12 - Nro 13 Torstaina maaliskuun 30. pnä 2023 .
”Näyttelykävijä saa kävellä sisään vitriiniin”
Rintamamuseossa juhlittiin uuden perinnekeskuksen harjannostajaisia (Hanko) Hangon Rintamamuseo on laajentamassa toimintaansa uudella perinnekeskuksella, jossa tullaan esittelemään tavallisten hankolaisten elämää toisen maailmansodan eri vaiheissa. Näyttelyyn tulee vanhojen esineiden ja valokuvien lisäksi myös muun muassa kertomuksia, dokumentteja ja tunnelmaa luovaa äänimaailmaa. Perinnekeskuksen rakennustyöt aloitettiin syyskuussa, ja nyt 350-neliöinen laajennus on saanut katon päälleen. Harjannostajaisiin oli kutsuttu suunnittelu- ja rakennusprojektiin osallistuneet sekä sotaveteraanit Bruno Österlund ja Holger Tötterman.
Faktoja ja tunnelmaa -Tarkoitus on, että perinnekeskukseen tuleva ei näe vitriinejä, vaan kävelee sisään sellaiseen. Huonekaluihin saa koskea ja tuoleille voi istua lukemaan tekstejä tai katselemaan valokuvia, museojohtaja Jörgen Engroos kuvailee. Päänäyttely koostuu realistisen kokoisista huoneista, jotka on sisustettu vastaamaan 1940-luvun hankolaista kotia. Huoneesta toiseen kuljettaessa vuosiluvut ja tunnelma muuttuvat. Ensin kuvataan sotia edeltävää rau-
hallista elämää, ja seuraavaksi päädytäänkin kellariin suojautumaan pommitukselta. Myös Hangon evakuointi on näyttelyssä tärkeässä osassa, ja kotinsa jättäneiden tarinoita esitellään kirjoitusten, valokuvien ja dokumenttien kautta. Engroosin mukaan tarkoitus on saada kävijät pohtimaan esimerkiksi sitä, mitä itse pakkaisi mukaan evakkoon lähtiessään. -Faktaa on paljon ja kaikki on oikeasti tutkittua, mutta ideana on, että kävijät kokisivat myös sen, miltä sota-ajan hankolaisista tuntui, hän kertoo.
Elämää sodan jälkeen Perinnekeskukseen tulee myös erillisiä teemanäyttelyitä. Ensimmäiseksi on suunniteltu veteraanien aikapolkua, jonka on tarkoitus kuvata veteraanien elämää sodan päättymisestä nykypäivään. Samalla hahmottuu myös, miten paljon sota vaikuttaa ihmisten elämään vielä vuosikymmenten jälkeen. Näyttelyn loppuun tulee vielä kartta, josta käy ilmi, missä maissa soditaan parhaillaan. Tämä muistuttaa, että näyttelyn tunnelmat ovat nykyäänkin arkipäivää jossain päin maailmaa.
Rintamamuseon uusi perinnekeskus alkaa olla sisustusta vaille valmis. Museojohtaja Jörgen Engroos kertoi harjannostajaisissa rakennukseen suunnitellusta näyttelystä, jossa kuvataan elämää sota-ajan Hangossa. -Emme halua, että ihmiset masentuisivat. Siksi olemme suunnitelleet loppuun osion, jossa kuvataan jälleenrakentamista. Sen on tarkoitus näyttää, että elämä jatkuu sodan jälkeen, vaikka maan uudel-
leenrakentaminen vaatiikin paljon työtä, Engroos sanoo. Jälleenrakentamista havainnollistetaan esimerkiksi vanhoilla hankolaisilla valokuvilla. Ensimmäinen kuva näyttää jonkin rakennuksen
sodan jäljiltä tuhoutuneena, ja seuraavassa kuvassa talo on korjattu entiselleen.
Sponsoreita kaivataan Suunnittelutyö alkaa nyt olla valmis, ja näyttelyä ale-
taan pystyttää heti, kun rakennuksen sisätila valmistuu. Perinnekeskuksen on määrä avautua jo tulevana kesänä. Työtä on kuitenkin vielä jäljellä, ja projektissa tarvitaan monien eri alojen asiantuntijoita aina ääniteknikoista visuaalisiin suunnittelijoihin. Mukana on myös sotahistorian tutkijoita varmistamassa, että faktat menevät oikein. -Meillä on pieni mutta hyvä suunnitteluryhmä. Ideointi on ollut mielenkiintoista, koska mukana on monen eri alan ihmisiä, Engroos kertoo. Kokonaisuudessaan uudisrakennuksen ja uuden näyttelyn budjetti on noin 350 000 euroa. Hanke on saanut avustuksia sekä säätiöiltä että yksityisiltä tahoilta. -Tarvitsemme kuitenkin edelleen rahallista tukea, koska esimerkiksi laadukas äänitekniikka on kallista, Engroos toteaa. Hän toivoo apua paikallisilta yrityksiltä, jotka saavat lahjoituksen jälkeen nimensä suuriin sodanaikaisiin hylsyihin näyttelyn alkuun. Lisäksi lahjoittaneiden yritysten henkilökunnalle tarjotaan ilmaisia kierroksia museossa. -Adrian Sundberg
aaseporissa oli äänestänyt päättymistä 30 prosenttia Uudenmaan vaalipiirissä enoli ennakkoon tiistaina muu- äänioikeutetuista. Hangossa nakkoäänestysprosentti R tama tunti ennen eduskunta- äänestysaktiivisuus oli 29,8 tiistaina iltapäivällä 32,3 ja vaalien ennakkoäänestyksen
ja Inkoossa 37,1 prosenttia.
koko maassa 35,2 prosenttia.
TARJOUKSET VOIMASSA KE– LA 29.3. – 1.4.
KAUPAN PÄÄLLE 2 SÄKKIÄ (40 L) BIOLAN KOMPOSTIJA HUUSSIKUIVIKETTA .
LINNUNPÖNTTÖ
2 KPL
1799
NORM. 11,99/KPL
Karjaan lukion eduskuntavaalipaneeliin osallistuivat Jan Rundt (vas.), Kati Sointukangas, Tuomo Suihkonen, Anita Westerholm, Timo Kallio ja Tatu Tyni. Taustalla juontaja Tuomas Mikkola sekä kysymykset esittäneet opiskelijat Roope Väisänen ja Elina Martikainen. (Kuva: Eira Merenmies)
BIOLAN TALOUSKOMPOSTORI 200 L
KASVIHUONE TARMO SOKKELILLA 4,8 M2
NORM. 349,00
NORM. 419,00
329,-
349,-
RAJOITETTU ERÄ!
AGGREGAATTI SCHEPPACH SX 3200X
399,NORM. 499,00
KOTTIKÄRRY RAKENTAJA CAT 90 L
6995 NORM. 99,95
TYÖKÄSINEET WONDERGRIP 255
4 PARIA
999
NORM. 4,99/PARI
Vaalipaneeli Karjaan lukiossa tulevaisuuden Suomi tehdään koulutuksella
Karjaan lukiossa järjestettiin vaalipaneeli kevään eduskuntavaaleja ajatellen. Teemana oli ”tulevaisuuden kestävä Suomi tehdään koulutuksella”. Paikalla olleet panelistit olivat Jan Rundt vasemmistoliitosta, Kati Sointukangas vihreistä, Tuomo Suihkonen keskustasta, Anita Westerholm RKP:sta, Timo Kallio kokoomuksesta ja ja Tatu Tyni vapauden liitosta. Tapahtumassa oli mukana myös järjestäjinä OAJ ry. ja
Nytta och nöje med blixtsnabb fiber! karistelefon.fi
HANKKIJA LOHJA INKOONTIE 21, 08700 • AVOINNA MA-PE 8-17, LA 9-14 MYYMÄLÄSALDOT JA VERKKOKAUPPA: hankkija.fi
Raaseporin opettajien ammattiyhdistys. Paikalle oltiin pyydetty ehdokkaita myös sosialidemokraateista ja perussuomalaisista, mutta panelistit eivät saapuneet paikalle. Karjaan lukion historian ja yhteiskuntaopin opettaja Tuomas Mikkola juonsi tilaisuuden yhdessä Roope Väisäsen ja Elina Martikaisen kanssa. Opiskelijat Roope ja Elina saivat esittää panelisteille kysymyksiään tilaisuuden aikana. Osallistujille esitettiin kyllä ja ei -kysymyksiä, joissa panelistit eivät saaneet perustella vastauksiaan, ja joihin myös yleisö sai vastata panelistien jälkeen. Tällainen kysymys oli esimerkiksi ”Onko Suomen kannattavaa olla osa Euroopan unionia. Lisäksi oli laajempia kysymyksiä, joita kukin vuorollaan sai perustella. Esimerkkinä tästä oli kysymys: hyötyvätkö suomalaiset mo-
nopoleista, kuten apteekeista, Alkosta ja VR:stä. Lukiolaiset olivat aktiivisena yleisössä kuuntelemassa paneelia, joka oli osa heidän yhteiskuntaopin opintojaan. Tilaisuuden jälkeen sain kommentteja opiskelijoilta. Enna Räisänen kertoi politiikan olevan hänelle vaikea aihe ja tämän takia yrittää olla sekaantumatta siihen. Hän sanoi kuitenkin paneelin olleen hänestä viihdyttävä, avartava ja opettavainen. Oskar Laiho kertoi politiikan kiinnostaneen jo ennen paneelia, mutta keskustelu avasi sitä, millaisia eri puolueet oikeastaan ovat. Laiho kertoi paneelin olleen myös informatiivinen. Koko prosessi oli mielenkiintoinen. Kysymysten keksiminen ja esittäminen olivat mielenkiintoisia vaiheita, mutta vastausten kuuleminen oli paras osa. (Teksti: Elina Martikainen)