Akavaaka-tilastokooste, syksy 2012

1

Syksy 2012 Akavaaka

2

Sisältö

Sivu

Sijoittuminen työmarkkinoille työttömyys, työssäolo, määräaikaisuus

3

Viikkotyöaika, ylityöt ja työn kuormittavuus

17

Työurien pidentäminen

22

Palkat

31

Palkansaajien verotus

38

Koulutus

44

Yrittäjyys

55

Kuntauudistus

59

Järjestäytyminen

65 Julkaisu on osoitteessa www.akava.fi/akavaaka Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa, 2012 ISBN 978-952-5628-59-3 Helsinki 7.9.2012

Syksy 2012 Akavaaka

3

Sijoittuminen työmarkkinoille 

 









Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässä kokoaikatyössä. Epätyypilliset työt ovat yleisiä nuorilla naisilla. Vuonna 2011 43 000 akavalaista oli määräaikaisissa palvelussuhteissa. Heistä 79 % ei saanut pysyvää työtä, vaikka olisi halunnut.

Joka toinen korkeasti koulutettu tekee töitä yksityisellä sektorilla. Kuntien palveluksessa on 28 % ja valtiolla joka kymmenes. Yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimii 8 %.

Akavalaiset työskentelevät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja johtotehtävissä. Miehille tyypillisimpiä ovat erityisasiantuntijatehtävät, naisille opetusalan erityisasiantuntijatehtävät.

Kaikissa ikäryhmissä johtotehtävissä olevien miesten osuus on suurempi kuin naisten.

Vuoden 2010 lopussa työttömänä oli 46 000 korkea-asteen tutkinnon suorittanutta. Heidän työttömyysasteensa oli 4,6 %. Vuoden 1994 jälkeen perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin kuin korkeasti koulutettujen.

Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa. Korkeasti koulutettujen keskimääräinen työttömyysaika oli yhteensä 42 viikkoa. Noin 5 800 korkeasti koulutettua oli ollut työttömänä yli vuoden huhtikuussa 2012.

Vastavalmistuneiden työllisyys Vuonna 2005 yliopistoista valmistuneiden työllisyystilanne oli hyvä vuonna 2010.

Korkeakoulututkinnon suorittaneista 62 % oli pysyvässä kokoaikatyössä. Epätyypillisissä työsuhteissa tai yrittäjänä työskenteli 22 %.

Joillakin aloilla työn vaativuus oli koulutustasoa selvästi tai osittain alhaisempi viiden vuoden kuluttua valmistumisesta. Sen sijaan useilla professioaloilla työtehtävät koetaan jopa liiankin vaativiksi.

Syksy 2012 Akavaaka

4

Työvoiman työssäolo iän mukaan 2011 Akavalaiset (400 000) Kaikki

Koko työvoima (2 640 000) Kaikki

7 43

11

75

Miehet

8

11

11

9

60

Miehet

alle 35

6 34

alle 35

4 14 2

36-45

72

34 5 3

46-57

70

11 3

58-

6 5 5 3

Yhteensä

13

74

36-45

89

46-57

85

58Yhteensä

14

1

69 81

Naiset

3

6

16

43

7

16

43

48

12

9

10

14

54

7

30

13

9

15

7

7

62

Naiset

alle35 35-45

15

70

46-57

85

58Yhteensä

10 2 3

35-45

7 4 30

46-57

19

1

73

16

69

alle35

11 1 6

33

49

34 9 23

57

Yhteensä

58

8

6

73

58-

12

10

64

24

3 11

12

4

25

20

40

16

9

5

9

5

10

6

7

7

% 0

20

Kokoaikatyö, pysyvä

40

60

80

100

Kokoaikatyö, määräaikainen

% 0

Osa-aikatyö

20

Yrittäjä

40

60

80

100

Työtön

 Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässä kokoaikatyössä.  Sukupuoli ja ikä ovat yhteydessä työllisyyteen. Epätyypillinen työ on yleistä nuorilla naisilla.  Osa-aikaeläkkeellä olevat nostavat osa-aikatyötä tekevien osuutta 58 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä.

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 23.5.2012

Syksy 2012 Akavaaka

5

Työlliset työnantajan ja iän mukaan 2011 Korkeasti koulutetut (623 000) Kaikki

8

52

28

13

Kaikki työlliset (2 423 000) Kaikki

12

61

21

6

Miehet

Miehet Alle 35

11

35–50

12

Yli 50

13

64

16

Alle 35

8

35–50

10

62

16

8

10

79

5 6

17

67

6 10

Yli 50

7

12

Yhteensä

6

9

15

47

22

16

Yhteensä

71

10

23

59

16

69

Naiset

Naiset Alle 35

11

35–50

13

Yli 50

53

31

42

39

13 0

24

50

17

Yhteensä

39

41

20

40

60

80

Valtio

%

5

Alle 35

5

7

35–50

7

9

Yli 50

8

6

Yhteensä

7 0

100

Kunta

Yksityinen

5

67

23

9

41

42

8

52

34 20

10

48

36

40

60

80

%

100

Yrittäjä

 Joka toinen korkeasti koulutettu tekee töitä yksityisellä sektorilla. Kuntien palveluksessa on 28 % ja valtiolla 13 %.

Yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimii 8 %.  Yrittäjyys oli yleisintä 50 vuotta täyttäneiden miesten keskuudessa.

Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 19.6.2012

Syksy 2012 Akavaaka

6

Palkansaajien ammattiryhmät iän mukaan 2011 Kaikki palkansaajat (1 838 000)

Akavalaiset (345 000) Kaikki

4

14

26

37

19

Kaikki

9

16

6

18

51

Miehet

Miehet Alle 35 35–50 Yli 50 Yhteensä

19

33

30

16

42

24

Alle 35

5

20

2 12

61

3

35–50

15

14

4

Yli 50

12

15

5

17

14

4

Yhteensä

11

18

4

14

13

19

39

27

6

15

7

56

15

Naiset

18

5

15

48 51 53

Naiset

Alle 35 35–50 Yli 50

20

40

Johtajat ja ylimmät virkamiehet

60

80

15

6

12 2

35–50

7

11 2

Yli 50

7

11

Yhteensä

6

14

14

37

32

13

0

45

25

17

Yhteensä

40

32

14

Alle 35 3

12

22

23

38

5

4 100 %

Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa

0

24

15

53

11 8 9 20

22

44

23

51

23 40

49 60

Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat

80

Asiantuntijat

100 % Muut tehtävät

 Akavalaiset työskentelevät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja johtotehtävissä.  Miehille tyypillisimpiä ovat erityisasiantuntijatehtävät, naisille opetusalan asiantuntijatehtävät.  Kaikissa ikäryhmissä johtotehtävissä olevien miesten osuus on suurempi kuin naisten.

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 19.6.2012

Syksy 2012 Akavaaka

7

Akavalainen työvoima ELY-keskuksittain 2011 Akavalaiset, Koko työvoima,

Uusimaa

162

%

%

41

31

Pirkanmaa

35

9

9

Varsinais-Suomi

34

8

9 7 7 6

Pohjois-Pohjanmaa

26

Kaakkois-Suomi

19

7 5 5

Keski-Suomi

18

5

5

Häme

21

Pohjanmaa

16

4

4

Pohjois-Savo

15

4

4

3

4

Satakunta

13

Lappi

10

3

3

Etelä-Pohjanmaa

10

2

3

9

2

3

2

3

Pohjois-Karjala Etelä-Savo

7

Kainuu

3

1

1

Ahvenanmaa

2

0,4

0,6

100

100

400

2 640

0

20

40

60

80

100

1 000 henkilöä

120

140

160

180

 Uudenmaan ELY-keskuksen alueella asuu 162 000 akavalaista.  Joka kolmas akavalainen, noin 126 000, asuu pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen).

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 19.6.2012

Syksy 2012 Akavaaka

8

Määräaikaisuus 2011 Kaikki palkansaajat

13

Akavalaiset

13

Naiset Miehet

Arvio määräaikaisten määrästä, 1 000 henkilöä 247 43 32 12

19 7

Ikäryhmä Alle 35-vuotiaat 35–50-vuotiaat Yli 50-vuotiaat

27

25 15 3

10 4

Koulutusaste Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste

18

4 22 12 1

12 14 3

Työnantaja Valtio Kunta Yksityinen

26

14 17 13

14 7

Ammattiryhmä Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa Opettajat ja opetusalan asiantuntijat Asiantuntijat Johtajat ja ylimmät virkamiehet Muut

15 14 13 3 25 0

5

10

15

20

25

30

%

19 13 6 2 4

 Vuonna 2011 43 000 akavalaista oli määräaikaisissa palvelussuhteissa.  Heistä 79 % ei saanut pysyvää työtä, vaikka olisi halunnut.  Määräaikaisen työsuhteen kesto oli 42 %:lla vuoden tai alle vuoden, 35 %:lla vuodesta kolmeen vuoteen ja 23 %:lla yli kolme vuotta.

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 25.6.2012

Syksy 2012 Akavaaka

9

Työttömyysaste koulutusasteen mukaan 1990–2010 %

Vuoden 2010 työttömien lukumäärät suluissa

22 22 21 21 20 20 19 19 18 18 17 17 (67 000) 16 16 Perusaste 15 15 14 14 Kaikki 13 13 12 12 11 11 Keskiaste (111 000) 10 10 9 9 8 Alin korkea-aste ja (224 000) 8 7 7 alempi korkeakouluaste 6 6 5 5 (34 000) 4 4 (12 000) 3 3 2 2 Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste 1 1 0 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

 Vuoden 2010 lopussa oli työttömänä 46 000 korkea-asteen tutkinnon suorittanutta. Heidän työttömyysasteensa oli 4,6 %.  Vuoden 1994 jälkeen perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin kuin korkeasti koulutettujen. Esimerkiksi ylemmän korkeakoulu- ja tutkijakoulutusasteen työttömyys oli laskenut 1994–2010 1,1 %-yksikköä, keskiasteen tutkinnon suorittaneiden 8,8 %-yksikköä.

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatilastot 15.12.2011

Syksy 2012 Akavaaka

10

Työttömien määrän muutos 2001–2012 Indeksi 7/2001=100 200

200

Tutkijakoulutusaste 180

180

160

160

Ylempi korkeakouluaste

140

Alempi korkeakouluaste

140

120

120

100

100

Kaikki 80

60 2 001

80

2 002

2 003

2 004

2 005

2 006

2 007

2 008

2 009

2 010

2 011

60 2 012

 Heinäkuusta 2001 heinäkuuhun 2012 kaikkien työttömien määrä vähentyi 46 500 henkilöllä, 15 prosentilla.  Korkeasti koulutettujen työttömien määrä nousi 14 400 henkilöllä, koulutusasteen mukaan 53–91 prosentilla.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot, tilanne 31.7.2012 23.8.2012

Syksy 2012 Akavaaka

11

Työttömät, joilla korkeakoulututkinto, heinäkuu 2012 Vähennys

Lisäys

Heinäkuu 2012

Muutos vuoden aikana

4 598

0

3 066

182

2 371

217

2 034

29

1 867

26

1 769

95

1 617

188

1 243

58

Insinööri (ml.amk&rak.arkkitehdit) Filosofian maist.(hum.)

Tradenomi Kasvatustieteiden maist.

Diplomi-insinööri Filosofian maist. (luonnont.ala) Kauppatiet. koul. (ylempi tutkinto) Valtio-, yhteiskunta- tai hallintotiet. maist.

Sosionomi, sosiaalialan AMK Taideaineet (ylempi tutkinto) Kauppatiet. koul. (alempi tutkinto) Tohtori Humanististen tieteiden kand.

Lastentarhanopettaja Oikeustieteen kand.

Lisensiaatti Luonnontieteiden kand.

Agronomi, maa- ja metsät. maist.

Teol. koulutus (ylempi tutkinto) Arkkitehti Lääkäri Farmaseutti Hammaslääkäri -1 000

0

1 000

2 000

3 000

4 000

1 080

-2

1 028

72

668

5

622

62

619

36

520

-58

350

30

304

-12

277

23

218

9

192

15

109

-9

95

19

62

3

23

-4

5 000

 Korkeasti koulutettujen työttömien määrä on pysynyt lähes samana useimmissa ryhmissä verrattuna edelliseen vuoteen.  Insinöörit ovat suurin korkeasti koulutettujen työttömien ryhmä.  Lääkäreiden työllisyystilanne oli heinäkuussa 2012 varsin hyvä.

Ilman lomautettuja, tilanne 31.7.2012 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 23.8.2012

Syksy 2012 Akavaaka

12

Laaja työttömyys tutkinnoittain Työttömät

Työllistetyt tms.

Työttömyyseläkkeellä olevat

Kaikki palkansaajat Taideaineet (ylempi tutkinto) Humanististen tieteiden kand.

Luonnontieteiden kand.

Kauppatiet. koul. (ylempi&vanh. ekon.)

Filosofian maist.(hum.)

Alempi korkeakouluaste yhteensä Insinööri (ml. amk&rak.arkkit.)

Filosofian maist. (luonnont.ala) Arkkitehti Tradenomi Valtio-,yhteiskunta-,hallintotiet. maist.

Ylempi korkeakouluaste yhteensä Diplomi-insinööri Agronomi, maa- ja metsätiet. maist.

Tutkijakoulutus Teologian koulutus (ylempi tutkinto) Sosionomi, sosiaalialan AMK Farmaseutti Oikeustieteen kand.

Lastentarhanopettaja Kasvatustieteiden maist.

Lääkäri Hammaslääkäri 0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

%

 Kun työttömien lukumäärään lisätään erilaisten työllistämistoimien piirissä olevat ja työttömyyseläkeläiset, laaja työttömyysaste oli alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneilla 6 %, ylemmän korkeakouluasteen suorittaneilla 5 % ja tutkija-asteen suorittaneilla 4 % lokakuussa 2011.  Kaikkien palkansaajien laaja työttömyysaste oli 11,5 prosenttia lokakuussa 2011.

Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, Työ- ja elinkeinoministeriö 19.12.2011

Syksy 2012 Akavaaka

13

Työttömien määrän kehitys 2007–2011 iän mukaan Indeksi elokuu 2007=100

Korkeasti koulutetut*

200

2007

2008

2009

2010

2011

170

180 160

134

140 120

133

130

116 100

100

100

100

104

100

100

100 80 60 40 20 0

15-24

25-34

35-44

45-54

55-59

60-64

Ikäryhmä Indeksi elokuu 2007=100

Muut kuin korkeasti koulutetut 2007

200

2008

2009

2010

2011 169

180 160

131

140 120

100

119 100

100

96

100

101

100

100

100 73

80 60 40 20 0

15-24

25-34

35-44

45-54

55-59

60-64

Ikäryhmä

 Korkeasti koulutetuilla työttömyys painottuu 25–34-vuotiaisiin.  Työttömien määrä on noussut 60–64-vuotiaiden ikäryhmässä.

Tilanne elokuussa 2011; *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 27.10.2011

Syksy 2012 Akavaaka

14

Työttömyyden kesto 0–12 vkoa

13–26 vkoa

Yli vuoden

27–52 vkoa

Kesto keskimäärin, Työttömien viikkoa lukumäärä

Korkeasti koulutetut* 2010

37

23

21

19

35

25 986

2011

38

22

19

22

39

24 367

2012

38

22

17

22

42

25 626

21

21

39

207009

Muut kuin korkeasti koulutetut 2010

35

22

2011

36

21

18

25

44

191210

2012

35

21

18

26

49

190400

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

%

 Korkeasti koulutettujen keskimääräinen työttömyysaika oli 42 viikkoa huhtikuussa 2012 .  Korkeasti koulutetuista n. 5800 oli ollut työttömänä yli vuoden huhtikuussa 2012.

Tilanne kunkin vuoden huhtikuussa; *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot 5.9.2012

Syksy 2012 Akavaaka

15

Tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen koulutusaloittain Pysyvä kokoaikatyö

Määräaikainen kokoaikatyö

Ylempi korkeakouluaste yhteensä

Osa-aikatyö

Yrittäjä

62

Teknillistieteellinen Kauppatieteellinen Terveystieteiden Oikeustieteellinen Liikuntatieteellinen Yhteiskuntatieteellinen Teologian Kasvatustieteellinen Farmasian Maatalous-metsätieteellinen Luonnontieteellinen Hammaslääketieteellinen Psykologian Humanistinen Eläinlääketieteellinen Lääketieteellinen

17 76 75

69 66 66 62 62 61 58 58 55 52 50 49 43

10 43

25

Alempi korkeakouluaste Kasvatustieteellinen Farmasian

54 52 0

10

20

Työtön tms.

121 9 12

16 40

50

2 3 2

13

lukunäärä 5 603 1 126 717 195 128 32 557 104 660 62 114 748 25 115 809 30 181

10 2 3 2 8 6 2 3 2 12 16 31 3 8 16 0 4 1 13 9 0 6 0 19 11 20 2 2 3 15 14 6 12 14 21 2 10 26 11 5 0 12 18 4 5 4 14 23 22 4 24 8 4 12 0 25 11 7 6 0 17 23 3 4 5 13 17 17 0 24 7 20

19 30

Muu* Vastaajien

60

70

80

129 98

22 19 90

100 %

 Vuonna 2005 yliopistoista valmistuneiden työllisyys oli kohtuullisen hyvä vuonna 2010.  Miesten ja naisten tilanteet poikkeavat toisistaan. Naisista 20 % oli määräaikaisessa kokoaikatyössä ja 19 % muutoin pois työelämästä, esim. perhevapaalla. Vastaavat osuudet olivat miehillä 13 % ja 3 %. *) Mm. tutkintoon johtava koulutus, perhevapaa Lähde: Aarresaariverkoston viisivuotisseuranta 2010 - kysely vuonna 2005 yliopistoista valmistuneille 11.10.2011

Syksy 2012 Akavaaka

16

Korkeakoulutuksen hyöty maistereille Työn vaativuustason ja koulutustason vastaavuus Ensimmäinen työ 2005

10

Nykyinen työ 2010

3

22 12

0

9

60

14

10

71

20

30

40

50

Työn vaativuustaso koulutustasoa selvästi alhaisempi Työ koulutukseen nähden vaativampaa

60

70

80

90

100 %

Vaativuus koulutustasoa osittain alhaisempi Työ vastaa hyvin koulutustasoa

Oliko korkeakoulutus työn edellytyksenä Ensimmäinen työ 2005

42

Nykyinen työ 2010

7

23 0

10

51

5 20

71 30

Ei

40

50

60

70

Ei tiedä

80

90

100 %

80

90

100 %

Kyllä

Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen työssä Ensimmäinen työ 2005

6

Nykyinen työ 2010

42

4 0

52

38 10

Ei juuri lainkaan

20

58 30

40

50

60

Jonkin verran/ osittain

70

Jatkuvasti

 Joillakin aloilla työn vaativuus on koulutustasoa selvästi tai osittain alhaisempi. Ongelmallisimmat alat ovat maatalous-metsätieteellinen, humanistinen ja terveystieteet.  Sen sijaan useilla professioaloilla, kuten lääketieteen, farmasian ja psykologian aloilla, työtehtävät koetaan jopa liiankin vaativiksi.

Lähde: Aarresaariverkoston viisivuotisseuranta 2010 - kysely vuonna 2005 yliopistoista valmistuneille 11.10.2011

Syksy 2012 Akavaaka

17

Viikkotyöaika, ylityöt ja työn kuormittavuus   



Kokoaikatyötä tekevien akavalaisten keskimääräinen viikkotyöaika päätyössä oli 40,7 tuntia.

Vähintään 48 tuntiin venyvää työviikkoa teki noin joka kahdeksas, johtajista ja ylimmistä virkamiehistä joka viides.

Akavalaiset tekivät enemmän ylitöitä kuin kaikki palkansaajat keskimäärin ja usein korvauksetta. Joka viides akavalainen teki ylitöitä lähes yhden työpäivän verran, 7 tuntia.

Akavalaisista 7 % ei saanut korvausta tehdyistä ylitöistä. Ylityökorvauksen joko rahana tai vapaa-aikana sai 14 % akavalaisista.

Työ kuormittaa henkisesti ylempiä toimihenkilöitä enemmän kuin muita työntekijäryhmiä.

Ylemmistä toimihenkilöistä 43 % kokee työnsä henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi. Joka toinen kokee työssään kiirettä melko usein tai hyvin usein.

Syksy 2012 Akavaaka

18

Akavalaisten viikkotyöaika 2011 Jakauma,

Keskimäärin

Fraktiilit

Kaikki Miehet

% 100 53

tuntia viikossa 40,7

25 38,0

mediaani 40,0

75 43,0

41,5

38,0

40,0

45,0

Naiset

47

39,9

38,0

38,0

42,0

Työnantaja Yksityinen

53

41,4

38,0

40,0

44,0

Valtio

15

41,3

37,0

39,0

44,0

Kunta

32

39,2

37,0

38,0

40,0

Ammattiryhmä Johtajat ja ylimmät virkamiehet

20

42,9

38,0

40,0

45,0

Asiantuntijat

14

40,7

38,0

39,0

42,0

Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa

38

40,5

38,0

38,0

41,0

Muut tehtävät

4

40,4

38,0

38,0

40,0

Opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat

24

39,3

36,0

40,0

41,0

 Kokoaikatyötä tekevillä akavalaisilla keskimääräinen viikkotyöaika oli päätyössä 40,7 tuntia. Joka neljännen akavalaisen työviikko venyi yli 43 tunnin.  Eniten työtunteja kertyy yksityisellä sektorilla ja valtiolla sekä johtajilla tai ylimmillä virkamiehillä.

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 25.6.2012

Syksy 2012 Akavaaka

Vähintään 48 tuntia viikossa työskennelleet 2011

Arvio niiden määrästä, jotka tekivät vähintään 48 tuntia viikossa, 1000 henkilöä

11

Kaikki palkansaajat

19

128

Akavalaiset

Kaikki

13

Miehet

30

16

Naiset

19

10

11

Työnantaja

Valtio

16

Yksityinen

5

14

Kunta

18

10

7

Ammattiryhmä

Johtajat ja ylimmät virkamiehet

20

Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat

9

13

Muut

7

11

Asiantuntijat

1

11

Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa

4

10 0

5

10

15

20

25

%

9

 Vähintään 48 tuntiin venyvää työviikkoa teki noin joka kahdeksas akavalainen, akavalaisista johtajista ja ylimmistä virkamiehistä joka viides.

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 25.6.2012

Syksy 2012 Akavaaka

20

Ylitöiden tekeminen 2011 Tehdyt

Korvaamaton ylityö

Akavalaiset

Korvattu ylityö

7

Miehet

Sekä korvaamaton että korvattu 14

8

Naiset

1

14

7

ylityötunnit/ viikko

22

7,0

1 22

14

2

7,7

22

6,2

Työnantaja Yksityinen

8

16

1

25

6,7 Valtio

10

12

1 23

7,5 Kunta

5

11

1

17

7,5

Kaikki palkansaajat

3

15

18

7,5

Sosioekonominen asema Ylemmät toimihenkilöt

8

15

1 23

7,3 Alemmat toimihenkilöt

1

Työntekijät

1

14

15

6,0 16

17 %

0

5

10

15

20

25

8,9

30

 Kokoaikatyössä olevat akavalaiset tekevät enemmän ylitöitä kuin kaikki palkansaajat keskimäärin ja usein korvauksetta.

Akavalaisista 7 % ei saanut korvausta tehdyistä ylitöistä. Tutkimusviikolla joka viides akavalainen teki ylitöitä lähes yhden työpäivän verran - 7 tuntia. Ylityökorvauksen joko rahana tai vapaa-aikana sai 14 % akavalaisista.  Kaikista palkansaajista ylitöitä teki 18 % ja korvaamattomia ylitöitä 3 %.

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto 2011 26.6.2012

Syksy 2012 Akavaaka

21

Työn henkinen rasittavuus Melko rasittavaa Kaikki vastaajat Sosioekonominen asema Yrittäjä Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä

Hyvin rasittavaa 30

6

24

29

8

21 33

0

31

6

25 3

15 10

43

10

18 20

30

40

50

60

%

Kiireen kokeminen Melko usein Kaikki vastaajat Sosioekonominen asema Yrittäjä Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä

Hyvin usein

27

19

46

34

19

30

22

27

21

24 0

10

53

15 20

30

52 48

39 40

50

60

 Työ kuormittaa henkisesti enemmän ylempiä toimihenkilöitä kuin muita työntekijäryhmiä.  Ylemmistä toimihenkilöistä 43 % kokee työnsä henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi.  Joka toinen yrittäjä ja ylempitoimihenkilö kokee työssään kiirettä melko tai hyvin usein.

Lähde: Työterveyslaitos, Työ ja terveys -haastattelututkimus 2009 15.11.2011

Syksy 2012 Akavaaka

%

22

Työurien pidentäminen    

  

Yli 70 prosenttia akavalaisista uskoo pysyvänsä työelämässä vähintään 63-vuotiaaksi.

Yli 60-vuotiailla korkeasti koulutetuilla työllisyysaste oli noin 20 %-yksikköä korkeampi kuin muilla palkansaajilla.

58–62-vuotiaista korkeasti koulutetuista oli työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaissairaana 7 %, koko samanikäisestä väestöstä noin joka viides.

Vuonna 2011 työuraan perustuvalle vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63,5 vuotta.

Joka kolmas eläkkeelle siirtynyt henkilö jäi eläkkeelle työkyvyttömyyden vuoksi.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 52-vuotiaana. Tämän vuoksi kaikkien eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 59,8 vuotta.

Mielenterveyden häiriöt ovat korkeasti koulutettujen yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy.

Työssä jaksamista parantavat erityisesti varmuus työpaikan säilymisestä, kiireen vähentäminen sekä johtamis- ja esimiestyön parantaminen.

Akavalaisista opiskelijoista suurin osa pitää työhyvinvoinnin parantamista ja joustavampia mahdollisuuksia yhdistää työ- ja perhe-elämä ensisijaisina keinoina pidentää työuria.

Syksy 2012 Akavaaka

23

Akavalaisten suunnittelema eläkeikä 1997*

61,2

2001*

61,3

2004*

62,0

2008**

62,8

2010***

63,2

58

59

60

61

62

63

64 Vuotta

 Vuoden 2005 työeläkejärjestelmäuudistus on tuottanut tavoitteena olleen muutoksen. Akavalaiset suunnittelivat vuonna 2001 jäävänsä vanhuuseläkkeelle keskimäärin 61,2-vuotiaana. Noin 10 vuotta myöhemmin suunniteltu eläkkeelle siirtymisikä oli noussut kahdella vuodella ja oli 63,2 vuotta vuonna 2010.  Yli 70 prosenttia akavalaisista uskoo pysyvänsä työelämässä vähintään 63-vuotiaaksi.

Lähteet: *) Akavan työmarkkinatutkimukset **) Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2008 aineisto ***) Akavan TNS Gallupilla teettämä eläkeasennekysely lokakuussa 2010 16.11.2010

Syksy 2012 Akavaaka

24

Työllisyysaste iän mukaan 2011 %

100

100 90

90

Korkeasti koulutetut

80

80

70

70

60

Koko väestö

60

50 40

Työllisyysaste, % Työttömyysaste, % Työvoiman ulkopuolella, %

30 20

50

Koko väestö/ Korkeasti työvoima koulutetut 68,6 85,9 7,8 4,0 25,5

40 30 20

10,5

10

10

0

0 Alle 20

20-29

30-39

40-49

50-59

60-64

Ikäryhmä

 Yli 60-vuotiaiden korkeasti koulutettujen työllisyysaste oli noin 20 %-yksikköä korkeampi kuin koko samanikäisellä väestöllä.  Korkeasti koulutetuista joka kymmenes oli työvoiman ulkopuolella, koko väestöstä joka neljäs.

Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita.

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 6.6.2012

Syksy 2012 Akavaaka

25

Ikääntyvien työllisyysaste 2000–2011 55–59-vuotiaat

60–64-vuotiaat

%

%

Kaikki

100

Korkeasti koulutetut 89 86 85 88 88

90

70

63

65 66 66 65

67 68

71 71

Kaikki

Korkeasti koulutetut

90

78

80

60

100

91

74

80 70

59

56 57

60

50

60

57 58

61

50

40

40

30

30

20

20

10

10

0

0

00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11

37

39

42 41 39 39

34 26 27 23 25

29

00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11

 Ikääntyvien työllisyysaste on noussut sekä korkeasti koulutetuilla että koko väestössä.  Esimerkiksi 60–64-vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna 2000 23 % ja vuonna 2011 42 %.

Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita.

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot 2000-2011 6.6.2012

Syksy 2012 Akavaaka

26

30–67-vuotiaiden toiminta 2011 30–57-vuotiaat: Kaikki

81

Korkeasti koulutetut

7

6

87

4

6 8

1

58–62-vuotiaat: Kaikki

46

Korkeasti koulutetut

9

12

61

2

19

10

7

12 4

7

11

63–67-vuotiaat: Kaikki

11

Korkeasti koulutetut

2 11 16

6

79

6 111

76 %

0

10

Työllinen Opiskelija, kotona tms.

20

30

40

50

Osa-aikaeläke Työkyvytön, pitkäaik. sairas

60

70

80

90

100

Työtön, lomautettu Eläkkeellä

 Ikäryhmässä 58–62-vuotiaat korkeasti koulutettujen pääasiallinen toiminta poikkeaa selvästi muista. Koko väestössä joka viides oli työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaisesti sairas, korkeasti koulutetuista vain 7 %.

Vastaavasti koko väestöstä 46 % oli työllisiä, korkeasti koulutetuista 61 %.

Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita.

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 6.6.2012

Syksy 2012 Akavaaka

27

Työuraan perustuvalle eläkkeelle siirtyneet eläkelajin mukaan 2009, 2010 ja 2011 2011; 71 600

2010; 70 700

2009; 79 600 65

Normaali vanhuuseläke

59 51 32 32 30

Työkyvyttömyyseläke 3 4 4

Varhennettu vanhuuseläke

2

Työttömyyseläke

5 14 1 1 1

Maatalouden erityiseläke

% 0

10

20

30

40

50

60

70

 Vuonna 2009 normaalille vanhuuseläkkeelle siirtyi ensimmäistä kertaa enemmän henkilöitä kuin työkyvyttömyysja työttömyyseläkkeelle.  Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä, vuotta: 2009 2010 2011 • Vanhuuseläke 63,4 63,5 63,5 • Työttömyyseläke 60,3 60,9 61,7 • Työkyvyttömyyseläke 52,1 52,0 52,1 • Kaikki 59,5 59,6 59,8 Lähde: Eläketurvakeskus 13.7.2012

Syksy 2012 Akavaaka

28

Työuraan perustuvalle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyt 2000 ja 2011 2011

2000

Osuudet 2011,% 8000

35 %

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 7100

6700

29 %

Muut sairaudet 6700

6500

Mielenterveyden sairaudet

28 %

6600

1700

8%

Verenkiertoelinten sairaudet 2500

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

 Vuosina 2000 ja 2011 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi n. 23 000 henkilöä  29 prosentilla työkyvyttömyyden syynä oli mielenterveyteen liittyvä sairaus vuonna 2011.

Lähde: Eläketurvakeskus 13.7.2012

Syksy 2012 Akavaaka

29

Kuinka akavalaiset jaksaisivat työssä pitempään Tärkeää

Ei erityisen tärkeää

Varmuus säilymisestä työpaikan säilymisestä Varmuus työpaikan

Ei merkitystä

80

Kiireen vähentäminen Kiireen vähentäminen Johtamisja esimiestyön Johtamis- ja esimiestyön parantaminen parantaminen

16

69

27

62 61

Työympäristön parantaminen

Työympäristön parantaminen

59

Joustavammat työajat

Joustavammat työajat

49

Vuorottelu- tai sapattivapaa

48

36

Osa-aikaeläke

Osa-aikaeläke

47

40

Työmäärän vähentäminen

47

Vuorottelu- tai sapattivapaa

Työmäärän vähentäminen

0

10

20

7 10 10 16 13 7 9

49

9

47

35

muuttaminen TyötehtävienTyötehtävien muuttaminen

32

46

38

Koulutusmahdollisuuksien lisääminen Koulutusmahd. lisääminen

7

47

41

Kuntoutusmahdollisuuksien parantaminen Kuntoutusmahd. parantaminen

30

41

45

Palkan lisääminen

Palkan lisääminen

4

31

Työterveyshuollon kehittäminen

Työterveyshuollon kehittäminen

4

15

52 30

40

50

60

12 70

80

90

100 %

 Työssä jaksamista helpottavat erityisesti varmuus työpaikan säilymisestä, kiireen vähentäminen sekä johtamis- ja esimiestyön parantaminen.

Lähde: Akavan TNS Gallupilla syksyllä 2009 teettämä kysely

Syksy 2012 Akavaaka

30

Akavalaisten opiskelijoiden näkemyksiä ensisijaisista keinoista pidentää työuria Työhyvinvoinnin parantaminen Työhyvinvoinnin parantaminen

62 56 65

Joustavammat mahdollisuudet yhdistää työja perhe-elämää

50

Joustavammat mahdollisuudet yhdistää työ- ja perhe-elämää

47 52 32 32 32

Osa-aikaeläkemahdolisuudet ja uran Osa-aikaeläkemahdollisuudet jajoustavuus joustavuus loppuvaiheessa uran loppuvaiheessa 28

Nopeampi siirtyminen työelämään Nopeampi siirtyminen työelämään valmistumisen jälkeen

33 25

valmistumisen jälkeen 14

valmistuminen korkeakoulusta NopeampiNopeampi valmistuminen korkeakoulusta

17 12 13 13 12

Välivuosien vähentäminen toisen asteen Välivuosien vähentäminen toisen asteen jaja korkeakouluopintojen välillä korkeakouluopintojen välillä 8

Työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen Työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen

5 10 7

Vanhuuseläkkeen ikärajan nosto Vanhuuseläkkeen ikärajan nosto

4 9 2

En osaa sanoa En osaa sanoa

4 2 0

Kaikki

AMK-opiskelijat

10

20

30

40

50

60

70

%

Yliopisto-opiskelijat

 Työhyvinvoinnin parantaminen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen saavat akavalaisten opiskelijoiden keskuudessa laajinta kannatusta keinoina pidentää työuria.  Vähiten kannatusta saa vanhuuseläkkeen ikärajan nosto Lähde: Akavan opiskelijoiden jäsenkysely 2012 5.9.2012

Syksy 2012 Akavaaka

31

Palkat 

Akavalaisten kokonaiskeskiansio vuonna 2010 oli 4 050 euroa, naisten 3 600 ja miesten 4 520 euroa kuukaudessa. Naisten palkat ovat 80 % miesten palkoista.



Kaikkien palkansaajien keskiansio oli 3 090 euroa kuukaudessa vuonna 2010.



Puolet akavalaisista ansaitsi 3 590 euroa tai enemmän, joka kymmenes alle 2 420 ja joka kymmenes yli 5 930 euroa kuukaudessa.



Akavalaisten alkupalkat olivat keskimäärin 3 270 euroa ja uran loppupuolella 4 490 euroa kuukaudessa.

Suomessa yksityisen sektorin keskijohto ja vastaavat asiantuntijat pärjäävät huonosti eurooppalaisessa palkkavertailussa. Heidän bruttopalkkansa on 84 % Länsi-Euroopan maiden vastaavassa asemassa työtä tekevien palkasta. Toimihenkilötehtävissä (lähellä keskivertosuomalaista) vastaava vertailuluku on 92 %.

Suomen korkea hintataso ja kireä veroprogressio heikentävät keskijohdon ja vastaavissa asiantuntijatehtävissä työskentelevien palkan ostovoiman 71 prosenttiin Länsi-Euroopan maihin verrattuna. Vastaava vertailuluku on 78 % toimihenkilöasemassa olevilla.





Syksy 2012 Akavaaka

32

Kokonaisansiot 2010 Akavalaiset keskimäärin e/kk

Kaikki palkansaajat keskimäärin, e/kk

Valtio

4 230

3 420

Kunta

3 670

2 790

Yksityinen

4 270

3 180

Miehet

4 520

3 420

Naiset

3 600

2 800

Kaikki

4 050

3 090

Työnantajasektori:

Kokonaisansioiden hajonnat 2010 (ilman tulospalkkioita) Desiili 10 2 420

Akavalaiset Kaikki palkansaajat 1 400

1 940 1 900

Desiili 90 5 930

3 590 mediaani

4 500

2 720 2 400

2 900

3 400

3 900

4 400

4 900

5 400

5 900

 Akavalaisten kokonaiskeskiansio oli 4 050, naisten 3 600 ja miesten 4 520 euroa kuukaudessa vuonna 2010.  Puolet akavalaisista ansaitsi 3 590 euroa tai enemmän, joka kymmenes (desiili 10) alle 2 420 ja joka kymmenes (desiili 90) yli 5 930 euroa kuukaudessa.

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Kokonaispalkka sisältää tulospalkkiot.

Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2010 24.11.2011

Syksy 2012 Akavaaka

33

Akavalaisten kokonaisansiot työnantajan ja iän mukaan 2010 Euroa/kk 5 250

5250

Yksityinen

5 000 4 750

4750

Valtio

4 500

4500

Kaikki

4 250 4 000

4250 4000

Kunta

3 750 3 500 3 250 Kaikki Yksityinen Valtio Kunta

3 000 2 750 2 500 25–34

5000

35–44

Ikäryhmä

45–54

Keskimäärin e/kk 4 050 4 270 4 230 3 670

Lukumäärä 1 000 286 158 23 105

3750 3500 3250 3000 2750 2500 55–64

 Akavalaisten alkupalkat olivat keskimäärin 3 270 euroa ja uran loppupuolella 4 490 euroa kuukaudessa.  Valtion ja yksityisten työnantajien palveluksessa olevien alkupalkat olivat lähes yhtä suuret. Yksityisellä sektorilla keski-ikäiset ansaitsivat enemmän, mutta uran loppupäässä ansiot olivat taas samaa tasoa. Näiden sektoreiden palkkaprofiili on muuttunut, koska yliopistojen henkilökunta siirtyi valtiolta yksityiselle sektorille vuoden 2010 alusta.  Kunnissa akavalaisten palkkataso on alhaisin muihin sektoreihin verrattuna kaikissa ikäryhmissä.

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Kokonaispalkka sisältää tulospalkkiot.

Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2010 25.11.2011

Syksy 2012 Akavaaka

34

Kokonaisansiot koulutusasteen mukaan 2010 Henkilöiden määrä tilastossa (1 000) 1 386

3 090

Kaikki yhteensä

172

2 590

Perusaste

585

2 650

Keskiaste

221

3 140

Alin korkea-aste

196

3 310

Alempi korkeakouluaste

191

4 340

Ylempi korkeakouluaste

21

5 200

Tutkijakoulutusaste 0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

5 500

6 000

euroa/kk

 Kaikkien palkansaajien keskiansio oli 3 090 euroa kuukaudessa vuonna 2010.  Ansiot nousevat koulutuksen myötä.

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat, kokonaispalkka sisältää tulospalkkiot Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2010 25.11.2011

Syksy 2012 Akavaaka

35

Bruttovuosipalkat yksityisellä sektorilla 2011 Länsi-Eurooppa = 100 Keskijohto ja vastaavat asiantuntijatehtävät 2)

Toimihenkilöt 1) Sveitsi Tanska Norja Luxemburg Saksa Belgia Itävalta Länsi-Eurooppa Alankomaat Suomi Ruotsi Irlanti Ranska Italia Espanja Englanti Portugali

182 130 121 121 117 107 104 100 95 92 88 88 83 75 74 66 56 0

50

100

150

Länsi-Eurooppa = 100

200

Sveitsi Luxembourg Saksa Tanska Norja Belgia Alankomaat Itävalta Länsi-Eurooppa Italia Irlanti Ranska Ruotsi Suomi Espanja Englanti Portugali

162 122 116 110 106 103 102 101 100 96 95 88 85 84 83 80 69 0

50

100

150

200

Länsi-Eurooppa = 100

 Suomessa yksityisen sektorin keskijohto ja vastaavat asiantuntijat pärjäävät eurooppalaisessa palkkavertailussa huonosti.

Heidän bruttopalkkansa on 84 % verrattuna Länsi-Euroopan maiden vastaavassa asemassa työskentelevien palkkaan.  Toimihenkilötehtävissä (lähellä keskivertosuomalaista) vastaava vertailuluku on 92 %.

Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 2 950 e/kk. Grade 8=Graduate/Administrator in Global jobvalue framework of Watson Wyatt Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 5 290 e/kk. Grade 14=Middle Managers Lähde: 2011/2012 WWDS Global 50 Remuneration Planning Report Syksy 14.12.2011

1) 2)

2012 Akavaaka

36

Vuosipalkan suhteellinen ostovoima yksityisellä sektorilla 2011 Länsi-Eurooppa = 100 Keskijohto ja vastaavat asiantuntijatehtävät 2)

Toimihenkilöt 1) Sveitsi Luxemburg Saksa Irlanti Belgia Alankomaat Itävalta Länsi-Eurooppa Englanti Tanska Norja Ranska Espanja Ruotsi Suomi Italia Portugali

Sveitsi Luxembourg Saksa Irlanti Englanti Alankomaat Ranska Länsi-Eurooppa Itävalta Espanja Belgia Italia Portugali Norja Ruotsi Tanska Suomi

154 151 122 113 104 103 101 100 95 92 88 88 85 85 78 71 70 0

50

100

150

Länsi-Eurooppa = 100

200

147 146 127 107 104 103 101 100 99 97 92 85 85 79 78 78 71 0

50

100

150

200

Länsi-Eurooppa = 100

 Suomen korkea hintataso ja kireä veroprogressio heikentävät keskijohdon ja vastaavissa asiantuntijatehtävissä työskentelevien palkan ostovoiman 71 prosenttiin Länsi-Euroopan maihin verrattuna.  Vastaava vertailuluku on 78 % toimihenkilöasemassa olevilla.

Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 2 950 e/kk. Grade 8=Graduate/Administrator in Global jobvalue framework of Watson Wyatt Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 5 290 e/kk. Grade 14=Middle Managers Lähde: 2011/2012 WWDS Global 50 Remuneration Planning Report Syksy 14.12.2011

1) 2)

2012 Akavaaka

37

Ansio- ja sairauspäiväraha työttömyyttä tai sairautta edeltävän palkkatason mukaan 2012 Ansio - tai sairauspäiväraha e/kk 3 500

3 500

3 250

3 250

3 000

3 000

4 469

2 750

2 750

2 922 (taite)

2 500 2 250

2 500 2 250 3 428

2 000

2 000

1 750

1 750

1 500

1 500

1 250

1 250

1 000

1 000

702

750

750

500

500

867

250

250

0 0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

5 500

6 000

6 500

0 7 000

Bruttopalkka ennen työttömyyttä tai sairautta, e/kk

 Ns. taitteet leikkaavat päivärahoja.  Työttömyysturvan peruspäiväraha nousee 1.1.2012, mikä kasvattaa myös ansiopäivärahaa.  Sairauspäiväraha pysyy vuonna 2012 lähes vuoden 2011 tasolla.  4 100 euroa kuukaudessa ansaitsevan ansiopäiväraha on n. 2 000 ja sairauspäiväraha n. 2 500 e/kk.

1.12.2011

Syksy 2012 Akavaaka

38

Palkansaajien verotus 

 



Joka viides kokoaikatyössä oleva palkansaaja on akavalainen. Akavalaiset palkansaajat ansaitsevat neljänneksen Suomen palkkasummasta ja maksavat palkansaajien maksamista veroista ja maksuista kolmanneksen. Akavalaisten osuus palkansaajien maksamista valtion tuloveroista on 42 %.

3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan tuloveroaste on 29 %, 4 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan tuloveroaste on 34 %.

Suomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet. Rajaveroaste kertoo mikä osuus lisäansiosta menee veroihin. Jo 2 100 euron palkkatasolla lisäansiosta menee veroihin lähes 45 %. Rajaveroaste on lähes 50 % 3 400 euron kuukausipalkalla ja lähes 57 %, kun kuukausipalkka ylittää 6 100 euron.

Kansainvälisessä vertailussa korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain kohtuullista.

Keskipalkkaisella verotus on sen sijaan lähellä eurooppalaista keskitasoa ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevia verotetaan varsin ankarasti.

Syksy 2012 Akavaaka

39

Akavalaisten osuudet palkansaajista, palkoista ja veroista 2010 Akavalaiset Palkansaajien lkm (1,7 milj)

Muut palkansaajat

20

Palkkasumma (63,0 mrd e)

80

27

Verot ja maksut (15,7 mrd e)

73

31

69

Verolajeittain: Valtion ansiotulovero (3,7 mrd e)

42

58

Kunnallisvero (9,8 mrd e)

28

72

Työntek:n eläke- ja tyött.vak.maksu (3,2 mrd e)

27

73 %

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

 Joka viides kokoaikatyössä oleva palkansaaja on akavalainen.  Akavalaiset palkansaajat ansaitsivat neljänneksen palkkasummasta ja maksavat veroista ja maksuista kolmanneksen.  Akavalaisten osuus palkansaajien maksamista valtion tuloveroista on 42 %.

Mukana vähintään 6 kk kokoaikatyössä olleet palkansaajat, joiden ansiot ylittivät 12 302 euroa vuodessa.

Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto 2010 27.6.2012

Syksy 2012 Akavaaka

40

Palkansaajien rajaveroprosentit ja tuloveroasteet 2011 ja 2012 Tuloveroaste 2011

%

Tuloveroaste 2012

Rajavero 2011

Rajavero 2012 65

65 60

60

Rajaveroaste = verojen ja veronluonteisten maksujen osuus tulonlisäyksestä

55 50

55 50

45

45

40

40

Tuloveroaste = verojen ja veronluonteisten maksujen osuus veronalaisesta tulosta

35 30 25

35 30 25

20

20

15

15

10

10

5

5 0

0 0

500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000 6 500 7 000 7 500 8 000 8 500 9 000 9 50010 000

Bruttopalkka e/kk, ansiotaso muuttumaton

 Suomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet.  Rajaveroaste kertoo mikä osuus lisäansiosta menee veroihin. Jo 2 100 euron palkkatasolla lisäansiosta verot vievät 45 %. Rajaveroaste on lähes 50 % 3 400 euron kuukausipalkalla ja lähes 57 %, kun kuukausipalkka ylittää 6 100 e.

13.12.2011

Syksy 2012 Akavaaka

41

Valtion veroperustemuutosten tuottovaikutusarvioita 2012

Alaraja, euroa/ vuosi

Yläraja, euroa/ vuosi

Vero alarajan kohdalla, euroa

Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %

1. porras

16 100

23 900

8

6,50

1. porras

2. porras

23 900

39 100

515

17,50

2. porras

3. porras

39 100

70 300

3 175

21,50

3. porras

4. porras

70 300

9 883

29,75

Valtion tuloveroportaat 2012

Valtion tuloveroasteikon portaiden yhden %-yksikön muutoksen hinta, milj. euroa

161

170

92

4. porras

42

0

20

40

60

80

100

120

140

160

 Kaikkien portaiden veroprosentin yhden %-yksikön muutoksen kustannus on 465 milj. euroa.  Yhden prosentin inflaatiotarkistus pienentää verotuloja 78 milj. euroa.  Pääomatuloveroprosentin (30 %) yhden prosenttiyksikön muutos vastaa 58 milj. euroa.

Lähde: Valtiovarainministeriö, vero-osasto 13.12.2011

Syksy 2012 Akavaaka

42

%

Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja muissa Länsi-Euroopan maissa 2011

54 52 Akavalaisten tulojakaum 50 75 48 50 25 05 46 Esimerkiksi 50 %:lla 44 akavalaisista vuositulot 42 ylittävät 49 000 euroa 40 36,3 38 36 34 29,8 34,3 32 30 28 24,8 29,6 26 24 22 22,2 20 Kaikkien palkansaajien tulojakauma 18 25 75 50 95 16 05 14 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000

a 95

45,7

Suomi 41,9

Muut LänsiEuroopan maat

90 000

100 000

110 000

54 52 50 48 46 44 42 40 38 36 34 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14

120 000

Vuosiansio 2011, euroa

 Kansainvälisessä vertailussa korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain kohtuullista, keskipalkkaisella verotus on lähellä eurooppalaista keskitasoa ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevia verotetaan varsin ankarasti.  Kuviossa vinoneliöt kuvaavat akavalaisten ja kaikkien palkansaajien vuosiansioiden jakaumaa.  Muissa maissa ovat mukana Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska; Viro ei ole mukana.

Yhden hengen talous Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2011; Jakaumatiedot: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2009 12.12.2011

Syksy 2012 Akavaaka

43

Palkansaajien tuloveroaste 4 720 e/kk ansaitsevilla 2011 Belgia

46,7

Saksa

42,6

Italia

40,2

It채valta

38,5

Tanska

38,2

Suomi

36,3

Hollanti

36,1

Ranska

33,8

Ruotsi

32,6

Espanja

29,5

Norja

28,6

Iso-Britannia

27,8

USA

27,0

Viro

23,1 % 0

5

10

15

Yhden hengen talous, vuositulo 59 000 euroa L채hde: Veronmaksajat, Kansainv채linen palkkavertailu 2011 12.12.2011

20

25

30

35

40

45

50

Syksy 2012 Akavaaka

44

Koulutus 

  

   

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–64-vuotiaista on kasvanut Suomessa 35 vuodessa 23 %-yksikköä. Joka viides on kuitenkin edelleen vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

39 % 25–34-vuotiaista suomalaisista on suorittanut korkea-asteen (ml. alin korkea-aste) tutkinnon. Tällä osuudella Suomi sijoittuu keskivaiheille OECD-maiden joukossa.

Opiskelijoiden määrä suhteessa opettajien määrään on noussut yliopistoissa noin 70 % 1985–2009.

Vuonna 2005 yliopisto-opintonsa aloittaneista opiskelijoista 48 %:lla oli korkeakoulututkinto vuonna 2010. Vuonna 2006 ammattikorkeakouluopintonsa aloittaneista opiskelijoista 40 %:lla oli AMK-tutkinto vuonna 2010.

Yliopisto-opiskelijoista 61 % ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 59 % kävi töissä vuonna 2010.

Korkeasti koulutetuista palkansaajista 31 % oli vuonna 2011 muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Kolmella prosentilla koulutus ei liittynyt työhön tai ammattiin.

Lähes joka kymmenes korkeasti koulutettu palkansaaja osallistui työhön liittyvään koulutukseen joko kokonaan tai enimmäkseen omalla ajallaan.

Akavalaisten näkemyksiä ammattitaidosta ja itsensä kehittämisestä:  90 % kokee, että työnantajien tulisi panostaa enemmän työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen.  14 % kokee, etteivät työkiireet vaikeuta millään tavoin oman ammattitaidon uudistamista.  30 % kokee, ettei itselle sopivaa täydennyskoulutusta ole tarjolla.  10 % kokee, että oma osaaminen on vanhentunutta eikä vastaa enää työelämän tarpeita.

Syksy 2012 Akavaaka

45

25–64-vuotias väestö koulutusasteen mukaan 1975–2010 %

100 90

0,2

3 4 7

0,3

4 5

0,6

0,7

1

1,0

6 5

8

9

11

11 15

80 20

6 17

70

9 16

12

Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste

13

30

Keskiaste Perusaste

60 38

50

40 42

40 30

Tutkijakoulutus

44

66 50

20

34

29

10

24

20

2005

2010

0 1 000 henkilöä

1975

1985

1995

2000

2 367

2 618

2 780

2 809

2 853

2 887

 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–64-vuotiaista on kasvanut Suomessa 35 vuodessa 23 %-yksikköä.  Joka viides on kuitenkin edelleen vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Lähde: Tilastokeskus 13.12.2011

Syksy 2012 Akavaaka

46

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus eräissä maissa 2009 25–64-vuotiaat Japani USA Suomi Englanti Norja Viro Irlanti Sveitsi Tanska Belgia Ruotsi Hollanti OECD Espanja Ranska EU21 Saksa Kreikka Itävalta Portugali Italia Turkki

25–34-vuotiaat Japani Irlanti Norja Englanti Tanska Ranska Belgia Ruotsi USA Hollanti Sveitsi Suomi Espanja OECD Viro EU21 Kreikka Saksa Portugali Itävalta Italia Turkki

44 41 37 37 37 36 36 35 34 33 33 33 30 30 29 27 26 24 19 15 15 13 0

20

40

%

55–64-vuotiaat 56 48 47 45 45 43 42 42 41 40 40 39 38 37 37 34

29 26 23 21 20 17 0

20

40

%

USA Viro Suomi Englanti Sveitsi Hollanti Japani Norja Ruotsi Tanska Saksa Belgia OECD Irlanti EU21 Ranska Espanja Itävalta Kreikka Italia Turkki Portugali

41 33 29 29 28 27 27 27 27 26 25 23 22 20 20 18 17 16 15 10 10 7 0

20

40

%

 39 % 25–34-vuotiaista suomalaisista on suorittanut korkea-asteen tutkinnon (ml. alin korkea-aste). Tällä osuudella Suomi sijoittuu OECD-maiden joukossa keskivaiheille.  Korkein osuus on Japanissa (56 %).

Lähde: OECD, Education at a Glance 2011 15.9.2011

Syksy 2012 Akavaaka

47

Opiskelijoiden lukumäärä suhteessa opetushenkilöstön lukumäärään Tutkinto-opiskelijat/ opetushenkilöstö 24

24

Ammattikorkeakoulut

22,4 21,7

Yliopistot

22

22,0 22

22,0

21,8

21,3 20

20

17,9 18

18

16

16

14,2 14

13,3

14

12,9 12

12

10 1980

10 1985

1990

1995

2000

2005

2010

 Opiskelijoiden määrä suhteessa opettajien määrään on noussut yliopistoissa noin 70 % vuosina 1985–2009.

Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämät KOTA-, AMKOTA- ja Vipunen-tietopalvelujärjestelmät 3.7.2012

Syksy 2012 Akavaaka

48

Vuosina 2005–2006 korkeakouluopintonsa aloittaneiden opiskelijoiden opintojen kulku vuoteen 2010 mennessä Yliopisto-opiskelijat yhteensä*

29

Humanistinen ja kasvatusala

19

3

36

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

34

Kulttuuriala

32

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

28

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

28

38

24

2

23

30

1 3

16

Tekniikan ja liikenteen ala

20

11 2

52

Luonnontieteiden ala

19

10 6

47

AMK-opiskelijat yhteensä**

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Tekniikan ja liikenteen ala

4

40

4

5

37 5

25 22 0

20

12

42 8 4 4 10

AMK-tutkinto

32

7 2 11

Ei tutkintoa, amk-koulutuksessa

42

52 9 44

50 40

Ei tutkintoa (työssä, työtön, muualla)

Yliopistotutkinto/muu tutkinto

45

4

9

5 2 13

39

7

Ei tutkintoa, opiskeli muualla

100 %

19

29

6

16

5 3 12

26

5 4

Ei tutkintoa, opiskeli yliopistossa

80

3

51

27

6

Muu tutkinto

5 6

6

36

64

43

Ylempi korkeakoulututkinto

3

60

46

2 11 15

37

40

Alempi korkeakoulututkinto

41

23

20

1 8

39

Luonnonvara- ja ympäristöala

0

27

33

3

25 17

28

2

22

3 9

60

14

54

15

80

Ei tutkintoa, opiskeli muualla

21

5 4

Ei tutkintoa, yliopistossa Ei tutkintoa (työssä, työtön, muualla)

100 %

 Vuonna 2005 yliopisto-opintonsa aloittaneista opiskelijoista 48 %:lla oli korkeakoulututkinto vuonna 2010.  Vuonna 2006 ammattikorkeakouluopintonsa aloittaneista opiskelijoista 40 %:lla oli AMK-tutkinto vuonna 2010. *Vuonna 2005 opintonsa aloittaneet opiskelijat, **vuonna 2006 opintonsa aloittaneet opiskelijat Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot 7.8.2012

Syksy 2012 Akavaaka

49

Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista 2010 Oppilaitos (suluissa kaikkien opiskelijoiden määrä)

Lukio

29

(47 000)

Ammatillinen koulutus

56

(225 000)

Ammattikorkeakoulutus

59

(139 000)

Yliopistot

61

(169 000) % 0

10

20

30

40

50

60

70

 Yliopisto-opiskelijoista 61 % ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 59 % kävi töissä vuonna 2010.

Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot 4.7.2012

Syksy 2012 Akavaaka

50

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot 2005–2011 Yliopistot 1000 henkilöä 38,2

40

29,1

30 20,9 20

19,2

20,2 19,4

19,6

22,3

28,5

23,8 20,2

19,6

20,3

20,2

10 0 2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

Ammattikorkeakoulut 1000 henkilöä 36,9 40

39,5

38,2

37,0

36,6

36,3

30 21,4

21,0

21,0

21,8

21,0

21,9

22,9

20 10 0 2005

2006

2007 Uudet opiskelijat

2008 2009 Suoritetut tutkinnot

Lähteet: Tilastokeskus, koulutustilastot, Opetusministeriön ylläpitämät AMKOTA- ja KOTA-tietokannat 5.7.2012

2010

2011

Syksy 2012 Akavaaka

51

Palkansaajat muussa kuin tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa 2011 Korkeasti koulutetut *

Liittyy työhön tai ammattiin

Työhön liittyvässä

Muu koulutus**

koulutuksessa, 1000 henkilöä

Yhteensä

28

Alle 35-vuotiaat

28

2

30

54

35-50-vuotiaat

27

3

30

61

Yli 50-vuotiaat

3

31

29

4

146

33

31

Kaikki palkansaajat Yhteensä

18

Alle 35-vuotiaat

3

18

35-50-vuotiaat

2

3

18

340

20

19

Yli 50-vuotiaat

21

3

101

22

146

21

92 %

0

5

10

15

20

25

30

35

 Korkeasti koulutetuista palkansaajista 31 % oli vuonna 2011 muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa.  Kolmella prosentilla koulutus ei liittynyt työhön tai ammattiin.

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat; Ne vastaajat, jotka ovat olleet neljän viimeisen viikon aikana kyseisessä koulutuksessa; *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet; **) Esim. harrastus, autokoulu, ay-koulutus tms.

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 30.7.2012

Syksy 2012 Akavaaka

52

Työhön liittyvä koulutus – työaikana vai omalla ajalla Korkeasti koulutetut * Yhteensä

86

6 1 7

Alle 35

87

6

35-50

85

Ikä

yli 50

7

7 2 6

87

5 1 7

88

5 1 6

Kaikki palkansaajat Yhteensä Ikä Alle 35

87

35-50

88

yli 50

51 8 6 2 5 4

90

5 %

0

10

20

30

40

Pelkästään palkallisena työaikana Enimmäkseen omalla ajalla

50

60

70

80

90

100

Enimmäkseen palkallisena työaikana Kokonaan omalla ajalla

 Joka kymmenes korkeasti koulutetuista palkansaajista osallistui työhön liittyvään koulutukseen joko kokonaan tai enimmäkseen omalla ajallaan.

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat, jotka ovat olleet neljän viimeisen viikon aikana muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto Syksy 29.6.2012

2012 Akavaaka

53

Akavalaisten osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutukseen vuonna 2011 ei osallistunut

alle 5 päivää

5-10 päivää

Kaikki

28

40

Miehet

29

37

Naiset

yli 10 päivää

26

6

28

6

24

43

27

6

Ikä Alle 35 35-44

37

30

45-54

0

20

40

5 7

31 48

29

7

29

41

21

55-64

24

36

33

18 60

80

5 100

%

 Vuonna 2011 yli neljännes akavalaisista ei osallistunut lainkaan työnantajan kustantamaan tai työajalla tapahtuvaan ammatillista osaamista edistävään koulutukseen.  40 % akavalaisista osallistui vuoden 2011 aikana koulutukseen alle viitenä päivänä.

Lähde: Akavan TNS Gallupilla keväällä 2012 teettämä kysely 6.9.2012

Syksy 2012 Akavaaka

54

Akavalaisten käsityksiä omasta koulutustarpeesta Täysin samaa mieltä

Jokseenkin samaa mieltä

Työnantajien tulisi panostaa enemmän työntekijöiden Työnantajien tulisi panostaa enemmän työntekijöiden ammattitaidon ja kehittämiseen ammattitaidonylläpitämiseen ylläpitämiseen ja kehittämiseen

Jokseenkin eri mieltä

38

Minulla on hyvät mahdollisuudet saada nykyisessä Minulla on hyvät mahdollisuudet saada nykyisessä työssäni ammattitaitoa kehittävää koulutusta työssäni ammattitaitoa kehittävää koulutusta

51

22

Työkiireiltäni en ehdi ylläpitämään tai uudistamaan osaamistani tai ammattitaitoani

4

27

Minulle sopivaa täydennyskoulutusmahdollisuutta ei ole tarjolla

6

24

Minulle sopivaa täydennyskoulutusmahdollisuutta ei ole tarjolla

Osaamiseni on vanhentunut, eikä on vastaa työelämän tarpeita 1 Osaamiseni vanhentunut,

27

35

Tarvitsisin lisäkoulutusta selviytyäkseni hyvin nykyisistä työtehtävistäni

Tarvitsisin lisäkoulutusta selviytyäkseni hyvin nykyisistä työtehtävistäni

10 1

45

11

Työkiireiltäni en ehdi ylläpitämään tai uudistamaan osaamistani/ammattitaitoani

Täysin eri mieltä

9

39

5

14

47

21

40

30

44

45

eikä vastaa työelämän tarpeita 0

Lähde: Akavan TNS Gallupilla syksyllä 2009 teettämä kysely

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100 %

Syksy 2012 Akavaaka

55

Yrittäjyys        

Pää- ja sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on akavalaisesta työvoimasta kuusi prosenttia, noin 24 000. Heistä reilu kolmannes on naisia.

Noin puolet akavalaisista yrittäjistä toimii sosiaali- ja terveysalalla.

Akavalaisista yrittäjistä 62 prosenttia on päätoimisia ja 38 prosenttia osa-aikaisia ammatinharjoittajia ja yrittäjiä.

Yrittäjyydessä kiinnostaa itsenäinen työ sekä omien unelmien toteutuminen.

Merkittävimmät esteet yrittäjyydelle liittyvät taloudelliseen toimeentuloon.

Yrittäjyys nähdään luontevana askeleena urakehityksessä tai työllistymisen keinona.

Akavalaiset ammatinharjoittajat ja yrittäjät ovat tyytyväisempiä työhönsä kuin akavalaiset palkansaajat.

Korkeasti koulutettujen yrittäjien suurimpana haasteena on palkansaajien ja yrittäjien sosiaaliturvan erot esimerkiksi työttömyysturvassa, turvassa sairauden varalta sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa.

Syksy 2012 Akavaaka

56

Akavalaiset yrittäjinä ja ammatinharjoittajina 2012 Maa-, metsä- ja ympäristöala 4% Tekniikka ja luonnontieteet 15 % Eri alojen lääkärit 45 %

Yhteiskunnallinen ja kaupallinen ala 26 % Muu sosiaali- ja terveysala 9%

 Pää- ja sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on akavalaisesta työvoimasta 6 %, noin 24 000.  Akavalaisista yrittäjistä ja ammatinharjoittajista kolmannes on naisia.

Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset 1.4.2012 ja Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto 3.7.2012

Syksy 2012 Akavaaka

57

Ovatko akavalaiset harkinneet ryhtymistä yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi viimeisen viiden vuoden aikana?

Kyllä Kaikki Miehet Naiset Ikäryhmä Alle 35 35–50 Yli 50 Työnantaja Julkinen Yksityinen Toimiasema Johto- ja esimiestehtävät Asiantuntijatehtävät Opetus- ja kasvatustehtävät Muut tehtävät

Ei

Tuntematon

On nykyisin pää- tai sivutoiminen

29

64 35

1

56

24

1 4

60

34

04

59

16

1

74

20

1

1 5 57

34

1 3

62

34

1 4

58

17

76 25

70 20

30

40

50

5 8

74 38

10

8

70

37

0

1

6

60

1

7

1

7 2 3

70

80

90

100

%

 Yrittäjyydessä kiinnostaa itsenäinen työ sekä omien unelmien toteutuminen.  Merkittävimmät esteet yrittäjyydelle ovat taloudelliseen toimeentuloon liittyviä.

Lähde: Akavan järjestötutkimus 2011 27.4.2011

Syksy 2012 Akavaaka

58

Akavalaisten ammatinharjoittajien ja yrittäjien sekä palkansaajien työtyytyväisyys Ammatinharjoittajat ja yrittäjät

Palkansaajat 3,43

Olen toistaiseksi tyytyväinen työhöni

3,20 3,4

Useimpina päivinä olen innostunut työstäni

3,19 3,35

Saan työstäni todellista tyydytystä

3,02 3,32

Pidän työstäni enemmän kuin ihmiset keskimäärin

3,04 3,27

Olen usein kyllästynyt työhöni

2,99 1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

Täysin eri mieltä

3,5

4,0

Täysin samaa mieltä

 Akavalaiset ammatinharjoittajat ja yrittäjät ovat tyytyväisempiä työhönsä kuin akavalaiset palkansaajat.

Lähde: Akava & Turun yliopiston kauppakorkeakoulu: Yrittäjyys, työ ja hyvinvointi korkeasti koulutettujen keskuudessa 2011 25.1.2011

Syksy 2012 Akavaaka

59

Kuntauudistus     





Kuntarakenteen uudistaminen on keskeinen osa Suomen hallituksen kuntapolitiikkaa.

Uudistuksen tavoitteena on elinvoimainen kuntarakenne, joka perustuu vahvoihin peruskuntiin.

Useimmat akavalaiset ovat sitä mieltä, että kuntien vastuulla olevista palveluista tulee olla selkeät laatu- ja tasokriteerit.

Akavalaisista suurin osa kannattaa kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden parempaa resursointia.

Kuntien tulojen ja menojen tasapainottamisen keinoista akavalaiset suhtautuvat myönteisimmin kuntapalveluiden käyttäjien omavastuumaksujen korotuksiin.

Akavalaiset suhtautuvat kriittisimmin kuntien velanoton lisäämiseen ja kunnallisten palveluiden tasossa ja laadussa tinkimiseen. Joka kolmas akavalainen pitää palveluiden heikentämistä huonoimpana keinona tasapainottaa kuntien tuloja ja menoja, joka neljäs velanoton lisäämistä.

Noin puolet akavalaisista pitää todennäköisenä, että kuntauudistuksen vaikutuksesta kuntien työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä heikkenevät ja osaamista katoaa kuntatyöpaikoilta.

Yli 80 % akavalaisista pitää todennäköisenä, että kuntatyöpaikkoja katoaa ja kuntahenkilöstön työmatkat pitenevät kuntauudistuksen seurauksena.

Syksy 2012 Akavaaka

60

Kuntauudistuksen tarpeellisuus ja kunnallisten palveluiden järjestäminen Kuntauudistus on tarpeen, suuremmat kunnat Kuntauudistus onkoska tarpeen, koska suuremmat kunnat pystyvät tarjoamaankustannuksilla pienemmillä pystyvät tarjoamaan pienemmillä kustannuksilla laadukkaammat laadukkaammatpalvelut palvelut

14

30

Kuntien olevista vastuullapalveluista olevista palveluista tulee olla Kuntien vastuulla tulee olla selvät selvät laatu- jalaatutasokriteerit ja tasokriteerit

7

51

Valtion pitäisi ohjata kuntien toimintaa Valtion pitäisi ohjata kuntien toimintaanykyistä nykyistä tehokkaammintehokkaammin

15

Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee siirtää pois kuntien Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee siirtää pois vastuulta valtiolle kuntien vastuulta esim.esim. valtiolle

14

Kunnan tulisi olla paremmin resursoitu sosiaali- ja Kunnan tulisi olla paremmin resurssoitu sosiaaliterveyspalveluiden ja terveyspalveluiden suhteen suhteen

21

28

44

40

9

28

12

36

23

31

6

32

14

50

5

8 2 %

0 Täysin samaa mieltä

Jokseenkin samaa mieltä

20

En osaa sanoa

40

60

Jokseenkin eri mieltä

80

100

Täysin eri mieltä

 Useimmat akavalaiset ovat sitä mieltä, että kuntien vastuulla olevista palveluista tulee olla selkeät laatu- ja tasokriteerit.  Suurimman osan mielestä kuntien tulisi olla myös paremmin resursoitu sosiaali- ja terveyspalveluiden suhteen.

Lähde: Akavan TNS Gallupilla maaliskuussa 2012 teettämä kuntauudistuskysely 31.7.2012

Syksy 2012 Akavaaka

61

Kuntiin, palveluihin ja kuntalaisten asemaan liittyvien asioiden tärkeys Kunnallisverot eivät nouse merkittävästi Kunnallisverot eivät nouse merkittävästi

30

49

2

17

2

Kuntien tarjoamat maksuttomat palvelut säilyvät Kuntien tarjoamat maksuttomat palvelut säilyvät edelleen maksuttomina tai tai lähes maksuttomina edelleen maksuttomina lähes maksuttomina

32

49

1 16

3

Kansalaiset tasa-arvoisessa asemassa Kansalaiset ovatovat tasa-arvoisessa asemassa palvelujen suhteen kunnasta riippumatta palvelujen suhteen kunnasta riippumatta

56

Kuntalaisilla on hyvät vaikuttamismahdollisuudet Kuntalaisilla on hyvät vaikuttamismahdollisuudet

37

Palvelut ovat helposti saatavilla Palvelut ovat helposti saatavilla

14 0

Melko tärkeää

En osaa sanoa

13

35

33 20

181 38

64

Asuinkuntani identiteetti Asuinkuntani identiteetti

15 1

53 59

Palvelut ovatovat tasokkaita ja ja laadukkaita Palvelut tasokkaita laadukkaita

Erittäin tärkeää

37

1 40

Ei kovin tärkeää

36 60

1

16 80

100

%

Ei lainkaan tärkeää

 Palveluiden laatu ja saatavuus ovat useimmille akavalaisille erittäin tai melko tärkeää.  Palveluiden maksuttomuutta pidettiin myös laajalti tärkeänä, joskin 19 % akavalaisista katsoi, ettei maksuttomuus ole kovin tai lainkaan tärkeää.

Lähde: Akavan TNS Gallupilla maaliskuussa 2012 teettämä kuntauudistuskysely 31.7.2012

Syksy 2012 Akavaaka

62

Parhaimpina pidetyt keinot kuntien tulojen ja menojen tasapainottamiseksi Julkisten palveluiden käyttämisestä peritään Julkisten palveluiden käyttämisestä peritään korkeampia omavastuumaksuja korkeampia omavastuumaksuja

40

Kunnallisten palvelujen tarjonnan määrässä Kunnallisten palvelujen tarjonnan määrässä tingitään tingitään Kunnallisja kiinteistöveroja korotetaan Kunnallisja kiinteistöveroja korotetaan merkittävästi merkittävästi

17

14

Kunta ottaa lisää velkaa Kunta ottaa lisää velkaa

2

Kunnallisten palveluiden tasossa laadussa Kunnallisten palveluiden tasossa ja ja laadussa tingitään tingitään

2

Jokin muu keino Jokin muu keino

14

EnEn osaa sanoa osaa sanoa

12 % 0

10

20

30

40

50

 Akavalaisista 40 % pitää julkisten palveluiden käyttäjien omavastuumaksujen korottamista parhaimpana keinona tasapainottaa kuntien tuloja ja menoja.  Vain 2 % akavalaisista pitää parhaimpana keinona kuntien velanoton lisäämistä tai palveluiden tason ja laadun heikentämistä.

Lähde: Akavan TNS Gallupilla maaliskuussa 2012 teettämä kuntauudistuskysely 31.7.2012

Syksy 2012 Akavaaka

63

Huonoimpina pidetyt keinot kuntien tulojen ja menojen tasapainottamiseksi Kunnallisten palveluiden tasossa laadussa Kunnallisten palveluiden tasossa ja ja laadussa tingitään tingitään

32

Kunta ottaa lisää Kunta ottaa lisäävelkaa velkaa

24

Kunnallisja kiinteistöveroja korotetaan Kunnallisja kiinteistöveroja korotetaan merkittävästi merkittävästi

21

Kunnallisten palvelujen tarjonnan määrässä Kunnallisten palvelujen tarjonnan määrässä tingitään tingitään

11

Julkisten palveluiden käyttämisestä peritään Julkisten palveluiden käyttämisestä peritään korkeampia omavastuumaksuja korkeampia omavastuumaksuja

8

Jokin muukeino keino Jokin muu

2

osaasanoa sanoa EnEn osaa

3 0

10

20

30

40

%

 Akavalaisista 32 % pitää kunnallisten palvelujen heikentämistä, 24 % kuntien velanoton lisäämistä ja 21 % verojen korottamista huonoimpana keinona tasapainottaa kuntatalouksia.

Lähde: Akavan TNS Gallupilla maaliskuussa 2012 teettämä kuntauudistuskysely 31.7.2012

Syksy 2012 Akavaaka

64

Kuntauudistuksen vaikutukset kuntien palveluksessa olevaan henkilöstöön Johtaminen paranee Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön heikkenevät

12

Osaamista katoaa

12

Työnkierto ja urakehitys toteutuvat nykyistä paremmin

6

26

42

4

25

32

9

31

29

4

22

30

5

26

14

4

4

11

19

7

21

7

Työpaikkoja katoaa

34

49

9 242

Työmatkat pitenevät

35

47

13

Työhyvinvointi paranee 2 8 Töitä ulkoistetaan

54

19

Siirtymävaiheessa henkilöstön asemaan kiinnitetään erityistä huomiota

Työskentelyolosuhteet paranevat 1 12 Henkilöstöresurssit paranevat

5 0

Erittäin todennäköistä Ei sen enempää todennäköistä kuin epätodennäköistäkään Melko epätodennäköistä

20

40

5 51

21

8 11 14

34

5

24

16

38

5

34 19

5

27

32

7

15

35

5

36

60

3 21

80

100

%

Melko todennäköistä En osaa sanoa Erittäin epätodennäköistä

 Akavalaisista huomattava osa (54–44 %) pitää todennäköisenä, että kuntahenkilöstön mahdollisuudet vaikuttaa työhönsä heikkenevät ja että osaamista katoaa kuntauudistuksen vaikutuksesta.  Huomattavan moni (73–83 %) pitää todennäköisenä myös kuntatyöpaikkojen katoamista, kuntahenkilöstön työmatkojen pidentymistä ja kunnallisten töiden ulkoistamista.

Lähde: Akavan TNS Gallupilla maaliskuussa 2012 teettämä kuntauudistuskysely 31.7.2012

Syksy 2012 Akavaaka

65

Järjestäytyminen    



Akavalaiset ovat korkeasti koulutettuja ja järjestäytyvät pääasiassa oman tutkintonsa tai ammattikuntansa mukaiseen ammattiliittoon.

Akavalla on 35 jäsenjärjestöä, joihin kuului 573 000 jäsentä vuoden 2012 alussa. Jäsenmäärä kasvaa edelleen. Tavoitteena on 600 000 jäsentä vuoteen 2015 mennessä.

Korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat voivat liittyä omaan akavalaiseen liittoonsa jo opiskeluaikanaan. Akavan jäsenjärjestöihin kuuluu 107 000 opiskelijajäsentä.

Akavalaiset ovat sitä mieltä, että järjestäytyminen tuo yleisesti turvaa elämään. Yksityisen sektorin työntekijät arvostavat eniten ansiosidonnaista työttömyysturvaa, julkisella sektorilla palkka- ja työsuhdeturvaa.

Vuonna 2011 lähes puolet Akavan jäsenistä arvioi keskusjärjestön, jäsenliittojen ja neuvottelujärjestöjen onnistuneen hyvin tai kiitettävästi etujen ajamisessa. Viisi vuotta aikaisemmin keskusjärjestön arvioi onnistuneen hyvin tai kiitettävästi neljännes Akavan jäsenistä.

Syksy 2012 Akavaaka

66

Akavan jäsenmäärän kehitys 2000–2012 1 000 jäsentä 600

600

573 537 486

500

400

375

391

409

424

436

448

547

553

498

461

300

200

100

0 2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011 1.4.12

2015

Tavoite

 Akavan jäsenmäärä on kasvanut 53 % 2000–2012.  Akavan tavoitteena on 600 000 jäsentä vuoteen 2015 mennessä.

Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset 12.7.2012

Syksy 2012 Akavaaka

67

Akavan opiskelijamäärän kehitys 1996–2012 1 000 henkilöä 110

107 101

100

91 90 80 70

64

60 50

49

40 30 20 10 0 1996

2000

2005

2010

1.4.12

 Korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat voivat liittyä omaan akavalaiseen liittoonsa jo opiskeluaikanaan.  Akavan jäsenjärjestöihin kuuluu 107 000 opiskelijajäsentä.

Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset 12.7.2012

Syksy 2012 Akavaaka

68

Palkansaajien järjestäytyminen keskusjärjestöihin 1970–2012 SAK; 1 040 000

%

STTK+TVK

STTK; 615 000

Akava; 553 000

80

80

75

75

70

70

65

65

60

60

55

55

50

50

45

45

40

40

35

35

30

30

25

25

20

20

15

15

10

10

5

5

0 1970

0 1975

1980

1985

1990

1995

2000

2005

2010

 Järjestäytyneistä palkansaajista akavalaisten osuus on kasvanut 5 prosentista 26 prosenttiin 32 vuodessa.  Akavan kokonaisjäsenmäärä on lähes yhtä suuri kuin STTK:n jäsenmäärä.

Lähde: Palkansaajakeskusjärjestöjen kustannustenjako 10.5.2012

Syksy 2012 Akavaaka

69

Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että kuulutaan Akavan jäsenjärjestöön Merkitsee jonkin verran Ansiosidonnainen työttömyysturva

Merkitsee erittäin paljon 73

17

Palkka- ja työsuhdeturva

61

28

Jäsenyys antaa yleistä turvaa

49

36

Koulutettujen on pidettävä yhtä

34

39

Jäsenjärjestön jäsenedut ja -palvelut

21

51

Järjestöön on tapana kuulua

34

Ammatillinen kehittyminen

30

42

Ammatillinen järjestötoiminta

20

34 0

10

11 20

30

40

50

60

70

80

90

100 %

 Akavalaiset ovat sitä mieltä, että järjestäytyminen tuo yleisesti turvaa elämään.  Yksityisen sektorin työntekijät arvostavat eniten ansiosidonnaista työttömyysturvaa, julkisella sektorilla palkka- ja työsuhdeturvaa.

Lähde: Akavan järjestötutkimus 2011 26.4.2011

Syksy 2012 Akavaaka

70

Akavan onnistuminen etujen ajamisessa akavalaisten mielestä Kiitettävästi tai hyvin

2011

Tyydyttävästi

46

2006

19

2002

18

0

10

Heikosti

43

11

49

32

48

20

30

40

34

50

60

70

80

90

100

%

 Vuonna 2011 lähes puolet Akavan jäsenistä arvio keskusjärjestön, jäsenliittojen ja neuvottelujärjestöjen onnistuneen hyvin tai kiitettävästi etujen ajamisessa.  Vuosina 2006 ja 2002 noin joka viides jäsen arvioi Akavan keskusjärjestön onnistuneen hyvin tai kiitettävästi etujen ajamisessa. *) 2002 ja 2006 vastaajat arvioivat keskusjärjestön toimintaa. 2011 saatteessa kerrottiin, että Akavalla tarkoitetaan myös jäsenliittoja ja neuvottelujärjestöjä.

Lähde: Akavan järjestötutkimukset 2002, 2006 ja 2011 Syksy 2012 Akavaaka 26.4.2011

71

Akavan jäsenjärjestöt 1.4.2012 ja niiden jäsenmäärät 1.1.2012 Agronomiliitto Akavan Erityisalat Akavan kirkolliset ammattiliitot AKI Akavan Yleinen Ryhmä AYR

5 917 26 589 5 783 812

Suomen Farmasialiitto

8 647

Suomen Hammaslääkäriliitto

6 810

Suomen Lakimiesliitto

15 516

Suomen Lääkäriliitto

23 694

Diakoniatyöntekijöiden Liitto Dtl

1 976

Suomen Psykologiliitto

Driftingenjörsförbundet i Finland

3 337

Suomen Puheterapeuttiliitto

6 274 1 378 1

Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT

1 053

Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL

KTK Tekniikan Asiantuntijat

9 726

Suomen Työterveyshoitajaliitto

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL

7 590

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK

Metsänhoitajaliitto

2 619

Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat

1 075

Tieteentekijöiden Liitto

6 608

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

26 212 118 967 2 334

Upseeriliitto

Päällystöliitto

4 435

Uusi Insinööriliitto UIL

22 226

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA

2 589

Suomen Ekonomiliitto SEFE

48 562

Suomen Eläinlääkäriliitto

2 339

1 834 73 491

Tradenomiliitto TRAL

Professoriliitto

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia

7 204

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut

28 377 5 895 68 984 2

11 347

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL

4 518

YTY & Valmentajat

8 687

Yhteensä

573 405

1) Liittyi Akavaan 1.4.2012 2) 29.2.2012 asti Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL

Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset 1.1.2012

Syksy 2012 Akavaaka

72

Perustietoa akavalaisista 2010–2012 Akavan jäsenmäärä

573 405

Päätoimi: Kokoaikatyö

86 %

Osa-aikatyö

Naisten osuus

51 %

Keski-ikä

42 v.

Alle 30-vuotiaat

9%

7%

30–39-vuotiaat

29 %

Yrittäjä

4%

40–49-vuotiaat

28 %

Työtön

3%

50-59-vuotiaat

25 %

60-vuotiaat ja yli 60-vuotiaat

9%

Työnantaja

Ikäjakauma

Yksityinen

56 %

Vähintään alempi korkeakouluasteen tutkinto

82 %

Kunta

33 %

Pääkaupunkiseudulla asuvat

32 %

Valtio

7%

Alle 18-v. lapsen (lasten) vanhempia

45 %

Itsensä työllistävät

3%

Alla olevat tiedot ovat kokoaikatyösssä olevista:

Seurakunta

1%

Määräaikainen palvelussuhde

Ammattiryhmä

13 %

Palvelusvuode nykyisessä työpaikassa, keskimäärin

9,5

Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa

37 %

Bruttopalkka-arvio 2010 (mukana tulospalkkiot), e/kk

4 100

Opettajat ja muut op. alan asiantuntijat

26 %

Kokonaistyöaika, h/vko

40,7

Johtajat ja ylimmät virkamiehet

19 %

Ylitöitä tehneiden osuus

22 %

Asiantuntijat

14 %

Vähintään 48 tuntia viikossa työskentelevien osuus

13 %

Muut tehtävät

4%

Ei korvausta tehdyistä ylitöistä

37 %

Lähteet: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus ja Palkkarakenne; Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset

Syksy 2012 Akavaaka