Ilmastokatsaus 3/2023

3/2023 —

Maaliskuu oli sateinen ja pohjoisessa kylmä

—

Jokien jäidenlähdön ajoittuminen kertoo ilmaston muutoksesta

—

3/2023

Pääkirjoitus — 3

Maaliskuu oli sateinen ja pohjoisessa kylmä — 4

Sääkehitys maaliskuussa — 6

Maaliskuun säätapahtumia maailmalta — 7

Jokien jäidenlähdön ajoittuminen

kertoo ilmaston muutoksesta — 8

Talven alin lämpötila mitattiin myöhään — 10

Kuukauden havainto — 11

Itämeri — 12

Arktiset alueet — 13

Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14

Tilastoista poimittua — 15

Lämpötiloja ja sademääriä maaliskuussa — 16

Maaliskuun kuukausitilasto — 18

Maaliskuun tuulitiedot — 19

Sää, energia ja yhteiskunta — 20

Lämpötilan viikkoennusteet — 22

Summary of March 2023 — 23

Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus

Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.

MAALISKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/maaliskuu

ILMASTOKATSAUS

25. vuosikerta

ISSN: 2341-6408

DOI: 10.35614/ISSN-23416408-IK-2023-03-00

Ilmestyy noin kuukauden

20. päivänä

JULKAISIJA

Ilmatieteen laitos

PL 503 00101 Helsinki

www.ilmastokatsaus.fi

ilmastokatsaus@fmi.fi

Vaihde: 029 539 1000

PÄÄTOIMITTAJA

Hilppa Gregow

TOIMITUS

Hada Ajosenpää

Tiina Ervasti

Ilari Lehtonen

Anna Luomaranta

Jaakko Seppänen

KANNEN KUVA

Hada Ajosenpää

ULKOASU

Marko Myllyaho

© Ilmatieteen laitos

Tuulisesta talvesta aurinkoiseen kesään?

Olemme viime syksystä lähtien seuranneet energiakriisin vaikutuksia, vihreää siirtymää ja säätilan vaikutusta sähköntuotantoon Suomessa. Viime syksynä ei ollut vielä tarkkaa tietoa talven energian tarpeesta, mutta ennakoimme, että marras-tammikuu välinen aika olisi maamme pohjoisosassa 1-2 astetta ja eteläosassa 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpi. Kolmen kuukauden ennusteena tämä piti melko hyvin paikkansa.

Talvi alkaa nyt olla ohi. Keväinen lämpö ja aurinko ovat viime päivinä sulattaneet lumia tehokkaasti. Ruohikkopalovaarastakin jo varoitetaan.

Tässä numerossa on aukeama, josta näkyy, miten tammikuusta lähtien tuuliset säät suosivat tuulivoiman tuotantoa ja miten toisaalta vesivoima tuki niissäkin tilanteissa, kun ei tuullut tai paistanut. Loka-maaliskuussa tuulivoiman tuotanto vastasi noin 18,3 % ja vesivoiman tuotanto noin 14 % kotimaisesta sähkönkulutuksesta. Helmi-maaliskuussa aurinkopaneeleillakin saatiin marginaalista tuottoa. Aurinkoenergian määrä kasvaa nyt kuukausi kuukaudelta ja huippukuukaudet eli kesä- ja heinäkuu ovat edessämme.

Kuuden viikon ennusteiden mukaan kevään kesäisen lämmin tuulahdus vaihtuu tavanomaisen keväiseen säähän huhtikuun loppupuolella. Ensi viikkoa kohti viilenevistä ennusteista huolimatta toivotan kaikille lukijoille lämmintä, onnellista ja yhteisöllistä Vappua!

HILPPA GREGOW Päätoimittaja

-37,5 °C

Kittilä lentoasema, 24.3.

+10,2 °C

Jomala, Jomalaby, 23.3.

Kuukauden ylin ja alin lämpötila

128 cm 100,1 mm

Kuukauden suurin sademäärä, Joensuu, Huhtilampi

Kuukauden suurin lumensyvyys, Ristijärvi, Mustavaara, 29.3.

Maaliskuu oli sateinen ja pohjoisessa kylmä

Maaliskuu oli Pohjois-Suomessa selvästi keskimääräistä kylmempi. Maan eteläja keskiosissa puolestaan saavutettiin monin paikoin uusia asemakohtaisia maaliskuun sade-ennätyksiä.

Maaliskuu oli suurimmassa osassa Suomea vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa kylmempi. Etelä- ja Kaakkois-Suomessa kuukauden keskilämpötila oli kuitenkin hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa ja Suomenlahden rannikolla jopa vähän sitä korkeampi. Pohjanmaan maakunnissa oli pari astetta tavanomaista kylmempää ja Lapissa poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli noin 2–5 astetta. Pohjois-Suomessa maaliskuu oli myös koko talvikauden 2022–2023 kylmin kuukausi.

Maaliskuun sademäärä oli maan etelä- ja keskiosissa pääsääntöisesti selvästi tavanomaista suurempi, ja Pohjois-Suomessakin se ylitti monin paikoin pitkän ajan keskiarvot. Kuukauden suurin sademäärä, 100,1 mm, mitattiin Joensuun Huhtilammella. Myös muutamalla muulla havaintoasemalla satoi yli 90 mm. Maaliskuun suurimmat sademäärät olivat lähes kolminkertaisia pitkän ajan keskiarvoihin verrattuna. Useilla pitkäikäisillä havaintoasemilla saavutettiin myös asemakohtaiset maaliskuun sade-ennätykset. Yli 100 vuotta toimineista havaintoasemista uusi maaliskuun sade-ennätys kirjattiin neljällä asemalla: Paraisten Utössä (67,5 mm), Juupajoen Hyytiälässä (75,2 mm), Tohmajärven Kemiessä (76,8 mm) ja Joensuun Pyhäselässä (73,1 mm).

Vähiten maaliskuussa satoi Perämeren ympäristössä ja Lounais-Lapissa sekä myös osassa Pohjois-Lappia. Inarin Angelissa satoi vain 16,7 mm, joka oli kuukauden pienin sademäärä.

Runsaiden sateiden myötä lumipeite vahvistui yleisesti maaliskuun aikana. Tosin Etelä- ja Lounais-Suomesta lumipeite katosi maaliskuun puolivälin jälkeen, mutta kuukauden päättyessä koko maa oli jälleen lumen peitossa. Luoteis-Lapissa, Kainuussa ja paikoin Pohjois-Karjalan vaaraseuduilla lunta oli enimmillään vähän toista metriä, Kainuussa jopa reilut 120 cm.

Maan etelä- ja keskiosissa aurinko paistoi maaliskuussa 100–150 tuntia, mikä oli hieman pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Sen sijaan Pohjois-Suomessa maaliskuu oli tavanomaista aurinkoisempi. Utsjoen Kevolla oli jopa aseman havaintohistorian toiseksi aurinkoisin maaliskuu, kun aurinko paistoi siellä 182,8 tuntia.

LOPPUKUUSTA LÄMPÖTILAEROT OLIVAT VÄLILLÄ SUURIA

Maaliskuun ensimmäiset päivät olivat koko maassa lauhoja, mutta pian Jäämereltä alkoi virrata kylmää ilmaa. Ennen kylmenemistä lounaisilla merialueilla myrskysi kovaa 3.–4.3. välisenä

yönä, jolloin Rauman Kylmäpihlajassa pohjoisen ja luoteen välisen tuulen nopeudeksi mitattiin 26,8 m/s. Myrskyn jälkeen alkanut kylmä sääjakso jatkui lähelle maaliskuun puoliväliä.

Maaliskuun 20. päivän jälkeen Suomea halkoi itä-länsisuuntaisesti rintamavyöhyke, jonka pohjoispuolella oli heikko korkean selänne ja hyvin kylmää ilmaa. Vastaavasti rintaman eteläpuolella oli hyvin leutoa ilmaa. Ahvenanmaalla lämpötila nousi 23.3. jopa 10 asteeseen, kun taas Kittilän lentoasemalla mitattiin seuraavana yönä vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen alhainen lämpötila, -37,5 °C, joka oli maaliskuun ja myös koko talven alin lämpötila Suomessa. Lämpötilaerot olivat suuria paitsi etelän ja pohjoisen niin myös yön ja päivän välillä, sillä Lapissa lämpötilan vuorokausivaihtelu oli selkeässä ja heikkotuulisessa korkeapainesäässä jopa yli 25–30 astetta.

Maaliskuun viimeisellä viikolla kylmä ilma levisi koko Suomen ylle, ja 30.3. sekä 31.3. vastaisina öinä myös Etelä-Suomessa mitattiin vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen kovia 15–20 asteen pakkasia. Maaliskuun viimeisellä viikolla koettiin myös voimakkaita lumipyryjä. Etelä-Suomessa pyrytti sakeasti 27.3. ja itärajan pinnassa 29.3.

Ilari Lehtonen

3.3. Maaliskuun alkaessa Britteinsaarten pohjoispuolella oli vahva korkeapaine. Pohjolassa oli aluksi leutoa, mutta Selkämerellä syveni matalan keskus, joka liikkuessaan kaakkoon aiheutti maaliskuun 3.–4. päivien välisenä yönä lounaisilla merialueilla voimakkaita pohjoisen ja luoteen välisiä myrskytuulia. Tämän jälkeen Jäämereltä alkoi virrata kylmää ilmaa.

13.3. Kylmä sääjakso jatkui lähelle maaliskuun puoliväliä, kunnes lounaasta lähestyi Suomea voimakas matalapaine, joka toi mukanaan runsaita sateita ja nosti etenkin Etelä- ja Itä-Suomeen etelästä hyvin lauhaa ilmaa. Keski-Euroopassa lämpötila nousi jo hyvinkin keväisiin lukemiin.

23.3. Suomea halkoi itä-länsisuuntainen rintamavyöhyke, jonka pohjoispuolella oli hyvin kylmää ja eteläpuolella hyvin leutoa ilmaa. Ahvenanmaalla Jomalassa mitattiin kuukauden ylin lämpötila, 10,2 °C, kun taas Kittilän lentoasemalla mitattiin seuraavana yönä kuukauden ja koko talven alin lämpötila Suomessa, -37,5 °C.

30.3. Maaliskuun viimeisellä viikolla Suomi kuului kylmän ilman alueeseen. EteläSuomessa mitattiin kuukauden parina viimeisenä yönä vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen kovia, yleisesti jopa 15–20 asteen pakkasia. Päivisin lämpötila nousi aurinkoisessa säässä nollan vaiheille.

Teksti: Ilari Lehtonen

Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä

MERKITTÄVIMPIÄ SÄÄTAPAHTUMIA MAAILMALLA MAALISKUUSSA 2023

MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA

Maaliskuun 2023 keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli vuonna 1850 alkaneen mittausjakson toiseksi korkein.

ARKTINEN MERIJÄÄ

Arktisen merijään laajuus oli mittaushistorian kuudenneksi pienin.

ISLANTI Maaliskuu oli kylmin sitten vuoden 1979.

POHJOIS-AMERIKKA

Maaliskuu oli tavanomaista lämpimämpi.

YHDYSVALLAT Maaliskuu oli tavanomaista viileämpi.

MEKSIKONLAHTI

Maaliskuu oli mitatuista toiseksi lämpimin.

ETELÄ-AMERIKKA

Maaliskuu oli mittaushistorian neljänneksi lämpimin.

YHDYSVALTOJEN KAAKKOISOSA Maaliskuun 31. päivänä yli 110 tornadoa iski maan eteläosiin ja Keskilänteen. Tornadot aiheuttivat kuolonuhreja ja merkittävää tuhoa.

AFRIKKA Maaliskuu oli mittaushistorian neljänneksi lämpimin.

EUROOPPA

Maaliskuu oli kymmenenneksi lämpimin mittaushistoriassa.

ESPANJA Maaliskuu oli mitatuista toiseksi lämpimin ja toiseksi vähäsateisin.

TROOPPINEN HIRMUMYRSKY FREDDY Hirmumyrsky Freddy oli energiamäärältään vailla vertaansa: se on energiamäärällä arvioituna voimakkain havaittu trooppinen hirmumyrsky.

AASIA Maaliskuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.

HONGKONG Maaliskuu oli mitatuista neljänneksi lämpimin.

LÄNTINEN TYYNI VALTAMERI

Tammi–maaliskuun välisenä aikana ei muodostunut yhtään nimettyä myrskyä. Näin on käynyt vain 13 vuotena 43-vuotisessa tilastohistoriassa.

OSEANIA

Maaliskuu oli 17. lämpimin mittaushistoriassa.

ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ

Antarktisen merijään laajuus oli maaliskuussa mittaushistorian toiseksi pienin.

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA MAALISKUUSSA 2023 JAKSON 1991–2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).

Date created: 2023-04-03

LISÄTIETOA

Surface air temperature anomaly for March 2023

Surface air temperature anomaly for March 2023

Surface air temperature anomaly for March 2023

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

(Data: ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

https://www.ncei.noaa.gov/access/monitoring/monthly-report/global/202303

https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins

Jokien jäidenlähdön ajoittuminen kertoo ilmaston muutoksesta

Jokien keväisten jäidenlähtöjen ajankohdista on Suomessa kolme kansainvälisestikin ainutlaatuisen pitkää havaintoaikasarjaa. Aurajoen jäidenlähdön päivämäärät Turussa ovat tiedossa vuodesta 1749 alkaen, Kokemäenjoen jäidenlähdöstä Porissa on saatavilla tietoja vuodesta 1793 ja Tornionjoen jäidenlähdöstä tietoja on aina vuodesta 1693 lähtien. Kokemäenjoessa ja Tornionjoessa on seurattu, milloin jäät ovat lähteneet keväällä liikkeelle, kun taas Aurajoessa on seurattu, milloin joki on ollut kokonaan jäätön.

Jokien ja järvien jäidenlähdön ajankohdista tehdyt havainnot ovat hyviä indikaattoreita ilmastossa tapahtuvien muutosten seuraamiseen, koska mittaustekniikan kehityksestä riippumattomat historialliset jäidenlähtöhavainnot voivat olla jossain määrin meteorologisia havaintoja luotettavampia, jos ne vain on tehty samassa paikassa. Usein aikasarjat ulottuvat myös kauemmaksi historiaan kuin meteorologiset havaintoaikasarjat. Tosin jäidenlähtöä ei nykyisin seurata enää samalla innolla kuin teollistumisen alkuaikoina, ja monet jäidenlähdön aikasarjat päättyvätkin 1900-luvulle. Alun perin kiinnostus jäidenlähdön ajankohdan seurantaan perustui enemmän taloudellisiin kuin tieteellisiin syihin. Avovesi mahdollisti vesiliikenteen satamissa, ja jäidenlähdön ajankohtaa seuraamalla saatiin käsitys siitä, milloin valmistautuminen vesiliikennekauden alkamiseen kannatti aloittaa. Virallisia kaupunkien tai laitosten tekemiä seurantoja ei kuitenkaan ollut ennen 1900-lukua, vaan jäidenlähdön päivämäärät on jälkeenpäin kerätty päiväkirjoista ja sanomalehdistä.

Täysin vertailukelpoisia eri aikakausina tehdyt jäidenlähtöhavainnot eivät kuitenkaan ole. Monissa joissa jääkannen muodostumiseen ja jäidenlähdön ajankohtaan on vaikuttanut voimalaitosten ja patojen rakentaminen. Esimerkiksi Kokemäenjoessa jäidenlähtö tapahtui 1930-luvulle asti kolmisen päivää myöhemmin kuin Aurajoessa, mutta järjestys vaihtui päinvastaiseksi, kun Kokemäelle rakennettiin pato ja voimalaitos. Tornionjoki sitä vastoin on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista vapaana virtaavista joista, ja Tornionjoen koko yli

300 vuotta pitkää jäidenlähdön aikasarjaa voidaan siksi pitää vertailukelpoisena.

JÄIDENLÄHTÖ ON AIKAISTUNUT

Havaintoaikasarjat kertovat selkeästä pitkäaikaisesta muutoksesta: jäidenlähdön ajankohta on kiistatta aikaistunut. Aurajoella ja Kokemäenjoella muutos on kiihtynyt viimeisten reilun 30 vuoden aikana ja etenkin varhaiset jäidenlähdöt ovat aikaistuneet. Molempien jokien historian aikaisin jäidenlähtö tapahtui keväällä 1990, Aurajoessa 6. helmikuuta ja Kokemäenjoessa päivää myöhemmin. Varhaisimpien jäidenlähtöjen listalla korostuvat 1990-luvun ja 2000-luvun vuodet. Talvi 2008 oli ensimmäinen, jolloin Aurajoki ja Kokemäenjoki eivät saaneet ollenkaan jääkantta. Sama tapahtui uudestaan talvella 2020, ja Kokemäenjoki ei jäätynyt myöskään talvella 2015.

Tornionjoki jäätyy edelleen joka talvi, ja toisin kuin eteläisen Länsi-Suomen joissa, Tornionjoessa

Kuva 1: Kymmenet ihmiset seurasivat jäidenlähtöä Auransillalla Turussa, kun jäät eli ”Halisten ukot” rymistelivät Aurajokea pitkin. Kuva on ajoitettu vuosien 1897–1902 välille. Valokuvaaja: Leo Björkman. Arkisto: Åbo Akademin kuvakokoelmat

Kolmesta suomalaisesta joesta on olemassa kansainvälisesti ainutlaatuisen pitkät jäidenlähdön aikasarjat. Jäänlähtöhavainnot ovat hyviä mittareita ilmastonmuutoksen seuraamiseen.

eivät aikaisimmat jäidenlähdöt ole niinkään aikaistuneet. Sen sijaan myöhäisimmät jäänlähtöpäivämäärät ovat Tornionjoessa selvästi aikaistuneet. Jäidenlähtö tapahtuu siis Tornionjoessa eri vuosina aiempaa lyhyemmän ajan sisällä, eikä enää nähdä niin myöhäisiä jäidenlähtöjä kuin ennen 1900-lukua. Tosin Tornionjoellakin kaikkein aikaisin jäidenlähtö tapahtui vasta muutama vuosi sitten 26.4.2014, mutta se oli vain päivän aikaisempi kuin vuosien 1921 ja 1937 jäidenlähtö.

Myöhäisin jäidenlähtö kaikissa kolmessa joessa tapahtui keväällä 1867, jolloin Aurajoki oli jäätön 6. toukokuuta, Kokemäenjoen jäät lähtivät liikkeelle 19. toukokuuta ja Tornionjoen jäät 9. kesäkuuta. Samalta keväältä tiedetään, että Näsijärvestä ja Kallavedestä jäät lähtivät vasta 17. kesäkuuta. Tavattoman myöhäisen kevääntulon takia kasvukausi jäi auttamattoman lyhyeksi, mistä oli seurauksena paha katovuosi ja nälänhätä. Aurajoessa yhtä myöhäinen jäidenlähtö koettiin

myös keväällä 1852, jolloin lehtitietojen mukaan Turun linnan edustalla ajettiin joen jäällä hevosilla vielä 26. huhtikuuta.

Jäidenlähdön ajankohtaan vaikuttavat etenkin lopputalven ja alkukevään lämpötilat, mutta jonkin verran myös sateet, sillä runsaat sateet edesauttavat jäidenlähtöä kasvattamalla jokien virtaamia. Tornionjoessa lämpötilalla näyttäisi kuitenkin olevan suurempi merkitys jäidenlähdön ajoittumiseen kuin etelän joissa.

Lisätietoja:

Stefan Norrgårdin ja Samuli Helaman tutkimusartikkeli Tricentennial trends in spring ice breakups on three rivers in northern Europe on luettavissa The Cryosphere -tiedelehdessä.

Stefan Norrgård, Åbo Akademi

Ilari Lehtonen, Ilmatieteen laitos

Talven alin lämpötila mitattiin vasta maaliskuun lopulla

Talvikauden 2022–2023 alin lämpötila Suomessa mitattiin vasta 24. maaliskuuta, jolloin lämpötila laski aamuyöllä Kittilän lentoasemalla -37,5 °C:een. Kyseessä on Suomen itsenäisyyden ajalta myöhäisin päivämäärä, jolloin talven alin lämpötila on mitattu. Talven alimman lämpötilan seuraavaksi myöhäisimmät ajankohdat ovat maaliskuun toiselta viikolta, jolloin talven alin lämpötila on mitattu seitsemänä vuotena, viimeksi vuonna 2013.

Kittilän lentoasemalla 24.3. mitattu -37,5 °C oli ylipäätään alin Suomessa näin myöhään talvella mitattu lämpötila vuosikymmeniin. Kaikkien aikojen alin yhtä myöhään talvella Suomessa mitattu lämpötila on 25.3.1919 Sodankylässä mitattu -40,0 °C.

Ilari Lehtonen

MYÖHÄISIMMÄT TALVEN ALIMMAN LÄMPÖTILAN MITTAUSAJANKOHDAT SUOMEN ITSENÄISYYDEN AIKANA

LENTOASEMA

14.3.1942 -41,6 °C VIHTI, MAASOJA

14.3.1957 -40,5 °C INARI, IVALON LENTOASEMA

13.3.2013 -38,2 °C TAIVALKOSKI KK

12.3.1937 -38,9 °C SODANKYLÄ, TÄHTELÄ

12.3.1981 -42,8 °C KITTILÄ, POKKA

11.3.1925 -37,5 °C UTSJOKI, NUORGAM

10.3.1972 -39,7 °C SALLA, TUNTSA

28.2.1971 -46,0 °C SALLA, TUNTSA

24.2.1955 -40,0 °C UTSJOKI, NUORGAM

KUUKAUDEN

HAVAINTO

Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.

KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE

Meriveden keskimääräinen pintalämpötila maaliskuussa 2023 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Pintalämpötilan havaitut päiväkeskiarvot maaliskuussa 2023 on esitetty yhdeksältä asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020.

MERIVEDEN KORKEUS

Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen maaliskuussa 2023. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus.

HAMINA PITÄJÄNSAARI

FÖGLÖ DEGERBY

PIETARSAARI LEPPÄLUOTO

HELSINKI KAIVOPUISTO

RAUMA PETÄJÄS

KEMI AJOS

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA MAALISKUUSSA

Arktisella alueella merijään laajuus oli maaliskuussa keskimäärin 14,5 miljoonaa neliökilometriä, joka on noin 4 % vähemmän kuin vuosien 1991–2020 maaliskuun keskiarvo. Jääpeite oli 1979 alkaneella satelliittihavaintojen aikakaudella maaliskuussa mitatuista neljänneksi pienin yhdessä maaliskuun 2006 kanssa. Jääpeite oli vain hieman laajempi verrattuna kolmeen alimpaan arvoon vuosilta 2015, 2017 ja 2018. Jääpeite saavutti maaliskuun alussa vuosittaisen maksimilaajuutensa ja on sen jälkeen alkanut pienentyä sulamiskauden alkamisen myötä. Maaliskuun jääpeitteen laajuus ja poikkeamat olivat lähes identtiset edellisen kuun vastaavien kanssa, mikä kertoo siitä, että ilmasto-olosuhteet ovat pysyneet hyvin samankaltaisena näiden kahden kuukauden aikana.

Jäätä oli keskimääräistä vähemmän useimmilla Arktiksen merialueilla, mm. Barentsinmerellä, Huippuvuorten ympäristössä, Beringinmerellä, Ohotanmerellä ja Labradorinmerellä. Näistä poiketen Grönlanninmerellä jäätä oli tavanomaista enemmän. Tämän taustalla oli maaliskuussa vallinnut säätila, jossa pohjoisenpuoleiset tuulet työnsivät Framinsalmelta merijäätä

1991-2020

Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella maaliskuussa 2023. Värillinen viiva kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.

ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

ERA5. Reference period: 1991-2020. Credit: C3S/ECMWF)

Merijään peittävyyden poikkeama arktisella alueella jakson 1991–2020 keskiarvosta maaliskuussa 2023.

LÄHTEET

ECMWF Copernicus Climate Change Service

Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus

KASVIHUONEKAASUPITOISUUDET SUOMESSA

Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.

Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.

TAUSTATIETOA

• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä polttoprosessista ja sementintuotannosta.

• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.

• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi

(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)

Itämeren jääpeite saavutti talven suurimman laajuuteensa 12. maaliskuuta, jolloin jäätä oli 81 000 km²:n alueella.

Jäätalven taitekohta koettiin pari viikkoa keskimääräistä myöhemmin. Talven maksimijäänlaajuus Itämerellä oli 2000-luvun talvista neljänneksi pienin.

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ MAALISKUUSSA

HELSINKI, KAISANIEMI JOKIOINEN

JYVÄSKYLÄ SEINÄJOKI, PELMAA

JOENSUU

UTSJOKI, KEVO SODANKYLÄ

Maaliskuussa 2023 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.

SIIKAJOKI, RUUKKI

KESKILÄMPÖTILA

KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA

VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

SADEMÄÄRÄ

SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA

VERTAILUKAUDESTA 1991–2020

LÄMPÖTILOJA JA SADEMÄÄRIÄ MAALISKUUSSA

* merkityillä asemilla on joitakin puuttuvia havaintoja

Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min.

PARAINEN, UTÖ

VANTAA, HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMA

KALAJOKI, ULKOKALLA

PELKOSENNIEMI, PYHÄTUNTURI

0–1 m/s

tyyni

1–4 m/s

heikko

4–8 m/s

kohtalainen

8–14 m/s

navakka

14–21 m/s

kova

21– m/s

myrsky

KOTKA, HAAPASAARI

HELSINKI, HARMAJA

HANKO, RUSSARÖ

PARAINEN, UTÖ

KÖKAR, BOGSKÄR

HAMMARLAND, MÄRKET

RAUMA, KYLMÄPIHLAJA

KRISTIINANKAUPUNKI

VALASSAARET

KALAJOKI, ULKOKALLA

KEMI, AJOS

Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.

SÄÄOLOSUHTEET, ENERGIAN TUOTANTO JA KULUTUS LOKA-MAALISKUUSSA 2022–2023

Sääriippuvaisista energian tuotantomuodoista tuulivoimalla tuotettiin Suomessa

loka-maaliskuussa yhteensä 7,8 TWh sähköä ja vesivoimalla 6,0 TWh. Aurinkovoiman tuotanto oli alle 0,1 TWh.

Tuulivoiman osuus Suomen koko sähköntuotannosta oli tasan 20 %, vesivoiman hieman yli 15 % ja aurinkovoiman noin 0,2 %. Sähköntuotannon omavaraisuus oli loka-maaliskuussa keskimäärin 91,2 %, kun se edellisellä kuuden kuukauden jaksolla maalis-syyskuussa 2022 oli 84,6 %. Useana tuulisena päivänä lokakuun alussa sekä muutamana päivänä pitkin talvea Suomi oli sähkön nettoviejä.

Tuulivoiman tuotanto oli suurinta tammi- ja helmikuussa. Muutamana tuulisimpana päivänä tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta oli yli 40 %. Vähäisintä tuulivoiman tuotanto oli marraskuun puolivälissä alkaneen ja kolme viikkoa kestäneen heikkotuulisen korkeapainejakson aikana, useana päivänä vain pari prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Keskitalvella pitkiä heikkotuulisia jaksoja ei ollut.

Vesivoiman varastoaltaiden täyttöaste oli syystalvella jonkin verran tavanomaisen alapuolella, mutta saavutti tammikuussa pitkän ajan keskiarvon mukaisen tason. Vesivoiman tuotanto kasvoi melko tasaisesti kevättalvea kohti. Ruotsissa ja Norjassa vesivoiman varastoaltaiden täyttöaste pysyi talven ajan jonkin verran pitkän ajan keskiarvojen alapuolella.

Tuulivoiman tuotantokapasiteetti Suomessa kasvoi loka-maaliskuussa 27 % ja aurinkovoiman tuotantokapasiteetti kasvoi 40 %.

VESI-, TUULI- JA AURINKOVOIMAN KUUKAUSITUOTANTO

PÄIVITTÄINEN SÄHKÖN KOKONAISKULUTUS JA -TUOTANTO SUOMESSA LOKA-MAALISKUUSSA 2022–2023

Vesi-, tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto Suomessa loka-maaliskuussa 2022–2023.

Sähkön kokonaistuotannon ja -kulutuksen päivittäinen keskiteho Suomessa loka-maaliskuussa 2022–2023.

VESIVOIMAN TUOTANTO

34,0 %

Suomen vesivoimaloiden varastoaltaiden täyttöaste oli maaliskuun lopussa 34,0 %, joka oli lähellä ajankohdan pitkän ajan keskiarvoa.

14,0 %

Kotimainen vesivoiman tuotanto vastasi loka-maaliskuussa 14,0 % Suomen sähkönkulutuksesta.

87–4589 MW

Tuulivoiman tuotannon päivittäinen keskiteho vaihteli loka-maaliskuussa 87–4589 MW:n välillä. Suurin päivätuotannon keskiteho saavutettiin 13.2. ja pienin 4.12.

18,3 %

Kotimainen tuulivoiman tuotanto vastasi loka-maaliskuussa 18,3 % Suomen sähkönkulutuksesta.

0,3–107 MW

Aurinkovoiman tuotannon päivittäinen keskiteho vaihteli lokamaaliskuussa 0,3–107 MW:n välillä. Suurin päivätuotannon keskiteho saavutettiin 31.3. ja pienin 21.12.

0,2 %

Kotimainen aurinkovoiman tuotanto vastasi loka-maaliskuussa 0,2 % Suomen sähkönkulutuksesta.

Lähteet: Fingrid Avoin data ja Suomen Ympäristökeskus

Vesivoiman tuotannon päivittäinen keskiteho Suomessa loka-maaliskuussa 2022–2023. Vesivoiman tuotannon kapasiteetti on noin 3190 MW.

TUULIVOIMAN TUOTANTO

Tuulivoiman tuotannon ja kokonaiskapasiteetin päivittäinen keskiteho Suomessa loka-maaliskuussa 2022–2023.

AURINKOVOIMAN TUOTANTO

Aurinkovoiman tuotannon ja kokonaiskapasiteetin päivittäinen keskiteho Suomessa loka-maaliskuussa 2022–2023.

KESKILÄMPÖTILAN VIIKKOENNUSTEET JA POIKKEAMAT VIIKOILLE 16–21

Ennuste on tehty 17.4.2023, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.

Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) jakson 1999–2018 keskiarvosta (alemmat kuvat).

March was colder than usually in the north

sea areas on the night between 3 and 4 March. During the windstorm, as high sustained 10-minute wind speed as 26.8 m/s was measured at Kylmäpihlaja Lighthouse outside of Rauma.

Also, the lowest temperature of the winter, -37.5 °C, was not observed until 24 March at Kittilä Airport. It was the latest date when the lowest winter temperature has been observed in Finland for at least more than 100 years. Moreover, it was the coldest temperature observed in Finland this late in the winter for decades.

However, the temperature difference between southern and northern Finland was large after the 20th and the highest temperature of the month, 10.2 °C, was observed in Jomalaby, Jomala in the Åland Islands on the 23rd. In Lapland, also the difference between daytime and nighttime temperatures was for a few days even more than 25–30 °C.

There were a couple of exceptionally cold nights also in southern Finland on the 30th and 31st. In addition, a cold period took place in early March throughout Finland after the windstorm that raged in the southwestern

The precipitation levels in March were generally exceptionally high in the southern and central parts of Finland and above the average also in many locations in the north. Several stations measured the highest monthly precipitation level in March on record, including four stations with observational time series from more than 100 years, and the highest level of precipitation, 100.1 mm, was measured in Huhtilampi, Joensuu.

Due to the high level of precipitation, snow depth increased substantially in many places. From the southwest, however, snow cover disappeared after mid-March but in the end of March the whole of Finland was again covered by snow. In parts of eastern Finland and northwestern Lapland the snow depth exceeded 100 cm and in the region of Kainuu locally even 120 cm by the end of March.

The count of sunshine hours in March was 100–150 hours in the southern and central parts of Finland. These levels were somewhat below the longterm average, but in the north the count of sunshine hours surpassed the average. In Kevo, Utsjoki, the sun shone even 182.8 hours.

Ilari Lehtonen

-37.5

°C

Kittilä Airport, 24.3.

In the northern part of Finland March was the coldest month of the whole winter season 2022–2023. In the southern and central parts of Finland, on the other hand, many weather stations measured the highest monthly level of precipitation on record in March. The mean temperature in March was below the long-term average from 1991–2020 in most of Finland. However, in the southern and south-eastern parts of the country the mean temperature was very close to the longterm average, and along the coast of the Gulf of Finland even slightly above the average. The largest cold anomaly, approximately 2–5 °C, occurred in the region of Lapland in northern Finland where March was in fact the coldest month of the whole winter season.

+10.2 °C

Jomalaby, Jomala, 23.3.

Highest and lowest temperatures

HIGHLIGHTS: MARCH 2023

• The month was jointly the second warmest March globally.

• Antarctic sea ice extent was the second lowest for March at 28% below average; Arctic sea ice extent was 4% below average, ranking joint 4th lowest for March in the satellite data record.

• In March 2023, it was wetter than average in a west-to-northeast band across northern Europe, and over Türkiye.

Source: Copernicus Climate Bulletin