TILAT PARMACON SIDOSRYHMÄLEHTI 14 • 2019
Väestönmuutokset haastavat kuntia – lainattavat rakennukset osaksi ratkaisua sivu 3 Toimivat tilat yhdessä suunnitellen sivu 5 Modernit tilat tuovat uutta myös opetusmenetelmiin sivu 14
SISÄLTÖ
TILAT PARMACON SIDOSRYHMÄLEHTI 14 • 2019
Modernit tilat tuovat uutta myös opetusmenetelmiin s.14
3
Pääkirjoitus
5
Kohde-esittely Toimivat tilat yhdessä suunnitellen
8
Kohde-esittely Uudenaikaisilla tiloilla iloa arkeen
12
Parmacolaiset Yrittäjyys vaihtui vakityöhön Leppävirran tehtaalla
13
Parmacolaiset Monipuolisuus ja ihmiset ovat parasta työssäni
14
Kohde-esittely Modernit tilat tuovat uutta myös opetusmenetelmiin
19
Vieraskynä Kuntien omistamien kouluyksiköiden skaalaedut
VOITA JOPO! Osallistumisohjeet löydät takakannesta sekä parmaco.fi/tilat
2 PARMACO - TILAT
PÄÄKIRJOITUS
JULKAISIJA Parmaco Oy PÄÄTOIMITTAJA Ossi Alastalo TOIMITUS Kaski Agency KUVAT Okko Sorma TAITTO Kaski Agency KIRJAPAINO Grano
Väestönmuutokset haastavat kuntia – miksi julkinen rakentaminen jatkuu vanhaan malliin?
PAINOSMÄÄRÄ 13 000 kpl OSOITTEENMUUTOKSET JA PALAUTE asiakaslehti@parmaco.fi
Parmaco Oy, Tampere PL 50 (Haarlankatu 4 F), 33231 Tampere p. 020 734 0011 faksi 020 734 0016 Parmaco Production Oy, Leppävirta PL 7 (Teollisuustie 13), 79101 Leppävirta puh. 020 734 0011 faksi 020 734 0016 Parmaco Production Oy, Pyhäjoki Annalantie 15-17, 86100 Pyhäjoki puh. 020 734 0011 faksi 020 734 0017 Parmaco AB Månskärsvägen 10B, 5tr 14175 Kungens Kurva Sverige tel. +46 8 235 455
etunimi.sukunimi@parmaco.fi www.parmaco.fi
Kaupungistuminen ja syntyvyyden lasku ovat nopeasti kasvavia trendejä. Jo kolme miljoonaa suomalaista asuu alueilla, joilla asunto-omaisuus menettää arvoaan. Julkinen rakennuskanta ei ole tästä kehityksestä irrallaan. Muuttotappioalueille rakennetaan edelleen tulevien vuosikymmenten ennusteisiin nähden liian isoja päiväkoteja ja koulukeskuksia. Maisemaan nousevat uudet rakennukset vaikuttavat varmasti piristävästi yleiseen tunnelmaan, mutta monelle kuntalaiselle ei ehkä ole aivan selvää, miten pitkäaikaisesti näihin hankkeisiin sidotaan yhteisiä varoja. Tiloja on ylläpidettävä käyttäjämäärän laskusta huolimatta ja korjausvelkakello tikittää. Alueiden kehittämistä ei pidä lopettaa, mutta raskaille investoinneille on olemassa vaihtoehto. Pysyvän rakentamisen sijaan koulu-, päiväkoti- ja toimistorakennukset voi lainata. Näin myös muuttotappiokunnat tai alueet, joilla väestörakenteen ennustaminen on haastavaa, voivat saada järkevällä tavalla uusia ja moderneja tiloja käyttöönsä. Raision kaupungin rakennuttajainsinööri Jasmin Kivilä toteaa kaukoviisaasti Pasalanpuiston päiväkodista kertovassa jutussamme (s. 8): ”Päivähoitopaikkojen tarpeen ennustaminen on melko hankalaa, ja siirtokelpoisilla rakennuksilla voimme joustavammin muokata tiloja tarvetta vastaavaksi. Kymmenen vuoden päästä alueen ikärakenne
saattaa olla jo aivan toinen, ja silloin on hyvä, että kenties tyhjilleen jäävät tilat eivät jää rasittamaan kaupungin taloutta.” Myös tohtorikoulutettava Jaakko Vihola kehottaa tarkkaan tilatehokkuuden suunnittelemiseen suuria kouluyksiköitä toteutettaessa (s. 19), jotta oppilaskohtaiset kustannukset pysyvät järkevällä tasolla. Erittäin hyvä vaihtoehto on rakentaa osa koulukeskuksesta, kuten ruokala tai liikuntahalli, ja lainata sen yhteyteen liitettävät muunneltavissa olevat luokkatilat. Lainattavien rakennusten arkkitehtuuriin on mahdollista vaikuttaa monilla tavoilla, ja pysyvä lisäosa mahdollistaa tätäkin erikoisemman wau-arkkitehtuurin, jos hanketta edistävät tahot niin toivovat. Missionamme on edistää terveempää kuntataloutta ja tarjota järkevää konseptia rakennuskannan hallintaan. Lainattavat tilat palautuvat meille lainaperiodin jälkeen, eivätkä ne jää kunnalle kasvattamaan korjausvelkaa kuten leasing-mallissa tai omistamisessa. Rakennusten lainaamisen tulisikin kuulua jokaisen kunnan työkalupakkiin rakennusinfran kokonaisuutta suunnitellessa.
Ossi Alastalo toimitusjohtaja
www.hs.fi/talous/art-2000006055778.html • yle.fi/uutiset/3-10655042 www.mdi.fi/content/uploads/2019/02/10-kaupunkiseudun-_vaestoennuste_kooste.pdf
PARMACO - TILAT 3
4 PARMACO - TILAT
KOHDE-ESITTELY
Toimivat tilat yhdessä suunnitellen Painiityn päiväkoti sijaitsee Espoon Leppävaarassa uudehkolla pientalovaltaisella asuinalueella. Päiväkoti Painiittyyn valmistui vuonna 2015 ja sen täyttöaste oli alusta alkaen hyvin korkea.
”Hinnan lisäksi arvostamme erityisesti toimittajien reagointikykyä eli toimituksen nopeutta sekä laadukkaita ja muunneltavia tiloja.”
Viime vuonna päivähoidon tarvitsijoita oli jo enemmän kuin päiväkodissa tilaa, ja siksi naapuritontille päätettiin sijoittaa siirtokelpoinen lisärakennus. Toiminta lisärakennuksessa käynnistyi heti vuodenvaihteen jälkeen tänä vuonna. Tiloja on otettu käyttöön vähitellen, mutta syksyyn mennessä päiväkodin kahdessa rakennuksessa toimii yhteensä 12 lapsiryhmää ja kaikki tilat ovat näin ollen käytössä. Päiväkodin suunnittelussa päädyttiin yksitasoiseen rakennukseen, mitä Painiityn päiväkodin varajohtaja Johanna Junnilainen pitää hyvänä ratkaisuna. Muutoinkin uusiin tiloihin ollaan Painiityssä tyytyväisiä. – Kaksi lapsiryhmää jakaa yhden sisäänkäynnin ja yhteiset eteistilat, mutta muuten toimitaan pääosin ryhmäkohtaisissa tiloissa. Yli 3-vuotiaat lapset ruokailevat yhteisessä ruokasalissa ja lisäksi meillä on käytössämme sali, jossa järjestämme liikunnallista toimintaa ja esimerkiksi juhlia ja vanhempainiltoja. Jos tiloja pitäisi muutamalla sanalla kuvailla, niin valoisuus ja avaruus tulevat ensimmäisenä mieleen, Junnilainen kertoo. Yhteistä ruokasalia Junnilainen pitää toimivana. – Ryhmien omissa tiloissa on perinteiseen malliin verrattuna enemmän lattiatilaa, mikä mahdollistaa monipuolisemmat ja aktiivisemmat leikit – aikaisemmin kun pöydät ja tuolit täyttivät valtaosan lattiapinta-alasta. Tämäkin lisää osaltaan avaruuden tunnetta ryhmätiloissa.
Mukana jo suunnitteluvaiheessa Päiväkodin toiminnan kannalta on tärkeää, että esimerkiksi eteis- ja wc-tilojen suunnittelussa on otettu huomioon sekä niiden käyttäjät että muun muassa tarpeellisten vara- ja kuravaatteiden säilytysmahdollisuudet. – Olen tyytyväinen yhteistyöhön Parmacon kanssa. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että saimme olla mukana jo suunnitteluvaiheessa, sillä joskus pienetkin yksityiskohdat ovat merkittäviä toimintamme kannalta. Toiveemme otettiin hyvin huomioon esimerkiksi pihasuunnittelussa, Junnilainen sanoo. PARMACO - TILAT 5
Painiityssä lisärakennus nousi päärakennuksen viereen, ja lapset seurasivatkin silmä tarkkana rakennustöiden edistymistä. – Lapset ovat kaiken kaikkiaan innoissaan uusista tiloista ja leluista, mutta kyllä kiinnostusta lisäsi se, että pääsimme aitiopaikalta katsomaan työmaan toimintaa ihan päivittäin. Lasten viihtymistä kuvaa myös se, että nykyisin toiveita kysellessä sisäleikit ja oma piha ovat mieluisampia kuin esimerkiksi retket lähipuistoihin, Junnilainen kertoo.
Espoossa valmiit puitesopimukset vauhdittavat hankintoja Lisätilaa tarvitaan usein melko nopealla aikataululla, ja siksi Espoon kaupunki on
neuvotellut valmiiksi puitesopimukset muutamien siirtokelpoisten rakennusten toimittajien kanssa. Painiityn päiväkodin lisätila kilpailutettiin tavanomaiseen tapaan kumppaneiden kesken ja toimittajaksi valikoitui Parmaco. – Hinnan lisäksi arvostamme erityisesti toimittajien reagointikykyä eli toimituksen nopeutta sekä laadukkaita ja muunneltavia tiloja, Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen toimitusjohtaja Maija Lehtinen kertoo. Espoon kaupunki on tehnyt yhteistyötä Parmacon kanssa useassa kohteessa viime vuosien aikana. Maija Lehtinen antaa Parmacolle kiitosta paitsi nopeudesta, myös luotettavuudesta: se mitä luvataan, myös pidetään.
o Kaapeista avautuvat sängyt ovat näppärä tilaratkaisu. Näin samaa tilaa on mahdollista käyttää sekä leikkiin että päivänokosiin.
Lainarakennukset täydentävät pysyvää koulu- ja päiväkotirakentamista Espoon investointibudjetti rakentamisen osalta on Maija Lehtisen mukaan melko pullea, ja siksi siirtokelpoiset ja lainattavat ratkaisut eivät korvaa pysyviä rakennuksia. – Tarve siirtokelpoisille ja lainattaville tiloille on silti jatkuva. Väistötilatarpeita aiheuttavat pysyvien tilojen peruskorjaukset ja isommat sisätiloissa tehtävät korjaukset, lapsimäärän ja oppilasmäärän kasvu sekä mahdolliset tiloissa havaitut sisäilmaongelmat. Tavallisesti rakennukset vuokrataan 5+5-tyyppisellä sopimuksella, mikä antaa mukavasti joustoa käyttötarpeen tarkentuessa, Lehtinen sanoo.
■
Rakennusten lainaaminen sopii ratkaisuksi monenlaisiin tilanteisiin Kasvavissa kaupungeissa joudutaan välillä yllättäviin tilanteisiin, kun päivähoitoon tai kouluun on tulossa ennakoitua isompi määrä lapsia. – Esimerkiksi Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla lainattavilla rakennuksilla on pystytty helpottamaan akuuttia tilapulaa nopealla sykkeellä. Ja vaikka tehdään reippaalla tahdilla, konseptimme takaa sen, että lapset pääsevät oikeisiin ja tarkoituksenmukaisiin tiloihin. Kaikilla pääkaupunkiseudunkaan alueilla rakentaminen ei ole ajankohtaista tai lapsimäärän kehittymistä halutaan vielä seurata, jolloin lainattavat rakennukset saattavat palvella melko pitkänkin aikaa, jopa kymmenen vuotta, kertoo Parmacon myyntijohtaja Mikko Ruopio. Toisaalta sellaisilla alueilla, joissa väkimäärä on laskusuunnassa, rakennuksia lainaamalla voidaan tarjota puhtaat ja modernit tilat vailla pelkoa ylimitoitetusta investoinnista tai korjausvelasta. Lainattavia tiloja on myös mahdollista kytkeä uudisrakennuksen oheen, kuten liikuntahalliin, kirjastoon tai ruokalaan. – Käyttäjämäärän vähentyessä tarpeettomista osista pääsee eroon ja ne lähtevät palvelemaan toisaalle. Siksi meillä on korkea intressi pitää huolta lainaamistamme rakennuksista. Lainaaminen tarjoaa erilaisissa tilanteissa oleville kunnille riskittömän vaihtoehdon omistamiselle ja liikkumavaraa rakennusinfran kehittämiseen investointien ohella, Ruopio tarkentaa.
■
6 PARMACO - TILAT
KOHDE:
Painiityn päiväkoti, Espoon Leppävaara KÄYTTÄJÄT:
12 lapsiryhmää ja henkilökunta RAKENNUS:
Yksikerroksinen, 1453,5 m2
”Lasten viihtymistä kuvaa myös se, että nykyisin toiveita kysellessä sisäleikit ja oma piha ovat mieluisampia kuin esimerkiksi retket lähipuistoihin.” Johanna Junnilainen Painiityn päiväkodin varajohtaja
PARMACO - TILAT 7
”Omassa työhuoneessani tuskin huomaan, että viereisessä tilassa lapsiryhmä jumppaa kaikella energiallaan.” Marjo Lammes Pasalanpuiston päiväkodinhoitaja
8 PARMACO - TILAT
KOHDE-ESITTELY
Uudenaikaisilla tiloilla iloa arkeen Vuoden alussa käyttöönotettu Pasalanpuiston päiväkoti Raisiossa tuli tarpeeseen, sillä alueen kolme muuta päiväkotia olivat viimeistä paikkaa myöten täynnä. Nyt Pasalanpuistossa vietetään touhukasta arkea 62 lapsen voimin.
PARMACO - TILAT 9
KOHDE:
Pasalanpuiston päiväkoti, Raisio KÄYTTÄJÄT:
62 lasta ja henkilökunta RAKENNUS:
Yksikerroksinen, 928 m2
m Toimivat eteistilat saavat poikkeuksetta kiitosta päiväkotikohteissa.
”Päivähoitopaikkojen tarpeen ennustaminen on melko hankalaa, ja siirtokelpoisilla rakennuksilla voimme joustavammin muokata tiloja tarvetta vastaavaksi.”
Raisiossa päädyttiin siirtokelpoiseen päiväkotiratkaisuun kahdesta syystä. – Ensimmäinen syy oli päivähoitopaikkojen välitön tarve. Tämä siirtokelpoinen ja väliaikainen, joskin 10 vuoden vuokrasopimuksella monen päivähoitosukupolven mittainen, ratkaisu saatiin nopeasti käyttöön. Pysyvän rakennuksen toteutuminen vie useamman vuoden, koska kaupungin päätöksenteko ja julkisen hankinnan kilpailutus on aikaa vievä prosessi. Toinen hyvä puoli on, että lainarakennuksella saamme lisätilaa ilman alkuinvestointia, rakennuttajainsinööri Jasmin Kivilä Raision kaupungilta kertoo. Siirtokelpoisten päiväkotien käyttö tuo lisäksi joustoa kuntien ja kaupunkien tilaratkaisuihin. – Päivähoitopaikkojen tarpeen ennustaminen on melko hankalaa, ja siirtokelpoisilla rakennuksilla voimme joustavammin muokata tiloja tarvetta vastaavaksi. Kymmenen vuoden päästä alueen ikärakenne saattaa olla jo aivan toinen, ja silloin on hyvä että kenties tyhjilleen jäävät tilat eivät jää rasit-
10 PARMACO - TILAT
tamaan kaupungin taloutta, Kivilä sanoo.
Tavarat pysyvät järjestyksessä toimivissa eteistiloissa Pasalanpuiston päiväkodin neljä ryhmää toimivat kaikki omissa, keskenään samanlaisissa tiloissaan. Jokaisella ryhmällä on oma sisäänkäynti ja eteistilat sekä omat leikki- ja lepotilat. Ruokailut järjestetään porrastetusti yhteisessä ruokasalissa. Käytössä on myös liikuntaan, leikkiin ja musiikkiin soveltuva sali. – Eteistilat ovat toimivat. Se, että jokainen ryhmä kulkee sisään ja ulos omista sisäänkäynneistään, on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Eteistilojen paneeliseiniin on mahdollista kiinnittää erilaisia koriratkaisuja, joissa lasten tavarat pysyvät järjestyksessä ja omilla paikoillaan – merkittävä asia päiväkodin toiminnassa, päiväkodinjohtaja Marjo Lammes kertoo.
Uudet tilat ovat tuoneet positiivisia yllätyksiä Marjo Lammes myöntää suhtautuneensa varauksella yhteisen ruokasalin toimivuuteen. – Pian huomasin, että ruokasali onkin käytännöllinen ratkaisu. Leikkejä ja keskeneräisiä askarteluja ei sen ansiosta enää tarvitse siivota pois ruokailua varten, vaan ne voi jättää odottamaan ryhmien omiin tiloihin ja jatkaa myöhemmin, Lammes sanoo. Salin ja ruokailutilan väliseinän saa avattua, mikä mahdollistaa vanhempainiltojen ja päiväkodin juhlien järjestämisen omissa tiloissa. Myös valoisuus ja äänieristys saavat kiitosta päiväkodin henkilökunnalta. – Uusi on aina uutta ja isot ikkunat tuovat runsaasti valoa sisätiloihin. Eniten olen kuitenkin hämmästellyt tilojen erinomaista äänieristystä. Omassa työhuoneessani tuskin huomaan, että viereisessä tilassa lapsiryhmä jumppaa kaikella energiallaan, Lammes nauraa.
Lapset viihtyvät, ja se on pääasia Pienillä lapsilla sopeutuminen uuteen ympäristöön ja aikuisiin vie aina jonkin aikaa. Pasalanpuistossa alkukankeudet selätettiin muutamassa kuukaudessa, ja ryhmissä vietetään jo varsin hyvin toimivaa varhaiskasvatuksen arkea. – Sisätiloissa tehdään vielä joitakin viimeistely- ja muutostöitä, mutta kaiken kaikkiaan arki rullaa jo hienosti. Lapset viihtyvät ja vanhemmiltakin olemme saaneet positiivista palautetta. Pihatyöt ovat edelleen hieman kesken, mutta onneksi voimme ulkoillessa hyödyntää monipuolisia puisto- ja metsäalueita päiväkodin ympärillä, Lammes sanoo.
■
PARMACO - TILAT 11
Yrittäjyys vaihtui vakityöhön Leppävirran tehtaalla Jari Leskinen tuotannon työntekijä, Leppävirran tehdas
Jari Leskisellä tulee pian täyteen 14 vuotta parmacolaisena – hän vaihtoi yrittäjyyden palkkatöihin ja aloitti tuotannon työntekijänä Parmacon Leppävirran tehtaalla vuonna 2005. Täydellistä alan vaihtoa muutos ei tarkoittanut, sillä omassa yrityksessään Leskinen tarjosi muun muassa asennuspalvelua rakennusalalle. Yrittäjyyden vaihtaminen palkkatyöhön ei myöskään ollut erityisen suunniteltu. – Jos nyt niin voi sanoa, niin päädyin Parmacolle vähän vahingossa. Eräs ystäväni oli ollut talossa töissä jo jonkun aikaa ja olin kuullut häneltä paljon hyvää. Kaikki sai oikeastaan alkunsa, kun tehtaan tuotantopäällikkö soitti ja kyseli, milloin voisin aloittaa. Päätin tarttua tarjoukseen, mutta aivan siltä istumalta vaihdos ei käynyt, sillä halusin hoitaa jo sovitut työt asiakkaideni kanssa loppuun, Leskinen muistelee.
Reissutöistä tehtaalle Jari Leskinen ei ole harkinnut paluuta yrittäjäksi. Perheelliselle miehelle työ Parmacon tehtaalla Leppävirralla on sopinut hyvin. – Asun Vehmersalmella, ja työmatkaa kertyy noin 40 kilometriä suuntaansa. Se on kuitenkin pientä siihen verrattuna, että yrittäjänä myyntityö piti minua reissun päällä käytännössä koko ajan, Leskinen kertoo.
Leskinen pitää työssään erityisesti sen monipuolisuudesta. – Se, että toimitamme rakennukset mahdollisimman loppuun asti viimeisteltynä, tarkoittaa monipuolisia tehtäviä. Välillä työpäivät kuluvat esimerkiksi seinänteossa, mutta pääsääntöisesti työskentelen viimeistelypuolella. Siellä hoidamme kalusteet ja varusteet siihen malliin, mitä asiakas odottaa, Leskinen sanoo. Työtä Leppävirran tehtaalla tehdään kahdessa vuorossa ja kaikkiaan paikkakunnalla työskentelee noin 80 parmacolaista. – Monipuolisen työnkuvan lisäksi myös työkaverit tuovat vaihtelua. Useimmiten työskentelemme työpareissa, mutta osa viimeistelyhommista tehdään itsenäisesti.
Pieni vaihtuvuus kertoo hyvää Parmacoa Leskinen kuvaa reiluksi työnantajaksi. – Työntekijänä sitä kokee, että työnantaja arvostaa meitä työntekijöitä. Työssä viihtymiseen satsataan ja meille on tarjolla monenlaista virikettä. Meillä Leppävirran tehtaalla työilmapiiri on hyvä. Mielestäni on merkille pantavaa, että työntekijöiden vaihtuvuus on tosi pientä – eläköityminen on melkeinpä ainoa lähdön syy, Leskinen pohtii.
■
NIMITYSUUTISIA
12 PARMACO - TILAT
Jussi Simberg
Venla Pirinen
Eetu Kontkanen
Joonas Pietikäinen
projekti-insinööri, Tampere
suunnitteluassistentti, Leppävirta
tuotantoinsinööri, Leppävirta
tuotesuunnittelija, Leppävirta
Juha Laine LVI-asiantuntija, Tampere
Monipuolisuus ja ihmiset ovat parasta työssäni Pekka Moisanen työnjohtaja, Pyhäjoen tehdas
Työnjohtajan tehtävä on Pekka Moisasen mukaan kiteytettynä ”työnteon edellytysten järjestämistä” – siihen sisältyy muun muassa urakkalaskentaa, erilaisten suunnitelmien tekemistä tuotantoa varten sekä laadunvalvontaa. – Meille on tärkeää, että tehtaalta lähtevä rakennus on hyvin tehty ja vastaa asiakkaan tarpeita. Valmistamme täällä Pyhäjoella lähinnä kouluja ja päiväkoteja kaikkiaan reilun 40 parmacolaisen voimin, Moisanen kertoo Parmacolla hän on työskennellyt vuodesta 2015 lähtien, mutta talonrakennusalalla melkein aina. – Ainoastaan edellinen työpaikkani poikkeaa tästä, sillä työskentelin vaneritehtaalla Satakunnassa työnjohtajana. Olen kotoisin Pyhännältä tästä suurin piirtein samalta leveyspiiriltä, joten kun työmahdollisuus Parmacolla Pyhäjoella aukesi, tuntui hyvältä palata, Moisanen kertoo.
Parmacon liikeidea kiehtoi Pekka Moisaselle Parmaco ei ollut ennestään tuttu. Lisäksi yrityksen liikeidea, lainattavien rakennusten valmistaminen, tuntui erikoiselta, mutta kiinnostavalta. – Koska minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta siirrettävistä tilaelementeistä, olen Parmacon-vuosieni aikana oppinut paljon uutta. On ollut hienoa huomata, että
esimerkiksi koulut ja päiväkodit ovat ihan oikeita rakennuksia, ja että mistään ei ole tingitty siirrettävyyden vuoksi, Moisanen sanoo. Parasta nykyisessä työssä ovat Moisasen mukaan ihmiset ja vaihtelevuus. – Nautin siitä, että tehtaalla päiviin mahtuu kaikkea muuta kuin konttorissa istumista. Vaihtelevuus pitää mielenkiintoa yllä. Myös erilaisten ihmisten kanssa työskentely on kiinnostavaa ja tuo sisältöä työpäiviin.
Työntekijät ovat tärkeitä Pekka Moisanen antaa Parmacolle täydet pisteet työnantajana. – Firman toiminta on vakaata ja tasaisesti kasvavaa, mikä tietysti työntekijöiden kannalta lisää turvallisuuden tunnetta. Sen lisäksi kaikesta huomaa, että yrityksessä ollaan kiinnostuneita henkilökunnasta. On tykytoimintaa, liikuntaseteleitä ja jopa merkkipäiviä vietetään, Moisanen luettelee. Kasvusta kertoo se, että vuoden 2015 jälkeen henkilömäärä esimerkiksi Pyhäjoen tehtaalla on lähes tuplaantunut – ennen töitä paiskittiin yhdessä vuorossa, kun nyt palkkalistoilla on kaksi vuorollista parmacolaisia. Työilmapiiriä Pyhäjoen tehtaalla Moisanen kuvailee positiiviseksi. – Meillä on täällä rento ja hyvä ilmapiiri, sellainen tekemisen meininki.
■
Tutustu Parmacoon työnantajana! PARMACO.FI/ TOIHIN-PARMACOLLE
Jussi Lavikainen
Anniina Vuorela
Olli Kontkanen
Mikko Ruopio
Lotta Nissi
työpäällikkö, Tampere
taloushallinnon assistentti, Tampere
tuotantoinsinööri, Leppävirta
myyntijohtaja, CCO Parmaco-konserni
kirjanpitäjä, Tampere PARMACO - TILAT 13
Modernit tilat tuovat uutta myรถs opetusmenetelmiin
14 PARMACO - TILAT
KOHDE-ESITTELY
KOHDE:
Nissnikun koulu, Kirkkonummi KÄYTTÄJÄT:
260 oppilasta ja henkilökunta RAKENNUS:
Yksikerroksinen, 1552 m2 PARMACO - TILAT 15
Kirkkonummelainen Nissnikun koulu on yksi valitettavan monista suomalaisista kouluista, joissa oppilaiden ja henkilökunnan eriasteisen oireilun vuoksi alettiin epäillä sisäilmaongelmia. Nissnikun vanhassa alakoululaisten käytössä olleessa koulurakennuksessa erilaisia selvityksiä tehtiin vuosien ajan, ja tutkimusraportti valmistui viimein keväällä 2018. Raportin lopputulemana todettiin, että rakennuksen peruskorjaus ei kannata mittaviksi arvioitujen kustannusten vuoksi. Korvaavat tilat noin 260 oppilaalle tarvittiin pikaisella aikataululla ja siksi päädyttiin lainarakennukseen. Uudet tilat otettiin käyttöön helmikuussa 2019. – Investointi- ja rakentamispäätöksiin kuluu monesti vuosia, ja tässä tapauksessa väliaikaiset tilat mahdollistivat koulutyön jatkumisen tavanomaiseen tapaan hyvinkin nopeasti. Kunta puolestaan sai väliaikaisten tilojen myötä lisäaikaa yhtenäiskoulun rakennussuunnitelmien tekemiseen, Nissnikun koulun rehtori Maarit Ritakallio kertoo.
16 PARMACO - TILAT
”Nissnikun koulu ei ole aivan tyypillisimpiä rakennuksiamme, vaan tilat on suunniteltu asiakkaan määrittelemien tarpeiden mukaisesti.”
Asiakkaan tarpeiden mukaisesti suunniteltu Parmacon toimittama Nissnikun uusi koulurakennus on kaksikerroksinen. Perinteisten luokkatilojen lisäksi rakennuksessa on paljon avonaista ja erilaisilla kalusteratkaisuilla muokattavaa tilaa. – Nissnikun koulu ei ole aivan tyypillisimpiä rakennuksiamme, vaan tilat on suunniteltu asiakkaan määrittelemien tarpeiden mukaisesti. Rakennuksen vuokra-aika on tällaisille kohteille hyvin tyypillinen, viisi vuotta, ja sitä on mahdollista jatkaa tarpeen niin vaatiessa. Vaihtoehtoisesti etsimme koulurakennukselle toisen käyttökohteen. Tällä hetkellä lainarakennukset siirtyvät hyvin nopeasti seuraavan asiakkaan käyttöön edellisen vuokrasopimuksen päätyttyä, asiakaspäällikkö Mikko Suban Parmacolta kertoo.
Valoisan raikkaat ja kaiuttomat tilat sekä moderni kalustus motivoivat oppimaan.
k
PARMACO - TILAT 17
Insipiraatiota henkilökunnalle Nissnikun koulussa uudet tilat on otettu ilolla vastaan. – On ollut hienoa huomata, kuinka koulurakennuksen perinteisestä poikkeavat tilaratkaisut ovat positiivisessa mielessä haastaneet henkilökunnan pohtimaan omia opetusmenetelmiään. Tavanomaiselle luokkaopetukselle haetaan nyt vaihtoehtoja, ja mielestäni koulun modernit ja muunneltavat tilat inspiroivat osaltaan kokeilemaan uusia opetustyylejä. Tilat tukevat näin ollen myös uusia opetussuunnitelmia, jotka opetussisältöjen lisäksi painottavat oppimisen iloa ja motivaatiota sekä monipuolisia oppimisympäristöjä ja työtapoja, Nissnikun koulun vararehtori Pirita Kähkönen pohtii.
Kiitosta oppilailta ja heidän vanhemmiltaan Nissnikun koulun sisustuksessa on käytetty sinisen ja vihreän sävyjä. Erilaisilla kalusteilla, kuten sohvaryhmillä, tiloihin on saatu ilmettä ja kodikkuutta. – Oppilaat ovat olleet oikein ihastuneita uusiin tiloihimme ja myös vanhemmat pitävät näitä viihtyisinä. Isot ikkunat tuovat valoa, ja aluksi sokkeloisilta vaikuttaneet tilat tuntuvat nyt jo ihan selkeiltä. Itse olen yllättynyt hyvästä äänieristyksestä ja me kaikki iloitsemme erinomaisesta sisäilmasta – eron vanhaan huomaa selvästi, Kähkönen kertoo.
■
18 PARMACO - TILAT
VIERASKYNÄ
Kuntien omistamien kouluyksiköiden skaalaedut Jaakko Vihola tohtorikoulutettava, Tampereen yliopisto
Suomen kunnat ovat vastuussa arviolta 20 miljardin arvoisesta kiinteistöomaisuudesta. Suurimman yksittäisen ryhmän muodostavat koulu- ja päiväkotikiinteistöt. Viime vuosina koulurakentamisessa on siirrytty kohti suurempia yksikkökokoja. Suomessa oli vuonna 2018 2234 peruskoulua, joista vuosiluokat 1–9 käsittäviä yhtenäiskouluja oli 20 prosenttia. Yhtenäiskoulujen määrä on kasvanut edellisen kymmenen vuoden aikana 49 prosentilla, kun samaan aikaan vuosiluokat 1–6 sisältävien alakoulujen määrä on vähentynyt 30 prosentilla. (Tilastokeskus, 2019) Syyt yhtenäiskoulujen määrän voimakkaaseen kasvuun ovat moninaisia. Oppilasnäkökulmasta yhtenäiskoulujen pyrkimyksenä on tarjota oppilaalle mielekäs ja yhtenäinen koulupolku koko peruskoulujaksolle. Toisaalta koulukoon kasvattamisen on esitetty johtavan tila- sekä kustannustehokkuuteen eli skaalaetuihin. Olemassa oleva tutkimustieto suuruuden ekonomian osalta on kuitenkin ristiriitaista, ja empiiristä tietoa aihealueeseen liittyen Suomen koulurakennuskantaan ei ole olemassa. Tampereen yliopistolla käynnissä olevan väitöstutkimuksen alustavat tulokset osoittavat, että tilatehokkuuden näkökulmasta koulukoon kasvattamiselle ei ole perusteita (kuva 1). Kuvassa on esitetty yhdeksästä Suomen kunnasta koottu peruskouluotos. Jokainen musta piste kuvaa yhtä kouluyksikköä. Kuvasta nähdään, että kouluyksiköiden kasvaessa oppilaiden lukumäärä 100 kerrosneliömetriä kohti laskee, ts. tilatehokkuus heikkenee yksikkökoon kasvaessa. Punainen ja sininen katkoviiva kuvaavat Opetushallituksen vuonna 2012 julkaiseman ”Esi- ja perusopetuksen tilantarpeen tunnusluvut” -raportin mukaisia oletusarvoja tilankäytölle erikokoisissa kouluissa. Raportissa esitettävä suuruuden ekonomia ei selvästikään toteudu käytännön kouluhankkeissa.
Havaitun ilmiön vaikutusta vuokraamisen ja omistamisen väliseen taloudelliseen kannattavuuteen mallinnettiin hyödyntäen tarkoitusta varten kehitettyä laskentamallia. Tilojen vuokraamisen ja omistamisen liittyvät vertailevat taloustarkastelut pitävät sisällään paljon muuttujia, joista tärkeimpinä mainittakoon rakentamisen alueellinen hintataso, investoinnin lainaosuus ja lainan korko, oletukset liittyen tekniseen kulumiseen ja käytettävä laskentakorkokanta (ts. investoinnin tuottovaatimus). Luotettavan kuvan saamiseksi tulee näiden muuttujien suhteen tehdä riittävä määrä herkkyystarkasteluja. Laskelmien tuloksia esiteltiin American Real Estate Societyn järjestämässä konferenssissa Phoenixissa Yhdysvalloissa huhtikuussa 2019. Analyysissa vertailtiin, kuinka Valkealaan suunnitellun 630 oppilaan koulun talousyhtälö muuttuu, jos koulua hyödyntääkin vain 500 oppilasta (kuvassa 1 esitetyn aineiston mukainen keskiarvo tämän kokoluokan kouluille).
Analyysi osoitti, että epäonnistuminen tilatehokkuustavoitteissa siirsi pistettä, jossa vuokraamisen elinkaarikustannukset ylittivät omistamisen elinkaarikustannukset kolmella vuodella eteenpäin. Yhteenvetona voidaan todeta, että jos kunnat haluavat jatkaa suurten yhtenäiskoulujen rakentamista tulevaisuudessa, tulee varmistaa, että tehdyillä suunnitelmilla päästään tavoiteltuun tilatehokkuuteen. Epäonnistuminen tavoitteissa johtaa oppilaskohtaisten tilakustannusten huomattavaan kasvuun. Koulurakennusten suunniteltu elinkaari on vähintään 50 vuotta ja suurten, lainarahalla toteutettavien yksiköiden investoinnit kuormittavat kunnan taloutta pitkälle tulevaisuuteen. Kyseisten yksiköiden mielekkyyttä tulee harkita erityisesti kunnissa, joiden tulevaisuuden kasvunäkymiin liittyy epävarmuutta. Syntyvyys on ennätyksellisen alhaisella tasolla ja suuret kouluyksiköt pitävät sisällään myös suuremmat tyhjän tilan kustannuksiin liittyvät riskit.
■
Lähteet: Tilastokeskus, 2019: Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset [verkkojulkaisu]. ISSN=1796-3796. 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.5.2019]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kjarj/2018/kjarj_2018_2019-02-12_tie_001_fi.html
PARMACO - TILAT 19
VASTAA JA VOITA JOPO!
Panostamme Parmacolla henkilökuntamme hyvinvointiin ja toivomme, että sinunkin kesäsi on täynnä liikkumisen iloa! Kerro meille 30.6. mennessä, mitä Tilat-lehdestä nro 14 jäi päällimmäiseksi mieleesi ja voit voittaa Jopon! Osallistumislomake, arvonnan säännöt ja rekisteriseloste löytyvät osoitteesta Parmaco.fi/tilat