Suomen marsalkka -elokuvan käsikirjoituksesta vastannut Emma Taulo toimi opiskeluaikanaan muun muassa Media ry:n puheenjohtajana.
varmaan viestinnän laitoksellakin tätä luetaan, mutta viimeisenä iltana kirjoitin vielä kymmenen sivua. Tämän jälkeen mua ei varmaan pyydetä sinne enää mihinkään, hän nauraa.
Syytettyjen penkillä Opinnot eivät valmistaneet Emma Tauloa välttämättä kaikkeen, mitä Mannerheim-projekti toi tullessaan. Taulon käsikirjoittamassa Suomen marsalkan tekoprosessia kuvaavassa dokumenttisarjassa paljastetaan, mitä kaikkea hankkeen aikana ehti sattua. - Kyllä siinä tapahtumia riittää. Se on ehkä enemmän reality-sarja kuin varsinaisesti dokumentaarinen sarja. Totta kai meillä on ollut kaikki mahdolliset elokuvanteon hankaluudet, mutta omituisimmat käänteet liittyy siihen, että Afrikassa koskaan käymättömät ihmiset lähtevät sinne kuvaamaan elokuvaa Mannerheimista, Taulo kuvailee. Ei ole yllätys, että tieto projektista herätti kansan syvät rivit kommentoimaan
elokuvaa välittömästi kun paljastui Mannerheimin olevan tummaihoinen. - Totta kai me tiedettiin, että keskustelua tulee. Mannerheim herättää aina keskustelua, ja aina kun Yle tekee jotain, se herättää keskustelua. Mut yllätti ainoastaan se vihan määrä. Me oltiin jo käyty niin pitkä matka kun tultiin julkisuuteen, että meidän mielestä siinä ei ollut enää mitään ihmeellistä. Iltapäivälehdet ruokkivat kohua nopeasti. Otsikoiden mukaan monet veteraanit järkyttyivät, vaikkei kukaan varsinaisesti kysynyt heidän mielipidettään. - Se tiedotustilaisuus, mistä kaikki sai alkunsa, oli kuin Lahti 2001 -dopingoikeudenkäynti. Me ajateltiin, että ollaan vain tehty elokuva, mutta olo oli kuin olisi syytettynä isänmaan pettämisestä, Taulo kuvailee. Osalla suomalaisista on hänen saamansa palautteen mukaan tarve nähdä epookkielokuva, joka kertoo "totuuden" Mannerheimista. Monet haluavat itse asiassa nähdä talvisodan, eivät niinkään Mannerheimia ihmisenä. Se selit-
”Mannerheim on suomalaisille vieläkin selkeä kipupiste.”
30
Tutkain 3/2012
Emma Taulo • Syntynyt 1984 • Tutkinto VTM, opiskeli viestintää 2003–08 • Järjestötoiminta Media ry:n varapuheenjohtaja ja kulttuurivastaava 2005, puheenjohtaja 2006 • Työ käsikirjoittaja ja freelance-tiedottaja
tää osan reaktioista. - Vastaus kysymykseen, kuka Mannerheim oli, on tietyn ryhmän mielestä suuri sotasankari. Ei isä, ei poika. Meidän elokuvamme päättyy vuoteen 1921. Se ei ole sotaelokuva. Mannerheimin elämä on ihan käsittämätön laajuudeltaan, me haluttiin keskittyä häneen ihmisenä, siihen millaisista asioista suuri sotasankari joutuu luopumaan. Elokuvan ensi-ilta oli haastattelun jälkeen. Arvostelut eivät ole olleet mairittelevia, mutta ainakin yhdessä asiassa elokuva ja koko hanke on onnistunut erinomaisesti. - Mannerheim on suomalaisille vieläkin selkeä kipupiste. Lincoln voidaan esittää vampyyrinmetsästäjänä, mutta Mannerheim ei saa olla mitään muuta kuin sotasankari. Äärireaktiot on mun mielestä hassuja, kun puhutaan ihmisestä, joka on kuollut 60 vuotta sitten. On hyvä, että asioista keskustellaan.