Sukeltaja 0314

6,50 €

VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI 3/14

W W W . S U K E LTA JA . F I

a p e p a v a t n i m i to a a t s o n kiin

Kouluttajaksi

maailmalla

Keinotekoinen riutta

– suojaisa elinympäristö

Virtasukelluksia

Tobagossa

Vapaasukeltajan

lomavinkit

LEHTI LUKIJOIDEN SYYNISSÄ | NORPPARALLIN TUNNELMISSA | KOMPRESSORIN HUOLTO-OHJEET

NIKON 1 AW -JÄRJESTELMÄKAMERAT VAATIVIIN OLOSUHTEISIIN!

Nikon 1AW1

Å Vesitiivis 15 metriin Å Iskunkestävä 2 metristä Å Pakkasenkestävä -10 °C asti

Satoja eri kamera- ja tarviketarjouksia Rajala Pro Shop -liikkeissä ja verkkokaupassa rajalacamera.fi. Helsinki: Postitalo 0207530281 | Helsinki: Itäkeskus 0207530287 | Espoo: Kauppakeskus Sello 0207530291 Tampere / Pori / Turku / Kuopio / Joensuu | proshop@rajalacamera.fi | www.rajalacamera.fi

!

Osoitteenmuutokset: puh. (09) 3481 2258 office@sukeltaja.fi Päätoimittaja Markku Leinonen markku.leinonen@sukeltaja.fi Toimitussihteeri Kristiina Karila kristiina.karila@sukeltaja.fi Toimitus Kumppania Oy Virpi Hautamäki Pohjoisranta 11 D 28100 Pori puh. 044 587 2443 virpi.hautamaki@kumppania.fi Toimitusneuvosto Markku Leinonen, Stig Gustavsson, Virpi Hautamäki, Kristiina Karila, Veli-Matti Korppi-Tommola, Pasi Mannerkoski, Mika Rautiainen, Susanna Kallama Taitto Kumppania Oy Hanna Hakala, Julia Hannula, Virpi Hautamäki Kuvapankki IngImage Ilmoitusmyynti Veli-Matti Korppi-Tommola puh. 050 584 0156 vm.kt@kolumbus.fi Sukeltaja ilmestyy helmi-, huhti-, kesä-, syys- ja joulukuussa Paino Eura Print ISSN 1237-1688

6 Vakiot Leppoisaa elämänmenoa Tobagolla, lukijakyselyn satoa, kesälukemiseksi Suuri Saimaa, vierailulla Cressin tehtaalla.

6 TYRSKYT:

15 MITÄ KUULUU? Lue, mitä

MIKKO ANTTONEN

Julkaisija Sukeltajaliitto ry Radiokatu 20, 00093 VALO www.sukeltaja.fi

SOILI VESANEN

Kannen kuva Pekka Tuuri

35 16 40

UUDENKAUPUNGIN MATKAILUTOIMISTO

Sisältö 3/14

seuroissa tapahtuu.

22 PERSOONA: Kimmo

Hohkuri muovaa vedenalaisia näkymiä veistoksiinsa.

24 NORPAT: Norpparallin

tunnelmissa: leikkimielinen kisailu tuo harrastajia yhteen ympäri Suomen.

32 KUVA-ALBUMI:

harmaahai.

Merihevonen, ankerias ja

34 PAREMMAKSI KUVAAJAKSI: Action-kamera

sukelluselämykset.

taltioi

Puku juoksuun ja veteen, iloa kesän vesileikkeihin, ahtaiden paikkojen liivi.

35 VARUSTEET:

Isokarin majakkasaari ja muita Uudenkaupungin sukelluskohteita.

40 KAUDEN KOHDE:

42 AJATTELEMISEN AIHETTA:

elinvoimaisuus vaatii työtä.

Urheiluseuran

Päivitykset 16 VAPAASUKELTAJA: 26 TIIVISTAHTISTA

valmistaudu Suomen suveen.

opiskelua ulkomailla.

28 PUHDISTETUSTA

rojusta merenelävien kodiksi.

36 KOMPERESSORIN huoltovinkit. 38 POIKKEUKSELLISEN vilkas Vapepa-kevät.

Simo Sukeltaja: Mikä on tärkein asia sukellusaluksella? 22 % Ensiapuvarusteet SEURAAVAKSI KYSYMME: Kuka on paras sukelluspari? 17 % WC 35 % Sukeltajan tikkaat Vastaa Facebookissa! 6 % Pullontäyttömahdollisuus Löydät sivun hakusanalla 20 % Jokin muu Sukeltajaliitto ry. Muita tärkeitä asioita olivat mm. järjestys, merikortit, navigointivälineet, viestiyhteydet, turvallisuus ja kaverit.

PUHEENJOHTAJAN PAIKKA AUKI Sukeltajaliitto tarvitsee puheenjohtajan, jolla on strategista näkemystä Liiton toiminnan kehittämisestä. Onko sinulla monipuolinen sukellustausta, oletko yhteistyökykyinen ja innostava ja omaat hyvät yhteistyötaidot? Niillä pääsee jo pitkälle. Järjestötoiminnan tuntemuksesta on etua. Liiton puheenjohtaja toimii näköalapaikalla kehittämässä suomalaista ja suomalaisten sukeltamista. Pystytkö antamaan aikaasi ja osaamistasi Liiton käyttöön?

Sukeltajaliiton hallitusvaali käydään Liiton syyskokouksessa 11.10.2014 Raahessa. Lähde mukaan kehittämään Liiton toimintaa asettumalla ehdolle Liiton puheenjohtajaksi tai hallituksen jäseneksi. OTA YHTEYTTÄ EHDOLLEPANOTOIMIKUNTAAN: • Kari Savolainen, pj, p. 0500 760 858, kari.savolainen@sukeltaja.fi • Matti Anttila, p. 0500 621 791, matti.anttila@sukeltaja.fi • Sami Järvinen, p. 0400 600 667, sami.jarvinen@sukeltaja.fi • Sauli Lalla, p. 044 090 6371, sauli.lalla@sukeltaja.fi

Sukeltajaliiton syyskokous & Raahen Mursujen 40-vuotisjuhla

Kutsu

Syyskokous järjestetään la 11.10. Raahe-salissa, Hotelli-ravintola Raahen Hovissa, (Kirkkokatu 28, Raahe). Kokousvierailla on mahdollisuus tutustua Wanhaan Herraan, maailman vanhimpaan sukelluspukuun Raahen museon Kruunumakasiinissa (Merikatu 10). Kruunumakasiini on avoinna kokousvieraille viikonloppuna, ilmoittaudu Heikki Kinnuselle puh. 050 3143 659. Ohjelma 12.15–12.45 13.00 14.30

valtakirjojen tarkastus kokous alkaa kokouskahvit

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Sukeltajaliitolle valitaan uusi puheenjohtaja sekä jäseniä hallitukseen. Kokouksessa päätetään vuoden 2015 toimintasuunnitelmasta ja budjetista. Kokousasiakirjat löytyvät www.sukeltaja.fi > Materiaalit > Hallinnolliset dokumentit > Syyskokous.

Ilmoittautumiset: www.sukeltaja.fi Tapahtumakalenteri Jos olet tulossa lentäen Ouluun, ilmoita matkustusaikataulusi mirja.pernu@hotmail.com tai puh. 044 5003 652. Oulun lentokentältä järjestetään yhteiskuljetus Raaheen.

Sukeltajaliiton toimisto palvelee 1.6.–31.8. arkisin klo 9–15. Toimisto on suljettuna 14.7.–3.8.

Päivä jatkuu Mursut ry:n 40-vuotisjuhlalla Ohjelma 18.00 Juhlan avaus, puheenjohtajan tervehdys 18.15 Onnittelujen vastaanotto Ansiomerkkien jako Mursu-seuran 40-vuotinen taival Buffet-illallinen Musiikkiohjelmaa, tanssia, vapaata seurustelua Ilmoittaudu juhlaan 7.9. mennessä osoitteeseen outi.haikara@pp.inet.fi. Illalliskortin hinta on 38 euroa. Maksuohjeet saat paluuviestissä. Mainitsethan mahdollisesta erityisruokavaliosta. Yöpymishinnat Hotelli Raahen Hovissa: 1 h huone: 1 vrk 90 euroa, 2 vrk 140 euroa 2 h huone: 1 vrk 110 euroa, 2 vrk 170 euroa Huonevaraukset 7.9. mennessä suoraan hotelliin puh. 08 211 6400. Mainitse varauksen yhteydessä osallistumisestasi syyskokoukseen tai Raahen Mursujen juhlaan.

Hyvää sukelluskesää!

Pääkirjoitus

Avovesikausi on korkattu alkanut! Samalla on alkanut myös suomalaisen sukeltamisen sesonki. Moni sukeltaja suuntaa nyt räpylänkärjet kohti avovesiä. Sukeltamisessa halutaan päästä vihdoinkin tositoimiin. Mukana on myös paljon uusia, ensimmäistä kertaa räpylänsä avovedessä kastelevia sukeltajia. Talvella opittuja teoria- ja hallitaitoja testataan nyt innolla avovedessä.

tään, kun toimitaan turvaohjeiden, ennalta harjoiteltujen toimintatapojen ja hyvän ja monipuolisen koulutuksen mukaan. Hyvin suunniteltu ja toteutettu sukellus on aina hieno kokemus.

KESÄ ON

on monia, kuten kylmä vesi, rajallinen näkyvyys, paksut käsineet ja niiden mukanaan tuoma kömpelyys. Hyvällä koulutuksella ja siihen liittyvällä harjoittelulla näistäkin haasteista selvitään. Tärkeää on myös muiden, kokeneempien sukeltajien kannustava asenne ja hyvä esimerkki sukellus- ja seuratoiminnassa.

HAASTEITA

HYVÄ JA nautinnollinen sukellus alkaa aina hyvällä sukellussuunnitelmalla. Hyvässä suunnitelmassa on varauduttu myös mahdollisiin ongelmatilanteisiin niin veden alla kuin päälläkin. Näistäkin tilanteista selvi-

KIITÄN kaikkia

sukellusseuroja ja niissä toimivia henkilöitä heidän työstään suomalaisen sukellusharrastuksen hyväksi. Toivotan kaikille sukeltajille hyvää alkanutta sukelluskesää ja nautinnollisia hetkiä harrastuksen parissa. Samalla toivotan kaikki uudet sukeltajat lämpimästi tervetulleeksi suomalaiseen sukellusyhteisöön.

Hyvin suunniteltu ja toteutettu sukellus on aina hieno kokemus.

kiitän myös kaikkia tämän lehden lukijakyselyyn osallistuneita vastaajia. Ilman Teidän arvokasta panostanne lehden kehitystyö ei onnistu. Onnittelut kameraja muiden palkintojen voittajille!

LOPUKSI

MARKKU LEINONEN

päätoimittaja markku.leinonen@sukeltaja.fi

Jäsenlehtemme syntyy aktiivisten harrastajien voimin – sukeltajalta sukeltajalle. Tällä palstalla esittelemme kasvoja juttujen takaa. vedenalaiseen maailmaan asukkaisiin. – Kalat ja elämä veden alla on kiehtonut aina. Lapsena snorklailin lammella ahvenien perässä. Kun veli kävi sukelluskurssin, rohkaistuin itsekin kokeilemaan. Vedenalaisen elämän lisäksi sukelluksessa kiehtoo rauhallisuus ja äänettömyys, hän kertoo. Soili kuvaa itseään ehdottomaksi biosukeltajaksi. – Mieluiten bongailen kaikenlaista elämää pinnan alla. Hylyistäkin tykkään, varsinkin kun niillä on yleensä paljon kaloja tai muita veden asukkeja. Yritän ainakin tehdä turvallisia sukelluksia. En koe mitään tarvetta ylittää rajojani tämän lajin parissa. Muuten en ole niin ehdoton sen suhteen, millaisia sukellukset ovat.

Soili Vesanen, Helsinki

MIKKO UUSI-KYYNY

SOILI HURAHTI

Viime vuoden pääsiäisenä Punaisellamerellä Soili koki jotakin poikkeuksellista. – Aamusukelluksen lopuksi melkein 20 delfiiniä tuli pyörimään ympärillemme. Sukeltajat tarkkailivat delfiinejä ja delfiinit sukeltajia. Aivan ihana aamun aloitus! Mieleen on jäänyt myös sukellus Hangossa pari kesää sitten, kun utelias hylje tuli tervehtimään Soilia ja muita sukeltaja Eiran kannella. – Toivon voivani jatkaa harrastusta pitkään ja nähdä kaikkea uutta ja ihmeellistä. Valokuvaamaan jos vielä oppisin paremmin. Nyt innostun helposti liikaa, enkä malta keskittyä kuvauskohteeseen kunnolla, Soili tuumaa.

Lue Soilin juttu sukellusmatkasta Tobagolle sivulla 6.

Sukeltaja 3/2014 5

Tyrskyt

a u l i a m o l a a s i Leppo Tobagossa LEPPOISA KARIBIALAINEN ELÄMÄNMENO, KAUNIS VEHREÄ LUONTO, SIISTIT RANNAT, VÄRIKKÄÄT KORALLIRIUTAT JA YSTÄVÄLLISET IHMISET. SIINÄ LYHYKÄISYYDESSÄÄN TOBAGO, UNOHTAMATTA TIETENKÄÄN KOLIBREJA, JAKAMAREJA TAI MUITA VÄRIKKÄITÄ LINTUJA.VAIKKA TOBAGO ON TURISTIKOHDE, SE ON RAUHALLINEN PAIKKA, JOSSA MUSIIKKI SOI JA ASIAT JÄRJESTYVÄT KARIBIALAISEN ELÄMÄNRYTMIN MUKAAN RENNOSTI.

TEKSTI SOILI VESANEN KUVAT SOILI VESANEN JA MIKKO UUSI-KYYNY

SUKELLUSKOHTEITA on

ympäri saarta. Ne ovat lähinnä biokohteita, mutta pari hylkyäkin löytyy. Eniten sukelletaan pohjoisessa Speysidessa ja etelässä Crown Pointin ympäristössä. Pohjoisessa näkyvyydet ovat huomattavasti paremmat. Sukellukset ovat lähes poikkeuksetta virtasukelluksia, ja olosuhteet voivat muuttua päivittäin. Tekemistämme paristakymmenestä sukelluksesta kahdessa virtaus oli melko kova, muilla mukavan leppoisa. Aallokkoa

6 Sukeltaja 3/2014

alueella on aina jonkin verran, mikä vaikuttaa kohteiden valintaan. Sukellukset ovat syvyydeltään virkistyssukellusrajoissa (15– 30 m), tosin syvempiäkin kohteita löytyy. Päivällä korallien alta saattoi bongata viiksihain lepäämässä tai isoja kilpikonnia. Ohi uinut suuri täpläkotkarausku oli todella kaunis. Alueella olisi mahdollista nähdä myös merihevosia, meiltä ne jäivät valitettavasti tällä kertaa löytämättä. Paljon muuta katsottavaa kuitenkin riitti. Yösukelluk-

silla piikkihummerit tulivat esille korallien koloista. Pimeällä näkyi myös vapaana uivia mureenoita, erilaisia rapuja ja isoja kotiloita. AKTIVITEETTEJA MONEEN MAKUUN

Useissa mainoskuvissa Tobagon alueen sukelluksilta näkyy muun muassa vasarapäähaita. Extra Diversin Markus Baumgartner kertoi, että vielä noin kymmenen vuotta sitten pohjoisessa saattoi kohdata

Matkalaukku

Tobagossa ”liming” tarkoittaa hengailua, chillailua, olemista. Diving & liming, täydellinen loma!

Tobago • SIJAINTI: Karibianmerellä

• • • •

usean kymmenen vasarapäähain parvia.Valitettavasti nykyisin niitä näkee vain satunnaisesti, sillä Trinidadissa syödään haita, joiden uskotaan kohottavan mieskuntoa. Tämän vuoksi hainkalastajat ovat hävittäneet vasarapäähait parvi kerrallaan. Jos aivan koko lomaa ei halua viettää pinnan alla, löytyy saarelta muutakin ajanvietettä. Pigeon Point on leija- ja purjelautailijoiden sekä aurin-

gonpalvojien keskus. Saareen voi tutustua myös polkupyörällä, tosin korkeuserot kasvavat pohjoiseen päin mentäessä. Paikallisoppaan johdolla pääsee sademetsään bongaamaan lintuja tai uimaan vesiputoukselle. Intohimoiselle shoppailijalle Tobago ei ole oikea kohde, mutta isommalle naapurisaarelle Trinidadiin pääsee 15 minuutin lennolla tai hitaammalla lautalla.

•

•

sijaitseva saari, joka kuuluu Trinidadin ja Tobagon tasavaltaan. Saaren pinta-ala on 300 neliökilometriä ja asukkaita on noin 54 000. KIELI: englanti, kreolienglanti VALUUTTA: Trinidad ja Tobagon dollari (TTD), 100 TTD = n. 12 € AIKAERO SUOMEEN: -6 tuntia MATKANJÄRJESTÄJÄ: Valmismatkoja Suomesta tällä hetkellä Tobagoon tekee Apollomatkat. Lennot Tukholman tai Kööpenhaminan kautta. Apollon kautta voi ostaa myös pelkän lennon. ILMASTO: Sää on ympäri vuoden lämmin. Päivälämpötilat noin +30°C, yöllä noin +25 °C.Vedenlämpötila 26–29°C, viileimmillään helmi–huhtikuussa. Kesä–marraskuussa on voimakkaita sade- ja ukkoskuuroja. Joulu–toukokuussa sadekuurojen määrä vähenee ja sää on aurinkoisempaa. Tobago sijaitsee niin etelässä, että trooppiset hirmumyrskyt ohittavat saaren pohjoisesta. VAATETUKSESSA kannattaa huomioida, että saarella maastokuvioiset vaatteet on kielletty muilta kuin Tobagon armeijan sotilailta.

Sukeltaja 3/2014 7

Tyrskyt

Sukellusmatkat kiinnostavat lukijoita SUKELTAJA-LEHTI TEKI TOUKOKUUN ALKUPUOLELLA

1%

INTERNET-POHJAISEN LUKIJAKYSELYN. KUTSU KYSELYYN OSALLISTUMISEEN JULKAISTIIN SUKELTAJA-LEHDESSÄ 2/2014,

Huono

WWW.SUKELTAJA.FI-SIVUSTOLLA JA SUKELTAJAN FACEBOOK-SIVULLA. SE LÄHETETTIIN MYÖS KAIKKIIN JÄSENSEUROIHIN JAETTAVAKSI JÄSENISTÖLLE. KYSELYYN

29 %

SAATIIN 454 VASTAUSTA.

Keskinkertainen MIKÄ ON YLEISVAIKUTELMASI SUKELTAJALEHDESTÄ?

TEKSTI KRISTIINA KARILA

Hyvä

70 %

YLEISTÄ ARVIOINTIA

Lehteä yleisesti arvioitiin viidellä kysymyksellä. Runsas puolet vastaajista on sitä mieltä, että lehdessä on kiinnostavia juttuja, ja noin 40 prosenttia on kiinnostunut osasta juttuja.Vajaa puolet kokee saavansa lehdestä hyötyä harrastamisessa, ja saman verran vastaajia kokee lehden osittain hyödylliseksi. 40 prosenttia pitää lehteä monipuolisena, 54 prosenttia on osittain tällä kannalla. Kolmannes vastaajista on kiinnostunut lehden esittelemistä tuotteista ja palveluista, kun taas 10 prosenttia ei lainkaan. Osittain kiinnostuneita on 57 prosenttia. Ulkoasu miellyttää yli puolta vastaajista, ja 38:aa prosenttia ainakin osittain.

47 %

Valikoiden kiinnostavimpia juttuja

Kannesta kanteen

48 %

MITEN LUET SUKELTAJA -LEHDEN?

HYVÄ, ASIANTUNTEVA JÄSENETU

Runsaat 70 prosenttia vastaajista pitää Sukeltaja-lehteä hyvänä jäsenetuna. Asiantuntevana lehteä pitää kaksi kolmannesta vastaajista. Noin puolet vastaajista kokee, että uusien ajatusten ja ideoiden lähteenä ja tietolähteenä lehdellä olisi vielä parantamisen varaa. Myös viihdyttävyyttä voisi kehittää noin 50 prosentin mielestä. Laadukkaana lehteä pitää 55 prosenttia vastaajista ja 42 prosenttia näkee siinä parantamisen varaa. Mainoksia on sopivasti 90 prosentin mielestä, eikä ainakaan liikaa.

5%

Selailen pikaisesti

TURVALLISUUSASIAT JA KOHDE-ESITTELYT VETOVOIMAISIMPIA

0 8 Sukeltaja 3/2014

Räpyläuinti

Uppopallo

Sukelluskalastus

Vapaasukellus

Snorkkelisukellus

Lapset ja nuoret

Henkilöhaastattelut

Kolumni

Seurojen toiminta

Sukeltajaliiton toiminta

Kirja- ja nettivinkit

Tekniikkasukellus

Kala- ja luontoaiheet

Ympäristönsuojelu

Sukelluskuvaus

Ulkomaan sukellusmatkat

Varuste- ja tuote-esittelyt

Hylkyjutut

Sukellustaidot

20

Sukelluskohde-esittelyt

40

Sukellusturvallisuus

60

Kotimaan sukellusmatkat

80

Pääkirjoitus

100

TOP3

Lukijakyselyssä kartoitettiin, millaiset juttuaiheet kiinnostavat lehden lukijoita. Eniten lukijoita on sukellusturvallisuutta, sukelluskohteita ja sukellustaitoja käsittelevillä jutuilla. Myös matkakertomukset ja hylkyjen kiehtova maailma vetävät lukijoita puoleensa. Räätälöidyistä palstajutuista viihdyttävimmiksi koettiin varuste- ja tuote-esittelyt sekä sukelluskuvausvinkit.

RUNSAASTI AVOINTA PALAUTETTA

36 %

Sekä paperiversiona että sähköisenä MISSÄ MUODOSSA HALUAT LUKEA SUKELTAJA-LEHTESI?

Vain paperiversiona

59 %

Vain sähköisenä versiona

5%

3% 7%

37 %

4 henkilöä

5 henkilöä

2%

3 henkilöä

2 henkilöä

Onnea voittajalle Vastanneiden kesken arvottiin Sony HDR-AS30V Action cam -kamera sekä sukeltajan tuotepalkintoja. Kameran voitti Sami Rautiainen Rovaniemeltä. Muut voittajat olivat Hannu Marttila Helsingistä, Jarkko Matikainen Savonlinnasta, Janne Laukkanen Joensuusta ja Miikka Vehviläinen Tampereelta. Onnea voittajille ja kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille!

KUINKA MONI LUKEE LEHTESI SINÄ MUKAAN LUKIEN?

1 henkilö

51 %

Merkillepantavaa on, että avointa palautetta annettiin paljon. Sukeltaja-lehdestä ollaan siis kiinnostuneita ja sitä kohtaan on odotuksia. Sukelluskohteista ja -matkoista toivottiin lisää juttuja. Myös paksumpaa lehteä sekä pitempiä ja asioihin syvemmälle pureutuvia juttuja toivottiin. Eri harrastusmuodoista, erityisesti tekniikkasukelluksesta ja sukelluskuvauksesta, halutaan lukea enemmän. Myös varustetestejä toivotaan säännöllisesti lehteen. Näissä haasteena on puolueettomuuden ja objektiivisuuden varmistaminen, kun testejä tehdään harrastajavoimin. Monet myös antoivat hyviä juttuideoita ja vinkkejä, joita on hyvät mahdollisuudet toteuttaa. Esimerkiksi numeroiden kokoamista jonkun teeman ympärille ehdotettiin, samoin kuin aiheiden jatkamista sukeltaja.fi-sivustolla sekä Sukeltajan Facebook-sivulla. Palaute ja kyselyn tulokset antavat hyvää pohjaa Sukeltaja-lehden suunnittelutyölle. Sisältöä ja rakennetta pyritään muokkaamaan lukijoiden toivomaan suuntaan. Sukeltajaliiton jäsenlehden tulee kuitenkin tarjota kiinnostavaa sisältöä kaikenlaisille sukeltajille niissä puitteissa, kuin vapaaehtoistyönä tehtävän julkaisun on mahdollista.Tässä lukijat ovat avainasemassa: sukelluksen parhaat asiantuntijat ovat seuroissamme ja kaveriporukoissa ympäri Suomen. Kerro meille, missä sukelsit, mitä näit ja koit, tapasitko kiinnostavan ja asiantuntevan sukeltajan, niin me kerromme siitä Sukeltaja-lehdessä. Ota yhteyttä!

Liitto vastaa

PERHEESEEMME TULEE NELJÄ LEHTEÄ, JA TARVITSEMME VAIN YHDEN.VOIKO LEHDEN PERUUTTAA?

– Liiat lehdet voi peruuttaa ilmoittamalla siitä Liiton toimistoon soittamalla tai sähköpostitse. MYYDÄÄNKÖ SUKELTAJAA MISSÄÄN?

– Lehteä myydään suurimmissa Akateemisen kirjakaupan lehtipisteissä. SAISIKO VANHAT LEHDET LUETTAVAKSI VERKKOON?

– Sukeltajan vanhat numerot vuoteen 2006 asti löytyvät www.sukeltaja.fi > Sukeltaja-lehti > Wanhat Sukeltaja-lehdet. Lehdet 2007–2013 tullaan myös viemään verkkoon, ja siitä eteenpäin jokainen vuosikerta aina takautuvasti.

VEDENAL

AILMA AISEN MA

L N ERIKOIS

EHTI 4/13

W W W . S U K E LTA

6,50 €

JA . F I

uksen uskuva Sukell yntiin kisat kä

VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI 5/13

Vaikea, tärkeä tasapainotus

Komea a kanglainkveissillä

Helsi SUKELLA SUOMES

6,50 €

W W W . S U K E LTA JA . F I

Räpyläuinti Vuoden 2013 tia vauhsukeltaja tuo koukussa seuratoimintaan altaaseen

SA -KURSSI

Kauneutta ohjusveneen hylyllä

Louhosareenan Tahko Diven yllätyssuosio

Suuri vesipelastusharjoitus Vuohijärvellä

E SIIVOLLE | SUKELLU S HIENOLL KERÄÄ KIITOSTA

Unohtumaton

seikkailu

Chuuk Lagoonilla LÄHDE JÄSENMATKALLE TANSANIAAN | TURVALLISESTI JALAT EDELLÄ

HALUAISIN LUKEA ENEMMÄN SEUROJEN TOIMINNASTA JA TAPAHTUMISTA.

– Sukeltajassa on Seurapalsta (s. 15), jonne toivomme seurojen lähettävän pieniä uutisia toiminnastaan kuvan kera. Ota yhteyttä kristiina. karila@sukeltaja.fi.

Sukeltaja 3/2014 9

Tyrskyt

Vinkki

Gustav Adolf turvassa HELSINGIN Sataman

hanke uuden meriläjitysalueen perustamiseksi Helsingin edustalle ei enää uhkaa Gustav Adolfin hylkyä. Hankepäällikkö Hannu Kärjen mukaan lupaa läjitysalueen perustamiseksi on haettu alueille 5 Lokkiluoto ja 8B Koirasaarenluodot. Alue 13

Tulossa räpyläuintileiri aloittelijoille Kouvolan seudulla järjestetään syksyllä aloitteleville ja jo lajia harrastaville räpyläuimareille suunnattu leiri. Leirillä opit lajin perusteet ja saat vinkkejä omaan harjoitteluun samanhenkisessä porukassa. Lisätietoja päivitetään www.sukeltaja.fi Tapahtumakalenteriin ja www. rapylauinti.sporttisaitti.com.

Gustav Adolf etelä on jätetty pois hylyn läheisyyden vuoksi. Sukeltajaliitto on tuonut hankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessissa voimakkaasti esille, että ruoppausmassojen läjittäminen hylyn läheisyyteen uhkaa sen säilymistä.

Meripelastuksen hälytysnumero on muuttunut! Uusi numero on

02941000.

Itä-Intian kalat tabletilla GERALD Allenin ja Mark Erdmannin kirja Reef Fishes of the East Indies on järkälemäinen kolmiosainen opas Malaijien saariston eli Itä-Intian saariston kalalajeihin. Kirja on erittäin arvostettu; sitä pidetään parhaana ja kattavimpana tämän alueen kalalajeja esittelevänä teoksena. Suuren kokonsa takia se on kuitenkin hankala ottaa mukaan sukellusmatkalle, ja sen noin 250 dollarin hinta saattaa hirvittää joitakin kirjan ostamista suunnitelleita. Nyt kuitenkin sekä oppaan kuljetus- että hintaongelmat on ratkaistu. Opas on julkaistu tableteille tarkoitettuna sovelluksena, jonka hinta on vain murto-osa painetun version hinnasta. Käyttöliittymä on graafisesti selkeä ja yksinkertainen, ja sovelluksessa navigointi sujuu helposti. Koska sovellus pohjautuu kirjaan, asiasisältö ja kuvien laatu on erinomainen. Kalojen tunnistaminen sujuu helposti. Reef Fishes of the East Indies -sovellus on itsestään selvä hankinta jokaiselle tabletin omistavalle sukeltajalle, joka liikkuu Malaijien saariston alueella ja haluaa tutustua näkemiinsä kaloihin hieman paremmin. Sovelluksen iTunes-versio on kolmiosainen. Kahden ensimmäisen osan ostajalle kolmas osa on ilmainen. Androidversion voi ostaa Amazonin App Storesta, se on yksiosainen. Sovelluksesta on tulossa myös erillinen puhelimille optimoitu versio. MIKA RAUTIAINEN

Sukelluskalastuksen veneSM-kisat Helsingissä 29.6. Kilpailu käydään Helsingin edustan merialueella. Kilpailuaika on klo 8.30–15.00. Lähtö ja maali ovat Mäntykarin saaren vieressä. Punnitus ja palkintojenjako ovat kello 16 alkaen Lauttasaaressa Ravintola Blue Peterin edustalla. Kilpailuun odotetaan noin 15 venekuntaa. Veneessä voi olla 1–3 kilpailijaa. Kilpailuun tar-

10 Sukeltaja 3/2014

vittaisiin vielä muutama vene ja kuljettaja mukaan, joten kiinnostuneet ottakaa yhteyttä mattispearfish@hotmail.com. Kilpailun järjestää Sukeltajaliiton sukelluskalastusvaliokunta, yhteystyössä Ursuit ja Lowrance. Tervetuloa seuraamaan kisaa sekä maalle että merelle!

www.reef-fishes.com

NAUIn asema

Suomessa vahvistuu NAUI-KOULUTUS laajenee

Suomessa myös sukellusseurojen ulkopuolelle. Pasi Laine on aloittanut Lahdessa kaupalliseen sukellustoimintaan keskittyvänä NAUIn alue-edustajana Suomessa. Sukeltajaliitto jatkaa edelleen Liiton jäsenseurojen palvelemista NAUI-asioissa. Uusi järjestely vahvistaa NAUIn asemaa Suomessa samalla, kun toiminta seurojen suhteen säilyy ennallaan.

TOP3 Vierasvenesatamat RISTO SAJANIEMI ON LIIKKUNUT MERELLÄ YLI 30 VUOTTA SEKÄ SUKELTAMISEN ETTÄ MATKAVENEILYN MERKEISSÄ.

1

KATANPÄÄ, KUSTAVI KATANPÄÄN satamalahteen on helppo navigoida. Sisempänä saaressa on kahvila ja infopiste. Rantakallioiden linnoitusraunioilta on komeat näköalat Isokarille ja aina Uuteenkaupunkiin asti. Entisen merilinnakeja vankilasaaren pitkä historia on vaikuttava. Katanpää on helppo solmukohta: täältä pääsee suoraan Uuteenkaupunkiin, Isokarin majakalle, Brändön Jurmoon, Kustaviin ja Lehmänkurkkuun.

2

MÄNTYNIEMI, PYHTÄÄ MÄNTYNIEMI on

merihotelli Munapirtin etelärannalla, Keihässalmesta lounaaseen. Sisäänajossa on yllättävän tiukkoja mutkia. Satamasta näkyy avomeri lähisaarten välissä, ja maisemat ovat komeat. Mäntyniemi on sopiva yöpymisetappi esimerkiksi matkalla Espoosta Saimaan kanavalle. En muista tavanneeni täällä sukeltajia; sinänsä kyllä Toras, Krapi 2 ja muita hylkyjä on lähellä. Paikalle pääsee myös autolla.

3

RUOKKEE, KESÄLAHTI RUOKKEE on

suosittu täyden palvelun lomakylä kirkkaan Puruveden rannalla.Vierasvenesataman aallonmurtajan takaa avautuu mahtava Hummonselkä.Ympäristö on helppokulkuista harjumaastoa. Ruokkeella tapaa usein kirkkaan veden houkuttelemia sukeltajia tukialuksineen. Kohteina on sekä hylkyjä että luonnonmuodostelmia, kuten Hummonselän keskellä vesirajaan nouseva Mantsin soraharjanne. Ruokkeelle pääsee kuutostietä autolla. Myös juna tulee lähelle, Kesälahdelle.

Lasten parissa toimivien vapaaehtoisten rikostausta voidaan selvittää 1.5.2014 tuli voimaan laki, jonka mukaan lasten parissa toimivan vapaaehtoisen rikostausta voidaan selvittää. Tähän mennessä selvittämisvelvollisuus on koskenut vain lasten kanssa työskenteleviä. Rikostausta voidaan selvittää rikosrekisteritietojen ja sakkorekisteritietojen avulla. Otteen tiedoista antaa Oikeusrekisterikeskus vapaaehtoistehtävän järjestäjän pyynnöstä.

Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä: www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140148

Selvityksen hakeminen on vapaaehtoista. Sen voi hakea, jos nämä kolme edellytystä täyttyvät: 1. Kyse on tehtävästä, johon säännöllisesti ja olennaisesti kuuluu alaikäisen opetusta, ohjausta, hoitoa, huolenpitoa tai muuta yhdessäoloa alaikäisen kanssa. 2. Tehtävä sisältää henkilökohtaista vuorovaikutusta alaikäisen kanssa. 3. Tehtävää hoidetaan yksin tai sellaisissa olosuhteissa, joissa alaikäisen henkilökohtaista koskemattomuutta ei muista toimista huolimatta voida kohtuudella turvata. www.soste.fi/media/pdf/julkaisut/rikostausta-toimintaohje-2014.pdf

Sukeltaja 3/2014 11

Seuratukea

kahdelle sukellusseuralle OPETUS- ja

kulttuuriministeriö on myöntänyt seuratukea Kainuun Urheilusukeltajat ry:lle lasten ja nuorten snorkkeli- ja laitesukellustoiminnan kehittämiseen. Myös Nokian Urheilusukeltajat ry sai seuratukea seuran kehittämiseen Sinettiseuraksi. www.seuratuki.fi

, a a im a S n o i r u Su

Kirja

ja kaunis

SUOMESSA on

KESÄLUKEMISTA EDULLISESTI Vapaasukellus-kirjan 2. painoksen loppuunmyynti

20 € +

toimituskulut

Sukeltajan verkkokaupasta www.sukeltaja.fi

suuri määrä kauniita paikkoja, mutta kaikkialla ei voi käydä. Onneksi jylhän kaunista tai pientä sievää järvimaisemaa voi ihailla myös kotisohvalla istuen – silloin, kun se itselle parhaiten sopii. Tällaiseen matkailuun voi antautua vaikka Suuri Saimaa -kirjan parissa. Usein jo teoksen ulkoinen olemus antaa ensituntumaa sisällöstä – niin tässäkin tapauksessa: kirjan taitto on elävää ja kuvien laatu korkeatasoinen. Kuvat on myös valittu huolella sopimaan tarinaan. Vaikka kirjassa on hienoja kuvia, se ei ole varsinaisesti kuvateos, vaan lukija johdatellaan kuvien tunnelmaan elävästi kirjoitetulla tekstillä. Tämä ratkaisu on monella tapaa onnistunut; tekstit eivät muodosta yhtenäistä tarinaa, eikä kirjaa tarvitse lukea järjestyksessä, vaan sitä voi selailla kuvia katsellen ja lukea tekstejä sieltä täältä. Kirjan pariin on myös helppo palata uudelleen kuvien kautta. Suuri Saimaa -kirja esittelee Saimaata monella tapaa mielenkiintoisesti, eri vuodenaikoina ja eri näkökulmista niin suvella, talvella kuin pinnan altakin. Saimaan mahdollisuuksista ja tunnelmallisista kuvista välittyy kuva kirjoittajan kokemasta maailmasta: maailmasta, josta välittyy myös huoli yhdestä kauneimmista järvistämme. Sukeltajana on helppo ymmärtää kirjoittajan tuntemukset; järviemme tila näkyy sukeltajalle

aina ensimmäisenä. Kun järven tilan huononemisen näkee myös pinnalta, on jo yleensä liian myöhäistä ja kallista vaikuttaa merkittävästi asiaan. Kirjoittaja esittelee monta syytä varjella herkkää vesiympäristöämme. On helppo ymmärtää, että olemme etuoikeutettuja, kun elämme tällaisen vesimaailman keskellä. Toivottavasti Suuri Saimaa -kirjan kaltaiset teokset saavat meidät ymmärtämään suomalaisen vesiympäristön kauneuden, rikkauden ja ainutlaatuisuuden sekä myös sen, että muutokset niin huonompaan kuin parempaankin ovat hitaita. Se, mikä nyt havaitaan paljain silmin, vaatii enemmän kuin ihmis­ iän korjaantuakseen. JOUKO LAITINEN

Suuri Saimaa, Mikko Nikkinen. Kirjasta on tehty myös englanninkielinen versio. www. suurisaimaa.fi

MA

SUSANNA KALLA

Kala

Hui se on

HAI!

LÄHES jokainen Intian valtameressä, Punaisellamerellä tai Tyynellämerellä sukeltaneista on nähnyt riuttahain. Mustaevä-, valkoevä- ja harmaaevähai ovat suhteellisen pieniä, alle kahden metrin mittaisia haita, jotka viihtyvät koralliriuttojen lähellä ja matalilla hiekkapohjilla ennemmin kuin syvässä avovedessä. Riuttahait syövät kaikkia riutoilta löytyviä kaloja, mustekaloja, kalmareita ja meritursaita. Mustaevähaiden vatsasta on löytynyt lisäksi lähes kaikkea syötäväksi kelpaavaa: meriruohoa, kilpikonnanpaloja, lintuja ja rottia. Riuttahait liikkuvat joko yksin tai pienissä parvissa. Mustaevähain reviiri on yksi haiden pienimpiä, vain vajaan neliökilometrin kokoinen. Valkoevähai on yksi harvoja haita, jotka pystyvät lepäilemään pohjalla liikkumatta ja sil-

ti hengittämään kiduksillaan. Muiden riuttahaiden on uitava jatkuvasti. Riuttahait synnyttävät eläviä poikasia noin joka toinen vuosi. Poikasten kantoaika on vajaan vuoden, ja ne syntyvät vajaan puolen metrin mittaisina. Pienet vastasyntyneet hait viihtyvät hyvin matalilla hiekkapohjilla, jossa niille on hädin tuskin tarpeeksi syvää uida. Riuttahait ovat pääosin sävyisiä ja epäaggressiivisia haita. Erityisesti mustaevähai on melko ujo ja kaihtaa sukeltajaa, mutta riuttahaiden on satunnaisesti kuultu purevan matalassa vedessä uimareiden ja pohjalla kahlaajien jalkoja. Harmaaevähai saattaa esittää liioiteltuja uintiliikkeitä ja pitää rintaeviään pohjaa kohti. Tämä on merkki hain ärtyneisyydestä ja siitä, että se saattaa hyökätä.

57

5

www.fundive.fi

REMONTTIMYYNTI JATKUU !

ESSI KESKINEN

POISTOKORISTA ÄLYTTÖMIN HINNOIN

Ursuk Heavylight Cordura XXL + Heavy aluspuku 1090€ ( 2 kpl varastossa )

Divepoint Oy muutti Poriin

25 vuotta Närpiössä toiminut Divepoint Oy muutti toukokuun lopulla Poriin. Divepoint Oy:n Kaj Ojala jää eläkkeelle, ja sukellusalan moniosaaja sukelluskouluttaja Esa Kakko ottaa vastuun Divepoint Oy:n myynti- ja huoltotoiminnasta. Divepointista tutut merkit, tuotteet ja palvelut jatkuvat uudessa paikassa, ja lisänä on nyt luvassa myös pullojen tankkaus 200–300 bar. Kaj Ojala kiittää asiakkaita ja lupaa palvelujen jatkuvan entiseen malliin. www.divepoint.fi

Fun Dive Oy www.dive.fi 0400-740436

Maariankatu 8 Turku, avoinna ti - pe 14-18 la 10-14

Tyrskyt

Cressi varustaa sukeltajan POHJOISMAISTEN SUKELLUSLIITTOJEN EDUSTAJIA KUTSUTTIIN HUHTIKUUSSA TUTUSTUMAAN SUKELLUSVARUSTEVALMISTAJA CRESSIN TEHTAASEEN ITALIAN GENOVAAN.YRITYS NÄYTTÄYTYI HYVIN ITALIALAISENA JA PYRKII SELLAISENA PYSYMÄÄNKIN.

TEKSTI JA KUVAT PASI MANNERKOSKI

VUONNA 1946 Eggio ja Nanni Cressi aloittivat sukellusvarusteiden valmistuksen tekemällä maskeja ja harppuunoja. 1948 he kehittivät ensimmäiset umpikantaräpylät ja myös nykyisten maskien edelläkävijän, pitkänenäisen Pinokkion. Nimi tulee pitkästä nenätaskusta, joka helpotti paineentasausta. Nykyään Cressi tunnetaan erityisesti sukelluskalastusharppuunojen ja vapaasukellusvarusteiden, kuten räpylöiden ja märkäpukujen valmistajana, ja tällä linjalla yritys on myös jatkamassa.

Kristian Peders kokeilemassa alkuperäistä Pinokkio-maskia, jossa paineen pystyi tasaamaan nenää puristamalla. Maskia valmistetaan edelleen.

Cressin tietokoneet kokoaa ja testaa sama henkilö.

92 prosenttia Cressin tuotteista valmistetaan edelleen Italiassa, vaikka alan kilpailu on kovaa. Kuitenkin esimerkiksi sukellustarvikelaukut ja pakkauslaatikot valmistetaan Aasiassa, samoin märkäpuvut. Italiassa on tarkat lait valmistusmaista, ja siksi pakkauslaatikossakin tulee näkyä valmistusmaa erikseen. Uusien tuotteiden kehitys tapahtuu Italiassa.

Cressin varastosta toimitetaan varusteita jopa 90 maahan. TUOTANTO ON PITKÄLTI AUTOMATISOITUNUTTA

21 000 neliön tehdas on kokonaan yhden katon alla, ja valmistus on pitkälle automatisoitu. Robotit hoitavat muoviosien puristamisen; kokoonpano hoidetaan käsin alihankintana italialaisten perheyritysten voimin. Sukellustietokoneiden elektroniikka valmistetaan itse. Muutama henkilö kokoaa ja testaa jokaisen tietokoneen käsin. Tietokoneen testaukseen kuuluu myös paineistus 75 metrin syvyyteen 45 minuutin ajaksi. Uutta Leonardo-tietokonetta valmistuu päivässä noin sata kappaletta. Tietokoneen erityispiirre on erittäin kompakti koko ja selkeä näyttö. Myös jokainen regulaattori testataan ANSTI-laitteessa ennen toimitusta. Cressi on edelleen perheyritys. Tehtaan nykyisen omistajan, julkisuutta välttelevän Antonio Cressin sanotaan testaavan kaikki uudet mallit ensin itse kauniin Portofinon kylän vesillä. Sekundatuotteet kierrätetään jauhamalla niiden muovi uudelleen käytettäväksi.

14 Sukeltaja 3/2014

Vierailevia tähtiä

SUKELLUSKALASTAJA Tapio Salakari esitteli 23.3. sukelluskalastusta Turun Aboa Aquanautsin nuorisolle.Yhteisen kuvaesityksen jälkeen kuutit ja nuorimmat norpat lähtivät omiin harjoituksiinsa ja yli 10-vuotiaat pääsivät kokeilemaan harppuunalla ampumista. Se herätti kovasti kiinnostusta, ja moni norppa suunnittelikin lajin aloittamista heti kun vaan ikä sallii. Seurassa on aiemminkin käynyt vierailevia tähtiä kertomassa omasta lajistaan. Hyppiminen veteen on norppien mielipuuhaa, joten harjoituksiin kutsuttiin oikea uimahyppääjä esittelemään lajia ja opastamaan hyppytekniikassa.

ROBERT TUNTURI

Hoitotukea hylkyjen poijutukseen SUKELLUSSEURA H2O

Helsingistä on saanut Museovirastolta muinaisjäännösten hoitotukea vanhojen hylkyjen poijutukseen. Tukea voi hakea vuosittain muinaismuistolain alaisten hylkyjen poijuttamiseen, jotta pääsy niille hylkyä vahingoittamatta helpottuu.

Seurayhteistyötä KANKAANPÄÄN Urheilusukeltajat

kutsui virka-apua naapurista, kun P1-kurssille ei löytynyt kouluttajaa omasta takaa. – Nuoret kouluttajat lähtevät maailmalle ja kouluttajaa ei tahtonut löytyä. Ei siinä auta jäädä ihmettelemään. Kallioniemen Tapani Tampereen Urheilusukeltajista pyydettiin kouluttajaksi, kertoo seuran puheenjohtaja Keijo Leppänen. SEPPO RINTA-KAUPPILA

Uppiskoulusta intoa altaaseen UPPOPALLOKOULU osoittautui

Jaakko-Ala-Hiiro kokeili Sonyn action-kameraa uppistreeneissä. Lue juttu sivulta 34 ja käy katsomassa vauhdikas video Sukeltajaliiton YouTube-kanavalla.

hyväksi keinoksi opastaa nuoria lajin pariin KeskiUudenmaan Sukeltajissa, kertoo seuran jäsenlehti Ankka 2/2014. Keväällä Hylje-ryhmälle pidettiin kuuden kerran mittainen uppiskoulu, jossa käytiin läpi kaikki lajin perusteet tekemisen kautta. Opetus oli niin tehokasta, että nuoret pystyvät nyt opettamaan lajitaidot muillekin. Nuorison lisäksi pelaamaan innostui myös nuorten vanhempia ja muitakin kiinnostuneita, joten pelit pyörivät vauhdikkaina viikoittain.

Sukeltaja 3/2014 15

Suomi

Vapaasukeltajan lomavinkit

– koe Suomen suvi

PEKKA TUURI

Kesäiset avovesisukellukset ovat vapaasukelluksessa parhainta aikaa erityisesti virkistysmielessä. Mielenkiintoisia sukelluskohteita löytyy ympäri Suomea, ja vapaasukeltajan on mahdollista tutkia syrjäisempiäkin vesiä. Vapaasukeltajaa kiehtoo vedenalainen elämä ja maisemat, mutta myös itse sukeltaminen ja veden kolmiulotteisuus tarjoavat mahtavia elämyksiä. TEKSTI MIKKO ANTTONEN, JARNO ARTIKA, JANNE HIETANEN, ALEKSI KARJONMAA, JAAKKO KESKITALO, MARKO LAITINEN JA JAAKKO PASANEN

Sukeltaja 3/2014 17

JARNO ARTIKA

Syvyyssukellus VAPAASUKELLUKSEN MUOTONA syvyyssukel-

lus on intensiivinen elämys. Kun sukellustekniikka ja paineentasaus ovat niin hyvin hallinnassa, että muuttuvat automaatioksi, voi antautua täysin sukelluksen tuottamalle tunteelle. Sopivalla painotuksella vapaapudotus alkaa 15 metrin jälkeen. Tällöin noste on muuttunut negatiiviseksi ja sukeltaja painuu syvemmälle itsestään. Hän tavoittelee täydellistä rentoutta vajotessaan kohti sukellusköyden päässä olevaa pohjalevyä. Vapaapudotus on mahdollisuus nauttia painottomuudesta, veden virtauksesta ja voimakkaasta itsetietoisuuden tunteesta. Hetken kuluttua pohjalevyn valot kertovat, että on aika kääntyä. Sukellus kohti pintaa on tehtävä sopivan rauhallisesti. Turvasukeltajat ovat vastassa puolen välin tuntumassa varmistamassa, että pintautuminen sujuu turvallisesti. Pinnalla pari tiukkaa hengitystä ja hymy on herkässä. Mahtava fiilis.

VAPAASUKELTAJALLE ON tarjolla monenlaisia kohteita ja vedenalaisia seikkailuja. Kevyellä varustuksella on mahdollisuus saavuttaa monenlaisia kohteita vuoden ympäri. Keväällä vapaasukeltajan avovesikausi alkaa heti jäiden lähdettyä, ja kautta jatketaan pitkälle syksyyn. Seikkailut hylyissä, kirkkaissa kaivoksissa tai kalaparvien keskellä luovat mahtavia muistoja, joita voi sitten talvikaudella fiilistellä uima-altaan sinivalkoisessa ympäristössä.

Etelä-Suomi KINISSELKÄ ON SUOSITTU LEIRIPAIKKA puolilla maata asuvia innokkaita harrastajia kokeilemaan syvyysrajojaan, oppimaan muilta ja pitämään hauskaa. Leirejä järjestävät Sukeltajaliiton vapaasukellusvaliokunta ja Freediving Team of Finland ry (FDTF). MIKKO ANTTONEN

Päijänteen Kinisselkä Asikkalassa on monelle tuttu paikka. Jo vuosia Salonsaaren leirintäalue on kerännyt vapaasukeltajia ympäri Suomen muutamana viikonloppuna kesässä sukeltamaan Kinisselän pimeisiin syvyyksiin. Leirit kutsuvat eri

ASIKKALA

Vapaasukelluksen kesäleirit keräävät sukeltajia yhteen ympäri Suomea. Leirit ovat olleet hyvin suosittuja, ja osallistujia voidaan ottaa mukaan niin monta kuin veneeseen mahtuu. 18 Sukeltaja 3/2014

Länsi-Suomi TAMPEREEN KAUKAJÄRVI KUHISEE ELÄMÄÄ Keskellä Tamperetta, keskustan kupeessa, voi nähdä joukon vapaasukeltajia kastautumassa Kaukajärvessä. Joku on tullut paikalle bussilla ja joku on ottanut polkupyörän alleen. Niin lähellä tamperelainen sukelluskeidas on. Pinnan paremmalla puolella näkyvyys vaihtelee kehnosta todella hyvään. Vesi päästää kuitenkin valoa syvyyksiinsä tavallista paremmin, joten lamppuja ei tarvitse juuri koskaan.

Järven itäpäässä, Riihiniemen riutalla, hiljaista vapaasukeltajaa tervehtii monituinen joukko elämää. Yhdellä lyhyellä sukelluksella voi tiheän kasvillisuuden seassa nähdä monta haukea, parven ahvenia ja muutamia rapuja. Yöllä ravut lähtevät jaloittelemaan koloistaan ja nukkuvat kalat päästävät sukeltajan kosketus­ etäisyydelle.

Nummijärvi Kuusjoen ja Someron rajalla on mainio kohde fiilistelysukellukseen ja rapujen tarkkailuun. Mielenkiintoiset asiat ovat matalalla, ja näkyvyys voi olla useita metrejä. Rannoilla on kivikkoa noin kymmeneen metriin asti, ja siitä syvemmälle mentäessä alkaa pohja muuttua pehmeäksi. Laituri on erittäin hyvä paikka varusteiden vaihtoon.

MARKO LAITINEN

RAPUJAHDISSA NUMMIJÄRVELLÄ

NUMMIJÄRVI KANGASALA TAMPERE

SOMERO

Nummijärven rapu esittelee komeita saksiaan.

KISKO

RAASEPORI

ERÄMAAHENKINEN SOMERO

VANHAN LOUHOKSEN TAIKAA KISKOSSA

Iso-Valkee Somerolla on melko samantyyppinen järvi kuin Nummijärvi. Kohde on rauhallinen ja erämaatunnelmainen. Siellä on hieno käydä jo paikan itsensä takia. Kohteella pitää varautua muutaman sadan metrin uintimatkaan, jotta pääse syvimpään kohtaan, joka sijaitsee pienen saaren itäpuolella. Suuntaköysi on tarpeellinen, kun sukelletaan keskellä järveä, kuten myös maskivalo – vaikka vedet olisivat kirkkaat, on pohjalla aina pimeää.

Kiskossa sijaitseva Toijan vanha louhos tai tuttavallisesti Dark Hole tarjoaa elämyksiä ympäri vuoden. Pienestä avannosta laskeutuminen 22 metrin syvyyteen käy myös keskittymisharjoituksesta, varsinkin, kun louhoksen syvin kohta on suppilomainen ja seinät tulevat kosketusetäisyydelle. Louhos on pieni, siihen pääsee suoraan autolla viereen ja veteen on muutaman metrin matka. Heti montun reunalla on 15 metriä vettä. Kesällä vesi samenee ja valo loppuu nopeasti, mutta ohjausköyden avulla sukeltaminen on mahdollista. Keväällä on mahdollista lyhyen aikaa tehdä tunnelmointisukelluksia ja ihmetellä sukeltajien jättämiä huumoriyllätyksiä, joita löytyy useita eri puolilta louhosta.

MARKO LAITINEN

Toijan louhoksen tunnelmaa.

KAUNIIN KARU HERIS KANGASALLA

KIRKASVETINEN UUSI TUTTAVUUS FISKARSISSA

Toinen Tampereen alueen helmistä on Kangasalan puolella sijaitseva Heramaanjärvi, eli tuttujen kesken Heris. Herikselle ei autolla aja puolta tuntia kauempaa Tampereelta, mutta keskellä metsää oleva pieni järvi tarjoaa idyllisen pakopaikan kiireiselle kaupunkilaiselle. Autoilun jälkeen edessä on kilometrin patikointi rannalle, mikä ei pienen tavaramäärän kanssa kulkevaa vapaasukeltajaa haittaa.

Varsinais-Suomen alueelta löytyy muutamia hyviä vapaasukelluskohteita virkistyssukeltamiseen, joita Sunken Logs ry:n jäsenet ovat ahkerasti tutkineet. Syvyydet ovat pääsääntöisesti alle 20 metriä, mutta poikkeuksiakin on. Uusin tuttavuus on IsoSimi Fiskarsissa, jossa vesi on kirkasta, ja parhaimmillaan siellä on mahdollista tehdä jopa 40 metrin sukelluksia.

Heramaanjärvi on Kaukajärveä karumpi ja kirkkaampi. Järveä asuttaa lähinnä muutama parvi pieniä ahvenia, mutta kallioseinien ja puunrunkojen kupeessa oleskelevien kyrmyniskojen ainainen uteliaisuus jaksaa ilahduttaa kerta toisensa jälkeen. Heriksellä ahvenilla ei ole saalistajia, joten ahvenet tulevat rohkeasti melkein linsseihin kiinni ihmettelemään satunnaista vierasta.

Sukeltaja 3/2014 19

Itä-Suomi

ALOITTELEVAN HYLKYBONGAAJAN PUNKAHARJU pikkukalaparvet ja suuremmat saalistajakalat elävöittävät lisäksi maisemaa. Hylyt ovat myös sopivan matalassa (enintään kahdeksassa metrissä), joten paikka on erinomainen kaiken tasoisille sukeltajille. Punkaharjun syvempiä kohteita (maksimi 20 metriä) ovat esimerkiksi Punkasalmen jyrkät vedenalaiset kalliot, mutta hienoja kokemuksia voi löytää myös matalista rantavesistä. Rantavesiin kaatuneet puut ja vesikasvit luovat mielenkiintoisia labyrinttejä, joissa kalat piileksivät. Etenkin aurinkoisella säällä maisemat ovat mieliinpainuvia. MIKKO ANTTONEN

Puruvesi on yksi kirkkaimpia vesistöjämme, ja etenkin Punkaharjun kohteet ovat monille sukeltajille tuttuja. Kirkkaissa luonnonvesissä vedenalainen maailma näyttäytyy parhaimmillaan. Hyvässä näkyvyydessä ja rauhallisella etenemisellä pääsee läheltä seuraamaan kalojen käyttäytymistä ja melkein osaksi porukkaa. Yksi Punkaharjun mielenkiintoisimpia kohteita ovat satamassa lepäävät hylyt. Isohkot ja avoimet rungot mahdollistavat turvallisen sukeltamisen sisään ja ulos ja rakenteiden välillä. Hylkyjen ympäristöön keräytyvät

LIPERI

PYHÄSELKÄ

TOHMAJÄRVI

KITEE

PUNKAHARJU

JARNO ARTIKA

Punkaharjun sataman hylyissä on vapaasukeltajankin turvallista seikkailla.

JOENSUUN SEUTU ON SUKELLUSKUVAAJAN PARATIISI Joensuuta ympäröivät monet järvet ja lammet, joiden joukosta löytyy useita kirkasvetisiä ja vapaasukelluksen kannalta erinomaisia kohteita. Kirkkaimpia järviä ovat Kuorinka, Kiteen Valkiajärvi ja Tohmajärven Särkijärvi. Kiihtelysvaaran Valkealammesta on mitattu jopa 10 metrin pystynäkyvyys. Valokuvaus on osa

myös monen vapaasukeltajan harrastusta, ja ilman paineilmalaitteita onkin mahdollisuus päästä hyvin lähelle vedenalaista elämää. Kiteen Valkiajärvi on alueen kuvauksellisimpia kohteita, ja se sopii erinomaisesti myös vapaasukellukseen. Hyvä näkyvyys ja uteliaat kalat tuottavat onnistuneita otoksia.

Mertalammen ahvenet hyväksyvät vapaasukeltavan kuvaajan vierelleen, kunhan pohjassa malttaa olla riittävän kauan liikkumatta.

ETELÄN LOMATUNNELMAA KAIVOKSILTA Itä-Suomen alueelta löytyy monia vanhoja kaivoksia, joissa sukelletaan laitteilla ja ilman. Kaivoksissa vesi on usein kirkasta ja turkoosin väristä – fiilis on kuin etelän kirkkaissa vesissä. Vaikka elämää niistä ei löydykään, luovat karut maisemat, hyvä näkyvyys ja syvyys vapaasukeltajalle mahdollisuuden toteuttaa laitevapaan sukeltamisen parhaita puolia.

Monoräpylä jalassa sukeltaja on hetkessä 20 metrissä, jonka jälkeen voi sukeltaa kuplien kanssa kilpaa pintaan. Hyvissä olosuhteissa pääsee kokemaan myös vapaapudotuksen fiiliksen syvemmillä sukelluksilla. Huikean ulottuvuuden sukellukseen saa skootterin kanssa pyöriessä volttia tai vain rentoutuessa syvässä sinisessä.

Joensuun urheilusukeltajien sukelluskäyttöön kunnostamassa entisessä Hammaslahden kaivoksessa vesi on kristallinkirkasta, vaikka vuosittain vaihtelevassa syvyydessä oleva humuskerros heikentää näkyvyyttä 10–15 metrin syvyydessä. Kaivos soveltuu hyvin syvyyssukellukseen räpylöillä ja köysiavusteisen syvyyssukelluksen harjoitteluun.

20 Sukeltaja 3/2014

Natio

Vässa dina kunskaper! Skoläst, sjökock, färna & vrakfisk Lär allt om abborre och gädda men även om mindre kända arter som birkelånga och trynfisk. Beställ boken här: www.nationalnyckeln.se

Nationalnyckeln_2014_juni.indd 1

2014-05-02 16:34:04

Persoona / Kimmo Hohkuri / Rauma

Intohimona taiteen tekeminen ja kalastus TEKSTI KRISTIINA KARILA KUVA MATTI PYYKKÖ

ELÄKEPÄIVIÄ VIETTÄVÄ ERITYISOPETTAJA METSÄSTÄÄ KASVEJA PINNAN PÄÄLLÄ JA KALOJA PINNAN ALLA.VEDENALAISIA NÄKYMIÄ HÄN MUOVAA VEISTOKSIINSA, JOIDEN MATERIAALI VAIHTELEE AJOPUUSTA BETONIIN.

MITEN SINUSTA TULI SUKELTAJA?

Ensimmäinen muistikuvani sukeltamisesta on se, kuinka uimakoulussa en oppinut uimaan, mutta loppunäytöksessä sukelsin 25 metriä. Sukelluskalastushomma alkoi 70-luvulla, ja ensimmäisen kerran kilpailin vuonna -92. Laitesukellusta kokeilin sen verran, että kävin kurssin, mutta kaipasin kuitenkin jotain urheilullisempaa. Uppopalloa pelasin tukilajina jossain vaiheessa. MISSÄ JA MITEN SUKELLAT MIELUITEN?

Täällä Rauman lähiseudulla Rihtniemen nokka on monipuolinen kohde, jossa on muutakin nähtävää kuin kaloja, esimerkiksi hylkyjä niin matalassa, että niille pääsee ilman laitteitakin. Talvella meillä on hienot olosuhteet, kun Olkiluodon ydinvoimala lämmittää meille vedet noin kymmenen astetta normaalia lämpimämmäksi. Lämpö houkuttelee myös taimenia alueelle. Ulkomailta Norjan vedet ovat upeita, näkyvyydet eri luokkaa ja kalatkin erilaisia. MIKÄ SUKELLUSKALASTUKSESSA KIEHTOO?

Kyllähän se on se kalan kanssa samassa elementissä oleminen. Siinä on myös vanhaa metsästyksen henkeä, vaanimista ja väijymistä. Olen ollut kauan mukana ja saanut käydä myös kilpailuissa maailman hienoimmissa paikoissa sekä Suomessa että ulkomailla. MITEN LAJI ON MUUTTUNUT SIITÄ KUN ALOITIT?

Vuosituhannen alussa mukaan tuli paljon nuoria kavereita, jotka solmivat suhteita muihin maihin ja pyrkivät menestykseen. Välineet ovat kehittyneet, erityisesti puvut. Nykyään ne ovat joustavia – ennen oli hyvä, kun pääsi liikkumaan. 90-luvulla pääkalat olivat kampela ja piikkikampela. Ne ovat vähentyneet ja saaliskaloiksi ovat tulleet siiat ja jalommat kalat. Sukeltajat ovat kovakuntoisempia ja osaavat hakea syvemmältä. 20 vuotta sitten kukaan ei olisi uskonut, että meillä vielä järjestettäisiin sellainen tapahtuma kuin viime kesän Euro-Afrikan mestaruuskilpailut. MITÄ SUKELLUSHARRASTUS SINULLE ANTAA?

Olen saanut hienoja kavereita, ja tuntuu, että tämän harrastuksen pariin hakeutuu melkoisia persoonallisuuksia, mikä on suuri rikkaus. Olen päässyt sellaisille reissuille, joille muuten ei tulisi

22 Sukeltaja 3/2014

lähdettyä, kuten Chilen MM-kisat 2004. On ollut hieno nähdä, miten tätä tehdään muualla maailmassa, missä sukelluskalastus on monesti iso laji, toisin kuin meillä Suomessa. TOINEN RAKAS HARRASTUKSESI ON TAITEEN TEKEMINEN. MILLAISTA TAIDETTA TEET?

Pääsin eläkkeelle erityisopettajan työstäni 55-vuotiaana, kuten siihen aikaan oli tapana. Silloin taideharrastukseni muuttui intohimoksi, kun sille viimein oli kunnolla aikaa. Sukelluskalastuksen tiimoilta on tullut tehtyä paljon; saan aiheita niistä näkymistä. Aloitin puuveistoksista, ja olen käyttänyt paljon muun muassa ajopuuta. Sittemmin olen siirtynyt muihinkin materiaaleihin, kuten keramiikkaan ja metalliin. Tällä hetkellä minua kiinnostaa betoni. Suosikkini on kuitenkin puu. Puussa on aihe jo tavallaan valmiina, se vaan pitää koputella esiin. Puu ruokkii mielikuvitusta. Puuta voi ryhtyä työstämään ajattelematta lainkaan etukäteen, mitä siitä syntyy. Tein Euro-Afrikan mestaruuskisoihin muistokampelat joka osallistujamaalle sekä sponsoripalkintoja. Tämän kesän Helsingin venekisoihin olen tehnyt kiertopalkinnon keramiikasta. MITÄ MUUTA PUUHAAT VAPAALLA?

Luonto on minulle tärkeää. Kalastan myös pinnan päällä ja metsästän vesilintuja. Harrastan myös kasveja ja puutarhanhoitoa. Olen kerännyt talvipuutarhaani paljon kasveja muun muassa Välimeren maista. MITEN PIDÄT KUNTOASI YLLÄ?

Sukelluskalastusharrastuksen ansiosta pysyn kunnossa. Kisat ovat fyysisesti kovaa hommaa, kun viitisen tuntia uida melskaa ja käy välillä pinnan alla. Laji vaatii pitkiä uinteja ja sukelluksia. Menestyminen ei ole enää tärkeää, vaan harrastaminen. MITÄ SANOISIT HENKILÖLLE, JOKA MIETTII SUKELLUSKALASTUSHARRASTUKSEN ALOITTAMISTA?

Sukelluskalastus antaa hienoja kokemuksia. Nuoret haluavat usein saada heti kaiken ja lopettavat liian aikaisin, jos kalaa ei ala tulla. Saattaa kuitenkin mennä helposti pari vuotta, ennen kuin kalaa alkaa saada. Vähän kärsivällisyyttä siis vaaditaan. Yleensä ne, jotka aloittavat, pysyvät lajin parissa.

Joko tai? KESÄSUKELLUS VAI TALVISUKELLUS?

Kesä. Se on helpompaa. POIJU VAI PATSAS?

Kyllä se poiju kuitenkin on. HYÖTY- VAI KORISTEPUUTARHA?

Molemmat sopii, mutta valitaan koriste. Se on monipuolisempi. UUNIKALA VAI LINTUPAISTI?

Lintupaisti. Harvinaista herkkua. HARPPUUNALLA VAI VERKOILLA?

Harppuunalla. Se on urheilullisempaa ja hauskempaa, vaikkakaan ei ihan yhtä tehokasta.

Kaikki valmiina?

ACTION!!

SUKELLUSSEURA VESIKOT JÄRJESTI HUHTIKUUSSA KOUVOLAN SEUDULLA NORPPARALLIN, JOHON KOKOONTUI NOIN 150 LASTA JA NUORTA SEUROISTA YMPÄRI SUOMEN.

KUVAT Pasi Tolvanen, Petra Lehmusmetsä ja Norpparalliin osallistuneet juniorit

TEKSTI PETRA LEHMUSMETSÄ

Actionralli toteutettiin yhteistyössä Utin varuskuntaurheilijoiden, Kiipeilyseura Kiilan ja Kymenlaakson partiopiirin kanssa. Tämän ansiosta tapahtumassa nähtiin ja koettiin toiminnallista tekemistä myös allasalueen ulkopuolella. Ohjelmassa oli muun muassa puujalkakävelyä, pussijuoksua, seinäkiipeilyä, painia sekä tutustumista ekoaseisiin. Lauantaina iltaa jatkettiin syöden leirinuotiolla paistettua makkaraa. Ensin tietysti vuoltiin omat makkaratikut. Leirin päätös sunnuntaina huipentui DJ:n luotsaamaan villiin vesidiscoon sekä ohjaajien ja lasten yhteiseen Macarena-tanssiin. Lopuksi kokoonnuttiin odotettuun palkintojen jakoon.

Jee!

JÄNNITTÄVÄ, RIEMUKAS,YHTEISÖLLINEN

Norpparalli on kansallinen sukelluksen junioritapahtuma. Tämä leikkimielinen kisailu tuo yhteen harrastajia ympäri Suomen. Tapahtuma järjestetään vuosittain eri sukellusseurojen isännöimänä. Tänä vuonna kunnian sai Kouvolan Vesikot ry. – Edellisen kerran norpparalli on pidetty Kouvolassa vuonna 1994, eli kaksikymmentä vuotta sitten. Oli jo korkea aika järjestää sukellustapahtuma jälleen kotipaikkakunnalla. Junioritoimintamme on aktiivista. Seuraan hakeutuu koko ajan lisää uusia harrastajia. Norpparalli on loistava tilaisuus tutustuttaa lapsia ja nuoria erilaisiin vedenalaisiin la-

24 Sukeltaja 3/2014

jeihin, kuten uppopalloon, valokuvaukseen ja laitesukellukseen, kertoo vastaava tapahtumanjärjestäjä Oona Tuuri. Tapahtuman suunnittelu alkoi jo vuosi sitten. – Suunnittelussa ja toteutuksessa mukana oli parikymmentä seuran jäsentä, harrastajien vanhempia sekä muita vapaaehtoisia. Actionratojen tehtävärasteilla käytetyt rekvisiitat, kuten puiset palapelit, aarrearkku ja kelluva silta, on rakennettu itse. Actionralli on jännittävä, riemukas ja yhteisöllinen tapahtuma, hän sanoo. Sukellus on elinikäinen harrastus. Siinä voi aina kehittyä ja aina oppia uusia juttuja.Voi tehdä sitä, mistä itse pitää eniten. – Norpparalliperinne on tärkeä. Nämä ovat niitä hetkiä, joisVastaava ta syntyvät ne parhaat muistot. Ja tapahtumajärjestäjä tottakai tapaamme uusia ystäviämOona Tuuri me jälleen ensi vuonna, seuraavasVesikot ry:n juniorisa norpparallissa, jossain toisessa toiminta kaupungissa, iloinen Oona vinkkaa.

Porealtaassa rentouduttiin välillä kylpylätyyliin. Altaassa rallikansaa Espoosta,Vantaalta, ja Riihimäeltä.

Elias, 5, Kouvolan Vesikoista oli yksi nuorimmista osallistujista. – Seikkailuradalla hyppiminen oli helppoa!

Severi, 10, Porvoon Murenoista ei osannut valita hauskinta tehtävää, sillä ”kaikki oli niin kivaa!”.

Salosta leirille tulleet Tuuli, 10 (vas.) ja Meeri, 9, jammailivat portailla vesidiscon musan tahtiin. – Jep! Tosi paljon tekemistä. Hyvä leiri! tuumaa Tuuli. – Jep! toteaa Meeri.

Matkalla

kouluttajaksi

OLEN SUKELTANUT KOLMETOISTA VUOTTA. OPPIMISEN NÄLKÄ ON AINA LIITTYNYT HARRASTUKSIINI. LAITESUKELLUKSESSA OLEN KAHLANNUT PADIN KURSSEJA: OWD, AOWD, RESCUE DIVER, NITROX, DIVEMASTER. AIKA TYYPILLINEN HARRASTAJASUKELTAJAN POLKU.

TEKSTI JUKKA KURKI KUVAT JUKKA KURJEN ARKISTO

PARI VUOTTA SITTEN päässä alkoi pyöriä idea jatkokoulutuksesta. Olin menossa viettämään joulua Phuketiin ja sain vinkin saarella toimivasta JP-Diving sukelluskeskuksesta. Ilmoittauduin heidän AI-kurssilleen (Assistant Instructor), joka on puolikas PADIn Instructor-kurssista. Päivät täyttyivät teorialuennoista ja vesiharjoituksista. Samalla kertasin ensiapupätevyyteni, koska edellisestä EA-kurssista oli yli 24 kuukautta. Valmistuin Assistant Instructoriksi. Ajattelin, että nyt kyllä riitti. Ei riittänyt. Kuukaudet vierivät ja talviloman suunnittelu pukkasi päälle. Mieleeni hiipi ajatus: Josko sittenkin? Lähetin marraskuun lopulla samalle firmalle sähköpostin. Löytyykö tilaa tulla jälleen kurssia punnertamaan?

26 Sukeltaja 3/2014

Sukelluskeskuksesta toivotettiin tervetulleeksi, varattiin päivät ja lähetettiin harjoituskysymyksiä tuhti nippu etukäteen tehtäväksi. Kauppa oli sitä myöten selvä.

VAATIVA KURSSI

IDC (Instructor Development Course) -kurssi oli työntäyteinen. Otimme tavoitteeksi tehdä vaadittavat asiat viidessä päivässä (suoritettuna jo viiden päivän AI-kurssi edellisenä vuonna). Aikatauluun piti lisäksi sovittaa Instructor-tasolle pakollisesti kuuluva ensiapukouluttajan kurssi. Jos oli aiemmat AI-päivät tuntuneet pitkiltä, niin nyt tahti kiristyi entisestään. Luennot, oppimateriaalit, esitelmien pito, ensiapuharjoitukset ja -kouluttaminen, avovedet, allasjumpat, taitoradat, pelastusharjoitukset. Mistään asiasta ei tingitty. Jokainen yksityiskohta suoritettiin pilkulleen. Illat menivät läksyjen ja esitelmien teossa ja seuraavan päivän harjoitusten suunnittelussa. Päivät olivat pituudeltaan 12–14-tuntisia. Univelka kasvoi, silmäpussit suurenivat. Neljännen kurssipäivän iltana, kun luentoja oli takana kymmenen tuntia, tuijotin Instructor Manualia lakonisesti. Vastaus saamaani kysymykseen oli keskellä sivua, isolla fontilla. Jatkoin töllöttämistä, päässä surisi tyhjää. Kouluttajani pilke silmäkulmassa totesi: ”Jukka, olet joko höntti tai lukutaidoton, ilmeisesti molempia…”. Hurtti huumori kukki ja teki päivistä kivoja. Viikko ennen jouluaattoa kaikki oli valmista. Olin suorittanut PADI IDC-koulutuksen. IDC-status antaa oikeuden seuraavan 12 kuukauden kuluessa osallistua missä päin maailmaa tahansa PADIn IE (Instructor Examination) -loppututkintoon. IE kestää kaksi päivää. Kun kaikki siihen kuuluvat osiot läpäisee, saa Instructor-luokituksen, eli voi toimia sukelluskouluttajana, olla OWSI (Open Water Scuba Instructor).

Muut kandit työskentelivät sukellusoppaina ja omasivat vuosien kokemuksen alalta. He olivat valmistautuneet tutkintoon kuukausia. Minulta puuttui rutiini opettaa muita sukeltajia, organisoida asioita pinnan alla ja tehdä kaikki kirjaimellisesti standardien mukaan. Sukellustaidoissa pärjäsin ammattilaisten joukossa ongelmitta. Loppujen lopuksi selvisin kunnialla IE:sta, reputin kaksissa kirjallisissa kuudesta. Vesiharjoituksissa karahdin Open Water -osiossa. Mitään sukellusteknisiä virheitä en veden alla tehnyt, enemmänkin kyse oli muotoseikasta. Helppo nakki koe ei ollut ammattilaisillekaan, Vietnamissa kokelaista pääsi läpi ainoastaan puolet. Saadakseni kouluttajastatuksen minun tulee uusia nuo avoimet kohdat. Suomessa järjestetään tänä vuonna kaksi loppukoetta, joten asia on kätevä hoitaa loppuun asti.

Taitojen karttuminen tekee harrastuksesta hauskempaa.

ISO KAKKU HAUKATTAVAKSI

Päätin lähteä loppututkintoon. Kouluttajani varoitti, että aikataulun kireyden vuoksi se on iso kakku haukattavaksi. Hän oli oikeassa. Minulla oli vuorokausi aikaa siirtyä Thaimaasta Vietnamiin, ja tarkalleen ottaen piskuiselle Phu Quoqin saarelle, jossa pidettäisiin vuoden 2013 Aasian viimeinen Instructor Examination. Siihen tarvittiin kolme lentoa, pomput Bangkokissa ja Ho Chi Minh Cityssä ja kolmetoista tuntia.

AIKAA OPPIMISEEN

Asettamani aikataulu oli liian kireä. IDC-kurssilla tulee niin paljon tietoa, että sen käsittelemiseen menee helposti useampikin päivä. Jos mahdollista, lepopäiviä kannattaa väliin sovittaa. Koulutuksessa ei ollut mitään kritisoitavaa, kouluttajani antoi ammattitaitonsa käyttööni antaumuksella. Tilanne oli hänellekin haasteellinen, väsymys kumuloitui oppilaalle. Kouluttajani ”varoitus” loppututkintoon lähdöstä oli aiheellinen, purtavaa tosiaankin riitti. Tein kuitenkin kaiken vapaaehtoisesti, halusin kurssipäivät yhteen pötköön ja vielä kaupan päälle osallistua Instructor Examinationiin. Näin, koin ja tein paljon. Ja kaikesta nautin, vaikka laiskanläksyjä hieman tuliaisiksi jäikin. Lisäopiskelu ja suorituskyvyn karttuminen tekee harrastuksesta hauskempaa. Kouluttajan taitoja tuskin heti huomenna tarvitsen, mutta varmasti osaan jatkossa enemmän huomioida sukellusparini, ympäristön ja itseni. Olen parempi sukeltaja. Ja jonakin päivänä vietän Fidzillä sapattia sukellusmaikkana. Kirjoittaja työskentelee suomalaisessa investointi- ja sijoituspankissa.

Sukeltaja 3/2014 27

Keinotekoiset riutat

kuhisevat elämää

KEINOTEKOISIA RIUTTOJA ON JO PITKÄÄN HYÖDYNNETTY VEDENALAISTEN ELINYMPÄRISTÖJEN MONIMUOTOISUUDEN TUTKIMUKSISSA.

saatu paljon hyviä kokemuksia keinotekoisten riuttojen vaikutuksesta muun muassa kalakantoihin ja vedenalaisen luonnon monimuotoisuuteen. Yksinään Yhdysvalloissa on jo yli 700 tarkoituksellisesti upotettua hylkyä, joista yksi tunnetuimmista on lentotukialus USS Oriskany. Suomessa on upotettu kuunari Koivisto Luvian saaristoon ja lentokoneen hylky Puruvedelle. Huolellisesti valmisteltuina upotetut alukset sulautuvat nopeasti ympäristöönsä. – Keinotekoisten riuttojen historia juontaa juurensa käytännön tarpeista. Kun aallonmurtajia rakennettiin suojaamaan satamia, huomattiin, että ne keräsivät ympärilleen mereneläviä, jotka puolestaan houkuttelivat paikalle kalastajia ja sukeltajia, tutkimussukeltaja, meribiologi Juha Flinkman Suomen ympäristökeskuksen Merikeskuksesta kertoo. Keinotekoiset riutat toimivat hyvinä kasvualustoina koralleille, leville, simpukoille, merirokoille ja muille mereneläville sekä antavat kaloille hyviä kutupaikkoja ja kalanpoikasille erinomaisen suojan pedoilta. – Maailmalla keinotekoisten riuttojen ideaa on hyödynnetty myös muun äyriäisten kasvatuksessa. Merenpohjaan upotetuista

MAAILMALLA ON

Riutat ovat erinomaisia suoja- ja kutupaikkoja kaloille. 28 Sukeltaja 3/2014

RALF ÅSTRÖM

TEKSTI VIRPI HAUTAMÄKI

EERO HÄLLFORS

Hylyt houkuttelevat ympärilleen kasvillisuutta ja kaloja. Ne ovatkin keinotekoisista riutoista tyypillisimpiä.

betoniharkoista saa toimivia elementtitaloja taskuravuille ja hummereille, Flinkman tietää. SUKELLUSKOHTEITA BETONIPORSAISTA LENTOKONEISIIN

Keinotekoiset riutat rakentuvat tavallisesti mereen upotetuista, mutta sitä ennen siistityistä hylyistä. Muita hyviä riuttamateriaaleja ovat erilaiset betonielementit ja rautakehikot. Onpa mereen upotettu myös öljynporauslauttojen torneja ja lentokoneitakin. Autonrenkaat ovat osoittautuneet huonoksi ratkaisuksi. Amerikkalaiset ympäristönsuojelijat ja viranomaiset kamppailevat elottomiksi jääneiden rengasriuttojen purkamiseksi. Sen sijaan, että rengasrykelmät houkuttelisivat elämää ympärilleen, myrskyjen mukana merenpohjasta liikkeelle lähtevät renkaat tuhoavat tieltään luonnollisia riuttoja ja roskaavat rannikkoa. – Pohjanmeren kalakannat saavat toivottua piristystä keinotekoisista riutoista. Tutkimukset ovat osoittaneet, että autiolle hiekka-alustalle tuotu rakennelma kerää eläimiä ympärilleen jo muutamissa tunneissa, aihetta vuosia läheltä seurannut meribiologi Juha Flinkman kertoo. Riuttakeskittymät ruokkivat sekä urheilusukellus- että kalastusturismia. Valtamerien rannikkoalueet kautta rantain ovat täynnä ihmisten toimesta alkunsa saaneita riuttoja. Mielenkiintoisia sukelluskohteita on erityisesti Karibialla ja Pohjois-Amerikan Tyynenmeren puoleisella rannikolla.

VASTUUNKANTOA YMPÄRISTÖSTÄ

Vaikka pääsääntöisesti keinotekoisiin riuttoihin suhtaudutaan positiivisesti, toiset ympäristötutkijat pelkäävät niiden vahingoittavan luonnollisia elinympäristöjä ja helpottavan liikakalastusta. Flinkman ei näe syytä keinotekoisten riuttojen kieltämiselle, jos niiden sijainti on tarkkaan harkittu eikä upotetusta mate-

Uusi koti mereneläville KEINOTEKOINEN riutta

on ihmisen merenpohjalle rakentama alusta, jossa voi kasvaa muun muassa koralleja, levää, merirokkoja ja muita mereneläviä. Se tarjoaa kaloille hyviä piilo- ja kutupaikkoja. Keinotekoisen riutan voi rakentaa esimerkiksi puhdistetusta hylystä tai lentokoneesta, betoniharkkojen rykelmästä tai rautakehikosta. Upotetusta materiaalista syntyvillä keinotekoisilla riutoilla saattaa olla paikallisesti biodiversiteettiä nostavia vaikutuksia.

Sukeltaja 3/2014 29

PAULI SORSAKARI

riaalista ole haittaa ympäröivälle luonnolle tai merenkululle. Merenkulun turvallisuussäädökset edellyttävät, että upotetun kohteen ylimpien osien on oltava yli 15 metrin syvyydessä. On myös varmistuttava siitä, että keinotekoisten riuttojen, kuten hylkyjen, sijainti on hyvin ammattikalastajien tiedossa. Muuten on vaarana, että hylyt keräävät kalanpyydyksiä, kuten verkkoja, jotka muuttuvat haamupyydyksiksi ja turhaan tuhoavat kaloja. – Hylyt ja muut kulkupelit pitää purkaa ympäristölle ja sukeltajille vaarattomiksi. Ne puhdistetaan poltto- ja voiteluaineista ja muista haitallisista aineista sekä raivataan ylimääräisestä rojusta aina irrallisia kaapeleita myöden, Flinkman kertoo. Upotettujen hylkyjen kylkiin tehdään usein myös sukeltajan mentäviä aukkoja, jotka tekevät kohteista helposti lähestyttäviä. Keinotekoiset riutat toimivatkin erinomaisena opetusympäristönä harrastesukeltajille.

Laiturit ja muut vedenalaiset kiinteät rakennelmat muodostavat luonnollisia reinotekoisia riuttoja, kun kalat hakeutuvat mieluusti niiden suojiin.

Keinotekoisten riuttojen sijainti ja materiaali täytyy harkita tarkkaan. Niistä ei saa olla haittaa ympäröivälle luonnolle tai merenkululle. Uuteenkaupunkiin kaavaillaan sukelluspuistoa SUKELLUSMATKAILUYRITTÄJÄ Sauli Lalla suunnittelee Uudenkaupungin edustalle hylkypuistoa. Natura-aluetta koskeva lupaprosessi on ollut pitkä, ja se on vaatinut lausunnot useilta viranomaistahoilta. Lalla haki aluehallintovirastolta lupaa yhdeksälle upotuspaikalle, joista kahdeksan on ulkomerellä sijaitsevan Putsaaren ja yksi kaupungin vesialueella. Kohteet on valittu niin, ettei niistä ole haittaa kalastukselle tai ympäristölle. Lähin kohde sijaitsee kahdeksan ja kauimmainen kuudentoista mailin päässä mantereesta. Lallalla ehti jo olla kiikarissa yksi upotettavaksi sopiva kaljaasi ja kolme troolaria, kunnes paikallinen kalastuskunta asettui hankkeen tielle poikkiteloin ja valitti viime kesänä saadusta luvasta Vaasan hallinto-oikeuteen. Kalastuskunta katsoo, että hylyt vaikeuttaisivat verkkokalastusta ja pientroolausta alueella, joka ei nykyiselläkään ole kalastajien päätoimialuetta. Lisäksi kalastuskunta kritisoi upotettavien hylkyjen määrää. – On totta, että sovimme kahden aluk-

30 Sukeltaja 3/2014

sen upottamisesta kalastuskunnan vesialueelle. Katsoin kuitenkin järkeväksi hakea samalla kertaa lupaa kaikkiin mahdollisiin kohteisiin, joista olisi varaa valita sopivimmat. Kalastuskunta on kuitenkin ilmoittanut suostumuksensa neuvotella sukelluspuiston mahdollisesta laajentamisesta erikseen, vastoinkäymisistä huolimatta ideaansa luottavainen Sauli Lalla Uudenkaupungin Sukelluskeskus Oy:stä selvittää. Vaasan hallinto-oikeus hyväksyi valitukset ja kumosi aluehallintoviraston päätöksen vedoten hylkypuiston rakentamisesta aiheutuviin haittoihin. Toukokuussa tulleen päätöksen mukaan oikeus katsoi, ettei käyttöoikeutta hankkeen tarvitsemalle alueelle voida myöntää puuttuvien lupaedellytysten vuoksi. MATKAILUN EDISTÄMISTÄ LUONNON EHDOILLA

Suomen vesistä löytyy satoja hylkyjä, mutta Sauli Lallan hylkypuiston ideana on tarjota helppo ja turvallinen hylkysukelluskokemus

ja koulutusmiljöö. Selkämeri ja pohjoinen Saaristomeri ovat jääneet melko vähäiselle huomiolle vapaa-ajan sukeltamisen osalta. Alueen vedenalaisen luonnon lajirunsaus on vaatimatonta, mutta vesi usein kirkasta. Sukelluskautta on mahdollista venyttää pitkälle syksyyn. – Uudenkaupungin kohteet eivät kilpaile ulkomaille suuntautuvan sukellusmatkailun kanssa, mutta ne tarjoavat hyvän tilaisuuden päästä kehittämään ja päivittämään maailmalta hankittua sukelluskokemusta. Sukelluspuiston kohteet on tarkoitus sijoittaa 12–25 metrin syvyyteen sekä tuoda kohteille poijut tukialuksen kiinnittämistä varten. Sukeltaminen kohteille onnistuu veneestä käsin, eikä vaadi rantautumista lähisaariin. Suunnitelmat sukelluspuiston rakentamiselle ovat selkeät, mutta haaveen toteutuminen jää nähtäväksi. – Nyt ei auta muu kuin ottaa hankkeelle reipas lisäaika ja aloittaa homma alusta, Sauli Lalla kaavailee sopeutuessaan uuteen käänteeseen.

Sukeltaja 3/2014 31

RALF ÅSTRÖM

Bunakenin kansallispuistossa, Pohjois-Sulawesilla Indonesiassa on elvytetty koralliriuttoja ekologisin menetelmin. Keinotekoinen riutta rakentuu luonnollista koralliyhteisöä muistuttavista haaroittuvista keraamisista rakennusyksiköistä. Aikojen kuluessa rakennusyksiköt hautautuvat korallien alle, hajoavat ja jäävät osaksi luonnollista koralliriutan kalkkirankaa. Lähde: Mia Huopalainen ja Jaakko Aalto, Living Colours Dive Resort

Kuva-albumi Harmaahai Chuuk Lagoon, maaliskuu 2013, (F2.8, 1/640, ISO80) harmaahaista. Haikuvat miellyttävät aina suurta yleisöä, joten niiden saaminen antaa kuvaesityksille ja FBjulkaisuille tehoa. Hailla on hyvä asento. Erityisesti pyrstön asento on tärkeä, joten ohi uivasta haista kannattaa ottaa monta kuvaa ja valita niistä asennoltaan paras. Tässä kuvassa yksi lisämahdollisuus olisi ollut nousta nopeasti enemmän hain tasolle, jolloin kuva olisi enemmän sivulta ja eikä voimakkaasti alaviistosta. Sivukuva toisi hain ”lähemmäksi”. Tausta on haikuvien yleinen vaikeus. Sininen vesi on toki seesteinen, mutta samalla mielenkiinnoton. Kuvasta tulee tehokkaampi, jos kuvaan onnistuu saamaan riutan taustalle.

ONNISTUNUT KUVA

Merihevonen Dominica, joulukuu 2013, (F2.8, 1/200, ISO80) HIENO KUVA merihevosesta, joka ei ole niin helppo kuvattava kuin luulisi. Merihevonen kun pyrkii aina kääntymään poispäin.Vasemman yläkulman sininen vesi lisää kuvan todellisuuden tuntua (verrattuna mustaan taustaan). Päivi on mennyt lähelle (ns. räpyläzoom) ja kuvannut oikeaoppisesti kameran zoom-objektiivin laajakulmapäällä. Automaattivalotus on priorisoinut aikaa ja antanut aukoksi 2.8, mikä sopii tähän kuvaan hyvin, sillä tausta on toistunut sopivan epäterävänä. Sommittelua voi vielä parantaa. Esimerkiksi taustan pehmeät korallit näyttävät kasvavan merihevosen päästä. Kuva on mukavasti uudelleenrajattu tiukemmaksi tietokoneella.

Kuvat otti Päivi Pelkonen. Kuvia kommentoi sukelluskuvaaja Pekka Tuuri, joka tunnetaan kokeneena pitkän linjan kuvaajana.Viime vuosina hän on keskittynyt kuvaamaan etenkin Suomen vesiluontoa. Pekka Tuurilta ilmestyi vuonna 2010 kuvateos Vedenalainen Suomi.

32 Sukeltaja 3/2014

Ankerias

Palautetta kuvista

Dominica, joulukuu 2013, (F2.8, 1/400, ISO80) TÄSSÄ PÄIVI on

joutunut vaikeaan kuvaustilanteeseen. Ankerias on uinut kuvaan yllättäen ja pyytämättä. Päivi on hienosti valaissut ankeriasta käsilampulla. Automaattivalotus on priorisoinut aikaa (1/400), jolloin aukoksi on tullut 2.8, ja samalla kuvassa on hyvin kapea syvyysterävyys. Tarkennus on osunut keskelle, jolloin ankeriaan pää on jäänyt pahasti epäteräväksi. Pienen epäterävyyden voi korjata tietokoneella jälkikäsittelyssä terävöittämällä (yleinen + silmän erillinen terävöitys). Tämä kuva ei kuitenkaan ole pelastettavissa. Nopean tilanteen tullen ei ole aikaa tehdä kamerasäätöjä, joten ainoa tapa saada tarkennus oikeaan kohtaan on ottaa ennakkoa, toisin sanoen tarkentaa kamera hiekkaan ankeriaan eteen ja odottaa, että ankeriaan pää ui tarkennuskohtaan.Vaikeaa, mutta ei mahdotonta.

HALUATKO saada kokeneen kuvaajan kommentit kuvastasi? Mikä siinä on onnistunut ja mitä voisi parantaa? Miten voisit kehittää osaamistasi? Lähetä painokelpoinen (300 dpi) kuva osoitteella kristiina.karila@sukeltaja.fi ja kerro viestissä, missä ja milloin kuva on otettu sekä nimimerkkisi, jos et halua nimeäsi juttuun. Kerro myös, onko kuva otettu pokkarilla vai järjestelmäkameralla, onko käytetty salamaa ja onko kuvattu automaatti- vai manuaaliasetuksilla. Julkaisemme kuvia Sukeltaja-lehdessä kokeneen kuvaajan neuvoilla ja vinkeillä varustettuna.

Sukeltaja 3/2014 33

PAREMMAKSI

KUVAAJAKSI

Sony HDR-AS30V sukelluskuvauksessa PLUSSAT + hyvä hinta/laatusuhde + laadukas videokuva + elektroninen kuvanvakain MIINUKSET - kustannukset välttämättömistä lisävarusteista - heijastumat vaihtokannen lasissa - still- tai videokuvaustilaa ei voi muuttaa veden alla

Action-kameralla sukellukset talteen PIENIKOKOISILLA ACTION-KAMEROILLA VOIDAAN KUVATA NIIN VIDEOITA KUIN STILL-KUVIAKIN, JA PARHAIMMILLAAN NE OVAT HARRASTUSTEN DOKUMENTOINNISSA SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN ANALYSOINNISSA. SAIN KOKEILTAVAKSENI SONYN HDR-AS30V -ACTIONKAMERAN, JOTA TARKASTELIN PINTAA SYVEMMÄLLÄ SEURANI JUNNUJEN UPPOPALLOHARJOITUKSISSA.

TEKSTI JA KUVA JAAKKO ALA-HIIRO

VÄLTTÄMÄTTÖMÄT LISÄVARUSTEET

Kameran mukana toimitettava kotelo on vesitiivis vain viiden metrin syvyyteen saakka. Kotelossa on kolme toimintopainiketta kuvaustilan- tai asetusten muuttamiseksi ja tallennuksen käynnistämiseksi. Kotelon kupera linssi ei tuota terävää kuvaa pinnan alta, joten kotelo soveltuu paremmin muuhun vesiurheiluun kuin sukellukseen. Lisävarusteena saa kuitenkin hankittua SPK-AS1-kotelon, jolle luvataan vesitiiviys 60 metriin asti. Sukelluskuvaukseen pitää hankkia vielä lisäksi AKA-RD1-vaihtokansi, jonka suora linssi mahdollistaa terävän kuvan tallentumisen pinnan alla. Nämä lisävarusteet olivat käytössäni kokeilussa. Kotelomallissa MPK-AS3 suora linssi tulee vakiona. ALTAASEEN

SPK-AS1-kotelossa on vain yksi toimintopainike, joten kuvausasetukset oli tehtävä ja kuvaustapa valittava ennen altaaseen menoa. Kokeilin aluksi valokuvausta, mutta tuloksia tarkastellessani totesin kameran suosivan hämärässä hitainta valotusaikaa 1/30 sekuntia, jolla uppopallopelaajan liikettä ei saa pysäytettyä. Muutenkin

34 Sukeltaja 3/2014

rajaamisen ja sommittelun merkitystä korostavalle sukelluskuvaajalle actionkameran käyttö ilman etsintä tuntui aluksi erikoiselta. Seuraavalla kerralla päätin kokeilla videokuvausta. Kuvamateriaalia kertyi jo menomatkalla, sillä kiinnitin kameran maastopyöräni runkoon. Testasin kameran elektronista vakainta, joka laski tarkkuuden 1280x720 pikseliin, mutta poisti kaiken pyörän runkoon johtuneen tärinän. Uppopalloharjoituksen kuvausasetukseksi valitsin 25 kuvaa sekunnissa 1920x1080 pikselin tarkkuudella. Pidin kameraa käsissäni, mutta osallistuin myös peliin kamera otsapantaan (lisävaruste) kiinnitettynä. HAVAINTOJA

Kameran 170 asteen kuvakulma osoittautui miellyttävän laajaksi sukelluskuvauksessa. Kuva oli terävää varsinkin kuva-alueen keskellä. Kamera toimi hyvin uimaaltaan vastavalotilanteissa, mutta kotelon vaihtokannessa ilmeni ikäviä heijastumia. Heijastumien määrä väheni teippaamalla vaihtokannen kirkas takapuoli mustalla teipillä. Mikäli hankkisin kameran, maalaisin sen kirkkaat osat linssiä lukuun ottamatta mustalla pienoismallimaalilla heijastumien ehkäisemiseksi. Kaikesta huolimatta sisäl-

lyttäisin kokeilemani kameran mielelläni osaksi sukelluskuvauskalustoani. Katso videokuvaa kokeilusta Sukeltajaliiton YouTube-kanavalta http://youtu.be/tHRqwxjIwTw

Numerotietoa Kameran 1/2,3” CMOS-kennossa on 11,9 miljoonaa tehollista pikseliä sekä video- että still-kuvaukseen.Valovoimaa osoittava f-luku on 2,8 ja objektiivin kuvakulma joko 170 tai 120 astetta. Tarkkuudella 1920x1080 voi kuvata videota joko 25, 30, 50 tai 60 kuvaa sekunnissa, kun tarkkuudella 1280x720 videoita voi tallentaa joko 25, 30, 60 tai 120 kuvaa sekunnissa. Tallennusformaatteina ovat MP4-tiedostot videoille ja JPEG-tiedostot still-kuville. Kameraan käy sekä Memory Stick Micro että Micro SD/SDHC/SDXC -muistikortit.

Varusteet

Valoa pinnan alle on luja alumiinirunkoinen valaisin, jossa on mahtava 1 000 lumenin teho.Valaisimen pituus on 22 cm, heijastimen halkaisija 50 mm, 10” kulma, värilämpötila 5000–6000 K. Valaisin on vesitiivis 200 metriin asti. Hinta 139 euroa. www.divepoint.fi

LED 1000

Kestävä ja mukava yllä

Uintitekniikka haltuun

UUSI, KEVYEMMÄKSI suunniteltu Scubapro Evertec trilaminaatti-kuivapuku on 25 prosenttia edeltäjäänsä kevyempi. Puku on valmistettu rip-stop-kankaasta, joka parantaa puvun joustavuutta ja liikkuvuutta. Evertec LT on yhtä kestävä kuin edeltäjänsä, mutta tuo sukeltamiseen lisää mukavuutta ja keveyttä. Suositushinta 1 195 euroa. www.sukellustukku.fi

FINIS-KESKISNORKKELIN

avulla uimari pystyy seuraamaan paremmin tekniikkaansa veden alla ja ymmärtämään siten paremmin annettuja ohjeita. Uimari voi snorkkelin avulla liukua ja uida nostamatta päätä vedestä. Snorkkeli sopii käytettäväksi myös potku- ja räpyläharjoitteluun. Sitä voidaan käyttää sekä uimalasien että maskin kanssa. Hinta 27,22 euroa. www.swimshop.fi

Valmiina vesisotaan! ilman vesisotaleikkejä? Kalanmuotoinen, värikäs vaahtomuovista valmistettu vesiase sopii erinomaisesti litimärkiin taisteluihin pihalla ja rannalla. Tämä vettä sylkevä kala käy pienemmänkin taistelijan käteen. Hinta 2 euroa/kpl www.tiger-stores.fi

MITÄ OLISI KESÄ

Uintiin ja juoksuun

Ahtaiden paikkojen punainen donitsi

MAAILMAN ensimmäisen sekä uintiin että juoksuun soveltuvan puvun kehittely sai alkunsa ÖTILLÖ-kilpailusta, joka on poikkeuksellisen rankka vuorotellen uintia ja juoksua sisältävä Ironman-kilpailu Tukholman saaristossa. HEAD Swimrun -puku on avattavissa etu- ja takapuolelta kehon tuulettamiseksi, ja se on valmistettu joustavasta kisaneopreenista. Hinta 560 euroa. www.sukelluskeskus.fi

URSUIT PHANTOM 17l wing sopii enintään 18-litraisille sinkkupulloille. Liivi on donitsinmallinen ja toimii sukelluksilla ahtaissakin paikoissa. Säiliön kiinnittämiseen ei tarvita erillistä adapteria, sillä liivissä on itsessään kankainen, adapterina toimiva tuki. Täyttöletku on liivin keskellä.Vahva Cordura 2000 -materiaali kestää erinomaisesti kovaa käyttöä ja säänvaihteluita. Suositushinta 335 euroa. www.ursuk.fi Sukeltaja 3/2014 35

5

kysymystä

kompressorin huollosta KOMPRESSORIA PITÄÄ HUOLTAA SÄÄNNÖLLISESTI, JOTTA SE PYSYY TOIMINTAKYKYISENÄ JA TUOTTAA LAADUKASTA HENGITYSKAASUA. SÄÄNNÖLLINEN HUOLTO PIDENTÄÄ LAITTEEN KÄYTTÖIKÄÄ, MIKÄ PUOLESTAAN HILLITSEE KUSTANNUKSIA. KOMPRESSORIN ERI KOMPONENTEILLA ON ERILAISIA HUOLTOVÄLEJÄ. NE SELVIÄVÄT PARHAITEN LAITTEEN HUOLTOKIRJASTA.

TEKSTI JOUNI PIISPANEN, LAITESUKELLUS- JA TURVALLISUUSVALIOKUNTA KUVA STIG GUSTAVSSON

1

MITKÄ OVAT KESKEISIMMÄT HUOLTOTOIMENPITEET?

Yleisimmät huoltokohteet ovat suodattimet: imuilman esisuodatin imuletkun alkupäässä (ei kaikissa kompressoreissa), imuilman suodatus ennen kompressorin ensimmäistä puristusvaihetta (tyypillisesti paperisuodatinpatruuna) sekä ennen kaikkea hengityskaasun korkeapainesuodattimen patruuna tai suodatusaine. Aine suodattaa erityisesti veden ja öljyn sekä polttomoottorikompressoreissa myös hiilimonoksidin, jos on asennettu oikea patruuna. Patruuna vaihdetaan tyypillisesti 10–15 käyttötunnin välein, mutta väli vaihtelee suodattimen koon ja kompressorin tuotantotehon perusteella. Seoskaasujen valmistaminen pidentää patruunan ikää, mutta vaihtoväliä ei kannatta pitkittää tämän edun vuoksi. Kompressorin voiteluöljy vaihdetaan kerran vuodessa, mutta runsas käyttö saattaa myös lisätä vaihtotarvetta. Pitkään seisseen kompressorin öljy vaihdetaan aina. Muita huoltotoimenpiteitä ovat esimerkiksi komponenttien kunnon tarkistaminen, pulttien ja ruuvien kiristys sekä vetohihnan ja sylinterinkansien suuntaisventtiilien vaihto. Myös nämä selviävät huoltokirjasta. Esimerkiksi venttiilien yleinen vaihtoväli on 500 käyttötuntia. Runsas heliumin pumppaaminen voi hiukan lyhentää venttiilien ikää, koska käyttölämpötila on hieman korkeampi.

2

MITÄ VOI TEHDÄ ITSE JA MITÄ KANNATTAA JÄTTÄÄ AMMATTILAISELLE?

Luotettavalla ammattilaisella huollattaminen on aina hyvä vaihtoehto. Kätevä voi tehdä kaikenkin itse, mutta kannattaa huomioida takuun vastuukysymykset. Öljynvaihdon ja suodattimien vaihdon voi kuka tahansa tehdä itse.

3

MITEN NITROKSIKOMPRESSORIN HUOLTO EROAA PAINEILMAKOMPRESSORIN HUOLLOSTA?

Ei oikeastaan mitenkään. Hengityskaasun suodatin täyttyy nitroksikompressorilla hitaammin, koska siihen tulee vähemmän vettä ja partikkeleita lisääntyneen puhtaan hapen vuoksi. Muutosta on kuitenkin vaikea arvioida, joten kannattaa harkita, hyödyntääkö tätä etua. Turvamarginaalina se toki toimii. Nitroksikompressorissa tulisi käyttää korkean syttymispisteen omaavaa voiteluöljyä. Yleensä kompressorivalmistajan toimittama synteettinen öljy on tällainen.

Kompressorin voiteluöljy vaihdetaan vähintään kerran vuodessa.

Painelaitteiden kunnossapito-opas, Tukes www.tukes.fi/Tiedostot/painelaitteet/esitteet_ja_oppaat/painelaite-kunnossapito-opas.pdf 36 Sukeltaja 3/2014

4

Kirkkonummen Calypson bensiinikäyttöinen matkakompressori on käynyt maahantuojan vuosihuollossa, missä sen tiiviys, toiminta ja hengitysilman laatu tarkastettiin. Risto Avela täyttää pulloja Porkkalassa P1-kurssin avovesisukelluksia varten. Myös seuran sähkökäyttöinen kiinteä kompressori huolletaan säännöllisesti.

MITÄ KATSASTUSMÄÄRÄYKSET SANOVAT HUOLLOSTA?

Lähinnä sen, että kompressori tulee huoltaa valmistajan ohjeiden mukaan. Tässä suora lainaus Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) painelaitteiden kunnossapitooppaasta: Valmistajan käyttö- ja huolto-ohjeet muodostavat painelaitteen kunnossapidon perustan. Lisäksi huollossa on otettava huomioon käyttöympäristön vaatimukset sekä omistaja ja lakisääteisistä tarkastuksista saadut tiedot painelaitteen kunnosta. Huoltoa ja kunnossapitoa suunniteltaessa on arvioitava, mitä käyttäjä voi tehdä itse ja mitä on jätettävä asiantuntijoiden tehtäväksi.

5

MITÄ ILMANLAADUNANALYYSI KERTOO KOMPRESSORIN HUOLLON TARPEESTA?

Se kertoo ensisijaisesti suodatuksen, eli öljyn- ja vedenerotuksen toiminnasta. Partikkeleiden määrää ei analysoida, joten niistä ei tietoa saada. Partikkelit eivät tyypillisesti ole ongelma, mutta vesi ja öljy ovat usein. Vesi kuljettaa mukanaan öljyä, joten vedenerotuksen toiminta on olennaista. Jos vettä on liikaa, suodatinpatruuna/-aine tulee vaihtaa. Jos vesi on usein ongelmana laitteessa, tulee selvittää kompressorin vesityksen toiminta tai käyttäjien vesityskäytäntöjen toimivuus manuaalivesityksen yhteydessä. Vanhojen kompressorien vesiongelmiin auttaa usein uuden, suuremman ja modernimman suodatinjärjestelmän vaihto. Ilmanlaatumittaus on järkevää tehdä vuosittain, jolloin saadaan aikasarja kompressorissa tapahtuvista muutoksista. Hengityskaasun suodatinpatruuna on selkeästi tärkein kaasun laatuun vaikuttava tekijä, joten kaasun laatu saattaa vaihdella lyhyenkin ajan sisällä paljon, mikäli suodattimen vaihdossa viivytellään. Kannattaa siis miettiä, milloin ilmanlaatunäyte otetaan talteen. Analyysiraportti on edellytys mm. täyttöpaikan viranomaishyväksynnälle. Mekaanisesti kuluva kompressori alkaa tuottaa kaasuun öljyä, joten öljyn määrän lisääntyminen voi olla oire tästä. Veden määrä riippuu vain ympäröivästä ilmankosteudesta, laitteen tehosta ja suodattimen iästä. Kannattaa ylläpitää yksinkertaista huoltopäiväkirjaa ja huoltopöytäkirjaa, jolloin on helppoa näyttää kenelle tahansa, miten laitetta on ylläpidetty.

Vilkas Vapepa-kevät KEVÄT OLI VAPEPA-TOIMINNASSA POIKKEUKSELLISEN VILKAS. KITEEN KESÄLAHDELLA HARJOITELTIIN YHTEISTOIMINTAA USEAN VIRANOMAISTAHON JA VAPAAEHTOISTEN VOIMIN. PERÄTI KOLME VAPEPA-KURSSIA PIDETTIIN: KITEELLÄ, KOKEMÄELLÄ JA PITKÄSTÄ AIKAA MYÖS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA.VAPEPA-TOIMINTA SIIS KIINNOSTAA SUKELTAJIA.

TEKSTI KRISTIINA KARILA, KARI SARKKINEN KUVAT KARI SARKKINEN

VENEONNETTOMUUS KESÄLAHDELLA

Toukokuun 4. päivä järjestettiin Kesälahden Piikkeensalmessa yhteistoimintaharjoitus. Harjoituksen suunnittelusta vastasi Sukeltajaliitto ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Keski-Karjalan paikallistoimikunta. Harjoitukseen osallistui 45 Vapepan toimijaa ja yli 20 viranomaisten toimijaa sekä Suomen Lentopelastusseuran (SLPS) ja Suomen Meripelastusseuran (SMPS) järvipelastusyksiköt, pelastuslaitos, poliisi ja rajavartiosto. Harjoitustilanteena oli kahden veneen yhteentörmäys, jossa kahdeksan henkilöä joutui veden varaan. Poliisi-, raja- ja pelastusviranomaiset saivat hälytyksen veneonnettomuudesta kello 8.30. Ensimmäisenä paikalle saapui pelastuslaitoksen yksikkö Kesälahden paloasemalta. Yksikkö sai silminnäkijätiedon, jonka mukaan Piikkeensalmen sillan länsipuolella oli kaksi venettä törmännyt toisiinsa, jonka jälkeen oli alkanut kuulua ihmisten huutoa. Lisätietoa pelastajat saivat veden pinnalta pelastetuilta kolmelta ihmiseltä. Kolme ihmistä oli vajonnut. Kaikki veden varaan joutuneet oli löydetty hieman jälkeen puolenpäivän, kolme elossa ja kolme menehtyneinä. Yksi menehtyneistä paikannettiin etsintään osallistuneesta lentokoneesta käsin. Kahdesta lähirannoille uineesta henkilöstä toinen löydettiin harjoituksen kuluessa ja toinenkin oli jo koirapartion tiedossa harjoituksen päättyessä kello 13.30. HYVÄ KÄYTÄNTÖ VIESTINTÄÄN

Harjoituksen johtokeskus oli Kiteen paloasemalla, jonne olivat sijoittuneet poliisin, pelastuslaitoksen, rajavartioston, lentopelas-

38 Sukeltaja 3/2014

tuksen ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun ykkösjohtajat. Tilannejohtajat olivat Piikkeensalmella. Yhteinen johtokeskus todettiin tehokkaaksi ratkaisuksi. Aiemmin yhteistoimintatilanteissa tieto eri toimijatahojen välillä ei ole kulkenut tehokkaasti. Nyt samaan tilaan sijoittuneet toimialuejohtajat pystyivät välittämään tietoa viiveettä. Vapepa-toimijoille annettiin sekä Virven että VHF-radioiden käyttökoulutus, mikä tehosti viestintää myös harjoituksessa. OPIT KURSSEILTA

Harjoitus liittyi samanaikaisesti Kiteellä järjestettyyn Vapepasukeltajakurssiin ja SLPS:n palolentokurssiin. Kurssin oppilaat pääsivät harjoittelemaan yhteistoimintaa sukeltamalla Meripelastusseuran ja Rajavartiolaitoksen aluksilta sekä toimimalla samalla osana laajaa pelastus- ja etsintäorganisaatiota. Palaute sukeltajien toiminnasta ja osaamisesta oli erittäin positiivista. Liiton pitkäjänteinen Vapepa-koulutustoiminta tuottaa tulosta ja osaavia vapaaehtoisia. VAPEPA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

Huhtikuussa pidettiin myös pääkaupunkiseudulla pitkästä aikaa Vapepa-sukeltajakurssi, joka houkutteli muun muassa Vuosaaren VPK:n sukeltajia hakemaan oppia. Vuosaaren VPK:n päällikölle Jenni Kukkoselle Vapepa-kurssi oli jo entuudestaan tuttu. – Olen käynyt kurssin aiemmin vuonna 2008, mutta kortti pitää uusia aika ajoin. Vapepa-sukeltajatoiminta tuo haasteita omaan sukeltamiseen ja tukee muita harrastustoimintoja, joissa

KARI SARKKINEN

MARJAANA AARNIO

Harjoituksen päättyessä koirilla oli jo haju etsittävistä.

Lentoetsintä osoittautui tehokkaaksi: yksi uhreista havaittiin kaislikossa koneesta käsin.

KARI SARKKINEN

Vapepan sukeltajataustasta voi olla hyötyä. Parasta kurssilla oli hyvä ryhmähenki ja että jokainen oli motivoitunut asian sisältöön. Ehkä juuri auttamisen halu on saanut porukkaa mukaan Vapepatoimintaan, hän pohtii. Vuosaaren VPK on Sukeltajaliiton uusin jäsen. Jäsenyydestä koetaan olevan hyötyä. – Vuosaaren VPK on merelliseen toimintaan suuntautunut palokunta. Meillä on sukellustoimintaan hyvin sopiva tukialus sekä aktiiveja sukeltajajäseniä, joita voidaan tarpeen tullen hyödyntää mahdollisissa vesistöetsinnöissä viranomaisten tukena, kertoo Jenni Kukkonen.

Pääkaupunkiseudulla viranomaisverkko on tiheä ja meripelastustoiminta aktiivista ja kattavaa, joten Vapepa-sukelluksella ei ole samanlaisia pitkiä perinteitä kuin esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kurssin vastuukouluttaja Ari-Pekka Arposen mukaan kiinnostus Vapepa-toimintaan on kuitenkin lisääntynyt myös pääkaupunkiseudulla. – Halu käyttää omaa sukellusosaamistaan muiden auttamiseksi tuntuu lisääntyneen. Pidin toukokuussa esitelmän Vapepa-toiminnasta pääkaupunkiseudun VPK-päälliköiden yhteisessä kokouksessa, ja toiminta kiinnosti kovasti osallistujia. Monelle oli uutta esimerkiksi se, miten monenlaista osaamista Vapepa-toiminnan piiristä löytyy, hän kertoo. Pääkaupunkiseudulle saattaa olla toisellekin kurssille tilausta. – Myös Turkuun, Pietarsaareen ja Lappeenrantaan on toivottu kurssia, ja nämä pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään vielä tänä vuonna, sanoo Ari-Pekka Arponen.

PETE VOUTILAINEN/ONE EYE DIVING

Auttaminen kiinnostaa

Pääkaupunkiseudun kurssilla altaassa harjoiteltiin mm. sokkona toimimista. Sokkomaski päässä haettiin kohteita tietyssä järjestyksessä narumerkkejä seuraten.

Sukeltaja 3/2014 39

u t t e n n u t n a a t s e r a a s a Majakk Varsinais-Suomen helmi

Isokarin saaren ka ak maj llitsee ha ää m näky ta nn merenpi as ea rk ko ä 49 metri majakka, joka na lm va istui vuon 1833.

UUSIKAUPUNKI SIJAITSEE LOISTAVALLA PAIKALLA SAARISTOMEREN JA SELKÄMEREN YHTYMÄKOHDASSA. SIELLÄ PÄÄSEE NAUTTIMAAN SAARISTOSTA JA AVOMEREN KIRKKAISTA VESISTÄ YHTÄ AIKAA LYHYIN SIIRTYMÄAJOIN. POHJOISEN AHVENANMAAN KOSKEMATTOMAT VEDET OVAT MYÖS LÄHELLÄ.

TEKSTI SAULI LALLA

on joka makuun hotellista saarimajoitukseen. Kuljetukset järjestyvät myös helposti. Sukelluskohteet sijaitsevat noin tunnin matkan päässä Uudestakaupungista, kuljettiin sitten autolla tai veneellä. Putsaari on noin puolen tunnin matkan päässä Uudestakaupungista. Saaren ympäristössä on useita hyviä seinämiä ja biosukelluskohteita. Alueen monipuoliset vesialueet ovat olleet myös Uuteenkaupunkiin suunnitellun sukelluspuiston kohdealueena. Saaren läheisyyteen on mahdollisuus majoittua kalastajatilalle sukellusvesien tuntumaan. Alueella on myös muutamia matalan veden hylkyjä.

YÖPYMISMAHDOLLISUUKSIA

SUOMEN TOISEKSI KORKEIN

Isokarin iso majakkasaari sijaitsee Eteläisellä Selkämerellä, jonka alueesta osa kuuluu Selkämeren kansallispuistoon. Vesialueella päästään usein yli kymmenen metrin näkyvyyteen. Saaren puhtaat rannat ovat loistavia biodyykkikohteita. Avomeren puolella lännessä lähellä rantakallioita makaa 16 metrin syvyydessä hiekkapohjalla Kaljaasi Daphnen hylyn jäänteet. Kaksi meripeninkulmaa ulompana noin 40 metrin syvyydessä makaa rungoltaan ehjä kaljaasi. Alueella on tapahtunut myös useita muita haaksirikkoja, joista jäljiltä uponneita hylkyjä ei ole löydetty. Sukellusten ohessa kannattaa tutustua komeaan 49

40 Sukeltaja 3/2014

SARI ROSENDAL

Nelimastoisen Odine-nimisen kahvelikuunarin hylky sijaitsee rantavedessä Uudenkaupungin kylän,Vähä-Haiduksen saaren luona. Hylystä on purettu yläosan rakenteet pois, mutta vedenalaiset osat ovat säilyneet edelleen varsin hyvin.

metriä korkeaan majakkaan, joka on Bengtskärin jälkeen Suomen toiseksi korkein majakka. HISTORIAN HAVINAA SAARTEN SUOJASSA

Katanpään linnakesaari on kuulunut puolustusvoimille ennen Metsähallituksen omistusta. Saaren edustalla makaa kaksi helppoa sukelluskohdetta, Katanpään proomun ja höyrylaiva Trafikin jäänteet. Näkyvyys alkukesästä on hyvä mutta kesän mittaan vaihteleva. Saari on itsessään hieno tutustumisen kohde. Perimätiedon mukaan alueella on myös löytäjäänsä odottavia sukelluskohteita. Vekara on yksinäinen ja karikkoinen iso saari, joka tunnetaan terveistä ja kirkkaista vesistään. Tästä huolimatta siellä on sukellettu hyvin vähän. Saaren rannoilla tiedetään tapahtuneen haaksirikkoja. Paikalliset lintubongarit arvostavat saarta mielenkiintoisen linnustonsa vuoksi. KIRKASVETISET LOUHOKSET HOUKUTTELEVAT TREENAAMAAN

Uudestakaupungista autolla noin puolen tunnin ajomatkan päässä sijaitsee useita kirkasvetisiä louhoksia. Kurssisukelluksiin yleisesti käytetty ja tunnetuin Hilloisten louhos on helppojen yhteyksiensä puolesta suosituin kohde. Louhos on profiililtaan vaihteleva ja soveltuu syvyydeltään kaikentasoisille sukeltajille. Kaiken kaikkiaan alueelta löytyy kymmenkunta avolouhosta bongattavaksi.

SARI NUOTIO

Kauden kohde / Uudenkaupungin seutu

ESA TAMMIO

Daphne-hylky on tuttu monelle Uudenkaupungin vesillä sukeltaneelle.

Uudenkaupungin vesillä odottaa vielä moni hylky löytäjäänsä. ALUS

UPPOAMISVUOSI

HAAKSIRIKKOPAIKKA

Delfin

1896

suomalainen kuunari Vekaran lähellä

Esmeralda

1899

suomalainen alus Vekaran lähellä

Eppa-Munk

1899

suomalainen höyrylaiva Attun lähellä

Valtikka

1902

suomalainen purjealus Litogrundin matalikolla, Uudenkaupungin luotsiaseman alueella

Eppa-Munk

1903

suomalainen höyrylaiva Kurpon matalikolla, Uudenkaupungin luotsiaseman alueella

Lauri

1922

kaljaasi Pyhämaan edustalla

Liitto

1948

purjealus Lyökin luona Uudessakaupungissa

Dagny

1956

ahvenanmaalainen jaala Lyökin pohjoispuolella, toisen tiedon mukaan Hylkkarin länsirannassa

Sukeltaja 3/2014 41

AIHETTA

URHEILUSEURA ON ihmisten yhteenliittymä heille merkityksellisten asioiden, kuten sukellusharrastuksen ja kilpailutoiminnan toteuttamiseksi. Tämä klassinen yhdistyksen määritelmä sisältää kansalaistoiminnan olennaisimmat avaimet. Lähtökohtana on toimijoille itselleen tärkeä asia, joka luo innostuksen ja jonka varassa vapaaehtoisten aikaan saama toiminta elää tai kuolee.

Sanavalinta on tarkoituksellinen. Urheiluseuraa voi ajatella eliönä, joka kasvaa tai kuihtuu jossain ekosysteemissä, siis toimintaympäristössä. Kyse ei tietenkään ole tahdottomasta eliöstä, vaan tietoisesti tiettyyn suuntaan ja tavoitteeseen johdetusta organisaatiosta. Seuran elinvoimaisuuden, innostuksen ja tavoitteiden kannalta ratkaisevaa on toimintaympäristön luomien muutospaineiden näkeminen ja ymmärtäminen.

ELÄÄ TAI KUOLEE?!

Vapaaehtoistoiminnassa on näkyvissä selviä merkkejä pitkäjänteisen sitoutumisen vähenemisestä ja projektimaisuuden, kevytosallistumisen ja seurasurffailun lisääntymisestä. Sosiaalinen media muuttaa radikaalilla tavalla ihmisten välistä kommunikaatiota ja organisoitumisen tapoja myös seuratoiminnassa. Turvakulttuuri leviää ja pahimmillaan pakottaa viranomaiset rajoittamaan harrastustoimintaa tai ainakin asettamaan sille tiukempia vaatimuksia. Yhä useammat ihmiset haluavat seuratoiminnassakin henkilökohtaisesti räätälöityjä ja laadukkaita palveluja. MAAILMAN MUUTOS ja sen synnyttämä hämmennys näkyy kaikkialla, urheiluseuroissa, lajiliitossa ja muissa kansalaisjärjestöissä. Toisaalta hämmennyksen takaa paljastuu oivallus siitä, että maailma on mahdollisuuksia täynnä – mutta mihin niistä tarttua? Seuran strategia vastaa tähän kysymykseen. Se kuvaa sen, miksi seura on olemassa (toiminta-ajatus) ja minkälaisen tulevaisuuden se haluaa itselleen luoda (visio, unelma). Strategia on polku (toimenpiteet) toiminta-ajatuksesta unelman toteuttamiseen. OONA TUURI

AJATTELEMISEN

Ennakointi varmistaa urheiluseuran elinvoimaisuuden

STRATEGIA EI ole itsetarkoitus. Moni inhoaa jo pelkkää sanaa. Yksi karsastaa raskaita prosesseja, toinen kyseenalaistaa sen hyödyn. Mutta työkalua ei kannata syyttää siitä, että sillä lyö sormeensa. Strategia on väline, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteinen ymmärrys seuratoiminnan merkityksistä ja tahtotilasta. Sen voi toteuttaa myös kevyemmällä kaavalla. Yrityksetkin painottavat nyt dynaamista strategiaa, joka reagoi joustavasti ja ketterästi muutoksiin. Siinä tunnistetaan kiteytetysti toimintaympäristön avainmuutokset, valitaan haluttu suunta ja ryhdytään ripeästi sen mukaisten toimenpiteiden käytännön toteutukseen.

puhtaasta vedestä tulee 2000-luvun öljy? Siis hyödyke, joka on niukka, haluttu ja kallis? Voiko käydä niin, että veden omistamisesta tai hallinnoimisesta tulee tulevaisuuden keskeinen kiistan kohde – jopa siinä määrin, että kaikkea vesillä liikkumista, sukellus mukaan lukien, aletaan säädellä nykyistä huomattavasti tiukemmin? Voi tuntua kaukaiselta ajatukselta, mutta niin tuntui kuulentokin vajaa sata vuotta sitten. Globaalissa mittakaavassa puhdas vesi on ylikansoitetuilla alueilla tai kehittyvissä maissa jo nyt kultaakin arvokkaampi hyödyke. Olennaista tässä ei ole niinkään tämän tulevaisuuskuvan toteutuminen, vaan virittäytyminen mahdollisten kehityskulkujen pohtimiseen ja tulevaisuuden ennakoimiseen seuratoiminnan kannalta.

ENTÄPÄ JOS

LIIKUNTA JA urheilu ovat varsinkin nuorten keskuudessa hyvin suosittuja harrastuksia, mutta samaan aikaan arkiliikunnan väheneminen, liikuntataitojen heikkeneminen ja keskeyttämisen varhaistuminen murentavat niiden perustaa.

42 Sukeltaja 3/2014

tunnistamista ja strategian laatimista varten on olemassa pari käyttökelpoista työkalua: Tulevaisuusnavigaattori 1.0 ja Näe, koe, tee – Yhdistysten strategiaopas. Löydät molemmat niiden nimellä osoitteesta www.sport. fi/kirjasto

TOIMINTAYMPÄRISTÖN

INNOSTAVAA SUKELLUSKESÄÄ!

Ennakointitoiminnasta Valossa vastaava YTT Juha Heikkala

Strategian tarkoituksena on varmistaa yhteinen ymmärrys seuratoiminnan merkityksistä.

tetta

Anna palau

Mistä haluaisit lukea seuraavassa numerossa, tiedätkö kiinnostavia juttuaiheita? Anna meille palautetta! toimitus@sukeltaja.fi

ksi? den avustaja

Leh

Etsimme uusia avustajia tekemään kanssamme Sukeltaja-lehteä. Ilmoittaudu kirjoittajarekisteriin ja kerro, mistä aiheista haluaisit kirjoittaa. Lähetä sähköpostia osoitteeseen toimitus@sukeltaja.fi ja kerro kuka olet, mistä haluaisit kirjoittaa sekä yhteystietosi.

amaan kaan blogga

www.sukeltaja.fi Sari Nuotio, toiminnanjohtaja

VASTUULLANI ON Liiton toiminnan johtaminen ja kehittäminen, talousasiat, edunvalvonta sekä järjestökontaktit. Toimin hallituksen ja työvaliokunnan esittelijänä.

040 525 6336 | sari.nuotio@sukeltaja.fi Kristiina Karila, viestintäkoordinaattori MINUUN VOI ottaa

yhteyttä kaikessa viestintään liittyvässä. Otan vastaan juttuja, kuvia ja juttuideoita Sukeltaja-lehteen tai vaikka Sukeltajan blogiin.

0400 163 262 | kristiina.karila@sukeltaja.fi Mika Rautiainen, koulutuspäällikkö

Tule mu

VASTAAN koulutustoiminnasta

Päästä näkemyksesi, kokemuksesi ja sukelluselämyksesi kuuluville. Sukeltajaliiton nettisivulta www.sukeltaja.fi löytyy sukeltajien oma blogi.

0400 380 981 | mika.rautiainen@sukeltaja.fi

Blogiin ovat tervetulleita kirjoittamaan kaikki sukeltajat. Blogia voi kirjoittaa omalla Blogger-tunnuksella, jonka saa luomalla gmail-tilin.Valmiin tekstin ja mieluusti myös muutaman kuvan voi myös lähettää Liiton toimistolle, ja se viedään blogiin puolestasi. Kun haluat kirjoittaa, ota yhteyttä kristiina.karila@sukeltaja.fi.

jassa! oita Sukelta

Ilm

Mainosta Sukeltajassa tai sukeltaja.fisivustolla. Mediakortti löytyy www.sukeltaja.fi > Sukeltaja-lehti. Seuroille jäsenetuna pikkuilmoitus veloituksetta, kysy lisää!

www.sukeltaja.fi

ja toimin koulutuksen asiantuntijana. Osallistun sukellusnormien ja -turvallisuuden kehittämiseen sekä koulutusmateriaalien tuottamiseen.

Riku Verkkomäki, jäsenpalveluvastaava ISO OSA päivästäni kuluu jäsenpalvelussa: tilaukset, laskutus, kortitukset jne. Vastuullani on myös jäsenrekisterin ylläpito ja kehittäminen sekä käyttäjien opastaminen.

(09) 3481 2258 | riku.verkkomaki@sukeltaja.fi Heli Halava, nuorisopäällikkö MINUUN VOI olla

yhteydessä nuorisotoimintaan liittyvissä asioissa. Suunnittelen ja kehitän nuorisotoimintaa yhdessä nuorisovaliokunnan kanssa sekä toimin seurojen tukena.

040 764 1157 | heli.halava@sukeltaja.fi Anne Kettunen, järjestöassistentti HOIDAN monipuolisesti jäsenpalvelun erilaisia tehtäviä sekä jäsenrekisterin ylläpitoa.

SUKELTAJALIITTO RY

(09) 3481 2258 | anne.kettunen@sukeltaja.fi

Ursuit Heavy Light 2.0 Ursuk Oy viettää 50-vuotisjuhlaa tänä vuonna. Asiakkaiden kuuntelu ja tuotekehitys yhdessä käyttäjien kanssa ovat olleet meille tärkeitä aivan yrityksemme alusta alkaen. Siksi olemme kehittäneet yhteistyössä asiakkaidemme kanssa uuden, parannetun version klassisesta Heavy Light-kuivapuvusta. Ursuk Oy ylpeänä esittää: Heavy Light 2.0 - sukeltajien toiveiden täyttymys. Uusi YKK Aquaseal PU-ketju on kevyt ja miellyttävä käytössä.

Suuri heijastava logopainatus selässä.

Uusi leikkaus hihoissa mahdollistaa paremman liikkuvuuden ääriasennoissa.

Mansetin kiinnityskohdassa on kangaspäällyste, joka tekee hihansuusta tyylikkään.

Laadukkaat Si Techin tyhjennys- ja täyttöventtiilit. Vahvikkeet takapuolessa ja polvissa kestävästä Cordura®-materiaalista.

Uudenlainen haarasauman rakenne, joka kestää erityisen hyvin hankausta ja mekaanista kulutusta. Suuret laskostaskut, joiden sisällä lenkit. Taskun pohja on verkkomateriaalia, joten vesi ei keräänny taskun pohjalle. Uudenmalliset pehmeät ja kestävät neopreenikengät. Ursuit_heavy_light_2-0_215x255.indd 1

28.5.2014 13:16:16