Helsingin Poliisien Yhdistyksen perustaminen 1923

Vaikka yhdistystoiminta maassamme jo ennen maamme itsenäistymistä oli melko laajalle levinnyttä ja merkitys eräillä aatteellisilla ja ammatillisilla aloilla oli kasvanut melko huomattavaksi, ei se silloisten valtiollisten olojen vuoksi kyennyt saamaan jalansijaa kaikkien ammattikuntien keskuudessa. Poliisiammattikunta oli yksi niistä, joilla ei liene ollut mitään mahdollisuutta tässä suhteessa. Venäläinen isäntävalta, joka omassa maassaan ei sietänyt yleensä minkäänlaista yhteistoimintaa, ei myös pitänyt sitä suotavana sen hallinnassa olevissa rajamaissakaan. Tämän vuoksi meillä varsinkin poliisikunta oli toimensa vuoksi siinä asemassa, ettei sille tällaista oikeutta olisi myönnetty, vaikka haluakin olisi ollut. Näin ollen on luonnollista, että poliisikunnan oikeudet tässä suhteessa astuivat voimaan samalla kun Suomen valtiollinen vapaus koitti. Miksi varsinainen yhdistystoiminta pääsi alkuun vasta viisi vuotta valtiollisen itsenäistymisen jälkeen, lienee johtunut siitä, että poliisikunta oli niin tottunut siihen, ettei sillä yhdistymisoikeutta olekaan.

Vasta vuonna 1922 tapahtunut palkkausolojen epätyydyttävä järjestely pani poliisimieskunnan tosimielessä harkitsemaan yhteistoiminnan tarvetta. Tampereen poliisit pitivät kokouksen helmikuussa 1923 ja lähettivät kirjeen eri paikkakuntien poliiseille, jossa pyysivät lausumaan mielipiteen Suomen Poliisien Liiton perustamisesta. Tässä tarkoituksessa kokoontui helsinkiläinen poliisimiehistö 22.2.1923 Helsingin poliisimaneesiin kokoukseen, jossa todettiin, ettei poliisikunta kykene valvomaan taloudellisia eikä muitakaan etujaan ilman