Issuu

4 | 2020

MUSIIKKIA, LAULUA, LORUJA …

Leevikoira AVUSTAA

ENKUNOPEA

Opetuksen elävöittämistä

www.sukol.fi • 4 | 2020

4 | 2020

3 4 6

Pääkirjoitus

Mikään ei ole kuin ennen

Ajankohtaista SUKOLin syyspäivät Vaasassa 2.–3.10. Koulutuspäivien ohjelma ja ilmoittautuminen

Yo-koe mittaa kypsyyttä

Musiikkia kielenoppijan korville

Laulut ja lorut kieltenopetuksessa

Leevi-koira avustaa englannin tunneilla

Uusia ideoita kieltenopetukseen

Kielikasvatus kukoistamaan

Ääntäminen ja miten sitä opetetaan

SUKOLin ja YTL:n kevätkeskustelut käytiin etänä Miksi ja miten?

Laulaminen tuo tuloksia

Koira-avusteista opetusta Lauttasaaressa Konferenssikuulumisia New Yorkista Hyvinvointiopetus sopii myös kieliin Uuden tutkimuksen tuloksia

Nu går jag hem

Laaja-alainen osaaminen

Aivotaitoja opetukseen

Tohtoriksi kieliaineissa

Kieliyhdistysten tiedotuksia

Ruotsin sanajärjestyksen opettamisesta ja oppimisesta TraCo-hanke kerää kokemuksia

Neuropsykologien Aivotaidot-kirja puntarissa Utuling-ohjelmassa on tarjolla uusia pääaineita

4/2020

JULKAISIJA – UTGIVARE Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608, www.sukol.fi • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR SUKOLin toiminnanjohtaja Sari Saarinen p. 040 487 3615, sähköposti sari.saarinen@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE SUKOLin tiedotussihteeri Anna Halme p. 040 487 3604, sähköposti anna.halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET SUKOLin jäsensihteeri Tiina Eräheimo Caballero p. 040 487 3608, sähköposti tiina.eraheimo@sukol.fi • TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Minna Intke Hernández Helsinki, Marja Jegorenkov Helsinki, Perttu Järvenpää Helsinki, Krista Kaipainen Helsinki, Anne Karjalainen Helsinki, Minna Närvä Helsinki, Elina Rusi Helsinki, Taija Salminen Espoo, Jaana Östergård Helsinki • 6 NUMEROA VUODESSA – 6 nummer om året • 55. vuosikerta • ISSN 0355-8053 • KIRJAPAINO Hämeen kirjapaino • KANNEN KUVA azgek/iStock • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS Karl-Erik Eriksson SUKOLIN HALLITUS 2018–2020 PUHEENJOHTAJA 2020–2022 Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 050 308 0022, sähköposti outi.vilkuna@sukol.fi JÄSENET Virpi Hatakka Laurin koulu, Mynämäki, p. 040 736 8178, sähköposti virpi.hatakka@ edu.mynamaki.fi Laila Hynninen Helsingin kaupungin työväenopisto, Vantaan aikuisopisto ja Hyvinkään opisto, p. 041 529 6442, sähköposti laila.hynninen@elisanet.fi Tarja Kinnunen Siivikkalan koulu, Ylöjärvi, p. 040 181 6347, sähköposti tarja.kinnunen@ylojarvi.fi Päivi Koski Mäntsälä, p. 040 725 7971, sähköposti paivi.koski57@gmail.com Annukka Kurvinen Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi, p. 045 631 4635, sähköposti kurvinen.annukka@gmail.com Sara Nyholm Tegengrenskolan, Vöyri, p. 050 430 1073, sähköposti sara.nyholm@edu.vora.fi Satu Pessi Nokian lukio, p. 040 531 4937, sähköposti pessisatu@gmail.com Irina Poljanskaja Itä-Suomen koulu ja lukio, Lappeenranta, p. 040 523 6390, sähköposti irina.poljanskaja@ itasuomenkoulu.fi Kati Sinkkonen Kallion lukio, Helsinki, p. 050 528 1963, sähköposti kati.sinkkonen@edu.hel.fi Tytti Tenhunen Otaniemen lukio, Espoo, p. 050 590 8976, sähköposti tytti.tenhunen@espoo.fi ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS 2020 Neliväri-ilmoitukset 1/1 takakansi 2 312 1/1 etu- tai takasisäkansi 2 204 1/1 sisäsivu 2 073 leveä palsta 1 550 1/2 vaaka 1 325 1/2 kapea palsta 565 Ilmoitukset – Annonser anna.halme@sukol.fi p. 040 487 3604 Tilaus – Prenumeration 2020 94 euroa tiina.eraheimo@sukol.fi p. 040 487 3608

euroa euroa euroa euroa euroa euroa

Mikään ei ole kuin ennen Uuden lukuvuoden alkaessa varmasti kaikki toivoimme, että pääsisimme palaamaan tuttuihin työtapoihin ja jatkamaan lähiopetuksessa. Mikään ei kuitenkaan ole niin kuin ennen. Valmistaudumme tietoisesti etäopetukseen siirtymiseen jossain vaiheessa alkanutta lukuvuotta. Kuntatalouksien näkymät ovat saaneet päättäjät koronakriisin varjolla leikkaamaan opetuksesta. Usean kunnan lomautukset herättävät kysymyksen: miten kevään etäopetuksen aikana mahdollisesti syntyneet oppimisvajeet kartoitetaan ja korjataan? Myös kieliohjelmat ovat joutuneet säästöhankkeiden kohteeksi. Hyvinkäällä kieliohjelmaan aiotut leikkaukset saatiin torjutuksi, kun monelta taholta tuotiin aktiivisesti esille, että oikeus ja mahdollisuus useamman vieraan kielen opiskeluun on merkityksellistä nuorten kuntalaisten tulevaisuuden kannalta ja lisää kunnan houkuttavuutta niin yritysten kuin asukkaiden näkökulmasta. Vastaavaa aloitteellisuutta tarvitaan kaikkialla, missä esitetään kieliohjelmista leikkaamista. Korkeakoulujenkin tulisi kantaa vastuunsa ja ottaa vieraiden kielten monipuolinen osaaminen todistusvalinnassa huomioon. Elinkeinoelämän keskusliitto on ollut jo pidemmän aikaa huolissaan kapenevasta kielitaidosta ja kielitaitoisen työvoiman saatavuuden heikkenemisestä. Kevään digiloikka innoitti EK:n esittämään digitaalista etäopetusta ratkaisuksi kielitarjonnan monipuolistamiseen. SUKOLissa EK:n esitystä ei pidetä kestävänä, vaan kuntiin vaaditaan arvopoliittista päätöksentekoa, jossa kaikilla kouluasteilla turvataan laajempi kieltenopetus pedagogisesti pätevien kieltenopettajien johdolla. Työmaata riittää. Voimia syksyyn meille kaikille!

Inget är som förr När det nya läsåret började hoppades vi säkert alla kunna återgå till våra invanda arbetssätt och fortsätta med närundervisning. Inget är emellertid som förr. Vi bereder oss medvetet på att övergå till distansundervisning i något skede av det pågående läsåret. Utsikterna för kommunekonomierna har fått beslutsfattarna att med coronakrisen som täckmantel skära ned på undervisningen. Permitteringarna i flera kommuner väcker frågan: hur tänker man kartlägga och korrigera de inlärningsunderskott som eventuellt uppstått under vårens distansundervisning? Även språkprogrammen har råkat ut för sparprojekt. I Hyvinge lyckades man avvärja de tilltänkta nedskärningarna i språkprogrammen. Där framhöll man aktivt från flera håll att rätten och möjligheten att studera flera främmande språk är viktigt för de unga kommuninvånarnas framtid, och gör kommunen attraktivare ur såväl företagens som invånarnas synvinkel. En motsvarande initiativförmåga behövs överallt, där förslag om nedskärningar i språkprogram görs. Högskolorna borde också axla sitt ansvar och beakta ett mångsidigt kunnande av främmande språk vid betygsbaserad antagning. Finlands Näringsliv EK har redan en längre tid oroat sig för att språkkunskaperna blivit allt snävare och att tillgången på språkkunnig arbetskraft försvagats. Vårens digisprång inspirerade EK till att föreslå digital distansundervisning som lösning för att diversifiera språkutbudet. SUKOL anser EKs förslag inte vara hållbart, utan kräver att kommunerna går in för ett värdepolitiskt beslutsfattande, där man på samtliga skolstadier tryggar en bredare språkundervisning under ledning av pedagogiskt kompetenta språklärare. Jobbet tar inte slut. Kämpa på – tillsammans! OUTI VILKUNA, PUHEENJOHTAJA outi.vilkuna@sukol.fi

SYKSYN koulutuksia SUKOL järjestää syyskaudella 2020 yhden päivän täsmäkoulutuksia aiheesta Oppimisen aivotietoa kieltenopettajille: oppimisvaikeudet, itseohjautuvuus ja motivaatio. Kouluttajana toimii neuropsykologi, psykologian tohtori Heli Isomäki. Koulutukset pidetään Helsingissä 5.9., Oulussa 7.11. ja Tampereella 28.11. Perinteiset syyskoulutuspäivät pidetään Vaasassa 2.– 3.10. Ohjelmaan voi tutustua tämän lehden sivuilla 6–7. Koronapandemian aikana seuraamme viranomaisten ohjeistusta, ja mikäli tilanne kehittyy huonompaan suuntaan, pidätämme oikeuden perua koulutustapahtumat. Tällöin ilmoittautuneilta ei peritä kuluja. Lisätietoja: sukol.ﬁ/koulutus ja hanna.laitvirta@sukol.fi.

KUTSU KOLLEGA SUKOLin jäseneksi – saat palkinnoksi tuntuvan edun

Materiaalia tilattavissa Kieliyhdistysten materiaalipaketit sisältävät monipuolisia koe- ja harjoitustehtäviä eri tasoille. Paketit tilataan SUKOLista tai kieliyhdistyksiltä. Katso lisätietoja tämän lehden sivulta 30 ja SUKOLin jäsensivuilta osoitteesta www.sukol.ﬁ/oppimateriaalipaketit (sivun avautuminen edellyttää kirjautumista jäsensivuille). Osoitteessa www.sukol.ﬁ/tuotteet voit tutustua muihin myytäviin tuotteisiin.

Onko kollegasi jo SUKOLin jäsen? Sinä saat lahjan, kun kollegasi liittyy SUKOLiin.Täytettävä kollegalomake on jäsensivuilla osoitteessa www.sukol.ﬁ/kollega (sivun avautuminen vaatii kirjautumista). Lahjaksi saat joko 50 % alennuksen SUKOLin jäsenmaksusta 2021 (ei koske kieliyhdistysten maksuja) tai 50 % alennuksen valitsemasi SUKOLin koulutuksen osallistumismaksusta vuonna 2021. 1.8.2020 jälkeen liittyvät uudet jäsenet saavat 50 % alennuksen SUKOLin vuoden 2020 jäsenmaksusta. Jäsenhakulomakkeen voi täyttää osoitteessa www.sukol.ﬁ/jasenhakulomake. Lomakkeita voi myös tilata, p. 040 487 3608, tiina. eraheimo@sukol.fi.

9. luokan valtakunnalliset kielten kokeet suositellaan ensi vuonna pidettäviksi seuraavasti: • ke 24.3.2021 A-ranska ja A-saksa • ma 29.3.2021 B-ranska ja B-saksa • ma 19.4.2021 A-ruotsi ja B-ruotsi • ma 26.4.2021 A-englanti. Merkitse päivät jo kalenteriisi! Lisätietoja: www.sukol.fi/valtakunnalliset

4/2020

Ajankohtaista

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa www.sukol.fi/ajankohtaista.

26.

Onko kollegasi innostunut ja innostava kieltenopettaja, joka on kehittänyt oppilaitoksesi kieltenopetusta merkittävällä tavalla? Nyt voit ehdottaa häntä vuoden kieltenopettajaksi 2020. SUKOL valitsee vuoden kieltenopettajan jäsenistöstään. Palkitsemisessa otetaan huomioon toimiminen kielten hyväksi sekä henkilökohtainen sitoutuminen ja asialle omistautuminen. Vapaamuotoiset ehdotukset perusteluineen tulee toimittaa 30.9.2020 mennessä sähköpostitse osoitteeseen sari.saarinen@sukol.fi. Vuoden kieltenopettaja julkistetaan marraskuussa.Tunnustukseen liittyy 1 000 euron rahapalkinto, jonka lahjoittaa Sanoma Pro.

Liittokokous marraskuussa SUKOLin liittokokous pidetään 21.11. Helsingissä. Muiden sääntömääräisten asioiden käsittelyn lisäksi liittokokouksessa valitaan liitolle hallitus toimikaudelle 2021–2023. Jäsenyhdistysten on nimettävä ehdokkaansa hallitukseen 30.9.2020 mennessä.

KUVA AINO SUTINEN

syyskuuta on Euroopan kielten päivä. Päivän järjestämisessä voi hyödyntää Kielipäivän materiaalia SUKOLin jäsensivuilta. Lisätietoja myös: edl.ecml.at

KUULUUKO tuttavapiirisi tuleva Vuoden kieltenopettaja?

Syyspäivät Vaasassa 2.–3.10.2020 Perjantai 2.10.2020 19.00 Paikallisyhdistyksen järjestämä illanvietto, musiikkia ja iltapalaa Paikka ilmoitetaan myöhemmin Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.sukol.fi/koulutus

Lauantai 3.10.2020 Vaasan lyseon lukio, Kirkkopuistikko 27 9.00–9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.30–9.45 Tervetuliaissanat Puheenjohtaja Outi Vilkuna, SUKOL ry Vararehtori Jaakko Perttu, Vaasan lyseon lukio 9.45–10.45 Språkinlärningsmetoder i språkbadsundervisning Annika Peltoniemi, Åbo Akademi 10.45–11.00 Tauko 11.00–12.15 Teemapajat (ryhmiin on ennakkoilmoittautuminen) A Kokemuksia varhentamisesta ja vinkkejä jatkoon Leena Pulli, Kämmenniemen koulu, Tampere

13.30–14.45 Kieliyhdistysten rinnakkaisohjelmaa (ryhmiin on ennakkoilmoittautuminen) 1 Englanti Otsikko täsmentyy myöhemmin  Puhuja täsmentyy myöhemmin 2 Ruotsi Pedagogiska Escape Rooms  Eleonoora Isoaho ja Sanna Laulaja 3 Saksa German Quiz Challenge  Siina Sammalisto 4 Ranska Ajankohtaiset lukiouutiset LOPS-hengessä (diskussion förs på finska och svenska)  Maarit Kostamo ja Frida Crotts 5 Venäjä Venäjän opetusta etänä – KiVAKO-hanke Varpu Pöntynen

B Oppilaan kielellisten päättelytaitojen kehittäminen peruskoulun kieltenopetuksessa Pauliina Kanervo, Oulun kaupunki

6 Finska Grundskolan: diskussion om de nya bedömningsgrunderna Gymnasiet: Glp 2021, diskussion och bearbetning

C Av-sisällöt ylioppilastutkinnon kuuntelukokeessa Anna von Zansen, Helsingin yliopisto

7 Espanja Sobre Chile y los chilenos: cultura, tradiciones y actualidad Andrea Aalto

D Undervisning i det andra inhemska språket och främmande språk – aktuellt inom den svenskspråkiga utbildningen Yvonne Nummela, Opetushallitus E Kokemuksia etäopetuksesta Paula Keltto ja Tiina Kankkonen, Vaasan lyseon lukio 12.15–13.30 Lounas, verkostoitumista ja tutustuminen oppimateriaalinäyttelyyn

14.45–15.15 Iltapäiväkahvi 15.15–15.20 Vuoden kieliteko -palkinnon jako 15.20–16.20 Itsensä ohjaamisen taidoilla kohti parempaa työelämää Liisa Mäkelä, Vaasan yliopisto 16.20–16.30 Koulutuspäivän päätös

SUKOL järjestää koulutuksen yhdessä TJS Opintokeskuksen kanssa. Pidätämme oikeuden ohjelmanmuutoksiin. Pandemiatilanteessa pidätämme oikeuden perua koulutustapahtuman. Mikäli koko tilaisuus perutaan, ilmoittautuneilta ei peritä kuluja.

4/2020

Koulutuspäivät Syksyinen Vaasa. Kuva:Vaasan kaupunki.

Monipuolista ohjelmaa Tervetuloa mukaan kuuntelemaan teemoja, joista Vaasassa on erityistä osaamista! Päivän aikana kuullaan muun muassa, mitä kuuluu kielikylvylle ja toisen kotimaisen kielen opettamiselle. Rinnakkaisohjelmissa on työpajoja eri asteille ja eri kieliin, ja päivän päätösluennon aihe liittyy aina ajankohtaiseen työhyvinvointiin.

Språkinlärningsmetoder i språkbadsundervisning Annika Peltoniemi, forskningsassistent, Åbo Akademi: Tidigt fullständigt språkbad i de inhemska språken är en etablerad form av undervisning på två språk. Denna föreläsning ger en inblick

Ilmoittaudu netissä 20.9. mennessä: www.sukol.fi/koulutus Lisätietoja: hanna.laitvirta@sukol.fi p. 040 487 3632

i vad språkbad är och hur metoder från språkbadsundervisningen kan tillämpas i all språkundervisning och språkmedveten undervisning.

Kohti parempaa työelämää Liisa Mäkelä, professori, Vaasan yliopisto: Miten löytää rauhaa työpaineiden keskelle? Miten suhtautua multitaskaukseen ja sekamelskatyöhön? Hyvä johtaminen auttaa, mutta avaimet parempaan työhyvinvointiin voivat tutkitusti löytyä myös omasta taskustamme. Tällä luennolla puhutaan muun muassa oman kiireisen mielen kohtaamisesta ja itselle sopivien toimintatapojen tunnistamisesta.

Ilmoittautumislomake on osoitteessa www.sukol.fi/koulutus. llmoittautumisaika päättyy 20.9.2020. Koulutuksen hinta on jäseniltä 100 euroa, ei-jäseniltä 120 euroa. Hintaan sisältyy lauantain koulutus ja ohjelmassa mainitut ruokailut. Lasku lähetetään postitse tai e-laskuna. Pidätämme oikeuden ohjelmanmuutoksiin. SUKOL järjestää koulutuksen yhteistyössä TJS Opintokeskuksen kanssa. Perjantain ohjelma on paikallisen kieltenopettajayhdistyksen järjestämää, ja siihen ilmoittaudutaan samalla lomakkeella kuin koulutuspäiväänkin. Perjantain ohjelma on omakustanteinen, ja siitä lähetetään erillinen lasku ilmoittautuneille. Paikkoja on rajallinen määrä. Ilmoittautuminen on sitova. SUKOLilaisille on alustavasti varattu kiintiö huoneita Original Sokos Hotel Vaakunasta (Rewell Center 101, 65100 Vaasa). Majoitus varataan ja maksetaan itse. Varaukset osoitteesta www.sokoshotels.fi. Varauksen yhteydessä on mainittava varauskoodi BSUKOL erikoishinnan takaamiseksi. Kiintiöhinnat ovat 75 e / 1hh ja 90 e / 2hh.

S U KO L TO I M I I

Yo-koe mittaa

kypsyyttä Ylioppilastutkinto järjestettiin keväällä 2020, vaikka koepäiviä muutettiinkin koronapandemian takia ja lakkiaiset siirrettiin syksyyn. YTL:n ja SUKOLin kevättapaamisesta ei myöskään tingitty, vaan siihen kokoonnuttiin etäyhteyksin. TEKSTI ANNA HALME

lioppilastutkintolautakunnan kielivaliokunnan, kieliyhdistysten ja SUKOLin kevättapaaminen järjestettiin etäyhteyksin toukokuussa. Outi Vilkuna SUKOLista toimi kokouksen puheenjohtajana ja esitteli SUKOLin koostamat aiheet. Koekerrasta toiseen kieltenopettajia askarruttaa muun muassa muiden tuottamistehtävien kuin kirjoitelmien merkkimäärä. Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä kertoi, että koejärjestelmään ei ole tulossa teknistä rajoitinta, joka katkaisisi automaattisesti ylipitkät vastaukset. Ennen kuin tällaisen rajoittimen kehittämiseen varattaisiin resursseja, taustalla pitäisi olla eri aineiden laaja keskinäinen yhteisymmärrys. Kehittämistyössä priorisoidaan kokeiden ja tutkinnon lainmukaisuutta. Tähkä tähdensi, että ylioppilaskoe on kypsyyskoe ja kokelaan on pystyttävä arvioimaan oman vastauksensa pituutta.

Koepäivien sijoittelu

Korona myllersi kevään 2020 kirjoitusaikataulun, mutta jo edellisillä koekerroilla koettiin, että tiivis aikataulu kuormitti kokelaita. Kieltenopettajien näkemyksen mukaan lyhyiden kielten opiskelijat, joita muutenkin on vähän, jättävät kielten kokeita väliin tiukan aikataulun takia. Syksyllä 2018 samalla viikolla kirjoitettiin vieraan kielen lyhyt oppimäärä, äidinkielen kirjoitustaidon koe, toinen kotimainen kieli ja toinen reaalikoe. Keväällä 2019 vieraan kielen lyhyen oppimäärän koe oli päivää ennen ensimmäistä reaalikoetta. Syksyn 2020 poikkeusaikataulussa sen sijaan pitkät kielet on hajautettu kahdelle koepäivälle. Kieltenopettajia kiinnosti, olisiko mahdollista saada lisäpäiviä jatkossakin. Tiina Tähkä totesi, että kevään koepäivät on mahdutettava kolmeen viikkoon, jotta arvostelu valmistuu ajoissa. YTL seuraa koepäivien sijoittelun vaikutusta ilmoittautumiseen.

4/2020

Peräkkäisille päiville on päädytty valitsemaan niitä aineita, joissa on vähän kokelaita. Syksyisin, jolloin kokelaat suorittavat keskimäärin vähemmän aineita kuin keväisin, peräkkäisiä päiviä on enemmän. Tähkän mukaan syksyn 2020 lisäpäivät ovat kertaluonteinen päätös: pitkät kielet päätettiin hajauttaa, jotta kokelasmäärä koetiloissa olisi pienempi ja jotta kokelailla olisi mahdollisuus suorittaa kaksi pitkää vierasta kieltä tutkinnossaan koronatilanteesta huolimatta.

Yhdistykset kouluttavat

Monet opettajat ovat olleet pahoillaan siitä, että toimiva suora keskusteluyhteys opettajien ja sensoreiden välillä on katkaistu. Lainsäädännön mukaan sensorien nimiä ei saa paljastaa ennen kuin vasta vuoden kuluttua tutkinnosta. Kieliyhdistysten yo-koulutukset paikkaavat tiedonkulun ongelmaa. Kielivaliokunnan puheenjohtaja Raili Hildén toi esiin, että arvosteltu koesuoritus on opettajien ja kokelaiden nähtävissä. Jos kokelas haluaa muutosta arvosteluun, hän voi tehdä oikaisupyynnön. Tavoitteena on, että kokeita koskeva informaatio on yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla, ja tätä tarkoitusta varten on laadittu lopulliset hyvän vastauksen piirteet, jotka lautakunta julkaisee verkkosivuillaan. Myös Tiina Tähkä tähdensi, että pitää kehittää yleistä ohjausta ja saada kaikki opettajat sen äärelle. Suomen englanninopettajien edustaja Eija Venäläinen totesi, että lähinnä sensoripuhelut ovat koskeneet suuria muutoksia aineiden pistemäärissä. On ollut myös opettajan ammattitaidon ylläpitämistä, kun suurista pistemäärämuutoksista on voinut soittaa sensorille. Ruotsinopettajien Katja Kurki kysyi, voisivatko sensorit kirjoittaa jatkossa lyhyen perustelun, mikäli aineen pistemäärä muuttuu jyrkästi. Eri kielten opettajayhdistyksillä on ollut koulutuksia, joissa ylioppilaskokeiden alustavaan arvosteluun liittyvää

S U KO L TO I M I I

tietoa välitetään. Päivi Sihvonen YTL:n ranskan jaoksesta totesi, että yhdistykset voisivat järjestää enemmän kirjoitustehtäviin liittyvää koulutusta, koska opettajakunta on muuttunut ja sensorien ja opettajien näkemykset viestinnällisyydestä ovat erkaantuneet toisistaan. Sihvosen mukaan aineen sensoriarvostelussa on voinut olla jopa 20 pisteen pudotus. ”Puheluja opettajilta on tullut vähän, ja ne eivät ole aina tulleet niiltä, joiden olisi kannattanut soittaa. Koulutuksissa saataisiin yhteistä keskustelua, josta kaikki hyötyisivät”, hän sanoi.

Viestinnällisyys ja täsmällisyys

SUKOLin saamien yhteydenottojen viesti on selvä: opettajien mielestä kokeiden vaatimustaso on kaukana lukion kursseilla käsitellyistä sisällöistä. Eija Venäläinen antoi palautetta kevään pitkän englannin kokeesta, joka oli sanastollisesti vaativa: ”Tuntuu siltä, että siitä, mitä tunnilla opetetaan, ei ole hyötyä kokeessa suoriutumisen kannalta. Myös keskitason opiskelijoiden tulisi voida saada kohtuullinen arvosana. Aiemminkin on harmittanut, että lukion kieliopin hyvästä hallinnasta ei palkita.” Arja Nurmi englannin jaoksesta vastasi, että kevään kokeessa oli tavallista enemmän synonyymitehtäviä, jotka ehkä korostuivat sanasto- ja kielioppiosiossa. Kieliopin hallinta on edelleen tärkeä kielitaidon osa, ja sitä on tarkoitus testata jatkossakin. Kokeen vaativuus otettiin huomioon pisterajoissa. Kriittistä palautetta annettiin myös tämän kevään keskipitkän ruotsin kokeesta, jossa vaadittiin täsmällisiä, sanatarkkoja käännöksiä. Raili Hildén myönsi, että käännöstehtävässä ei tällä kertaa onnistuttu hyvin ja siksi lopullisessa arvostelussa päädyttiin antamaan myös osapisteitä. Hän muistutti, että absoluuttinen pistemäärä ei tee autuaaksi, sillä jos kaikki saavat paljon pisteitä, pisterajat nousevat. Saksanopettajien Johanna Snellman nosti esiin saksan pitkän oppimäärän kokeen, joka saksanopettajien näkemyksen mukaan on vuosi vuodelta elitistisempi. Koulusaksalla ei saa parhaita arvosanoja, vaan laudaturit ja jopa eximiatkin menevät niille, jotka ovat päässeet käyttämään kieltä autenttisesti esimerkiksi vaihdossa. Pasi Pirttisaari YTL:n saksan jaoksesta totesi, että sekä A- että B-saksan kokeisiin osallistuu hyvin eritasoisia kokelaita. Ideaalitilanteessa A-kielen opiskelijat suorittaisivat pitkän oppimäärän kokeen ja B2-kielen opiskelijat lyhyen oppimäärän kokeen. Tilanne helpottuu, kun tutkintoon tulee mahdollisuus osallistua saman aineen eri oppimäärien kokeisiin. Mahdollisuus sisältyy uuteen lakiin ja tulee voimaan kevään 2022 tutkinnosta alkaen; YTL tiedottaa aiheesta vuonna 2021. Pirttisaari muistutti, että arvosanojen määrittämisessä käytettävä standardoitujen yhteispisteiden keskiarvoon perustuva SYK-menetelmä on kuitenkin tukenut kieliä, koska sen ansiosta hyviä arvosanoja voidaan jakaa enemmän kuin vanhassa, puhtaasti normaalijakaumaan perustuneessa arvostelussa. Ranskan, italian, venäjän ja lyhyen espanjan tämän kevään kokeisiin oltiin tyytyväisiä. Eniten huolta aiheutti opiskelijoiden ja kirjoittajien jatkuvasti vähenevä määrä. Ranskanopettajien yhdistyksen puheenjohtaja Eija Raitala kiitti sitä, että ranskankokeessa ei vaadita sataprosenttisen autenttisen

tekstin ymmärtämistä. Raitala huomautti, että suomenkielinen avovastaus on kokelaille vaikea formaatti. Päivi Sihvosen mukaan viestinnällisyyden ohessa täsmällisyys on edelleen tärkeää ja näiden kahden suhde on valtava kysymys. Täsmällisyys nousi esiin myös keskustelussa espanjan kokeista. Espanjanopettajien Hilkka-Roosa Nurmi pahoitteli, että edes natiivit eivät saa parasta arvosanaa A-espanjassa. YTL:n Minna Intke Hernández muistutti kuitenkin, että natiivius ei takaa täsmällisyyttä. Jos kieli ei ole täsmällistä, ei voi saada laudaturia. Espanjan jaosta ilahdutti kuulla, että lyhyen oppimäärän koe on lähestynyt lukion oppimäärää. Samaan pyritään pitkässä kokeessa.

Pisteitysperiaatteita ja maamerkkejä

Monen kielen opettajat ovat kokeneet, että koe on rakenteeltaan pirstaleinen. On toivottu, että valtavaa aineistomassaa voitaisiin vähentää vaikkapa niin, että samasta aineistosta olisi sekä luetunymmärtämistehtävä että sanastotehtävä. YTL:stä toivottiin, että kieltenopettajayhdistykset antaisivat palautetta kokeista konkreettisesti ja tehtäväkohtaisesti. Opettajia kiinnostivat myös kokeiden pisteitysperiaatteet. Esimerkiksi ruotsin kokeesta oli jäänyt vaikutelma, että arviointikriteerit olisivat olleet tällä tutkintokerralla aiempaa tiukemmat. Raili Hildén kertoi, että avovastausten pisteitys on sovittu alustavasti kokeen laadintavaiheessa ja enimmäkseen sitä noudatetaan. Sensorikokouksessa pisteitystä saatetaan täsmentää. Pyrkimys on siihen, että keskitetysti korjattavia tehtäviä voidaan lisätä. Tämä on taloudellista ja lisää arvostelun yhdenmukaisuutta. Ruotsinopettajien Katja Kurki tähdensi, että kokelaille täytyy tehdä selväksi keskitetysti korjattavien tehtävien pisteiden puuttuminen alustavasta arvostelusta. Keväällä 2020 aiheutti jonkin verran sekaannusta se, että kokelaan suoritusnäkymässä olevasta yhteispistemäärästä puuttuivat keskitetysti arvostellun tehtävän pisteet. Tutkintosihteeri Anna Hatva-Jokinen pahoitteli, että teknisesti uudenlaisen kokeen takia kokelaan koesuorituskopiossa oli aluksi näkynyt väärä pistemäärä. Virhe korjattiin välittömästi, kun se oli huomattu, ja oikaisuvaatimusaikaa pidennettiin päivällä 28.5. saakka. Opintopolussa pisteet näkyivät koko ajan oikein. Raili Hildén kertoi, että eri kielissä kerätään maamerkkejä kirjoitussuorituksista. Tavoitteena on, että sensorit antavat niistä malliarvostelut. Aitoja ylioppilastutkinnon koesuorituksia ei ole mahdollista käyttää edes nimettöminä. Onneksi mukaan on saatu vapaaehtoisia opettajia, joiden avulla on voitu tuottaa aitoja koesuorituksia. Arja Nurmi täydensi, että englannin sensorikunta on jo laatinut malliarvosteluja Ari Huhdan vetämässä hankkeessa. Materiaalia on käytetty uusien sensorien koulutuksessa ja myös Suomen englanninopettajien yo-koulutuksissa. Vastaava hanke on suunnitteilla ruotsissa ja saksassa ja myöhemmin muissakin kielissä. Tavoitteena on tuottaa kaikille yhteistä, tasavertaista ja tavoitettavaa tietoa, jota julkaistaan YTL:n sivuilla.

OPETUKSEN ELÄVÖITTÄMINEN

Musiikkia kielenoppijan korville Laulaminen tukee kielten opiskelua – miksi ja miten?

TEKSTI SANNA AALTO JA PAULA VIRTALA KUVA KONSTANTIN KOLOSOV / SCANSTOCKPHOTO

onella on vielä hyvin muistissa kouluajoilta tuttu aakkoslaulu tai englannintunnilla laulettu kuukausilaulu. Miksi näin on? Onko musiikissa taikaa, jonka siivittämänä aivomme terävöityvät ja opittu asia jättää mieleemme vahvemman muistijäljen? Tutkimuksissa on osoitettu musiikin monet hyödyt ja merkitykset kaikenikäisille. Laulun avulla voidaan säädellä vauvan vireystilaa, ja musiikin aktiivinen harrastaminen lapsuusiässä on yhteydessä tarkkaavuuden, muistin, kielen, lukutaidon ja motoriikan kehitykseen. Erityisesti nuoruudessa korostuu puolestaan musiikin kyky toimia tunteiden käsittelyn ja ilmaisun väylänä ja minäkuvan vahvistajana. Vanhuudessa laulut usein muistetaan, vaikka lähiomaisetkin olisivat jo muuttuneet heikentyneelle muistille vieraiksi.

Musiikki vetää kuulijan tarkkaavuuden voimakkaasti puoleensa. Musiikki myös herättää tunteita, jotka niin ikään vaikuttavat oppimiseen ja muistamiseen. Musiikin ja oppimisen tutkimuksissa on saatu kasvavaa näyttöä musiikin ja erityisesti laulamisen hyödyistä vieraan kielen oppimiselle. Tässä artikkelissa tarkastelemme laulamista vieraan kielen oppimisen välineenä ja kokeellista tutkimusnäyttöä sen tuloksellisuudesta. Esittelemme musiikin

4/2020

suorien vaikutusten lisäksi myös sen epäsuoria vaikutuksia kielten oppimiseen.

Miksi musiikki tukee kielten oppimista?

Tutkimuksia musiikin käytöstä kielen oppimisen välineenä on toteutettu erityisesti aikuisilla vieraan tai toisen kielen oppijoilla mutta myös lapsilla eri ikäryhmissä. Kokeellisissa tutkimuksissa on havaittu, että musiikin käyttö erityisesti lauluja kuuntelemalla ja mukana laulamalla on puhetta tehokkaampi työkalu vieraan kielen oppimisessa. Laulamisen ja laulujen kuuntelun etuja puhumiseen nähden on osoitettu sanaston, kieliopin ja lausumisen oppimisessa, kirjoittamisen sujuvuudessa ja yleisesti kielen muistamisessa. Musiikin hyötyjä kielen oppimiselle on selitetty erilaisten vaikutusmekanismien avulla. Nämä mekanismit liittyvät rytmiin, melodiaan ja tarkkaavuuden suuntaamiseen. Käsien taputtaminen tai muu rytminen liike, jopa tanssiminen yhdistettynä vieraan kielen sanoihin on todettu kielen oppimista helpottavaksi menetelmäksi. Musiikin rytmi voi helpottaa äänivirran ajallisten rakenteiden hahmottamista, mikä voi tehostaa edelleen puheen havaitsemista. Lauluissa sävelkorkeus vaihtuu usein tavujen mukaan, ja melodinen vaihtelu voi helpottaa tavujen ja sanojen hahmottamista. Musiikki vetää kuulijan tarkkaavuuden voimakkaasti puoleensa. Musiikki myös herättää tunteita, jotka niin ikään vaikuttavat oppimiseen ja muistamiseen. Musiikin hyödyt kielen oppimiselle voivat olla myös epäsuoria. Laulamisen on todettu rentouttavan, lisäävän energiaa ja tuovan iloa. Sen on osoitettu lisäävän motivaatiota kielen oppimiseen ja voivan kohottaa oppijan itsevarmuutta. Erityisesti oppilaita kiinnostava musiikki voi vaikuttaa heidän opiskelumotivaatioonsa ja -asenteisiinsa positiivisesti. Yhteisesti tuotetulla musiikilla, kuten laulamisella, on todettu olevan suotuisia vaikutuksia osallistumisen ja osallisuuden kokemiseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen. Laulaminen kielen oppimisen työkaluna lisää oppijan aktiivisuutta oppimisprosessissa. Laulujen avulla voidaan perehtyä myös opiskeltavan kielen kulttuuriin: mistä aiheista

OPETUKSEN ELÄVÖITTÄMINEN

toistavat ja yksinkertaiset melodiat voivat olla perusteltuja ja varteenotettavia valintoja kielten tunneille, kunhan niiden melodian avulla esitettyjä vieraan kielen sanoja toistetaan riittävän monta kertaa. Toki mikä tahansa yllä esitetyt kriteerit täyttävä melodiavalinta sopii. Toisaalta erityisesti nuorten kohderyhmässä heitä henkilökohtaisesti miellyttävän musiikin käyttäminen voi toimia motivaattorina kielten opiskelussa.

Sanoista tekoihin

Oman suosikkimusiikin hyödyntäminen voi lisätä motivaatiota kielen oppimiseen erityisesti nuorilla.

lauletaan, ketkä laulavat, ja millaiset musiikkityylit ovat kulttuurille ominaisia. Musiikin tiedetään aktivoivan aivoja hyvin laaja-alaisesti. Mieluisa musiikki erittää ”mielihyvähormoni” dopamiinia ja aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää, joka on tärkeä muun muassa motivaation ja tarkkaavuuden ylläpitämiselle. Musiikki vaikuttaa sydämen lyöntitiheyteen ja stressihormoni kortisolin erittymiseen. Nämä aivokemialliset ja fysiologiset vaikutukset luovat oppimiselle otollisen, rauhallisen ja keskittyneen mielentilan.

Vaikka opettajat asennoituvat positiivisesti musiikin käyttämiseen vieraan kielen opetuksessa, musiikkia kuitenkin käytetään tässä yhteydessä harvoin. Tälle on tutkimuksissa ehdotettu kahta syytä: tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista ei ole tarpeeksi tietoa, ja musiikin käyttämiselle vieraan kielen oppimisessa ei ole tarpeeksi teoreettista taustaa. Kuitenkin tutkimustulosten valossa erityisesti laulaminen ja laulun kuuntelu kielten opetuksessa voivat tehostaa kielen oppimista monellakin osa-alueella. Mitä jos oppilaat saisivat kielten tunneilla äänestää, mikä viimeisin hittibiisi muunnetaan epäsäännöllisten verbien oppimislauluksi? Laulusta voisi tehdä äänitteen tai jopa videon, jota kuunnellen voisi kerrata kokeisiin kotona. Nuorempien kanssa laululeikit toimivat hauskana, toiminnallisena oppimisen tukena esimerkiksi kehon osia tai kehon liikkeeseen liittyviä verbejä opeteltaessa. Aikuisopiskelijoille taas kosketus vieraan kulttuurin musiikkiin voi olla mielenkiintoinen ja motivoiva väylä kielen opiskelussa. Yhteisesti tuotettu musiikki lisää oppijan aktiivisuutta ja osallisuutta. Musiikin avulla saavutetaan muitakin merkittäviä hyötyjä kuten motivaation, rentouden ja energian lisääntymistä. Olisikin tervetullutta, että lähitulevaisuudessa kehitettäisiin ja julkaistaisiin lisää materiaaleja, jotka soveltuvat musiikin käyttämiseen kielten opetuksessa.

Korvamato avuksi

Tutkimuksissa on todettu, että laulun ennustettavuus hyödyttää kielen oppimista. Ennustettavuudella tarkoitetaan, että laulun melodia on kuulijalle entuudestaan tuttu tai sen rakenne on yksinkertainen ja toistava ja siten helpompi oppia. Toistuvan altistumisen on todettu toimivan erityisesti lauluissa: kun laulua kuunnellaan tai lauletaan useamman kerran, kieltä opitaan tehokkaammin kuin puhetta toistamalla. Musiikin vaikuttavuutta kielen oppimiselle on perusteltu myös laulun tai sen melodian tahattomalla, automaattisella toistolla mielessä eli yleisesti tunnetulla korvamatoilmiöllä. Todennäköisesti useamman kerran toistetusta laulusta syntyy tehokkaammin korvamato, mikä altistaa edelleen kertaamaan opeteltua sisältöä mielessä. Useat lastenlaulut kuten esimerkiksi Hämähämähäkki tai Maijall’ oli karitsa ovat kansainvälisesti tunnettuja, ja niiden

KIRJOITTAJAT Sanna Aalto opiskelee yleisen ja aikuiskasvatustieteen maisteriohjelmassa Helsingin yliopistossa. Paula Virtala on psykologi ja väitellyt musiikin aivoperustasta ja -vaikutuksista. Hän työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä.

OPETUKSEN ELÄVÖITTÄMINEN

Laulut ja lorut kieltenopetuksessa Laulamista kannattaa hyödyntää kielen oppimisen tukena monestakin syystä: laulut auttavat muun muassa huomion kohdistamisessa ja muistiin painamisessa. Laulujen ohella myös lorut elävöittävät opetusta ja tukevat oppimista.

TEKSTI JENNI ALISAARI JA LEENA MARIA HEIKKOLA KUVA JEAN SCHWEITZER / SCANSTOCKPHOTO

aulaessaan oppija luonnostaan kohdistaa huomionsa laulun sanoihin. Sanojen ymmärtämistä taas voidaan tukea elein, ilmein, liikkein, kuvin ja selityksin. Tutkimusten perusteella tiedetään, että kielen oppiminen on tehokkainta, kun oppija kohdistaa huomionsa kielenainekseen, jonka hän ymmärtää. Olennaista lisäksi on, että oppija tuottaa kieltä: tuottaessaan kieltä kielen oppija harjoittelee kielenkäyttöä ja kiinnittää huomiota sanastoon, muotoihin ja rakenteisiin. Tätä tapahtuu laulaessa melkein huomaamatta. Omassakin tutkimuksessamme olemme osoittaneet, että aktiivinen laulaminen on tehokkaampaa kuin passiivisempi kuuntelu (Laulamalla sujuvuutta kirjoittamiseen, Kasvatus 4/2016). Harjoituksen kautta kielen piirteet painuvat muistiin ja automatisoituvat, jolloin niitä voidaan hakea muistista nopeammin.

Kielen oppiminen laulamalla

Yhdessä laulaminen on sosiaalista, ja sosiaalinen vuorovaikutus taas on keskeistä kielen oppimisessa. Oppimista tapahtuu erityisesti silloin, kun kielenoppija on osallinen toiminnassa ja kontrolloi aktiivisesti omaa osallistumistaan. Kielen oppimiseen liittyy myös psykologisia tekijöitä: kielen tuottaminen voi herättää negatiivisia tunteita, tai ahdistus voi estää kielen oppimista. Tutkimuksissa on osoitettu, että yhdessä laulaminen voi tehdä luokan ilmapiiristä rennomman, joten sen voi olettaa myös alentavan kielenoppijan ahdistusta ja siten edistävän oppimista. Laulamalla voi oppia monenlaisia ilmaisuja uudesta kielestä. Kertosäkeissä toistuu luontevalla tavalla monipuolisia, vuorovaikutustilanteissa käyttökelpoisia fraaseja, ja melodia ja riittävä toisto auttavat niiden mieleen painamisessa. Laulaessa voi harjoitella kielen tuottamista lähes missä ja

4/2020

milloin vain. Näin laulaminen tukee uuden kielen oppimista ja kielitaidon ottamista haltuun. Sanaston ohella kieliopillisia rakenteitakin voi oppia laulamalla. Lauluilla voidaan kehittää suullista kielitaitoa, luKielen oppimisessa aktiivinen laulaminen on tehokkaampaa kuin passiivinen kuuntelu.

OPETUKSEN ELÄVÖITTÄMINEN

kemisen tasoa ja kirjoittamisen sujuvuutta. Laulujen tapaan myös loruja voi käyttää opetuksessa: ne tukevat esimerkiksi ääntämistä ja suullista sujuvuutta. Erityisesti opetustarkoituksiin tehtyjen laulujen lisäksi on hyvä käyttää muita tunnettuja lauluja, joissa opeteltavia asioita esiintyy. Kannattaa ottaa esiin lauluja, jotka ovat oppijoille mieleisiä ja joita he kuulevat myös opetustuokioiden ulkopuolella. Lauluja voi etsiä esimerkiksi LyricsTraining-verkkosivustolta, joka on toimiva apu erityisesti sanaston harjoittelun ideointiin. Sivuilta voi hakea erikielisiä lauluja, ja niiden sanoista voi tehdä perinteisiä aukkotehtäviä. Tällaisessa tehtävässä täytyy kuitenkin tarkistaa, että laulun sanasto on oppijalle mielekästä ja rakenteet hänen taitotasollaan. Sanaston lisäksi erilaisia rakenteita kuten verbien aika- ja tapamuotoja, prepositioita tai vaikkapa adjektiivien vertailumuotoja voi harjoitella laulujen avulla, joko kuuntelemalla tai laulamalla. Esimerkiksi Billie Eilishin laulusta Everything I wanted voi harjoitella englannin menneen ajan muotoja, modaaliapuverbejä tai idiomaattisia ilmauksia.

Opettajien näkökulma

Opettajien uskomuksilla eri opetusmenetelmistä ja kielen oppimiseen vaikuttavista tekijöistä on yhteys niihin valintoihin, joita he työssään tekevät esimerkiksi menetelmien ja materiaalien välillä. Suomessa on selvitetty lähinnä suomen kielen opettajien uskomuksia laulamisesta, laulujen kuuntelusta tai loruista opetusmenetelminä ja näiden menetelmien käyttöä S2-opetuksessa. Opettajat pitivät kaikkia kyseisiä menetelmiä hyödyllisinä opettamisen keinoina. Erityisesti laulamisen ajateltiin lisäävän ryhmän yhteenkuuluvuuden tunnetta ja laulujen kuuntelun herättävän erilaisia tunteita. Loruja taas pidettiin oppijoita aktivoivana menetelmänä. Ääntämistä ajateltiin voitavan harjoitella laulamalla ja loruttelemalla, kun taas laulujen kuuntelua pidettiin sopivana suomalaisesta kulttuurista opettamiseen tai uusien aiheiden esittelyyn. Opettajat käyttivät laulamista tai lorujen lausumista suomen kielen opetuksessa kuitenkin vain harvoin tai eivät ollenkaan. Laulujen kuuntelua hyödynnettiin hieman useammin kuin muita menetelmiä mutta sitäkin rajatusti, vain sanaston tai ääntämisen opettamiseen. Sen sijaan vieraiden kielten oppimateriaaleissa laulut ovat olleet tärkeässä roolissa jo usean vuosikymmenen ajan. Olemme itsekin laulamalla opetelleet englannin kuukaudet ja aakkoset tai italian ääntämistä. Olemme myös tehneet aukkotehtäviä laulujen sanoista niin italiaksi kuin ruotsiksikin. Oletamme, että vieraiden kielten tunneilla laulaminen on aktiivisesti käytössä myös tämän päivän opetuksessa.

tu LyricsTraining. YouTube on erityisesti kielenoppimistarkoitukseen tehtyjä lauluja pullollaan, mutta niiden käytössä täytyy pitää mielessä tekijänoikeudet.

Lauluja voi etsiä esimerkiksi LyricsTraining-verkkosivustolta, joka on toimiva apu erityisesti sanaston harjoittelun ideointiin. Usein paras tapa harjoitella uusia sanoja ja rakenteita on laulaa lauluja opettajan kanssa yhdessä ilman sen kummempaa säestystä tai tallennetta taustalla. Näin laulun nopeudeksi saadaan juuri oppilaiden kielitaidon tasoon sopiva tempo. Laulavan opettajan ei tarvitse olla oopperalaulaja tai muutenkaan laulun mestari, tärkeää on innostus ja heittäytyminen laulamiseen. Tämä tarttuu myös oppilaisiin, niin pieniin kuin isoihinkin. Teini-ikäisten kanssa voi olla kuitenkin toimivinta käyttää valmiita tallenteita ja mahdollisuuksien mukaan heidän itsensä valitsemia lauluja.

Kirjallisuutta Alisaari, Jenni 2015. Laulaminen paikallissijojen harjoittelun menetelmänä S2-opetuksessa. Teoksessa Elävä ainepedagogiikka. http:// hdl.handle.net/10138/154156 Heikkola, Leena Maria & Alisaari, Jenni 2020. The Effects of Songs on L2 Proficiency and Spoken Fluency: A Pedagogical Perspective. Teoksessa Lintunen, Mutta & Peltonen (Toim.) Fluency in SLA. Bristol: Multilingual Matters. Ludke, Karen M., Ferreira, Fernanda & Overy, Katie 2014: Singing can facilitate foreign language learning. Memory and Cognition, 42(1). http://dx.doi.org/10.3758/s13421-013-0342-5

Lisää laulavia opettajia

Koska on todettu, että laulaminen on tehokas tapa oppia kieltä, olisi hyvä, että sitä käytettäisiin kieltenopetuksessa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kieltenopettajia on ohjeistettu laulamisen käyttöön jo 1980-luvulta lähtien. Vieraiden kielten opetuksessa on tarjolla paljon oppimateriaalia, jossa laulut ovat luonnollinen osa oppitunteja. Verkossa on erilaista kieltenopetukseen sopivaa materiaalia, kuten edellä mainit-

KIRJOITTAJAT Kirjoittajat ovat yliopisto-opettajia, Jenni Alisaari Turun yliopistossa ja Leena Maria Heikkola Åbo Akademissa. Heidän yhteiset tutkimuksensa käsittelevät muun muassa laulamisen ja kielen oppimisen yhteyksiä.

OPETUKSEN ELÄVÖITTÄMINEN

Leevi-koira

avustaa englannin tunneilla Koira-avusteinen kieltenopetus on täyttä totta Lauttasaaren yhteiskoulussa. Labradorinnoutaja Leevi tuo tunneille rentoa ilmapiiriä ja on myös mukana harjoituksissa. TEKSTI JA KUVAT MANNA PARVINEN

yöskentelen Leevi-nimisen labradorinnoutajan kanssa englanninopettajana Lauttasaaren yhteiskoulussa Helsingissä. Leevi on ollut mukana tunneillani pennusta saakka, pari viimeistä vuotta kasvatus–kuntoutuskoira-nimikkeellä. Nimikkeeseen meidät oikeuttaa se, että olemme läpäisseet Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:n soveltuvuuskokeen ja työnäytön ja olen käynyt JAMK:n koira-avusteisen kasvatus- ja kuntoutustyön täydennyskoulutuksen.

Koira-avusteinen pedagogia

Koulussa työskentelevältä koiralta vaaditaan, että se kestää kovia ääniä, ihmisjoukkoja ja nopeasti vaihtelevia tilanteita. Lähtökohtana tietenkin on, että allergiset oppilaat eivät joudu kosketuksiin koiran kanssa. Leevillä on oma pieni luokkatila, ja tunneille tulee vain sellaisia ryhmiä, joissa ei ole allergisia oppilaita. Tärkeää on myös huoltajien tuki. Koira-avusteinen pedagogia on opetustyötä, jossa koiralla on tavalla tai toisella keskeinen rooli. Suomessa koiria käytetään lähinnä alakoulun erityisopetusluokilla, mutta työmuoto yleistyy yleisopetuksessa ja muillakin kouluasteilla. Opetustyön puolelta tutkimuksia on vielä varsin vähän, mutta jonkin verran on näyttöä jo siitä, että koira-avusteisella opetuksella on myönteinen vaikutus oppimistuloksiin. Koiran läsnäolo vaikuttaa positiivisesti ihmisen yleiseen terveydentilaan. Koiran kanssa toimimisen on havaittu alentavan ihmisen verenpainetta ja kortisolin eli stressihormonin tasoa. Samalla oksitosiinin eli mielihyvän ja turvallisuudentunteen hormonin on todettu lisääntyvän. Koira luokkahuoneessa jo pelkällä olemuksellaan rauhoittaa ja rentouttaa. Nämä ovat hyvän oppimisympäristön kulmakiviä. Koira-avusteisen toiminnan toinen hyvä puoli on se, että koira ei rasita ihmisen verbaalista tai kognitiivista puolta mutta se stimuloi tarvetta kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa. Tämä näkyy myös kielen tunneilla.

4/2020

Leevi mukana harjoituksissa Olen havainnut koiran läsnäolon saavan aremmankin oppilaan kommunikoimaan jopa kohdekielellä. Tähän kannustaa esimerkiksi se, että olen opettanut peruskäskyt Leeville myös englanniksi.

F A K TA OPETUKSEN ELÄVÖITTÄMINEN

KOIRA-AVUSTEISTA OPETUSTA TAVOITTEELLISESTI JA TURVALLISESTI

Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry on perustettu vuonna 2010. Yhdistyksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta ammatillisesta ja tavoitteellisesta koira-avusteisesta työstä, jonka keskiössä on ohjaajan asiantuntijuus. Juuri ammatillisuus ja tavoitteellisuus erottaa tämän toiminnan muun muassa kaverikoira- ja lukukoiratoiminnasta. Talvella 2020 Opetushallitus kutsui yhdistyksen mukaan laatimaan kouluille ohjeistusta koirien käytöstä opetuksessa. Ohjeistuksen taustalla on kasvava huoli koira-avusteisuuden lisääntymisestä ja työmuodon turvallisuuden takaamisesta. Tällä hetkellä kukaan ei valvo, onko kouluissa vierailevia koiria soveltuvuustestattu. Mukana työryhmässä on myös Kennelliitto, Allergia-, iho- ja astmaliitto sekä Helsingin kaupunki.

TERMIEN VILINÄÄ

Koulukoira. Terapiakoira. Kasvatus–kuntoutuskoira. Koira-avusteisuuden lisääntyessä on hyvä määritellä termit oikein. Koulukoira- tai terapiakoira-nimikkeiden käyttöä ei ole rajoitettu. Sen sijaan Kasvatus–kuntoutuskoira on rekisteröity nimike, jota voi käyttää ainoastaan, jos koira on läpäissyt Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:n soveltuvuuskokeen, ohjaaja on suorittanut yhdistyksen ja JAMK:n yhteistyössä järjestämän jatkokoulutuksen ja sekä ohjaaja että koira ovat läpäisseet yhdistyksen työnäytön.

YHDISTYKSESTÄ LISÄÄ

http://www.kasvatus-kuntoutuskoirat.fi/kkktry/ Facebook: Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä Instagram: @kasvatuskuntoutuskoirat Leeviä voi seurata Facebookissa ja Instagramissa: @Leevi_the _surfdog

Täydennyskoulutus antoi meille runsaasti ideoita ja välineitä tehdä koira-avusteisesta opetuksesta paljon enemmän kuin pelkkää koiran oleilua luokassa. Opetin Leevin pyörittämään noppaa ja onnenpyörää sekä nostamaan, noutamaan ja viemään tehtäväpusseja. Näiden avulla olemme esimerkiksi harjoitelleet epäsäännöllisten verbien käyttöä, verbin taivutusta eri persoonamuodoissa ja tarinankerrontaa, pelanneet lautapelejä, arponeet kirjoitelmien aiheita ja suullisia tehtäviä sekä pelanneet sanastobingoa. Leevi on pitänyt myös ääntämistyöpajoja: Leevi kuuntelee tarkasti, kun oppilaat lukevat englanninkielisiä tekstejä ääneen tai harjoittelevat englannin äänteitä eri tavoin. Leevi on ollut mukana myös suullisissa kokeissa. Leevin läsnäolo laskee oppilaiden paineita, koska Leevi ei tuomitse, ei moiti eikä osoita tassulla. Harjoituksen tai kokeen lopuksi Leevi

tosin palkitsee oppilaat heittämällä yläviitoset – joskus jopa tuplana. Joskus oppilaat haluavat opettaa Leeville uusia temppuja. Leevi on enemmän kuin innokas oppilas aina, kun palkkana on nami. Oppilaat huomaavat kuitenkin nopeasti, ettei tempun opettaminen olekaan sama asia kuin käskysanan toistaminen. Leevi kyllä kokeilee namin saadakseen kaikkea jo osaamaansa, mutta oppilaiden haluamaa temppua se ei tee, ennen kuin oppilaat ymmärtävät pilkkoa tempun osiin ja edetä pala kerrallaan. Tempun opettaminen mallintaa oppimisen ajoittaista vaikeutta, mutta se osoittaa samalla, että asioiden pilkkominen pienemmiksi kokonaisuuksiksi ja sinnikäs harjoittelu johtaa lopulta toivottuun lopputulokseen. Koulujen siirtyessä etäopetukseen keväällä 2020 myös Leevin työskentely siirtyi oppilaille etäyhteyksien välityksellä. Bingoisäntä pyöritti onnenpyörää olohuoneeni lattialla, ja oppilaat tekivät merkintöjä sanastolistoihinsa omissa kodeissaan.

OPETUKSEN ELÄVÖITTÄMINEN

Columbian yliopiston Low Memorial Library.

Uusia ideoita kieltenopetukseen New Yorkissa järjestetyn konferenssin aiheet vaihtelivat pragmaattisesta kompetenssista autenttisen materiaalin käyttöön.

sallistuin helmikuun lopussa 2020 American Language Programin konferenssiin nimeltä Curricula & Materials: Lessons, Units, Courses Columbian yliopistossa New Yorkissa. Columbia University on maineikas, yksityinen Ivy League -yliopisto Manhattanin keskustassa lähellä Harlemia. Konferenssi tarjosi ammatillista koulutusta kieltenopettajille, tutkijoille ja jatko-opiskelijoille. Vaikka pääosin tapahtumassa keskityttiin englantiin toisena kielenä akateemisessa koulutuksessa, myös muiden kielten opettajat tai eri kouluasteilla opettavat saattoivat löytää ideoita omaan opetukseensa. Tapasinkin konferenssissa englantia toisena tai vieraana kielenä ja espanjaa community collegessa ja ammatillisessa oppilaitoksessa opettavia kieltenopettaja–kollegoita New Yorkin lähiseuduilta.

Tavoitteena pragmaattinen kielitaito

TEKSTI TUIJA KAE KUVA AJAY SURESH / WIKIMEDIA COMMONS

4/2020

Dr. Shelley Saltzman kertoi luennollaan English for Specific Purposes vieraskielisten oikeustieteen opiskelijoiden englannin opetuksesta Columbian yliopistossa. Dr. Saltzmanin mukaan näillä opiskelijoilla on jo lakitieteen tutkinto omas-

OPETUKSEN ELÄVÖITTÄMINEN

ta maastaan ja huipputulokset TOEFL-kielitaitotestistä, eli he tarvitsevat hyvin spesifistä kieltenopetusta yleisopetuksen sijaan. Heille voi olla vierasta amerikkalainen keskustelukulttuuri ja akateeminen keskusteluun ja dialogiin perustuva opetustapa, jota kutsutaan nimellä Socratic Method, sokraattinen menetelmä. Yhdysvalloissa on yleensäkin kaikilla kouluasteilla keskustelu ja kysyminen erittäin tärkeää: kysymyksiä esittämällä osoitetaan oma kiinnostus ja asian osaaminen. Dr. Saltzman korosti pragmaattisen kompetenssin tai kielitaidon merkitystä eli kykyä käyttää kieltä tilanteisiin sopivalla tavalla. Tähän liittyy erityisesti oikean rekisterin valinta, kohteliaisuusfraasit, small talk ja aktiivinen osallistuminen keskusteluihin luokkahuoneessa. Pragmaattiseen kielitaitoon kuuluu myös kyky käyttää aktiivisesti oikeaa ammattisanastoa suullisesti, ei vain kirjallisissa tehtävissä tai tenteissä. Kaikki nämä ovat varmasti asioita, joita myös suomalaisessa luokkahuoneessa voimme edistää. Dr. Saltzman kertoi hyvin selkeitä esimerkkejä opetusmenetelmistään, ja hänen luentonsa voi katsoa YouTubesta: Plenary Address by Shelley A. Saltzman (https://www.youtube.com/ watch?v=e4CB_1y3yRE).

Autenttista materiaalia ja YouTube-videoita

Konferenssin aikana minulla oli mahdollisuus valita monia erilaisia esityksiä. Columbian yliopiston Judy Miller kertoi luennollaan Developing Lessons for Different Proficiency Levels Using the Same Authentic Material siitä, miten käyttää autenttista materiaalia opetuksessa. Miller määritteli autenttiseksi minkä tahansa syntyperäisen kielenkäyttäjän tekemän materiaalin. Esimerkkinä hänellä oli Ruth Bader Ginsburgista tehty elokuva On the Basis of Sex, johon hän oli laatinut materiaalia sanaston ja kieliopin opettamiseen, kuullunymmärtämisen ja luetunymmärtämisen harjoitteluun, keskusteluharjoituksiin ja kirjalliseen tuottamiseen. Lisänä tuli katsaus amerikkalaisen yhteiskunnan muutoksiin ja naisten oikeuksien historiaan. Ajattelin itse soveltaa tätä ideaa ja tehdä oman, hieman helpomman tehtäväpaketin elokuvan yhteyteen; sitä voisi käyttää yhtenä kurssityönä tai laajempana kotitehtävänä ja uuden LOPSin myötä myös yhteisprojektina vaikkapa yhteiskuntaopin tai historian kanssa. Toinen ideoita herättänyt esitys oli New Yorkin yliopiston (NYU) opettajan Abby Mackin Using Student-Selected You Tubers to Enhance Listening and Discussion Skills. Mack haluaa opetuksessaan edistää Learner Autonomy -ajatusta eli saada opiskelijat ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja itsensä ohjaamisesta valitsemalla esimerkiksi omat materiaalinsa ja tehtävänsä. Hänen kokeiluprojektissaan jokainen ryhmän opiskelija valitsi YouTubesta videon, jonka muut ryhmän jäsenet katsoivat omalla ajallaan. Videon valinnut opiskelija valmisti muille ryhmän jäsenille tehtävämonisteen, jossa oli ruutukaappaus videosta ja kysymyksiä kohdekielellä. Opiskelija piti lyhyen esityksen videosta, minkä jälkeen hän veti siitä keskustelun. Lead a discussion -menetelmä on muutenkin hyvin suosittu amerikkalaisissa yliopistoissa ja collegeissa. Abby Mack harjoitutti opiskelijoitaan keskustelun johtamiseen valmiiden fraasien avulla. Lisäksi

hän opasti opiskelijoita ymmärtämiseen liittyvien mielipideja tulkintakysymysten laatimiseen siten, että kysymyksistä ei tule liian yksinkertaisia tai vaikeaselkoisia. Opiskelijoiden valitsemien videoiden aiheita olivat muun muassa ketoosidieetti, robotti-viulunsoittaja, älypuhelimien erot tai miten saada ystäviä aikuisena. Pidin tästä Mackin kokeilusta, sillä opiskelijat katsovat nykyisin paljon videoita ja voivat näin yhdistää omat kiinnostuksenkohteensa kuullunymmärtämiseen ja keskustelutaitojen harjoittelemiseen.

Kielihaasteet ja opiskelijan itseohjautuvuus

Columbian opettajien Elizabeth Böttcherin ja Carolyn Dunnin esitys Taking the Challenge to Foster Intrinsic Motivation and Learner Autonomy oli hyvin antoisa ja antoi ideoita omaan opetukseeni. He esittelivät ensin kielitieteilijä David Nunanin ajatuksia kielenoppijan autonomisuudesta. Samoin kuin Abby Mack nämäkin opettajat halusivat edistää opiskelijoiden kykyä asettaa omia tavoitteitaan oppimiselle, toimia näiden tavoitteiden mukaisesti ja arvioida omaa etenemistään. Heidän käyttämänsä metodi oli My Personal 30-Day Challenge. Projektissa oli neljä vaihetta. Ensin ryhmä katsoi Matt Cuttsin TED Talk -esityksen Try something new for 30 days (https://www.ted.com/talks/matt_cutts_try_something_ new_for_30_days). Sitten ryhmissä ideoitiin mahdollisia tehtäviä kielen oppimista edistävään 30 päivän haasteeseen. Näitä päivittäin toistuvia tehtäviä olivat esimerkiksi englanninkielisen lehden lukeminen 30 minuutin ajan, TED Talkin katsominen, Trevor Noahin elämäkerran Born a Crime lukeminen muutaman sivun verran tai ympäristönmuutos-aiheisen podcastin For the Wild kuunteleminen vähintään 30 minuutin ajan. Opiskelijat pitivät yhteistä blogia, jonne he viikoittain postasivat pohdiskelujaan siitä, miten haaste edistyi, ja kommentoivat ainakin kahden muun opiskelijan ajatuksia. Myös luokkaopetuksessa käytiin viikoittain läpi tilanne eri haasteiden kohdalla keskustelemalla niistä yhdessä. Lopuksi 30 päivän haasteen jälkeen jokainen opiskelija valmisti oman, alle 5 minuutin pituisen TED Talk -tyylisen videon omasta haasteestaan. Videot katsottiin yhdessä oppitunnilla, ja opiskelijat esittivät vielä kysymyksiä haasteista toisilleen. Päätin heti soveltaa tätä haaste-ajatusta abiryhmieni kanssa, ja laadin heille 10 viikkoa kestävät kesätreenit eli 10-week English Challenge. He saavat itse valita listalta eri tapoja kuunnella, lukea, puhua tai kerrata englantia, joka viikko jokin itseä miellyttävä tapa, jossa on kuitenkin heille itselleen sopivasti haastetta. He pitävät oppimispäiväkirjaa kesän aikana, ja syksyllä on tarkoitus keskustella haasteen suorittamisesta pienissä ryhmissä.

KIRJOITTAJA Tuija Kae on Sotungin lukion ja etälukion englanninopettaja Vantaalta. Hänen kokemuksistaan Fulbright DAI -stipendiaattina Yhdysvalloissa 2019–2020 voi lukea Tempuksesta 3/2020.

OPETUKSEN ELÄVÖITTÄMINEN

Kielikasvatus

kukoistamaan Positiivinen pedagogiikka ja hyvinvointiopetus tarjoaa paljon mahdollisuuksia kielten tunneille. TEKSTI TIINA PRIMIETTA

iime vuonna ilmestynyt Kukoistava kasvatus – Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja tarjoaa käytännönläheisiä vinkkejä oppitunneille. Esittelen tässä kielten tunneilla teettämiäni harjoituksia, joissa Kukoistava kasvatus -kirja on toiminut innoittajana. Opetan englantia ja ranskaa, mutta harjoituksia voi soveltaa eri kieliin.

Vahvuuksien nimeäminen ja tunnistaminen

Luokilla 7–9 katsomme englannintunnilla What Are Your Character Strengths? ja The Science of Character -videot, minkä jälkeen teemme VIA Character Strengths -testin (viacharacter.org, testin voi tehdä eri kielillä). Oppilaat pohtivat itsekseen, pareittain tai pienissä ryhmissä jonkin konkreettisen esimerkin tilanteesta, jossa eri vahvuuksista voi olla hyötyä. Keskustelemme kunkin oppilaan omista luonteenvahvuuksista ja siitä, miten tietty vahvuus näkyy hänen opiskelussaan. Esimerkiksi rohkeus (bravery) voi näkyä siinä, että oppilas kertoo oman mielipiteensä ja pitää mielellään suullisia esitelmiä. Sosiaalinen lahjakkuus (social intelligence) taas voi näkyä yhteistyöhalukkuudessa ja ryhmätöistä pitämisessä. Harjoittelemme vahvuuksia myös vahvuuskorttien ja papereille kirjoitettujen vahvuussanojen avulla. Tätä voi pelillistää: Opettaja tai oppilas lukee eri vahvuuksiin liittyviä kuvauksia vahvuuskorteista, ja oppilas, joka arvaa ensimmäisenä, mistä vahvuudesta on kyse, saa kortin. Se voittaa, jolla on lopuksi eniten vahvuuskortteja. Opettelemme huomaamaan ja sanoittamaan luokkakavereidenkin vahvuuksia: Ringissä jokainen vuorollaan kertoo oman vahvuutensa ja seuraavana vuorossa olevan vahvuuden, jonka oppilas kaverissaan näkee. Tarvittaessa voidaan alkuun puhua suomea ja vähitellen siirtyä käyttämään kohdekieltä. Olemme myös katsoneet videoita tunnettujen henkilöiden menestystarinoista ja listanneet vahvuuksia, joita päähenkilö on käyttänyt menestyäkseen tai voittaakseen haasteet. Yksi tällainen on Pekka Hyysalo – FightBack – Mini Documentary. Myös Famous Failures -YouTube-videot toimivat erittäin hyvin tässä harjoituksessa.

4/2020

9. luokan englannissa opiskellaan työelämään liittyvää sanastoa ja osaamista sekä suullisesti että kirjallisesti. Oppilaat tekevät edellä mainitun vahvuustestin ja sen pohjalta työnhakua varten video-CV:n, jossa he esittelevät englanniksi itsensä, kielitaitonsa, erityisosaamisensa, työkokemuksensa, harrastuksensa ja luonteenvahvuutensa. Tämän jälkeen järjestämme Job café -messut, joissa jokainen oppilas tai tiimi on vuorollaan haastattelijana ja työnhakijana. Kirjallisena harjoituksena on työhakemuksen kirjoittaminen; oppilaiden kanssa on jo aiemmin käsitelty luonteenvahvuuksia ja opeteltu sanoittamaan niitä englanniksi. Uskaltaisin väittää, että jokainen peruskoulunsa päättävä 9.-luokkalaiseni osaa nimetä omat vahvuutensa ja asiat, joissa he ovat hyviä.

Tunne- ja läsnäolotaidot

Tunnin alkuun saatamme käydä How do you feel now? / Comment te sens-tu maintenant ? -tunnekierroksen, jossa jokainen saa kertoa senhetkisen tunteensa. Kaikki tunteet ovat yhtä hyviä, myönteiset ja kielteiset. Päivän tai tunnin alkuun on arvokasta kuulla ja vahvistaa myönteisiä tunteita, mutta yhtä arvokasta on, että oppilas saa kertoa kiukkunsa tai harminsa ääneen. Kun tunne tulee tunnistetuksi ja kuulluksi, siitä voi päästää irti ja on helpompi syventyä koulutyöhön. Monesti myös aloitan oppitunnin lyhyellä tietoisen läsnäolon harjoituksella. Säännölliset mindulness-harjoitukset auttavat tutkitusti meitä keskittymään ja lisäävät hyvinvointiamme. Rentoutuminen, rauhoittuminen ja hyvään keskittyminen tuovat hyvää oloa, onnellisuutta ja jaksamista koko päivään. Juuri keväällä eräs 9. luokan oppilaani kirjoitti englannin oppimispäiväkirjaansa: ”Mindfulness-harjoitus oli rauhoittava ja keskittymiseni parantui. Tällaisena aikana on myös hyvä pohtia asioita, joista on kiitollinen. Opin itsestäni miettiessäni kiitollisuuden kohteita.” Tunnilla venyttelemme, liikumme, tanssimme ja jumppaamme. Liikkumalla ja kehoa aktivoimalla tuomme harhailevan tai kiireisen mielen paremmin takaisin kehoon ja läsnäoloon. Teemme oppilaiden kanssa myös valmiiksi ohjattuja mindfulness-harjoituksia netistä.

K I R J AT OPETUKSEN ELÄVÖITTÄMINEN

PERUSTEOS POSITIIVISESTA PEDAGOGIIKASTA

Kukoistava kasvatus on kattava ja perusteellinen positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja. Hyvinvointiopetus ja -oppiminen on laaja käsite, johon kuuluu psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia edistävien elämäntaitojen opetusta ja oppimista. Teoriaa ja käytäntöä Kukoistava kasvatus selventää positiivisen pedagogiikan, laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen ja ratkaisukeskeisyyden keskeisimpiä ajatuksia.Teos tarjoaa lukijalle teoriataustaa ja tutkittuun tietoon pohjautuvia käytännön harjoitteita. Harjoitukset ovat hyödyllisiä ja suoraan koulumaailmaan sovellettavia: ne soveltuvat kieltenopetukseen alakoulusta ammatilliseen koulutukseen. Olen ottanut opetuksessani ahkeraan käyttöön erityisesti vuorovaikutustaitoihin, luonteenvahvuuksiin, kiitollisuuteen ja tunnetaitoihin liittyviä harjoituksia. Teoriaa ja käytännön kasvatus- ja opetusmenetelmiä käsittelevät osat on eroteltu selkeästi omiksi osikseen, joten kirjaan on helppo palata esimerkiksi silloin, jos etsii omaan opetukseensa tiettyyn aiheeseen liittyviä harjoituksia. Kieltenopetus ja positiivinen pedagogiikka Suosittelen lämpimästi tätä teosta kaikille kasvattajille ja opettajille ja myös vanhemmille. Itse kieltenopettajana jo kolme vuosikymmentä toimineena olen vakuuttunut siitä, että tämän kirjan lukeminen vahvistaa opettajan pedagogista osaamista ja tuo opettajuuteen uusia näkökulmia. Mielestäni hyvän elämän taitoja voi oppia ja niitä pitää opettaa koulussa. Positiivisella kasvatuksella voimme vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin ja antaa heille eväät tulevaa elämää varten. Kukoistava kasvatus on myös visuaalisesti kaunis teos, joka houkuttelee lukijan kukoistavan kasvatuksen maailmaan. Pauliina Avola ja Viivi Pentikäinen (2019): Kukoistava kasvatus. Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja. BEEhappy Publishing.

Onnellisuustaidot Oma suosikkini onnellisuustaitojen harjoittamisessa on viiden sormen harjoitus, jolla voi helposti vahvistaa myönteisiä tunnetiloja vaikkapa kesken koulupäivän. Ohjaan itse harjoituksen joko englanniksi tai ranskaksi. Pysähdytään, rentoutetaan hartia- ja kasvolihakset, hengitetään muutama kerta syvään sisään ja ulos. Otetaan mahdollisimman mukava asento. Suljetaan silmät, jos se tuntuu hyvältä. Jokaisen kysymyksen kohdalla oppilas tarttuu yhteen sormeen matkaten pikkurillistä peukaloon ja miettii hiljaa itsekseen: 1. Mikä on elämässäni tällä hetkellä hyvin? 2. Mistä olen elämässäni tällä hetkellä onnellinen? 3. Mitkä asiat tuovat minulle tällä hetkellä elämässäni iloa? 4. Mistä olen tällä hetkellä elämässäni kiitollinen? 5. Miltä minusta tuntuu juuri nyt? Joskus kirjoitamme tunnin alussa aiheesta ”Mistä olen kiitollinen”. Tunnin voi aloittaa tai päättää myös ”Mikä meni hy-

vin” -muisteluharjoitukseen. Kysymme toisiltamme: ”What went well today / this week?” Jokainen kertoo vuorollaan omasta onnistumisestaan tai hyvin sujuneesta tilanteesta muiden kuunnellessa kunnioittavasti ja kannustavasti. Harjoituksen hyötynä on mielen harjaantuminen huomaamaan hyvin menneet asiat sekä ryhmän yhdessä oppiminen kaikesta siitä, mikä meillä sujuu ja onnistuu! Vastaavan voi toteuttaa What are you grateful for? -kierroksena. Jos oppilas ei löydä mitään kiitollisuuden kohdetta, opettajan on tärkeää auttaa oppilasta näkemään hyviä asioita – aina olemme yhdessä löytäneet niitä, ja samalla muutkin oppivat niitä huomaamaan ja sanoittamaan.

Vuorovaikutus- ja myötätuntotaidot

Kielten tunnit ovat mitä mainioin foorumi harjoitella hyvää vuorovaikutusta, jonka voi kiteyttää viiden K:n säännöksi: kiinnostu, kunnioita, kuuntele, kysy ja kannusta. Näitä taitoja kannattaa opettaa oppilaille niin opettajan omalla esimerkillä kuin aktiivisesti harjoittelemalla. Keskustelemme ensin yhdessä, mistä näkee ja miltä tuntuu, kun joku ei kuuntele. Mistä taas tietää, että toinen aidosti kuuntelee? Harjoitellaan pareittain niin, että aluksi toinen kertoo muutaman minuutin ajan parilleen itselleen tärkeästä asiasta ja toinen osoittaa kaikin mahdollisin tavoin, ettei ole kiinnostunut. Vaihdetaan rooleja. Puretaan yhdessä, mitä toinen teki, kun ei kuunnellut eikä ollut kiinnostunut ja miltä se tuntui. Seuraavaksi vuorossa on kiinnostuneena kuunteleminen ja vastaava purku kuin edellä. Tämä harjoitus on erityisen tärkeä, kun harjoittelemme keskustelutaitoja kielissä ja opimme tiedostamaan hyvän kuuntelemisen merkityksen. Tietoisen kuuntelemisen harjoituksessa kuunnellaan toista ilman keskeytyksiä ja kommentointeja ja annetaan hänelle jakamaton huomio. Tässä opitaan, mitä on hyvä kuunteleminen ja miltä tuntuu, kun saa rauhassa kertoa omasta asiastaan ilman toisen neuvoja ja kommentointeja Kuuntele, kysy lisää, kerro ja kehu kaveria muille -harjoituksessa taas kerrotaan parille jostakin onnistumisesta, josta on ylpeä. Toisen tehtävänä on kuunnella tarkasti, tehdä lisäkysymyksiä ja kertoa toiselle ryhmälle tai koko luokalle parinsa onnistumisesta. Lopuksi oppilas kertoo, mitä ihailee parinsa tarinassa, eli kannustaa ja kehuu. Myötätuntotaitojen harjoituksessa tavoitteena on vahvistaa vuorovaikutustaitoja sekä myötätuntoista läsnäoloa ja kohtaamista toisten kanssa. Jokainen oppilas kertoo vuorollaan jonkin oman onnistumis- tai iloitsemistarinansa. Muut kuuntelevat keskittyneesti ja kunnioittavasti. Kun ensimmäinen kertoja on kertonut tarinansa, jokaisen kuuntelijan tehtävänä on kysyä kertojalta yksi kiinnostunut lisäkysymys tarinasta, esimerkiksi: ”Mitä teit, jotta tuo oli mahdollista?” Kertoja vastaa, ja muut kuuntelevat kunnioittavasti. Lopuksi käydään positiivisen palautteen kierros, jonka aikana kaikkien kuuntelijoiden tehtävänä on sanoa jotain myönteistä ja kannustavaa palautetta kertojan tarinasta, kuten kehua häntä jostakin tarinassa ilmenneestä vahvuudesta tai ihan vain kuvata iloisuuttaan siitä, miten hyvälle mielelle toisen tarina kuulijan sai.

ÄÄNTÄMISEN OPETUS

Ääntäminen ja miten sitä opetetaan Foneettinen osaaminen helpottaa vieraan kielen ääntämisen opettamista.

TEKSTI PÄIVI VIRKKUNEN

uhe on ihmisen ensisijainen kommunikaatiomuoto, ja ensimmäinen arvio keskustelukumppanin kielitaidosta tehdään usein ääntämisen perusteella. Ääntäminen on siten tärkeä osa kielitaitoa, ja se tulisi ottaa huomioon opetuksessa tasapuolisesti muiden kielitaidon osa-alueiden kanssa. Tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että vaikka puhuminen ja kirjallinen ilmaisu ovat opetustavoitteina periaatteessa tasaveroiset, jää puhuminen helposti sivuosaan.

Tutkimuksen tulosten perusteella kieltenopettajien koulutuksessa oli keskitytty heidän omaan ääntämiseensä riittävästi, ja vastaajat olivatkin varmoja omasta ääntämistaidostaan. Ääntämisen opettamista tutkittiin Kieltenopettajien oma koulutus ja asenteet ääntämisen opettamista kohtaan ovat kasvavan kiinnostuksen kohteena useilla kielialueilla, ja pidämme tärkeänä myös suomalaista tutkimusta tästä aiheesta. Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessamme tarkastelimme suomalaisissa kouluissa työskentelevien kieltenopettajien käsityksiä ääntämisen ja fonetiikan tärkeydestä kielenopetuksen osana. Toisena tarkastelun kohteena olivat ääntämisen opetuksen ja arvioinnin nykyiset käytänteet. Tutkimme myös, mitkä tekijät

4/2020

vaikuttivat ääntämisen opetukseen. Halusimme selvittää erityisesti foneettisen koulutuksen riittävyyttä ja sen vaikutusta opettajan omaan kokemukseen ääntämisen opetuksesta. Tieto nykyisistä toimintatavoista on tärkeää, koska

MUUN MUASSA SEURAAVAT ASIAT TUKEVAT OPPIJAA ÄÄNTÄMISEN HARJOITTELUSSA: • Motiivin löytäminen ja omien tavoitteiden asettaminen ääntämisen opiskelulle. • Foneettinen tieto ja ymmärrys siitä, miten puhetta ja äänteitä tuotetaan. Apuna esimerkiksi äidinkielen ja opiskeltavan kielen vertailu foneettisten merkkien avulla. IPA-merkit helpottavat myös kielen ja sanaston itsenäistä opiskelua! • Oppijoiden käsitys heidän omasta ääntämisestään antamasi henkilökohtaisen palautetteen kautta. Mitkä ovat oppijan vahvuudet, mitä voisi vielä kehittää? • Opiskeltavan kielen piirteiden havaitseminen. Apuna esimerkiksi natiivipuhujan ääntämisen analysointi: Miten opiskeltavan kielen piirteet eroavat äidinkielestä? Miten kirjakieli ja puhekieli eroavat toisistaan? Keskittyminen nimenomaan kuultuun puheeseen, ei kirjoitusasuun! • Motoristen taitojen harjoittelu. Apuna esimerkiksi ääneen lukeminen, kielivoimistelulorut (tongue twisters) ja tietoisuus harjoiteltavista puheen piirteistä. • Kyky tarkastella ja arvioida omaa ääntämistä. Apuna oman puheen äänitys mallin jälkeen ja näiden kahden vertailu. • Muista, että ääntämisen oppijat ovat erilaisia. Jotkut oppivat ääntämistä lähes luonnostaan, toisia taas helpottaa eksplisiittinen ja teoriapohjainen lähestymistapa.

V IN K K I

sen perusteella opettajankoulutuksen sisältöjä voidaan kehittää siten, että niissä otetaan paremmin huomioon ääntämisen opettaminen ja ääntämisen oppimiselle välttämättömät osatekijät: didaktiikka, kieli ja fonetiikka. Tempus-lehdessä 1/2018 julkaistiin artikkeli ”Kohti suullisia kielten yo-kokeita”, jossa etsittiin vastaajia ääntämisen opettamista käsittelevään tutkimukseen. Kysely tehtiin keväällä 2018, ja siihen vastasi 175 opettajaa, jotka opettivat vieraita kieliä suomalaisissa yläkouluissa ja lukioissa. Taustatietojensa perusteella vastaajat edustivat kattavasti suomalaisia kieltenopettajia opetettavan kielensä, koulutuksensa ja opetuskokemuksensa suhteen.

Fonetiikkaa opettajankoulutukseen

Tutkimuksen tulosten perusteella kieltenopettajien koulutuksessa oli keskitytty heidän omaan ääntämiseensä riittävästi, ja vastaajat olivatkin varmoja omasta ääntämistaidostaan. Sen sijaan he kokivat, etteivät olleet saaneet koulutuksessaan riittävästi tietoa ääntämisen opettamisesta. Tutkimusten mukaan ääntämistä tulisi opettaa eksplisiittisesti, sillä oppijoiden kielitietoisuutta lisäämällä voidaan tukea opiskelua ja helpottaa ääntämiselle tärkeiden motoristen taitojen oppimista. Opetus saattaa kuitenkin jäädä implisiittiseksi, mikäli opettajalle ei ole tarjottu riittävästi tietoa ääntämisen opettamisesta. Tutkimuksen merkittävä tulos oli, että opettajat kokivat ääntämisen opettamisen helpoimmaksi silloin, kun he tunsivat saaneensa omassa koulutuksessaan riittävästi fonetiikan opetusta. Koulutuksessaan enemmän fonetiikan opetusta saaneiden vastaajien ryhmä koki ääntämisen opettamisen helpommaksi kuin vähemmän fonetiikan opetusta saaneiden ryhmä. Ryhmien välinen ero on tilastollisesti erittäin merkitsevä. Opettajat, jotka kokivat ääntämisen opettamisen helpoksi, opettivat myös enemmän prosodiaa, joka on puheen ymmärrettävyydelle tärkeä osa-alue. Vastaajilla oli yhteinen käsitys siitä, että ääntämisen opettaminen on tärkeä osa kieltenopetusta. Kyselyyn vastanneet opettajat olivat motivoituneita ylläpitämään ammattitaitoaan, kouluttautumaan ja myös uudistamaan opetuskäytäntöjään. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan kieltenopettajille tarjotaan suhteellisen vähän kielididaktista täydennyskoulutusta, ja opettajien mukaan siihen osallistuminen on hankalaa. Täydennyskoulutuksen kehittämisen lisäksi yliopistojen tehtävä olisi tarjota myös kieltenopettajaopiskelijoille monipuolista ääntämisen opetukseen liittyvää koulutusta, joka on tehokasta ja perustuu uusimpaan tutkimukseen. Foneettista tietoisuutta lisäävä ja ääntämisen opettamiseen keskittyvä koulutus hyödyttää niin kieltenopettajaopiskelijoita kuin valmiita opettajiakin. Lue koko tutkimusartikkeli Ainedidaktiikka-lehden numerosta 1/2020 osoitteessa https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/ 85736/50433. Lisätiedot ja täydennyskoulutustiedustelut: paivi.virkkunen@helsinki.fi.

ETÄOPETUSKAUDEN ENSIAPU Kieltenopettajan vinkkejä ääntämisen harjoitteluun ja testaamiseen TEKSTI JAANA ÖSTERGÅRD

Cloud Audio Recorder, helppokäyttöinen äänityssovellus. Tallentaa äänen tietokoneen mikrofonin kautta mp3-muodossa. Äänitteen voi tallentaa myös suoraan tietokoneen tiedostoon tai Google Driveen. Etu: ei aseta rajaa äänitteen pituudelle. Pieni miinus: hieman ”tekninen” ilmeeltään, ja pienimpien oppilaiden voi olla vaikea päästä alkuun. Flipgrid, opetuskäyttöön tarkoitettu maksuton Microsoftin palvelu. Monipuolinen alusta, jossa keskustellaan lyhyiden videoviestien avulla. Opettaja voi lisätä keskusteluteemojen alkuun esimerkiksi tekstiä, videokommentin tai vaikka Kahoot-kyselyn. Etu: visuaalinen, värikäs ja helppokäyttöinen. Opettaja voi laittaa välittömän, lyhyen palautteen suoraan chattiin. Tarjoaa paljon mahdollisuuksia ja työkaluja käyttäjälle, tallenteet voi esimerkiksi jakaa vaikkapa perheenjäsenten tai kavereiden kanssa. Pieniä miinuksia: tallenteiden yläaikaraja on 5 minuuttia. Lisäksi osa oppilaista ei halua kasvojensa näkyvän videolla; sitä varten kameraan on lisätty filttereitä. Kuvaan voi myös lisätä post-it-lappuja ja tarroja. Kannattaa huomata, että oman videon lisääminen edellyttää tunnistautumista (tähän käy oma koulun sähköpostitunnus). Ohjeet siihen, miten luodaan Flipgrid-ympäristö viidessä minuutissa: https://static.ﬂipgrid.com/docs/Flipgrid-Remote-Learning.pdf Lisää luettavaa: https://digiosalliseksitamk.blogspot. com/2018/12/ﬂipgrid.html Hyödynsin itse etäkouluaikaan erityisesti Flipgridiä sen visuaalisuuden ja helppouden takia. Se toimii hyvin Classroomissa, jonne sen voi ladata opetusryhmälle linkkinä. Käytin sitä sanastoharjoitteluun (yksittäisten sanojen ääntäminen), tekstien lukemiseen, keskustelujen harjoitteluun ja lauseiden muodostamiseen. Suullisten kokeiden pitämiseenkin se soveltuu. Pienimmille alakoulun oppilaille riitti uuden kappaleen sanaston ääneenluku ja tallennus Flipgridiin, jonka opettaja sitten tarkisti ja kommentoi. Kustantajat tarjoavat hyviä sovelluksia, joilla sanastojen ääntämisen pystyy ensin kuuntelemaan kätevästi malliksi. Isommat oppilaat lukivat tekstejä esimerkiksi eri tyyleillä (iloisesti, väsyneenä, vihaisena), muodostivat eri tilanteisiin sopivia lauseita ja ohjeita annettujen kuvien pohjalta ja tekivät reittiselostuksia kartalla ”navigaattorina”. Vain mielikuvitus on rajana! Opettaja voi kirjoittaa kommentit chattiin tai tehdä palautteesta vaikka videon. Flipgridiä voi hyödyntää myös opettajan ohjeistuksissa.

TUTKIMUS

Nu går jag

hem

Miten opetus vaikuttaa ruotsin sanajärjestyksen oppimiseen?

TEKSTI ANNE-MAJ ÅBERG KUVA NOORA MELA / TURUN YLIOPISTO

äitöstutkimuksessani tarkastelin, millainen vaikutus kieliopin opetuksella on suomenkielisten yliopisto-opiskelijoiden ruotsin kielen sanajärjestyksen oppimiseen. Ruotsin sanajärjestys on osoittautunut haastavaksi toisen kielen oppijoille ensikielestä riippumatta, ja sen oppiminen etenee aina tietyssä järjestyksessä. Tutkimustulokset osoittavat, että opetuksesta on apua kirjallisissa tehtävissä mutta suullisissa tehtävissä oppiminen vaatisi lisää aikaa ja harjoitusta.

Eksplisiittistä oppimista

Toisen kielen oppimisen tutkimuksessa on 1970-luvulta lähtien erotettu toisistaan kielen oppiminen ja omaksuminen. Oppiminen on tietoinen prosessi, jossa itse kieli ja sen muoto ovat keskiössä. Oppimista tapahtuu esimerkiksi muodollisessa opetustilanteessa. Omaksuminen taas on alitajuinen prosessi, jonka keskiössä on sisältö, ja sitä tapahtuu esimerkiksi luonnollisessa vuorovaikutustilanteessa. Oppimista ja omaksumista voi kuitenkin ilmetä myös samanaikaisesti molemmissa tilanteissa. Nykyisin näitä kahta kielen oppimisen tapaa kutsutaan eksplisiittiseksi ja implisiittiseksi oppimiseksi. Eksplisiittisen oppimisen ajatellaan usein johtavan eksplisiittiseen eli tietoiseen tietoon kielestä, jota oppija voi selittää sanoin esimerkiksi kielioppisääntöjen avulla. Implisiittisen oppimisen ajatellaan taas usein johtavan implisiittiseen eli alitajuiseen tietoon, jota oppija ei voi selittää sanoin. Oppija voi tukeutua eksplisiittisen tietoon, kun hänellä on aikaa tarkastella tuotostaan esimerkiksi kirjoittaessaan. Puheessa taas oppijalla ei ole aikaa tähän, vaan hänen pitäisi voida käyttää implisiittistä tietoa. Eksplisiittistä tietoa voi oppia kaiken ikäisenä, mutta eräiden tutkijoiden mukaan implisiittistä tietoa ei voi enää oppia tietyn iän jälkeen. Opetuksen vaikutusta tutkittaessa on kiistelty siitä, voiko kielioppia opettamalla saavuttaa implisiittistä tietoa. Kieliopin opetuksen vaikutusta on tutkittu paljon, mutta tutkimustulokset ovat vaihdelleet. Opetuksella on ollut suurempi ja pysyvämpi vaikutus erilaisissa kieliopillisissa testeissä. Kieliopin opetuksen vaikutusta vapaassa tuotoksessa on tutkittu melko vähän, ja tulokset ovat olleet ristiriitaisia.

4/2020

Tutkimus ruotsin kurssilla Väitöstutkimuksessani selvitin, millainen vaikutus kieliopin opetuksella on ruotsin sanajärjestyksen hallintaan kieliopillisessa testissä sekä suullisessa ja kirjallisessa vapaassa tuotoksessa. Keskityin tutkimuksessani ruotsin sanajärjestykseen, koska se on aiemmissa tutkimuksissa osoittautunut haastavaksi toisen kielen oppijoille. Erityisen vaikeita ovat ruotsin käänteinen sanajärjestys Jag går hem nu / Nu går jag hem ja sivulauseen sanajärjestys Hon bor inte här / Jag vet att hon inte bor här. Keräsin tutkimukseni aineiston suomenkielisessä yliopistossa ruotsin valmentavalla kurssilla, jonka opettajana toimin. Tutkimukseen osallistui 53 yliopisto-opiskelijaa, jotka halusivat kohentaa ruotsin kielen taitojaan. Ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen osaaminen on osoitettava korkeakoulututkinnon yhteydessä, mutta monilla opiskelijoilla on vaikeuksia yltää vaaditulle eurooppalaisen viitekehyksen taitotasolle B1. Noin puolet tutkimukseen osallistuvista opiskelijoista oli miehiä (45 %) ja noin puolet naisia (55 %). Kurssilla kerrattiin keskeinen kielioppi opetuksen, harjoitusten, kotitehtävien ja kirjoitelmien avulla. Kurssilla oli yhteensä 22 opetustuntia kahdeksan viikon aikana.

Sanajärjestystehtäviä ja kuvakertomuksia

Tutkimukseni aineisto koostui sanajärjestystehtävästä sekä kirjallisista ja suullisista kuvakertomuksista. Sanajärjestystehtävässä opiskelijoiden piti korjata lauseista sanajärjestysvirheet ja selittää korjaus kielioppisääntöjen avulla. Kuvakertomusten pohjana oli neljän kuvan sarja, jossa kaksi poikaa oli ulkona leikkimässä koiran kanssa. Kirjalliset tehtävät tehtiin kurssin alussa ja lopussa, ja lisäksi noin puolet opiskelijoista teki kirjalliset tehtävät vielä uudestaan puolen vuoden kuluttua kurssin päättymisen jälkeen. Kirjallisilla tehtävillä pyrin mittaamaan opiskelijoiden eksplisiittistä tietoa. Suullisessa kuvakertomuksessa opiskelijoiden piti kertoa saman kuvasarjan tapahtumista kuin kirjallisessa kuvakertomuksessa. Noin puolet opiskelijoista teki tämän tehtävän kurssin alussa ja lopussa. Suullisella kuvakertomuksella pyrin mittaamaan opiskelijoiden implisiittistä tietoa. Sanajärjestystehtävässä tutkin kurssilla opetettuja sääntöjä sanajärjestyksestä: päälauseen käänteistä sanajärjes-

TUTKIMUS

tystä, kysymyslauseen sanajärjestystä sekä kieltosanan ja liikkuvan määreen paikkaa päälauseessa ja sivulauseessa. Kirjallisessa kuvakertomuksessa analysoin käänteisen sanajärjestyksen oikeellisuutta päälauseissa sekä kieltosanan ja liikkuvan määreen paikan oikeellisuutta sivulauseessa. Suullisessa kuvakertomuksessa analysoin ainoastaan käänteisen sanajärjestyksen oikeellisuutta päälauseissa, koska kielteisiä sivulauseita tai sivulauseita, joissa olisi ollut liikkuva määre, ei esiintynyt tarpeeksi. Tein analyysit kvantitatiivisin menetelmin.

Opetuksen vaikutus

Opetuksella näytti olevan positiivinen ja melko pysyvä vaikutus opiskelijoiden korjauksiin ja selityksiin sanajärjestystehtävässä. Opiskelijoille oli helpompi korjata lauseista sanajärjestysvirheet kuin selittää korjaus kieliopillisin säännöin. Kehitystä tapahtui kaikissa lauseissa, eikä tulos juuri heikentynyt puolen vuoden aikana. Miten hyvin eri rakenteet hallittiin, vaihteli kuitenkin paljon. Tämä vaihtelu vastaa aiempaa tutkimusta ruotsin sanajärjestyksen oppimisesta. Esimerkki havainnollistaa, miten opiskelija korjasi ja selitti korjauksensa kurssin alussa ja lopussa. Kurssin alussa hän ei osannut korjata ja selittää sanajärjestysvirhettä lauseesta, mutta kurssin jälkeen hän selviytyi molemmista: *Om jag hade pengar jag skulle resa utomlands. Korjaus ja selitys kurssin alussa: *Om jag hade pengar jag skulle resa till utomlands. Prepositio puuttuu, muukin lause ehkä väärin mutta en osaa korjata. Kurssin lopussa: Om jag hade pengar skulle jag resa utomlands. Jos päälause tulee sivulauseen jälkeen, on sanajärjestys käänteinen. Opiskelijoiden taitotaso kehittyi selvästi myös kirjallisissa kuvakertomuksissa kurssin aikana, ja vielä puolen vuoden kuluttua taitotaso oli korkeampi kuin kurssin alussa. Kuitenkin vain harvat opiskelijat saavuttivat tutkinnossa vaadittavan taitotason B1. Vapaassa kirjallisessa tuotoksessa tutkimistani rakenteista nousi esiin käänteinen sanajärjestys, jonka osaamiseen opetuksella näytti olevan positiivinen ja pysyvä vaikutus. Käänteisen sanajärjestyksen oikeellisuus parani kurssin aikana, ja positiivinen kehitys jatkui kurssin jälkeen. Opetuksella ei kuitenkaan ollut vaikutusta sivulauseen sanajärjestyksen hallintaan. Niin kutsutun prosessoitavuusteorian mukaan sivulauseen sanajärjestys opitaan myöhemmin kuin käänteinen sanajärjestys päälauseessa. Molemmat tutkittavat rakenteet olivat paremmin hallussa niillä opiskelijoilla, joiden taitotaso oli muutenkin korkeammalla. Opiskelijoiden taitotaso kehittyi selvästi myös suullisissa kuvakertomuksissa kurssin aikana, mutta vain harvat saavuttivat tutkinnossa vaaditun tason. Opetuksella ei ollut vaikutusta käänteisen sanajärjestyksen oikeellisuuteen suullisessa tuotoksessa. Rakennetta ei myöskään osattu paremmin korkeammilla taitotasoilla.

Johtopäätöksiä opetukseen

Tutkimukseni osoittaa, että opetuksella onnistuttiin parantamaan oppijoiden eksplisiittistä tietoa kirjallisissa tehtävissä,

mutta implisiittisen tiedon oppiminen suullisessa tuotoksessa näyttäisi vaativan paljon enemmän aikaa ja harjoitusta. Nämä tulokset tukevat aiempaa tutkimusta, jonka mukaan opetuksella on positiivinen ja melko kestävä vaikutus erilaisissa kieliopillisissa tehtävissä. Vapaassa tuotoksessa näkyy sama vaihtelu kuin omassa tutkimuksessani. Tuloksiani voi selittää opiskelijoiden taitotaso, ruotsin sanajärjestyksen oppimisjärjestys, opetuksen kesto sekä vaikeus mitata oppijoiden eksplisiittistä ja implisiittistä tietoa. Sanajärjestystehtävässä osattiin paremmin rakenteet, jotka opitaan aikaisemmin, ja heikommin rakenteet, jotka opitaan myöhemmin. Suullisissa kuvakertomuksissa opetuksella ei näyttänyt olevan vaikutusta sanajärjestyksen oppimiseen. Kirjallisessa tuotoksessakin opetuksen vaikutus ulottui vain aikaisemmin opittavaan rakenteeseen eli käänteiseen sanajärjestykseen. Implisiittisen tiedon kehittyminen kestää kauan, mikä voi selittää sen, ettei käänteisen sanajärjestyksen osaaminen parantunut suullisessa tuotoksessa. Opetuksen lisäksi opiskelijat tarvitsevat enemmän mahdollisuuksia harjoitella suullista tuotosta kommunikatiivisissa tilanteissa, jotta myös implisiittinen tieto voisi kehittyä. Implisiittinen tieto on pääasiallinen tavoite toisen kielen oppimisessa. Suullisen taidon kehittyminen vaatii paljon enemmän harjoitusta kuin opiskelijat nyt saavat. Kielitaitoa arvioitaessa olisi hyvä ottaa huomioon, että sanajärjestys ei aina vaikuta lauseen merkitykseen, mikä osaltaan vaikeuttaa oppimista. Sanajärjestyksessä esiintyy myös tiettyjä poikkeuksia kielioppisäännöistä, mikä voi edelleen lisätä haasteita. Tutkimukseni on osa Turun ja Jyväskylän yliopistojen yhteistä, Svenska litteratursällskapet i Finlandin rahoittamaa På väg mot kommunikativ kompetens: tillägnandet av svenskans struktur hos finska inlärare -projektia.

KIRJOITTAJA

Anne-Maj Åbergin pohjoismaisten kielten väitöskirja Effekten av explicit undervisning på inlärning av explicit och implicit kunskap om ordföljden i svenska tarkastettiin Turun yliopistossa keväällä 2020. Åberg toimii ruotsin kielen yliopisto-opettajana Turun yliopistossa Kieli- ja viestintäopintojen keskuksessa. Väitöskirja on luettavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7969-1

IN F O HANKE

Laaja-alainen

osaaminen Euroopan neuvoston hanke selvittää laajaalaisen osaamisen opettamista ja oppimista – lähetä tietoa kokemuksistasi!

TEKSTI RAILI HILDÉN, PAULA MATTILA, ANU HALVARI JA KAROLIINA INHA KUVA OPH

ukion uusien ops-perusteiden keskiössä on laaja-alainen osaaminen ja kasvu demokraattisiin tulevaisuuden arvoihin sitoutuvaksi maailmankansalaiseksi. Kielten oppiminen ja käyttäminen on tämän kasvun edellytys. Laaja-alainen osaaminen on tunnistettu yhdeksi keskeiseksi osaamisen ja sen kehittämisen alueeksi niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa, ja sen integrointi eri oppiaineiden perinteiseen opetukseen on yhteinen haaste. Miten kieltenopettaja – tai ylipäätään kielitietoinen opettaja – voi ja ehtii toteuttaa näitä ihanteita arkityössään? Käytännön tasolla tämä tarkoittaa ainakin kahta asiaa: 1. Muiden oppiaineiden sisältöjä käsitellään kielten oppitunneilla. 2. Kieltenopettajat suun-

nittelevat opintojaksoja yhteistyössä muiden aineiden opettajien kanssa.

TraCo-hanke auttaa

Grazissa sijaitseva Euroopan nykykielten keskus on nimennyt ohjelmakauden 2020–2023 kielikasvatuksen teemaksi innostavat innovaatiot, muuttuvat ympäristöt ja kehittyvät kompetenssit. Tähän teemaan liittyy TraCo-hanke (Developing transversal competences in language education). TraCo auttaa eurooppalaisia opettajia laaja-alaisten tehtävien ja tehtäväkokonaisuuksien suunnittelussa keräämällä yhteen esimerkkejä kieliaineiden ja muiden aineiden välisistä onnistuneista projekteista tai pienemmistä tehtävistä. Suomalaisilla kieltenopettajilla on paljon kokemusta ja ideoita, joita voisi nyt jakaa ja saada vastavuoroisesti muista maista, kun hanke etenee.

EUROOPPALAINEN NYKYKIELTEN KESKUS ECML

ECML toimii Grazissa Itävallassa. ECML:n tehtävänä on toteuttaa Euroopan neuvoston kielipolitiikkaa ja edistää kielten oppimisen ja opetuksen innovaatioita. Samalla edistetään kulttuurienvälistä dialogia ja vahvistetaan demokratiaa. ECML toteuttaa nelivuotisten ohjelmakausien puitteissa lukuisia kehittämishankkeita, joihin 33 jäsenmaata voivat osallistua eri tavoin. Hankkeista syntyy julkaisuja ja oppimateriaaleja, jotka on tarkoitettu hyödyttämään opettajia käytännön työssä ja oman osaamisensa kartuttamisessa. Julkaisut ovat vapaasti ladattavissa keskuksen sivuilta: www.ecml.at. Suomen ECML-yhteistyötä koordinoidaan Opetushallituksessa. Paula Mattila on ECML:n hallintoneuvoston jäsen ja nimeää Suomen edustajat keskuksessa järjestettäviin työpajoihin, Anu Halvari on NCP eli kansallinen yhteyshenkilö, ja Terhi Seinä välittää tietoa Euroopan kielipäivästä. Katri Kuukka on yhteyshenkilönä Roadmap-hankkeessa. Lue lisää: https:// www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/ ecml-euroopan-neuvoston-kielikeskus.

Oletko suunnitellut opintoretken tai tiedekeskusvierailun kohdekielellä yksin tai kollegojesi kanssa? Mikä oli tavoitteena? Mitä oppiaineita tai ainesisältöjä oli mukana? Millaisia valmisteluja tehtiin? Mitä haasteita kohdattiin ja miten ne ratkaistiin? Miten arvioitte toiminnan ja tuotoksen? Ja mikä tärkeintä: Mitä opiskelijat saivat aikaan, ja miten he kokivat toimintansa? Onko saatavilla tekstejä, kuvaa, videota, musiikkia tai muuta innostavaa esimerkkiä opetussuunnitelmatekstin heräämisestä eloon? Näitä keräämme nyt kaikista osallistujamaista eli Suomesta, Saksasta, Luxemburgista ja Ranskasta. Digitaalisia esimerkkejä ja työnäytteitä suomalaisista oppilaitoksista voi lähettää koulun opetuskielellä tai opetettavalla kielellä 15.9. mennessä osoitteeseen karoliina.inha@oph.fi. Tutustu TraCo-hankkeeseen lähemmin ECML:n sivuilla: https://bit.ly/ECML_TraCo

4/2020

Mulla on pitkä kokemus. Kaikki kielet kiinnostavat!

Some on mun juttuni. Haluan tuoda lisää näkyvyyttä! Olen monessa mukana. Tykkään tehdä asioita.

Sinustako uusi jäsen SUKOLin hallitukseen 2021–2023? Hallitustyöskentelyn tavoitteet ovat: • vaikuttaa valtakunnalliseen koulutuspoliittiseen päätöksentekoon • varmistaa, että jäsenten ääni tulee kuulluksi • tehdä kieltenopiskelua näkyväksi ja antaa ajankohtaista tietoa jäsenille.

Tule vaikuttamaan ja oppimaan uutta!

Opiskelen vielä. Mulla on hallussa viimeisin tieto.

Mitkä ovat sinun vahvuutesi? Mitä sinä haluaisit tehdä SUKOLin hallituksen jäsenenä?

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: anna.halme@sukol.fi 25

K I R J AT

Aivotaitoja opetukseen

Aivojen hyvinvointi on keskeinen tekijä ihmisen kokonaishyvinvoinnissa, oli kyse sitten aikuisesta, lapsesta tai nuoresta. TEKSTI HANNA LAITVIRTA KUVA GUMMERUS

ivoista puhutaan nyt paljon, mutta populaari tieto on usein hajanaista ja keskittyy pinnallisiin vinkkeihin kuten ristikoiden tekemiseen aivojumppana tai levon merkitykseen. Heli Isomäen ja Nina Uusitalon Aivotaidot-kirja avaa aivotaitojen merkitystä koko ihmisen elämänpolun aikana: kuinka kohtaamme, kommunikoimme, opimme ja toimimme elämässä. Aivojen ja kehon hyvään hoitoon limittyy yhteisiä tekijöitä, ihminen on kokonaisuus. Aivojen terveys ja ihmisen fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi on kehä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Siksipä pelkästään ”aivoja trimmaamalla” ei voi saavuttaa esimerkiksi entistä tehokkaampaa työntekijää tai oppijaa. Virheellinen on myös arjessa yleinen uskomus, että järki ja tunteet olisivat jotenkin kaksi erillistä asiaa. Tässä jaossa usein lähdetään siitä, että järjellä ratkaistaan asioita ja tunteet ovat ikään kuin häiriötekijä. Todellisuudessa tunteet ovat ihmisyydessä aina läsnä.

Keskeisiä aivotaitoja

Neuropsykologit Heli isomäki ja Nina Uusitalo ovat vuosia työskennelleet lasten, nuorten ja aikuisten kanssa. Heidän pyrkimyksensä työssään ja tässä kirjassa on jakaa tietoa, jotta ihmiset ymmärtäisivät aivojaan ja itseään paremmin. Kirja keskittyy kolmeen pääasialliseen aivotaitoon, joita taus-

4/2020

toitetaan tieteellisellä tutkimuksella. Nämä kirjaan valitut kolme keskeistä aivotaitoa ovat mielipeilin taito, aivojen säätelyn taito ja järjen ja tunteen yhdistämisen taito. Mielipeilin taito on kyky tulkita omaa mieltä, tunteita ja ajatuksia. Meilipeili on myös se tekijä, jonka avulla ihmiset tulkitsevat toisia ihmisiä ympärillään. Aivojen säätelytaidot ovat ihmisen välineitä ohjata omaa mieltään ja toimintaansa niin, että ne pysyvät tasapainossa. Säätelytaidot ovat kuin keinulauta, jonka avulla kuormittavia ja tyynnyttäviä tekijöitä ja muita elämässä vaikuttavia ympäristötekijöitä voi pyrkiä tasaamaan itselleen parhaalla tavalla. Järjen ja tunteen yhdistämisen taidot ovat ikään kuin ihmisen viisautta, joissa faktat ja tunteet ja eri näkökulmat yhdistyvät. Intuitio on yksi järjen ja tunteen yhdistämisen taidoista.

Aivojen perusperiaatteet

Isomäki ja Uusitalo avaavat kirjan alkupuoliskolla kattavasti aivojen toiminnan perusperiaatteita. Me nykyihmiset helposti kuvittelemme, että toimimme järkiperäisesti, mutta kirja avaa lukijan silmiä sille, että aina näin ei ole. Osalle ihmisen käyttäytymisestä ja reaktioista on aivoperäisiä, biologisia syitä (liskoaivot), osa taas on monimutkaisempaa kognitiivista aivotoimintaa (tunne- ja järkiaivot). Kasvattajan näkökulmasta kirjassa esitellään hyvin keskeiset iän muka-

naan tuomat vaiheet aivojen kehityksessä. Populaarissa aivotiedossa on jo esillä, että lapsilta ja nuorilta ei voi odottaa samoja taitotasoja kuin aikuisilta, mutta kirjaa lukiessa näitä ikäkehityksen vaiheita on hyvä peilata ja rinnastaa muun muassa koulutilanteisiin, ja kirjoittajat tuovat niitä tekstissäkin esiin.

Aivotaitoja edistävä opetus

Kirjassa käsitellään myös sitä, kuinka aivotieto, kasvatustieteen näkemykset oppimisen mahdollistamisesta ja tukemisesta sekä positiivisen psykologian opit limittyvät toisiinsa. Kasvuvaiheessa formaali koulutus on lapsille

ja nuorille keskeinen oppimisen viitekehys, mutta oppimista tapahtuu kaikkialla ja koko elämän ajan. Se, millaisia kokemuksia, tunteita ja reaktioita näihin oppimiskokemuksiin eli aivoihin muodostuviin uusiin neurologisiin ratoihin alkaa muodostua, ohjaa oppijaa myös tulevaisuudessa. Sen vuoksi koululla ja opettajilla on varsin suuri vastuu myös oppimisen tukemisessa aivotaitoja edistävällä tavalla. Nykyään työelämätaidoissa korostetaan viestinnän ja kommunikaation taitoja keskeisinä tulevaisuuden tarpeina, joita tekoäly ei voi korvata. Aivotaidot-kirja tuo mielenkiintoista viitekehystä siihen, miten mielipeilin käyttö, ihmisten eritahtisuus, aina itsestämme lähtevä kokemusmaailma ja omat automatisoituneet toiminta- ja käytösmallimme vaikuttavat, kun toimimme yhdessä toistemme kanssa.

Digikirjoja ammatilliseen kielten opetukseen Opettaja, tilaa ilmainen koekäyttö! shop.edita.fi/koekaytto

UUTUUS

Harjoituksia ja pohdintaa

Kirjan toisessa puoliskossa keskitytään teoriatietojen syventämiseen käytännön kokemusten ja harjoitusten avulla. Harjoitukset on tarkoitettu kaikille lukijoille, ja moni niistä voi soveltua hyvin oppijoiden kohtaamisen pohdintaan kouluympäristössä. Kirjassa lähestytään myös esimerkiksi digitaalisen maailman ja videopelien koukuttavuutta aivojen näkökulmasta. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että kirjan lukeminen ja harjoitusten tekeminen olivat hyvää itsereflektiota. Pysähdyin välillä arjessa pohtimaan kuormitustekijöitäni, ”selkärankareflekseinä” nousevia reagointitapojani ja kykyäni tunnistaa ja nimetä omia tunteitani arkielämän pyörityksessä. Kirjassa esitellään muun muassa tunneympyrä, johon on ryhmitelty ja nimetty satakunta eri tunnetta. Tällaisia malleja voisi hyvin käyttää opetuksessakin, kun yrittää luoda yhteyttä lapseen tai nuoreen erityisesti hankalammissa kommunikaatiotilanteissa. Jos tunne, jota ei kykene edes nimeämään, vie tilannetta, säätelytaitojen keinulauta poukkoilee laidalta toiselle, eikä mielipeili pysähdy katsomaan sen enempää omaa kuin toisenkaan osapuolen reaktiota syvällisemmin, on lopputuloksena pattitilanne niin kommunikaation, toiminnan kuin oppimisenkin suhteen.

Tule mukaan oppimaan lisää

Kieltenopettajan työ on uusien haasteiden edessä. Opetus kilpailee lasten ja nuorten aivojen mielenkiinnosta kaiken muun median kanssa. Oppimisen yksilöllisyyttä korostetaan, ja erilaiset oppimisen vaikeudet ovat arkipäivää joskus suurissakin opetusryhmissä. Opetussuunnitelma painottaa itseohjautuvuutta, vaikka aivotutkimuksen mukaan se on yksi hitaimmin kehittyvistä taidoista. Mitä näille asioille voisi opettajana tehdä? Heli Isomäki tulee kouluttamaan kieltenopettajia näistä teemoista SUKOLin syksyn 2020 koulutuspäivissä. Koulutus antaa eväitä parempaan ymmärrykseen oppimiseen vaikuttavista tekijöistä ja niiden hallintaan ottamisesta. Katso tarkemmin tämän lehden takakannesta sekä SUKOLin koulutussivuilta: www.sukol.fi/koulutuskalenteri. Heli Isomäki & Nina Uusitalo 2017: Aivotaidot. Käytä päätäsi paremmin. Gummerus.

TILAUKSET JA LISÄTIEDOT opettajapalvelu@edita.fi puh. 020 450 010 shop.edita.fi/oppiminen

TUTKIMUS

Tohtoriksi kieliaineissa

Turun yliopiston Utuling-tohtoriohjelmassa on tarjolla uusia pääaineita. Ohjelman edustajat ja tohtorikoulutettavat kertovat, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. TEKSTI LEENA KOLEHMAINEN JA MERI HEINONEN

uomalaista kielikoulutusta uudistetaan aina varhentamisesta tohtorikoulutuksen kehittämiseen asti. Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden tohtoriohjelma Utulingissä tohtorikoulutusta on vahvistettu ja selkiytetty uusilla pääaineilla. Elokuusta 2019 lähtien on ollut mahdollista valita tohtorintutkinnon pääaineeksi soveltava kielentutkimus, digitaalinen kielentutkimus tai käännöstiede. Hakijat ovat löytäneet uudet pääaineet hyvin. Näiden uusien pääaineiden rinnalla säilyvät vanhat kielipääaineet, ja tohtoroitua voi edelleenkin myös englannista, espanjasta, italiasta, latinalaisesta ja kreikkalaisesta filologiasta, pohjoismaisista kielistä, ranskasta, saksasta, suomesta ja suomalais–ugrilaisesta kielentutkimuksesta. Uudet pääaineet pyrkivät vahvistamaan väitöskirjatutkijoiden osaamista ja asemaa työelämässä. Työllistymisen kannalta tiettyyn tutkimussuuntaukseen tai tieteenalaan sitoutuva pääaine voi joskus olla relevantimpi kuin kielipääaine. Utuling-tohtoriohjelman johtaja, professori Leena Kolehmainen korostaa myös kansainvälistä väitöskirjatutkijoiden rekrytointia. Maailmalla maisterivaiheen koulutuksessa on paljon vaihtelua, ja uudet pääaineet, jotka eivät samalla tavalla sitoudu yhteen kieleen kuin vanhat, avaavat mahdollisuuksia kansainvälisille tohtorikoulutettaville, jotka hakeutuvat Turkuun. Suomalaistenkaan väitöskirjatutkijoiden kohdalla sidoksisuus yhteen kieleen ei esimerkiksi monikielisten tutkimusaiheiden kohdalla ole aina selkeää. Esimerkkinä voidaan mainita tutkimukset, jotka koskevat vaikkapa kielikoulutukseen, kielipalveluihin ja niiden järjestämiseen vaikuttavia toimijoita tai yhteiskunnan rakenteita. Uudet pääaineet ovat luonnollinen jatko laitoksen maisterivaiheen tutkinto-ohjelmille, joiden painopisteisiin kuuluvat kielen oppiminen ja opettaminen, digitaalinen kielentutkimus, kieliasiantuntijuus yhteiskunnassa ja organisaatioissa sekä monikielinen käännösviestintä. ”On hienoa, että Utuling-tohtoriohjelman ohjaajien monipuolinen tutkimusosaaminen tulee nyt entistä näkyvämmäksi ja uudenlaiseen käyttöön”, Leena Kolehmainen sanoo.

4/2020

Soveltava kielentutkimus Soveltava kielentutkimus on Utulingissä uusi pääaine, jonka piirissä tehty tutkimus tuo uutta näkökulmaa kielen opetukseen ja kielisuunnitteluun. Tohtorikoulutettavien tutkimus voi kohdistua kielikoulutuspolitiikkaan, kielen oppimiseen ja opettamiseen tai kieleen ja kielen muutokseen liittyviin kulttuurisiin, kielipoliittisiin ja muihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. ”Uusi pääaine mahdollistaa myös monet monikielisyyttä, kielivähemmistöjä, kieliasenteita ja -ideologioita, kieli-identiteettejä, organisaatioita tai vaikkapa tekoälyä ja niiden tutkimusmenetelmiä ja teorioita koskevat väitöskirjatutkimukset”, visioivat pääaineen vastuuhenkilöt professori Marjut Johansson ja ma. professori Katja Mäntylä. Tohtorikoulutettava Soili Norron pääaine on soveltava kielentutkimus. Hänen tutkimuksensa liittyy monikielisyyteen ja monikieliseen opetukseen. ”Tutkin Namibian kielikoulutuspolitiikkaa ja sen toteutumista peruskoulun neljännellä luokalla. Tutkimukseni kohteena ovat erityisesti opettajien käsitykset kielipolitiikasta sekä heidän käyttämänsä opetusmenetelmät”, Norro sanoo. Kiinnostuksen taustalla on Norron aiempi kokemus Afrikasta, jonka maissa monikielisyys on yhteiskunnallisesti merkittävä aihe. Päivätyönään Norro on ranskan ja englannin opettaja Rauman normaalikoulussa. Suomen Kulttuurirahaston apurahan ansiosta hän on voinut työskennellä kokopäiväisesti tutkimuksen parissa elokuusta 2019 asti. ”Jatko-opinnot olivat olleet pitkäaikainen haaveeni”, hän kertoo. ”Parasta on ollut kenttätutkimus Namibiassa, jossa olen havainnoinut oppitunteja ja haastatellut opettajia. Olen etuoikeutettu päästessäni kurkistamaan luokkien arkeen. Haasteitakin on ollut. Kenttätutkimuksen valmisteluihin tutkimuslupien ja viisumin hakemisineen kului huomattavasti aikaa, ja toinen jakso Namibiassa jäi tyngäksi jouduttuani palaamaan koronapandemian vuoksi Suomeen. Toivon pääseväni vielä jatkamaan aineistonhankintaa jossain vaiheessa.” Koulutyöhön verrattuna apurahatutkijan työ on melko yksinäistä, koska ympärillä ei ole yhtä tiivistä työyhteisöä kuin koulussa. Norro kiittelee, että seminaareissa ja muissa toh-

INFO TUTKIMUS

TIETOA TOHTORIOPINNOISTA

Tohtorikoulutuksen ytimenä on väitöstutkimus (200 op). Sitä tukevat muut jatko-opinnot (40–60 op), jotka sisältävät tutkimuksen tekemistä edistäviä taitoja, tieteenalakohtaisia opintoja sekä muita tutkijan asiantuntijuutta ja uraa tukevia opintoja. Humanistisella alalla monografiaväitökset ovat olleet yleisiä, mutta yhä useampi kieli- ja käännöstieteiden tohtorikoulutettava kirjoittaa artikkeliväitöskirjaa, joka koostuu neljästä vertaisarvioidusta artikkelista ja yhteenveto-osasta. Tohtorintutkinnon suorittamisen tavoiteaika on neljä vuotta, mutta valmistumisnopeuteen vaikuttaa, tekeekö tutkimusta ja opintoja pää- vai sivutoimisesti. Tohtoriopintoihin hakeudutaan erilaisissa elämätilanteissa. Tärkeimmät motiivit humanistisilla aloilla ovat kiinnostus tutkimuksen tekemiseen ja kehittymishalu. Tutkijanuralle pyrkiminen on monelle tärkeä kannustin. Osaa tohtorikoulutettavia taas ohjaa väitöskirjatyöhön halu kehittää ammatillista pätevyyttään. Heillä saattaa olla takanaan useita vuosia työelämässä, ja monet tekevätkin tohtoriopintoja ja tutkimusta osa-aikaisesti muun työn ohella. Turussa Kieli- ja käännöstieteiden laitoksella toimii lukuisia tutkimuskeskuksia ja -verkostoja, jotka tukevat tohtorikoulutettavien integroitumista tiedeyhteisöön, esimerkiksi Kielen oppimisen tutkimuskeskus Leala, Kielen ja hyvinvoinnin tutkimuskeskus LaWe, Käännösviestinnän, -teknologian ja -kirjallisuuden tutkimusverkosto sekä Digitaalisen vuorovaikutuksen tutkijaverkosto Digin (ks. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/humanistinen-tiedekunta/kieli-ja-kaannostieteiden-laitos/tutkimus). Hakuaika tohtoriopintoihin on Turun yliopiston tohtoriohjelmissa 1.–18.9.2020 (opiskeluoikeus alkaa 1.1.2021) ja 1.– 19.3.2021 (opiskeluoikeus alkaa 1.8.2021). Lisätietoja: https://www.utu.ﬁ/ﬁ/tutkimus/tutkijakoulu/ kieli-ja-kaannostieteiden-tohtoriohjelma

torikoulutusohjelman yhteisissä tapahtumissa on ollut antoisaa tavata muita koulutettavia ja yliopiston henkilökuntaa.

Digitaalinen kielentutkimus

Uusista pääaineista digitaalinen kielentutkimus tutkii kieltä yhdistelemällä korpuslingvistiikan, kieliteknologian ja digitaalisten ihmistieteiden menetelmiä. Digitaalisen kielentutkimuksen pääaineesta on vastuussa apulaisprofessori Veronika Laippala, joka johtaa Emil Aaltosen säätiön rahoittamaa hanketta ”Uutinen, mielipide vai jotain muuta? Erilaiset tekstit ja niiden automaattinen tunnistus monikielisestä internetistä”. Hankkeessa yhdistellään kielentutkimusta ja koneoppimista, ja tavoitteena on kehittää järjestelmä, joka tunnistaa automaattisesti internetissä esiintyviä tekstejä. Opettajataustaisen tohtorikoulutettavan Maria Pyykösen pääaine on englannin kieli. Hän kiinnostui jo perusopinnoissaan korpuslingvistiikasta ja kielen oppimisesta. Väitöstutkimuksessaan hän tarkastelee englanninoppijoiden tuottamissa teksteissä esiintyviä rakenteita: ”Erityisesti minua kiinnostavat erilaiset epävarmuuden ilmaukset kuten I think

tai it may be. Tietynlainen epävarmuus on minulle myös tutkijan työssä aivan keskeisen tärkeää – mielenkiintoisimpia kysymyksiä ovat yleensä juuri ne, joihin emme vielä osaa vastata.” Kieliaineistojen parissa työskentely on Pyykösen mukaan hypnoottista puuhaa: ”Pidän ajatuksesta, että vaikka kieli vaihtelee puhujasta ja tilanteesta toiseen, on pinnan alta mahdollista löytää sellaisia säännönmukaisuuksia, joita ei yleensä tule edes ajatelleeksi noudattavansa.” ”Tutkijan työssä sekä parasta että vaikeinta on se, että valmiita vastauksia on olemassa vain harvoin”, Pyykönen sanoo. ”Yksin tai tyhjiössä ei tiedettä tietenkään kukaan tee, mutta omaan tutkimuskysymykseensä on löydettävä vastaus itse. Toisaalta tutkimuskysymyksen valinnassa saa valita oman suuntansa aivan itse ja mennä rohkeasti kohti sitä, mikä kiinnostaa.”

Käännöstiede

Kolmas uusista pääaineista, käännöstiede, on monitieteinen, jatkuvasti kasvava ja maailmanlaajuistuva tieteenala, jolla suomalaiset tutkijat ovat olleet pioneereja. Käännöstieteenkin tutkimuskohteet ovat moninaisia. Tekstien rinnalla tutkijat tarkastelevat yhä useammin esimerkiksi kääntäjiä, kääntämiseen osallistuvia instituutiota ja yrityksiä sekä käännettyjen tekstien tuottamis- ja vastaanottoprosesseja. Turun yliopistossa käännöstieteen tutkijat ovat erikoistuneet kaunokirjallisuuden kääntämiseen, käännösteknologiaan ja kääntämisen teoriaan. Myös kääntäjänkoulutusta koskevat kysymykset muodostavat ajankohtaisen tutkimusaiheen. ”Toivon kovasti, että nämä Utulingin uudet pääaineet houkuttelevat Turkuun lisää lahjakkaita tohtorikoulutettavia sekä Suomesta että Suomen rajojen ulkopuolelta”, toteaa monikielisen käännösviestinnän professori Kristiina Taivalkoski-Shilov. Kääntäjä Anna Merikallio tutkii sukupuolen esittämisen tapoja scifi-kirjallisuudessa ja niiden kääntämistä englannista suomeen: ”Päädyin aiheen pariin gradussani. Huomasin kysymyksen olevan paljon monimutkaisempi ja laajempi kuin ensin ajattelin, joten väitöskirjan kirjoittaminen siitä vaikutti hyvältä idealta. Eteenpäin minua vie pyrkimys selvittää itselleni ja muille, miksi aiheeni on tärkeä.” Merikallio aloitti tohtorikoulutuksessa tämän vuoden tammikuussa. Hän kertoo, että haaste on sama kuin maisterivaiheessakin – oman työnsä järjestäminen ja aikatauluttaminen vie resursseja: ”Olen ehtinyt tehdä toistaiseksi hyvin vähän, sillä koronapandemia katkaisi koulutuksen alkuunsa. Pari kurssia, jotka ehdin tehdä, olivat kyllä hyödyllisiä ja ilahduttavan käytännönläheisiä.”

KIRJOITTAJAT Leena Kolehmainen on saksan kielen professori ja tohtoriohjelma Utulingin johtaja. FT Meri Heinonen on tohtoriohjelman koordinaattori.

HUOM!

Kieliyhdistysten

Materiaalit on tarkoitettu kieliyhdistysten jäsenille. Kysy lisätietoja tai tilaa kunkin kielen kohdalla mainitusta osoitteesta.

oppimateriaalipaketit 2020–2021 RANSKA

Suositut yo-prelimme saivat jatkoa juhlavuotemme 2020 kunniaksi! Olemme tehneet uudet prelikokeet lukion A- ja B-ranskaan. Koe toimitetaan sähköisenä tai USB-tikulla, molemmat sisältävät kokeen pdf-tiedostona ja zip-tiedostona, josta se on helppo ladata Abittiin. Koe sisältää kuullunymmärtämisharjoituksia, videoklippejä, tekstejä, rakenneja kirjoitusharjoituksia, uusia tehtävätyyppejä unohtamatta. Det har kommit en ny version av vårt populära preli-paket! Vi har gjort nya preliminära studentprov i både A- och B-franska. Ett prov kostar 100 euro och för båda tillsammans fakturerar vi 150 euro. Proven levereras elektroniskt eller på en USB-minnespinne och finns både som pdf-fil och zip-fil, som enkelt laddas upp på Abitti. Provet innehåller hörövningar, videoklipp, texter, strukturövningar och skrivuppgifter, inklusive nya uppgiftstyper. Hinta: 100 e / koe, 150 e / molemmat kokeet Lisätiedot: info@apff.fi Tilaukset: sukol.fi/oppimateriaalipaketit, tiina.eraheimo@sukol.fi

RUOTSI

Prov- och övningspaket för gymnasiet 2020 sisältää A- ja B-tason preliminäärikokeiden lisäksi paljon monipuolisia tehtäviä käytettäväksi sekä oppitunneilla että itsenäisessä opiskelussa. Harjoituspaketissa on huomioitu hyvin eritasoiset oppijat. Paketti sisältää monipuolisiin työtapoihin soveltuvaa innostavaa materiaalia, kielioppia suullistavia tehtäviä sekä kuva- ja videotehtäviä. Harjoituspaketti tarjoaa: • monipuolisia tehtäviä yo-kokeen tehtävätyyppejä mukaillen • innostavia kuva- ja videotehtäviä (sisältää videolinkit tehtävineen) • eritasoisia tehtäviä perustason kertaustehtävistä aina A-ruotsin vaativampiin harjoituksiin • harjoitusmateriaalista voi helposti koostaa abeille soveltuvan ”tenttipaketin” • koko materiaali on Word- ja pdf-muodossa A- ja B-ruotsin preliminäärikokeet: • kokeen korjaaminen on tehty opettajalle mahdollisimman helpoksi • kokeista löytyy nyt useita zippejä, jotta eri opettajien on helppo tunnistaa oma ryhmänsä Abitissa • sekä A- että B-tason koe sisältää studiolaatuisen videotehtävän • kokeet vastaavat sekä ulkoasultaan että tehtävätyypeiltään nykyistä yo-koetta • kuuntelujen ja videotehtävien toimivuus on testattu, ja ne on tehty uuden Abitti-formaatin mukaisesti Tuote toimitetaan linkkinä tilaajan sähköpostiin. Hinta: 150 e Lisätiedot ja tilaukset: www.suomenruotsinopettajat.fi/

4/2020

SAKSA

30 Jahre Mauerfall -paketti sisältää mm. lisenssit lyhytelokuvaan ja sarjakuvaan. Hinta: 65 e Kielioppipaketti 100 x Grammatik – valmiita tai muunneltavia tehtäviä, jotka soveltuvat lisäharjoitteluun tai testitilanteisiin. Sisältää 100 tehtävää kieliopin eri alueilta. Mukana on kaikkien tasojen harjoituksia. Hinta: 65 e Varhentamispaketti sisältää tuntisuunnitelmia ja runsaasti leikkejä ja ideoita varhennetun kielenopetuksen tarpeisiin opetuskielestä riippumatta. Hinta: 65 e Preliminäärikokeet A- ja B-tasolle. Hinta: 55 e / koe, 95 e / molemmat kokeet Tekeillä on videopaketti ja pelipaketti. Tiedotamme uutiskirjeen ja nettisivujen kautta. Lisätiedot ja tilaukset: suomensaksanopettajat.fi/tilauslomake/

ENGLANTI

Test and Train 2020 -paketissa on jälleen monenlaisiin työtapoihin soveltuvaa innostavaa materiaalia. Abeille on englannin kieliopin keskeisimmät kohdat tiiviinä ja kattavana ”tenttinä” ja preliminäärikoe Abitissa, också på svenska. Preliminäärissä mm. studiolaatuinen video, ja yo-kokeen viimeisimmät tehtäväversiot on huomioitu. Osa koepaketin tehtävistä nyt myös sähköisenä: mm. Kahoot (ilmainen) ja reactored.com (maksullinen). Rakenneja sanastomonivalintaa on tarjolla sekä helppoina että vaativina tehtävinä. Mukana on aina tarpeelliset lähtötasotestit ja harjoitukset myös aikuisopiskeluun. Hinta: muistitikku 150 e Lisätiedot ja tilaukset: www.suomenenglanninopettajat.fi

VENÄJÄ

Venäjänopettajien oppimateriaalipaketti valmistuu vuonna 2021. Seuraa tiedottelua!

Elävöitä opetusta materiaalipakettien avulla! Esimerkiksi ruotsin videotehtävässä opiskelijat saavat kuulla, millaisiin yllättäviin tehtäviin kuvan palomies voi joutua hälytyksen aikana.

Kieliyhdistysten tiedotuksia ENGLANTI Suomen englanninopettajat ry Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland

Puheenjohtaja Päivi Koski Puh. 040 725 7971 paivi.koski57@gmail.com

Toimisto Toimistosihteeri Sirpa Taipale Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.fi www.suomenenglanninopettajat.fi

Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa lehteä Yours Truly, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien Suomen englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen. Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 17 euroa vuodelle 2020. Sivuiltamme www.suomenenglanninopettajat.fi löydät tuoreet tiedotuksemme!

YOURS TRULY 2020

Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa. Jos et ole saanut lehteä, ota yhteys toimistoon.

WE’RE ON FACEBOOK

We feature interesting articles on education and on being a teacher: www.facebook.com/suomenenglanninopettajat.

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS

Yhdistyksen vuosikokous 28.3.2020 jouduttiin perumaan kokoontumisrajoitusten vuoksi. Pidämme vuosikokouksen Jyväskylässä la 12.9.2020 klo 11–12. Paikka: Sokos Hotel Alexandra, Hannikaisenkatu 35, Jyväskylä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat kuten sääntömuutokset, vuoden 2019 toimintakertomus ja tilit, vastuuvapauden myöntäminen, vuoden 2021

toimintasuunnitelma ja talousarvio, päätetään jäsenmaksun suuruus sekä valitaan osa hallituksen jäsenistä erovuoroisten tilalle. Tervetuloa!

YO-PISTEITYSOHJEET

Syksyn pisteitysohjeet toimitetaan kevään pisteitysohjelistalla olleille jäsenillemme automaattisesti ilman eri tilausta. Muista kuitenkin ilmoittaa yhdistykselle muuttunut sähköpostiosoitteesi! Tilausohjeet uusille tilaajille: Pisteitysohjeet toimitetaan sähköpostitse. Toimita sähköpostiosoitteesi yhdistykselle osoitteeseen english@suomenenglanninopettajat.fi viimeistään viikkoa ennen koetta. Laita viestin otsikoksi Yo-pisteitysohjeet. Muistathan tarkistaa, että jäsenmaksu on maksettu, sillä pisteitysohjeet toimitetaan vain jäsenmaksun maksaneille.

YO-KOULUTUSTA

Pidämme seuraavan yo-koulutuksen la 12.9. klo 12–16 Jyväskylässä Sokos Hotel Alexandrassa, Hannikaisenkatu 35. Koulutuksessa keskitytään aineiden arviointiin. Lue ohjelma ja muut tiedot kotisivuiltamme. Yhdistyksen vuosikokous pidetään ennen yo-koulutusta klo 11–12.

AMMATILLINEN KOULUTUS

Koulutus järjestetään yhdessä Suomen Ruotsinopettajien kanssa la 14.11. Espoon Hanasaaressa. Seuraa ilmoituksiamme.

AMERICAN STUDIES KEVÄÄLLÄ 2021

American Studies 2021 suunnitellaan pidettäväksi Lahdessa ensi keväänä. Seuraa ilmoittelua.

ETELÄ-AFRIKAN KOULUTUSMATKA KESÄLLÄ 2021

Jouduimme perumaan kesälle 2020 suunnitellun Etelä-Afrikan matkan, ja järjestämme vastaavan, noin 13 päivää kestävän opintoja koulutusmatkan Etelä-Afrikkaan kesäkuun 2021 alussa.Tarkoituksena on tutustua paikalliseen koulutukseen, opetukseen, elämäntapaan ja luontoon. Keräämme ilmoittautumiset ja ennakkomaksut jo syksyn aikana, koska hotellit ja lentoyhtiöt edellyttävät ennakkomaksut maksettavaksi ajoissa varauksen vahvistamiseksi. Alustava ohjelma ja ilmoittautumisohjeet tulevat kotisivuille. Seuraa kotisivujemme tiedotteita.

COMPETITION FOR STUDENTS / OPPILASKILPAILU

Sketch video competition. Huom! Kilpailuaikaa on pidennetty syyskuun loppuun! We invite students from all school levels to take part in a sketch video competition. The categories are primary school (alakoulu), middle school (yläkoulu) and secondary school (lukio ja ammatillinen toinen aste). The subject and the genre are free. Let your imagination ﬂy and express something fun or touching in English. Give your video a catching name. Remember to give credit to all team members on the video. The videos can be made at home or at school. Maximum length of video: 2–3 min. Teachers are asked to choose a maximum of ﬁve videos. Please place your video on a public platform (e.g. YouTube, Vimeo, Dropbox) and send us a link to it: english@ suomenenglanninopettajat.fi. Suomen englanninopettajat ry reserves the rights to use the videos in our webpages, courses and seminars. The competition closes on 30th September 2020. Prizes will be awarded to the best video in each category.

MATERIAALIA MYYNNISSÄ www.suomenenglanninopettajat.ﬁ

TEST AND TRAIN 2020

Mukana on jälleen innostavaa materiaalia, joka soveltuu monenlaisiin työtapoihin. Abeille on englannin kieliopin keskeisimmät kohdat tiiviinä ja kattavana ”tenttinä” ja preliminäärikoe Abitissa, också på svenska. Preliminäärissä mm. studiolaatuinen video, ja yo-kokeen viimeisimmät tehtäväversiot on huomioitu. Osa koepaketin tehtävistä nyt myös sähköisenä: mm. Kahoot (ilmainen) ja reactored.com (maksullinen). Rakenne- ja sanastomonivalintaa on tarjolla sekä helppoina että vaativina tehtävinä, ja mukana aina tarpeelliset lähtötasotestit sekä harjoitukset myös aikuisopiskeluun. Hinta 150 e muistitikku.

BUBBLY

Bubbly tarjoaa runsaasti käytännön puhetilanteita kätevästi muistitikulla. Ne voi monistaa, heijastaa suoraan luokassa tai jakaa sähköisesti opiskelijoiden laitteisiin tarpeen mukaan. Materiaali on suunniteltu erityisesti yläkoululaisille, mutta se sopii myös lukion alkuun. Paketti sisältää haus-

koja ja mutkattomia suullisia harjoituksia, joissa on kuvitetut ja muokattavat pohjat ratkaisuineen (directions, describing things, at a restaurant, making appointments, buying tickets, describing a person, meeting people, travel, explanations, reasons why, health issues, booking a hotel room, reading dates, reactions). Hinta 60 e.

VOCATIONAL BASICS

Tehtävä- ja ideapaketti ammatillisen toisen asteen kaikille opintoaloille. Opettajakohtainen muokattava materiaali kattaa vieraan kielen opintojen pakolliset 3 ospia ja tarjoaa rungon valinnaisiin opintoihin. 120 e.

JUHLAPYHÄT – KULTTUURITIETOUTTA JA HUPIA

Monipuolinen, oppijoita aktivoiva materiaali muistitikulla, alakoululle oma ja yläkoululle ja toiselle asteelle oma. Hinta 46 e alakoululle, 56 e yläkoululle ja toiselle asteelle.

POWER GRAMMAR

Animoidut ja aktivoivat kielioppidiat suullistavine harjoituksineen yläkoulun tarpeisiin – sopii myös lukioon perusasioiden kertaamiseen sekä ammatilliselle 2. asteelle. Materiaali muistitikulla. Hinta 75 e.

THE BEST OF TEST AND TRAIN VOL 2

Huolellisesti valikoidut 100 sivua 2000-luvun Test and Train -paketeista: parhaat luetunymmärtämiset ja kattavat kielioppitehtävät ratkaisuineen tyylikkäästi stilisoidussa paketissa. Helppo monistaa heti käyttöön englannintunneille tai muokata haluamallesi sähköiselle alustalle (Socrative, Edmodo ym.). Hanki pedagogisesti mietityt harjoitustehtävät helpottamaan työtäsi. Hinta 55 e.

YO-PISTEITYSOHJEET

Onko ylioppilaskirjoitusten pisteitysohjeita hukassa? Ei hätää, sillä nyt saat yhdellä muistitikulla kaikki ohjeet vuosilta 1997– 2019, niin syksyt kuin keväät, kuuntelut ja kirjalliset. Hinta vain 15 e.

IT’S SO SIMPLE

Materiaalipaketti peruskoulusta lukioon siirtyville opiskelijoille, joilla on vaikeuksia englannin perusrakenteissa. Voidaan käyttää niveltämiskurssilla tai tukiopetusmateriaalina. Kerrataan perusasioita ja harjoitetaan sanastoalueita, joita tulee vastaan lukion ensimmäisen vuoden kursseilla.

4/2020

Lisäksi paketissa on ohjeita ja ehdotuksia kuunteluharjoituksiksi ja luetunymmärtämisharjoituksia. Monistepaketin hinta 55 e.

TEST AND TRAIN 2019

Paketissa ajatuksena on toiminnallinen oppiminen. Aikamuotoja voi harjoitella kaksipuolisilla korteilla. Paketissa myös Alias-korttipohja sanalistojen opetteluun. Uutena harjoitustyyppinä on 10 lyhyttä informatiivista videota, joissa on taustamusiikki ja tekstitys. Videoissa on hyödyllistä faktaa positiivisella ja yleissivistävällä otteella, ja niihin on tehty kivoja erilaisia tehtäviä mm. numeraaleista ja kansallisuussanoista. Paketissa on myös aina tarpeellinen ja kätevä lähtötasotesti. Sanaston syventämiseen ja harjoitteluun on koottu aihepiirisanastoista erilaisia tehtäviä, joilla on hyvä päivittää osaamistaan. Paketissa on myös näppärä tentti, jossa pähkinänkuorellinen tärkeää pureksittavaa. Preliminääri kuvineen ja videoineen on tuttuun tapaan Abitissa. Preliminärprovet är också på svenska. Paketti kiteyttää olennaisimman kieliaineksen tukemaan käytettäviä kirjasarjoja; rakenneja sanastomonivalintaa on tarjolla sekä helppoina että vaativina tehtävinä. Harjoitukset sopivat hyvin myös aikuisopiskeluun esim. itseopiskelumateriaaliksi tai YKI-kielikokeeseen valmistautumista varten. 150 e muistitikku.

TEST AND TRAIN 2018

Paketti sisältää monipuolista materiaalia lukion englannin tarpeisiin, mm. koko kieliopin kattavan kertausosion abeille tentittäväksi ja preliminäärikokeen kuunteluineen Abitti-versiona. Prelissä on nyt myös videokuuntelu ja edelliskevään yo:n mukaisia tehtäviä. Preliminärprovet också på svenska. Kaikki Test and Train -paketin sisältämät harjoitukset voi siirtää koulunne käyttämään sähköiseen oppimisympäristöön. Mukana on myös sananmuodostusta ja hauskoja idiomitehtäviä. Don’t miss this chance! 150 e muistitikku. Tiedot muista myynnissä olevista materiaaleista löydät Yours Trulysta tai kotisivuiltamme. Seuraa kotisivujamme. Sieltä saat tarkempia tietoja englanninopettajalle tärkeistä asioista.

ESPANJA Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia

Puheenjohtaja Katriina Kurki Varapuheenjohtaja Linda Nurmi Sihteeri Iida Kallinen espanjanopettajat@gmail.com www.suomenespanjanopettajat.fi

Koronapandemian vuoksi Suomen espanjanopettajien yhdistyksen kevään tapahtumat siirrettiin syksylle. Vuosikokous järjestetään alkusyksystä ja pidetään tarvittaessa etänä tietokoneen välityksellä.

SYKSYLLE 2020 SUUNNITELTUJA TAPAHTUMIA:

• Vuosikokous • 40-vuotisjuhlat lokakuussa • Koulutuspäivä marraskuussa • Concurso de Redacción y de Creación Audiovisual -kilpailu Tarkemmat tiedot ajoista ja paikoista myöhemmin yhdistyksen www-sivuilla sekä Profesfinin kautta ja Facebookissa.

PROFESFIN-LISTA

Yhdistyksen asioista tiedotetaan pääsääntöisesti Profesfin-sähköpostilistan välityksellä. Kun haluat liittyä listalle, lähetä tyhjä viesti listalle siitä osoitteesta, johon haluat postien tulevan. Lähetä viesti osoitteeseen: profesfin-subscribe@yahoogroups.com. Muistathan ilmoittaa yhdistyksen sihteerille, jos yhteystietosi ovat muuttuneet. Seuraa meitä myös Facebookissa, Profesores de Español de Finlandia, ja Instagramissa, espanjanopettajat.

Kieliyhdistysten tiedotuksia FINSKA Finsklärarföreningen rf

Ordförande Veikko Latvakangas Tel. 040 723 3796 veikko.latvakangas@edu.grankulla.fi Sekreterare Sara Nyholm Tel. 050 430 1073 sara.nyholm@edu.vora.fi Kassör Carola Åkerlund Tel. 041 469 7963 carola.i.akerlund@gmail.com

Hoppas ni alla haft en skön sommar efter en ovanligt tung vår och kommit bra igång med höstterminen trots omständigheterna och kan jobba under trygga förhållanden i era skolor. Det är ännu för tidigt att veta om den planerade fortbildningen och därmed föreningens höstmöte kan hållas, så håll utkik efter info! Kom ihåg att meddela sekreteraren om din e-postadress ändras! Vi informerar också via vår facebookgrupp som heter Finsklärarföreningen rf.

SUKOL kouluttaa

Syyspäivät Vaasassa 2.–3.10.2020 Oppimisen aivotietoa -tilaisuudet Helsingissä, Oulussa ja Tampereella syyslukukaudella Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.sukol.ﬁ/ koulutus hanna.laitvirta@ sukol.fi

ITALIA Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia Puheenjohtaja Silvia Pina pina_silvia@hotmail.com

Sihteeri Anni Lähteenmäki anni.lahteenm@gmail.com Rahastonhoitaja Cecilia Cimmino ceccim@utu.fi italianopettajat.fi

TÄYDENNYSKOULUTUS

Italianopettajien täydennyskoulutuspäivä järjestetään tänä vuonna lauantaina 3.10. Koulutuksen teema on sanasto ja oman oppimateriaalin luominen: Il lessico (ri) trovato: l’uso dei materiali autentici per l’acquisizione del lessico. Luennoitsija on Matteo Santipolo Padovan yliopistosta. Merkitsethän päivämäärän jo kalenteriisi! Päivitämme lisätietoja kurssista ja sen toteutustavasta Facebook-sivuillemme ja kotisivullemme.

DIALETTI D’ITALIA: LA RICERCA CONTINUA

Lauantaina 7.11.2020 klo 11.00–12.30 Silvio Cruschina Helsingin yliopistosta pitää luennon aiheesta Dialetti d’Italia: la ricerca continua. Luento pidetään tilanteen mukaan joko Zoom-luentona tai Italian kulttuuri-istituutissa.

LE PIAZZE INVISIBILI

Osoitteessa https://www.piazzeinvisibili. com/ on mahdollista tutustua 21 Italian piazzaan, 40 kirjailijan ja valokuvaajan kertomana! Luettavana myös englanniksi.

YHDISTYKSEN JUHLAT

40-vuotisjuhlamme on siirretty koronavirustilanteen vuoksi myöhemmin päätettävään ajankohtaan. Informoimme jäseniämme, kun tiedämme, milloin voimme järjestää juhlat. Buon rientro al lavoro a tutti!

RANSKA Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande Puheenjohtaja Eija Raitala Puh. 040 537 3829 presidente.apff@gmail.com

Sihteeri Veera Toivonen Puh. 050 462 9199, info@apff.fi

Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.fi apff.fi

YHDISTYKSEN KOULUTUSPÄIVÄ 5.9.2020

Yhdistys järjestää etäkoulutuksen Zoomyhteyden välityksellä 5.9.2020. Koulutuksessa on ajankohtaista asiaa Ranskasta ja keskustelupajat erikseen lukioon sekä A1ja B2-ranskan opetukseen peruskoulussa. Koulutus maksaa 20 euroa. Lue koulutuksen sisällöstä www.apff.fi ja ilmoittaudu mukaan: info@apff.fi.

PRELIKOKEET A- JA BRANSKAAN

Suositut yo-prelimme saivat jatkoa! Olemme tehneet täysin uuden prelikokeen lukion A- ja B-ranskaan. Se on yhteensopiva uusimman Abitti-version kanssa. Yhden kokeen hinta on 100 euroa, ja kaksi saa hintaan 150 euroa. Koe toimitetaan sähköisenä tai USB-tikulla, molemmat sisältävät kokeen pdf-tiedostona sekä zip-tiedostona, josta se on helppo ladata Abittiin. Koe sisältää kuullunymmärtämisharjoituksia, videoklippejä, tekstejä, rakenneja kirjoitusharjoituksia, uusia tehtävätyyppejä unohtamatta. Tilaukset suoraan SUKOLin toimistoon: tiina.eraheimo@sukol.fi. Det har kommit en ny version av vårt populära preli-paket! Vi har gjort nya preliminära studentprov i både A- och B-franska. Ett prov kostar 100 euro och för båda tillsammans fakturerar vi 150 euro. Proven levereras elektroniskt eller på en USB-minnespinne och finns både som

Päivitä jäsentietosi Muista pitää jäsentietosi ajantasaisina! Vain siten voit varmistaa, että saat Tempus-lehden kotiin kuljetettuna ja muuta ajankohtaista tietoa SUKOLista. Sähköpostiosoitteeksi kannattaa ilmoittaa osoite, joka on käytössäsi aina riippumatta siitä, missä työskentelet tai opiskelet. Muistathan päivittää myös koulutusastetiedot. Voit kätevästi tarkistaa ja päivittää omat tietosi SUKOLin jäsensivuilla: > Kirjaudu jäsensivuille osoitteessa www.sukol.fi > Valitse jäsensivujen yläpalkista ”Omat tiedot” > Tarkista, että osoite ja muut tiedot ovat ajan tasalla > Jos haluat päivittää tietojasi, paina ensin ”Muuta”-painiketta > Tietojen päivittämisen jälkeen muista painaa ”Tallenna” Lisätietoja ja neuvoja: tiina.eraheimo@sukol.fi p. 040 487 3608

pdf-fil och zip-fil, som enkelt laddas upp på Abitti. Provet innehåller hörövningar, videoklipp, texter, strukturövningar och skrivuppgifter, inklusive nya uppgiftstyper. Beställningen görs direkt till SUKOL genom att skriva till tiina.eraheimo@sukol.fi.

KIELIOPPIPAKETTI

Voit edelleen tilata myös tuhdin sähköisen kielioppipaketin, joka sisältää ranskan kielioppiharjoituksia kaiken tasoisille opiskelijoille pdf-muodossa. Kieliopissa on keskitytty erityisesti haastavaan kieliainekseen ja verbiharjoituksiin, paketin 300 sivun valikoimasta opettaja voi helposti valita mieleisensä tehtävät. Kielioppi sisältää sekä täysin uutta materiaalia että kielioppitehtävien parhaimmistoa 2000-luvulta. Hinta on 50 euroa. Tilaa se SUKOLista tiina.eraheimo@ sukol.fi. Ni kan ännu beställa det kompletta grammatikpaketet (pdf), som innehåller grammatikuppgifter för alla nivåer. Paketet är över 300 sidor där de finska delarna är översatta till svenska. Ni hittar garanterat det ni letar efter i grammaväg! Det finns nya uppgifter men också de bästa ur materialpaketen från 2000-talet. Priset är 50 euro. Beställ det från SUKOL, tiina.eraheimo@sukol.fi. Liity Ranskan instituutti Suomessa -sähköpostilistalle. Liittymällä postituslistalle saat Instituutin tiedotteita suoraan sähköpostiisi: http://www.france.fi/ Kannusta nuoria Ranskaan opiskelemaan. Uusi nettisivusto opinnoista Ranskassa on avautunut: https://www.finland. campusfrance.org/ Ranskan kulttuuriministeriön #culturecheznous-verkkosivusto tarjoaa kaikenikäisille ranskalaiseen kulttuuriin liittyvää verkkomateriaalia: https://www.culture.gouv.fr/Culturecheznous

RANSKALAISIA SUUNTAVIIVOJA -TAPAHTUMAA ON SIIRRETTY VUODELLA

Ranskan kielen ja kulttuurin avoin seminaari Ranskalaisia suuntaviivoja tarjoaa tilaisuuden kuulla suomalaisten vaikuttajien ja eri alojen asiantuntijoiden keskustelevan ranskan kielen merkityksestä ja omasta suhteestaan ranskaan käyttökielenä. Kalenteriin voi merkitä jo: la 20.3.2021. Paikkana Keskustakirjasto Oodi, Regina-sali, Töölönlahdenkatu 4, 00100 Helsinki.

4/2020

ONNISTUNEITA KOKEMUKSIA?

Mietimme jatkuvasti tapoja kannustaa nuoria opiskelemaan ranskaa ja muita kieliä. Haluaisimme koota oppilaiden menestystarinoita. Ilmianna yhdistykselle entinen oppilaasi, joka on menestynyt ranskan kielen kanssa elämässään, esim. opinnoissa ja työelämässä.Tarvitsemme positiivisia esimerkkejä. Viestit puheenjohtajalle sähköpostilla. Merci!

RANSKANMAIKAT VIESTII

Kotisivumme www.apff.fi lisäksi saat ajankohtaista tietoa sosiaalisen median välityksellä: Tule tykkäämään Association des Professeurs de Français de Finlande -sivustosta Facebookissa ja Instagramissa tai seuraa @ranskanmaikat-viestejä Twitterissä.

RUOTSI Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf Puheenjohtaja Satu Pessi Puh. 040 531 4937 pessisatu@gmail.com

Toimisto Toimistonhoitaja Elina Piirainen Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 09 875 2084 ma–to klo 10.00–15.00 svenska@suomenruotsinopettajat.fi www.suomenruotsinopettajat.fi www.facebook.com/ruotsinopettajat

Yhdistyksen kevätkokous peruuntui koronaepidemian vuoksi, ja se pidetään yhdessä syyskokouksen kanssa la 14.11.2020 Hanasaaressa syyskoulutuspäivän yhteydessä. Tarkemmat tiedot seuraavassa Tempuksessa ja mm. sähköpostilistalla. Syyskoulutus toisen asteen ammatillisen koulutuksen opettajille yhdessä englanninopettajien kanssa la 14.11.2020 Hanasaaressa. Samassa yhteydessä yhdistyksen kevät- ja syyskokous. Lisätietoa

Kieliyhdistysten tiedotuksia myöhemmin kotisivuillamme ja sähköpostilistalla.

YO-PISTEITYSOHJEET

SRO:n jäseninä olevat lukion ruotsinopettajat saavat yhdistykseltä edelleen tarkemmat mallivastaukset kuin YTL:n sivuilla olevat Hyvän vastauksen piirteet. Syksyn ruotsin yo-koe pidetään maanantaina 21.9. ja pisteitysohjeet tulevat intraamme illalla 22.9. Jos olet uusi jäsen tai uusi pisteitysohjeiden tilaaja, lähetä sähköpostiosoitteesi viimeistään viikko ennen koetta osoitteeseen svenska@suomenruotsinopettajat.fi merkillä ”Pisteitysohjeet”. Varmista, että SRO:n jäsenmaksusi on silloin maksettu.

ACTIONTRACK

ActionTrack-mobiilipelisovellukset ovat SRO:n jäsenten käytössä lukuvuoden 2020–2021. Peleissä kerrataan B-ruotsin sanastoa ja rakenteita lähinnä 7.–9.-luokkalaisille, osa tehtävistä sopii myös kertauksena lukion 1. vuosiluokalle. Uutuutena pakopelit.

PROV- OCH ÖVNINGSPAKET FÖR GYMNASIET 2020 Ks. tuotekuvaus sivulta 30 ja tilaa tuote kotisivuiltamme. Hinta 150 euroa.

POSTITUSLISTAT / TUNNUKSET INTRAAN

Olethan mukana myös ruotsinopettajien postituslistalla, joka on nopein viestintäkanavamme jäsenillemme Facebookin ohella. Tunnukset jäsenintraamme lähetetään mm. kilpailujen yhteydessä uutiskirjeissämme. Uudet jäsenet lisätään listalle ilman eri pyyntöä, mutta varmistat mukanaolosi lähettämällä viestin henkilö- ja kouluastetiedoin osoitteeseen svenska@suomenruotsinopettajat.fi. Muista ilmoittaa SRO:n toimistoon, jos sähköpostisi muuttuu, vaikka olisitkin tehnyt muutoksen jäsenrekisteriin. Seuraa myös kotisivujamme, Facebook-sivuamme ja Instagram-tiliämme.

GYLLENE KLUBBEN

10-vuotias seniorikerhomme on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille. Kerhon jäsenmaksu on 18 euroa. Myös yhdistyksen aktiivijäsenet voivat osallistua kerhon tapahtumiin, jos niissä on tilaa. Kerhon jäsenkirjeet ja muuta lisätietoa kotisivuillamme.

SVENSKA NU

Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa Svenska nu tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja. Tutustu verkoston toimintaan, ohjelmatarjontaan ja oppimateriaaleihin kotisivulla, Facebookissa ja Instagramissa: www.svenskanu.fi, www.facebook.com/SvenskaNu, www.instagram.com/svenskanu/

SAKSA Suomen Saksanopettajat ry Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband

Puheenjohtaja Kirsi Aaltonen-Kiianmies Kukkaniitynkatu 1, 33710 Tampere Puh. 050 591 1614 kirsi.aaltonen-kiianmies@tuni.fi Toimisto Sihteeri Nicole Myyryläinen c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.fi

VENÄJÄ Suomen venäjänopettajat ry Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii Puheenjohtaja Taina Lento Puh. 040 737 7509 taina.lento@eduvantaa.fi

Sihteeri Suzanna Huhtala sihteeri.venajanopettajat@gmail.com

Rahastonhoitaja Tarja Brask Puh. 044 560 0695, tarja.brask@sulo.fi www.suomenvenajanopettajat.fi

Digikirjauutuus liike-elämän saksaan!

www.suomensaksanopettajat.fi

PELIPAKETTI

Kaipaatko kevennystä tunneille mutta samalla hyötyä oppimisen kannalta? Syksyllä tulossa myyntiin Saksanopettajien pelipaketti, josta löydät peli-ideoita, muunneltavia pelipohjia, toiminnallisia pelejä ja leikkejä. Pelata voi millä kouluasteella tahansa!

TAG DER DEUTSCHEN SPRACHE 2020 – MESSE UND FORTBILDUNGSTAG

Entgegen früherer Ankündigungen muss der Tag der Deutschen Sprache am 26.9., angesichts wieder steigender Coronafallzahlen, in diesem Jahr leider ausfallen. Wir bemühen uns zumindest einige der geplanten Workshops virtuell anzubieten. Mehr dazu via den Newsletter. Wir wünschen allen einen guten und gesunden Start ins neue Schuljahr!

UUTUUS

• Tavoitetasona on B- ja C-tason kielitaitovalmius liike-elämän monipuolisiin viestintätilanteisiin. • Digikirja soveltuu niin itsenäiseen kuin ohjattuun opiskeluun. • Opiskelijan käytettävissä ovat äänitteet. • Interaktiivisista tehtävistä opiskelija saa heti palautteen osaamisestaan.

Tutustu ja tilaa koekäyttö! shop.edita.fi/koekaytto TILAUKSET JA LISÄTIEDOT opettajapalvelu@edita.fi puh. 020 450 010 shop.edita.fi/oppiminen