Akavaaka sykysy 2011

Syksy 2011 Akavaaka

2

Sisältö

Sivu

Sijoittuminen työmarkkinoille työttömyys, työssäolo, määräaikaisuus

3

Työhyvinvointi työajat, työssä jaksaminen, työsuojelu

17

Työurien pidentäminen

24

Palkat

36

Palkansaajien verotus

43

Koulutus

50

Yrittäjyys

61

Järjestäytyminen

65

Julkaisu osoitteessa www.akava.fi/akavaaka Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa, 2011 ISBN 978-952-5628-50-0 Helsinki 22.12.2011

Syksy 2011 Akavaaka

3

Sijoittuminen työmarkkinoille 

 





 

Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässä kokoaikatyössä. Epätyypilliset työt ovat yleisiä nuorilla naisilla. Vuonna 2010 39 000 akavalaista oli määräaikaisissa palvelussuhteissa. Heistä 78 % ei saanut pysyvää työtä, vaikka olisi halunnut.

Joka toinen korkeasti koulutettu tekee töitä yksityisellä sektorilla. Kuntien palveluksessa on 29 % ja valtiolla joka kymmenes. Yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimii 8 %.

Akavalaiset työskentelevät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja johtotehtävissä. Miehille tyypillisimpiä ovat erityisasiantuntijatehtävät, naisille opetusalan erityisasiantuntijatehtävät.

Kaikissa ikäryhmissä johtotehtävissä olevien miesten osuus on suurempi kuin naisten.

Vuoden 2010 lopussa työttömänä oli 46 000 korkea-asteen tutkinnon suorittanutta.

Heidän työttömyysasteensa oli 4,6 %. Vuoden 1994 jälkeen perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on alentunut nopeammin kuin korkeasti koulutettujen.

Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa. Korkeasti koulutettujen keskimääräinen työttömyysaika oli yhteensä 40 viikkoa. Korkeasti koulutetuista noin 5 400 oli ollut työttömänä yli vuoden lokakuussa 2011.

Vastavalmistuneiden työllisyys Vuonna 2005 yliopistoista valmistuneiden työllisyys oli kohtuullisen hyvä vuonna 2010.

Joillakin aloilla työn vaativuus oli koulutustasoa selvästi tai osittain alhaisempi viiden vuoden kuluttua valmistumisesta. Ongelma oli vastakkainen useilla professioaloilla, joilla työtehtävät koetaan jopa liiankin vaativiksi.

Syksy 2011 Akavaaka

4

Työvoiman työssäolo iän mukaan 2010 Akavalaiset (388 000) Kaikki

Koko työvoima (2 632 000) 7 4 4

10

75

Miehet

Kaikki

9

12

11

9

60

Miehet

Alle 35

13

74

34 6

Alle 35

36–45

85

5 3 52

36–45

46–57

86

42 7 2

46–57

58– Yhteensä

9

1 12

71

7

7 4 6 4

80

Naiset

58– Yhteensä

7

62

8

27

2 10

53

7

19

32

68

7

16

42

71

13

9

10

14

55

9

16

6

Naiset

Alle 35 36–45

83

58–

7

58

Yhteensä 20

Kokoaikatyö, pysyvä

26 14

69 0

40

Alle 35

525

36–45

5 6 33

46–57

5 3

58–

10 3 4

Yhteensä

11

78

46–57

3 6

14

25

52

60

80

100 %

Kokoaikatyö, määräaikainen

9

67

11

57

Osa-aikatyö

20

Yrittäjä

9

6

9

9

5

25

4

52

0

10

6

70

40

12

5

24

19

40

16

60

80

12

7

8

8 100

%

Työtön

 Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässä kokoaikatyössä.  Sukupuoli ja ikä vaikuttavat työllisyyteen. Epätyypilliset työt ovat yleisiä nuorilla naisilla.  Osa-aikaeläkkeellä olevat nostavat osa-aikatyötä tekevien osuutta 58 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä.

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2010 aineisto 15.4.2011

Syksy 2011 Akavaaka

5

Työnantaja iän mukaan 2010 Korkeasti koulutetut (581 000) Kaikki

Kaikki

8

52

29

11

Kaikki työlliset (2 403 000)

Miehet

6

21

60

13

Miehet

Alle 35 35–50

11

Yli 50

11

63

15

Alle 35

10

35–50

6

Yli 50

6

Yhteensä

6

18

45

22

15

Yhteensä

7

75

10

8

11

63

15

Naiset

5 6

79 9

10

68

12

18

57

9

25

68

17

Naiset

Alle 35

10

35–50

10

Yli 50 Yhteensä

32

47

20

40

Valtio

60

Alle 35

5

6

35–50

7

8

Yli 50

8

Yhteensä

6

5

42

42

11 0

39

44

14

3

50

37

80

Kunta

100

%

0

Yksityinen

25

64 37

47

40

9

42

34 20

5

11

51 40

60

9 80

100 %

Yrittäjä

 Joka toinen korkeasti koulutettu tekee töitä yksityisellä sektorilla. Kuntien palveluksessa on 29 % ja valtiolla joka kymmenes. Yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimii 8 %.  Yrittäjyys oli yleisintä 50 vuotta täyttäneiden miesten keskuudessa.

Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita. Seurakuntasektori sisältyy yksityiseen sektoriin.

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Syksy 10.11.2011

2011 Akavaaka

6

Palkansaajien ammattiryhmät iän mukaan 2010 Kaikki palkansaajat (1 813 000)

Akavalaiset (329 000) Kaikki

21

34

24

15

Kaikki

6

Miehet

9

15

6

19

52

Miehet

Alle 35

19

35–50

50 32

Yli 50

34

36

Yhteensä

5

14

6

18

2

35–50

14

12 3

Yli 50

14

14

17

38

Alle 35

10

17

32

29

17

14

Yhteensä

5

Naiset

1 13 17 14

11

62

4

16

4

17

3

49

16

52

15

54

Naiset

Alle 35

9

31

35–50

14

Yli 50

16

Yhteensä

30

21

30 20

Johtajat ja ylimmät virkamiehet

14

13

4

35–50

8

41

10

5

Yli 50

6

11

Yhteensä

6

13

35 40

Alle 35 3

15

39

28

13 0

25

60

15 80

7 100

%

Erityisasiantunt. ilman opetusalaa

0

6

24

13

53

10 7 8 20

25

45

22

53

24 40

Opettajat ja opetusalan erityisasiantunt.

50 60

Asiantuntijat

80

100

%

Muut tehtävät

 Akavalaiset työskentelevät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja johtotehtävissä.  Miehille tyypillisimpiä ovat erityisasiantuntijatehtävät, naisille opetusalan erityisasiantuntijatehtävät.  Kaikissa ikäryhmissä johtotehtävissä olevien miesten osuus on suurempi kuin naisten.

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2010 aineisto 15.4.2011

Syksy 2011 Akavaaka

7

Akavalainen työvoima ELY-keskuksittain 2010 Akavalaiset, Koko työvoima, % % Uudenmaa

154

Pirkanmaa

41

Varsinais-Suomi

34

Pohjois-Pohjanmaa

27

Häme

22

Keski-Suomi

18

40

32

11

9

9

9

7

7

6

7

5

5

Pohjanmaa

16

4

4

Kaakkois-Suomi

15

4

5

Pohjois-Savo

12

3

4

Satakunta

11

3

4

10

2

3

Etelä-Pohjanmaa

9

2

4

Lappi

8

2

3

Etelä-Savo

7

2

2

1

1

0,3

0,6

100

100

388

2 633

Pohjois-Karjala

Kainuu

4

Ahvenanmaa

1 0

20

40

60

80 100 1 000 henkilöä

120

140

160

 154 000 akavalaista asuu Uudenmaan ELY-keskuksen alueella.  Joka kolmas akavalainen, noin 125 000, asuu pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen).

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2010 aineisto 13.6.2011

Syksy 2011 Akavaaka

8

Määräaikaisuus 2010 Arvio määräaikaisten määrästä, 1 000 henkilöä

232

13

Kaikki palkansaajat

39 27 12

12

Akavalaiset

Naiset Miehet

16 8

Ikäryhmä

Alle 35-vuotiaat 35–50-vuotiaat Yli 50-vuotiaat

23 13 4

24 8 5

Koulutusaste

Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste

4 20 9 1

21 12 11 4

Työnantaja

Valtio Kunta Yksityinen

12 17 10

28 15 6

Ammattiryhmä

Opettajat ja opetusalan asiantuntijat Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa Asiantuntijat Johtajat ja ylimmät virkamiehet Muut

13 15 5 2 4

16 13 10 3 23 0

5

10

15

20

25

30

%

 Vuonna 2010 39 000 akavalaista oli määräaikaisissa palvelussuhteissa.  Heistä 78 % ei saanut pysyvää työtä, vaikka olisi halunnut.  Määräaikaisen työsuhteen kesto oli 32 %:lla vuoden tai alle, 32 %:lla vuodesta kolmeen vuoteen ja 36 %:lla yli kolme vuotta.

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2010 aineisto 19.4.2011

Syksy 2011 Akavaaka

9

Työttömyysaste koulutusasteen mukaan 1990–2010 %

Vuoden 2010 työttömien lukumäärät suluissa

22 22 21 21 20 20 19 19 18 18 17 17 (67 000) 16 16 Perusaste 15 15 14 14 Kaikki 13 13 12 12 11 11 Keskiaste (111 000) 10 10 9 9 8 Alin korkea-aste ja (224 000) 8 7 7 alempi korkeakouluaste 6 6 5 5 (35 000) 4 4 (12 000) 3 3 2 2 Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste 1 1 0 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

 2010 lopussa oli työttömänä 46 000 korkea-asteen tutkinnon suorittanutta. Heidän työttömyysasteensa oli 4,6 %.  Vuoden 1994 jälkeen perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin kuin korkeasti koulutettujen. Esimerkiksi ylemmän korkeakoulu- ja tutkijakoulutusasteen työttömyys oli laskenut 1994–2010 1,1 %-yksikköä, keskiasteen tutkinnon suorittaneiden 8,8 %-yksikköä.

Lähde: Tilastokeskus; työvoimatilastot 15.12.2011

Syksy 2011 Akavaaka

10

Työttömien määrän muutos 2001–2011 Indeksi 11/2001=100 200

200

Tutkijakoulutusaste 180

180

160

160

140

Ylempi korkeakouluaste

Alempi korkeakouluaste

140

120

120

100

100

Kaikki

80

60 2 001

2 002

2 003

2 004

2 005

2 006

2 007

2 008

2 009

2 010

80

60 2 011

 Marraskuusta 2001 marraskuuhun 2011 kaikkien työttömien määrä vähentyi 64 800 henkilöllä, 23 prosentilla.  Korkeasti koulutettujen työttömien määrä nousi 8 030 henkilöllä, koulutusasteen mukaan 40–90 prosentilla.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot, tilanne 30.11.2011 20.1.2012

Syksy 2011 Akavaaka

11

Työttömät, joilla korkeakoulututkinto, marraskuu 2011 Vähennys

Marraskuu 2011 4 134 1 882 1 585 1 551 1 236 1 111 882 585 551 513 508 452 439 285 251 231 212 170 112 106 81 79 12

Lisäys

Insinööri (ml.amk&rak.arkkitehdit) Tradenomi Filosofian maist.(hum.)

Diplomi-insinööri Kauppatiet. koul. (ylempi tutkinto) Filosofian maist. (luonnont.ala) Valtio-, yhteiskunta- tai hallintotiet. maist.

Taideaineet (ylempi tutkinto) Kauppatiet. koul. (alempi tutkinto) Sosionomi, sosiaalialan AMK Kasvatustieteiden maist.

Tohtori Humanististen tieteiden kand.

Oikeustieteen kand.

Lisensiaatti Lastentarhanopettaja Luonnontieteiden kand.

Agronomi, maa- ja metsät. maist.

Teol. koulutus (ylempi tutkinto) Arkkitehti Lääkäri Farmaseutti Hammaslääkäri -1 000

0

1 000

2 000

3 000

4 000

Muutos vuoden aikana -345 80 26 -228 -54 -51 24 -15 -35 28 29 45 37 6 -3 -11 9 -6 -10 -11 0 8 -7

5 000

 Korkeasti koulutettujen työttömien määrä on pysynyt lähes samana useimmissa ryhmissä verrattuna edelliseen vuoteen.  Korkeasti koulutetuista insinöörit ovat suurin työttömien ryhmä.  Lääkäreiden työllisyystilanne oli marraskuussa 2011 varsin hyvä.

Ilman lomautettuja, tilanne 30.11.2011 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 21.12.2011

Syksy 2011 Akavaaka

12

Laaja työttömyys tutkinnoittain Työttömät

Työllistetyt tms.

Työttömyyseläkkeellä olevat

Kaikki palkansaajat Taideaineet (ylempi tutkinto) Humanististen tieteiden kand.

Luonnontieteiden kand.

Kauppatiet. koul. (ylempi&vanh. ekon.)

Filosofian maist.(hum.)

Alempi korkeakouluaste yhteensä Insinööri (ml. amk&rak.arkkit.)

Filosofian maist. (luonnont.ala) Arkkitehti Tradenomi Valtio-,yhteiskunta-,hallintotiet. maist.

Ylempi korkeakouluaste yhteensä Diplomi-insinööri Agronomi, maa- ja metsätiet. maist.

Tutkijakoulutus Teologian koulutus (ylempi tutkinto) Sosionomi, sosiaalialan AMK Farmaseutti Oikeustieteen kand.

Lastentarhanopettaja Kasvatustieteiden maist.

Lääkäri Hammaslääkäri 0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

%

 Mikäli työttömien lukumäärään lisätään erilaisten työllistämistoimien piirissä olevat sekä työttömyyseläkeläiset, oli laaja työttömyysaste alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneilla 6 %, ylemmän korkeakouluasteen suorittaneilla 5 % ja tutkija-asteen suorittaneilla 4 %.  Kaikkien palkansaajien laaja työttömyysaste oli 11,5 prosenttia lokakuussa 2011.

Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto,Työ- ja elinkeinoministeriö 19.12.2011

Syksy 2011 Akavaaka

13

Työttömien määrän kehitys 2007–2011 iän mukaan Korkeasti koulutetut*

Henkilöä 12 000

2007

2008

2009

10 000

2010

2011

8 880

8 000

6 627

6 519

6 000

5 552

4 892

4 272

4 000 2 000

3 221

3 109 741

641

2 685 1 580

0

15-24

25-34

35-44

45-54

55-59

60-64

Ikäryhmä

Indeksi elokuu 2007=100

Muut kuin korkeasti koulutetut 2007

200

2008

2009

2010

2011 169

180 160

131

140 120 100

100

119 100

100

96

101

100

100

100 73

80 60 40 20 0

15-24

25-34

35-44

45-54

55-59

60-64

Ikäryhmä

 Korkeasti koulutetuilla työttömyys painottuu 25–34-vuotiaisiin.  Työttömien määrä on noussut 60–64-vuotiaiden ikäryhmässä.

Huom. akseleilla eri asteikko; Tilanne elokuussa 2011*) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 27.10.2011

Syksy 2011 Akavaaka

14

Työttömyyden kesto 0–12 vikkoa

13–26 viikkoa

27–52 viikkoa

Yli vuoden

Korkeasti koulutetut*

Kesto keskimäärin, viikkoa

Työttömien lukumäärä

33

25 311

2009

41

2010

40

22

17

21

36

25 219

2011

39

22

16

22

40

24 137

35

207 762

40

197 057

44

185 389

25

18

16

Muut kuin korkeasti koulutetut 2009

44

21

18

18

2010

42

18

16

24

2011

42

18

15

26

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

%

 Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa.  Korkeasti koulutettujen keskimääräinen työttömyysaika oli 40 viikkoa. Korkeasti koulutetuista n. 5 400 oli ollut työttömänä yli vuoden lokakuussa 2011. *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet; tilanne kunkin vuoden heinäkuussa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot 21.10.2011

Syksy 2011 Akavaaka

15

Tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen koulutusaloittain Pysyvä kokoaikatyö

Määräaikainen kokoaikatyö

Ylempi korkeakouluaste yhteensä

Osa-aikatyö

Yrittäjä

62

Teknillistieteellinen Kauppatieteellinen Terveystieteiden Oikeustieteellinen Liikuntatieteellinen Yhteiskuntatieteellinen Teologian Kasvatustieteellinen Farmasian Maatalous-metsätieteellinen Luonnontieteellinen Hammaslääketieteellinen Psykologian Humanistinen Eläinlääketieteellinen Lääketieteellinen

17 76 75

69 66 66 62 62 61 58 58 55 52 50 49 43

10 43

25

Alempi korkeakouluaste Kasvatustieteellinen Farmasian

54 52 0

10

20

Työtön tms.

121 9 12

16 40

50

2 3 2

13

lukunäärä 5 603 1 126 717 195 128 32 557 104 660 62 114 748 25 115 809 30 181

10 2 3 2 8 6 2 3 2 12 16 31 3 8 16 0 4 1 13 9 0 6 0 19 11 20 2 2 3 15 14 6 12 14 21 2 10 26 11 5 0 12 18 4 5 4 14 23 22 4 24 8 4 12 0 25 11 7 6 0 17 23 3 4 5 13 17 17 0 24 7 20

19 30

Muu* Vastaajien

60

70

80

129 98

22 19 90

100 %

 Vuonna 2005 yliopistoista valmistuneiden työllisyys oli kohtuullisen hyvä vuonna 2010.  Miesten ja naisten tilanteet poikkeavat toisistaan. Naisista 20 % oli määräaikaisessa kokoaikatyössä ja 19 % muutoin pois työelämästä, esim. perhevapaalla. Vastaavat osuudet olivat miehillä 13 % ja 3 %. *) Mm. tutkintoon johtava koulutus, perhevapaa Lähde: Aarresaariverkoston viisivuotisseuranta 2010 - kysely vuonna 2005 yliopistoista valmistuneille 11.10.2011

Syksy 2011 Akavaaka

16

Korkeakoulutuksen hyöty maistereille Työn vaativuustason ja koulutustason vastaavuus Ensimmäinen työ 2005

10

Nykyinen työ 2010

3

22 12

0

9

60

14

10

71

20

30

40

50

Työn vaativuustaso koulutustasoa selvästi alhaisempi Työ koulutukseen nähden vaativampaa

60

70

80

90

100 %

80

90

100 %

80

90

100 %

Vaativuus koulutustasoa osittain alhaisempi Työ vastaa hyvin koulutustasoa

Oliko korkeakoulutus työn edellytyksenä Ensimmäinen työ 2005

42

Nykyinen työ 2010

7

23 0

10

51

5 20

71 30

Ei

40

50

60

70

Ei tiedä

Kyllä

Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen työssä Ensimmäinen työ 2005

6

Nykyinen työ 2010

42

4 0

52

38 10

Ei juuri lainkaan

20

58 30

40

50

60

Jonkin verran/ osittain

70

Jatkuvasti

 Joillakin aloilla työn vaativuus on koulutustasoa selvästi tai osittain alhaisempi. Ongelmallisimmat alat ovat maatalous-metsätieteellinen, humanistinen ja terveystieteet.  Ongelma on vastakkainen useilla professioaloilla, joilla työtehtävät koetaan jopa liiankin vaativiksi, esim. lääketiede, farmasia ja psykologia.

Lähde: Aarresaariverkoston viisivuotisseuranta 2010 - kysely vuonna 2005 yliopistoista valmistuneille 11.10.2011

Syksy 2011 Akavaaka

17

Työhyvinvointi 



 



Akavalaisten keskimääräinen viikkotyöaika kokoaikatyötä tekevillä oli 40,6 tuntia päätyössään. Yli 48 tunnin venyvää työviikkoa teki joka kymmenes, johtajista ja ylimmistä virkamiehistä joka viides.

Akavalaiset tekivät enemmän ylitöitä kuin kaikki palkansaajat keskimäärin ja usein korvauksetta. Joka viides akavalainen teki ylitöitä yhden työpäivän verran, 7,4 tuntia.

Niiden osuus, jotka eivät saaneet korvausta tehdyistä ylitöistä oli 7 %.

Ylityökorvauksen joko rahana tai vapaa-aikana sai 15 % akavalaisista.

Ylemmät toimihenkilöt ovat muita työntekijöitä harvemmin työaikakirjanpidon piirissä.

Kaikkiaan 35 % raportoi, ettei heidän työaikaansa seurata millään tavoin.

Työ kuormittaa henkisesti ylempiä toimihenkilöitä muita työntekijäryhmiä enemmän.

Ylemmistä toimihenkilöistä 43 % kokee työnsä henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi. Joka toinen tunnistaa kiireen työssään melko usein tai hyvin usein.

Työsuojelu ja työsuojeluorganisaatio ovat toimihenkilöille vieraampia kuin työntekijöille. Ylemmistä toimihenkilöistä 24 % ei itse tunne riittävästi työsuojeluasiakirjoja ja 27 %:n mielestä työsuojeluorganisaation toiminnassa on kehittämisen varaa. Lisäksi 35 % kertoo, etteivät esimiehet toimi aktiivisesti työsuojelussa.

Syksy 2011 Akavaaka

Akavalaisten viikkotyöaika 2010 Jakauma,

Keskimäärin

Fraktiilit

%

tuntia viikossa

25

mediaani

75

Kaikki

100

40,6

38,0

39,0

42,0

Miehet

50

41,2

38,0

40,0

43,0

Naiset

50

39,8

38,0

38,0

41,0

Yksityinen

52

41,6

38,0

40,0

44,0

Valtio

13

41,1

38,0

38,0

42,0

Kunta

35

38,7

36,0

38,0

40,0

Johtajat ja ylimmät virkamiehet

21

43,1

38,0

40,0

45,0

Muut tehtävät

6

41,3

38,0

38,0

41,0

Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa

34

40,6

38,0

38,0

42,0

Asiantuntijat

15

40,1

38,0

38,0

40,0

Opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat

24

38,2

35,0

38,0

40,0

Työnantaja

Ammattiryhmä

 Akavalaisten keskimääräinen viikkotyöaika kokoaikatyötä tekevillä päätyössään oli 40,6 tuntia. Joka neljännen akavalaisen työviikko venyi yli 42 tunnin.  Eniten työtunteja kertyy yksityisellä sektorilla (41,6 tuntia) tai toisaalta niille, jotka lukeutuvat johtajiin tai ylimpiin virkamiehiin (43,1 tuntia).

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2010 aineisto 18.4.2011

Syksy 2011 Akavaaka

19

Arvio niiden määrästä, jotka tekivät vähintään 48 tuntia viikossa, 1 000 henkilöä

Vähintään 48 tuntia viikossa työskennelleet 2010 10

Kaikki palkansaajat

100

Akavalaiset

Kaikki

11

Miehet

22 13

Naiset

14

9

7

Työnantaja

Valtio

13

Yksityinen

3

13

Kunta

14

7

4

Ammattiryhmä

Johtajat ja ylimmät virkamiehet

9

19

Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat

4

10

Muut

1

10

Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa

5

8

Asiantuntijat

2

8 0

5

10

15

20

%

 Yli 48 tunnin venyvää työviikkoa teki joka kymmenes, johtajista ja ylimmistä virkamiehistä joka viides.

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2010 aineisto 18.4.2011

Syksy 2011 Akavaaka

20

Ylitöiden tekeminen 2010 Korvaamaton ylityö

Korvattu ylityö

Sekä korvaamaton että korvattu

Miehet Naiset

1 21

13

8

8,1

1 20

14

5

7,4

1 21

14

6

Akavalaiset

Tehdyt ylityötunnit/ viikko

6,6

Työnantaja Valtio Yksityinen

Kaikki palkansaajat Sosioekonominen asema Ylemmät toimihenkilöt

13

3

0 16

7,3

5

7,6

0 16

5,9

0 13

12

0 0

6,5

1 21

14

1

7,9

1 16

14

6

Alemmat toimihenkilöt Työntekijät

11

4

7,3

1 23

15

7

Kunta

1 23

14

8

10

8,9 15

20

25

30 %

 Kokoaikatyössä olevat akavalaiset tekevät enemmän ylitöitä kuin kaikki palkansaajat keskimäärin ja usein korvauksetta.

Niiden osuus, jotka eivät saaneet korvausta tehdyistä ylitöistä oli 7 %. Tutkimusviikolla joka viides akavalainen teki ylitöitä yhden työpäivän verran - 7,4 tuntia. Ylityökorvauksen joko rahana tai vapaa-aikana sai 15 % akavalaisista.  Kaikista palkansaajista ylitöitä teki 16 % ja korvaamattomia ylitöitä 3 %.

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto 2010 18.4.2011

Syksy 2011 Akavaaka

21

Työaikojen seuranta 2008 Kellokortti tms.

Kaikki palkansaajat

Kirjaa itse

Ei seurantaa 29

34

37

Ylemmät toimihenkilöt Kaikki Valtio

35

30

35

Kunta Yksityinen

10

20

31

34

34 0

47

30

23

24

13

63

30

40

50

60

70

80

90

100 %

 Ylemmät toimihenkilöt ovat muita työntekijöitä harvemmin työaikakirjanpidon piirissä. Kaikkiaan 35 % raportoi, ettei heidän työaikaansa seurata millään tavoin. Valtiosektorin ylemmistä toimihenkilöistä 63 %:lla on kellokortti tai muu työajan seurantajärjestelmä, kunnissa 23 %:lla.  Kaikista palkansaajista 29 % kertoi, ettei heidän työaikaansa seurata.

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2008 aineisto 9.11.2009

Syksy 2011 Akavaaka

22

Työn henkinen rasittavuus Melko rasittavaa Kaikki vastaajat Sosioekonominen asema Yrittäjä Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä

Hyvin rasittavaa 6

24

30

8

21

29

33

10 6

25 3

15 0

10

43

31

18 20

30

40

50

60

%

Kiireen kokeminen Melko usein Kaikki vastaajat Sosioekonominen asema Yrittäjä Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä

Hyvin usein

27

19

46

34

19

30

22

27

21

24 0

10

53

15 20

30

52 48

39 40

50

60

 Työ kuormittaa henkisesti ylempiä toimihenkilöitä muita työntekijäryhmiä enemmän.  Ylemmistä toimihenkilöistä 43 % kokee työnsä henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi.  Joka toinen tunnistaa kiireen työssään melko tai hyvin usein.

Lähde: Työterveyslaitos, Työ ja terveys –haastattelututkimus 2009 15.11.2011

Syksy 2011 Akavaaka

%

23

Työsuojelua koskevia väittämiä Pitääkö paikkansa, että…… esimiehet toimivat aktiivisesti työsuojelussa Ylemmät toimihenkilöt

17

45

28

Alemmat toimihenkilöt

17

45

27

Työntekijät

21

48

7

4

7

5

22

7

3

tunnen työsuojelumääräykset ja ohjeistuksen riittävän hyvin työni kannalta Ylemmät toimihenkilöt

25

50

Alemmat toimihenkilöt

24

50

Työntekijät

34

18

6 1

18

6

53

2

10

31

työsuojeluorganisaatio (-päällikkö, -valtuutettu, -asiamies, -toimikunta) toimii tehokkaasti Ylemmät toimihenkilöt

14

Alemmat toimihenkilöt

15

Työntekijät

21

50 20

0

Pitää

53

10

21 52

20

Pitää jokseenkin

30

40

5 8 18

50

Ei pidä juurikaan

60

70

7

80

Ei lainkaan

6

7 90

3 100

%

Tuntematon

 Työsuojelu ja työsuojeluorganisaatio ovat toimihenkilöille vieraampia kuin työntekijöille.  Ylemmistä toimihenkilöistä 24 % ei itse tunne riittävästi työsuojeluasiakirjoja ja 27 %:n mielestä työsuojeluorganisaation toiminnassa on kehittämisen varaa. Lisäksi 35 % kertoo, etteivät esimiehet toimi aktiivisesti työsuojelussa.

Lähde: Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2008 aineisto 9.11.2009

Syksy 2011 Akavaaka

24

Työurien pidentäminen    

     

Yli 70 prosenttia akavalaisista uskoo pysyvänsä työelämässä vähintään 63-vuotiaaksi.

Yli 60-vuotiailla korkeasti koulutetuilla oli työllisyysaste noin 20 %-yksikköä korkeampi kuin muilla palkansaajilla vuonna 2010.

58–62-vuotiaista korkeasti koulutetuista oli työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaissairaana 6 %, kaikista palkansaajista 20 %.

Vuonna 2010 työuraan perustuvalle vanhuuseläkkeelle siirtyneitten keski-ikä oli 63,4 vuotta. Joka kolmas eläkkeelle siirtynyt henkilö jäi eläkkeelle työkyvyttömyyden vuoksi keskimäärin 52-vuotiaana. Tästä johtuu, että kaikkien eläkkeelle siirtymisikä oli 59,6 vuotta.

Mielenterveyden häiriöt ovat korkeasti koulutettujen yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy.

Työssä jaksamista parantavat erityisesti varmuus työpaikan säilymisestä, kiireen vähentäminen sekä johtamis- ja esimiestyön parantaminen.

Suurin osa, 63%, akavalaisista on valmis jatkamaan uudessa työssä kuntoutuksen kautta, mikäli vaihtoehtona on työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen.

60 % akavalaisista olisi valmis pidentämään omaa työuraa yli 63 ikävuoden, mikäli he saisivat lisää vuosilomaa tai muuta vapaata.

Lähes 70 % akavalaisista on hyvin tai melko halukas tekemään töitä vanhuuseläkkeellä.

Mikäli eläkkeiden rahoitusta jouduttaisiin muuttamaan, akavalaisille olisi mieluisinta, että eläke-edut säilyisivät ennallaan ja maksettaisiin enemmän työeläkemaksuja.

Syksy 2011 Akavaaka

25

Akavalaisten suunnittelema eläkeikä 1997*

61,2

2001*

61,3

2004*

62,0

2008**

62,8

2010***

63,2

58

59

60

61

62

63

64 Vuotta

 Vuoden 2005 työeläkejärjestelmäuudistus on tuottanut tavoitteena olleen muutoksen. Akavalaiset suunnittelivat vuonna 2001 jäävänsä vanhuuseläkkeelle keskimäärin 61,2-vuotiaana. Noin 10 vuotta myöhemmin eläkkeelle siirtymisikä oli noussut kahdella vuodella ja oli 63,2 vuotta vuonna 2010.  Yli 70 prosenttia akavalaisista uskoo pysyvänsä työelämässä vähintään 63-vuotiaaksi.

Lähteet: *) Akavan työmarkkinatutkimukset **) Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineisto ***) Akavan TNS Gallupilla teettämä eläkeasennekysely lokakuussa 2010 16.11.2010

Syksy 2011 Akavaaka

26

Työllisyysaste iän mukaan 2010 % 100 90

100 90

Korkeasti koulutetut*

80

80 70

Kaikki palkansaajat

70

60

60

50

50

40

Työllisyysaste, % Työttömyysaste, % Työvoiman ulkopuolella, %

30 20

Kaikki 67,6 8,5

Korkeasti koulutetut 84,9 4,4

26,1

11,2

40 30 20 10

10 0

Alle 20

20–29

30–39

40–49

50–59

60–64

0

Ikäryhmä

 Yli 60-vuotiailla korkeasti koulutetuilla oli työllisyysaste noin 20 %-yksikköä korkeampi kuin muilla palkansaajilla.  Korkeasti koulutetuista joka kymmenes oli työvoiman ulkopuolella, kaikista palkansaajista joka neljäs. *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2010 aineisto 15.4.2011

Syksy 2011 Akavaaka

27

Ikääntyvien työllisyysaste 2010 55–59-vuotiaat

60–64-vuotiaat

%

Kaikki

100

100

89 86 85 88 88

90 80 70 60

%

Korkeasti koulutetut

59

63

67 68 65 66 66 65

71 71

74

Kaikki

Korkeasti koulutetut

90 80 70 56 57

60

60

57 58

50

50 40

40

30

30

20

20

10

10

0

0

00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

29 26 27 25 23

34

41 39 39 37 39

00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

 Ikääntyvien työllisyysaste on noussut sekä korkeasti koulutetuilla että kaikilla palkansaajilla.  Esimerkiksi 60–64-vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna 2000 23 % ja vuonna 2010 39 %. *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2010 aineisto 15.4.2011

Syksy 2011 Akavaaka

28

30–67-vuotiaiden toiminta 2010 30–57-vuotiaat: Kaikki

80

Korkeasti koulutetut

8 86

6

6

4

8

1

58–62-vuotiaat: Kaikki

44

8

Korkeasti koulutetut

11

20

2

67

10

15 3

1

6

12

63–67-vuotiaat: Kaikki

12

Korkeasti koulutetut

3 11

7

21 0

Työllinen Opiskelija, kotona tms.

10

77 3 11 2

20

72 30

40

50

Osa-aikaeläke Työkyvytön, pitkään sairaana

60

70

80

90

100

%

Työtön, lomautettu Eläkkeellä

 Ikäryhmässä 58–62-vuotiaat korkeasti koulutettujen pääasiallinen toiminta poikkeaa selvästi muista. Kaikista joka viides oli työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaisesti sairas, koulutetuista vain 6 %.

Vastaavasti kaikista 44 % on työllisiä, koulutetuista 67 %.

Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita.

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2010 aineisto 15.4.2011

Syksy 2011 Akavaaka

29

Työuraan perustuvalle eläkkeelle siirtyneet eläkelajin mukaan 2009 ja 2010, % 2010; yhteensä 70 700 henkilöä

2009; yhteensä 79 600 henkilöä

Normaali vanhuuseläke

51

Työkyvyttömyyseläke

30 5

Työttömyyseläke

59

32

14

4 4

Varhennettu vanhuuseläke 1 1

Maatalouden erityiseläke 0

10

20

30

40

50

60 %

 Vuonna 2009 normaalille vanhuuseläkkeelle siirtyi ensimmäistä kertaa enemmän henkilöitä kuin työkyvyttömyysja työttömyyseläkkeelle.  Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä, vuotta: 2009 2010 • Vanhuuseläke 63,4 63,5 • Työttömyyseläke 60,3 60,9 • Työkyvyttömyyseläke 52,1 52,0 • Kaikki 59,5 59,6 Lähde: Eläketurvakeskus 19.4.2011

Syksy 2011 Akavaaka

30

Työuraan perustuvalle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyt 2000 ja 2010 2010

Osuudet 2010, %

2000 7 800

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet

7 100

6 800

Muut sairaudet

30 %

6 700

6 600

Mielenterveyden sairaudet

34 %

29 %

6 600

1 700

Verenkiertoelinten sairaudet

8% 2 500

0

1000

2000

3000

Henkilöä 4000

5000

6000

7000

8000

 Vuosina 2000 ja 2010 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi n. 23 000 henkilöä  29 prosentilla työkyvyttömyyden syynä oli mielenterveyteen liittyvä sairaus vuonna 2010.

Lähde: Eläketurvakeskus 31.3.2010

Syksy 2011 Akavaaka

31

Kuinka akavalaiset jaksaisivat työssä pitempään Tärkeää

Ei erityisen tärkeää

Varmuus säilymisestä työpaikan säilymisestä Varmuus työpaikan

Ei merkitystä

80

Kiireen vähentäminen Kiireen vähentäminen ja esimiestyön JohtamisJohtamis- ja esimiestyön parantaminen parantaminen Työympäristön parantaminen Työympäristön parantaminen

16

69

27

62 61

Joustavammat työajat Joustavammat työajat

59 49

Vuorottelu- tai sapattivapaa Vuorottelu- tai sapattivapaa

48

36

Osa-aikaeläke Osa-aikaeläke

47

40

vähentäminen Työmäärän Työmäärän vähentäminen

47

10

20

7 10 10 16 13 7 9

49

9

47

35 0

32

46

38

muuttaminen TyötehtävienTyötehtävien muuttaminen

7

47

41

Koulutusmahdollisuuksien lisääminen Koulutusmahd. lisääminen

30

41

45

Kuntoutusmahdollisuuksien parantaminen Kuntoutusmahd. parantaminen

4

31

Työterveyshuollon kehittäminen Työterveyshuollon kehittäminen

Palkan lisääminen Palkan lisääminen

4

15

52 30

40

50

60

12 70

80

90

100 %

 Työssä jaksamista helpottavat erityisesti varmuus työpaikan säilymisestä, kiireen vähentäminen sekä johtamis- ja esimiestyön parantaminen.

Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely syksyllä 2009

Syksy 2011 Akavaaka

32

Työkyvyttömyys vai uusi työ kuntoutuksen avulla sairauden kohdatessa Uusi työ

Ei osaa sanoa

Kaikki

63

Miehet

63

Naiset

63

Vastaajien lukumäärä

Työkyvyttömyyseläke 17

1 136

19

15

583

22 20

553

17

Ikä Alle 35

68

35–50

20

65

Yli 50

19

57

268

12

528

17

14

339

29

Työnantaja Valtio

61

Kunta

22

59

Yksityinen

16

10

20

30

393

24

70 0

16 40

50

60

128

17

70

486

14 80

90

100 %

 Suurin osa, 63%, akavalaisista on valmis jatkamaan uudessa työssä kuntoutuksen kautta, mikäli vaihtoehtona on työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen.

Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä eläkeasennekysely lokakuussa 2010 30.11.2010

Syksy 2011 Akavaaka

33

Jatkaisivatko akavalaiset työelämässä 63 ikävuoden jälkeen, jos saisivat lisää vuosilomaa tai muuta vapaa-aikaa Varmasti 2010

Luultavasti

Ei osaa sanoa

16

2007

44

13

22

7

21

25

41

11

Varmasti ei

10

45

Miehet Naiset

Luultavasti ei

8

47

Vastaajien lukumäärä

11

8

1 136

9

1 046

23

8

583

21

9

553

Ikä Alle 35

14

35–50

13

50

10

45

Yli 50

22

22

11 38

4

23

6

528

8

21

268 339

12

Työnantaja Valtio

15

Kunta

49

14

Yksityinen

40

18 0

9

10

9

27

47 20

30

40

17

9 50

60

70

19 80

9

128

10

393 6

90

486 100 %

 60 % akavalaisista olisi valmis pidentämään omaa työuraa yli 63 ikävuoden, mikäli he saisivat lisää vuosilomaa tai muuta vapaata.

Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä eläkeasennekysely lokakuussa 2010 30.11.2010

Syksy 2011 Akavaaka

34

Akavalaisten halukkuus tehdä työtä vanhuuseläkkeellä* Hyvin mahdollista

Jossain määrin mahdollista

Ei osaa sanoa

Ei mahdollista Vastaajien

Ei juurikaan mahdollista

lukumäärä Kaikki

Miehet Naiset

26

7

48

12

1 136

6

583

6

553

17

4

48

26

6

21

5

48

20

Ikä Alle 35

18

35–50

17

Yli 50

25

45

24

46

21

2

268 528

6

23

6

48

4

17

9

53

7

339

7

128

Työnantaja Valtio Kunta Yksityinen 0

10

20

30

40

50

60

70

80

486

4

19

5

48

23

393

8

25

5

47

15

17

7

90

100 %

 Lähes 70 % akavalaisista on hyvin tai melko halukas tekemään töitä vanhuuseläkkeellä. *) Koko kysymys: Työeläkelainsäädäntö mahdollistaa työskentelyn vanhuuseläkkeelle jäämisen jälkeen. Jos olisit tällaisessa tilanteessa, miten suhtaudut tähän?

Lähde: Akavalaisten eläkeasenteet lokakuussa 2010 Syksy 2011 Akavaaka 30.11.2010

35

Jos eläkkeiden rahoitusta jouduttaisiin muuttamaan, mikä olisi akavalaisille mieluisin vaihtoehto?

Eläke-edut säilyvät ennallaan ja maksan enemmän työeläkemaksuja Eläke-edut säilyvät ennallaan ja pysyn aiottua pidempään työelämässä

Vastaajien lukumäärä

Eläke-etuja heikennetään, työeläkemaksut sekä aikomani eläkeikä säilyvät ennallaan En osaa sanoa

Kaikki

53

Miehet

28

49

7

32

Naiset

57

10 24

1 136

12

583

9

4

15

553

14

268

Ikä Alle 35

48

27

35–50

55

Yli 50

54

11 27

7

31

528

12 6

339

9

Työnantaja Valtio

49

Kunta

33 57

Yksityinen

26

52 0

10

20

10 5

28 30

40

50

60

80

393

12

9 70

128

8

486

11 90

100 %

 Mikäli eläkkeiden rahoitusta jouduttaisiin muuttamaan, akavalaisille olisi mieluisinta, että eläke-edut säilyisivät ennallaan ja maksettaisiin enemmän työeläkemaksuja.

Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä eläkeasennekysely lokakuussa 2010 30.11.2010

Syksy 2011 Akavaaka

36

Palkat 

Akavalaisten kokonaiskeskiansio oli 4 050, naisten 3 600 ja miesten 4 520 euroa kuukaudessa vuonna 2010. Naisten palkat ovat 80 % miesten palkoista.



Kaikkien palkansaajien keskiansio oli 3 090 euroa kuukaudessa vuonna 2010.



Puolet akavalaisista ansaitsi 3 590 euroa tai enemmän, joka kymmenes alle 2 420 ja joka kymmenes yli 5 930 euroa kuukaudessa.



Akavalaisten alkupalkat olivat keskimäärin 3 270 euroa ja uran loppupuolella 4 490 euroa kuukaudessa.



Suomessa yksityisen sektorin keskijohto ja vastaavat asiantuntijat pärjäävät eurooppalaisessa palkkavertailussa huonosti. Heidän bruttopalkkansa on 84 % verrattuna Länsi-Euroopan maiden vastaavassa asemassa työtä tekevien palkkaan.

Toimihenkilötehtävissä (lähellä keskivertosuomalaista) vastaava vertailuluku on 92 %.



Suomen korkea hintataso ja kireä veroprogressio heikentävät keskijohdon ja vastaavissa asiantuntijatehtävissä työskentelevien palkan ostovoiman 71 prosenttiin Länsi-Euroopan maihin verrattuna. Vastaava vertailuluku on 78 % toimihenkilöasemassa olevilla.

Syksy 2011 Akavaaka

37

Kokonaisansiot 2010 Akavalaiset keskimäärin e/kk

Kaikki palkansaajat keskimäärin, e/kk

Valtio

4 230

3 420

Kunta

3 670

2 790

Yksityinen

4 270

3 180

Miehet

4 520

3 420

Naiset

3 600

2 800

Kaikki

4 050

3 090

Työnantajasektori:

Kokonaisansioiden hajonnat 2010 (ilman tulospalkkioita) Desiili 10 2 420

Akavalaiset Kaikki palkansaajat 1 400

1 940 1 900

Desiili 90 5 930

3 590 mediaani

4 500

2 720 2 400

2 900

3 400

3 900

4 400

4 900

5 400

5 900

 Akavalaisten kokonaiskeskiansio oli 4 050, naisten 3 600 ja miesten 4 520 euroa kuukaudessa vuonna 2010.  Puolet akavalaisista ansaitsi 3 590 euroa tai enemmän, joka kymmenes (desiili 10) alle 2 420 ja joka kymmenes (desiili 90) yli 5 930 euroa kuukaudessa.

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Kokonaispalkka sisältää tulospalkkiot.

Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2010 24.11.2011

Syksy 2011 Akavaaka

38

Akavalaisten kokonaisansiot työnantajan ja iän mukaan 2010 Euroa/kk 5 250

5250

Yksityinen

5 000

Valtio

4 750 4 500

4 000

Kunta

3 750 3 500 3 250 Kaikki Yksityinen Valtio Kunta

3 000 2 750 2 500 25–34

4750

Kaikki

4 250

35–44

Ikäryhmä

45–54

5000

Keskimäärin e/kk 4 050 4 270 4 230 3 670

Lukumäärä 1 000 286 158 23 105

4500 4250 4000 3750 3500 3250 3000 2750 2500 55–64

 Akavalaisten alkupalkat olivat keskimäärin 3 270 euroa ja uran loppupuolella 4 490 euroa kuukaudessa.  Valtion ja yksityisten työnantajien palveluksessa olevien alkupalkat olivat lähes yhtä suuret. Yksityisen sektorin keski-ikäiset ansaitsivat enemmän, mutta uran loppupäässä ansiot olivat taas samaa tasoa. Näiden sektoreiden palkkaprofiili on muuttunut, koska yliopistojen henkilökunta siirtyi valtiolta yksityiselle 2010 alusta.  Kunnissa akavalaisten palkkataso on alhaisin kaikissa ikäryhmissä muihin sektoreihin verrattuna.

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Kokonaispalkka sisältää tulospalkkiot.

Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2010 25.11.2011

Syksy 2011 Akavaaka

39

Kokonaisansiot koulutusasteen mukaan 2010 Henkilöiden määrä tilastossa (1 000)

Kaikki yhteensä

1 386

3 090

Perusaste

172

2 590

Keskiaste

585

2 650

Alin korkea-aste

221

3 140

Alempi korkeakouluaste

196

3 310

Ylempi korkeakouluaste

191

4 340

Tutkijakoulutusaste

21

5 200 0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

5 500

6 000

euroa/kk

 Kaikkien palkansaajien keskiansio oli 3 090 euroa kuukaudessa vuonna 2010.  Koulutuksen myötä ansiot nousevat.

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat, kokonaispalkka sisältää tulospalkkiot Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2009 25.11.2011

Syksy 2011 Akavaaka

40

Bruttovuosipalkat yksityisellä sektorilla 2011 Länsi-Eurooppa = 100 Keskijohto ja vastaavat asiantuntijatehtävät 2)

Toimihenkilöt 1) Sveitsi Tanska Norja Luxemburg Saksa Belgia Itävalta Länsi-Eurooppa Alankomaat Suomi Ruotsi Irlanti Ranska Italia Espanja Englanti Portugali

182 130 121 121 117 107 104 100 95 92 88 88 83 75 74 66 56 0

100

Länsi-Eurooppa = 100

200

Sveitsi Luxembourg Saksa Tanska Norja Belgia Alankomaat Itävalta Länsi-…

Italia Irlanti Ranska Ruotsi Suomi Espanja Englanti Portugali 0

162 122 116 110 106 103 102 101 100 96 95 88 85 84 83 80 69 50

100

150

Länsi-Eurooppa = 100

200

 Suomessa yksityisen sektorin keskijohto ja vastaavat asiantuntijat pärjäävät eurooppalaisessa palkkavertailussa huonosti.

Heidän bruttopalkkansa on 84 % verrattuna Länsi-Euroopan maiden vastaavassa asemassa työskentelevien palkkaan.  Toimihenkilötehtävissä (lähellä keskivertosuomalaista) vastaava vertailuluku on 92 %.

Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 2 950 e/kk. Grade 8=Graduate/Administrator in Global jobvalue framework of Watson Wyatt Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 5 290 e/kk. Grade 14=Middle Managers Lähde: 2011/2012 WWDS Global 50 Remuneration Planning Report Syksy 14.12.2011

1) 2)

2011 Akavaaka

41

Vuosipalkan suhteellinen ostovoima yksityisellä sektorilla 2011 Länsi-Eurooppa = 100 Keskijohto ja vastaavat asiantuntijatehtävät 2)

Toimihenkilöt 1) Sveitsi Luxemburg Saksa Irlanti Belgia Alankomaat Itävalta Länsi-Eurooppa Englanti Tanska Norja Ranska Espanja Ruotsi Suomi Italia Portugali

Sveitsi Luxembourg Saksa Irlanti Englanti Alankomaat Ranska Länsi-Eurooppa Itävalta Espanja Belgia Italia Portugali Norja Ruotsi Tanska Suomi

154 151 122 113 104 103 101 100 95 92 88 88 85 85 78 71 70 0

50

100

150

Länsi-Eurooppa = 100

200

147 146 127 107 104 103 101 100 99 97 92 85 85 79 78 78 71 0

50

100

150

200

Länsi-Eurooppa = 100

 Suomen korkea hintataso ja kireä veroprogressio heikentävät keskijohdon ja vastaavissa asiantuntijatehtävissä työskentelevien palkan ostovoiman 71 prosenttiin Länsi-Euroopan maihin verrattuna.  Vastaava vertailuluku on 78 % toimihenkilöasemassa olevilla.

Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 2 950 e/kk. Grade 8=Graduate/Administrator in Global jobvalue framework of Watson Wyatt Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 5 290 e/kk. Grade 14=Middle Managers Lähde: 2011/2012 WWDS Global 50 Remuneration Planning Report Syksy 14.12.2011

1) 2)

2011 Akavaaka

42

Ansio- ja sairauspäiväraha työttömyyttä tai sairautta edeltävän palkkatason mukaan 2012 Ansio - tai sairauspäiväraha e/kk 3 500

3 500

3 250

3 250

3 000

3 000

4 469

2 750 2 500

2 750 2 500

2 922 (taite)

2 250

2 250 3 428

2 000

2 000

1 750

1 750

1 500

1 500

1 250

1 250

1 000

1 000

702

750

750

500

500

867

250

250

0 0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

5 500

6 000

6 500

0 7 000

Bruttopalkka ennen työttömyyttä tai sairautta, e/kk

 Ns. taitteet leikkaavat päivärahoja.  Työttömyysturvan peruspäiväraha nousee 1.1.2012, mikä kasvattaa myös ansiopäivärahaa.  Sairauspäiväraha pysyy vuonna 2012 lähes vuoden 2011 tasolla.  4 100 euroa kuukaudessa ansaitsevan ansiopäiväraha on n. 2 000 ja sairauspäiväraha n. 2 500 e/kk.

1.12.2011

Syksy 2011 Akavaaka

43

Palkansaajien verotus 



 



Hallitus tukee työmarkkinoille sovittua raamisopimusta palkansaajien verotukseen liittyvillä kevennyksillä vuonna 2012. Sopimuskorotusten ja veromuutosten vaikutuksesta 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan nettopalkka nousee 2,8 %, 60 euroa, vuonna 2012. 4 000 euroa ansaitsevan nettopalkka nousee 2,7 %, 71 euroa.

Joka viides kokoaikatyössä oleva palkansaaja on akavalainen. Akavalaiset palkansaajat ansaitsivat neljänneksen Suomen palkkasummasta ja maksavat palkansaajien maksamista veroista ja maksuista kolmanneksen. Akavalaisten osuus palkansaajien maksamista valtion tuloveroista on 42 %.

3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan tuloveroaste on 29 %, 4 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan tuloveroaste on 34 %.

Suomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet. Rajaveroaste kertoo mikä osuus lisäansiosta menee veroihin. Jo 2 100 euron palkkatasolla lisäansiosta menee veroihin lähes 45 %. Rajaveroaste on lähes 50 % 3 400 euron kuukausipalkalla ja lähes 57 % kun kuukausipalkka ylittää 6 100.

Kansainvälisessä vertailussa korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain kohtuullista, keskipalkkaisella verotus on lähellä eurooppalaista keskitasoa ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevia verotetaan varsin ankarasti.

Syksy 2011 Akavaaka

Arvioita raamisopimuksen sopimuskorotusten ja veroperustemuutosten vaikutuksista ansioihin 2011–2012 Brutto‐ palkka

Bruttopalkan muutos*: Nettopalkan muutos raamisopimus 2,4 % (ks. veroperuste‐ + 150 euron kertaerä muutokset ‐>) 2011 e/kk e/kk % e/kk % 1 500

48

3,2

55

4,5

2 000

60

3,0

50

3,2

2 500

72

2,9

56

3,0

3 000

84

2,8

60

2,8

3 500

96

2,7

66

2,8

4 000

108

2,7

71

2,7

4 500

120

2,7

75

2,6

5 000

132

2,6

80

2,6

5 500

144

2,6

85

2,5

6 000

156

2,6

94

2,6

7 000

180

2,6

104

2,6

44

Veroperustemuutokset 2011–2012:  Valtion tuloveroasteikkoon 3,3 %:n inflaatiotarkistus.  Raamisopimuksen yhteydessä ylin rajavero 30,00 % → 29,75 %.  Työtulovähennys kasvoi hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti ja jonkin verran myös raamiratkaisun yhteydessä.  Perusvähennys 2 250 e → 2 850 euroa.  Palkansaajien sosiaaliturvamaksujen muutokset:  Eläkemaksu Alle 53-vuotiaat 4,7 % → 5,15 % 53 v. täyttäneet 6,0 % → 6,50 %  Työttömyysvakuutusmaksu ennallaan 0,6 % (esitys 0,2 %-yks:n korotuksesta peruuntui raamiratkaisun yhteydessä).  Sairaanhoitomaksu 1,19 % → 1,22 %.  Keskimääräinen kunnallisvero 19,16 % → 19,25 %

 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan keskivertopalkansaajan nettopalkka nousee 2,8 %, 60 euroa, vuonna 2012  4 000 euroa ansaitsevan nettopalkka nousee 2,7 %, 71 euroa. *) Oletettu, että kustannusvaikutus on käytetty kokonaisuudessaan palkankorotuksiin.

12.12.2011

Syksy 2011 Akavaaka

45

Akavalaisten osuudet palkansaajista, palkoista ja veroista 2009 Akavalaiset Palkansaajien lukumäärä (1,7 milj)

Muut palkansaajat 81

19

Palkkasumma (62,0 mrd e)

74

26

Verot ja maksut (15,4 mrd e)

68

32

Verolajeittain: Valtion ansiotulovero (4,0 mrd e)

58

42

Kunnallisvero (9,5 mrd e)

28

72

Työntek:n eläke- ja tyött.vak.maksu (2,9 mrd e)

26

74

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

%

 Joka viides kokoaikatyössä oleva palkansaaja on akavalainen.  Akavalaiset palkansaajat ansaitsivat neljänneksen palkkasummasta ja maksavat veroista ja maksuista kolmanneksen.  Akavalaisten osuus palkansaajien maksamista valtion tuloveroista on 42 %.

Mukana ne vähintään 6 kk kokoaikatyössä olleet palkansaajat, joiden ansio ylittää 12 302 euroa vuodessa.

Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto 2009 27.6.2011

Syksy 2011 Akavaaka

46

Palkansaajien rajaveroprosentit ja tuloveroasteet 2011 ja 2012 Tuloveroaste 2011

%

Tuloveroaste 2012

Rajavero 2011

Rajavero 2012 65

65 60

60

Rajaveroaste = verojen ja veronluonteisten maksujen osuus tulonlisäyksestä

55 50

55 50

45

45

40

40

Tuloveroaste = verojen ja veronluonteisten maksujen osuus veronalaisesta tulosta

35 30 25

35 30 25

20

20

15

15

10

10

5

5 0

0 0

500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000 6 500 7 000 7 500 8 000 8 500 9 000 9 50010 000

Bruttopalkka e/kk, ansiotaso muuttumaton

 Suomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet.  Rajaveroaste kertoo mikä osuus lisäansiosta menee veroihin. Jo 2 100 euron palkkatasolla lisäansiosta verot vievät 45 %. Rajaveroaste on lähes 50 % 3 400 euron kuukausipalkalla ja lähes 57 %, kun kuukausipalkka ylittää 6 100 e.

13.12.2011

Syksy 2011 Akavaaka

47

Valtion veroperustemuutosten tuottovaikutusarvioita 2012 tasossa Alaraja, euroa/ vuosi

Yläraja, euroa/ vuosi

Vero alarajan kohdalla, euroa

Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %

1. porras

16 100

23 900

8

6,50

1. porras

2. porras

23 900

39 100

515

17,50

2. porras

3. porras

39 100

70 300

3 175

21,50

3. porras

4. porras

70 300

9 883

29,75

4. porras

Valtion tuloveroportaat 2012

Valtion tuloveroasteikon portaiden yhden %-yksikön muutoksen hinta, milj. euroa

161

170

92

42

0

20

40

60

80

100

120

140

160

 Kaikkien portaiden veroprosentin yhden %-yksikön muutoksen kustannus on 465 milj. euroa.  Yhden prosentin inflaatiotarkistus pienentää verotuloja 78 milj. euroa.  Pääomatuloveroprosentin (30 %) yhden prosenttiyksikön muutos vastaa 58 milj. euroa.

Lähde: Valtiovarainministeriö, vero-osasto 13.12.2011

Syksy 2011 Akavaaka

48

%

Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja muissa Länsi-Euroopan maissa 2011

54 52 Akavalaisten tulojakaum 50 75 48 50 25 05 46 Esimerkiksi 50 %:lla 44 akavalaisista vuositulot 42 ylittävät 49 000 euroa 40 36,3 38 36 34 29,8 34,3 32 30 28 24,8 29,6 26 24 22 22,2 20 Kaikkien palkansaajien tulojakauma 18 25 75 50 95 16 05 14 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000

a 45,7

95

Suomi 41,9

Muut LänsiEuroopan maat

90 000

100 000

110 000

54 52 50 48 46 44 42 40 38 36 34 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14

120 000

Vuosiansio 2011, euroa

 Kansainvälisessä vertailussa korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain kohtuullista, keskipalkkaisella verotus on lähellä eurooppalaista keskitasoa ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevia verotetaan varsin ankarasti.  Kuviossa vinoneliöt kuvaavat akavalaisten ja kaikkien palkansaajien vuosiansioiden jakaumaa.  Muissa maissa ovat mukana Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska; Viro ei ole mukana.

Yhden hengen talous Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2011; Jakaumatiedot: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2009 12.12.2011

Syksy 2011 Akavaaka

Palkansaajien tuloveroaste 4 720 e/kk ansaitsevilla 2011 Belgia

46,7

Saksa

42,6

Italia

40,2

It채valta

38,5

Tanska

38,2

Suomi

36,3

Hollanti

36,1

Ranska

33,8

Ruotsi

32,6

Espanja

29,5

Norja

28,6

Iso-Britannia

27,8

USA

27,0

Viro

23,1 0

5

10

15

Yhden hengen talous, vuositulo 59 000 euroa L채hde: Veronmaksajat, Kansainv채linen palkkavertailu 2011 12.12.2011

20

25

30

35

40

45

50

%

Syksy 2011 Akavaaka

50

Koulutus 

       

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–64-vuotiailla on kasvanut Suomessa 35 vuodessa 23 %-yksikköä. Joka viides on kuitenkin edelleen vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

39 % 25–34-vuotiaista suomalaisista on suorittanut korkea-asteen (ml. alin korkea-aste) tutkinnon. Tällä osuudella Suomi sijoittuu OECD-maiden joukossa keskivaiheille.

Opiskelijoiden määrä suhteessa opettajien määrään on noussut yliopistoissa noin 70 % 1985–2009.

Yliopisto-opiskelijoista 61 % ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 59 % kävi töissä vuonna 2009.

Keskimääräinen opiskeluaika yliopistoissa on 6,2 vuotta ja ammattikorkeakouluissa 4 vuotta.

Lähes puolet akavalaisista ilmoittaa tarvitsevansa ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta.

Korkeasti koulutetuista palkansaajista 31 % oli vuonna 2011 muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. 4 prosentilla koulutus ei liittynyt työhön tai ammattiin.

Joka kymmenes korkeasti koulutetuista palkansaajista osallistui työhön liittyvään koulutukseen joko kokonaan tai enimmäkseen omalla ajallaan.

Akavalaisten vastauksia ammattitaitoon ja itsensä kehittämiseen liittyviin kysymyksiin:    

90 % kokee, että työnantajien tulisi panostaa enemmän työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

14 % kokee, etteivät työkiireet vaikeuta millään tavoin oman ammattitaidon uudistamista.

30 % kokee, ettei itselle sopivaa täydennyskoulutusta ole tarjolla.

10 % kokee, että oma osaaminen on vanhentunutta eikä vastaa enää työelämän tarpeita.

Syksy 2011 Akavaaka

51

25–64-vuotias väestö koulutusasteen mukaan 1975–2010 %

100 90 80

0,2

3 4 7

0,3

4 5

0,6

0,7

1

1,0

6

8

9

11

5

11 15

20

6 17

70

9 16

12

Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste

13

30

Keskiaste Perusaste

60 38

50

40

42

40 30

Tutkijakoulutus

44

66 50

20

34

10

29

24

20

0 1 000 henkilöä

1975

1985

1995

2000

2005

2010

2 367

2 618

2 780

2 809

2 853

2 887

 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–64-vuotiailla on kasvanut Suomessa 35 vuodessa 23 %-yksikköä.  Joka viides on kuitenkin edelleen vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Lähde: Tilastokeskus 13.12.2011

Syksy 2011 Akavaaka

52

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus eräissä maissa 2009 25–64-vuotiaat Japani USA Suomi Englanti Norja Viro Irlanti Sveitsi Tanska Belgia Ruotsi Hollanti OECD Espanja Ranska EU21 Saksa Kreikka Itävalta Portugali Italia Turkki

25–34-vuotiaat Japani Irlanti Norja Englanti Tanska Ranska Belgia Ruotsi USA Hollanti Sveitsi Suomi Espanja OECD Viro EU21 Kreikka Saksa Portugali Itävalta Italia Turkki

44 41 37 37 37 36 36 35 34 33 33 33 30 30 29 27 26 24 19 15 15 13 0

20

40

%

55–64-vuotiaat 56 48 47 45 45 43 42 42 41 40 40 39 38 37 37 34

29 26 23 21 20 17 0

20

40

%

USA Viro Suomi Englanti Sveitsi Hollanti Japani Norja Ruotsi Tanska Saksa Belgia OECD Irlanti EU21 Ranska Espanja Itävalta Kreikka Italia Turkki Portugali

41 33 29 29 28 27 27 27 27 26 25 23 22 20 20 18 17 16 15 10 10 7 0

20

40

%

 39 % 25–34-vuotiaista suomalaisista on suorittanut korkea-asteen tutkinnon (ml. alin korkea-aste). Tällä osuudella Suomi sijoittuu OECD-maiden joukossa keskivaiheille.  Korkein osuus on Japanissa (56%).

Lähde: OECD, Education at a Glance 2011 15.9.2011

Syksy 2011 Akavaaka

53

Opiskelijoiden lukumäärä suhteessa opetushenkilöstön lukumäärään Tutkinto-opiskelijat/ opetushenkilöstö

24

24

Yliopistot

22,4

Ammattikorkeakoulut

22

21,7

22 22,0

21,3

20

21,6

20

17,9

18

22,0

18

16

16 14,2

14

13,3

14

12,9

12 10 1 980

12

1 985

1 990

1 995

2 000

2 005

10 2 010

 Opiskelijoiden määrä suhteessa opettajien määrään on noussut yliopistoissa noin 70 % 1985–2009. *) Budjettivaroin palkatut opettajat Lähteet: Opetusministeriön ylläpitämät KOTA- ja AMKOTA-tietopalvelujärjestelmät yliopistoja ja ammattikorkeakouluja koskevista tilastoista 15.11.2011 Syksy

2011 Akavaaka

54

Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista 2009 Oppilaitos (suluissa kaikkien opiskelijoiden määrä): Lukio (46 600)

28

Ammatillinen koulutus (225 600)

57

Ammattikorkeakoulutus (130 000)

59

Yliopistot (165 700)

61

0

10

20

30

40

50

60

70 %

 Yliopisto-opiskelijoista 61 % ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 59 % kävi töissä vuonna 2009.

Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot 26.4.2011

Syksy 2011 Akavaaka

55

Korkeasti koulutettujen keskimääräisiä aloittaisia opiskeluaikoja 2009 Yliopistoissa ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet (suluissa valmistuneitten lukumäärät)

Liikuntatieteellinen (101) Terveystieteet (284) Kuvataideala (33) Teatteri- ja tanssiala (54) Kasvatustieteellinen (944) Taideteollinen (243) Kauppatieteellinen (1175) Maatalous-metsätieteellinen (136) Teologinen (165) Yhteiskuntatieteellinen (963) Oikeustieteellinen (337) Luonnontieteellinen (922) Hammaslääketieteellinen (85) Farmasia (65) Yhteensä (10535) Humanistinen (1340) Musiikkiala (105) Psykologia (129) Teknillistieteellinen (2812) Lääketieteellinen (582) Eläinlääketieteellinen (60)

4 4 4 5 5 5,5 5,5 5,5 6 6 6 6 6 6 6,2 6,5 6,5 6,5 7 7 7,5

Ammattikorkeakouluista valmistuneet Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (6286) Humanistinen ja kasvatusala (249) Matkailu-, ravitsemis- ja talousala (1380) Yhteensä (20044) Yhteiskuntatiet., liiketal. ja hall.ala (4064) Kulttuuriala (1791) Luonnontieteiden ala (762) Luonnonvara- ja ympäristöala (591) Tekniikan ja liikenteen ala (4921)

3,7 3,8 4,0 4,0 4,0 4,3 4,4 4,4 4,4 0

1

2

3

4

Vuotta 5

6

7

8

 Keskimääräinen opiskeluaika yliopistoissa oli vuonna 2009 6,2 vuotta ja ammattikorkeakouluissa 4 vuotta.  Yliopistoissa eri alojen välillä on suuria eroja.

Lähteet: Opetusministeriön ylläpitämät KOTA- ja AMKOTA-tietopalvelujärjestelmät yliopistoja ja ammattikorkeakouluja koskevista tilastoista 27.4.2011

Syksy 2011 Akavaaka

56

1 000 henkilöä 40

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot 2005–2010 Yliopistot

38,2 29,1

30 20,8

20

19,2

20,2 19,4

19,6

22,3

23,8 20,2

19,6

20,2

10 0 2005

2006

2007

2008

2009

Ammattikorkeakoulut

1 000 henkilöä 40 36,9

39,5

38,2

37,0

36,6

36,3

2010

30 21,4

21,0

21,0

21,8

21,0

21,9

20 10 0 2005

2006

2007

uudet opiskelijat

2008

2009

2010

suoritetut tutkinnot

Lähteet: Tilastokeskus, koulutustilastot, Opetusministeriön ylläpitämät AMKOTA- ja KOTA-tietokannat 11.11.2011

Syksy 2011 Akavaaka

57

Niiden akavalaisten osuus, joilla tarve ammattitaitoa ylläpitävään aikuiskoulutukseen Kaikki

47

Miehet

45

Naiset

48

Ikä 25–29

42

30–39

48

40–49

59

50–59

40

60–64

25 0

10

20

30

40

50

60

%

 Lähes puolet akavalaisista ilmoittaa tarvitsevansa ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta.  40–49-vuotiailla osuus on lähes 60%.

Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely syksyllä 2009

Syksy 2011 Akavaaka

58

Palkansaajat muussa kuin tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa 2010 Liittyy työhön tai ammattiin

Työhön liittyvässä koulutuksessa, 1 000 henkilöä

Muu koulutus **

Korkeasti koulutetut * Yhteensä Alle 35-vuotiaat

4

24

35–50-vuotiaat

28

43

33

4

29

Yli 50-vuotiaat

131

31

4

27

31

3

28

61

27

Muut kuin korkeasti koulutetut Yhteensä

2

17

Alle 35-vuotiaat 35–50-vuotiaat

79

17 0

2

4

6

8

10

22

2

20

Yli 50-vuotiaat

311

16

3

14

20

12

14

16

3

19

18

20

148

85

22

24

26

28

30

32

34

%

 Korkeasti koulutetuista palkansaajista 31 % oli vuonna 2011 muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa.  4 prosentilla koulutus ei liittynyt työhön tai ammattiin.

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat; Ne vastaajat, jotka ovat olleet 4 viimeisen viikon aikana kyseisessä koulutuksessa; *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet; **) Esim. harrastus, autokoulu, ay-koulutus tms.

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto 5.9.2011

Syksy 2011 Akavaaka

59

Työhön liittyvä koulutus – työaikana vai omalla ajalla Korkeasti koulutetut * Yhteensä

8

2

7

83

Ikä Alle 35 35–50 Yli 50

10

2

8

80

4

6

4 2

7

6

84

6

1

6

87

Muut kuin korkeasti koulutetut Yhteensä

87

Ikä Alle 35

86

35–50

87

Yli 50

4 2 5 1 3 2

89 0

10

20

30

Pelkästään palkallisena työaikana Enimmäkseen omalla ajalla

40

50

60

70

80

90

8 7 6 100

%

Enimmäkseen palkallisena työaikana Kokonaan omalla ajalla

Joka kymmenes korkeasti koulutetuista palkansaajista osallistui työhön liittyvään koulutukseen joko kokonaan tai enimmäkseen omalla ajallaan.

Kokoaikatyössä olevat palkansaajat; Ne vastaajat, jotka ovat olleet 4 viimeisen viikon aikana koulutuksessa (ei tutkintoon johtava); *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto 5.9.2011

Syksy 2011 Akavaaka

60

Akavalaisten käsityksiä omasta koulutustarpeesta Täysin samaa mieltä

Jokseenkin samaa mieltä

Työnantajien tulisi panostaa enemmän työntekijöiden Työnantajien tulisi panostaa enemmän työntekijöiden ammattitaidon ja kehittämiseen ammattitaidonylläpitämiseen ylläpitämiseen ja kehittämiseen

Jokseenkin eri mieltä

38

Minulla on hyvät mahdollisuudet saada nykyisessä Minulla on hyvät mahdollisuudet saada nykyisessä työssäni ammattitaitoa kehittävää koulutusta työssäni ammattitaitoa kehittävää koulutusta

51

22

Työkiireiltäni en ehdi ylläpitämään tai uudistamaan osaamistani tai ammattitaitoani

4

27

Minulle sopivaa täydennyskoulutusmahdollisuutta ei ole tarjolla

6

24

Minulle sopivaa täydennyskoulutusmahdollisuutta ei ole tarjolla

Osaamiseni on vanhentunut, eikä on vastaa työelämän tarpeita 1 Osaamiseni vanhentunut,

27

35

Tarvitsisin lisäkoulutusta selviytyäkseni hyvin nykyisistä työtehtävistäni

Tarvitsisin lisäkoulutusta selviytyäkseni hyvin nykyisistä työtehtävistäni

10 1

45

11

Työkiireiltäni en ehdi ylläpitämään tai uudistamaan osaamistani/ammattitaitoani

Täysin eri mieltä

9

39

5

14

47

21

40

30

44

45

eikä vastaa työelämän tarpeita 0

Lähde: Akavan TNS Gallupilla teettämä kysely syksyllä 2009

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100 %

Syksy 2011 Akavaaka

61

Yrittäjyys        

Pää- ja sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on akavalaisesta työvoimasta kuusi prosenttia, noin 24 000. Heistä reilu kolmannes on naisia.

Noin puolet akavalaisista yrittäjistä toimii sosiaali- ja terveysalalla.

Akavalaisista yrittäjistä 62 prosenttia toimii päätoimisina ja 38 prosenttia osaaikaisina ammatinharjoittajina ja yrittäjinä.

Yrittäjyydessä kiinnostaa itsenäinen työ sekä omien unelmien toteutuminen.

Merkittävimmät esteet yrittäjyydelle ovat taloudelliseen toimeentuloon liittyviä.

Yrittäjyys nähdään luontevana askelena urakehitykselle tai työllistymisen keinona.

Akavalaiset ammatinharjoittajat ja yrittäjät ovat tyytyväisempiä työhönsä kuin akavalaiset palkansaajat.

Korkeasti koulutettujen yrittäjien suurimpana haasteena on palkansaajien ja yrittäjien sosiaaliturvan erot esimerkiksi työttömyysturvassa, turvassa sairauden varalta sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa.

Syksy 2011 Akavaaka

62

Akavalaiset yrittäjinä ja ammatinharjoittajina 2011 Muu sosiaalija terveysala 9% Eri alojen lääkärit 44 %

Maa-, metsäja ympäristöala 4%

Yhteiskunnallinen ja kaupallinen ala 27 %

Tekniikka ja luonnontieteet 16 %

 Pää- ja sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on akavalaisesta työvoimasta kuusi prosenttia, noin 24 000.  Heistä reilu kolmannes on naisia.

Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset 1.1.2011 ja Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen 2010 aineisto 26.4.2011

Syksy 2011 Akavaaka

63

Ovatko akavalaiset harkinneet ryhtymistä yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi viimeisen viiden vuoden aikana?

Kyllä Kaikki Miehet Naiset Ikäryhmä Alle 35 35–50 Yli 50 Työnantaja Julkinen Yksityinen Toimiasema Johto- ja esimiestehtävät Asiantuntijatehtävät Opetus- ja kasvatustehtävät Muut tehtävät

Ei

Tuntematon

On nykyisin pää- tai sivutoiminen

1 4

70

24

8

1

74

16

1 5

74

20

1 3

57

38

1 4

62

34

58

34 76

17

30

40

50

60

1

7

1

7 2 3

70

25 20

5

1

59

34

10

04

60

37

0

8

1

56

35

6

1

64

29

70

80

90

100

%

 Yrittäjyydessä kiinnostaa itsenäinen työ sekä omien unelmien toteutuminen.  Merkittävimmät esteet yrittäjyydelle ovat taloudelliseen toimeentuloon liittyviä.

Lähde: Akavan järjestötutkimus 2011 27.4.2011

Syksy 2011 Akavaaka

64

Akavalaisten ammatinharjoittajien ja yrittäjien sekä palkansaajien työtyytyväisyys Ammatinharjoittajat ja yrittäjät

Palkansaajat 3,43

Olen toistaiseksi tyytyväinen työhöni

3,20 3,4

Useinpina päivinä olen innostunut työstäni

3,19 3,35

Saan työstäni todellista tyydytystä

3,02 3,32

Pidän työstäni enemmän kuin ihmiset keskimäärin

3,04 3,27

Olen usein kyllästynyt työhöni

2,99 1,0

1,5

2,0

2,5

Täysin eri mieltä

3,0

3,5

4,0

Täysin samaa mieltä

 Akavalaiset ammatinharjoittajat ja yrittäjät ovat tyytyväisempiä työhönsä kuin akavalaiset palkansaajat.

Lähde: Akava & Turun yliopiston kauppakorkeakoulu: Yrittäjyys, työ ja hyvinvointi korkeasti koulutettujen keskuudessa 2011 25.1.2011

Syksy 2011 Akavaaka

65

Järjestäytyminen  







Akavalaiset ovat korkeasti koulutettuja ja järjestäytyvät pääasiassa oman tutkintonsa tai ammattikuntansa mukaiseen ammattiliittoon.

Akavalla on 34 jäsenjärjestöä, joihin kuului 553 000 jäsentä vuoden 2011 alussa.

Jäsenmäärä kasvaa edelleen. Tavoitteena on 600 000 jäsentä vuoteen 2015 mennessä.

Korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat voivat liittyä omaan akavalaiseen liittoonsa jo opiskeluaikanaan. Akavan jäsenjärjestöihin kuuluu 102 000 opiskelijajäsentä.

Akavalaiset ovat sitä mieltä, että järjestäytyminen tuo yleisesti turvaa elämään.

Yksityisen sektorin työntekijät arvostavat eniten ansiosidonnaista työttömyysturvaa, julkisella sektorilla palkka- ja työsuhdeturvaa.

Akavan onnistuminen edunvalvonnassa on parantunut jäsenten mielestä. Lähes puolet akavalaisesta työvoimasta on sitä mieltä, että Akava on onnistunut hyvin tai kiitettävästi. Neljä vuotta aiemmin tätä mieltä oli joka neljäs.

Syksy 2011 Akavaaka

66

Akavan jäsenmäärän kehitys 2000–2011 1 000 jäsentä

600

600

500

400

375

391

409

424

436

448

461

486

537

547

553

2009

2010

2011

498

300

200

100

0 2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

Tavoite 2015

 Akavan jäsenmäärä on kasvanut 47 % 2000–2011.  Akavan tavoitteena on 600 000 jäsentä vuoteen 2015 mennessä.

Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset 14.3.2011

Syksy 2011 Akavaaka

67

Akavan opiskelijamäärän kehitys 1996–2011 110 000

101 950 100 000

91 200 90 000 80 000 70 000

64 100

60 000 50 000

49 000

40 000 30 000 20 000 10 000 0 1996

2000

2005

2011

 Korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat voivat liittyä omaan akavalaiseen liittoonsa jo opiskeluaikanaan.  Akavan jäsenjärjestöihin kuuluu 102 000 opiskelijajäsentä.

Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset 14.3.2011

Syksy 2011 Akavaaka

68

Palkansaajien järjestäytyminen keskusjärjestöihin 1970–2011 % 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1970

SAK; 1 040 000

STTK+TVK

STTK; 615 000

Akava; 553 000 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0

1975

1980

1985

1990

1995

2000

2005

2010

 Palkansaajakeskusjärjestöihin järjestäytyneistä akavalaisten osuus on kasvanut 5 prosentista 25 prosenttiin 31 vuodessa.  Akavan kokonaisjäsenmäärä on lähes yhtä suuri kuin STTK:n jäsenmäärä.

Lähde: Palkansaajakeskusjärjestöjen kustannustenjako 29.4.2011

Syksy 2011 Akavaaka

69

Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että kuulutaan Akavan jäsenjärjestöön Merkitsee jonkin verran Ansiosidonnainen työttömyysturva

Merkitsee erittäin paljon 73

17

Palkka- ja työsuhdeturva

61

28

Jäsenyys antaa yleistä turvaa

49

36

Koulutettujen on pidettävä yhtä

34

39

Jäsenjärjestön jäsenedut ja -palvelut

21

51

Järjestöön on tapana kuulua

34

Ammatillinen kehittyminen

30

42

Ammatillinen järjestötoiminta

20

34 0

10

11 20

30

40

50

60

70

80

90

100 %

 Akavalaiset ovat sitä mieltä, että järjestäytyminen tuo yleisesti turvaa elämään.  Yksityisen sektorin työntekijät arvostavat eniten ansiosidonnaista työttömyysturvaa, julkisella sektorilla palkka- ja työsuhdeturvaa.

Lähde: Akavan järjestötutkimus 2011 26.4.2011

Syksy 2011 Akavaaka

70

Akavan onnistuminen etujen ajamisessa akavalaisten mielestä Hyvin tai kiitettävästi

2011*

Tyydyttävästi

46

2006*

19

2002*

18

0

10

Heikosti

44

11

49

32

48

20

30

40

34

50

60

70

80

90

100

%

 Jäsenten mielestä Akavan onnistuminen edunvalvonnassa on parantunut.  Lähes puolet akavalaisesta työvoimasta on sitä mieltä, että Akava on onnistunut hyvin tai kiitettävästi. Neljä vuotta aiemmin tätä mieltä oli joka neljäs. *) 2002 ja 2006 vastaajat arvioivat keskusjärjestön toimintaa, 2011 saatteessa kerrottiin, että Akavalla tarkoitetaan myös jäsenliittoja ja neuvottelujärjestöjä Lähde: Akavan järjestötutkimukset 2002, 2006 ja 2011 Syksy 2011 Akavaaka 26.4.2011

71

Akavan jäsenjärjestöt ja niiden jäsenmäärät 2011 Agronomiliitto Akavan Erityisalat Akavan kirkolliset ammattiliitot AKI Akavan Yleinen Ryhmä AYR

5 933 25 761 5 686 837

Suomen Eläinlääkäriliitto

2 251

Suomen Farmasialiitto

8 524

Suomen Hammaslääkäriliitto

6 732

Suomen Lakimiesliitto

15 423 23 154

Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL

1 905

Suomen Lääkäriliitto

Driftingenjörsförbundet i Finland

3 220

Suomen Psykologiliitto

6 105

Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT

1 030

Suomen Puheterapeuttiliitto

1 332

KTK Tekniikan Asiantuntijat

9 929

Suomen Työterveyshoitajaliitto

1 882

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL

7 397

Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL

10 843

Metsänhoitajaliitto

2 621

Tekniikan akateemiset TEK

73 438

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

26 202 119 564

Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat

1 024

Tieteentekijöiden Liitto

6 755

Professoriliitto

2 306

Tradenomiliitto TRAL

Päällystöliitto

4 566

Upseeriliitto

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia

21 657

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA

2 692

Suomen Ekonomiliitto SEFE

47 200

Uusi Insinööriliitto UIL

5 838 61 810

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL

4 531

YTY & Valmentajat

8 271

Yhteensä Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset 1.1.2011

26 394

552 813

Syksy 2011 Akavaaka

72

Perustietoa akavalaisista 2010–2011 Akavan jäsenmäärä

552 813

Päätoimi: Kokoaikatyö

85 %

Osa-aikatyö

Naisten osuus

52 %

Keski-ikä

42 v.

Alle 30-vuotiaat

10 %

7%

30–39-vuotiaat

28 %

Työtön

4%

40–49-vuotiaat

28 %

Yrittäjä

4%

50–59-vuotiaat

24 %

Yli 60-vuotiaat

10 %

Työnantaja:

Ikäjakauma:

Yksityinen

55 %

Vähintään alempi korkeakouluasteen tutkinto

82 %

Kunta

33 %

Pääkaupunkiseudulla asuvat

32 %

Valtio

7%

Alle 18-v. lapsen (lasten) vanhempia

46 %

Itsensä työllistävät

3%

Alla olevat tiedot ovat kokoaikatyössä olevista:

Seurakunta

2%

Määräaikainen palvelussuhde

Ammattiryhmä:

12 %

Palvelusvuodet nykyisessä työpaikassa, keskim.

9

Erityisasiantuntijat

34 %

Bruttopalkka-arvio 2010 (mukana tulospalkkiot), e/kk

Opettajat ja op.alan erityisasiantuntijat

24 %

Kokonaistyöaika tuntia/viikko

40,6

Johtajat ja ylimmät virkamiehet

21 %

Ylitöitä tehneiden osuus

21 %

Asiantuntijat

16 %

Yli 48 tuntia viikossa työskentelevien osuus

11 %

Muut tehtävät

6%

Ei korvausta tehdyistä ylitöistä

35 %

Lähteet: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus ja Palkkarakenne; Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset

4 100

Syksy 2011 Akavaaka