Issuu

COMMUNICATING IN DIVING

The Most COllllllon Handsigns PART 15

2. Gimme five.

1. Trust me, I know.

3. I really hope North is this way.

4. Use Suunto. fOR MORE INFORMA TION

BE NEFITS I FUNCTIONS

Instead of guessing where North is, you can use the new Suunto 09 down there. It is the first dive computer. in the world to integrate a DIGITAL COMPASS and WIRELESS TANK DATA RECEPTION . In addition your \ Suunto 09 offers SUUNTO RGBM with gas switching and deep stop option and a possibility to ANALYZE, SIMULATE AND COMPARE YOUR DIVE INFORMATION ON A pc. 50, take a look (one should be enough, the display is quite largel .

contact your local Suunto dealer or check wwwsuunto .com

UUNTO

1 2 2

Maski kohti Keniaa Alkusyksystä Itä-Afrikan riutoille saapuvat jättiläismäiset valashait.

Tehoa maskiin! Piilolinssit silmissä ei ole aina helppo sukeltaa. Silmälasejakaan ei voi sukeltaessa käyttää. Miksei siis laittaa vahvuuksia maskiin?

Perheharrastus Sukellusseura tarjoaa aktiivista menoa uimataidottomista lapsista aina puoliammattilaisuuteen saakka.

26 Puruvedelle! Regu kuntoon 28 Puruvesi on monipuolinen sukelluskohde.

Regulaattorin huollon aakkoset

Ulapalla Vedenalainen maailma toimii kirjojen ja nyt myös elokuvan näyttämönä.

10 12

Seurassa

Kurssilla

Polyteknikkojen Kupla ei puhkea!

Kuvassa Kuvienkäsittely viimeistelee onnistuneen VA-kuvan. Myös amatöörin kannattaa opetella kuvan käsittelyn alkeet. jotta lopputulos olisi paras mahdollinen.

Kokkolan Merisaukot ottivat osaa Punaisen Ristin defibrillaatiokurssille. Tavoite oli kohentaa jäsenistön sukellusturvallisuutta entisestään.

Liitossa

Norppa

Lue. mitä Liitossa tapahtuu .

Raumalla jä~estetti i n vauhdikas Norpparalli.

Pakina Toimittaja ja maankuulu humoristi Markus Kajo kertoo harrastuksestaan.

Sukella turvallisesti Lisenssivakuutus korvaa tapaturmat, jotka sattuvat sukelIusten aikana, sukelluskursseilla, kilpailuissa ja niihin liittyvillä matkoilla. Vakuutus on voimassa kaikilla vesillä kotimaassa ja ulkomailla. Lisenssivakuutuksen voivat ottaa Sukeltajaliiton jäsenmaksun maksaneet sukeltajat. Edullinen lisenssivakuutus kattaa snorkkelisukelluksen, vapaasukelluksen, laitesukelluksen sekä paineilmalla että seoskaasulla, räpyläuinnin, uppopallon, sukelluskalastuksen, vedenalaisen valokuvauksen ja sukellussuunnistuksen.

Turvaa tulevat sukelluksesi - ota lisenssivakuutus. Saat sen liiton nettisivujen kautta osoitteesta www.sukeltaja.fi. Sukeltajan lisenssivakuutus on voimassa missä päin maailmaa tahansa samoin edellytyksin kuin Suomessa [korkeintaan 3 kk:n pituisilla matkoilla). Myös sukeltajantaudin vaatima painekammiohoito kuuluu korvattaviin vahinkoihin.

SukeItaja .Julkaisija Sukeltaja liitto ry. Radiokatu 20, 00093 SLU puhelin (09) 3481 2258 taksi (09) 3481 2516 office@sukeltaja.fi www.sukeltaja.fi To iminnanjohtaja Sari Nuotio puhelin (09) 3481 2257 sari.nuotio@sukeltaja.fi Koulutuspäällikkö Mika Rautiainen puhelin (09) 3481 2569 mika.rautiainen@sukeltaja.fi Nuorisopääll ikkö Heli Laukkarinen puhelin (09) 3481 3190 heli.laukkarinen@sukeltaja.fi Asiakaspalvelu Riku Verkkomäki puhelin (09) 3481 2258 office@sukeltaja.fi Pääto im ittaja Jouko Laitinen jouko.laitinen@sukeltaja.fi T oi m itu s sihteeri ja juttutarjoukset Leena Koivumäki leena.koivumaki@sukeltaja.fi Ilmoitus myynti Veli-Matti Korpp~Tommola puhelin (09) 2751 306 gsm 050 5840 156 vm.kt@kolumbus.fi Ti lauks et ja o soitteenmuutok s et kestotilaus 12 kk/ 25 eur www.sukeltaja.fi office@sukeltaja.fi puhelin (09) 3481 2258 To im itus ja u lk o a s u Mel Press oy Mikonkatu 18 B, 00100 Helsinki puhelin (09) 2525 0250 taksi (09) 2525 0251 into@mcipress.fi www.mcipress.fi Kannen k u va Jukka Rapo

Reilu peli

Odotamme, että meitä kohdellaan elämässämme tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Edellytämme, että muut noudattavat samoja yhteisiä sääntöjä kuin me. Ajatuksena tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus tuntuu ilman muuta selvältä, mutta onko se niin? Käytännön elämässä peli ei olekaan aina niin reilua kuin haluaisimme. Avaimet ovat kuitenkin meillä. Jos tosissam me haluamme jotain, niin sen myös saamme. Pienin askelin. Toteutetaan reilua peliä ensin omassa seurassamme. Tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus on helpointa toteuttaa harrastuksissa, koska siellä asiat jo yleensä ovat hyvällä mallilla ja ainakin kaikki ovat yhtä mieltä reilun pelin tarpeellisuudesta. Sukeltajaliitto on mukana kattojä~estömme SLU:n (Suomen Uikunta ja Urheilu) Reilu-Peli ja Hyvä Seura -hankkeessa. Ajatuksena on ottaa Uitossa ja seuroissa toiminnan kaikilla tasoilla huomioon Reilun Pelin päämäärät. Eettiset tavoitteet on jo sisällytetty Uiton toimintaan mm. sukelluskoulutuksen eettisten sääntöjen ja Lasten ja nuorten toiminnan eettisten sääntöjen muodossa. Usäksi Reilu Peli ajatusta luennoidaan kaikilla Uiton järjestämillä kursseilla. Tätä kautta sanomaa on tarkoitus levittää myös seuroihin, mutta vasta seurojen oma panos tuo lihaa luitten ympärille tässä asiassa. Reilun Pelin toteuttaminen kannattaa aloittaa seurassa tilaamalla SLU :lta Reilu Peli- ja Hyvä Seura-aineisto sekä tutustumalla Sukeltajaliiton omiin eettisiin ohjeisiin. Materiaaliin tutustumisen jälkeen kannattaa seuran hallituksessa keskustella ja kartoittaa ne kohdat seuran toiminnassa, joissa on tässä suhteessa hiomisen varaa. Tässä seuran jäsenten ajatukset ovat tärkeitä, sillä he ovat mukana toiminnassa juuri siellä, missä pelisääntöjä - hyviä ja huonoja - sovelletaan. Sen jälkeen voidaankin päättää ne toimenpiteet, joilla seuran toimintaa voidaan suunnata Reilun Pelin tavoitteita vastaavaksi. Elämässä on haasteita - onneksi.

Ilm oitu s a ineistot ilmoitukset@mcipress.fi Pa inat u s Punamusta Oy

ISSN 1237- 1688 44. vuosikerta

C opyright © MCI Pres s o y Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä materiaaleista. Sukeltaja ilmestyy 5 kertaa vuodessa.

»: »:

Hyvää sukelluskesää Jouko Laitinen

päätoimittaja

JJ L

o -l C (f)

7 • j\)

o o U1 (f)

C A

m r -l

» L »

Shadow Divers Robert Kurson

Steve Zissoun vedenalainen maailma The Life Aquatic -nimellä Holly-

Shadow Divers on erään-

woodissa tuotettu parituntinen filmi

lainen sukelluskirjallisuuden

on hauskuuttanut jo monia sukeltajia

Da Vinci -koodi. Kirja pääsi

suomalaisissa elokuvateattereissa.

vuonna 2004 nopeasti

Maaliskuisten ensinäytäntöjen jälkeen

ilmestymisensä jälkeen

levitys lienee tämän lehden ilmestyes-

bestseller-listoille, ja

sä käynnissä Helsingin ulkopuolella-

« 0.... «

elokuvasopimuskin

kin. Hakukoneilla elokuvan englannin-

....J ....J

....J

::J

8 L[)

tehtiin saman tien.

kielinen DVD-versio löytyy nyt myös

Robert Kurson on ki~oittanut

kirjan toimittajan ammatti-

nettikaupoista. Suomalaiseksi nimekseen

taidolla. Vuonna 1991 New Jerseyn ranni-

Jacques Cousteauta parodioiva tuo-

kolta löytyneen 2. maailmansodan aikai-

tos on saanut Steve Zissoun veden-

Tutkimusalus Calypson kopio Belafonte kuvausten aikana Italiassa, mukana sukellusvene ja helikopteri.

sen saksalaisen sukellusveneenhylyn

alainen maailma. Elokuvan on ohjannut

henkilöllisyyden seitsemän vuotta kestäneen selvitystyön tarinaa lukee kuin paras-

Wes Anderson ja pääosassa esiintyy tunnettu amerikkalaisnäyttelijä Bill Murray.

fonte seilaa pitkin merta, ja kuvausryhmä tallentaa filmille toinen toistaan oudompia tutkimus-

Valkokankaalla Calypso-aluksen kopio Bela-

o o

takin salapoliisiromaania. Silminnäkijähaas-

Suureita osin kohtaukset on kuvattu Rooman

tattelut, arkistotutkimukset, väärät

eteläpuolella Italiassa syksyllä 2003. Asiasta oli

retken vaiheita. Meno on hulvatonta ja sen

C\I

johtolangat ja hylystä löytyneet todistus-

artikkeli Sukeltaja-lehdessä vuosi sitten.

verran yliampuvaa, että taiteellisena tuotteena

•

kappaleet johtavat sukeltajat lopulta oikeil-

Zissou-filmiä ei voi kehua .

tivaaleilta, joilla merentutkija Zissou kertoo te-

dan historiaa ki~oitetaan loppujen lopuksi

keillä olevasta elokuvastaan Jaguaarihai. Muita

kin on varsinkin, jos on seurannut televisiosta

« J «

uusiksi.

....J

Filmi lähtee liikkeelle San Remon elokuvafes-

le jäljille, ja pieni kappale 2. maailmanso-

Tarinan sukellusosuus puolestaan on

Hauskaa tämän parodian katsominen kuiten-sa~aa

elokuvan keskeisiä elementtejä ovat Zissoun

Cousteaun Merten salaisuudet

julkisuudessa tuntemattoman, todennäköisen

1980-luvuilla. Samoin auttaa Cousteaun kulissien

1970- ja

harvinaisen melodraamaattinen: useita

pojan Ned Plimptonin ilmaantuminen kuvioihin

takaisen elämän tuntemus. Vaikka filmissä ei ve-

·w

kuolemantapauksia, hajonneita avioliittoja,

sekä Zissoun kilpailu menestyksestä toisen me-

den alla paljon aikaa vietetäkään, elokuvan jälkeen

alkoholismia, kilpailevien sukeltajaryhmien

rentutkijan Alistair Hennesseyn kanssa.

sukeltaja tuntee silti nostalgista tyytyväisyyttä.

::J

vihanpitoa jne. Muutamia vuosia sitten il-

(j)

Teksti ja kuva Erkki Siirilä

mestynyt Bernie Chowdhuryn Viimeinen sukellus keskittyi kahden tapahtumiin osallistuneen sukeltajan kuolemaan, mutta Shadow Divers käsittelee kaikkia salape-

Irmeli, Antero ja muut kahdeksanjal kaiset

räisen sukellusveneen ympärille kiertyneitä ihmiskohtaloita huomattavasti mielenkiin-

Merimaailma Sea Lifen tämän vuoden uusi

toisemmalla tavalla. Toki Viimeinen sukel-

näyttely on nimeltään Mustekalojen maailma.

lus kärsi myös ala-arvoisesta suomennok-

Näyttelyssä on tällä hetkellä viisi erilaista pääjal-

sesta, ja täytyykin toivoa, että jos Shadow

kaislajia: helmivene, meritursas Antero, siniren-

Divers joskus suomennetaan, tehtävään

gastursas, pikkumyskitursas sekä yli kolmemet-

palkattaisiin oikea ammattilainen.

riseksi kasvava jättiläistursas Irmeli.

Suomalaisen lukijan silmään eniten

Irmeli ei ensialkuun kuulosta Kanadan Tyy-

Shadow Divers -kirjassa särähtää merkilli-

nenmeren rannikolta saapuneelta jättiläistursaal-

nen hylkyrosvouksen ja soolosukeltami-

ta. Itse asiassa tursas nimettiin alkujaan sen

sen ihannointi. Sukelluskulttuuri, turvalli-

pyydystäneen sukeltajan mukaan, mutta lonke-

suusajattelu ja hylkysukeltajan etiikka .

roiden rakenteen perusteella keskenkasvuinen

New Jerseyn vesillä poikkeavat selvästi-

Philip osoittautui todennäköiseksi naaraaksi, jo-

kin siitä, mihin meillä on totuttu. Parisu-

ten nimi vaihtui Irmeliksi. Philipin itsensä kerto-

keltamisesta ei ole tietoakaan, puhumat-

man mukaan jättiläistursaan pyydystäminen ei

takaan tekniikkasukelluksesta tutusta

aina suju ongelmitta: Irmeli käyttelee sujuvasti

tiimiajattelusta.

kaikkia kahdeksaa imukupein varustettua jal-

Kaiken kaikkiaan kyseessä on kuiten-

kaansa, joten maski ja annostin lähtevät ahdis-

kin hyvin kirjoitettu, arvoituksellinen ja jän-

telijan kasvoilta ilman varoitusta. Tursailla on

nittävä tosi elämän seikkailukertomus.

myös vahvat papukaijan nokkaan muistuttavat

Teksti Mika Rautiainen

leuat, joita on syytä varoa.

Teksti Markus Dernjatin

I Leväsiira Idotea baltica Mikä voisi olla mitättömämpi eläin, vähemmän silmiinpistävä rantaveden ruskeiden rakkolevien seassa, mutta silti niin mielenkiintoinen? Aina vain syvemmälle painuu sukeltaja, yleensä jollekin ahtojäiden säästämälle hylylle, vaikka Itämeren elävin vyöhyke ulottuu harvoin yli kuuden metrin syvyyteen. Rakkolevävyöhyke kätkee sisäänsä leväsiiran maailman, josta kertovat mm . levien nakerretut varret. Leväsiira tosin viettää nuoruusvaiheensa vesirajan rihmalevävyöhykkeessä, ja se, joka tuntee leväsiiran ekologiaa aavistaa, mikä merKitys sillä on koko levävyöhykkeen eliöyhteisölle. Leväsiiralla saattoi olla sivu rooli tarinassa "Mihin katosivat rakkolevät BO-luvun alussa?". Rehevöityminen nimittäin lisää rihmalevien kasvua, ja rehottavan lastenkamarinsa ta~oaman ravinnon turvin leväsiiran

nuoruusvaihe voi hyvin. Runsastuvat aikuiset iskevät leukansa lopulta rakkoleviin, jotka kärsivät jo valmiiksi niiden päällä rehottavista rihmalevistä sekä samentumisen aiheuttamasta valomäärän vähenemisestä. .. Reilun kahden sentin mittaiseksi kasvavan leväsiiran näkeminen tuo mieleeni ennenaikaisesti edesmenneen Helsingin yliopiston hydro biologian dosentin Heikki Salemaan (1949-2001), innoittavan opettajan ja leväsiirojen ystävän, jonka kursseille rantavyöhykkeen tutkimiseen riitti hyvin pelkkä muoviämpäri, puukko ja vanha spagettiseula. Salemaan näin viimeisen kerran alkukesällä 2001 Tvärminnen biologisen aseman vesillä, sukeltamassa leväsiiiroja Granbuskenin ja Långskärin rannoilta, polvensyvyisestä vedestä.

Teksti Markus Demjatin

» »

r r

9 • 1\)

o o 01 (f)

C /\

--1

» c..... »

<t: (J) (J)

<t: II ::J W (J)

10 L{)

o o C\J

•

Polyteknikkojen Kupla ei puhkea! Espoon Otaniemen Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan sukelluskerho Kupla on poikkeuksellisen aktiivinen. Sen toimintaan liittyy perinteisen sukellus- ja uppopallotoiminnan lisäksi kiinnostus sukelluksessa käytettävään teknologiaan, varusteiden rakenteluun ja teekkarikulttuuriin. Kuplan perusti aikoinaan joukko laitesukelluksen peruskurssin käyneitä teekkareita, joilta puuttui oma kerho. Teekkarien sukelluskerhon perustaminen oli tähän puutteeseen luonnollinen ratkaisu. Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan eli TKY:n suojissa toimi muutenkin lukuisia yhdistyksiä muun muassa urheilun, kulttuurin ja ammattiaineiden parissa. Vuosien saatossa Kuplasta on kasvanut monipuolisia palveluita jäsenilleen tarjoava sukelluskerho. Viime syksynä 10.10.2004 seura täytti 25 vuotta. Kuplan 25-vuotista taivalta vietettiin parinsadan juhlijan voimin, teekkarihengessä tietenkin. Kuplan jäsenistössä on tätä ny-

kyä teekkareiden lisäksi monia valmistuneita. Myös jokunen humanistikin on liittynyt seuraan. Seura tarjoaa mainiot puitteet jäsenilleen. Kuplan venekalustoon kuuluu kaksi avovenettä s/t Monsteri ja m/c Hinkki. Molempiin veneisiin mahtuu noin kahdeksan sukeltajaa. Jäsenistön käytössä on 12 kappaletta vuokralaitepaketteja. Pullojen täyttöä varten on kaksi omaa kompuraa. Toimintaa ylläpidetään tekemällä aktiivisesti talkootöitä. Kuten muillakin seuroilla jo pelkkä toiminnan ja kaluston ylläpito vaatii paljon aktiivisuutta koko jäsenistöltä. Kerhotila Kuplakammio sijaitsee Otaniemessä TKY:n tiloissa. Ylioppilaskunnan antama tuki onkin olennaista sukelluskerhon toiminnalle.

Aktiivista koulutustoimintaa Koulutustarjonnan vuosittaiseen vakio-ohjelmaan kuuluvat kaikki peruskurssit ja Nitroxkurssi. NAUI:n myötä erikoiskurssien tarjonta tullee lisääntymään. Koulutuksessa on tehty

myös yhteistyötä muiden seurojen kanssa ja kurssitarjonnan lisääntyessä yhteistyö kuulostaa entistäkin houkuttelevammalta. Sukellustoiminnan pääpaino on avovesikaudella lähes joka viikonloppu jä~estettävissä leireissä. Perinteiseen sukellussuunnitelmaan kuuluu leirejä ympäri Suomen rannikkoa Kotkasta Poriin asti. Myös sisämaahan tehdään muutama reissu vuodessa. Leiripaikat valitaan yleensä hyvien hylkykohteiden läheisyydestä. Tukialusreissut ja majapaikkoihin tukeutuvat leirit pois lukien majoittuminen tapahtuvat teltoissa. Trangia ja makkipakki ovatkin hyvin tuttuja kaikille kuplalaisille. Vuoden pääleiri on heinäkuun alussa järjestettävä Utön leiri, jolle osallistuu vuosittain noin 80 sukelluskerhon jäsentä eli kupleroa tai kupleriittaa. Park Victory eli Parkki onkin leirin suosion johdosta seuran ehkä merkittävin sukelluskohde. Leirien lisäksi jä~estetään yksittäisiä päiväkeikkoja. Coolaroo ja Gustav Adolf ovat Helsingin edustan kohteista suosituimmat. Porkkalan edustalla

! on myös useita Kuplan suosikki kohteita. Ulkomaanreissuja jä~estetään talvisin innostuksen mukaan. Kevättalvella 2005 tehtiin esimerkiksi kaksi liveboard-reissua Punaiselle merelle. Kuplalla on ollut jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan yhteistyötä No~assa Trondheimissa toimivan NTNU:n (Norges teknisk-naturviteskapelike universitet) Dykker Gruppan kanssa. Syksyisin kuplalaiset lähtevät No~aan Finnedykketille sukeltamaan näiden Trondheimin "teekkarisukeltajien" kanssa. Tammikuussa norjalaiset tekevät vastavierailun Suomeen Kuplan järjestämän AD-henkisen Kaapelikonferenssin merkeissä.

Kuplastandardi on varustepakki Kuplalaisten käyttämä tyypillinen varustepaketti on muuttunut paljon historian aikana. Varusteissa ja laitekokoonpanoissa puhutaankin aktiivikupleroiden parissa "kuplastandardista". Tekniikkasukeltaminen on luonnollisesti osa teekkarisukeltajien toimintaa. Vedenalaisteknologia ja sen kehittäminen kuuluu olennaisena osana sukeltavien teekkarien kiinnostuksen kohteisiin. Lähes kaikilla aktiivikupleroilla on itserakennettu kanisterivalo joko halogeeni- tai HID-valopäällä. Lamppuja rakentaa joka talvi innostunut joukko kuplalaisia. Teetettäessä lampunosia yhteistilauksilla saadaan osien hinta pysymään järkevällä tasolla. Kuplalaiset ovat tehneet lamppujen lisäksi aikojen saatossa erinäköisiä projekteja, joista voi mainita esim. viistokaikuluotaimen ja sukellustietokoneen. Itse rakenneltaessa sukellusturvallisuu-

Veden alla unohtuvat kuplalaisten tenttipalneet.

Ainakin kelTan vuodessa Kupla sukeltaa Utön saaristossa sijaitsevalle Park Victoryn hylylle

teen vaikuttavien varusteiden laadusta ei kuitenkaan tingitä. Oma kategoriansa on silti myös hupimielessä rakennetut halvoista ja yksinkertaisista osista valmistetut "Biltema-härvelit". Näistä omaperäisimmille on oma kiertopalkintonsa, Ropellipalkinto. Uppopallo on merkittävä osa Kuplan toimintaa. Joukkue pelaa mukana mestaruussarjassa. Syksyisin järjestetään uppopallokurssi, jolla pyritään saamaan uusia lajista kiinnostuneita mukaan toimintaan. Vapaasukellustoimintakin on pyörähtänyt Kuplassa käyntiin ja ensimmäinen vapaasukelluskurssi pidettiin kevättalvella. Harjoitushallinamme toimii Otaniemen lähellä sijaitseva Tapiolan uimahalli. Viime vuoden Kupla on ollut Tapiolan uimahallin remontin takia evakossa Leppävaaran uimalassa. A1lasvuorojen suhteen yhteistyötä on tehty myös muiden pääkaupunkiseudun sukellusseurojen kanssa. Teekkarikulttuurin kautta myös After Divetoiminta on tärkeä osa Kuplaa. Talvikaudella sukellustoiminnan ollessa vaisumpaa seuran henkeä pidetään yllä eriaiheisilla sauna- ja Kammioilloilla. Kuplan Suurjoulut ovat vuoden AD-toiminnan kohokohta kiertopalkintojen ja arvonimien jakotilaisuuksineen. Olennainen osa kuplan AD-toimintaa on Ruusu-peli. Pelin säännöt jätettäköön lukijalle arvoitukseksi. Osana Wapun viettoa kuplalaiset käyvät kellumassa ihmismassojen keskellä Havis Amandan altaassa skumppaa nautiskellen.

(J)

:rJ

» (J) (J)

11 • N

o o CJl (J)

C /\

m r

-1

» » L

Mikko Auromaa kuvat Tomi Salo

Sääntö numero yksi:

KOHDE ESILLE! Digikuvien käsittely ei ole vaikeaa. Kuvakäsittelyn perusteet kannattaakin opetella, vaikka vasta aloittelijakuvaaja olisikin.

12 LO

o o

(\J

• (1')

« J «

1-.J

W ~

::J (f)

Vedenalaiskuvauksen haasteellisuus syntyy olosuhteista veden alla. Valon määrä vähenee, kunnes punaiset ja keltaiset värisävyt häviävät lopulta kokonaan. Vesi itsessään vähentää näkyvyyttä, ja vedessä leijuva sakka sumentaa kuvaa. Ihmisen näkö osaa kompensoida puutteita näkymässä, mutta kamera ei. Valokuvien käsittely pimiön keinoin on tuttua kuvaamisen alkuajoista lähtien. Kuvankäsittelyohjelmat ovat poistaneet kemikaalihöyryt ja nopeuttaneet kuvan muokkaamista. Vaikka ohjelmat mahdollistavat mahdottomankin, kuvaajan on harkittava, haluaako hän palauttaa kuvaan näkemänsä vai luoda manipuloimalla kokonaan uusia elementtejä, joita alunperin kuvassa ei ollut. Kuvan perussäädöillä pyritään tuomaan kuvan kohde hyvin esille. Kyse on siis samasta asiasta, mitä kuvatessa tehdään valaistuksella, syväterävyydellä ja sommittelulla. Olennaisin asia vedenalaiskuvan käsittelyssä on kuitenkin havaita, että käsittelyn kohteeksi otetun kuvan on syytä olla teknisesti melko onnistunut. Tärähtänyttä tai kokonaan väärin vai otettua kuvaa ei voida kuvankäsittelyllä parantaa.

Alkuperäinen kuva (vas) on hiukan lattea ja sävyiltään punertava kameran valkotasapainosäädön oHua väärä salamakuvaukseen.

Ohjelmat Kuvankäsittelyohjelmien ammattilaistyökalu on Adoben Photoshop, josta juuri julkaistiin CS2versio. Photoshop mahdollistaa kuvan käsittelyn lisäksi kuvan julkaisukuntoon muokkauksen, kameran raakakuvien käsittelyn ja monien laajennusten - pluginien - käytön. Kaikenkattavuus näkyy sekä hinnassa että laiteresurssien tarpeessa. Harrastajalle CS2:sta edullisempia vaihtoehtoja ovat Photoshop Elements ja Paint Shop Pro. Molemmilla voidaan digitaalista kuvaa käsitellä varsin kattavasti. Kokonaan ilmainen on avoimen koodin Gimp, jonka saa myös Unux-alustalle. Kameroiden mukana tulee muitakin kuvankäsittelyohjelmia, joissa ei kuitenkaan välttämättä ole kovin tehokkaita työkaluja värien tai valoisuuden säätämiseen. Hyödyllisemmiksi ne voivat osoittautua kuvien selauksessa ja arkistoinnissa.

L.:~g;;;;;;2'!......

______--==--________..J

RAW-formaatin käyttö antaa hyvät mahdollisuudet säätää sekä värejä että kuvan kontrasteja. Kuvan valkotasapaino saadaan helposti kohdalleen valitsemalla pipettityökalulla pinta, joka kuvaajan mielestä pitäisi näkyä neutraalin harmaana. Tällöin koko kuvan värit korjataan. Vastaavanlainen säätö voidaan tehdä JPEG-kuvalle Photoshopin levels-näytön harmaalla pipetillä tai Paint Shop Pro:n värikorjaustyökalulla.

Kuvaa voi parantaa myös sommittelultaan. Kuvan rajausta veden alla haittaavat etsimen rajoitukset ja kuvaajan asento. Kuvan kääntäminen ja turhien reunojen poisrajaaminen tuottavat näyttävämmän lopputuloksen. Photoshopissa molemmat toimet tehdään samalla kertaa crop- eli rajaus-työkalulla.

1I ........ _ . ' .. _ .. IIIIA.!_._ _ • _ _ _ . . _ _ _ L.... _ . _ _ • _

Kontrastia ja valoisuutta säädetään levels-säädön hlstogrammin avulla. Kaavio esittää pikselien määrän nIIden kirkkauden mukaan. Vasemmalla ovat tummimmat sävyt ja oikealla vaalelmmal Levels-säädöllä asetetaan kuvan tummimmat tallentuneet sävyt esitettävän kuvan mustaksi ja vaalelmmat kuvan kirkkaimmiksi kohdiksl. Tämä tehdään siirtämällä nuolia histogrammin alalaidassa kaavion ääripäiden kohdalle.

Terävöittäminen on toimi, jolla lisätään kontrastia pintojen rajapinnoissa. DigItaalInen kuva on aina hiukan liian pehmeä. Terävöitys voidaan tehdä jo kamerassa, mutta lopputulos on parempi, jos kuva jätetään kamerassa rauhaan ja terävöitys tehdään vasta muun kuvankäsIttelyn lopuksi.

~~ccial=~e::;;=====~==~=====::!

Herkän filmin rakeisuus, diglkennon kohina tai jopa veden hiukkasia voidaan poistaa kohinan poistoohjelmilla, esimerkkeinä vaikkapa Neat Image tai Nolse Nlnja. Näidenkin käytössä on rajolttauduttava sopivaan tasoon, jotta kuvasta ei tule muovlmaisen puhdas.

Jos kameralla voidaan ottaa kuva raakamuodossa, raw-formaatissa, kuvaan jää enemmän informaatiota jälki käsittelyä varten. Rawkonversio-ohjelma antaa mahdollisuuden käyttää tätä materiaalia. Kameran mukana tulee yleensä yksinkertainen raw-konvertteri tai sellaisen voi hankkia erikseen, esimerkkeinä vaikkapa C1 tai Bibble. Photoshop CS ja Elements 3 sisältävät myös raakakuvien käsittelyn. /\ C

Säätömahdollisuudet Kuvan valoisuutta voi säätää monilla työkaluilla, mutta yleensä miellyttävimmän tuloksen tuottaa koko kuvan kontrastin säätö levels- eli tasotsäädöllä. Tällä säädöllä voidaan ottaa käyttöön kuvan koko esitettävissä oleva valoisuusalue. Vedenalaiskuvien värisäädöillä pyritään yleensä tuomaan esiin veden vihreyden seasta kohteiden oikea väri. Vaikka kuva olisi otettu salamankin avulla, vesi muuttaa pintojen värejä. Värikorjauksiin nopein keino on pyrkiä löytämään kuvasta neutraalin harmaa pinta ja säätää sen avulla muut värit kohdalleen. Terävöittäminen ja kohinanpoisto ovat tavallaan toisilleen vastakkaisia toimenpiteitä. Molemmista toimenpiteistä on hyötyä vedenalaiskuvissa. Terävöittäminen korostaa kohteen ääriviivoja ja yksityiskohtia. Kohinanpoisto taas pyrkii poistamaan kuvan rakeisuutta, kohinaa ja jopa veden hiukkasia. Teksti ja kuvat Olli Rinne

Onnistuneen kuvan abc • Kuvankäsittely ei tee ihmeitä. Alkuperäisen kuvan on oltava laadukas, jotta sitä voisi parantaa. • Vesi ja valaisun vaikeudet pienentävät kuvan dynamiikkaa. Levels-säätö on tehokas keino palauttaa sitä. Raw-kuvaus antaa lisää mahdollisuuksia kaivaa hämärästä yksityiskohtia esille. • Syvälläkin on värejä. Pyri vangitsemaan ne valaisemalla tai pitkillä valotusajoilla. Saat vihreyttä pois kuvankäsittelyssä. • Veden alla rajaus ei aina onnistu. Käsitellessäsi kuvaa, mieti voiko kuvaa parantaa poistamalla turhia reunoja tai kääntämällä kuvaa. • Kuvankäsittelyn lisäksi huolehdi myös, että digitaalinen kuvasi on säilötty turvallisesti. Tee kaksoiskappaleet alkuperäisestä kuvasta ja kirjaa jonnekin ylös, mitä kuva sisältää. Näin löydät onnistuneen kuvasi vuosienkin päästä.

< }>

(f) (f)

13 • 1\)

o o U1 (f)

C /\

,-i }>

Väestö:

Valtion nimi: Itsenäistynyt: Valtiomuoto: Valtion päämies: Pinta-ala: Asukasluku: Pääkaupunki:

Kenian tasavalta (Republie of Kenya) 12.12.1963 Monipuoluejärjestelmän mukainen tasavalta Presidentti Emilio Mwai Kibaki (30.12.2002-) 582 646 km2 Noin 31 ,1 miljoonaa (2002) Nairobi (noin 2,5 miljoonaa asukasta)

Kielet: Uskonnot: Pääelinkeinot: Vientituotteet: Valuutta: Ilmasto:

Aikavyöhyke: Sähkövirta: Liikenne:

Suurin osa bantuja - suurimmat heimot: klkuju (21 %), IUhya, (14 %), luo (13 %), kamba (11 %) ja kalenjln (11 %); lisäksi mm. maasaita (1,6 %) sekä aasialaista, arabialaista ja eurooppalaista väestöä Viralliset kielet englanti ja suahlli, joiden lisäksi useita heimokieliä KIistittyjä, muslimeja, luonnonuskontojen harjoittajia sekä hinduja Maatalous, puuvillan viljely, turismi Kahvi, tee, ananas, pavut ja muut viljelykasvit Kenian shillinki (KES, Ksh), Joka jakautuu 100 centiksi Trooppinen, kuuma ja kostea; ylängöillä kuuma ja kuiva; pitkät sateet maalis-toukokuussa, lyhyet sateet marras-joulukuussa; kuuminta tammi-helmikuussa GMT +3 tuntia (Suomen talviaikaan 1 tunti edellä, kesäaikaan sama aika kuin Suomessa) 240V Vasemmanpuoleinen

(f)

VIHJEITÄ MATKALLE

C /\

Veden lämpötilat vaihtelevat syyskuun 25°C:sta aina maaliskuun 29°C:een. Vedenlämpötilat pysyvät samana aina 70 m:n syvyyteen asti. Paras sukellusaika on lokakuusta huhtikuuhun, jolloin näkyvyys vaihtelee 10-30 m, saarien ympärillä saattaa olla jopa 50 m. Jokien lähistöllä planktonimäärät (tästä Itä-Afrikka on tunnettu) vähentävät näkyvyyttä huomattavasti. Huonointa aikaa tulla sukeltamaan on pitkien sateiden aikaan (maaliskuun lopusta toukokuun loppuun), jolloin näkyvyydet laskevat rajusti. Tähän aikaan sadevedet tuovat runsaasti lietettä rantavesiin. Huhtikuusta lokakuuhun kaakkois-monsuunit tuovat lämmintä vettä Indonesiasta eteläisen päiväntasaajanvirran mukana. Marraskuusta maaliskuuhun vallitsevat koillis-monsuunit (KaskasO, jotka yhdistyvät päiväntasaajan vastakkaisen virran kanssa, jolloin Itä-Afrikan virta muuttuu. Vedenalainen fauna muuttuu runsaaksi ja lajirikkaudessa on selkeä muutos. Uudet lajit asettuvat rannikolle ja pysyvät aina tuulien muutokseen huhtikuuhun saakka. Yleisesti Itä-Afrikassa pärjää hyvin 3 mm:n troplikkipuvulla. Lämpimien vesien aikaan (29°C) ei ole epätavallista nähdä sukeltajia kokonaan ilman sukelluspukua. Hanskoja ei näissä vesissä yleensä tarvitse, mutta niitä on hyvä pitää suojaksi. Nousu veneeseen tapahtuu usein tikkaIIta. Sukellusvarusteiden ostaminen on Keniassa mahdollista, mutta ei erityisen halpaa. Kaikki varusteet ovat tuontitavaraa. Pullojen venttiilit ovat useimmiten (DIN) sankaliittimiä. Kaikki vedenalaisen

materiaalin kerääminen on kielletty. Erityisesti suojelualueilla se on rangaistava teko. Muista, että lähteminen sisämaahan (eslm. safarO tarkoittaa nousua vuoristoon. Vältä sukelluksla juuri ennen lähtöä. Parhaat näkyvyydet (15-25 m) ovat marraskuusta helmikuuhun. Pltkälahkeisia housuja ja pitkählhaisia paitoja on hyvä pitää Iltaisin mahdollisten hyttysten varalta. Hyttysiä ei kuitenkaan koskaan ole niin paljon kuin Suomen Lapissa kesäaikaan ja ne esiintyvät pääaSiassa iltaisin ja öisin. Kenia on malaria-aluetta, joten malarialääk/tystä suositellaan!

Juomarahat Juomarahakäytäntö on Afrikassa hyvln yleinen. Juomaraha muodostaa usein pääosan palvelualaIla toimivien palkasta. Juomarahan tai palvelurahan suuruus on 10 % laskun summasta ja se annetaan vain, jos palvelu on ollut hyvää. Hyvä kuljettaja/paikallinen opas sekä hotellien laukunkantajat on tapana palkita juomarahalla.

sao Matkasekkejä ja tunnetuimpia valuuttOja vaihdetaan hotelleissa ja pankeissa.

Passi ja viisumi Passin on oltava voimassa vielä kuusi (6) kuukautta Keniasta poistumisen jälkeen. Keniaan tarvitaan myös viisumi, joka saadaan ja maksetaan maahan tultaessa, passintarkastuksen yhteydessä (50 USD).

Terveys Suurin osa Itä-Afrikasta kuuluu malaria-alueeseen, joten malarianestolääkltys on suositeltavaa. Myös keltakuumeja NB-hepatiittirokotusta suositellaan. Matkailijan perusrokotukset ovat jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotukset, Joiden on myös syytä olla kunnossa. Terveysasioista, rokotukslsta yms. saa hyvää tietoa myös Kansanterveyslaitoksen (KTl) Internet-sivuilta www.ktl.fi (kohta: Matkailijan terveysopas).

Matkavaluutta Kenian valuutta on shillinki (KES). Paras matkavaluutta on euro. Periaatteessa ravintolat ja kaupat ottavat vastaan vain Kenian shillinkejä, mutta nykyään joissakin paikoissa voi maksaa myös euroilla ja dollareiila. Kansainväliset luottokortit käyvät lähes kaikkialla maas-

Nettisivut www.divinginkenya.com www.lonelyplanet.comldestinationslafrlcalkenya www.sataocamp.com

» '»

"riiii;i;&~~..ilitnib_m parissa aikoi jo 11111O-1uvulla.

TEHOA ASKI P e n a--

näkövirheitä. sukeltajan .ei kannata korjata, mutta JO turvallisuuden takaamiseksi täytyy riittävä näkökyky varmistaa myös veden alla. Vesi asettaa tosin näönkorjaamiselle ehtonsa, sillä sen ja ilman taitekertoimet ja tiheydet eroavat toisistaan. -1

-1

TEKSTI

KUVAT

MERJA TERVO

RAIMO lAITINEN

- 1960- ja 1970-luvuilla keinot olivat vielä aika erilaisia. Linssit kitattiin sukellusmaskiin kanadabalsamilla, hän muistelee. - 19S0-luvun taitteessa tulivat markkinoille ensimmäiset teollisesti valmistetut. vahvuuksilla varustetut maskit. 1970-luvun lopussa teimme myös sukeltajille suunniteltuja piilolasikokeiluja, mutta tarpeeksi hyvää ratkaisua ei löytynyt.

Ratkaisu sukellustavan mukaan Tiesitkö, että sukellusmaski voidaan rakentaa korjaamaan näkö aivan •

kuin silmälaseissa? Optikko Raimo Laitinen Mikkelin Silmäasemalta on

Sukellustapa vaikuttaa, mitä ratkaisutapaa näönkorjaukseen käytetään . Vapaasukelluksessa, kun maskiin ei voi puhaltaa ilmaa paineen tasaami-

aktiivinen sukellusharrastaja ja maamme johtavia vedenalaisen näkemisen

seksi, voidaan käyttää esimerkiksi niin kutsuttua f1uid goggles -laseja. Ne

asiantuntijoita. Hän on tehnyt jatkuvaa kehitystyötä vedenalaisen näkemisen parissa 1960-luvun puolivälistä lähtien, jolloin hän valmistui optikoksi.

näyttävät pitkälti normaaleilta uimalaseilta, mutta vedestä johtuva refraktiovaje korjataan erittäin voimakkailla pluslinsseillä. Sukeltamaan lähdettäessä

m (fJ

--l --l

m -<

(fJ (fJ

21 Ensimmäiset vahvuuksilla varustetut sukellusmaskit tulivat Suomeen 197D-luvulla. Uimalaseihin laitetaan yleensä vain kaukokorjaus. Maskeja saa myös kaksitehoisina.

• f\)

o o CJl (fJ

C /\

f1uid gogglesit täytetään fysiologisella keittosuolaliuoksella tai piilolasien huuhtelunesteellä. Näin ei voi muodostua alipainetilaa. Laitesukelluksessa, tavallista maskia käytettäessä näön korjaus voidaan tehdä joko piilolaseilla tai silmälasien tapaan rakennetulla sukellusmaskilla. - Uimalaseja ja maskeja on saatavina valmiina plus- ja miinuslaseina O,5:n dioprian välein. Niin sanotut RX-linssit esimerkiksi hajataitteisuuden ko~aamiseksi joudutaan valmistamaan yksilöllisesti taittovirheen mukaan. Silloin linssit liimataan maskin tai uimalasien sisäpintaan, Laitinen kertoo. Ikänäköisille voidaan valmistaa RX-linssejä myös kaksitehoisina. Tällöin maskin kokonaishinta nousee yli 300 euron. Vakiovahvuuksilla maskin hinta on sen sijaan noin 150 euroa. Normaalin maskin alla voidaan käyttää myös piilolaseja, mutta vaarana on, että ne huuhtoutuvat pois.

Uusia ratkaisuja markkinoille Markkinoille tulevassa uusimmassa ratkaisussa käytetään hyväksi veden taittovoimaa. Maskissa on tietty kaarevuus, joka muodostaa veden taitekertoimen kanssa linssin. Näin silmän taittovirhe yhdessä nestelinssin kanssa muodostaa uuden linssijärjestelmän. Kohteet veden alla näkyvät oikean kokoisina ja oikealla etäisyydellä. Näkökenttä tulee tämän myötä yhtä laajaksi kuin pinnan päällä. Tavalliselle sukellusharrastajaJle tämä ei kuitenkaan ole välttämättä paras ratkaisu. Suurimman hyödyn saavat todennäköisesti luola- ja hylkysukeltajat: kun näkökenttä laajenee uuden, veden taittovoimaa hyväksikäyttävän ratkaisun myötä lähes samaksi kuin se on ilman maskia, erityisesti ahtaissa paikoissa sukeltamisesta tulee entistä turvallisempaa.

--l

» Lp

Sukellusseurat tarjoavat aktiivista vesimenoa perheen ja äiti Tiina ovat perheen ainoat jäsenet, jotka eivät ole

jokaiselle jäsenelle. Kuusihenkinen Rytkösen perhe on loistava esimerkki. Perheen neljästä lapsesta kolme on Keski-Uudenmaan Sukeltajien toiminnassa innokkaasti

\...t:.tH~e!lki-ULldenrrlaan

mukana. Eikä sukelluskoulutus tai vauvauintikaan ole

ak1:iivi:se!l~

Sukeltajien toiminnassa mukana.

- Nuorimmainen on vielä niin pieni. Mutta kuka tietää, kun hän niin ehkä lähden muiden kanssa hallille uimaan, Tiina Rytkönen perustelee.

perheelle vierasta. Kuusihenkisen Rytkösen perheen kaapeista pursuavat räpylät ja snorkke-

"Pomppiminen on parasta!" Rytkösten perheen innostus vesIIiikuntaan sai alkunsa isän sukellusharras-

lit. Perheessä on neljä aktiivista, eri-ikäistä vesiliikunnan harrastajaa. - Ikä tai uimataito ei harrastamista rajoita, sillä seurassa vesiurheilua voi

tuksesta. Isän esimerkkiä seuraten perheen jälkikasvu on innostunut ve-

harrastaa monessa muodossa, perheen isä Markku Rytkönen perustelee.

dessä peuhaamisesta oikein tosissaan.

Hän on ollut mukana Keski-Uudenmaan Sukeltajissa muutaman vuosikymmenen ja kertoo olevansa myös aktiivisukeltaja. Vanhin lapsi Tero (9) on ahkera norppalainen. Anniina (7) ja Riku (6) kuuluvat Markun kanssa perhesukellusryhmään, jota Keski-Uudenmaan Sukeltajat kutsuvat myös minikuutti-ryhmäksi. Nuorin lapsista Arttu on vasta vuodenikäinen, mutta

Mitä vedessä leikkimiseen tulee, perheen sukellusharrastajilla tuntuu olevan oma mielitekeminen: Terosta snorklaus on parasta, ja hän suorittikin S1-kurssin viime kesänä. Kurssilla hän oppi tyhjentämään muun muassa maskin ja potkimaan räpylöillä oikeaoppisesti. Anniina tykkää "aarteenetsinnästä" eli altaan pohjalla makaavien esineiden sukeltamisesta

maan Sukeltajissa. Seura on eräs pystyy ta~oamaan jokaiselle jotakin. Man(]c~lIIs:uUlJet nitroksisukeltajakurssiin. edelleenkin perheen yhteistä vapaa-aikaa määrittelee meri tai on päästävä mahdollisimman usein ja mahdollisimman - Kesäisin vietämme viikonloput merellä aina kun vain mo,nrllrollicl" nä sukellan seurakavereideni kanssa ja lapset snorklaavat sekä uivat. Kesällä on tarkoitus lähteä kahdeksi kuukaudeksi merelle.

Seura on mukavaa yhdessäoloa Vaikka perheen äiti Tiina kuuluu omien sanojensa mukaan huoltojoukkoihin, perheen yhteinen harrastus antaa hänelle myös paljon. Seuran toiminnassa on mukana monia erittäin hyviä perhetuttuja, joiden lapset kuuluvat Rikun ja Anniinan lailla seuran kuutteihin tai Teron tavoin norppiin.

Aktiivisesti juniorina

junioreita. Juniorijäsenille tässä seurassa tarkoitetut ryhmät ovat nimeltään minikuutti-ryhmä, kuutit, joka on myöskin seuran oma nimi ty!~orille norppalaisille, norpat, hylkeet ja junior scuba-ryhmä. Porrastus on harkittu siten, että harrastus opettaa jatkuvasti uusia taitoja turvallisesti. Kolmivuotias perhesukellusryhmäläinen ei voi nousta norppiin, vaikka hänen taitonsa olisivat kuinka erinomaiset.

Anniinan uimataito on kehittynyt sukellusseurassa hyvälle tasolle. Maski tyhjäksi, suukappale kohdalleen ja Tero on valmis snorklaamaan.

24 LD

o o C\I

•

« « ""')

-1 W

Keski-Uudenmaan Sukeltajien perhesukellussryhmässä 3-6-vuotias lapsi tutustuu snorkkelivarustukseen ja sukeltamisen alkeisiin yhdessä vanhempansa kanssa. Kun perhesukellusryhmässä lapsen ei tarvitse olla vielä uimataitoinen, vanhemman pitää olla mukana jo turvallisuussyistä. - Lapset tykkäsivät perhesukeltamisesta valtavasti. Leikkiratojen ja erilaisten tehtävien teemat vaihtuivat joka kerta, mikä vaati järjestäjiltä paljon. Teemoja saattoi olla vaikka Nemon etsintä tai viidakkoseikkailu, Markku kertoo. Keski-Uudenmaan Sukeltajissa voi perhesukellusryhmästä siirtyä kuutteihin, joissa toimitaan jo ilman vanhempia. Edelleen leikki säilyy keskeisenä opetuksen muotona, mutta kuuteissa tarkoitus on jo opetella uinnin ja snorkkelisukelluksen alkeita. Norpat harjoittelevat perusvälinein sukellustaitoja unohtamatta erilaisia pelejä ja leikkejä. Varsinaiselle laitesukelluskurssille saa osallistua jo 12vuotiaana. Norpissa haJjoitellaan myös pelastustoiminnan alkeita ja uintia. Terosta parasta norppailua ovat kuitenkin leikkimieliset kilparadat ja snorklausharjoitukset.

:::J (f)

Vauvauinnista laitesukellukseen Sukeltaminen on elinikäinen harrastus. Mutta mitä missäkin iässä on Sukeltajaliiton suositusten mukaan lupa tehdä? Vauvauinti Vauvauinti on tar1<oitettu 3 kk-1 -vuotiailie ja heidän vanhemmilleen. Vauvauinnin tar1<oitus on tutustuttaa vauva veteen ja tarjota vauvalIe iloisia kokemuksia veden parista. Tärkeitä seikkoja ovat myös perheen yhteinen tekeminen, vesileikin ilo ja vauvauinnin vauvan terveyttä ja motoriikkaa edistävät seikat. Perhesukellusryhmä Perhesukellusryhmään kuuluvat 3-6 -vuotiaat sukeltajan alut ja heidän vanhempansa. Perhesukellusryhmässä lapsen ei tarvitse vielä osata uida. Yhdessä vanhemman kanssa ha~oitellaan sukeltamisen ja uinnin alkeita, pelastamista ja pelastautumista vedestä sekä tutustutaan snorkkelisukellusvarusteisiin. Norppa

Norpat ovat 7-15 -vuotiaita lapsia ja nuoria. Norpissa opetellaan leikin varjolla snorkkelisukellusta sekä harjoitellaan perusvälinein sukeltamisen perustaitoja. Koska norppalaisten ikähaarukka on suuri, on osa liiton jäsenseuroista jakanut ryhmän kahteen osaan: nuorien kanssa harjoitellaan perusasioita ja teini-ikäisten kanssa tehdään vaativampia harjoitteita. Norpan taitorata -testin läpäisseet saavat Norppasukeltajakortin.

Snorkkellsukelluskurssi Ohjattu snorkkelisukellustoiminta on tar1<oitettu uima taidon omaaville ilman yläikärajaa. Snor1<laustaitojaan voi syventää snorkkelisukelluksen jatkokurssilla. Laitesukelluksen peruskurssi Peruskurssilla opetellaan laitesukeltamisen perustiedot ja -taidot, joita laitesukeltaja tarvitsee sukeltaakseen turvallisesti 15 metriin. Kursseille osallistuminen edellyttää 12 vuoden ikää. Laitesukelluksen Jatkokurssi Laitesukelluksen jatkokurssi antaa valmiudet sukeltaa 15-30 metriin. Eräs kurssille osallistumisen ehdoista on kansainvälisesti hyväksytyn sukelluskoulutusjärjestön perustason laitesukelluskortti . Laitesukelluksen syventävä jatkokurssi Laitesukelluksen syventävällä jatkokurssilla perehdytään sukelluksen teoriaan. Kurssi antaa hyvän pohjan kouluttajakoulutukseen pyrkivälle. Eräs kurssille osallistumisen ehdoista on kansainvälisesti hyväksytyn sukelluskoulutusjärjestön jatkotason laitesukelluskortti. Tämän lisäksi Sukeltajaliiton jäsenseurat järjestävät erilaisia laitesukeltamiseen liittyviä erikoiskursseja.

m (j)

I I

»:

- SeaeSub Diamond lee kuivalla jäätymissuojana varustettu regu - SeacSub Sorius octo - SeaeSub Pro-2konsoli- (paine/syv) - SeaeSub ProLift-liivi. (pakettihinta ei sis. säiliötä)

25 • 1\)

o o (J1

(JJ

Sisarusten kanssa samassa altaassa leikkiminen on Rikusta vesi-iloa parhaimmillaan.

- Kun tehdään kaikkia kivoja leikkejä ja temppuja, hän perustelee. Perheen pienemmille sukellusseuran jäsenyys sopii jo siinäkin mielessä, että toiminta on hyvin leikkimielistä. Tosimielellä ei junioritoiminnassa vielä kilpailla.

Kalojen keskellä Vastaukseksi kysymykseen puuduttaako kahdesti viikossa Espoosta ajaminen Järvenpäähän uimahallille koskaan perhettä, he vastaavat että ei. Hallille on kuulema aina mukava mennä. Aina ei tosin ollut ihan näin: Tiina muistelee, kuinka perheen esikoisen Teron ensimmäinen kokemus päättyi keskeytykseen. Tarkoitus oli viedä pikkuinen vauvauintiin, mutta hän ei vedestä olisi voinut vähempää piitata. - Vauvauinti itketti enemmän kuin ilahdutti, joten lopetimme siellä käynnin, Tiina muistelee. Sen jälkeen seurasikin Teron uimakoulu. Enää vesi ei pelottanut hänta vaan pikemminkin ihastutti, joten uimakoulun jälkeen siirtyminen seuran norppiin oli selvää. Anniina ei osallistunut vauvauintiin, mutta uimakouluun kylläkin. Ja seuraavaksi uimakoulun aloittaakin sitten ilmeisesti Riku.

- Ja minä jatkan ainakin norppiin, Anniinakin tuumii harrastuksestaan. Sen sijaan Riku ei ole jatkosta niin varma. Ujosti nousevat hartiat jatkosuunnitelmia kysyttäessä kielivät vaihtoehtojen runsaudesta. Mutta Tero on ainakin ollut tyytyväinen omien sukellusta tukevien taitojen kehittymiseen. Viime kesänä suoritettu snorklauksen peruskurssi ei ollut haastavaa. -Ihan helposti opin, kun opettaja näytti, Tero tarkentaa. Hänen snorklauksen huippuhetkiinsä kuuluu ainakin viimekesäinen matka Hangon länsipuolella sijaitsevalle hylylle. Hylyn korkeimmat osat ovat lähellä veden pintaa, joten snorklaajakin saa kohteessa tuntuman hylkysukeltamiseen. Myös Anniina muistaa viimekesäisen retken Hankoon erityisen hyvin. - Näin niin monta kalaa, hän kertoo. Samoille alueille perheen olisi tarkoitus suunnata tänäkin kesänä. - Olemme kaksi kuukautta merellä. Tarkoitus olisi ehtiä käydä Ruotsissa ja kiertää Suomen rannikkoa. Ohjelmaan kuuluu ehdottomasti uintia, sukellusta ja snorklausta, Markku kertoo perheen kesäsuunnitelmista.

SeaeSub Erittäin matala ja pieni maski vap'las~IKeIlIJK: seen ja varamaskiksi. Taittuu lilteäksi! Musta silikoni. Ka/1(aistu lasi. CE-hyväksylty. Norm.hinta 49,OO.Tarj.hinta 43,00

C 7\

-i

» L »

Närpesvägen 9, 64200 NärpesiNärpiö Puh. (06) 2243590. Fax (06) 2243670 e-mail: divepoint.fi@co.inet.fi

www.dlvepolntft Eräraate Oy, Joensuu Puh. (013) 285240 Subaqua Finland, Helsinki 09-6926040,040-5613 123.

www.subaqua.fi Labden SukeUuskeskus Underwater Actions Puh. 03-733 1181,0500-437175 T:mi Kari Back, Rovaniemi Puh. 0400-396712 MMI-Service, Raabe Puh. 040-501 3365

2. MyIIJtyrliaanin hylkY! _ ~ 900 -IUVlin alussa uponnut 1). 30 m pItKä hyvin säilynyt proomu. ~et 0-8 m. AlolttellJalleJ<jn sop,1Vä hylkykohde.

5. Löuhlsaaret Ertkolsen ~talsla louhikkoisia saaria. kofite&sa fakentellla fiarjoltusrata. ~et 0-36 m.

« J «

-.J W

y: ::l (f)

--rke n Ta

ja k~iittisi~ väline sukelluksen onnistumisen kannalta on regulaattori - paineenalennin ja annostaja. Näiden tulee toimia varmasti kaikissa olosuhteissa. Regulaattori, toimiakseen luotettavasti, mekaanisena laitteena vaatii huoltoa, sekä omatoimista, että asiantuntevassa huoltoliikkeessä tehtyä. 1-

Perusteellinen huolto on aina asiantuntevan huoltoliikkeen tehtävä - pelkästään jo tarvittavan asiantuntemuksen, varaosien ja työvälineiden vuoksi. Huollossa laite puretaan täydellisesti. Samalla osat tarkastetaan ja puhdistetaan hapettumista ja liasta. Hapettumia ei poisteta mekaanisesti, koska vaarana on osien vioittuminen ja tarpeeton kuluminen, vaan hapettumat poistetaan etikkahappokyvyssä. Kaikki osat pestään ultraäänipesukoneessa. Kuivauksen jälkeen laite kootaan ja voidellaan käyttäen uusia varaosia; laitevalmistajat toimittavat vaihdettavat varaosat varaosasa~oina, jolloin sarja sisältää kaikki vaihdettavat osat. Näin huollettuun laitteeseen tulee vaihdettua kaikki kuluvat osat niiden kunnosta riippumatta. Lopuksi laite testataan ja säädetään oikeisiin arvoihin testi penkissä. Tyypillisimpiä vikoja ovat roskat annostajan venttiilissä ja annostajan kalvon vuotaminen rikkoutumisen seurauksena. Suukappale on myös usein viallinen. Paineenalentimen venttiiIin vuotaminen on myös hyvin yleinen vika. Vara-annostin likaantuu ja vikaantuu sijainnistaan johtuen herkemmin kuin varsinainen annostin. Tarkista sukelluksen aikana, että vara-annostin on kiinnikkeessään, eikä laahaa pohjassa. Puhdista ja testaa sekä varsinainen, että vara-annostin huolellisesti sukelluksen jälkeen.

Kysyttyä? Kuinka usein regulaattori tulisi huollattaa huoltoliikkeessä?

Huollon tarve riippuu luonnollisesti paljon regulaattorin käytöstä ja käyttöolosuhteista. Nyrkkisääntö: paljon sukelluksia meressä - huolto vuoden välein. Vähän sukelluksia makeassa vedessä - huolto kahden vuoden välein. Regulaattori kuitenkin on aina syytä toimittaa huoltoon, jos regulaattorissa ilmenee jotain vikaa.

Mikä vikana? Jos annostin vuotaa jatkuvasti ilmaa, syynä saattaa olla roska annostimen venttiilissä. Koeta poistaa roska suhauttamalla ilmaa pakkosyöttönapilla, kunnes vuoto lakkaa. Jos toimenpide ei auta, toimita regulaattori huoltoon.

Jos annostin vuotaa ilmaa, mutta vuoto lakkaa hetkeksi pakkosyöttönapin painalluksen -"suhautuksen "- jälkeen, syynä on todennäköisesti paineenalentimen, eli 1.asteen venttiiiin rikkoutuminen -toimita regulaattori huoltoon.

Regulaattorin kokoaminen on laitteen toiminnan kannalta huollon kriittisin valhe. 2. Huollossa regulaattori puretaan ja puhdistetaan perusteellisesti. Ursuk OY:n Reijo Virtasella on 20 vuoden kokemus sukelluslaItteiden huollosta. 3. Annostlmet kansi avattuna ja kalvo poistettuna. Tässä olisi kaivattu omatoimista huoltoa - vara-annostimen sisällä on hiekkaa. 4. Lopuksi regulaattori säädetään ja toiminta testataan testipenkissä. 5. Huollossa vaihdetaan kaikki kuluvat osat Kuvassa tyypilliseen yhden palneenalentimen ja kahden annostimen käslttävään regulaattoriin vaihdetut osat 6. Ursuk Oy:n toimitusjohtaja Marko KallIonpään (vas.) mukaan regulaattori kestää vuosikymmeniä, mikäli sitä huolletaan säännöllisesti.

o -U (j) (j)

29 • 1\)

o o 01 (j)

C /\

m r -l

» c.... »

Opi omatoimiseksi! 1. Annostimen kansi avataan ja kalvo poistetaan. 2. Sisäosa huuhdellaan ja puhdistetaan tarvittaessa vedellä ja pehmeällä sivellimellä. 3. Kalvo tarkastetaan ja annostin kootaan. Jos et osaa tehdä regulaattoriisi edellä kuvattua omatoimista huoltoa, pyydä huoltoliikettä neuvomaan, kuinka se laitteelIesi tehdään. Kun annostimen kansi ja kalvo poistetaan, nähdään onko sisälle kertynyt likaa ja ovatko osat kunnossa.

Sydänkohtauksen sattuessa avun pitää olla nopeaa Suomen Punainen Risti järjestää tavallisten ensiapukurssien ohessa myös defibrillaatiokursseja. Kokkolan Merisaukot ottivat kurssille osaa jäsenistön sukellusturvallisuuden kohentamiseksi entisestään.

30 LD

o o

C\J

• <t: J

<t: 1...J

W ~

:J (f)

Suomessa kuolee päivittäin 10 ihmistä sydänpysähdykseen. Valtaosa heistä menehtyy ennen sairaalaan pääsyä. Sydämen sähköiset impulssit muuttavat normaalin rytmin sydänlihaksen värinäksi, eikä sydän pysty pumppaamaan verta elimistölIe. Tällöin jo muutamassa minuutissa verenkierron pysähdyttyä aivojen vaurioituminen alkaa. Defibrillaatio on ainoa hoitomuoto, jolla saadaan sydänlihaksen haitallinen kammiovärinä pysäytettyä. Näin annetaan sydämen normaalille rytmille mahdollisuus palauttaa oma verenkierto. Varhainen defibrillaatio parantaa sydänpysähdyspotilaan selviämisen ennustetta huomattavasti. Jokainen minuutti sydän

pysähtvneenä vähentää potilaan selvivtymistä 5-10 prosenttia. Suomen Punainen Risti pitää tavallisten ensiapukurssien lisäksi peruselvytys- ja defibrillaatiokursseja, joissa opetetaan sydän pysähdyksen jälkeistä varhaista häJytystä eli defibrillaatiota ja varhaista puhallus-painantaelvytystä. Defibrillaatiokurssille voi osallistua kuka tahansa, joka on käynyt vähintään Suomen Punaisen Ristin elvytyskurssin tai ensiapu I -kurssin . Kokkolan Merisaukot päätti parantaa jäsenistönsä turvallisuutta sukellusreissuilla. Tarkoitus oli pitää hätäensiapukurssi, mutta pohdintojen jälkeen päätettiin pitää kaksipäiväinen hätäensiapu-defibrillaatiokurssi. Huhtikuun puolivälissä Kokkolan merisaukkoja ja -saukottaria kokoontui paikalle yli kaksikymmentä. Kurssin kouluttajina toimi Suomen Punaisen Ristin Ensiapuopettaja / ensivastekouluttaja Niklas Pohto ja palomies-sairaankuljettaja Mika Aro Kokkolan Pelastuslaitokselta.

Opetusta hypotermiasta neuvovaan defibrillaattoriin Ensimmäisenä päivänä keskityttiin hätäensiapuun, johon kuuluivat hätäilmoituksen tekeminen, tajuttoman ensiapu, suurten verenvuotojen tyrehdyttäminen, sairauskohtaukset, hypotermia, sekä harjoiteltiin puhallus-painantaelvytystä. Toisena päivänä keskityttiin peruselvytyksen tekniikkaan sekä varhaiseen defibrillaatioon neuvovalla defibrillaattorilla. Defibrillaatiossa sydänlihakselle annetaan tasavirtasähköisku, joka lamauttaa kaoottiseksi muuttuneen sydänlihaksen värinän. Tämä antaa sydämen omalle sähköiselle toiminnalle mahdollisuuden saada sydän sykkimään ja pumppaamaan verta. Neuvova defibrillaattori sananmukaisesti neuvoo käyttäjäänsä ääniohjauksella koko tapahtuman ajan. Näin varmistetaan oikea toiminta, eikä vaaratilannetta pääse syntymään auttajalIe tai potilaalle. Neuvova defibrillaattori on puoliautomaattinen. Tämä tarkoittaa sitä, että kone tunnis-

taa potilaan rytmin potilaaseen kytkettyjen elektrodien avulla ja antaa selvät toimintaohjeet. Mikäli potilaalla on defibrilloitava rytmi, kehottaa laite defibrilloimaan. PPE+D =puhallus-painantaelvytys + defibrillaatio -kurssille tultaessa tulee hallita peruselvytys. Kurssilla ha~oitellaan elottomuuden tunnistamista, jotta mahdollinen hätätila ei jää huomaamatta. Näin varmistetaan mahdollisimman nopea auttamisketjun toiminta. Neuvovan defibrillaattorin käyttöä ha~oitellaan erilaisilla tilanneha~oituksilla, jolloin kurssilaiset saavat varmuutta käyttää laitetta tilanteen niin vaatiessa. Defibrillaatiokurssi ei anna automaattisesti lupaa käyttää neuvovaa defibrillaattoria. Luvan myöntää kyseessä olevan alueen terveyskeskuksen johtava lääkäri. Jokaisen tulisi osata tunnistaa elottomuus ja tehdä hätäilmoitus. Elvytystaidon tulisi olla jokamiehen tietoutta. Suomen Punainen Risti jä~estää ensiapukursseja koko Suomessa. Lisätietoja ensiapukursseista saat numerosta 03 039595. Niklas Pohto HEO/ERC-kouluttaja

A C :0 (fJ (fJ

r r ~

31 • 1\)

Anna-Kaisa Björk hapettaa potilasta hengityspalkeella ja Jussi Pohjonen palnantaa elotonta.

o o (J1

(fJ

C A

Laivamatka Siljalla on mukava kokemus niin nuorille kuin huoltajillekin ja reilut ryhmähinnat miellyttävät myös joukkueen taloudenhoitajaa. Tärkeintä ei ole voitto vaan mukava merimatka reiluun SPORT-hintaan. Esim. Helsingistä Tukholmaan alk. 60 €/hytti ja Turusta 35 €/hytti ma-to -Iähdöillä väh. 10 hlön joukkueille. Urheilumatkustuksen asiantuntijat palveluksessasi, soita 0203 474552, sport@silja.com tai matkatoimistosta. Jalat irti maasta. www.silja.fi

-i

~ L

Sukeltajaliiton hallituksen jäsenten vaali / Syyskokous 2005

« (f) (f)

o 1-

32 LO

o o

C\J

•

« J «

-.J W ~

::l (f)

Onko seurassasi tai tiedossasi henkilö, joka sopii työskentelemään Uiton hallituksessa? Ole aktiivinen ja hanki kyseisen henkilön suostumus ehdokkuudesta Uiton sivuilta resurssi pankista löytyvän lomakkeen mukaisesti ehdokkaan allekirjoituksella varustettuna. Hallituksen jäseneltä edellytetään mm. rakentavaa näkemystä Uiton kehityssuunnasta, yhteistyökykyä, talousasioiden ymmärtämistä ja erityisesti sitoutumista ja mahdollisuutta antaa aikaansa Uiton asioiden hoitoon. Kansainvälisten toimintojen myötä kielitaito on eduksi. Uiton toimintasäännön mukaisesti "Ehdollepanotoimikunta etsii kyvykkäitä ehdokkaita Sukeltajaliiton hallituksen jäseniksi ja varajäseniksi. Ehdolle pyritään saamaan henkilöitä, jotka edustavat jäsenistöä tasapuolisesti." Toimikunta ei aseta ehdokkaita paremmuusjä~estykseen, vaan pyrkii esittämään syyskokoukselle mahdollisimman monta ehdokasta koko valtakunnan alueelta. Ehdotukset tulee toimittaa Uiton Internet-sivulta löytyvän liitteen muodossa 10.9.2005 mennessä osoitteella Sukeltajaliitto ry, Radiokatu 20 00093 SLU. Toimikunnan saamat ehdotukset tullaan julkaisemaan Sukeltajaliiton www-sivulla. Toimikunta pidättää oikeuden lyhentää julkaistavat esitykset yhteen A4-kokoon. Ehdollepanotoimikunnan toimesta löytyneiden ehdokkaiden lisäksi voivat tietysti äänivaltaiset kokousedustajat vielä syyskokouksessa esittää ehdokkaita hallitukseen. Pistäkääpä asia pian mietintään - ja 10.9. mennessä toimeksi! Ehdollepanotoimikunta: Rauno Vihriälä, Helsinki (pj), rauno.vihriala@sukeltaja.fi, 0405676548 Markku Heiskari, Oulu, markku.heiskari@sukeltaja.fi, 0504860275 Jorma Karhunen, Kuopio, jorma.karhunen@sukeltaja.fi, 0409011704 Leena Koivumäki, Tampere, leena.koivumaki@sukeltaja.fi, 040 7457506 Mauno Siren, Lappeenranta, mauno.siren@sukeltaja.fi, 0400889057 Jukka Sulku, Salo, jukka.sulku@sukeltaja.fi, 0408252682

UPPQn~~~E •PADI-sukelluskoulutus

Pintaa syvemmälle

LaltesukelluskouluHajakurssl Pohjois-Suomi Aika: 25.-31 .7.2005. Kurssi alkaa maanantaiaamuna 25.7. kello 10.00 ja päättyy sunnuntaina 31 .7. noin kello 16.00. Paikka: Lapin urheiluopisto, Rovaniemi Hinta: 795 euroa sisältäen opetuksen, materiaalin, majoituksen, ruokailun ja kurssin hyväksytysti läpäisseille CMAS M2 -kortin. IImoittautumiset viimeistään 23.6. mennessä kirjallisena seuroittain joko sähköpostilla office@sukeltaja.fi tai fax (09) 3481 2516. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä nimi, yhteystiedot, seura sekä mahdolliset erikoisruokavaliot, allergiatllääkitys.

LaitesukelluskouluHaiakurssi Etelä-Suomi Aika: I-osa 9.-11 .9., II-osa 30.9- 2.10., III-osa 7.-9.10.2005. Kurssi alkaa perjantai-iltana kello 18.00 ja päättyy sunnuntaina noin kello 16.00. Paikka: Eerikkilän urheiluopisto, Forssa Hinta: 795 euroa sisältäen opetuksen, materiaalin, majoituksen, ruokailun ja kurssin hyväksytysti läpäisseille CMAS M2 -kortin. IImoittautumiset viimeistään 12.8. mennessä kirjallisena seuroittain joko sähköpostilla office@sukeltaja.fi tai fax (09) 3481 2516. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä nimi, yhteystiedot, seura sekä mahdolliset erikoisruokavaliot, allergiaVlääkitys. Laitesukelluskouluttajakurssin hyväksytysti läpäisseellä kouluttajalla on valmius suunnitella ja organisoida sekä eritasoisia laitesukelluskursseja että lähikouluttajakursseja ja kouluttaa ja kortittaa perus- ja jatkokoulutettuja laitesukeltajia ja lähikouluttajia. Kurssin pääsyvaatimuksena on voimassaoleva Sukeltajaliiton lähikouluttajakortti tai jonkin kansainvälisesti hyväksytyn sukelluskoulutusjMestön apukouluttajatasoinen kortti. Kurssin hyväksytty läpäiseminen edellyttää kurssin kaikkien osien ja taitotestien hyväksyttyä läpäisemistä, asenteellista soveltuvuutta ja kirjallista sitoutumista Sukeltajaliiton turva- ja koulutusohjeiden ja eettisten sääntöjen noudattamiseen. Kurssin hyväksytysti läpäisseille kouluttajille myönnetään CMAS M2 -kortti. Lisäksi kouluttajien on halutessaan mahdollista hakea myös NAUI Scuba Instructor -korttia, NAUI-kortituksen kustannukset eivät kuitenkaan sisälly kurssin hintaan.

• Kompressorien ilma-analyysit • Bauer Triplex-suodattimet so uhintaan • Tiedustele myös muita ".,r .. ,~".'" ! Soita: 0451- 300865 Helsinki· Tampere· Jyväskylä

tai lähetä sähkö postia: tampere@sukelluskeskus.fi

Täydennyskoulutus

IImolUautumls- Ja peruUlusehdotteknlsen valiokunnan JärjestämIlle kursseille

Aika: I-osa 28.-30.10, II-osa 11 .-13.11 . Kurssi alkaa perjantai-iltaisin kello 18.00 ja päättyy sunnuntaina noin kello 16.00. Paikka: Eerikkilän Urheiluopisto, Forssa Hinta: 495 euroa sisältäen opetuksen, materiaalin, majoituksen, ruokailun ja kurssin hyväksytysti läpäisseille CMAS M2-kortin. TäydennYSkoulutuksen kohderyhmänä ovat CMAS:n vanhan järjestelmän M2- ja M3-kouluttajat. Täydennyskoulutuksen pääpaino on Sukeltajaliiton ja CMAS:n muuttuneiden koulutusohjelmien ja NAUI-standardien oppimisessa, sukellusjohtajakoulutuksessa, lähikouluttajakurssien vastuukouluttajan tehtäviin perehtymisessä, NAUI:in liittyvissä erityisasioissa sekä koulutuksen yhdenmukaistamisessa. Täydennyskoulutuksen hyväksytysti läpäissyt kouluttaja saa CMAS:n uuden järjestelmän mukaiset M2-kouluttajan valtuudet ja voi hakea NAUI Scuba Instructor -korttia, NAUI-kortituksen kustannukset eivät kuitenkaan sisälly kurssin hintaan. IImoittautumiset viimeistään 30.9. mennessä kirjallisena seuroittain joko sähköpostilla office@sukeltaja.fi tai fax (09) 3481 2516. Kerro ilmoittautumisten yhteydessä nimi, yhteystiedot, seura sekä mahdolliset erikoisruokavaliot, allergiaVlääkitys.

Sitovuus Ilmoittautumisen mukaan on liitettävä seuran kirjallinen esitys osallistumisesta kurssille. Osallistumismaksu laskutetaan seuroilta heti ilmoittautumisen jälkeen, vasta maksettu lasku vahvistaa osallistujapaikan. Kurssipaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Peruutusehdot Mikäli osallistuminen tapahtumaan perutaan viimeistään 30 päivää ennen tapahtuman alkua, osallistumismaksu palautetaan vähennettynä toimistokulujen (8,50 €) osuudella. Lääkärintodistuksella vahvistettavassa sairastapauksessa toimistokuluilla vähennetty osallistumismaksu voidaan palauttaa peruutuksen tapahtuessa myöhemminkin. Sukeltajaliitolle varataan oikeus tehdä aikatauluihin muutoksia ja peruuttaa tapahtumia tarvittaessa, mm. vähäisten ilmoittautumismäärien vuoksi.

r -i

o (j) (j)

33 • 1\)

o o 01 (j)

Hengitysssätimet

Apex ATX 50 + octo 400 Apex A TX 100 350 Apex A TX 200 350 Apex100ITeno 300 Mares Abyss 300

Perusvälineet Technisuc look35 Snorkkeli 10 Umpikanta setti 75 Avokantasetti 120 1ST Excel 40 1ST ProPower. 50 Sratos avok. 65 Kumiräpvlät 60 1ST halkaistu 60 Metalli soliet 20

m r

-i

» <»

Instrumentit Suunto compo 170 painemittari 50 2 compo 120 Suunto rannekamp. 45

Märkäpuvut Omer 6,5 220 Märkäpuku 7 mm 250 Short 3mm 70 Pitkä 3 mm 100

Erä Kuivapukuja

Tietokoneet Suunto Vvper 290

aitepaketit alk.700.-

Pursuit X3 695 Vikin g Extreme 700 Ursuk A 1, etuvetoketju 588 UrsukA2 588 Teknikka kamat Bare neop. 500 Halcyon Wings

OirZone Wings SUUNTO Wings

515. pullo, lIivi, regut

Suunto Vytec 450 Vytec lähetin 300 Suunta Cobra Kysy Suunto Mosquito 290 Suunto Stinger 450 Suunto D3 200

SUUNTO 09 KYSY Kotimainen tietokone

100

KYSY KYSY

sis . pussi, levy ja hihnasto

Alu Finder reeli VAIN 35 HID valot alk. 10 w 500 e KYSY muita tekniikka tuotteita Hinnat arvolisäverollisia. Voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää . Pidämme oikeuden muutoksiin. Toimitus matkahuolto. Maksu käteinen, pankki- tai luottokortit.

Liiton kevätkokouksessa punnittiin mennyttä ja mietittiin tulevaa

(J) (J)

o o

C\J

•

« J «

1-.J W

y: ::J (J)

Sukeltajaliiton sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Helsingissä SLKtalossa 23.4. Kaksitoista Uiton jäsenseuraa oli kokouksessa edustettuna ja kokouksen puheenjohtajana toimi Pertti Immonen SukelIusseura H20:sta. Ennen kokouksen alkua kuultiin Uiton toiminnanjohtajan Sari Nuotion yhteenveto vuoden 2004 lopussa tehdystä seurakyselystä ja Uiton puheenjohtajan Jouko Laitisen kooste vuoden 2004 tapahtumista sekä ajatuksia tulevaisuuden kehitystarpeista. Uiton uusi strategia SUKELTAJA 2008 määrittelee toiminnalle tavoitteet. Sukeltajaliiton tavoitteena on vuonna 2008 olla kasvava ja yleisesti tunnettu, aktiivisesti sukeltamisesta tiedottava, nuoria kiinnostava, nykyaikainen sukeltajien yhteenliittymä. Strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi vaaditaan kaikkien yhteistä osallistumista ja toimintojen kehittämistä. Seuroilla tulee olla riittävästi kouluttajia. Uusimuotoisen laitesukelluskouluttajakurssin ttai täydennyskoulutuksen suorittaneet laitesukelluskouluttajat ovat voineet vuoden 2005 alusta lähtien järjestää lähikouluttajakursseja seuratasolla. Laitesukelluskouluttajakoulutuksen saatavuutta on jatkossa tarkoitus parantaa jä~estämällä tarpeen mukaan laitesukelluskouluttajakursseja myös Pohjois- ja Itä-Suomessa ja Pohjanmaalla. Kouluttajien määrä ei kuitenkaan yksistään takaa seuratoiminnan jatkuvuutta. Seurojen toiminnan on oltava monipuolista, korkealaatuista ja kiinnostavaa, jotta sukellusharrastuksen suosio säilyy ja kasvaa. Markkinointityötä lajin eteen tulee tehdä yhteisvoimin. Luotettavan tiedon tuottaminen Uiton ja seurojen toiminnasta on tärkeää ja yhteydenpitoa Uiton ja seurojen välillä tulisi helpottaa. Uitto on aloittanut jäsenrekisterin vaatimusmäärittelytyön ja tavoitteena olisi saada tulevaisuudessa käyttöön Internetin yli toimiva seurojen ja Uiton yhteinen jäsenrekisterisovellus. Sovellukseen pyritään liittämään myös muun muassa ilmoittautumiset eri tilaisuuksiin, palkitsemiset yms. Vuosikokouksessa esiteltiin vuoden 2004 toimintakertomus, joka on luettavissa myös Uiton kotisivuilla. Vuoden 2004 tilinpäätös vahvistettiin ja tilivelvollisilie myönnettiin tili- ja vastuuvapaus. Kokous vahvisti hallituksen esityksen vuoden 2006 jäsenmaksuiksi. Jäsenmaksut säilyvät ennallaan: aikuiset (vuonna 1991 tai ennen synt.) 19 euroa, 1992-1999 syntyneet 8,50 euroa ja vuonna 2000 ja sen jälkeen syntyneet ilmaisia. Henkilöjäsenen jäsenmaksu on edelleen 50 euroa ja tukijäsenen jäsenmaksu 1000 euroa. Uiton säännöissä mainitulle yhteisöjäsenellä ei ole erillistä jäsenmaksua, kuten ei seuroillakaan ole. Kokous asetti ehdollepanotoimikunnan valmistelemaan syksyn hallitusvaalia. Ehdollepanotoimikunnan viesti seuroille muualla tässä lehdessä.

Liiton toimiston muutto ja kesäaukioloajat Toimisto on muuttanut SLU-talon seitsemänteen kerrokseen. Yhteystiedot eivät ole muuttuneet.Toimisto noudattaa kesäaikaa 1.6.-31.8.2005 välisenä aikana ja toimisto on tällöin auki klo 8-15. Toimisto on suljettuna 11.-24.7. välisenä aikana.

CMAS:n vuosikokous Sukeltajaliiton kansainvälisen kattojä~estön CMAS:n vuosikokous j~estettiin 25.-30.4 Sevillassa, Espanjassa. Kokouksen yhteydessä pidettiin puheenjohtajan ja valiokuntien vaali, jotka järjestetään joka neljäs vuosi. Vaalit olivat jännittävät, koska puheenjohtajan paikasta alkaen kaikille posteille oli enemmän kuin yksi ehdokas. Valta silti säilyi entisissä käsissä, puheenjohtajana jatkaa italialainen Achille Ferrero ja pääsihteerinä belgialainen Pierre Demier. Hallitukseen oli ehdolla ennätykselliset kolme ehdokasta pohjoismaista, mutta vain yksi, Tor-Inge Lura Norjasta pääsi läpi. Valiokuntiin saatiin suomalaisedustus: teknilliseen Mika Rautiainen ja urheiluvaliokunnan uppopallokomissioon Riku Riikonen. Sukeltajaliittoa kokouksessa edustivat Jouko Laitinen, Sari Nuotio ja Mika Rautiainen, jotka löysivät Sevillan maailmannäyttelyalueelta pienen etsiskelyn jälkeen sukeltamiseen vahvasti liittyvän kadun (kuvassa) .

Brita Ikävalko palkittiin Uiton pitkäaikaiselle toiminnanjohtajalIe Brita IkävalkolIe myönnettiin SLU:n kevätkokouksessa 11.5. Suomen Uikunta ja Urheilun kultainen ansiomerkki.

Standaareja Thaimaahan Sukeltajaliiton lisäksi Laskuvarjojääkärikilta on myöntänyt standaarin Phuketissa toimivalle Raya Divers -sukellusyritykselle. Laskuva~ojääkärikillan huomionosoituksen perusteena olivat avustustoiminnan lisäJksi Jani Mäkisen (laskuvarjojääkäri) ja Janne Miikkulaisen (raivaaja-sukeltaja) mediassa esiintuomat asiat varusmiespalveluksesta saamien valmiuksien hyödyllisyydestä ja vaikutuksesta toimintakykyyn katastrofitilanteessa. Laskuvarjojääkärikillan standaarin kävi luovuttamassa paikan päällä hallituksen edustaja Timo Toivonen maaliskuun alussa.

Tsunamista tehtiin kirja Aamulehden toimittaja Petri Ahoniemi ja valokuvaaja Raine Lehtoranta lähtivät joulukuussa 2004 tsunami-onnettomuuden tapahduttua Thaimaahan raportoimaan hyökyaallon aiheuttaman tuhon laajuudesta. Kuukauden kestänyt matka poiki lukuisten lehtiartikkeleiden ohessa materiaalia myös kirjaan. Kesäkuun alussa julkaistu 144-sivuinen Tsunami! on kuvaus katastrofista, sen seurauksena alkaneista jättimäisistä pelastustöistä sekä suomalaisten sukeltajien merkittävästä roolista tuhoalueella.

; •

Uppopallon EM-kisat Helsingissä 2005 Uppopallon EM-kisat pelattiin tänä

'--.r~ c>

./ L.___

vuonna Helsingin Pirkkolassa. '" ~Kesäkuun 7.-11. päivä pelatun turnauksen tuloksia voi käydä katsomassa Uppopallovaliokunnan kotisivuilta www.uppopallo.tk . Syksyllä ilmestyvässä Sukeltaja-lehdessä on tarkempi kuvareportaasi otteluista. Uppopallon miesten kahdeksannet EM-kisat ja naisten kuudennet EMkisat ovat suurin Suomessa järjestetty uppopallon arvoturnaus ja samalla koko uppopallon EM-historian suurin turnaus osanottajamäärä huomioiden. Joukkueita oli yhteensä 16, joista kymmenen miesten ja kuusi naisten sa~assa. Tämä oli vain yksi vähemmän kuin kaksi vuotta sitten järjestetyissä MM-kilpailuissa.

PURUUESI SAIMAAN KIRKKAIN HELMI Sukelll:Jsretket ja -leirit Avantoswkelltukset Luonto-opastukset, kalastus retket ja saar,isteristeilyt Viikkosukellukset 29.6.-25.8.-05 ke ja to Vtiikonloppuisin retket ryhmille

PURUUEDfN RETKEILY WWw..puruveclenretkeily.com timo.tvnkRynen@put uvedenretkeily.com puh. 0400-778:439 .

MAJOIXU MUKAUAstl M0tellih ~0Aeissa, m~keissä

tai leil'iir"tä- ja asuntovaunualueella

Kllpallukulsu SukellaJalllHo rv:n Lalleleknllkan SM-kllpalluI23.-24.7.2005 Raajärvi, Misi Järjestävä seura: Midnight divers, Ylitornio Osallistumismaksu: 65 euroalpari. Vaatimuksena vähintään P-1 kortti, voimassa oleva lääkärintodistus ja Liiton kilpailulisenssi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 15.7. mennessä: Markku Teräs 040 842 6348. Alueella on majoitus- ja ruokailumahdollisuus. Lisätietoja myös www.sukeltaja.fi.

r::.la~ti

m0li1 ip-l!Jolisista matkailtukesKuksempab/eluista

-1

o UJ UJ

35 • 1\)

o (J1

C /\

-1

» L »

Kulsu syyskokoukseen! Sukeltajaliitto ry:n syyskokous pidetään sunnuntaina 23 ,10.2005 klo 11.00 Rovaniemellä. Valtakirjojen tarkastus klo 10.00 - 10.45. Tervetuloa! Hallitus

Massiivinen sukeltaiariipus hopeaa pituus n. 5 cm

37 €

IiIman ketjua)

Kysy myös kultaisia sukeltajia.

Pitäiänmäen Kello ia Kulta Pitäjänmäentie 21 00370 HELSINKI P. 09-565 1855

Toimifamme

kolla

Vedenalaisen valokuvauksen PM-kllpallul 2005

<C (f) (f)

NDF (Norges Dykkeforbund) järjestää vedenalaisen valokuvauksen PM-kilpailut 2005. Kilpailuun voivat osallistua pohjoismaisten sukeltajaliittojen jäsenet. Kilpailusääntöjen suomenkielinen käännös on saatavilla www.sukeltaja.fi -sivujen Resurssipankista. Kilpailukuvien on oltava perillä järjestäjällä viimeistään 1.11.2005. Lähetysten tulliselvitys EU-maasta Norjaan saattaa viedä aikaa; kilpailukuvat on siis hyvä lähettää riittävän ajoissa, että ne varmasti ehtivät määräpäivään mennessä perille. Norjan liitto lähettää vahvistuksen kuvien perille saapumisesta kaikille kilpailijoille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa. Diakuvat postitetaan osoitteeseen: Norges Dykkeforbund Serviceboks 1, Ullevål Stadion 0840 Oslo, NORGE Pakkaukseen merkintä "Nordisk Mesterskap UV-foto"

L()

o o (\j

• <C J

<C 1..J

W ~

::J (f)

Digikuvat lähetetään 20.10. - 30.1 O. välisenä aikana sähköpostilla osoitteeseen torkel. ronningen@nif.idrett.no NDF lähettää vahvistusviestin kaikista perille saapuneista kuvista. Liian aikaisin tai liian myöhään lähetettyjä kuvia ei hyväksytä kilpailuun. Virallinen norjankielinen kilpailukutsu: http://www.ndf.nolt2.asp?p=38260 Kilpailusihteeri: Torkel R0nningen, torkel.ronningen@nif.idrett.no Kysymykset, lisätiedot: Petter F. Schmedling, petter@schmedling.no Tlf: +47 918 80 711

KUMISTA VARMUUTTA KAIKENLAISEEN SUKELTAMISEEN

Sukeltajaliitosta Kuntoliikuntaliiton jäsen Kuntoliikuntaliitto on keskeinen toimija aikuis- ja terveysliikunnan sektorilla. Sukeltajaliiton hallitus päätti hakea Kuntoliikuntaliiton jäsenyyttä ja jäsenyyshakemus on hyväksytty. Lisätietoja www.kunto.fi.

SUKELLUSPUKU LOITOKARI OY

Muistathan! Uusia SUKELTAJA-tuotteita on nyt saatavilla Sukeltajaliiton verkkokaupassa. Käy hakemassa omasi! www.sukeltaja.fi/verkkokauppa

Koneenkatu 5, 05830 Hyvinkää puh/fax (019) 454 597 r

Ii Optifocus VA

Valokuvanäyttely Suomenlahden hylyistä Kirkkonummen pääkirjaston Porkkala salissa on 6.7. saakka mahdollisuus tutustua hylkyaiheisiin valokuviin (arkisin 9.00-20.00, la 9.00-15.00). Näyttelyssä on yhteensä 22 valokuvaa yhdeksästä hylystä, jotka sijaitsevat Porkkalan ja Utön välillä. Jokaisesta hylystä on näyttelyssä lyhyt kertomus ja hylkyjen sijainnit ovat nähtävissä seinällä olevasta meri kortista. Näyttelyn kuvat ovat kirkkonummelaisen Sukellusseura Calypson kuvaajien Olavi Mäkisen, Stig Gustavssonin ja Matti Kuosmasen ottamia. Näyttely tilattavissa myös muualle. Yhteydenotot: Stig Gustavsson, stig. gustavsson@sukeltaja.fi.

Oikaisu Sukeltaja-lehti pahoittelee numerossa 5 / 2004 olleita virheitään. Hylyssä-palstalla kerrottiin, että Ruotsin kruunun neljä alusta upposi Flisön-meritaistelussa. Niistä upposi vain yksi alus. Muut ajoivat karille. Myös hylyn sijainnista esitettiin virheellistä tietoa. Flisön-meritaistelu käytiin Ahvenanmaalla sijaitsevassa Ledsundissa 27.7.1720 eikä Tvärminnen edustalla niinkuin jutussa väitettiin . Toisin kuin jutussa väitettiin, niin ilmeisesti uponnut alus ei ollut kaleeri, sillä hylyn ympäriltä ei ole löytynyt merkkejä airoista. Lisäksi alus olisi ollut myös hyvin raskas soudettavaksi.

-1\C::IIII~f C::IlluunO

Huoltaa: • kamerat • kaukoputket

• kiikarit • painekotelot

Puh: 0208 300 030

www.optifocus.fi

CJ) CJ)

37 • N

o o U1 (f)

C /\

Flnn-SUIT" Ralf lech märkäpuvut meillä ja jälleenmyyjillä

Sukellaiapälväl Rovaniemellä Aika: 22,10,2005 klo 10.00 - 17.00 Paikka: Rovaniemi Hinta: 25 € (sisältäen kahvin) Ilmoittautuminen: Sukeltajaliiton toimistoon office@sukeltaja.fi (30.9.2005 mennessä) Ohjelmassa mm: - Liiton yleinen tilannekatsaus - Teknisen valiokunnan ajankohtaisia asioita ja uusimmat koulutusuutiset - Seuratoiminnan koulutusta - Pohjoisen viranomaisyhteistoiminta sukeltajien kanssa - Vapepa -sukellustoiminnan ja koulutuksen uusimmat kuulumiset Tarkemmat tiedot ja päivien sisältö nähtävillä elokuussa osoitteessa www.sukeltaja.fi .

Fly & Carry Roll Kätevän kokoinen, matkustajan valinta. Tilavuus 125 1.

» L»

« 0... 0...

o z

38 lO

o o C\J

•

Pelastakaa Antero Apina poppamiehen kynsistä' Rauman Laitesukeltajat ry järjesti yhdessä Sukeltajaliiton kanssa valtakunnallisen Norpparallin maaliskuussa Raumalla. Ralliin osallistui noin sata 7-15 -vuotiasta junioria Keski-Uudenmaan sukeltajista, Tampereen Urheilusukeltajista, Rauma-Repola Diving Clubista, Vakka-Suomen urheilusukeltajista, Urheilusukeltajista, Kainuun Urheilusukeltajista, Sammakoista, Diving Team Porista ja tietenkin Rauman laitesukeltajista.

Rauman uimahalli muuttui viidakoksi Viidakon eläimet pyysivät norppia pelastamaan ystävänsä Antero Apinan, joka oli joutunut tunnetusti ilkeimmän ja kauheimman poppamies Ubaloon kynsiin . Norpat joutuivat kulkemaan läpi vaaroja täynnä olevan viidakon. Ensimmäiseksi he joutuivat ylittämään juoksuhiekan. Sitten lapset etsivät mangrovesuolta avainta, joka täytyi säilyttää koko matkan ajan. Seuraavaksi täytyi tasapainoilla piraijoita kuhisevan lammen yli. Lammesta selviydyttyään lapset saapuivat kosteaan sademetsään tehtävänään laskeutua putousta pitkin laskien koko matkan ajan vieressä vilahtelevia apinoita. Ubaloon salaiset tarkkailijat olivat saaneet vihiä norppien pelastustoimista ja lapset joutuivat sukeltamaan Kristallijärvelle. Järven pohjasta piti noutaa kimaltelevia kiviä mahdollisimman paljon. Ajankulu piti kiviä sukeltaessa huomioida, sillä norppakaan ei voi liian pitkää aikaa. Yhtäkkiä toinen pareista loukkaantui ja toisen oli kuljetettava loukkaantunut ystävänsä järven yli joen toiselle puolelle hain häiritessä etenemistä. Molempien norppien ollessa taas kunnossa edettiin viidakkopolkua pitkin seuraavalle järvelle. Tämän järven pohjassa makasi onneton solmuun mennyt Kalle Käärme. Norppien oli avattava solmut,-koska käärmeellä oli solmussa varsin tukalat oltavat. Kallen pelastettuaan norppien täytyi vielä kallion kielekettä pommittamalla pudottaa sieltä pelastustoimissa erittäin merkittäväksi avuksi mainittu taikaesine. Pudotessaan tämä taikaesine jähmetti Ubaloo-poppamiehen kiveksi. Näin lapset pääsivät pelastamaan Antero Apinan häkistä.

Viidakosta banaanidiskoon Illalla kaikki lapset pääsivät Banaanidiskoon, jossa he tuntuivat viihtyvän tanssilattialla. Sunnuntaiaamulla kävimme tutustumassa Rauman merimuseoon. Porukkaa oli paljon ja aikaa vähän, mutta toivottavasti kaikki saivat jotakin museokäynniltäänkin. Ennen hyvästejä ja kotiinlähtöä oli palkintojen ja kunniakirjojen jakotilaisuus. Rallin tsempparinorppana palkittiin Henriikka Heikkinen Jyväskylän Sammakoista. Kai "Nökö" Backman RLS junnuvastaava

NUORI SUOMI ILOA UIKKEELLE .....~m.,.-

Tukea lasten ja nuorten urheiluseuratoimintaan Hae urheiluseuratoiminnan paikallistukea hankkeeseen, joka • kehittää seuratoiminnan laatua • tarjoaa monipuolisia liikuntamahdollisuuksia lapsille • kehittää nuorten harrasteurheilua • löytää uusia lasten ja nuorten urheilun toteutusmalleja Hakukriteereistä voit lukea lisää Nuoren Suomen nettlslvulta www.nuorisuomi.fi/palkalllstukl. myös hakulomake löytyy sivuilta.

Hakuaika

päättyy 15.10.2005

Lisätietoja Nuori Suomi ry, p_ (09) 3481 2000 tai www.nuorisuomLfi

SIlJA llNEFt

r VEIKKAUS

Täytä ristikko numeroitujen kuvavihjeiden mukaisesti. Yritä myös keksiä keskelle tuleva sana. "Savi-ale taas autuas aate laivas! " ~ "Ana. vllsu·Posiolais kunnat. sukellus sulle kustannuksia lois. Opus-Iivana!"

K E A

3[I

L V

Ä Y

A U 5

N G T

T J

Kuuniohlaajakoulutus 25.-27.11.2005 Varalan Urheiluopisto, Tampere Kurssi on tarkoitettu kaikille 18 vuotta täyttäneille Norppaohjaajille tai muille, joilla on vesiliikunnanalan koulutus. Perhesukelluksen eli 3-6 -vuotiaiden lasten ja heidän vanhempiensa yhteiseen snorkkelisukellustoimintaan ohjaajakurssi tarjoaa tietoa lasten kehityksestä, lasten liikunnan lähtökohdista ja edellytyksistä, lasten ja vanhempien ohjaamisesta toiminnassa ja monipuolisia toimintamalleja allastoimintaan. Kurssilta saat myös runsaasti leikki-ideoita, harjoitusmalleja sekä valmiita ohjelmia. Hinta: 185 euroa, sisältäen opetuksen, materiaalin, majoituksen sekä ruokailun. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Heli Laukkarinen (09) 3481 3190 tai heliJaukkarinen@sukeltaja.fi. IImoittautumiset seuroittain kirjallisena 25.10.2005 mennessä toimistoon joko sähköpostitse office@sukeltaja.fi tai tax (09) 3481 2516. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä nimi, yhteystiedot, seura sekä mahdolliset allergiaVlääkitys.

o :0 "'0 "'0

L V

A I

J J

•

V A

1\)

0 0

U H F

A I

Kun olet täyttänyt kuvavihjeet, etsiä vielä laatikossa olevat sanat ristikasta. Sanat kulkevat siellä nuolien osoittamien suuntien mukaisesti.

LA SKEA

PALA JO NO

o o (J1

(f)

OPAS

KIVA ..." LElJA

Oikeat vastaukset löytyvät sivulta 41.

NorppaohJaalakurssl 23.-25.9.2005 Varalan urheiluopisto, Tampere

RAJU AAVISTUS

Snorkkelisukelluskoulunalakurssl 9.-11.9.2005 la 30.9.-2.10.2005 Eerikkllän Urheiluopisto, Tammela Kurssi antaa valmiudet suunnitella ja organisoida snorkkelisukelluksen peruskurssin sekä kouluttaa ja kortittaa snorkkelisukeltajia. Kurssin hyväksytysti suorittanut saa toimia snorkkelisukelluskurssin vastuu kouluttajana, toimia avustavissa tehtävissä laitesukelluskoulutuksessa, opettaa laitesukelluskurssien perusvälineosioita ilman laitesukelluskouluttajan suoraa valvontaa. Jos snorkkelisukelluskouluttajalla on voimassa oleva laitesukelluskortti, hän voi toimia lähikouluttajana laitesukelluskouluttajan valvonnassa. Pääsyvaatimuksena kurssille on 18 vuoden ikä, seuran kirjallinen esitys, voimassa oleva CMAS S3 tai NAUI Skin Diver - kortti, Norppaohjaajan pätevyys tai CMAS P3 tai NAUI Master Scuba Diver -kortti tai vastaava muu kansainvälisesti hyväksytty sukelluskoulutusjärjestön snorkkeli-, vapaa- tai laitesukeltajaluokitus. Hinta: 450 euroa sisältäen opetuksen, materiaalin, majoituksen ja ruokailun. Lisätietoja ja i1moittautumiset: Heli Laukkarinen (09) 3481 3190 tai heli.laukkarinen@sukeltaja.fi. IImoittautumiset seuroittain 9.9.2005 mennessä toimistoon joko sähkäpostitse office@sukeltaja.fi tai fax (09) 3481 2516. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä nimi, yhteystiedot, seura sekä mahdolliset allergiaVlääkitys.

Kurssi on tarkoitettu yli 15-vuotiaille snorkkeli- ja laitesukeltajille tai uimaopettajille, jotka ovat kiinnostuneita 7-15 -vuotiaiden ohjaamisesta ja Norppatoiminnasta snorkkelisukelluksen parissa. Kurssi antaa tietoa lasten urheilun lähtökohdista, ohjaajan roolista, harjoituskertojen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä taidon opettamisesta ja oppimisesta. Kurssiin kuuluvat myös sukellustaidot ja uintitekniikat sekä pelit ja leikit vedessä. Kurssi antaa valmiudet toimia seurassasi Norppatoiminnan ja Norpan taitoradan ohjaajana. Hinta: 250 euroa sisältäen opetuksen, materiaalin, majoituksen ja ruokailun. Lisätietoja: Heli Laukkarinen(09) 3481 3190, heliJaukkarinen@sukeltaja.fi . IImoittautumiset kirjallisena seuroittain kuukautta ennen kurssin alkua, joko sähköpostilla office@sukeltaja.fi tai fax (09) 3481 2516. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä nimi, yhteystiedot, seura sekä mahdolliset allergiaVlääkitys.

Peruutusehdot Nuorisovaliokunnan järjestämien koulutusten, tapahtumien ja leirien yleiset peruutusehdot: • Viimeisen i1moittautumispäivän jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitetaan 30 % kurssin hinnasta. • Peruutuksista tulee aina ilmoittaa. Ilman peruutusta kurssilta poisjääneiltä veloitetaan koko kurssin hinta. • Sairaustapauksissa palautamme kurssi maksun lääkärintodistusta vastaan vähennettynä toimistokulut (8,5 euroa). • Kurssi voidaan peruuttaa, mikäli ilmoittautuneita ei ole riittävästi. Sukeltajaliitto pidättää oikeudet muutoksiin.

C /\

m r -i

» L »

Ystävyyskoulu Tansaniassa

« 0... 0...

([

o z

40 LD

o o C\I

•

« « """")

--1 W ~

::J (f)

Sukeltajina tiedämme, että yksin ei voi lähteä sukeltamaan. Yhteiset pelisäännöt luovat tUNallisuutta yli kielimuurien. Samalla tavalla kuin parista pidetään huolta, myös Sukeltajaliitto on löytänyt yhteistyökumppaninsa ystävyyskouluhankkeesta. Tansaniassa Mtwaran läänissä on Nanhyanga B, meidän ystävyyskoulumme. Yhteistyöllä on suuri merkitys: voimme oppia uutta toisiltamme ja pääsemme tutustumaan uuteen kulttuuriin. Nanhyanga B-koulu on saanut lahjoituksena kaksi uutta palloa, pillin ja liikuntapaikkojen kunnostuksesta kertovaa suahilinkielistä ohjekirjallisuutta - pieniä asioita, joista on kuitenkin paljon hyötyä pienille koululaisille. Merkityksellisintä yhteistyöhankkeessa kuitenkin on liikunnan ja urheilun merkitys oppimistuloksissa! Tilastot kertovat koulun oppilaiden oppimistulosten parantuneen Liikuntaystävä-hankkeen aikana, ja yhä useampi saa peruskoulun suoritettua loppuun. Tansanian ala-asteikäiset ovat itse kertoneet koulunkäynnin mielekkyyden lisääntyneen, kun alueelle on saatu uusia aktiviteetteja ja liikuntavälineitä. Ystävyyshankkeen takana on suomalainen LiiKe ry. Se on perustettu vuonna 2001 lisäämään kehitysmaiden liikuntakulttuuria ja edistämään liikunnan kehitysyhteistyötä. Järjestön tarkoituksena on viedä uusia lajeja kehitysmaiden lasten kokeiltaviksi sekä parantaa heidän mahdollisuuksiaan harrastaa omia, perinteisiä lajejaan . Intemetsivuillaan www.liike.fi linjaa motokseen "Liikunta voi olla parhaimmillaan merkittävä yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen rakentaja sekä sosiaalisen pääoman tuottaja kehittyvissä maissa". Liikunnan Kehitysyhteistyö toimii reilunpelin säännöillä. Kaikki lapset ja nuoret huomioidaan tasapuolisesti ikään tai sukupuoleen katsomatta. Näin saadaan lapset jo nuorella iällä oppimaan tasa-aNoa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Järjestöllä on kummitoimintaa ja keräyksiä, joihin voi jokainen asian omakseen kokeva osallistua. Lisäksi rahoitusta saadaan valtiolta ja säätiöiItä. Liikuntaan suunnattu taloudellinen tuki on kasvanut jonkin verran, ja etenkin YK:n Urheilun ja Liikuntakasvatuksen vuoden teeman avulla pyritään yhä enemmän tiedostamaan liikunnan merkitystä kehityksessä.

Näitä YK:n tavoitteita liiKe ry käyttää myös omissa hankkeissaan.Tavallisen koululiikunnan lisäksi Mtwaran rannikkoalueella toimii myös sukelluskoulu, jonka rahoittamiseksi paikalla järjestetään sukellussafareita. Sukelluskoulu kiinnittää sukeltajien huomiota erityisesti riuttojen suojelemiseen ja muutoinkin ympäristöystävälliseen sukeltamiseen. Sukelluskeskuksen toiminnasta vastaa meribiologi tri Martin Guard, joka on tutkinut koralliriuttoja vuodesta 1995 ja hän omaa myös 15 vuoden kokemuksen sukelluskouluttajana. Liikuntaan suunnattu taloudellinen tuki on kasvanut jonkin verran, ja etenkin YK:n Urheilun ja Liikuntakasvatuksen vuoden teeman avulla pyritään yhä enemmän tiedostamaan liikunnan merkitystä kehityksessä. Näitä YK:n tavoitteita liiKe ry käyttää myös omissa hankkeissaan. Lisätietoja YK:n vuodesta www.un.org/sport2005. Teksti Norppatoimittaja Sanna Kokkonen Kuvat Ari Koivu

Operaatio Pelisäännöt tuo urheilun iloa ja peliaikaa kaikille Lasten urheilemisessa on kysymys suurista tunteista: ilosta, onnistumisesta ja pettymyksestä sekä jännityksestä, hikipisaroista ja jatkuvasta oppimisesta. Parhaimmillaan urheiluseura on lapselle tUNallinen paikka kasvaa ja kehittyä yhä paremmaksi lajin taitajaksL Nuori Suomi ry:n kehittämä Operaatio Pelisäännöt on lasten ja nuorten urheilun sopimusjärjestelmä. Sen avulla tuetaan urheiluseuroissa lasten vanhempia, ohjaajia ja lapsia sopimaan yhteisissä keskusteluissa oman ryhmän tavoitteista ja toimintatavoista. Monet urheiluseurat toteuttavat jo nyt lapsen kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa, mutta usein kuulee myös päinvastaista palautetta. Operaatio Pelisäännöt haluaa vaikuttaa lasten liikunnan kielteisten ilmiöiden vähentämiseen. Näitä kielteisiä tunnusmerkkejä ovat muun muassa aikuismainen toiminta, vilttiketjut, menestymisen korostaminen, virheiden etsiminen ja vähäinen kannustus. Pelisääntöjen tavoitteena on edistää leikinomaista ja tasavertaista kohtelua ja teNeellisten elämäntapojen merkitystä lasten urheiluseuratoimin-

nassa. Näin varmistetaan jokaisen lapsen viihtyminen urheiluseurassa. Tällä hetkellä jalkapallo, jääkiekko, ringette, salibandy ja lentopallo edellyttävät, että lasten sarjatoimintaan osallistuvilla on pelisäännöt tehtyinä. lisäksi muut lajit suosittelevat tekemään pelisäännöt. Pelisääntökeskustelujen tueksi on tarjolla maksutonta Pelisääntö-materiaalia sekä lasten että nuorten ohjaajille ja vanhemmille. Materiaalipaketin voi tilata intemetistä www.nuorisuomLfi/pelisaannot tai puh. (09) 3481 2004. Uutena tukimateriaalina ovat pelisääntökalvot keskustelun herättäjänä, jotka ovat imuroitavissa Nuoren Suomen www-sivuilta. Suuren kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan (2001-2002) lapset toivovat seuratoiminnasta kaikille saman verran peliaikaa ja mahdollisuuden osallistua kilpailuihin. Lisäksi valtaosa nuorista edellyttää aikuisten läsnäoloa ja ohjausta ha~oituksissa. Parhaimmillaan liikunnan harrastaminen lisää lasten sosiaalista vuorovaikutusta, vahvistaa itsetuntoa, antaa mahdollisuuksia kokeilla ja ylittää omia rajoja sekä opettaa toimimaan ryhmän jäsenenä.

-------------------------~ Nuorelle Suomelle uusi logo

N UORI SUOMI ILOA LIIKKEELLE SILJA LINEFl

Nuoren Suomen logo ja slogan ovat uudistuneet. Uusi slogan on ILOA LIIKKEELLE. Uudet logot löydät Nuoren Suomen Internetsivuilta www.nuorisuomLfi/logot. Päivittäkää seuranne materiaali uusilla logoilla.

Naullluksen jäljillä valtakunnallinen lasten la nuorten halli ralli Keski-Uudenmaan Sukeltajat ry järjestää valtakunnallisen hallirallin 5.-6.11.2005 Tuusulassa Ilmoittautuminen viimeistään 7.10. office@sukeltaja.fi tai fax (09) 3481 2516. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä nimi, yhteystiedot, seura sekä mahdolliset erikoisruokavaliot, allergiaVlääkitys. Noudatetaan Liiton peruutusehtoja. Lisätietoja heli.laukkarinen@sukeltaja.fi

II) r VEIKKAUS

Paikallistuen hakuai ka al kaa Seuratoiminnan paikallistukea vuonna 2005 jaetaan 400 000 €. Hakuaika päättyy 15.10.2005. Hakulomakkeet ja -ohjeet löytyvät Nuoren Suomen Internet-sivuilta.

z o Uusia tuuneita Snorkkelisukeltajan työkirja on ilmestynyt. Työkirja on suunniteltu snorkkelisukelluksen peruskurssia käyville lapsille ja nuorille tukemaan heidän oppimistaan. Tehtävät on jaoteltu kurssin tuntijaon mukaan. Hinta on 3 euroa kappale. Tilaukset verkkokaupasta www.sukeltaja.fi

Jl lJ lJ

41 w

• J\.)

o o U1 (f)

C /\

-i

» '»

Mistralin porinasta jäitä hattuun Raskaspukusukeltajille nimi Siebe Gorman tai Siebe Heinke lienee yhtä tuttu kuin kypärän ikkunoiden pyöreä maisema. Mutta toki tuo maailman ehkä kuuluisin, yli 175 vuotta toiminut sukellusyhtiö ehti valmistaa myös happi- ja paineilmalaitteita mm. Britannian raivaajasukeltajille. Nyt jo museoikäisillä Siebe Gormanin laitteilla isänsä Kauko Kajon kanssa koettuja 70-luvun sukellusaikoja muistelee tässä toimittaja Markus Kajo.

« z y:

0..

o o

C\J

•

« « J

1-.J W

y: ::J (f)

Ohhoh. Siitä on tosiaan reilusti yli 30 vuotta kun ensimmäisen kerran änkesin veteen upouuden yksivaiheisen & kaksiletkuisen Siebe Gormanin Mistralin puruluu suussani, varsinainen regulaattori selkäni takana poristen. Sukeltaminen on kiinnostanut minua sikiöpäivistäni asti. Niinpä menin Joensuun Urheilusukeltajain laitekurssille heti kun pääsin. Päätellen SUSL:n tariffitaulukkoni ja Siebe Gormanin varustelaskun päivämääristä arvelen kurssin olleen joskus 1972-1974. Oman laitteen - ensiksi yhden - saimme 18.6.1974. Jollei isäni Kaukon muisti ja omani petä, kurssille ei vaadittu lääkärintodistusta; tarkastus oli vasta lopussa. Arvaatte miltä tuntui, kun lääkäri totesi, että astmani on este sukeltamiselle. Kävelin ulos, ja seurasi akuutti psykogeeninen fasiokromaattinen aberraatio. Pamahdin raivosta punaiseksi. Tovin asiaa ähkittyäni päätin, että minähän sukellan, vaikka henki lähtisi. Isä lupautui sukelluskaveriksi: "Vaan veden alle ei mennä, jos on astmasta merkkiäkään". Myös pikkuveljeni Mikael innostui vesihankkeisiin, aikanaan. Ensimmäinen "oikea" laitesukellus tuntui siltä, miltä kai tuntuisi, jos jonain torstaipäivänä huomaisi, että käsiään räpyttämällä pystyykin lentää ronkottamaan lintujen seassa kaupungin kattojen yllä. -Vau. Tätä ei voi verrata mihinkään . Yhden Sieben laitteen rinnalle tuli aikanaan toinen; kaksipulloinen, yksiletkuregulla. Pian saimme puvutkin. Ilmaa milloin kerholta, milloin palokunnilta. Sukellusreissut isäni kanssa olivat meille kummallekin elämän tähtihetkiä. SukelIettiin pikkulammissa, sitten syvemmissä vesissä, etsittin perämoottoria Pielisjoesta (ei löytynyt; ikivanha ankkuri kyllä), ihmeteltiin kirkkaana pakkaspäivänä jään alla sukeltaessamme valon paljoutta jään tuntumassa, ja sitä, miten jään alle nousevat ilmakuplat näyttivät vedeltä ja vesi ilmalta. Sekä sitä, miten läpi näkyvään jäähän iski kaalinsa, kun luuli jään alkavan siitä, missä se jo loppui ja jäänpäällinen lumikinos alkoi. Astmastani ei tullut ongelmaa - mikä lienee sattumien summaa. En siis kannusta ketään sukeltamaan lääkärin ohjeiden vastaisesti. Etappijuttujen ym. ohella sukelluskurssin ehkä paras anti oli ajatusmalli, että sukeltajan surma ei piile vedessä, vaan paniikissa. Jouduinkin fjoskus hölmöyttäni) tilanteisiin, joissa paniikki olisi voinut käydä kalliiksi. Kerran, kun vettä oli päällä 43 metriä ja isäni joutui jäämään 32 metriin äkillisen korvaongelman takia, minä totesin pohjassa, että ei köyttä, ei nostoliiviä, painoja ihan liikaa - täältä ei siis tullakaan noin vain ylös ... Ja kerran, sukeltaessani yksin (sic!), pohjassa, mutaan juuttunutta ankkuria "ylös" kiskottuani olinkin itse yhtäkkiä miltei kaulaani myöten pohjahötössä, jumissa kuin kutistesukassa ja kyvytön kiskomaan itseäni edes köydestä pintaan. Kerran tasapainoaisti meni täysin kaputt. Vaikka kuinka yritin toistuvasti uida ylös, seuraten kuplia jne, niin aina vain törmäsin päälläni hiekkapohjaan. Apu löytyi aina, kun vain pani marmorikuulansajärjestykseen: a) rauhoitu, b) mieti, c) toimi. Sukeltamisesta olen saanut monta asiaa, mm . kyvyn panna jäitä hattuun pahassa paikassao Isän ja poikien suhdetta se lujitti entisestään. Ja kaikkien kuntoa: olemme edelleen kaikki ketteriä kuin puuma.

Yksivaihe-Mistral oli hauska vehje - kun sukelsi mahallaan, Ilmaa sai kiskoa kuin takuumiestä pankkiin, ja selällään regulaattori tuntui jopa puhaltavan ilmaa; suu kappaletta pystyi huudattamaan kuin sumusireeniä. Kuva: Pekka Sivukarl.

VALVE Mistral-regun huoltomanuaaIin piirrokset @ Siebe Gorman Co. Ltd. I MK

Menossa jään alle Pohjois-Karjalassa helmikuussa 1977. Mistralin kanssa vas. Kauko Kajo, "hyllyllä" Markus Kajo yksiletkuisen kanssa. Kuvasi Karl-Pekka Hietala - joka vuosikymmeniä mYÖhemmin sai itse sukellusherätyksen. K.K.lokakuussa 1975. K.K. Kontiolahdella n.1975. Narumies/vaimo Aune ihailee majavanhäntäläppää,joka helposti pamahti Itsestään auki kun sukeltaja pintteli läpi rantahatelikon. Ensimmäisen syvyysmlttarini viisarina toimi vesipatsas. Kuva MK

URHE 1 LUt1USEO STflDIOH 00250 HELSINKI

t"1--'" 0;2

00250

JÄLLEENMYVJÄMME SUOMESSA: Elämys Center iil! @ Espoo Puh. 09-613 316 www.elamyscenter.fi Eräraate iil! @ Joensuu Puh. 013 285 240 Eraraate@kolumbus.fi

Finn-Suit Helsinki. Puh: 09-6922358 www.finnsuiUi Finn-Suit Turku Puh: 02-2518747 www.finnsuiUi

Fun Oive Turku Puh: 0400740436 www.fundive.fi

Hanko Dlving Center ~ @ Hanko. Puh. 0400-858007 www.polarsukellus.fi Helsingin Sukelluskeskus Helsinki Puh: 045-1300805 www.sukelluskeskus.fi Tampereen Sukelluskeskus Tampere Puh: 045-1300865 www.sukelluskeskus.fi

EI SE KESSU PARHAILLA VARUSTEILLA IHAN TUOTA TARKOITTANUT ...

Jyväskylän Sukellus keskus Jyväskylä www.sukelluskeskus.fi Kasnäs Water Sport Kasnäs Puh: 0400-530541 www.sukellus.fi Oxygene il! @ Helsinki Puh: 09-7520100 www.polarsukellus.fi Sub Aqua il! @ Helsinki Puh. 040-5300431 www.subaqua.fi Underwater Actions Lahti Puh: 03-7331181 actions@saunalahti.fi

905 Tee kuivasukeUuspuku kestää kuivana, toisin kuin monet muut puvut. Se on ainoa sukelluspuku, joka on valmistettu kestävästä Parmasoft materiaalista patentoidulla hitsaus menetelmällä. Tämä takaa kestävän ja 100%:n vesitiiviin puvun, jolla teet nautittavia sukelluksia vuodesta toiseen.

Dive Rite 905 on suunniteltu ja testattu täyttämään vaativimmat sukellus olot matalista vesistä syviin hylkyihin ja luoliin. Sitä käyttävät myös monet viranomaiset. CE-hyväksytty. Katso koko tarina vierailemaUa: www.diverite.eom/produets/dry/

www.diverite.com I

Dive Rite

FlCJ LFI FI~U KELLU~ Rusthollarintie 8, 02270 ESPOO, puh. 09-613 316