Torstai 16.4.2015
13
Koillismaan Leader-rahoitukselle virallinen sinetti
Jaossa reilut 3 miljoonaa euroa julkista tukea alueen yrityksille FAKTAT: Mikä Leader?
Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo, Koillismaan Leader ry:n puheenjohtaja Tuomo Horsma ja toiminnanjohtaja Pirjo Jaakkonen sekä ja Maaseutuviraston ylijohtaja Leena Tenhola allekirjoittivat Helsingissä sopimuksen paikallisen kehittämisstrategian toteuttamisesta. Koillismaan Leader rahoittaa aluetta seuraavan viiden vuoden aikana vähintään 3,25 miljoonalla eurolla.
Koillismaan Leader ry yhdessä Suomen 53 muun Leader-ryhmän kanssa, maa- ja metsätalousministeriö ja Maaseutuvirasto ovat solmineet sopimuksen paikallisen kehittämisstrategian toteuttamisesta. Koillismaan Leader ry myöntää vuoteen 2020 saakka vähintään 3,25 miljoonaa euroa julkista tukea alueen yrityksille ja yhteisöille. Päätökset rahoitettavista hankkeista tekee yhdistyksen hallitus.
Yhteistyösopimuksen allekirjoittivat maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo ja Maaseutuviraston ylijohtaja Leena Tenhola sekä Koillismaan Leader ry:n edustajat puheenjohtaja Tuomo Horsma ja toiminnanjohtaja Pirjo Jaakkonen. – Paikallinen kehittämistoiminta on hyvin innovatiivista ja ketterää. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessamme on tärkeää, että kehittämistoiminnalla saadaan kasvua aikaan. Leaderryhmien merkitys paikallisten toiminnan ja kehityksen moottorina korostuukin nyt entisestään, maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo totesi. Kehittämistoiminnan tulokset ovat konkreettisia.
Vaikeassa taloudellisessa tilanteessamme on tärkeää, että kehittämistoiminnalla saadaan kasvua aikaan.
Vuosina 2007–2013 Leader-
rahoituksella Suomeen syntyi yli 2.000 uutta työpaikkaa ja yli 800 uutta yritystä sai aloitustukea. Hankkeita toteutettiin yli 8.000. Leader-ryhmien avulla on muun muassa kohennettu ympäristöä, parannettu palveluita, lisätty kansainvälistä yhteistyötä ja innostettu nuoria toimintaan mukaan. – Olen erityisen ilahtunut siitä, että nuoret ovat tärkeä painopiste Leader-toiminnassa, ministeri Orpo kiittelee. Maaseudun kehittämisen tuet tulevat haettaviksi kevään 2015 aikana. Niitä voi tiedustella Koillismaan Leaderilta tai oman alueen ELYkeskuksesta.
Termi Leader on alkujaan lyhenne (LEADER), joka muodostuu ranskankielisistä sanoista ”Liason Entre Actions de Developpement l’Economie Rurale”. Suomennoksena tämä kuuluu ”yhdyssiteet maaseudun talouden kehittämiseen tähtäävien toimien välillä”. Kuusamon, Taivalkosken ja Posion alueen Leader-ryhmä on Koillismaan Leader ry. Kuka tahansa alueella asuva voi liittyvä Leaderryhmän jäseneksi. Leader-ryhmien hallitusten kolmikantainen koostumus: kolmannes maaseudun asukkaita, kolmannes yhdistyksiä, kolmannes paikallisen julkisen tahon edustajia. Leader-työtapa on osoittautunut toimivaksi, koska se aktivoi ja sitouttaa uusia toimijoita ja kannustaa eri tahojen edustajia yhteistyöhön. Leader-ryhmät tekevät omat strategiansa, joita toteutetaan käytännössä erilaisilla hankkeilla ja yritystukina.
Vaikuttamisen paikkoja auki Koillismaan Leader ry:n hallitukseen kuuluu kolme jäsentä kustakin alueen kunnasta, kaikilla on myös henkilökohtaiset varajäsenet. Jokaisesta kunnasta hallitukseen kuuluu julkisen sektorin, yritysten ja yhteisöjen sekä maaseudun asukkaiden edustaja.
Hallituksen jäsenet ovat erovuorossa kiintiö kerrallaan ja tänä vuonna vuorossa ovat Posion julkisen sektorin, Taivalkosken maaseudun asukkaiden ja Kuusamon yritysten ja yhteisöjen edustajat. Lisäksi erovuoro on sellaisilla hallituksen jäsenillä, jotka ovat
toimineet tehtävässään kaksi kolmivuotiskautta peräkkäin. Kunnanhallitukset nimeävät omat ehdokkaansa julkisen sektorin edustajiksi, yritysten ja yhteisöjen sekä maaseudun asukkaiden edustaja valitaan kiintiöihin kuuluvista kuntalaisista.
Yritysten ja yhteisöjen edustajana voi toimia esimerkiksi jonkin yhdistyksen hallituksen jäsen tai työntekijä tai yrittäjä. Maaseudun asukkaiden edustaja ei voi kuulua minkään yhdistyksen hallitukseen tai toimia kunnallisessa luot-
tamustehtävässä. Hallituksen jäsenet valitsee Koillismaan Leader ry:n vuosikokous 22.4.2015, hallituksen jäsenyydestä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä toiminnanjohtaja Pirjo Jaakkoseen.
Pohjoisen vaeltajille oma lintuopas Suomen Latu ja BirdLife Suomi ovat julkaisseet kevyen 34-sivuisen Lapin-vaeltajan lintuoppaan. Opas esittelee valokuvin ja tekstein 60 tyypillistä Lapissa vastaan tulevaa lintulajia. Joka lajista on esitetty myös vuosijana, joka kuvaa, mihin aikaan vuodesta lajin voi havaita Lapissa. Oppaan tekstit on kirjoitettu vaeltajan näkökulmasta. Opas ei edellytä, että vaeltajalla olisi kaukoputkea tai edes kiikariakaan matkassa. Lajiteksteissä on esitelty myös tunnistusta helpottavia lajien käyttäytymistapoja. Opas on painettu kestävälle paperille, jotta se kestäisi paremmin rinkassa kuljetusta. Oppaan tekstit ja vuosijanat on laatinut Pirkka Aalto, ja valokuvat ovat kahdentoista suomalaisen lintukuvaajan ottamia. Oppaan suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet Mika Asikainen (Suomen Latu) ja Jan Södersved (BirdLife Suomi).
Kuusamon liippatehtaan historiasarja on valmis 15 vuoden mittainen Kuusamon liippahistorian digitalisointi- ja taltiointiurakka on nyt paketissa. Historiateoksen kirjoittaja Valma Lämsä julkistaa Liippatehtaan historian kolmannen osan tänään torstaina. Historiasarjan kolmas osa käsittää vuoden 1933-1945 ja kantaa nimeä Pankin ja sodan aika. Kirja koskee Kansallispankin tehtailija-aikaa ja toisen maailmansodan aikaa tehtaan ihmisten näkökulmista, kun saksalaiset asuttivat liippatehdasta Valma Lämsän isän kanssa.
Matkailun opetusta jo 20 vuotta Rovaniemellä Lapin yliopiston matkailun koulutus on alusta lähtien toiminut edelläkävijänä ja uranuurtajana suomalaisessa yliopistomaailmassa. Ensimmäiset matkailun koulutusohjelmaan valitut opiskelijat aloittivat opintonsa Rovaniemellä syksyllä 1994. Vuodesta 2000 lähtien oppiaineen nimenä on ollut matkailututkimus, ja vuodesta 2009 alkaen se on toiminut osana Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituuttia (MTI). Lapin yliopisto on edelleen ainoa paikka Suomessa, missä matkailua voi opiskella pääaineena. Kirjassa kulkevat rinnakkain entisten ja nykyisten henkilökunnan jäsenten sekä alumnien ja opiskelijoiden kirjoitukset. Ne kertovat oppiaineen historiasta ja nykypäivän arjesta. Yhdessä ne muodostavat kertomuksen uuden oppiaineen synnystä ja kamppailusta oman paikkansa lunastamiseksi nykypäivän yliopistomaailmassa.