Äänestämällä yrittäjää äänestät elinvoiman puolesta
Sivu 20
Monipuolisia siivousalan palveluja jo 30 vuotta
kujansuupalvelut.fi
Terveellistä, lajityypillistä ja luonnollista ruokintaa
Terveellistä, lajityypillistä ja luonnollista ruokintaa
hevosille 50 vuoden ajan
hevosille 50 vuoden ajan
marstall.fi
marstall.fi
PALVELUITAMME
• Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla
• Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto
• Päällysteporaukset
• Tie- ja katuverkon inventoinnit
• Yksityisteiden perusparannusten suunnitteluun kantavuusmittaukset ja kuivatusinventoinnit
• Siltojen kuntoarviot yksityisteille, metsäteille ja kuntien kaavateille
• Törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset
• Uusien päällysteiden kitkanmittaus
Puhdasta, kotimaista koiranruokaa porilaiselta tilalta 20 vuoden ajan
Puhdasta, kotimaista koiranruokaa porilaiselta
tilalta 20 vuoden ajan
neukauppa.fi
neukauppa.fi
Hevosten ja koirien ruoat kätevästi yhdestä paikasta, suoraan porilaiselta tilalta.
Uuden ja uudistumisen aikaa
KEVÄT ON uudistumisen aikaa – valon määrä kasvaa pitkän pimeän jakson jälkeen. Myös omalla yrittäjäurallani on alkanut uusi vaihe, kun teimme sukupolvenvaihdoksen. Porin Nuohouspalvelu siirtyi esikoispoikamme haltuun. Uusi elämäntilanne vaatii sopeutumista, mutta onneksi on aktiivista järjestötoimintaa sekä yrittäjäystäviä.
Porin Yrittäjien uusi hallitus aloitti tammikuussa yhteisellä suunnitteluillalla, jossa vieraina olivat Satakunnan Yrittäjien viestintäpäällikkö Noora Aaltonen ja Porin kaupungin strategia- ja hyvinvointijohtaja Tomi Lähteenmäki Molemmat evästivät suunnittelua sekä kertoivat, kuinka voivat olla avuksi toiminnassamme.
Suunnitelman mukaisesti rakennamme vuoden 2025 toimintaa, jossa hyödynnämme teiltä tulleita ehdotuksia ja näkemyksiä. Näitä saimme jäsenkyselystä, johon vastattiin aktiivisesti. Kiitos kaikille vastaajille – palautteenne on merkityksellinen ja se huomioidaan toiminnassamme.
Pori sai heti vuoden alkuun hienon investointipäätöksen. Tämä luo myös meille yrittäjille kasvumahdollisuuksia työn ja työllistämisen suhteen. Se vahvistaa Porin vetovoimaa maakunnan veturina ja varmasti lisää kiinnostusta myös muiden toimijoiden keskuudessa tulla Poriin.
Kevään keskeinen mielenkiinnon kohde on huhtikuun kunta- ja aluevaalit,
joissa Porin Yrittäjien jäseniä on myös useita ehdolla. Vaalien tiimoilta järjestämme Porin Raatihuoneella vaalipaneelin keskiviikkona 19.3.2025 klo 18. Tilaisuudessa yrittäjäehdokkaamme ovat lauteilla, ja paneelin juontaa Satakunnan Viikon päätoimittaja Kim Huovinlahti. Tervetuloa sankoin joukoin tilaisuuteen kuuntelemaan paneelia ja nauttimaan kahvitarjoilusta, jonka Porin Yrittäjät kustantavat.
Vaikka poikani jatkaakin yrityksen liiketoimintaa, en ole ihan kokonaan jättäytynyt sivuun. Seuraan tällä hetkellä hyvillä mielin Porin Nuohouspalvelussa vallitsevaa positiivista uuden ajan ja yrittäjän intoa.
Toivotan hänelle menestystä!
Tervetuloa runsain joukoin mukaan
Porin Yrittäjien toimintaan!
Mika Tuovinen
Porin Yrittäjät puheenjohtaja
Humandigi Oy:n yrittäjät Juha Särkinen ja Ville Strandman tietävät tekoälyn olevan monella yrittäjällä vielä käyttöönottovaiheessa. – Tässä tulee olemaan seuraava kilpailuetu. Ne yritykset, jotka ottavat tekoälyn käyttöön, tulevat päihittämään ne yritykset, jotka eivät tekoälyyn tartu. Nyt kannattaa olla etunojassa, miehet muistuttavat.
Porin Yrittäjien jäsentiedotuslehti 41. vuosikerta
1/ 2025
Päätoimittaja
Mika Tuovinen puh. 0400 535 333 mika.tuovinen@mikatuovinen.fi
Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan.
Kannessa
Kari Hannus
Kuva
Hannu Ikonen
Seuraava lehti ilmestyy 24.4.2025
Postiosoite
Porin Yrittäjät ry, PL 45, 28101 Pori
Käyntiosoite
Isolinnankatu 24, Herttuantori, 4. krs.
Sosiaalisessa mediassa
PorinYrittajat @porinyrittajat
Lue tuoreimmat yrittäjäuutiset ja tiedot tapahtumista: porinyrittajat.fi
Tekoäly tuo uutta potkua
porilaisille yrityksille
Tekoäly ei ole enää vain suurten teknologiayhtiöiden yksinoikeus. Porilaisissa
yrityksissä ja yhteisöissä sen käyttö on kasvussa, ja Humandigi Oy:n yrittäjät
Juha Särkinen ja Ville Strandman uskovat, että olemme vasta alussa.
Elina Wallin | Kuva Altti Papinsaari
– TEKOÄLY VOI KUULOSTAA pelottavalta tai vaikealta, mutta sen tarkoitus on helpottaa arkea ja tuoda tehokkuutta. Se on työkalu, joka voi tehdä monimutkaisista asioista yksinkertaisempia, Särkinen selventää.
Juha Särkinen aloitti päätoimisena yrittäjänä Humandigillä noin viisi vuotta sitten. Viime vuoden alusta Ville Strandman tuli mukaan työyhteisöön ja jo syksyllä hänestä tuli yrityksen osakas.
– Viime vuoden aikana tapahtui tekoälyrintamalla erityisen paljon ja samalla meillä kirkastui se, mitä juuri nyt yrityksissä ja kuntasektorillakin tarvitaan, Särkinen kertoo.
Viides.ai helpottaa käyttöönottoa
– Lanseerasimme viime vuoden aikana Viides.ai -palvelun, jonka ydinajatuksena on, että me autamme yritystä löytämään sellaiset yrityksen omat toiminnot, joissa tekoälystä olisi apua, Särkinen avaa.
– Tekoälyn kanssa ollaan vielä todella alussa, ehkä murto-osa on vasta nähty. Totuus on se, että ne yritykset ja yhteisöt, jotka ottavat uuden tekniikan haltuun, tulevat tulevaisuudessa olemaan etumatkalla niihin nähden, jotka eivät olet sitä tehneet, Strandman jatkaa.
– Toiset ovat kiinnostuneita, mutta eivät ehkä oikein vielä hahmota, miten tekoälystä voisi hyötyä. Toiset ovat valmiiksi sitä mieltä, että heillä ei ole toimia, joissa tekoälyllä voisi tehostaa toimintaa. Väitämme, että kaikkialla on mahdollista tehostaa tekoälyn avulla ja tässä on Viides.ai:n ydin. Viides.ai on palvelu, jossa Särkinen ja Strandman
tulevat maksutta yritykseen etsimään kohteita, joissa tekoälystä voisi olla hyötyä. Tästä esimerkkinä vierailu eräässä kaupallisen alan yrityksessä: – Yrittäjä oli itse sitä mieltä, että heillä ei ole mitään sellaista, missä tekoälystä olisi apua, mehän myymme maitoa ja lihaa.
– Kun kävimme toimintaa läpi, kävi ilmi, että asiakaspalautteita tulee aivan valtavasti ja niitä käydään manuaalisesti läpi. Tällaisessa tilanteessa tekoälyn avulla pystytään plokkaamaan palautteita eri pinoihin, kuten sellaiset, joihin vastataan ja vastataanko soittamalla vai vaikkapa sähköpostilla.
Palvelu ei maksa mitään siihen asti, kunnes suunnitelmia aletaan panna käytäntöön. Tämä madaltaa huomattavasti kynnystä tekoälyn käyttöönottoon. Tekoälyn ei tarvitse korvata ihmisiä, vaan sen tehtävä on tukea ja täydentää.
Koulutusta erilaisiin tarpeisiin
Moni yrittäjä miettii, onko tekoäly liian kallis tai vaikea ottaa käyttöön. Särkinen ja Strandman kuitenkin vakuuttavat, että ratkaisuja löytyy kaiken kokoisille toimijoille.
– Meidän tehtävämme on auttaa yrityksiä löytämään juuri heidän tarpeisiinsa sopivia ratkaisuja.
Tekoäly ei ole vain tulevaisuutta, vaan sitä on jo nyt, Strandman kiteyttää.
Ja juuri siksi Humandigissä on lähdetty voimakkaasti liikkeelle tekoälykoulutuksiin.
– Parhaillaan kaikenkokoiset yritykset ja kunnat tarvitsevat tekoälykoulutuksia erilaisiin toiminnan vaiheisiin. Sitä teemme tällä hetkellä eniten.
Särkinen ja Strandman rohkaisevat kaikkia porilaisia yrityksiä ja yhteisöjä tutustumaan tekoälyn mahdollisuuksiin.
– Kyse ei ole teknologiasta itsestään, vaan siitä, miten se voi auttaa meitä toimimaan fiksummin ja paremmin. On turhaa sanoa, että en aio ottaa tekoälyä käyttöön, sillä me käytämme sitä jo, vaikka emme ajattelisikaan.
– Esimerkiksi voisi sanoa vaikkapa joissain ilmoittautumislomakkeiden lopussa oleva ihmistunnistus, jossa robotti pyytää tunnistamaan kuvat, joissa on liikennevaloja tai suojateitä. Tässä samalla tulemme opettaneeksi tekoälylle millaisia suojateitä ja liikennevaloja on, Strandman kuvailee.
Tutuimpia tekoälytyökaluja on amerikkalainen ChatGPT, jonka maksuton ohjelmisto on kenties tunnetuin.
– Viimeisen vuoden aikana juhlissa on hauskuutettu tekoälyn kirjoittamilla puheilla tai vitseillä. Tällaisista leikinomaisista käyttökokemuksista kasvaa kuitenkin rohkeus käyttää työkaluja muuhunkin. Humandigin koulutuksissa tutustutaan muihinkin työkaluihin, kuten Gamma.app, jolla saa luotua vaikkapa nettisivuja ja esityksiä sekä Freepik, jolla luodaan kuvia tai videoita tekoälyn avulla. Tekoäly on käytännön työkalu, joka voi muuttaa yritysten arkea. Porilaisyritykset ovat hyvällä matkalla, ja jos se on Humandigin yrittäjistä kiinni, tämä matka vasta alkaa.
Tämän artikkelin kirjoittamisessa on käytetty oman kynän lisäksi tekoälytyökalua.
Teksti
Monen työn naisesta
kauneudenhoidon ammattilaiseksi
Tiia Maja-Salminen viettää parhaillaan yrityksensä, Hoitola Etelätuulen, kaksikymppisiä. Se on pitkä taival palveluammatissa ja syystäkin siitä voi olla ylpeä. Tie ei ole ollut aina helppo, varsinkaan alussa, kun omat lapset olivat pieniä.
– SIIHEN AIKAAN SAI oppisopimuksella opiskeltua kosmetologiksi vain Turun Beauty Instituutissa. Minä pakkasin kamppeeni samalla, kun meidän pojat oli kaikki alle kouluikäisiä, Maja-Salminen hymähtää.
– Olin työskennellyt anopin apuna näissä samoissa tiloissa hänen hoitolassaan. Niinä aikoina ymmärsin, että tämä on minun alaani, vaikka olinkin silloiselta ammatilta suurtalouskokki. Olin tehnyt tilapäisiä ahtaajan töitä päivisin ja öisin jaoin sanomalehteä. Oli se melkoista.
Valmistuminen lähihoitajaksi pelasti korona-ajan
Hoitola Etelätuulen tilat sijaitsevat Eteläpuistossa. Haastattelunkin aikana ovi käy, vaikka hoidoista on tunnin paussi.
– Välillä odotellaan pakettilähetystä, kuten nyt. Kaikki työ ei rajoitu hoitoihin, Maja-Salminen sanoo.
Hoitolan palveluvalikoima on ollut alusta asti laaja. Ensimmäiset kymmenen vuotta Maja-Salminen teki lujasti töitä, kasvatti lapsiaan ja toimi lätkämutsina. Kun lapset kasvoivat isommiksi, hän tarttui jälleen opinahjon ovenripaan. Oli vuorossa lähihoitajan opinnot ja jalkojen hoidon osaamisala.
– Se osoittautuikin todelliseksi onnenkantamoiseksi, sillä valmistuin vuonna 2019. Niin kauaa siitä ei vielä ole, etteikö muistettaisi, mitä tapahtui heti seuraavan vuoden helmikuussa. Lähihoitajan tutkinto käytännössä pelasti minut koronan täydelliseltä kurimukselta, sillä hoitolan ollessa suljettuna saatoin tehdä hoiva-alan töitä.
– Jalkojenhoitajan paperit ovat tuoneet myös pal-
jon diabetesasiakkaita, joille jalkojenhoito on aivan todella tärkeää, Maja-Salminen muistuttaa.
Ja jälleen koulupenkillä
Alkujaan kosmetologiopintoihin kuului myös hieronta, mutta Maja-Salminen opiskeli myöhemmin itsensä myös hierojaksi.
– Koin, että minulta puuttui ammattitaito ymmärtää lihaksistosta ja siitä, mitä hieroessa oikeasti kuuluu tehdä.
Opiskelu onkin kuulunut ahkeran puurtajan elämään käytännössä aina. Parhaillaan hän viimeistelee merkonomin tutkintoa.
– Halusin oppia ymmärtämään lisää tästä kaikesta muusta, mikä yrittämiseen liittyy. Onhan tässä nyt taas saanut tehdä yhtä sun toista, hän nauraa ja vannoo tämän olevan viimeinen tutkinto.
Jäämme seuraamaan tilannetta, sillä vannomatta paras.
Kosmetologille entistä nuorempina
Etelätuulessa käy kaikenikäisiä asiakkaita, myös miehiä.
– Miehiä on viime vuosina käynyt enemmän ja heille tehdään laajalla skaalalla samoja hoitoja kuin naisillekin.
Koska yrittäjyysvuosia on paljon, alkaa MajaSalminen saada hoitolaansa asiakkaidensa lapsia ja hyvässä lykyssä jo kolmannessa polvessa.
– Sen olen huomannut, että hormonitoiminta käynnistyy nuorilla aiemmin kuin ennen ja yhä useammalla nuorella on paljon epäpuhtauksia.
Kuitenkin samaan aikaan erilaiset ihonhoitorutiinit lisääntyvät yhä nuoremmilla.
– Ihoaan voi ja kuuluukin hoitaa murrosikäisestä lähtien, mutta millä hoitaa, siinä kannustan olemaan tarkka.
– Tiedän monia tapauksia, kun käytetään nuorella iholla aivan liian voimakkaita anti-ageing-tuotteita. Jos ei oikein tiedä mitä iholleen laittaa, kannattaa kysyä ammattilaiselta neuvoa. Siinä säästää ihonsa lisäksi myös rahaa.
Etelätuulen tyypillisin asiakas on työssäkäyvä nainen. Miehiä käy eniten karvanpoistoissa, kasvohoidoissa ja jalkahoidoissa.
Vuoropuhelua oppilaitoksiin
Tiia Maja-Salminen on iloisen määrätietoinen yrittäjä. Kun puhumme harjoittelijoista, vuokratuolilaisista tai muusta apuvoimasta, Maja-Salmisen ilme muuttuu pohtivaiseksi.
– Tällä hetkellä on erikoinen tilanne, kun iso vastuu alan opiskelijoiden työssäoppimisesta on työpaikkaohjaajalla. Se on tavallaan ymmärrettävää, mutta tällaisia yksinyrittäjien hoitoloita on vaikka kuinka paljon. Miten pystymme keskittymään harjoittelijan ohjaamiseen, kun samalla puretaan täysiä varauskirjoja? Se on oravanpyörä, mikä ei tuota hyvää tulosta. Enkä haluaisi, että omat harjoittelijani olisivat kahvinkeittäjiä tai lattianlakaisijoita. Kyllä harjoittelussa pitää saada tehdä sitä, mitä ollaan opiskelemassa.
Yrittäjän päivät ovat täysinäisiä ja se tarkoittaa myös, että tällaisenaan tulevaisuus näyttää hyvältä. Kun päivät ovat täysiä, miten Maja-Salminen lataa omia akkujaan?
– Nooo, meillä on koiria ja minulla kutimet, hän nauraa heleästi.
Teksti Elina Wallin | Kuva Anssi Valkama
– Näissä tiloissa olen ollut koko tämän kahden vuosikymmenen ajan. On liikuttavaa saada uusia asiakkaita seuraavasta sukupolvesta, yrittäjä Tiia Maja-Salminen sanoo hoitolassaan Porin Eteläpuistossa.
Kaupungin keskustassa
Tutustu pml.fi tai sovi esittely JUHLAPAIKAKSI PORIN MIES-LAULUN TALO
Tarjoamme ammattitaidolla • kylpyhuoneet ja saunat • lattiatyöt • pinnoitustyöt • keittiöt ja muut kalusteet myös julkisivujen ja kattojen pinnoitukset
MIKA LEHTONEN
puh. 040 512 0134
mikahjlehtonen@gmail.com
Tyvenentie 2 B 1, Pori
www.leworks.fi
ILMASTOINTI SALMINEN OY
www.ilmastointisalminen.fi
Koneistus- ja metallirakennetyöt
teräksisen kovalla osaamisella
TERÄSMIES OJALA OY
puh. 040 724 1141 www.teräsmies.com
SporttiVekarat
Yksityinen ryhmis Porissa Tervetuloa tutustumaan!
Lyhteentie 9, Pori
p. 040 482 4182
Puh. 050 3586533, 050 3663843 www.evesaneeraus.fi
Länsi-Suomen
Teollisuuden koneasennukset, laiteasennukset ja huoltotyöt ammattitaidolla
Teollisuuspalvelu Oy www.lstoy.fi
RANTOJEN RUOPPAUKSET JA VESISTÖKULJETUKSET AMMATTITAIDOLLA
0400 591023 / Hannu 0500 223400 / Seppo h.tervamaki@gmail.com lr.saaristopalvelu.fi
Lounaskahvila, sauna- ja kokoustilat Pohjoispuisto 4 sisäpiha, Pori Puh.
VASTAANOTTO, MYÖS HAKU
RUUKINTIE 95, ULVILA
Kuljetukset
Maansiirto “Nipsutusta” energiakäyttöön
Tienvarsien tai pellonreunojen raivaamista koneellisesti
Laillistetulta asiantuntijalta järjestelmät tulipalon, savun ja vesivuotojen hallintaan. Myös henkilötur vallisuuteen sekä omaisuuden suojaamiseen useita erilaisia ratkaisuja.
Laillistetulta asiantuntijalta järjestelmät tulipalon, savun ja vesivuotojen hallintaan. Myös henkilöturvallisuuteen sekä omaisuuden suojaamiseen useita erilaisia ratkaisuja. Kaikkiin kohteisiin: uusiin ja vanhoihin, pieniin ja suuriin. Kotiin, työpaikoille ja laitoksiin, myös automaattiset järjestelmät (palo- ja rikosilmoitin) hätäkeskusyhteydellä.
Kaikkiin kohteisiin: uusiin ja vanhoihin, pieniin ja suuriin. Kotiin, työpaikoille ja laitoksiin, myös automaattiset järjestelmät (palo- ja rikosilmoitin) hätäkeskusyhteydellä.
– Tämä on asia, mikä tulisi hoitaa kuntoon nyt, pohtii Mikko Kivinen Scene Group Oy:n
Digiturva365 -palvelusta. Pienemmät yritykset ovat investoineet kyberturvallisuuteen huomattavasti suuria yrityksiä vähemmän, jos ollenkaan. Tämä altistaa heidät jopa olemassaoloa uhkaaville riskeille kyberhyökkäysten kohteena.
LAPSI SOITTAA hätääntyneenä vieraasta numerosta äidin puhelimeen ja pyytää rahaa. Tällaisia juttuja on viime aikoina näkynyt lehtien sivuilla. Käy ilmi, että rahaa on huijattu tekoälyn avulla, eikä lapsella ole missään vaiheessa ollut todellista hätää. Lapsen ääni on kaapattu somealustoilta tai YouTube -videoista ja tekoälyn avulla tehty puhelu vanhemmalle.
– Tämä on klassinen esimerkki. Mitäpä jos verkkorikollinen hyödyntäisi yrityksen toimitusjohtajan ääntä, joka soittaa työntekijälle ja pyytää lähettämään kirjautumistiedot yrityksen nettisivuille tai muuhun palveluun, Mikko Kivinen jatkaa skenaariota.
– Vaikka yrityksessä olisi sovittu, että mitään tunnuksia ei lähetetä puhelimella pyydettäessä, muistuuko se mieleen kiireessä ja silloin, kun on auktoriteettiasetelma ja puhelimessa tuttu ääni? Ehkä, tai sitten ei. Perheissä ja yrityksissä kannattaa sopia yhteinen tunnussana tai muu keino, jolla voidaan varmistua toisen henkilöllisyydestä puhelimessa
Verkkorikollinen ei katso yrityksen kokoa Verkkorikollisia kiinnostaa kaiken kokoiset yritykset. – Rahaa tai kirjautumistietoja metsästävät verkkorikolliset ovat kiinnostuneita kaikista yrityksistä. Pienet yritykset ovat resurssiensa vuoksi usein heikommin suojattuja eli helppoja ja houkuttelevia kohteita huijauspuheluihin ja erilaisiin tietojenkalasteluviesteihin, joissa pyydetään kirjautumaan jonnekin. Isoihin yrityksiin kohdistettuja hyökkäyksiä voidaan valmistella pitkään ja taustalla ovat ammattimaiset rikollisryhmät tai valtiolliset toimijat,
Teksti Elina Wallin | Kuva Altti Papinsaari
Kivinen aloittaa.
Usein näitä pystyy estämään aivan arkisesti tarkistamalla lähettäjän sähköpostiosoitteen, linkin kohdeosoitteen ja arvioimalla viestin oikeinkirjoitusasua ennen klikkauksia.
– Verkkorikolliset ovat voineet päästä kunnan tai yhteistyökumppanin sähköpostiin sisään tai sellaisena esiintyen lähettävät uskottavasta sähköpostiosoitteesta viestin, joka sisältää linkin tutulta näyttävään verkkopalveluun, johon pyydetään kirjautumaan esimerkiksi omilla Microsoft-tunnuksilla tai verkkopankkitunnuksilla. Kun yritys ja kunta on yhteistyössä jatkuvasti, ei vastaanottaja osaa epäillä mitään. Tutulta lähettäjältä voi tulla linkki vaikkapa salatun sähköpostiviestin avaamiseen. Tämä on jokapäiväistä.
– Kun syöttää salatun viestin avaamiseksi pyydetyt Microsoft-tilin kirjautumistiedot, vuotavat ne huijaustapauksessa saman tien rikollisille. – Tästä voi seurata se, että rikolliset pääsevät käsiksi yrityksen sähköpostiin ja pilvipalveluihin sekä tallennettuihin tiedostoihin. Kaksi- tai monivaiheinen tunnistautuminen on tärkeää ottaa käyttöön suojaamaan tiliä. Kyberhyökkäyksen kautta voi päätyä myös kiristyshyökkäyksen kohteeksi, jolloin haittaohjelman avulla yrityksen tietokoneen tiedot varastetaan ja pääsy tiedostoihin estetään salauksella. Yritykseltä vaaditaan tämän jälkeen lunnaita pääsyn palauttamiseksi. Jos ei maksa, tiedot voidaan vuotaa verkossa kenen tahansa saataville.
Kivinen muistuttaa, että lunnasrahavaatimusten lisäksi uhriksi joutuminen tarkoittaa paljon ylimääräistä työtä, kustannuksia ja selvittelyä saada laitteet
Suojaa yrityksesi tietoturvahyökkäyksiltä
n Tee ohjelmistopäivitykset viipymättä
n Älä käytä samoja salasanoja eri palveluissa
n Käytä 2- tai monivaiheista tunnistautumista
n Tarkista, että kiintolevyn salaus on käytössä sekä puhelimessa että tietokoneessa
n Varmista riittävä tilannekuva: yrityksen suojattavat kohteet tulee tunnistaa
n Laadi tietoturva- ja varautumissuunnitelma
n Käytä kattavaa tietoturvaohjelmistoa ja huolenpitopalvelua tietoturvan ylläpitämiseen
n Pyydä apua tietoturvan suunnitteluun ja ylläpitoon ammattilaiselta ennen kuin mitään on sattunut
n Huolehdi henkilökunnan osaamisesta tietoturva-asioissa koulutuksen avulla
Mikko Kivinen kuvailee
Scene Groupin
Digiturva365 -palvelua täysosumaksi kaiken kokoisille yrityksille.
takaisin käyttöön. Silti ei ole mitään takuita, että tietoja saadaan palautettua, vaikka lunnaat maksettaisiin tai ettei tiedot vuotaisi ulkopuolisille. Lunnaita ei kannata maksaa, sillä samalla tukee rikollista toimintaa.
– Tietojenkalasteluviestit ja kiristyshyökkäykset ovat ehkä yleisimmät verkkorikollisten käyttämät keinot.
Laajalti käytössä olevat järjestelmät usein kohteena
– Monessa yrityksessä, yhteisössä tai julkisella sektorilla on käytössä muun muassa Microsoft 365 -ohjelmistot ja pilvipalvelut. Microsoftin Windows -käyttöjärjestelmän ohella niihin käyttäjineen kohdistuu huomattava määrä hyökkäyksiä. Applen, Googlen ja muiden palveluiden ja järjestelmien käyttäjien pitää yhtä lailla huolehtia tietoturvastaan. Ongelmalliseksi juuri pienissä yrityksissä Kivinen tunnistaa laitteiden hallinnoinnin.
– Mitä isompi yritys, sen varmimmin on tietohallinto organisoitu. Pienissä yrityksissä työntekijä saattaa käyttää työssään omaa, henkilökohtaista
tietokonetta tai puhelinta. Tämä on yritykselle tietoturvariski, kun ei tiedetä, miten laite on suojattu, onko tietoturvapäivitykset asennettu, millaisia yrityksen tietoja linkitetty, kenellä on pääsy ja mitä laitteelle tapahtuu sen vanhentuessa, poistettaessa käytöstä tai jos se varastetaan. Monessa perheessä puhelin voi periytyä vaikka lapsen käyttöön.
– Silloinkin tulisi huolehtia sen täydellisestä tyhjentämisestä ennen seuraavaa käyttäjää.
– Monilta yrityksiltä puuttuu tietoturvaohjelmistot sekä kokonaiskuva yrityksen tietoturvan tilasta ja siitä, mitä kohteita pitää suojata.
Kun yrityksessä on käytössä sähköinen kalenteri, sähköpostit, pilvipalvelut ja asiakasrekisterit, niistä tulee pitää huolta.
– Mitä tapahtuu, kun kaikki yrityksen tiedot pyyhkiytyvät pois? Pienellä rahalla saa hyvän suojauksen. Samalla voi miettiä, kuinka kalliiksi tulee sitten, kun mikään ei toimi.
Tietoturvasta huolehtiminen on yrityksen johdon vastuulla
Mikko Kivinen on huomannut, että tekoälyn
yleistymisen myötä erilaiset huijausmuodot ovat myös ottaneet niskalenkkiä.
– Kaikki laitteet ja järjestelmät tulee suojata ja päivittää ajallaan. Digiturva365 suojaa laitteet ja pilvipalveluympäristön viruksilta, haittaohjelmilta, kiristyshyökkäyksiltä, se turvaa verkkoliikennettä ja tunnistaa hiljaisia signaaleja eli ennakoi. Hälytykset tulee valvomoomme, jossa kyberturvallisuusasiantuntija ne käsittelee.
– Tietomurron tapahtuessa, järjestelmämme osaa eristää kohdelaitteen verkosta automaattisesti, estäen hyökkääjän etenemisen yrityksen verkossa laitteelta toiselle ja pysäyttämällä hyökkääjän mahdollisuuden hallita murrettua laitetta etänä.
– Varsinkin jos yrityksen laitteilla ja palveluissa on asiakasrekistereitä tai muuta yleisen tietosuojaasetuksen (GDPR) piiriin kuuluvaa tietoa, on syytä huolehtia riittävistä suojauksista, ja tunnistaa yrityksen lakisääteiset vastuut ja velvollisuudet niiden käsittelyssä, Kivinen muistuttaa.
OP KOTI LÄNSI-SUOMI OY opkoti.lansi-suomi@op.fi Mikonkatu 4, 28100 Pori
Porin Länsituotteesta
pakkaa tulemaan priimoja puutuotteita
Puupakkaukset, puulaatikot ja lavat. Näitä valmistaa Porin Länsituote Oy. On valmistanut jo 35 vuoden ajan. Tuotteet ovat standardien mukaisia, henkilökunta joustavaa ja sitoutunutta, ja asiakaskunta vakiintunutta. Näille asioille on ollut turvallista rakentaa yrityksen toimintaa.
PORIN LÄNSITUOTE OY on sijainnut koko elinkaarensa Pormestarinluodossa, Lounatuulentiellä. Toimistossa minut ottavat vastaan nykyinen toimitusjohtaja Anne Rajamäki sekä hänen isänsä, yrityksen perustaja Kalevi Patoranta. Ja tietysti Kalevin ja koko firman toimistokoira, bordercollie Manu, joka lähtee joka arkiaamu isäntänsä kanssa töihin.
– Niin, se oli vuosi 1989, kun ensimmäistä hallia alettiin rakentaa. Eipä tällä alueella juuri muita firmoja ollut. Kaupungin aurauskalustokaan ei täällä päin kulkenut, joten lumityöt piti tehdä itse, jotta pääsi paikan päälle, Kalevi Patoranta muistelee. – Kun tuotanto alkoi, piti puutavaraa noutaa ja valmiita tuotteita kuljettaa asiakkaille. Niinpä ostin tarvittavan auton ja hommasin liikenneluvan. Eipä minua paljon yrityksen tiloissa näkynyt, kun sahasin pitkin poikin Satakuntaa ja pidemmälläkin. Tämä tapahtui silloin Kuljetus Patorannan nimissä. Tuohon aikaan alihankintana valmistetut tuotteet suuntasivat paljolti Venäjälle. Niiden piti olla tukevia ja kestäviä, sillä itänaapurissa ei kuulemma ollut lastin purkauslaitteita vaan ne vedettiin ulos junavaunuista.
VUONNA 2008 TEHTIIN laajennustöitä. Näin firma sai toimivan toimiston ja paremmat ulkotilat. Viisi vuotta myöhemmin valmistui tarvittava lisähalli. Lisäksi erilaisia investointeja ja parannustöitä on
tehty tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toissa vuonna aika oli kypsä sukupolvenvaihdokselle. Toimitusjohtajaksi nousi Anne Rajamäki, joka on ollut yrityksessä töissä jo yli 20 vuoden ajan. Isä Kalevi jatkaa edelleen kuljetustöissä, sahausten parissa sekä toimittaa talonmiehen virkaa ja toimii hallituksen puheenjohtajana.
Puutavara tulee pääosin Isojoelta, Varkaudesta ja Luvialta. Tuottajat ovat pitkäaikaisia ja tuttuja, mikä takaa, että puun laatu on ensiluokkaista. Puuta kuluu noin 6000 kuutiota vuodessa. Tuotteet eli puupakkaukset, puulaatikot ja lavat valmistetaan kahdessa tuotantohallissa. Uudemmassa hallissa käytössä ovat naulauslinjasto sekä jalaskone. Vanhassa hallissa työ on käsityönä tehtävää paineilmanaulaimilla naulaamista.
– Pääasiakkaamme ovat Kuparipuistossa. Niiden kanssa olemme tehneet yhteistyötä jo lähes 30 vuoden ajan. Teemme tuotteita teollisuuden tarpeisiin, mutta on matkalle mahtunut pari mielenkiintoista poikkeusta. Kerran valmistimme laatikon, jossa lähetettiin rukki Kanadaan, toisen kerran laatikon, jossa Ranskaan matkasivat talvirenkaat, Anne Rajamäki hymyillen muistelee.
PÄIVÄSSÄ PORIN LÄNSITUOTTEESSA
valmistuu 200–400 lavaa ja laatikkoa. Kaikki tehdään mittatilaustyönä. Yrityksen listalta löytyy noin 6000 erikokoista tuotetta. Joitakin valmistetaan jatkuvasti,
osa on ollut kertaluonteisia toimeksiantoja. Laadun takaa ISPM15-standardi. Tätä koskeva IPPC-leima on iskettävä jokaiseen tuotteeseen. Tämä varmistaa sen, että niitä voi kuljettaa turvallisesti maailmanlaajuisesti ilman, että erilaiset puutuholaiset leviäisivät niiden mukana. Viranomaiset käyvät tasaisin väliajoin tarkistamassa, että kaikki toimii standardin velvoittamalla tavalla. Toimitusjohtajana Anne huolehtii tilausten vastaanotosta ja töiden siirtämisestä tuotantopuolelle.
Yritys hyödyntää myös niin sanottua jätepuuta, josta valmistetaan haketta. Sitä käytetään tilojen lämmityksessä. Pihalla on erityinen lämmöntuotantopiste, lämpökontti, jonne hake kipataan.
PORIN LÄNSITUOTTEEN valmistamat tuotteet eivät pitkään pihamaan varastotiloissa vanhene, korkeintaan päivän tai pari. Vähintään kolme kertaa viikossa Kalevi pakkaa tavarat autoon ja ajaa ne asiakkaalle. Samalla kokenut yrittäjä tekee oman inventaarionsa. Tarkka silmä havaitsee, että tietty tuote alkaa olla loppumassa. Sitä valmistetaan varastoon, ja yleensä puhelin soi muutaman päivän sisällä. – Asiakas kertoo, että nyt tarvittaisiin pikaisesti niitä lavoja tai näitä laatikoita. Miten nopeasti onnistuu? On mukava vastata, että kaikki on jo valmiina ja lasti tulee iltapäivällä, Anne myhäilee.
Vaikka koneet ovat oiva apu tuotannossa, on työ melko fyysistä. Uutta työvoimaa ei olekaan
Teksti Jorma Vesterholm | Kuva Altti Papinsaari
helppo saada.
– Monesti töihin tulee innokas henkilö, joka vakuuttaa pystyvänsä tähän. Valitettavan usein käy kuitenkin niin, että henkilöllä ei ole riittävää käsitystä työn laadusta. Hyvälläkään perehdyttämisellä ei tällöin onnistuta, Anne pahoittelee.
Toinen ajattelemisen aihetta antava asia on kuljetus. Kalevi Patoranta jaksaa varmasti vääntää rattia vielä jonkin aikaa, mutta uutta kuljettajaa tullaan tarvitsemaan. Yhtenä vaihtoehtona on mietitty Annen siskoa Heli Patorantaa, joka työskentelee tuotantopuolella. Tämä toisi kuitenkin sinne loven, jota ei ole helppo täyttää.
ASIAT OVAT kaiken kaikkiaan hyvällä mallilla, eikä firma haikaile välttämättä uusien asiakkaiden perään. Yrityksessä ollaan kuitenkin korvat höröllään, mikäli sen palveluksille olisi lisäkäyttöä. Tällä hetkellä toiminta-alue on lähinnä Satakunta. Tilat ovat riittävät ja mallikkaasti toimivat.
Viime vuoden liikevaihto oli 1,3 miljoonaa euroa. Luotto tulevaisuuteen on hyvä, sillä alueen asiakkaat näyttävät investoivan omiin yrityksiinsä, joten Porin Länsituote pysyy luotettavana yhteistyökumppanina myös tulevaisuudessa.
Yrityksen valtteina ovat standardin mukaiset tuotteet, nopea volyymituotanto sekä joustava ja osaava henkilökunta. Yrityksen halleissa ahkeroi tällä
Tytär ja isä eli Porin Länsituote Oy:n nykyinen toimitusjohtaja
Anne Rajamäki ja yrityksen perustaja, edelleen aktiivisesti töitä tekevä hallituksen puheenjohtaja Kalevi Patoranta.
hetkellä viisi työntekijää, ja sekä Anne että Kalevi ovat aktiivisesti mukana tuotantoprosessissa. – Olemme isän kanssa onnistuneet viime vuosina pitämään jopa parin viikon kesäloman. Toki silloinkin voi tulla vaativa tilaus, mutta osaavan henkilökunnan avulla kaikki kyllä hoituu saumattomasti. Loma sujuu minulta niin kuin isältäkin mökkeilyn merkeissä. Itse pyrin myös harrastamaan monipuolista liikuntaa vapaa-ajalla, Anne Rajamäki kertoo. Lähtiessäni bordercollie Manu seisoo toimiston eteisessä tennispallo suussaan. Valitettavasti minulla ei ole nyt aikaa leikkiä, sillä on lähdettävä siirtämään yrityksestä saamiani faktoja ja tunnelmia lehdessä luettavaan muotoon.
Teräfysio
huoltaa ja hoitaa
Monipuolisuus on yksi hyvä tapa hoitaa yritystoimintaa. Tätä keinoa hyödyntää Jari Hattunen yhden miehen yrityksessään nimeltä Teräfysio. Erilaisten luistimien terät hiotaan teräkuntoon, ja toimipiste sijaitsee täydellisessä paikassa eli Astora Areenassa Porin Isomäessä.
Teksti Jorma Vesterholm | Kuva Altti Papinsaari
JARI HATTUNEN KUVAA itseään ”kylmään veteen heittäytyjäksi”. Ratkaisut ovat rohkeita, eikä uusia asioita ja elämän muuttumista pelätä ollenkaan. Vielä viitisen vuotta sitten Jari asui perheineen Helsingissä. Lähes koko työura oli kulunut IT-alalla, jonka hohto alkoi pikku hiljaa hiipua. Näihin aikoihin Jarin 15-vuotias poika Henri lähti pelaamaan jääkiekkoa Poriin. Hän tarvitsi isänsä apua luistinten teroituksessa. Tämähän jääkiekkojoukkueen huoltajana toimivalta Jarilta onnistui, mutta se vaati toistuvia, pitkiä ajomatkoja Poriin ja takaisin. Oli aika tehdä ratkaisu. Muutto Poriin tapahtui, mutta Jarin tytär jäi Helsinkiin jatkamaan elämäänsä työn merkeissä. Samalla Jari aloitti hierojan opinnot. Yllätyksekseen hän huomasi, että Isomäen alueella ei ollut ollenkaan tarjolla luistinten huoltoon keskittynyttä yritystä. Mutta kesällä 2022 sellainen tuli, kun mies perusti Teräfysion.
KONEET JA MUUT VERMEET olivat valmiina, ja sopiva yritystila löytyi jääurheilun keskipisteestä, Astora Areenasta.
– Aivan ihanteellinen paikka. Jäähallit ja tekojäärata kävelymatkan etäisyydellä, Jari Hattunen hehkuttaa.
– Asiakaskuntaa riittää laidasta laitaan. Ammattiurheilijoiden, taitoluistelijoiden ja harrasteluistelijoiden luistimia, ne teroitetaan ja huolletaan priimakuntoon. Jotta luistelu onnistuu ja tuntuu hyvältä, pitää terien olla parhaassa mahdollisessa tikissä. Eihän esimerkiksi kanssakilpailijalle kannata antaa etua sillä, että terät eivät ole kunnossa.
Asiakaskunta on kasvanut tasaiseksi virraksi, ja Jari muistuttaa, että hänen palveluitaan voivat käyttää aivan kaikki. Vanha kunnon puskaradio on toiminut, ja kuten Jari sanoo, teot puhuvat puolestaan. Mies ei
ole yritystään isommin mainostanut, mutta nyt hän on Facebookissa korostanut, että Teräsfysio hoitaa myös kevytterät ja taitoluistinten terät oivaan vireeseen.
TERÄFYSION MONIPUOLISUUS näkyy nykyään siinä, että Jari Hattunen tekee Astora Areenassa paljon muutakin kuin teroitushommia. Jari voitti tarjouskilpailun, ja nyt hän huolehtii hallin kiinteistönhuollosta niin sisä- kuin ulkotilojenkin osalta. Lisäksi hän jäädyttää kaukalon jään. Tämä tarkoittaa sitä, että päivät ovat pitkiä, eikä vapaapäiviä juurikaan ehdi pitämään. Palvelusta ei kuitenkaan tingitä. – En välttämättä ole tavoitettavissa työpisteessä, mutta luistimet voi jättää hallille ja viestitä, milloin niiden tulisi olla valmiina ja haettavissa. Olen hallilla paljon myös ilta-aikaan eli luistimet tänne vaan ja nouto seuraavana päivänä. Paljon minuun ollaan yhteydessä näissä asioissa myös puhelimen ja netin välityksellä. Aika on rajallista, joten hierojan palveluita hän ei tällä hetkellä pysty tarjoamaan paitsi oman joukkueensa pojille. Jari Hattunen on jatkanut huoltajan hommiaan myös Porissa U18-joukkueen matkassa. Kiekkoilijoille tulee paljon ongelmia esimerkiksi lonkkien koukistajien kanssa, ja tähän saa Jarilta ammattimaista apua.
JARI HATTUSEN ELÄMÄN on täyttänyt urheilu sen eri muodoissaan. Jääkiekon ohella hän on pelannut muun muassa jääpalloa. Kirjahyllyssä komeilee kolme kultapystiä, jotka hän saavutti Helsingin Botnian riveissä. Bandypalloa Jari iski lisäksi Porvoon Akilleksessa sekä Ruotsissa, Uppsalan joukkueessa. Hyllyssä kimaltelee myös kaukalopallon mestaruusmitali. Seura oli Helsingin Jyry. Huoltajan tehtävien ohella Jari on myös valmentanut junioripuolella.
Kun Jari Hattunen pistää terät kuntoon, sujuu luistelu kuin tanssi.
Taitava ajankäyttäjä pystyy työn ohella liikkumaan vielä vapaa-ajallaankin.
– Toki toki. Kerran viikossa pistetään omat, hyvin teroitetut hokkarit jalkaan ja pelataan harrastekiekkoa. Porissa pyörii myös jääpallon puulaakisarja nimeltään Dante Cup. Siihenkin otan osaa aina, kun se vain on mahdollista. Pitää tietysti mainita, että viikonloppuisin olen huoltajan ominaisuudessa paljon pelireissuilla joukkueeni kanssa.
Kaiken tämän ohella Jari paiskii lisäksi talkoohommia. Hän on muutamana kesänä toiminut musiikkifestivaali Porisperen siivoustyön koordinaattorina Kirjurinluodossa.
– Hermokeskus sijaitsee alueen ulkopuolella, mutta kyllä töitä on mukavampi tehdä, kun taustalla soi rehevä musiikki. Radiopuhelin on herkällä korvan kupeessa, jos jossain ilmenee jotain ongelmia. Siinä juhlinnan humussa voi vaikka roskis syttyä palamaan, joten alueella liikkuvien ”alaisteni” pitää olla koko ajan tarkkana.
Voimia Jari pystyy keräämään joka kesä neljän viikon ajan, kun halli on suljettuna. Silloin tie vie mökille, jossa vain ollaan ja nautitaan ja ladataan akut täyteen seuraavaa työrupeamaa varten.
MUUTTO PORIIN ei heittäytyjältäkään ollut helppoa, mutta jo pitkään asunto keskustan tuntumassa Viikkarissa on tuntunut kodilta. Tätä kaikkea ovat tietysti helpottaneet työ, jossa tapaa ihmisiä ja huoltajana toimiminen sekä ystävät, joita on saanut urheilun kautta sekä muutenkin. Jari Hattunen myöntää, että vaimolta, joka toimii myös yrittäjänä, meni Poriin kotiutumisessa vuoden päivät, mutta nyt kaikki on siis hyvin. Vaan mitä kuuluu nyt parikymppiselle pojalle, Henrille.
– Samanlainen rohkeiden ratkaisujen tekijä kuin isänsäkin. Henri halusi lähteä ulkomaille pelaamaan jääkiekkoa. Kun kysyin, minkälainen varasuunnitelma on olemassa, poika vastasi, että ei minkäänlaista. Suunnaksi muotoutui Ranska. Joukkue on nimeltään Orleans, jonka takalinjoilla Henri luutii puolustajana. Vierailin siellä tammi-helmikuun vaihteessa ja kävin katsomassa joukkueen peliä. Voitto tuli. Katsojia oli noin 900, ja pitää sanoa, että meteli hallissa oli valtaisa, Jari kertoo kivasta kokemuksestaan.
TERÄFYSION YRITTÄJÄN Jari Hattusen elämäntyyli vaatii tiettyjä ominaisuuksia. Tärkeintä ei ole muhkea liikevoitto. Riittää, kun on leipää ja leivän päälle laittaa muutakin kuin se kuuluisa ylähuuli. Keskiössä on elämän laatu, että saa tehdä sitä, mistä pitää. Tämä koskee kaikkea, työtä, vapaa-aikaa, perhettä, ystäviä.
– On kysymys sitten yrittäjänä olemisesta, urheilusta tai ihmisistä, kaiken pitää lähteä rakkaudesta ja auttamisen halusta. Ehkä se on jonkinlainen klisee, mutta eiköhän se ole niin, että kun huomioit toiset niin hekin huomioivat sinut. Tähän kaikki perustuu. Astora Areenasta poistuessani tuumin, että taisin tavata onnellisen miehen. Joka pärjää niin yrittäjänä kuin yksityiselämässäänkin.
LÄMMÖNERISTEET, POLYURETAANILEVYÄ uudisrakentamiseen ja saneeraukseen, alkaen 30 mm ym. Kysy tarjous!
puh. 0400 593940 Anne Heilimä www.ahlaistenkievari.fi
Kysy lisää!
Tarja Prokopeus 044 334 7410 tarja.prokopeus@ satalomat.fi
satalomat.fi
Mikkolantie 14, Pori Esa 044 0590867, Samuli 045 2243577 www.teljanet.fi
Ota yhteyttä!
050 324 9868
Kissanmäentie 21, Noormarkku kaikki rakennusalan työt
terveysvalmentaja, personal trainer Johanna Merivalli 050 327 8586 www.jtraining.fi
Kokous, koulutus, aamiaistilaisuus, juhlat tai muu yrityksesi tilaisuus?
Vuosi 2025 palvelemme vielä Liisankadun tiloissa. 2026 alusta, remontin ajan, toimimme Luvianpuistokatu ykkösen tiloissa. Ota yhteyttä, niin järjestetään teidän näköinen tilaisuus!
Ketä äänestää tulevissa vaaleissa? Siinäpä jälleen pohdittavaa. Pitkän linjan päätöksenteossa mukana ollut Kari Hannus muistuttaa, miten hyvä päätöksentekijä yrittäjä voi olla.
Teksti Elina Wallin | Kuva Hannu Ikonen
MIKSI YRITTÄJÄN TULISI äänestää yrittäjää?
Miksi yrittäjä on hyvä päätöksentekijä? Muun muassa näitä asioita pohditaan Kaffeella Bepopin Sarpissa Kari Hannuksen kanssa.
– Se on tietysti kait aika luonnollista, että yrittäjä äänestää toista yrittäjää, sillä monesti yrittäjät jakavat saman arvomaailman. Voisiko ajatella, että yrittäjyys on arvo itsessään, Hannus pohtii.
On tietysti muitakin syitä. Hannus toimi Porin kaupungin palveluksessa apulaiskaupunginjohtajana 26 vuoden ajan. Kokemusta erilaisista päätöksistä ja päättäjistä on kosolti.
– Huomasin urani aikana, että yrittäjät osaavat laskea päätösten vaikutuksia. Se ei ole vähäpätöinen asia. Yrittämiseen kuuluu myös näkemyksellisyys, siis sellainen, mikä ei välttämättä kumpua mistään aatteesta, vaan yrittäjyydestä itsestään. Yleensä näin on, ei toki aina.
– Ehkä tärkeimpänä on silti elinvoiman tunnistaminen. Kaikkien yrittäjien intressissä on oman paikkakunnan elinvoiman ylläpito ja kasvattaminen, koska yrityksen elävät elinvoimasta.
– Kaikilla päättäjillä on kyllä halua, mutta ei välttämättä aina näkemystä miten lopputulokseen päästään, Hannus pohtii.
Elinvoima on muutakin kuin sanahelinää – Elinvoima ihan sanana on valtavan laaja. Jos muistellaan, että takavuosina käytössä oli termi elinkeinopolitiikka. Sehän rajaa ajattelun lähinnä yrityskenttään ja asioihin, joista joku hyötyy elinkeinona. Termi elinvoima on huomattavasti kuvaavampi eikä siinä ole rajoja.
– Jos elinvoiman kiteyttää lyhyeen, se sisältää kaupungin hyvän toiminnan ja talouden, paikkakunnan hyvät palvelut, opiskelumahdollisuudet, kulttuuripuoli – kaikki tuovat elinvoimaa.
Eikä elinvoimapuheesta voida tietysti unohtaa kolmatta sektoria harrastusmahdollisuuksineen. Kaikki nämä tuottavat myös pitovoimaa ja houkuttelevat asukkaita joko muuttamaan tai jäämään Poriin. Isoja muutoksia, suunta positiiviseen
– Luonnehtisin, että Pori on menossa erittäin hyvään suuntaan. Monet hankkeet ovat olleet pitkään kuplimassa pinnan alla. Niitä on valmisteltu ja tehty töitä pitkään. Viime vuosien elinvoimatyöt tuovat nyt tulosta, Hannus pohtii.
– Isot hankkeet voivat olla vaikka satojen miljoonien hankkeita, eivät sellaiset synny sormia napsauttamalla, ei lähellekään. Kun ulkopuolinen taho laittaa rahansa likoon, siinä tehdään tarkkaakin tarkempaa työtä taustoissa.
Hannuksella itsellä on paljon kokemusta niin virkauraltaan kuin sen jälkeenkin konsultointityöstä muun muassa kaavoituksen ja maankäytön osalta.
– Porilla on paljon mahdollisuuksia ja yhä on vireillä erilaisia hankkeita, joita toivottavasti lähivuosina nousee julkisuuteen.
Pori Energian vähemmistöosuusmyyntiä Hannus pitää pitkän työn tuloksena:
– Kyllä yhtiötä on rakennettu vuosikymmeniä sellaiseen kuntoon, että se pystyy vastaamaan myös tulevaisuuden tarpeisiin.
– Luonnehtisin, että kaupungin kehitystyö on sellaista pitkänmatkan painia.
Elinvoiman ylläpitoa tehdään jatkuvasti Kun isoja investointeja on nyt saatu maaliin, nostaa se uutta virettä myös jo olemassa olevien yritysten elämässä.
– Ilman muuta myös jo olemassa olevasta on pidettävä kiinni ja luotava toimintaedellytyksiä. Hyvät palvelut ja kaupungin elinvoimamaine ovat myös asioita, jotka tuovat uutta ja pitävät hyvin yllä vanhaa.
Sekä koulutus- että kulttuuriorientoituneena miehenä Hannus nostaa myös nämä asiat esiin.
– Elinvoiman kannalta on erittäin tärkeää pitää myös kulttuuri- ja urheilukulttuuripuolesta kiinni. Samoin koulutukseen panostaminen tuo yrityksille uusia työntekijöitä ja kaupunkiin uusia asukkaita ja sen myötä jälleen uutta elinvoimaa, uusia yrityksiä ja uusia päätöksentekijöitä kunnallis- ja aluepolitiikkaan, Hannus päättää.
Niinhän se tietysti on. Siksi meillä on tänä keväänä jälleen tärkeä tehtävä edessä, oman äänioikeuden käyttäminen.
Kari Hannus kannustaa kaikkia yrittäjiä äänestämään toista yrittäjää tämän kevään vaaleissa.
– Opin työurallani, että yrittäjät osaavat laskea päätösten seurauksia todella hyvin. Se on valtavan tärkeä taito päättäjälle, hän sanoo.
Juhlivat yritykset
�0 VUOTTA
Laadukkaat puhelinvaihdepalvelut
kaikenkokoisille yrityksille
Global Call Center Services Finland Oy
Antinkatu 2, Pori www.norcall.fi
044 588 0159/
Tiina Huhtala
Palokatkojen asiantuntija, rakentamisen ammattilainen
Palokatkot
tarkastukset, suunnitelmat, asennukset ja huollot
Rakennuspalvelut
Rakennus- ja remontointi
Kiinteistöpalvelut
esim. taloyhtiöille, yrityksille ja muille yhteisöille
Puhdasta, kotimaista koiranruokaa porilaiselta tilalta jo 20 vuoden ajan.
neukauppa.fi
Puh. 050 367 1363 www.kymppilava.fi
Korot laskevat, mitä se merkitsee yrittäjille
Länsi-Suomen Osuuspankin asiakkuusjohtaja Sanna Someristo ja senior varainhoitaja
Petri Koivisto näkevät edessä valoisampia aikoja ja ovat huomanneet talouden
piristymistä myös omassa työssään. Yksi merkittävä syy sille on korkojen lasku.
Mihin kaikkeen se vaikuttaa ja mitä yrittäjän kannattaa tehdä juuri nyt?
SUOMEN TALOUS kulkee euroalueen mukana, joskin hieman omalla reitillään. Petri Koivisto taustoittaa tilannetta:
– Yhdysvaltojen vaalituloksen jälkeen USA:n talouskasvuennusteita on nostettu ylöspäin. Yritysverotuksen keventäminen ja kotimaisen tuotannon vahvistaminen ovat republikaanipolitiikassa tärkeässä roolissa. Erityisesti kauppapolitiikka vaikuttaa euroalueen talouteen, Suomi mukaan luettuna, tullien, valuuttakurssiliikkeiden ja epävarmuuden kasvun muodossa, Koivisto alustaa.
– Suomen talous on elpymässä maltillisesta taantumasta. Kuluvalle vuodelle ennakoidaan 1,7 prosentin bruttokansantuotteen kasvua, mikä on hieman vauhdikkaampaa kuin euroalueella. Jos vientimarkkinat elpyvät ja luottamus kohentuu, kasvu voi vauhdittua. Kaupan esteiden lisääntyminen ja työmarkkinariidat ovat negatiivisia riskejä.
Tällä hetkellä tapahtuu se, mitä on pitkään odotettu eli korkojen lasku.
– Korkoihin taas vaikuttaa inflaation taso eli kuinka nopeasti hinnat nousevat. Tällä hetkellä Suomessa kuluttajahintainflaatio on alle yhden eli hyvin maltillinen, Koivisto pohtii.
Alhaiset korot lisäävät kiinnostusta korkosuojauksiin
– Euroalueella inflaatio on nyt 2,5 prosentin luokkaa, tavoite keskuspankilla on kahden prosentin tasolla. Eli lähellä ollaan. Suomessa tilanne on hieman erilainen. Meillä vaatimaton inflaatiokehitys antaisi myöden matalammillekin koroille, Koivisto jatkaa. – Nopeaa korkojen lasku on ollut kuluneen puo -
Teksti Elina Wallin | Kuva Anssi Valkama
len vuoden aikana, jolloin laskua on tullut euriboreissa kokonaisen prosenttiyksikön verran. Ennusteiden mukaan hieman vielä korot laskevat vuoden loppuun tultaessa. Nämä tietysti ovat vain ennusteita, Koivisto muistuttaa.
Maailmantilanteet ovat vaihdelleet rajusti viime vuosina ja ennusteissakin on saattanut olla isoja klappeja.
– Tämä on ennuste, jonka saamme tällä hetkellä, Sanna Someristo muistuttaa.
– Korkojen voimakkain lasku on nähty ja se on lisännyt kiinnostusta luottojen korkosuojauksiin.
– Olemme aktiivisesti ottaneet ne puheeksi asiakkaiden kanssa, mutta myös niihin liittyen yrittäjät ovat olleet yhteydessä, Someristo jatkaa.
Korkosuojauksilla saadaan sovittua korkotaso tuleville vuosille ja rauhoitettua siten yrityksen taloutta maailmapoliittisista tilanteista huolimatta.
Yritysrahoitukset kasvoivat viime vuonna
Yleinen synkeä talousilmapiiri saattaa antaa käsityksen laajasta talouskurimuksesta. Se ei kuitenkaan pankin asiantuntijoiden mukaan ole koko totuus.
– Meillä yritysrahoitus kasvoi jonkin verran viime vuonna. Investointeja on tehty enemmän ja kyllä hienoinen kasvu näkyy tilastojen lisäksi myös meillä asioinnissa, Someristo kertoo.
– Korkojen lasku vaikuttaa siihen, että pystytään kuluttamaan enemmän.
Kun perspektiiviä laajentaa historiaan, voidaan olla rauhallisemmalla mielellä. Menneestä on opittu: – 1990-luvulla talouspuskurit olivat huonolla
tolalla, kun verrataan tilannetta tähän päivään. Nykyään ollaan tietoisempia riskeistä ja niihin pyritään varautumaan, Koivisto muistuttaa.
Sijoittamisessa huomio pitkiin korkoihin
– Pitkät korkosijoitukset ovat varsin hyvä keino saada sijoituksilleen tuottoa, sillä pitkissä koroissa ei ole nähty vastaavaa laskua kuin lyhyissä koroissa. Vakavaraisten eurooppalaisten yritysten velkapapereista saa tällä hetkellä noin 3 prosentin vuosittaista korkoa, korkeamman luottoriskin lainoissa korkovirta on noin 6 prosenttia, Koivisto kertoo.
Selvää tietysti on, että pitkien korkosijoitusten rahastoissa paras tuotto tulee pitkällä aikavälillä.
– Korkorahastojen hyvä puoli on se, että niistä saa tarvittaessa rahat nostettua ulos tilanteen vaatiessa, Someristo muistuttaa.
– Kyllä. Moni yritys joutuu miettimään kassanhallinnan eri välineitä ja kenties pitkissä koroissa löydetään vastausta näihin kysymyksiin, Koivisto pohtii.
Nämä ovat juuri niitä laaja-alaisia keinoja, joilla saadaan hajautettua yrityksen varoja. Keskustelu kääntyy yritysten toimintamahdollisuuksiin korkojen laskettua.
– Kyllä yrityksissä on paljon helpompaa tehdä suunnitelmia, kun inflaatio on lähempänä yhtä kuin kymmentä, Koivisto muistuttaa.
– Positiivinen näkymä antaa pontta viedä investointeja eteenpäin, Someristo täydentää.
On hyvä pohtia aika-ajoin pidemmän aikavälin pankkiasioita yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Länsi-Suomen Osuuspankissa se onnistuu paikallisesti lähellä tai etänä.
Asiakkuusjohtaja Sanna Someristo sekä senior varainhoitaja Petri Koivisto ovat nähneet nyt työssään vilkastumisen merkkejä korkojen laskun myötä. Länsi-Suomen Osuuspankin asiantuntijat ovat mielellään rinnallakulkijoita yrittäjien matkassa.
