Enemmän, mutta parempaa EU:ta

Enemmän, mutta parempaa EU:ta

Akavan tavoitteet EU-vaaleja ja komission vaihtumista varten 2014 Akava  1

SISÄLLYS

Enemmän, mutta parempaa EU:ta

3

1 Osaamismenojen osuutta EU:n budjetista lisättävä

4

2 Kasvulla ja kilpailukyvyllä ulos kriisistä

4

3 EU laadukkaan ja tasa-arvoisen työelämän moottoriksi

6

4 Lisää liikkuvuutta ja hallittua maahanmuuttoa

7

5 Tarvitaan verounioni

7

6 Kyllä eurolle, vahvalle talouspolitiikalle ja maakohtaiselle vastuunkannolle

9

7 Kestävä talous ja yhteiskuntavastuu luomaan tulevaisuutta

10

8 Kansalaisyhteiskunta ja kolmikanta kunniaan

10

ISBN 978-952-5628-66-1 Hyväksytty Akavan hallituksessa 11. 6. 2013 Ulkoasu: Nimiö 2 Akava Painopaikka: Trinket Oy, Helsinki

Enemmän, mutta parempaa EU:ta Akava suhtautuu myönteisesti eurooppalaiseen yhteistyöhön ja sen vahvistamiseen, kuten myös Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa. Se on tuonut maanosaan rauhaa, demokratiaa, vakautta ja suuret kotimarkkinat. Kansalaiset hyötyvät siitä muun muassa vapaana liikkuvuutena ja EU tarjoaa Suomelle vaikuttamiskanavan globaaleihin kysymyksiin.

Silti EU:n toimintaa pitää parantaa ja tehdä siitä nykyistä sosiaalisempi, vahvempi taloudeltaan ja läheisempi kansalaisille. Sääntöjä on noudatettava ja jäsenmaiden on pantava toimeen tehdyt päätökset. Tiivistetysti: enemmän, mutta parempaa EU:ta. Täten uuden Euroopan parlamentin ja komission tulee kehittää unionia seuraavaan suuntaan:

1

Osaamismenojen osuutta EU:n budjetista lisättävä

2 Kasvulla ja kilpailukyvyllä ulos kriisistä 3 EU laadukkaan ja tasa-arvoisen työelämän moottoriksi 4 Lisää liikkuvuutta ja hallittua maahanmuuttoa 5 Tarvitaan verounioni 6 Kyllä eurolle, vahvalle talouspolitiikalle ja maakohtaiselle vastuunkannolle 7 Kestävä talous ja yhteiskuntavastuu luomaan tulevaisuutta 8 Kansalaisyhteiskunta ja kolmikanta kunniaan

ENEMMÄN, MUTTA PAREMPAA EU:TA

Akava 3

1

Osaamismenojen osuutta EU:n budjetista lisättävä

Osaaminen, luovuus ja innovaatiot ovat keskeisiä keinoja työllistymisen ja EU:n kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämä edellyttää EU:n budjetista riittävää osuutta tutkimukselle ja koulutukselle, panostuksia osaamisen laadun kehittämiseen ja huippulaadusta palkitsemista.

•• EU:n monivuotisen budjetin rakenteiden uudistaminen ei onnistunut. Budjetin tutkimus- ja koulutusmäärärahojen osuutta on saatava kasvatettua olennaisesti.

•• Tutkimus- ja koulutusohjelmien sekä rakennerahastojen kansallisen toimeenpanon ja niissä käytettävien rahoituksen kriteerien tulee luoda vahva yhteys kansallisiin tavoitteisiin ja rahoitukseen.

•• OECD:n ja EU:n välistä yhteistyötä on tiivistettävä koulutuksen laadun kehittämiseksi, opettajuuden vahvistamiseksi ja myös vastavalmistuneiden korkeasti koulutettujen tarpeet huomioon ottavan nuorisotakuun luomiseksi.

2

Kasvulla ja kilpailukyvyllä ulos kriisistä

Talous ja työllisyys voidaan saada nousu-uralle etusijassa kasvulla.

Kilpailukyvyn parantamiseksi sekä älykkään, kestävän ja osallistuvan kasvun luomiseksi on tehostettava Eurooppa 2020 -strategian toteuttamista. Avainasemassa ovat vapaa kaupankäynti, tuottavuus sekä innovaatiot ja sisämarkkinoiden kehittäminen.

•• On lisättävä kuluttajien luottamusta digitaalisiin sisämarkkinoihin, niiden palvelujen käytettävyyttä, yhtenäisiä verokäytäntöjä sekä logistisia ratkaisuja.

•• Energiatuotannon monipuolistamista ja sisämarkkinoiden avaamista on jatkettava siten, että tavoitteena on kilpailukyinen hintataso.

•• Viennin ja kaupankäynnin esteitä raivaavia vapaakauppasopimuksia tulee solmia mahdollisimman kattavasti ja ottaen lisäksi huomioon kestävä kehitys ja työelämän perusoikeudet.

4 Akava

ENEMMÄN, MUTTA PAREMPAA EU:TA

Osaaminen, luovuus ja innovaatiot ovat keskeisiä keinoja työllisyyden parantamiseksi.

ENEMMÄN, ENEMMÄN, MUTTA MUTTA PAREMPAA PAREMPAA EU:TA EU:TA

Akava 5

3

EU laadukkaan ja tasa-arvoisen työelämän moottoriksi

Toimivat sisämarkkinat tarvitsevat pelisäännöt. Niiden tulee koskea paitsi pääomia, palveluita ja tavaroita, niin myös ihmisiä. EU:n tuleekin kehittää ajantasaisia työelämän pelisääntöjä, jotka estävät myös kilpailun vääristymistä. Lisäksi esimerkiksi talous- ja rahaliitto tarvitsee rinnalleen vahvan sosiaalisen ulottuvuuden. Näistä syistä: •• Työaikadirektiivin suojan on katettava ylemmät toimihenkilöt, enimmäisviikkotyöajan on oltava kohtuullinen ja työajan käsite on säilytettävä ennallaan luomatta työ- ja vapaa-ajan väliin harmaata vyöhykettä ei-aktiivisen työajan käsitteellä.

•• Direktiivialoite ammattijärjestöjen kanneoikeudesta edistäisi heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden oikeuksia. Myös laillisesti toimivat työnantajat hyötyisivät järjestökanteesta, koska kilpailijoiden laittomaan ja usein kilpailua vääristävään toimintaan voitaisiin puuttua helpommin.

•• Perusoikeuksia ei saa alistaa sisämarkkinaliikkuvuuksille ja taloudellisille oikeuksille. Perusoikeuksia tulee vahvistaa muun muassa EU:n liittymisellä Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukseen sekä varmistamalla unionilainsäädännön yhdenmukaisuus Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimusten kanssa.

•• Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämiseksi tarvitaan vahva työsuojelustrategia, joka sisältää muun muassa ergonomiadirektiivin ja henkisen työsuojelun aseman vankentamisen työsuojelun puitedirektiivissä.

•• Vanhempainvapaadirektiivi on uudistettava 6+6+6-mallin mukaiseksi perhevapaajärjestelmäksi, joka takaa molemmille vanhemmille kuuden kuukauden henkilökohtaisen vapaan sekä antaa perheen päättää itse yhteisen kuuden kuukauden jakson käytöstä.

6 Akava

ENEMMÄN, MUTTA PAREMPAA EU:TA

4

Lisää liikkuvuutta ja hallittua maahanmuuttoa

Liikkumisen EU:n alueella tulee olla mahdollisimman vaivatonta niin työntekijöille kuin kenelle tahansa kansalaiselle. Hallittu maahanmuutto lisää EU:n osaamispääomaa, mutta yhdenvertaisesta kohtelusta ja työsuhteen ehdoista on pidettävä huolta.

•• Työttömien oikeutta hakea töitä toisesta jäsenmaasta siten, että he voivat saada työttömyyskorvausta lähtömaasta, on pidennettävä kuuteen kuukauteen.

•• EU:n maahanmuuttodirektiivien lisäarvo Suomessa on ollut rajallinen. Niiden tulisi sallia kansallisten toimivien menettelyjen säilyttäminen yhteisissä eurooppalaisissa puitteissa.

•• Suomelle määrällisestikin merkittävää ovat Venäjän ja EU:n väliset liikkuvuusratkaisut: on tavoiteltava helpotettuja menettelyjä ja sovittujen edellytysten täyttyessä viisumivapautta.

5

Tarvitaan verounioni

Talouspolitiikan tiivistyminen ja pitkälle viedyt sisämarkkinat edellyttävät verotuskysymyksissä nykyistä vahvempaa unionitasoista toimintaa eli verounionia. Lisäksi hyvinvointivaltion pohjaa rapauttavien harmaan talouden, vääristyneen verokilpailun, veroparatiisien ja vastaavien aiheuttamat ongelmat ovat entistä silmiinpistävämpiä.

Suomen tulee kuulua EU:n veroyhteistyön kehittäjien kärkeen. Täten: •• Veroparatiisitoiminnat on kiellettävä EU:n alueella ja päättäväiset toimet niitä vastaan globaalitasolla ovat välttämättömiä.

•• Sisämarkkinoiden toimintaa lähellä oleviin verotusmuotoihin, kuten yritysverotukseen, tarvitaan vähimmäistasoja.

•• Avoimuuden lisäämiseksi jäsenmaiden välille ja maailmantasollekin on saatava aikaiseksi kaikki tulomuodot kattava verotietojen vaihto.

ENEMMÄN, MUTTA PAREMPAA EU:TA

Akava 7

Kantavia periaatteita ovat säännöistä kiinni pitäminen ja kunkin maan vastuu omista veloistaan.

8 Akava

ENEMMÄN, MUTTA PAREMPAA EU:TA

6

Kyllä eurolle, vahvalle talouspolitiikalle ja maakohtaiselle vastuunkannolle

EMU:n hajoaminen tietäisi suuria talous- ja työllisyysongelmia.

EU:n talouspoliittista yhteistyötä onkin tiivistettävä lisää euroalueen toimivuuden ja eurovaluutan säilymisen varmistamiseksi. Kantavia periaatteita ovat säännöistä kiinni pitäminen ja kunkin maan vastuu omista veloistaan. Säästöpolitiikassa tulee olla joustoa talouskasvun edellytysten turvaamiseksi, mutta talouden rakenteiden uudistukset ovat välttämättömiä niin hyvinvointivaltion kuin kilpailukyvyn ylläpitämiseksi.

•• Pankkiunionia on vietävä eteenpäin yhteneväisesti kaikissa maissa toteuttamalla kaikkien pankkien toimiva valvonta ja luomalla kriisien ratkaisumekanismi niiden rahoitusvaikeuksia varten.

•• Yhteisiä joukkovelkakirjoja (eurobondit) voidaan toteuttaa vain mallilla, joka vahvistaa kunkin maan talouden kurinalaisuutta ja sitoutumista omiin vastuisiinsa.

•• Talous- ja rahaliiton menettelyjä sekä Euroopan keskuspankin roolia tulee vahvistaa edelleen, mutta jäsenmaita ja komissiota on velvoitettava kuulemaan työmarkkinaosapuolia ohjausjakson kaikkien olennaisten vaiheiden aikana.

ENEMMÄN, MUTTA PAREMPAA EU:TA

Akava 9

7

Kestävä talous ja yhteiskuntavastuu luomaan tulevaisuutta

Kestävä ympäristö- ja ilmastopolitiikka luo myös uusia työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Ilmastositoumukset on toteutettava edistyksellisellä ja vastuullisella energia- ja ilmastopolitiikalla. Kestävän talouden luomiseen kuuluu myös yhteiskuntavastuun edistäminen EU-tason käytännön toimenpiteillä.

•• Yhteiskuntavastuun seurannan vahvistamiseksi tulee saada sitovat säännöt henkilöstö- ja ympäristötietojen julkaisemisesta vuosikertomuksissa. Näiden sääntöjen tulee estää myös yritysten aggressiivinen verosuunnittelu.

•• EU:n ilmastopolitiikkaa koskevien tavoitteiden pitää olla riittävän korkealla, mutta samalla on tärkeää saada unionin ulkopuolisetkin maat mukaan niiden toteuttamiseen.

•• Tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia on lisättävä olennaisesti puhtaaseen teknologiaan (cleantech) ja Suomen on säädettävä EU:n tavoitteet huomioon ottava ilmastolaki, jolla luodaan myös paremmat edellytykset elinkeinojen kehittymiselle.

8

Kansalaisyhteiskunta ja kolmikanta kunniaan

EU on ottanut demokraattisuudessa ja avoimuudessa askelia eteenpäin, mutta edelleen tarvitaan sen lähentämistä työntekijöihin ja muihin kansalaisiin.

•• Komissaarit ja EU:n presidentti on valittava suorilla vaaleilla tai Euroopan parlamentin jäsenten keskuudesta.

•• Euroopan parlamentin valtaa suhteessa ministerineuvostoon on kasvatettava lisää.

•• Perussopimuksen velvoite kuulla työmarkkinajärjestöjä tulee laajentaa talouspolitiikan lisäksi esimerkiksi työperäiseen maahanmuuttoon, koulutukseen ja tiettyihin sisämarkkina-asioihin.

10 Akava

ENEMMÄN, MUTTA PAREMPAA EU:TA

Kestävä ympäristöja ilmastopolitiikka luo uusia työpaikkoja.

ENEMMÄN, MUTTA PAREMPAA EU:TA

Akava 11

Rautatieläisenkatu 6 00520 Helsinki puh. 020 7489 400 www.akava.fi 12  Akava