Page 1

Kauttamme rekrytoinnit ja henkilöstövuokraukset koko Pohjois-Suomen alueelle Kempeleentie 5, Oulu puh. 050 444 4463

4/20

LÄHETÄ MEILLE

tiedote tai uutisaihe media@businessoulu.com

KUMPPANISI YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Palvelemme yrityksiä kaikissa liiketoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Asiantuntijamme auttavat maksuttomasti mm. rahoitus- ja tukihakemusten laadinnassa. Ota yhteyttä, kun tarvitset apua tai neuvoa! businessoulu.com | businessasema.com | yrityspalvelutoulu.fi

Muistathan myös sähköiset palvelumme Tarjoamme käyttöösi mm. toimitila- ja tontti pörssin, kattavan yrittäjän tietopaketin sekä ajantasaista tietoa esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksista.

LIIKETOIMINTAMALLI

VIENNIN EDISTÄMINEN

Käymme yhdessä läpi liiketoimintasi tärkeimmät osa-alueet, kuten ansaintalogiikan, kohdemarkkinat, jakelukanavat, kustannusrakenteen ja rahoitustarpeet. Liiketoimintamalli auttaa sinua hahmottamaan mahdolliset ongelmakohdat ja kertomaan suunnitelmistasi uskottavasti. Katso myös sähköinen Yritystulkkipalvelumme.

Toimimme aktiivisesti kansainvälisessä yrityskentässä, jotta alueemme yritykset verkottuvat eri puolille maailmaa. Teemme vienninedistämismatkoja, tapaamme potentiaalisia yhteistyökumppaneita ja rahoittajia sekä avustamme myyntineuvottelujen järjestämisessä.

YRITYKSEN PERUSTAMINEN

Opastamme sekä myyjiä että ostajia sukupolvenvaihdoksissa ja yrityskaupoissa. Käytössämme on laaja verkosto alan asiantuntijoita, joiden kanssa toteutamme omistajanvaihdokset sujuvasti. Katso myös sähköinen palvelumme BusinessPlaza.

Saat meiltä käytännönläheisiä neuvoja yrityksesi perustamiseen liittyvissä asioissa, kuten perustamisasiakirjojen laadinnassa, talouslaskelmissa, rekisteröinneissä ja vakuutusasioissa. Katso myös sähköinen Yritystulkki-palvelumme.

YRITYSRAHOITUS Kartoitamme yhdessä yrityksesi käynnistämiseen, kehittämiseen ja kasvuun liittyvät rahoitustarpeet ja -vaihtoehdot. Autamme suunnitelmien ja laskelmien laadinnassa sekä julkisen ja yksityisen yritysrahoituksen hakemisessa.

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA Autamme digitaalisen liiketoiminnan ja kaupallisen osaamisen kehittämisessä. Aiheina ovat mm. brändin rakentaminen, näkyvyys, kaupallisten kanavien kehittäminen sekä digitaalisten työkalujen hyödyntäminen. Järjestämme infotilaisuuksia, valmennuksia ja neuvontaa mm. digitaaliseen kaupankäyntiin ja markkinointiin liittyen.

OMISTAJANVAIHDOKSET

SIJOITTUMISPALVELUT Selvitämme alueen liiketoimintamahdollisuudet ja autamme verkostoitumaan, kun olet tuomassa tai perustamassa yritystä Ouluun. Autamme löytämään sopivat toimitilat tai tontin sekä osaavaa työvoimaa.

LIIKETOIMINNAN VALMENNUKSET Toteutamme yhteistyökumppaneidemme kanssa käytännönläheisiä liiketoimintaosaamiseen liittyviä koulutus- ja valmennusohjelmia. Aiheina ovat mm. myyntivalmiudet ja markkinointi, vienti, yritysrahoitus, yritys- ja sopimusjuridiikka sekä työhyvinvointi.

INNOVAATIO- JA VERKOSTOITUMISPALVELUT Tarjoamme menetelmiä ideointiin, yhteiskehittämiseen sekä testaamiseen ja kokeiluihin aidoissa ympäristöissä. Mahdollistamme uusien ideoiden ja ratkaisujen etsimisen yrityksen ulkopuolelta osallistamalla eri sidosryhmät. Järjestämme myös fasilitoituja työpajoja.

REKRYTOINNIT Olemme työnantajan tukena rekrytoinnissa. Autamme yritystäsi löytämään sopivan työntekijän ja selvitämme rekrytoinnin taloudellisten tukien mahdollisuudet.

REKRYTOINNIN TALOUDELLISET TUET Työttömän työnhakijan työllistämiseen on mahdollista saada palkkatukea, kuntalisää tai työllistämisbonusta. Työllisyyspalveluissa selvitetään sopivimmat tukimuodot sekä tukien määrä ja kesto.

REKRYTOINTITAPAHTUMAT Järjestämme vuosittain useita rekrytointitapahtumia. Tilaisuuksia voidaan järjestää myös räätälöidysti yrityksesi tarpeisiin.

KONGRESSIT JA TAPAHTUMAT Tarjoamme asiantuntemusta kokousten, kongressien ja muiden tapahtumien järjestämisessä. Verkotamme järjestäjän paikallisiin palveluihin ja autamme tarvittaessa toteutuksen suunnittelussa, hakuprosessissa sekä markkinointimateriaalin laatimisessa.


2

MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020

Pääkirjoitus

Verkostoituminen on opeteltava uusiksi Mitä jäljelle jää, kun riisutaan elämästä toisten ihmisten kättelyt, tavalliset vanhan ajan kasvotusten pidettävät kokoukset, tiiviit ja hektiset sisätiloissa pidettävät business-tapahtumat ja seminaarit? Uskon, että suurin osa on pärjännyt viime kuukaudet ilman edellä mainittuja asioita vallan mainiosti. Kevättä ja alkukesän tekemistä raamittivat huoli omasta ja lähipiirin terveydestä sekä toimeentulosta. Yrittäjällä huoli myös siitä, miten yritys selviää. Yrittäjägallupin mukaan korona on vaikeuttanut yritystoimintaa yli 65 %:lla yrityksistä. Osalla liikevaihto loppui kokonaan ja osa pääsi vähemmällä. Konstit selviämiseen olivat monet. Etätyö tuli yrittäjille tutuksi. Erilaiset digitaaliset palvelut lisääntyivät ja uusia verkkokauppoja pohjoispohjanmaalla perustettiin valtava määrä. Toisaalta hyvin nopeasti tapaamiset korvattiin teamsilla ja zoomilla. Vanha kunnon puhelin soi enemmän kuin vuosiin.

Nyt kun syksy koronan aiheuttamine huolineen on tulossa, on monen yrittäjän ollut pakko myöntää, että yritystoiminta on muuttunut pysyvästi. Yksi asia ei kuitenkaan ole muuttunut. Se on yrittäjän tarve verkostoitua. Parhaimmillaan ennen koronaa luodut verkostot olivat juuri se paras asia, jolla koronarajoituksia taklattiin. Löydettiin yrittäjien kanssa uusia toimintamalleja ja yhteistyötä lisättiin palveluiden ja tuotteistuksien osalta. Yrittäjille verkostoituminen on ollut aina yksi merkittävimmistä yritystoiminnan kasvun keinoista. Tarve verkostoitua ei tule poistumaan koskaan. Menipä maailma miten suljetuksi hyvänsä, niin taitavat verkostoitujat pärjäävät. Siten varmistaa itselleen vertaistuen, löytää uusia asiakkaita, kumppaneita ja tuotteita ja parantaa omia toimintatapoja. Verkoston luominen vaatii aikaa, mutta pyyteetön kiinnostus toista yrittäjää kohtaan palki-

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät! Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry Päätoimittaja: Marjo Kolehmainen Kustantaja: Kaleva365 Oy Paino ja taitto: Kaleva365 Oy Myynti: P. (08) 5377 180, mediamyynti@kaleva.fi

taan. Omaa verkostoa pitää sekä ylläpitää että kehittää. Siksikin verkostoitumisen uudet konstit on otettava aktiiviseen käyttöön. Se ei saa jäädä selviämistaistelun jalkoihin. Yrittäjäjärjestö omalta osaltaan panostaa monipuolisesti siihen, että verkostoituminen on helppoa, nämä mahdollisuudet kannattaa hyödyntää. Opitut digitaidot ovat pääomaa, jota voi myös hyödyntää verkostoitumisessa. Erilaisia alustoja verkostoitua kehitetään kiivaasti ja yrittäjäjärjestössä satsaamme kovasti siihen, että yrittäjillä on jatkuvasti tarjolla turvallisia ja innostavia keinoja tavata toisia yrittäjiä. Yrittäjäjärjestö on alusta, joka ei vain auta yrittäjiä pahimman yli, vaan se mahdollistaa myös yrityksen kasvun. Verkostoituminen tuo tulevaisuutta ja perinteisten tapaamisten ohella kaikkien on nyt sen rinnalla opeteltava myös uudet konstit rakentaa verkostoja.

Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Hallituksen jäseneltä

Korona todisti jäsenyyden edut Minulle kävi niin kuin monelle muullekin: korona vei kaikki messuihin ja tapahtumiin liittyvät toimeksiantoni. Laskut on silti maksettava, joten kevät kului työnhaussa. Toukokuussa pääsin aloittamaan BusinessOulussa teollisuuden ja cleantechin toimialakoordinaattorina. Työssäni autan pk-yrityksiä rahoitukseen, investointeihin, työllistämiseen ja kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Minulla on sivutoimilupa, joten pidän yritykseni Bitten toiminnassa. Eilen tein tarjousta ja maksoin Yrittäjien jäsenmaksun. Olen ollut Oulun Yrittäjien jäsen yritykseni perustamisesta alkaen. Aloittavana yrittäjänä halusin tutustua muihin yrittäjiin ja etsiä aktiivisesti uusia asiakkaita. Jäsenenä pääsin maksuttomiin tapahtumiin, koulutuksiin ja verkkovalmennuksiin. Jäsenpalveluista ehdoton suosikkini on maksuton lakineuvonta, joka on yksinkertaisuudessaan nerokas. Yksi puhelinsoitto ja jäsennumeron tunnistamisen jälkeen minut yhdistetään keskustelemaan asiansa osaavan lakiammattilaisen kanssa. Olen hyödyntänyt myös järjestön neuvottelemia lukuisia jäsenalennuksia.

Koronakevät ja -kesä ovat osoittaneet, että jäsenmaksuni maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti! Uutiskirjeet ja jatkuvasti päivittyvät Kaikki koronasta yrittäjille -sivut ovat kattavasti ja selkeästi neuvoneet kassavirran hallintaa, koronatukien hakemista ja työlainsäädännön soveltamista poikkeusoloissa. Aluejärjestömme on järjestänyt säännöllisesti paikallisyhdistysten puheenjohtajille ja luottamushenkilöille verkkotapaamisia sekä hankkinut rahoituksen palvelulle, joka auttaa yrityksiä ja yrittäjiä selviytymään koronan yli. Valtakunnallinen #autapientä -kampanja on kannustanut suomalaisia ostamaan tuotteita ja palveluita oman kylän tai kaupungin yrittäjiltä. Harva meistä liittyy järjestön jäseneksi siksi, että se tekee ”edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä”. Koronakriisi osoitti, että Yrittäjien jäsen kannattaa olla juuri tästä syystä. Suomen Yrittäjien kannanotot, ehdotukset ja vaatimukset ovat näkyneet koronatoimissa. Esimerkiksi yksinyrittäjätuki, yrittäjien eläkevakuutusmaksujen pidennetyt maksuajat ja yrittäjien työt-

tömyysturvaehtojen parantaminen ovat Yrittäjien ehdottamia toimenpiteitä, joista itsekin olen hyötynyt kevään aikana. Meitä kuunnellaan, kun meitä on monta. Tule mukaan nauttimaan jäseneduista ja hyötymään vaikuttamistyön tuloksista: yrittajat.fi/liity.

Eija Hämäläinen PPY:n hallituksen jäsen


3

MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020

Seuraava lehti

ilmestyy 5.10.2020 Varaa mainospaikkasi: Annariitta Nousiainen puh. 040 766 9402 annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi

SEURAA MEITÄ SOMESSA!

Facebook-sivu: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Liity lähes 2500 tykkääjämme joukkoon. Saat ensimmäisten joukossa tietoa tapahtumistamme ja meille tärkeistä asioista. Facebook-ryhmä: Pohjois-Pohjanmaan hankintaneuvoja sivustolla autetaan yrittäjiä hankinnoissa!

Toinen aalto olisi monelle yritykselle kohtalokas sivu 4

Seuraa meitä! ReStartup: Tällä sivustolla on yrityskauppaan liittyviä nostoja, jos olet ostamassa tai myymässä niin tule seuraamaan!

Twitter: @PPYrittajat Yrittäjyyden uusimmat uutiset ja ajankohtaisimmat teemat.

LinkedIn: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Verkostoidu meidän kanssa, saat tietoa mitä tarvitset!

Tässä numerossa 8

Rahaa digihankkeisiin

11

Etätöistä lähitöihin

12

Kasvun kartta -hankkeessa on myönnetty 11 yritykselle tuki nettisivujen kehittämiseen. Tuen määrä on enintään 2000 euroa.

Kysyimme kolmelta yritykseltä, miten siirtyminen lähitöihin on alkanut sujua ja tehdäänkö töitä jatkossakin etänä.

Yrittäjät aamukahvilla Oulun yrittäjien syyskauden ensimmäisellä aamukahvilla tehtiin koronan välitilinpäätöstä ja nautittiin yhdessäolosta.

4/20 15

22

24

Apua yrityksen myyntiin Omistajanvaihdoksessa tarvitaan talouspuolen ammattilaisia ja yrityksestään luopuva myös henkistä tukea.

Youtube: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Löydät Youtuben puolelta tarinoita yrittäjistä, ihmisistä ja huikeista palkitsemisista.

Läsnä yrittäjän arjessa Syyskuun alussa alkaa yrittäjien tuetut neuvontapalvelut. Niiden tavoitteena on tukea yrittäjien jaksamista ja hyvinvointia.

Vauhti vaihtui voimaksi Nuorempana moottoripyöriä harrastanut Miika Sutinen kilpailee nyt vapaa-ajallaan voimannostossa.

@yrittäjyysonpop Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi Suomen Yrittäjät: www.yrittajat.fi


4

MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020

Yritysten viesti on, että viime kevään kaltaisiin laajoihin rajoitustoimiin ei voida enää mennä, sanoo Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen. Yritysten viesti on, että viime kevään kaltaisiin laajoihin rajoitustoimiin ei voida enää mennä, sanoo Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen.

Korona yrittäjän kukkarolla Liikevaihto väheni yli puolella yrityksistä. 60 prosenttia yrittäjistä on tinkinyt toimeentulostaan tai jättänyt kokonaan oman palkkansa maksamatta.

····

Anna Raudaskoski, teksti Ester van Dam, kuva

Korona ja sen aiheuttamat rajoitukset ovat häirinneet huomattavasti yritysten liiketoimintaa. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien elokuussa tekemän kyselyn mukaan liikevaihto on vähentynyt yli 50 prosentilla yrityksistä. Neljännes yrityksistä on voinut jatkaa toimintaansa koronasta huolimatta normaalisti.

Vain 8 prosenttia on pystynyt parantamaan liiketoimintaa. Yritykset ovat sopeutuneet korona-ajan tuomiin poikkeustilanteisiin eri keinoin. ”Yrittäjät ovat joustaneet eniten vähentämällä omaa palkkaansa. 60 prosenttia vastaa, että itseltä on vähennetty palkkaa tai se on jäänyt kokonaan maksamatta. Omasta toimeentulosta on tingitty, olipa yritys yksinyrittäjä tai työllistävä yritys”, sel-

vittää kyselyn tuloksia Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen. Toiseksi eniten yritykset ovat sopeutuneet tilanteeseen lomauttamalla henkilökuntaa. Lisäksi yrityksissä on anottu lainojen lyhennysvapaita sekä haettu pidennettyjä maksuaikoja vuokriin ja vakuutusmaksuihin. Myös työaikajärjestelyjä on tehty. Monissa yrityksissä on hyödynnetty myös lomajärjestelyjä ja aikaistettu lomia.

esimerkiksi digitalisaation lisääntyminen ja etätyöt. ”Pohjois-Pohjanmaan alueelle on tullut runsaasti uusia verkkokauppoja. Etätöitä on alettu tekemään ja ne tulivat jäädäkseen. Myös hybridimalli, joissa työntekijöistä osa tekee töitä etänä ja osa työpaikalla, on muuttumassa pysyväksi ilmiöksi”, Kolehmainen kertoo.

Pysyviä muutoksia yritystoimintaan

Erilaisia tukia yrittäjistä on alueellamme hakenut noin puolet. Pääosin tukia voi vielä hakea elokuun loppuun, mutta yksinyrittäjätuki on haettavissa syyskuun loppuun. ”Pyysimme arvioita siitä, miten eri tuet ovat auttaneet. Yksinyrittäjät

”Meneillään oleva pandemia tulee muuttamaan yritystoimintaa pysyvästi”, tiivistää Kolehmainen. Pysyviä muutoksia yritysten toiminnassa ovat

Pandemia jatkuu, tukia tarvitaan lisää

ovat pitäneet 2000 euron tukea hyvänä. Kyselyyn osallistuneiden yrittäjien mielestä myös Business Finlandin ja ELY-keskuksen tuet on koettu hyödyllisiksi.” Marjo Kolehmainen kertoo lisäksi, että tutkimuksen mukaan kustannustuki sai heikoimmat arvosanat. Tukea ei ole ollut helppo saada. ”Haasteita on ollut paljon. Tulojen vertailuajankohdat ovat olleet haastavia. Samoin kiinteisiin kuluihin ei ole hyväksytty sellaisia asioita, jotka selkeästi vaikuttavat yrityksen kulurakenteeseen, näistä esimerkkeinä leasing-kulut ja vakuutusmaksut. Elyn tai Business Finlandin tukien hakeminen vaikutti myös liikaa kustannustuen saamiseen.” ”Koska pandemia ei näytä laantuvan maailmassa, on selvää, että tu-


5

MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020

Miten oletat yrityksesi selviävän mahdollisesta toisesta korona-aallosta? Vastaajien määrä: 551, valittujen vastausten lukumäärä: 593

Yritys selviää siitä ja oletan vaikutusten olevan vähäiset

61%

Yrityksen toiminta vaikeutuu huomattavasti ja selviää vain, jos pandemia saadaaan nopeasti hallintaan

27%

Yritys selviää vain, mikäli saan tukea valtiolta ja vastaantuloa velkojilta

15%

5%

Yritystä uhkaa lopettaminen/ konkurssi

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70%

Onneksi noin 60 prosenttia yrittäjistä uskoo, että toisestakin aallosta selvitään.” Marjo Kolehmainen, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja

kia tullaan alueellamme edelleen tarvitsemaan. Siksi olisi tärkeää, että tukien hakuaikaa jatkettaisiin ja lisäksi erityisesti kustannustukea pitäisi kehittää”, vaatii Kolehmainen.

”77 prosenttia aikoo pitää omista työntekijöistään kiinni. Lomautuksia tullaan tosin edelleen käyttämään.” Lopputilejä arvelee joutuvansa antamaan viisitoista prosenttia yrityksistä.

15 prosenttia yrityksistä”, Kolehmainen arvioi.

Omista työntekijöistä pidetään kiinni

Toinen aalto ja kohtalokas syksy

Vuodesta tulee yrityksille huono. Yli 40 prosenttia ilmoitti, että liikevaihto jää heikommaksi kuin viime vuonna. Teollisuus, erikoiskaupat, tapahtumatarjoajat ja hyvinvointipalveluita tarjoavat yritykset kärsivät tilanteesta eniten. ”On toki yrityksiä, jotka tässä tilanteessa tekevät paremman tuloksen. Tilanne on kohdellut eri toimialoja eri tavoin, ja aina löytyy yrityksiä, joille tällainen kriisi on myös mahdollisuus kasvaa”, Kolehmainen kiteyttää. Suurin osa yrityksistä haluaa pitää työntekijöistään kiinni. Kyselyssä käy ilmi, että usko henkilökunnan työllistämisestä on vahvistunut toukokuusta.

”Nämä eivät ole normaaliajan lukemia. Työllisyyden kehitys tulee olemaan Pohjois-Pohjanmaan alueella haasteellista. Syksy tulee olemaan kohtalokas tässä mielessä.” Yrittäjiltä kysyttiin myös, miten he selviävät mahdollisesta toisesta aallosta. Vastauksista kävi ilmi, että syksy tulee olemaan todella merkittävä tässä suhteessa. ”Onneksi noin 60 prosenttia uskoo, että toisestakin aallosta selvitään, mutta peräti kolmannes uskoo selviävänsä vain, jos pandemian kesto ei pitkity ja yritykset voivat jatkaa toimintaansa. Tukia tulee tarvitsemaan edelleen noin

”Tautitilanne Pohjois-Pohjanmaan alueella on tällä hetkellä hyvä. Toivottavasti tilanne pystytään pitämään tällaisena. Rajoitustoimien pitää olla alueellisia ja ne pitää keskittää sinne, missä on tautia. Viime kevään kaltaisiin laajoihin rajoitustoimiin ei voida enää mennä”, Kolehmainen vaati. Tärkeää on myös, että koronaa testataan. ”Testeihin tulee päästä heti ja tulokset pitää saada viimeistään seuraavana päivänä. Strategia, jossa oireiset testataan, altistuneet löydetään ja sairaat hoidetaan, pitää saada toimimaan. Jokaisen meistä pitää ottaa myös vastuuta noudattamalla rajoituksia ja turvaohjeita”, Kolehmainen tähdentää.

Ei enää laajoja rajoitustoimia

Korona-ajan talous-­ näkymäkysely • Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät toisti elokuussa keväällä ensimmäisen kerran tehdyn korona-ajan talousnäkymäkyselyn jäsenyrityksilleen.

• Elokuussa kyselyyn vastasi 562 alu-

een yrittäjää. Kyselyssä selvitettiin, miten alueen yrittäjät selviävät epidemiasta ja sen rajoituksista sekä miten pandemia näkyy heidän arjessaan sekä yrittäjän työssään.

• Kyselyyn vastanneiden yrittäjien toi-

mialat vastaavat Pohjois-Pohjanmaan alueen elinkeinorakennetta.


6

MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020

MAINOS

Johtava työasupalvelu Temrex tietää, mitä työvaatteilta halutaan Temrex on avannut kaksi uutta myymälää ja tarkoituksena on laajentua seuraavien vuosien aikana koko maahan. Vahva asiantuntemus, tuotevalikoiman laajuus ja ketterä palvelukokonaisuus ovat kasvattaneet Temrexin Pohjois-Suomen suosituimmaksi työasumyyjäksi.

Temrexin ammattilaiset auttavat sinua valitsemaan juuri sinun yritykseesi sopivat työvaatteet.

P

ohjois-Suomen johtava työasumyyjä Temrex jatkaa kasvuaan. Yritys avasi tammikuussa uudet myymälät Rovaniemelle

ja Vantaalle. Uudet myymälät ovat saaneet poikkeuksellisesta keväästä huolimatta hyvän startin. Temrexin tavoitteena on laajentua seuraavien vuosien aikana koko maahan. ”Suunnitelmissa on aukaista myös ensi vuonna pari uutta myymälää”, Temrex Oy:n myyntijohtaja Henri Kurttila paljastaa. Koronakevään aikana yrityksen ei tarvinnut irtisanoa tai lomauttaa henkilös-

töään lainkaan. Poikkeusaikana Temrex muun muassa auttoi kriittisillä aloilla työskenteleviä toimittamalla heille erilaisia suojavarusteita. Temrexillä on asiakaskuntaa niin suuryrityksissä, teollisuudessa kuin pienempien yritysten ja yrittäjien keskuudessa. Siihen syynä ovat vahva asiantuntemus, tuotevalikoiman laajuus sekä nopea ja ketterä palvelukokonaisuus. ”Suuri osa asiakkaistamme on yrityksiä, joilla on myymälässä valmiiksi valitut työvaatteet, jotka voi hakea helposti logoilla painettuna paikan päältä. Lisäksi palvelumalleihimme kuuluu pesulapalvelu ja yrityksille räätälöidyt verkkokaup-

paratkaisut”, Kurttila kertoo.

Työvaatteissa panostetaan laatuun Temrexillä on laaja valikoima erilaisia työvaatteita, jalkineita ja henkilösuojaimia. Myymälän myydyimpiä tuotteita ovat huomiovaatteet, vapaa-ajan vaatteita muistuttavat profiilivaatteet ja turvakengät. Suomen työmailla on tarkat vaatimukset siitä, minkälaisia ominaisuuksia työvarusteissa pitää olla. Yrittäjän ei kuitenkaan tarvitse vaivata päätään erilaisilla säännöksillä, sillä Temrexiltä saa asiantuntevaa opastusta työvaat-

teiden valintaan. ”Työvaatteiden ensisijainen tehtävä on suojata käyttäjää. Meillä on paljon asiakkaita, jotka kertovat, mihin he tarvitsevat työvaatteita ja meidän roolimme on osata myydä työhön oikeanlaiset vaatteet”, Kurttila sanoo. Markkina on muuttunut nopeasti viimeisten vuosien aikana. Aikaisemmin myytiin paljon edullisia perusvaatteita, kun taas viime aikoina erityisesti tekniset tuulen- ja vedenpitävät työvaatteet ovat kasvattaneet suosiotaan huimasti. Esimerkiksi Helly Hansen työvaatteiden myynti on kymmenkertaistunut kolmen vuoden aikana.


7

MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020

TEMREX letut työvaatteet toimitetaan työpaikalle viikoittain. ”Asiakkaan ei tarvitse huolehtia enää työvaatteiden pesusta ja huollosta itse, vaan me hoidamme myös sen valmiiksi niin, että työntekijöillä on aina puhtaat ja ehjät varusteet saatavilla”, Henri Kurttila kertoo.

”Huomaa selkeästi, että vaatimukset nousevat ja työvaatteilta halutaan enemmän ominaisuuksia. Työvaatteet ovat istuvampia, kestävämpiä sekä tuulen- ja vedenpitäviä. Työvaatteissa käytetään nykyään myös teknisempiä ja joustavampia materiaaleja”, Kurttila luettelee. Viime vuosien aikana vaatemerkit ovat heränneet myös siihen, että naisten osuus rakentamisessa ja teollisuudessa on kasvanut. ”Viisi vuotta sitten naisten piti käyttää miesten pienempikokoisia vaatteita, mutta nyt naisten työvaatteita löytyy kaikille aloille”, Kurttila kertoo.

Tutustu Temrexin tuotteisiin osoitteessa https://www.temrex.fi/.

Temrexin verkkokaupasta saa työvaatteet nopeasti toimitettuna Suurin osa asiakkaista käyttää laajan työvaatevalikoiman lisäksi Temrexin logopainopalvelua. Asiakas valitsee asiantuntevan myyjän kanssa yritykselleen sopivat työvaatteet ja varusteisiin painettavat logot ovat valmiina Temrexin myymälässä. ”Logo painetaan vaatteeseen saman tien asiakkaan silmien edessä. Vaatteen voi siis ottaa heti mukaansa ilman pitkiä odotusaikoja”, Kurttila kertoo. Kolmen myymälän lisäksi Temrex palvelee myös verkossa. Verkkokaupasta tilatut työvaatteet ja -asusteet toimitetaan yrityksen logolla painettuna perille parissa työpäivässä. Temrexillä on myös pesulapalvelu, jossa työvaatteet huolletaan, pestään ja tarvittaessa korjataan. Puhtaat ja huol-

Temrex kehittyi kaupasta teollisuuden kumppaniksi Aloitti toimintansa 2001 ja työvaatekauppana 2012. Laajentunut nopeasti teollisuuden ja rakennusliikkeiden kumppaniksi. Noin 30 työntekijää. Vuoden 2020 liikevaihto noin 8,8 miljoonaa euroa.

Temrexillä on laaja valikoima erilaisia työvaatteita. Logot painetaan työvaatteisiin myymälässä, josta ne on helppo hakea suoraan käyttöön.

Myymälät Oulussa, Rovaniemellä ja Vantaalla

Myymälän myydyimpiä tuotteita ovat huomiovaatteet, vapaa-ajan vaatteita muistuttavat profiilivaatteet ja turvakengät.

Ota yhteyttä!

Temrex Rovaniemi Myymälä

Temrex Vantaa Myymälä, Tammisto

Myymälä Jääsalontie 20, 90400 OULU Avoinna ma-pe klo 8 – 18, la 10 – 16 p. 08 520 8919 tiedustelut: info@temrex.fi tilaukset: tilaukset@temrex.fi

Temrex Oy Keskusväylä 4, 96910 Rovaniemi Avoinna: ma–pe 8–16 Merja Soukka p. 050 411 8868 merja.soukka@temrex.fi

Temrex Kauppakeskus Tammiston TähtiNilsaksenpolku 2, 01510 Vantaa Avoinna: ma–pe 8–16 Iida Kajula p. 050 409 0018 iida.kajula@temrex.fi


8

MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020

Jaakko (keskellä) ja Tarmo Kemppainen Tarkem Oy:ltä antoivat kiitokset Kasvun kartta -hankkeen asiantuntijoille. Kuvassa vasemmalla hankkeen projektipäällikkö Mari Viirelä.

Rahaa yritysten digitaalisiin toimintoihin Korona näkyi voimakkaasti Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Kasvun kartta -hankkeen hakemuksissa

··

Maija Pylväs, teksti ja kuva

Reilun vuoden käynnissä ollut Kasvun kartta -hanke on poikinut useita uusia verkkokauppoja sekä muita digitaalisia uudistuksia Oulun seudun yrityksille. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävä hanke on perustettu alun perin tukemaan kasvuhaluisia yrityksiä. ”Koronahan nosti varmasti muissakin kuin kasvuyrityksissä esille haasteita siinä, miten työtä tehdään ja pakotti yrityksiä uudistumaan. Toki oltiin saatu jo ennen koronaa hakemuksia muun muassa verkkokauppojen perustamista varten, mutta koronan myötä hakemusten määrä hankkeen myöntämiin avustuksiin kasvoi reilusti”, projektipäällikkö Mari Viirelä kertoo. Viirelän mukaan hankkeen yksi tarkoitus oli lähteä digitalisoimaan yritysten liiketoimintaa – ja tähän kuului esimerkiksi verkkokauppojen perustaminen. Tuen saaneista kaikki eivät perustaneet tai perusta verkkokauppaa, vaan osa on aloittanut mahdollistamalla esimerkiksi sähköisten tarjouspyyntöjen tekemisen yritykselleen.

Avustuksia eri toimialoille Tällä hetkellä tukea on myönnetty yhteensä 32 yritykselle, joista 11:lle tuki on myönnetty nettisivujen kehittämiseen. Tuen määrä on nyt enintään 2000 euroa, josta yritys maksaa 20 prosen-

tin omavastuuosuuden. Avustukset ovat jakautuneet hyvin eri toimialoille. ”Maalis-huhtikuun vaiheessa saimme viikossa yli 20 hakemusta, joista valtaosa haki apua työn tekemisen tapojen uudistamiseen joko verkkokaupan avulla tai muuten digitalisoimalla toimintaansa. Näistä yrityksistä suurin osa ei kuitenkaan täyttänyt hankkeen ehtoja eli tukea ei voitu myöntää. Tämä kuitenkin osoittaa sen, että kaikenlaisilla yrityksillä on tarve ja halu muuttaa toimintatapojaan, kun maailma muuttuu”, Viirelä kertoo. Kriteerit tuen saamiselle olivat, että yritys on toiminut vähintään kolme vuotta, se työllistää, liikevaihto on ollut kasvava ennen koronaa ja että yritys sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toiminta-alueella.

Asiantuntijapoolissa laaja osaamispankki Viirelän mukaan hanketta varten perustetussa asiantuntijapoolissa on tällä hetkellä noin sata eri toimijaa. ”Käytössämme on hyvin laaja osaamispankki. Kun on tullut hakemus, niin asiantuntijapoolin tietyn osaamisalueen asiantuntijoille on laitettu tarjouspyyntö.” Viirelän mukaan tämä on ensimmäinen kerta, kun Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät avustavat rahallisesti yrityksiä digitaalisten toimintojen kehittämisessä.

”Digitaalisuus auttaa vapauttamaan yrityksen resursseja esimerkiksi ajanvarauksesta itse työhön, josta yrityksen tulos tulee.” Toukokuun loppuun asti oli kolme hakua, joista ensimmäinen haku päättyi joulukuun alussa ja kaksi hakua oli tämän vuoden puolella. Syksyllä haku laitetaan auki uudestaan. Kaiken kaikkiaan yrityksiä tuetaan yli 100 000 euron edestä erilaisissa kasvun haasteissa.

Tarkem uudisti nettisivunsa tuen avulla Turvallisuuskoulutusyritys Tarkem Oy uudisti nettisivunsa Kasvun kartta -hankkeesta saadun tuen avulla. ”Meillä on ollut työnalla esimerkiksi verkkosivustomme uusiminen. Ollaan myös mietitty, voisiko meilläkin olla tulevaisuudessa jonkinlaista verkkokauppaa”, Tarmo Kemppainen kertoo. Tarkem Oy järjestää lupakorttikoulutuksia yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille. Pääsääntöisesti ne ovat turvallisuuspuolen koulutuksia sekä esimerkiksi kuljettajan ammattipätevyyksiä. Yksi eniten kysytyimmistä on ensiapukoulutus. Kemppainen antaa isot kiitokset hankkeen asiantuntijapalveluille. ”Tämä oli hieno juttu tällaiselle pienyrittäjälle. Se yllätti, kuinka helposti ja nopeasti asiat lähtivät etenemään tuen hakemisen jälkeen.”

KASVUN KARTTA -HANKE • Euroopan Sosiaalirahaston (ESR)

sekä Pohjois-Pohjanmaan kuntien rahoittama hanke, joka palvelee PohjoisPohjanmaan kasvuhaluisia yrityksiä.

• Yritys voi saada avun enintään

2000 euroon asti, josta yritys maksaa 20 prosentin omavastuuosuuden.

• Hankkeen asiantuntijapalvelut

auttavat yrityksiä selättämään kasvun esteitä.

• Hanke kilpailuttaa asiantuntijapoolis-

sa mukana olevat yritykset, joista valikoituu asiantuntijat yritysten avuksi.

”Se yllätti, kuinka helposti ja nopeasti asiat lähtivät etenemään tuen hakemisen jälkeen.”


9

MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020

MAINOS

LAPLAND HOTELS OY

Kokouspäivän aikana mielikuvitusmatkalle Lappiin

Lapland Hotels Oulun monipuolisissa kokoustiloissa järjestät monenlaisia tilaisuuksia aina johtoryhmän kokouksista karonkkaan ja häihin sekä pikkujouluista syntymäpäiväjuhliin. tain uutta ja sitä mekin pyrimme tuomaan. Haluamme haastaa myös asiakasta ajattelemaan boksin ulkopuolelta ja miettimään uudelleen, mitä kokous voisi olla, Ylinampa kertoo. Lapland Hotelsissa kokoukset saavat olla elämyksiä. Kaupunkikohteissa voidaan tehdä kävelykokouksia tai pyöräillä puistoon piknikille. Tunturikohteissa kokouskahvit voidaan juoda nuotiolla tai rakentaa kokoustila ulos tykkypuiden keskelle.

Lapin herkuilla piristystä kokouspäivään

Lapland Hotelsissa kaikkein tärkeintä on asiakaspalvelun toimivuus. Marjo Wallin ja Milla Ylinampa toivottavat vieraat tervetulleeksi Oulun Lapland Hotelsin monipuolisiin kokoustiloihin.

Y

lläs, Äkäslompolo, Saariselkä ja Hetta ovat upeista tykkypuistaan, tuntureistaan ja yöttömistä öistään tunnettuja Lapin kohteita. Ne ovat myös Oulun Lapland Hotelsin kokoustiloja. Yhteensä Lapland Hotels Oulussa on 12 kokoustilaa. Koot vaihtelevat tunnelmallisesta neljän hengen kabinetista tilavaan 190 hengen kokoustilaan. – Kaunis historiallinen Ynninkulma kohtaa Lapin fiiliksen upealla tavalla tiloissamme, Marjo Wallin kertoo.

Yksilöllistä ja sujuvaa asiakaspalvelua Wallin sanoo, että monipuolisten kokoustilojen lisäksi Lapland Hotelsissa kaikkein tärkeintä on asiakaspalvelun toimivuus. – Meillä on aivan loistava palvelu. Se lähtee siitä, että meillä on paikallinen, asiantunteva myyntipalvelu, joka tuntee tilat ja asiakkaan tarpeet hyvin. Myynnin asiantuntija osaa kertoa, mikä tila ja kokonaisuus palvelee asiakasta parhaiten. – Usein tehdään niin, että asiakas tulee käymään ennen kuin itse tilaisuus on, jotta hän näkee tilan ja voidaan suunnitella tilaisuut-

ta tarkemmin yhdessä, Lapland Hotelsin myyntipäällikkö Milla Ylinampa kertoo. Kokouksia ja tapahtumia järjestetään usein muiden työkiireiden ohella. Ylinampa kertoo, että asiakkaat antavat jatkuvasti kiitosta siitä, että Lapland Hotelsissa saa asioida yhden ihmisen kanssa eikä puheluita ohjata ihmiseltä toiselle. – Se on meille iso ylpeys. Meille on tärkeää, että asiakas saa hoidettua asiansa sujuvasti ja nopeasti, Ylinampa sanoo. – Myös talon sisällä yhteistyö toimii hyvin. Minulla on ilo myydä, kun tiedän, että meillä on ra-

vintola, keittiö ja vastaanotto, jotka huolehtivat asiakkaasta koko vierailun ajan.

Uusia elämyksiä ja Lapin taikaa Lapland Hotels haluaa olla joustava ja kuunnella asiakkaidensa tarpeita. Jokainen kokous ja tapahtuma räätälöidään asiakkaan omien tarpeiden mukaan. Asiakkaiden toiveiden pohjalta on alettu tehdä uutta kokouskonseptia. Uudistunut kokouskonsepti koskee sekä kaupunkihotelleja että Lapin tunturihotelleja. – Monestihan asiakkaat kaipaavat inspiroivaa ympäristöä ja jo-

Kokousmenuja suunniteltaessa on mietitty herkullisuuden ja toimivuuden lisäksi myös asiakkaiden jaksamista: minkälaista ruokaa kannattaa tarjoilla, jotta asiakkaat pysyvät pirteänä pitkienkin kokouspäivien ajan? – Annoksia suunnitellessa olemme ottaneet meidän pohjoisen juuret vahvasti huomioon. Kaikki tuotteet tehdään meille. Haluamme suosia pohjoisen loistavia raaka-aineita: poroa, lohta, sieniä, marjoja, Lapland Hotelsin keittiömestari Tero Mäntykangas kertoo. Asiakas saa itse valita haluamansa menun. Lounaaseen kuuluu runsas salaattipöytä ja kaksi pääruokavaihtoehtoa, joista toinen on aina kasvisruoka. Pääruoan lisäksi tarjoillaan kahvi ja makea jälkiruoka. – Kokoustuotettamme on kiitelty paljon ja tyytyväiset asiakkaat ovat meille se kaikista tärkein asia, Ylinampa kertoo.

Lapland Hotels Oy Varaa kokoustilat suoraan Oulun Lapland Hotelsin myyntipalvelun kautta sales.oulu@laplandhotels.com.

Oulun Lapland Hotelsin monipuoliset tilat sopivat monenlaisiin tilaisuuksiin. Kokoustilojen koot vaihtelevat tunnelmallisesta neljän hengen kabinetista tilavaan 190 hengen kokoustilaan.


10

MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020

Yrittäjien palaute pisti Raaheen vipinää

Kaupunki on tehnyt useita toimenpiteitä parantaakseen elinkeinopolitiikkaansa

··

Anna Tilvis, teksti ja kuva

Kesäkuun alussa julkistettu valtakunnallinen Suomen Yrittäjien kuntabarometrin tulos ei ollut vieläkään Raahen osalta mairitteleva. Parannusta on kuitenkin tapahtunut aiempiin huonoihin tuloksiin verrattuna. Raahen kaupunki on tehnyt monia toimenpiteitä elinkeinopolitiikkansa parantamiseksi. Tavoitteeksi on asetettu olla 2020-luvulla omassa kokoluokassaan Suomen yritysmyönteisin kunta. Mitä toimenpiteitä Raahessa on tehty, kehittämisen toimialan toimialajohtaja, Raahen Seudun Kehityksen johtaja Pasi Pitkänen? ”Olemme lähteneet parantamaan yhteistyötä yrittäjäjärjestön kanssa. Teollisuusasiamies Harri Tuomikoski on kaupungin edustajana mukana Raahen Yrittäjien hallituksessa. Sillä voidaan varmistaa viestintää ja kuulemista puolin ja toisin.” Pitkänen kertoo, että muutenkin Raahen yrittäjien johdon kanssa on oltu yhteydessä säännöllisesti.

Yritysvaikutusten arviointia Kaupungin koko organisaatiossa on otettu käyttöön yritysvaikutusten arviointi. Se tarkoittaa, että kukin viranhaltija arvioi jokaisen päätöksenteossa olevan asian kohdalla, miten päätös vaikuttaa yritystoimintaan. ”Yritysvaikutusten arviointi tehdään tarkistuslistan avulla ja sen tekee viranhaltija. Lopputulos kirjataan ylös. Siinä arvioidaan, onko asian vaikutus yritystoimintaan positiivinen, neutraali vai kielteinen. Arvioidaan, viekö päätös yritystoimintaa eteenpäin.” Tuomikosken loppukeväästä tekemän selvityksen mukaan yritysvaikutusten arviointi on kuitenkin lähtenyt liikkeelle nihkeästi. Pitkänen arvioi, että koronakriisin hoidossa kaupunki on tehnyt erinomaista yhteistyötä yrittäjäjärjestön ja yrittäjien kanssa. Koronatukiin liittyvän tiedonkulun varmistamiseksi

1700 yritykselle lähetettiin postitse kirje. ”Lähdimme toimimaan tosi nopeasti esimerkiksi yksinyrittäjien tuen jaossa ja siinä, että saimme käyttöön mikroyrittäjien laina.” Kaupunki on päättänyt ryhtyä tarkastelemaan eri palveluprosesseja. ”Olemme sopineet, että avaamme ja tarkastelemme palveluprosesseja sekä mietimme, mitä parantamista niissä olisi”, Pitkänen sanoo. ”Hankinnoissa markkinavuoropuhelua suositaan koko ajan entistä enemmän. Lisäksi monet kehittämishankkeet keskittyvät yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Siellä on työvoimajuttuja, yrityksen muutoksessa tukemista, yrittäjien jaksamiseen sekä uusien toimintamallien hakemiseen liittyviä hankkeita”, Pitkänen toteaa.

Tradenomi- ja insinöörikoulutusta Raahessa alkaa pitkästä aikaa päiväopetuksena ammattikorkeakoulutasoinen koulutus, kun tietojenkäsittelyn tradenomikoulutus ja konetekniikan insinöörikoulutus alkavat syksyllä. ”Niillä varmistetaan osaavan työvoimana saatavuutta ja sitä, ettei nuorten tarvitsisi lähteä pois alueelta. Kaupunki panostaa vahvasti koulutukseen.” Kaupunki miettii lisäksi muitakin konkreettisia yrittäjien kanssa tehtävän yhteistyön tiivistämisen muotoja. Pitkänen vakuuttaa, että yritysten merkitys ja yrittäjämyönteisyys on sisäistetty sekä kaupungin poliittisessa johdossa että virkamiesten keskuudessa. ”Ne ovat koko kaupunkia koskevia juttuja. Viime kädessä se on asiakaspalvelua ja asiakkaan näkökulman huomioimista.” Raahen Seudun Kehitys lähestyy syksyn aikana yrittäjiä puhelinsoitolla ja kysyy yrittäjien kuulumisia.

Pasi Pitkänen kertoo, että joitakin kaupungin palveluprosesseja tarkastellaan ja kehitetään yrittäjiltä saadun palautteen perusteella.

Yrittäjälehti ilmestyy seuraavan kerran maanantaina 5.10.2020

Yritysten merkitys ja yrittäjämyönteisyys on sisäistetty Raahen poliittisessa johdossa ja virkamiesten keskuudessa.”

Varaa mainostilasi! Annariitta Nousiainen 040 766 9402 annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi

Lehti jaetaan 4200 jäsenyritykseen ja n. 50 000 Kalevan tilaajatalouteen Pohjois-Pohjanmaalla.


11

MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020

”Joillekin oppilaille virtuaalitunnit toimivat hyvin, kun ympärillä ei ollut muita oppilaita ja sai keskittyä omaan tekemiseen rauhassa”, luonnehtii Citydancen Merja Satulehto.

”Luulen, että etätyön aikana jokainen on kaipaillut spontaaneita läpänheittotuokioita työkavereiden kanssa”, Sakari Kemppainen Mainostoimisto Siberiasta arvioi.

Etätöistä lähitöihin Hallituksen antama laaja etätyön suositus päättyi elokuun alussa. Kysyimme kolmelta oululaiselta yritykseltä, miten siirtyminen lähitöihin on alkanut sujua ja tehdäänkö töitä jatkossakin etänä.

··

Anna Raudaskoski, teksti

Mainostoimisto Siberiassa etätöitä on tehty osittain jo jonkin aikaa ennen viime kevättä. ”Parin viime vuoden aikana perinteenä on ollut, että viikon aikana tehdään päivä tai kaksi töitä kotoa käsin. Perjantai meillä on ollut perinteinen etätyöpäivä jo useamman vuoden ajan. Maaliskuussa siirryimme täyspäiväiseen etätyöskentelyyn ja palasimme nykyiseen lähi- ja etätyöyhdistelmään elokuussa kesälomilta palattuamme”, kertoo Siberian toimitusjohtaja Sakari Kemppainen. Paluu lähitöihin on tuntunut työntekijöistä mieluisalta. ”Meillä on koettu, että lähityön tekeminen on luovalla alallamme luontevampaa. Tiimitöitä on helpompi tehdä, kun työkaveri on fyysisesti lähellä. Luulen että etätyön aikana jokainen on kaipaillut spontaaneita läpänheittotuokioita työkavereiden kanssa”, Kemppainen lisää. Mainostoimisto Siberian käytäntöihin kuuluu tehostettu käsienpesu ja käsidesin käyttö. Myös ennaltaehkäisyyn on kiinnitetty huomiota. ”Jos työntekijällä on tunne sairastumisesta tai pientäkään flunssan oireilua, ei töihin saa tulla. Tämä on meillä toiminut.”

Etätyösuositus voimassa IT-alan konsulttifirma Bitfactorilla tehdään vielä pääosin etätöitä. ”Emme ole vielä palanneet täysin lähityöhön. Meillä on edelleen voimassa etä-

··

Ester van Dam, kuva

työsuositus, jossa lähityö on sallittu työntekijän niin toivoessa. Digitalisaatio ja sen tekeminen on yksi vähiten etätyöstä kärsiviä aloja”, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Antti Pelkonen. Työntekijät ovat Pelkosen mielestä alkaneet jo kaivata työyhteisöä ja kontakteja. ”Suurella osalla työntekijöistä on halu palata toimistolle töihin, jos se vain on turvallista.” He, jotka tekevät Bitfactorilla lähitöitä, noudattavat koronaviruksen ehkäisyyn tarkoitettuja ohjeita. ”Korostamme hygieniaa ja pyrimme pitämään myös sisätiloissa etäisyyksiä. Lisäksi olemme kehottaneet tarkkailemaan lieviäkin flunssan oireita ja pitämään sairaslomaa tai etätyöpäiviä matalalla kynnyksellä.” Antti Pelkonen uumoilee, että etätyö tulee lisääntymään, vaikka poikkeusolot loppuisivatkin. ”Uskoisin, että työn tekemisen tavat tulevat monipuolistumaan. Toivottavasti myös lainsäätäjät ovat hereillä ja työelämän sääntelyä kehitetään nyt saatujen kokemusten pohjalta.”

Etäopetuksen edut Tanssikoulu Citydancella siirtyminen etäopetukseen toi omat haasteensa. ”Tanssinopetus on lähtökohtaisesti lähiopetusta. Keskustelimme työntekijöidemme kanssa ja päädyimme siihen lopputulokseen, että toteutamme opetuksen etä-

nä videolinkkien kautta”, kuvailee toimitusjohtaja Merja Satulehto. Etätöihin siirtymisessä ja tuntien toteuttamisessa oli omat kimurantit kuvionsa ja järjestelyyn vierähti paljon aikaa. Vaikka lähiopetukseen siirtyminen kesäkuussa oli toiminnan kannalta helpottavaa, on etäopetuksessa ollut myös hyvät puolensa. Osa oppilaista kehittyi taidollisesti virtuaalitunneilla jopa enemmän kuin lähitunneilla. ”Oppimistyylejä on monenlaisia, ja joillekin oppilaille virtuaalitunnit toimivat hyvin, kun ympärillä ei ollut muita oppilaita ja sai keskittyä omaan tekemiseen rauhassa”, luonnehtii Satulehto. Etäopetus jatkuu, mikäli tilanne sitä vaatii ja suositukset tulevat taas voimaan. Citydancellä halutaan varmistaa, että tanssisaleille paluu on turvallista kaikille, niin henkilökunnalle kuin asiakkaillekin. Turvaohjeita noudatetaan huolellisesti. ”Tiloihimme on useita sisäänkäyntejä ja pystymme hajauttamaan porukkaa niin että he voivat kulkea eri ovista. Lukujärjestyksessämme on otettu huomioon siirtymäajat niin hyvin kuin mahdollista, etteivät eri ryhmät joutuisi kontaktiin toistensa kanssa. Tanssisaleissa oppilaille on merkitty paikat turvavälit huomioon ottaen.” Kasvomaskien käyttö on tällä hetkellä tanssikoululaisten omalla vastuulla. ”On opettajien ja oppilaiden oma valinta käyttävätkö he niitä. Suosittelemme kasvomaskien käyttöä kyllä riskiryhmäläisille. Jos viranomaiset määräävät tästä suositukset, niitä aletaan käyttämään”, toteaa Merja Satulehto.

Toivottavasti lainsäätäjät ovat hereillä ja työelämän sääntelyä kehitetään nyt saatujen kokemusten pohjalta.” Antti Pelkonen, Bitfactor


12

MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020

Terhi Lotvonen, Iina Kuvaja ja Hannele Hyvärinen ovat mukana syyskauden ensimmäisillä aamukahveilla.

Mette Niskanen (selin), Sami Alasimi, Anu Rosenberg, Elena Ponkkonen, Iina Kuvaja, Hannele Hyvärinen ja Paula Kouri kuuntelevat Anne Rumpusen esittelyä.

Minna Råmanin mukaan aamukahvien järjestämisen taustalla on tarve saada yhdistykselle säännöllistä toimintaa.

Oulun Yrittäjät ry • Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien

• Aamukahvit on joka kuukauden

• Jäseniä 1400. • Puheenjohtaja on Risto Huovinen.

• Seuraavat aamukahvit juodaan

suurin paikallisjärjestö.

toinen tiistai.

Oulu-laivassa.

Aamukahvilla asiaa ja tutustumista Oulun yrittäjien syyskauden ensimmäisellä aamukahvilla tehtiin koronan välitilinpäätöstä

····

Anna Tilvis, teksti Ester van Dam, kuvat

Oulun yrittäjien syyskauden ensimmäiset aamukahvit kokoonnuttiin juomaan uudistuneeseen ravintola Puistolaan. Paikalle saapui vajaat parikymmentä yrittäjää. Tilaisuuden aiheena oli, miten koronasta selvittiin. Emäntänä toiminut Sari-Helena Forsman kertoi omia kokemuksiaan. Forsman sanoi, että kyseessä on välitilinpäätös. Vasta loppuvuodesta 2021 tiedetään, mitä jää käteen. ”Viikolla 11 alkoi valtava paniikki, mitä nyt tapahtuu. Asiakkaat peruivat kaikki tilaisuudet. Shokin jälkeen alettiin miettiä, lyödäänkö hanskat tiskiin vai jatketaanko.” Forsman on yrittäjäurallaan elänyt läpi monta lamakautta. Yksi hänen selviämiskeinoistaan oli 40 hengen henkilökunnan lomautus. Kulut Forsman sai hallintaan neuvottelemalla kaikki sopimukset, kuten vuokrat, uusiksi. Monet ravintolat alkoivat myydä ruokaa ulos noutoruoka-konseptilla. Puistola ei lähtenyt siihen, vaan teki ruuan ulosmyyntiä jonkin verran ja hoiti sen omilla kuljetuksillaan. Huhtikuun alussa Puistolassa tehtiin päätös, että aika käytetään ravintolan remontointiin. Uusien järjestelyjen myötä ravintolatoiminta on nyt keskitetty katutasoon. Päällimmäiseksi Forsmanille on jäänyt mieleen, että vaikeassa tilanteessa voi sopeutua ja keksiä monenlaisia ratkaisuja.

Myös pulmabaarit henkiin Paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Risto Huovinen on tyytyväinen syyskauden avaukseen pitkän paussin jälkeen. Paikalla oli myös uusia yrittäjiä, joille vapaamuotoinen tilaisuus on mukava tapa tutustua porukkaan. ”Selvästi näkee, että yrittäjät tarvitsevat kollegoita, joiden kanssa vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia.”

On selkeä tarve tapahtumille, joissa pääsee tapaamaan toisia yrittäjiä.” Aamukahvitilaisuudet aloitettiin vuosi sitten. ”On osoittautunut, että varsinkin näille aamujutuille on kysyntää kovastikin. Ei ole liikaa tapahtumia, joissa pääsee tapaamaan toisia yrittäjiä. Niille on selkeä tarve.” Tilaisuudet ovat olleet tykättyjä ja niihin on kokoontunut parhaimmillaan lähes neljäkymmentä yrittäjää. Kahvit ovat joka kerta eri paikassa.

Syksyn mittaan kokoonnutaan kuukausittain kuukauden toisena tiistaina. Yhdistys on herättämässä henkiin myös pulmabaaria, joka on alkuillasta pidettävä iltatilaisuus. ”Myös siellä kokoonnutaan jonkin aiheen ympärille, mutta samoin rennosti ja vapaamuotoisesti. Porukkaa jaetaan pöytäkuntiin ja keskustellaan. Toiset pääsevät osallistumaan paremmin illalla”, Huovinen sanoo.

Toivottua vaihtelua normaaliin arkeen Minna Råman tuli kahville miehensä ja yrityskumppaninsa Juha Råmanin kanssa. Hän on paikallisyhdistyksen hallituksen jäsen ja kertoo, että aamukahvien taustalla on tarve järjestää säännöllistä toimintaa. ”Ideana on, että mukana on aina jokin aihe tai teema. Pystytään keskittymään ajankohtaisiin asioihin ja luomaan verkostoja.” Syksyn aiheet ja paikat on jo suunniteltu. ”On ollut puhetta Toppilansalmen venesatamahankkeista ja siitä saimme idean, että tutustutaan merelliseen Ouluun. Seuraavaksi kokoonnumme Oulu-laivaan.” Råmanille aamukahvit antavat vaihtelua normaaliin arkeen. ”Jotkut aiheet antavat omaan työhön enemmän ja jotkut vähemmän, mutta ovat aina kiinnostavia henkilökohtaisella tasolla.” Råman kertoo, että mukana on ollut myös toiminnallisia aiheita. Yhdellä kerralla he tutustuivat virtuaalitodellisuuteen vr-lasien avulla.

Sari-Helena Forsman käytti korona-ajan yrityksensä remontointiin.


13

MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020 vastuulla oleva rakennus. Rosatomkonserniin kuuluva laitostoimittaja RAOS Project vastaa varsinaisen ydinvoimalaitoksen ja sen tukirakennusten rakentamisesta sekä alihankintaketjun kokoamisesta.

Toimistotiloja sadoille työntekijöille

Fennovoima rakennuttaa Pyhäjoelle hallintorakennuksen, johon sijoitetaan muun muassa toimistotiloja ja henkilöstöravintola. Tällä hetkellä yhtiön työmaatoimisto sijaitsee tulevan hallintorakennuksen parkkipaikalla. (KUVA: KUULU)

Hanhikivi 1 -hankkeessa uusia etappeja

Viisikerroksinen hallintorakennus ja neljäkerroksinen laitostoimisto sijoittuvat Hanhikiven niemen laitosalueelle Pyhäjoelle. Hallintorakennuksen ja laitostoimiston yhteenlaskettu laajuus on noin 18 000 neliömetriä. Hallintorakennukseen tulee toimistotilat reilulle 300 henkilölle, kokoushuoneita, henkilöstöravintola ja koulutussiipi. Sen laajuus on noin 10 600 neliömetriä. Hallintorakennus on Fennovoiman toimistorakennus Hanhikivi 1 -voimalan rakennusja käyttövaiheissa. Laitostoimiston rakentaminen alkaa hallintorakennuksen valmistuttua. Se sisältää toimistotiloja noin 250 henkilölle sekä kokous- ja sosiaalitilat. Laitostoimisto sisältää työs-

kentelytilat sekä voimalaitoksen käyttöhenkilökunnalle että vuosihuoltotyöntekijöille. Laitostoimiston laajuus on noin 7 200 neliömetriä.

Ydinvoimalaitoksen suunnittelu ja luvitus Fennovoiman tavoitteena on saada ydinenergialain mukainen rakentamislupa 2021 ja aloittaa voimalaitoksen kaupallinen käyttö 2028. Kesän aikana Fennovoima ja laitostoimittaja RAOS Project ovat jatkaneet Hanhikivi 1 -hankkeen perussuunnittelua ja luvitusaineiston laatimista. Koronatilanteesta huolimatta myös työt Hanhikiven niemellä ovat edenneet pääosin normaalisti. Fennovoiman toiminta keskittyy tällä hetkellä erityisesti Hanhikivi 1 -laitosalueen rakennusten suunnittelun tarkastamiseen. Yhtiön tavoitteena on saada ydinturvallisuuden kannalta keskeisten rakennusten ja rakenteiden perussuunnittelu valmiiksi kuluvan vuoden aikana. Fennovoiman palveluksessa on yli 400 työntekijää, joista noin 70 Pyhäjoella.

Valmistautuminen Hanhikivi 1 -voimalaitoksen rakentamisvaiheeseen otti askeleen eteenpäin, kun Fennovoiman hallintorakennuksen rakentaminen käynnistettiin kesäkuussa.

·

Fennovoima, teksti

Fennovoima käynnisti hallintorakennuksen työt kesäkuussa. Noin 30 miljoonan euron arvoisen urakan toteuttaa Lehto Groupiin kuuluva Lehto Tilat. Rakennuksen on tarkoitus valmistua 2022.

”Hallintorakennuksen rakentamisen aloittaminen on yksi merkittävä välietappi valmistautuessamme voimalaitoksen rakentamisvaiheeseen. Kun voimalaitosrakentaminen käynnistyy, henkilöstömäärämme alueella kasvaa voimakkaasti”, johtaja Juha Nurmi sanoo.

Hallintorakennus on osa kokonaisurakkasopimusta, johon kuuluu myös Hanhikivi 1 -voimalan laitostoimiston rakentaminen. Urakan työllisyysvaikutukset ovat rakentamisvaiheessa 160 henkilötyövuotta. Hallintorakennus on merkittävin yksittäinen Fennovoiman toteutus-

Havainnekuva Hanhikivi 1 -laitosalueelle rakennettavasta Fennovoiman hallintorakennuksesta. (KUVA: FENNOVOIMA)

Yritysten kehittämispalvelut antavat Yritysten kehittämispalvelut antavat

YRITYKSELLESI SIIVET YRITYKSELLESI SIIVET Yritysten kehittämispalvelut antavat

YRITYKSELLESI SIIVET

Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja Yritysten kehittämispalvelut ELY-keskuksen konsultointikoulutuspalveluja, ovat joiden avulla tuetaantarjoamia pk-yritysten kasvua, jauudistumista, koulutuspalveluja, joiden avullasekä tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, koostuvat kansainvälistymistä työllisyyttä. Yritysten kehittämispalvelut Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointija kansainvälistymistä sekäanalyysista työllisyyttä. Yritysten kehittämispalvelut koostuvat liiketoiminnan sekä konsultointija koulutuspalveluista. koulutuspalveluja, joidensekä avulla tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, liiketoiminnan analyysista konsultointija koulutuspalveluista. Palveluiden toteuttajiksi on valjastettu maan parhaat koostuvat voimat. kansainvälistymistä sekä työllisyyttä. Yritysten kehittämispalvelut Palveluiden toteuttajiksi on valjastettu maan parhaat voimat. liiketoiminnan analyysista sekä konsultointi- ja koulutuspalveluista. Palveluiden onosoitteessa valjastettu maan parhaat voimat. Tutustutoteuttajiksi palveluihin

Tutustu palveluihin osoitteessa www.ely-keskus.fi/yritystenkehittamispalvelut www.ely-keskus.fi/yritystenkehittamispalvelut Tutustu palveluihin osoitteessa www.ely-keskus.fi/yritystenkehittamispalvelut

Ota yhteyttä:Päivi Lappalainen Päivi Lappalainen OtaOta yhteyttä: UusinarkausJari Uusinarkaus yhteyttä: Päivi Lappalainen JariJari Uusinarkaus Pohjois-Pohjanmaan Pohjois-Pohjanmaan 0295023643 0295037141 Pohjois-Pohjanmaan 0295023643 0295023643 0295037141 0295037141 nimi.sukunimi@ely-keskus.fi keskus ELY keskus nimi.sukunimi@ely-keskus.fi ELYELY keskus nimi.sukunimi@ely-keskus.fi


14

MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020

Yrityssaneeraus vai konkurssi? Yrityssaneerauksen hakeudutaan yleensä liian myöhään. Silloin konkurssi on ainoa ja paras keino.

····

Anna Tilvis, teksti Markus Sommers, kuva

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo, että on vaikea ennustaa kuinka suuri konkurssiaalto odottaa vuoden loppupuolella. ”Mutta on selvää, että konkursseja tulee.”

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasiaoiden päällikön Tiina Toivosen mukaan yrityssaneerausta hakee lähtökohtaisesti velallinen, koska hän haluaa välttää konkurssin. Poikkeuksia on, kuten Stockmannin kohdalla, jossa saneeraus oli velkoja-aloitteinen. Maksukyvyttömäksi joutunut yrittäjä tutkii asiantuntijoiden avustuksella talouslukuja ja arvioi niiden pohjalta, onko yrityksellä elinkelpoisuutta. ”Jos elinkelpoisuutta ei ole, se on konkurssi. Mutta jos sitä on, niin voidaan tehdä liiketoimintaratkaisuja, joilla yritystä saadaan tervehdytettyä.” Jos velkojat saavat enemmän maksuja saneerauksessa kuin konkurssissa, siihen voidaan hakeutua. Seuraavaksi haetaan käräjäoikeuden päätöstä yrityssaneerauksen aloittamiseksi. Jos se hyväksytään ja jos velkojat eivät vastusta, aletaan laatia saneerausohjelmaa. Siinä määritellään saneerauskeinot, esimerkik-

si osa veloista annetaan anteeksi, liiketoimintaosia myydään ja henkilöstöä supistetaan.

Maksuton neuvontapalvelu Maksuohjelman kesto on viidestä seitsemään vuotta. Toivosen mukaan saneerausta ei kannata lähteä hakemaan heppoisin perustein, koska se on yritykselle aika kallis. ”Puhutaan, että alle kymppitonnin ei selviä pienistäkään saneerauksista.” Yritys-Suomi Talousapu -neuvontapalvelu on pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitettu valtakunnallinen ja maksuton neuvontapalvelu. Siellä autetaan tarkastelemaan talouslukuja ja tehdään arvio saneeraukseen hakemisesta. Saneerauksessa tarvitaan asianajajan apua. Yrityksen elinmahdollisuuksia voidaan arvioida elinvoimaisuustestillä. ”On valitettavaa, että saneeraukseen hakeudutaan liian myöhään. Yritys voi olla jo siinä jamassa, että konkurssi on yrittäjällekin ainoa ja paras keino, ettei hän velkaannu enempää”, Toivonen arvioi. Hänen mukaansa yrityssaneeraukseen päässeistä yrityksistä kuitenkin noin puolet ajautuu konkurssiin aika nopeasti. ”Saneeraushakemuksia on kuukausittain reilut sata. Konkurssihakemuksia on kolminkertaisesti eli reilut kolmesataa.”

Koronakriisin aikana helpotuksia Koronakriisi ei ole aiheuttanut vielä piikkiä tilastoihin. Saneeraushakemuksissa on tapahtunut lievää nousua. Isot velkojat, kuten verottaja, eläkeyhtiöt ja monet vuokranantajat, ovat sitoutuneet siihen, että koronakriisin vuoksi ne eivät hae yrityksiä konkurssiin vaan ovat antaneet maksuaikaa tai jopa anteeksi osan veloista. ”Tämä periodi loppuu syksyllä ja voidaan arvioida, että konkurssien määrä tulee nousemaan. Kaikki eivät valitettavasti selviä tästä kuivin jaloin.” Lisäksi konkurssilakia muutettiin väliaikaisesti lokakuun loppuun saakka. Normaalisti velkoja voi hakea yritystä konkurssiin kahdeksassa päivässä, jos se ei ole maksanut laskua. Lakipykälä on haluttu kumota väliaikaisesti ja estää sillä yritysten kassakriisi. ”Vasta vuoden loppupuolella on nähtävissä, edistääkö kriisi konkursseja. Ei pystytä ennustamaan, miten suuri konkurssiaalto on, mutta on selvää, että niitä tulee.” Yrityssaneeraus on tarkoitettu kaiken kokoisille yrityksille, jopa pienille toiminimiyrityksille. ”Isommille yritykselle se on helpompi, koska se maksaa, on raskas ja edellyttää asiantuntijoiden apua”, Toivonen sanoo.

Yrityssaneeraus pelasti Novian

··

Anna Tilvis, teksti ja kuva

Novia Finland Oy:n yrityssaneeraus on voiton puolella. Se haki saneeraukseen syksyllä 2014, ja maksuohjelma käynnistyi seuraavan vuoden helmikuussa. Toimitusjohtaja Lippo Mikola toteaa, että asia tuntuu melkein hoidetulta. Seitsemän vuoden maksuohjelmasta on jäljellä reilut pari vuotta. Vaikeudet alkoivat vuonna 2011, kun Novia menetti lyhyessä ajassa kolme isoa asiakasta. Liikevaihdosta putosi pois nopeasti kaksi kolmasosaa. Yritys teki raskaasti tappiota ja joutui seuraavana vuonna taloudellisesti äärimmäisen haasteelliseen tilanteeseen. Vuonna 2013 yritys teki kuitenkin jo voitollisen tuloksen, mutta edellisen vuoden tappiotaakka alkoi käydä liian raskaaksi ja yhtiölle haettiin saneerausta. ”Jäljelle jäänyt liiketoiminta oli kannattavaa. Ongelmiin ajautuminen johtui uudesta, yllättävästä tilanteesta. On kysymys siitä, onko liiketoiminta kannattavaa. Jos perusliiketoiminta on kannattamatonta, yrityssaneeraus ei ole oikea rat-

kaisu. Se vain pitkittää konkurssia”, Mikola sanoo.

Suoja-aika rauhoitti tilanteen Velkojien enemmistö näki saneerauksen konkurssia parempana vaihtoehtona ja yrityssaneeraus hyväksyttiin. Velkojien suoja-ajan Mikola koki helpottavana. Käräjäoikeuden hyväksymispäätöksen jälkeen velkojat eivät saa periä saataviaan. Maksukiellon aikana ei makseta laskuja eikä lyhennetä velkoja. ”Se rauhoitti tilanteen, poisti paniikin ja antoi peliaikaa elokuusta lokakuuhun. Asioita pystyi järjestelemään ja näki, miten ongelmaa voidaan hoitaa. Ehdittiin tehdä rauhassa selkeät laskelmat kannattavuudesta sekä suunnitelman, miten jatketaan eteenpäin.” Tarvittavat toiminnalliset saneeraukset, kuten toimitilojen supistamiset, lomautukset ja irtisanomiset yritys teki jo ennen saneerausta vuosina 2012 ja 2013. Mikola arvioi, että yrityksessä ei osattu reagoida riittävän nopeasti laskeneeseen liikevaihtoon.

”Ei supistettu riittävän nopeasti kiinteitä kuluja, vaan velkaannuttiin vahvasti. Pienemmän liikevaihdon katteet eivät riittäneet maksamaan liiketoiminnan kuluja. Velkataakan takia korkokulut olivat valtavat.” ”Uskottiin, että saadaan korvattua menetetyt asiakkaat, mutta niin ei tapahtunut.” Jos muutos näyttää väliaikaiselta, Mikolan mukaan kannattaa käyttää lomautuksia, ettei velkaannu palkanmaksun takia. ”Meillä muutos osoittautui pysyväksi. Henkilökuntaa pidettiin palkattuna liian pitkään.”

Yrityssaneerauksella ei imagohaittaa Maksuohjelman tässä vaiheessa Mikola arvioi, että yrityssaneerauksella pelastettiin kannattavaksi osoittautunut yritys. ”Jälkiviisaana voi sanoa, että olisi ollut viisasta hakea yrityssaneerausta aikaisemmin. Sitä on turha siirtää, jos laskuja, veroja ja muita rästejä alkaa kertyä liikaa. Mitä aikaisemmin sitä hakee, sen helpommin se menee läpi eikä yritys ehdi upota suohon liian syvälle.”

Maksukriisi ja yrityssaneeraus ovat kasvattaneet Lippo Mikolaa johtajana.

Mikola ei pidä yrityssaneerausta kielteisenä asiana. ”Siihen saattaa liittyä pelkoja. Meillä ei ole huomattu juuri ollenkaan imagohaittaa. Asiakkaat tai henkilökunta eivät ole hämmästelleet sitä.”

Kriisi ja sitä seurannut saneeraus on kasvattanut Mikolaa johtajana. Aiemmin hänellä ei ollut juurikaan kokemusta kriisijohtamisesta. Novian toimiala on myynnin ja markkinoinnin palvelut.


15

MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020

Apua yrityksen myyntiin Kehityspäällikkö Paula Pihlajamaan mukaan omistajanvaihdoksessa tarvitaan talouspuolen ammattilaisia, mutta yrityksestään luopuva tarvitsee myös henkistä tukea.

··

Maija Pylväs, teksti ja kuva

Kun yrityksen omistaja vaihtuu, tämä saattaa toisinaan kestää pitkäänkin. Apua prosessiin saa esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Omistajanvaihdospalvelusta. ”Alkukartoitan tilanteen myyjän kanssa. Kartoitamme, missä yritys sillä hetkellä on ja millaisia asiantuntijapalveluita tarvitaan. Jos mukaan tarvitaan talouspuolen ammattilaista esimerkiksi arvonmääritykseen, minä voin kilpailuttaa eri toimijat asiakkaan puolesta”, kehityspäällikkö Paula Pihlajamaa kertoo. Palveluun voi ottaa yhteyttä sekä ostaja että myyjä. ”Jos minä en ole oikea henkilö hoitamaan jotain asiaa, ohjaan oikealle henkilölle. Pääasia, että yrittäjä ottaa johonkin yhteyttä.” Pihlajamaa korostaa myynnin monikanavaisuutta – esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kannattaa olla aktiivinen. Yrityspörssissä ja Firmakaupassa voi kaupata yritystään, mutta muitakin on. Osalla kunnista on oma kauppapaikka, kuten Oulun kaupungilla BusinessPlaza. ”Monelle tulee yllätyksenä, että jatkajan löytämisessä voi kestää pitkäänkin.”

Pihlajamaa muistuttaa, että yrityksen pitäisi olla myyntikunnossa koko ajan. Myyntikunnolla hän tarkoittaa sitä, että taloustiedot ovat hyvällä mallilla ja sopimukset kansioituna, ettei mahdollisessa ostotilanteessa menisi aikaa esimerkiksi taseen puhdistamiseen. ”Faktahan on se, että jokainen yrittäjä joutuu luopumaan yrityksestään jossain vaiheessa.”

Henkinen luopuminen toisinaan vaikeaa Joskus yrityksen hinta on niin korkea, ettei yritykselle löydy heti jatkajaa. Omistajanvaihdos on myös ajoituskysymys. ”Silloin kun yrittäjä on valmis luopumaan yrityksestään, ollaan myös valmiita laskemaan hintaa. Jos ei olla valmiita luopumaan, hintaa ei haluta laskea. Kun yrityksellä menee hyvin, hinta on eri kuin mitä se on silloin, kun lähdetään aktiivista toimintaa jäähdyttelemään. Sama arvonmääritys ei sovi näihin kahteen eri tilanteeseen.” Pihlajamaa käy myös jokaisen asiakkaan kanssa keskustelun, mitä suunnitelmia asiakkaalla on kauppojen jälkeen.

”Jos jatkaja yritykselle on löytynyt, henkinen luopuminen voi olla sitten toinen juttu. Kovat arvot pystytään kyllä handlaamaan asiantuntijoiden kanssa, mutta pehmeät arvot, esimerkiksi se, että miten yrittäjä itse jaksaa kauppojen jälkeen, jäävät usein vähemmälle huomiolle. Pahimmassa tapauksessa edessä on syrjäytyminen.” Pihlajamaan mukaan joillekin yritys on pelkästään rahantuoja, kun taas toisille yrityksestä luopuminen on kuin luopuisi omasta lapsestaan. ”On paljon heitä, jotka pitävät yritystä omana identiteettinään, jolloin luopumisesta tulee vaikeampaa. Osa ei myöskään ole välttämättä maksanut tarpeeksi YEL:iä tai turvannut muuten eläkepäiviään taloudellisesti.”

Yrityskauppa­kulttuuri tervetullutta Yleisin syy yrityksen omistajanvaihdokselle on eläköityminen. Pihlajamaan mukaan yrityskauppakulttuuri olisi kuitenkin tervetullutta. ”Pitäisi luoda sellaista ajatusmaailmaa, että olisi ihan ok myydä yrityksiä lyhyemmällä aikavälillä. Että päätettäisiin, että omistetaan yritys 10 vuotta ja myydään sitten eteenpäin. Usein uudella yrittäjällä on myös motivaatiota kehittää yritystä. Ehkä tämä yrityskauppakulttuuri tulee olemaan luonnollisempaa nuoremmille, joille on ihan luontaista hyppeleminen palkkatyön ja yrittäjyyden välillä.”

Faktahan on se, että jokainen yrittäjä joutuu luopumaan yrityksestään jossain vaiheessa.”

Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien kehityspäällikkö Paula Pihlajamaa (vas.) onnittelee Oulun Kaihdinpalvelun uusia yrittäjiä Jarmo Haapa-ahoa ja Heidi Alamikkelää.

Oulun Kaihdinpalvelu vaihtoi omistajaa Aurinkosuojia myyvä Oulun Kaihdinpalvelu vaihtoi omistajaa viime keväänä, kun yrittäjä Seppo Nieminen jäi eläkkeelle. Seuraajina aloittivat Jarmo Haapa-aho ja Heidi Alamikkelä. PPY:n Omistajanvaihdospalvelu oli mukana noin kaksi vuotta kestäneessä prosessissa. ”Minun roolini oli myyjän tukeminen prosessin aikana. Tein myös myynti-ilmoituksen Yrityspörssiin ja vastaanotin sieltä tulleet kyselyt”, Paula Pihlajamaa kertoo. Haapa-aho oli tehnyt yrityksessä sivutoimisesti kaihdinten asennuksia lähes kuuden vuoden ajan oman työnsä ohessa. Pari vuotta sitten pariskunta alkoi tutkia tarkemmin yrityksen talouslukemia ja miettiä, millaiset markkinat yrityksellä olisi. ”Kun alettiin keskustella yrityksen hinnasta, ajatuksemme Sepon kanssa olivat aika kaukana toisista. Sepolla oli kova hintapyyntö, mutta pari vuotta kun neuvoteltiin, niin tämän vuoden alussa päästiin hinnasta sopimukseen”, Alamikkelä kertoo.

Haapa-aho ja Alamikkelä hyödynsivät omia asiantuntijoitaan yrityksen hinnan määrittämiseksi. Asiassa auttoi myös Oulun Seudun Uusyrityskeskus. Yrityksen ruorissa oli tarkoitus aloittaa jo alkuvuodesta, mutta korona viivästytti aloitusta. ”Oli mukava, että Seppo oli valmis joustamaan, joten katsottiin viikko kerrallaan, mihin maailma muuttuu. Korona ei näyttänyt kuitenkaan vaikuttavan kaihdinalaan, joten sovittiin, että toukokuussa tehdään kaupat.” Haapa-aholla on työtaustaa myös kokkina ja YK:n joukoissa esimiestehtävissä. Alamikkelä jatkaa edelleen yrittäjänä myös omassa markkinointialan yrityksessä Valokki Designissa. Uuteen yritykseen pariskunta lähti sesonkiaikaan kesän alussa. ”Oli tosi hyvä, että kaikki tilanteet tulivat heti vastaan. Onneksi Seppo oli alussa meidän tukena ja opettamassa käytännön asioita kuukauden ajan. Saatiin häneltä paljon tietotaitoa.”


16

MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020

Päivi Tuohimaa sanoo tajunneensa, miten paljon helpompaa on suunnitella töitä levosta käsin. ”Ei säätäen, tohottaen ja eläen niin, ettei mikään riitä.”

Yrittäjän irtiotto arjesta Päivi Tuohimaa suunnitteli perheensä kanssa sapattivapaata monen vuoden ajan – nyt se toteutuu tänä vuonna kreikkalaisella saarella.

····

Anna Raudaskoski, teksti Tilda Tuohimaa, kuva

On rentouttavaa istua terassilla ja katsella auringonlaskua ilman, että takaraivossa kirnuaa ajatus seuraavasta asiasta, joka pitää tehdä. Se on vapauttavaa.”

Yrittäjä Päivi Tuohimaa mietti Thassok­ sen saarella erään kesäisen lomamat­ kan aikana, kuinka mahtavaa siellä olisi asua vuoden verran ja työskennellä. Krei­ kan talven kokeminen kiinnosti. Puoliso piti ajatusta hyvänä. ”Mieheni totesi, että meidän pitää vaan alkaa suunnitella, säästää ja haa­ veilla”, Päivi Tuohimaa muistelee. Lomamatkasta vierähti kuusitoista vuotta ennen kuin toive toteutui. ”Irtiotosta haaveillessa ja sitä suun­ nitellessa elämässä tapahtui paljon muu­ toksia. Jossain vaiheessa tuli eteen suu­ ria asioita yhtä aikaa: muutto, valtava re­ montti. Muksuilla koulun, kodin ja kave­ ripiirin vaihtuminen. Lisäksi stressaavat työt painoivat päälle ja jouduin eräässä vaiheessa pitkälle sairauslomalle. Tämän kaiken tapahtuneen jälkeen aloimme miettiä, että entäpä jos haaveilemam­ me Kreikan vuosi olisikin puoli vuotta kestävä totaalinen sapattivapaa”, Tuohi­ maa kuvailee. Helmikuun lopussa Tuohimaan per­ he lähti matkaan kohti Kreikan kaunista saarta, Thassosta. ”Karkasimme karkauspäivän pakkas­ aamuna.”

Koronatilanne yllätti Sapattivapaa ei ole sujunut yllätyksittä, ja varsinkin alussa oli edessä sopeutu­

minen vieraan maan lisäksi täysin uu­ teen tilanteeseen. ”Kun saavuimme tänne maaliskuun alkupuolella, oli korona eskaloitunut ai­ ka pahaksi. Lähtiessä ei ymmärtänyt, et­ tä epidemia muuttuisi pandemiaksi. Tän­ ne tultuamme saari laitettiin kiinni heti parin päivän päästä”, Tuohimaa kertoo. Pian saarelle muuton jälkeen Tuohi­ maiden kahden lapsen koulunkäynti muuttui etäopiskeluksi. Perhe opetteli sopeutumaan uuteen kotiinsa, kreikkalaiseen kulttuuriin ja ta­ paan hoitaa asioita. ”Vajaan kahden kuukauden ajan vie­ timme oman porukan kanssa, eikä se pelkkää autuutta ollut. Samalla tajusi kuitenkin kuinka onnekas oli, että sai ol­ la eristyksen ajan täällä. Saimme lenk­ keillä koirien kanssa ihanissa maisemis­ sa rannoilla ja vuoristoissa. Lähes koko ajan oli upeat säät, oikeastaan ei olisi ol­ lut syytä valittaa mistään”, Tuohimaa to­ teaa. Koronaeristyksen aikana monenlai­ set tunteet kuohuivat ja aika kirvoitti myös koskettavia keskusteluja sekä koh­ taamisia perheen sisällä. ”Kahden teinin ja temperamenttisten, mutta kehityskelpoisten vanhempien kes­ ken otettiin välillä yhteen äänekkäästi.” Tuohimaa kertoo, että kun toukokuus­ sa rajoituksia alettiin purkaa Kreikassa asteittain, pääsi elämä Thassoksella tie­ tyllä tavalla alkamaan kunnolla. ”Lapsilla alkoi kesäloma ja samalla myös meillä aikuisilla uusi elämä.”

Opettelua vain olemaan Monet Tuohimaan ystävät ja tuttavat ovat ihmetelleet, miten perhe saa aikan­ sa kulumaan. ”Sapattivapaa Kreikassa saattaa kuu­ lostaa siltä, että laiskottelisimme päivät pitkät ja kiskoisimme ouzoa. Kuitenkin jokainen, jolla on perhe, tietää, että te­ kemistä riittää vaikkei töitä tekisikään. Olemme ahkerasti opetelleet vain ole­ maan. On rentouttavaa istua terassilla ja katsella auringonlaskua ilman, että ta­ karaivossa kirnuaa ajatus seuraavasta asiasta, joka pitää tehdä. Se on vapaut­ tavaa.” Päivi Tuohimaan yritys on nimeltään Uskallus, ja sen toimenkuvaan kuuluu johtajuus-, esimies- ja työelämävalmen­ nukset. ”Yritykseni on valmennuspaja, jossa autan ihmisiä ja yrityksiä uskaltamaan. Pyrin tukemaan heitä niin, että he kyke­ nisivät olemaan rohkeita ja kohtaamaan itsensä, niin pelkonsa kuin potentiaalin­ sakin”, Tuohimaa luonnehtii. Sapattivapaan aikana Uskallus-yri­ tyksen luotsaajalle on ollut tärkeintä unohtaa jatkuva huoli töistä ja ainainen kiire. ”Päänsisäinen myllerrys on rauhoit­ tunut. Olen tajunnut sen, kuinka paljon helpompaa ja vapauttavampaa on suh­ tautua töihin levosta käsin. Ei säätäen, tohottaen ja eläen niin ettei mikään rii­ tä. Ollen aina tavoitettavissa ja itsensä unohtaen. Yritykseeni liittyvät uudet ke­ hitysajatukset ovat syntyneet sapattiva­ paani aikana nimenomaan rauhasta ja levosta käsin. Ne ovat kehkeytyneet juu­ ri silloin, kun en ole varsinaisesti yrittä­ nyt suunnitella mitään uutta.”


17

MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020

Pekka Korpela • Diplomi-insinööri Oulusta • 49 vuotta • Yhden lapsen isä • Tehnyt pitkän uran Nokialla matkapuhelinten parissa

• Laavu Solutionsin perustaja

ja asiantuntija (työnkuvaan kuuluu hallinnolliset tehtävät, asiakasprojektit ja koulutusten pitäminen)

• Muut harrastukset: beach-

volley, lumilautailu ja purjehdus

Pekka Korpelan mielestä läski­pyöräily on hyvää vastapainoa työlle.

Läskipyörällä flow-tilaan Pekka Korpela innostui läskipyöräilystä ollessaan hiihtämässä Syötteellä

····

Mari Rytilahti, teksti Ester van Dam, kuvat

Oululaisen Laavu Solutionsin asiantun­ tija Pekka Korpela, 49, näki yhdellä Syötteelle suuntautuneella hiihtoreis­ sulla läskipyörällä ajavia ihmisiä. ”He näyttivät selvästi nauttivan aja­ misesta. Tämän vuoksi päätin itsekin kokeilla.” Korpela on harrastanut läskipyöräi­ lyä jo reilut neljä vuotta. Läskipyörä on maastossa kevyt ajettava, koska ren­ kaat ovat kokonsa vuoksi joustavat. Läskipyörällä voi ajaa läpi vuoden. Korpelan mielestä erityisesti talvisin pyörä on talvallista pyörää monikäyt­ töisempi. ”Keväthangella hankikanto on paras­ ta aikaa läskipyöräilylle”, Korpela heh­ kuttaa.

Metsäpolkuja ja merkittyjä reittejä Korpela kehuu Oulun maastoja, koska ne tarjoavat erinomaiset mahdollisuu­ det lajin harrastamiseen. Metsäpolku­ ja löytyy kaupungin läheltä paljon. Kor­ pela suosittelee esimerkiksi Kaakkurin Liikuntamaata, missä on eritasoisia mer­ kittyjä reittejä.

”Iso-Syöte on Suomen parhaimpia paikkoja läskipyöräilylle. Sieltä löytyy runsaasti reittejä sekä aloittelijoille et­ tä edistyneemmille harrastajille.” Korpela ajaa Syötteellä noin 50 kilo­ metriä päivässä. ”Syötteellä minulla on aina kaveri mukana myös turvallisuussyistä.” Syöt­ teen lisäksi Korpela on käynyt läskipyö­ räilemässä Hossassa, Ylläksellä ja Ru­ kalla.

Hyvää vastapainoa työlle Korpelalle läskipyöräily on kuntoilumuo­ to, jossa yhdistyy oman kunnon ylläpi­ täminen ja luonnossa liikkuminen. ”Pyöräillessä metsäpoluilla pitää kes­ kittyä pelkästään ajamiseen eikä voi vil­ kuilla kännykkää. Pyöräilyssä pääsee mukavasti flow-tilaan, joten laji on hy­ vää vastapainoa työlle”, Korpela sanoo. Korpela suosittelee lajin pariin aiko­ via panostamaan kunnolliseen pyörään. ”Lajiin tutustujat voivat myös aluksi vuokrata pyörän joko Oulussa tai Syöt­ teellä. Facebookissa on MTB Oulu nimi­ nen ryhmä, josta löytyy tietoa ja hyviä vinkkejä läskipyöräilyyn liittyen”, Korpe­ la kertoo.

Läskipyöräilyssä yhdistyvät kuntoilu ja luonnossa liikkuminen.”


18

MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020

Tulvari Oy:n toimitusjohtaja Esa Karhumaa on ollut tyytyväinen Hakamaan yritysalueeseen.

Jarno Käräjäojan mukaan näkyvyys ja helppo saavutettavuus ovat tärkeitä Lumisaunat Oy:n myyntipaikan sijainnissa.

Matti Lukkarila on rakennuttanut Elekma Oy:lle vasta uudet toimitilat Zatelliittiin.

Kempele kerää kehuja Yrittäjät kiittelevät yritysalueiden hyviä kulkuyhteyksiä ja kunnan aktiivisuutta

··

Anna Tilvis, teksti ja kuva

Zatelliitti on Kempeleen yritysalueiden lippulaiva. Se lähti kasvuun, kun viereiselle moottoritielle saatiin uudet liittymät. Yrittäjä Matti Lukkarilalla on kokemusta eri toimipaikoista. Elekma Oy toimi pitkään Raahessa. Kempeleeseen siirryttiin perheen muuton seurauksena ja sinne perustettiin rinnakkainen toimipaikka. ”Kempeleen liikkeessä oli paljon työtä ja Raahessa ei juuri mitään. Vuoden päästä Vierimaan Teemu tuli tänne kaveriksi ja saimme homma rullaamaan.” Yrityksen kasvun myötä tilat Kissankulmassa kävivät ahtaiksi ja syntyi tarve uudelle toimitilalle. Vuokrapaikalta yritys siirtyi Zatelliittiin omalle tontille ja omaan kiinteistöön. ”Alkuun meille oli varattu viereinen tontti. Sain tiedon, että tämän varaus oli vapautunut. Iskin siihen saumaan. Kun saimme näkyvämmän tontin, teimme siinä sa-

malla päätöksen aloittaa uusien tilojen rakentaminen”, Lukkarila kertoo. Yrityksen tuotteita ovat autonnostimet, rengaskoneet ja muut korjaamolaitteet sekä vikakoodinlukijat. Yli 80 prosenttia myynnistä tapahtuu verkkokaupan kautta.

Riittävästi tilaa toimia Yrityksen toiminnan kannalta on tärkeää, että päivittäin kuljetuksia hakevat kuormaautot mahtuvat kääntymään pihalla. Tavaraa tulee merikonteissa ja ne pitää pystyä purkamaan pihassa. ”Pari kuukautta on oltu tässä ja nyt jo näyttää, että asiakkaita on käynyt enemmän kuin vanhalla paikalla.” Kiinteistössä on vuokrahuoneita sekä sauna- ja neuvottelutilat. ”Mahtuu isommallakin porukalla, kun rakennettiin kymmenen hengen sauna.”

Asiointi kunnan yrityspalvelujen kanssa on ollut toimivaa. ”Vastaukset ovat tulleet nopeasti ja täsmällisesti. Yrittäjätkään eivät näe toisiaan pelkästään kilpailijoina, vaan enemmän mahdollisuutena kuin uhkana.” Koronakriisin aikana Elekman ovet olivat kiinni, mutta ratkaisuksi kehitettiin verkko-ostosten nouda pihasta -palvelu. ”Maaliskuun lopussa oli kaksi viikkoa kuolemanhiljaista. Sitten ihmiset alkoivat tilata tavaraa nimenomaan suomalaisista verkkokaupoista. Oli uutisointia, että virus saattaa levitä pakettien mukana. Se satoi meidän laariin”, Lukkarila sanoo.

ja kaikki muu saunaan liittyvä. Yrittäjä, toimitusjohtaja Jarno Käräjäoja on pitää sijaintia hyvänä. ”Tässä on oltu reilut yhdeksän vuotta. Kun tuotteita toimitetaan valtakunnallisesti, moottoritien läheisyys ja näkyvyys ovat meille hyvä asia. Helppo saavutettavuus on tärkeää.” ”Matkan varrella on kartoitettu lähialueitten yrityspaikkoja, mutta tämä on koettu hyväksi.” Käräjäoja pitää tärkeänä, että alue on yleisilmeeltään siisti. ”Kempeleessä yleensäkin näkymä on huoliteltu ja viheralueet hoidettuja.”

Saavutettavuus ja näkyvyys tärkeää

Tuotanto Lumijoella

Lumisaunat Oy:n myynti ja suunnittelu on sijainnut koko ajan Zatelliitin yritysalueella. Yrityksen tuotteita ovat saunanlauteet

Yrityksen kotipaikka ei ole vaikuttanut yrityspalveluiden suhtautumiseen. Puusepänteollisuutta edustavan yrityksen tuo-


19

MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020

tantotilat ja kotipaikka ovat Lumijoella. Tuotantoa johtaa yrittäjä, tuotantopäällikkö Timo Kukkohovi. ”Kaikki meidän tuotteet on valmistettu Lumijoella. Harva tietää, että meidän henkilöstön suuruus on 18 vakituista työntekijää. Olemme Lumijoen suurin yksityinen työllistäjä”, Käräjäoja toteaa. ”Kunnan yrityspuolella ollaan kyllä aktiivisia. Meitä on lähestytty ja apua tarjottu. Tiedän kyllä, ettei se ole itsestään selvää joka kunnassa ja kaupungissa.” Kun myyntitiloissa oli laajentamisen tarvetta, uutta tilaa järjestyi mukavasti eikä muuttamaan tarvinnut lähteä. Alueen yrittäjillä ei ole ollut juurikaan yhteistyötä. ”Zatelliitintien varren yrityksillä voisi olla joku yhteinen markkinointitempaus.” Koronakriisi ei ole toistaiseksi vaikuttanut Lumisaunat Oy:n liiketoimintaan. ”Meillä se näkyy vasta vuoden päästä, kun sauna on rakentamisessa viimeinen lenkki. Aluksi asiakkaat vetivät jarrua päälle, mutta nyt tilanne on palautunut ja jopa ottanut jossain määrin takaisin”, Käräjäoja sanoo.

Järkevä hintataso Hakamaalla Hakamaan teollisuusalueella Hakatien perältä löytyvät Tulvari Oy:n tuotantotilat. Yritys tekee vuototurvallisuuteen liittyviä kaukaloita sekä lämpö- ja vesikeskuksia. Yritys on aloittanut toiminnan Kempeleessä, käynyt mutkan Oulussa ja palannut sitten omistajanvaihdon ja parin kasvuvuoden jälkeen Kempeleeseen. Hakamaalla se on yksityisen kiinteistöyhtiön vuokralaisena. ”Meidän kaltaiselle toimijalle sijainnilla tai näkyvyydellä ei ole niin merkitystä, koska meillä ei ole tässä asiakasmyyntiä ja toimina-alueena on koko maa. Myynti tapahtuu lv-tukkujen kautta tai suorana toimituksena työmaalle”, yrittäjä, toimitusjohtaja Esa Karhumaa sanoo. Hän on tyytyväinen Hakamaahan tuotantolaitoksen paikkana. ”Silloin kun haimme paikkaa, kunta tarjosi vaihtoehtoja, mutta tämä nähtiin parhaaksi. Hintataso on järkevä. Sijainti on hyvä siinä mielessä, että työntekijöitten on helppo kulkea lähialueilta.” Tulvari työllistää täyspäiväisesti kahdeksan henkilöä. Kesäaikaan palkkalistoilla on 15 ihmistä. ”Tällainen pieni tehdastoiminta on sikäli mukava, että pystyy työllistämään nuoria vaikkapa tarvikepusseja tekemään.”

Hyvä yrittäjäpaikkakunta Osa yrityksen käyttämistä metalliosista tulee samalta yritysalueelta ja kaiken kaikkiaan suurin osa komponenteista tulee Suomesta. Karhumaan kokemusten mukaan Kempele on aina ollut yrittäjäpaikkakunta. Se näkyy esimerkiksi aktiivisena kaavoituksena. Hyvässä kasvussa oleva Tulvari saattaa tarvita parin kolmen vuoden päästä uusia toimitiloja. Hän uskoo, että apua löytyy silloin. Vuonna 2014 Esa osti Tulvari-tuotemerkin omalla yrityksellään isältään Kauko Karhumaalta. ”Kunnassa on alkanut varsin myönteinen pöhinä. Ratkaisevaa oli, kun viisi vuotta sitten tehtiin periaatteellinen ratkaisu alkaa vuokrata yritystontteja”, Kauko Karhumaa sanoo. Hän kehuu kunnan porukkaa dynaamiseksi. ”Eivät ole piiloutuneet rakenteiden taakse.”

Asiointi kunnan yrityspalvelujen kanssa on toimivaa, nopeaa ja täsmällistä.” Matti Lukkarila, Elekma Oy

VIISI TEOLLISUUSALUETTA

Kempeleen elinkeinojohtaja Miia Marjanen kertoo, että Kempeleessä panostetaan nyt matkailuun. KUVA: Anna Tilvis

• Zatelliitti on moottoritien varrella

Maanläheistä ja joustavaa yritys­politiikkaa

• Hakamaan alueella Eteläsuomen-

Elinkeinojohtaja Miia Marjanen, millaista Kempeleen kunnan elinkeinopolitiikka on?

oleva laaja alue, jossa on vanha ja uusi osa. Uudet tontit sijoittuvat moottoritielle johtavien uusien liittymien juureen. Nopeat kulkuyhteydet, hyvä näkyvyys.

tien varressa on muun muassa koneliikeitä ja useita pienempiä autoliikkeitä. Tonttikoko on pienempi. Uudet liittymät ovat parantaneet yhteyttä moottoritielle.

• Paituri on pienempi alue Hakamaan

vieressä. Yrittäjällä on mahdollisuus rakentaa samalle tontille asunto. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

• Vihiluoto on Kempeleen kunnan

aluetta lentokentäntien varressa. Osa yrittäjistä hyötyy lentokentän läheisyydestä tai kunnan länsipuolella olemisesta. Hyvä julkinen liikenne.

• Logistiikkakeskus on kauppakes-

kus Zeppeliinin eteläpuolella moottoritien varressa. Siellä on kuljetusyrityksiä ja isoja varastoja.

”Se on maanläheistä. Meillä on selkeä näkemys, että kunta tekee oman osansa. Me huolehdimme, että yrittäjillä on edellytykset yrittämiselle. Me kaavoitamme yritystontteja hyville paikoille, rakennamme tiet ja huolehdimme, että perusjutut ovat kunnossa.” ”Me luotamme yrittäjiin, että he osaavat tehdä oman hommansa, jossa he ovat asiantuntijoita. Me emme yritäkään auttaa yrittäjiä siinä, minkä he itse osaavat paremmin.”

Kuinka herkällä korvalla kunta kuuntelee yrittäjiä? ”Elinkeinolautakunta pyrkii vierailemaan yrityksissä mahdollisimman paljon. Me kuulostelemme, olisiko yrittäjillä mielessä toiveita, jotka me pystyisimme täyttämään. Sitten me tartumme niihin. Toivon, että onnistumme olemaan sellaisia, joihin on helppo ottaa yhteyttä.”

Onko siitä konkreettisia esimerkkejä? ”Yrittäjien toiveet liittyvät teitten ylläpitoon, oikeanlaisiin tontteihin, rakennusten laajentamisiin ja lisärakentamiseen. Minun mielestä nuo asiat sujuvat meillä jouhevasti. Jos on asia, jossa voidaan auttaa, esimerkiksi järjestämällä oikeanlainen tontti, niin totta kai se tehdään.”

Mikä on elinkeinopolitiikan ajankohtaisin asia?

Me kuulostelemme, olisiko yrittäjillä mielessä toiveita, jotka me pystyisimme täyttämään.” Miia Marjanen, Kempeleen elinkeinojohtaja

”Ajankohtaista on matkailun kehittäminen. Nyt on vahvasti panostettu matkailun digiasioihin. On avattu verkkokauppa ja tehty perinteinen paperiesite. Parhaillaan tehdään ulkoilureitistöä. Sitten on tietenkin Zeniitti, mutta se on matkailukohde vasta 5–10 vuoden päästä.” ”Zatelliitin yritysalue on myös akuutti asia. Siellä on käynnissä kaavoitustyö ja sinne tehdään lisää tontteja.”

Millä perusteilla yritys valitsee sijoittumisen? ”Monet yritysalueet ovat ilmeeltään päällekkäisiä ja yritys voisi sijoittua monellekin alueelle. Mutta yrittäjällä on usein ajatus, millainen profiili hänen yrityksellään on ja missä on sen paikka. Sijoittuminen riippuu paljolti tontin sijainnista, näkyvyydestä ja asiakkaista.”

ANNA TILVIS


Ma taso

20

MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020

liaton.fi

www.ercoma.fi www.ercoma.fi www.ercoma.fi

N P M E S N M Ä P T M E Ä E S M V T Ä Ä E V Ä N E N MAKSETT AVAA . . . ja stressiä!

EMMÄ

. . .VÄH

i Ostos yli 100€

Ostos yli 150€

Ostos yli 150€

--1155% %

% 0% --110

Ostos yli 100€

Ostos yli 200€

Kannattaa tulla Kannattaa tulla kauempaakin!

Ostos yli 200€

% 0% --220

Kempele

Liaton Oy Kempele

Liaton Oy Zatelliitintie 17 A p. 010 4233 Zatelliitintie 17103 A p.kempele@liaton.fi 010 4233 103 kempele@liaton.fi

Avoinna:

Avoinna: ma-pe 8-17 ma-pe 8-17 kauempaakin! Alennus vain kuluttaja-asiakkaille Liaton Kempeleen pesulaan. vain kuluttaja-asiakkaille Liaton Kempeleen EiAlennus voi jakaa useammalle tilaukselle. Ei koske Liaton pesulaan. Pesula-automaatteja Ei voi jakaa useammalle tilaukselle. Ei koske Liaton Pesula-automaatteja tai jo alennettuja pesuja sekä kuljetuksia tai jo alennettuja pesuja sekä kuljetuksia

Ryhdy mentoriksi!

Autat yrittäjää ja saat mahtavan kokemuksen!


21

MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020

Talouden matkaoppaasi Pohjoisessa Haetko tehokkuutta, kannattavuutta, kasvua tai suunnitteletko yritykseesi sukupolvenvaihdosta?

Erikoishammasteknikko

PETRI HEIKKINEN

Me autamme sinua saavuttamaan tavoitteesi.

• Proteesit • Pohjaukset

Saat meiltä sähköisen taloushallinnon palvelut joustavasti sekä huippuluokan asiantuntijatukea muun muassa verotuksen, talousjohtamisen ja yritysjärjestelyiden kysymyksiin.

• Veteraanien KELA-korvaus • NYT myös rahoituksella!

Rautatienkatu 10, 90100 Oulu - p. 0400 272 560 - www.veliheikkinen.fi

HOTELLI AVOINNA

Oulun palvelupäällikköömme Jouni Brucen tavoitat: 050 4310 336 tai jouni.bruce@tietoakseli.fi www.tietoakseli.fi

• Korjaukset • Hammassuojat

Ravintola El Sabor

Teemme kannattavuuden tai talouden johtamisen kehityssuunnitelman yrityksellesi maksutta!

avoinna ma-la klo 16-22

Nyt myös Take Away -annokset! AIRPORT

HOTEL OULU,FINLAND

Vihiluoto 10 KEMPELE P. +358 8 514 5100 sales@airporthotel.fi

www.airporthotel.fi

HENKILÖSTÖPALVELUT

! ä t i ö o v l a v ä Äl i i k k n a h l e u Sam tä i ö t & ä t i ö j i k te TEMPNOR.FI

SAMUEL RÖSSI

aluepäällikkö P. 040 678 7826

LIMINGANTIE 2, OULU


22

MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020

Auttamisprosessi lähtee liikkeelle, kun yrittäjä, jolla on tarve avulle, ottaa yhteyttä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjiin, kertoo projektipäällikkö Mari Viirelä.

Vertaistuen ja mielen­­­terveyden tukemiseen tarvittavilla neuvontapalveluilla on varmasti kysyntää.”

Tuetut neuvontapalvelut alkavat syyskuussa Läsnä yrittäjän arjessa -projektin tarkoituksena on tukea yrittäjien hyvinvointia

····

Anna Raudaskoski, teksti ja kuva

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät aloittaa uuden neuvontapalvelun alueensa yrittäjille syyskuussa. Läsnä yrittäjän arjessa -hankkeen tarkoituksena on tukea yrittäjien hyvinvointia ja jaksamista. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien laajennetun neuvontapalvelun kautta kaikilla yrittäjillä, ei vain jäsenyrittäjillä, on mahdollisuus saada tarvitsemansa asiantuntijan apua vähäisin kuluin. Tämä tarkoittaa sitä, että vain kymmenen prosentin omavastuulla yrittäjä voi saada esimerkiksi psykologilta apua. ”Jos yrittäjä ostaa itse sadan euron palvelun ilman meidän tukea, hän meidän kautta tuettuna maksaa siitä vain kymmenen euroa”, havainnollistaa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien projektipäällikkö Mari Viirelä. Hankkeella on ESR:n rahoitus ja se jatkuu ensi vuoden tammikuuhun asti.

Apua tarjolla erilaisiin haasteisiin Läsnä yrittäjän arjessa-hankkeen tarkoituksena on tukea yrittäjää erilaisissa hankalissa tilanteissa. ”Kesällä autoimme yrittäjiä ratkaisemaan yrityksessä koronatilanteen myötä ilmenneitä haasteita. Kun haasteet saadaan ratkaistua, yrittäjän mielestä poistuvat ne jatkuvasti takaraivossa jyskyttävät asiat, joilla on suo-

ra vaikutus yrittäjän hyvinvointiin”, kertoo Mari Viirelä. Syksyn tullen tarjolla on erimuotoista vertaistukea ja neuvontapalveluiden kautta ammattiapua. ”Meillä on muun muassa tulossa pienryhmävalmennuksia syksyllä. Valmennuksia toteutetaan myös verkossa, joten yrittäjän asuinpaikkakunnalla ei silloin ole niin väliä”, Viirelä luonnehtii. Neuvontapalveluilla autetaan yrittäjiä kriisitilanteissa esimerkiksi tarjoamalla henkistä apua ohjaamalla yrittäjä erilaisten terveyspalveluiden piiriin, jolloin keskusteluapu auttaa saamaan perspektiiviä omaan tilanteeseen. Jos yrityksessä on taloudellisia tai työntekijöihin liittyviä ongelmia, apua tarvitseva yrittäjä ohjataan vaikkapa talousasioihin ja työsopimuslakiin erikoistuneen asianajotoimiston pakeille. Neuvontapalveluiden on tarkoitus olla matalan kynnyksen palvelu, jonka avulla löydetään keinoja selvitä yli poikkeustilanteen, olipa kysymyksessä yrittäjän henkinen hyvinvointi tai yrityksen elinvoimaisuus. ”Meillä on mahdollista ottaa neuvontapalveluihin moniammatillinen lähestymistapa. Jos yrittäjä on huonossa jamassa ja tarvitsee apua sekä talouteen liittyvissä kysymyksissä että henkiselle puolelle, tuki voidaan räätälöidä sen mukaan. Tuen käyttäminen eri osa-alueisiin riippuu ihan siitä, minkälaisia yhteydenottoja meille tulee”, Mari Viirelä tähdentää.

Ottamalla yhteyttä saa apua Auttamisprosessi alkaa, kun yrittäjä, jolla on tarve avulle, ottaa yhteyttä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjiin. Jo puhelimessa yrittäjä saa ohjeet, kenen puoleen hän voi kääntyä. Tämän jälkeen asiakas ottaa yhteyttä asiantuntijaan ja sopii ajan tapaamiselle joko kasvotusten tai etäyhteyksin. Tarvittaessa yrittäjä saa lyhyen neuvonnan jo puhelimitse. Jos asia ei ratkea yhden neuvontatapaamisen aikana, voivat yrittäjä ja asiantuntija sopia uuden tapaamisen. ”Ketään ei haluta jättää yksin, vaan tarkoitus on auttaa ja löytää ratkaisuja hankaliin tilanteisiin”, Mari Viirelä korostaa. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät kyselivät pitkin kevättä paikallisyhdistystensä hallituksilta, onko yrittäjillä ilmennyt jaksamisen puutetta koronan aiheuttaman laskusuhdanteen vuoksi. Vielä keväällä yrittäjiltä tuli viestejä, ettei tukea tarvita. ”Nyt on alkanut tulla sanomaa, että voimat alkavat olla vähissä. Vertaistuen ja mielenterveyden tukemiseen tarvittavilla neuvontapalveluilla on varmasti kysyntää. Toivoisimme, että yrittäjät kokisivat meidät helposti lähestyttävinä ja olisimme heille kumppani, johon voi ottaa yhteyttä tiukan paikan tullen.”


23

MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020

”Leikin kautta koululaiset pääsevät ymmärtämään yhteiskunnan lainalaisuuksia kuten verotusta.”

Koulupäivä yrittäjänä Yrityskylä antaa koululaisille yrittäjäkasvatusta pelin ja leikin kautta.

··

Anna Tilvis, teksti ja kuva

Yrityskylä Pohjois-Pohjanmaa aloittaa uuden kolmivuotiskauden. Se tarjoaa kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille koululaisille kokemuksellisen päivän työelämässä, taloudessa ja yhteiskunnassa toimimisesta. Toimintapäivä etenee pelin kaltaisesti. Kuudesluokkalaisille yrittäjyys-, työelämä- ja talouskasvatusta on tarjottu vuodesta 2013 asti. Yhdeksäsluokkalaiset tulivat mukaan hieman myöhemmin, vuonna 2018. Toiminta tavoittaa maakunnan koululaiset sataprosenttisesti. ”Me olemme sillä tavalla harvinainen Yrityskylä, että meillä on mukana alueen kaikki kunnat. Itse asiassa meillä on käynyt viisi kuntaa Kainuusta ja muutamia kuntia Lapista. Me tavoitamme aika massiivinen oppilasmäärän”, Yrityskylän aluepäällikkö Sanna Salo sanoo. Oulun Tukkitiellä sijaitsevassa toimitilassa rakennetaan kovaa vauhtia uutta pienoiskaupunkia. Siellä tapahtuu kuudesluokkalaisten peli, jossa jokainen pelaaja työskentelee omassa ammatissaan ja saa siitä palkkaa. Oppilaan päivä etenee hänelle annetun käsikirjoituksen ja tehtävien mukaan. ”Alakoululle rakennetaan uusi oppimisympäristö. Se on massiivinen rakennusprojekti, jossa tehdään pienoiskaupunki peliympäristöksi. Tavoitteena on, että ammattinimikkeet ja tehtävät olisivat mahdollisimman aidosti työelämään liittyviä.” Salo kertoo, että lapset ovat poikkeuksetta innostuneita toiminnasta. ”Leikin kautta koululaiset pääsevät ymmärtämään yhteiskunnan lainalaisuuksia kuten verotusta.”

Yläkoululaiset johtoryhmissä Yhdeksäsluokkalaisten toimintapäivä on erilainen. Yrityspelissä luokka jakaantuu viideksi eri tiimiksi, jotka vastaavat yrityksen johtoryhmää.

Tiimin sisällä jaetaan markkinoinnin, tuotannon, viestinnän ja palvelun vastuutehtävät ja esimerkiksi joku nimetään toimitusjohtajaksi. Päivän aikana johtoryhmät tekevät kauppaa, käyvät läpi yrityksen neljä kvartaalia ja kilpailevat keskenään. ”Ei voi pelata, ellei tee yhteistyötä. Vuorovaikutuskynnykset poistuvat. Eräs yhdeksäsluokkalaisten opettaja kertoi, että päivällä oli suuri vaikutus luokan dynamiikan paranemiseen”, Salo kertoo. Opiskelijat voivat käyttää monen oppiaineen osaamista, sillä päivään kuuluu esimerkiksi katteiden laskemista, varaston hoitoa, englanniksi asiointia vientimaihin ja pankkineuvotteluja. Tiimi saa pisteitä taloudellisesta menestymisestä, mutta myös vastuullisesta eettisestä toiminnasta.

Oppia myös opettajille Yrityskylä on muutakin kuin yksi päivä. Se on kokonaisuus, johon kuuluu oppimateriaali sekä opettajien koulutus. ”Me pääsemme vaikuttamaan yrittäjyyskasvatukseen opettajien kouluttamisen kautta. Opettajilla ei välttämättä ole kokemusta yrittäjyydestä, yrityskentästä tai elinkeinoelämästä. Me olemme antamassa heille ensikäden tietoa niistä.” Yrityshubi-ajatus on syntynyt Pohjois-Pohjamaan Yrittäjien piirissä ja on nyt vakiintunut käytännöksi Yrityskylissä kautta maan. Siinä alakoululaiset pääsevät toimimaan myös yksityisyrittäjinä. ”Yrityshubi on keskittymä, jossa on kuuden yksinyrittävän mikroyrityksen toimipiste. Yksinyrittäjät ovat aiemmin puuttuneet Yrityskylistä, vaikka ne ovat isoin osa meidän yrityskentästä”, Salo miettii. Yrityspeleissä on yhteistyökumppaneina eri yrityksiä.

Sanna Salo esittelee yhdeksäsluokkalaisille koululaisille suunnatun yrityspelin tiiminurkkausta.

Yrityskylä numeroina • Pohjois-Pohjanmaan Yrityskylässä

vierailee lukuvuoden aikana yhteensä noin 11 500 koululaista 6-9-luokilta.

• Tällä alueella toiminta kattaa

maakunnan 100-prosenttisesti.

• Valtakunnallisesti kuudesluokkalaisista

koululaisista tavoitetaan 75–80 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 65 prosenttia.

• Koulutusta annetaan vuosittain noin 500 opettajalle.

• Valtakunnallisesti Yrityskyliä on kahdeksan.

Tänä syksynä uusin kylä aloittaa Jyväskylässä.

• Koko maassa yhteistyötä tehtiin viime vuonna yli sadan yrityskumppanin kanssa.


24

–Y

MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020

TÄ J Ä – T I R

A A T S RRA

– HA – SA RJA – Vauhti vaihtui voimaksi Nuorempana moottoripyöriä harrastanut maalausliike RS-Installin yrittäjä Miika Sutinen kilpailee nyt vapaa-ajallaan voimanostossa

··

Viime vuonna Sutinen osallistui ensimmäistä kertaa maastavedon SM-kilpailuun ja voitti sen, mikä innosti laittamaan uusia tavoitteita. Syyskuussa mies suuntaa Paimiossa järjestettäviin voimanoston SM-kisoihin.

Maija Pylväs, teksti ja kuvat

Vauhti on vaihtunut vuosien myötä voimaksi oululaisen Miika Sutisen, 46, elämässä. Kun hurjassa nuoruudessaan miehen elämään kuuluivat moottoripyörät, ei onnettomuuksiltakaan siinä touhussa vältytty. Useiden kolarien myötä esimerkiksi miehen olkapää on leikattu monta kertaa ja jalkoihinkin on tullut vammoja. Kun Sutinen aloitti Kiimingin yrittäjien puheenjohtajana vajaa kuusi vuotta sitten, kuvioihin tuli kuntosalilla käyminen. Yrittäjäjärjestöllä oli oma salivuoro, jossa järjestöaktiivi alkoi käydä muiden mukana – eikä mennyt kauaakaan, kun uusi harrastus vei mukanaan. ”Jatkoin treenaamista jonkun vuoden yksikseni, kunnes yhtenä päivänä eräs salillakävijä ehdotti, että aletaanko treenaamaan yhdessä. Hän oli kokeneempi kaveri ja niinpä omakin treenaaminen kääntyi tavoitteellisemmaksi. Kun sitten kerran lähdin Alajoen Pasin huoltajaksi voimanostokisoihin, kisojen tunnelma ja jännitys imaisi täysin matkaansa”, Sutinen muistelee. Voimanostoa mies kuvaileekin itselleen juuri oikeaksi lajiksi. ”Esimerkiksi painonnosto on välillä kuin mitäkin koreografiaa, kun taas voimanostossa tarvitsee vain raakaa voimaa ja tekemistä. Sellainen sopii minulle.”

Voimanostajien ryhmähenki hienoa Sutinen pyrkii treenaamaan neljä kertaa viikossa ja lisäksi kevyttä kehonhuoltoa. Pääsääntöisesti treenit tulee tehtyä Oulun Intiössä Classic Gymillä, joka on myös monen muun menestyneen voimailijan paikka. ”Tämä on vähän sellainen laji, ettei tätä voi yksin tehdä, koska esi-

merkiksi penkkipunnerruksessa on hyvä olla varmistaja. Meillä on todella hieno ryhmähenki ja kaikki tietävät, että apua saa, jos sitä tarvitsee. Täällä ei olla myöskään kateellisia siitä, jos joku menestyy kilpailuissa.” Nuoruuden moottoripyöräkolareista koituneet vaivat rajoittavat jonkin verran raudan nostamista, mutta sen mukaan tehdään, mitä pystytään. ”Kyykky on kulkenut tosi hyvin ja vetokin on hyvä, kun taas penkkipunnerrus ei ole vahvuuksiani huonon olkapään takia.” Salilla käynnin vastapainoksi Sutinen suuntaa mielellään pitkille kävelylenkeille koiransa kanssa. Aiempaa urheilutaustaa miehellä on muun muassa nyrkkeilyssä ja pitkän matkan juoksussa.

Tässä tarvitsee vain raakaa voimaa ja tekemistä. Sellainen sopii minulle.”

SM-kisoihin syyskuussa Viime vuoden elokuussa Sutinen osallistui ensimmäistä kertaa maastavedon SM-kilpailuun ja voitti sen, mikä innosti laittamaan uusia tavoitteita kilpailemisen saralla. Syyskuussa vuorossa on puolestaan Turun lähellä Paimiossa järjestettävät voimanoston SM-kisat. Ensimmäistä kertaa Sutinen kisaa kaikissa voimanostoon kuuluvissa osalajeissa eli jalkakyykyssä, penkkipunnerruksessa ja maastavedossa alle 90 kiloisten Masters2-sarjassa. ”Jännittäähän se tietysti, mutta odotukset on kovat. Pitää vaan toivoa, että pysyisi terveenä. Kunto on kyllä kohdillaan.” Kisoja kohti mentäessä myös ruokavalio muuttuu tarkemmaksi. ”En harrasta sellaisia dieettejä kuin fitneksessä tai kehonrakennuksessa, mutta lasken kyllä kaloreita ja käyn puntarilla joka päivä, ettei paino lähde karkaamaan.”

MIIKA SUTINEN • 46 vuotta • asuu Oulussa • maalausliike RS-Installin yrittäjä

• harrastaa voimanostoa,

luonnossa liikkumista, metsän­ hoitoa, moottorikelkkailua

• osallistuu syyskuussa voima­

noston SM-kisoihin Paimiossa

• Pohjois-Pohjanmaan yrit- • ennätykset: jalkakyykky 250, täjien varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen

penkkipunnerrus 130, maastaveto 260

Jalkakyykky on Miika Sutisen vahvuus voimanostossa. Nuoruuden moottoripyöräkolareista koituneet vaivat rajoittavat jonkin verran raudan nostamista etenkin penkkipunnerruksessa, mutta sen mukaan tehdään, mitä pystytään.


25

MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020

KYSYMYS & VASTAUS

SOMESSA

Miten onnistuu ison yhtiön osto? Miten ison ja kannattavan yhtiön osto voidaan toteuttaa, kun kauppahinta uhkaa nousta korkeaksi eivätkä ostajat saa kokonaisrahoitusta järjestymään?

Suomi on maa, jossa koiran häntää ei saa muotoilla huvinvuoksi veitsellä, mutta poikalapsen sukupuolielimiä saa. Voitaisi korjata.

Menkää ihmiset tattimetsään! Kohta meillä on tattimuhennosta ja ensi talvena voi ravintolassa syödä jotain muuta gourmeeta, kuin tattia.

SEBASTIAN STENFORS

MINNA RAUTIO

Se on kohta piru irti, jos hygieniasta ja turvaväleistä ei välitetä ja kaiken huipuksi testaus tökkii. Yksityinen testauskapasiteetti pitää ottaa täysillä mukaan. Mikä on tilanne Oulussa? MARJO KOLEHMAINEN

Olipa hienoa vierailla Toni Jakosen tilalla Siikalatvalla. Nuori maatalousyrittäjä on kasvattanut tilansa kokoa muutamassa vuodessa 20:stä 700 hehtaariin. Emolehmätilana tämä on Suomen toiseksi suurin. Kaikki paikat viimeisen päälle kunnossa. Arvostan. JUSSI RIIKONEN

Minua vilpittömästi kiinnostaisi tietää, mitä kaupungin eettiset ohjeet sanovat tiettyjen firmojen markkinoinnista ja sisäpiireistä, joihin kriteereillä, joita ei julkisesti kerrota, otetaan mukaan harvoja ja valittuja yksityisen sektorin toimijoita. SATU LAPINLAMPI

Kiitos Minna ÅmanToivio hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. MedKit Finland, joka on yksi Suomen johtavista suojatuotteiden maahantuojista, on Minnan perustama yritys Oulussa. Onnea ja menestystä - yrityksesi tuotteet ovat nyt tarpeen! PÄIVI LAAJALA

Tästä lähtee käyntiin syyskausi työporukan suunnittelupäivänä. Miten toimitaan jos toinen aalto pukkaa päälle, miten maailma muuttuu, miten autamme yrittäjiä? KIRSI ANTTILA

Koronavuoden vaikutuksia Kempeleen kunnassa: yrityksiä perustettu noin 10% vähemmän kuin viime vuosina. Lakanneita yrityksiä saman verran kuin aiemmin. MIIA MARJANEN

Kateus ja herraviha ovat Suomen ainoat oikeasti uusiutuvat luonnonvarat. ANTTI VILKUNA

Nyt on korkea aika tehdä talouden rakenneuudistuksia, jotta meillä on tulevaisuudessakin varaa auttaa maita, jotka eivät niitä halua tehdä. JUHA ITKONEN

Mieli allapäin. Pakko oli pistää kv-palveluita tarjoava firma pöytälaatikkoon ja luopua toimitiloista. Vientiä aloittavat yritykset ovat vähissä, joten ei ole mielekästä jatkaa toimintaa. Ehkäpä joku uusi ovi aukeaa kun toinen menee kiinni. Onneksi oma yhtiö Nortastic porskuttaa. TEIJA RUOKAMO

Lukioiden ja @UniOulu arkipäivän yhteistyö tärkeä asia. Kun lukioopiskelijat työskentelevät osin kampuksilla, niin oppiminen monipuolistuu ja uravalinnat kirkastuvat. Linnanmaalla yhteistyö helppoa. Keskustakampus muuttaa Lyseon, Osykin, Kastellin ja Laanilan tilanteen hienoksi. JOUKO NIINIMÄKI

VASTAUS Jokainen yrityskauppa on yksilöllinen ja parhaaseen lopputulokseen pääsemiseksi tarvitaan kokonaissuunnitelma kaupan toteuttamisesta kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Esimerkkitapauksessa 10 miljoonan liikevaihdolla konepajana pitkään toimineessa yhtiössä toteutetaan omistajavaihdos. Kaksi yhtiön avainhenkilöä ovat kiinnostuneita hankkimaan yhtiön omistukseensa. Toinen henkilöistä on aikaisemman henkilöstöannin seurauksena omistajana pienellä osuudella. Tavoiteltu kauppahinta on useita miljoonia, eivätkä ostajat saa rahoitusta kaupalle järjestymään. Yrityskaupan toteuttamiseksi yhtiössä toteutetaan liiketoimintojen, kiinteistöjen ja sijoitusomaisuuden jakautuminen erillisiksi yhtiöiksi. Ennen omistajavaihdosta yhtiössä nostetaan osingot. Liiketoimintojen tarvitsemiin kiinteistöihin laaditaan viiden vuo-

den määräaikaiset vuokrasopimukset ja kiinteistöt jäävät vanhoille omistajille. Suurin osa liiketoimintayhtiön osakekaupasta toteutetaan omien osakkeiden hankintana ja pieni osa normaalina liiketoimintayhtiön osakekauppana. Lisäksi myyjä jää pienellä osuudella vielä omistajaksi, mutta näiden osakkeiden osalta sovitaan lunastusaikataulut. Liiketoimintayhtiön kaupassa huomioidaan yhtiöjärjestyksen lunastusvelvoitteet ja lisäkauppahintamahdollisuus.

Marko Paasovaara TALVEA-yhtiöiden toimitusjohtaja ja tilintarkastaja (KHT)

Mikä on kevytyrittäjä? Tarvitsen lisätyövoimaa ja haastattelemani henkilö ilmoitti toimivansa kevytyrittäjänä. Mitä se tarkoittaa? VASTAUS Kevytyrittäjä on laskutuspalveluyrityksen asiakkaana oleva omaa työtään myyvä henkilö. Termi on epävirallinen eikä lainsäädännössä määritetä kevytyrittäjyyttä. Epävirallisuuden myötä tapauskohtaisesti ratkaistaan, että onko kyse työoikeudellisesti yrittäjyydestä vai työsuhteesta. Työsuhteeseen viittaa esimerkiksi se, jos henkilö toimii vahvasti työnjohdon alaisena. Vaikka kevytyrittäjä olisi YEL-vakuutettu, tilanteen tulkinta työsuhteiseksi johtaa palkansaajan sivukulujen maksamiseen. Mikäli kevytyrittäjä on ilmoittautunut ennakkoperintärekisteriin, häneltä työsuorituksen osta-

van asiakkaan ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä. Arvonlisäverovelvollisuus seuraa yli 10 000 euron tilikausittaisesta liikevaihdosta. Kevytyrittäjyys on matalan kynnyksen väylä yrittäjyyteen. Suomessa arvioidaan olevan useita kymmeniä tuhansia kevytyrittäjiä.

Harri Lämsä Asianajotoimisto Harri Lämsä


26

MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020

NALLIKARI BAKERY BISTRO Avoinna ympäri vuoden

Rento bistro ja konditoria Nallikari Lomakylän sydämessä (Leiritie 10). Lounas ma-pe klo 11-14 TILAA HERKULLISET MAKEAT & SUOLAISET KONDITORIATUOTTEET JUHLIIN! Kondiittorimestari Sampo Kotajärvi

Tarvittaessa voitte varata koko ravintolan yksityiskäyttöön.

Tiesitkö että...

Syys-lokakuussa KAKKU- HERKKUBUFFET (lauantaisin klo 12-15)

044 9016 496 l www.nallikaribb.fi l Avoinna: ma-pe klo 11-17 ■ la 12-18

YRITTÄJÄLEHDEN jutut ovat luettavissa myös verkossa www.kaleva.fi/ppy

Vähennä yrityksesi ajoneuvojen päästöjä. Uusiutuvista luonnonvaroista tuotetun biokaasun hiilidioksidipäästöt ovat lähes nolla.

www.ruskonbiokaasu.fi Kiertokaari Oy, Ruskonniityntie 10, 90620 Oulu


27

MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020

PIZZABUFFET

10

50

sis.salaatin ja juoman Alle 12v lapset 6e

Tervetuloa nauttimaan runsaasta ja maittavasta Pizzabuffetista!

Tarjolla on runsaasta pizzavalikoimastamme aina 5 eri pizzaa sekä päivittäin vaihtuva lämmin ruoka. Juomat ja salaatti tietysti kuuluvat hintaan.

PIZZABUFFET ON TARJOLLA MAANANTAISTA PERJANTAIHIN! RAVINTOLA

Baabel KAIJONHARJUN BAABEL klo 10.30–22.00 ma-la klo 12.00-22.00 su

RUSKON BAABEL klo 9.30–15.00 ma-pe Voimatie 1, 90620 Oulu Kalevalantie 3, 90570 Oulu p. 044 240 6733 p. (08) 552 2134

TERVETULOA!

Optikkomme: HANNA KIRKKOPELTO, KAISA PITKÄNEN, MIKKO JÄRVINEN JA OLLI JÄRVINEN @optisilma www.optisilma.fi

info@optisilma.fi 08 311 4906

Pakkahuoneenkatu 18 90100 Oulu

Yrittäjät kysyvät koronasta Töihinpaluu ja koronaviruspandemian toinen mahdollinen aalto on herättänyt paljon kysymyksiä. Suomen Yrittäjien työoikeuden asiantuntijat Harri Hellstén, Atte Rytkönen ja Albert Mäkelä vastaavat yleisimpiin yrittäjiltä tulleisiin kysymyksiin.

Onko työnantajalla oikeutta tai velvollisuutta määrätä työntekijä koronatestiin? Kuka maksaa testin?

OTA YHTEYTTÄ! Utajärven Yrityspuisto Oy Toimitusjohtaja Vuokko Paso 040 632 8805 vuokko.paso@utajarvi.fi

Työnantajalla ei lähtökohtaisesti ole yleistä velvollisuutta määrätä työntekijää koronatestiin, mutta jos työntekijän työtehtäviin kuuluu esimerkiksi lähikontaktit toisiin ihmisiin, testiin määrääminen voi olla perusteltua, jotta voidaan parhaalla mahdollisella tavalla taata työntekijöiden ja asiakkaiden turvallisuus työpaikalla. Jos työnantaja määrää työntekijän koronatestiin, on työnantaja velvollinen vastaamaan testin kustannuksista, kuten työterveyshuollon kustannuksista yleisesti.

Jos työpaikalla olleelta työntekijältä todetaan korona, pitääkö yrityksen sulkea ovensa siksi aikaa, että kaikki on testattu ja saatu vastaukset? Onko yritys tällaisessa tilanteessa kaikkien työnte-

kijöiden osalta palkanmaksuvelvollinen? Yritystoiminnan keskeyttämiseen ei ole velvollisuutta. Kaikkien yrityksessä työskentelevien ja sen tiloissa altistuneiden henkilöiden on kuitenkin syytä hakeutua koronatestiin. Työnantajan palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä on työntekijän sairastuminen tai työkyvyttömyys. Työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus myös siinä tapauksessa, että työnantaja määrää työntekijän pois työpaikalta. Jos työntekijä jää oma-aloitteisesti pois työstä, palkanmaksuvelvollisuutta ei ole.

Pitääkö työntekijälle maksaa palkkaa hänen odottaessaan pääsyä koronatestiin? Jos työntekijä ei ole sairas tai työkyvytön, ei työnantajalla lähtökohtaisesti ole poissaolon ajalta palkanmaksuvelvollisuutta. Jos työnantaja määrää työntekijän pysymään poissa työpaikalta hänen odottaessaan koronatestiin pääsyä ja testitulosten varmistumista, on työnantajalla tältä ajalta palkanmaksuvelvollisuus. Jos työntekijä voi tehdä etätyötä, tätä mahdollisuutta kannattaa hyödyntää.

Suomen Yrittäjät


28

MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020

PARHAAT PALVELUT ITSENÄINEN POHJOISSUOMALAINEN

• Tilintarkastus • Erityistilintarkastukset • Verokonsultointi • Yritysjärjestelyt • Erikoistoimeksiannot • Yrityskaupat Anne Karppinen-Salonpää, HT ..040 068 7900 Kirsi Kontro, HT ....................... 050 66 851 Jari Nurkkala, KHT ................ 040 540 6154 Janne Pesonen, HT ..............050 405 2515 Simo Salonen, KHT .............. 040 558 2480 Timo Salonen, KHT ................040 742 5975

KettuMäki Oy

Kari Salonpää, HT ........040 068 7321 Marja Hentunen, HT .....050 406 3888 Miika Nurkkala, KHT .....045 135 0992 Mika Kemppainen, HT...040 020 4490 Juha Isopahkala, HT .......040 708 4187 www.pstilintarkastus.com Kirkkokatu 5, OULU

Rakentamisen laatua jo yli 50 vuotta Rakennusliike Sorvoja Oy Oulaistenkatu 23 L 5 86300 OULAINEN Puh. +358 8 473 810

• Seulotut kivet, sepelit, hiekat ym. • Suursäkeissä myös kaikki lajit. Puh. 0400 960 829/Mika toimisto@kettumaki.fi www.kettumakioy.fi

60 VUOTTA PALVELUA Tuokko Oulu SURUN KOHDATESSA

Koulutettu suomalainen jäsenkorjaaja • Koulutettu hieroja

Jari Sipilä – Selkä – Niska – Hartiat

Tuokko Tuokko OuluOulu

25v

Sepänkatu 20, 90100 Sepänkatu 20, 90100 Oulu Oulu

JS Selkäasema Haukipudas

Talous Talous on on taitolaji taitolaji

• p. 040 587 9410 • Välitie 1, Haukipudas • www.jasenkorjaaja.com Oulun seudun vanhin alan yritys

www.sorvojaoy.com Rakentamisen laatua jo yli 50 vuotta

Rakennusliike Sorvoja Oy | Oulaistenkatu 23 L 5, 86300 OULAINEN | Tel. +358 8 473 810 | rakennusliikesorvojaoy@sorvojaoy.com | www.sorvojaoy.com

Kari Knuuttila, Kari Knuuttila, KHT KHT p. 450 040 8523 450 8523 p. 040 s-posti: kari.knuuttila@tuokko.fi s-posti: kari.knuuttila@tuokko.fi www.tuokko.fi www.tuokko.fi

Sepänkatu 20, 90100 Oulu

PUDASJÄRVEN HAUTAUSTOIMISTO Knuuttila, KHT JA KUKKA KY,Kari PIHLAJA p. 040 450 8523 -välitykset Toritie 1, 93100 Pudasjärvi TalousPuh. on (08) 821 122,s-posti: kari.knuuttila@tuokko.fi 0400 330 058 kaikkiin maihin. taitolaji ma–to 9–17,www.tuokko.fi Palvelemme pe 9–18, la 9–14, su 10–14 www.hautausjakukkapihlaja.fi • Tarjoamme ammattitaitoista ja luotettavaa asiantuntija-,

Varaa mainostilaa!

Annariitta Nousiainen Varasto- ja teollisuuskalustamisen Puh. 040 766 9402

annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi ASIANTUNTIJA PALVELEE PAIKALLISESTI

tel. +358 45 344 3326 • Kajaaninkatu 16 a 3, FIN-90100 Oulu pirjo.vaarala@verojalaki.fi , www.verojalaki.fi

VARASTO- JA TEOLLISUUSKALUSTAMISEN asiantuntija palvelee paikallisesti UUSI KUVASTO ILMESTYNYT!

TTC Infrapalvelut Oy on infra-alan ja talonrakennusalan palveluyritys. Tarjoamme palveluitamme uudisrakentamiseen ja korjausrakentamiseen, sekä kunnossapidon ja ylläpidon hankkeisiin ja projekteihin.

www.ttc.fi Tapio Veijola, toimitusjohtaja, ins. RAP +358 400 583 824 www.ttc.fi

RAKENNUSTEN POHJATYÖT JA MAARAKENTAMINEN. Avaimet käteen periaatteella.

Lähes 1000 m² noutovarasto Takalaanilassa palvelee arkisin.

Yhteydenotot info@haapa-aho.com

Intolog Oulu Oy, Hiltusentie 27, 90620 OULU Puh. 020 778 0860, myynti.oulu@intolog.fi www.intolog.fi

Yrittäjälehti tat Tavoi lueen asti a jät v a t t ä ka päätt yritys usasioista talo sekä nostuneet kiin et! ihmis

hankinta-, suunnitteluttamis- ja rakennuttamispalveluita.

Uudistunut lehti jaetaan 4200 jäsenyritykseen ja n. 50 000 Kalevan tilaajatalouteen Pohjois-Pohjanmaalla.

Varaa mainostilasi! Annariitta Nousiainen

puh. 040 766 9402

annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi

Metallimyynnin ja konepajapalveluiden ammattilainen Oulussa Lumijoentie 8 • p. 050 381 8006 • palametalli.fi

ilmestyy vuonna 2020: • viikko 41.......maanantai  5.10.2020 • viikko 51.......maanantai  14.12.2020


29

MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020

?ELTl?å.låKOVåLålNEN OY

SINUN ILMOITUKSESI

TÄHÄN? Kysy lisää ja varaa mainostilasi! Annariitta Nousiainen puh. 040 766 9402, annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi

Peltipaja Kovalainen Oy on pitkään alalla toiminut rakennusten peltitoimittaja ja -asentaja, joka tarjoaa luotettavaa ja laadukasta työtä niin pieniin kuin isoihinkin kohteisiin. Teemme kaikenlaisia rakennuspeltejä asiakkaan toimittamien mittojen mukaan, tarvittaessa myös asennettuna.

Piipunpellit ◆ Reunapellit ◆ Harjapellit Päätyräystäspellit ◆ Takaneduspellit Ikkunapellit ◆ Ovipellit ◆ Jiiripellit Huopakaton reunalistat Katkaisulista ja seinällenostopelti Gneissikuja 7, 90620 Oulu • 040 869 9291 toimisto@peltipajakovalainen.fi

www.peltipajakovalainen.fi

OSAO TYÖPAIKAT Kun etsit ratkaisua omaan tai henkilöstösi osaamisen kehittämiseen, rekrytointiin tai työhyvinvointiin, me autamme. OSAO Ovi, 040 141 5320.

osao.fi


30

MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020

PohjoisPohjanmaan Yrittäjät Isokatu 4, 90100 Oulu puh. 010 322 1980 www.ppy.fi

Tervetuloa uudet jäsenet! Haapaveden Yrittäjät ry Putkiasennus Sandelin Oy Insinööritoimisto HTWell Oy

Haukiputaan Yrittäjät ry Raimontti Oy Sähkötyö Janne Ahonen Ky Kuljetuspalvelut Jarmo Taivaloja Oy Laten Konekaivuu Oy KeiRak Oy

Marjo Kolehmainen

toimitusjohtaja 050 5277 288 marjo.kolehmainen@yrittajat.fi

Varjakan Helmi Urakointipalvelu T. Mähönen Oy

Muhoksen Yrittäjät ry Monipalvelu Tollo Oy

Oulaisten Yrittäjät ry

Koneurakointi Pekka Paakkari Oy SK Koulutuspalvelut Oy Suomen Puutakkatukku

TP Maanrakennus Oy

LVI-Säätötyöt J. Koskela Oy Konffa Oy Greon Oy

Kiimingin Yrittäjät ry

järjestöpäällikkö 0500 685 148 kirsi.anttila@yrittajat.fi

Limingan Yrittäjät ry

Iin Yrittäjät ry

Kempeleen Yrittäjät ry

Kirsi Anttila

RPL Oy, Rakennuspalvelu Tuomo Lehto Hieronta&Wellnesspalvelut Tuula Kontu

Sähkö- TM Oy Martti Kone Oy Jäälin Fysioterapia Tupavisio

Kuusamon Yrittäjät ry Käylän Konepalvelu Ky Krebet Oy Hiusstudio Lumoe Kuusamon Kala Oy

Sunwall Houses Oy Laatutrio Oy Rakennuspalvelu Remppaasi Oy L. Ylimartimo Oy Holdaamo Oy Olki Visual Oy Paxsudos IT LVI-AKA Luonnokas Oy Fysiikka Takomo Tmi Matti Korvela/Eemelin entisöinti Lumingerie Oy

Oulunsalon Yrittäjät ry

Oulun Yrittäjät ry Siivouspalvelu Loiste Oy Digi- ja mainostoimisto Höyry - Oulu Kattonen Urakointi Oy Linguelina Tiura-Uistin Ky Vatupassi Törmälä Oy Toivo LKV Oy Hierontapalvelu Harri Paso Pohjois-Suomen Briljantit Tmi RMP-Service Oy Lentoi Films Oy Kauneushoitola Marjuelle Polar Doubler ky Hammaskammari ky Nordic Color Room Oy Country Clubs Finland Oy / CASALE Oulun Kielipalvelut Ay

Kotiapusi Oy Antti´s painting service Oy TJ Kankainen avoin yhtiö/ K-Market Hailuoto

Pudasjärven Yrittäjät ry Tmi Kalle Särkelä

Pyhäjoen Yrittäjät ry Woller Oy Tmi Mari-liis Kallio Tmi Vilja-Maaria Tmi M. Haapajoki

Rakennuspalvelu J.Häkkinen Terapiasiipi

Siikajoen Yrittäjät Ry Anu Aurinkoinen Paavolan Lähikauppa Oy Rento-Utunen Myynti ja asennuspalvelu Hanhela Oy Kalastajan Grilli Siikajoen Meripalvelu Ky

Siikalatvan Yrittäjät ry Rajateam Koneurakointi Joki Oy

Taivalkosken Yrittäjät ry Tmi Seppo Buller

Tyrnävän Yrittäjät ry Lakeuden Laskentatoimi Oy

Utajärven Yrittäjät ry Uncus Oy

Vihannin Yrittäjät ry Vihucon Oy

Ylikiimingin Yrittäjät ry

Pyhäjärven Yrittäjät ry Pyhäjärven Apteekki

Raahen Yrittäjät ry Tmi Terhi Frondelius Amisell Ky

Mikäli et ole vielä jäsenyrittäjä, tee hyvä päätös ja liity Yrittäjiin

Kiinteistöhuolto j parkkinen

Seniorijäsenet Jussila Anja Pulkka Matti Nissinen Janne

www.yrittajat.fi/liity

Jorma Inkeröinen

jäsenkoordinaattori 050 430 9553 jorma.inkeroinen@yrittajat.fi

Paula Pihlajamaa kehityspäällikkö

omistajanvaihdokset 050 4399 808 paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

Milla Raappana

koordinaattori 050 395 9877 milla.raappana@yrittajat.fi

Paikallisyhdistykset ja puheenjohtajat Haapaveden Yrittäjät ry

Lumijoen Yrittäjät ry

Siikajoen Yrittäjät ry

Paavo Pyy p. 044 578 8273 paavo.pyy@kotinet.com haapaveden@yrittajat.fi

Jari Myllynen p. 0400 688 447 jari.myllynen@perustuspalvelu.fi lumijoen@yrittajat.fi

Kirsi Kivioja p. 050 346 1069 kirsi@mainosdraivi.fi siikajoen@yrittajat.fi

Haukiputaan Yrittäjät ry

Muhoksen Yrittäjät ry

Siikalatvan Yrittäjät ry

Jonna Kurvinen p. 0400 330 470 jonna@jonnalkv.fi haukiputaan@yrittajat.fi

Saija Kangas p.045 143 7111 kauneushoitolalumoava@gmail.com muhoksen@yrittajat.fi

Petri Jarva p. 040 551 5785 petri.jarva@gmail.com siikalatvan@yrittajat.fi

Iin Yrittäjät ry

Oulaisten Yrittäjät ry

Taivalkosken Yrittäjät ry

Tuija Alikoski p. 0449853660 alikoski.tuija@gmail.com iin@yrittajat.fi

Elina Piippo p. 040 715 8385 elina.piippo@ellunbileet.com oulaisten@yrittajat.fi

Pasi Kivimäki p. 0400 585 038 pr.kivimaki@gmail.com taivalkosken@yrittajat.fi

Kempeleen Yrittäjät ry

Oulun Yrittäjät ry

Tyrnävän Yrittäjät ry

Timo Eskelinen p. 044 2775 407 timo@zemppiareena.fi kempeleen@yrittajat.fi

Risto Huovinen p. 0400 584 510 risto.huovinen@stemma.fi oulun@yrittajat.fi

Mikko Kukkohovi p. 040 557 0361 mikko.kukkohovi@suomenekotalot.fi tyrnavan@yrittajat.fi

Kiimingin Yrittäjät ry

Oulunsalon Yrittäjät ry

Utajärven Yrittäjät ry

Sirpa Eskola p. 040 868 1278 sirpa.eskola@goarctic.fi kiimingin@yrittajat.fi

Mira Sovijärvi p. 040 750 9699 mira.sovijarvi@sovipihat.fi oulunsalon@yrittajat.fi

Markku Juntunen p. 0400 283  172 markku.juntunen@utanet.fi utajarven@yrittajat.fi

Kuivaniemen Yrittäjät ry Pudasjärven Yrittäjät ry

Sari Reinikainen-Laine yhteyspäällikkö

0500 686 174 sari.reinikaine-laine@yrittajat.fi

Mari Viirelä

Projektipäällikkö palvelut kasvuyrittäjille 050 4777 280 mari.viirela@yrittajat.fi

Vaalan Yrittäjät ry

Ari Kaakkuriniemi p. 050 441 3121 info@kaakkuriniemi.fi kuivaniemen@yrittajat.fi

Tommi Niskanen p. 040 555 3639 tommi.niskanen@k-supermarket.fi pudasjarven@yrittajat.fi

Esa Karjalainen p. 0400 584 612 esa68.karjalainen@gmail.com vaalan@yrittajat.fi

Kuusamon Yrittäjät ry

Pyhäjoen Yrittäjät ry

Vihannin Yrittäjät ry

Mika Haataja p. 040 199 0202 mika.haataja@kxp.fi kuusamon@yrittajat.fi

Toni Kippola p. 044 596 3054 toni.kippola@rautalantila.fi pyhajoen@yrittajat.fi

Leena Koskela p. 050 3594109 koskela.leena@outlook.com vihannin@yrittajat.fi

Kärsämäen Yrittäjät ry

Pyhäjärven Yrittäjät ry

Yli-Iin Yrittäjät ry

Pasi Mikkola p. 08 771 408, 0400 708 149 pasi.mikkola@k-market.com karsamaen@yrittajat.fi

Pirkko Ruotsalainen p. 040 5885 704 pirkkor10@gmail.com pyhajarven@yrittajat.fi

Pentti Niemelä p. 0400 282 899 koneurakointi.p.niemela@gmail.com yli-iin@yrittajat.fi

Limingan Yrittäjät ry

Raahen Yrittäjät ry

Ylikiimingin Yrittäjät ry

Minna Rautio p. 040 717 7612 minna@videcam.com limingan@yrittajat.fi

Kirsi Ylisirniö p. 044 033 6687 kirsi.ylisirnio@arlia.fi raahen@yrittajat.fi

Henna Parkkinen p. 040 580 4619 henna.parkkinen@windowslive.com ylikiimingin@yrittajat.fi

2020 ALUEELLISET

kumppanuudet ja jäsenedut ELISA Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toiminta-alueen yhteys­henkilöt: Mikko Juutinen p. 0500 226 225, Johannes Laitila p. 050 3813 522, elisa.fi/yrittajaedut. FENNIA Kysy etua: myyntijohtaja Esa Ikonen,

yrittäjäpalvelut p. 010 503 5811, 0400 901 008 tai fennia.fi/suomenyrittajat.

FENNOVOIMA Ota yhteyttä: p. 020 757 9200 pyhajok@fennovoima.fi, www.fennovoima.fi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö ELO Alueen yhteyshenkilö: Elo yhteyspäällikkö Niko Lassila p. 040 674 4460.

K-SUPERMARKET Kiimingin K-Supermarket Ateria,

Oulaisten K-Supermarket, K-Supermarket Liminganportti. 5% alennus Suomen Yrittäjien jäsenkortilla tietyistä tuotteista. Eduista lisää: ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut

KALEVA MEDIA Jäsenyrittäjä saa veloituksetta yhden kuukauden lukuoikeuden Kalevan eri printti- ja digilehtien yhteen kestotilaukseen. Lisäksi UUDET asiakkaat ja jäsenet saavat 100 € etusetelin käytettäväksi Kalevan eri printti- ja digilehdissä julkaistavaan mainontaan, jonka mediakortin mukainen yhteenlaskettu hinta on vähintään 200 €. Annariitta Nousiainen, p. 040 766 9402, annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi KIDE HOTEL BY ISO-SYÖTE Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenille jäsenetuna joka toinen yö –20%. Varaukset kidehotel@isosyote.com

NORDEA Oulun yrityskonttorista löydät apua

yritys­toiminnan kaikissa vaiheissa. Yrittäjä, ota yhteyttä järjestö­yhteyshenkilö: Aluejohtaja Sami Heikkilä Nordea Pohjois-Suomi, Yritysalue Kirkkokatu 6, 90100 Oulu, p. 0207 2470 59, p. 050 5364 984 sami.heikkila@nordea.com, www.nordea.fi

NORWEGIAN Prosentuaaliset alennukset lentoihin!

Aktivoi etu! Sonja Almtorp Oberrauch p. +46 725 85 58 95 tai Sonja.Almtorp.Oberrauch@norwegian.com

OSAO OSAOn Työelämäpalvelut p. 040 141 5320 www.osao.fi/palvelut-tyopaikoille SANOMA MARKKINOINTI ROUTA Etu jäsenille. Radiokampanjan spottituotanto veloituksetta. Verkkomainonnan aineistotuotanto -50%. Kysy lisää: Pekka Ryynänen, pekka.ryynanen@markkinointirouta.fi, p.050-4017707 Katso myös ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut

SUOMEN KESKUSVARAAMO Majoitusedut tarjous­kohteissa – Kalajoki, Syöte, Ruka ja Ylläs –10 % listahinnoista! Tiedustelut: keskusvaraamo@kalajoki.fi tai p. 08 4694 449


31

MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020

JÄSENYRITTÄJÄN maksuttomat puhelinneuvontapalvelut LAKIASIAT JA YRITYSJURIDIIKKA

ASIANTUNTIJAPALVELUT

Toimistot vastaavat juridiikan kysymyksiin. HUOM! Erityisalat mainittu toimistoittain.

Berggren Oy Ab
 Oulu p. 010 227 2100,
oulu@berggren.fi.

Asianajotoimisto Antti Myllymäki Oy p. 08 556 1000, 0440 800 268, toimisto@anttimyllymaki.fi Työ-, rikos- ja vahingonkorvaus­oikeus, yrityssaneeraukset ja oikeudenkäynnit. – www.anttimyllymaki.fi –

Asianajotoimisto Botnia Oy – Oulu, Helsinki, Raahe p. 0207 797 500 toimisto@botnialaw.fi • Sopimusjuridiikka, yritysjärjestelyt, oikeudenkäynnit, kiinteistö- ja rakentamis­oikeus, julkiset hankinnat ja työoikeus. – www.botnialaw.fi –

Asianajotoimisto Castrén & Castrén Oy – Oulu puh. 08-571 6600 • asianajotoimisto@castren.org • Työoikeus, sopimusoikeus, oikeudenkäynnit, yrityskaupat, vero-oikeus, yritystoimintaan liittyvä perhe- ja perintöoikeus, palvelu myös englanniksi. – www.castren.org – Asianajotoimisto Ferenda Norden Oy AA Reima Raappana oulu@ferenda.fi p. 020 778 9580, Hallituskatu 11 A 7, 90100 OULU • asunto-osakeyhtiöja rakentamisen lakiasiat, kansainvälinen kauppa, työ- ja perintöoikeusasiat ja oikeudenkäynnit. – www.ferenda.fi –

Asianajotoimisto Harri Lämsä Oy – Kuusamo

p. 040 737 9546, asianajaja@harrilamsa.fi – www.kurikkalamsa.fi –

Asianajotoimisto Isoluoma Oulu, Oulainen, p. 08 534 7700, toimisto@isoluoma.fi •Työoikeus, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, sopimusoikeus ja muu liikejuridiikka. – www.isoluoma.fi –

Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy p. 0400 120 230 • oikeustieteen tohtori, kauppa­t ieteiden lisensiaatti, varatuomari. • Rakentamisen ja kiinteistöjen lakiasiat sekä yrityskaupat. – www.juharyynanen.fi –

Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy Oulu, Raahe, Helsinki • p. 010 841 9900. Sopimusjuridiikka ja yritys­ järjestelyt, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat, työoikeus ja oikeudenkäynnit. – www.laaka.fi –

Asianajotoimisto Kivijärvi & Lepoluoto Oy AA Altti Lepoluoto toimisto@lepoluoto.fi p. 08 220 611 Pakkahuoneenkatu 17 A 3, 90100 Oulu, Sovionkatu 10, 92100 Raahe, Savisilta 1, 84100 Ylivieska • julkiset hankinnat ja hankintaoikeus, sopimusoikeus, työoikeus, yhtiöjärjestelyt ja yrityskaupat sekä maksuvaikeudet ja maksujärjestelyt. – www.lepoluoto.fi –

Asianajotoimisto Pöhö Oy Oulu p. 050 4414538, markus@poho.fi • Vakuutusoikeudelliset asiat, työoikeus, rikos- ja riita-asiat – www.poho.fi –

Ernst & Young Oy Yhteyshenkilö: VT, KTM Antti Korkeakivi p. 040 570 6908 antti.korkeakivi@fi.ey.com • Yritysjärjestelyt, arvomääritykset,tuloverotus, sopimusoikeus, työoikeus, julkiset hankinnat ja muu liikejuridiikka. – www.ey.com/fi –

KPMG Oy Ab p. 020 760 3483 • Liikejuridiikka, sopimukset, työoikeus, oikeudenkäynnit, yritysjärjestelyt. – www.kpmg.fi –

Talenom Konsultointipalvelut Oy Matti Eilonen, p. 0207 525 212, matti.eilonen@talenom.fi • Yritysjärjestelyt sekä yhtiö-, vero-, sopimus- ja työoikeus. – www.talenom.fi –

Talvea Oy p. 050 525 9586, petteri.ruotoistenmaki@talvea.fi • Yritysten tilintarkastukset, vero­kysymykset, sopimusjuridiikka, sukupolvenvaihdokset, yritys­järjestelytja –kaupat sekä yritysten arvonmääritykset. – www.talvea.fi –

PricewaterhouseCoopers Oy Johanna Ylianunti 040 630 9337 johanna.ylianunti@pwc.com • Yhtiö-, vero- ja sopimusoikeus, yritysjärjestelyt ja -kaupat sekä sukupolvenvaihdokset. Anne Hirsiniemi 40 759 2950 anne.hirsiniemi@pwc.com • Työoikeus (ml. oikeudenkäynnit), tietosuoja, työturvallisuus ja yritysjärjestelyt – www.pwc.fi –

Jäsenneuvonta puhelimitse maksutonta jäsenyrittäjille!

JÄSENALENNUS

– 10%

TOIMEKSIANNOSTA !

2020 Pääyhteistyökumppanit

•Täyden palvelun IPR-talo. Palveluihimme kuuluvat mm. patentteihin, tavaramerkkeihin, mallisuojaan ja muuhun IPR:ään liittyvät suojaamis-, sopimus- ja riidanratkaisuasiat. – www.berggren.eu –

GST Graafinen Studio
 p. 08 312 1540 info@graafinenstudio. com
• Visuaalinen ja mainonnan suunnittelu, internet-sivut, kirjamuotoiset julkaisut, jäsenneuvonta, jäsenalennus -10 % toimeksiannosta – www.graafinenstudio.com – Muutosmatka Jaana Leino T:mi Jaana Leino, p. 040 9317 212, jaana.leino@muutosmatkajl.fi
• Perhe- ja pari­ psykoterapeutti (Valvira, Kela). Ensimmäinen tapaaminen (45 min.) ilmainen PPY:n jäsenyrityksille.
Työnohjaus, päihdetyö, pari- ja perheterapia. – www.muutosmatkajl.fi –

Sepontytär Oy Kirsi Paldanius kirsi@sepontytar.fi p. 358 500 580 921 •Yksilötyönohjaus sekä tiimi-, ryhmä- ja työyhteisön työnohjaus sekä työyhteisösovittelu. Epidemia-aikana tiimi- ja ryhmätyönohjaus toteutetaan videoneuvotteluna (asiakkaan käyttämä sovellus tai Zoom). Maksimi ryhmäkoko videototeutuksessa on 10 henkilöä. Yksilötyönohjaus voidaan toteuttaa videoneuvottelun lisäksi puhelimitse. Normaalitilanteessa ohjaukset toteutetaan asiakkaan tiloissa. – sepontytar.fi – Northern dimension - Kotirintama Ky Petri Luukkonen pete@vercco.fi, p. 0400 300 552 • Verkkokaupan käynnistykseen liittyvä neuvonta: liiketoiminnan ratkaisut, toteuttamistavat, sopi­ vim­­mat toteuttajat sekä sähköisen digimarkkinoinnin toteutus. Verk­ kokaupan sovittaminen muuhun liiketoimintaan. Yrityksen kasvun ja kannattavuuden parantamisen hankkeiden rahoitushaku ja toteutus.

Ilosta Minna Koivula työnohjaaja STOry, toimintaterapeutti minna.koivula@ilosta.fi p. 050 511906 • Yksilötyönohjaus, ryhmätyönohjaus, hyvinvointivalmennus. Koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilanteen ja henkisen kuormituksen takia palvelut ovat maksuttomia PPY:n jäsenyrityksille kesäkuun 2020 loppuun saakka: Videoneuvottelu/puheluohjaus max 3 ohjauskertaa/yritys. – www.ilosta.fi – Tilitoimisto Y-Tili Oy
 Teuvo Välikangas, KTM, yritysneuvojan EAT
p. 040 766 9476, info@y-tili.fi
• Taloushallinnonpalvelujen yleisneuvonta. Aloittavien yritysten rahoitus-, vakuus-, lomakeym. neuvonta. – www.y-tili.fi – Tulevaisuuden Kasvupolut Oy
p. 040 834 0809, antti.karjula@kasvupolut.fi

• Yritysten kokonaisvaltainen kehittämistyö: yritysten kuntokartoitus ja kehittämissuunnitelmat. Erityispainopisteenä myynnin ja markkinoinnin kehittäminen sekä yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen. Vientiverkostot Pohjois-Ruotsin ja Norjan alueella. – www.kasvupolut.fi – Aluekummi Risto Luttinen p. 0400 689 563, email risto.luttinen@pp.inet.fi • Yrityskummit on valtakunnallinen järjestö, joka koostuu joukosta vahvan ja monipuolisen yritystaustan omaavia ammattilaisia. Kummit auttavat kasvavia yrityksiä niiden haastavissa kehitysvaiheissa, tukevat, sparraavat ja ohjaavat yrittäjää veloituksetta. – www.yrityskummit.fi –

Juviset Oy Jukka Vitikka, p. 0500 890 360, jukka.vitikka@juvitrade.fi • yrityksen tervehdyttämi­nen (kannattavuus- ja rahoitusneuvonta) • yrittäjä itsensä ja henkilöstön johtajana • yrittäjän sparrauskumppani yrittäjän ja yrityksen elinkaaren eri vaiheissa – jukka@juviset.com –

Jere Seikkala, p. 041 4323018, jere.seikkala@gemic.com • Liiketoimintaympäristön analyysi ja uusien mahdollisuuksien tunnistaminen muuttuvassa ympäristössä (erityisesti COVID-19 myötä) • Olemassa olevan liiketoiminnan vahvistaminen, kehittäminen ja suojaaminen toimintaympäristön muutoksilta • Uusien liiketoiminta-alueiden ja -mallien tunnistus. • Palveluiden ja palveluportfolion kehitys. • Markkinointi- ja brändistrategia – www.gemic.com –

OMISTAJANVAIHDOKSET YRITYS­ JÄRJESTELYT, YRITYSKAUPAT, VEROKYSYMYKSET, ARVONMÄÄRITYKSET MCon Partners Oy Ane Ahnger, p. 040 556 11 30, ane.ahnger@mconpartners.com • Yrityksen rahoitusaseman arviointi, terveyttäminen, rahoi­tuksen suunnittelu ja toteuttaminen. Talousjohtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Yritysjärjestelyt. Sopimusjuridiikka ja omistaja- ja sukupolvenvaihdokset ja verokysymykset. Tuotantotalous, teknologia, markkinat ja kansainvälistyminen. Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy Simo Salonen, KHT p. 040 558 2480 simo.salonen@tilisalonen.fi

PohjoisPohjanmaan Yrittäjien jäsenenä: Sinulla on mahdollisuus alentaa merkittävästi kuluja hyödyntämällä valtakunnallisia ja alueellisia jäsenetuja. Alueelliset kumppanuudet näkyvät myös yhteistyönä erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja koulutuksissa.

JÄSENEDUT ALUEELLISET: Jäsenedut

www.ppy.fi >Palvelut >Jäsenedut Koulutukset ja tilaisuudet

www.ppy.fi

>Palvelut >Koulutukset ja tilaisuudet

JÄSENYRITTÄJÄN maksuttomat päivystyspalvelut LAKIMIESPÄIVYSTYS

Pääsääntöisesti lakimiehet päivystävät parillisina keskiviikkoina syyskuun alusta toukokuun loppuun Yrittäjien toimitiloissa Isokatu 4, Oulu. Varaa aika: ppy@yrittajat.fi

OMISTAJANVAIHDOSOPASTUS Varaa aika: paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

HANKINTANEUVOJA

Varaa aika paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

VALTAKUNNALLISET: yrittajat.fi/jasenedut-2019 ppy.fi #YrittäjäjyysOnPoP

PUHELINNEUVONTA

Jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla, kaikilta asiantuntijoilta ma–pe toimistoaikana.

Tutustu ja hyödynnä etusi!


MAANANTAINA 24. ELOKUUTA 2020

32

FURNITURE UUTUUS! ISTU SISÄÄN TARINAAN yrjokukkapuro.com

CHAIR small

299 €

CHAIR Medium

CHAIR LARGE

319 €

309 €

TABLE

229 €

Hinnat sis. alv. 24%

Laadukkaat hygienia- ja turvavälituotteet

Plex-suoja palvelutiskille Ripustettava

Plex-suoja palvelutiskille Pöytämalli

Käsidesi tukkupakkaus 4 x 2,35 l, täyttöpumppu

Turvaväli-lattiatarra Pyöreä tai vaaka, 4 kpl/pkt

Turvavälisermi P Pahvi, lattiatuki

Turvavälisermi A Akryyli, ripustettava

alk. 86

49 €

alk. 86

alk. 111

TILAA KÄTEVÄSTI VERKOSTA MODEO.FI

111 €

alk. 197

Pisaravisiiri Polykarbonaatti, 10 kpl/pkt

185 €

Turvavälisermi V Vaneri, lattiatuki

Modeo Oulu • Poratie 7 info@modeo.fi • p. 0207 920 267

alk. 210

Hinnat sisältävät alv. 24%