Akavalainen 1/2012

Akavalainen 1 | 2012

Asiantuntijoiden johtaminen on kontaktilaji Hyvästi kokousmatkat ja työhuoneet

Kuntaliitoksessa otettava henkilöstö huomioon

Akavalainen 1| 2012 “Asiakas havaitsee, ettei juominen helpota oloa, vaan aiheuttaa lisästressiä.”

Vesa-Matti Väärä

Päihde- ja mielenterveystyön asiantuntija Eeva Gröhn

Lehtikuva

4

Lehtikuva

18

4

Kuntaliitoksesta vahvana eteenpäin

8

Lyhyet

10

Asiantuntijoita johdettava osaavalla vuorovaikutuksella

12

Lääkkeitä työurien pidentämiseen

LakiWoman

14

Tutkimus- ja kehitysrahoituksessa kasvun paikka

16

Ammattikorkeakoulu-uudistus etenee hitaasti

17

Oppisopimustyyppinen koulutus on kysyttyä

18

Alkoholiriippuvuuteen puututtava ajoissa

20

Verotuksen on tuettava kasvua

21

Kolumni: Työniloa näkökulmaa vaihtamalla

22

Joustavaa yhteistyötä ja neuvottelua verkon yli

24

Uudet tilaratkaisut korvaavat omat työhuoneet

26

Ajankohtaista Euroopasta

28

Kassasta liittoon

30

Opiskelijatoiminnan kuulumisia

31

Kolme harhakuvaa eläkkeistä kumoon

32

Tepsiikö EU:n korkeakoulupolitiikka?

33

Nimiä

34

Tutkittua

35

Nytt från Akava

Luku

18

72

Vuoden 2010 aikana 3501 alle 35-vuotiaista jäi työkyvyttömyyseläkkeelle.

Heistä 72 prosenttia jäi pois työelämästä mielenterveysongelmien takia.

24 Akavalainen Järjestö- ja tiedotuslehti, jonka osoitteellinen jakelu kattaa keskusjärjestö Akavan hallinnon ja aluetoimijat, akavalaiset luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut, akavalaisten liittojen hallitusten ja hallinnon jäsenet sekä Akavan yhteistyökumppanit ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistuvat intressipiirit.

Painos 11 000 kpl Lehti verkkojulkaisuna: www.digipaper.fi/akavalainen

Akavalainen 1 | 2012

Lähde: Eläketurvakeskus

Julkaisija ja kustantaja Akava ry Rautatieläisenkatu 6 00520 Helsinki puhelin 020 7489 400 etunimi.sukunimi@akava.fi www.akava.fi

Päätoimittaja Hannamaija Helander Toimitussihteeri Jaana Parkkola Toimituksen sihteeri Tarja Paajonen Taitto Grafiaalto / Aija Aalto

Aikakauslehtien liiton jäsen Painopaikka Kirjapaino PunaMusta ISSN-L 1795-8822, ISSN 1795-8822 (painettu) ISSN 2242-0983 (verkkolehti) Ilmestymispäivä: 17.2.2012 Seuraava lehti ilmestyy: 13.4.2012 Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä Kuvassa: Antero Leppänen

Puheenjohtajalta

Päätoimittajalta

Keppijumppaa ja porkkanaa

Vyötä kiristettävä tulevaisuuden turvaamiseksi

Kaverini Antti kävi ilmaisella zumba-tunnilla kuntoklubilla, joka on rakennettu tunnetun yökerhon tilalle. Lattia oli liukas, jytä soi, hiki virtasi ja naiset hilluivat paljastavissa asuissa kuten ennen. Jotain oli kuitenkin muuttunut: tohtori-Antti oli klubin ainoa mies, tupakanhaju oli vaihtunut hienhajuun ja baarista sai vain terveyspirtelöitä.

Me suomalaiset joudumme hyväksymään veronkorotukset ja menoleikkaukset, koska valtiontalouteen tarvitaan säästöjä. Hallitus aikoo maaliskuun kehysbudjettiriihessään tehdä ikäviä, mutta välttämättömiä päätöksiä kestävyysvajeen hillitsemiseksi.

Antin arkihavainto kertoo yleisemmästä muutoksesta. Ihmiset ovat aiempaa kiinnostuneempia hyvinvoinnistaan.

Tai ainakin osa on, sillä kansa jakautuu selvästi elintapojen suhteen. Koulutus selittää valtaosan eroista.

Tupakointi on vähentynyt roimasti viimeisen 30 vuoden aikana kaikkien muiden paitsi vähiten koulutettujen kohdalla. Alkoholin kulutus puolestaan on kasvanut. Vaikka juomat ovat aiempaa miedompia, millään pirtelölinjalla ei olla. Tässäkin erot ovat suuria: kymmenesosa suomalaisista juo noin puolet kaikesta alkoholista.

Ihmiset syövät aiempaa terveellisemmin, mutta koulutusryhmien väliset erot ovat edelleen selviä. Tämä ero näkyy siten myös ylipainoisten määrässä. Lisäksi koulutetut miehet liikkuvat enemmän kuin vähemmän koulutetut.

Naisilla eroa ei juuri ole.

Työikäisten elintapasairaudet pitäisi estää ennalta, kun kasvava vanhusväestö kuormittaa terveydenhuoltoa lähivuosina. Tupakointi, runsas alkoholin käyttö, väärät ruokailutottumukset ja vähäinen liikunta lyhentävät elämää ja työuraa.

Tavallinen tallaaja voi vaikuttaa maapallon kestävyyteen eniten sillä, mitä hän panee suuhunsa ja miten liikkuu.

Sama pätee ihmisen omaan kestävyyteen, elinikään. Tietoa on, mutta toimia tarvitaan. Muuten homma menee ihan läskiksi.

Hannamaija Helander

Suomen epäedullinen ikärakenne on pitkään ollut tiedossa. Silti vasta nyt on havahduttu siihen, että nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen on tulevaisuudessa sen takia mahdotonta. Näillä näkymin valtiontalous on selvästi alijäämäinen vuonna 2015 ja sen jälkeenkin. Meidän on elettävä suu säkkiä myöten, sillä emme halua Kreikan kohtaloa.

Menoleikkauksilla ei saa vaarantaa Suomen tulevaisuutta. Osaaminen on vahvuutemme, joten koulutuksesta ei enää saa leikata. Koulutusmäärärahoja vähennettiin roimasti jo tämän vuoden budjetissa.

Veronkorotukset pitäisi kohdentaa kulutusveroihin, ei palkkaveroihin. Hallitus tuki raamisopimuksen syntymistä lupaamalla, ettei palkkaveroja korotettaisi. Lupaus on pidettävä.

Talouskasvu ja korkea työllisyysaste ovat ratkaisevia, jotta julkisen sektorin rahoitus saadaan tasapainoon. Hallituksen pitää ryhtyä työn kysyntää ja tarjontaa lisääviin rakenteellisiin toimiin. Myös julkisen sektorin palvelutuotantoa pitää tehostaa.

Nykyisessä taloudellisesti haastavassa tilanteessa on tehtävä rohkeita päätöksiä, jotta hyvinvointimallimme ja sen rahoitus turvataan. Tämä onnistuu vain, jos rakenteita uudistetaan ja valtiontalous on tasapainossa. Niissä talkoissa on kaikkien oltava mukana.

Sture Fjäder

Akavalainen 1 | 2012

Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko korostaa kuntien välisen luottamuksen tärkeyttä kuntaliitoksissa. – Salossa luottamus on kehittynyt pitkäaikaisen yhteistyön tuloksena.

Vahva kunta kestää heikotkin ajat Salossa voidaan nyt keskittyä olennaiseen, kun kuntaliitos on onnellisesti takana.

Teksti: Jaana Parkkola

S

uomen toistaiseksi suurin kuntaliitos toteutui vuoden 2009 alussa, kun Salo ja yhdeksän ympäröivää kuntaa yhdistettiin Salon kaupungiksi. Kaupunginjohtaja Antti Rantakokko astui remmiin pian liitoksen jälkeen. Muutosprosessi on Rantakokon mielestä onnistunut hyvin.

– Salon kuntaliitos lähti liikkeelle vapaaehtoiselta pohjalta, mikä on tär-

Akavalainen 1 | 2012

n

Kuvat: Vesa-Matti Väärä

keää muutoksen onnistumiseksi. Kuntien välillä oli jo vuosikymmenten ajan ollut yhteistyötä muun muassa palvelujen tarjoamisessa, Rantakokko kertoo.

Lisäksi Salon silloinen hyvä taloudellinen tilanne helpotti liitoksen sujumista. Asiaa edisti myös se, että Salo oli alueen luonteva päivittäisen asioimisen keskus, eikä kilpailevia keskuksia ollut.

Rantakokko korostaa kuntien välisen luottamuksen tärkeyttä kuntaliitoksissa. Esimerkiksi neuvottelutilanteessa avainhenkilöiden keskinäisten suhteiden on oltava kunnossa.

– Luottamus syntyy yhteisen tekemisen ja arjen kautta. Salossa luottamus on kehittynyt pitkäaikaisen yhteistyön tuloksena. Liitoksessa joudutaan tekemään myös kompromisseja, esimerkiksi palvelupisteiden ra-

kentamisessa, jotka maksavat joskus pitkänkin pennin. Suurimmalla kunnalla pitää olla tietynlaista nöyryyttä, ahneudella ei voita mitään.

Valmis vaikeampiin aikoihin Rantakokko on tyytyväinen, että Salossa tehtiin kerralla iso liitos, eikä niin, että kunnat olisivat liittyneet toisiinsa vaihe vaiheelta.

– Isompi kokonaisuus on vahvempi ottamaan vastaan talouden heikot ajat. Päätöksenteko on nopeampaa ja yksinkertaisempaa kuin esimerkiksi kuntayhtymissä.

Haasteet eivät enää liity niinkään kuntaliitokseen, vaan globaalin rakennemuutoksen aiheuttamat ongelmat ovat arkea Salossakin. Nokian ja koko matkapuhelinalan toiminta on supistunut Salon seudulla merkittävästi viime vuosina: alueelta on kadonnut noin 3000 työpaikkaa.

– Yhteisöverotulo on vähentynyt takavuosien 60 miljoonasta eurosta alle 20 miljoonaan. Kaupungin taloutta on jouduttu sopeuttamaan. Isoin haaste on korvaavien työpaikkojen löytyminen. Siksi on hyvä, että liitos on tässä vaiheessa jo takana. Nyt voi keskittyä olennaiseen.

Henkilöstö oli mukana rakentamassa uutta Saloa.

Turha hallinto pois demokratian tieltä Akavan mielestä kuntakoon kasvattaminen kehittää kunnallista demokratiaa, kun erilaisiin kuntayhtymä- ja hallintomalleihin kadonnut päätösvalta palautetaan takaisin peruskuntiin.

Rantakokko on samaa mieltä.

– Kuntayhtymissä kansalaisten vaikuttaminen on välillistä, ja maakuntamallissa vaikuttamismahdollisuudet ovat vielä pienemmät. Jos vanhasta kuntarakenteesta pidetään väkisin kiinni, isoimmat päätösasiat karkaavat omista käsistä, eikä kuntapäättäjille jää loppupeleissä juurikaan vaikutusvaltaa.

Kuntakoon kasvu edellyttää lähidemokratian kehittämistä. Salossa kuntalaisten kuulemistilaisuudet on havaittu erittäin tärkeäksi, vaikkakin perinteiseksi vaikuttamiskeinoksi. Kuulemistilaisuuksia on pidetty esimerkiksi kaavoituksesta, kouluverkoista ja vanhustenhuollon uudistuksista. Mielipiteitä on kerätty myös netin kautta.

– Kuntalaisten tarpeita on kartoitettu eri aiheisiin liittyvillä kuntalaiskyselyillä. Lisäksi palveluverkon kattavuutta on selvitetty ja kysytty, millaisia palveluja kunnan eri osissa on.

Akavan linjauksia kuntauudistukseen 2012

Henkilöstö mukaan Henkilöstön jaksaminen ja asema on otettava yhdistymisissä huomioon. Salon kaupungin pääluottamusmiehen Antero Leppäsen mukaan henkilöstö on onnistuttu ottamaan hyvin mukaan liitosprosessin eri vaiheissa. Rantakokkokin kehuu keskusteluyhteyden toimivuutta.

– Heti liitoksen alusta lähtien oli työryhmiä myös henkilöstöasioista.

Henkilöstö oli mukana rakentamassa uutta Saloa. Olen itse henkilöstön edustajana kaupunginjohtajan johtoryhmässä, joten pysyn aina hyvin ajan tasalla, Leppänen kiittelee.

Leppäsen mielestä henkilöstöllä pitää olla tunne, että heitä on aidosti kuultu.

– Toki realistinen pitää olla. Aina ei pystytä kaikkia toiveita toteuttamaan.

3. Palvelujen vähimmäislaajuus ja

Hallinto muokkautuu ajan kanssa Salon kuntaliitoksen yhteydessä kaikkien kuntien työntekijät saivat pitää työnsä.

– Liitoksessa oli periaate, että kaikki yhdistyvien kuntien työntekijät sijoitetaan vastaavaan tehtävään tai toissijaisesti lähinnä vastaavaan. Korviini ei ole kuulunut, että olisi ollut tyytymättömyyttä, Leppänen sanoo.

Sekä Rantakokko että Leppänen myöntävät, että liitos johti hallintoon, jota ei olisi syntynyt, jos sitä olisi ryhdytty rakentamaan puhtaalta pöydältä. Nyt hallintoa on muokattu eläköitymisten ja muiden siirtymisten tahdissa.

– Yleisesti tunnutaan olevan tällaisen virtaviivaistamisen kannalla.

Ainakin tämän kolmen vuoden aikana prosessi on sujunut suunnitelmien mukaisesti, Leppänen arvioi.

7. Valtionosuusuudistuksen keskei-

1. Vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kuntauudistus on tarpeellinen. Kun kuntakokoa kasvatetaan, voidaan lakkauttaa pieniä kuntayhtymiä ja palauttaa tehtävät takaisin peruskuntiin kunnallisen demokratian piiriin. Tämä vahvistaa edustuksellista demokratiaa.

2. Paras-hankkeen seurauksena syntyneitä hallintohimmeleitä on purettava kuntauudistuksen yhteydessä.

-laatu on määriteltävä. Palveluiden saatavuudelle, saavutettavuudelle ja laadulle tulee asettaa valtakunnalliset kriteerit ja niitä pitää ohjata ja arvioida. Valtion tason ohjausta tulee tehostaa.

4. Kunnan tehtäväkenttä on selkiytettävä ja sen perustehtävät on määriteltävä. Kuntien tehtäviä ei saa enää lisätä.

5. Palveluiden todelliset kustannukset on todennettava. Tämä mahdollistaa eri kuntien ja kuntayhtymien sekä muiden palveluntuottajien välisen vertailun.

6. Säästöratkaisuja ei pidä jättää yksinomaan kuntien harkintaan, vaan ne on toteutettava avoimesti valtakunnan tasolla. nen tavoite pitää olla yhdenvertaisuuden takaaminen ja kannustaminen laadukkaiden, vaikuttavien ja kustannustehokkaiden palveluiden järjestämiseen.

8. Henkilöstö on otettava alusta asti mukaan rakenteita ja tuottavuutta koskevien uudistusten valmisteluun.

9. Kuntien määrän vähentyessä pitää kunnissa työskentelevillä olla muutosturvaa, jonka tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa uuteen työhön pääsyä silloin, kun toimintoja, esimerkiksi toimintayksiköitä tai oppilaitoksia, lakkautetaan.

10. Työssäkäyntialue tai asiointialue voi olla hyvä pohja kuntarakenteelle.

Akavalainen 1 | 2012

Salon pääluottamusmies Antero Leppäsen mielestä henkilöstöllä tulee olla liitosprosessin aikana tunne, että heitä on aidosti kuultu.

–Esimerkiksi opettajan on vaikea työllistyä muihin tehtäviin kuin opettajaksi. Jos paikkoja ei ole, mitä sellaisessa tilanteessa on tehtävissä?, pohtii Leppänen, joka on itsekin työskennellyt lukion ruotsin kielen lehtorina.

Toisaalta Salossa on tietyillä akavalaisilla aloilla puutetta osaavasta työvoimasta. Lastentarhanopettajista esimerkiksi joka kuudes on epäpätevä ja myös sosiaalialan osaajia, erityisopettajia ja lääkäreitä on vaikea saada tulemaan Saloon.

– Henkilöstön pätevyyden kehittäminen, esimerkiksi työajalla kouluttautuminen, voisi olla yksi ratkaisu.

Kouluttautuminen on tähän saakka jäänyt pitkälle yksilön omalle kontolle, Leppänen toteaa.

Järjestelmä ei saa ohjata liikaa, vaan järkevä tapa toimia.

Miten kuntauudistus etenee? n

Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta valmistuu helmikuussa.

n

Rakennetyöryhmän selvitystä esitellään 19 alueellisessa tilaisuudessa helmi–maaliskuussa. Kunnilta kerätään tilaisuuksissa palautetta selvityksestä ja vastataan kuntauudistusta koskeviin kysymyksiin.

n

Alueelliset tilaisuudet ovat osa kuntien kuulemista. Tilaisuuksien lisäksi kunnilta pyydetään kirjalliset lausunnot selvitystyön ehdotuksiin.

n

Kuulemisen jälkeen hallitus tekee keväällä 2012 linjaukset kuntauudistuksen etenemistavoista, kriteereistä ja uudesta kuntarakenteesta.

Lähde: www.valtiovarainministerio.fi (1.2.2012)

Akavalainen 1 | 2012

Akava painottaa, että kuntakoon kasvu edellyttää luottamusmies- ja työsuojeluorganisaation kehittämistä ja toimintaedellytysten parantamista.

Leppäsen mukaan tilanne Salossa on tässäkin suhteessa esimerkillinen.

– Resurssit ovat hyvät, eikä niistä ole koskaan ollut erimielisyyksiä.

Muutosturvan haasteet Akava ajaa kuntien työntekijöille muutosturvaa, jonka tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa uuteen työhön pääsyä silloin, kun esimerkiksi toimintayksiköitä tai oppilaitoksia lakkautetaan.

Salossa muutosturvatoimenpiteitä tai -suunnitelmia ei ole toteutettu, koska kuntaliitoksen tuoma henkilöstön irtisanomissuoja on voimassa.

Leppänen näkee muutosturvan ja siihen liittyvän koulutuksen akavalaisittain haastavana.

Järkeistämisen paikka Akava pitää tärkeänä, että uudistuksen yhteydessä kunnan tehtäväkenttää selkiytetään ja sen perustehtävät määritellään. Kuntien tehtäviä ei saa enää lisätä.

Rantakokko on samaa mieltä.

–Tai jos lisätään, on ne resursoitava.

Akavan mielestä kuntien valtion tason ohjausta tulee tehostaa. Kuntien palvelujen vähimmäislaajuus ja -laatu olisi määriteltävä valtakunnallisilla kriteereillä. Rantakokko suhtautuu valtakunnalliseen kriteeristöön varovaisesti.

–Kunnan tehtävänä on tarjota palvelut kuntalaisille. Kriteerien sijaan olisi keskityttävä palveluprosesseihin eli miten palvelut käytännössä tehdään. Toimintatavoissa on paljon järkeistämisen varaa. Esimerkiksi vanhustenhuollossa aika on käytettävä asiakaspalvelutyöhön, ei turhaan raportointiin, Rantakokko painottaa.

– Liika määrittely ja raportointi voi viedä ojasta allikkoon. Järjestelmä ei saa ohjata liikaa, vaan järkevä tapa toimia.

Pitäisikö lakkosakkoja korottaa?

Pertti Porokari, puheenjohtaja, Ylemmät Toimihenkilöt YTN

Ei. Työntekijöiden mielenilmaisut johtuvat pääsääntöisesti työnantajan laittomista toimista, kuten työaikalainsäädännön tai yhteistoimintalain vastaisesta toiminnasta. Suomalaisilla työntekijöillä on hyvin korkea työmoraali, eivätkä he ryhdy ilkeyttään mielenilmaisuihin.

Työnantajan laittomiin toimiin pitäisi pystyä puuttumaan nykyistä paremmin esimerkiksi ryhmäkanneoikeuden avulla.

Salossa voidaan keskittää voimat nyt ajankohtaisiin taloushaasteisiin.

Muualla Suomessa katseet kiinnittyvät kuntakarttoihin.

Kuntauudistusta ei saa viivyttää Valtiovarainministeriön selvitys kuntien talouden kehittymisestä on karua luettavaa. Selvityksen mukaan kolmasosa kunnista on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa 2020-luvulla.

Kuntien talouden kestävyys ja niiden mahdollisuudet tuottaa laadukkaita palveluita ovat jo nyt huolestuttavan heikot.

Palveluiden saatavuus ja laatu vaihtelee sen mukaan, missä kunnassa asuu.

Keskustelu kuntauudistuksen romuttamisesta tai jarruttamisesta on vellonut alkuvuoden ajan. Akavan mielestä vahvoihin peruskuntiin pohjautuva ja kuntien määrän vähentämiseen tähtäävä kuntauudistus on tarpeellinen ja tulisi toteuttaa suunnitellussa aikataulussa.

– Uudistuksessa on tärkeintä laadukkaiden, asiakaslähtöisten ja kustannustehokkaiden palveluiden turvaaminen. Jotta laadukkaiden palvelujen tarjoaminen pystytään turvaamaan myös tulevaisuudessa, on henkilöstön korkeasta ammattitaidosta pidettävä huolta, Fjäder toteaa.

– Kuntauudistusta ei pidä enempää viivyttää, vaikka syksyn kuntavaalit tuovatkin aikatauluun oman haasteensa, toteaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Palveluiden korkeasta laadusta huolehtiminen takaa myös sen, että työskentelyolosuhteet kunnissa ovat ammattieettisesti kestävät. Lisäksi Fjäder muistuttaa, että henkilöstö on tärkeää ottaa valmisteluun mukaan.

Akavalaisten arki kyseessä Kunnat ovat merkittäviä korkeasti koulutettujen työllistäjiä. Noin kolmannes akavalaisista työskentelee kuntasektorilla.

Kuntauudistus koskettaa akavalaisia sekä työntekijöinä, veronmaksajina että kuntapalveluiden käyttäjinä.

– Jäsentemme asiantuntemus on otettava kuntauudistuksessa käyttöön. Kuntien henkilöstöllä on paljon arvokasta tietoa, joka on syytä hyödyntää.

Jaana Parkkola

Simopekka Koivu, asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto

Työmarkkinoiden vakaus ja ennustettavuus ovat osa Suomen kilpailukykyä. Sen varmistaminen edellyttää työmarkkinoiden häiriöttömyyttä ja neuvotteluteitse tapahtuvaa ristiriitojen ratkaisemista. Laittomat työtaistelut murentavat työmarkkinajärjestelmämme uskottavuutta. Hyvityssakkojen korottamisen yhteydessä Suomen työrauhajärjestelmä tulisi uudistaa kokonaisuudessaan.

Janne Metsämäki, valtiosihteeri, työ- ja elinkeinoministeriö

Lakkosakot on sidottu indeksiin ja niihin tehtiin indeksikorotus viime vuoden joulukuussa. Raamisopimuksessa työmarkkinajärjestöt sopivat luottamusta lisäävien toimien valmistelusta työmarkkinatoiminnassa. Tavoitteena on tehdä ehdotuksia neuvottelukulttuuria ja -käytäntöjä parantavista toimista. Kysymys lakkosakoista noussee esiin näissä keskusteluissa.

Akavalainen 1 | 2012

Lyhyet Muutoksia työttömyysturvaan ja sosiaaliturvamaksuihin Vuodenvaihteessa astui voimaan työttömyysturvaa koskevia muutoksia. Peruspäiväraha on 1.1.2012 lähtien 26,09 euroa päivässä.

Aiemmin määräaikaisena voimassa ollut laki lomautettujen päivärahan maksamisesta muutettiin pysyväksi vuoden alussa. Lain mukaan työntekijät, jotka on lomautettu osaksi viikkoa kokonaisiksi työpäiviksi, saavat nyt päivärahan ilman sovittelua. Lakimuutoksen takia muokattiin myös työttömyysturvalain kokonaistyöajan käsitettä.

Sosiaaliturvamaksuihin eli työttömyysvakuutus-, sairausvakuutus- ja eläkevakuutusmaksuihin tehtiin myös vuosittaiset tarkistukset. Maksumuutokset ovat nähtävissä muun muassa työeläkevakuutusyhtiöiden sivuilta. n

Tiukempaa sääntelyä rakennusalalle

Eväitä maahanmuuttajien järjestäytymisen tueksi Palkansaajakeskusjärjestöt ovat tuottaneet yhteistyössä julkaisun Faktaa ja fiktiota maahanmuutosta – opas henkilöstön edustajille. Julkaisu antaa tietoa maahanmuutosta ja vinkkejä maahanmuuttajien järjestäytymisen tukemiseksi.

Julkaisu on saatavissa pdf-tiedostona osoitteessa www.akava. fi/julkaisut n

Lainattua

Rakennusalalla sovellettavia tilaajavastuulain säännöksiä halutaan tiukentaa. Tarkoitus on tehostaa tilaajavastuulain toimivuutta ja tarjota tilaajalle paremmat mahdollisuudet varmistaa sopimuskumppanin luotettavuus ja torjua näin harmaata taloutta rakentamistoiminnassa.

Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän esityksen mukaan rakentamistoiminnassa on jatkossa tehtävä tilaajavastuulain mukaiset selvitykset ja todistukset siitä huolimatta, että sopimuspuolen toiminta on vakiintunutta tai tilaajan ja sopimuspuolen sopimussuhde on vakiintunut. Myös tapaturmaturmavakuutuksen ottaminen on selvitettävä.

Lisäksi rakentamistoimintaan esitetään korotettua laiminlyöntimaksua, jos tilaaja on tehnyt sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan tahon kanssa tai tietoisena siitä, että sopimuskumppani ei noudata lakia. Muutosten on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2012.

Työryhmän puheenjohtajana toimi hallitusneuvos Tarja Kröger työ- ja elinkeinoministeriöstä ja sen jäsenet oli koottu kolmikantaisesti. Akavaa työryhmässä edusti lakimies Jaana Meklin. n

”Tutkijat odottavat voivansa ilmaista itseään mediassa tiedemaailman ehdoin. He pettyvät, kun asiat eivät mene noin.”

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen, Acatiimi 1/2012

Linkkivinkki

”Missä suomalaiset tapaavat, siellä on känni.”

Sykettätyöhön.fi

Näkökulma-palsta, Lääkärilehti 4/2012 ”Loistavistakin PISA-tuloksista on Suomelle saman verran iloa kuin hyvästä juniorivalmennuksesta huppu-urheilulle.”

Toiminnanjohtaja Heikki Kauppi, TEK-lehti 1/2012

Akavalainen 1 | 2012

Työturvallisuuskeskuksen uusi sähköinen palvelu Sykettätyöhön.fi on suunnattu erityisesti pk-yrityksille.

Palvelu sisältää työkaluja työhyvinvoinnin kehittämiseen ja sen avulla työpaikat voivat ratkoa ongelmia, jotka haittaavat työntekoa. Kannattaa tutustua!

Lyhyet Lehtikuva

Harmaan talouden torjuntaa tehostetaan Hallitus tehostaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa. Harmaan talouden riskialoja ovat työvoimavaltaiset alat, jotka myyvät palveluja kuluttajille ja joiden tuloista merkittävä osa tulee käteismyynnistä. Näillä aloilla selvitetään muun muassa elinkeinoharjoittajan velvollisuutta antaa kuitti.

Kuitinantovelvollisuuden selvittäminen perustuu majoitus- ja ravitsemisalan harmaan talouden torjuntaa pohtineen työryhmän ehdotukseen. Ehdotuksen mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriö ryhtyy selvittämään kassakoneiden manipulointia ja työaikakirjanpitoa majoitus- ja ravitsemisalalla. Työryhmän loppuraportissa on myös useita ehdotuksia, joilla voidaan karsia muun muassa lakisääteisten tiedonantovelvoitteiden kustannuksia yrityksille.

Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö tekee selvityksen käteispalkkojen kieltämisestä. Parturi-kampaamoalan ja kauneudenhoitoalan harmaan talouden torjumiseksi asetetaan työryhmä.

Muistathan, että asiakkaan on hyvä pyytää aina kuittia, jos sitä ei anneta automaattisesti! n

Harmaan talouden torjuntakampanja jatkuu Poliisihallituksen koordinoima Harmaa talous – musta tulevaisuus -kampanja jatkuu vuonna 2012 ja pyrkii tavoittamaan entistä laajemman kohderyhmän. Kampanjan tukijoina ja tekijöinä on laaja joukko organisaatioita, myös Akava.

Lisätietoja www.mustatulevaisuus.fi n

Akavaaka tarjoaa tietoa korkeakoulutetuista Uusin Akavaaka-tilastokooste ilmestyi vuoden alussa. Akavaaka-julkaisu tarjoaa monipuolista tietoa korkeasti koulutettujen asemasta Suomessa. Akavaaka sisältää tietoa muun muassa korkeasti koulutettujen työttömyydestä, työajoista, palkoista, koulutuksesta ja järjestäytymisestä. Akavaakan tiedot ovat luettavissa Akavan nettisivuilla www.akava.fi/akavaaka n

Akavalainen 1 | 2012

Asiantuntijoiden johtaminen on vuorovaikutuslaji Johtaminen ja esimiestyö vaatii osaamista, jonka kehittämiseen on kiinnitettävä huomiota jo korkeakouluopinnoissa.

Teksti: Ulla Aitta, tutkija

J

ohtaminen ja esimiestyö on vihdoin ymmärretty niin keskeiseksi erityisosaamista vaativaksi tehtäväksi, että maan hallitus on kirjannut sen kehittämisen hallitusohjelmaansa.

Akavalaisista miehistä 29 prosenttia ja naisista 13 prosenttia työskentelee yritysten ja julkishallinnon eritasoisissa johtotehtävissä. Akavalaisilla on asiantuntijuuden johtamisessa kaksoisrooli: he toimivat sekä itse esimiehinä että näiden johdettavina asiantuntijoina.

Johtamisen ja esimiestyön uudet haasteet Työelämätutkimukset ovat jo vuosia osoittaneet, että työpaikoilla kaivataan johtamisen ja esimiestyön kehittämistä. Uudistuksia tarvitaan muun muassa siksi, että työelämässä on käynnissä sukupolvenvaihdos. Työelämään tulevat nuoret ovat entistä koulutetuimpia ja he odottavat esimiehiltään nykyistä tasavertaisempaa ja vuorovaikutteisempaa johtamista.

Toinen vähintään yhtä merkittävä tekijä on teollisen yhteiskunnan muuttuminen tieto- ja palveluyhteiskunnaksi. Enemmistö suomalaisista palkansaajista työskentelee asiantuntijatehtävissä, joihin teollisen tuotannon työnjohtaja- tai pomomalli ei sovellu.

Tämän päivän esimiestyö on ennen

10

Akavalainen 1 | 2012

n

Kuva: Lehtikuva

kaikkea tiedon ja ihmisten johtamista.

Tieto- tai asiantuntijaorganisaatiot tarvitsevat menestyäkseen itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä, sitoutuneita ja itse itseään johtavia työntekijöitä.

Toki myös asiantuntijaorganisaatioissa esimiesten on huolehdittava siitä, että heidän johdettavansa tekevät sovitut työt ja saavat aikaan tuloksia.

Asiantuntijatyön ymmärtäminen tärkeää Asiantuntijoiden johtaminen perustuu vuorovaikutteiseen esimiestyöhön, jossa keskustelu ajaa esimiehen yksinpuhelun ohi. Vuorovaikutuksen avulla esimiehet ymmärtävät, millaisia vaati-

Johtaminen on erityisasiantuntija-ala, johon pätevyys tulisi hankkia sekä koulutuksen että kokemuksen kautta.

muksia tieto- ja asiantuntijatyö asettaa heidän johdettavilleen. Esimiehiltä ei voida kuitenkaan vaatia, että he pystyisivät hallitsemaan jokaisen johdettavan työn sisällön yksityiskohtaisesti. Esimiesten tehtävänä on vastata toimenkuvien ja työnjaon selkeydestä.

Asiantuntijatyön ydin on tiettyyn erityisalaan perustuva ammattitieto.

Itsenäinen työote on olennainen osa ammattitaitoa. Jos halutaan, että asiantuntijat saavuttavat työssään parhaat mahdolliset tulokset, on heidän johtamisessa ymmärrettävä näitä kahta asiantuntijuuden perusulottuvuutta.

Esimiesten on huolehdittava, että asiantuntijoilla on mahdollisuus päivittää ja uudistaa omaa osaamistaan.

Myös hyvät työehdot ja -olosuhteet turvaavat asiantuntijoiden riittävän itsenäisyyden ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön.

Asiantuntijan on voitava ennalta sovituissa puitteissa päättää itse, miten työnsä organisoi ja ajoittaa ja miten saavuttaa parhaiten työlleen asetetut tavoitteet. Tähän tarvitaan riittävän joustavia työaikoja, työaikapankkeja ja etätyökäytäntöjä.

Esimiesten on ymmärrettävä asiantuntijatyön vaatimukset myös siksi, että he kykenevät ennakoimaan ja tunnistamaan asiantuntijatyöhön liittyviä kuormitusriskejä.

Esimiehillle on annettava riittävästi aikaa aikaa ja resursseja esimiestyön hoitamiseen.

Johtamisen kehittämisverkosto kerää ideat talteen Sosiaali- ja terveysministeriö ja Työterveyslaitos ovat rakentamassa valtakunnallista Johtamisen kehittämisverkostoa, jonka tavoitteena on n selvittää hyvän johtamisen ja esimies työn käytäntöjä sekä tukea hyvien joh tamistapojen juurtumista työpaikoille n luoda laatukriteerit hyvälle johtamiselle julkisella sektorilla ja edistää niiden toteutumista julkisen sektorin johtamiskäytännöissä n edistää ikäjohtamisen periaatteiden toteutumista työpaikoilla n kehittää johtamiskoulutusta yhdessä järjestettävien tahojen kanssa.

Kuka huolehtii esimiehistä?

Edellinen tiivistys antaa pienen häivähdyksen siitä vaativasta tehtäväkentästä, joka asiantuntijatyötä johtavilla esimiehillä on edessään joka päivä. Myös esimiestyö ja johtaminen on erityisasiantuntija-ala, johon pätevyys tulisi hankkia sekä koulutuksen että kokemuksen kautta.

Akavan tavoitteena on, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perustutkintoihin sisällytetään kaikille tutkinnon suorittajille pakollisia opintojaksoja, jotka käsittelevät esimiestyötä ja johtamista nykypäivän työorganisaatioissa.

On myös huolehdittava siitä, että esimiehille annetaan työpaikoilla riittävästi aikaa ja resursseja esimiestyön hoitamiseeni. Johtajien ja esimiesten on voitava päivittää ja uudistaa omia esimiestaitojaan ammatillisella täydennyskoulutuksella koko työuran ajan.

Tieto muutettava arjen käytännöiksi Johtamisen ja esimiestyön muuttumista ja kehittämisen haasteita on tutkittu yliopistoissa ja korkeakouluissa jo vuosikymmeniä. Tarjolla on valtava määrä tietoa, minkälaista johtajuutta ja esimiestyötä työpaikoilla kaivataan.

Suurin haaste on, miten olemassa oleva tieto saadaan viedyksi työpaikkojen arkikäytäntöihin. Tässä työssä Akavalla, sen jäsen- ja neuvottelujärjestöillä sekä aluetoiminnalla on suuri rooli ja vastuu. Akavalaiset esimiehet ja asiantuntijat ovat asiantuntijajohtajuuden parhaita asiantuntijoita. Heidän tehtävänään on kaventaa tätä kuilua sekä rakentaa tiedon ja osaamisen siltoja teoriasta käytäntöön.

Verkoston johtoryhmässä ovat edustettuina ministeriöt, työmarkkinaosapuolet sekä keskeiset tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittajat. Akavan edustajana toimii kehitysjohtaja Anja Uljas, Suomen Ekonomiliitto SEFE ja varajäsenenä asiamies Arja Laine, Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL. Yhteyshenkilö Akavan toimistossa on tutkija Ulla Aitta.

Verkostoon ovat tervetulleita kaikki toimijat, jotka haluavat vaikuttaa työpaikkojen johtamiseen ja esimiestyöhön, kuten eri sektoreiden työpaikat, koulutusorganisaatiot, koulutus- ja kehittämispalvelujen tuottajat, asiantuntijat ja tutkijat, työterveyshuollot, ministeriöt, työmarkkinajärjestöt sekä alueelliset toimijat.

Lisätietoa: www.johtamisverkosto.fi

Akavalainen 1 | 2012

11

Lääkkeitä työurien pidentämiseen Työurien pidentämiseen on löydettävä tepsiviä keinoja maaliskuun lopussa pidettävään kehysriiheen mennessä.

Teksti: Maria Löfgren, johtaja

T

yöurien pidentämisestä etsitään apua julkisen talouden tasapainottamiseksi. Mitä pitempään ihmiset ovat töissä, sitä useampi on maksamassa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidosta. Työurien pidentäminen ei tarkoita pelkästään sitä, että seniorit jäävät myöhemmin eläkkeelle, vaan työuria on pidennettävä myös alusta ja keskeltä.

Nuoret liukkaasti työhön kiinni Nuorten syrjäytyminen työelämästä pitää estää. Paras tae työllistymiselle on tutkintoon johtava opiskelu. Sosiaaliturvaetuuksien ja koulutusjärjestelmi-

12

Akavalainen 1 | 2012

n

Kuva: Lehtikuva

en pitää olla sellaisia, että ne tukevat nopeata opiskelemaan pääsyä ja nopeampaa valmistumista. Siksi nuoria ja vastavalmistuneita koskevaan yhteiskuntatakuuhankkeeseen on panostettava.

Erityisesti työurien alkua lyhentävät pätkätyöt ja niiden väliin jäävät työttömyyskaudet. Vakituisen työsuhteen puute koskee etenkin naisia.

Akavalaisista määräaikaisista 80 prosenttia haluaisi pysyvää työtä.

Pelko työttömyydestä uuvuttaa Liian moni tipahtaa työelämästä kesken kaiken. Työkyvyttömyyseläkkeelle

jäädään hyvin varhain, keskimäärin 52vuotiaana. Erityistä huolta pitää kantaa nuorista. Esimerkiksi vuoden 2010 aikana 3500 alle 35-vuotiaista jäi työkyvyttömyyseläkkeelle, heistä suurin osa mielenterveyssyiden takia.

Työhyvinvointia lisäävät ja liiallista kuormitusta ehkäisevät toimet ovat välttämättömiä, jos työuria halutaan pidentää. Niiden vaikuttavuus riippuu kuitenkin siitä, miten työnantaja ja koko työyhteisö sitoutuvat kehittämään työntekijöiden jaksamista. Tässä liikutaan alueella, joka vaihtelee työpaikoittain ja yksilöittäin. Tämän vuoksi työpaikoille tarvitaan tehokkaita varhaisen puuttumisen ja tuen

malleja ja entistä tiiviimpää yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Kuormitus pitää määritellä lainsäädännössä nykyistä täsmällisemmin, jotta toimet vaikuttavat.

Osaamisen pysyttävä tuoreena Suurin syy akavalaisten uupumisen taustalla on pelko työpaikan säilymisestä. Työhyvinvointia lisäisi siis parhaiten varmuus oman työn pysyvyydestä.

Työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen ja osaamisen kehittäminen edistävät organisaation tavoitteiden toteuttamista ja työntekijän omaa työllistymistä. Koulutustarjonta on saatava vastaamaan erilaisten työpaikkojen ja eri henkilöstöryhmien tarpeita. Osaamisen kehittämistä on tehostettava yhteistoimintasäännöksiä täsmentämällä, jotta koulutukseen sitoudutaan suunnitelmallisesti. Läpi työuran tapahtu-

vaan osaamisen kehittämiseen on luotava verotuksellisia kannusteita niin palkansaajalle kuin työnantajallekin.

Seniorit poispotkittavien listan kärjessä Irtisanomiset kohdistuvat erityisesti ikääntyneisiin työntekijöihin. Irtisanominen on muodollisesta irtisanomissuojasta huolimatta helppoa ja halpaa.

Niinpä työnantajat mieluummin hukkaavat seniorien osaamisen kuin miettivät keinoja, miten seniorien työkokemuksen voisi hyödyntää esimerkiksi mukauttamalla totuttuja työnorganisointitapoja.

Lainsäädäntöä rukattava Työurien pidentäminen edellyttää, että myös työlainsäädännön ydintä uudistetaan. Esimerkiksi työsuhdeturvaa,

työaikoja ja muita työssä jaksamiseen vaikuttavia lakipykäliä on uskallettava tarkastella nykyisen työelämän vaatimusten näkökulmasta. Muutoin on vaarana, että edes työntekijän suojaksi säädetyt pykälät eivät tosiasiassa suojaa työntekijää vaan estävät yksilölliset ratkaisut.

Erityisesti on tarkasteltava, turvaako nykyinen muodollinen irtisanomissuoja riittävästi laittomilta irtisanomisilta. Nykyään sellaisiakin työntekijöitä irtisanotaan, joiden työ ei ole vähentynyt. Työnantajalla pitäisi olla suurempi vastuu työpaikan menettämisen taloudellisista haitoista.

Keinona voisi olla esimerkiksi lakisääteinen palkanluontoinen irtisanomiskorvaus.

Akavalainen 1 | 2012

13

Tutkimus- ja kehitysrahoitus uuteen kasvuun T&k-rahoituksen huono tilanne on uhka työllisyydelle ja talouskasvulle.

Uudet työpaikat syntyvät yhä useammin yrityksiin, joissa on paljon innovaatiotoimintaa.

Teksti

T

alouden tasapaino, kasvu ja työllisyys ovat pääosassa maaliskuussa, kun hallitus neuvottelee seuraavien vuosien budjettikehyksestä. Kehysriihen päätöksillä hallitus sopeuttaa hallitusohjelman tavoitteet talouden realiteetteihin.

Toistaiseksi eniten puhetta on riittänyt talouden pitkän ja lyhyen aikavälin rakenteellisesta alijäämästä. Hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt käyvät myös vuoropuhelua työllisyysasteen nostamiseen ja työurien pidentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä.

Pidemmällä aikavälillä ratkaisevia ovat kuitenkin talouskasvua tukevat toimenpiteet, joilla voidaan rakentaa

n

Vesa Vuorenkoski, elinkeinopoliittinen asiamies

uudenlaista huippuosaamiseen perustuvaa Suomea. Toistaiseksi nämä niin sanotut kasvupanostukset ovat jääneet hallituksen budjettivalmisteluja koskevassa keskustelussa vähäiselle huomiolle.

Tiukoista tavoitteista pidettävä kiinni Selviytyminen 1990-luvun lamasta perustui voimakkaaseen tutkimus- ja tuotekehitysrahoitukseen. Silloin nähtiin, että osaaminen ja kyky osaamisen hyödyntämiseen ovat yksi tärkeimmistä kilpailueduistamme kansainvälisillä markkinoilla.

Vaikka Suomi on menestynyt ja rakentanut yhden maailman parhaista

Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot 2004–2010 Mrd

7 6 5 4

1,28

1,42

0,59

0,66

0,69

1,16 1,04

1,04

0,55

0,53

1,08 0,57

0,56 5,10

4,85

4,85

4,51

3 2

1,18

3,88

3,68

4,11

1 0

2004

2005

2006

2007

2008

Korkeakoulusektori Julkinen sektori Yritykset Yritykset Julkinen sektori Korkeakoulusektori Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010, Tilastokeskus

14

Akavalainen 1 | 2012

2009

2010

innovointijärjestelmistä, kohtaamme entistä kovempia haasteita uusien työpaikkojen ja kasvun luomisessa.

Suomella on jo pidempään ollut tavoitteena, että tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen osuus olisi yhteensä neljä prosenttia bkt:sta. T&k-rahoitukseen luetaan yritysten tutkimusja kehitystoiminta sekä kaikki julkiset tutkimusvarat, joita kanavoidaan muun muassa yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. T&k-rahoitus on Suomessa noin seitsemän miljardia euroa. Yritysten osuus t&k-rahoituksesta on ollut selvästi suurin, noin kaksi kolmasosaa.

Hallitukset ovat viimeisen vuosikymmenen aikana sitoutuneet kasvattamaan t&k-rahoitusta niin, että se muodostaisi neljä prosenttia bruttokansantuotteesta. T&k-rahoituksen lisääminen on myös osa Euroopan unionin 2020 kasvustrategiaa, jonka yksi tavoite on saavuttaa kolmen prosentin t&k-rahoituksen taso EU:n jäsenmaissa.

T&k-rahoituksella turvataan työllisyyttä Suomen neljän prosentin tavoite on kova, mutta realistinen. Tavoite jo lähes saavutettiin vuonna 2009 bkt:n kasvun hyytymisen seurauksena. Silloin t&k-rahoitus oli 3,96 prosenttia bkt:sta. Tämä tapahtui samaan aikaan, kun t&k-menot laskivat ensimmäistä kertaa lähes kolmeenkymmeneen vuoteen. Erityisesti yksityisen sektorin rahoitusosuus on viime vuosina pienentynyt.

Nykyisen budjettikehyksen peEnsinnäkin korkeakouluilla on järjestelmän arvioinnissa on todettu, rusteella t&k-rahoituksen bkt-suhde merkittävä rooli sekä yrittäjyyden kasettä bisnesenkeleiden verokannustimet jatkaa tuolloin alkanutta laskuaan. vualustana että yrittäjyyskulttuurin tulisi toteuttaa. Hyvin suunnitelluilla Hallituskauden lopussa vuonna 2015 luojana ja yrittäjien kouluttajana. On verokannustimilla on tutkimusten mut&k-rahoitus voi laskea jopa 3,2 prokyettävä luomaan kasvuyritysympäriskaan saavutettu merkittäviä myönteisiä sentin tuntumaan, jolloin neljän protö, joka tukee uudenlaisia palveluja ja vaikutuksia. Niiden roolia uusien yrisentin tavoitteesta puuttuu lähes 2 innovaatioita tarjoavien yrityksien kastysten kasvun rahoituksen kiihdyttäjämiljardia euroa. Tämä vaje syntyy erivua ja kansainvälistymistä. nä pidetäänkin tärkeänä. tyisesti yksityisen sektorin t&k-rahoiKannustava asenneilmapiiri tukee Osaamisintensiivisten yritysten tuksen taantumisesta. innovatiivisuuden kehitystä. Tarvitaan toimintaa voitaisiin tukea myös t&kPanostus korkeatasoiseen tutkimyös markkinalähtöisiä kannustimia, verovähennyksellä, joka antaa yritykmukseen ja kehitykseen synnyttää kuten verotusta, joka tukee oivallusten sille mahdollisuuden sijoittaa aiempaa uutta tietoa, joka luo uutta yritystoija uusien ideoiden toteuttamista niin, suuremman osan tuotoista kasvun tumintaa ja työpaikkoja. Erityisenä haasettä niistä syntyy lisäarvoa. kemiseen. Yli 70 prosentilla OECD:n teena on, että Suomessa on vähemmän jäsenmaista ja yli puolella EU:n jäkasvuhakuista yritystoimintaa senmaista on tutkimus-, kehitkuin muissa korkean osaamistatämis- ja innovaatiotoimintaan son ja samankaltaisen elinkeinokannustavia elementtejä verojärPanostus korkeatasoiseen rakenteen maassa. Asia on olenjestelmässä. tutkimukseen synnyttää uutta nainen, koska kasvuyritysten Yritysten kannustaminen osuus työllisyyden lisäyksestä t&k-rahoituksen lisäämiseen on tietoa, joka luo uutta yrityson suuri, viime vuosina lähes 50 tärkeää kansallisten tavoitteiden toimintaa ja työpaikkoja. prosenttia. kannalta. Samaan aikaan on pidettävä huoli siitä, ettei julkinen t&k-rahoitus yliopistoille, tutkiKorkeakouluilla muslaitoksille ja ammattikorkeamerkittävä rooli kouluille vaarannu.

Myös kansallisen innovaatiostrategian Merkittävät panostukset tutkimuktärkeimpiä tavoitteita on rahoitus- ja seen ja kehitystoimintaan on kiistatta Bisnesenkeleille ja yrityksille palvelujärjestelmän uudistaminen, jotollut keskeinen tekijä, jolla Suomi on verokannustimia ta se tukisi nykyistä paremmin kasvupystynyt vastaamaan yhä globaalimyrittäjyyttä. Tämä tavoite on haasteelNuorten innovatiivisten yritysten man kilpailun tuomiin haasteisiin ja linen. mahdollisuuksia saada yksityisten päämahdollisuuksiin. Nämä panostukset Miten yritysten innovaatiorahoiomasijoittajien rahoitusta on tuettava. on pidettävä esillä myös maaliskuun tuksen huonoa kehityssuuntaa voidaan Kansainvälisessä Suomen innovaatiokehysriihessä. muuttaa?

Yrityksille suunnattu julkinen t&k-rahoitus ja verokannusteet ovat Suomessa alle OECD-keskitason % BKT:sta 0,40 0,35

T&k-tuki verokannusteiden muodossa

Suora tuki yritysten t&k-menoihin

0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05

Kreikka (2005)

Meksiko

Puola

Slovakia (2008)

Turkki

Sveitsi (2008)

Luxemburg

Uusi-Seelanti

Islanti (2008)

Saksa

Portugali

Suomi

Australia (2006)

Alankomaat

Tanska (2008)

Ruotsi

Norja (2008)

Unkari

Irlanti

Iso-Britannia (2008)

Espanja

Japani

Tsekki

Itävalta

Belgia

Yhdysvallat (2008)

Ranska (2008)

Kanada (2008)

Korea (2008)

0,00

Lähteet: OECD, based on OECD, R&D tax incentives questionnaire, January 2010; and OECD, Main Science and Technology Indicators Database, March 2010.

Akavalainen 1 | 2012

15

Ammattikorkeakouluuudistus etenee jähmeästi Ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistus siirtyy vuosilla eteenpäin.

Teksti: Ida Mielityinen, koulutuspoliittinen asiamies

A

mmattikorkeakoulu-uudistus käynnistyi kovalla vauhdilla syksyllä 2011. Uudistuksen tavoitteena oli tukea ammattikorkeakoulujen perustehtäviä: työelämälähtöistä koulutusta ja soveltavaa tutkimusta, joka palvelee aluekehitystä. Ammattikorkeakoulujärjestelmästä haluttiin tehdä entistä laadukkaampi, vaikuttavampi ja kansainvälisempi.

Uudistuksen pääpaino oli hallinnon ja rahoituksen uudistamisessa.

Tavoitteena oli siirtää rahoitus kokonaan valtiolle, kun se nykyisin jakaantuu valtion ja kuntien kesken. Lisäksi kaikki ammattikorkeakoulut haluttiin muuttaa osakeyhtiömallisiksi.

Rahat loppuivat kesken Taloudelliset realiteetit tulivat kuitenkin opetusministeriössä vastaan. Ammattikorkeakoulujen rahoitusta ei ollutkaan varaa siirtää valtiolle. Samassa rytäkässä peruttiin lupaus, että osakeyhtiömuutoksesta ei seuraisi korkeakoululle taloudellisia menetyksiä.

Ammattikorkeakoulujen rahoituksen uudistaminen on siirretty osaksi valtionosuusjärjestelmän kokonais-

16

Akavalainen 1 | 2012

n

Kuva: Lehtikuva

uudistusta, joten uudistus lykkääntyy osin ainakin vuoteen 2015. Amk-lakia uudistetaan nyt toimilupien osalta, ja tässä yhteydessä ammattikorkeakoulut saavat lisää valtaa koulutusvastuidensa määrittelyyn. Myös hallinnon uudistamista pyritään viemään eteenpäin.

Tavoitteena on tehdä kaikista ammattikorkeakouluista osakeyhtiöitä.

Erityisen vaikeaksi tilanteen tekee se, että valtio toteuttaa ammattikorkeakouluihin kohdistuvat säästöt alkuperäisessä laajuudessaan, joten ammattikorkeakoulut joutuvat säästämään yli kymmenen prosenttia toimintamenoistaan.

Rohkeutta rakenteiden uudistamiseen Akava on uudistuksen mutkistuttua erityisen huolissaan siitä, kenen ehdoilla merkittävä koulutuspoliittinen uudistus tapahtuu. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder on vedonnut erityisesti kuntapäättäjiin vastuullisten ja rohkeiden rakenteellisten ratkaisujen puolesta. Koulutuksen laatua ei voida taata, jos resurssit pirstoutuvat pieniin yksiköihin ympäri maata ja maakuntia.

Alueilla on lyötävä hynttyyt yhteen ja katsottava korkeakoulukarttaa koko alueen kehittämisen näkökulmasta.

Jos kuntapäättäjillä ja muilla ammattikorkeakoulujen ylläpitäjillä ei ole rohkeutta uudistusten toteuttamiseen, päätösvalta lipeää käsistä. Valtioneuvosto tekee viime kädessä päätökset toimilupia uudistaessaan.

Koulutuksen maksettava itsensä takaisin Uudistus on iso mahdollisuus ammattikorkeakouluille, koska ne saavat lisää päätösvaltaa koulutusohjelmien laatimisessa. Ammattikorkeakouluilla on ainutlaatuinen mahdollisuus osoittaa, että ne seuraavat työelämän kehitystä ja uudistavat rohkeasti tutkintojensa tavoitteita ja sisältöjä.

Akavalle koulutuksen kehittämisessä äärimmäisen tärkeä näkökulma on koulutuksen yksilölle tuoma hyöty. Tästä syystä Akava puolustaa koulutusmäärien mitoittamista siten, että korkeakoulun käyneellä on mahdollisuus työllistyä koulutustaan vastaavalla tavalla. Tämä on sekä yhteiskunnan että yksilön etu.

Oppisopimustyyppiselle koulutukselle on kysyntää Teksti: Ida Mielityinen, koulutuspoliittinen asiamies

n

Kuva: Lehtikuva

Oppisopimustyyppisellä täydennyskoulutuksella on pystytty vastaamaan ammatillisiin erikoistumistarpeisiin.

K

orkeasti koulutetuille ei ole aiemmin ollut tarjolla riittävästi laajoja koulutuskokonaisuuksia osaamisensa kehittämiseen. Näin on todettu muun muassa aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen (nk. AKKU-uudistus) selvityksissä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä teki ehdotuksen korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta vuonna 2008.

Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus perustuu työelämän osaamistarpeisiin. Siinä suoritetaan 30–60 opintopisteen kokonaisuus, josta työpaikalla tapahtuvaa oppimista on vähintään puolet.

Räätälöityä osaamisen kehittämistä Osaamista on voitava kehittää monella tavalla työuran aikana. Sitä on voitava päivittää, laajentaa ja syventää tai joskus suuntautua uudelle alalle. Oppisopimus nähtiin joustavana koulutusmuotona, jossa pitkäkään koulutusaika ei heikennä työvoiman saatavuutta.

Vuosina 2009–2011 tehdyt koulutusesitykset osoittavat, millaisiin osaamistarpeisiin koulutukset vastaavat. Koulutuksia on syntynyt erilaisiin ammattilaisten erikoistumistarpeisiin.

Koulutukset voivat myös tähdätä jo vakiintuneisiin tai uusiin ammatillisiin kokonaisuuksiin, joihin ei ole varsinaista tutkintoon johtavaa koulutusta.

Oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta on hyödynnetty muun muassa perioperatiivisessa hoitotyössä, akateemisessa yhdyskuntasuunnittelus-

Oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta on hyödynnetty muun muassa leikkaussalien erikoisosaamiseen tähtäävässä koulutuksessa.

sa, satamatoiminnoissa, kuntapalveluiden tuotekehittämisessä sekä talous- ja velkaneuvonnassa.

Yritykset ja organisaatiot tarvitsevat erityisesti niiden omien prosessien kehittämiseen kytkeytyvää osaamista.

Tutkinnon jälkeinen koulutus liittyy myös korkeakoulujen tutkintokoulutuksen kehittämiseen. Työelämälähtöiselle toteutusmallille ja joustavalle tutkinnon jälkeiselle koulutukselle vaikuttaa olevan kysyntää.

Rahoitus turvattava Vuonna 2010 valtion talousarvioissa varattiin neljä miljoonaa euroa oppisopimustyyppisiin täydennyskoulutuksiin. Vuonna 2010 rahoitettiin 1241 korkeakoulutettujen oppisopimusta 35 eri koulutushankkeessa. Rahoituksen säilyttäminen on tärkeää, jotta uusi

koulutusmuoto pääsee kehittymään.

Rahoitus on tulevaisuudessa rakennettava niin, että yritykset voivat ja haluavat osallistua koulutuksen rahoitukseen. Koulutuksen on oltava sellaista, että siitä halutaan maksaa eli työantajalle on oltava siitä höytyä.

Joulukuussa hyväksytyssä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen nimeksi linjattiin erikoistumiskoulutus. Tavoitteena on luoda laadunvarmistusjärjestelmä, jolla yksittäisten koulutusten laatu turvataan. Asiaa valmistellaan samassa aikataulussa ammattikorkeakouluuudistuksen kanssa.

Juttu perustuu muun muassa julkaisuun Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen mallia etsimässä (toim. Irene Gröhn 2011).

Akavalainen 1 | 2012

17

Äkillinen yrjötauti vai kauhea kankkunen?

Lipittelystä voi tulla tiukka koukku. Riippuvuuteen pitää puuttua ajoissa.

Teksti: Paula Launonen

T

erhi on 41-vuotias henkilöstöpäällikkö. Virkeästä olemuksesta ei arvaa, että vielä pari vuotta sitten nainen heräsi joka aamu pöhnäisenä. Tavallisena arki-iltana punkkupullo tyhjeni melkein huomaamatta Facebook-kavereiden kanssa chatatessa ja Greyn anatomiaa vilkuillessa.

Vähitellen lipesi Maanantaista torstaihin kontrolli piti, mutta viikonloppujen annoksia Terhi ei laskenut: tissuttelu oli luvallista lau-

18

Akavalainen 1 | 2012

n

Kuva: Lehtikuva

antaiaamusta sunnuntai-iltaan riippumatta siitä, oltiinko miesystävän mökillä tai kotisohvalla.

– Kauppakorkeassa kaljoittelu oli osa iloista opiskelijaelämää. Työelämään siirryttyäni aloin käyttää alkoholia myös rentoutumislääkkeenä.

Aluksi riitti lasillinen viiniä ennen nukkumaanmenoa. Vähitellen Terhin iltaharrastukset harvenivat.

Kuntosalille tai työväenopiston espanjan tunnille ei enää riittänyt energiaa.

– Selitin itselleni, että työ vie kaikki mehut. Todellinen syy oli kuiten-

kin se, että halusin nopeasti kotiin. Jo puoliltapäivin aloin ajatella keittiön kaapissa odottavaa pulloa.

Työnsä Terhi hoiti. Suhdettaan alkoholiin hän joutui vakavasti miettimään vasta, kun esimies alkoi ihmetellä toistuvia lyhyitä poissaoloja. Siinä vaiheessa juominen oli ollut päivittäistä jo monta vuotta.

Työterveyshuolto avuksi Päihde- ja mielenterveystyön asiantuntija Eeva Gröhn tapaa työssään päteviä, tunnollisia ja kunnianhimoisia ihmisiä,

Koko kuukausi kännissä

Alkoholiongelmista on uskallettava puhua, mikäli havaitsee omassa tai työkaverin käyttäytymisessä suurkulutuksen piirteitä.

n

n

n

joiden alkoholinkäyttö on muuttunut riippuvuudeksi.

Monet pystyvät salaamaan ongelman työyhteisöltä siihen asti, kunnes alkaa tulla ”äkillisiä vatsatauteja” ja eri paikoista hankittuja sairauslomatodistuksia.

– Oireita ovat myös heikentynyt työteho, esimiehen välttely sekä alakulo ja hermostuneisuus. Heikkoa oloaan ihminen voi selittää esimerkiksi uniongelmilla.

Jyväskyläläisessä Työterveys Aallossa työskentelevä Gröhn on ottanut tehtäväkseen päihdeongelmien ennaltaehkäisyn. Hän kiertää yrityksissä puhujana ja kouluttajana. Gröhnin mukaan vain 16 prosenttia työyhteisöistä käsittelee päihdeasioita järjestelmällisen ohjelman avulla. Gröhnillä on hyviä kokemuksia työpaikoista, joilla ennaltaehkäisy otetaan vakavissaan.

– Päihdeohjelma toimii, kun ihmisiä ei tarvitse ohjata hoitoon, vaan tilanne saadaan haltuun työterveyshuollon voimin.

Ongelmasta on puhuttava Gröhn rohkaisee avoimuuteen. Päihdekoukkua kukaan ei kehitä tahallaan, eikä riippuvuudesta pidä syyllistää. Kissa on nostettava pöydälle, jos havaitsee suurkulutuksen merkkejä itsessään tai työkaverilla. Alkoholinkäytön määrää mittaava auditkysely kuuluu työterveyshuollon rutiineihin.

Kun Gröhn havaitsee runsaan juomisen oireita, hän panee asiakkaan miettimään elämäänsä kokonaisvaltaisesti. Löytyykö taustalta perhe-, parisuhde- tai rahahuolia? Miten menee työpaikalla esimiehen, kollegoiden ja alaisten kanssa?

– Sitten mietitään alkoholin roolia.

Asiakas havaitsee, ettei juominen helpota oloa, vaan aiheuttaa lisästressiä.

Gröhn sanoo, ettei hän komenna ketään lopettamaan. Haitat oivallettuaan asiakas laatii raitistumissuunnitelmansa itse.

Päihdeterapeutti korostaa asiakkaan omaa vastuuta, hänen näkökulmiensa huomioimista ja asiallista neuvontaa.

Alkoholin terveysriskeistä ihmiset tietävät yllättävän vähän.

– Harva tietää, että jo yhden illan runsas juominen voi tulehduttaa haiman. Myös aivojen terveydelle alkoholi on iso uhka.

Kannustuksella irti pullosta Vaikka haitat ovat vakavia, Gröhnin mielestä myönteinen asenne antaa pelottelua paremmat lähtökohdat koukusta irtautumiselle.

– Näen jatkuvasti onnistumisia.

Ihmiset tekevät muutoksia elämäntavoissaan, kun heitä tuetaan oikealla tavalla.

Yhtenä kannustimena Gröhn käyttää laboratoriotestejä. Jos maksakoe näyttää hyvälle, asiakas huokaa helpotuksesta. Tie kohti raittiutta voi alkaa pienin askelin.

– Ensin hän on juomatta arkena ja annan siitä hyvää palautetta. Pian hän kokeilee raittiutta viikonloppuisin.

Useimmat joutuvat päättämään ehdottomasta linjasta, sillä suurkulutuksesta ei yleensä ole paluuta kohtuukäyttöön.

Raittius maistuu – Kun alkoholi on muuttanut kehon kemiaa, tahto jää toiseksi. Yritin ensin vähentämistä. Kun huomasin juovani entiseen malliin, olin tosi pettynyt.

Minun piti kiertää korkki kiinni lopullisesti, Terhi sanoo.

Raitistumisen myötä löytyi jälleen liikunnan ilo – kuntosalikortti on voimassa, ja uusi hauskuus ovat lavatanssit.

Pitkästä aikaa Terhi suunnittelee elämäänsä eteenpäin. Juuri nyt ajankohtainen hanke on tuleva Kuubanmatka, jonka vuoksi on kerrattava espanjaa ja opeteltava salsan alkeita.

Suhde miesystävään päättyi, koska tämä ei ymmärtänyt Terhin raittiutta.

Työhön on tullut terve ote. Henkilöstöpäällikkö jättää työt konttorille.

Iltaisin ja viikonloppuisin päässä pyörivät ihan muut asiat. Parasta on mielen hallinta.

– Sellaiset konfliktit, joihin en voi vaikuttaa, eivät enää rassaa. Nukahdan joka ilta tyytyväisenä omaan panokseeni tässä elämässä ja aamulla herään uteliaana uuteen päivään.

n

n

n

Suomessa yli 90 % työikäisistä käyttää alkoholia.

Miehistä noin 40 % ja naisista 20 % on riskikäyttäjiä.

Suomalainen on joka vuosi 30 vuorokautta humalassa.

Osasta tulee suurkuluttajia tai riippuvaisia.

Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan joka toisen työyhteisössä on alkoholihaittoja.

Mikä on kohtuujuomista?

Missä kulkee riskiraja?

Tarkista alkoholinkäyttösi verkossa: www.taitolaji.fi

Lähteet: Työterveyslaitos ja www.taitolaji.fi

Päihdeohjelma työpaikalle n

Tee aloite esimiehelle tai ota yhteys työterveyshuoltoon. n Kysy ohjelmamalleja Työturvallisuus keskuksesta, Terveyden ja hyvin voinnin laitoksesta, Myllyhoito yhdistyksestä tai omasta työterveys huollostasi. n Ohjelman painopiste on ennalta ehkäisyssä. Se sisältää ohjeita myös korjaavaan toimintaan, kuntoutuk seen ja kriisinhallintaan.

Auta kaveria Jos huomaat työkaverissasi liiallisen juomisen merkkejä, ota asia puheeksi hänen kanssaan. Päihderiippuvainen ei yleensä itse myönnä ongelmaansa, vaan tarvitsee ympäristön apua herätäkseen. Jos hyssyttelet tai peittelet juovan työkaverin mokia, teet karhunpalveluksen sekä työyhteisölle että hänelle itselleen.

Akavalainen 1 | 2012

19

Verotuksen rakenteella on merkitystä Akavan pääekonomisti Eugen Koevin mielestä Suomen hallituksen veropolitiikan lähtökohtana on oltava kasvun tukeminen.

Teksti

H

allitus suunnittelee mittavia valtiontalouden säästötoimia vuosille 2013–2015. Säästöjen kohteet ja lisätulojen lähteet päätetään maaliskuun budjettiriihen yhteydessä.

Akavan pääekonomisti Eugen Koevin mielestä ei ole lainkaan samantekevää, mihin veronkorotukset kohdistetaan.

– Verotuksella on aina ei-toivottavia sivuvaikutuksia, koska verot vaikuttavat siihen, miten kannustavana työntekoa, yrittämistä, säästämistä ja investointeja pidetään. Eri veromuodot eivät kuitenkaan ole samalla viivalla.

Useimpien ekonomistien arvio on, että kasvun ja työllisyyden kannalta suora työn verottaminen on haitallisempaa kuin kulutuksen verotus, Koev toteaa.

n

Jaana Parkkola

– Hetemäen työryhmän loppuraportissa on erinomaisen hyvin kiteytetty, että vaikka arvonlisäverollakin on kielteisiä vaikutuksia työllisyyteen, se ei suhteellisena verona vähennä kouluttautumisen ja työuralla oppimisen tuottoa. Se ei myöskään heikennä kannusteita yrittäjyyteen tai eteenpäin pyrkimiseen.

Suomessa jyrkkä progressio Veronmaksajain Keskusliitto teki viime vuoden lopulla Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 -selvityksen, jossa vertailtiin työn verotusta 18 OECDmaassa. Selvityksen mukaan pienten palkkojen verotus on Suomessa kevy-

Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja muissa Länsi-Euroopan maissa 2011 % 54 52 50 48 46 44 42 40 38 36 34 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 20 000

Suomi

30 000

40 000

50 000

Muut Länsi-Euroopan maat

60 000

70 000

80 000

Vuosiansio 2011, euroa Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2011

20

Akavalainen 1 | 2012

empää kuin Euroopassa keskimäärin, mutta tulojen noustessa verotus kiristyy enemmän kuin muualla Euroopassa.

Esimerkiksi 25 000 euron vuosipalkkaa verotetaan Suomessa 2,4 prosenttiyksikköä kevyemmin kuin eurooppalaisissa vertailumaissa. Sen sijaan 59 000 euron vuosipalkkaa verotetaan Suomessa 2,8 prosenttiyksikköä ankarammin. Keskituloisen, runsaat 38 000 euroa ansaitsevan tuloveroprosentti on Suomessa hieman alle 30, kun se on esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa noin 25.

Suomalainen verotus ei selvityksen mukaan myöskään kannusta lisätulojen hankkimiseen. Keskituloisen lisätuloa verotetaan Suomessa 5,7 prosenttiyksikköä kireämmin kuin keskimäärin muissa Euroopan maissa.

– Ansiotuloverotuksen kevennykset ovat tähän saakka painottuneet pienituloisiin. Tavoitteenamme on, että pääsemme myös akavalaisten verotuksessa yleiseurooppalaiselle tasolle. Tilanne ei saisi ainakaan huonontua nykyisestä, Koev toteaa.

90 000 100 000

110 000 220 000

Kannustavampaa verotusta Koevin mukaan verotus ei tällä hetkellä kannusta työntekijöitä sitoutumaan.

– Verotuksessa on kaksi näkökulmaa: oikeudenmukaisuus ja kannustavuus. Aina kun korostetaan verotuksen kannustavuutta, tarkoitetaan, että verorasituksen tulisi olla kohtuullinen.

Organisaatioiden kannustinjärjestelmät liittyvät Koevin mielestä tiiviisti ansiotulojen verotukseen.

– Yritysten inhimillisen pääoman karttuminen edellyttää, että yritysjohto ja henkilöstö ovat sitoutuneita yhtei-

Kolumni Marja-Liisa Manka

Työniloa näkökulmaa vaihtamalla

siin tavoitteisiin. Toimivat kannustinjärjestelmät ovat tässä avainasemassa.

Koev viittaa inhimillisellä pääomalla organisaation osaamispääomaan. Organisaatiot luovat inhimillistä pääomaa yhdistämällä erilaista osaamista. Tämä vaatii henkilöstön ja johdon sitoutumista, mikä puolestaan edellyttää palkitsemista.

Rajaveroaste, eli kuinka paljon lisäansiosta joutuu maksamaan veroa, vaikuttaa siihen, kuinka kannustavaksi palkkausjärjestelmä muodostuu.

– Suomessa korkea rajaveroaste mitätöi lisäansioiden palkitsevuuden, kun korotuksesta ei jää juuri mitään käteen, Koev huomauttaa.

Inhimillisen pääoman kasvua tuettava Suomessa on perinteisesti osattu huolehtia yritysten fyysisestä pääomasta, kuten rakennuksista ja tuotantolaitteista. Nykyisessä yhteiskunnassa on kiinnitettävä huomiota myös osaamisintensiiviseen yrittäjyyteen, jossa inhimillisestä pääomasta huolehtiminen on tärkeää.

Kohtuullinen ansiotuloverotus edistää Koevin mielestä osaamisintensiivisten yritysten syntyä ja kasvua.

– Inhimillisen pääoman karttumisen ja osaamisintensiivisen yrittäjyyden edistäminen edellyttää, että myös johto- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevien verotusta lasketaan. Tämä tarkoittaa tuloveroasteikon portaiden tulorajojen korottamista ja korkeampien veroasteiden alentamista. Jos tämä osoittautuu tällä hetkellä mahdottomaksi, tilannetta ei saisi ainakaan pahentaa kiristämällä entisestään näiden ryhmien ansiotuloverotusta.

Eräs kiinalainen bambulajike tekee juuriaan maan alle viisi vuotta, kunnes se kuudentena vuonna työntää versonsa rytinällä. Bambu saattaa suotuisissa olosuhteissa kasvaa jopa metrin päivässä, aina 40-metriseksi. Työurien jatkamiseksi on rakennettu juuria jo pitkään. Kaikki tietävät, että liian aikaisen työelämästä lähdön hinta on miljardeja puhumattakaan rahalla mittaamattomista arvoista.

Eikö olisi siis aika saada työhyvinvoinnin versot kasvuun? Uskon, että näkökulman vaihdos tepsii. Unohdetaan ongelmakeskeinen ajattelu ja suunnataan katse työniloa mahdollistaviin voimavaroihin. Rentona ja myönteisenä epäkohtiakin kestää paremmin, kun muistaa, että ristiriidaton elämä ei ole edes mahdollista. Sitä paitsi se olisi tylsää. Katsokaamme myös molemmat peiliin, niin työnantaja kuin työntekijäkin.

Henkilöstö on aidosti pääomaa, jonka avulla organisaatio voi menestyä. Nääntyneet, kiusatut ja pomotetut eivät yllä huippusuoritukseen. Negatiivinen stressi kiristää pinnaa, saa tarttumaan hätäisesti ensimmäiseksi esille tulevaan asiaan ja pahimmillaan sairastuttaa sydämen ja sielun. Myös aikuisiän diabetes ja dementia voivat seurata pitkäkestoista psyykkistä kuormitusta.

Siksi työhyvinvointia on tarpeen johtaa: asettaa tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Johtamisen lisäksi on arvioitava toimenpiteiden vaikuttavuutta muillakin kuin ongelmista kertovilla tunnusluvuilla, kuten sairauspoissaoloprosenteilla. Työyhteisön toimivuudesta kertovilla mittareilla voidaan tarttua keskeisiin kehittämiskohteisiin.

Mikä sitten vahvistaa työniloa? Hyvä johtaminen on vastavuoroista ja toiveikkuutta lietsovaa, sillä esimiehen innostus siirtyy työntekijöihin. Yhteisöllisyyden edistämiseksi kannattaa nostaa esille työn tähtihetkiä, onnistumisia työkavereiden ja asiakkaiden kanssa. Tervehditään ja kehutaan toisiamme. Työn mielekkyys lisääntyy sananvallasta ja oppimisen mahdollisuuksista.

Työnilo on myös jokaisen työntekijän vastuulla. Sitä ei löydy kaupan hyllyltä, eikä Joku Muu voi tuoda sitä. Ole siis oman elämäsi ohjaksissa ja pidä huoltokirjaa itsestäsi kysymällä: Mitä minä voisin tehdä?

Työnilon kasvattamissuunnitelmaan voi ottaa mallia Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä, jossa on tehty työhyvinvointisopimusmalli ja opas. Siitä löytyy sekä päättäjille, esimiehille että työntekijälle vuosikello, jonka avulla itse kukin voi suunnitelmallisesti johtaa työhyvinvointia.

Elämässä on hyvä olla muutakin kuin työtä. Tee joka päivä jotakin kivaa: liiku, lue, opi, harrasta ja haaveile. Kirjaa päivittäin ilonaiheita, koska se, mihin huomio kiinnittyy, valtaa mielen ja voimistuu.

Marja-Liisa Manka työskentelee Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun professorina. Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL valitsi Mankan Vuoden Yhteiskuntatieteilijäksi 2011.

Akavalainen 1 | 2012

21

Joustavaa yhteistyötä ja neuvottelua verkon yli Videoneuvottelut ja verkkokokoustaminen saavuttavat suosiota monista syistä: ne vähentävät matkustamistarvetta, tuovat säästöjä, tehostavat työntekoa ja helpottavat arkea.

Teksti: Ritva Siikamäki

V

ideoneuvottelujen ensimmäinen tuleminen tapahtui 90-luvulla. Ne ovat tärkeä osa yhdistetyn viestinnän konseptia. Termi yhdistetty viestintä tai yhtenäisviestintä ei oikein välitä unified communications -perusideaa, joten puhun mieluummin älytyöstä, toteaa teknologiajohtaja Jorma Mellin TDC Oy:stä. TDC on operaattori, joka tuottaa yrityskäyttöön tietoliikenne- ja yhdistetyn viestinnän ratkaisuja, kuten videoneuvotteluja. Älytyö pohjautuu Mellinin mukaan paljolti tekniikan nopeaan kehitykseen: erityisesti optiikan ja tietoliikenneyhteyksien kehitys sekä mobiiliteknologian nousu ovat mahdollistaneet viestinnän ja työnteon uudenlaiset kokonaisratkaisut.

Nykyaikaisessa asiantuntijatyössä tieto, keskustelu, näkemykset ja aineistot kulkevat verkossa. Fyysisen kokoontumisen sijaan kokoonnutaan verkossa. Verkkopohjaisia neuvottelusovelluksia käytetään nykyään paljon kokoustamisessa, mutta myös työryhTDC:n Jorma Mellin (vas.) ja Taneli Vuorinen

n

Kuva: TDC/Cisco ja Ritva Siikamäki

mä- ja projektityöskentelyssä, tiedotustilaisuuksissa ja seminaareissa.

töohjeiden jakelussa havainnollisuutensa takia.

Aina online Ensimmäisiä videoneuvotteluratkaisuja, jotka nykyoloissa näyttäytyvät yritelminä, piinasivat hitaat yhteydet ja kömpelöt käyttötavat. Nyt on tarjolla toimivia ja helppokäyttöisiä kokonaisratkaisuja ja palveluja, joita voidaan sovittaa asiakkaiden tarpeiden mukaan.

– Kuluttajatuotteiden kehitys edistää työkulttuurin muutosta. Ainahan sitä ollaan verkossa – työpaikan tai kodin yhteyksillä tai tien päällä. Kannettavat laitteet tietokoneista älypuhelimiin ja pelikonsoleihin ovat kameralla varustettuja. Televisioihin on saatavilla kameroita lisävarusteena, pian varmaan vakiovarusteena, kuvailee Mellin.

Sosiaalisen median suosio ja visuaalisen kulttuurin voimistuminen vaikuttaa toimintatapojen muutokseen.

Videoiden käyttö yleistyy koko ajan kuluttajapuolella muun muassa käyt-

Mielikuvitus rajana Mellinin mukaan eri toimialat ovat omaksuneet verkkopohjaisten työskentelyn eri tahtiin ja tavoin. Hiukan yllättäen julkishallinto on kakkosena kiinnostuksessa ja käytössä tietotekniikka- ja tietoliikenneyritysten jälkeen.

Opetusala, oikeuslaitos ja terveydenhuoltoala ovat jo pitkään hyödyntäneet videoneuvotteluja, ja yritysten tulostiedottaminen tapahtuu verkkolähetyksenä lähes oletusarvoisesti. Alueellistaminen on tuonut valtionhallintoon monipaikkaisen työskentelyn.

– Suomi on pitkien etäisyyksien maa, joten kotimaisessakin toimintaympäristössä kannattaa pohtia kokousten toteuttamistapoja, huomauttaa Mellin.

Verkkokokoustyökaluja on lukuisia alkaen tilatiedon esittämisestä, pikaviestimistä ja työryhmätyöskentelystä video- ja verkkoneuvotteluihin joko asiakkaan tiloissa tai erillisissä huoneissa. Useat yrityskäyttöön suunnitellut sovellukset toimivat pilvipalveluina ja ovat yhdistettävissä erilaisiin laitteisiin ja toimistosovelluksiin. Saatavilla on ilmaisiakin ohjelmistoja kevyempiin, tilapäisempiin tarpeisiin, kuten Skypen verkkokokoustoiminto.

Kustannussäästöt merkittäviä Videoneuvotteluilla ja verkkotyöskentelyllä saavutetaan säästöjä työmatkakuluissa. Samalla aikaa vapautuu muuhun käyttöön ja hiilijalanjälki pienenee.

Mellinin mukaan työn tehostuminen on keskeistä, mutta hienoinkaan tekniikka ei voi kokonaan poistaa elävässä elämässä kokoustamisen ja tapaamisen tarvetta.

22

Akavalainen 1 | 2012

TDC:n Telepresence-videoneuvotteluhuoneessa tulee tunne, että kaikki kokouksen osallistujat ovat saman pöydän ääressä.

Uutta toimintakulttuuria – Työyhteisössä toimintakulttuurin muutos on olennaisempaa kuin tekniikka tai ohjelmistot. Jotta verkkokokoustaminen ja muut uudet työskentelytavat saadaan otettua tehokkaasti käyttöön, tarvitaan oppimista, yhteisten pelisääntöjen sopimista sekä uudenlaista johtamista ja suunnittelua, kuvailee henkilöstöjohtaja Taneli Vuorinen TDC:stä.

– Johdon tuki uusille toimintatavoille on ratkaisevaa työyhteisössä.

Johtajien ja esimiesten lisäksi kuka tahansa voi toimia tienavaajana, kunhan innostusta riittää. Vanhasta luopuminen on usein vaikeampaa kuin uuden oppiminen. On panostettava opastamiseen ja kouluttamiseen, hän muistuttaa.

Mellin painottaa käyttäjäkokemusten merkitystä. Laitteiden ja ohjelmistojen toimivuus, käytön helppous ja yhteensopivuus ovat ratkaisevia.

Ryhtiä kokoustamiseen Mellin ja Vuorinen ovat yhtä mieltä video- ja verkkokokousten ylivertai-

sesta tehokkuudesta perinteisiin kokouksiin nähden. Videoneuvottelut alkavat ja päättyvät ajallaan, osallistujat valmistautuvat paremmin, työskentely on keskittynyttä ja etenee asialistan mukaan. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin rooli korostuvat verkkokokouksissa. Aineistojen työstäminen yhdessä ja tallennusmahdollisuus sujuvoittavat työntekoa.

Uusien työkalujen pitää houkutella uuteen toimintakulttuuriin.

Parempaa työelämän laatua ja elämänlaatua Vuorinen painottaa verkkopohjaisten ratkaisujen merkitystä työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukena sekä elämänlaa-

dun parantajana. Työnteko ja muu elämä sopii paremmin samaan pakettiin, kun kokoukset ja työryhmätyöskentely eivät enää välttämättä vaadi matkustamista.

– Kun työn takia ei tarvitse lähteä niin usein reissuun, jää enemmän aikaa perheelle ja itselle. Tämä edesauttaa työhyvinvointia ja parantaa elämänlaatua. Varsinkin kansainvälisissä tehtävissä toimiville videoneuvottelut ovat iso apu, koska esimerkiksi aikaerorasituksen aiheuttama kuormitus vähenee. Uusilla työskentelytavoilla voidaan vaikuttaa jopa työurien pituuteen.

– Vaikka työskentely ajasta ja paikasta riippumatta on tätä päivää, elämme kuitenkin murrosvaihetta, jossa useimmilla on iso oppimisen paikka.

Jonain päivänä varmaan hymähdetään sille, että aikanaan kokoukset ja seminaarit eroteltiin toteuttamistavan mukaan. Videoneuvottelusta puhutaan tulevaisuudessa pelkkänä neuvotteluna, verkkokokouksesta kokouksena, ennakoi Vuorinen.

Etätyökin arkipäiväistyy työksi.

Akavalainen 1 | 2012

23

Monitilatoimistot ja hubit syrjäyttävät työhuoneet Oma työhuone on monelle saavutettu etu, josta ei haluta luopua. Tulevaisuuden työpaikka on kuitenkin työntekopaikkojen verkosto. Pääpaikka on monitilatoimisto, jossa vain harvalla on oma työpöytä.

Teksti: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu

n

Kuva: Rita Miklán

välituntien ansiota. Vastaavia hengähdystaukoja tarvittaisiin myös työelämään.

T

yö on muuttunut entistä enemmän tietotyöksi, mutta työpaikat muistuttavat ulkoisesti ja toiminnallisesti vielä 1970-lukua. Tosin kirjoituskoneiden, paperipinojen ja tiukan esimiesvalvonnan tilalle ovat tulleet tietokoneet.

– Osa fyysisessä ympäristössä olleista asioista on nykyisin virtuaalisessa ympäristössä, paperikaaos on mennyt aineettomalle työpöydälle. Meillä on siellä muistilaput, kalenterit ja kansiot, tutkimusjohtaja Suvi Nenonen Aaltoyliopistosäätiöstä sanoo.

Ulkoisen melun lisäksi myös virtuaalisen työpöydän aiheuttama sisäinen häly kasvattaa stressiä. Siksi työpaikalle tarvitaan hiljaisia tiloja. Hiljaisen työskentelyn alueet eli niin sanotut hiljaiset huoneet ovat jo arkipäivää joissakin toimistoissa. Niihin vetäydytään lukemaan ja kirjoittamaan, puhe ja puhelimet ovat kiellettyjä.

24

Akavalainen 1 | 2012

Hengähdyspaikka parvekkeelle Latautumiseen ja hengähdystaukoihin tarvitaan omat alueensa. Hong Kongissa toimistorakennuksessa saattaa olla lepohuone divaaneineen ja suihkulähteineen. Hollannissa rakennetaan toimistotiloihin suojaisia parvekkeita virkistäytymistä varten.

– Pariisissa eräs iso yritys vie työntekijänsä tyky-päivänä merenrannalle vain katsomaan merta, Nenonen kertoo.

Nenosen mukaan suomalaiset ovat tältä osin etuoikeutettuja. Meiltä näkee metsää tai ainakin puita ikkunasta aivan kaupunkien ydinkeskustoja lukuun ottamatta.

– Tietotyössä liikutaan pään sisällä monessa eri maisemassa. Pelkkä luonnon katselu elvyttää, se antaa perspektiiviä ja lohtua.

Nenonen huomauttaa, että Suomen hyvät Pisa-tulokset ovat osaltaan

Kokouspöytä vaihtuu säkkituoleihin Tiimityöskentelyssä tilan pitää tukea vuorovaikutusta, verkostoitumista, läpinäkyvyyttä ja innovointia. Niinpä kokoushuoneen pitkä neuvottelupöytä ja kalvosulkeiset vaihdetaan säkkituoliryhmään ja kannettavaan tietokoneeseen.

Olennaista tietotyössä on, että työt kulkevat mukana sekä henkisesti että fyysisesti. Työvälineet mahtuvat laukkuun tai jopa taskuun. Työpaikalle tullaan, kun tarvitaan.

– Tilojen muuttaminen ei tuo mitään uutta, jos henkilöstöä johdetaan vanhakantaisesti, hallintojohtaja Juha Sarkio toteaa Tekesin tila- ja toimintatavan uudistuksesta.

– Pelisäännöistä pitää sopia tarkkaan, sillä kysymys on luottamuksesta.

Henkilökohtaisten kehityskeskustelujen lisäksi tarvitaan myös ryhmäkohtaisia kehityskeskusteluja. Tulokset eivät tule kellon, vaan tuotoksen mukaan. Jokaiselle työntekijälle annetaan tavoitekortti, jossa ovat hänelle asetetut tehtäväkokonaisuudet, Sarkio kertoo.

Asiakkaillekin tarjolla työtilaa Tekesissä tilojen tarve arvioitiin työtehtävien mukaan. Vakinaisen työhuoneen sai pitää vain taloussihteeri. Johtaja ja asiantuntijat ottavat paikan kulloinkin vapaana olevasta pisteestä. Sarkion mukaan tulevaisuuden työpaikan pitää

tarjota erilaisia työskentelytiloja, myös sellaisia, joissa vierailulla olevat asiakkaat ja yhteistyökumppanit voivat työskennellä.

Ohjelmistoyritys Rapal Oy:ssä toimitilat vaihtuivat ekologisuuden ja uusien työtapojen takia pienempiin.

Etäneuvottelujen myötä töitä voi halutessaan tehdä kotona. Henkilöstön sairastavuus väheni.

– Samaan aikaan henkilöstömäärä kasvoi, ja uudet työntekijät saatiin nopeammin mukaan tiimeihin, kun kukaan ei voi eristäytyä työhuoneeseensa, asiakkuusjohtaja Kai Patja kertoo.

Lisää hubeja Lähes kaikissa Euroopan pääkaupungeissa on tarjolla yhteisiä työskentelytiloja, hubeja. Ideana on tarjota työpöytä, tuoli ja tietoverkko, toisin sanoen ”työpaikka”, jonne voi mennä työskentelemään. Samalla voi vaihtaa muiden kanssa ajatuksia tai kehitellä porukalla bisnesideoita. Hubissa voi yleensä käydä työskentelemässä maksamalla jäsenmaksun.

Nenosen mielestä kaupungit voisivat Suomessa osallistua hubien perustamiseen.

– Hollannissa Smart Work -ketju tarjoaa työskentelytilaa ja päivähoitoa,

jotta äidit voivat työskennellä osa-aikaisesti. Samalla säästetään aikaa, koska vältytään liikenneruuhkilta.

Virtuaalisuus muuttaa fyysistä työympäristöä Etätyöskentely ja videoneuvottelut ovat jo arkipäivää. Silti niitä ei käytetä Nenosen mukaan oikein. Työskentelytavat ovat menneestä maailmasta.

– Ensin pitää tunnistaa virtuaalinen toimintaympäristö. Sitten voi miettiä, miten fyysinen ympäristö vastaa siihen. Toistaiseksi olemme olleet kohtalaisen peukalo keskellä kämmentä siinä, miten toimitaan virtuaalisessa ympäristössä.

Myös sosiaalisia tiloja tarvitaan.

Julkiset tilat voidaan muuttaa monikäyttöisiksi. Nenonen huomauttaa, että työelämässä on paraikaa neljä sukupolvea, radiosukupolvesta playstation-polveen. Haasteet ovat mittavat, mutta tietyt perustarpeet pysyvät.

– Ihmisellä on perustarve omaan tilaan ja myös tarve liikkua. Fyysisen ympäristön pitää tarjota variaatioita.

Lähteenä käytetty lisäksi teosta: Käyttäjälähtöiset tilat – Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun, Tekes, Helsinki 2011.

Seinätön ei sovi kaikille Osa akavalaisista tietotyöläisistä varmasti hyötyy siitä, että fyysinen työympäristö on ”seinätön” ja ideat sinkoilevat vapaasti.

Myös sosiaalisilla tiloilla ja kokouskäytäntöjen rohkeilla uudistuksilla saadaan lisää viihtyvyyttä, mikä vaikuttaa työn tulokseen.

Työympäristö olisi kuitenkin rakennettava aina kunkin työn vaatimusten mukaan.

Jatkuvaa keskittymistä ja pitkäjänteisyyttä vaativiin töihin tarvitaan oma rauhallinen työpiste, jonka käyttöä eivät sanele muiden kalenterivaraukset. Oma työhuone on tietyissä töissä välttämätön, sille ei saa antaa kielteistä leimaa.

Akavalaisten tärkein työväline ovat omat aivot, jotka kaipaavat lepoa. Kun työ kulkee nykyisin aina mukana, vaarana on ylikuormitus. Jos tietotyöntekijällä ei ole mahdollisuutta irtautua töistään ja palautua, heikkenee sekä työn tulos että oma terveys. Työn tekotapojen muutokset eivät poista työnantajan velvollisuutta noudattaa työaikalakia ja huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.

Tarja Arkio asiamies

Hub Helsingissä palaverit voidaan pitää vaikka lattialla istuen.

Akavalainen 1 | 2012

25

Ajankohtaista Euroopasta Vuoden 2012 aikana Euroopan unionin toimielimissä on käsittelyssä Akavan näkökulmasta arviolta puolensataa tärkeää hanketta, direktiiviä tai vastaavaa.

Määrä on edellisten vuosien tasoa. Tämä vuosi eroaa aiemmista lähinnä siinä, että talouspolitiikassa tehdään tärkeimpiä päätöksiä sitten 1990-luvun alun. Mukana on myös poikkeuksellisen paljon osaamiseen liittyviä asioita.

Teksti: Markus Penttinen, kansainvälisten asioiden päällikkö

Työajat, työsuojelu ja lakkooikeus keskiössä EU:n työaikadirektiivin uudistamista on yritetty monen vuoden ajan. Pääkysymyksinä ovat olleet viikoittainen kattotyöaika, ylempien toimihenkilöiden asema, työaikojen tasoittumisjaksot ja päivystystyö. Kun poliitikot eivät saaneet ratkaisua aikaiseksi, komissio antoi sen EU-tason työmarkkinajärjestöille neuvoteltavaksi. Neuvotteluaikaa on ensi syksyyn. Lähtöasetelmat ovat vaikeat, sillä työntekijä- ja työnantajapuolen kannat eroavat jyrkästi toisistaan. Toisaalta neuvottelujen edettyä henki on ollut hyvä ja molemmilla osapuolilla tahto tuloksien aikaansaamiseen.

Tämän vuoden työelämän lainsäädäntöhankkeita ovat lähetettyjen työntekijöiden direktiivin uusiminen sekä lakko-oikeuden ja markkinavapauksien yhteensovittaminen.

Lähetettyjen direktiivi koskee komennustyöntekijöiden vähimmäistyösuhde-ehtoja, mutta eräiden tuomioistuinpäätösten ja vaihtelevan soveltamisen vuoksi direktiivi on ollut käymistilassa. Komissio esittää direktiivin toimeenpanon ja valvonnan tehostamista.

Tietosuojasta on juuri saatu komission esitys. Asia koskee monia akavalaisia työntekijöitä, jotka käsittelevät esimerkiksi asiakas- tai potilastietoja.

Työsuojelu on EU:ssa keskeinen osa työelämän kehittämistä. Komissio on valmistellut uutta työsuojelustrategiaa vuosiksi 2013–2020. Sen sisältänee määrällisiä tavoitteita kansallisille työsuojelutarkastuksille ja toimenpiteitä, joilla työsuojelun ennakointia, riskienhallintaa ja työelämäkytköksiä voidaan kehittää. Akava pitää strategiapohjaa hyvänä, mutta toivoo, että etenkin henkistä työsuojelua painotettaisiin nykyistä enemmän.

26

Akavalainen 1 | 2012

n

Kuva: Lehtikuva

Paksu pinkka osaamisasioita EU:n koulutusohjelmia ollaan uusimassa ja yhdistämässä.

Kun Suomessa koulutusmäärärahoja leikataan, EU:ssa niitä halutaan lisätä pitkän aikavälin kasvun turvaamiseksi.

Myös EU:n tutkimusohjelmiin on tulossa reippaasti lisävaroja. Luovuutta ja innovaatiota halutaan entistä enemmän.

Komission budjettiesitys olikin Akavan näkökulmasta lähes toiveiden täyttymys.

Lisäksi valmisteilla on eurooppalaisten korkeakoulujen ranking-järjestelmä. Myös ammattipätevyysdirektiiviä muokataan parhaillaan. Muun muassa pätevyyden tunnustamiseksi halutaan uusia menetelmiä. Myös tekijänoikeusasioita ollaan harmonisoimassa.

Talous edelleen otsikoissa Talouspolitiikka on ollut jo hyvän aikaa EU:n pääaiheita, eikä siitä päästä tänäkään vuonna. Yhteistä talouspolitiikkaa vahvistetaan edelleen ja tehtyjä päätöksiä ryhdytään soveltamaan. Tosin talouspolitiikassa suuretkin käänteet ovat mahdollisia. Kreikka voi joutua eroamaan eurosta tai Italian ja sen myötä koko Euroopan talous romahtaa. Mitä tahansa tapahtuu – hyvässä tai pahassa – se tuntuu myös jokaisen akavalaisen kukkarossa.

Ajatus rahoitusmarkkinoiden osto- ja myyntitapahtumien (transaktioiden) verottamisesta on ollut viime aikoina myötätuulessa. Toisaalta hankkeen vastustajat, kuten Ruotsi, pelkäävät rahamarkkinatoiminnan ajautumista veroparatiiseihin.

Akava tulee vahvaa eurooppalaista elinkeinopolitiikkaa ja kaupankäynnin helpottamista, mutta rikkidirektiivin on pelätty vievän työpaikkoja. Ilmastotalkoot jatkuvat vahvana.

Euroopan unionissa tehdään tänä vuonna monia päätöksiä, joilla on vaikutuksia työelämän olosuhteisiin myös Suomessa.

Eläkkeet ja yhteiskuntavastuu tapetilla Eläkkeitä koskeva toimenpideohjelma eli niin sanottu valkoinen kirja on ollut komissiossa suunnitteilla jo pidemmän aikaa. Luonnosten perusteella siinä puututaan muun muassa kestävyysvajeisiin, toivotaan työurien pidentämistä, halutaan poistaa eläköitymisiän ylärajat ja rajoittaa varhaiseläköitymistä. Kyse on periaatteessa suosituksista ja tietojenvaihdosta, mutta käytännössä valkoinen kirja ei ole pelkkä pohdinta- ja suosituspaperi. Eläkeköitymisestä on lukuisten maiden kestävyysvajeiden takia tullut osa EU:n talouspolitiikkaa.

Yhteiskuntavastuu ei ole tänä vuonna ensimmäistä kertaa unionin esityslistoilla. Sen aiemmat käsittelyt päättyivät kansalais- ja palkansaajajärjestöjen ulosmarssiin, koska näkökulma oli niiden mielestä liikaa yritysten sanelema.

Uudet esitykset ovat aiempaa tasapainoisempia ja asiasta on valmisteilla jopa direktiivi.

Komission raportti pienten ja keskisuurten yritysten niin sanotun hallinnollisen taakan vähentämisestä on aiheuttanut huolta palkansaajajärjestöissä. Ne tukevat elinkeinotoiminnan helpottamista, mutta resepti saattaa johtaa vääränlaisiin lopputuloksiin. Taakkavähennyksien nimissä ei saa ajaa alas työsuojelua, tasa-arvoa ja työntekijöiden välttämätöntä suojaa.

Lisää liikkuvuutta Euroopan parlamentissa on parhaillaan käsittelyssä direktiivi, jolla pyritään helpottamaan kansainvälisten yritysten mahdollisuuksia siirtää työntekijöitään kolmansista maista EU:hun. Direktiivi on rajattu koskemaan asiantuntijoita ja johtajia. Tarkoituksena on, että heille taataan samat oikeudet ja työehdot kuin EU-maiden kansalaisille. Osa Euroopan palkansaajajärjestöistä on suhtautunut direktiiviin nihkeästi ja pelännyt sen mutkistavan työelämää koskevaa lainsäädäntöä entisestään. Akavassa liikkuvuuden lisääminen nähdään kuitenkin myönteisenä, kunhan työehdot voidaan turvata.

Akavalainen 1 | 2012

27

Ammattiliitto on nuortenkin asialla Kuuden Akavan jäsenjärjestön Kassasta liittoon -kampanja kertoo, miten liiton jäsenyys eroaa työttömyyskassan jäsenyydestä.

Teksti: Jaana Parkkola

A

kava on koko 2000-luvun kasvanut voimakkaasti. Jäsenmäärä oli vuoden 2011 alussa 553 000. Akavan johtaja Risto Kauppinen näkee tilanteen hyvänä, mutta myöntää, että jäsenmäärän pitäminen kasvussa vaatii työtä.

– Suomalaiset ovat perinteisesti suhtautuneet järjestäytymiseen myönteisesti. Nuorten sukupolvien asenteet järjestäytymistä kohtaan ovat kuitenkin selvästi kielteisemmät kuin vanhemmilla – ammattiliittojen palvelut eivät puhuttele heitä. Tämä vaatii meiltä ammattijärjestötoimijoilta kykyä uusiutua.

Kampanjoinnille tarvetta Järjestäytymättömyys ja työttömyyskassat ovat monen ammattiliiton pa-

28

Akavalainen 1 | 2012

n

Kuva: Lehtikuva

himmat uhkatekijät. Tradenomiliiton toimialapäällikkö Ville-Veikko Rantamaula, joka vastikään nimitettiin Akavan järjestötoimikunnan uudeksi puheenjohtajaksi, kertoo, että iso osa kassojen jäsenistä uskoo, että heillä on kassan jäsenenä samat palvelut kuin liiton jäsenenä.

– Halusimme kumota tämän harhaluulon ja siitä ajatus Kassasta liittoon -kampanjalle lähti.

Kampanjalla ei haluta vähätellä työttömyyskassojen palveluja, päinvastoin. Ovathan kassan palvelut liitoillekin tärkeitä, ja jäsenet pitävät työttömyysturvaa yhtenä merkittävimmistä syistä kuulua liittoon.

– Työttömyyskassa on tarpeellinen ja auttaa, kun jää työttömäksi, mutta liiton jäsenyys turvaa itse työpaikkaa: sen säilymistä, työehtoja ja palkkausta.

Moni vakuuttaa itsensä kassassa, mutta eivät korkeasti koulutetutkaan ole turvassa työelämän ongelmilta, Rantamaula toteaa.

– Haluamme tuoda esiin, että liitto on mukana työelämän eri vaiheissa myönteisissäkin merkeissä, kuten tukena työsopimuksen laatimissa ja urasuunnittelussa.

Jäsenyyden on puhuteltava Liittojen tekemien jäsenkyselyiden mukaan jäsenet arvostavat liittojen palveluissa edunvalvontaa, mutta harva ymmärtää täysin, mitä edunvalvonta on.

Jäsenille onkin Rantamaulan mielestä puhuttava kollektiivi- ja yksilöedunvalvonnasta konkreettisten esimerkkien avulla: miten liitto voi eri

tilanteissa olla jäsenelle hyödyksi ja mikä palvelun arvo on euroissa.

Myös Kauppisen mielestä liittojen palveluiden arvosta on hyvä puhua enemmän.

– Moni ei tule edes ajatelleeksi, kuinka monen vuoden jäsenmaksun arvoinen yksi työsopimuksen tarkistus saattaa olla. Jos esimerkiksi työsopimukseen saadaan kirjattua tai vastaavasti poistettua jokin työntekijän kannalta olennainen kohta, se on helposti tuhansien eurojen arvoinen asia, Kauppinen muistuttaa.

Lakimiesliitto lähti Kassasta liittoon -kampanjaan mukaan muistuttaakseen lakimiehiä siitä, minkälaisia konkreettisia palveluja lakimiesliiton jäsenet saavat käyttöönsä.

– Jäsenyyden luonne on muuttunut yksilöllisemmäksi, eivätkä uudet jäsenet painota järjestäytymisen tuomaa turvaa samalla tavalla kuin ennen.

Palvelut ja arjessa koettu hyöty ratkai-

sevat, toteaa Lakimiesliiton projektikoordinaattori Eero Blåfield.

Lakimiesliitto on muokannut jäsenetuja ja -palveluja yksilöllisempään suuntaan.

– Olemme panostaneet erityisesti jäsenen urakehitystä edistäviin palveluihin. Haluamme tarjota jäsenillemme myös ammatillisesti kiinnostavan yhteisön ja verkostoitumiskanavan.

Nuorten asiaa enemmän esiin Rantamaula painottaa, että ammattiliittojen on mietittävä nuorten rekrytointiin aivan uusia keinoja. Nuorten huomioiminen on Rantamaulan mukaan haasteellista, koska suurin osa yhteisestä edunvalvonnasta, esimerkiksi työehtosopimusten tavoitteista, koskee harvoin alle 40-vuotiaita.

– Olisi mietittävä, mitkä asiat edistävät nuorten asemaa työelämässä.

Uusia avauksia tarvitaan. Esimerkiksi

Vertaa kassaa ja liittoa Liittoon järjestäytyneet

Työttömyyskassan jäsenyys Ammattiliiton jäsenyys Apua työsopimuksen solmimiseen ja tulkintaan Työehtosopimusten solmiminen ja valvonta Luottamusmiehen / yhteyshenkilön palvelut ja tuki Palkkaneuvonta, palkkatilastointi Neuvonta työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä (mm. vuosiloma-, työaika-, verotus- ja sosiaaliturvakysymyksissä) Oikeusturvavakuutus työsuhdeasioissa Ammatillinen vastuuvakuutus työsuhdeasioissa Neuvoja ulkomaille töihin lähteville Palvelua yrittäjille ja ammatinharjoittajille Vapaa-ajan tapaturmavakuutus Vapaa-ajan matkustajavakuutus Oman ammattialan julkaisuja (mm. lehtiä, uutiskirjeitä) Alennuksia muista ammatti- ja aikakauslehdistä Koulutuksia jäsenkunnalle (mm. esimieskoulutus, asiantuntijakoulutus, urakoulutus) Kursseja luottamusmiehille ja toiminnasta kiinnostuneille Oman koulutuksesi tasosta ja laadusta huolehtiminen Jatkokoulutuksen kehitykseen vaikuttaminen Ammatillisen asemasi ja arvostuksen valvonta Ammatti- / tutkintotunnukset, kuten sormus, lakki jne.

Matka- ja majoitusalennukset Polttoainealennukset Jäsenmaksualennus sosiaalisista syistä (esim. varusmiehet, työttömät, eläkeläiset, äityslomalaiset, opiskelijat)

Vain työttömyyskassan jäsenet

X X X X X

X X X X X X X X X X X X X X X X X X

Jäsenpalvelu- ja etulistaus on mukailtu versio www.kassastaliittoon.fi -sivuston vertailutaulukosta. Huom. jäsenedut vaihtelevat liitosta toiseen, joten aivan kaikki listan edut eivät koske kaikkien akavalaisten liittojen jäseniä.

“vapaa-ajalla” tehtävään työhön liittyvät asiat, perhevapaalta palaaminen, perhevapaan kustannusten jakaminen ja tasa-arvoon liittyvät asiat puhututtavat jäsenistöä, Rantamaula listaa.

Rantamaulan mielestä henkilöstön edustajiksi olisi saatava lisää nuoria, jotta heitä koskevat tärkeät kysymykset tulisivat paremmin esiin.

Opiskelijat ovat myös Kassasta liittoon -kampanjassa avainasemassa.

– Työelämälähtöinen ajattelu on kylvettävä nuorena. Jäsenet on saatava liittymään jo opiskeluaikana ja ymmärtämään, miksi jäsenyys kannattaa.

Tällöin valmistumisen jälkeen ei ole epäselvää, minne ja miksi pitäisi järjestäytyä.

Työelämän pelisäännöt tehdään yhdessä Jäsen ei usein edes huomaa, miten ammattijärjestöt vaikuttavat työlainsäädäntöön, työsuojelulainsäädäntöön, työterveyshuoltoon, eläkeuudistuksiin ja sosiaalisiin etuihin. Kauppinen muistuttaa, että akavalainen ay-liike on rakentamassa Suomen menestysedellytyksiä.

– Esimerkiksi raamisopimus toi haastavassa taloustilanteessa ennakoitavuutta, palkansaajille ostovoimaa ja työelämään pitkään odotettuja kehittämistoimenpiteitä.

Myös Rantamaulan mielestä ammattiliitot ovat yksi Suomen menestystekijöitä.

– Olemme pystyneet luomaan pelisäännöt, jotka takaavat hyvän työjäljen. Suomen kokoisen maan ei kannata kilpailla sillä, että työsuhteen ehtoja heikennettäisiin. Hyvät palkat, työehdot ja työolosuhteet ovat valttikorttimme. Kilpailukykyinen Suomi tarvitsee vastuullisesti toimivia työnantajia ja luotettavia työehtosopimuksia.

Kassasta liittoon -kampanja Kassasta liittoon on kuuden Akavan jäsenjärjestön kampanja, jonka avulla halutaan tuoda esille liittoon järjestäytymisen etuja pelkän työttömyyskassan jäsenyyteen verrattuna. Kampanjassa ovat mukana Tekniikan akateemisten liitto TEK, Suomen Ekonomiliitto SEFE, Uusi Insinööriliitto UIL, Lakimiesliitto, Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL ja Tradenomiliitto TRAL. Kampanjasivut: www.kassastaliittoon.fi

Akavalainen 1 | 2012

29

Kevään opiskelijakiertueen teema tasapuolinen työelämä

Samuli Siirala

A

kavan perinteinen Työelämäkiertue vierailee kevään aikana yhteensä yli 20 korkeakoulussa.

Kiertueella Akava ja sen jäsenliitot välittävät opiskelijoille tietoa muun muassa kesätyöstä, työharjoittelusta ja osaaikatyöstä.

Työelämä ei ole aina kovin tasapuolista. Nuoret voivat jäädä paitsioon esimerkiksi palkkaan tai muihin työehtoihin liittyvissä asioissa. Työelämäkiertueella opiskelijat saavat tietoa ja pääsevät keskustelemaan, miten epäkohtiin on mahdollista vaikuttaa.

Kiertueella tuodaan esiin myös järjestäytymisen merkitystä. Omaan liittoon järjestäytyminen on ensiarvoisen

tärkeää jo opiskeluaikana. Liitosta saa tietoa työelämään liittyvissä kysymyksissä ja turvaa heti työuran ensi askelista lähtien.

Kevään kiertue keskittyy erityisesti kesätyöasioista tiedottamiseen. Lisäksi opiskelijoille jaetaan tietoa opintojen ohella tehtävästä työstä, korkeakouluharjoittelusta ja valmistumisen jälkeisestä työllistymisestä.

Lisätietoja kiertueesta: www.akava.fi/tyoelamakiertue Veikka Kuusisto

Kreisi-illoissa on lupa kysyä Akavan opiskelijoiden Kreisi-illat tavoittavat opiskelijavaikuttajat eri puolilla Suomea.

S

ukupolvien välinen tasa-arvo ja eläkeasiat olivat tapetilla viime syksyn Akava Camp -korkeakoulukiertueen iltatilaisuuksissa, Kreisi-illoissa. Tilaisuudet keräsivät yhteen eri alueiden opiskelijavaikuttajia, jotka pääsivät tenttaamaan Akavan ja Työeläkevakuuttajat TELAn edustajilta tiukoilla kysymyksillä.

Vuoden 2011 lopussa opiskelijatoiminnan kenttäasiamiehenä lopettanut Jaakko Poikonen kehuu, että kokemukset Kreisi-illoista ovat olleet erittäin myönteisiä.

– Yleisö oli yllättävän aktiivista ja laittoi meidät vetäjät koville hyvillä

30

Akavalainen 1 | 2012

Mistä Kreisi-illoissa on kyse?

kysymyksillä, Poikonen naurahtaa.

Tilaisuuksissa mukana kiertänyt TELAn tiedottaja Janne Pelkonen kertoo, kuinka eläkeasiat aukesivat useille osallistujille uudella tavalla.

– Kreisi-illan jälkeen moni lukee militanttien indeksimiesten mielipidekirjoituksia lehdistä varmasti eri näkökulmasta. Nuorillakin on intressinsä työeläkejärjestelmässä. Pienten ikäluokkien pitää voida luottaa siihen, että he saavat kohtuullisen työeläkkeen kohtuullisilla maksuilla jatkossakin, Pelkonen toteaa.

Elina Havu opiskelija-asiamies

n

Akavan opiskelijat ovat useamman vuoden ajan koordinoineet Kreisiryhmää, joka kokoaa valtakunnalliset opiskelijajärjestöt pohtimaan niille yhteisiä kysymyksiä.

Kreisi-ilta sai nimensä tämän ryhmän mukaan.

n

Kreisi-iltoja järjestetään syksyisin Akava Camp -korkeakoulukiertueen yhteydessä. Tilaisuuksiin kutsutaan kunkin kiertuepaikkakunnan opiskelijavaikuttajia Akavan jäsenliittojen opiskelijajärjestöistä, ylioppilas- ja opiskelijakunnista sekä poliittisista nuoriso- ja opiskelijajärjestöistä

TELAmies myytinmurtajana – Kolme väitettä työeläkkeistä Teksti

n

Janne Pelkonen, Työeläkevakuuttajat TELA

K

evytkola ja Menthos-pastillit aiheuttavat yhdessä räjähdystä muistuttavan kemiallisen reaktion!

Siinä urbaani legenda, jota on tutkittu suositussa Myytinmurtajat-televisiosarjassa. Insinöörien maailmassa väitteet asettuvat kiltisti ja kliinisesti tieteellisten mittareiden arvioitavaksi.

Joskus tuntuu, että eläketiedottajankin työ on samantyyppistä urbaanien legendojen kommentointia – yleensä vain verbaalista. Lisäksi ehdottomat totuudet ovat yhteiskuntatieteissä hieman harvemmassa. Viime syksynä listasin ylös yleisimmin kohtaamiani eläkejärjestelmään liittyviä väitteitä ja uskomuksia.

Muistikirjani luettelo on pitkä kuin Fortumin to-do-lista lumimyräkän aikaan, mutta olen valinnut tähän seuraavat kolme.

man työeläkettä, kyseessä olisi pyramidihuijaus. Tänä vuonna 50 vuotta täyttävä työeläkejärjestelmä ei ole sellainen.

Myös nuoret voivat luottaa siihen, että he saavat aikanaan kohtuullisen ansioperusteisen työeläkkeen. Tämä kuitenkin edellyttää, että työurien on pidennyttävä loppupäästä.

Kaikkia palkoista kerättyjä työeläkemaksuja ei tällä hetkellä käytetä eläkkeiden maksuun. Suomessa valmistaudutaan tulevaan osittaisella rahastoinnilla, jolloin eläkemaksuja ei tarvitse nostaa aivan pilviin. Rahastoja voidaan purkaa tarvittaviin eläkemenoihin. Tätä kirjoittaessa säästettyä eläkevarallisuutta oli kertynyt noin 132 miljardia euroa.

1. Jokainen maksaa vain omaa eläkettään

Yllättävän usein vastaan tulee ihmisiä, joille oma työnantaja on ehdottanut eläkkeelle siirtymistä heti, kun joustavan eläkeiän (63–68 vuotta) alaikäraja on saavutettu. Ideaalitilanteessa jokaisella on oman työkyvyn ja työhalun perusteella mahdollisuus valita itse, milloin siirtyy eläkkeelle. Ikä ei voi olla irtisanomisen perusteena muutamia julkisen sektorin ammatteja lukuun ottamatta, kuten esimerkiksi sotilaiden virkoja (eroamisikä). Työssä jatkaminen on subjektiivinen oikeus.

Meille muodostuu työstä eläkeoikeus, mutta kukaan ei varsinaisesti kokonaan rahoita omaa eläkettään. Taustalla on sukupolvisopimus, jossa jokainen on vuorollaan maksajana ja saajana. Kun itse siirryn mahdollisesti joskus vuoden 2040 jälkeen eläkkeelle, eläkkeeni maksavat pääosin minun lapseni ja lapsenlapseni ikäiset. Vain osa eläkkeestäni rahoitetaan eläkerahastoista.

2. Työeläkejärjestelmä on pyramidipeli

Edellisestä faktasta jotkut kehittelevät ajatuskulun, jossa suuret ikäluokat kahmivat itselleen messevät etuudet ja pienille ikäluokille ei jää mitään. Jos joku sukupolvi jätettäisiin il-

3. Eläkkeelle on pakko jäädä 63-vuotiaana, jos työnantaja sitä ehdottaa

Voit lukea lisää TELAmiehen seikkailuista verkossa: telamies.blogspot.com

Akavalainen 1 | 2012

31

Johanna Moisio voi stipendin ansiosta ottaa virkavapaata väitöstutkimuksensa tekemiseen. – Analyysin tekeminen ei työn ohessa onnistuisi, Moisio toteaa.

Onko Euroopan unionin suosituksilla väliä?

Johanna Moisio tutkii EU:n korkeakoulupolitiikan vaikutuksia Suomessa.

Teksti ja kuva

n

Jaana Parkkola

Suosituksista käytäntöön Euroopan unioni on vuodesta 2000 lähtien nostanut korkeakoulupolitiikan yhdeksi Euroopan kilpailukyvyn keskeisimmäksi tekijäksi. Komissio on ajanut korkeakoululaitosten uudistamista, niiden rahoituksen monipuolistamista ja autonomian lisäämistä sekä pyrkinyt edistämään koulutussektorin yhteistyötä.

Koulutuspolitiikka on yksi EU:n niin sanotuista heikosta politiikkasektorista, jolla ei ole suoraa sovellettavaa lainsäädäntöä, direktiivejä tai asetuksia. Vaikuttaminen tapahtuukin yhteistyön ja suositusten kautta.

– EU:n koulutuspoliittinen yhteistyö on viime vuosina tiivistynyt. Toiveena on, että suosituksia noudatettaisiin myös kansallisesti. Onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon niillä on vaikutusta Suomen korkeakoulupolitiikkaan, esimerkiksi yliopistouudistukseen ja juuri käynnistyvään ammattikorkeakoulu-uudistukseen, Moisio pohtii.

Moision mielestä aihetta on syytä tutkia myös siksi, että EU-yhteistyöhön käytetään paljon voimavaroja. Samaan aikaan hallitustenvälinen Bolognan prosessi on vaikuttanut korkeakoulujärjestelmien uudistumiseen.

– Käynnissä on siis kaksi päällekkäistä ja osin kilpailevaa korkeakoulutukseen vaikuttavaa prosessia.

A

kavan hallitus myönsi tammikuussa Pohjolan lahjoittaman tutkimusstipendin YTM, HuK Johanna Moisiolle hänen väitöstutkimustaan varten. Moisio tutkii Euroopan unionin korkeakoulupolitiikan vaikutuksia jäsenmaissa, erityisesti Suomessa.

Moisio toimii tällä hetkellä opetus- ja kulttuuriministeriössä ylitarkastajana. Väitöstutkimuksen aihe syntyi työn äärellä.

– Olen käsitellyt EU-asioita koko työurani ajan, ja EUasioiden vaikuttavuus ja osittainen irrallisuus kansallisesta politiikasta on askarruttanut minua. Kansallisen koulutuspolitiikan yhteyttä EU-asioihin ei ole aiemmin tutkittu, Moisio kuvaa tutkimusaiheensa syntyä.

32

Akavalainen 1 | 2012

Tutkimukselle tarvetta Moisio lupailee tutkimustulosten mukana toimenpide-ehdotuksia muun muassa siitä, miten EU-päätöksentekoon kannattaisi vaikuttaa ja miten EU:n antamia aineistoja voitaisiin paremmin hyödyntää kansallisesti.

– Toivon, että tutkimus antaa perusteluja monille työssä kohtaamilleni asioille. Myös omalle työpaikalleni tutkimus tuo lisäarvoa, kun asioita arvioidaan kriittisesti. Ovat tulokset mitkä tahansa, on tärkeää, että joku kuvaa prosessin.

Tutkimuksen aineistona toimivat keskeisten EU-asiakirjojen lisäksi korkeakoulupoliittisten toimijoiden haastattelut, jotka ovat nyt alkamassa. Moisio tekee väitöstutkimustaan Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun ohjauksessa.

Tutkimustulosten on määrä valmistua vuonna 2014.

Nimiä sa sekä toiminut Tradenomiopiskelijaliiton puheenjohtajana. Odotukset pestistä ovat myös Kuusistolla korkealla.

– Yhtenä tavoitteenani on kehittää opiskelijoiden kenttätoimintaa entistä jatkuvampaan ja ennakoivampaan suuntaa. Myös markkinointipuolella löytyy tekemistä, Kuusisto kertoo tärkeimmistä tavoitteistaan.

Tradenomi, teologian kandidaatti Kristiina Kokko aloitti helmikuun alussa ammattikorkeakouluasioista vastaavana asiamiehenä. Kokko siirtyi Akavaan eduskunnasta, jossa hän toimi ensimmäisen varapuhemiehen erityisavustajana. Aiempaa kokemusta löytyy muun muassa sisäasianministerin erityisavustajan ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOKin pääsihteerin tehtävistä.

Myös Akava on tullut tutuksi Tradenomiliiton ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n luottamustehtävien kautta.

– Odotan uusilta tehtäviltä vauhtia ja vaarallisia tilanteita, edunvalvontahaasteita ja järjestöfilosofointia hyvien tyyppien kanssa, Kokko tiivistää odotuksiaan. n

Ida Pimenoff

Jaana Parkkola

Akavan toimiston uusi kolmikko: Jenni Karjalainen (vas.), Kristiina Kokko ja Veikka Kuusisto

Uusia kasvoja Akavassa Vuodenvaihteessa Akavan toimistossa aloitti kolme uutta työntekijää. Valtiotieteiden maisteri Jenni Karjalainen aloitti kansainvälisten asioiden asiamiehenä tammikuun alussa.

Karjalainen hoitaa tehtävää Liisa Folkersmanin työvapaan ajan. Folkersma aloitti vuoden alussa Brasiliassa kahden vuoden pituisessa YK-hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää yritysten yhteiskuntavastuuta ja korkeasti koulutettujen naisten urakehitystä.

Karjalainen siirtyi Akavaan SAK:sta, jossa hän toimi elinkeinopoliittisena asiantuntijana. Keskusjärjestömaailma on siis entuudestaan tuttu.

– Pääsen työssäni hyödyntämään sitä, mitä jo osaan ja oppimaan uutta. Kansainvälinen edunvalvonta on äärettömän kiinnostavaa. Luvassa on tiivistahtista työntekoa ja toivottavasti vaikuttavaa sellaista!, Karjalainen kuvaa tehtäväänsä.

Opiskelijatoiminnan kenttäasiamiehenä aloitti tammikuun alussa tradenomi Veikka Kuusisto. Hänkään ei sukeltanut keskusjärjestöön aivan kylmiltään, sillä Kuusisto on ollut aiemmin mukana Akavan alue- ja opiskelijatoiminnas-

Akavan varapuheenjohtajat nimitetty Akavan uusi hallitus nimitti ensimmäisessä kokouksessaan Akavan varapuheenjohtajat ja toimielinten jäsenet kaudelle 2012–2013. Varapuheenjohtajiksi nimitettiin Olli Luukkainen (Opetusalan Ammattijärjestö OAJ), Heikki Pälve (Suomen Lääkäriliitto), Salla Luomanmäki (Akavan Erityisalat) ja Eeva Rantala (Tieteentekijöiden liitto). Olli Luukkainen toimii Akavan ensimmäisenä varapuheenjohtajana. n

Porokari YTN:n johtoon Uuden Insinööriliiton (UIL) puheenjohtaja Pertti Porokari on valittu Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n uudeksi puheenjohtajaksi. Hän seuraa tehtävässä Heikki Kauppia, joka valittiin nyt YTN:n varapuheenjohtajaksi. Kauppi on Tekniikan Akateemiset TEKin toiminnanjohtaja. Muiksi varapuheenjohtajiksi valittiin Suomen Ekonomiliiton edunvalvontajohtaja Lotta Savinko sekä Tradenomiliiton toiminnanjohtaja Mika Varjonen. n

SAFAlle uusi puheenjohtaja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA valitsi arkkitehti Esko Rautiolan liiton uudeksi puheenjohtajaksi. Rautiola työskentelee ARRAK Arkkitehdit Oy:ssä ja on aiemmin toiminut SAFAn hallituksen varapuheenjohtajana. Uusi puheenjohtaja ja hallitus aloittavat työnsä vuoden alussa. n

Opiskelijastipendit jaettiin vuoden 2011 lopussa Järjestötoimikunta myönsi vuoden 2011 lopussa 600 euron opiskelijastipendit seuraaville opiskelija-aktiiveille: Alexander Grandin (UL), Joona Haavisto (UIL), Jyri Hakkarainen (UIL), Piritta Jokelainen (SVAL), Jouni Korhonen (TRAL), Minna Oksa (OAJ), Antti Piispanen (Talentia), Minna Suominen (UIL), Heini Wiik (SVAL) ja Matias Öblom (UL). n Akavalainen 1 | 2012

33

Tutkittua Joustot lisäävät senioreiden halua jatkaa töissä

Työvoimapula uhkaa koko Suomea

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan yhä useampi toimihenkilö haluaa jatkaa työssä eläkealarajan jälkeen. Joustavat työajat, toimiva työyhteisö, työkyvyn ylläpito ja sopiva työn määrä kannustavat jatkamaan. Lisäksi hyvä terveys on työssä jatkamisen edellytys. Jos terveys asettaa esteitä työssä jatkamiselle, työtä tulisi muokata niin, että vähemmälläkin työkyvyllä pärjää.

Tutkimuksessa haastateltiin noin 2 100 palkansaajaa vuosina 2006 ja 2009. Tutkimuksen mukaan ne työntekijät, joilla oli yksilöllisen työaikajouston mahdollisuus, harkitsivat muita useammin työssä jatkamista.

Ylemmistä toimihenkilöistä jopa 73 prosenttia harkitsi vuonna 2009 työssä jatkamista yli 63-vuotiaana, kolme vuotta aiemmin 63 prosenttia. Työntekijät eivät harkitse työuran jatkamista yhtä usein. Heistä 53 prosenttia harkitsi työssä jatkamista yli eläkealarajan vuonna 2009, kolme vuotta aiemmin 48 prosenttia. n

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimus alueellisten työmarkkinoiden muutoksesta kertoo, että vuonna 2020 Suomeen tarvitaan noin 150 000 uutta työntekijää. Jos työllisyysaste pysyy nykyisellään, uudet työntekijät eivät riitä korvaamaan työstä poistuvien joukkoa.

Kokonaistyöllisyysasteen on noustava noin 72 prosenttiin nykyisestä 68 prosentista, jotta työntekijöitä olisi yhtä paljon kuin nyt. Jotta avautuvat ja uudet työpaikat voitaisiin täyttää, tarvitaan 75 prosentin työllisyysaste. Kolmannes 3,4 miljoonasta työikäisestä ei ole töissä. Joka vuosi eläkkeelle jää vajaat 80 000 henkeä.

Heikoimmilla alueilla työuraa aloittavia on vain kolmannes eläkkeelle jäävistä. Suurin työvoimavaje vallitsee Satakunnassa sekä Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa.

Muuttoliike keskittyy Helsingin, Tampereen, Oulun, Turun ja Jyväskylän seuduille, joita leimaa nopea väestönkasvu ja uusien työpaikkojen keskittyminen. Toisaalta työssäkäyntialueet laajenevat ja jopa kolmannes työllisistä käy asuinkuntansa ulkopuolella töissä. n

Ulkomainen tutkinto ei helpota maahanmuuttajan työllistymistä

Lehtikuva

Koulutettukaan maahanmuuttaja ei työllisty Suomessa helposti, osoittaa Henna Kyhän väitöstutkimus. Ulkomailla hankittu tutkinto voi jopa estää maahanmuuttajaa työllistymästä Suomessa.

Turun yliopiston tutkimuksessa mukana olleista maahanmuuttajista noin kolmanneksella oli työtä, loput olivat työttömänä tai koulutuksessa. Myönteistä kuitenkin oli, että jos maahanmuuttajat onnistuivat työllistymään Suomessa, työ vastasi usein joko kokonaan tai ainakin osittain hankittua korkeakoulututkintoa.

Jotta korkeakoulutetut maahanmuuttajat saadaan tutkintojen osalta samalle lähtöviivalle suomalaisten työnhakijoiden kanssa, avainasemassa ovat tutkintojen rinnastamiset, ammatinharjoittamisluvan saanti ja näihin liittyvät täydennyskoulutukset. n

34

Akavalainen 1 | 2012

Työnteon mielekkyyden kokeminen vähentynyt Työolobarometrin 2011 ennakkotietojen mukaan palkansaajat antoivat työelämän laadulle yleisarvosanan 7,96, vaikka arviot työpaikan varmuudesta ovat alentuneet ja työn mielekkyyden kokeminen on vähentynyt. Yksityisellä palvelusektorilla työskentelevät antoivat parhaan arvosanan, teollisuuden työntekijät huonoimman.

Arvosanat työelämän laadusta olivat alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä selvästi korkeammat kuin vanhemmissa ryhmissä ja paremmat kuin edellisvuonna. Nuorin ikäryhmä arvioi työn mielekkyyden parantuvan. Muissa ikäryhmissä työn mielekkyyden kokeminen vähenee iän myötä.

Työolobarometrin ennakkotietojen mukaan yli puolet on tehnyt työtä kotona. Siitä valtaosa oli palkatonta ylityötä. Sivutoimisesti palkattomaan koulutukseen oli osallistunut kunta- ja valtiosektoreilla jopa viidennes työntekijöistä.

Työnantaja otti huomioon työntekijän elämäntilanteen kohtuullisen hyvin erilaisissa työpaikan työjärjestelyissä.

Selvityksen mukaan työpaikkakiusaamista on havaittu aiempaa useammin. Lähes 30 prosenttia vastaajista on havainnut ainakin joskus työpaikallaan kiusaamista. n

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksen mukaan vuonna 2020 Suomeen tarvitaan noin 150 000 uutta työntekijää. Jos työllisyysaste pysyy nykyisellään, uudet työntekijät eivät riitä korvaamaan työstä poistuvien joukkoa.

Nytt från Akava

Ordföranden

Debatten om att skrota eller bromsa upp kommunreformen har gått het under hela början av året. Akava anser att en på starka primärkommuner baserad kommunreform som syftar till att minska antalet kommuner är nödvändig och bör genomföras enligt den planerade tidtabellen.

Kommunerna spelar en viktig roll i sysselsättningen av högutbildade. Cirka en tredjedel av Akavas medlemmar arbetar inom kommunsektorn. Akavas medlemmar berörs av kommunreformen i egenskap av anställda, skattebetalare och användare av kommunala tjänster.

Enligt Akava är det viktigaste i reformen att trygga högklassiga, kundinriktade och kostnadseffektiva tjänster. För att kunna trygga tillhandahållandet av högklassiga tjänster även i framtiden måste man värna om personalens yrkeskunnighet.

Ett bra exempel på en lyckad kommunsammanslagning är Salo stad som sammanslogs i början av 2009.

Enligt stadsdirektör Antti Rantakokko kan man i Salo nu, då sammanslagningsprocessen är lyckligt slutförd, koncentrera sig på det väsentliga, dvs. på den ekonomiska situationen. n

Att leda experter – en fråga om interaktion Ulla Aitta, forskare vid Akava, anser att ledarskap och chefsarbete utgör ett område som kräver specialsakkunskap och att denna kompetens borde införskaffas genom både studier och erfarenhet. Ledarskap kräver en kompetens som man borde börja utveckla redan under högskolestudierna. Även landets regering har skrivit in utvecklandet av ledarskap och chefsarbete i sitt regeringsprogram.

När man leder experter grundar sig ledarskapet på ett interaktivt chefsarbete, inte på att chefen ensam för en monolog. Med hjälp av interaktionen förstår cheferna vilka krav informations- och expertarbeten ställer på dem som ska ledas.

När man leder experter bör man också förstå att ett självständigt förhållningssätt till arbetet utgör en del av experternas yrkeskunskap. Goda arbetsvillkor och arbetsförhållanden tryggar en tillräcklig självständighet och möjligheter att påverka det egna arbetet för experterna.

Cheferna måste också se till att experterna har möjlighet att uppdatera och förnya sin kompetens. n

Laura Oja

En stark kommun klarar även hårda tider

Svångremmen måste dras åt för att trygga framtiden Vi finländare blir tvungna att godkänna skattehöjningar och utgiftsnedskärningar eftersom det krävs inbesparingar i statsekonomin. Regeringen har för avsikt att vid sin rambudgetmangling i mars fatta tråkiga men oundvikliga beslut för att dämpa hållbarhetsunderskottet.

Finlands oförmånliga åldersstruktur har länge varit känd. Trots detta är det först nu som man vaknat till insikt om att den gör det omöjligt att upprätthålla det nuvarande välfärdssamhället i framtiden. Som det ser ut nu kommer statsekonomin att uppvisa ett klart underskott år 2015 och även därefter. Vi måste rätta munnen efter matsäcken för att inte råka ut för samma öde som Grekland.

Utgiftsnedskärningarna får inte äventyra Finlands framtid.

Vår kompetens är vår styrka, så inga fler nedskärningar får göras i utbildningen. Utbildningsanslagen minskade rejält redan i årets budget.

Skatteökningarna borde fokusera på konsumtionsskatterna, inte inkomstskatterna. Regeringen stödde uppkomsten av ett ramavtal genom ett löfte om att inkomstskatten inte skulle höjas. Detta löfte måste hållas.

Ekonomisk tillväxt och hög sysselsättning är avgörande för att få finansieringen av den offentliga sektorn i balans. Regeringen måste vidta strukturella åtgärder för att öka efterfrågan på och utbudet av arbete. Också den offentliga sektorns serviceproduktion måste effektiviseras.

I dagens ekonomiskt kärva situation måste vi ta modiga beslut för att trygga vår välfärdsmodell och dess finansiering.

Detta lyckas bara om strukturerna förnyas och statsekonomin är i balans. Detta förutsätter att vi alla hjälps åt.

Sture Fjäder

Akavalainen 1 | 2012

35

Työelämäkiertue 2012 – Tasapuolinen työelämä Työelämäkiertue matkaa jälleen kevään ajan Suomen korkeakouluihin. Kiertue tarjoaa opiskelijalle tietoa muun muassa työharjoittelusta, kesätyöstä ja osa-aikaisista töistä. Tervetuloa mukaan!

Kiertuepaikkakunnat 7.–8.2.

9.2.

14.–15.2.

16.2.

21.–22.2.

28.–29.2.

6.3.

7.3.

8.3.

13.–15.3.

20.–21.3.

22.3.

27.–28.3.

3.–4.4.

11.–12.4.

Turku Helsinki Jyväskylä Järvenpää Kuopio Joensuu Lappeenranta Kouvola Vantaa Helsinki Tampere Vantaa Vaasa Oulu Rovaniemi

Lisätietoa kiertueesta www.akava.fi/tyoelamakiertue