Suvi Ahlfors 32 vuoden kokemuksella! KERROSTALO
HAUTAKIVIPÄIVÄT
KERROSTALO
Werthmannin
bo i billnäs Dinner & show 3.3.2023
Price: 68 €/pers. incl. 4 course dinner & show ruukintie 8 bruksvägen. puh./tel. 09 3154 9070. www.billnas.fi
hautaustoimistoissa Pohja
59 m² Pohja
2 h, k, vh, kph, parv. Edullinen alkuperäiskuntoinen III krs läpitalon asunto. Keittiöön mahtuu ruokailuryhmä, tilava valoisa oloh., kylpyhuoneeseen mahtuu pyykinpesukone Rv. 1979. ET F2013. Vhp. 29.000 €.
3 h, k, kph, vh, las. parv. Hyvä ylin III/III krs koti (ei hissiä). S-market, kirkko ja kirjasto sekä meri myös lähellä. Yhtiössä käyttövesiputket ja ikkunat uusittu. Valokuitu yhtiössä. Rv. 1975. ET E2018. Vhp. 39.950 €.
Suvi Ahlfors Oy LKV
Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa
76 m²
Puh. 0500 505 838
suvi.ahlfors@kotikone.fi
Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
Keskiviikkona 8.2. Torstaina 9.2. Perjantaina 10.2.
Hanko p. 044 509 1819 Tammisaari p. 044 509 1818 Karjaa p. 044 509 1817 Olemme paikalla klo 10-14
SIUNTION KIVENHAKKAAMO
Nro 6 Torstaina helmikuun 9. pnä 2023
.
Verotulot ja koronatuet auttoivat jälleen
Raaseporin kaupungille 3,9 miljoonan euron tulos viime vuodelta
(Raasepori) Alustavien tilinpäätöstietojen mukaan Raaseporin kaupungin ylijäämä tulee olemaan viime vuodelta 3,9 miljoonaa euroa. Tulos on selvästi parempi kuin vuoden 2022 talousarviossa ennakoitiin, sillä budjetti perustui 1,7 miljoonan euron tulokseen. Tilikauden 2022 ylijäämästä Raaseporin vesi -liikelaitoksen osuus on 700 000 euroa. Valtion koronatukia saatiin budjetin ulkopuolelta 2,8 miljoonaa ja verotuloja kertyi 1,4 miljoonaa euroa arvioitua enemmän. Kuntaveron osuus oli miljoona ja yhteisöveron 0,4 miljoona euroa. Verotuloja kertyi kaikkiaan 127 miljoonaa euroa. Talouspäällikkö Jeanette Bäckström toteaa tämän johtuvan mm. työllisyystilanteen parantumisesta vuoteen 2021 verrattuna. Valtionosuuksia kertyi 71,6 miljoonaa ja miljoona euroa budjetoitua enemmän.
Menojakin arvioitua enemmän Kaupungin taloutta rasitti mm. 2,5 miljoonan euron lisälasku Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille. HUS-kuntayhtymän oli tehtävä nollatulos ja vaje laskutettiin jäsenkunnilta. Raaseporin erikoissairaanhoidon käyttö oli viime vuonna
Raasepori maksoi HUS:lle viime vuodelta 2,5 miljoonan euron lisälaskun, mutta mm. hyvän verotulokertymän ansiosta siitäkin selvittiin vielä plusmerkkisellä tuloksella. budjetoitua pienempää. Raasepori maksoi kuitenkin satojatuhansia euroja myös nk. sakkopäivistä. Siirtoviivepäivä tarkoittaa sitä, että potilaalle ei ole osoittaa muuta hoitopaikkaa kuin sairaala, vaikka tämä ei enää sairaalahoitoa tarvitsisikaan. Samaan aikaan potilaiden ”makuuttaminen” sairaalassa tarkoitti sitä, että HUS:n tuotan-
to jäi odotettua pienemmäksi. Yleinen kustannusten nousu ja inflaatio näkyi viime vuonna myös Raaseporin toimintamenoissa, ja niitä kertyi enemmän kuin budjetoitiin, mutta verotulojen ansiosta talous ei kuitenkaan heittänyt miinukselle. Lisäksi runsasluminen talvi aiheutti merkittävät lisäkustannukset talvikunnossapidossa
tekniseen toimeen. Kaupunginjohtaja Petra Theman toteaa, että viime vuoden tilinpäätöksessä näkyvät myös ne monet talouden tervehdyttämistoimenpiteet, joista on päätetty jo aiemmin.
Nyt huomio kiinteistömassaan Vuoden
2022
talouden
toteutuma oli Themanin mukaan pitkään kysymysmerkki ja ennuste eli voimakkaasti viimeisellä vuosipuoliskolla etenkin vuoden loppua kohti jatkuvasti nousseen HUS:n lisälaskun suhteen. Myös valtion koronatuista saatiin tieto vasta myöhään. Positiivista tulosta osattiin kuitenkin odottaa, mutta ylijäämän suuruudesta ei ollut tietoa. Seuraavaksi tulee kiinnittää kaupunginjohtajan mukaan huomiota mm. kaupungin kiinteistömassaan jonka ylläpito maksaa, ja asia on hoidettava, sillä kuntatalous on aiempaa pienempi sote-uudistuksen ja hyvinvointialueelle siirtojen myötä. -Lainakorkojen suojaus on meillä kuitenkin jopa poikkeuksellisen hyvä, joten korkojen nousu ei vaikuta meillä kovinkaan paljon myöskään tänä vuonna. Mutta tässäkin tulee muistaa aiempaa pienempi talous, eikä suurempiin uusiin avauksiin tai hankkeisiin ole edelleenkään mahdollisuuksia, Theman sanoo.
Vähemmän investointeja ja velkaa Investointien nettototeutuma oli Raaseporissa viime
vuonna 11,9 miljoonaa euroa, kun talousarvio perustui 15,3 miljoonan euron hankkeisiin. Liikenneväyliin investoitiin 1,8 miljoonaa, Mustion koulukeskukseen 1,5, Ekenäs högstadiumin keittiöön 1,1, Tammisaaren Etelälahden ruoppauksiin 1,1 ja peruskorjauksiin 0,9 miljoonaa euroa. Raaseporin vesi -liikelaitos investoi 1,9 miljoonaa euroa. Kaupungin lainataakka laski viime vuonna 3,5 miljoonalla eurolla 107,7 miljoonaan euroon. Asukaskohtainen velka oli viime vuoden lopussa noin 3 940 euroa, kun vuotta aiemmin summa oli hieman yli 4 000 euroa. Raaseporin kaupungin talouden kertynyt ylijäämä on viime vuoden jälkeen 10,3 miljoonaa, kun vuosi sitten tulos oli 6,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 tilinpäätös oli 11,2 miljoonaa miinuksella ja vuonna 2020 alijäämä oli 1,2 miljoonaa euroa. Talouspäällikkö Jeanette Bäckström toteaa tilanteen olevan varsin hyvä, kun muistetaan, että vastikään 14 vuotta täyttäneen Raaseporin kaupungin taival alkoi 25 miljoonaa euroa alijäämäisenä Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan perintönä.
Asemakaavamuutos käynnistyi Inkoossa
Joddböleen kaavaillaan nyt myös ammoniakin tuotantolaitosta (Inkoo) Joddböle III -nimetyn asemakaavamuutoksen viranomaisneuvottelu pidettiin tammikuun lopulla ja kaavan vireilletulosta ilmoittaminen oli rakennus- ja ympäristölautakunnan esityslistalla tiistai-iltana. Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa laajamittainen, vihreää siirtymää tukeva teollinen toiminta Inkoossa noin 300 hehtaarin kaava- alueella. Alueelle kaavailtu toiminta tulee vaatimaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn, joka alkaa niin ikään jo vuoden 2023 alussa. Pääasialliset toiminnot, joita alueelle suunnitellaan, ovat vähähiilisen teräksen ja nk. vihreän ammoniakin tuotanto. Molemmat käyttäisivät prosesseissaan vetyä, joka tuotettaisiin kaava-alueella. Kaava-alue on pääosin Fortumin omistuksessa, osa alueesta on Huoltovarmuuskeskuksen omistuksessa. Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt Fortumin aloitteesta. Joddbölen kaavahanke
jaettiin taannoin kahteen alueeseen, joista toisen muodostaa sataman alue ja toisen mantereelle sijoittuva kaava-alue. Joddbölen sataman alueen kaavamuutos sai lainvoiman marraskuussa. Manneralueella suunnittelun tavoitteet ovat tarkentuneet prosessin aikana, ja se on päätetty aloittaa alusta, koska alueelle kaavaillut toiminnot poikkeavat merkittävästi aiemmasta aineistosta.
Valmista vielä tänä vuonna Joddbölen suunnittelualuetta pyritään kehittämään monenlaiselle teolliselle toiminnalle. Tavoitteena on vastata myös vähähiilisen teräksen kasvavaan kysyntään tarjoamalla soveltuva alue norjalaisen yhtiön kaavailemalle terästehtaalle. Tavoitteena on niin ikään mahdollistaa ammoniakin tuotantolaitoksen sijoittaminen alueelle. Prosessissa tuotettaisiin vetyä uusiutuvalla energialla ja vedellä, joka yhdistetään typpeen. Loppu-
Asemakaavamuutosprosessissa Joddbölen alueelle suunnitellaan nyt myös ammoniakin tuotantolaitosta norjalaisten kaavaileman vähähiilisen terästehtaan lisäksi. (Kuva: AFRY) tuotteena syntyy nestemäistä ammoniakkia, jota säilytettäisiin alueella kahdessa 25 000 tonnin säiliössä. Ammoniakki kuljetettaisiin alueelta laivoilla ja se lastattaisiin uudella lastaustelakalla. Kaavamuutoksessa aiotaan selvittää myös aurinkovoimatuotannolle soveltuvat alueet. Joddbölen alueella on vireillä lisäksi kaksi muuta erillistä asemakaavamuutos-
ta, jotka ovat Joddböle I-II ja Joddböle IV. Ne on keskeytetty toistaiseksi ja hankkeita on tarkoitus edistää, kun mantereen alueen kaavamuutos on saanut lainvoiman. Kesällä 2022 päätettiin, että Gasgridin nesteytetyn maakaasun laivaterminaali sijoitetaan Joddbölen syväsatamaan ja tässä yhteydessä kaavahanke päätettiin jakaa osiin. Alustavaksi tavoitteeksi on asetettu,
että nyt vireillä oleva kaava hyväksytään tulevana syksynä tai viimeistään talvella. Aikataulu riippuu siitä, milloin tarvittavat selvitykset valmistuvat.
Vauhtia etusijamenettelyllä Vuoden alussa tuli voimaan laki, joka antaa etusijan vihreän siirtymän kannalta tärkeiden investointihankkeiden lupahakemuksille vuo-
sina 2023-2026 aluehallintovirastoissa. Ely-keskukset ilmoittavat pyrkivänsä omilla toimillaan edistämään ja nopeuttamaan hankkeiden lupamenettelyjen sujuvuutta. Toiminnanharjoittaja voi hakea etusijaa ympäristönsuojelulain mukaisten ympäristölupien ja vesilain mukaisten vesitalouslupien lupakäsittelyssä aluehallintovirastoissa tietyin edellytyksin. Etusija koskee vihreää siirtymää edistäviä hankkeita. Investointeja vauhdittamalla halutaan vähentää Suomen riippuvuutta fossiilisesta energiasta, lisätä energiaomavaraisuutta sekä siirtyä kohti ekologisesti kestävämpää taloutta. Etusijamenettelyllä tavoitellaan lyhyempiä käsittelyaikoja. Etusijamenettelyä voivat hakea hankkeet, jotka koskevat esimerkiksi uusiutuvaan energiaan tai sähköistämiseen perustuvia fossiilisten polttoaineiden tai raaka-aineiden käyttöä korvaavia teollisuuden hankkeita sekä vedyn valmistusta ja hyödyntämistä.