Omintakeinen Alma

Täsä me katotaa Mintun kans piirrettyi. Minuu kiinnosti vaa se et Minttu muisti rapsuttaa minuu.

Täsä mä toivota Mintul hyvää yätä. Minttu olis halunnu munt viekkuu, mut Mami sanos et minen saa mennä sänkyyn...

Täsä o meiti iidee-jutui. Tämmöste juttujen kans me reenataa Mamin kans. Toi punane pussi o minust paras, ku siäl o minu namit!

Omintakeisen Almalaisen ploki

Tsau!

Jestamandeera, ku aika menee nopiasti: just oli joulu ja ny ollaa jo keväässä! Mami kyl sanos, et kevät saa olla häne pualestaa peruttu, ku ei tykkää ku nenä vuataa ja nenä syhyää. Minoon kyl sitä miältä, et kevät o kiva asia, vaik kaikki lumi sulaa. Mä tykkään lumesta kovi: siit saa kivoi palloi, sitä o helppo kaivaa ja sitä o kiva syädä. Isi sanos, et hommaa minul jonku matosen kuurina... Minen tiiä mikä se semmonen o, mut se varmaa liittyy siihe, ku Isi antaa mul maksamakkaraa. Semmoset I-S-O-T palat kato.

Me käytii Mamin ja Isin kans semmosen Tanjan tykönä. Se Tanja asuu liki Mummua Perniössä. Siäl haisi kamalaste toiset koirat, mut minen nähny niit missään. Sen Tanjan miäs Janne sanos, et sit ku heil o minu rotuse mentävä kolo (sen täytyy olla iso kolo sit) ni sit heil tulee kans tämmöne ronttivaileri. Se Janne rapsutti minuu kainalost ja mä olin napa kohti taivasta. Mami sano, et se Tanja o kouluttaja, en kyl tiä oppisko Mami mittä silt. Mä joutusin kovi haistelema siäl semmosii purkei. Minen ymmärrä kui huano muisti sil Tanjallaki o, ku käski mun näyttämä misä häne haju o. Noh, mää näytin ja Mami anto namii ja kehu minuu kovi. Minoon niiiiii hiano nenu-Alma. Jännä ku Mami sanos mul et ”Nuusku” ja viisas kädel sin purkeil, ni minu piti näyttää misä se Tanja luuras niis purkeis. Tai siis ei se Tanja ollu siäl purkis, vaa häne haju. Mä osasin mennä ain oikial purkil, vaik se Nuusku-haju oliki välil jonku muun haju, ni mää osasin näyttää sen silti. Tanja kehus minuu, et minoon terve-päinen ja jaksan keksittyä hyvi. Ja et minoon ”erittäin ystävällinen ja avoin luonne, ei varautuneisuutta vieraita kohtaan”, mut mä tiäsinki jo, ku kaik jotka o Mami ja Isin kamui, ni ova myäs minu kamui! Tanja kirjotti myäs et: ”Alma seuraa hyvin Monaa ja ohjeita, myös Monan ilmaisuja ilman ääntä” No niin niin, ku Mami puhuu minul ain semmotti nätiste ja välil se vaa kattoo minuu ni mää tiärän mitä minu kuuluu tehä, minoon nii näppärä kato! Me saatii silt Tanjalt tosi hyvii neuvoi, et Mamiki sit osaa olla minu kans, ku mää nuuskutan.

Me ollaa ny reenattu semmose Kertun kans. Kerttu o semmone labbis-tyttö ja hää o 8 kuukaut. Kertun omistaja Tiia o Mamin kamu, ja Tiia auttaa Mamia lukemaa minuu. Viimeks meil ol semmost vesi-jälkee. Se Tiia ol pessy kätes ja sit sitä vettä oli jännästi roiskunu semmosel pihal, ni minu piti ettiä se Tiia. Ja mä löysi hänet: hää istus puskas! Ai kamala ku Mami kehus minuu ja Tiiaki kehus minuu kovi ja mä sain namei. Sit mä hain sen Tiiä miähen, ku hääki hävis yks kaks. Mää löysi ekaks häne käsi-vettä kans ja sit oli semmoses mutkas häne sukka. Minul tul hätä, ku häne varppat jäätyvät, ni me mentti Mamin kans kovi hakema hänt ja hää istus roskiksen pääl kenkät jalas ja TAAS mä sain kehui ja namei! Kyl minuu vähä ihmetytti ku he semmotti hävisivä, mut onneks mää löysi heitin ku oli nii kylmäki...

Olen mää nähny minu kavereitaki, siis minu Minttuu ja Leoo. Minttu oli meil yäkyläski ja meil oli tosi kivaa! Minttu oli minu kans ulkon ja me leikittii siäl yhes. Mami kattos terassilt ja nauro meit. Siit mä en tykänny ku se miäs tuli liia liki Minttua ja mä sanosin kovan sanan ni se miäs lähti. Mami sanos et se oli joku lenkkeilijä, joka käveli tiäl ja meiti piha o aidattu, mut minoon iha sata-varma et hää käveli liia liki Minttua. Seo minu Minttu se.

Mut nyt minu o taas sanottava heipat, ku lähetää Mamin kans metsään. Mä ole iha varma, et siäl o taas paljo niit pupun palluroita ni mä saan niit syädä, mut Mamil ei saa kertoo et mä syän niit, et ollaa iha hiljaa siit jookosta?

Pitäkää hualta ittestänne ja teitin perheist <3

TeRkUiN, Alma