Lue tuoreimmat uutiset osoitteessa
Meiltä 3/4G -osat ja -tarvikkeet
3/4G-delar och -tillbehör från oss
Antenni-TV ilman kuukausimaksuja (vapaat kanavat)
Antenn-TV utan månadsavgifter (fria kanaler)
www.ek-automatic.com
www.etela.com
tervetuloa helmikuussa / välkommen i februari
Lounas alk. 1.2. Lunch ma-pe klo 11-15
À la carte
fr.o.m. 1.2
må-fre kl. 11-15
À la carte
Keittiö suljetaan tuntia aikaisemmin
Köket stänger en timme tidigare
to-pe klo 15.30-21 la klo 12-21
to-fre kl. 15.30-21 lö kl. 12-21
ruukintie 8 bruksvägen. puh./tel. 09 3154 9070. www.billnas.fi
Nro 3b Sunnuntaina tammikuun 22. pnä 2023
.
Lähijunaliikenteen lisääminen edellyttäisi merkittävää julkista tukea
Hanko-Karjaa -yhteysväli edelleen Helsinkiin kustannustehokkaimpien joukossa Lähivuosina toteutettava uusi lähijunaliikenne edellyttäisi hyvin suurta julkista tukea, kertoo Liikenne- ja viestintäviraston tuore selvitys. Siinä tarkasteltiin alueellisen junaliikenteen potentiaalia eri alueilla 13 yhteysvälillä. Näistä kustannustehokkaimmiksi osoittautuivat Salo-Turku-Naantali, Tampere-Sastamala ja Hanko-Karjaa(-Helsinki). Kyseisillä yhteysväleillä vaadittu subventiotaso olisi 65-85 prosenttia liikennöintikustannuksista. Kaikki muut yhteysvälit ovat heikosti tai hyvin heikosti kustannustehokkaita yhteysvälejä. Kustannustehokkailla yhteysväleillä arvioidut matkustajamäärät ja lipputulot ovat lähimpänä kohtuullisen subventiotason joukkoliikennettä, vaikka kunkin yhteysvälin edellyttämä tukitaso on edelleen korkea. Lähivuosina toteutettuna junaliikenteen subventiotaso olisi 75-85 prosenttia. Pitkällä aikavälillä matkustajamäärien pitäisi kaksin- tai kolminkertaistua, jotta lipputulot kattaisivat puolet liikennöintikustannuksista. Tämä koskee siis myös yhteysväliä Hanko-Karjaa-Helsinki.
Vaatii vain pieniä investointeja Läntisellä Uudellamaalla tarkasteltiin Hangon ja Helsingin välistä yhteysväliä. Pysähdyspaikkoina olisivat Hanko, Hanko Pohjoinen, Lappohja, Tammisaari, Dragsvik, Karjaa, Inkoo, Kirkkonum-
lyttää useampia junayksiköitä. Jos Hankoon asti ulottuvia junavuoroja liikennöitäisiin useammalla junayksiköllä, liikennöintikustannukset olisivat suurempia kuin selvityksessä on arvioitu. ”HSL-alueen junamääriin nähden Hangon ja Karjaan lähijunat muodostaisivat hyvin marginaalisen parannuksen palvelutasoon. On myös mahdollista, että käytännössä Hangon ja Karjaan lähijunat korvaisivat joitakin HSLalueen junavuoroja”, selvityksessä mainitaan.
Lyhyt reitti, paljon matkustajia
Liikenne- ja viestintäviraston mukaan lähijunaliikenne Hangosta Karjaalle ja mahdollisesti edelleen Helsinkiin vaatisi yhteiskunnan tukea 65-85 prosenttia. mi, Helsinki ja toteutustavasta riippuva määrä asemia Helsingin ja Kirkkonummen välillä. Yhteysväliä ei ole tutkittu aikaisemmin Väyläviraston alueellisen junaliikenteen selvityksissä. Yhteysvälillä liikennöitäisiin kahta junayksikköä, joista toinen kahden tunnin vuorovälillä Hangon ja Karjaan välillä. Toinen juna liikennöisi aamulla Hangosta Helsinkiin, päivällä kahdesti Helsingin ja Karjaan välillä sekä illalla Helsingistä Hankoon. Yhteysvälin liikennöintikustannukset olisivat arviolta noin 2,1 miljoonaa euroa vuodessa.
Uudellamaalla ainoat infrastruktuuritarpeet liittyvät selvityksen mukaan laitureihin. Asemien Hanko Pohjoinen, Lappohja, Tammisaari, Dragsvik ja Inkoo laiturit tulisi pidentää vähintään 120-metrisiksi. Tämän arvioidaan maksavan yhteensä miljoona euroa. Selvityksen mukaan liikennöintikapasiteetin lisäämistoimenpiteitä, kuten kaksoisraidetta, ei tarvita lähijunaliikenteen laajentamiseen.
Haaste suorissa yhteyksissä Yhteysvälin liikennöintiä
voisi tehostaa yhdistämällä se laajempaan lähijunaliikenteen kokonaisuuteen. Tällä tarkoitetaan Helsingin seudun lähijunaliikenteen kokonaisuutta. Suorien Helsingin ja Hangon välisten junavuorojen haasteena on selvityksen mukaan kuitenkin sopivan matkustajakapasiteetin tarjoaminen kummankin linjan pään matkustuskysyntään. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella kysyntään sopiva kapasiteetti muodostuu yhdellä junayksiköllä, kun taas pääkaupunkiseudun sisällä matkustajamäärät voivat edel-
Traficomin tavoitteena oli tutkia eri puolilla maata suurin osa kaikista yhteysväleistä, joilla voisi olla lähijunaliikennettä. Matkustajamäärien ja lipputulojen arviot ovat huomattavasti alhaisempia kuin arvioidut liikennöintikustannukset. -Alueellisen junaliikenteen kustannustehokkuutta parantaa, jos liikennöinti voidaan keskittää matkustajamääriltään suurimmille osuuksille. Toisaalta mitä isompi liikennöintikokonaisuus on, sitä kustannustehokkaampi järjestelmä on. Osalla yhteysväleistä joukkoliikennettä voisi olla kannattavampaa kehittää panostamalla linja-autoliikenteeseen tai kaukojunaliikenteeseen, WSP Finland Oy:n projektipäällikkö Simo Airaksinen sanoo.
Alueellinen junaliikenne on kannattavinta, kun reitti on lyhyt ja matkustajia paljon. -Alueiden luonne ja sijainti esimerkiksi suhteessa muihin alueisiin vaikuttavat liikennöintikustannuksiin. Samoin matkustajapotentiaaliin vaikuttavat monet tekijät, kuten kytkeytyminen seudun muuhun joukkoliikennejärjestelmään ja maankäyttö. Pitkällä aikavälillä maankäytön kehittäminen asemien ympäristöissä on merkittävä tekijä, joka lisää matkustajamääriä ja alueellisen liikenteen potentiaalia, Traficomin erityisasiantuntija Anna Pätynen mainitsee. Uusien alueellisten junaliikenteen kohteiden liikennöinnin aloittaminen vaatisi monia jatkoselvityksiä ja päätöksiä toteuttamisesta. Järjestämistapaan, liikennöinnin hankintaan, toimivaltaan, liikennöintimalliin sekä kaluston ja varikkopalveluihin liittyvät valinnat vaikuttavat merkittävästi liikennöintikustannuksiin. -Nämä asiat kuitenkin rajattiin tämän työn ulkopuolelle ja ovat jatkoselvitystarpeita, mikäli alueellista junaliikennettä aletaan järjestää ja hankkia, Pätynen sanoo. Alueellisen junaliikenteen kehittämistarpeiden ja -mahdollisuuksien selvittäminen on osa valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa vuosille 2021-2032.
Kaupungilla ja Koskienergialla omansa
Peltokosken voimalaitokselle haetaan kahta erilaista kalatielupaa (Raasepori) Etelä-Suomen aluehallintovirastoon on jätetty kaksi erilaista lupahakemusta Peltokosken voimalaitoksen yhteyteen suunnitellusta kalatiestä. Toisen vesilain mukaisen hakemuksen on jättänyt Raaseporin kaupunki ja toisen Koskienergia Oy. Kaupunki on muuttanut hakemustaan siten, että kalatien keskiosan linjausta on muutettu. Kalatien ala- ja yläosan linjaukset eivät ole muuttuneet, mutta yläosaan on tehty patoturvallisuutta lisääviä muutoksia. Uusi linjaus huomioi myös paremmin alueen arkeologiset arvot, mutta kalatien toimintaperiaate ei ole muuttunut. Aluehallintovirasto on kuuluttanut kaupungin lupahakemuksen uudelleen ja pyytänyt siitä uudet lausun-
not. Raaseporin ensimmäinen lupahakemus tuli vireille vuoden 2021 marraskuussa. Kaupunki on hakenut lupaa yhdistetyn teknisen ja luonnonmukaisen kalatien rakentamiseksi. Kaupunki totesi lausunnossaan viime vuoden keväällä, että kalatien toteuttamislupa tulisi myöntää vain kaupungin hakemuksen mukaiselle ratkaisulle. Kaupunginhallitus toistaa tämän uudessa lausunnossaan. Se toteaa, että Peltokosken kalatien tulee soveltua lohikalojen lisäksi Mustionjoessa esiintyville muillekin kaloille ja myös muu vesieliöstö tulee huomioida. ”Peltokosken kalatien tulee myös sisältää mahdollisimman paljon luonnonmukaisena toteutettavaa kalatieratkaisua lohikalojen
Raaseporin kaupunki ja Koskienergia Oy esittävät erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja Peltokoskelle suunniteltuun kalatieratkaisuun.
lisääntymispaikkojen määrän kasvattamiseksi ja raakkujen suojapaikkojen lisäämiseksi. Koskienergia Oy:n esittämä Borland-kalatie ei tue näitä tavoitteita”, kaupunki lausuu. Raaseporin esittämälle ratkaisulle todetaan olevan myös koko Karjaanjoen valuma-alueen kuntien ja asiantuntijoiden laaja tuki, koska se on valmisteltu asiantuntijoita kuullen, ja se turvaa parhaiten Mustionjoen ja laajemmin koko Karjaanjoen ekologisen tilan palauttamista. Koskienergia Oy:n vuoden 2018 elokuussa vireille tulleen lupahakemuksen sisältämä Borland-kalatie olisi tarkoitus rakentaa nykyisen voimalaitoksen vanhaan uittotunneliin. Koskienergialla on Peltokosken voimalaitoksella vedenluovutusvelvoite kalatiehen.