Teema
Näe, kuule, tunne! Ajattelun laatu paranee, kun strategiaa valmistelee satojen ihmisten joukko, sanoo apulaisprofessori Timo Vuori. Teksti: Anne Tapanainen Kuvat: Mikko Raskinen
T
eknologian kehitys, digitalisaatio ja globalisaatio vaikuttavat monimutkaisella tavalla yritysten toimintaympäristöön. Jatkuvassa ja nopeatahtisessa muutoksessa toiminnan tarkka ennakointi on vaikeaa. Kilpailussa pärjääminen edellyttää yrityksiltä ketteryyttä, ja siksi myös strategiaa on pystyttävä mukauttamaan. Apulaisprofessori Timo Vuori Aalto-yliopistosta tuntee erilaiset tavat valmistella ja toteuttaa strategioita. Vuoren mukaan perusidea – hyödyn maksimointi ja arvon lisäys rajallisella määrällä resursseja suhteessa kilpailijoihin – on pysynyt samana 3 000 vuoden takaisista sotastrategioista alkaen. Tänään yritysten on kuitenkin jatkuvasti tarkistettava tehtyjä oletuksia ja pystyttävä nopeasti tekemään uusia valintoja.
38 / AALTO UNIVERSITY MAGAZINE 25
”Päätöksenteon kannalta olennaisen näkeminen on edelleen keskeistä, vaikka esimerkiksi datan kerääminen ja asioiden tarkka mittaaminen ovatkin arkipäivää. Skenaariotyöskentely, jatkuva vaihtoehtojen luominen sekä tavoitteiden kannalta oikeiden asioiden mittaaminen ja arviointi ovat tärkeitä”, hän sanoo. Vuori puhuu elävästä strategiasta, uudenlaisesta tavasta suunnitella toimintaa. Jähmeän, kiveen hakatun mallin sijaan sen ytimessä on elävä työprosessi, jossa strategian toteuttaminen, arviointi ja uudistaminen toistuvat.
Kuunteleminen auttaa onnistumaan Tulevaisuuden ennakointi edellyttää oletusten tekemistä, ja kokeileminen on konkreettinen keino selvittää, mikä polku on todennäköisin ja mitä asioita kannattaa edistää. Vuori mainitsee esi-
merkkeinä kaksi digitaalisia palveluita kehittävää ja analytiikkaa painottavaa yritystä, Googlen ja Amazonin, jotka molemmat tekevät tuhansia kokeiluja vuosittain. Toisaalta kokeilut ja prototyyppien tekeminen ovat tuttuja myös teollisuudesta ja tuotannosta. Suhtautuminen niihin on paljolti sidoksissa johtamiseen. ”Yksinkertaistaen voisi sanoa, että on olemassa kahdenlaisia johtajia: omaan intuitioon luottavat visiojohtajat, jotka eivät näe tarvetta testata ajatteluaan, sekä kokeilua suosivat johtajat, jotka arvostavat jatkuvaa oppimista.” Vaihtoehtoisten polkujen hahmottaminen ja kokeilu ovat tärkeitä myös Aaltoyliopistossa, jossa tutkimuksesta nousevat strategiatyön uudet opit on jo otettu käyttöön. Vuonna 2021 voimaan tulevaa yliopiston strategiaa valmistellaan koko yhteisön kesken henkilöstöstä opiskelijoihin ja sidosryhmiin. Ihmisten kuunteleminen ja osallistaminen ovat Vuoren mukaan hyödyllisiä ainakin kahdesta syystä. ”Ajattelun laatu paranee. Siinä on eroa, onko ideoimassa kolme vai kolmesataa ihmistä. Kuuntelemalla suurta joukkoa ihmisiä tilanteesta saa laajemman näkymän. Yhdessä ideoidessaan ihmiset myös kehittävät omaa ajatteluaan ja oppivat ymmärtämään eri vaihtoehtoja.” Entä miten tunnistaa asiat, joita ei kannata muuttaa? ”Omien vahvuuksien tunnistaminen on yllättävän vaikeaa. Organisaatiot saattavat jopa tuhota niitä vahingossa”, sanoo Timo Vuori. ”Niin ylireagoinnissa kuin yli-innostumisessakin vaarana on, että muutetaan liian monta asiaa. Siksi on tärkeää
