Marjo Niemelä:
Tuen pyytäminen on vahvuutta
HYVINVOINTI
Hermostoviisas
työote tukee potilaan ja suuhygienistin hyvinvointia
KOULUTUS
Suuhygienistiliiton valtakunnallinen koulutuspäivä
SUUHYGIENISTI
Suomen
Suuhygienistiliitto
SSHL ry:n jäsenlehti 04 • 2025
ISSN 1795-049X
VUODEN ISÄ
Suunterveyden esikuva
Jari Rask
ST RT
Uutuus
Ei ole koskaan liian myöhäistä aloittaa hammasvälien puhdistusta. TePe EasyFit™ on uusi kartiomainen hammasväliharja, joka sopii erikokoisiin hammasväleihin – ja helpottaa potilaidesi suunhoitoa.
Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n ammattilehti
TOIMITUS
Päätoimittaja
Sane Keskiaho sane.keskiaho@suuhygienistiliitto.fi
Toimitussihteeri
Virve Jääskeläinen virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi
Toimittajat
Katariina Hed katariina.hed@suuhygienistiliitto.fi
Anne Hyvönen anne.hyvonen@suuhygienistiliitto.fi
Jussi Okkonen jussi.okkonen@suuhygienistiliitto.fi
Päivi Pribilla paivi.pribilla@gmail.com
LEHTITILAUKSET
Virve Jääskeläinen virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi
ILMOITUSMYYNTI
Virve Jääskeläinen virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi
ULKOASU
Anne-Marie Paakkari
KANNEN KUVA Shutterstock
PAINOPAIKKA
Newprint Oy Aikakausmedia ry:n jäsen
ISSN 1795-049X
Tässä numerossa
JA TUTKIMUS
J ÄSENILLE
Kolumni:
UUTUUS
PÄÄKIRJOITUS
Mahtavaa kaamosta hyvät kollegat!
Hanna Lähteenmäki on muun muassa suuhygienisti, kliininen asiantuntija, postdoctutkija Helsingin yliopistossa ja Suomen Suuhygienistiliiton puheenjohtaja.
Se, että päivät pimenevät, on sumuista ja kylmää, ei tarkoita, että suuhygienistit vaipuisivat talvihorrokseen. Päinvastoin! Tampereen koulutuspäivillä oli mukava kattaus kaikkea, mitä suuhygienistin olisi hyvä tietää. Oli mielenkiintoista kuulla, kuinka erityistuen piirissä olevat asiakkaat tulee kohdata tai miten trendikäs kalvooikominen tapahtuu ja mikä hoidossa on tai voisi olla suuhygienistin rooli.
Työhyvinvointi on herättänyt keskustelua erityisesti Akavan Erityisalojen ja Työterveyslaitoksen hyvinvointialueille siirtyneisiin sote-alan henkilöihin liittyvän tutkimuksen myötä. Työuupumisesta puhutaan jo paljon, mutta myös työn kuormittuvuudesta olisi syytä keskustella. Työnohjaajaksi kouluttautuva Helena Ukkonen avasi meille työhyvinvoinnin taustalla olevia psykososiaalisia tekijöitä.
Syksyllä pääsimme myös tutustumaan Berner-yhtiön toimintaan Helsingissä. Oli hienoa nähdä ja kuulla, kuinka monipuolista ja hyvää työtä Suomessa tehdään. Bernerin hammastahnat ja suuvedet taitavat olla ainoita lajissaan.
Yritysyhteistyötä tehtiin myös Hammaslääkäripäivillä, kun pystytimme osaston yhdessä Koite Health Oy:n eli Lumoralin kanssa. Tämä on yksi keino, jolla pienen liittomme näkyvyyttä edistetään. Näytti siltä, että yhteisosastolla kävi ennätysmäärä ihmisiä ja yhteiseen arvontaan osallistui satoja ihmisiä.
Akavan Eritysalojen liittokokous pidettiin marraskuussa Helsingissä. Oli hienoa, että liittomme entinen puheenjohtaja ja edustaja Mari Heinonen oli paikan päällä. Hän istuu Akavan Erityisalojen hallituksessa varajäsenenä ja edustaa meitä. Myös liittomme moniosaaja, entinen puheenjohtaja Virve Jääskeläinen, oli paikalla liittokokousedustajana. Kokouksen asialistalla oli muun muassa sääntömuutos sekä toiminta- ja taloussuunnitelma. Hienoa, että yhdistysjäsenmaksu ja jäsenmaksu pysyvät samoina, vaikka paineita niiden nostoon on ollut.
Tampereen koulutuspäivän päätteeksi järjestetyssä Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n liittokokouksessa valittiin uusi hallitus vuosiksi 2026–2027. Hallitukseen saatiin uusia innokkaita ja osaavia henkilöitä. Suuri kiitos hallituksesta väistyville. Panoksenne mahdollisti monet kuluneen vuoden onnistumiset. Lisää uuden hallituksen tavoitteista voi lukea ensi vuoden ensimmäisestä lehdestä.
Tampereella järjestettiin myös kattojärjestömme Työelämä ihmisten ehdoilla -jäsentapahtuma, jossa keskusteltiin siitä, millaisilla teoilla työelämä saadaan toimivaksi. Mitä voimme tehdä, jotta työpäivät sujuisivat hyvin ja mitkä ovat ne ratkaisut ja kehitysehdotukset, joilla työpäiviin saataisiin iloa. Tämä on asia, johon suhtaudumme Akavan Erityisalojen kanssa vakavasti. Toimimme suuhygienistien äänitorvena neuvotteluissa, ja teemme kaikkemme, jotta ammattitaitomme tulee näkyväksi, suuhygienistit voivat paremmin työssään ja työn imu säilyy mahdollisimman hyvänä. Mutta tähän tarvitaan myös jäsenten ääntä. Ottakaa rohkeasti kantaa ja kysykää tarvittaessa neuvoa. n
Kestävää terveyttä ruoasta
Kansalliset ravitsemussuositukset
Uudet suositukset ohjaavat suomalaisia kohti kasvipainoitteisempaa ja ympäristöystävällisempää syömistä. Päivitys ottaa yksilön terveyden lisäksi huomioon planeettamme hyvinvoinnin. Mitä ravitsemusterapian professori Ursula Schwabin mukaan suuhygienistin olisi hyvä osata ja ymmärtää uusista ravitsemussuosituksista?
Teksti Jussi Okkonen
Kuva Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Raija Törrönen
RAVITSEMUS
Ursula Schwab
on suomalainen ravitsemustieteilijä ja filosofian tohtori. Hänet tunnetaan laaja-alaisesta asiantuntemuksestaan erityisesti kliinisen ravitsemuksen ja ravitsemustutkimuksen alueilla. Schwab nimitettiin vuonna 2016 Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professoriksi ja hän toimii Kuopion yliopistollisessa sairaalassa kliinisen ravitsemustieteen työn parissa. Hän on myös Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen ja osallistuu Pohjoismaisten ravitsemussuositusten suositustyöryhmän työhön. Lisäksi hän kuuluu Suomen Sydänliiton ja Keliakialiiton ravitsemuksen asiantuntijaryhmiin ja toimii Julkaisufoorumin paneelin puheenjohtajana, sekä on Suomen Kulttuurirahaston hallintoneuvoston jäsen.
Mitkä ovat tärkeimmät muutokset uusissa kansallisissa ravitsemussuosituksissa edelliseen suositukseen nähden?
Vitamiinien ja kivennäisaineiden saantisuositukset on laskettu uudelleen, jotta suositusten laatimisessa käytettävää tutkimustietoa käsiteltäisiin samalla tavalla kaikissa länsimaissa.
Tämän ja uuden tutkimusnäytön vuoksi joidenkin ravintoaineiden suositeltavaan saantiin tuli muutoksia. Yhtenä esimerkkinä kalsium, jonka saantisuositus suureni noin 20 prosentilla. Lisäksi kaikki ruokaaineryhmät saivat omat suosituksensa. Aiemmin suositukset olivat vain muutamalle ruokaryhmälle, kuten kalalle sekä kasviksille, marjoille ja hedelmille.
Kuinka usein suosituksia tehdään?
Noin 10 vuoden välein.
Voisitko avata ravitsemussuositusten tekoprosessia?
Pohjoismaiden ministerineuvosto nimeää asiantuntijaryhmän, jossa on kaksi jäsentä kustakin pohjoismaasta. He koordinoivat työn ja esimerkiksi kutsuvat kullekin ravintoaineelle ja ruoka-aineryhmälle vähintään kaksi asiantuntijaa, jotka käyvät läpi uusimman tutkimusnäytön.
Tuon tutkimusnäytön pohjalta asiantuntijaryhmä asettaa pohjoismaiset saantisuositukset, jotka toimivat pohjana kunkin maan kansallisille suosituksille. Ravintoaineiden osalta kansalliset suositukset ovat yhteneväiset pohjoismaisten suositusten kanssa, mutta ruoka-ainetasolla voi tulla pieniä muutoksia muun muassa ruokakulttuurista johtuen.
Miten ravitsemussuosituksissa otetaan huomioon suunterveys?
Yksi ”terveyskriteeri”, mikä huomioidaan on suunterveys, kun käydään läpi tutkimusnäyttöä ravinto- ja ruoka-aineiden terveysvaikutuksista.
Suuhygienisti tapaa työssään kaiken ikäisiä vauvasta vaariin. Mitä hänen on hyvä ymmärtää ravitsemuksesta erityisesti odottavien äitien, lapsien ja lapsiperheiden kohdalla?
Lapsiperheen ruokailusuosituksia päivitetään parhaillaan. Yritämme saada ne valmiiksi keväällä 2026. Nykyinen suositus vuodelta 2019 on kestänyt varsin hyvin aikaa, joten sitä voi käyttää oikein hyvin työn tukena. Nämäkin suositukset pohjautuvat pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin.
Terveyttä edistävä ruokavalio hyödyttää koko perhettä. Odottava äiti hyötyy terveyttä edistävästä ruokavaliosta erityisen paljon, sillä se tukee myös sikiön kasvua ja kehitystä.
Sikiöaika on tärkeää lapselle. Sen aikana tapahtuu muun muassa perintötekijöiden ohjelmoitumista, millä on pitkäkestoisia vaikutuksia syntyvän lapsen terveyteen. Äidin monipuolinen ruokavalio tuo erilaisia makuja lapsiveteen. Tutkimusten mukaan tämä edesauttaa lapsen makumaailman kehittymistä.
Mitä suuhygienistin on hyvä ymmärtää koululaisten ja opiskelijoiden kohdalla ravitsemussuosituksista, varsinkin kun kouluruokailu jää monelta väliin?
Ateriarytmi tuntuu olevan yksi iso haaste. Tiettyä ateriarytmiä suosittelevaa tutkimusnäyttöä ei ole, kunhan ruokailu on säännöllistä. Jatkuva juominen ei ole hyväksi, varsinkaan sellaisten juomien, jotka aiheuttavat happohyökkäyksen. Kouluruokailusuosituksessa on annettu selkeät suositukset siitä, mihin aikaan kouluruoka tulee tarjota ja kauanko sen syömiseen tulee olla aikaa. Tätä taidetaan rikkoa varsin yleisesti. Kouluruokajärjestelmä on maailmanlaajuisestikin hieno järjestelmä. Meidän kaikkien tulisi arvostaa sitä enemmän. Näin sen suosiokin kasvaisi nuorten keskuudessa.
Mitkä ovat työikäisten ravitsemuksen tai erityisruokavaliota noudattavien tärkeimmät asiat suuhygienistille?
Suositusten mukaiset ruokavalinnat ovat tärkeät myös suunterveyden kannalta.
Mitkä ovat ikääntyneiden ravitsemuksen tärkeimmät asiat suuhygienistille?
Jos puremisen kanssa on ongelmaa tai suu on kuiva, valitaan sellaisia ruoka-aineita ja sellaisessa muodossa, jotka eivät provosoi ongelmaa. Rajoituksista huolimatta ruokavalion on oltava monipuolinen. Ravitsemusterapeutti voi varmistaa asian, jos tästä on huolta.
Haluaisitko nostaa esille jonkun tietyn asian ravitsemussuosituksista?
Huomioimalla ravitsemussuositukset voimme edistää merkittävästi kansanterveyttä. Ne on tehty vankan tutkimusnäytön pohjalta. Ne eivät siis ole yksittäisen tai pienen ryhmän näkemyksiä tai mielipiteitä.
Millaista yhteistyötä ravitsemusterapeutit ja suuhygienistit voisivat tehdä jatkossa?
Tiivis yhteistyö molempiin suuntiin on tärkeää. Ravitsemusterapeutilta saa tukea terveyttä edistävään ravitsemukseen ja ruokavalintoihin ja suuhygienistiltä esimerkiksi kuivan tai kipeän suun hoitoon. n
UUTUUS Orbis™-tuoteperheessä!
Hammasharja
ORBIS Ultra-Soft -hammasharjassa on 6 500 erittäin hienoa harjasta, jotka puhdistavat tehokkaasti vahingoittamatta kiillettä tai ärsyttämättä ikeniä. Kompakti harjaspää mahdollistaa pääsyn kaikille hampaiden pinnoille. 72 kappaleen pakkauksessa on neljää eri väriä.
• Pakkauskoko: 1 x 72 kpl
• Tuotenumerot:
ORBIS Hammasharja aikuisten Ultra-Soft R308393
plandent.fi
myynti@plandent.com
ORBIS Hammasharja lasten Ultra-Soft R308394
Tarveainemyynti 020 368 680
Suomen
Suuhygienistiliitto
SSHL ry:n koulutuspäivä Tampereella
Monipuolinen ohjelma antoi eväitä niin kliiniseen työhön kuin omaan jaksamiseen. Suuhygienistien työ nähdään tilastojen mukaan hyvin tärkeänä, mutta alalla koettu työstressi huolestuttaa.
Sateinen ja harmaa sää unohtui Tampereella Sokos Hotel Ilveksen luentosalissa, kun 40 osallistujan innokas puheensorina täytti tilan Suuhygienistiliiton valtakunnallisena koulutuspäivänä 24.10. Aamukahvin nauttimisen jälkeen liiton varapuheenjohtaja Hertta Kaisa Vaske toivotti kaikki tervetulleiksi ja iloitsi innokkaasta kuulijakunnasta, sillä samalle päivälle osui monta muutakin alan työpaikkakoulutusta eri puolilla maata.
Luentopäivän avasi lääkintöneuvos Merja Auero Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Puheessaan Auero painotti suuhygienistien roolin tärkeyttä ehkäisevässä
hammashoitotyössä ja esitteli sen merkitystä tilastojen valossa. Vuonna 2024 pelkästään julkisella sektorilla oli noin miljoona suuhygienistikäyntiä ja asiakkaita yli 700 000. Eduskuntakäsittelyssä oleva valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta korostaa jatkossa rooliamme terveystarkastuksissa.
Tänä vuonna voimaan tullut oikeus saada Kela-korvaus suuhygienistin suoravastaanotosta kaksi kertaa kalenterivuodessa ilman hammaslääkärin lähetettä on lisännyt käyntejä. Aueron esittämästä grafiikasta kävi ilmi, että yksityiset Kela-korvatut
Teksti Anne Hyvönen n Kuvat Sara Niilivuo, Anne Hyvönen ja Tarmo Hiltunen
Essi Häyhänen ja suuhygienisti Sara Niilivuo Hampaille.fi-ständillä. Naiset kokivat koulutuspäivän tuovan hyvää mieltä ja valoa pimeään syksyyn. Heitä ilahdutti erityisesti tilaisuuden yhteisöllinen energia ja mukavat kohtaamiset.
suuhygienistikäynnit olivat kasvaneet edellisvuoteen verrattuna kaikilla hyvinvointialueilla. Tämän seurauksena myös hammaslääkärikäynneissä on ollut kasvua, joten pelko asiakkaiden siirtymisestä hammaslääkäreiltä suuhygienistien tuoliin on ollut turhaa.
Lopuksi Merja Auero halusi kiittää kaikkia suuhygienistejä hyvästä työstä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2024 tekemä asiakaspalautekysely osoitti, että erityisesti suuhygienistien vastaanotoilla saatuun palveluun oltiin erityisen tyytyväisiä.
Monipuolista tietoa kuvakommunikaatiosta kehotunteisiin
Hammashoitaja Helena Skön avasi asiantuntijoiden luennot valaisemalla kuulijoita tukea tarvitsevan potilaan kohtaamisesta. Skön on työskennellyt pitkään Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksessa Pieksämäellä ja luennosta välittyi vahva kokemus muun muassa vammaisten, neuroepätyypillisten ja muistisairaiden
asiakkaiden hoitamisessa. Hän painotti selkeän kommunikoinnin ja parityöskentelyn merkitystä hoitotyössä. Saimme kuulla myös hoitoa helpottavista apuvälineistä, kuten pähkinätyynyistä ja kuvakorteista, sekä muistutuksen turvallisuuden huomioimisesta. Luennoitsijan rauhallinen ja luottamusta herättävä olemus sai kuulijat rentoutumaan ja syventymään kokemusta huokuvaan esitykseen.
Perusteellisen katsauksen kalvo-oikomisen maailmaan tarjoili suuhygienisti TainaTuulia Hyvärinen. Luento esitteli Invisalign-tekniikan eri vaiheet potilastapausten kautta, joita Hyväriselle on kertynyt runsaasti hänen pitkän uransa aikana oikomishoidon parissa. Kalvo-oikominen perustuu tietokoneavusteiseen suunnitteluun ja digitaaliseen jäljentämiseen. Eri tuotemerkeillä on omat koulutuksensa, joiden suorittamisen jälkeen erikoishammaslääkärit, hammaslääkärit ja suuhygienistit pätevöityvät kyseiseen menetelmään. Tiimityöhön vahvasti pohjautuva työskentely on tuonut suuhygienistille paljon vastuuta ja itsenäisiä toimenpiteitä oikomisprosessin aikana.
Hammaslääkäri ja lääketieteen kandidaatti Kai
Aalto jakoi kokemuksiaan Lumoral-laitteen käytöstä. Kattavan esityksen myötä suun terveyden vaikutus muuhun yleisterveyteen tuli selkeästi esiin. Lumoralin käytön ansiosta kohentunut suun terveydentila voi helpottaa esimerkiksi diabeteksen hoitoa. Käytännön esimerkkien avulla esitetyt laitteen monipuoliset käyttöindikaatiot herättivät halun suositella kojetta entistä useammalle asiakkaalle.
Päivän anti tuki palautumista
Oman uupumistarinansa jakoi hammaslääketieteen lisensiaatti ja työnohjaajakoulutettava Helena Ukkonen. ”Olemme kaikki ihmisiä, joilla on piste, missä jaksaminen loppuu”, Ukkonen muistutti ja kannusti vaalimaan kehon ja mielen välistä yhteyttä. Kehon viestit kertovat usein levon ja palautumisen tarpeesta jo ennen kuin itse sitä tiedostamme. Luennolla kuultiin Työterveyslaitoksen ja Akavan hyvinvointialueille siirtyneille sote henkilöstölle tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan terveydenhuoltoalan työntekijöistä
Vas. Liittomme varapuheenjohtaja Hertta-Kaisa Vaske, lääkintöneuvos Merja Auero ja puheenjohtaja Hanna Lähteenmäki ovat yhtä mieltä siitä, että suuhygienisteillä on merkittävä rooli ehkäisevässä hammashoitotyössä.
Oik. Hammaslääketieteen lisensiaatti Helena Ukkonen painotti esityksessään kehon ja mielen yhteyden vaalimista. Kehon viestit voivat kertoa työuupumuksesta paljon ennen kuin tiedostamme sitä itse.
”Olemme kaikki ihmisiä, joilla on piste, missä jaksaminen loppuu.”
juuri suuhygienistit kokevat eniten työstressiä. Tulosten perusteella myös vaikutusmahdollisuudet omaan työhön olivat ammattiryhmässämme huonot. Työhyvinvointia voi kuitenkin vahvistaa työnohjauksen avulla. Ukkonen suositteli sitä lämpimästi käyttöön koko hammashoitoalalle.
Huumori auttaa unohtamaan raskaan arjen. Niinpä kuulimme loppukevennyksenä ”tampereenkiäliset” uutiset kahden paikallisen herrasmiehen esittämänä. Hämäläisillä reporttereilla oli hämmästyttävä uutisvainu ja bongasimme tuttuja nimiä uutissähkeiden hupaisista tietoiskuista. Koulutuspäivien näyttelyalueella 19 yritystä esitteli tuotteitaan ja palveluitaan. Esittelypöytien kiertelyn lomassa oli mukava rupatella kollegoiden ja tuote-edustajien kanssa. Runsaasta tarjonnasta kielivät useat tuotekassit, jotka kiikkuivat tyytyväisten osallistujien käsipuolessa. Loistava lounas ja virkistävä iltapäiväkahvi luentojen lomassa varmistivat kepeät askeleet ja iloisen hymyn kotiin suunnatessa. Jäämme innokkain mielin odottamaan seuraavaa Suuhygienistipäivää. n
HAMMASLÄÄKÄRIPÄIVÄT
Koulutus kantaa
Skolning bär dig
Hammaslääkäripäivät järjestettiin perinteisesti
Helsingin Messukeskuksessa 5.–7. marraskuuta.
Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry oli tapahtumassa mukana Koite Health Oy:n kanssa yhdistetyllä osastolla ja uudistuneella ilmeellä.
Hammaslääkäripäivien tämän vuoden teemana oli koulutus.
Liiton ja Koite Healthin yhteisellä osastolla jaettiin paljon tietoa. Kävijät saivat liiton logolla varustetun kaulanauhan ja Akavan Erityisalojen heijastimen lisäksi Suuhygienisti-lehden näytenumeron ja Akavan Erityisalojen Sopimisen ABC -oppaan. Jäsenille kassiin sujahti mukaan myös viime vuonna valmistunut liiton historiikki. Opiskelijajäsenille oli varattu kokoontaitettavia mukeja.
Liiton hallituksen jäsenet vuorottelivat osastolla näyttelyn aukioloaikoina torstaina ja perjantaina. Ständillä oli mukana myös muita liitosta tuttuja kasvoja, kuten liiton opiskelijavastaava Heini Laakso, Akavan Erityisalojen hallituksen varajäsen ja kunnan neuvottelukunnan jäsen ja oman liittomme edustaja Mari Heinonen sekä liiton yrittäjätoimikunnan vetäjä TeijaLeena Kokkonen. Tämän lehden toimituskunnasta osastolla saattoi törmätä ainakin Anne Hyvöseen ja Jussi Okkoseen
Alla: Ensimmäisen Innovaatio-palkinnon saajat Topi Koskinen (vas) ja Juho Suovuori Enderi-yrityksestä sekä Joonas Kettunen Dentail-yrityksestä.
Teksti Virve Jääskeläinen n Kuvat Katariina Hed, Heini Laakso ja Ismo Henttonen
Vuoden Suuhygienisti on valittu
Hammaslääkäripäivien yhteydessä jaetaan perinteisesti myös Vuoden Suuhygienisti -tunnustus. Tänä vuonna tunnustus ja Oral-B-stipendi menivät Sara Niilivuolle. Tunnustus myönnettiin hänelle pitkäjänteisestä, vaikuttavasta ja ennakkoluulottomasta työstä suuhygienistien ammattikunnan kehittäjänä, alan näkyvyyden lisääjänä ja ihmisten hyvinvoinnin edistäjänä. Tarkemmat perustelut ovat luettavissa liiton verkkosivuilla.
Tekoälyratkaisu bitewingröntgenkuvien tulkintaan Hammaslääkäripäivillä jaettiin muitakin alan palkintoja. Kaikkien aikojen ensimmäinen 10 000 euron suuruinen hammaslääketieteen Innovaatipalkinto myönnettiin Entteri Professional Software Oy:lle.
Yhtiö on yhdessä kumppaninsa Dentailin kanssa kehittänyt tekoälypohjaisen analyysipalvelun bitewing-röntgenkuvien tulkintaan. Kun kuva otetaan, tekoäly analysoi sen välittömästi ja esittää mahdolliset karieshavainnot sekä annotaatioina kuvan päällä että tekstimuotoisena käyttöliittymässä.
Tekoälyratkaisu toimii Entterin tarjoamassa ja isännöimässä pilviympäristössä, jossa myös asiakkaiden kuvat säilytetään. Näin varmistetaan, että potilastiedot pysyvät EU:n sisällä eivätkä siirry ulkopuolisiin palveluihin.
Palkinto myös lisää tietoisuutta hammaslääketieteen merkityksestä ja sen vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin.
Palkinnonsaajan valitsi asiantuntijaraati, johon kuului Oulun yliopiston parodontologian ja geriatrisen hammaslääketieteen professori, FT Pekka Ylöstalo, Suomen Hammaslääkäriliiton varatoiminnanjohtaja sekä terveyspolitiikan ja julkisen sektorin asiantuntija, HLT, EHL Nora Savanheimo, Turun yliopiston biomateriaalitieteen professori ja protetiikan erikoishammaslääkäri Pekka Vallittu sekä
Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian pääsihteeri, HLT, EHL Annamari Nihtilä. Palkinnon rahoittaa
Suomen Messusäätiö. n
Vuoden suuhygienistiksi valitun Sara Niilivuon puheissa ja teoissa toistuu viesti, johon tiivistyy hänen filosofiansa: Emme pelkästään huolehdi hymyistä, vaan kirkastamme käsityksiä suunterveydestä käsi sydämellä.
Liiton yhteinen osasto Koite Health Oy:n kanssa sai paljon positiivista huomiota ja kommentteja osastolla vierailleilta messuvierailta. Kuvassa Hanna Lähteenmäki (vas.), Heini Laakso, Hertta-Kaisa Vaske, Teija-Leena Kokkonen ja Terhi Joela.
TYÖNOHJAUS
Tuen pyytäminen on vahvuutta
Ammatti-identiteetin vahvistaminen työnohjauksen kautta kannattaa
Teksti Päivi Pribilla n Kuvat Shutterstock, Kalle Kangasmaa ja Marjo Niemelä
Terveystieteiden maisteri Marjo Niemelä tietää omasta kokemuksestaan, että ajoissa aloitetusta työnohjauksesta on konkreettista hyötyä sekä työntekijöille että työnantajille. Kun työtyytyväisyys ohjauksen myötä lisääntyy, työntekijöiden vaihtuvuus pienenee ja sairauspoissaolot vähenevät.
Kahdenkymmenen vuoden työkokemus sairaanhoitajana, tutkimushoitajana ja henkilöstöhallinnossa on opettanut Niemelälle hyvin toimivan työyhteisön ja hyvinvoivan työntekijän arvon. Hänellä on kokemusta sekä loistavasti toimivista työyhteisöistä että kriisiytyneestä työilmapiiristä, jolloin oma jaksaminenkin joutui koetukselle.
Omien kokemustensa myötä Niemelä onkin halunnut olla kehittämässä parempaa ja inhimillisempää työelämää, jossa on tilaa myös hauskuudelle ja luovuudelle. Hän aloitti vuonna 2023 Suomen työnohjaajat ry:n (STOry) 60 opintopisteen laajuiset
työnohjaajaopinnot. Valmistuttuaan Niemelä perusti yrityksen, jonka kautta hän tarjoaa työnohjaus- ja työhyvinvoinnin edistämispalveluja.
Työnohjaus pähkinänkuoressa Työnohjausta harkitaan usein silloin, kun työ tai työmäärä koetaan liian kuormittavana tai kun työyhteisössä koetaan haasteita työnjaossa, ilmapiirissä tai roolituksessa. Tyypillisesti työnohjaus kestää viikkoja tai muutamia kuukausia, mutta tarvittaessa sitä voidaan käyttää myös kertaluonteisena tukena. Työnohjausta toteutetaan sekä yksilö- että ryhmäohjauksena, usein näitä myös yhdistetään haasteiden ja kehittämiskohteiden mukaan.
Marjo Niemelä kokee, että suurimman hyödyn työnohjauksesta saa ennaltaehkäisevästi, mutta apua tulisi hakea viimeistään silloin, kun ensimmäiset oireet työhyvinvoinnin alenemisesta tulevat näkyviin. Tällaisia oireita ovat muun muassa heikentyneet
Marjo Niemelä
...tarjoaa työnohjauksen palveluita oman yrityksensä kautta. Lisää hänen ajatuksistaan työelämästä ja sen kehittämisestä voi lukea osoitteesta www.hyvinvoinninpolulla.fi.
työtyytyväisyyskyselyjen tulokset, negatiiviset muutokset työilmapiirissä, työntekijän motivaation aleneminen ja jaksamisen ongelmat.
Koska työnohjausta tehdään ihmisten kanssa ja heidän hyväkseen, on työhyvinvointia tukevissa toimissa otettava huomioon arki kokonaisuutena. Niemelän toteuttamassa yksilöohjauksessa työn lisäksi tarkastellaankin myös vapaa-aikaa ja ihmissuhteita.
”Erityisesti sosiaalisten suhteiden ja yhteisöllisyyden merkitystä hyvinvoinnissa ja työtyytyväisyyden edistämisessä ei voi korostaa liikaa. Yksilöllisessä työnohjauksessa pyritään lisäämään itsetuntemusta sekä työntekijänä että työyhteisön jäsenenä. Katse pyritään haasteiden sijaan kohdistamaan hyvään ja samalla avaamaan uusia näkökulmia omaa työtä kohtaan.”
Organisaation kannalta on oleellista ymmärtää, että hyvinvoivat yksilöt ovat suuri voimavara työyhteisöille, niin yrityksille kuin julkisillekin toimijoille. Ihminen osana työelämää ja työyhteisöä
Työyhteisön yhteiset tavoitteet, kuten hyvä työilmapiiri, työhyvinvointi, vastuullisuus ja kehittämismyönteisyys edellyttävät hyviä vuorovaikutustaitoja,
jotta ne voivat toteutua. Työyhteisössä, jossa vaalitaan avoimuutta, kuuntelemisen ja palautteenannon taitoa sekä nähdään muutokset mahdollisuuksina, luodaan vahva perusta yhteisöllisyydelle. Kun työntekijöitä rohkaistaan kantamaan vastuuta sekä omista tehtävistään että koko työyhteisön hyvinvoinnista, voidaan ehkäistä työyksinäisyyden kokemuksia. Työyksinäisyys on ilmiö, joka on tutkimusten mukaan yleistynyt 2020-luvun työelämän murroksen myötä. Etä- ja hybridityön lisääntyminen on monilla aloilla etäännyttänyt ihmisiä omista työyhteisöistään ja vähentänyt mahdollisuuksia kollegiaaliseen tukeen.
Marjo Niemelän mukaan sosiaali- ja terveysalalla työnohjaus tunnetaan palveluna hyvin, ja sitä osataan myös toivoa työnantajalta. Esimerkiksi mielenterveysja päihdepuolella sekä lastensuojelussa työnohjaus on pakollista. Työnantajalla on yleinen velvollisuus huolehtia työntekijöidensä ohjauksesta ja perehdytyksestä. Tämä näkyy myös monien ammattiliittojen tavoitteissa edistää työnohjauksen saatavuutta kaikille työntekijöille. Mutta edelleen on myös sektoreita, joilla työnohjausta ei hyödynnetä, vaikka siitä saatava hyöty on laajalti tunnustettu.
Yksi tällainen sektori on yksinyrittäjät. He jäävät usein luonnostaan vaille työyhteisön tukea. Itsekin yksinyrittäjänä toimiva Marjo Niemelä suosittelee myös yksin työskenteleviä työnohjauksen piiriin. Yksi mahdollisuus on koota yksinyrittäjiä yhteen ja järjestää heille ryhmätyönohjausta.
”Monet ryhmätyönohjaukseen osallistuneet yksinyrittäjät ovat kertoneet työnohjauksen lisänneen heidän jaksamistaan verkostoitumisen ja uusien näkökulmien avautumisen myötä”, Niemelä toteaa.
Työnohjauksen tulokset ja haasteet Ideaalitilanteessa työnohjauksen myötä vuoropuhelu organisaation sisällä lisääntyy ja strategiat, yhteiset tavoitteet ja työntekemisen prosessit jäsentyvät ja kirkastuvat.
Onnistunut työnohjaus parantaa usein työn tuottavuutta, laatua ja vaikuttavuutta sekä vähentää poissaoloja – mikä on työntantajan etu – mutta sen keskiössä on kuitenkin yksilön eli työntekijän
voimavarojen, luovuuden, työmotivaation ja työssä kehittymisen vahvistaminen.
Työnohjaus ei ole terapiaa, mutta se voi tunteiden tunnistamiseen ja hyväksymiseen kannustamisen sekä ammatti-identiteetin vahvistamisen myötä olla myös terapeuttinen kokemus. Niemelä näkeekin työnohjaajan työelämän ulkopuolisena kanssakulkijana, joka auttaa lähestymään työn haasteita samanaikaisesti sekä inhimillisesti että ratkaisukeskeisesti.
Suurimpana haasteena hän näkee prosessiin heittäytymisen vaikeuden. Asiakkaan on luotettava prosessiin ja uskallettava kertoa asioista avoimesti. Askeleet ovat usein pieniä.
Monilla työpaikoilla käytetään sisäisiä työnohjaajia. Niemelästä työnohjaajan olisi hyvä pysyä riittävän etäällä ohjaamastaan työyhteisöstä, jotta keskustelut voivat olla avoimia eikä ristiriitatilanteita synny.
”Työnohjaus perustuu aina vapaaehtoisuuteen, luottamukseen ja asiakaslähtöisyyteen”, hän sanoo ja muistuttaa myös, ettei ohjaajan tarvitse tulla samalta alalta kuin ohjattavan, vaikka joskus siitä voi olla hyötyäkin.
Työnohjauksen onnistumista seurataan ja mitataan palautekyselyillä, mutta usein palautteen antaminen heti ohjauksen päätyttyä voi olla haastavaa eikä aina tarkoituksenmukaistakaan. ”Suurimmat hyödyt näkyvät usein vasta ajan myötä muun muassa työilmapiiritutkimusten kyselytulosten paranemisena sekä sairauspoissaolojen vähentymisenä.”
Rohkeus tuo mahdollisuuksia
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja uudet toimintatavat sekä vaativat työtehtävät edellyttävät sopeutumista ja kehittymistä. Muutosten keskellä epävarmuuden tunteminen ei suinkaan ole heikkoutta. Itsestään huolehtiminen on aina vahvuutta.
”Työelämä muodostaa ison osan arkea ja se määrittää usein vahvasti myös identiteettiämme”, Niemelä pohtii. Hän kannustaa hyppäämään rohkeasti mukaan työnohjauksen prosessiin ja matkalle omaan itseensä – siinä ei voi kuin voittaa, niin työntekijä kuin ympäröivä työyhteisökin. n
Plakki ja musta väri kuriin.
Streptococcus salivarius -bakteerit kuuluvat suun ja nielun luonnolliseen, suojaavaan mikrobistoon. Niiden osuus voi romahtaa esim. huonon suuhygienian tai lääkekuurien takia.
ToothGuide®-purutablettien S. salivarius -suojabakteerit asuttavat suun jo 3 viikon käytön aikana syrjäyttäen samalla:
• Plakkia tuottavia S. mutans -bakteereja •
• Mustaa väriä tuottavia bakteereja •
• Ientulehdusbakteereita •
Käyttö: 1 purutabletti iltaisin hampaiden pesun jälkeen.
Tilaa muistilappuja tuotteesta potilastyöhön > info@gutguide.fi
Apteekeista tai www.gutguide.fi
Kehitetty/valmistettu Suomessa.
Teksti Suuhygienisti Jussi Okkonen ja Anna-Kaisa Tarjasalo, Berner n Kuvat Berner
Suunhoitoa kotimaisen kosmetiikkateollisuuden sydämessä
Käsi pyyhkäisee varovasti tuubia, jonka sisältö on meille kaikille arkipäivää –hammastahnaa. Harva tulee kuitenkaan ajatelleeksi, että se on kosmetiikkaa. Bernerin Herttoniemen toimitiloissa järjestetty koulutuspäivä avasi yrityksen tarinaa ja sitä, miten suomalainen osaaminen ja arjen hyvinvointi kohtaavat supisuomalaisessa hammastahnassa.
Suomen Suuhygienistiliitto SSHL:n ja Bernerin järjestämässä koulutustilaisuudessa paikalle tulleilla suuhygienisteillä oli mahdollisuus tutustua innovatiivisen kosmetiikan, kuten hammastahnan, tuotekehitykseen. Berner on vuodesta 1883 toiminut perheyritys.
Tilaisuudessa tuotekehityspäällikkö Outi Tarakkamäki, tuotekehittäjä Jenni Hallanaro ja Oxygenolin Brand Manager Anna-Kaisa Tarjasalo johdattivat osallistujat tutkimuksen ja käytännön rajapintaan. Laboratoriokierroksella kuultiin konkreettisesti, miten tuttu hammastahna syntyy ideoinnista ja raaka-aineiden sekoituksesta aina valmiiseen tuubiin asti. Bernerin Heinäveden tehdas on paikkakunnan suurin yksityinen työnantaja ja kotimaisen Oxygenolin valmistuspaikka.
Mutta mitä on kosmetiikka ja miksi hammastahnat kuuluvat siihen?
”Kosmetiikaksi luetaan tuotteet, jotka puhdistavat ja pitävät kehon hyvässä kunnossa. Kosmetiikka ei paranna sairauksia, mutta se ylläpitää ja suojaa terveyttä. Hammastahna tekee näitä kaikkia”, tuotepäällikkö Outi Tarakkamäki selventää.
”Yhteen tuttuun tahnaan tarvitaan yllättävän paljon tiedettä ja huolellisuutta”, tuotekehittäjä Jenni Hallanaro naurahtaa.
Vastuullinen suomalaisen kosmetiikan ja suunhoidon klassikko
Oxygenol on Suomen vanhin kotimainen, edelleen päivittäistavarakaupassa saatavilla oleva hammastahnabrändi. Se on ollut osa suomalaista arkea jo yli 110 vuoden ajan. Nykyään merkin kaikki tuotteet kehitetään Helsingissä ja valmistetaan Heinävedellä.
Oxygenolin historia on kiehtova: vuonna 1912 apteekkari Edward Stigzelius perusti yrityksen, joka sai nimekseen Oxygenol AB. Nimi juontaa sanasta oxygenol, joka viittasi hammastahnoissa ja suuvesissä käytettyyn vetyperoksidiin, eli ”oksygenoliin”. Vaikka nimi kuulostaa kansainväliseltä, sen juuret ovat syvällä suomalaisessa osaamisessa. Oxygenol kehitti Suomen ensimmäisen fluoria sisältävän hammastahnan jo 1960luvulla.Oxygenolille myönnettiin Avainlippu-tunnus 1970-luvulla, yhtenä ensimmäisistä suomalaisista tuotteista. Merkki kertoo, että tuote on valmistettu Suomessa ja että sen kotimaisuusaste on vähintään 50 prosenttia, yritys työllistää Suomessa ja sitoutuu vastuulliseen toimintaan.
Oxygenol brändin vuonna 1998 ostaneen Bernerin kohdalla tämä tarkoittaa kotimaista tuotekehitystä, suomalaista valmistusta ja läpinäkyvää toimitusketjua.
”Kun tuote kantaa Avainlippua kuluttaja tietää, että se on valmistettu vastuullisesti”, sanoo Brand Manager Anna-Kaisa Tarjasalo.
Bernerin vastuullisuustyö näkyy paitsi tuotteissa myös ihmisissä ja prosesseissa. Tuotekehitystiimi tekee jatkuvaa työtä kierrätettävien materiaalien ja ympäristöystävällisten koostumusten kehittämiseksi. Tällä hetkellä Heinäveden tehtaalla valmistetaan vuosittain yli 18 miljoonaa kuluttajatuotetta 100 prosenttisesti uusiutuvalla energialla. Kaikki hammastahnatuubit ovat kierrätettäviä. Suuvedet ovat kierrätetystä ja kierrätettävästä muovista valmistetuissa pulloissa.
”Bernerillä vastuullisuus ei ole erillinen osio, vaan osa kaikkea tekemistä. Kun tuotekehitys suunnittelee reseptin, he samalla miettivät, miten raaka-aine on tuotettu, ja mitä tapahtuu, kun tuubi joskus päätyy kierrätykseen,” tuotekehityspäällikkö Tarakkamäki selittää.
Tiesitkö että…
…Suomen ensimmäinen fluoria sisältävä hammastahna kehitettiin Suomessa vuonna 1960 – juuri Oxygenolin laboratoriossa.
…muissa Oxygenol hammastahnoissa paitsi Raikkaassa on tehokas 10 prosenttia ksylitolia.
...Oxygenol oli ensimmäinen hammastahna, jolle myönnettiin Avainlippu Suomessa.
…betaiini valmistetaan sokerijuurikkaasta ja kosteuttaa suun limakalvoja.
…Oxygenol-hammastahnat eivät sisällä SLS:ää, lukuun ottamatta Raikasta, eikä suuvesissä ole alkoholia.
...Oxygenol-tuotteiden makumaailma on testattu suomalaisilla kuluttajilla ja niiden kohderyhmällä.
…kaikki Oxygenol-tuotteet valmistetaan 100 % uusiutuvalla energialla Heinävedellä.
MAINOS
Tiede ja tuotekehitys suunhoidon ytimessä
Valtaosa Oxygenol-hammastahnoista on kehitetty ilman SLS:ää (natriumlauryylisulfaattia), joka voi aiheuttaa ärsytystä tai aftojen pahenemista. Tässä niin kuin kaikessa muussakin tuotekehityksessä Bernerin 15-henkinen tuotekehitystiimi yhdistää kemian, farmasian ja kosmetiikan osaamisen.
Hammastahna näyttää yksinkertaiselta, mutta sen koostumus on monimutkainen kokonaisuus. ”Siinä on jopa kymmenkunta eri raaka-aineryhmää, jotka yhdessä tekevät tuotteesta tehokkaan, turvallisen ja miellyttävän käyttää”, Hallanaro avaa.
Hammastahnan koostumus on vain yksi osa puolestatoista vuodesta kahteen vuoteen kestävä tuotekehitysprosessia, joka etenee ideoinnista sopivien raaka-aineiden hakuun, tutkimukseen, testeihin ja kuluttajapalautteeseen.
Tuotekehittäjä Jenni Hallanaro avasi vieraille prosessia vaihe vaiheelta: ”Kaikki alkaa ideasta ja kuluttajan tarpeesta. Sen jälkeen kehitämme koostumuksen, testaamme sen stabiilisuuden ja arvioimme vaikutuksen. Vasta kun tuote täyttää kaikki laatu- ja turvallisuuskriteerit, se pääsee markkinoille.”
Vastaavanlaiset prosessit läpäisevät koko hammastahnan elinkaaren raaka-aineiden valinnasta pakkausmateriaaleihin ja lopulta kierrätykseen.
”Harva tulee hammastahnaa katsellessaan ajatelleeksi, että myös pakkaus on osa tuotekehitystä. Tuubin takana on jopa kahden vuoden tuotekehitystyö ideasta etikettiin,” pohtii Tarjasalo.
Pakkausten on oltava paitsi käytännöllisiä ja turvallisia, myös ympäristövastuullisia.
Suunhoidon kotimainen suurten jättien keskellä
Itse hammastahnassa fluorin ja ksylitolin synergia on tärkeä: yhdessä ne ehkäisevät kariesta ja auttavat kiilteen remineralisaatiossa. Suuhygienistille tämä on tuttua, mutta kuluttajalle se ei aina ole itsestään selvää. Ksylitoli on myös merkittävä kotimainen ylpeydenaihe – harvassa kansainvälisessä hammastahnassa sitä käytetään yhtä johdonmukaisesti kuin
Oxygenolissa, jossa sitä on tehokkaaksi todistettu
10 prosentin määrä. Oxygenol Herkkä-tahnassa käytetty Betaiini puolestaan on luonnollinen aine, jota valmistetaan sokerijuurikkaasta ja saadaan sokerituotannon sivuvirrasta. Se toimii osmolyyttinä, joka ylläpitää kosteustasapainoa soluissa. Neljän prosentin pitoisuudella betaiini kosteuttaa suun limakalvoja tutkitusti ja rauhoittaa ärtynyttä tai kuivaa suuta.
”Betaiini yhdistää luonnollisen raaka-aineen ja kliinisen tehokkuuden. Sen käyttö yhdessä ksylitolin kanssa on yksi suurimmista erottavuustekijöistämme kansainvälisiin brändeihin verrattuna”, Hallanaro kertoo.
Suun paras kaveri
Suunhoitotuotteet eivät ole lääkkeitä, mutta niiden vaikutus suun hyvinvointiin on merkittävä. Hammastahna on tieteellisesti kehitetty kuluttajatuote, joka vaatii sekä kemian osaamista että arjen ymmärrystä.
Suuhygienistit ovat keskeisessä roolissa, sillä asiakkaat hakevat heiltä neuvoja tuotteisiin, joita he käyttävät päivittäin. Kun suuhygienisti ymmärtää tuotteiden koostumukset ja vaikutukset, hän voi tarjota entistä yksilöllisempää ja tieteeseen pohjautuvaa ohjausta.
”On hienoa, että suuhygienistit ovat kiinnostuneita ymmärtämään, mitä tuotteen taustalla tapahtuu. He ovat avainasemassa siinä, että tieto ja luottamus kulkevat potilaille asti,” Tarjasalo pohtii.
Moni suuhygienisti saattaa myös pohtia, miten kuluttajia voisi ohjata tekemään vastuullisempia valintoja. Tätä voisi tukea lisäämällä tietoa tuotteiden kotimaisuudesta, turvallisuudesta ja koostumuksista.
Hammastahna on siis paljon enemmän kuin tahnaa tuubissa – se on kemiaa, vastuullisuutta ja suomalaista pitkäjänteistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on auttaa jokaista huolehtimaan suun terveydestä lempeästi ja tehokkaasti.
”Oxygenolin valikoimasta löytyy ratkaisu jokaiseen ikä- ja elämänvaiheeseen. Se on suun paras kaveri vauvasta vaariin”, Oxygenolin Brand Manager AnnaKaisa Tarjasalo kiteyttää. n
Kotimainen Oxygenol. Suun paras kaveri - vauvasta vaariin.
Oxygenol-tuotteet ovat kotimaisia avainlipputuotteita ja sopivat koko perheelle.
Suojaa reikiintymiseltä, vahvistaa kiillettä, ehkäisee plakilta ja katkaisee happohyökkäyksen. Suositut, matalavaahtoiset Herkkä-hammastahnat:
● Fluoria 1450 ppm ja 10 % kotimaista ksylitolia
● Ei sisällä SLS (natriumlauryylisulfaattia)
● Sopii myös afta-herkille
Herkkä-tuotteet kuivalle ja herkälle suulle, sisältää kotimaista kosteuttavaa betaiinia.
Oxygenol suuvedet ja hammastahnat Tutustu kaikkiin Oxygenol-tuotteisiin osoitteessa www.oxygenol.fi.
Oxygenol tarjoaa ratkaisun jokaiseen ikään ja elämänvaiheeseen: Lasten tahnat vauvalle, taaperolle, lapselle ja nuorelle. Aikuisten tahnat ja suuvedet koko perheelle tuomaan raikkautta ja suojaa. Pro-tahnat suun erikoistarpeisiin, kuten vihlontaan ja ienterveyden tukemiseen.
Uutuudet
Valmistettu Heinävedellä
HYVINVOINTI
Hermostoviisas työote tukee potilaan ja suuhygienistin hyvinvointia
Hermostollinen yhteys asiakkaan kanssa vaikuttaa luottamuksen rakentumiseen hoitotilanteessa.
Hermostoviisas työote perustuu tämän inhimillisen ominaisuuden ymmärtämiseen. Potilastyössä hermostollisen yhteyden rakentaminen näkyy usein
siinä, että potilas palaa takaisin asiantuntijan luo, jonka kanssa hoito on tuntunut turvalliselta.
Teksti Katariina Hed
Kuva Aino Luukkanen / Atelier Aino
Omaa hermostoaan voi rauhoittaa esimerkiksi ottamalla pari, kolme pitkää hengitystä ennen kuin asiakas tulee huoneeseen. Tai, kun asiakas asettuu tuoliin, hermostoa voi rauhoittaa pidentämällä omaa uloshengitystään. Myös käsien desinfioinnin voi tehdä tietoisesti keskittymällä siihen, miltä käsissä tuntuu, kun käsi koskettaa toista kättä. Samalla voi ajatella, että ehdin tekemään kaiken, mitä pitääkin. Näin hallinnan tunne paranee.
Kaikki kokemuksemme tallentuvat autonomiseen hermostoomme. Tämä vaikuttaa elämässämme kaikkeen, siihen mitä ajattelemme, mitä tunnemme ja miten kehomme voi.
Hyvinvointimme kannalta tärkein hermomme on vagushermo eli kiertäjähermo, joka alkaa kallonpohjasta ja kulkee aina vatsanpohjaan saakka ja sieltä sisäelimiimme. Sen hermopäätteitä on kaikkialla kehossamme. Yhdessä muiden aivohermojen kanssa vagushermo säätelee myös kasvojamme.
Nimensä mukaisesti autonominen hermosto toimii itsenäisesti eli sitä ei voi hallita mielellä tai tahdonvoimalla. Jotta voi rauhoittua, on hermoston ensin rauhoituttava.
Hermoston tärkein tehtävä on pitää meidät turvassa. Se on aina puolellamme, vaikka aina ei siltä tuntuisikaan. Hermosto ei tee rationaalista tilanneanalyysiä nykyhetkestä. Se reagoi aina aiempien kokemusten pohjalta. Riippumatta siitä, millainen elämämme on ollut, hermosto on oppinut erilaisia turvastrategioita.
Hermostoviisas työote vastaanotolla
Asiakas kohtaa vastaanotolla outoja ääniä ja hajuja. Suuhun laitetaan erilaisia härpäkkeitä, eikä tuolissa voi liikkua. Pelkkä hengittäminenkin on aika ajoin haasteellista. Tämän kaiken keskellä kokemus siitä, että itselle ei kerrota, mitä suussa tapahtuu tai että hoito tehdään kiireessä, voi tuntua turvattomalta.
”Hoitohenkilökunnan hermostolla on merkittävä rooli siinä, miltä asiakkaasta hoitotilanteessa tuntuu”, sanoo Airikka Nurmela, autonomisen hermoston toimintaan erikoistunut muutosvalmentaja.
”Samalla, kun rauhoitamme omaa hermostoamme asiakasta varten, edistämme myös omaa hyvinvointiamme.”
Hermosto vaikuttaa käyttäytymiseen
Hermostoymmärrys tarkoittaa ymmärrystä siitä, että oman ja toisten käyttäytymisen taustalla on hermoston toiminta. Tunteet, reaktiot ja käyttäytyminen juontuvat hermoston säätelytilasta, kuten vireystilasta tai turvallisuuden tunteesta. Hermostoviisas ihminen toimii hermostoymmärryksen pohjalta eli tavalla, joka tukee hermoston tasapainoa ja turvaa.
”Samalla, kun rauhoitamme omaa hermostoamme asiakasta varten, edistämme myös omaa hyvinvointiamme.”
Omaa hermostoaan voi rauhoittaa esimerkiksi ottamalla pari–kolme pitkää hengitystä ennen kuin asiakas tulee huoneeseen. Tai, kun asiakas asettuu tuoliin, voi hermostoa rauhoittaa pidentämällä omaa uloshengitystään. Myös käsien desinfioinnin voi tehdä tietoisesti keskittymällä siihen, miltä käsissä tuntuu, kun toinen käsi koskettaa toista. Samalla voi ajatella, että ehdin tehdä kaiken sen, mitä pitääkin. Näin hallinnan tunne paranee.
Asiakkaan hermostoa puolestaan rauhoittaa, kun hänelle kertoo, mitä itse on tekemässä. Kokemukseen vaikuttaa äänen sävy, puheen rytmi, katse ja ennen kaikkea kyky olla läsnä hetkessä. Lempeä kosketus kasvojen alueella levollistaa koko kehoa.
”Me unohdamme useimmiten sen, mitä meille hoitotuolissa kerrotaan, mutta muistamme hyvin sen, miltä meistä on tuntunut hoitohenkilön seurassa”, Nurmela huomioi.
Kiire heikentää turvallisuuden kokemusta
Jos hermostomme ei ole rauhassa, toimimme nopeammin. Tekemiseen tulee kiireen, suorittamisen ja asioiden loppuun saattamisen sävy.
”Kiireen tunne vie hermoston herkästi taistele ja pakene -tilaan”, Nurmela selventää.
Tässä tilassa sosiaalinen vuorovaikutus vaikeutuu ja negatiiviset virhetulkinnat lisääntyvät.
”Se, että saa oman hermostonsa läsnäolon tilaan, luo toiselle turvaa. Se on valttikortti maailmassa, jossa kaikilla on koko ajan kiire.”
Nurmela mainitsee, että monesti ajattelemme tehokkuuden tarkoittavan asioiden ja hoitotilanteiden suorittamista. Hyvästä läsnäolosta käsin hermostoviisas työskentely, jossa oma hermostomme on tasapainossa ja turvassa, on kuitenkin aivan yhtä tehokasta, ellei jopa tehokkaampaa, mutta ilman kiireen tuntua.
”Tehokkuus syntyy siitä, että turha säätäminen jää pois ja saamme paremman yhteyden potilaaseen. Tällä on valtava ero siihen, miltä potilaasta tuntuu.”
Tuttuuden paradoksi
Hermostoviisas työskentely edellyttää hermostoymmärrystä eli ymmärrystä siitä, että oman ja toisten käyttäytymisen taustalla on hermoston toiminta. Ja se taas vaatii itsetuntemusta: kykyä tunnistaa ja tulkita omia reaktioitaan.
Jos hermosto ei esimerkiksi ole tottunut turvaan ja läsnäoloon, se saattaa kokea rauhallisuuden uhkana ja epämiellyttävänä. Tästä syystä hakeudumme usein tekemään töitä samanrytmisten ihmisten kanssa.
”Samanrytmisyys tuo turvaa, sillä se mikä ei ole tuttua, on hermostolle vaarallista”, Nurmela selittää ja jatkaa, että ylivirittyneisyys on hyvin yleistä meille kiireisille länsimaalaisille. Ja koska koemme turvalliseksi sen, mikä on tuttua, ylivirittynyt henkilö tekee mielellään töitä toisen ylivirittyneen työparin seurassa.
”Ylivirittyneessä ilmapiirissä huomio siirtyy helposti pois asiakkaasta ja hoitotilanteesta muodostuu työntekijöiden välinen suoritus. Asiakkaan kokemus saattaa jäädä taka-alalle tai kokonaan huomiotta”, Nurmela pahoittelee.
Onneksi hermosto on kuin lihas, jota voi vahvistaa. Kun omaa hermostoaan oppii ymmärtämään ja säätelemään, vapautuu tuttuuden paradoksista, ja työskentely erirytmisten henkilöiden seurassa on antoisaa. Oppimismatka hermostoviisaaseen elämään ei aina ole helppo, mutta se on palkitseva. n
Airikka Nurmela
...on autonomisen hermoston toimintaan erikoistunut muutosvalmentaja, business coach ja mindfulness-ohjaaja. Hän työskenteli reilut parikymmentä vuotta radiojuontajana ja –toimittajana, kunnes menetti hetkellisesti äänensä. Palautuneen äänen lisäksi hermostoviisas elämäntapa on tuonut Nurmelalle sallivuutta, myötätuntoa ja suvaitsevaisuutta sekä itseä että muita kohtaan. Nurmelan syksyllä julkaistussa Ymmärrä hermostoasi -kirjassa on lukuisia harjoituksia siitä, miten hermostoa voi rauhoittaa. Instagramista hänet löytää nimellä Hermostomentori.
ELINLUOVUTUS
Luovuttaminen voi pelastaa hengen
Hoitoon reagoimaton
elin tai vioittunut kudos
voidaan viime kädessä
korvata toiselta ihmiseltä saadulla siirteellä.
Joko sinä olet tehnyt elinsiirtotestamentin?
Teksti Anne Hyvönen
Kuvat Shutterstock, Munuais- ja maksaliitto
Testamentista puhuttaessa mieleen tulee yleensä omaisuuden siirto ja periminen henkilön kuoleman jälkeen, mutta kauneimmillaan se voi tarkoittaa myös elämän lahjoittamista. Elinsiirtotestamentin tehnyt henkilö voi elinluovutuksellaan auttaa toista ihmistä jatkamaan elämäänsä, mikä ilman elinsiirtoa päättyisi tai olisi vaikeampaa. Vuonna 2024 Suomessa tehtiin 448 elinsiirtoa ja määrä on kasvanut tasaisesti. Silti tarvetta siirteille olisi vieläkin enemmän, sillä noin 5–10 prosenttia uutta elintä odottavista menehtyy, koska sopivaa siirrettä ei löydy ajoissa. ”Suomalaiset suhtautuvat hyvin myönteisesti omien elimiensä luovuttamiseen”, kertoo viestintäpäällikkö Petri Inomaa Munuais- ja maksaliitosta. Liiton teettämän kyselyn mukaan 90 prosenttia kansalaisista on valmis luovuttamaan elimensä toisen ihmisen sairauden hoitoon ja 44 prosenttia on
Petri Inomaa
Viestintäpäällikkö Petri Inomaa työskentelee Munuais- ja maksaliitossa, joka vastaa järjestöjen viestintäyhteistyöstä ja koordinoi KYLLÄ elinluovutukselle -toimintaa. Toiminnan tarkoituksena on jakaa kansalaisille tietoa elinluovutuksesta ja elinsiirroista.
ilmaissut elinluovutustahtonsa joko OmaKannassa tai muulla tavoin, kuten perinteisellä elinluovutuskortilla. Tästä huolimatta vain 31 prosenttia kertoo tietävänsä läheisensä tahdon asiassa. Kielteisesti luovutukseen suhtautuu ainoastaan kahdeksan prosenttia suomalaisista.
Suomen lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, ellei ole sitä eläessään kieltänyt. Kirjallisesti ilmaistu tahto kuitenkin varmistaa asian, ja siitä on hyvä myös informoida läheisiään. Laki velvoittaa aina selvittämään mahdollisen elinluovuttajan tahdon ja luovutuksesta on aina annettava tietoa omaisille. Inomaa muistuttaa, että omainen ei voi kieltää elinluovutusta omaan tahtoonsa vedoten, mutta herkässä tilanteessa käytetään toki harkintaa. Myös lapsi voi olla luovuttaja ja siirrettä tarvitseva. Heille voidaan onneksi käyttää tarvittaessa myös aikuisten elimiä.
Lääkärit arvioivat sopivuuden luovutukseen
Ainoa elävältä luovuttajalta saatava elin on munuainen, muutoin elinsiirteet saadaan kuolleilta henkilöiltä. Elävän munuaissiirteen luovuttajan tulee olla terve, eikä hänellä saa olla pitkäaikaisia sairauksia tai lääkehoitoja. Lisäksi munuaisen rakenteen ja toiminnan tulee olla normaali ja luovutuksen täytyy aina perustua vapaaehtoisuuteen. Munuaisen voi toki saada myös kuolleelta. Kuoleman jälkeen tapahtuvan elinsiirron mahdollisuuden arvioivat aina lääkärit.
Luovutuksen esteitä ovat viiden vuoden sisällä sairastettu syöpä, B-hepatiitti tai HIV-infektio. Suomessa elinsiirteen luovuttavat vainajat ovat yleensä aivokuolleita, mikä tarkoittaa täydellistä aivoverenkierron ja aivotoiminnan loppumista. Nykyisin on mahdollista olla luovuttaja myös verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen.
”Tällaisessa tapauksessa tehohoidossa olevalla potilaalla on palautumaton, vaikea aivovaurio. Kun hoitavat lääkärit toteavat, että toivoa toipumisesta ei ole, on eettisesti perusteltua luopua tehohoidosta ja harkita elinluovutuksen mahdollisuutta”, Inomaa tarkentaa.
Suomessa elinsiirrot on keskitetty HUS:iin ja eniten tehdään juuri munuaisen siirtoja. Muita ovat sydämen-, keuhkon-, haiman- ja suolensiirrot, joista viimeisiä tehdään Pohjoismaissa Helsingin lisäksi vain Göteborgissa. HUS:ssa suoritetaan myös haiman saarekesolusiirtoja ja kehonosasiirtoja. Jos sopivaa siirrettä ei löydy Suomesta, voidaan sitä etsiä myös muista Pohjoismaista Scandiatransplant-yhteistyön kautta.
Oman tahdon ilmaisu on tärkeää
Elinluovutustahtonsa voi ilmaista helpoiten OmaKannassa, jolloin tieto on heti saatavilla myös sairaaloissa. Apteekista ja verkosta voi hankkia myös perinteisen elinluovutuskortin. Kirjallinen luovutustahto ilmaisee oman tahdon kaikkein selkeimmin.
”Yksi luovuttaja voi auttaa jopa kuutta ihmistä”, Inomaa muistuttaa. Hyvää voi tehdä vielä oman elämän päättymisen jälkeen. n
KOVETTAA HEIKENTYNEEN
HAMMASKIILTEEN
MERKITTÄVÄLLÄ
TAVALLA
• Kaksitehoinen suoja – kiteinen suojaava kerros ja kokonaisvaltainen herkkyyden lievitys (5 % NaF ≙ 22 600 ppm fluoria)
• Esteettinen – hampaan sävyinen lakka
• Universaali – saatavilla tuubissa ja SingleDose-annoksina
• Makuvalikoima – minttu, karamelli, kirsikka ja purukumi
Kirkkaampi hymy vain 15 minuutissa
CLICK+ on nopea ja hellävarainen hampaiden vastaanottovalkaisu, joka tekee hymystä heti kirkkaamman – vain 15 minuutissa.
Ei hampaiden vihlontaa tai kipua
CLICK+ käyttää matalaa karbamidiperoksidipitoisuutta (17%) EU-direktiivin mukaisesti. CLICK+ ei vahingoita kiillettä eikä aiheuta vihlontaa tai kipua.
Tooth rejuvenation™ - vahvistaa ja suojaa hampaita
CLICK+ valkaisun aikana vapautuvat kalsium- ja fosfori-ionit tehostavat nanoXIM®nanohydroksiapatiitin vaikutusta, jolloin se sitoutuu kemiallisesti kiilteeseen, täyttää mikromurtumia ja korjaa kiilteen läpikuultavuutta. Tuloksena kiille uudistuu, vahvistuu ja remineralisoituu. Tämä palauttaa hampaiden luonnollisen kirkkauden sekä ehkäisee kariesta ja herkkyyttä.
Clean&White - tekee hyvää hampaille
CLICK+ on suunniteltu tehtäväksi hampaiden puhdistuksen yhteydessä, jolloin potilas saa yhdellä hoitokäynnillä puhtaan ja terveen suun sekä kirkkaammat ja vahvemmat hampaat. Clean&White-konsepti tekee hoitokäynnistä näkyvästi palkitsevan ja tarjoaa potilaalle ensikosketuksen BlancOne-valkaisuihin.
BlancOne® PLUS -tuoteperhe yhdistää tehokkaan ja turvallisen valkaisun hampaiden hyvinvointiin.
NYT SAATAVILLA!
TIEDEUUTISIA MAAILMALTA
Nostamme palstalle mielenkiintoisia tutkimuksia ja ajankohtaisia aiheita maailmalta.
Hoitomuoto vaikuttaa elämänlaatuun suunielusyöpään sairastuneilla
Pään ja kaulan syöpää esiintyy yhä useammin alle 45-vuotiailla. Syynä on ihmisen papilloomaviruksen (HPV) yleistyminen ja HPV-tartunnan saakin noin 75 prosenttia ihmisistä elämänsä aikana. Tartunnoista kuitenkin harva etenee syöväksi, mutta jos näin käy, sairaus kehittyy pään ja kaulan alueella tavallisesti suunieluun. Turun yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan ”Quality of Life and Treatment-Induced Morbidity in Patients with Head and Neck Cancer: Special Emphasis on Oropharyngeal Cancer” LL Pihla Ranta totesi, että yleinen elämänlaatu on hyvä vielä 10 vuotta suunielusyövän hoitojen jälkeen, vaikka monet potilaat kokevat elämänlaatua alentavia oireita, kuten äänen käheyttä, nielemisvaikeuksia ja suun kuivuutta. Väitöskirjan tavoitteena oli analysoida hoito- ja potilaskohtaisten tekijöiden vaikutuksia suunielusyöpäpotilaiden elämänlaatuun. Tutkimukseen tarvittavaa dataa kerättiin kansallisesta tietokannasta.
Suunielusyöpää voidaan hoitaa leikkauksella, sädehoidolla, syöpälääkkeillä ja näiden yhdistelmillä. Hoitomuoto ei ole vakiintunut. Kun verrattiin varhaisen vaiheen suunielusyöpien leikkaushoitoa kemosädehoitoon, eli yhdistettyyn säde- ja solunsalpaajahoitoon, leikkaus tuotti paremman elämänlaadun. Myös leikkaus- ja kemosädehoidon yhdistelmähoito tuotti suunielusyöpäpotilaille huonommat nielemistulokset kuin kirurgia tai kemosädehoito yksinään. Näiden tulosten valossa väitöskirjassa todetaan, että yhdistelmähoitoa tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää. Tupakointi, alkoholin riskikäyttö ja riippuvuus ruokintaletkusta näyttivät huonontavan elämänlaatua hoitomuodosta riippumatta. Väitöskirjassaan Ranta kehitti myös ensimmäisen suomalaisen nielemiskyselyn pään ja kaulan syöpään sairastuneille. Kysely helpottaa kommunikointia potilaan ja hoitohenkilökunnan välillä. n
Lähde: www.utu.fi/fi, 23.10.2025
Parodontiitin yhteys ennenaikaiseen synnytykseen
Parodontiitin on todettu olevan mahdollinen riskitekijä ennenaikaisen synnytyksen käynnistymiselle. Aiemmissa tutkimuksissa on tarkasteltu parodontiitin ja ennenaikaisen synnytyksen välistä yhteyttä, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia erilaisten tutkimusmenetelmien vuoksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli koota ja arvioida kriittisesti aiemmista tutkimuksista saatuja tuloksia siitä, onko raskaana olevilla naisilla, joilla on parodontiitti, suurempi riski ennenaikaiseen synnytykseen kuin naisilla, joilla sitä ei ole. Sopivia tutkimuksia haettiin MEDLINE (PubMed)ja Cochrane-tietokannoista. Tavoitteena oli löytää tutkimukset, joissa arvioitiin ennenaikaisen synnytyksen ilmaantuvuutta parodontiittia sairastavilla naisilla verrattuna niihin, joilla parodontiittia ei ollut. Tutkimusten hyväksymiskriteerinä oli, että parodontiitti oli määritelty koko suun kliinisellä tutkimuksella, jossa arvioitiin ientaskujen syvyys yhdessä kliinisen kiinnitystason menetyksen ja/tai radiografisen alveolaarisen luukadon kanssa.Pääanalyysimenetelmien lisäksi osa-analyysejä tehtiin tutkimusasetelman, maantieteellisen alueen, parodontiitin määritelmän, tupakoinnin, terveydentilan, maan sosioekonomisen aseman, aiempien virtsatieinfektioiden sekä arvioitujen hampaiden lukumäärän perusteella. Seitsemässä tutkimuksessa havaittiin merkittävä yhteys parodontiitin ja ennenaikaisen synnytyksen välillä. Kun henkilökohtaiset, lääketieteelliset ja ympäristötekijät otettiin huomioon, riski pieneni. 11 tutkimukseen perustuva karkea meta-analyysi osoitti siten pientä vaikutusta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että raskaana olevilla naisilla, joilla on parodontiitti, on hieman suurentunut riski ennenaikaiseen synnytykseen verrattuna raskaana oleviin naisiin, joilla parodontiittia ei ole. n
Lähde: International Journal of Dental Hygiene. The Risk of Preterm Birth in Women With Periodontitis: A Systematic Review and Meta-Analysis. Sokos D., Slot E., Dogan B., Bizarro S. 10/ 2025
Teksti Anne Hyvönen
SSHL RY
Liitto sai uuden hallituksen
Tampereella järjestetty Suomen
Suuhygienistiliitto SSHL ry:n varsinainen kokous tarjosi katsauksen edelliseen vuoteen sekä tuleviin tavoitteisiin. Kokouksesssa valittiin myös uusi hallitus.
Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n vuosikokous pidettiin perjantaina 24.10.2025
Valtakunnallisen Suuhygienistipäivän päätteeksi Tampereella. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja valittiin uusi hallitus kaudelle 2026–2027. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin nykyisestä hallituksesta Virve Jääskeläinen ja sihteeriksi Tarmo Hiltula. Tilitoimisto D-housen toimitusjohtaja Kaija Säkkinen osallistui kokoukseen etäyhteydellä ja esitteli tilinpäätöksen. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Hanna Lähteenmäki. Varsinaisiksi jäseniksi valittiin HerttaKaisa Vaske, Heini Laakso, Leena Korhonen ja Aino Kuukkanen. Varajäseniksi valittiin Outi Tikka, Harriet Kaukonen, HennaRiikka Korkalainen ja Jenni Tuominen. n
AKAVAN ERITYISALAT
Pöydällä isoja ja vaikeita asioita
”Liittokokous on ihmisen parasta aikaa”, totesi Akavan Erityisalojen hallituksen varapuheenjohtaja Niklas Honkalehto avauspuheenvuorossaan.
Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n edustajina kokouksessa toimivat Hanna Lähteenmäki, Virve Jääskeläinen sekä Mari Heinonen Kokouksessa vahvistettiin seuraavan toimintakauden toiminta- ja taloussuunnitelma ja strategian painopisteiksi määriteltiin vakaa talous, jäsenten palvelu, edunvalvonnan vahvistaminen sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Tulevaa toimintavuotta on haastava: ammattiyhdistysliikkeet ovat murroksessa, verovähennysoikeus on mahdollisesti poistumassa sekä maan hallituksen tekemät työelämäheikennykset tulevat vaikuttamaan liittojen toimintaan. Työttömyyskassojen rooli tulee nousemaan entistä merkittävämmäksi jäseneduksi. Liitossa aloitetaan myös valmistautuminen tuleviin eduskuntavaaleihin. n
Virve Jääskeläinen, Mari Heinonen, Hanna Lähteenmäki ja AE:n toiminnanjohtaja Olli Kaure valmiina liiton syyskokoukseen. ”Akavan Erityisalat käynnistää organisaatiouudistuksen, joka vahvistaa liiton edunvalvontaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista”, toiminnanjohtaja Olli Kaure kertoo tulevasta vuodesta.
Teksti Virve Jääskeläinen
VUODEN ISÄ
Suunterveyden
esikuva
Televisiosta tuttu Jari Rask valittiin
Vuoden Isäksi 2025, ensimmäiseksi suunterveyttä korostavan palkinnon saajaksi. Palkinnon myöntävät
Suomen Suuhygienistiliitto ry ja Koite Health Oy.
Teksti Koite Health
Palkinnon taustalla on huoli suomalaisten miesten ja lasten hampaidenharjaustottumuksista. Tutkimusten mukaan vain noin puolet miehistä harjaa hampaansa suositusten mukaisesti kahdesti päivässä.
Tämä näkyy myös lapsissa: esimerkiksi 15-vuotiaista pojista vain 45 prosenttia harjaa hampaat
suositusten mukaan. Isien esimerkillä on ratkaiseva vaikutus lasten suunterveystottumuksiin.
”Rask erottui edukseen isänä poikkeuksellisella omistautumisellaan lapsensa suun terveydestä huolehtimiseen,” sanoo Koite Healthin markkinointijohtaja Pekka Ruuska.
Jari Rask on tullut suomalaisille tutuksi MTV3kanavan Unelmia Italiassa -ohjelmasta, jossa hän ja puolisonsa Ellen Jokikunnas jakoivat avoimesti 13 vuoden adoptiomatkansa kohti vanhemmuutta. Vuonna 2024 parin unelma toteutui, kun he adoptoivat Filippiineiltä poikansa Ralph Jamesin
Rask tunnetaan esimerkillisenä isänä, joka korostaa suun terveyden merkitystä. Hän pitää yhteisiä harjaushetkiä tärkeänä osana arkea.
”Suun terveyden vaaliminen on pieni jokapäiväinen teko, josta kasvaa elämän mittainen terveyspääoma,” Rask kertoo.
Vuoden Isä 2025 -palkinto jaettiin Hammaslääkäripäivillä Helsingissä 6. marraskuuta. Tavoitteena on tehdä siitä jokavuotinen perinne, ja kannustaa isiä näyttämään mallia lasten hampaidenhoidossa. n
TERVEYDEKSI
Suun terveys osaksi hoivatyötä
Sosiaali- ja terveysministeriön johtaman ”Terveydeksi” -terveysja hyvinvointiohjelman tavoitteena on vähentää kansansairauksia ja niiden riskitekijöitä. Yksi ohjelman toimenpiteistä on ”Suun terveys osaksi hoivatyötä”. Sen tavoitteena on tuoda suun terveys kiinteäksi osaksi hoivatyön arkea ja ajattelua.
Riikka Jokimäki, STM, Terveydeksi-ohjelma
Maaliskuussa 2025 aloittaneen työryhmän tavoitteena on lisätä hoivatyöntekijöiden ymmärrystä suuhygienian merkityksestä osana elämänlaatua ja terveyttä edistäviä elintapoja.
Kyse ei ole pelkästään yksittäisestä hankkeesta, vaan pitkäjänteisestä muutoksesta, joka vahvistaa hoivatyön laatua ja asiakaslähtöisyyttä.
Toimenpiteen päätavoitteena on lisätä hoivatyöntekijöiden ymmärrystä suuhygienian merkityksestä osana elämänlaatua ja terveyttä edistäviä elintapoja. Kun suun hoito nähdään tärkeänä osana päivittäistä hoivaa, sen vaikutukset ulottuvat suusairauksien ehkäisystä vakavampien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen, hengitystieinfektioiden ja aliravitsemuksen riskien vähentämiseen.
Toimenpiteen toteuttaa kansallinen asiantuntijatyöryhmä, jossa on mukana suun terveyden ja hoivan ammattilaisia eri puolilta maata. Työryhmä tuottaa
Työryhmässä toimivat seuraavat asiantuntijat
Eveliina Tuuliainen, HLT, Pohjois-Savon hyvinvointialue ● Karoliina Holmavuo, vs. osastonhoitaja, TtM, Pohjois-Savon hyvinvointialue ● Elina Kettunen, lehtori, TtM, Metropolia Ammattikorkeakoulu ● Kirsi Partanen, lehtori, TtM, Vamia ● Hanna Heinonen, lehtori, TtM, Turun ammatti-instituutti ● Inka Hyötylänmäki, koordinaattori
Työryhmän puheenjohtajana toimii Kaija Hiltunen Helsingin yliopistosta ja varapuheenjohtajana Riikka Jokimäki Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Vakituisina asiantuntijoina mukana ovat Tuulia Rotko ja Merja Auero Sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Ulla Harjunmaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
koulutus- ja tukimateriaaleja, jotka otetaan käyttöön yhteistyössä oppilaitosten ja hyvinvointialueiden kanssa. Materiaalien on tarkoitus olla laajasti kaikkien saatavilla, jotta niitä voidaan hyödyntää niin omaishoidossa, kotihoidossa kuin hoivalaitoksissakin. Työryhmä aloitti toimintansa tämän vuoden maaliskuussa.
Poikkeuksellisen laaja toimenpide Toimintakertomuksen mukaan ”Terveydeksi: Suun terveys osaksi hoivatyötä” edistää suun terveyden integroimista hoivatyöhön moniammatillisesti, koulutuksellisesti ja käytännönläheisesti. Kyseessä on poikkeuksellisen laaja ja vaikuttava toimenpide, joka tarjoaa mahdollisuuden parantaa elämänlaatua ja terveyttä valtakunnallisesti. Kun suun terveyden hoito otetaan osaksi jokapäiväistä hoivatyötä, voidaan merkittävästi vähentää suusairauksien ja niiden johdannaissairauksien esiintyvyyttä. n
Teksti
SUOMALAISTA OSAAMISTA
Planmecalle merkittävä yhteistyösopimus
Planmeca ja yhdysvaltalainen
The Aspen Group -yritysryhmä ovat solmineet viisivuotisen yhteistyösopimuksen. Sen tavoitteena on parantaa Aspen Dental® -brändin alla toimivien hammasklinikoiden potilaskokemusta integroimalla vastaanotoille Planmecan kuvantamisteknologiaa.
Planmeca Groupin perustaja ja toimitusjohtaja Heikki Kyöstilä kertoo, kuinka Planmecan kuvantamislaitteet tunnetaan maailmanlaajuisesti niiden toimintakyvyn ja luotettavuuden vuoksi. ”Tärkein tavoitteemme on tarjota hammasalan ammattilaisille huippuluokan teknologiaa, joka mahdollistaa tarkat diagnoosit, optimoi hoidon suunnittelun sekä parantaa hoidon laatua.”
”Yhteistyö Planmecan kanssa varmistaa, että jokainen Aspen Dental -brändin alla toimiva hammaslääkäriasema on varustettu huippuluokan kuvantamisratkaisuilla, jotka parantavat diagnostiikkaa, tehostavat kliinisiä työnkulkuja ja tukevat lääkäreitä korkealaatuisen hammashoidon tarjoamisessa”, toteaa Aspen Dentalin kliininen johtaja Arwinder Judge
The Aspen Group on yksi Yhdysvaltojen suurimmista terveyspalveluita tarjoavien klinikoiden yhteenliittymistä. Se vastaa eri brändien alla toimivien terveydenhuollon ja hammashoidon vastaanottojen tukipalveluista. n
Teksti ja kuva Planmeca
KOLUMNI
Tiskivuoroista ja muutoksesta
Katariina Hed
Kirjoittaja on hyvästä vuorovaikutuksesta ja ihmisyydestä innostuva suuhygienisti, joka uskoo siihen, että yhdessä tulemme paremmiksi.
Edesmennyt akateemikko Leena Palotie on kuvannut geenitutkimusta sanoin: ”Tarvitaan reaalitason nöyryyttä hahmottaa, että olemme vain pisara valtameressä ja toisaalta kunnianhimoa viedä tekeminen huipputasolle. Sillä toiminnalla, päivittäisellä lusikoiden tiskaamisella, tämä maailma muuttuu.”
Sama ajatus toistuu arjessamme hammasklinikoilla. Päivä alkaa välinehuollon ja huoneiden avaamisella sekä testien tekemisellä. Vastaavasti vuoron päätyttyä likaiset instrumentit palautuvat pesuun, huoneet pyyhitään ja suljetaan. Kompuran hiljennyttyä hiljenee koko klinikka, avautuakseen jälleen seuraavana päivänä.
Kliinisen potilasajan alussa ja lopussa on lyhyt, mutta tärkeä hetki, jolloin tehdään pääasiassa kaikki potilasajan ulkopuoliset työt, instrumentti- ja materiaalitäydennykset, potilaslistaan tutustumiset ja ennakointi tulevia päiviä varten.
Silloinkin, kun potilaslistalla on väljyyttä, eivät tehtävät lopu kesken. Välinehuollossa odottaa aina joku
”Muutamme – jos nyt emme maailmaa, niin ainakin suunterveyttä – harjauskerta kerrallaan.”
työvaihe tekijäänsä. Hoitajat ja suuhygienistit pitävät huolen siitä, että arki sujuu ja ”lusikat” tulevat puhtaiksi.
Fyysisen vaativuuden lisäksi työ vaatii psyykkistä jaksamista. Rauhallinen läsnäolo, asiakkaan vaikeiden tunteiden kanssasäätely ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen vaatii aikataulupaineessa voimia. Palautumisen mikrohetket ovatkin kullanarvoisia. Tarvitsemme niitä, jotta jokainen kohtaaminen voi toteutua turvallisena ja laadukkaana.
Tiimityön ja oman työn lisäksi meidän pitäisi onnistua myös siinä, että asiakas innostuu tekemään töitä kotona. Se, miten onnistumme siinä, näkyy ajan kanssa. Parhaimmillaan tyytyväinen asiakas palaa klinikalle, kun ikenet ovat jo kunnossa.
Hienoimpiinkin onnistumisiin tarvitaan pyyteetöntä yhteistyötä kaikilla tasoilla. Muutamme – jos nyt emme maailmaa, niin ainakin suunterveyttä – harjauskerta kerrallaan. n
Kuva: Mari Kettunen
Turun alueen suuhygienistit kokoontuivat Cloettalle kuuntelemaan Cloettan uutuuksista ja vaihtamaan kuulumisia.
Uutuuksia ja jutustelua
Turun alueen suuhygienistit kokoontuivat syyskuussa yhteen ja viettivät mukavan illan Cloettan tiloissa. Ksylitolitiedottaja Milla Vihanto kertoi illan aikana ksylitoli-uutuuksista ja vastasi jäsenistöä askarruttaviin kysymyksiin. Uutuuskattauksen lisäksi tarjolla oli mukavaa jutustelua ja maistuvaa iltapalaa. Kiitos illan emännälle Millalle hauskasta illasta!. n
Terveiset Lappeenrannasta!
RUNOILEVA SUUHYGIENISTI JUSSI OKKONEN
Pakkanen ja lumihiutaleen leijailu
Tuon kun saisin napattua kielelleni, vaan tuuli vie sen kauemmaksi. Toinen on tulossa, minä olen taas valmiina. Laskeutuu se poskelleni. Lähelle, mutta niin kauaksi. Seuraavaa kurkotan, sen tavoitan. Sulava hiutale suussani. Muuttuu se vedeksi.
Tunnen onnistumisen iloa, Hetkessä muutuin onnelliseksi.
Lappeenrannassa kokoonnuttiin lokakuun lopussa Amarilloon mukavissa merkeissä vaihtamaan kuulumisia ja keskustelemaan ajankohtaisista aiheista, kuten suuhygienistien työstä ja omahoidosta.
BlancOne oli mukana kotihoitotuotteiden sponsorina, ja keskustelua syntyi erityisesti hampaiden valkaisuista ja niiden turvallisista toteutustavoista. Osallistujat antoivat paljon kiitosta myös SSHL ry:n lehdelle. Sen artikkeleita ja sisältöä pidettiin kiinnostavina, ajankohtaisina ja hyvin kirjoitettuina. ”Oli ilo kuulla, että lehti koetaan tärkeäksi ja inspiroivaksi ammatillisen yhteisön ääneksi”, iloitsee yhdysjäsen Sirkku Juntto.
Illan keskusteluissa nousi esiin myös omahoidon merkitys suun terveyden ylläpidossa. Lisäksi esitettiin toive, että seuraava tapaaminen järjestettäisiin ystävänpäivän tienoilla vuonna 2026. Tunnelma oli lämmin ja keskustelut innostavia. Ilta oli jälleen osoitus siitä, kuinka tärkeää on pysähtyä jakamaan kokemuksia ja ajatuksia kollegoiden kesken. n
Teksti Kaisa Laine ja Satu-Maaria Lamberg, Sirkku Juntto
Tuula Tyrmi (vas.), Sirkku Juntto, Raija Okko-Laari, Hannele Vesterinen, Riitta Paunonen, Marjut Mäntymaa ja Tarja Helkala.
Sirkku Juntto
Milla Vihanto
SSHL YHDYSJÄSENET
Hei sinä suuhygienisti tai suuhygienistiopiskelija!
Kaipaatko ajatustenvaihtoa ammattiasioista tai hetken mukavaa yhdessäoloa kollegojen parissa?
Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n yhdysjäsenet järjestävät alueellaan suuhygienisteille ja suuhygienistiopiskelijoille tapaamisia, joissa puhutaan asiaa ja asian vierestä. Liiton puheenjohtaja tai hallituksen jäsen osallistuu tilaisuuksiin mahdollisuuksien mukaan.
Sanni Peteri sanniliisamaria@gmail.com
Emilia Kataja la.lumio@gmail.com 040 518 5488
Henna-Riikka Korkalainen henna.korkalainen@gmail.com 050 303 5121
Kaisa Laine kaisa.laine9@gmail.com 040 546 1864
Minna Tuomainen minna.tuomainen@kainuu.fi 040 761 8512
Katja Viitamäki katja.viitamaki@hotso.fi 050 430 6109
Anu Kuisma anukau85@gmail.com 0400 726 051
Yhdysjäsenet toivovat jäsentapaamisten sisältöön liittyviä ehdotuksia. Ne voivat olla ammatillisia tai jotain muuta mukavaan yhdessäoloon liittyvää. Muistathan ilmoittaa tai päivittää yhteystietosi Akavan Erityisaloihin, jotta saat tietoa alueesi tapaamisista.
Taina-Tuulia Hyvärinen taitupu@hotmail.com 040 869 7800
Sini Jalava sini.h@hotmail.com 040 517 1604
Venla Lallo venla.lallo@windowslive.com 0400 314 772
Sirkku Juntto sirkkujuntto@hotmail.com 050 3473 043 TURKU
Satu-Maaria Lamberg sm.lamberg@gmail.com 040 592 0530
Virve Jääskeläinen virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi 040 572 4632
Anna Kantalainen anna.kantalainen@hyvaks.fi 040 749 6194
Pia Manninen pia.manninen@yths.fi 0400 618 266
SUUHYGIENISTI
MEDIATIEDOT
33. vuosikerta
Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki
Ilmestymis- ja aineistoaikataulu
Numero Aineistot Ilmestyy
Nro 1
Nro 2
Nro 3
Nro 4
23.1.2026 vko 9
17.4.2026 vko 22
21.8.2026 vko 39
6.11.2026 vko 50
Ilmoituskoot ja -hinnat
1/1 176 x 250 mm + bleed
1/2 70 x 210 mm
1/4 70 x 105 mm
Kannet 176 x 210 mm + bleed 2.–4. kannet 750 e
1. kansi ei mainoksia
1/1 700 e 1/2 500 e 1/4 400 e
Tarkempi mediakortti osoitteessa www.suuhygienistiliitto.fi. Lisätietoja ilmoitusmyynnistä.
Oikeus hintojen muutokseen pidätetään. Alennukset sopimuksen mukaan. Ilmoituksen peruutus kirjallisesti viikkoa ennen aineistopäivää. Myöhemmin tehdyistä peruutuksista veloitetaan koko ilmoitustilan hinta. Reklamaatiot kirjallisesti 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä.Lehden väliin on mahdollista saada erilaisia liitteitä. Kysy tarjous ilmoitusmyyjältämme. Laskutus lehden ilmestymisen jälkeen.
Maksun saaja
Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry
Pankkiyhteys
IBAN FI6780001200705813
SWIFT DABAFIHH
SUOMEN SUUHYGIENISTILIITTO SSHL RY:N HALLITUS
Puheenjohtaja
Hanna Lähteenmäki puheenjohtaja@suuhygienistiliitto.fi
Varapuheenjohtaja Hertta-Kaisa Vaske hertta-kaisa.vaske@suuhygienistiliitto.fi
Sihteeri
Jaana Lahti jaana.lahti@suuhygienistiliitto.fi
Opiskelijatoimikunta
Heini Laakso opiskelijavastaava@suuhygienistiliitto.fi
Jäsenet
Virve Jääskeläinen virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi
Tarmo Hiltula tarmo.hiltula@suuhygienistiliitto.fi
Jäsenasiat jasenasiat@suuhygienistiliitto.fi
Laskutus laskutus@suuhygienistiliitto.fi
Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry
SSHL_ry
AKAVAN ERITYISALAT AE RY
Puh. 0201 235 340 puhelinpalveluaika arkisin klo 9–14
Jäsentietojen päivitys ja jäsenmaksut jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi puh. 0800 135 370 puhelinpalveluaika arkisin klo 9–16
Jäsenpalveluiden sähköpostiosoite jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi
Julkisen sektorin työsuhdeneuvonta Kunta-, hyvinvointialue-, valtio-, yliopisto- ja amk-sektori Puhelin 0800 135 380 Puhelinaika arkisin klo 9–14 julkinensektori@akavanerityisalat.fi
Yksityisen sektorin työsuhdeneuvonta Puhelin 0800 135 350 Puhelinaika arkisin klo 9–14 yksityinensektori@akavanerityisalat.fi
Numerot ovat maksuttomia. Muista mainita viestissä nimesi, puhelinnumerosi, jäsennumerosi, jäsenyhdistyksesi ja kuvaus millaisessa asiassa tarvitset apua.
Työttömyysturva Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko puh. (09) 720 64343 erityiskoulutettujen.tk@erko.fi www.erko.fi
Yrittäjäkassa Museokatu 8, PL 86,00251 Helsinki, Finland
Toimistomme on toistaiseksi suljettu asiakaskäynneiltä. Ota yhteyttä neuvonta@yrittajakassa.fi
Puhelinneuvonta ma–to klo 9–11 ja ti 13–15
Lehteämme on julkaistu vuonna 2025 seuraavien yhteistyökumppaneiden kanssa:
Plandent Oy
Hammasväline Oy
VOCO GmbH
Cloetta Suomi Oy
Unident Oy
TePe Nordic Ab
GutGuide Oy
Haleon
Berner Oy
Colgate-Palmolive Finland
Novomed Oy
Koite Health Oy
Suuri kiitos kaikille lehden tekoon osallistuneille. Erityisen lämmin kiitos kaikille kirjoittajille, jotka annoitte oman jälkenne lehden tekoon.
Toivotamme lempeitä joulun hetkiä sekä valoa ja iloa tulevaan vuoteen 2026.
Kiitos yhteistyöstä kuluneena vuonna!
Yksityisten suuhygienistiklinikoiden määrä kasvaa ja sen myötä kasvaa myös vaikutus, jonka yhdessä tuotamme potilaiden suunterveyteen. Vuonna 2025 olemme nähneet, kuinka suuhygienistin rooli vahvistuu ja yrittäjyys kantaa hedelmää. Lumoral on ollut mukana tukemassa tätä kehitystä: tarjoamassa tutkitusti tehokasta ja helppokäyttöistä lisähoitoa silloin, kun perinteinen omahoito ei riitä.
“Kaikki lisäapu meille yrittäjille suunterveyden edistämiseen on tervetullutta –tässä työssä jokainen terveyden tavoittanut hymy on voitto.”
– Sara Niilivuo
Suuhygienistiyrittäjä, SmileSpa Tampere & hampaille.fi, Vuoden suuhygienisti SSHL ry 2025
“Lumoral on suunhoidon teknologinen läpimurto, joka on helppo ottaa osaksi arkea. Erityisesti silloin, kun perinteinen omahoito ei riitä ienongelmiin tai tarvitaan tehostettua tukea, suosittelen tätä tutkitusti tehokasta ja helppokäyttöistä menetelmää lämpimästi kaikenikäisille.”
– Kati Turunen
Suuhygienistiyrittäjä, PURE suuhygienistipalvelut
Vuosi 2026 tuo uusia mahdollisuuksia kehittää omaa vastaanottoa ja potilaiden hoitoa. Käydään yhdessä läpi, miten Lumoral voisi auttaa juuri sinun työssäsi. Suositteletko jo Lumoralia? Tilaa esitteet ensi vuodelle.
Emilia Kataja, shg, TtM, emilia.kataja@koitehealth.com, +358 40 518 5488