, että perheet, pariskunnat ja yksityishenkilöt vaihtavat asuntoja keskenään ja pääsevät matkoillaan tutustumaan uudella tavalla muihin maihin ja kulttuureihin.

– Kodinvaihto tapahtuu kätevästi internetissä pientä jäsenmaksua vastaan. Vaihtoja voi tehdä lähestulkoon maailman jokaiseen kolkkaan. Pitkään kodinvaihdos-

Tietoa uudistuksista verkosta

Lisätietoja: www.a-lomat.fi Helena Jaakkola Akavalainen 5 | 2011

31

Tutkittua Lapsena saadut voimavarat suojelevat työuupumukselta n Lapsena saadut voimavarat suojelevat työuupumukselta Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset vaikuttavat työuraan ja jaksamiseen vuosikymmeniäkin myöhemmin, osoittaa Työterveyslai-

toksen ja Rotterdamin Eramus-yliopiston tutkimus. Hyvä sosioekonominen asema lapsuudessa, koulumenestys ja korkea koulutustaso suojelevat työuupumukselta. Sen sijaan lapsuuden epäsuotuisat olosuhteet

voivat heikentää työhyvinvointia.

Nuoruusiän huonoja lähtökohtia voi paikata myöhemmin työelämässä, jos työ on mielekästä ja monipuolista.

Tutkimuksen mukaan laadukkaat työolot, hyvä

ja innostava työ sekä menestys työelämässä vaikuttavatkin enemmän työhyvinvointiin kuin työuraa edeltävät kokemukset.

Työssä jatkaminen pidempään kiinnostaa; eläketurvan riittävyys epäilyttää n TSuomalaisten halu jatkaa työelämässä yli 63vuotiaana on yhä lisääntynyt, mutta rinnalla kulkee huoli työelämän liian kovasta tahdista ja vaati-

muksista. Myös luottamus eläketurvan rahoituksen riittävyyteen on laskussa. Tiedot käyvät ilmi TNS Gallupin Työeläkevakuuttajat TELAl-

le tekemästä tutkimuksesta.

Tärkeimpänä työssä jaksamista parantavana asiana pidetään mahdollisuutta vaikuttaa omaan

työhön ja sen sisältöön.

Myös johtaminen ja työelämän joustot vaikuttavat siihen, miten pitkään työelämässä halutaan ja voidaan jatkaa.

Masennuslääkkeiden käyttö vähenee neljänneksen eläkkeelle jäädessä n Työterveyslaitos on vertaillut kuntatyöntekijöiden masennuslääkkeiden käyttöä ennen ja jälkeen eläkkeelle jääntiä. Masennuslääkkeiden käyttö väheni 23 prosenttia

ensimmäisenä eläkevuotena viimeisiin työvuosiin verrattuna. Eniten vanhuuseläkkeelle jäämisestä hyötyivät ne työntekijät, joilla oli ollut terveydellisiä ongelmia työssäoloaikana.

Työelämän laadun kehittäminen ja ikäjohtaminen ovat tärkeitä, mikäli halutaan, että työntekijät jaksavat työssä pidempään. Jotta ikääntyvät työntekijät jaksavat olla työssä vie-

lä eläkeiän kynnyksellä, heidän hyvinvointiinsa pitää kiinnittää erityistä huomiota.

Eläkeläisten toimeentulo parantunut 2000-luvulla

Delany Brendan/Comma Image

n Eläketurvakeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan keskimääräinen eläke on noussut huomattavat 2000-luvulla.

Keskimääräinen kokonaiseläke nousi vuosina 2000–2010 reaalisesti 20 prosenttia. Vanhuuseläkkeellä olevien keskimääräinen eläke nousi 26 prosenttia eli samaa tahtia palkkojen kanssa.

Nousuun vaikuttaa se, että uudet eläkkeet ovat olleet päättyneitä eläkkeitä huomattavasti korkeampia. Vaikka 32

Akavalainen 5 | 2011

kansaneläkkeen merkitys on nyt vähäisempi, on senkin taso kohonnut. Eläkeläisten toimeentulo on kohentunut myös verotuksen keventymisen ansiosta.

Sen sijaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien asema on heikentynyt. Nyt työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien eläkkeet ovat keskiansioihin suhteutettuna pienentyneet viisi prosenttia kymmenen aikana.

Wärtsilän Ylemmät Toimihenkilöt vuoden yritysyhdistys n Ylemmät Toimihenkilöt YTN on valinnut vuoden yritysyhdistykseksi Wärtsilän Ylemmät Toimihenkilöt ry:n. Yhdistyksellä on noin 1000 jäsentä yhtiön toimipisteissä Vaasassa, Turussa ja Helsingissä. Ylemmillä toimihenkilöillä on Wärtsilässä päätoiminen pääluottamusmies, joka toimii myös toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna. Yhdistys on vaikuttanut aktiivisesti muun muassa siihen, että vapaa-aikana matkustamisen korvauksista sekä hälytysja vuorotyökorvauksista on saatu paikallisesti sovittua.

Dtl Kai Widell

n Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn yliopistosektorin neuvottelupäälliköksi on valittu oikeustieteen maisteri Vesa Laine. Hän aloittaa työnsä joulukuussa.

Merja Laaksamo

n Akavan tutkimuspäällikkö, valtiotieteen lisensiaatti Eugen Koev nimitettiin marraskuussa pääekonomistiksi. Hän raportoi Pekka Piispaselle. Valtiotieteiden maisteri Vesa Vuorenkoski aloitti Akavan elinkeinopoliittisena asiamiehenä lokakuussa. Hän hoitaa tehtävää Mats Nymanin työvapaan ajan.

Terhi Vesiluoma

n Filosofian maisteri Pekka Piispanen on valittu Akavan yhteiskuntapolitiikasta vastaavaksi johtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään tammikuun alussa. Akavassa lakimiehenä toiminut Maria Löfgren aloitti marraskussa Akavan työelämäasioista vastaavana johtajana.

Tarkempi esittely Piispasesta ja Löfgrenistä sivulla 17.

Heli Hirvelä

Nimiä n Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY valitsi puheenjohtajakseen Juha Harjusen kaudelle 2012–2013. Harjunen työskentelee Elisa Oyj:ssä ratkaisuasiantuntijana.

n Diakoniatyöntekijöiden Liitto valitsi puheenjohtajakseen diakonissa, esh Merja Korpelan.

Kaksivuotinen kausi alkoi välittömästi valinnan jälkeen marraskuussa. Korpela on työskentelee Helsingin seurakuntayhtymässä päihdeprojektissa ja vs. toiminnanohjaajana. n Suomen Ekonomiliitto SEFE valitsi Kasperi Launiksen liiton puheenjohtajaksi kaudeksi 2012–2013. Launis on SEFEn suurimman ekonomiyhdistyksen, Helsingin Ekonomien, puheenjohtaja. Hän on työskennellyt myös SEFEn koulutuspoliittisena asiamiehenä. n Suomen kirkon pappisliitto valitsi puheenjohtajakseen Alavieskan kirkkoherran Eija Nivalan.

Nivala on ensimmäinen nainen, joka on valittu Pappisliiton puheenjohtajaksi liiton 93-vuotisen historian aikana. Puheenjohtajuuskausi on kolme vuotta ja alkoi välittömästi valinnan jälkeen marraskuussa. n Suomen Työterveyshoitajaliitto valitsi liiton puheenjohtajaksi kaudelle 2012–2013 palvelupäällikkö, työterveyshoitaja Heidi Teinosen. Teinonen työskentelee palvelupäällikönä Satakunnan Työterveyspalvelut liikelaitoksessa Porissa.

Akavalainen 5 | 2011

33

Nytt från Akava Minister Gustafsson vill stärka utbildningens kontakter till arbetslivet n Regeringens mål är att göra Finland till världens mest kunniga nation före år 2020. Enligt undervisningsminister Jukka Gustafsson är utgångspunkten för detta ambitiösa mål att varje ung person ska garanteras en studieplats och möjlighet till examen efter grundskolan. Den egna kompetensen ska också kunna kompletteras genom hela livet.

Enligt Gustafsson är det ytterst viktigt att studiehandledningen och kontakterna till arbetslivet utvecklas på alla utbildningsnivåer. Regeringen ökar resultatfinansieringen för olika utbildningsformer i avsikt att förbättra utbildningens kvalitet. Utbildningens kvalitet mäts bland annat i antalet utexaminerade, studietider och sysselsättning.

Gustafsson vill få in jämlikhet i utbildningen i utbildningspolitikens kärna. Han anser att alla, oberoende av socioekonomisk bakgrund, ska ha lika möjligheter till studier och framgång.

Förlängda yrkesbanor med hjälp av kompetensutveckling n Enligt Ida Mielityinen, Akavas utbildningspolitiska ombudsman, förutsätter kraven på förlängda yrkesbanor en ytterligare satsning på vuxenutbildning och systematisk kompetensutveckling.

Kompetensutvecklingen är en omfattande helhet som innebär utveckling av kompetensen och yrkesskickligheten under hela yrkesbanan. Utvecklingen av den

Ordföranden

Akavalainen 5 | 2011

lagen måste arbetsgivaren vid samarbetsförhandlingarna utarbeta en personalplan och utbildningsmål med syfte att främja och upprätthålla arbetstagarnas yrkeskunnande. För tillfället känner man inte till dessa bestämmelser i samarbetslagen och följer dem därför heller inte.

Ramavtalet är en julklapp till löntagarna

Laura Oja

34

egna kompetensen kan kräva en mindre uppdatering, utvidgning eller fördjupning, och i vissa fall måste man rikta sin kompetens mot helt nya områden.

Arbetsgivarna spelar en viktig roll i de anställdas kompetensutveckling. Därför är det viktigt att man börjar följa samarbetslagen vid verkställandet av personaloch utbildningsplanerna. Enligt

Ramavtalet är ett bra avtal i den rådande ekonomiska situationen. Det stabiliserar arbetsmarknaden och dämpar ökningen av arbetslösheten. Lösningen ökar löntagarnas köpkraft under avtalsperiodens bägge år.

Ramavtalet har också ett värde i sig.

Det visade att löntagarna och arbetsgivarna kan samarbeta även i ekonomiskt svåra tider. Också regeringen stöder avtalet. Det stödpaket på nästan 400 miljoner euro som regeringen utlovat gagnar framför allt löntagarna.

Ramavtalet innehåller många förslag till förbättring av arbetslivet som varit närmast omöjliga att nå i förbundsspecifika förhandlingar. Nu kommer vi till exempel åt den belastning som arbetstiderna orsakar. Förlängningen av faderskapsledigheten främjar å sin sida jämlikheten.

Preciseringarna i samarbetslagarnas personalplanering gör verksamheten på arbetsplatserna öppnare än för närvarande.

Regeringen är redo att främja livslångt lärande och satsa på utbildning, vilket jag själv anser mycket viktigt.

Jag anser det inte heller omöjligt att avtalet får en fortsättning då det går ut om två år.

Nu har löntagarna förbundit sig till arbetsfred och måttfulla löneförhöjningar för två år framöver. Jag förutsätter att även företagsledningens löner och optioner hålls rimliga. Den arbetande medelklassens mått kan vara rågat om inte företagsledningens arvoden tyglas. Skillnaden mellan ledningens och medelklassens löneutveckling har under de senaste åren blivit allt mer iögonfallande. Företagen har ett stort antal högutbildade experter på vilkas kompetens deras framgång vilar.

Man når inga resultat med bara några direktörer.

Jag önskar er en trevlig väntan på julen!

Sture Fjäder

Akavalainen 5 | 2011

35

Yllättävän moni meistä saattaa olla

Monelle suomalaiselle on kertynyt aika tavalla arkista omaisuutta, jota ei tule ajatelleeksi suurena varallisuutena, saati sijoituksena. Mielestämme se on kuitenkin sitä tärkeintä varakkuutta, josta kannattaa pitää hyvää huolta, turvata ja vastuullisesti kasvattaa. Osoitteessa op.fi/varallisuus voit itse helposti laskea, oletko sinäkin kenties ihan tietämättäsi salavarakas. Tai varaa saman tien numerosta 0100 0500 aika asiantuntijamme juttusille niin katsotaan yhdessä sinulle sopiva ratkaisu.