Raaseporin kaupungille 3,9 miljoonan euron tulos viime vuodelta

(Raasepori) Alustavien tilinpäätöstietojen mukaan Raaseporin kaupungin ylijäämä tulee olemaan viime vuodelta 3,9 miljoonaa euroa. Tulos on selvästi parempi kuin vuoden 2022 talousarviossa ennakoitiin, sillä budjetti perustui 1,7 miljoonan euron tulokseen.

Tilikauden 2022 ylijäämästä Raaseporin vesi -liikelaitoksen osuus on 700 000 euroa.

Valtion koronatukia saatiin budjetin ulkopuolelta 2,8 miljoonaa ja verotuloja kertyi

1,4 miljoonaa euroa arvioitua enemmän. Kuntaveron osuus oli miljoona ja yhteisöveron

0,4 miljoona euroa. Verotuloja kertyi kaikkiaan 127 miljoonaa euroa. Talouspäällikkö Jeanette

Bäckström toteaa tämän johtuvan mm. työllisyystilanteen parantumisesta vuoteen 2021 verrattuna. Valtionosuuksia kertyi

71,6 miljoonaa ja miljoona euroa budjetoitua enemmän.

Menojakin arvioitua enemmän

Kaupungin taloutta rasitti mm. 2,5 miljoonan euron lisälasku Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille. HUS-kuntayhtymän oli tehtävä nollatulos ja vaje laskutettiin jäsenkunnilta. Raaseporin erikoissairaanhoidon käyttö oli viime vuonna budjetoitua pienempää.

Raasepori maksoi HUS:lle viime vuodelta 2,5 miljoonan euron lisälaskun, mutta mm. hyvän verotulokertymän ansiosta siitäkin selvittiin vielä plusmerkkisellä tuloksella.

Raasepori maksoi kuitenkin satojatuhansia euroja myös nk. sakkopäivistä. Siirtoviivepäivä tarkoittaa sitä, että potilaalle ei ole osoittaa muuta hoitopaikkaa kuin sairaala, vaikka tämä ei enää sairaalahoitoa tarvitsisikaan. Samaan aikaan potilaiden ”makuuttaminen” sairaalassa tarkoitti sitä, että HUS:n tuotan- to jäi odotettua pienemmäksi. Yleinen kustannusten nousu ja inflaatio näkyi viime vuonna myös Raaseporin toimintamenoissa, ja niitä kertyi enemmän kuin budjetoitiin, mutta verotulojen ansiosta talous ei kuitenkaan heittänyt miinukselle. Lisäksi runsasluminen talvi aiheutti merkittävät lisäkustannukset talvikunnossapidossa

tekniseen toimeen.

Kaupunginjohtaja Petra Theman toteaa, että viime vuoden tilinpäätöksessä näkyvät myös ne monet talouden tervehdyttämistoimenpiteet, joista on päätetty jo aiemmin.

Nyt huomio kiinteistömassaan

Vuoden 2022 talouden toteutuma oli Themanin mukaan pitkään kysymysmerkki ja ennuste eli voimakkaasti viimeisellä vuosipuoliskolla etenkin vuoden loppua kohti jatkuvasti nousseen HUS:n lisälaskun suhteen. Myös valtion koronatuista saatiin tieto vasta myöhään. Positiivista tulosta osattiin kuitenkin odottaa, mutta ylijäämän suuruudesta ei ollut tietoa.

Seuraavaksi tulee kiinnittää kaupunginjohtajan mukaan huomiota mm. kaupungin kiinteistömassaan jonka ylläpito maksaa, ja asia on hoidettava, sillä kuntatalous on aiempaa pienempi sote-uudistuksen ja hyvinvointialueelle siirtojen myötä.

-Lainakorkojen suojaus on meillä kuitenkin jopa poikkeuksellisen hyvä, joten korkojen nousu ei vaikuta meillä kovinkaan paljon myöskään tänä vuonna. Mutta tässäkin tulee muistaa aiempaa pienempi talous, eikä suurempiin uusiin avauksiin tai hankkeisiin ole edelleenkään mahdollisuuksia, Theman sanoo.

Vähemmän investointeja ja velkaa Investointien nettototeutuma oli Raaseporissa viime vuonna 11,9 miljoonaa euroa, kun talousarvio perustui 15,3 miljoonan euron hankkeisiin. Liikenneväyliin investoitiin 1,8 miljoonaa, Mustion koulukeskukseen 1,5, Ekenäs högstadiumin keittiöön 1,1, Tammisaaren Etelälahden ruoppauksiin 1,1 ja peruskorjauksiin 0,9 miljoonaa euroa. Raaseporin vesi -liikelaitos investoi 1,9 miljoonaa euroa.

Kaupungin lainataakka laski viime vuonna 3,5 miljoonalla eurolla 107,7 miljoonaan euroon. Asukaskohtainen velka oli viime vuoden lopussa noin 3 940 euroa, kun vuotta aiemmin summa oli hieman yli 4 000 euroa. Raaseporin kaupungin talouden kertynyt ylijäämä on viime vuoden jälkeen 10,3 miljoonaa, kun vuosi sitten tulos oli 6,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 tilinpäätös oli 11,2 miljoonaa miinuksella ja vuonna 2020 alijäämä oli 1,2 miljoonaa euroa. Talouspäällikkö Jeanette Bäckström toteaa tilanteen olevan varsin hyvä, kun muistetaan, että vastikään 14 vuotta täyttäneen Raaseporin kaupungin taival alkoi 25 miljoonaa euroa alijäämäisenä Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan perintönä.