KauppaSuomi | viikko 49 / 2014
8
ELÄMÄÄ JA ILMIÖITÄ
Sibeliuksen kanssa samana päivänä syntynyt Janne Virkkunen oli syntymäpäivänsä takia lastenlastenlapsista erityisasemassa.
Kulttuurisukujen kasvatti Helsingin Sanomien entisen päätoimittajan Janne Virkkusen sukupuun oksilla roikkuvat niin Snellmanit, Sibeliukset kuin Järnefeltitkin. Keskeisin hahmo on kuitenkin ollut Jean Sibelius. Teksti ja kuvat: Tarja Lehtola
J
anne Virkkusen isoisä, Kansallisteatterin näyttelijä Jussi Snellman avioitui Ruth Sibeliuksen kanssa vuonna 1916. Heidän poikansa Erkki muutti nimensä 30-luvulla Virkkuseksi. Virkkusen perheeseen syntyneelle pojalle valikoitui sama syntymäpäi-
vä isoäitinsä isän Jean Sibeliuksen kanssa, joten poika kastettiin Janneksi kuuluisan kaimansa mukaan. Opiskeluvuosina tosin Sibelius oli alkanut kirjoittaa nimensä ranskalaisittain Jean. Janne Virkkusen mielestä hänen sukunsa on hassunkurinen yhdistelmä suomalaisia kulttuurisukuja, mutta keskeisin hahmo on kuiten-
kin ollut Jean Sibelius. Toki Virkkunen arvostaa sukunsa toista suurta merkkimiestä J.V. Snellmania. – Sukuasiat alkavat kiinnostaa, kun ikää tulee lisää.
koti. Virkkunen arvelee saaneensa laajasti ja avarasti. lahjansa Snellmanin suvun puolelta, Hän oli rohkea visioija ja kehitti kirjoittaminen on ollut aina helppoa. voimakkaasti suomalaista yhteiskun– Meillä oli kotona Sibeliuksen taa ja ajattelua. perintöpiano ja lapsena otin soitto– Snellman oli aikaansa edellä tunteja. Olen kuitenkin todella epä- ja oman aikansa huomattavin meLAPSENA VIRKKUNEN pääsi musikaalinen ihminen, en osaa edes diakriitikko. Hän arvosteli mediaa, useamman kerran vuodessa leikki- laulaa. Musikaalisuuteeni rajoittuu joka tarkoitti tuohon aikaan lähinnä mään sunnuntaisin Ainolan metsiin. musiikin kuunteluun. sanomalehtiä, joutavanpäiväisistä Syntymäpäivänsä takia hän oli lastarinoista ja viihteellisyydestä. Missä tenlastenlapsista erityisasemassa ja on sananvapaus, siellä on ihmisenkin sai aina vuosia täyttäessään Ainolasta vapaus. Joka ajassa tarvitaan avaraa pienen rahalahjan. ajattelua, toteaa Virkkunen. Sibelius oli lapsille rakastettava hahmo, mutta vaikea aviomies. VIRKKUNEN OLI Helsingin Sano– Nerot eivät ole koskaan helppoja mien leivissä lähes 40 vuotta, joten puolisoita. Jos musiikki soi koko ajan perspektiiviä riittää. Tuosta ajasta päässä, ei ole helppoa paneutua arkipuolet kului lehden päätoimittajana. elämään. Sellaisia neroja syntyy pieVirkkunen lähti aikoinaan yhteisneen kansakuntaan todella harvoin. kunnallisista asioista kiinnostuneeOlihan kyseessä todella mies, jonna opiskelemaan poliittista historiaa, ka kuoleman jälkeen Urho Kekkovaltio-oppia ja tiedotusoppia ja päänenkin totesi, että kautta maailman tyi toimittajaksi. Suku oli asialla myös tunnetuin suomalainen on siirtynyt MYÖS SUVUN toinen merkkimies silloin kun Helsinkiin alettiin puuhata ajasta ikuisuuteen. Sibeliuksen välillä J. V. Snellman oli poikkeuksellinen uutta Päivälehteä, josta myöhemmin kosteatkin harrastukset kodin ulko- ihminen omassa ajassaan. Hän ei kä- syntyi Helsingin Sanomat. Yksi sen puolella saivat aikaan monenlaisia pertynyt kotimaisuuteen ja suoma- perustajajäsenistä oli Arvid Järnekaskuja. laisuuteen, vaan katsoi asioita todella felt, Aino Sibeliuksen veli. Erään tarinan mukaan Aino Sibelius oli kysellyt illan viettoon lähtevältä mieheltään tämän kotiintuloaikaa. Tähän Sibelius vastasi: Olen säveltäjä, en ennustaja. – Sibelius lähti tosiaan usein fiftaamaan. Täysin en ymmärrä mitä -1900-luvun vaihteessa maan huomattavin se tarkoittaa, mutta ilmeisesti se on aatehistoriallinen kirjailija sitä, kun mennään jätkien kanssa - perusti vuonna 1889 ystäviensä Eero Erkon ja Juhani Ahon ulos, Virkkunen toteaa. kanssa Päivälehden, joka oli nykyisen Helsingin Sanomien edeltäjä - hänen sisaruksiaan olivat Jean Sibeliuksen puoliso Aino Sibelius, VIRKKUSEN OMA mummola Ruth taidemaalari Eero Järnefelt sekä säveltäjä Armas Järnefelt ja Jussi Snellmanin luona Snellmaninkadulla oli kaunis kruununhakalais-
”Pieni maa menestyy, kun se uskaltaa olla oma itsensä.”
KUKA?
ARVID JÄRNEFELT