SHG 03/2025

Suun terveydenhuollon erityisasiantuntija Sanni Peteri:

Suun terveys kotihoidon asiakkaiden päivärutiineihin

HAMMASLÄÄKÄRI VASTAA

Tunnistatko eroosiopotilaan vastaanotolla?

Tässä numerossa

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n ammattilehti

TOIMITUS

Päätoimittaja

Sane Keskiaho sane.keskiaho@suuhygienistiliitto.fi

Toimitussihteeri

Virve Jääskeläinen virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi

Toimittajat

Katariina Hed katariina.hed@suuhygienistiliitto.fi

Anne Hyvönen anne.hyvonen@suuhygienistiliitto.fi

Jussi Okkonen jussi.okkonen@suuhygienistiliitto.fi

Päivi Pribilla paivi.pribilla@gmail.com

LEHTITILAUKSET

Farzane Mahmoodi farzane.mahmoodi@suuhygienistiliitto.fi

ILMOITUSMYYNTI

Virve Jääskeläinen virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi

ULKOASU

Anne-Marie Paakkari

KANNEN KUVA

Shutterstock

PAINOPAIKKA

Newprint Oy Aikakausmedia ry:n jäsen

ISSN 1795-049X

B

TIEDE JA TUTKIMUS

C

D

J ÄSENILLE

UUTUUS

PÄÄKIRJOITUS

Mahtavaa alkanutta syksyä hyvät kollegat!

Hanna Lähteenmäki on muun muassa suuhygienisti, kliininen asiantuntija, postdoctutkija Helsingin yliopistossa ja Suomen Suuhygienistiliiton puheenjohtaja.

Helteinen kesä takana, ja kun ilmastointi ei vain toimi, on varottava, etteivät hikipisarat tipu asiakkaan päälle. Moneen kertaan on tullut todettua, että suomalaiselle perustyöläiselle sopii parhaiten noin kahdenkymmenen asteen lämpötila. Tästä pääseekin aasinsillan kautta siihen, miten suuhygienistit kokevat työhyvinvoinnin, ja siitä saadaankin jo kokonainen puheenaihe.

Työturvallisuuskeskuksen mukaan suuhygienistin tekemä yksintyöskentely voi olla psykososiaalinen kuormitustekijä. Mielestäni tämä on kuitenkin alan paras puoli: saa suunnitella itse työnsä, voi laatia hoitosuunnitelman asiakkaan parhaaksi, ohjeistaa omahoitoon, sekä tehdä itsenäisesti työtä, johon on saanut laajan koulutuksen – yhdessä hoitotiimin kanssa tietenkin.

Mutta onko se sittenkään näin? Kuka sanelee sen, miten hoito on tehtävä, kuinka monta kertaa, mitä instrumentteja tulisi käyttää ja kuinka paljon aikaa mihinkin toimenpiteeseen saa varata? Toteutuvatko itsenäisen työn periaatteet suuhygienistin ammatissa? Ei ehkä vielä, mutta tilanne muuttuu, kun lainsäädäntö ja ammatinharjoittamisen käytännöt kehittyvät.

Suuhygienistiliitto vastasi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädännön ja säänneltyjen ammattien nykytilaa sekä muutostarpeita kartoittavaan kyselyyn. Vastausten perusteella näkökulmia toivottiin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattien sääntelyn tarkoituksenmukaisuuden, välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden arvioimiseksi. Arvaatte varmaan, mihin seikkoihin me liiton puolesta puutuimme.

Tuleva verouudistus, jossa ammattiliittojen jäsenmaksut eivät kelpaisi verovähennykseen, on nostanut varsinaisen myrskyn. Akavan Erityisalat on puolustanut meitä hienosti ja he ovat laittaneet lakimiehensä asialle. Se vaan on niin, että oman liiton asiantuntijat ovat meidän työntekijöiden parhaita puolestapuhujia.

”Työturvallisuuskeskuksen mukaan suuhygienistin tekemä yksintyöskentely voi olla psykososiaalinen kuormitustekijä.”

Olisi kauheaa, jos Suomen eduskunnan kansanedustajat neuvottelisivat palkoistamme, kehittäisivät työntekoamme ja edistäisivät työhyvinvointiamme tai vielä pahempaa, että sen tekisi joku ”kansalaiskaarti”. Jäämme seuraamaan, miten lakiehdotus etenee.

Sillä välin nähdään, hyvät kollegat, syksyn koulutuspäivillä Tampereella ja myöhemmin Hammaslääkäripäivillä Helsingissä.

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry on jäsentensä äänitorvi ja puolestapuhuja. Siispä verkostoidu, vahvistu ja vaikuta! Hymyillään kun nähdään! n

Kyyneleet kirkastavat maailman

Pitkän työpäivän jälkeen silmiä kirvelee ja ne tuntuvat jotenkin hiekkaisilta. Tunne on tuttu monelle, joka tekee tarkkaa tai keskittymistä vaativaa työtä. Silmien räpyttely unohtuu ja ilmastointi kuivattaa niitä lisää.

HYVINVOINTI

Teksti Anne Hyvönen n Kuvitus Shutterstock

Tunnemme hyvin syljen merkityksen suun terveydelle. Kyynelneste toimii silmässä samalla tavalla kuin sylki suussa. Sillä on monta tehtävää ja sen tärkeyden huomaa usein vasta silloin, kun siitä on puutetta. Räpytellessä silmän pinnalle leviävä kyynelneste sisältää antioksidantteja, happea, suoloja, rasvoja, ravinteita, entsyymejä ja musiinia eli nesteitä sitovaa valkuaisainetta. Ainesosien tehtävänä on voidella silmiä, suojata niitä infektioilta sekä toimittaa ravinteita ja happea silmän eri rakenteille.

Kun silmät ovat kuivat, ne eivät tuota riittävästi kyynelnestettä tai sen laatu on heikko, jolloin silmän pinta ei pysy kunnolla kosteana ja suojattuna. Tämä aistitaan erilaisina kiusallisina oireina. Suurimmalla osalla kuivasilmäisyydestä kärsivistä ongelma johtuu kyynelnesteen liiallisesta haihtumisesta, mihin vaikuttaa vahvasti myös ympäristön olosuhteet.

Virkistävän kosteuden lähteet

Kyynelnesteen erittymisestä huolehtii varsinainen rauhaskoneisto. Suurimman osan nesteestä erittää silmän yläluomen ulkonurkassa sijaitseva rauhanen, joka aktivoituu erityisesti itkiessä tai silloin, jos silmä jostain syystä ärsyyntyy. Pienempiä rauhasia löytyy silmäluomen sisäpinnasta. Niiden tehtävänä on tuottaa jatkuvasti pieniä määriä kosteutta. Silmän sidekalvossa puolestaan sijaitsevat pikarisolut tuottavat kosteuden levittymistä auttavaa limaa.

Silmäluomien reunoissa sijaitsevat Meibomin rauhaset, joiden tehtävänä on erittää kyynelfilmin pinnalle öljymäistä eritettä ja estää kosteuden haihtuminen. Nämä rauhaset saattavat tukkeutua, mikä on tavallista silloin, kun silmät altistuvat jatkuvalle kuivumiselle, esimerkiksi näyttöpäätetyössä. Muita syitä silmien kuivumiselle voivat olla ikääntyminen, hormonaaliset muutokset tai luomirauhasten tulehdus eli blefariitti.

Rauhasten tukkeutumia voi hoitaa itse kotona ja se tuo yleensä helpotusta silmien oireisiin. Joskus kuitenkin tulehduksen rauhoittaminen vaatii silmälääkärin määräämää lääkehoitoa.

Sielun kuivat peilit tarvitsevat hoitoa

”Silmien kosteudesta voi huolehtia lisäämällä tietoisesti räpyttelyä esimerkiksi keskittymistä vaativan työn aikana. Taukojen pitäminen ja katseen suuntaaminen välillä lähikohteesta kauemmas auttaa myös.”

Useimmilla silmien kuivumisen oireet tuntuvat kirvelynä, kutinana, hiekkaisuutena tai sitkeänä roskan tunteena. Myös näön osittainen sumentuminen, näön tarkkuuden vaihtelu ja silmien väsyminen voivat olla kuivuudesta johtuvaa. Tuttua saattaa olla myös silmien vetistäminen vaikkapa tuulisella säällä. Vetisyys on paradoksaalista kyllä myös kuivuuden aiheuttamaa, jolloin ärsytys laukaisee refleksikyynelten erityksen. Kuivasilmäisyys voi siis aiheuttaa liikakyynelvuotoa.

Silmien kosteudesta voi huolehtia lisäämällä tietoisesti räpyttelyä esimerkiksi keskittymistä vaativan työn aikana. Taukojen pitäminen ja katseen suuntaaminen välillä lähikohteesta kauemmas auttaa myös. Näin silmien lihakset saavat samalla levätä, koska lähelle katsominen vaatii niiden jatkuvaa jännittymistä.

Kosteuttavien silmätippojen käyttö päivän aikana on oleellista oireilusta kärsivillä. Tippojen voitelevuudessa on eroja ja niiden valinta kannattaa tehdä

Syitä silmien kuivuuteen

• Pitkäkestoinen näyttöpäätetyö (räpyttely vähenee)

• Ilmastointi, kuiva ilma, tuuli, pöly

• Ikääntyminen (kyyneltuotanto vähenee)

• Hormonaaliset muutokset (esim. vaihdevuodet)

• Tietyt lääkkeet (allergialääkkeet, jotkin verenpainelääkkeet, masennuslääkkeet)

• Yleissairaudet, esimerkiksi Sjögrenin syndrooma

oireiden vaativuuden mukaan. Apteekista saa neuvoja oikean tuotteen löytämiseksi. Silmätippoja kannattaa käyttää aluksi kuukauden ajan vähintään 4–6 kertaa päivässä ja sen jälkeen oireilun mukaan. Omega-3-valmisteiden käytöstä on koettu olevan myös hyötyä. Sisäilman kosteudesta huolehtiminen tuo apua, jos työtilassa on hyvin kuiva sisäilma tai tehokas ilmastointi. Pölyisessä ympäristössä suojalasien käyttö on suositeltavaa. Lievässä silmien kuivuudessa omahoito riittää usein helpottamaan oireita.

Jos kuivuus tuntuu kaikesta huolimatta kiusaavan, on hyvä käydä silmälääkärin vastaanotolla tarkistuttamassa silmien kunto ja syy kuivuuteen. Tutkimuksessa lääkäri tarkistaa mikroskoopilla sarveiskalvon tilanteen ja tutkii myös silmäluomet ja niissä sijaitsevat rauhaset. Oireilun taustalta saattaa löytyä lääkehoitoa vaativa tulehdus tai muu sairaus. n

Kiusaako suun hiiva?

Suussa tulee olla oma suojaava mikrobistonsa. S. salivarius K12ja propionibakteerit ehkäisevät hiivojen lisääntymistä. Riskiryhmiä hiivoille ovat:

• Astmaatikot •

• Diabeetikot •

• Kuivasuiset •

• Raskaana olevat •

1 purutabletti illalla hampaiden pesun jälkeen riittää.

Kysy lisätietoa: info@gutguide.fi

Apteekeista ja www.gutguide.fi

Kehitetty ja valmistettu Suomessa.

Testaa, kärsitkö kuivista silmistä!

1. Silmäni tuntuvat kuivilta päivän aikana.

0 ei koskaan

1 joskus

2 usein

3 lähes aina

3. Silmäni punoittavat ilman selkeää syytä.

0 ei koskaan

1 joskus

2 usein

3 lähes aina

5. Silmäni vetistävät erityisesti tuulisella tai kylmällä säällä.

0 ei koskaan

1 joskus

2 usein

3 lähes aina

7. Kirkas valo tuntuu epämiellyttävältä.

0 ei koskaan

1 joskus

2 usein

3 lähes aina

2. Silmissäni on kirvelyä, polttelua tai roskan tunnetta.

0 ei koskaan

1 joskus

2 usein

3 lähes aina

4. Näköni sumenee ja tarkentuu vasta, kun räpäytän.

0 ei koskaan

1 joskus

2 usein

3 lähes aina

6. Silmäni väsyvät lukiessa tai näyttöpäätetyössä.

0 ei koskaan

1 joskus

2 usein

3 lähes aina

8. Räpytän harvoin keskittyneenä tai päätetyössä.

0 ei koskaan

1 joskus

2 usein

3 lähes aina

0–5 pistettä: Epätodennäköisesti kuivasilmäisyys, mutta seuraa tilannetta.

6–12 pistettä: Lievä kuivasilmäisyyden riski, kokeile kosteutusta ja työskentelytaukoja.

13–18 pistettä: Todennäköinen kuivasilmäisyys, suositellaan optikon tai silmälääkärin arviota.

19–24 pistettä: Vaikea kuivasilmäisyys, hakeudu silmälääkärin tutkimukseen.

Artikkelisarjassa tutustumme suomalaisten suuhygienistien tarinoihin.

SUUHYGIENISTINÄ ULKOMAILLA

Hammashoitola koulun jumppasalissa

Vapaaehtoistyö vei suuhygienisti Ulla Salon aivan toisenlaisiin maisemiin ja työolosuhteisiin kuin kotimaan vastaanotoilla.

Tällä kertaa Etelä-Afrikkaan matkustanut Salo oli jo neljättä kertaa mukana paikallisille lapsille hammashoitoa tarjoavassa vapaaehtoistyöprojektissa.

Koulun jumppasaliin perustetulla klinikalla viikko täyttyi kiireisestä työstä ja sydäntä lämmittävistä kohtaamisista.

Kuka järjesti matkan, kuka vastasi kustannuksista ja miten majoitus avustusviikon aikana hoidettiin?

Medicine Arm-in-Arm -vapaaehtoistyöprojekti oli Rotary-organisaation järjestämä ja se suuntautui tällä kertaa Etelä-Afrikkaan Mossel Bayn rannikkokaupunkiin. Jokainen vapaaehtoismatkalle osallistuja maksaa aina omat lentonsa, mutta klubeilta voi hakea tukea kustannuksiin. Majoituksen järjesti paikallinen Rotary-klubi: jokaiselle oli jaettu etukäteen perhe, joka huolehti majoituksesta, aamupaloista ja päivittäisistä kuljetuksista koululle, jonne hammashoitola oli perustettu.

Mistä sait tiedon mahdollisuudesta lähteä vapaaehtoistyöhön?

Sain organisaattori Dorothy Steinertilta kutsun ja päätin lähteä mukaan. Itse asiassa tämä oli jo neljäs kertani. Olin ensimmäisen kerran tämän porukan mukana vuonna 2004.

Miten valmistauduit matkaan?

Tarvitsitko esimerkiksi rokotuksia?

Perusrokotusten tuli olla kunnossa, ja lisäksi meille suositeltiin joitain lisärokotuksia. Jokainen vastaa omista rokotuksistaan ja muusta valmistautumisesta.

Teksti Virve Jääskeläinen n Kuvat Ulla Salon kotialbumi

Ensin näytetään, sitten testataan. Kuvassa hammaslääkäri AnnaMari ”Annu” Karenius ja Ulla Salo.

Miten sait järjestettyä vapaan matkaa varten?

Vapaaehtoistyössä ollaan aina omalla ajalla, itselläni hiihtolomareissu vaihtui tähän projektiin. Varmasti juuri tästä syystä porukassa on paljon pääosin jo eläköityneitä henkilöitä. Meillä suomalaisilla on antelias lomajärjestelmä yhdysvaltalaisiin suun terveydenhoidon ammattilaisiin verrattuna.

Millainen joukko ammattilaisia ja vapaaehtoisia työskenteli kanssasi?

Kliinistä työtä oli tekemässä viisi hammaslääkäriä, suuhygienisti ja neljä muuta avustavaa henkilöä. Dorothy Steinert, joka on itse lääkäri, vastasi mahdollisista antibiooteista ja ensiapuvalmiudesta yhteistyössä suukirurgin kanssa. Lisäksi välinehuollossa, teknisessä tuessa, hallinnossa ja muussa organisoinnissa oli muutama yhdysvaltaltalainen. Paikalliset Rotaryt huolehtivat käytännön järjestelyistä, sillä he tuntevat maan lainsäädännön, lupa-asiat sekä yhteisönsä keskeiset yhdyshenkilöt.

Millaisessa ympäristössä työskentelit?

Perustimme klinikan koulun jumppasaliin. Medicine Arm-in-Armilla on peräkärryllinen klinikan tarvikkeita ja laitteistoa, jotka olivat säilytyksessä edellisen projektin järjestäneellä Rotary-klubilla. He toimittivat peräkärryn uuteen kohteeseen ja saimme välineet käyttöömme. Jokainen toi tullessaan myös tarveaineita ja puutoslistalla olevia tarvikkeita mahdollisuuksiensa mukaan.

Millaisia suun terveydenhuollon palveluita tarjositte?

Priorisointia on aina pakko tehdä. Teimme viikossa 338 hampaan poistoa ja 238 paikkausta. Näiden lisäksi teimme tarkastuksia ja puudutuksia. Antiinfektiivisille hoidolle ei näin lyhyessä ajassa ollut mahdollisuuksia, pyrimme aina tekemään karkean depuraation, jotta jatkossa omahoito voisi toteutua.

Millaisia potilaita hoiditte?

Hoidimme paikallisen koulun oppilaita ja sairaalan tai terveysaseman lähettämiä 6–16-vuotiaita lapsia. Heillä kaikilla oli erittäin laaja-alaista kariesta. Kukaan ei ole niin köyhä, ettei jotain makeaa olisi mahdollista hankkia. Koska vanhemmilla ei ole tietoa suun terveydenhoitoon vaikuttavista asioista, päivittäiseen hampaiden hoitoon ei ole sitouduttu.

Miten työskentely poikkesi suomalaisesta vastaanottotyöstä?

Kaikella tavalla. Muun muassa hygienia, potilaan yksityisyys ja työergonomia olivat jotain ihan muuta kuin mihin olemme Suomessa tottuneet. Työ esimerkiksi tehtiin isossa jumppasalissa, jossa saattoi olla muutama sermi siellä täällä. Luottamus syntyi, kun kaikki näkivät, mitä hoitotuolissa tapahtui, mitään ei ”salailtu”.

Työskentely ilman röntgenkuvantamisen mahdollisuutta oli haastavaa. Pitääkö hammas paikata vai poistaa? Lisäksi kuumuus ja tiukka työtahti poikkesivat kotimaisen työaikalainsäädännön suosituksista, sillä tauottajia ei tällä matkalla ollut. Pyrimme työskentelemään jatkuvasti. Pikainen ruokailu salin etuosan esiintymislavan sermin takana tai nopea piipahdus eteisen vessaan, toi mahdollisuuden venyttää selkää hetken.

Oliko teillä tulkki tai paikallinen avustaja, millä kielellä kommunikoitte?

Etelä-Afrikassa puhutaan 11 virallista kieltä. Eniten lapset taisivat puhua afrikaansia ja zulua, mutta onneksi yläkoululaiset puhuivat jo englantia. Lasten vanhemmat, opettajat, isommat oppilaat ja paikalliset Rotaryt toimivat tarvittaessa tulkkeina. Toisinaan pärjäsimme elekielellä. Rauhoitteluun kelpasi myös suomi, kunhan ääni pysyi rauhallisena ja turvallisena. Kun yhteinen kieli puuttuu, katseella ja hymyllä on uskomattoman suuri merkitys luottamuksen syntyyn.

Mitä opit matkan aikana itsestäsi ihmisenä tai ammattilaisena?

Kaikki sujuu, kun pysyy rauhallisena. Omasta valmistumisestani tuli viime vuonna kuluneeksi 30 vuotta, ja kaikenlaista on tullut nähtyä ja koettua. Silti tilanteet, joissa lapsella ei ole yhtään tervettä hammasta tai suussa on useita fistelöiviä hampaita, käyvät edelleen tunteisiin. Lapset ovat lapsia ja tarvitsevat aikuisten huolenpitoa.

Miten kokemus muutti käsitystäsi suun terveydenhuollon roolista maailmassa?

Valitettavasti ei mitenkään. Suun terveydenhoitoon kiinnitetään huomiota ja siihen panostetaan vasta siinä vaiheessa, kun yhteiskunta on kehittynyt ja taloudellinen vaurastuminen mahdollistaa sen.

Kerro mieleenpainuvin tilanne tai muisto, jonka haluat jakaa?

Pieni poika istui tuolissamme ja jännitti kovasti. Hän ei ollut niin yhteistyöhaluinen, jotta olisimme voineet aloittaa paikkaamisen. Meillä ei ollut yhteistä kieltä, ja kutsuimme opettajan tulkiksi. Koska hän oli varattu, paikalle saapui pojan isä. Hän puhui pojalle napakasti, mutta luottamusta ei syntynyt. Paikalle saapui myös opettaja ja keskustelu kiihtyi entisestään. Sanoin suomeksi vieressä työskentelevälle hammaslääkärille, että nyt kyllä minuakin rupeaa pelottamaan, sillä puheen kiivaus vaan kasvoi. Mietin mitä keskustelussa mahtaa tapahtua: uhkailua vai kiristystä, koska äänensävyt olivat niin kiivaat. Yht´äkkiä poika laittoi kädet pepun alle, makasi hievahtamatta, avasi suun apposen ammolleen ja oli valmis paikkaushoitoon.

Saamme paikattua enemmän kuin olimme suunnitelleet, koska poika oli niin reipas. Minua jäi vaivaamaan keskustelun kiivaus ja miksi poika yks kaks olikin niin yhteistyökykyinen. Kysyin iltapäivällä asiasta paikalla olleelta opettajalta. Sain yksiselitteisen vastauksen, isä lupasi pojalle jäätelön, jos hän antaa paikata hampaat. Lahjonta ei ollut käynyt mielessäni, koska suomalaisittain keskustelun kiivaus vaikutti aivan muulta.

Hammaslääkäri Anna-Mari Karenius ja Ulla Salo työn touhussa koulun jumppasaliin rakennetussa väliaikaisessa hammashoitolassa.

Mitä haluaisit sanoa kollegalle, joka miettii hyväntekeväisyystyöhön osallistumista?

Lähtöön tarvitaan avointa mieltä ja kykyä sopeutua paikallisiin oloihin. Hoitoa ei toteuteta samalla tavalla kuin Suomessa, mutta sen täytyy aina olla hyvää ja turvallista. Omasta terveysturvallisuudesta kannattaa pitää huolta niin hyvin kuin olosuhteisiin nähden pystyy. Kansainväliset kokemukset tuulettavat aivoja ja antavat uutta näkökulmaa myös kotimaiseen arkeen. Kotiin on mukava palata ja huomata, kuinka toimiva ja turvallinen yhteiskunta meillä on ja miten hyvällä tasolla suun terveytemme on.

Onkohan kukaan koskaan tehnyt vapaaehtoistyötä ja katunut jälkeenpäin? Enemmän siitä saa kuin mitä sille antaa. n

HAMMASLÄÄKÄRI VASTAA

Tunnistatko eroosiopotilaan vastaanotolla?

Suuhygienistien vastaanotolla törmää säännöllisesti eroosiopotilaisiin, mutta tiedätkö miten eroosiota voi ennaltaehkäistä tai osaatko esimerkiksi kertoa juomien erosiivisuudesta? Pohjanmaan hyvinvointialueen johtavalla hammaslääkärillä Hanna Kangasmaalla on vastaus näihin ja moniin muihin eroosioon liittyviin kysymyksiin.

Useat kansainväliset tutkimukset osoittavat, että hampaiden erosiivinen kuluminen on vuosien saatossa lisääntynyt. Aikuisväestössä hampaiden erosiivinen kuluminen on yleistä. Tutkimusten perusteella näyttää myös siltä, että erosiivinen kuluminen on yleisempää miehillä kuin naisilla. Kansainvälisissä tutkimuksissa on myös havaittu, että nuorilla on erosiivisia muutoksia hampaissaan aikaisempaa enemmän – noin kolmasosalla lapsista ja nuorista voidaan todeta hampaiden erosiivista kulumista.

Kuinka yleistä eroosio on suomalaisilla?

Pohjois-Suomen kohortti -tutkimuksessa havaittiin 75 prosentilla tutkituista aikuispotilaista jonkin asteista hampaiden eroosiota, lähes puolella tutkituista havaittiin hoidontarvetta eroosioperäisten vaurioiden takia sekä 10 prosentilla tutkituista havaittiin vakavaa eroosiota.

Terve Suomi -tutkimuksessa (THL 2024) todettiin 71 prosentilla tutkituista jonkinasteista erosiivista kulumista. Tutkimuksessa mukana olleilla nuorilla

Teksti Jussi Okkonen n Kuva Shutterstock, Kalle Kangasmaa

aikuisilla (20–34-vuotiaat) havaittiin 53 prosentilla naisista eroosiota, mutta vastaavasti 75 prosentilla miehistä samassa ikäluokassa.

Suomalaisessa tutkimuksessa todettiin, että 15-vuotiaista tutkittavista 37 prosentilla oli puuttumista vaativaa eroosiota. Pojilla erosiivisia muutoksia oli enemmän kuin tytöillä. Vakava eroosio oli nuorilla kuitenkin harvinaista.

Mistä hampaiden eroosio johtuu?

On hyvä selkeyttää kaksi termiä: eroosio ja erosiivinen kuluminen. Eroosio on hampaan kiilteen liukenemista ulko- tai sisäsyntyisten happojen vuoksi. Erosiivisessa kulumisessa happo pehmentää hampaan pintaa, jolloin se kuluu helpommin harjatessa tai pureskellessa.

Eroosiovaurio on aina palautumaton. Hampaiden erosiivisen kulumisen syyt ovat moninaisia. Erityisesti happamat juomat, kuten virvoitus- ja energiajuomat sekä mehut, ja ruuat lisäävät eroosioriskiä. Erosiivisia muutoksia hampaisiin voi aiheuttaa myös tietyt sairaudet, jotka aikaansaavat mahahappojen nousemisen suuonteloon. Tällaisia ovat refluksitauti sekä syömishäiriöt. Myös biologisilla tekijöillä, kuten syljenerityksellä voi olla vaikutusta eroosion muodostumiseen.

Miten eroosio näkyy kliinisesti?

Eroosion merkit on tärkeää osata tunnistaa. Alkuvaiheessa hampaan kiille on sileää, silkkimäisen himmeää tai mattamaista. Kun eroosion etenee, hampaiden kuspit madaltuvat ja pyöristyvät. Purupinnoille muodostuu kuoppamaisia muutoksia ja fissuuroiden muodot häviävät. Myös hampaiden inkisaalikärjet ”rispaantuvat” ja näyttävät läpikuultavilta. Hampaiden paikat jäävät hammaspintaa korkeammalle, kun hammaskudos liukenee alta.

Eroosiolla on yhteys hampaiden muihin kulumismekanismeihin, kuten attritioon eli hampaiden mekaaniseen kulumiseen niiden hankautuessa toisiaan vasten. Attriota ja eroosiota ei voida täysin erottaa toisistaan. Tutkimuksissa on osoitettu, että niillä voi olla jopa toisiaan lisäävä vaikutus.

Jos hampaistossa havaitaan eroosiomuutoksia, ne tulee rekisteröidä potilastietoihin jatkoseurantaa

varten. Hampaiden kulumisen diagnosointiin ja rekisteröintiin on kehitetty vuosien varrella useita mittareita. Basic Erosive Wear Examination (BEWE) -indeksi on yleisesti käytössä oleva kansainvälinen standardoidu indeksi. Indeksin avulla arvioidaan hammas- ja pintakohtaisesti eroosiovaurion vakavuutta sen perusteella, miten suuri osa pinta-alasta on vaurioitunut. Rekisteröinnin ja muutoksen vakavuuden perusteella (ns. BEWE sum score) voidaan myös päätellä hoitolinjat – jos eroosiomuutoksia ei hampaistossa ole tai ne ovat vähäisiä, ei erityisiä toimenpiteitä tarvita. Jos eroosiomuutokset ovat vähäisiä, mutta niitä esiintyy useammassa hampaassa, on tärkeää keskustella potilaan kanssa eroosion riskitekijöistä. Jos eroosiota esiintyy kauttaaltaan, tarvitaan myös hoitotoimenpiteitä, kuten fluorilakkauksia, sidosainesuojauksia ja ehkä myös paikkauksia. Jos hampaistossa on eroosiota laajalti ja se on vakavaasteista, erikoishammaslääkärin konsultaatio on paikallaan.

Hampaiden valokuvaus, kipsimallit sekä 3D-skannaus ovat hyviä menetelmiä eroosion tilan seuraamiseen. Näistä voi olla apua myös silloin, kun muutoksia havainnoidaan yhdessä potilaan kanssa.

Millainen on suuhygienistin rooli eroosiopotilaan hoidon seurannassa ja ohjauksessa?

Koska eroosiomuutos on palautumaton, sen paras hoito on ennaltaehkäisy. Kaikilla suun terveydenhuollon ammattilaisilla on tärkeä rooli eroosion havainnoinnissa, potilaan informoinnissa ja muutosten seurannassa. Hammaslääkärien ja suuhygienistien on tunnistettava hampaiden erosiivisen kulumisen merkit. Potilaan hampaiston erosiivisen kulumisen aste vaikuttaa eroosion ennaltaehkäisyyn ja sen mahdolliseen hoitoon. Suuhygienistin ja hammaslääkärin yhteistyö sekä matala kynnys konsultaatioon on tärkeää myös eroosiopotilaan hoidossa. Eroosiopotilas tulisi ohjata hammaslääkärille aina, jos on merkkejä sellaisesta eroosiosta, joka vaatii puuttumista.

Hampaiden eroosiosta on hyvä keskustella ja tässä suuhygienistit ovat avainasemassa, samoin

mahdollisten riskitekijöiden kartoittamisessa. Riskitekijät voivat olla potilaaseen tai ympäristöön liittyviä. Ruoka- ja juomatottumuksilla on suuri merkitys sekä karieksen että eroosion synnyssä.

Mikä on syljenerityksen merkitys eroosion ehkäisyssä?

Sylki on suuta ja hampaita suojaava elementti. Jos syljeneritys on laskenut tai jopa loppunut kokonaisuudessaan, ovat hampaat entistä alttiimpina hapoille. Jos syljeneritys on alentunut jostain syystä esimerkiksi tiettyjen lääkkeiden käytön takia, on se selkeä riskitekijä eroosiolle.

Mitä ohjeita antaisit eroosiopotilaille?

Eroosiopotilaiden, kuten kaikkien muidenkin, olisi tärkeä noudattaa säännöllistä ateriarytmiä. Ylimääräiset happohyökkäykset pitkin päivää lisäävät myös hampaiden eroosioriskiä. Ylimääräisiä happamia juomia ja ruoka-aineita tulisi välttää. Ruokapäiväkirjan pitäminen on hyvä keino havainnoida, kuinka paljon erosiivisia tuotteita päivän mittaan käyttää. Jos niitä on yli neljä, riski hampaiden eroosioon kasvaa. Happamat tuotteet kannattaa nauttia aterioiden yhteydessä ja suun voi huuhtoa vedellä aterian päätteeksi. Happamat juomat tai ruoka-aineet kannattaa nauttia nopeasti. Esimerkiksi happaman juoman pitäminen suussa pitkään ennen nielaisua kasvattaa eroosioriskiä 12-kertaiseksi. Syljen eritystä voi lisätä esimerkiksi käyttämällä ksylitolituotteita.

Kuinka pian happaman ruoan tai juoman jälkeen hampaat voi pestä?

Yleisesti on ajateltu, että hampaita ei tulisi harjata heti happaman nauttimisen jälkeen. Tutkimuksissa on kuitenkin voitu osoittaa, että hampaiden harjaus heti happaman nauttimisen jälkeen ei lisännyt eroosioriskiä. Suun voi myös huuhdella vedellä heti happaman nauttimisen jälkeen. Happohyökkäys kestää noin 30 minuuttia, toki sen ajan voi myös odottaa. Kaikista tärkeintä on kuitenkin pestä hampaat kahdesti päivässä – siitä ei pidä antaa periksi!

Tohtorikoulutettava Hanna Kangasmaa johtaa Pohjanmaan hyvinvointialueen suun terveydenhuollon perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja, jossa on noin 90 hammaslääkäriä. Kangasmaa toimii esihenkilönä kymmenelle kollegalle, jotka työskentelevät ylihammaslääkäreinä ja erikoishammaslääkäreinä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Koulutukseltaan Hanna Kangasmaa on terveydenhuollon erikoishammaslääkäri.

Onko hedelmien hapoilla eroja?

Mikä hedelmä on paras urheilusta palautumiseen?

Hedelmissä on erilaisia happoja, kuten omenahappoa, askorbiinhappoa, sitruunahappoa ja viinihappoa. Sitruunahappo on eroosion kannalta haitallisinta. Sitä on sitrushedelmissä, mutta myös lisättynä monissa juomissa. Sitrushedelmät, kiivi ja ananas ovat hedelmistä happamimpia.

Happamuudestaan huolimatta hedelmät ovat kuitenkin terveellisiä. Turvallinen tapa nauttia hedelmiä on aterian yhteydessä. Tällöin ylimääräistä happohyökkäystä ei pääse syntymään. Hedelmät kannattaa nauttia myös kokonaisina. Jos ne puristaa mehuksi, ”Eroosiovaurio on aina palautumaton.”

”Energiajuomat voisi kieltää alaikäisiltä.”

Kuinka erosiivisia ovat maustetut kivennäisvedet ja kahvi?

Kahvin ja teen sisältämät parkkihapot tai oluen ja hapanmaitotuotteiden hapot eivät aiheuta eroosiota. Kivennäisvedet sisältävät hiilihappoa. Se ei itsessään aiheuta hampaiden eroosiota, mutta jos kivennäisveteen on lisätty esimerkiksi sitruunan tai karpalon makua, niiden pH-arvo laskee ja ne ovat erosiivisia. Myös Kombucha-tee on hapanta ja erosiivista.

Kuinka kauan happo viipyy suussa esimerkiksi appelsiinimehun juomisen jälkeen?

Sitruunamehua sisältävä appelsiinimehu vaikuttaa suun pH-arvoon ja hampaiden kiilteeseen useita minuutteja. Suun pH laskee nopeasti heti juomisen jälkeen, mutta sylki alkaa neutraloida happoja heti. PH-arvon palautuminen normaaliksi voi kestää 20–60 minuuttia. Lisäksi, jos syljeneritys on vähäistä (esimerkiksi kuivassa suussa tai lääkkeiden vaikutuksesta), happojen vaikutus saattaa kestää pidempään.

niiden pureskelun tuoma etu eli syljenerityksen lisääntyminen menetetään. Banaani ei ole lainkaan hapan. Sen voi huoletta nauttia palautumiseen.

Jos hedelmiä tai marjoja nauttii hapanmaitotuotteiden kuten rahkan kera, maidon kalsium nostaa aineen pH:ta eli se ei kokonaisuudessaan ole niin hapan ja aiheuta eroosiota. Liouksen/aineen erosiivisuuteen vaikuttaa myös siis sen kalsium-, fluoridi- ja fosfaattipitoisuudet.

Pitäisikö energiajuomat kieltää alle 15-vuotiailta tai jopa alle 18-vuotiailta?

Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan etenkin ammattikoululais- ja lukiolaistyttöjen energiajuomien käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Niiden käyttö näkyy myös nuorten hampaistossa. Energiajuomat eivät sisällä mitään hyvää. Niissä on paljon sokeria ja ne ovat erittäin happamia ja ne voisi hyvinkin kieltää alaikäisiltä.

Voiko hapon aiheuttaman happohyökkäyksen katkaista?

Happohyökkäyksen voi tunnetusti katkaista ksylitolipurkalla tai -pastilleille. Myös juusto ja pähkinät toimivat samalla tapaa. Kaikenlainen pureskelu lisää syljeneritystä.

Mitkä syljen ominaisuudet vaikuttavat siihen, tuleeko eroosiota vai ei?

Sylki neutralisoi happoja. Se on kehon oma puolustusmekanismi hampaiden eroosiota vastaan. Syljen sisältämät bikarbonaatit puskuroivat happoja ja nostavat suun pH:ta. Syljen proteiinit muodostavat hampaiden pinnalle pellikkelin eli suojaavan kalvon. Lisäksi sylki sisältää kalsiumia ja fosfaattia, jotka auttavat korjaamaan alkavaa kiilteen liukenemista. Sylki myös huuhtelee suuta ja poistaa happamia jäämiä ja ruokaa hampaiden pinnoilta. Alentunut syljeneritys on iso riskitekijä eroosiolle. n

KOVETTAA HEIKENTYNEEN

HAMMASKIILTEEN

MERKITTÄVÄLLÄ

TAVALLA

• Kaksitehoinen suoja – kiteinen suojaava kerros ja kokonaisvaltainen herkkyyden lievitysm (5 % NaF ≙ 22 600 ppm fluoria)

• Esteettinen – hampaan sävyinen lakka

• Universaali – saatavilla tuubissa ja SingleDose-annoksina

• Makuvalikoima – minttu, karamelli, kirsikka ja purukumi

Purentalihakset puhuttavat

Leuat kiristyvät ja nyt myös otteet! Suuhygienistiliitto SSHL ry:n jäsenille räätälöity purentalihaskoulutus tarjosi käytännön työkaluja purentaelimistön tutkimiseen ja käsittelyyn. Kurssipäivän aikana kurssilaiset kävivät läpi asiakkaan tutkimisen, lihasanatomian ja funktiot sekä tekivät terapeuttisia harjoitteita.

Teksti ja kuvat Virve Jääskeläinen

Suuhygienistiliitto järjesti keväällä koulutuksen, jossa kirjaimellisesti pureuduttiin purentaelimistön lihaksistoon. Kouluttajana toimi osteopaatti Kristian Kivimäki ja koulutuspaikkana Ortopedisen osteopatian koulutuskeskuksen opetustilat Helsingissä.

Tiivis pienryhmä sai käytännönläheistä opetusta niin suun sisä- kuin ulkopuoliseen käsittelyyn ja roppa kaupalla uusia taitoja asiakkaiden hyvinvoinnin tueksi.

Päivä käynnistyi Kivimäen kertauksella leukanivelen toiminnasta. Se loi pohjan käytännön harjoittelulle. Osallistujat saivat valmiit muistiinpanomateriaalit harjoitteiden tueksi.

Purentaelimistön tutkimisosiossa käytiin läpi palpaatiota, nivelääniä ja nivelten toimintahäiriöitä, liikeratoja sekä kurkun toimintaa. Kouluttaja kävi läpi myös tärkeimmät huomiot purentafysiologisen potilaan hampaista.

Lihasanatomian ja purentaelimistön käsittelyosuus sai erityisen hyvän vastaanoton. Kivimäki demonstroi ensin tekniikat mallipotilaan avulla. Tämän jälkeen osallistujat jatkoivat harjoittelua parityöskentelynä.

Ohjelmaan sisältyi myös rento ja iloinen lounastauko, jonka aikana kurssilaiset verkostoituivat ja vaihtoivat kokemuksia kollegoidensa kanssa.

Iltapäivällä syvennyttiin terapeuttiseen harjoitteluun. Potilastyön hoitoprosessin eteneminen käytiin läpi vaihe vaiheelta.

KOULUTUS

Koulutus antoi varmuutta

Turkulaiset suuhygienistityrittäjät Emilia Paakkunainen ja Sanna Järvinen kertoivat saaneensa purentalihaskäsittelyn koulutuksesta varmuutta. Se myös lisäsi motivaatiota ottaa uusi palvelu osaksi hoitotyötä.

”Purentalihasten käsittely on vaan aloitettava. Muuten siinä käy helposti samalla tavalla kuin vaikka puuduttamisen kanssa. Jos taitoa ei pidä yllä, sen kanssa alkaa arastella”, Paakkunainen pohtii.

Yrittäjien mukaan purentafysiologiset potilaat ovat lisääntyneet, ja aihe kiinnostaa enemmän myös potilaita.

”Asiakkaat ovat yhä tietoisempia ja kyselevät purentalihashoidoista. Tämä on selvästi ajan ilmiö, johon meidän suuhygienisteinä kannattaa tarttua”, pohdiskelee Järvinen.

Päivä lopetettiin kouluttajan vetämään palautekeskusteluun. Osallistujat kokivat kurssin sisällön käytännön työn kannalta hyödylliseksi. He saivat kurssipäivästä todistukset.

Jos kiinnostuit kurssista, ota yhteyttä liiton koulutustoimikuntaan. Liitto järjestää uusia koulutuksia, jos kiinnostusta ilmenee riittävästi. Tämän koulutuksen paikat täyttyivät nopeasti. n

Edeltävä sivu: Suuhygienistiyrittäjät Sanna Järvinen (istuu) ja Emilia Paakkunainen (makuulla) omistavat yhdessä DentSpa-suuhygienistihoitolan Turussa.

Vasemmalla: Keskellä harjoitellaan ja ympärillä opitaan. Pienryhmätyöskentely tarjosi runsaasti terapeuttista hands on -harjoittelua. Kurssilaiset tekivät yhteisen Whatsapp-ryhmän, johon he jakoivat kuvia ja videoita harjoitteista.

Vieressä: Kouluttaja Kristian Kivimäki ylläpitää Osteopaatinkehonhuoltovinkit-tiliä Instagramissa. Kannattaa ottaa seurantaan!

HANKKEET

Suun terveys kotihoidon asiakkaiden päivärutiineihin

Kotihoidon käyntiohjeisiin olisi hyvä kirjata myös suun terveyden

osalta, millaista apua asiakas tarvitsee. ”Rakennamme sosiaali- ja terveyspalveluissa terveyttä ja hyvinvointia yhdessä”, Vahva sote

Lapin hyvinvointialueelle -hankkeen suun terveydenhuollon erityisasiantuntija Sanni Peteri muistuttaa.

Katariina Hed n Kuvat Sanni Harju-Nikula ja iStockphoto

Kotihoidon asiakkaiden suun terveys on ollut pitkään huolenaihe. Yhä useammalla ikääntyvällä on omat hampaat, mikä lisää päivittäisen avun tarvetta suun hoidossa. Avun tarve vaihtelee hammaspesusta muistuttamisesta konkreettiseen hampaiden harjaukseen. Ennakoiva toiminta ja oikeaaikainen reagointi vähentävät kiireellisiä tilanteita ja helpottavat hoitoon ohjausta.

”Ennen kotihoitoon siirtymistä asiakkaalle tehdään palvelutarpeen arvio, jossa tulee huomioida myös hänen kykynsä huolehtia suun hoidosta. Suun hoito tulee arvioida tarkemmin ja kirjata hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmaan. Sen pitää myös näkyä kotihoidon päivittäisissä käyntiohjeissa”, kertoo Sanni Peteri. Hän on Lapin hyvinvointialueen VASA2 – Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hankkeen suun terveydenhuollon erityisasiantuntija.

Teksti

Työpajat organisoinut ja toteuttanut suuhygienisti

Sanni Peteri painottaa yhteistyön tärkeyttä eri toimijoiden välillä. Peteriä ohjaa työssään vahva halu olla heikompien ja haavoittuvampien puolella.

”Jokaiselta kotihoidon asiakkaalta tulisi löytyä kotoa omahoidon kortti, jossa on hammaskartta sekä ohjeet, millä välineillä ja kuinka usein hampaita harjataan.”

Kotihoidossa aika haastaa työntekijöitä. He eivät saa joutua tilanteeseen, jossa heidän täytyy valita vaipan vaihtamisen ja asiakkaan suun hoidon välillä.

”Kumpaakaan ei voi jättää tekemättä”, huomauttaa Peteri ääni vakavoituen.

Suuvastaavat kotihoidon tiimeihin

Lapin hyvinvointialueella aloitettiin vuonna 2024 pilotti, jossa kotihoidon tiimeihin nimettiin suuvastaavat. Toiminta sai innostuneen vastaanoton ja tänä vuonna kokeilu laajennettiin koko hyvinvointialueelle. Suuvastaavat kotihoidon tiimeihin -toimintamalli jatkaa Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa aloitettua valmennusta, jossa keskityttiin autettavan asiakkaan suun hoidon tukemiseen. Ajatus syntyi, kun lähihoitajat pohtivat, miksi kotihoidon tiimissä ei ole suun terveyden vastuuhenkilöä, kuten esimerkiksi haavahoidolla on. Idea vietiin käytäntöön nimeämällä tiimeihin suuvastaavat ja järjestämällä kotihoidon työntekijöille hands on -työpajoja.

Työpajojen avulla lisättiin kotihoidon työntekijöiden taitoa tunnistaa suun hoidon tarve. Niissä perehdyttiin suun hoidon teoriaan ja harjoiteltiin toisen ihmisen hampaiden harjaamista sekä hammasvälien puhdistamista. Oppiminen yhdessä työparin kanssa oli oivalluttavaa.

Työpajat organisoinut ja toteuttanut Sanni Peteri painottaa eri toimijoiden välisen yhteistyön merkitystä. Lapissa työpajojen ohjauksessa hyödynnettiin esimerkiksi Helsingin kaupungin autettavan potilaan suun hoidosta saatuja ideoita.

Työpajoista saatu palaute on ollut Peterin mukaan kiittävää: ”Kokemus opetti, miten apua tarvitseva kohdataan ja miltä tuntuu olla autettava. Suun alue koetaan yksityiseksi ja herkäksi, etenkin silloin, kun suuta tulee hoitamaan joka kerta uusi henkilö.”

Työpajoihin osallistuneiden kotihoidon työntekijöiden usko omiin kykyihinsä vahvistui, ja ammatillinen osaaminen karttui jo ennestään tärkeäksi koetuissa suun terveyden asioissa. Vastuu ja osaaminen innostivat hyvään tekemiseen.

Suuvastaavat tukevat ja välittävät tietoa

Pilotin aikana suuvastaavan rooli määriteltiin tarkemmin. He eivät korvaa suun terveydenhuollon ammattilaisia. Parhaimmillaan he tukevat suun hoidon toteutumista arjessa ja toimivat tiedon välittäjinä. Heidän aisaparinaan toimii suuhygienisti, joka tarvittaessa konsultoi hammaslääkäriä.

”Kotihoidossa aika haastaa työntekijöitä. He eivät saa joutua tilanteeseen, jossa heidän täytyy valita vaipan vaihtamisen ja asiakkaan suun hoidon välillä.”

Suuvastaavan työhön kuuluu muun muassa kotihoidon uusien työntekijöiden perehdyttäminen suun hoidon pariin, oman osaamisen ylläpitäminen sekä suun hoidon asioiden kertaaminen tiimeissä.

Jotta suun terveys muistetaan kotihoidon arjessa, tarvitaan toimiva yhteistyö suun terveydenhuollon ja kotihoidon välillä sekä kotihoidon työntekijöiden osaamisen jatkuvaa vahvistamista.

”Suun terveyden huomioiminen osana hoitotyön arkea vaatii sekä aikaa että tukea. Toimintamallin vakiintuminen arkeen ja työyhteisöön vaatii asioiden säännöllistä kertaamista ja yhteydenpitoa niin työntekijä- kuin esihenkilötasolla”, Peteri sanoo.

Yhteistyötä tarvitaan kaikilla tasoilla

Peterin rooli on ollut oikeiden ihmisten saattaminen yhteisen pöydän ääreen.

”Suun terveydenhuollon väki tietää, mikä on tärkeää. Meidän tulisi pitää itsestämme myös ääntä, jotta suun terveys muistetaan”, hän muistuttaa.

”Tarvitaan jatkuvaa vuorovaikutusta ja yhteistyötä kaikilla tasoilla. Sekä johdon että tiimien tulee tunnistaa suun terveyden merkitys ja rooli kotihoidon arjen työssä. On olennaista nähdä, että toimimme sosiaali- ja terveyspalveluissa yhdessä rakentaessamme asiakkaillemme parasta terveyttä ja hyvinvointia. Jos asiakas tarvitsee apua päivittäisessä hygieniassa, hän todennäköisesti tarvitsee sitä myös hampaiden harjauksessa. Jos ruokavalio taas on kovin vellipitoista tai jos kova ruoka ei maistu, on tärkeä katsoa suuhun. Syy ruokavalion muutokseen voi löytyä sieltä.”

Sosiaalihuollossa on kehitetty herätteitä tuen tarpeen tunnistamiseen, vastaavanlainen heräte tarvittiin myös suun hoitoon, jotta sote-alojen ammattilaisten

Toimintamallit Suuvastaavat kotihoidon tiimeihin ja Tunnista suun hoidon tarve ja toimi -heräte ovat esimerkkejä EU-rahoitteisen VASA2 –Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hankkeen tuotoksista, joita Sanni Peteri edistää Lapin hyvinvointialueella. Yhdessä mallit tuovat suun terveyden osaksi kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä.

on helpompi tunnistaa suun hoidon tarve ja ohjata asiakas suun terveydenhuollon ammattilaiselle.

”Hälytyskellojen tulisi soida, kun asiakkaalla on puutteita henkilökohtaisessa hygieniassa, hankaluuksia syömisessä, taloudellisia haasteita, runsasta päihteiden käyttöä, asunnottomuutta tai sosiaalisia ja mielenterveydellisiä haasteita. Yksi edellä mainituista tekijöistä ei kuitenkaan välttämättä yksinään tarkoita suun hoidon tarvetta. Arvioinnissa korostuu sote-alan ammattilaisen tekemä kokonaisarvio”, Sanni Peteri muistuttaa. n

Teksti

Minun tarinani Aina valmiina auttamaan

”Mottoni työssä on, että hampaiden hoidon aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä, vaikka niitä olisi enää yksi jäljellä”, suuhygienisti ja liiton opiskelijavastaava Heini Laakso sanoo.

Yksi sattumalta esitetty kysymys muutti Heini Laakson urasuunnan.

Loimaalla otetusta röntgenkuvasta alkoi matka, joka vei hänet

Turun ammattikorkeakoulun kautta monipuolisiin työtehtäviin.

Uusimpana aluevaltauksena on aktiivisuus Suomen Suuhygienistiliitto

SSHL ry:n opiskelijatoimikunnan uutena opiskelijavastaavana.

Virve Jääskeläinen Kuva Heini Laakson kotialbumi

Heini Laakso piti välivuoden lukion jälkeen vuonna 2017. Samoihin aikoihin hän kävi kotipaikkakunnallaan Loimaalla hammashoidossa. S amalla lapsuudesta tuttu suuhygienisti otti hänestä ortopantomografian

Laakso kyseli rempseästi millaista työ oikein on ja suuhygienisti kertoikin työnkuvastaan mielellään ja innoissaan. Laakso oli haltioissaan. Käynnin jälkeen hän etsi netistä lisätietoja suuhygienistin ammatista. Hän ihastui ammattiin, haki opiskelemaan ja pääsi sisään Turun ammattikorkeakouluun ensi yrittämällä.

Laakso muistelee opiskeluaikojaan lämmöllä.

”Yllätyin siitä, miten itsenäistä suuhygienistin työ on. Kuitenkin samaan aikaan työn rikkaus on suuhygienistien yhteisöllisyydessä. He ovat aina valmiita auttamaan toisiaan kiireisestä aikataulusta huolimatta”, Laakso tuumii.

Hänen kiinnostuksen kohteitaan opiskeluaikoina olivat opiskelijoiden ohjaus, pelkopotilaat ja lapset.

Laakso on ollut töissä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Uransa hän aloitti Loimaan terveyskeskuksessa. Siellä hän sai toimia opiskelujen ohella sekä hammashoitajan tehtävissä että suuhygienistinä.

Matka jatkui vuodeksi Sastamalan kaupungille suuhygienistin sijaiseksi. Sieltä hän siirtyi ensimmäistä kertaa yksityiselle puolelle. Nokian Hammas Mehiläisessä oli vastaanoton yhteydessä myös lääkärikeskus. Tampereen Hammasvelholla Laakso pääsi tutustumaan ostopalveluihin.

Kolmen vuoden yksityisellä sektorilla työskentelyn jälkeen työ vei takaisin julkiselle puolelle.

”Työskentely yksityisellä oli antoisaa, mutta minusta tuntui, että jotain puuttui”, Nokian kaupungilla työskentelevä nainen pohtii. Ja se mikä puuttui, oli lapsipotilaat.

”Lapsipotilaiden hoitaminen on intohimoni, ja onneksi saan tehdä sitä nykyisessä työssäni.”

Heini Laakso on ollut opiskeluajoista lähtien kiinnostunut Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n toiminnasta. Hänellä ei ollut kuitenkaan yhteyksiä liittoon, ennen kuin eräänä syksyisenä päivänä suuhygienistikollega kysyi, olisinko halunnut tulla hä-

Opiskelija tai oppilaitos!

Haluatko suun terveyden ammattilaisen mukaan tapahtumaan tai vierailemaan koulussa ja kertomaan samalla Suuhygienistiliitto SSHL ry:n toiminnasta? Laita sähköpostia Heini Laaksolle: opiskelijavastaava@suuhygienistiliitto.fi. Voimme yhdessä lisätä tietoisuutta ammatistamme ja rakentaa yhteisöllisyyttä jo opintojen aikana.

nen mukaansa liiton järjestämään kollegailtaan Tampereelle.

”Tottakai lähdin mukaan. Pääsisin tutustumaan muihin Tampereen lähialueella työskenteleviin suuhygienisteihin ja liiton toimintaan”, Laakso tuumi.

Ohjelmassa oli pitsalla käynti. Illan päätteeksi suuhygienistit vierailivat liiton puheenjohtaja Hanna Lähteenmäen Suunterveyspalvelu LaHannan vastaanotolla.

”Illassa oli ihanan kollegiaalinen tunnelma. Ja sitten Hanna mainitsi sivulauseessa, että liitto etsii uutta opiskelijavastaavaa, Vastasin heti, että haluaisin mukaan toimintaan ja opiskelijat ovat lähellä sydäntäni.”

Puheenjohtaja oli myyty ja hallitus valitsi Laakson vetämään liiton opiskelijatoimintaa.

”Ja siitä se sitten lähti”, Laakso iloitsee.

Hänen toiveenaan opiskelijavastaavana on saada liitto paremmin tunnetuksi opiskelijoiden keskuudessa.

”Haluan osallistua niin moneen erilaiseen opiskelijoille järjestettävään tapahtumaan kuin mahdollista, ja verkostoitua eri oppilaitosten ja yritysten kanssa, jotta voin tuoda liittoamme paremmin esille.” n

TYÖKYKY

Työhyvinvointia vai työpahoinvointia?

Hyvinvointialueiden suurten muutosten jälkeen sote-alalla on havahduttu henkilöstön työn kuormittavuuteen. Vuosia jatkuneiden haasteiden vuoksi osalla työntekijöistä on työkyky heikentynyt ja osa on vaihtanut alaa. Kustannustehokkuuden, säästöjen ja uusien toimintamallien myötä alalla on ilmennyt työvoimapulaa.

Helena Ukkonen

Kuva Shutterstock ja Helena Ukkosen kotialbumi

Akavan Erityisalojen jäsenistölleen tekemän työelämätutkimuksen ensimmäisen osan tulokset julkaistiin kesäkuussa. Tulokset olivat pysäyttäviä.

Jäsenkyselyyn vastanneista 60 prosenttia koki työmääränsä vähintäänkin ajoittain liian suureksi. Eniten asiantuntijatyössä kuormittavaksi koettiin ”multitasking” eli usean asian yhtäaikainen tekeminen. Yli 60 prosenttia vastanneista koki monisuorittamisen aiheuttavan paljon tai melko paljon haitallista työkuormitusta. Asiantuntijoista 43 prosenttia kokee uupumisriskin suurena ja vain alle 10 prosenttia ei näe uupumista riskinä. Noin kolmannes ei palaudu kunnolla työstä, lähes 70 prosenttia jäsenistöstä kertoi

Palauttava ja maadoittava läsnäoloharjoitus, jonka voit tehtä työpäivän aikana. Kerro ensin viisi asiaa, jotka näet. Sulje tämän jälkeen silmäsi. Kerro viisi asiaa, jotka tunnet, kuulet, haistat ja maistat. Ei haittaa, vaikka et saisikaan nimettyä viittä eri asiaa.

Teksti

palautuvansa työstä ainakin kohtalaisesti. Kolmannes vastaajista kertoi, että heidän kokemansa psyykkiset oireet kuten esimerkiksi stressi, väsymys ja tarkkaavaisuuden häiriöt johtuvat työstä. Kunnilla ja hyvinvointialueilla matala palkkataso suhteessa työn vaativuuteen koettiin erityisen kuormittavaksi. Ratkaisuiksi ehdotettiin työkuormituksen vähentämistä. Vastauksissa korostui toive esihenkilöiden paremmasta johtamisesta. Tämän lisäksi vastauksissa nousivat esiin oman palautumisen tärkeys, asiallinen palkka tehdystä työstä ja työn selkeämpi organisointi, jotta työaika riittäisi tehtävien tekemiseen.

Kuormitustekijät – tunnistammeko niitä?

Tutkimuksen tulokset eivät ole yllättäviä. Kuinka usein päivän aikana asiantuntija on keskittyneenä potilaan hoitoon, kun ovelle tulee työkaveri pyytämään apua, potilastietojärjestelmä hälyttää ICTongelmasta, sähköpostin merkkiääni ilmoittaa saapuneesta viestistä tai puhelin alkaa soida. Kello tikittää, eikä tiukka aikataulu anna armoa, sillä seuraava potilas odottaa jo vuoroaan.

Päiväkirja on täynnä potilaiden lisäksi jonoon laitetuista, hoidettavista asioista ja muistutuksista. Kahvitauoille ei välttämättä ehdi, ruokatauolla syödään nopeasti eväät ja vessassakin pitäisi päästä käymään.

Pieni levähdyksen hetki menee monella kännykällä selatessa somea tai uutisia. Epäergonomisista asennoista johtuvien lihasjumien vapauttaminen taukojumpalla taitaa suurimmalla osalla jäädä väliin. Potilaan kohtaamisessa ilmenneiden haastavien tunteiden käsittelyyn ei ole aikaa tai potilasvaihdon väleissä ei ehdi tekemään muutamaa rentouttavaa hengitysharjoitusta.

Teknologian edistyttyä ja tultua osaksi arkipäiväämme olemme ohjelmoituneet niin, että työn keskeyttäneeseen ärsykkeeseen on reagoitava heti. Tiedetään, että multitasking ei paranna työn laatua ja jatkuva keskittymistä vaativan työn häiriytyminen kuormittaa aivoja. Lisäksi monisuorittaminen voidaan esittää positiivisena ja ihailla sitä, miten joku tekee montaa asiaa yhtä aikaa ja on näennäisesti tehokas.

Onko monisuorittaminen osa organisaation kulttuuria ja johtamista? Monissa lähi- ja etäpalavereissa saatetaan samanaikaisesti vastata sähköposteihin tai keskitytään myös muuhun kuin itse käsiteltäviin aiheisiin ja keskusteluun.

Psykologi Mona Moisala linjaa kirjassaan ”Tyhmä työelämä – kuinka pelastaa ajatustyöläisten aivot”, että työkulttuurin tulisi tavoitella monisuorittamisen vähentämistä.

Ihmisten kokonaisvaltainen kohtaaminen potilastyössä

”Tiedetään, että multitasking ei paranna työn laatua ja jatkuva keskittymistä vaativan työn häiriytyminen kuormittaa aivoja.”

Suuhygienistin työssä potilas on fyysisesti lähellä. Kohdistamme vartalomme ja katseemme potilaaseen, kun hän astuu huoneeseen. Huomaamme nopeasti potilaan jännittyneen olemuksen. Pyrimme luomaan turvallisen, potilaan tunteita ja kokemuksia kannattelevan ilmapiirin. Vastaanotolla kohdataan hammashoitopelkoa, ahdistuneisuutta ja hammashoitoon liittyviä traumoja. Aitoa läsnäoloa ja myötätuntoa ei voi näytellä, sillä potilas huomaa epäaitouden. Tärkeää on olla tietoinen potilaskohtaamisen itsessä herättämistä ajatuksista ja tunteista.

Työntekijän hermosto käsittelee aistien välittämää tietoa potilaan olemuksesta, asennosta, kehollisesta jännittyneisyydestä, sanattomista vihjeistä ja ilmeistä. Kohtaaminen, tarkkaavaisuus, tiedon hankinta ja prosessointi kuluttavat voimavaroja.

Voidaankin kysyä, minkälaisessa ympäristössä suuhygienistit tekevät työtään? Mikä työympäristössä saa kokemaan työmäärän liian suureksi ja mikä työkulttuurissa saa uupumaan?

Kun organisaatioissa mitataan ensisijaisesti tuottavuutta, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja suoritteita, johtamisen näkökulma kaventuu. Oletamme, että työ, joka edellyttää laaja-alaista teoriatietoa ja tarkkaa kädentaitoa sekä myötätuntoista eri ikäisten, eri kulttuuristen, että eri lähtökohtaisten ihmisten kohtaamista, olisi liukuhihnatyötä.

Autenttinen minuus ja ammattiidentiteetti suojaavat uupumiselta Terveydenhuoltoalan todellisuus jatkuvine muutoksineen, lisääntyvine vaatimuksineen ja tehokkuuden ihannoimisineen voivat iskeä raadollisuudellaan ja haastavuudellaan niin vastavalmistuneisiin kuin työelämässä pitkään olleisiin.

Kuormittavat työolot, mahdollisesti huono ilmapiiri, konfliktit, eettinen stressi ja omien arvojen vastainen toiminta saavat aikaan tunnereaktioita kuten turhautumista, ärsyyntymistä, surua tai jopa vihaa. Jos näille tunnereaktioille ei ole itsellä tai työyhteisössä tilaa, tunnereaktiot joutuvat haudatuksi kehoomme. Lääkäri Gabor Mate kirjoittaa kirjassaan ”When body says no – the cost of hidden stress”, että hautaamamme tunteet aiheuttavat sympaattisen hermoston aktivoitumisen myötä niin kutsun ”taistele tai pakene”-stressireaktion. Mitä pidempään joudumme sivuuttamaan itsemme, tunnereaktiomme tai kohtaamamme epäkohdat, sitä todennäköisemmin sairastumme. Mieli yrittää jatkaa samassa ympäristössä, kunnes uuvumme ja keho ei enää suostu toimimaan itseään vastaan. Tässä taistelussa mieli häviää – aina. Työuupuminen vie ammatillisen itsetunnon. Uupunut kyseenalaistaa omaa osaamistaan ja omia taitojaan. Psykiatri Juhani Mattila kirjoittaa kirjassaan ”Uupumuksesta takaisin elämään”, kuinka uupuminen on sielullinen tyhjyyden tila; ilo, tarkoitus ja merkitys ovat kadonneet elämästä.

Yleensä työntekijä, joka uupuu ensimmäisenä, on koko työyhteisön ilmanpainemittari. Tästä syystä kollegan uupumisen tulisi olla hälytysmerkki koko

Helena Ukkonen

Kirjoittaja on valmistunut vuonna 2016 hammaslääketieteen lisensiaatiksi Oulun yliopistosta ja on työuupumisen sekä erityisherkkyyden kokemusasiantuntija. Työuupuminen mahdollisti vanhan ylisuorittajan ohjelmoinnin purkamisen ja uudenlaisen tavan ihmetellä ihmisyyttä. Tämä keskenoleva matka on vienyt psykologian, sosiaalipsykologian, hallintotieteiden, itsensä johtamisen ja tiimijohtamisen opintoihin avoimessa yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa, unohtamatta kokemuksellista itsensä kohtaamista niin psykoterapiassa, kehollisissa terapioissa, kursseilla kuin retriiteillä. Allekirjoittanut on työnohjaajakoulutettava, jonka toiveena on olla kehittämässä terveempää ja aidosti yksilöä arvostavaa työelämää. Unelmana on olla toisille se autenttinen ja myötätuntoinen peili, joka itseltä puuttui.

SIMPLEE®

Laadukkaat SIMPLEE tuotteet edulliseen hintaan

Perio Plus All in One puhdistusjauhe

Sub- ja supragingivaaliseen puhdistamiseen. Tagatoosipohjainen, profylaktinen puhdistusjauhe sopii hellävaraiseen biofilmin ja värjäytymien poistamiseen.

307900 SIMPLEE Perio Plus All in One puhdistusjauhe, 120 g

Kysy lisää:

p. 010 588 6100 | kauppa.hammasvaline.fi

työyhteisölle. Tässä vaiheessa tulisi tarkastella organisaation käytänteitä, sekä työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä sekä arvioida työyhteisöjen ja organisaatioiden epäterveitä toiminta- ja ajatusmalleja. Vastuuta ei tule sysätä uupuneelle työntekijälle, joka hoitaa itseään työkuntoon. Ongelma ei ratkea, jos hän palaa takaisin rakenteellisten ongelmien äärelle.

Kohti kokonaisvaltaisempaa yksilöllistä työhyvinvointia ja työssäjaksamista

Työsuojelulaki velvoittaa työnantajan ja organisaatiot huolehtimaan työntekijän terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Haitallista työkuormitusta tulisi jatkuvasti ennaltaehkäistä, eikä ainoastaan reagoida ilmeneviin tihentyneisiin sairaslomiin tai työntekijän työuupumiseen. Haasteisiin saa tukea lähiesihenkilöltä, kollegoilta, työterveyspsykologilta tai työnohjauksesta. Työnohjauksessa on mahdollista tutkia työntekemisen tapoja, saada uusia näkökulmia haastaviin tilanteisiin sekä kohdata työelämän herättämiä tunteita, ajatuksia ja kokemuksia.

Ammatti-identiteetti jatkaa muokkautumista ja kehittymistä koko työuran ajan; sitä voidaan vahvistaa vertaistuellisesti kollegoiden kesken, mentoroinnilla ja työnohjauksella. Uupumisen ehkäisyssä tärkeässä roolissa ovat työilmapiirin ja keskustelun avoimuuden lisääminen, kuormitustekijöiden yksilöllinen kartoitus, työvuorosuunnittelu ja riittävä ajankäyttö. Nämä tukevat työntekijöiden hyvinvointia ja työssä jaksamista sekä mahdollistavat matalan kynnyksen kommunikaation työntekijöiden ja esihenkilöiden välillä.

Monesti puhutaan työntekijöiden välisestä kateudesta ja katkeruudesta, jos kaikki eivät tee ”samalla tavalla” töitä tai toiset saavat erityiskohtelua. Tällöin olisi hyvä miettiä, miksi toisen työnteko, työaika tai työvuorosuunnittelu herättävät itsessä näitä tunteita.

PL 15, 02101 ESPOO | hammasvaline.fi

Työkyvyn ylläpitäminen, työssä jaksaminen ja työhön motivoituminen ovat avainasemassa hyvin toimivassa terveydenhuollossa, sillä jokaisella tulisi olla mahdollisuus työhyvinvointia tukevaan työskentelyja työkulttuuriin. n

TYÖHYVINVOINTI

Sote-alan

osaajien

työhyvinvointia parannettava hyvinvointialueilla

Hyvinvointialueiden perustaminen oli suuri mullistus sosiaali- ja terveyshuollossa niin palveluiden, asiakkaiden kuin soteammattilaistenkin näkökulmasta. Tällaiset muutokset vaikuttavat väistämättä myös henkilöstön hyvinvointiin.

Akava tilasi Työterveyslaitokselta kaksiosaisen tutkimuksen, jossa tarkasteltiin sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevän henkilöstön koettua työkykyä ja työolosuhteita ja niiden muutosta hyvinvointialueiden perustamisen myötä.

Tutkimuksen aineisto koostui Työterveyslaitoksen kunnissa, sairaanhoitopiireissä, sote-kuntayhtymissä ja hyvinvointialueilla tekemien työhyvinvointikyselyjen vastauksista. Koettua työkykyä ja työolosuhteita analysoitiin koko aineistossa sekä ammattiryhmittäin.

Tutkimuksen ensimmäisen osan tulokset osoittavat, että hyvinvointialueiden henkilöstön työkyvyssä ja työolosuhteissa on tapahtunut muutoksia ja koettu työkyky on heikentynyt. Työolosuhteiden osalta muun muassa työn epävarmuus on kasvanut, työpaikkakiusaaminen lisääntynyt ja organisaation päätöksenteko on koettu epäoikeudenmukaiseksi.

Huomioitavaa on myös, että koettu väkivallan uhka on lisääntynyt erityisesti sairaanhoitajien, sosionomien ja sosiaalityöntekijöiden sekä geronomien ja kuntoutuksenohjaajien keskuudessa.

Akava ry:n johtava asiantuntija Anu Tuovinen kirjoittaa, että Työterveyslaitoksen tekemän kaksiosaisen tutkimuksen mukaan hyvinvointialueiden henkilöstön työkyvyssä ja työolosuhteissa on tapahtunut muutoksia ja koettu työkyky on heikentynyt.

Negatiivisten muutosten ohella on hyvä tunnistaa myös tiettyjä vahvuuksia hyvinvointialueiden työpaikoilla. Näitä ovat muun muassa esihenkilöiden toiminnan oikeudenmukaisuus, työyhteisön yhteistyö ja työntekijöiden osaaminen, jotka tukevat työntekijöiden koettua työkykyä.

Vaikuttaa siltä, että hyvinvointialueille siirtyminen ei ole ainakaan vielä parantanut henkilöstön työolosuhteita eikä työhyvinvointia. Työ sote-alalla on kuormittavaa, työstä palaudutaan heikosti ja moni kokee eettistä stressiä työssään. On erittäin tärkeää löytää keinoja, joilla voidaan vähentää kuormitusta ja parantaa jaksamista.

Hyvinvointialueilla pitää keskittyä päätöksenteon kehittämiseen ja kuunnella paremmin henkilöstöä heitä ja työtä koskevissa asioissa. Työkyvyn tukemiseen ennakoivasti pitää kiinnittää vahvemmin huomiota, jotta meillä riittää tulevaisuudessakin sote-osaajia. Työterveyslaitoksen tutkimuksen toinen osa julkistetaan syksyllä 2025. n

Teksti Anu Tuovinen, johtava asiantuntija Akava

OPINNÄYTE

Suuhygienisti- ja hammaslääketieteen opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta oppimisesta

Moniammatillinen oppiminen kehittää opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja, työnjaon tunnistamista ja tukee opiskelijan kasvua tulevaisuuden ammattilaiseksi. Aktiivinen osallistuminen yhteistyöhön on merkityksellistä oppimistilanteiden toteutumiselle. Ohjeistusta ja ohjaamista moniammatilliseen oppimiseen opetusyksikössä voi edelleen kehittää.

Teksti Kerttu Paananen, TtM, Suuhygienisti, Savonia-ammattikorkeakoulu Tiina Holopainen, TtM, Suuhygienisti, Lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Juha Pajari, TtM, Väitöskirjatutkija. Yliopisto-opettaja, Hoitotieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto

Kuvat Tiina Holopainen

Moniammatillinen oppiminen PohjoisSavon hyvinvointialueen suu- ja leukasairauksien opetusyksikössä.

Terveydenhuollon toimintaympäristö on moninainen, jossa eri toimijat vahvistavat ja täydentävät yhteistyön kautta toinen toisensa osaamista ja resursseja. Vaikka nykyinen terveydenhuolto toimii näiden erilaisten tiimien yhteistyön ympärillä, tapahtuu terveysalan ammattilaisten koulutus vielä pääosin erillään ja omissa siiloissaan. Uusia yhteistyön malleja tulisikin ottaa käyttöön laaja-alaisemmin ja niiden kehittämisen tulisi perustua ihmisten aidoille tarpeille. Moniammatillisessa oppimisessa eri aloja edustaville opiskelijoille ja ammattilaisille tarjotaan mahdollisuuksia oppia yhdessä toisistaan ja toisiltaan. Jo koulutuksen aikana tulisi oppia, kuinka toimitaan toisten ammattilaisten kanssa yhdessä potilaan parhaaksi. Työntekijä, jolla on ollut mahdollisuus opintojen aikana harjoitella moniammatillista työskentelyä, pystyy työelämään siirtyessään hyödyntämään osaamistaan moniammatillisissa tiimeissä.

Moniammatillinen oppiminen suu- ja leukasairauksien opetusyksikössä

Suu- ja leukasairauksien opetusyksikössä hammaslääketieteen opiskelijat ja suuhygienistiopiskelijat suorittavat kliinisiä harjoitteluja sekä hoitavat lähetteellä opetusyksikköön tulleita potilaita. Opiskelijoita ohjaavat opettajat ja ohjaajat, joilla on hammaslääkärin, suuhygienistin tai hammashoitajan tutkinto.

Opetusyksikön potilaita hoidetaan moniammatillisena tiiminä, johon kuuluu hammaslääketieteen opiskelijoita, suuhygienistiopiskelijoita sekä yksikön ohjaajat ja opettajat. Opetusyksikössä hoidetaan yhteistyössä etenkin parodontiitin, gingiviitin, oikomishoidon sekä ehkäisevän hoidon tarpeessa olevia potilaita. Molemmilla opiskelijaryhmillä kliinisen harjoittelun osaamistavoitteet linkittyvät moniammatillisen toiminnan ja yhteistyön oppimiseen, sisältäen muun muassa kommunikaatiotilanteissa toimimisen. Pohjois-Savon hyvinvointialueen suu- ja leukasairauksien opetusyksikössä ja vastaavissa alan oppimisympäristöissä on harvemmin selvitetty opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta oppimisesta.

”Moniammatillisessa oppimisessa eri aloja edustaville opiskelijoille ja ammattilaisille tarjotaan mahdollisuuksia oppia yhdessä toisistaan ja toisiltaan.”

Kerttu Paanasen pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kuvata suuhygienisti- ja hammaslääketieteen opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta oppimisesta kliinisessä harjoittelussa Pohjois-Savon hyvinvointialueen suu- ja leukasairauksien opetusyksikössä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa toimivista toimintatavoista ja kehittämisen kohteista hyödynnettäväksi suuhygienisti- ja hammaslääketieteen opiskelijoiden moniammatillisen oppimisen kehittämisessä. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena, koska haluttiin kuvata ja ymmärtää opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta oppimisesta kliinisessä harjoittelussa opetusyksikössä. Aineisto kerättiin suuhygienistiopiskelijoilta teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin ryhmähaastatteluina. Hammaslääketieteen opiskelijoilta aineisto kerättiin verkkokyselyllä. Suuhygienistiopiskelijoita osallistui haastatteluihin seitsemän ja hammaslääketieteen opiskelijoita vastasi kyselyyn 17. Aineistot analysoitiin yhdessä induktiivisella sisällönanalyysillä.

Moniammatillisen oppimisen myönteisiä, kielteisiä ja kehitettäviä kohteita

Suuhygienisti- ja hammaslääketieteen opiskelijat kuvasivat moniammatilliseen oppimiseen liittyviä kokemuksiaan sekä myönteisiksi että kielteisiksi. Opiskelijat kuvasivat myös moniammatillisen oppimisen

Pohjois-Savon hyvinvointialueen suu- ja leukasairauksien opetusyksikön oppimisympäristö.

kehitettäviä kohteita. Opiskelijoiden kuvauksissa oli jonkin verran ristiriitaisuutta, kuvastaen vaihtelevia kokemuksia moniammatillisesta oppimisesta.

Myönteisiksi kokemuksiksi moniammatillisessa oppimisessa kuvattiin yhteistyön oppimistilanteita, joissa oli mahdollisuus oppia asioita, joita ei kliinisessä harjoittelussa muutoin pääsisi kokemaan. Suuhygienistiopiskelijat kuvasivat esimerkiksi, että avustaessaan hammaslääketieteen opiskelijoita he pääsivät näkemään heille uusia toimenpiteitä. Nämä toimenpiteet eivät sisälly suuhygienistin toimenkuvaan, mutta niiden näkeminen syvensi heidän osaamistaan. Hammaslääkäriopiskelijat kuvasivat, että he oppivat

uusia näkökulmia yhteistyöhön työskennellessään yhdessä suuhygienistiopiskelijan kanssa. Suuhygienistiopiskelijat pääsivät kertomaan omasta osaamisestaan ja toimenkuvastaan hammaslääkäriopiskelijoille. Yhteinen työskentely harjoittelussa opetti työnjakoa suuhygienisti- ja hammaslääketieteen opiskelijoiden kesken. Moniammatillisen oppimisen kautta opiskelijat kuvasivat oppineensa taitoja, joita tarvitaan moniammatillisessa yhteistyössä työelämässä, kuten tiimissä kommunikointia eri ammattiryhmän jäsenten kanssa.

Moniammatillinen oppiminen kuvattiin myös kielteisenä kokemuksena kliinisessä harjoittelussa.

Opiskelijat kuvasivat moniammatilliselle oppimiselle merkitykselliseksi toisen osapuolen aktiivisuuden ja kiinnostuksen. Esimerkiksi, mikäli toiseen opiskelijaan otti avoimesti yhteyttä joko kasvokkain tai viestillä, mutta yhteydenottoon ei saatu vastausta, ei yhteistyötä ja sitä kautta moniammatillisia oppimistilanteita päässyt syntymään. Myös jo alkanut yhteistyö saattoi tämän vuoksi loppua. Lisäksi erilaiset aikataulut, hidas viesteihin vastaaminen, yhteistyöhön sopimattomat potilaat ja kasvokkain näkemisen vaikeus vähensivät ja hankaloittivat yhteistyön toteutumista opetusyksikössä.

Suuhygienistiopiskelijat nostivat esiin kokevansa suurempaa vastuuta yhteistyön aloittamiselle. Myös suuhygienistiopettajien koettiin ohjaavan opiskelijoita yhteistyöhön aktiivisemmin. Suuhygienistiopiskelijat kaipasivat järjestäytyneempää ja suunnitelmallisempaa yhteistyötä. Hammaslääketieteen opiskelijat kuvasivat kokevansa, ettei heillä ole opetusta siitä, millaista yhteistyötä suuhygienistiopiskelijoiden kanssa voisi tehdä tai miten sen voisi aloittaa. Hammaslääketieteen opiskelijat kaipasivat enemmän ohjeistusta yhteistyöhön.

Kehitysehdotuksina toivottiin järjestäytyneempää ja suunnitelmallisempaa yhteistyötä sekä parempia ohjeita ja enemmän ohjausta moniammatilliseen oppimiseen kliinisessä harjoittelussa. Yhteisten potilaiden hoitamisen ja ohjauksen sekä muiden yhteisten oppimistilanteiden koettiin lisäävän yhteistyötä ja parantavan moniammatillista oppimista. Esimerkiksi aikaisempi moniammatillinen oppiminen simulaatiossa koettiin helpottavan yhteistyötä kliinisessä harjoittelussa. Näin heillä oli ollut mahdollisuus tutustua toisiinsa ja päästä työskentelemään yhdessä jo ennen harjoittelua. Myös epävirallisia kohtaamisia toivottiin, sillä niiden ajateltiin edistävän tutustumista ja näin madaltavan kynnystä yhteistyöhön. Opiskelijat toivat esiin yhteisen taukotilan tarpeen, jossa näitä kohtaamisia voisi syntyä luontevammin ja spontaanisti.

Yhteenveto

Suuhygienisti- ja hammaslääketieteen opiskelijoiden kokemuksissa moniammatillinen oppiminen

”Suuhygienistiopiskelijat kaipasivat järjestäytyneempää ja suunnitelmallisempaa yhteistyötä. Hammaslääketieteen opiskelijat kuvasivat kokevansa, ettei heillä ole opetusta siitä, millaista yhteistyötä suuhygienistiopiskelijoiden kanssa voisi tehdä tai miten sen voisi aloittaa.”

suu- ja leukasairauksien opetusyksikössä näyttäytyi työelämää vastaavana toimintana tukien opiskelijan kasvua tulevaisuuden ammattilaiseksi. Yhteistyön toteutuessa opitaan työnjakoa suuhygienisti- ja hammaslääketieteen opiskelijoiden välillä. Moniammatillinen oppiminen kehittää tiimityön osaamista ja tuottaa uusia näkemyksiä työskentelyyn. Mahdollisuus yhteisiin kohtaamisiin ja oppimistilanteisiin, kuten simulaatioharjoituksiin, lisäävät moniammatillista oppimista kliinisessä harjoittelussa opetusyksikössä. Toisen vähäinen kiinnostus, sekä erilaiset ohjeet ja koetut vastuut vähentävät yhteistyötä tehden yhteistyön aloittamisen kokemuksesta epätasa-arvoista. Moniammatillinen oppiminen mahdollistaa opiskelijoille merkityksellisiä oppimiskokemuksia ja valmistaa heitä työelämään. Kehittämiskohteita löydettiin etenkin ohjeistuksen ja ohjaamisen käytännöistä. Jatkossa olisi hyödyllistä tutkia opetusyksikön opettajien ja ohjaajien kokemuksia moniammatillisen oppimisen toteutumisesta. n

Lähteet saa pyydettäessä toimituksesta.

MAINOS

Kirjoittaja: Suuhygienisti Jussi Okkonen

Terve suu on hymyn arvoinen

Ota suunhoidon arkirutiinit haltuun ja ehkäise karies- ja kiillevauriot.

THL:n tuore Terve Suomi -tutkimus kertoo, että jopa 71 % suomalaisista kärsii hampaiden kiilteen eroosiosta. Vaasassa ja Sievissä toteutetussa 15-vuotiaiden nuorten tutkimuksessa vähintään kohtalaista eroosiota esiintyi 56,8 prosentilla tutkituista, joten nuorten luvutkin ovat huolestuttavia. Kiillevaurioita aiheuttavat muun muassa happamat juomat, tiheä napostelu ja riittämätön harjaus.

Kesän

jälkeen monessa perheessä arki pyörähtää taas vauhdilla käyntiin. Kiireiden keskellä voi helposti unohtua, että pienillä arjen valinnoilla voi olla suuri merkitys suunterveyteen. Nyt on hyvä hetki palauttaa harjaus- ja ruokailutottumukset raiteilleen ja ehkäistä kiille- sekä kariesvaurioita koko perheessä.

Kotimaista suunhoidon huolenpitoa ensihampaista lähtien

Heinävedellä valmistettavat, Avainlippu-merkin saaneet Oxygenol-tuotteet ovat ainoat kotimaiset hammastahnat ja suuvedet, joita on laajasti saatavilla eri ikäryhmien tarpeisiin.

Suunhoidosta huolehtiminen alkaa jo ensimmäisten maitohampaiden puhjetessa. Vauvaperheessä harjausrutiinit voi aloittaa syksyn uutuudella – miedolla ja turvallisella Oxygenol Moomin Baby 0+ ensitahnalla. Siitä voi siirtyä sujuvasti Oxygenol Moomin 3+ -hammastahnoihin, jotka tukevat lapsen suun hyvinvointia kouluikään asti.

Mieto makumaailma ja pakkauksissa seikkailevat lasten suosikkihahmot tekevät harjaushetkestä miellyttävän ja motivoivan.

Muistilista perheille kiilteen suojaamiseksi

• Aamulla ja illalla: Harjaa hampaat huolellisesti; lapsen hampaat aikuisen avustamana jopa 10-vuotiaaksi asti

• Suojele kiillettä päivällä: Käytä ksylitolia aterioiden jälkeen – purukumin, pastillin tai purskuveden muodossa

• Minimoi eroosioriski välipaloissa: Vältä napostelua; suosi vettä janojuomana ja vältä sokerillisia ja happamia juomia

• Kotimaiset, laadukkaat tuotteet käyttöön: Valitse ikään ja tarpeisiin sopiva Oxygenolhammastahna sekä suuvesi mekaanisen puhdistuksen tueksi

• Esimerkin voima: Vanhemmat näyttävät mallia omalla suunhoidollaan

Oxygenol-tuotevalikoima

• Uutuus: Oxygenol Moomin Baby 0+ ensitahna – hellävarainen ja turvallinen vauvan ensimmäisille hampaille

• Uutuudet: Oxygenol Moomin 3+ Mansikka ja Hedelmä – lasten suosikkimaut

• Oxygenol 7+ hammastahnat ja purskuvedet: Päärynä ja Vadelma –kehitetty yhteistyössä Oxygenolin, SSHL:n ja nuorten kanssa

• Perheen suiden eri tarpeisiin sopivat perushammastahnat: Perhe, Herkkä, Raikas ja Sinkki

• PRO-sarjan hammastahnat vihloville hampaille ja ikenien hyvinvointiin: Suoja ja Voima

• Hengitystä raikastavat ja plakkia ehkäisevät suuvedet: Herkkä, Raikas ja Sinkki

Oxygenol ja Suomen Suuhygienistiliitto

SSHL ry – suomalaista tuotekehitystä lasten ja nuorten hymyjen hyväksi

Vaikka napostelu ja energiajuomien käyttö ovat lisääntyneet, kiillevaurioita voidaan ehkäistä oikeilla tuotteilla ja rutiineilla. Koululaisten ja nuorten tarpeisiin kehitetty Oxygenol 7+ -sarjan tuotteissa on tehokkaat koostumukset, jotka auttavat vahvistamaan ja suojaamaan kiillettä. Sarjan tuotteet sisältävät fluoria ja kotimaista ksylitolia, ja niiden maut on valittu 7–15-vuotiaiden testiryhmän suosikeista.

Oxygenol 7+ Purskuvesi auttaa kiilteen vahvistamisessa ja happohyökkäyksen torjumisessa. Purskuttelu on helppo lisä harjauksen jälkeen ja tuo hampaille lisäsuojaa esimerkiksi välipalan jälkeen. Se auttaa myös pitämään suun puhtaana oikomishoidon aikana, jolloin mekaaninen puhdistus voi olla haastavaa.

Terve suu on hymyn arvoinen – ja paljon enemmän. Kun arjen perusrutiinit ovat hallussa ja välineet kohdallaan, voimme ehkäistä kiille- ja kariesvaurioita jo ennen niiden syntymistä. Kotimaiset Oxygenol-tuotteet tarjoavat koko perheelle luotettavan ja miellyttävän tavan huolehtia hampaista ja suunterveydestä joka päivä.

Kotimainen Oxygenol. Suun paras kaveri - vauvasta vaariin.

Oxygenol-tuotteet ovat kotimaisia avainlipputuotteita ja sopivat koko perheelle.

Muumi-uutuudet perheen pienimmille

Uusista Oxygenol Muumi-hammastahnoista löydät miedonmakuisen Baby Ensitahnan 0+ sekä Hammastahnat 3+ lasten valitsemissa suosikkimauissa, mansikka & hedelmä.

● Fluoria 225 ppm ja 10 % kotimaista ksylitolia

● Ei sisällä SLS (natriumlauryylisulfaattia)

● Hellävarainen lasten herkille limakalvoille

Uutuudet

Purskuvedet ja makutahnat

Purskuvedet

Hyvänmakuinen fluorilisä 7+ -vuotiaille.

● Fluoria 225 ppm ja kotimaista ksylitolia

● Alkoholiton

Hammastahnat

Hyvänmakuiset, matalavaahtoiset hammastahnat.

● Fluoria 1450 ppm ja 10 % kotimaista ksylitolia

● Ei sisällä SLS (natriumlauryylisulfaattia)

● Matala hankaavuus (RDA 70)

Tutustu myös muihin Oxygenol-tuotteisiin osoitteessa www.oxygenol.fi.

TIEDEUUTISIA MAAILMALTA

Nostamme palstalle mielenkiintoisia tutkimuksia ja ajankohtaisia aiheita maailmalta.

Karieksen esiintyvyys uniapnean laitehoidossa

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja verrata karieksen esiintyvyyttä uniapneasta kärsivillä henkilöillä. Mukana oli henkilöitä, joilla oli käytössä PAP-laite ja heitä, jotka eivät käyttäneet sitä yöllisten hengityskatkosten hoitoon. Menetelmänä käytettiin poikkileikkaustietoa kliinisestä tutkimuksesta, johon osallistui 121 aikuista, joilla ei ollut unipaneaa ja joilla oli tai ei ollut pitkäaikaista kokemusta PAP-hoidetusta uniapneasta (> 10 vuotta).

Osallistujat vastasivat tutkimuskyselyyn ja heidät tutkittiin kliinisesti ja kuvantamalla röntgenillä, minkä jälkeen reikiintyneet, puuttuvat ja täytetyt hampaat, reikiintyneet pinnat, ientulehdus ja plakin esiintyminen rekisteröitiin. Karieksen esiintyvyyttä ryhmissä todennettiin käyttämällä kuvailevia analyysejä. Ryhmien vertailua varten tehtiin yksisuuntaiset ANOVA- ja Kruskal–Wallis-testit. Osallistujat (52 prosenttia naisia, keskiikä 69,5 ± 5,8 vuotta) luokiteltiin ryhmiin apneastatuksen perusteella: ei-apneaa (n = 49), ei-PAP-hoidettua uniapneaa (n = 38) ja PAP-hoidettu uniapnea (n = 34). Karieksen esiintyvyydessä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä, lukuun ottamatta okklusaalista kariesta, jossa PAP-hoidetulla apnearyhmällä oli suurempi keskiarvo verrattuna ei-apnearyhmään (p = 0,033). Suurin osa osallistujista ei raportoinut kserostomiaa, mutta eniten sitä havaittiin PAP-hoitoa saamattomassa ryhmässä (31,6 prosenttia).

Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että karieksen esiintyvyys oli hieman suurempi henkilöillä, joilla oli PAP-hoidettu uniapnea kuin heillä, jotka eivät käyttäneet PAP-hoitoa apneaan tai henkilöillä, joilla ei ollut apneaa. Tuloksia ei kuitenkaan voida pitää tilastollisesti merkitsevinä. n

Lähde: Prevalence of Dental Caries in Persons With or Without Long-Term Experience of Positive Airway Pressure-Treated Obstructive Sleep Apnoea. International Journal of Dental Hygiene 5/25

Hankaavuusarvon (RDA) vaikutus hammastahnan puhdistuskykyyn Hammastahnoja vertailevassa tutkimuksessa haluttiin selvittää tahnojen hankaavuusarvon (RDA) vaikutusta niiden kykyyn puhdistaa hampaan pinta. Tutkimusta varten valmisteltiin 60 naudan leuasta saatua dentiininäytettä, jotka jaettiin kuuteen ryhmään. Ryhmät 1–5 järjestettiin matalasta korkeaan hankaavuusarvoon. Ryhmän 6 näytteitä käytettiin kontrolliryhmänä ja niitä harjattiin vain puhtaalla keinotekoisella syljellä. Testausta varten dentiininäytteet värjättiin mustan teen seoksella. Vertailtavat hammastahnat sekoitettiin keinotekoiseen sylkeen suhteessa 1:2 hammastahnalietteen tuottamiseksi. Näytteitä harjattiin yhteensä 25 minuuttia ja tuloksia mitattiin 2, 5, 10 ja 25 minuutin välein. Harjaus tapahtui manuaalisella hammasharjalla automaattisessa harjauskoneessa. Hammastahnojen puhdistusteho määritettiin tietokoneen laskentaohjelmalla, mihin oli liitetty valokuvia dentiininäytteiden pinnasta.

Puhdistustehon mediaaniarvojen analyysi osoitti, että hammastahnat, joilla oli suurempi hankauskyky, saavuttivat suuremman puhdistusvaikutuksen kullakin mitatulla ajankohdalla. Kaikkien hammastahnojen puhdistustehossa oli tilastollisesti merkitsevä ero 25 minuutin harjauksen jälkeen. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että RDA-arvon noustessa testattujen hammastahnojen puhdistustehokkuus nousee. RDA-arvon kaksinkertaistuminen ei kuitenkaan välttämättä kaksinkertaista puhdistustehoa. On huomioitava myös, että hammastahnat sisältävät monentyyppisiä hankaavia ainesosia, joista vain osa liittyi tähän tutkimukseen. Lisäksi tutkimus kohdistui dentiinin harjaamiseen. Terveessä suussa hampaiden harjaus tapahtuu kuitenkin pääasiassa kiilteen pinnalla eikä dentiinillä. n

Lähde: Cleaning Efficacy of Toothpastes With Varying Abrasiveness –An In Vitro Investigation on Bovine Dentin. International Journal of Dental Hygiene, 5/2025

KELA-KORVAUKSET

Kelan sairaanhoitokorvausten uudistus on tuonut muutoksia vastaanotoille

Kelan myöntämiin sairaanhoitokorvauksiin tuli odotettuja muutoksia tämän vuoden toukokuussa. Sairausvakuutuslain mukaan asiakkaalla on nyt oikeus korvauksiin suuhygienistin suoravastaanotoista kaksi kertaa kalenterivuodessa ilman hammaslääkärin määräystä.

Teksti Sabiina Ylönen, Terveydenhuollon EHL, vastaava asiantuntijahammaslääkäri, Kela Kuvat Shutterstock ja Aino Ylösen kotialbumi

Hammashoidon korvauksia korotettiin ja korvattavien toimenpiteiden taksaluetteloa selkiytettiin 1.5.2025. Korvausten painopiste on nyt ennaltaehkäisyssä sekä ien- ja kiinnityskudossairauksien hoidossa. Uudistuksen toivotaan lisäävän näihin liittyvien toimenpiteiden määrää ja terveyttä pitkällä aikavälillä, ja muun muassa tästä syystä suuhygienistin antaman hoidon korvattavuuteen tuli iso muutos. Kyseisissä toimenpiteissä suuhygienistien työpanoksella on iso merkitys. Esimerkiksi suun terveystarkastuksen korvaus on muutosten jälkeen 20 euroa entisen 8 euron sijaan.

Osa suuhygienisteistä on ollut huolissaan uudistuksen tuomasta suuremmasta vastuusta. Yhteistyön eri ammattiryhmien välillä ei ole kuitenkaan tarkoitus vähentyä. Tavoitteena on pikemminkin edistää eri ammattiryhmien tarkoituksenmukaista työnjakoa ja

Sabiina Ylönen toimii Kelassa vastaavana asiantuntijahammaslääkärinä , ja hän edustaa hammaslääketiedettä sekä suun terveydenhuoltoa Sosiaalilääketieteellisessä neuvottelukunnassa. Lisäksi hän on mukana THL:n suun terveydenhuollon toimenpideluokituksen asiantuntijaverkostossa.

hyödyntää eri ammattiryhmien osaamista nykyistä paremmin. Suuhygienisti toimii yhdessä hammaslääkärin kanssa ja ohjaa herkästi asiakkaansa tarvittaessa hammaslääkärin hoitoon. Jos potilaalla on hammaslääkärin antama määräys suuhygienistille, suuhygienistin on käytettävä määräyksen tietoja hoitokäynnin yhteydessä.

Periaatteet eivät ole muuttuneet Kela korvaa sairausvakuutuslain perusteella osan yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajan perimistä kustannuksista, kun kyseessä on tarpeellinen sairauden hoito. Kelassa tarpeellisuutta ja hyvää hoitokäytäntöä arvioitaessa otetaan huomioon kansalliset näyttöön perustuvat hoitosuositukset ja sosiaali- ja terveysministeriön yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet sekä terveydenhuoltolain 7a §:ssä

tarkoitettu terveydenhuollon palveluvalikoima.

Suun terveydenhuollossa korvauskäytäntöön vaikuttavat myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suun terveydenhuollon toimenpideluokituksen sovellusohjeet. Lisäksi hammashoidossa korvataan ennaltaehkäisevää hoitoa.

Hammaslääkärin määräyksellä korvataan jatkossakin suuhygienistin antama hoito ja tekemät mikrobiologiset tutkimukset saman määräyksen perusteella enintään 15 hoitokerralta, jos tutkimus on tehty tai hoito on annettu kahden vuoden kuluessa määräyksen antamisesta.

Mitä sitten ei korvata?

Kela kiinnitti uudistuksen jälkeen huomioita suuhygienistien verkkosivuihin ja niillä julkaistuun mainontaan. Verkkosivuilla mainostettiin muun muassa soodapuhdistusten ja white spot -hoitojen Kelakorvauksia. Lisäksi valkaisuhoitoja tarjottiin osana korvattavaa ien- ja kiinnityskudosten hoitokokonaisuutta. Kesäkuussa palveluntuottajille lähetetty tiedote on selkiyttänyt korvauskäytäntöjä ja korvattavien koodien käyttöä.

Sairauden hoitona ei korvata, eikä näitä toimenpiteitä pidä selvittää korvattavilla koodeilla:

1. pelkkä soodapuhdistus, jos siihen ei liity välitöntä sairaudenhoitoa tai ennaltaehkäisyä

2. kevytvalkaisu tai muut valkaisuhoidot

3. muu esteettinen hammashoito

4. white spot -hoitoa värjäytymien poistoon ei korvata resiini-infiltraation, hampaan pinnoituksen tai muunkaan hammastoimenpiteen koodilla.

Suoravastaanotto ja hammaslääkärin määräyksellä annettu hoito

Muutoksen myötä Kela päivitti lomakkeen SV 3SHS (Selvitys suuhygienistin antamasta hoidosta ja perityistä palkkioista). Suoravastaanottona ja hammaslääkärin määräyksellä annettu hoito selvitetään erillisillä lomakkeilla. Hoito merkitään kuitenkin aina samoilla suuhygienistin antaman hoidon koodeilla riippumatta siitä, kummalla tavalla se on annettu.

Korvauksia 54 miljoonalla eurolla

Vuonna 2024 Kela-korvattuja hammashoitopalveluja käytti lähes miljoona suomalaista, ja käyntejä kertyi noin kaksi miljoonaa. Korvauksia suuhygienistin antamasta hoidosta sai 300 000 ja hammaslääkärin antamasta hoidosta 867 000 asiakasta. Suuhygienistin antaman hoidon korvausprosentti oli 10,7 ja hammaslääkärin antaman hoidon 14,5. Vastaanotolla perityt toimisto-, Kanta- tai poliklinikkamaksut eivät ole mukana laskelmissa. Hammaslääkärin antamaa parodontologista hoitoa korvattiin 330 000 asiakkaalle ja ehkäisevää hoitoa korvattuna sai 35 000 asiakasta. Vastaavasti suuhygienistin antamaa parodontologista hoitoa korvattiin 293 000 asiakkaalle ja ehkäisevää hoitoa 6 000 asiakkaalle.

Uudistus lisäsi suuhygienistien hoidon korvauksia

Uudistus on tavoittanut hyvin asiakkaat, suuhygienistit ja hammaslääkärit. Touko-kesäkuussa 2025 korvattiin noin 5 000 suuhygienistin toimenpidettä enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden korvaaminen moninkertaistui. Kelan tilastojen mukaan keskimääräinen laajan ehkäisevän hoidon hinta asiakkaalle nousi 98 eurosta 138 euroon. Tilastotiedot ovat suuntaa antavia mm. kuuden kuukauden takautuvan hakuajan vuoksi. Suoravastaanottona korvattiin kesäkuussa 1 124 toimenpidettä, joka on 3,2 prosenttia kaikista suuhygienistien antaman hoidon korvatuista toimenpiteistä. Suoravastaanoton keskimääräinen asiakashinta kesäkuussa parodontologisen hoidon koodille SDA04 oli 126 euroa, ja hoitomääräyksen perusteella tehdyt vastaanotot mukaan laskettuna asiakashinta oli 140,50 euroa.

Parodontologinen hoito

Kela edellyttää, että potilasasiakirjoihin kirjataan, onko kyseessä sairauden hoito. Arvioinnin tästä voi tehdä myös suuhygienisti, vaikka diagnoosin voi tehdä vain hammaslääkäri. Suuhygienistin työtä helpottaa Kanta-tiedoista löytyvät potilaalle aiemmin tehdyt diagnoosit ja hoitosuunnitelmat. Käypä hoito -suosituksen mukaan potilasasiakirjoihin

Taulukko 1: Yleisimmät suuhygienistien käyttämät toimenpidekoodit. Kesäkuu 2025 verrattuna vuoteen 2024

Toimenpidekoodit

tehdään merkinnät ientaskumittauksista ja havainnot ienverenvuodosta. Suuhygienistin suoravastaanotolla voidaan käyttää parodontologisen hoidon SD-koodeja vain silloin, kun todetaan ien- tai kiinnityskudossairaus ja tehdään hoitosuunnitelma. Ammattilainen valitsee koodin antamansa hoidon perusteella eikä Kela-korvauksen suuruuden tule vaikuttaa valittuun koodiin. SDA-koodien käyttö edellyttää, että suuhygienisti kirjaa käytettävissä olevien tietojen, potilaan oireiden ja tekemänsä hoidon tarpeen arvioinnin perusteella, että kyse on sairauden hoidosta.

Annettu ennaltaehkäisevä hoito selvitetään ehkäisevän suun terveydenhoidon SCA-koodeilla. Näitä koodeja voidaan käyttää myös ilman todettua ien- tai kiinnityskudossairautta todetun suun sairauden riskin perusteella. Kela ei korvaa ehkäisevää suun

Kelasto

Taulukko 2: Suuhygienistin antama hoito, kaikki toimenpiteet. Kesäkuu 2025 verrattuna vuoteen 2024

Aika Toimenpiteiden lukumäärä Peritty maksu

Woodpecker PT-B

Yhdistelmälaite

Käyttäjäystävällinen ja ergonominen yhdistelmälaite intensiiviseen ammattikäyttöön.

Tarjoushinta

sis. alv 24 %

• Täydellinen muotoilu

• Selkeä iso kosketusnäyttö

• Toiminnot helposti säädettävissä

• Säädettävä veden lämpötila lisää potilasmukavuutta

• Iso vesisäiliö, myös vesijohtoliitäntä

• Helppo huoltaa

• Langaton jalkaohjain

plandent.fi | myynti@plandent.com Laitemyynti 020 398 398

terveydenhoitoa samalta päivältä SDA-toimenpiteiden kanssa. Aikaperuste liittyy hoidettavan alueen laajuuteen, hoidon tarpeeseen, kiinnityskudossairauden ja ienmuutosten asteeseen tai sairautta aiheuttavien tekijöiden määrään ja sijaintiin. Aikaperusteisten koodien käytössä on huomioitava, että toimenpidekoodeilla kuvataan potilaalle tehtävää toimenpidettä eli koodi valitaan potilaan hoitoon käytetyn ajan mukaan. Aikaperusteisen koodin sisältöön ei voi laskea mukaan esimerkiksi hoitohuoneen valmistelua, siivousta ja potilastietojen kirjaamiseen käytettävää aikaa.

Potilasasiakirjamerkinnät Kela ei määrittele potilasasiakirjamerkintöjen kirjaamista, vaan tästä on omat säädökset. Sosiaalija terveyden huollon asiakastietojen käsittelystä annetussa laissa (703/2023) säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön velvollisuudesta kirjata asiakastietoja. Kun Kela pyytää lisäselvitystä asiakkaan korvaushakemuksen ratkaisemiseksi, se lähtee oletuksesta, että potilasasiakirjat on laadittu ja säilytetty edellä mainittujen säädösten mukaisesti.

Potilaan ongelman tutkiminen, määrittäminen ja tehtyjen havaintojen kirjaaminen potilasasiakirjoihin säädösten edellyttämällä tavalla kuuluu kaikkeen hoitoon osana hyvää hoitokäytäntöä. Asiakirjoista tulee ilmetä keskeiset hoitotiedot jokaisesta potilaan palvelutapahtumasta. Potilasasiakirjamerkinnöistä tulee tarpeellisessa laajuudessa käydä ilmi tulosyy, esitiedot, nykytila, havainnot, mahdolliset tutkimustulokset, ongelmat, taudinmääritys tai terveysriski, johtopäätökset, hoidon suunnittelu, toteutus ja seuranta, sairauden kulku sekä loppulausunto. Merkinnöistä tulee käydä ilmi, miten hoito on toteutettu, onko hoidon aikana ilmennyt jotain erityistä ja millaisia hoitoa koskevia ratkaisuja sen kuluessa on tehty.

Suuhygienistien keskuudessa sairaanhoitokorvausten uudistus on otettu vastaan myönteisesti. Myöhemmin voidaan tarkastella, kuinka uudistus lopulta vaikuttaa asiakkaiden käyttäytymiseen, hammaslääkärin ja suuhygienistin työnjakoon sekä koodien käyttöön. Näiden perusteella voidaan edelleen kehittää korvausjärjestelmää niin, että se tuottaa terveyshyötyä kansalaisille mahdollisimman sujuvasti. n

Kutsu

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n

VUOSIKOKOUKSEEN

Perjantaina 24.10.2025 klo 18.00 Tampere

Sokos Hotelli Ilves kabinetti

Kokouksessa käsitellään sekä päätetään sääntömääräiset asiat esityslistan mukaan ja valitaan uusi hallitus kaudelle 2026–2027. Kokouksessa ruokailu. Tilaisuus on maksuton.

Kokoukseen voivat osallistua kaikki vuonna 2025 jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet.

Jäsenyyden tarkistaminen alkaen klo 17.30. Sitovat ilmoittautumiset tarjoilun (muista mainita mahdollinen erityisruokavalio) ja jäsenyyden tarkistamisen vuoksi sähköpostitse 1.10.2025 mennessä hallituksen jäsen Virve Jääskeläiselle virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi.

Tervetuloa!

Mikä minusta tulikaan isona?

Anne Hyvönen

Kirjoittaja on suuhygienisti, Ihminen tavattavissa-terapeutti ITT® ja usean repun omistaja.

Kantajiaan isommat reput keikkuvat taas pienten opintiensä aloittaneiden koululaisten selässä. Näky tuo monelle mieleen muistoja oman koulutaipaleen alkumetreiltä. Perusasioiden opettelusta polku vei kohti ammattiopintoja ja lopulta itse työtä. Ja tässä sitä ollaan. Välillä tyytyväisinä uravalintaamme ja toisinaan työtä kiroten, koska sellaista elämä on.

Tahmeat työpäivät sysäävät joskus miettimään omia ammatinvalinnan motiiveja. Miksi halusinkaan juuri tähän hommaan? Tekisinkö saman valinnan, jos tekisin tällä kokemuksella aikahypyn nuoruuteen?

Kiinnostuksen ja lahjojen lisäksi ammatin valintaan ovat vaikuttaneet muutkin seikat, kuten talousasiat ja vakaa työtilanne. Terveydenhuoltoala tarjoaa hyvän työtilanteen lisäksi jatkuvasti uutta opittavaa. Vanhemmatkin ovat ehkä lausuneet sanansa asiasta, sillä kukapa ei haluaisi lapsilleen parasta tulevaisuutta. Karaistuneet huoltajat vakuuttavat, että eihän sinun Liisa kannata kuvataiteita lähteä opiskelemaan, kun työn saanti on epävarmaa ja suvussakin on lääkäreitä jo kolmessa polvessa. Liisa hakee kiltisti lääkikseen, vaikka sielu liekehtisi värien ja luovuuden äärelle. Lopulta kaiherruksen kasvaessa

vuosien myötä Liisa tekee irtioton, ripustaa valkoisen takkinsa naulaan ja lähtee vuodeksi Balille löytääkseen sisuksiinsa haudatun taiteilijan uudelleen. Sydän ja järki eivät sittenkään olleet balanssissa.

Ajatus siitä, onko työhön päätynyt vahvuuksistaan käsin vai varjojaan kompensoiden, voi tuntua pelottavalta. Varsinkin hoitoalalla toimivien olisi hyvä joskus pysähtyä tähän. Hoitaminen ja auttaminen koetaan merkitykselliseksi ja se motivoi useimpia päivittäin. Toisaalta auttaminen on voinut olla jo lapsuudessa rakentunut selviytymiskeino, tapa saada hyväksyntää ja tulla nähdyksi. Samalla strategialla voi aikuisenakin lunastaa lippunsa näennäisesti oikeanlaiseen olemassaoloon, mutta samalla omat kyvyt ja tarpeet saatetaan piilottaa, koska muiden tarpeet ovat tärkeämpiä.

Pahimmillaan venyminen ja rajojen puuttuminen johtavat uupumiseen. Oma sisin alkaa kuplia, ja paine kasvaa kuin kaappiin unohtuneella simapullolla. Sisar hento rätisee ja poksahtelee, masentuu tai ahdistuu ilman, että itsekään ymmärtää miksi. Ja muut ihmettelevät, että mikä sille oikein on tullut? Ei se ennen tuommoinen ollut. Omat tarpeet ne siellä kolistelevat, mutta niiden äärelle on vaikea päästä.

Onneksi olen kollegoiden kanssa jutellessani ymmärtänyt, että suurin osa kokee olevansa oikeassa paikassa ja ammatissa. Ja jos oma työnkuva ei tunnu omalta, koulutuksemme antaa valmiuksia monenlaiseen työhön. Yrittäjyyskin saattaa tuoda uusia ulottuvuuksia, joskus jopa vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Vaihtoehtoja löytyy.

Psykiatri Ben Furman on todennut, että koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus. Sama pätee työelämään, vaikka joskus tekisikin mieli tiputtaa rukkaset ja paeta vuorille, koskaan palaamatta. Itsetuntemus ja itseä kohtaan tunnettu myötätunto auttavat saamaan kiinni omista tarpeista ja vahvuuksista. Eikä unelmointia sovi unohtaa, sillä sydän kuiskii usein roolien ja odotusten alle kutistuneen minuuden viestejä. Ja kun tarkasti kuuntelee, voi löytää itsensä jälleen innostuneena reppu selässä, aivan uudelta polulta. n

KOLUMNI

BlancOne® PLUS -tuoteperhe yhdistää tehokkaan ja turvallisen valkaisun hampaiden hyvinvointiin.

LightSpeed 3.0 + Tooth Rejuvenation™

BlancOne® CLICK+, TOUCH+ ja ULTRA+ -vastaanottovalkaisuissa hyödynnetään patentoitua valokemiallista LightSpeed 3.0-menetelmää, joka aktivoi valkaisugeelin valoaktivaattorit hallitusti ARCUS-lampun valolla ilman haitallista lämpövaikutusta – suojaten kiillettä ja pulpaa koko hoidon ajan. Valoaktivointi vapauttaa singlettihappea, joka tunkeutuu syvälle hampaan rakenteeseen, hapettaa väripigmentit ja palauttaa hymyn luonnollisen kirkkauden turvallisesti. Kaikki BlancOne® PLUS -tuoteperheen valkaisuaineet hyödyntävät Tooth Rejuvenation™ -teknologiaa, joka yhdistää vetyperoksidin, D- ja K-vitamiinit sekä nanoXIM®-nanohydroksiapatiitin (nHAp). Valkaisun aikana vapautuvat kalsium- ja fosfori-ionit tehostavat nHAp:n vaikutusta, jolloin se sitoutuu kemiallisesti kiilteeseen ja täyttää mikromurtumat. Tuloksena kiille uudistuu, vahvistuu ja remineralisoituu – palauttaen hampaiden luonnollisen kirkkauden, ehkäisten kariesta ja herkkyyttä sekä tehden hampaiden pinnasta sileän ja suojatun.

Markkinoiden ainoa menetelmä, joka valkaisun aikana uudistaa ja vahvistaa kiillettä sekä parantaa sen kykyä heijastaa valoa – jolloin hampaat näyttävät kirkkaammilta ja terveemmiltä.

Saatavuus: ULTRA+ ja HOME+ ovat jo saatavilla. CLICK+ ja TOUCH+ tulevat myyntiin lokakuun aikana.

Kuvassa vasemmalta suuhygienistit Hannele Vesterinen, Marjut Mäntymaa, Sirkku Juntto ja Riitta Paunonen.

Terveiset Lappeenrannasta!

Toukokuisena perjantaina Lappeenrannassa järjestetyssä jäsenillassa oli vilkasta keskustelua ajankohtaisista aiheista, kuten Kela-korvauksista ilman lähetettä, hampaiden valkaisusta ja white spot -hoidoista. Osanottajia illassa oli tällä kertaa neljä.

”Syksylle mietittiin yhdessä jotakin houkuttelevaa ohjelmaa. Sponsoroitu teema voisi jatkossa tuoda enemmän väkeä jäsentapaamisiin”, yhdysjäsen Sirkku Juntto pohtii. Hän on lisännyt alueen liittoon kuuluvat suuhygienistit yhteiseen WhatsApp -ryhmään yhteydenpidon ja tiedonvälityksen helpoittamiseksi. Juntto toivoo, että uudet jäsenet ottavat häneen yhteyttä ja heidät saa lisätä ryhmään. n

Tällä kertaa ei jääty istumaan iltaa, kun Kuopion Komediafestivaali ja muut aurinkoisen kesäillan riennot veivät iloiset kollegat kohti kaupungin valoja.

Kuopion kollegailta

Kokoonnuimme viettämään yhteistä iltaa Kuopion keskustassa sijaitsevaan RPS Brewhouseen perjantaina 6. kesäkuuta. Tutustuimme panimon toimintaan panimomestari Aki Railanmaan asiantuntevalla johdolla ja pääsimme kierroksen aikana maistelemaan panimon omia tuotteita. Maistiaisten jälkeen nautimme yhteisen illallisen, jonka lomassa vaihdoimme kuulumisia. Illan päätteeksi Tamron suunhoidon asiantuntija Eevi Kajanne kertoi meille tuttuun tapaan ajankohtaisista aiheista. Kiitos Tamro, kun mahdollistit meille mukavan illan. Se oli jälleen kerran muistutus siitä, miten arvokasta on pysähtyä ja kohdata kasvokkain. n

RUNOILEVA SUUHYGIENISTI JUSSI OKKONEN

Tähdenlennon alla

Minä kaipaan kesäillan lämpimiin tuuliin, jolloin tuoksuit mansikalta.

Omenan tuoksuisena sinä tulit syliini tuulen soidessa korvissani lempeästi. Kuiskaus tulevasta.

Syksyillan hämärtyessä tanssimme ruskan värisessä lehtisateessa ja haaveilemme tähtitaivaan alla.

Tähdenlento ja toinenkin. Mitä sinä toivoit?

Teksti Sirkku Juntto, Virve Jääskeläinen

Nico Laitinen

Sirkku

Juntto

SSHL YHDYSJÄSENET

Hei sinä suuhygienisti tai suuhygienistiopiskelija!

Kaipaatko ajatustenvaihtoa ammattiasioista tai hetken mukavaa yhdessäoloa kollegojen parissa?

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n yhdysjäsenet järjestävät alueellaan suuhygienisteille ja suuhygienistiopiskelijoille tapaamisia, joissa puhutaan asiaa ja asian vierestä. Liiton puheenjohtaja tai hallituksen jäsen osallistuu tilaisuuksiin mahdollisuuksien mukaan.

Sanni Peteri sanniliisamaria@gmail.com

Emilia Kataja la.lumio@gmail.com 040 518 5488

Henna-Riikka Korkalainen henna.korkalainen@gmail.com 050 303 5121

Kaisa Laine kaisa.laine9@gmail.com 040 546 1864

Minna Tuomainen minna.tuomainen@kainuu.fi 040 761 8512

Katja Viitamäki katja.viitamaki@hotso.fi 050 430 6109

Anu Kuisma anukau85@gmail.com 0400 726 051

Yhdysjäsenet toivovat jäsentapaamisten sisältöön liittyviä ehdotuksia. Ne voivat olla ammatillisia tai jotain muuta mukavaan yhdessäoloon liittyvää. Muistathan ilmoittaa tai päivittää yhteystietosi Akavan Erityisaloihin, jotta saat tietoa alueesi tapaamisista.

Taina-Tuulia Hyvärinen taitupu@hotmail.com 040 869 7800

Sini Jalava sini.h@hotmail.com 040 517 1604

Venla Lallo venla.lallo@windowslive.com 0400 314 772

Sirkku Juntto sirkkujuntto@hotmail.com 050 3473 043 TURKU

Satu-Maaria Lamberg sm.lamberg@gmail.com 040 592 0530

Virve Jääskeläinen virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi 040 572 4632

Anna Kantalainen anna.kantalainen@hyvaks.fi 040 749 6194

Pia Manninen pia.manninen@yths.fi 0400 618 266

SUUHYGIENISTI

MEDIATIEDOT

33. vuosikerta

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki

Ilmestymis- ja aineistoaikataulu

Numero Aineistot Ilmestyy

Nro 1

Nro 2

Nro 3

Nro 4

22.1.2025 vko 9

15.4.2025 vko 22

19.8.2025 vko 39

4.11.2025 vko 50

Ilmoituskoot ja -hinnat

1/1 176 x 250 mm + bleed

1/2 70 x 210 mm

1/4 70 x 105 mm

Kannet 176 x 210 mm + bleed 2.–4. kannet 750 e

1. kansi ei mainoksia

1/1 700 e 1/2  500 e 1/4  400 e

Tarkempi mediakortti osoitteessa www.suuhygienistiliitto.fi. Lisätietoja ilmoitusmyynnistä.

Oikeus hintojen muutokseen pidätetään. Alennukset sopimuksen mukaan. Ilmoituksen peruutus kirjallisesti viikkoa ennen aineistopäivää. Myöhemmin tehdyistä peruutuksista veloitetaan koko ilmoitustilan hinta. Reklamaatiot kirjallisesti 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä.Lehden väliin on mahdollista saada erilaisia liitteitä. Kysy tarjous ilmoitusmyyjältämme. Laskutus lehden ilmestymisen jälkeen.

Maksun saaja

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry

Pankkiyhteys

IBAN FI6780001200705813

SWIFT DABAFIHH

SUOMEN SUUHYGIENISTILIITTO SSHL RY:N HALLITUS

Puheenjohtaja

Hanna Lähteenmäki puheenjohtaja@suuhygienistiliitto.fi

Varapuheenjohtaja Hertta-Kaisa Vaske hertta-kaisa.vaske@suuhygienistiliitto.fi

Sihteeri

Jaana Lahti jaana.lahti@suuhygienistiliitto.fi

Opiskelijatoimikunta

Heini Laakso opiskelijavastaava@suuhygienistiliitto.fi

Jäsenet

Essi Asikainen essi.asikainen@suuhygienistiliitto.fi

Tarmo Hiltula tarmo.hiltula@suuhygienistiliitto.fi

Jäsenasiat jasenasiat@suuhygienistiliitto.fi

Laskutus laskutus@suuhygienistiliitto.fi

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry

SSHL_ry

AKAVAN ERITYISALAT AE RY

Puh. 0201 235 340 puhelinpalveluaika arkisin klo 9–14

Jäsentietojen päivitys ja jäsenmaksut jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi puh. 0800 135 370 puhelinpalveluaika arkisin klo 9–16

Jäsenpalveluiden sähköpostiosoite jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi

Julkisen sektorin työsuhdeneuvonta Kunta-, hyvinvointialue-, valtio-, yliopisto- ja amk-sektori Puhelin 0800 135 380 Puhelinaika arkisin klo 9–14 julkinensektori@akavanerityisalat.fi

Yksityisen sektorin työsuhdeneuvonta Puhelin 0800 135 350 Puhelinaika arkisin klo 9–14 yksityinensektori@akavanerityisalat.fi

Numerot ovat maksuttomia. Muista mainita viestissä nimesi, puhelinnumerosi, jäsennumerosi, jäsenyhdistyksesi ja kuvaus millaisessa asiassa tarvitset apua.

Työttömyysturva Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko puh. (09) 720 64343 erityiskoulutettujen.tk@erko.fi www.erko.fi

Yrittäjäkassa Museokatu 8, PL 86,00251 Helsinki, Finland Toimistomme on toistaiseksi suljettu asiakaskäynneiltä. Ota yhteyttä neuvonta@yrittajakassa.fi

Puhelinneuvonta ma–to klo 9–11 ja ti 13–15

Kaikkiin hammasväleihin ja koloihin

Tutkimukset osoittavat, että hammasharja poistaa noin 60% plakista, loput 40% vaatii hammasvälien puhdistusta. TePellä on tuotteita jokaiseen hammasväliin, joihin hammasharja ei yllä. Ne on kehitetty yhteistyössä suunhoidon ammattilaisten kanssa parhaan toimivuuden ja laadun varmistamiseksi viimeistä yksityiskohtaa myöten.

2012 Aug;10(3):187-97.

1. Slot DE, et al. The efficacy of manual toothbrushes following a brushing exercise: a systematic review. Int J Dent Hyg.